Virtuaaliyliopisto loppuu Yliopistoilta ei herunut rahaa yhteiskassaan. Uutiset 2 Verkko ei ole divarin vihollinen. Vapaalla 14–15 Kirja kestää ikuisesti Ahdistelu voi alkaa salakalavasti. Sivut 6–7 Liian läheinen lehtori 26. HUHTIKUUTA – 9. TOUKOKUUTA 51. VUOSIKERTA NUMERO 07/2010 KASVOT 19 SIVUT 8–13 H Huuiippppuum maalllliikkssii iillm maann hhaakkuuaa JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 50 VUOTTA
Jyväskylä mittasi itsensä tehokkaaksi Jyväskylän yliopisto ja Åbo Akademi ovat Suomen tehokkaimmat yliopistot. Jyväskylän yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan Jyväskylä pärjäsi yliopistojen välisessä kisassa parhaiten, kun perustutkintojen ja kansainvälisten artikkelien määrä suhteutettiin yliopiston kokonaisrahoitukseen. Pelkkää perusrahoitusta tarkastellessa Åbo Akademi kirii kuitenkin Jyväskylän yliopiston ohi. Tuottavuutta tarkasteltiin vuosina 2005–2009. Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että suhteellisen pienelläkin ulkopuolisella rahoituksella voi päästä huipputuloksiin. Merkittävä ulkopuolinen rahoitus ei sen sijaan välttämättä näy tuottavuudessa. UUTISET TULOSSA 26.4.2010 2 Musiikkikasvatus avaa pääsykoekauden YLIOPISTOJEN yhteishaku on päättynyt ja kampuksella näkee pian pääsykokeissa kävijöitä. Koekauden avaavat musiikkikasvatuksen pääsykokeet, joiden ensimmäinen vaihe alkaa jo maanantaina 10. toukokuuta. Ensimmäinen isompi kokelasmassa valtaa kampuksen heti seuraavana päivänä, kun valtakunnallinen kasvatusalan 1. vaiheen VAKAVA-yhteisvalintakoe järjestetään viidessätoista eri salissa Seminaarinmäen ja Mattilanniemen kampuksilla. Pääsykoekausi jatkuu heinäkuun alkuun. Viime keväänä Jyväskylän yliopistoon pyrki 13 530 hakijaa. JSN-pomo puhuu median vallasta SANOMALEHTI Kalevan emerituspäätoimittaja Risto Uimonen saapuu Jyväskylään luennoimaan median vallasta. Nykyisin Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana toimiva Uimonen on tietokirjailija, joka on julkaissut paitsi median ja politiikan suhteita käsitteleviä teoksia, myös vastikään Iiro Viinasen henkilökuvan. Ikääntyvien yliopiston järjestämä luento pidetään keskiviikkona 5. toukokuuta kello 14 alkaen yliopiston päärakennuksella. Luento on maksullinen. Uudet professorit esittäytyvät NELJÄ UUTTA yliopiston professoria esittäytyy keskiviikkona 12. toukokuuta C1-salissa kello 12–14 opiskelijoille ja muille kiinnostuneille. Historian professori Jari Ojala puhuu Suomen yhteyksistä maailmaan, soveltavan kielentutkimuksen professori Riikka Alanen kielten oppimisesta, markkinoinnin professori Heikki Karjaluoto uusista medioista ja matematiikan professori Xiao Zhong siitä, mitä matemaatikot tutkivat. Yliopistojen yhteisiä verkko-opintoja ei enää koordinoida valtakunnallisesti. Syynä on rahoituksen puute. 2000-LUVUN ALUSSA muodostettu Suomen virtuaaliyliopisto -konsortio lopettaa toimintansa tämän vuoden lopussa. Internetissä tapahtuvaa yliopisto-opiskelua ei jatkossa enää johdeta valtakunnallisesti. Opetusministeriön rahoituksella käynnistetty yliopistojen yhteinen projekti kaatui taloudellisiin seikkoihin. ”Opetusministeriö rahoitti meitä lähes kymmenen vuotta, alkuvuosina reilusti, sitten vähemmän ja tänä vuonna ministeriö ei rahoita suoraan enää lainkaan. Ministeriö on päättänyt, ettei yliopistojen yhteisiä projekteja rahoiteta, vaan yliopistot yhdessä rahoittavat ne”, Suomen virtuaaliyliopisto -konsortion puheenjohtajana vuodesta 2003 toiminut Vaasan yliopiston rehtori Matti Jakobsson kertoo. Yliopistojen yhteinen rahoitus ei toteutunut. Suomen rehtorien neuvosto käsitteli vuoden 2008 lopussa virtuaaliyliopiston rahoituksen tulevaisuutta ja kirjoitti kannanoton, jossa se esitti virtuaaliyliopiston lakkauttamista ja rakenteiden hallittua purkamista. Jakobssonin mukaan kannanotto ei ollut yllättävä. ”Oli keskusteltu jo pitkän aikaa, että pitäisi löytää uusi tapa toimia.” VIRTUAALIYLIOPISTO perustettiin vuonna 2001 edistämään