Jyväskylän Ylioppilaslehti 18.7.2011

Hallituspalkkiohin huima nousu Väki väheni, kulut kymmenkertaistuivat. Uutiset 3 Laulaja Lätän kapina loppuu vasta haudassa. Kasvot 15 Punkkari istui puukotuksesta Emeritus pääministeri väitteli Jyväskylässä. Sivu 7 Vanhanen huilaa vaalit 11. HUHTIKUUTA – 1. TOUKOKUUTA 52. VUOSIKERTA NUMERO 7/2011 Kenen antaisit leikata? JYLKKÄRIN VAALIPAKETTI
UUTISET TULOSSA 11.4.2011 2 JYY etsii tilapäismajoittajaa JYY HAKEE tilapäismajoituksen hoitajaa ensi syksyksi. Tilapäismajoittajan tehtävänä on hoitaa ylioppilaskunnan syksyllä tarjoamaa tilapäismajoitusta Kortepohjan ylioppilaskylässä 14.8.–31.10. Tehtävään kuuluu muun muassa majoitettavien vastaan, ottaminen majoitusmaksujen kerääminen ja majoituksen käytännön järjestelyt. Tilapäismajoituksen hoitajalta odotetaan muun muassa oma-aloitteisuutta ja sujuvaa englannin kielen taitoa. Valitun pitää myös itse asua ylioppilaskylässä. Tehtävää hoidetaan enimmäkseen kello 16–21, mutta majoittajan odotetaan olevan hälytysvalmiudessa vuorokauden muinakin aikoina. Tilapäismajoittajalle maksetaan tehtävän hoitamisesta 1 000 euron palkkio kertakorvauksena tehtävän päättyessä. Hakuaika päättyy keskiviikkona 20.4.2011 kello 12. Lisätietoja tehtävästä saa ylioppilaskunnan sosiaalisihteeriltä. JYYn verkkosivut kaipaavat kehittäjää JYY ETSII www-kehittäjää uudistamaan ylioppilaskunnan verkkosivut (www.jyy.?). Kehittäjä osallistuu suunnittelupalavereihin ja työskentelee itsenäisesti yhdessä laaditun suunnitelman pohjalta ja työryhmän ohjauksessa. Työ suunnitellaan ennen kesää, toteutetaan kesän aikana ja uudet sivut julkaistaan elokuun alkupuolella. Uudistuksen jälkeen varataan aikaa lopputestaukseen ja viimeistelyyn. Työstä maksetaan 2 300 euron korvaus. Hakijalta edellytetään osaamista ja näkemystä verkkosivujen kehittämisestä, sisällönhallintajärjestelmien asennuksen ja käytön hallintaa sekä ryhmätyötaitoja. Hakemukset pitää jättää viimeistään torstaina 14.4. kello 12. Ydinvoima, asuntolainojen korkovähennykset ja eläkeikä sekä kasvisruokapäivä ja pakkoruotsi aiheuttavat suurinta erimielisyyttä puolueiden omien ehdokkaiden välillä. KUN SUOMALAINEN antaa ääneensä eduskuntavaaleissa, hän piirtää lappuun ehdokasnumeron. Ääni ei kuitenkaan mene ehdokkaalle, vaan pikemminkin koko ehdokaslistalle ja puolueelle. Jylkkäri kävi läpi kansanedustajaehdokkaiden vastaukset Ylen vaalikoneessa ja kaivoi esiin kysymykset, joista ehdokkaat ovat yksimielisimpiä puoluetovereidensa kanssa sekä kysymykset, jotka puolueita eniten jakavat. JOS JOSTAIN on Suomessa yksimielisyyttä, niin siitä, että maahan on saatava vanhustenhoitolaki, jossa määritellään paitsi laadukas hoito myös rangaistukset siitä, ettei hoito täytä kriteerejä. Melko yllätyksettä vanhustenhoito nousi neljällä eduskuntapuolueella yksituumaisuuslistan kärkisijoille. Keskustan ja kokoomuksen sisällä ollaan erimielisimpiä siitä, tulisiko homopareille saada samat oikeudet kuin heteropareille. Vihreissä taas ollaan yksimielisiä siitä, että ehdottomasti tulisi. Pakkoruotsista taas ollaan hyvin erimielisiä demareissa, kokoomuksessa, vasemmistoliitossa ja vihreissä. RKP:ssä taas ei olla mistään muusta kysymyksestä niin voimakkaasti samaa mieltä kuin pakkoruotsin säilyttämisestä. OHEISEEN taulukkoon on koottu eduskuntapuolueiden sisäisten kiistakysymyksten top 3 kysymykset, joista on oltu yksimielisimpiä sekä tieto siitä, mitä mieltä on oltu. Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? • Rekisteröityneille homopareille pitää kuulua kaikki samat oikeudet kuin avioliiton solmineille heteropareille. • Seuraavan eduskunnan ei tule nostaa eläkeikää. • Kouluissa ja oppilaitoksissa on otettava käyttöön viikoittainen kasvisruokapäivä. • Eläkemaksuja voidaan korottaa tuntuvasti, jotta nykyiset eläke-edut turvataan. • Yksilön vastuuta omasta ja perheensä hyvinvoinnista on lisättävä. • Presidentin pitää tulevaisuudessakin johtaa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaayhteistoiminnassa hallituksen kanssa. • Rekisteröityneille homopareille pitää kuulua kaikki samat oikeudet kuin avioliiton solmineille heteropareille. • Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista. • Suomessa on korruptiota, joka vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. • Työttömyyden lievittämiseksi viikoittainen työaika on lyhennettävä 35 tuntiin. • Yksilön vastuuta omasta ja perheensä hyvinvoinnista on lisättävä. • On pikaisesti säädettävä vanhustenhoitolaki, joka määrittelee laadukkaan hoidon kriteerit ja sanktiot niiden laiminlyömisestä. • Tulevalla vaalikaudella tulee myöntää lupa ainakin yhden uuden ydinvoimalan rakentamiselle. • Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista. • Kouluissa ja oppilaitoksissa on otettava käyttöön viikoittainen kasvisruokapäivä. • On pikaisesti säädettävä vanhustenhoitolaki, joka määrittelee laadukkaan hoidon kriteerit ja sanktiot niiden laiminlyömisestä. • Lakko-oikeutta ei ole tarvetta rajoittaa millään tavalla. • Seuraavan eduskunnan ei tule nostaa eläkeikää. • Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista. • Asuntolainojen korkovähennykset on poistettava asteittain. • Kouluissa ja oppilaitoksissa on otettava käyttöön viikoittainen kasvisruokapäivä. • Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. • On pikaisesti säädettävä vanhustenhoitolaki, joka määrittelee laadukkaan hoidon kriteerit ja sanktiot niiden laiminlyömisestä. • Lakko-oikeutta ei ole tarvetta rajoittaa millään tavalla. • Asuntolainojen korkovähennykset on poistettava asteittain. • Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista. • Seuraavan eduskunnan ei tule nostaa eläkeikää. • Rekisteröityneille homopareille pitää kuulua kaikki samat oikeudet kuin avioliiton solmineille heteropareille. • Tulevalla vaalikaudella tulee myöntää lupa ainakin yhden uuden ydinvoimalan rakentamiselle. • Maatalouden tukia on ohjattava siten, että vuonna 2030 ainakin puolet suomalaisesta ruokatuotannosta on luomua. • Tulevalla vaalikaudella tulee myöntää lupa ainakin yhden uuden ydinvoimalan rakentamiselle. • Asuntolainojen korkovähennykset on poistettava asteittain. • Työttömiä on kannustettava töihin porrastamalla työttömyysturvaa nykyistä voimakkaammin. • Maahanmuuttajien vastaanottamista ja tukemista verovaroin on tiukennettava. • Suomen kuuluu jatkossakin tukea taloudellisesti ahdinkoon joutuneita EU-maita. • Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista. Analyysi on tehty Ylen vaalikoneeseen 25.3. mennessä vastanneiden 1 801 ehdokkaan vastauksien perusteella. Vastauksista on poistettu ”En osaa sanoa”-vastaukset. Sen jälkeen kysymykseen on ollut vastausvaihtoehdot 1–4, jossa 1 tarkoittaa täysin samaa mieltä ja 4 täysin eri mieltä. Puolueille on laskettu ehdokkaiden vastauksista jokaiseen kysymykseen keskihajonta. Jylkkärin listaan on valittu ne kolme vaalikonekysymystä, joissa keskihajonta on ollut suurinta, sekä ne, joissa se on ollut pienintä. Pieni keskihajonta tarkoittaa suurta yksimielisyyttä. Näistä kysymyksistä on ilmoitettu myös puolueen kanta, joka on vastausten mediaani. Vaalikonedataa analysoitaessa on käytetty toimittaja Jens Finnäsin kokoamaa taulukkoa vaalikonevastauksista. Se ja muuta ehdokasdataa löytyy internetistä: http://www.ehdolla.org/ Homojen oikeudet hajottavat porvarir Viestintä siirtyy YTHS:lle Viestintätieteiden laitoksen on tarkoitus muuttaa YTHS:ltä vapautuviin tiloihin ensi syksynä, kertoo yliopiston kiinteistöpäällikkö Esko Korhonen. YTHS puolestaan siirtyy keskustaan Puistokadulle. Muuton aikataulu on vielä avoin, mutta YTHS luultavasti pääsee muuttamaan uusiin tiloihin elokuussa, jolloin viestintätieteet siirtyisivät vapautuviin tiloihin. Tiloissa ei suuria remontteja ehdittäisi tehdä. Studiotilat säilynevät jatkossakin A-rakennuksessa, mutta studiotilat on tarkoitus remontoida perusteellisesti. Viestintätieteilijät muuttivat syksyllä Tourulan YLE-talosta rakennuksen sisäilmaongelmien vuoksi.