tietoja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelussa. Teknologian hyödyntäminen tarkoitti monessa tapauksessa myös sitä, että kursseja pystyi suorittamaan miltä paikkakunnalta tahansa, sillä teknologia mahdollisti luentojen seuraamisen ja keskusteluihin osallistumisen internetin kautta. Virtuaaliyliopiston lakkauttaminen ei toki tarkoita valtakunnallisen verkko-opiskelun loppumista kokonaan, sillä sivusto toimi ainoastaan verkkokurssien välittäjänä. Verkkoopetukselta puuttuu kuitenkin vuodenvaihteen jälkeen valtakunnallinen koordinaattori. Tietyt virtuaaliyliopiston osat jatkavat toimintaansa. Tällainen osa on esimerkiksi JOOPAS-sivusto, jonka kautta voi selata eri yliopistojen tarjoamia JOO-opintoja toisten yliopistojen opiskelijoille. ”JOOPAS-sivuston käyttö on ollut kasvussa. Opiskelijat ovat käyttäneet sitä enemmän, ja myös eri oppilaitosten kurssitarjonta on parantunut”, Jakobsson näkee. VERKKO-OPISKELUN tulevaisuus Suomessa näyttää kuitenkin Jakobssonin mukaan edelleen epävarmalta. Ainakin siinä tapauksessa, jos puhutaan verkossa olevasta laajamittaisesta kurssitarjonnasta, joka olisi avoinna kaikille Suomen yliopistojen opiskelijoille. ”Yliopiston yhteisten projektien ongelmana on aina tavalla tai toisella rahoitus. Suomen virtuaaliyliopiston tyylisiä hankkeita on eri puolilla Eurooppaa lopetettu taloudellisten vaikeuksien takia. Ehkä menestynein hanke on englantilainen Open University, joka on toiminut vuosikymmenien ajan, mutta siellä kurssit ovatkin maksullisia.” Kysymys on rahasta. Niin kauan kuin yliopistoilla ei ole budjetissaan ylimääräistä, verkkokurssit on helppo nähdä ylimääräisenä kulueränä. ”Verkko-opetus on kuitenkin lisäarvopalvelu opiskelijoille, ja on vaikea motivoida yliopistoja tuottamaan sitä, ellei sitä voida hinnoitella kunnolla – ottamatta kantaa, kenen siitä pitäisi maksaa, opiskelijan vai yliopiston.” JAKOBSSON uskoo edelleen, että virtuaaliyliopiston kaltainen organisaatio olisi tarpeellinen Suomen yliopistojen opetuksen lisänä. Hän näkee, että internetin kautta suoritettaville opinnoille on paikkansa. Kaikki tosin eivät ole samaa mieltä. ”Siitä on kovin erilaisia näkemyksiä, onko kokonaan verkossa tapahtuva opetus pedagogisesti perusteltua vai ei. Mielestäni verkko-opetukselle olisi paikkansa, mutta pelkästään yliopistojen tuottamana se ei oikein taida edetä. Siksi Suomeenkin tarvittaisiin erillinen taho, joka aktiivisesti edistäisi ja organisoisi verkossa tapahtuvaa opetusta.” Mikko Mattlar Virtuaaliyliopiston VIRTUAALIYLIOPISTON loppuminen ei juurikaan heikennä verkkoopiskelumahdollisuuksia Jyväskylän yliopistossa. Virtuaaliyliopiston paikalliskoordinaattorina Jyväskylän yliopistossa vuosina 2001–2007 toimineen tietohallintokeskuksen kehittämispalveluiden päällikön Antti Auerin mukaan monille virtuaaliyliopiston alaisuudessa alkaneille projekteille löytyi opetusministeriön rahoituksen loppumisen jälkeen yliopiston rahoitusta, joten niitä pystytään jatkamaan Tietohallintokeskuksen alaisuudessa. ”Rehtori ymmärsi asian tärkeyden, mistä pitää nostaa hattua hänelle. Meillä rahoitettiin jatkoa hyvin, joten esimerkiksi oppimisympäristöjen kehitystyö on voinut jatkua”, Auer sanoo. Internet-opiskelun mahdollisuuksia myös hyödynnetään käytännössä, sillä esimerkiksi Optimaja Moodle-oppimisympäristöt ovat tulleet suosituiksi osiksi yliopisto-opiskelua. Optimassa on Auerin mukaan ollut lukuvuosien aikana parhaimmillaan yli 6 000 aktiivikäyttäjää, Oppimisympäristöistä p Humanistisen ja informaatioteknologian tiedekunnan tenttejä voi Jyväsky ajankohdan valita omiin aikatauluihinsa helposti sopivaksi.
3 JYYN OMISTAMASSA Opinkiven saunatiloissa on ollut rakennuksen valmistumisesta lähtien avattava väliseinä, jonka avulla kaksi erillistä saunaa pystyttiin yhdistämään yhdeksi suureksi tilaksi. Maaliskuun aikana väliseinä korvattiin kuitenkin yhtenäisellä kiinteällä seinällä. Miksi Opinkiven saunan avattava väliseinä poistettiiin, JYY-palveluiden Jari Pihlajasaari? ”Sovittiin porukalla, että laitetaan väliseinä umpeen ja pidetään tiloissa selkeästi kaksi erillistä saunaa. Väliseinän kanssa oli sellainen ongelma, että porukka aukoi ovia vääriin suuntiin. Saunan termostaatit putosivat monesti ja menivät pariin kertaan rikki, minkä takia saunan lämmityksen kanssa oli välillä ongelmia. Myös ovet alkoivat olla heikossa kunnossa. En näkisi, että kiinteästä seinästä on mitään haittaa. Nyt on selkeästi naisten ja miesten sauna.” Onko opiskelijoilta tullut palautetta seinän uusimisesta? ”Ei ainakaan meille. Aiemmin saatiin palautetta, että saunat eivät toimi. Sen jälkeen kun seinä uusittiin maaliskuussa, ei ole tullut yhtään valitusta. Kaikki ongelmat saunan käyttöön liittyen poistuivat.” Kuinka ahkerassa käytössä saunatilat ovat? ”Saunat ovat tosi tehokkaassa käytössä. Esimerkiksi nyt meneillään olevalla viikolla joka päivälle on varaus. Ainoastaan sunnuntait on rauhoitettu, jotta siivoojatkin ehtivät viettää vapaapäiviä. Kesää kohti varausten määrä kuitenkin vähenee.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? ? Miksi Opinkiven saunan väliseinä uusittiin? KYSYN VAAN n viimeinen vuosi Vanha juhlasali jälleen käyttöön Vuonna 1883 rakennetun Seminariumin restaurointi on saatu päätökseen. Rakenteiden alta kuorittiin esiin kolmen eri aikakauden tyylit. Huonokuntoisen talon rakenteissa oli muun muassa asbestia. Remontin yhteydessä taloon tehtiin hissi. G www.joopas.? näyttää tällä hetkellä Suomessa verkossa tarjolla olevia JOO-opintoja. G Avoimen yliopiston opintoja voi usein suorittaa millä tahansa paikkakunnalla. Jyväskylän avoimen yliopiston kursseja voi käydä eri puolilla Suomea, ja tenttejä voi tehdä myös Helsingin toimipisteessä sekä erikseen sovittaessa muuallakin. G Vapaissa sivuaineissa saattaa olla irtokursseja, joita voi suorittaa olematta lainkaan läsnä Jyväskylässä. G Esimerkiksi informaatioteknologian tiedekunnan kurssit ”WWW-julkaiseminen” ja ”Tietokone ja tietoverkot työvälineenä” pystyy suorittamaan kokonaan etäopiskeluna. Myös joitakin kielikeskuksen kursseja voi suorittaa itsenäisesti. Lista kursseista löytyy osoitteesta: https://kielikeskus.jyu.?/opiskelu/itsen aisesti-suoritettavat-kurssit. G Läsnäolon korvaamista esimerkiksi ylimääräisillä tehtävillä kannattaa aina kysyä kurssin vetäjältä. ”Järjestelmä voi olla tosi jäykkä, mutta se riippuu hyvin paljon tapauksesta. Jotkut opettajat voivat olla hyvinkin joustavia, jos asiasta kysyy”, JYYn korkeakoulupoliittinen sihteeri Sami Tuori vinkkaa. E T Ä O P IS K E L U mitä hän pitää melkoisena määränä Jyväskylän kokoiselle yliopistolle. SUURIN OSA kursseista vaatii kuitenkin edelleen läsnäolon. Luentosalissa istumisen rinnalle ei ole näkyvissä laajamittaista mahdollisuutta suorittaa kurssit myös kokonaan verkossa. ”Opettajat eivät ole kovin aktiivisesti pyrkineet siihen. Tällä hetkellä verkko-opiskelun mahdollisuuksien hyödyntäminen on lähinnä yksittäisten opettajien henkilökohtaisen aktiivisuuden varassa. Tiedekuntien ja laitosten pitäisi tehdä asiasta määrätietoisia päätöksiä”, Auer näkee. Teknologiaa hyödyntämällä opiskelua olisi mahdollisuus tehdä huomattavasti nykyistä joustavammaksi. Auer väläyttää esimerkkinä kokonaan uuden kesälukukauden rakentamista, jossa kursseja olisi mahdollisuus suorittaa verkossa ja tenttejä voisi tehdä tenttiakvaariossa. ”Kesälukukausi olisi mahdollista toteuttaa jo nykyisillä välineillä.” Mikko Mattlar pidetään Jyväskylässä ylässä suorittaa nykyisin eTentteinä. Kirjaston 3. kerroksen tenttiakvaariossa suoritettavaan tenttiin voi ilmoittautua sähköisesti kotoa käsin ja N ATANAEL S INISALO Parituhatta osoitti mieltään Helsingissä Parituhatta opiskelijaa osoitti mieltään 21. huhtikuuta Helsingissä maksuttoman koulutuksen puolesta. SYL:n ja SAMOK:n mielenosoitus kulki Senaatintorilta eduskuntatalon portaille, missä joukon otti vastaan opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) sekä edustajat kaikista eduskuntapuolueista. Jyväskylästä mielenosoitukseen osallistui bussilastillinen opiskelijoita. ”Ehkä nyt tajutaan, että myös eduskuntavaaliehdokkaiden pitää sitoutua siihen, ettei koulutuksen maksullisuutta aiota ajaa vaalien jälkeenkään”, totesi JYYn hallituksen kopovastaava Anna Ojamies (sd.). A NNA O JAMIE S