3 KEVÄT ON tullut ja kaupungin kadut ovat hiekoituksen jäljiltä kuin sorateitä. Katupölyä on torjuttu levittämällä suolaa hiekan sekaan, jotta sen sitoma kosteus pitäisi hiekan kosteana. Paljonko hiekoitushiekkaa Jyväskylään on tänä talvena kylvetty, ylläpidon rakennuttaja Jukka Piispanen Jyväskylän kaupungilta? ”Tavallisesti hiekoitushiekkaa käytetään noin 10 000–15 000 tonnia vuodessa. Tämä talvi on ollut melko helppo, joten tuo yläraja tuskin on paukkunut.” Kuinka paljon hiekkaa on 10 000 tonnia? ”Maansiirtoauton kantavuus on sellaiset 15 000 tonnia. Jos tästä lasketaan 10 000 000 jaettuna 15 000:lla, niin voisi sanoa noin 700 kuorma-autollista.” Paljonko hiekkaa kerätään takaisin? ”Sitä en osaa sanoa. Suuri osa hiekasta päätyy syrjäseuduilla tien poskeen. Kaupunkialueelta sitä taas lähtee lumikuormien mukana. Harja-autot keräävät vain murto-osan.” Mitä kerätyllä hiekalla tehdään? ”Vielä pari vuotta sitten se kierrätettiin esimerkiksi kuntoradoille. Nykyään ympäristöviranomaiset ovat kuitenkin luokitelleet sen jätteeksi, koska sen seassa voi olla epäpuhtauksia. Nyt se viedään kaatopaikalle.” Koska kadut jälleen harjataan? ”Nyt huhtikuun alussa työt alkavat, elleivät ole jo alkaneet. Ensin puhdistetaan keskusta-aluetta, jossa katupöly koetaan suuremmaksi ongelmaksi. Vappuun mennessä pitäisi olla valmista.” Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? ? Paljonko hiekoitushiekkaa on kylvetty? KYSYN VAAN Rehtorointiin 22 000 euroa kuussa Rehtori Aino Salliselle ja vararehtori Jaakko Pehkoselle maksettiin rehtorin tehtävistä yhteensä 265 400 euroa vuonna 2010. Summa sisältää Sallisen palkan sekä Pehkosen professorin palkan lisäksi saaman korvauksen vararehtorin tehtävistä. Yhteensä rehtorin palkka ja vararehtorin lisäkorvaus olivat 22 000 euroa kuukaudessa. Mikäli Pehkosen lisäkorvaus on alle 5 000 euroa, on Jyväskylällä paremmin palkattu rehtori kuin Helsingin yliopistolla. Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson on kertonut palkakseen 17 000 euroa kuukaudessa. • Tulevalla vaalikaudella tulee myöntää lupa ainakin yhden uuden ydinvoimalan rakentamiselle. • Seuraavan eduskunnan ei tule nostaa eläkeikää. • Asuntolainojen korkovähennykset on poistettava asteittain. • Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista. • Suomen kuuluu jatkossakin tukea taloudellisesti ahdinkoon joutuneita EU-maita. • Työttömyyden lievittämiseksi viikoittainen työaika on lyhennettävä 35 tuntiin. Vandalismia ja rattijuoppoutta messuviikonloppuna Huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna Jyväskylässä järjestettiin kirjamessut, viinimessut, vapaa-aikaja hyvinvointimessut, pihaja parvekemessut sekä pohjoismainen pääpostimerkkinäyttely. Messuviikonloppu työllisti poliisia Keski-Suomessa. Perjantai-iltana Konnevedellä paikkakuntalainen mies ajoi ojaan ja puhalsi 2,78 promillen lukemat. Samana yönä Äänekosken seurakunnan tiloihin sekä Suolahden Telakkakadun parakkikouluun murtauduttiin perjantain ja lauantain välisenä yönä. Parakista varastettiin kaksi tietokoneen keskusyksikköä. Seuraavana yönä Jyväskylässä mies jäi ratista poliisin haaviin 1,3 promillen lukemin. Aamuyöstä Jämsässä ulkopaikkakuntalainen limusiininkuljettaja puhalsi 2,2 promillea. Lisäksi Pupuhuhdan keilahalliin murtauduttiin. Poliisi sai läheisen talon takaa kiinni kaksi tuntomerkkeihin sopivaa miestä, joilla oli keilahallin omaisuutta mukanaan. Suolahdessa taas rikottiin auton ikkunoita. • Tulevalla vaalikaudella tulee myöntää lupa ainakin yhden uuden ydinvoimalan rakentamiselle. • Seuraavan eduskunnan ei tule nostaa eläkeikää. • Kouluissa ja oppilaitoksissa on otettava käyttöön viikoittainen kasvisruokapäivä. • On pikaisesti säädettävä vanhustenhoitolaki, joka määrittelee laadukkaan hoidon kriteerit ja sanktiot niiden laiminlyömisestä. • Presidentin pitää tulevaisuudessakin johtaa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. • Eläkemaksuja voidaan korottaa tuntuvasti, jotta nykyiset eläke-edut turvataan. rivejä Palkkiokulut yli kymmenkertaistuneet Rehtorin palkankorotuksen valmistelivat entinen hallintojohtaja Tuunanen sekä hallituksen puheenjohtaja Rantanen. JYVÄSKYLÄN yliopisto käytti hallituksen palkkioihin viime vuonna 38 060 euroa. Jäseniä nykyisessä hallituksessa on seitsemän. Ennen yliopistouudistusta yliopiston hallituksessa olivat jäseninä tiedekuntien dekaanit, neljä opiskelijaa, neljä jäsentä henkilökunnasta, kaksi ulkopuolista jäsentä sekä yksi erillislaitoksen johtaja. Vanha 18-henkinen hallitus käytti vuonna 2008 kokouspalkkioihinsa yhteensä 3 250 euroa. Yliopistouudistuksen jälkeen uuden suppean hallituksen keskimääräinen jäsen saa siis 30-kertaisen vuosipalkkion edeltäjäänsä verrattuna. TÄMÄ HALLITUS hyväksyi puheenjohtajansa Jorma Rantasen johdolla rehtorisopimuksen lokakuussa 2009. Sopimuksen olivat valmistelleet Rantanen ja rehtori Aino Sallisen pitkäaikainen oikea käsi, entinen hallintojohtaja Erkki Tuunanen, joka jäi eläkkeelle saman vuoden lopuksi. Sallinen kertoi palkkansa nousseen 60 prosenttia uuden sopimuksen myötä. Korotus nostaa myös ensi vuonna eläköityvän Sallisen eläkettä ”normaalien säädösten mukaan”. ”Ennen valtio toimi yliopistojen vakavaraisuuden takaajana. Nyt rehtori vastaa henkilökohtaisesti yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta”, sanoo Sallinen. Lisäksi Sallinen kertoo virkamiesesittelijöiden vastanneen ennen hallituksen päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta. ”Nyt rehtori vastaa hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja päätösten toimeenpanosta. Täysin uutta rehtorin vastuulla on myös varainhankinta ja varainhallinta sijoituspolitiikkoineen”, hän lisää. Rehtorille ei myöskään ole määritelty työaikaa. ”Periaatteessa rehtori on töissä aina, eivätkä häntä koske mm. TES-korotukset. Kun jaoin jouluksi n. 1,4 miljoonaa kannustepalkkiota koko henkilökunnalle, rehtori ainoana ei kuulunut saajien joukkoon”, Sallinen viittaa ”rehtorin joululahjaan”. Rahat jaettiin tilinpäätöksen ylijäämästä prosenttimääräisenä kertaeränä kuukausipalkasta. Isopalkkaisimmat saivat eniten, pienipalkkaisimmat vähiten. PALKKIOTIEDOT selviävät yliopiston tilinpäätösluonnoksesta. Hallintojohtaja Kirsi Moisander kieltäytyi luovuttamasta tietoja Jylkkärille. Toimitus sai kuitenkin käsiinsä niin tilinpäätösluonnokset kuin hallituksen saatekirjeen, jossa tilinpäätösluonnoksen todettiin olevan ”julkisuuslain mukaan julkinen asiakirja”. Hallintojohtaja Moisander ei lehden painoon menoon mennessä ollut vastannut kysymykseen siitä, miksei julkisesta asiakirjasta löytyvä tieto ollut hänen mukaansa julkinen. Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? Ei naisia huipulla Yliopiston hallitus aikoo selvittää, miksi naiset ovat miehiä alemmissa palkkaluokissa JYVÄSKYLÄN yliopistossa naiset työskentelevät pienipalkkaisemmissa asemissa kuin miehet. Naisista puolet sijoittuvat vaativuustasoille 1–4. Tällä tasolle sijoittuvat useimmiten esimerkiksi jatko-opiskelijat. Miehistä neljännes työskentelee korkeimmilla vaativuustasoilla 7–11. Naisista näissä luokissa ovat ainoastaan 13 prosenttia. Ylimmissä luokissa on ansioituneita tutkijoita ja professoreja. Ylimmillä vaativuustasoilla 10 ja 11, eli käytännössä johtavina professoreina naisia on niin vähän, ettei prosenttiosuutta ole voitu laskea. Yliopiston henkilöstön palkka määräytyy vaativuustason sekä henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella. Henkilökohtaisen palkanosan vaikutus palkkaan on pienempi kuin vaativuustason. Jarno Liski Täysin uutta rehtorin vastuulla on myös varainhankinta ja varainhallinta sijoituspolitiikkoineen. ” Aino Sallinen
TOIMITUS SUOSITTELEE E nnakkoäänestys alkoi tämän lehden mennessä painoon. Jos ehdokkaiden lupauksia olisi uskominen, pitäisi opintotuen olla pian indeksiin sidottu. Peräti 94 prosenttia tavoitetuista ehdokkaista halusi opiskelijajärjestöjen kyselyssä opintotuen seuraavan elinkustannusten nousua heti vuoden 2012 alusta lähtien. Yksimielisiä tunnutaan olevan myös siitä, että leikkauksia on tehtävä – onhan valtakunnassa 10,5 miljardin kestävyysvaje. Tosin usein unohtuu, että kestävyysvaje on arvio siitä, kuinka paljon Suomen menot ylittävät tulot 39 vuoden päästä, vuonna 2050. Kymmenen miljardin summa on pyörinyt keskustelun keskipisteessä siitä huolimatta, että jokainen ymmärtää, miten epävarma tuollainen ennuste on. Valtiovarainministeriö joutui hiljattain korjaamaan ennustettaan pelkästään tämän vuoden talouskasvusta 2,9 prosentista 3,5:een. S ieltähän ropsahti Suomi-neidon sukanvarteen miljardin verran lisärahaa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuore arvio nosti kasvuennusteen jo 3,8 prosenttiin. Taas puoli miljardia lisää! Media pyrkii huolehtimaan äänestäjän kuluttajansuojasta ja tivaamaan ehdokkailta ja puolueilta selkeitä vastauksia. Yksinkertaiset vastaukset vaativat yksinkertaisia kysymyksiä. Ne vaativat pohjaoletuksia ja reunaehtoja. Siitä 10,5 miljardia euroa. Varjopuolena selkeällä kysymyksenasettelulla on luotu kansalaisille kuva 10,5 miljardin ammottavasta aukosta. Niinpä enää ei keskustella siitä, pitäisikö leikata, vaan mistä pitää leikata. K evään 2011 leikkausvaalien tunnussana on kestävyysvaje. Viime kuntavaalien muotitermi oli jakovara. Nähtäväksi jää, kestääkö kestävyysvaje aikaa jakovaraa paremmin. Tarkoitukseni ei ole ylioppilaan papereilla viisastella ministeriön huippuekonomien työn tarkkuudesta, eikä oikeastaan arvioon takertuneen median tai poliitikkojen toiminnastakaan. Onhan arvio sitä paitsi ihan järkevän kuuloinen. Hyvinkin järkevän kuuloinen, jos vertaa sitä kuvitteelliseen valtiovarainministeriön kestävyysennusteeseen 39 vuoden takaa vuodelta 1972: Neuvostoliiton hajoaminen romahduttaa talouden, mutta onneksi vuonna 1971 esitellyistä autopuhelimista kasvaa biljoonien markkojen bisnes, jossa maailman suurimmaksi peluriksi nousee suomalaisen kumija kaapelitehtaan elektroniikkaosasto. Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? MENNEISYYS (historia). Ennen oli paremmin, nyt on huonommin. Ei saa edes kunnollista kahvia. SIVIILIPALVELUS (velvollisuus). Tee isänmaalle palvelus, tule tekemään Jylkkäriä. PUSSIKALJA (piknik-eväs). Puistonpenkit alkavat olla sulat ulkoutumista varten. 4 Pasi Ilmari Jääskeläinen NO EI HÄVETÄ YHTÄÄN . Ottaa sen sijaan päähän yleistävä kansallinen itseruoskinta. Siinä itseään kosmopoliitteina pitävät henkilöt takertuvat johonkin suomalaiseen sattumukseen ja ryhtyvät syyllistämään siitä memuodossa koko kansaa, kuitenkin niin, että ”me” luetaan muodossa ”te, minä itsehän olen kaiken pahan yläpuolella”. Tässä kätevä kaava kosmopoliittista kolumnia varten: ”Me suomalaiset olemme rasisteja / suvaitsemattomia / sivistymättömiä / sovinisteja / materialisteja / juoppoja / väkivaltaisia / huonosti pukeutuvia / huonoja vanhempia / juroja / nurkkakuntaisia / itsetunnottomia / suuruudenhulluja / epäystävällisiä / haluttomia auttamaan hätää kärsiviä ja meidän tulisi hävetä, koska muualla ihmiset ovat parempia!” ERITYISESTI suomalaismiesten kollektiivinen syntitaakka on päässyt yleistävän kansallisen itseruoskinnan kautta kasvamaan niin suunnattomaksi, että jos ulkoavaruuden asukkaat lukisivat kosmopoliittisia itseruoskintakolumneja, olisi meidät universumin suojelemiseksi jo hävitetty sukupuuttoon valtavilla tappajaroboteilla. JOSKUS IHMISET tosiaan eivät älyä auttaa kadulle kaatunutta. Paljon useammin kuitenkin päätämme olla avuksi. Itse työnsin kerran kilometrikaupalla tuntematonta pyörätuolimiestä, joka halusi päästä kaljalle mielikapakkaansa mutta oli juuttunut matkalla sohjoon. Toisaalta kuulin taannoin Keniassa käyneen niin, että kun taksi ajoi kolarin, paikalliset pahoinpitelivät kuskin ja ryöstivät matkustajat. Eipä kirjoittanut yksikään kosmopoliitti tekoni jälkeen lehteen, että ”olemmepa me suomalaiset hyvinkin avuliaita ja pitääpä meidän olla nyt ylpeitä itsestämme”. Tuskinpa julisti kukaan Keniassakaan, että ”Me kenialaiset olemme onnettomuuksien uhreja ryösteleviä huligaaneja ja meidän pitäisi hävetä”. Tietävät sielläkin, että olisi hölmöä syyttää tai kiittää kaikkia muutaman yksilön tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Hävettää(kö) olla suomalainen Viime kuntavaalien muotitermi oli jakovara. Nähtäväksi jää, kestääkö kestävyysvaje aikaa jakovaraa paremmin. ” pääkirjoitus 11. huhtikuuta 2011 Leikatkaa ennustuksia Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Jarno Liski 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Johannes Kaarakainen. 010 423 4511, sivari@jyy.? Kannen kuva: Johannes Kaarakainen. Painos 6 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS
Sinun vuoksesi, äänestyskäyttäytyjä Eduskuntavaalit lähestyvät. Valppaimmat poliitikot terästävät jo imagojaan. Raha alkaa virrata suuryrityksiltä poliitikkojen mainoskassoihin. Lupauksia hiotaan. Mitä suuryritykselle luvataan nyt, mitä tullaan lupaamaan julkisesti? Sanomalehdet ja painotalot odottavat korkeasuhdannetta – vaaleja. Kaikki sinun tähtesi, äänestyskäyttäytyjä. – – Hämäystä täynnä olevassa puoluepolitiikan ilmapiirissä ei voi muuta kuin kehottaa tarkkavaisuuteen. Ja pahimmat huijarit tulevat käyttämään sitoutumattomuutta valttinaan. Jokainen kansanedustaja on sitoutunut johonkin; imagoonsa, asemaansa puolueessaan, kotiseutuunsa, tehtäväänsä. Jylkkärin pääkirjoitus (22.9.1982) 5 Kellastuneet sivut ”Ei täällä raha liiku. Esimerkiksi rannan ruoppauksen maksoin takaisin kirjoittamalla naapurille Viagra-reseptin.” Mökilleen eläköitynyt lääkäri Kari Viitala tekee palveluksia naapurilleen. (HS 3.4.2011) Watch out for True Finns I read with concern an article published on 14th of March 2011 in the Jyväskylän Ylioppilaslehti, captioned Who should an immigrant vote? written by Willie Lahti. I found the views of all the political forces very interesting. However, I have these few comments to make. First of all, I observed that Jarmo Uski and his party (Perussuomalaiset) have little understanding of global integration. It was unprofessional and so simplistic vision for Jarmo to say that, Finland is not the world’s welfare office for those “fortune hunters”. Not all immigrants are fortune hunters. Jarmo should not lose sight of the fact that, natural catastrophes or unexpected circumstances can easily change one’s situation in life. Does it mean that, the person who charts a course for himself is a fortune hunter? Japan’s current situation proves the whole argument, the future is unknown. I am not trying to say that immigrants should be allowed to take the law into their own hands. Never! No country will tolerate this. Secondly, I want to throw a challenge to Jarmo Uski that, personal feelings don’t bring objectivity in politics. We are living in a global world where the immigrants should be seen as potential tools for economic growth. As Peter Ösman, Jutta Urpilainen and Andreas Elfving said, immigrants bring with them “diverse human, social, and cultural capital as well as language skills to assist Finland’s internationalization”. I agree with Sini Korpinen of National Coalition (Kokoomus) that “other phenomenon must be discussed openly, rather than focusing on the threat alone”. It was brilliant for Sini to echo that the focus should also be on possibility. I contend with Jutta and Sini that, instead of Jarmo Uski to think of the Immigrants as a threat, they should rather think of providing more effective pathways to integration and employment. I perfectly agree with Sini that it will help them to participate in and adapt to Finnish society, “while at the same time retaining connections to their own language and culture.” What Sini Korpinen suggested was the mechanism adopted by my home country, Ghana, to deal with Liberian asylum seekers and today it is dif?cult for one to distinguish a Liberian from a Ghanaian. That is what we call integration as Jutta, Andreas and Sini suggested. To conclude, I reacted to this article to share my opinion and not to impose policies. As a foreigner, I form an extra eye to the country. In my opinion, Jarmo Uski’s and his party’s ideology is a threat to Finland’s future global integration. Eric Buah Entrepreneurship in Family Business, School of Business and Economics Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA “Uusi yliopistolaki on paras asia, mitä yliopistoille on tapahtunut niiden perustamisen jälkeen”, totesi opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) helmikuussa 2009. Joulukuussa 2010 Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton kyselystä sen sijaan selvisi, että henkilöstöstä vain joka kymmenes koki yliopistouudistuksen onnistuneeksi. Vanhasen II hallituksen ohjelma nojasi konsulttiyritys McKinseyn raporttiin Suomen talous – saavutukset, haasteet ja prioriteetit. Yliopistoista siinä todettiin muun muassa seuraavaa: “Korkeakoulujen hallinnon uusiminen ja autonomian lisääminen on välttämätöntä. Yksiköiden johtamista tulee kehittää suuntaan, jossa hallitus tuo laaja-alaista näkemystä eritoten yrityselämästä ja rehtorilla on toimitusjohtajan kaltainen vastuu ja mahdollisuus tehdä päätöksiä ja ohjata toimintaa.” Yliopistojen autonomia ei ole tarkoittanut yliopistoväen itsemääräämisoikeuden lisääntymistä vaan “yrityselämään” kiinnittyvän hallinnon poliittisen ja taloudellisen vallan vahvistumista. Tilanne konkretisoituu JY:n rehtorin pöyristyttävään 60 prosentin palkankorotukseen. Olisiko palkankorotuksen sijaan pitänyt palkata muutama opinto-ohjaaja tai opettaja? Tai peräti opiskelijoiden kaipaama opintopsykologi? Tuloksen yliopistoissa tekevä kaiketi edelleen tutkijat, opettajat ja opiskelijat – ei rehtori tai hallitus. Väitän, että yliopistoväen autonomiaa voidaan tukea lisäämällä yliopistotoimintojen avoimuutta. Johdon palkkatietojen lisäksi yliopistoja pääomittavia yrityksiä ja lahjoituksille vastinrahaa maksavia veronmaksajia kiinnostaa varmasti, mihin ja miten yliopistot varallisuuttaan sijoittavat. Mitä jos yliopistoille luotaisiin velvoite raportoida tiiviisti sijoitusten tuotoista ja tappioista? Kun yritykset solmivat sopimuksia yliopistojen kanssa, ne saavat usein käyttöönsä huomattavasti edullisemman infrastuktuurin ja työvoiman kuin jos hanke pitäisi toteuttaa itse. Yhdysvalloissa on arvioitu, että työn teettäminen yliopistojen laboratorioilla maksaa 5–10 prosenttia siitä, mitä sama työ maksaisi yrityksen oman tuotannon kautta. Yhteistyösopimuksia ei kuitenkaan julkaista, vaikka yhteistyöstä julkisuudessa kovasti tiedotetaankin. Yliopistot saavat tutkimusrahaa, yritys edullisen investoinnin ja patentoidun innovaation, josta se kerää voitot. Jos siis yritysten voittoihin käytetään esimerkiksi yhteistä infrastruktuuria, niin eikö sopimusten tulisi olla julkisia? Yliopistojen autonomian ei tule tarkoittaa elinkeinoelämän, opetusministerin tai rehtorin valtaa käskeä ja ohjata vaan yliopistoväen demokraattista oikeutta päättää yliopistojen tulevaisuudesta. Tero Toivanen Tuntiopettaja, jatko-opiskelija Kansanedustajaehdokas (vas.) Jyväskylä Yliopistoväen autonomia Väitän, että yliopistoväen autonomiaa voidaan tukea lisäämällä yliopistotoimintojen avoimuutta. ” Tero Toivanen Kiitos Jukka Torikalle viime Jylkkärin kirjoituksesta koskien opiskelijoiden valmistumisen jälkeistä edunvalvontaa. Olen itsekin pohtinut asiaa paljon siirryttyäni yliopistosta työelämään ja ay-aktiiviksi. Korkeasti koulutettuja otetaan mielellään töihin harjoittelijoiksi ja työelämävalmennettaviksi. Nämä lyhyet pestit eivät kuitenkaan takaa kyvykkäällekään varmaa työpaikkaa, koska harjoittelija on aina mahdollista korvata uudella harjoittelijalla siinä vaiheessa, kun palkkaa pitäisi alkaa maksaa. Ikuisten harjoittelijoiden sukupolven syntymisen estämiseksi ei ole helppoja lääkkeitä. Pian koittavasta työvoimapulasta on puhuttu ainakin 20 vuotta, mutta sitä ei ole tullut, eikä sitä ole tulossa. Ongelma ei korjaudu itsestään, vaan se vaatii aktiivisia poliittisia ja taloudellisia toimia. Nuorten ja korkeastikoulutettujen vaikean työllistymisen ja epäsäännöllisten työsuhteiden korjaaminen vaatii ammatillista järjestäytymistä ja ammattiliittoja, niin vanhanaikaiselta kuin se individualismin läpitunkemassa yhteiskunnassamme saattaakin vaikuttaa. Vain näin työnantajia voidaan painostaa muuttamaan työelämän vääryydet, joihin opiskelijat valmistumisensa jälkeen törmäävät. Lyhyemmällä aikavälillä epäsäännöllisissä työsuhteissa uurastavien asemaa tukisivat muun muassa SDP:n esittämät vuokratyöntekijöiden takuupalkka ja työsuhdeturva, sekä pätkätyöntekijöiden lomapankki joka takaisi mahdollisuuden vuosilomaan. Ahti Ruoppila JYYn pj 1992 SAK:n aluejohtaja, YTK eduskuntavaaliehdokas, SDP Reilu työelämä myös opiskelijoille LYHYESTI ”ELI NOSTA se perseesi sieltä penkistä ja ala vaikuttaa”, vaatii hallituksen edustaja Särkkä. Hän voisi vastata mielenkiinnosta, mitkä hän itse näkee tärkeimpinä asioina, joihin on vaikuttanut, siis oikeasti vaikuttanut, yo-politiikassa. Vuosijuhlien boolimaljan tyhjentämistä ei tässä kohtaa lasketa. Fyyrer P ARAMOUNT P ICTURES