TOIMITUS SUOSITTELEE K un ylioppilaslehti täyttää 50 vuotta, sen pääkirjoituksessa pitäisi tehdä suuria linjauksia. Harmillista vaan, että suurten linjausten aika on ohi. V anhoja Jylkkäreitä selatessa saa huomata, etteivät edeltäjämme pelänneet tunnustaa poliittista väriä tai kirjoittaa hyvän maun rajoille olevia kuvatekstejä. Kannessa on nähty niin naisten kuin miesten elimiä, ja otsikoissa on viljelty kirosanoja. Takana oli halu tehdä muista lehdistä poikkeavaa, raikasta ja uutta journalismia – siis kapinoida. Kulttuurisodan puolestamme taistelleiden ikäluokkien työllä on korvaamaton merkitys Jylkkärin historiassa. Kaupunkiin avattiin uomia, joita pitkin keskuuteemme saattoi lipua kriittistä keskustelua, näkemyksellistä kulttuuria ja Ilokiveen kondomiautomaatti. Tantit säikytettiin ja yliopisto suututettiin. Taidettiinpa muutaman opiskelijapoliitikonkin tunteita loukata. M utta mitä jää meille, jotka saamme painaa lehteen mitä tahansa ilman, että se hetkauttaa ketään? Kun pillujuttuja painetaan jokaiseen ilmaisjakelulehteen, mikä jää mediakentän ikuisen uhmaikäisen tehtäväksi? Vastaus on sekä helppo että hankala. Ennen kaikkea ylioppilaslehden tehtävä on olla sukupolvensa äänitorvi: kammottava sananvapauden ase, jolla puolustaa oikeudenmukaisuutta, keskeneräisten asioiden julkisuutta ja opiskelijaa suhteessa yliopistoon, kaupunkiin ja valtiovaltaan. Yhteiskuntakritiikin siemenet on kaivettava syvemmältä. Siksi Jylkkäri ei voi enää julistautua olevansa feministinen, kulutuskriittinen, kokoomuslainen, vihervassaripaska tai härski. Se ei ole aina oikeassa, kuten 1960-luvulla. J os nyky-Jylkkäri jotain vastaan haluaa kapinoida, ne ovat odotukset, joita sille asetetaan. Siksi myös 50-vuotislehdessä on hyvä linjata vain aikovansa tehdä kiihkotonta ja tasapuolista mutta veitsenterävää journalismia. Kun muut puhuvat riittävästä laadusta, pitää ylioppilaslehdessä tehdä raikasta ja poikkeavaa – vaikkei sitä menneille sukupolville haistatteluna voi hyvälläkään tahdolla enää pitää. Suurien linjauksien aika voi olla ohi, mutta siinä vaatimattomimmassakin linjauksessa – että tekee työnsä niin hyvin kuin osaa – on aivan kylliksi täyttää. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? BIOENERGIA-ALA (oppiaine). Millä tankkaat ja millä lämmität, kun öljyvarat loppuu? Bioenergia-ala on tulevaisuutta. KESKI-IKÄ (vaihe). Seuraavaksi Jylkkäri ostaa moottoripyörän ja vaihtaa puolison nuorempaan. TULIVUORI (purkautuja). Vuoden ympäristöteko myönnettäköön Islannille. 4 Tiina Piilola ROMANTIKKO ja ihmeisiin uskoja kun olen, aion selvitä tästä kolumnista tanssimalla. Tanssiin tarvitaan tietenkin partneri. Oma mies tuntuu melko mielikuvituksettomalta ratkaisulta, niin että jotain omaperäisempää olisi syytä keksiä… Vesa-Matti Loiri! Olen samaa mieltä kuin Kreetta Onkeli Kutsumuksessaan: Vesa-Matti Loiri on Suomen viimeinen kutsumustaiteilija. Mutta siinä ongelma onkin – ehkä en olisi Veskulle tarpeeksi omaperäinen. Ehkä hän pitäisi tanssiani persoonattomana ja luonteettomana. Ei sittenkään Vesku, kutsumustaiteilijoissa on jotain pelottavaa. ENTÄ JOKU NAINEN? Virpi Kuitunen? Ainakin hänellä olisi aikaa. Toisaalta hän saattaisi saada selville, että olen toimittaja ja heittäytyisi hankalaksi. (Epäilen, että Sarasvuo on aivopessyt hänet vihaamaan toimittajia.) Eipä silti, jos olisin julkkis, miettisin itsekin kahdesti, suostuisinko toimittajan kutsuun. Jos hyvin kävisi, Alexander Stubb sanoisi kyllä ja kutsuisi minut vastavuoroisesti Lappiin – mutta tiedä vaikka törmäisin kelohonkahuvilassa Catherine Ashtoniin. Ja mistä ulkoministerin kanssa voisi puhua? Kirgistanin vallankumouksesta? Kreikan talousongelmista? Paras urheilusaavutuksenikin on pronssi pituushypyssä 10-vuotiaana Oulaisten koulujen välisissä, joten siitäkään ei irtoaisi Stubbin kanssa jutunjuurta. HEI! MIKSI lähteä merta edemmäs kalaan? Juuri äskenhän tässä oli Henry Laasanen, joka väitti Jylkkärissä (06/2010) jotain sellaista, että romantiikka esineellistää miehen. Hänet minä haluankin tanssipartnerikseni. Pyytäisin hänet herkkään wienervalssiin ja houkuttelisin sitten meille katsomaan Nottinghilliä. Nyyhkiessämme leffan edessä joisimme ihania ?irtineja ja muistelisimme teini-ikää sekä ensimmäisiä ihastumisiamme – aikaa, jolloin maailma oli täynnä ruusunpunaa ja uskoa siihen, että mitä tahansa voi tapahtua. Jos joku näkee Henryä, kertokoon hänelle, että kutsu wienervalssiin ja romantiikan elvytysiltaan on voimassa. Saanko luvan? Kun muut puhuvat riittävästä laadusta, pitää ylioppilaslehdessä tehdä raikasta ja poikkeavaa. ” pääkirjoitus 26. huhtikuuta 2010 Niin hyvin kuin osaamme Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Natanael Sinisalo. 010 423 4511, sivari@jyy.? Kannen kuva: Natanael Sinisalo Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS
Vappuheilastelu Vappuviikon pituus antaa tällä kertaa pahimmille (parhaille?) saalistajille mahdollisuuden onnistua useammankin kerran. Toisaalta toivottomimmillakin lienee hyvät tsänssit, ja eiköhän kolmen päivän – isoimmilla eläimillä ehkä jopa neljän – aikana ehdi itse kukin ainakin jossain vaiheessa jonkin aikaa olla seurustelukunnossa. Ellei kuitenkaan tärppää, on lohduttautumistarpeen varalta hyvä muistaa vanha sananlasku jo useiden ylioppilaspolvien takaa: ”Jos ei heilaa vappuna, niin ei sitten!” Jylkkäri (13.4.1995) ohjeistaa opiskelijoita otsikolla ”Wappu – joka opiskelijapojan ja -tytön oma survival game” 5 Kellastuneet sivut ”Jos ihan järkeviä ollaan, niin eihän mun ikinä pitäisi olla politiikassa.” Ulkoministeri Alexander Stubb pohtii suorapuheisuuttaan. (Aino 3/2010) LYHYESTI JYLKKÄRIN telinejakelu on nykyisin ihanan ripeä: maanantaina virallisesti ilmestyvä lehti oli jo perjantaina puoliltapäivin Tourulassa ja Matkakeskuksella. Sena OLIPAS HYVÄ kiteytys Laasasteoriasta, olin suorastaan hämmentyneen äimistynyt. Oikeasti, tätä keskustelua voidaan käydä ihan asiallisillakin vesillä. Esimerkiksi Suomen Kuvalehti käsitteli laajassa artikkelissaan, kuinka pornon kulutus vähentää seksirikoksia. Porno tuskin on tasa-arvokysymys, mutta sitä saa toki tulkittua aggressiivisesti, jos haluaa. On eri asia, johtaako se sitten aggressiiviseen toimintaan. Neomide ROMANTIIKAN ja esineellistämisen välisen yhteyden esiin tuominen on tärkeä asia, koska romantiikan yhteyttä toista osapuolta esineellistävään asennoitumiseen ei tyypillisesti tunnisteta. Romantiikan ydin on omissa mielikuvissa / fantasioissa lilluminen. Romanttisten mielikuvien ja odotusten kyllästämässä parisuhteessa toisella on arvoa vain sikäli, kun hän tukee romanttisuuteen taipuvaisen fantasiamaailmaa. Toisen osapuolen osoittautuessa joksikin muuksi, kuin mitä omat romanttiset fantasiat ovat antaneet olettaa, seuraa nopea kyllästyminen toiseen. Ile LAASANEN yleistää kaikkien miesten haluavan pyllyn ja tissit. Ei se aina mene niin. Mitähän Laasanen sanoisi, jos hänelle tarjotaan seksikumppaniksi nainen, jolla ei ole rintoja ja pylly on pikkuruinen latuska? Jääkö hänen pornonsa kaappiin tai suoritettavaksi omatoimisesti oven takana? Vai menettääkö hän rinnattoman pikkupyllyn seurassa romantiikan lisäksi pornon tasa-arvokäsitteen? Jack Lisää keskustelua osoitteessa www.jylkkari.?. Pörssi&Dumppi julkaisi Jylkkärissä 05/2010 tapansa toimia. Me Demariopiskelijat julkaisimme arvoperustamme pitkäjänteiselle toiminnalle JYY:n edustajistossa jo syksyn edarivaalikampanjan alla. Vaaliteesit ovat edelleen toimintamme perusta ja nähtävillä esimerkiksi kotisivuillamme: www.jsdn.?. Vaaliteeseissämme kritisoimme uudistettua yliopistolakia. C-rakennuksen kirjaston sulkeminen osoittaa, että uusi yliopistolaki näkyy jo kampuksella. Kielikeskuksella ei ole varaa maksaa