K irj oi tt aj a on JYY n halli t uks en varap uhe en jo hta ja . Heini Wiik VAALIT, VAALIT, VAALIT. Käy vastaukseksi lähes kaikkeen, mihin olen törmännyt tänä keväänä. 17.4. tulee määrittämään koko kevään työpanoksen, mitä niin JYY kuin kaikki muutkin opiskelijajärjestöt ovat saaneet aikaan. JYYn tärkeimmät vaalitavoitteet ovat opintotuen indeksiin sitominen, koulutuksen maksuttomuuden säilyttäminen ja opiskelijoiden toimeentulon kehittäminen opintorahapainotteisena vastaisuudessakin. Kuulostaa hyvältä, mutta onko se tarpeeksi? Onko se realistista? Opiskelijajärjestöt ovat tunnettuja valtakunnanpolitiikassa siitä, kuinka ne, jos ketkä, uskaltavat nostaa kissan pöydälle, vaatia liikoja ja vetää yli. Kansanedustajaehdokkaista 94 prosenttia vastanneista kannatti opintotuen sitomista indeksiin. Kaksi muuta vaatimustamme vahvistaisivat olemassa olevaa järjestelmää, mikä on erittäin tärkeää, kun ottaa huomioon viime aikaisen poliittisen keskustelun. OPINTORAHAN INDEKSIIN sitominen ei ratkaise opiskelijoiden toimeentuloa, mutta se toimii välineenä tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan. Kun kaikki muut vähimmäisetuudet sidottiin kansaneläkeindeksiin 1.3.2011, opintoraha jätettiin kylmästi ainoana ulkopuolelle. Viime vaaleissa vuonna 2007 opiskelijat vaativat ja saivat opintorahan tasokorotuksen läpi, mutta käytännössä sen reaaliarvo uhkaa laskea vanhalle tasolle, ellei opintotuen indeksiin sitominen toteudu näissä vaaleissa. Olisiko opiskelijoiden kannattanut lähteä liikkeelle vaaleihin vaatien sekä opintotuen indeksiin sitomista että tasokorotusta? Valinta ei enää anna kuvaa opiskelijajärjestöistä mahdottomuuksien tavoittelijoina, vaan poliittisesti realistisina toimijoina. Molempien vaatimusten läpisaaminen olisi ollut erittäin vaikeaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa gallupien positiivinen näkymä ei välttämättä seuraa tulevaa hallituspohjaa. Sen sijaan indeksiin sitominen on perusteltu vaatimus niin yhteiskunnallisen tasa-arvon kuin opintotuen reaaliarvon säilyttämisenkin kannalta. Opiskelijoiden edunvalvontatyö ei kuitenkaan lopu näihin vaaleihin, mutta nämä vaalit voivat luoda vahvemman pohjan tulevalle edunvalvonnalle. Juuri tähän meidän vaalitavoitteemme pyrkivät. Indeksiin sitominen gallupien mukaan näyttää hyvältä, mikä kuvaa sitä työmäärää, jota opiskelijajärjestöt ovat valtakunnallisesti tehneet. Pelkät gallupit eivät kuitenkaan riitä, vaan tavoitteen toteutumiseen tarvitaan jokaisen Teidän panosta niin äänestämällä kuin äänestysvalinnalla. JYY ja JAMKO ovat tehneet tästä opiskelijoillemme helppoa listaamalla opiskelijamyönteiset ehdokkaat. Valitse sinäkin ehdokkaasi heidän joukosta ja käytä ääntäsi! PS. Linkkivinkki: www.jyy.?/vaalit Vedetään yli JYYPÄÄ Opiskelijajärjestöt ovat tunnettuja siitä, kuinka ne uskaltavat nostaa kissan pöydälle. ” Heini Wiik 6 Viiniala janoaa tietoa nuorison makumieltymyksistä NYKYNUORET nähdään kiinnostavimpana uutena viinien kuluttajaryhmänä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. "Kansainvälisesti on ollut havaittavissa sellainen trendi, että nuoret usein juovat jotain muuta kuin mitä isänsä ovat juoneet. Edellinen sukupolvi ainakin Suomessa on vielä ollut vahvasti olutihmisiä", sanoo viinien maahantuoja Pasi Ketolainen. KETOLAINEN TUTKII millenial-sukupolven eli nettinatiivien eli y-sukupolven tai tarkemmin 1982–1992 syntyneiden valkoviinimieltymyksistä. Tutkimusaineiston keräämiseksi Ketolainen järjestää suurimmissa yliopistokaupungeissa maistelutilaisuuksia, joista yksi järjestettiin Jyväskylässä Opinkivellä maaliskuun lopussa. Ikärajauksen lisäksi otos rajattiin henkilöihin, jotka ovat nauttineet valkoviiniä viimeisen kuukauden sisään. Ketolainen uskoo pystyvänsä itsekin hyödyntämään tutkimustuloksiaan kaupallisesti. "Ja kyllä tämä varmasti hyödyttää koko alaa", sanoo Ketolainen. TOISTAKYMMENTÄ nuorta käsittävälle maistelijajoukolleen hän kertoo: "Teitä pidetään kaikkein kiinnostavimpana uutena kuluttajaryhmänä, mutta samalla todella haastavana. Teitä on vaikea tavoittaa, ja olette äärimmäisen mediakriittisiä." Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? Viinisukupolvea etsimässä Tutkimus on osa lopputyötä Master of Wine -tutkintoon, jota Pasi Ketolainen suorittaa Lontooseen. Näillä näkymin Ketolaisesta olisi tulossa kolmas tutkinnon suorittanut suomalainen. Ensimmäinen oli paljon julkisuutta saanut Essi Avellan, joka suoritti tutkinnon syksyllä 2006 ja toinen Ketolaisen yhtiökumppani Tuomas Meriluoto. Maistelijajoukko sai eteensä kuutta eri valkoviiniä. Valkoviini valikoitui Ketolaisen tutkimuskohteeksi siksi, että punaviinistä oli jo olemassa samansuuntaista tutkimusta. Lisäksi Ketolainen pitää valkoviiniä kuluttajille helpompana analysoida. J OHANNES K AARAKAINEN Jos et tiedä mitä tehdä, lue Jylkkäriä.
7 Vapautunut Vanhanen J OHANNES K AARAKAINEN Vuosi sitten pääministerin tehtävästä eronnut Matti Vanhanen ei tarvitse enää turvamiehiä, mutta paparazzit ovat edelleen riesana. VUODEN 1976 kunnallisvaaleista lähtien Matti Vanhanen on seurannut aitiopaikalta vajaat parikymmentä kamppailua pääsystä vallankahvaan. Euroja presidentinvaaleja lukuun ottamatta hän on ollut jatkuvasti ehdolla. Vuosi sitten pääministerin tehtävästä eronnut politiikan konkari saa nyt seurata koko näytöstä sivusta. Miltä se tuntuu? ”Tietyllä tavalla on helpottunut olo. Ei yhtään haikea. On ihan mukava, ettei tarvitse jännittää tuloksia.” Äänensä hän vakuuttaa menevän edelleen keskustalle, mutta nykyisessä lobbaustyössään Suomen perheyritysten liiton toimitusjohtajana hän pyrkii vaikuttamaan kaikkiin puolueisiin. ”Kiinnostus politiikkaan säilyy ennallaan, mutta aikansa kutakin. Mielestäni ei ylipäätään koskaan kannata tehdä samaa asiaa koko ikäänsä.” YKSITYISELÄMÄSTÄÄN Vanhanen ei edelleenkään paljon avaudu, mutta politiikasta hän puhuu mielellään. Tuleville kansanedustajaehdokkaille hän muistuttaa, että edessä ovat äärimmäisen tärkeät vuodet. ”Niiden, jotka hallituksen muodostavat, pitää kantaa vastuu, että hallitusohjelma on kunnianhimoinen. Se on haastava homma.” Perussuomalaisten arvioitua nousua jopa keskustaa suuremmaksi puolueeksi hän pitää yleisenä trendinä. ”Ei tämä mikään suomalainen asia ole, vaan Euroopassa on tämmöinen liikehdintä käynnissä. Me ollaan tässäkin mielessä osa eurooppalaista ilmastoa.” ”Perussuomalaiset ovat suurimpaan osaan asioista hirveän skeptisiä. Heillä on liikaa ei-linjauksia. Ei hallitusta perusteta siksi, että se ei tee mitään.” VANHANEN SAAPUI Jyväskylään aprillipäivänä väittelemään toimittaja Taneli Heikan kanssa siitä, onko Suomi maailman paras maa. Parivaljakko avasi noin vuoden tauolla olleen Suuren väittelyillan Ilokivessä. Vaikka Vanhasen puheenvuorot olivat edelleen melko virkamiesmäisiä, hän esiintyi rennommin kuin pääministerivuosinaan. Kun suomalaista konsensuspolitiikkaa kritisoinut Taneli Heikka kertoi, ettei missään muualla ole keskustan kaltaista puoluetta, hoksasi Vanhanen letkautti, että ”Suomi onkin maailman paras maa”, ja sai yleisöltä tuntuvat suosionosoitukset. VANHASTA PYYDETTIIN vuosien ajan jatkuvasti esiintymään lukemattomiin eri tilaisuuksiin. Hän on vieläkin tavoiteltu vieras, mutta kirkkaimmat parrasvalot ovat himmenemässä. ”Lehdistön into oli saada pääministeristä mitä hyvänsä irti, mutta pääministerinä pitää olla aina jokin tarkoitus, jos sanoo jotain ja miksi antaa haastattelun. Tässä suhteessa elämä on onneksi rauhoittunut. Se oli yksi tavoitekin, että pääsen siitä kierteestä.” Vanhanen voi jälleen istua raitiovaunussa ilman turvamiehiä, mutta paparazzit eivät ole vieläkään jättäneet häntä täysin rauhaan. ”Vähitellen vapaus lisääntyy ja on lisääntynyt. Mutta ovat ne kuvaajat vielä kytänneet. Ihan on siis tällaista, että ajetaan autolla minun autoni perässä.” KIIHKEIMMÄN pyörityksen jälkeen Vanhasella on pitkästä aikaa myös vapaa-aikaa. ”On paljon asioita, jotka jäivät seitsemäksi vuodeksi väliin. Lukemiseen jää paljon enemmän aikaa, ja tässä iässä pitää alkaa jo miettiä fyysistä kuntoakin.” Riittääkö nykyisen työpaikan jälkeen vielä intoa uusiin haasteisiin? ”Jos terveyttä riittää, en jää passiiviseksi niin sanotussa eläkevaiheessa. En tiedä vielä mitä teen, mutta jollain tapaa se liittyy yhteiskunnalliseen toimintaan. Ainakin minulla olisi paljon kirjoitettavaa.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Matti Vanhanen kertoi saapuneensa Suureen väittelyiltaan, koska kyseessä on mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen tapahtuma. ”Sen verran vähän järjestetään nuorelle yleisölle yhteiskunnallisia keskusteluja, että sitä pitää kunnioittaa ja yrittää auttaa, jos vain mahdollista.” Vanhasen houkuttelua Ilokiveen helpotti myös se, että hän oli samana päivänä Jyväskylässä puhumassa Keskustan Keski-Suomen piirin tilaisuudessa yrittäjille.