yliopistolle kirjaston aukipitämisestä. Nyt upea opiskelutila on tyhjillään! Uusi laki on tuonut keskusteluun myös lukukausimaksut. Poliittista vasemmistoa yhdistävillä arvoilla Suomeen on luotu muun muassa laadukas, maksuton koulutus, joka on tehnyt korkeasta koulutuksesta kaikille tavoiteltavissa olevan arvon. Yhteiskunnallisen tasa-arvon ylläpitämiseksi lukukausimaksuja ei pidäkään toteuttaa, vaan maksuttomuus on säilytettävä. Maksuttoman koulutuksen puolustamisessa on kyse poliittisesta, arvoihin pohjautuvasta valinnasta. Pelkkään järkeen perustuva päätöksenteko ei ole mahdollista, sillä ihmisen ajattelu ja toiminta on aina arvopohjaista. On äänestäjiä kohtaan rehellisempää kertoa omat arvonsa avoimesti julki, kuin verhota ne abstraktiin ”yleiseen hyvään”. Kaikki keskustelu, missä arvioidaan asioiden tai maailman tolaa jollakin tavalla ja tehdään ehdotuksia sen muuttamiseksi, on politiikkaa. Politiikka-sanaa ei tulisikaan pelätä. Päinvastoin meidän tulisi olla ylpeitä, että Jyväskylässä on paljon tiedostavia ihmisiä, jotka tunnustavat avoimesti arvopohjansa. Demariopiskelijoista monet kantavat vastuuta maailman parantamisesta erilaisilla foorumeilla myös valtakunnan tasolla, mutta demariopiskelijoissa toimiminen ei edellytä puolueen jäsenkirjaa. Jokainen meistä Demariopiskelijoista on itsenäisesti ajatteleva ja toimiva yksilö. Edariryhmässämme on edustajia monilta eri tieteenaloilta, jolloin tiedostetut ja selkeät arvot helpottavat keskustelua ja toimintaa sekä auttavat hahmottamaan oman toiminnan seuraukset. Meitä yhdistää maailmanlaajuisen sosialidemokraattisen ideologian ihanteet vapaudesta, solidaarisuudesta ja rauhasta. Yhteisistä asioista välittäminen ja niistä keskustelevan mielipiteensä sanominen on hienoa politiikkaa, jota on suotavaa jokaisen harrastaa lounaalla, foorumeilla, edustajistossa ja missä ikinä äänensä saa kuuluviin. Ottakaa osaa! JYYn Demariopiskelijat Vastine P&D:lle – politiikan puolustuspuheenvuoro Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Petteri Juvonen 25, ?loso?a ”Tarvitaan. Ne ovat yliopisto-opiskelijoiden päääänenkannattajia ja mahdollistavat tasokkaan keskustelun yliopistolla.” Minna Laukka 22, erityispedagogiikka: ”En ole ainakaan itse koskaan lukenut niitä. En koe, että olisin jäänyt mistään paitsi. Antti Kauppila 20, ensi syksynä aloittava taloustieteiden opiskelija: ”Kyllähän ne on hyvä olla olemassa. Niiden tehtävä on tiedottaa yliopiston erilaisista tapahtumista ja käsitellä yliopistomaailman ajankohtaisia asioita.” Tarvitaanko ylioppilaslehtiä? GALLUP Suomessa on julkisella sektorilla ja varsinkin kunnanhallinnossa sekä kouluissa huikeat määrät tietokoneita. Niitä käytetään monenlaisiin tehtäviin mutta pääsääntöisesti toimistoohjelmien käyttöön ja internetsivujen selaamiseen. Näihin tarpeisiin löytyy ilmaisia toimivia ja kaikille tuttuja avoimen koodin ohjelmistoja kuten käyttöjärjestelmä Linux, toimisto-ohjelmisto OpenOf?ce ja internetselain Firefox. Erikoisohjelmistojen tarve toimistoissa ja kouluissa on vähäinen ja näihinkin tarpeisiin on avoimia vaihtoehtoja. Koska tulevaisuudessa kaikki tarvittavat ohjelmat siirtyvät internetiin ja selaimella käytettäväksi, kalliit käyttöjärjestelmälisenssit eivät ole perusteltuja – Linux riittää alustaksi jo nyt enemmän kuin hyvin. En ymmärrä, miksi näinä taloudellisesti haasteellisina aikoina vasta harvat kunnat ja koulut, varsinkin korkeakoulut hyödyntävät Linuxia ja maksavat kiltisti rahaa isojen ylikansallisten ohjelmistoyhtiöiden taskuun. Joka tapauksessa rahat voitaisiin käyttää kotimaisten yritysten ja suomalaisen, avoimen ohjelmistokehityksen, -räätälöinnin, sekä -tutkimuksen tukemiseen. Linux mahdollistaisi esimerkiksi erittäin vanhojen koneiden käyttämisen päätteinä silloinkin kun esim. Windows-ratkaisulla koneet ovat jo tiensä päässä. Tätä kautta konehankintoihin kuluisi vuosittain vähemmän rahaa. Mikäli Suomessa siirryttäisiin keskitetysti Linuxiin julkisella puolella, säästöt ja