E duskuntavaalien alla on erityistä jännitettä. Tulevia vaaleja odotetaan hyvin kiinnostuneina, sillä kolmen valtapuolueen asema vaikuttaa pitkästä aikaa horjuvan. Perussuomalaisten rynnistyksestä huolimatta jyväskyläläinen poliittisen historian tutkija Timo J. Tuikka ei usko vaalien muuttavan yhtään mitään. Tuikan mielestä suomalaisen demokratian suurin paradoksi on, että aatteelliset erot puolueiden sisällä ovat suuremmat kuin puolueiden välillä. ”Yksittäisen ehdokkaan näkemykset voivat olla täysin ristiriidassa puolueen ohjelman kanssa. Eduskunnassa yksilöt kuitenkin tottelevat puoluekuria. Hauskinta on se, että puoluekuri on perustuslain vastainen”, vuonna 2007 Urho Kekkosen historiaja politiikkakäsityksistä tohtoriksi väitellyt Tuikka sanoo. T uikka esitteli ajatuksiaan demokratian kriisistä 27. maaliskuuta Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatti-palstan kolumnissaan ”Suomeen pitäisi perustaa kokonaan uudet puolueet”. Mikä vika on vanhoissa? ”Ei voi olla politiikkaa, jos ei ole selkeitä vaihtoehtoja. Nyt valta on pienellä puolue-eliitillä. Hallituksessa joku saattaa jupista koko kauden linjauksia vastaan”, Tuikka toteaa. Tuikan mielestä esimerkiksi kokoomuksessa on sekä jyrkkiä konservatiiveja että vapaamielisiä ja niin markkinaliberalisteja kuin hyvinvointivaltion puolustajia. Vihreiden aatemaailmat heittelehtivät oikealta vasemmalle, ja myös Sdp:n sekä keskustan ehdokkaiden mielipiteet vaihtelevat paljon sosiaalija talouspolitiikan kysymyksissä. T uikan väitettä tukee viereisellä sivulla oleva taulukko, joka osoittaa, minkälaisia eroja ehdokkaiden välillä on saman puolueen sisällä. Keski-Suomen vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkailta kysyttiin, mihin he sijoittaisivat itsensä perinteet/yksilönvapaus -akselilla sekä sosialismi/kapitalismi -akselilla. Jylkkärin tekemää kyselyä voi aiheellisesti moittia äärimmäisen pelkistetyksi, mutta se antaa suuntaviivoja puolueen sisäisistä näkemyseroista. Yksi keskustan ehdokkaista uskoo esimerkiksi äärimmäisiin yksilönvapauksiin ja täydelliseen markkinakapitalismiin. Vihreiden ehdokkaissa on ääripään kannattaja niin valtiokuin markkinavetoisen yhteiskunnan puolesta. Valitettavasti kaikki perussuomalaiset jättivät vastaamatta ja kokoomuslaisilta vain muutama täytti kyselyn. Kaikkiaan kyselyyn vastasi hieman alle puolet ehdokkaista. Kansanedustajaehdokkaiden mielipideeroista saman puolueen sisällä kertoo myös tämän lehden uutisjuttu sivuilla 2–3, jossa vertaillaan ehdokkaiden YLE:n vaalikoneeseen syöttämiä vastauksia. T uikan mielestä demokratia ei yksinkertaisesti toteudu nykyisillä puolueilla. ”Kaikki puolueet kannattavat pääomaveron nostoa, mutta sitä ei silti nosteta. 80 prosenttia suomalaisista haluaa esimerkiksi tuloerojen pienentämistä, mutta tuloerot vain kasvavat. Jos eduskunta ei pysty toteuttamaan kansan tahtoa, demokratia ei silloin toimi.” Tuloerojen pienentämistä kansa voi toki vaatia, mutta on eri asia, mitä keinoja siihen suostuttaisiin käyttämään. 80 prosenttia suomalaisista tuskin haluaa kaventaa tuloeroja, jos se on pois heidän omasta kukkarostaan. Tuikka myöntää, että hänellä itselläänkin on poliittisia agendoja. Hän puhuu mielellään tuloerojen kaventamisen ja köyhien aseman parantamisen puolesta. Tuikan mukaan lukuisat politiikan tutkijat ovat kuitenkin jo vuosikymmeniä kirjoittaneet Suomen poliittisen kentän jämähtämisestä paikoilleen ja puolueiden samankaltaistumisesta. ”Kaikki suuret kuviot oli tehty jo 1990-luvulle tultaessa. Politiikassa on jääty ajatukseen, että yhteiskunta on valmis eikä sitä tarvitse enää kehittää.” Suomen poliittisen historian kannalta hän pitää kolmen suuren puolueen asetelmaa hyvänä, mutta aika on ajanut tarpeen ohi. ”Sotien jälkeisenä aikana sirpaloitunut puoluekenttä on estänyt politiikan kärjistymisen, mikä on ollut Suomelle hyvä asia. Nyt ei konfliktin vaaraa kuitenkaan ole.” M itä sitten pitäisi tehdä, jotta demokratia toimisi? ”Peli on jo menetetty”, Tuikka toteaa ja nauraa. Tuikka on ilahtunut siitä, että perussuomalaiset ovat hämmentäneet puoluekenttää. Todellisuudessa hän ei kuitenkaan usko, että tällä ”sekalaisella seurakunnalla” olisi todellista mahdollisuutta murtaa kolmen valtapuolueen mahtia. ”Hallituksessa persut tuhoaisivat itsensä. Hallituspaikka olisi puolueelle hankala, sillä sen pitäisi tehdä myös epämiellyttäviä ratkaisuja. Hallituksessa ollessaan puolueen ainoa vaihtoehto olisi, että he jättäisivät sen suurieleisesti.” Y ksi uudistus voisi olla absoluuttinen järjestelmä, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi kuntavaaleissa. Puolueen sijaan äänestettäisiin siis yksilöä. ”Eduskuntavaaleissakaan se ei olisi hullumpi idea. Ainoa ongelma olisi, että julkkisehdokkaat saisivat ansiotonta etua.” Tuikka toteaa, että kaikissa demokratioissa on ongelmia, mutta Suomessa äänestäjän oikeusturva on erityisen heikko, koska hallitusneuvottelut käydään vasta äänestystulosten jälkeen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Englannissa äänestäjät tietävät jo ennen vaaleja, minkälaiseen yhteistyöhön tai ohjelmaan puolueet ovat sitoutuneet. Ketä sitten pitäisi äänestää? ”Suurimmalla osalla suomalaisista menee hyvin. Jos ei halua muutosta, on oikeastaan ihan sama, äänestääkö vai ei.” 80 prosenttia suomalaisista haluaa esimerkiksi tuloerojen pienentämistä, mutta tuloerot vain kasvavat. ” Timo J. Tuikka 8 ”Tämä on vähän kerettiläinen mielipide, mutta en ole yhtään varma, kannattaako äänestää. No, ehkä se on vähän kuin heittäisi toivon kipinän uurnaan”, vapaana tutkijana työskentelevä poliittisen historian tutkija Timo J. Tuikka toteaa. Demokratian pelinappulat Mieti tarkkaan, minkä numeron piirrät äänestyslappuusi. Voi olla, että äänesi menee aivan eri tarkoitukseen kuin toivoit. Teksti: Juha Korhonen Kuvat: Johannes Kaarakainen
YK SIL Ö N VA PA U D ET PE RIN TE ET MARKKINAT VALTIO KO KO OM US KE SK US TA VA SE MM IST O VI HR EÄ T SU OM EN KO MM UN IST IN EN PU OL UE ITS EN ÄI SY YS PU OL UE PIR AA TT IPU OL UE SO SIA AL ID EM OK RA AT TIN EN PU OL UE 9 * Keski-Suomen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaita pyydettiin sijoittamaan itsensä poliittiselle kartalle kahdella akselilla: perinteet-yksilönvapaudet ja valtio-markkinat. * Pystyakselille sijoitetulla kysymyksellä haluttiin tietää, toivovatko ehdokkaat yhteiskunnan suuntaavan kohti äärimmäistä perinteiden noudattamista vai äärimmäistä yksilönvapauksien noudattamista. (1=perinteillä äärimmäisen suuri rooli, 10=yksilönvapaudella äärimmäisen suuri rooli) * Vaaka-akselille sijoitetulla kysymyksellä selvitettiin, miten ehdokkaat painottaisivat valtion ja markkinoiden keskinäistä roolia hyvinvoinnin turvaamisessa. (1=valtiolla äärimmäisen suuri rooli, 10=markkinoilla äärimmäisen suuri rooli) * Kyselyyn vastasi 61 eduskuntavaaliehdokasta 141:stä.
10 VAPAALLA KAMPUS KINO Kissani ovat kateissa. Viikonloppu lautapelejä Kortepohjan ylioppilaskylän e-talon kerhohuoneella järjestetään 15.–17. huhtikuuta Jycon-lautapelitapahtuma. Ovet aukeavat perjantaina kello 17 ja pelit päättyvät sunnuntaina kello 18. Pääsymaksu on koko viikonlopulta 6/4 euroa ja yhdeltä päivältä 3/2 euroa. Ti 12.4. kello 19 Petri Hakkarainen: Timanttikoirien vuosi 1984 (Suomi 2010) Petri Hakkarainen, joka tunnetaan paremmin taiteilijanimellä Pete Europa, kuvaa dokumentillaan Helsingin underground-liikkettä 1980-luvun alussa. Uusi aalto on viemässä punkkulttuuria kohti uutta, tutkimatonta maaperää, ja meikkaava futu-nuoriso yrittää tehdä irtiottoa ”Kekkoslovakiasta”. Riippumaton, tee-se-itsetoiminta saavuttaa pysyvän jalansijan niin median, klubien kuin muodin saralla. Lopulta ihmiset itse kokevat olevansa uusi, oma taidemuotonsa. Puolueettomassa, keskinkertaisessa Suomessa itsetietoisilla, hienostelevilla älykköfuturisteilla on suuri työ edessään. Ti 26.4. kello 19 Luca Guadagnino: Rakkautta italialaisittain (Italia 2009) Vauraaseen tehtailijasukuun naineen Emman elämä pyörii perheen ja milanolaiskodin ympärillä. Makunautintoja arvostava Antonio, varaton työläisnuorukainen on oikea henkilö tarjoamaan vaihtelua Emman rutiineihin. Puhkeaa kiihkeä romanssi, mikä tietenkin paljastuu Emman ylpeälle aviomiehelle: lopulta käsissä on traagisen kolmiodraaman ainekset. Italialaisohjaaja Luca Guadagninon visuaalinen ohjaustyyli valloittaa tarkasti mietittyine, maalauksellisine kohtauksineen. Tarina puolestaan iskee suoraan porvarillisen perheyhteisön heikkoihin kohtiin. Jyväskylästä ei tahdo saada kuin reiluksi väitettyä kahvia. JYVÄSKYLÄN kahviloissa on aika turha asioida, jos haluaa juoda reilun kaupan kahvia. Jylkkäri kiersi keskusta-alueen kahvilat läpi ja kysyi myyjältä onko heillä Reilun kaupan kahvia saatavilla ja jos on, paljonko se maksaa. Kyselykierroksen kahdeksasta kahvilasta ainoastaan yhdestä saa Reilun kaupan kahvia. Se on yliopiston kirjaston Cafe Libri. Siellä asiakas voi valita tavallisen ja Reilun kaupan kahvin väliltä. Esimerkiksi Asemakadulla sijaitseva Wilhelmiinan konditoria ei aio tuoda Reilun kaupan kahvia valikoimiin ihan heti. ”Kahvin tukkuhinta nousi viime vuoden aikana kolmekymmentä prosenttia ja Reilun kaupan kahvi on tukussa melkein tuplasti tavallista kalliimpaa. En usko, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan tätä hintaeroa. Joitakin Reilun kaupan tuotteita kahvilassamme kyllä on. Olemme kuitenkin harkinneet asiaa ja jollain aikavälillä Reilun kaupan kahvi tullee valikoimiimme”, perustelee Wilhelmiinan konditorian toimitusjohtaja Ilpo Lähteenmäki. SAMA TILANNE on Jyväskylän suurimmassa, eli Café Elosella. Reilun kaupan kahvia ei saa, vaikka haluaisi. ”Olemme miettineet asiaa ja aiomme ottaa Reilun kaupan kahvin tavallisen Presidentti-kahvin rinnalle tulevaisuudessa. Todennäköisesti hinnoittelemme Reilun kaupan kahvin hieman kalliimmaksi, sillä sen kilohinta on peruskahvia suurempi”, sanoo Elosen kahvilaja ravintolatoimen päällikkö Lulzim Voca. Visiitti Coffee Housessa ja Memphisissä ei mene aivan putkeen. Coffee Housen tiskin äärellä seisoskeleva myyjä ilmoittaa, ettei heiltä saa Reilun kaupan kahvia, mutta Memphisissä sitä myydään. Memphisissä vuoroaan pakertava myyjä vahvistaa, että heillä myydään pelkästään Reilun kaupan kahvia. Outoa, molemmat kuitenkin toimivat samassa tilassa ja kuuluvat Sryhmään. ”Me noudatamme S-ryhmän valitsemaa linjaa ja tässä tapauksessa se tarkoittaa UTZ-serti?oitua kahvia”, sanoo Memphisin keittiöpäällikkö Jouko Järvenpää. S-RYHMÄN LINJA on siis ostaa Suomessa lähinnä Pauligin käyttämää UTZ-sertifioitua kahvia. Tätä samaa kahvia myydään niin Memphisissä kuin Coffee Housessakin, eikä se ole Reilun kaupan kahvia, toisin kuin myyjät luulivat. UTZ-sertifikaatti takaa, että jokaisen kahvipaketin reitti on jäljitettävissä ja että tuotantoketju tunnetaan. Coffee Housen ja Memphisin satunnaisesti valikoituneet myyjät eivät näemmä tienneet, mitä kahvia heillä myydään. Puheissa menivät Reilun kaupan kahvit ja UTZ-serti?kaatit sekaisin. Jos siis haluat juoda Reilun kaupan kahvia, voit turvallisin mielin jatkaa yliopiston kahvilassa norkoilua. Tai keittää kahvisi itse. Janne Sarja Reilu kahvi kiv En usko, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan hintaeroa. ” Ilpo Lähteenmäki CAFE LIBRIN reilu kahvi maksaa 20 senttiä enemmän kuin tavallinen. Jos tavallinen paketti maksaisi tukussa 3 euroa ja reilu kahvi 6 euroa, pitäisi kupin maksaa noin 5 senttiä enemmän. Kuluttaja siis maksaa Sonaatille, eli viime kädessä Yliopistolle, JYY:lle ja Fazer-Amicalle 15 senttiä siitä, että saa tukea reilua tuotantoa viidellä sentillä. Tuo viisi senttiä maksetaan kalliimmasta raakaaineesta. Aalto-yliopistossa tutkittiin Reilun kaupan kahvia ja tultiin tulokseen, että viljelijät saivat muutama vuosi sitten alhaisten markkinahintojen aikaan noin 3 prosenttia suuremmat tulot Reilun kaupan järjestelmästä kuin vapailta markkinoilta. Nykyisten kovien markkinahintojen aikaan näin ei ole. Librin kahvikupillisen viisisenttisestä heruisi tuon vanhan kaavan mukaan noin 0,15 senttiä lisätuloa viljelijöille. Kuluttaja maksaa tästä hyväntekeväisyydestä 20 senttiä. Alunperin minun piti ehdottaa, että kahvilan suuromistaja JYY kääntäisi hintasubventoinnin niin päin, että myymällä tavallista kahvia ylihintaan tehtäisiin Reilun kaupan kahvista edullisempaa. Mutta ehkä se tosiaan on se ja sama. Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? Se ja sama
11 Kyösti Hagert BROILERIT NOKKIVAT toisiaan, niiden luut ja jänteet eivät kestä jalostettua liian nopeaa kasvamista. Euroopan unionin alueella 330 miljoonaa pikkukukkoa silputaan elävältä vuosittain, koska niitä ei tarvita munatehtaissa. Broilereita on yhdessä kasvattamossa kymmeniä tuhansia, yhdellä eläinten keskitysleirin vangilla on vajaa A4-arkin verran tilaa elää. Sellaista on todellinen maatalous. ELÄINTEN HYVINVOINTI on kaukana siitä maailmasta, mitä meille kuluttajille halutaan tarjota. ”Hyvää Suomesta” -kampanjat eivät ole mitään muuta kuin kuluttajien harhauttamista. Jos hyvinvoinnista oltaisiin oikeasti kiinnostuneita, eläimille tarjottaisiin mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen eikä niiden ainoa funktio olisi päätyminen ruokapöytään. Miksi me ylipäänsä käytämme ravinnossamme eläintuotteita, kun emme sellaisia tarvitse? ELÄINOIKEUSJÄRJESTÖJÄ syytetään usein ihmisten tahallisesta järkyttämisestä. Oikeutta eläimille on jo muutaman vuoden ajan julkistanut kuvamateriaalia tehomaatalouden todellisuudesta. Kuvamateriaalin julkistamisen jälkeen tilat ovat tarkastettu, mutta suuria puutteita ei ole havaittu. Maataloudessa eläinsuojelurikkomusten laillisuuden raja on yksinkertaisesti liian korkealla. Laki sallii kidutuksen, joten kidutus on sallittua. OLEN KYLLÄSTYNYT maaja metsätalousministeriöön ja suomalaisiin. Syömme yhä enemmän lihaa, mutta silti eläinten olot vain pahenevat. Ihmiset haluavat halvempaa ja halvempaa lihaa, mutta eivät ole valmiita maksamaan eläinten hyvinvoinnista. SUURIN ONGELMA on kuitenkin keskusta, ja erityisesti maaja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Entisenä sikafarmarina hän ei ole kiinnostunut parantamaan eläinten surkeita oloja. Sika-Anttila on yksinkertaisesti kiinnostunut vain omien äänestäjiensä voiton maksimoinnista – samasta syystä hän ei halua suojella sitovilla toimenpiteillä sukupuuttoon kuolevaa saimaannorppaa. En usko, että hän tajuaa olevansa eläintenvihaaja, hän ei vain yksinkertaisesti välitä. K i rjo it ta ja on puhe vi estin n än opis ke l i j a . JÄLKIKIRJOITUS Maatalous on kidutusta ” Kyösti Hagert Jyrock täyttää Ilokiven Jyrock avaa festivaalikauden ravintola Ilokivessä 15.–16. huhtikuuta. Perjantaina ylioppilastalolla esiintyy muun muassa Uusi Fantasia, Joose Keskitalo ja Kolmas Maailmanpalo sekä virolainen Iiris. Lauantaina esiintymisvuoronsa saavat muun muassa Minä ja Ville Ahonen, norjalainen Diskjokke sekä saksalainen Long Distance Calling. Yhteensä Jyrock marssittaa lavalle viikonlopun aikana noin 20 yhtyettä tai artistia. Päivän lippu tapahtumaan maksaa 15 euroa, kahden päivän lippu 28 euroa. JYYn jäsenille Jyrock maksaa 25 euroa. Jyrock iaon järjestetty vuodesta 1985 alkaen. Eläinsuojelurikkomusten laillisuuden raja on yksinkertaisesti liian korkealla. Laki sallii kidutuksen, joten kidutus on sallittua. Kampuksen Dynamolle opiskelijoiden SM Futsal-liigassa hopealle yltänyt Kampuksen Dynamo voitti futsalin opiskelijoiden SM-kisat toisena vuotena peräkkäin. Jyväskylässä pelatun turnauksen järjestäjäseura voitti ?naalissa tamperelaisen FC Johtajat 5–2. Pronssia sai tamperelainen FC Höpö. Turnauksen parhaaksi pelaajaksi valittiin pistepörssin voittanut Matias Juvonen KaDy:sta. Voitto toi KaDy:lle paikan vuoden 2012 opiskelijoiden EMkisoihin Espanjaan. Naisten tynkäsarjan voitto meni Tampereen ACE:lle, joka kukisti hopealle jääneen oululaisen OYUS:n sekä Kampuksen Dynamon naisjoukkueen. Rentosarjan voitti FC Pakkanen Turusta. ven alla Mikä hintaero? KAHVILA Wilhelmiinan perustelu siitä, etteivät kuluttajat olisi valmiita maksamaan Reilun kahvin tuomia kustannuksia, on outo. Outoa on myös Sonaatin hinnoittelu. Sonaatin kahviloissa reilu kahvi on hinnoiteltu 1,20 euroon, kun tavallinen kahvi maksaa euron. Vaikka reilun kahvin hinta olisikin tuplasti suurempi, ei raaka-aineiden osuus kahvikupillisen hinnasta ole kuin murto-osa. Mikäli tavallinen kahvikilo maksaisi kolme euroa ja reilu kahvi kuusi euroa, tulisi kupilliselle hintaeroa tämän vuoksi noin viisi senttiä. Vesi, vuokrat, sähkö, henkilökunta ja muu pysy kustannuksiltaan samana, oli kahvi reilua tai ei. ”Jos asiakas haluaa tukea tällaista tuotantoa, pitää asiakkaan maksaa siitä, eikä yrityksen”, selittää Arto Maijala, Sonaatti Oy:n toimitusjohtaja. Yliopiston kirjaston kahvilassa, Sonaatin Cafe Librissä tavallinen kahvi maksaa euron ja reilu kahvi 1,20 euroa. Kuluttaja luultavasti haluaa tukea viljelijöitä, mutta päätyykin tukemaan suurimmalla osalla lisähinnasta kahvilanpitäjää. MAIJALA OTTAA toisen selityksen. ”Meillä normaalin kahvin hinnassa on ollut nostopaineita kahvin hinnan noustessa. Olemme kuitenkin halunneet pitää hinnat ennallaan joissakin tuotteissa. Tavallisenkin kahvin pitäisi maksaa se 1,20 euroa nyt. Kahvihan on meillä joka tapauksessa halpaa”, hän sanoo. YLIHINTAA siis maksetaan reilun kaupan kahvista, jotta tavallisen kahvin juojat saisivat kuppinsa alihintaan. ”Se on tietenkin totta, että nyt tavallisen kahvin ostaja hyötyy tästä hinnoittelusta”, vahvistaa Maijala. Jarno Liski paatoimittaja@jyy.?