skaalaedut olisivat suuret, koska lisensseistä vapautuvat rahat voitaisiin käyttää paikallisten yritysten tuottamiin ohjelmistoja tukipalveluihin sekä suomalaisten työpaikkojen luomiseen. Suuret yritykset kuten Google ja Nokiakin luottavat ratkaisuissaan pitkälti avoimeen koodiin. Jyväskylästäkin löytyy positiivisia esimerkkejä kuten Kortepohjan koulu ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, joissa Linuxiin on jo siirrytty. Kysymys onkin, haluammeko me opiskelijat ja veronmaksajat sijoittaa rahamme suljettujen ohjelmistojen sijasta ihmisiin ja vapaaseen tieteeseen? Hannu Heikkilä JYYn hallituksen jäsen (vihr.) Veronmaksajien rahat parempaan käyttöön Linux mahdollistaisi esimerkiksi erittäin vanhojen koneiden käyttämisen päätteinä. ” Hannu Heikkilä
6 Häirinnän kohteeksi voi joutua huomaamattaan yllättävältäkin taholta. JYVÄSKYLÄN yliopistossa opiskeleva Emma oli pitänyt aiemmin ahdistelun kohteeksi joutuvia arkoina ressukoina eikä uskonut, että voisi joutua itse sen kohteeksi. Toisin kävi. Alussa Emma pitikin naimisissa olevan opettajansa Jounin käytöstä vain tämän luonteeseen kuuluvana isällisyytenä ja ystävällisyytenä. ”Ahdistelu alkoi niin salavihkaisesti, etten aluksi edes tajunnut sitä. Sivistynyt ihminen voi ahdistella ovelasti. Nyt ymmärrän hyvin, miksi monet sanovat, että tilanteesta on vaikeaa päästä ulos”, Emma kertoo. ”Vieläkin joskus mietin, mitkä olivat todellisia seksuaalisia kommentteja, mitkä omaa ylitulkintaani, mutta sitä, että hän lopulta melkein valui autossa päälleni viereiselle penkille käsi reidelläni ja nenä korvassani, ei voi tulkita väärin.” Vähittäinen lähestyminen kesti parisen vuotta ja fyysisesti läheistä kontaktia Jouni yritti muutamia kertoja vuoden aikana. Jouni osasi taitavasti sitoa Emmaa henkisellä otteella itsestään riippuvaiseksi. Hän esimerkiksi antoi olettaa, että Emman uralla eteneminen onnistuu hänen kauttaan. Jouni kehui usein Emman ulkonäköä ja arvosteli hänelle toisia ihmisiä. EMMA EI JOUTUNUT kokemaan kertaakaan fyysistä uhkaa, mutta tilanteet olivat aina kiusallisia tai ahdistavia. ”Yritin pyristellä tilanteista heittäytymällä rempseäksi tai olemalla korostetun asiallinen ja tehokas. Yritin osoittaa kaikin tavoin, että tämä ei ole minulle mitenkään romanttinen tai eroottinen tilanne. Usein sainkin sillä tavalla luotua etäisyyttä ainakin vähäksi aikaa.” Emma puhui asiasta ystäviensä kanssa ja mietti jopa asian julkistamista. Ahdistelutilanteet tapahtuivat aina silloin, kun oppilas ja opettaja olivat kahden kesken, joten todistaminen olisi ollut vaikeaa. ”Kuulin tytöstä, joka oli aikaisemmin kertonut kesken seminaarin muun opetushenkilökunnan läsnäollessa, että sama mies oli ahdistellut häntä. Mies oli torjunut syytöksen loukkaantuneena, eikä kukaan ollut uskonut tyttöä.” Jouni tarjosi Emmalle usein autokyytiä ja saattoi pitää kättä Emman reidellä ajaessaan. Tilanne aiheutti Emmassa eniten epäuskoa ja ihmetystä siitä, miksi hän ei saanut aiemmin pysäytettyä ahdistelua. Hän alkoi myös vältellä tilanteita, joissa pelkäsi joutuvansa olemaan opettajan kanssa. Usein opinnoista keskustelemiseen varatut ajat kuluivat muissa merkeissä. Jouni saattoi uskoutua Emmalle hyvinkin henkilökohtaisista asioistaan. ”Hän odotti minun tekevän selkoa ihmissuhteistani, antoi isällisiä neuvoja ja palasi aiheisiin aina uudelleen. Olin kiusaantunut, mutta kohteliaisuuttani en saanut sanottua, että asiani eivät kuulu hänelle. Hän muistutteli koko ajan tulevista yhteistyökuvioista ja siitä, kuinka tärkeää on, että olen rehellinen.” LOPULTA EMMA päätti lopettaa yhteydenpidon Jouniin ja niin ahdistelulle saatiin päätös. Irtautuminen tarkoitti käytännössä sitä, että Emma ei ollut enää Jounin silmissä luotettava. Jälkeenpäin Emma kuuli Jounin arvostelleen häntä toisille ihmisille. Tällöin hän koki epävarmuutta tilanteissa, joissa joutui miettimään, mitä Jouni oli mahdollisesti saattanut puhua hänestä. Myös opiskelumotivaatio laski. Emma toivoo keskustelua