12 ARVIOT ARVIOT Nurmijärvi Wind Orchestra: Lumiukko (Omakustanne 2003) PITKÄN LINJAN poliitikko Johannes Virolainen pitää hallussaan Suomen vanhimman ensilevyttäjän ennätystä. Virolainen julkaisi ensimmäisen levynsä 80-vuotiaana vuonna 1994, kun hän tulkitsi albumillisen kansanlauluja. Jos haetaan Suomen vanhinta nuorisomusiikin levyttäjää, ennätyksen haltija lienee kuitenkin Aira Samulin. Samulin, ikä tuolloin 76 vuotta, vieraili Nurmijärvi Wind Orchestran joululevyllä vuonna 2003 ja räppäsi Hyrsy Rap -nimisessä kappaleessa. Kansilehdestä selviää, että esiintymisen takana oli tuottajan toive. ”Ikinuori Aira heittäytyy aina iloisesti uusiin haasteisiin, joten pyytäessäni häntä tekemään rap-version joululaulustaan, hän oli heti valmis tehtävään. Näin syntyi Airan Hyrsy Rap”, levyn tuottaja Kalevi Laine kirjoittaa. HYRSY RAP ei ole aihepiiriltään rapin juurille uskollinen, sillä se ei kerro katujen kovasta elämästä tai hauskanpidosta oman jengin kesken. Kappaleen päähenkilö on Samulinin ilmeisen iäkäs Hyrsy-kissa, joka viettää joulua niin kuin kissat yleensä viettävät, tuvassa maaten ja rennosti ottaen. Teksti on hyväntuulinen, mutta sitä häiritsevät ontuvat riimit sekä erimittaiset säkeet, jotka ovat rytmikeskeisessä rapissa erityisen ongelmallisia. Kappaleen taustoja ei voi kutsua erityisen onnistuneiksi, sillä ne kuulostavat lähinnä jonkin syntetisaattorin mukana tulevilta tehdasvalmisteisilta raptaustoilta. Kun Samulinin räppäyskin on lähinnä jotenkuten rytmissä pysyvää lausuntaa, Hyrsy Rapin parhaaksi elementiksi jää tunnelmallinen teksti. Se onnistuu tavoitteessaan kuvata Hyrsylänmutkan joulunviettoa ja kissan roolia siinä. Samulin on äänessä myös tekstin taukokohdissa, sillä jostakin syystä hän naurahtelee useamman kerran kappaleen aikana. Se sopii säkeistöjen lomaan, mikäli sattuu pitämään Samulinin naurusta. NURMIJÄRVEN puhallinorkesteri ei ole julkaissut vuoden 2003 joululevyn jälkeen äänitteitä. Orkesterin nettisivujen mukaan sitä voi tilata keikoille, mutta sivuilta ei selviä, onko räppäävä Aira Samulin mukana keikkakokoonpanossa. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Rap-kissat vauhdissa Radiohead: The King of Limbs XL Recordings Eteeriset luupit ja rumpukoneen kiihkeä naputus ovat merkittävässä osassa Radioheadin yhdeksännellä albumilla The King of Limbs. Laulaja Thom Yorken ääni on miksattu paikoin tavallista kauemmaksi. Niin sanotusta rokkibändisaundista ei ole jäljellä kuin hentoja viitteitä. Levyn pidättyväisestä meiningistä huokuu välityön tuntu. Myös kestolliset ominaisuudet vahvistavat tätä vaikutelmaa: kahdeksan laulua, 37 minuuttia. Toisaalta mailleen vetäytyneessä atmosfäärissä on oma viehätyksensä. Pakoton meininki jättää kuulijalle runsaasti tilaa ja istuu hyvin Yorken satujen maailmasta ammentaviin teksteihin: ”We should shink and then be quiet as mouse/ And while the cat is away/ Do what we want”. Kiipeilevän kitarakuvion ja Yorken kuiskailevan falsetin varaan rakentuva Little By Little kanavoi esiin klassista Radiohead-melankoliaa. Paras kappale, vedenalaisen pianokompin kuljettama Codex on eräänlainen esiosa kymmenen vuotta sitten julkaistun Amnesiac-albumin mahtavalle Pyramid Songille: ”Slide your hand/ Jump off the end/ The water is clear/ And innocent”. Rauli Karjalainen ”Välityö, jossa on oma viehätyksensä” Heikki Hiilamo: Uusi hyvinvointivaltio Into Kustannus Hyvinvointivaltion alasajosta tai muutostarpeesta on kirjoitettu nyt niin monta kansantajuista pam?ettia, että luulisi päättäjienkin vähitellen ymmärtävän. Tuplatohtori Heikki Hiilamo on vahva asiantuntija muun muassa sosiaalipolitiikassa, mutta kirjaa voi pitää myös laajennettuna vaaliteesien esittelynä. Hän on vihreiden ehdokas Uudellamaalla. Hiilamo terävöittää pointtejaan paikoin mielenkiintoisella ja ”mielenkiintoisella” tavalla. Ensin mainittua edustaa esimerkiksi niin sanotun hyvinvointivaltiokäyttäytymisen selittäminen evoluutiolla, jälkimmäistä sukunimien laskeminen rikkaimpien listalla. Itse asiaan, uuteen hyvinvointivaltioon, päästään vasta kirjan lopussa. Siksi parannusten esittely eri yhteiskuntaryhmien (muun muassa työttömät, lapsiperheet) asemassa jää vähän tyngäksi. Opiskelijaa kiinnostanee ehdotus opintolainan takaisinmaksun muuttamisesta niin, että valtio tulee sitä enemmän vastaan, mitä vähemmän opiskelu tuottaa yksilölle. Eli ”sosiaalityöntekijä maksaisi opintotuestaan pienemmän osan takaisin kuin juristi”. Keskeinen tavoite on muuttaa ajattelua: sosiaalituet tulisi nähdä mahdollisuuksia lisäävänä tuotantovoimana, eikä kustannuksina. Jaana Siljamäki ”Radikaaleinta pam?etissa on otsikko” A TO 7.4. KAHDEKSAN KÄRJESSÄ – ELÄMÄNI LEVYT | 19 | 13 € Mainio sekoitus stand-upia ja puhekomediaa. Lipunmyynti alkaa klo 18. PE 8.4. BOYS OF SPRING | 22–03 | 4 € Son Superior, The Currents, Dogs Of Pavlov ja PineappleExpress. LA 9.4. SEISOMAPAIKKAKLUBI | 18.30–24 | 9 / 13 € MC Jukka Lindström, Jaakko Saariluoma, Joonas Nordman, Raila Hänninen ja Toni Jyvälä. PE 15.4. JYROCK | 19.30–03 | alakerta & yläkerta | 18 / 25 / 28 € On Volcano, French Films, Black Audio, TV-resistori, Kuopionniemi, Superchrist, LA 16.4. JYROCK | 19.30–03 | alakerta & yläkerta | 18 / 25 / 28 € Eläin, Scarleth Youth, Neufvoin, Profeetta & Uusi Maailmanuskonto, Minä ja Ville Ahonen, Diskjokke, Long Distance Calling, Folke Westside, Kylian ja PE 22.4. DREDMARK | 22-03 LA 23.4. ANARKOPUNKHOOCEE-NIGHT 666 | 22–03 | 5 € KE 27.4. JKLHARDCOREPUNKROCKSHÖWSPECTACULAR | 20–24 | 3 € Molemminpuoleinen Varma Tuho ja Total Recall +2. PE 29.4. KESKIVARTALOT ESITTÄÄ: MÖNKIÄISTEN YÖ!!!!!!!! elokuva/rokkispektaakkeli | 21–03 | 5 € Kun isällä on hammassärky (1923), säestyksellä! The Stuff Murhaavaa mössöä (1985). RÄJÄYTTÄJÄT HAMA HAMA HAKKI ROKKIHAUS OF HORROR SOU! with special guests TNT dj’t. LA 30.4. CLUB KAAPIN DRAG-VAPPU 2011 | 22–04 | 3-6 € GLBT -party + Drag race, DJ Minttu + guests. LA 30.4. CLUB LUNATIC ECLIPSE Live: VANAJA & -sihiL +Djs | 22–04 | yläkerta | 3 / 6 € CLE:n ja Setan Club Kaapin yhteinen vappuklubi Ilokivessä 2 klubia yhdellä lipulla. Jarkko Martikainen: Usko Sakara Records YUP:n keulahahmona tutuksi tulleen Jarkko Martikaisen soolouran neljännellä levyllä Usko on luovuttu mies ja kitara -asetelmasta. Pitkäksi niin partansa kuin tukkansakin viime vuosina kasvattaneen laulaja-lauluntekijän taustalla orkesteroi kuusihenkinen kokoonpano Äänioikeus. Myös niin tuottaja kuin levy-yhtiökin ovat vaihtuneet. Ja tämä kuuluu. Muutos on tietysti harkittua ja varmasti taiteilijasta itsestään lähtöisin. Silti ainakin tällainen suoraviivainen maakuntien mies jää kaipaamaan aiempien levyjen sinänsä simppeleitä ja selkeitä, mutta silti syvällisen tarinan sisältäviä lauluja. Toki täydennystä etsivä voi hakeutua Martikaisen kotisivuille lukemaan jokaisesta biisistä kertovat, niitä avaavat taustakertomukset. Itse en niitä käynyt lukemassa – vielä. Ehkä olisi pitänyt. Martikaisen musiikki on kyllä usein kuin viini ja paranee kuuntelukertojen karttuessa. Mutta jos tässä vaiheessa pitäisi veikata, uskoisin Martikaisen soololevytuotannon tuoreimman tulokkaan eksyvän levylautaselle isoveljiään harvemmin. Iiro-Pekka Airola ”Askel uuteen suuntaan” Jyväskylän ylioppilasteatteri: Tarina äideistä Ohjaus ja käsikirjoitus: Laura Happonen. ”Äiti haluaa takas töihin!” huutaa väsynyt koliikkivauvan äiti, ja yrittää kiroillen rauhoitella kitisevää vastasyntynyttä. Naapurissa toinen mamma on niin keskittynyt vauvablogiinsa, ettei huomaa parisuhteen ajautuneen karille ja leikki-ikäisten jäävän vaille huomiota. Samassa rapussa äitiyttä opettelee nuori nainen, joka saa odottaa ja kasvattaa lapsensa yksin. JYT tarttuu aiheeseen, jota ei ole kyllästymiseen saakka käsitelty. Tarina äideistä tutkiskelee nykyajan äitiyden ongelmia. Malliäideillä on varaa antaa aikaa lapsilleen enemmän kuin koskaan, mutta samalla oma elämä jää vaille sisältöä. Itkuisten lasten äidit saavat kuulla, kuinka väsymyksen kanssa on ennenkin selvitty. Työelämässä uraohjukset sinkoavat mammalomailevien ohitse. Teiniäidit saavat niskaansa koko maailman mielipiteet siitä, milloin ihminen on valmis äidiksi. Laura Happosen luomat hahmot ovat kärjistettyjä, mutta näytelmä pureutuu silti syvällisiin teemoihin. Lopputulos on viihdyttävä ja nauraa synkillekin asioille jättäen vähintään naurunkyyneleet silmäkulmiin. Tätä ymmärtääkseen ei tarvitse olla äiti. Laura Airola ”Hauska ja tarkkanäköinen kuvaus modernista äitiydestä”
tule vaikutta maan maailma n tilaan koko painolla si! mass aglo bbau s hels ingis sä 27.5.2 011 l ue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.globbarit.fi/painavaa_asiaa Tule Eduskuntatalolle 27.5. kertomaan päättäjille painavaa asiaa, miten maailmasta tehdään parempi! Suomen päätökset vaikuttavat hyvinvointiin, ilmastonmuutoksen torjumiseen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ympäri maailmaa. Tule kuulemaan lisää Painavaa asiaa -tapahtumasta Jyväskylässä maanantaina 18.4. klo 17-19 Ilokiven ruokalassa (os. Keskussairaalantie 2). Tarjoilujen vuoksi ilmoittauduthan ennakkoon osoitteeseen keski-suomi@globbarit.fi JYY hakee Jyväskylän Ylioppilaslehteen siviilipalvelusmiestä 1.7.2011 alkaen Siviilipalvelusmies toimii pääosin Jyväskylän Ylioppilaslehdessä valokuvaajana ja graafikkona. Hän osallistuu myös muihin toimituksellisiin töihin: kirjoittaa juttuja, taittaa lehteä ja osallistuu verkkosivujen ylläpitoon. Hakijalta edellytetään kuvankäsittelyn ja kuvittamisen osaamista. Ylioppilaslehdessä ovat käytössä Photoshopja Illustrator-ohjelmat, joiden tuntemus katsotaan eduksi. Vapaamuotoisen hakemuksen työnäytteineen tulee olla perillä Ylioppilastalolla JYYn keskustoimistossa 26.4.2011 kello 14.00 mennessä. Postiosoite: JYY, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä “Ylioppilaslehden siviilipalvelusmies”. Hakemuksen ja työnäytteet voi lähettää myös sähköisinä osoitteeseen paatoimittaja@jyy.fi. Haastattelut järjestetään viikolla 18. Hakijalla tulee olla koulutusjakso suoritettuna niin, että hän voi aloittaa työskentelyn 1.7.2011 alkaen. Palvelus aloitetaan tänä vuonna ylioppilaskunnan taloustoimistosta, mistä siviilipalvelusmies siirtyy Jylkkäriin elokuun aikana lehden kesätauon päätyttyä. Lisätietoja antavat arkisin päätoimittaja Jarno Liski, p. 010 423 4509 tai paatoimittaja@jyy.fi ja siviilipalvelusmies Johannes Kaarakainen p. 010 423 4511 tai sivari@jyy.fi. Hakijan kannattaa tutustua lehteen esimerkiksi verkossa: www.jylkkari/fi. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on noin 12 000 jäsenen edunvalvontaja palvelujärjestö.
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Pe 15.4. Moonsorrow, Draugnim. La 16.4. Von Hertzen Brothers. Su 17.4. Big Boom 2011 bändikilpailu. To 21.4. LCMDF – Le Corps Mince De Françoise, CC33. Pe 22.4. Egotrippi. La 23.4. Rotten Sound, Trap Them (USA), Gaza (USA), The Kandidate (DK), Haust (NO). Su 24.4. Apulanta. To 28.4. Sonata Arctica. Pe 29.4. Scandinavian Music Group, Wedding Crashers. La 30.4. Tarot. Poppari: Ke 13.4. Praesens klubi & Jooklo Quartet (ITA/FIN). To 14.4. Otra Vez & Patrick Gallois. Pe 15.4. Acoustic Friday: Ville Kangas ja Puuma -duo. La 16.4. Blues Live Wentus Blues Band. Su 17.4. Puolueettomat vaalivalvojaiset. Ma 18.4. Monday Club: Emmi Rajala. Ti 19.4. JAO Mustanmusan työpajat. Ke 20.4. Salaiva. To 21.4. Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani -klubi. Pe 22.4. Acoustic Friday & Siiri ja Samuli. La 23.4. Marian Petrescu trio feat. Samuli Erkkilä. Club Moustache. Ma 25.4. Monday Club: Tiina ja Toni. Ti 26.4. JAO päättäjäiskonsertti, Kaisu Koivisto. Ke 27.4. Virta. Ke 27.4. Näyttökonsertti. To 28.4. Praesens klubi. Pe 29.4. Acoustic Friday, Suvi Uura. La 30.4. Eli SiCi & Boogie Brothers. Ilokivi: Pe 15.4. – La 16.4. Jyrock. Ke 27.4. JKLHARDCOREPUNKROCKSHÖWSPECTACULAR. Pe 29.4. Keskivartalot esittää: MÖNKIÄISTEN YÖ!!!!!!!! elokuva/rokkispektaakkeli! la 30.4. Club Kaapin Drag-vappu. La 30.4. Club Lunatic Eclipse Live: Vanaja & sihiL +DJs. Pub Katse: Pe 15.4. The Liar. La 16.4. Trespassenger, Lost Madison acoustic. To 21.4. Absoluuttinen nollapiste. Pe 22.4. Mugshot, So Called Plan. La 23.4. Su 24.4. Pääsiäisjamit. Pe 29.4. Kotoisat sävyt. La 30.4. Cilice (NL), Nailed Coil, Harha. Su 1.5. Vappujamit. Jyväshovi: Ti 12.4. Väriloiste. Ke 13.4. – To 14.4. Top-Zet. Pe 15.4. Eija Kantola & Omega. La 16.4. Anneli Mattila 6 V.I.P. Ti 19.4. – Ke 20.4. Blue Star. To 21.4. Neljänsuora. Pe 22.4. Hilkka Mäkitalo & Shubiduu. La 23.4. Tino & Midinetti. Ti 26.4. – Ke 27.4. Dry Capri. To 28.4. – Pe 29.4. Muuttolinnut. La 30.4. Jukka Hallikainen & Monarkia. Vakiopaine: Ke 13.4. Drink & Draw. La 16.4. Lumpion kulttuuri-ilta. Jyrock-päiväklubi. Ma 18.4. Cuenta Cuentos. La 23.4. Martti Mäkelä. La 30.4. Ukkosmaine. Paviljonki: Ke 13.4. Jippu & Samuli Edelmann – ”Ilta Jipun ja Samulin kanssa”. To 14.4. Naurua kolmannella – huumorilaulukonsertti. Pe 15.4. Anna Abreu Spring 2011. NÄYTTELYT Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: 15.4.–29.5. Jyväskylän taiteilijaseuran 66. vuotisnäyttely. Galleria Harmonia: Huang Yiming: Comfort Women/Lohtunaisia, 1.5. saakka. Suomen käsityön museo ja kansallispukukeskus: ORNAMO Preesens: Taide-käsityö-muotoilu, 22.5. saakka. Kuja: Parempia pukuja, 11.9. saakka. Galleria: Näytönpaikka-ikkuna (Kilpisenkatu 12): ILE-opinnot/Jao, 1.5. saakka. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Vaavin salattu elämä: Ke 13.4. To 28.4. Maaria Blomma: Pe 15.4. Ansa: La 16.4. To 28.4. My Fair Lady: La 16.4. Ei ketään kotona: To 14.4. Pe 29.4. La 30.4. Pumpgirl: Pe 29.4. Huoneteatteri: Suurenmoista!: To 7.4. Pe 8.4. La 9.4. Su 10.4. Harmonia: Pe 1.4. La 2.4. Su 3.4. Ylioppilasteatteri: Tarina äideistä: Ensi-ilta su 3.4. Ke 6.4. Ma 11.4. ELOKUVAT Kampus Kino: 5.4. Night Visions. 14 MENOT MA 11.4. Porkkanaohukaiset Lohipurilaiset Mangobroileri TI 12.4. Kasvismakaronilaatikko Makaronilaatikko Nakkikastike KE 13.4. Feta-pinaattipiirakka Bordelaiskala Härkäcurry TO 14.4. Kasvishernekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Broilerpyörykät PE 15.4. Jyrock ILOKIVI SULJETTU MA 18.4. Kikhernepihvit Aasialainen uunikala Riistapyörykät TI 19.4. Pinaattikeitto Uunimakkara Kiinalainen lihapata KE 20.4. Aurajuustopunajuurikiusaus Savukalakastike, spagetti Karitsanlihakebakot TO 21.4. Kasvissosekeitto Täytetyt jauhelihaohukaiset Pestobroileri PE 22.4. Pitkäperjantai ILOKIVI SULJETTU MA 25.4. Pääsiäispäivä ILOKIVI SULJETTU TI 26.4. Kukkakaalilasagnette Jauhelihakeitto Broilerjuustokebakot KE 27.4. Kasvispyörykät Lohikiusaus Curryporsaspata TO 28.4. Papurisotto Oopperakellarin silakat Karjalanpaisti PE 29.4. Tomaatti-sipulipiirakka Paella Kinkkukastike, spagetti LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,50 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatkoopiskelijat 4,80 e, muut 5,40 e. 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 24,00 e, jatko-opiskelijoille 48,00 e ja muille 54,00 e. Jylkkäri on luettu. Mainokset lehteen myy Heli Uusi-Uitto e-mail: heli.uusi-uitto@opiskelijamediat.fi puh: 044 5000 460 www.jylkkari.fi Jyväskylän yliopiston opiskelijoista 58% tarttuu Jylkkäriin heti sen ilmestyttyä. Jylkkärin löytää myös Naamakirjasta: facebook.com/jylkkari
Hardcore-punkbändin Kohu-63:n laulaja Arto ”Lättä” Hyytiäinen on kapinoinut viidellä eri vuosikymmenellä. Mies on 49-vuotias punkkari Tampereen Hervannasta eikä muuksi muutu. Lättä on selvinnyt ”Teddyjen” väkivaltaisuuksista 70-luvulla, lusinut taposta 80-luvulla ja tehnyt konkurssin 90-luvulla. Hän ei harmittele menneitä, eikä hänen kapinansa lopu ennen kuin mullan alla. Tärkeintä on vapaus 15. SIVUN KASVOT ”PUNK MERKITSEE mulle vapautta. Se on vapautumista aivopesusta ja sitä, että voi elää niin kuin haluaa. Alun perin punk-liikkeessä ja elämäntyylissä minua alkoi kiinnostaa musiikki. Ennen vuotta 1976 en kuunnellut ollenkaan musiikkia, kunnes kuulin Ramonesia. Siitä se innostus sitten lähti. Punkkarina olo 70-luvun Suomessa oli välillä suoraan sanottuna helvettiä. Silloin joutui vähän katselemaan ympärilleen. Väkivalta oli suorastaan käsin kosketeltavaa. Kaikki olivat varautuneet siihen ja kaikilla oli aina jotain aseita mukana. Ne oli sitä rockabilly-osastoa, kenen kanssa ei tultu toimeen. Aika monta matsia jouduttiin kadulla niiden kanssa ottamaan. Mutta se meni Tampereelta aika nopeasti ohi, kun perustettiin se eka punk-klubi Safety Pins, jossa oli sitten isompia Rockabilly-ukkoja järjestysmiehinä. Nokialla ei tykätty meistä eikä varsinkaan Helsingissä. Se viha oli jotain käsittämätöntä. Kerrankin oltiin kirjaston puistossa Tampereella ryyppäämässä. Sitten joku huus mulle, että tuon näköset pitäs tappaa! Mää sitten menin ja kysyin, et mitä vittua sää jätkä huutelet siinä. Se olikin joku palolaitoksen porukka odottelemassa bussia. Ne oli menossa johonkin saunailtaan. Tuli otettua niiltä turpaan ihan kunnolla. Ne repi puolet mun pitkästä tukasta pois, ja heräsin myöhemmin poliisiauton takapenkiltä käsiraudoissa. Semmosta aikaa se oli. Mutta ei väkivalta kuulu punkkiin, vaikka itseään pitää saada kyllä puolustaa. Minä en silloin tehnyt mitään töitä. Sain isältä pienen perinnön ja elelin sillä. Se tuli kyllä sitten juotuakin pois. Asustelin veljen luona ja hengailin aika paljon treenikämpillä ja kaupungilla. En viitsinyt liiemmin kouluja käydä. Ammattikoulu jäi kesken. Ei suoraan sanottuna kiinnostanut mikään vitun koneistajalinja. SITTENHÄN NE bändihommatkin meni jäihin vähäksi aikaa, kun jouduin kiven sisään. Se homma meni niin, että siinä oli yks entinen hyvä frendi, ihan hullu mies Hervannasta. Meillä meni jotenkin sukset ristiin, ja vuoden kesti sitä vihanpitoa. Sain siltä jatkuvasti pataan, ja kaverit joutuivat pelastamaan, ettei se päässyt tekemään mitään. Kerran se sitten hyökkäsi kaupungilla mun kimppuun. En muista tilannetta, kun kännissä olin. Olin sitten lyönyt sitä kerran veittellä, ja siihen se loppu. Taposta tuli tuomio. Se kyllä kaduttaa, kun en pidä itteäni mitenkään väkivaltaisena ihmisenä. Mutta kun huomaa itte tehneensä tommosta, on se hirveää. Se vaan käy niin äkkiä. Sen kanssa tässä nyt joutuu kuitenkin elämään, enkä voi sille enää mitään. VANKILASSA olin viisi ja puoli vuotta. Elämä on aivan erilaista siellä, päivästä päivään samaa. Ensimmäiset kolme vuotta tein mato-onkia. Niitä, mitä saa ostaa huolto-asemilta. Laitoin siimaan koukun, painon ja kohon ja rullasin sen siiman siihen. En ole sen jälkeen käynyt mato-ongella. Maailma kyllä muuttui vankila-aikoina helkutisti. Se oli ihan eri maailma mihin tulin sieltä takasin. Sää elät siellä yhtä päivää ja jäät siihen, mitä siviilissä olit. Ajat muuttuu, vaikka itse et sitä huomaakaan. Vankila on aika skitsofreeninen paikka. Jos siellä tulee jotain erimielisyyksiä, niin ei voi vaan häippästä. Että jos teet tai puhut jotain, niin se tulee joka päivä ja joka tunti vastaan siellä. Teinhän minä siellä vankilalehteä ja sitten me tehtiin naistenvankilaan tunnin ohjelmaa kaseteille. Mutta se oli semmosta sensuroitua hommaa, niin se ei oikein kiinnostanut. Mää kyllä sain sinne oman radiolähettimen sisään, kun ne ei siellä vankilassa ymmärtäneet, että se oli radiolähetin. Teinkin sitten omaa ohjelmaa, pidin merirosvoradiota. Vangeilla oli radiot, ja ne tiesi, mihin aikaan tulee ohjelmaa. En jäänyt kiinnikään ja jätin sen sitten perinnöksi jollekin vangille sinne. Olihan meillä bändejäkin, punkkia yritettiin soittaa ja käytiin myös keikkailemassa vankiloissa. NYKYÄÄN MÄÄ painan paitoja ja teen pientä julkaisutoimintaa. Kaikki, mitä teen, liittyy jollain tavalla musiikkiin. Musiikki on aina ollut se juttu. Ja se tee-se-itse -meininki. Kaikkea mitä kutsutaan punkiksi, en mene kyllä alleviivaamaan ollenkaan, kun tehdään musiikkia rahasta ja silleen. On niitä kyllä hyviäkin bändejä nykyään. Sitä tee-se-itse –meininkiä kuvaa hyvin se, kun oltiin kerran New Yorkissa soittamassa eikä meillä ollut rumpuja. Jengi katto vähän ihmeissään, kun me rakennettiin roskapöntöistä, kattiloista, grillin kansista ja ämpäreistä rummut sinne. Eihän me nyt perkele mennä toiselta puolelta maailmaa sinne soittamaan ja jätetä soittamatta, jos ei meillä ole rumpuja. MUN MOTTO ON, että koita pysyä rehellisenä itsellesi. Älä kuseta ittees, koska et sää ketään muutakaan voi kusettaa, ja jos oot kusipää, niin oot kusipää, rehellisesti sekin. Mutta joo, punk on elämäntapa, eikä musta miksikään perheenisäks ole, en mää ole kasvanut vielä aikuiseksi. Tämä on mun juttu ja mää teen tätä niin kauan kun jaksan. Ei mulla ole sitäkään vastaan mitään, että joku työntää mut rullatuolilla lavalle. En mää tätä koskaan rahasta tekisi, määhän joutuisin laulamaan jotain paskaa. Jotain Popedan veivaa veivaa taikinaa -juttua tuolla. Laulaminen on mulle eräänlaista terapiaa. Tää maailma on niin paska paikka ja sen voi unohtaa hetkeksi, kun saa huutaa silloin tällöin mikkiin. Olli-Pekka Paajanen J OHANNES K AARAKAINEN
Tero Toivanen .net Perustulo! Maksuton koulutus! Pääomat verolle! Avoin tietoyhteiskunta! 141 IL M O IT U K S E N M A K S A A T E R O T O IV A N E N KS Ko ko om us nu or et WWW.ES SIPOYST I.FI WWW.LE OURPILA INEN.FI