erityisesti siitä, missä kulkee läheisyyden rajat opiskelijan ja opettajan välillä; mitä opettaja voi esimerkiksi kysyä ilman, että se on tungettelevaa. Lisäksi tulisi ottaa esille se, minkä verran opettajien ja opiskelijoiden keskinäiset välit vaikuttavat etenemismahdollisuuksiin. Virpi Kirves Jutussa esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu. Ahdistelua isällisyyd Ahdistelu alkoi niin salavihkaisesti, etten aluksi edes tajunnut sitä. ” Emma Yritin osoittaa kaikin tavoin, että tämä ei ole minulle mitenkään romanttinen tai eroottinen tilanne. ” Emma Tyypillisintä kymmenen kuukauden piina AHDISTELU ja väkivalta kuuluvat myös suomalaiseen yliopistomaailmaan. Useimmiten ahdistelija on uhrin tuttu, kuten entinen miesystävä tai avopuoliso. Vaikka suurin osa ahdistelijoista on miehiä, voi ahdistelija olla yhtä hyvin nainen. Tämä käy ilmi tuoreesta Helsingin yliopiston Katja Björklundin psykologian väitöksestä. Hän tutki ahdistelun ja väkivallan ilmenemistä yliopistossa ja havaitsi ne varsin yleisiksi ilmiöiksi. Lähes puolet haastatelluista oli kokenut ahdistelua jossain vaiheessa elämäänsä ja joka viides yleistä väkivaltaa. YLIOPPILAIDEN terveydenhoitosäätiöllä työskentelevä Björklund uskoo, etteivät ahdistelutapaukset usein näy heillä asti. Hyvin usein ahdistelija on iältään ahdisteltavan ikää. Ahdistelu voi kestää muutamasta kuukaudesta useampaan vuoteen. Keskimäärin ahdistelu kestää kymmenen kuukautta. Björklundin tutkimuksesta ei käy ilmi, miten usein ahdistelija on opettaja. AHDISTELU voi aiheuttaa yleistä fyysistä ja psyykkistä huonovointisuutta, tunne-elämän häiriöitä ja pitkäaikaista stressiä. Ahdistelun kohde voi alkaa myös välttämään tiettyjä tilanteita ja paikkoja. Psykologi kehottaakin hakemaan apua silloin, jos asia alkaa pyöriä jatkuvasti mielessä tai siitä on muuta psyykkistä tai fyysistä haittaa. Hän tietää, että moni ei ota yhteyttä terveydenhuoltoon tai poliisiin, koska pelkää, ettei häntä oteta vakavasti. ”Ahdistelu ja häirintä voivat äityä myös vakavampiasteiseksi. Tärkeintä on, että sanoo kerran ahdistelijalle, että lopeta, eikä pidä tämän jälkeen yhteyttä häneen. Yhteydenottoihin vastaaminen voi olla ahdistelijalle palkitsevaa ja näin häirintää ylläpitävää.” Björklund toivoo, että yliopisto voisi ottaa väkivallan ennaltaehkäisyn huomioon esimerkiksi kriisisuunnitelmissaan. Myös yhteistyötä terveydenhuollon, yliopiston ja lainvalvojien välillä tulisi kehittää. Björklundin kyselytutkimukseen osallistui 1 520 yliopisto-opiskelijaa, joista 615 vastasi ahdistelukyselyyn ja 905 kyselyyn väkivaltakokemuksista. Björklund on valmistunut aikoinaan psykologiksi Jyväskylän yliopistosta. Virpi Kirves G Häirintä on esimerkiksi työn tai ihmisen jatkuvaa, perusteetonta arvostelua, mustamaalaamista tai muuta asiatonta käytöstä. Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu on ei-toivottua ja yksipuolista joko fyysistä tai sanallista seksuaalista käyttäytymistä, joka tuntuu sen kohteesta inhottavalta ja herättää kielteisiä tunteita. G Jos kohtaat häirintää, ilmaise häiritsijälle selkeästi, yksinkertaisesti ja johdonmukaisesti, että koet hänen käytöksensä eitoivotuksi ja epämiellyttäväksi. G Kirjaa ylös häirintätapauksen jälkeen tapahtuma-ajat ja -paikat ja kuvaile tapahtumaa mahdollisimman tarkkaan. Säilytä todisteet, esimerkiksi sähköpostit. G Jos häirintä jatkuu huomautuksistasi huolimatta, ota yhteyttä häirintäyhdyshenkilöön. Opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilöinä yliopistolla toimivat ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen (soposihteeri@jyy.?) ja Juho Suortti (jusuortt@jyu.?). Kaikki yhteydenotot käsitellään luottamuksellisesti. G Työpaikalla tapahtuvasta häirinnästä kannattaa kertoa työnantajalle, työsuojeluvaltuutetulle tai luottamusmiehelle. Työturvallisuuslaki velvoittaa työantajan puuttumaan häirintään, kun hän on saanut tiedon terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavasta tai epäasiallisesta käytöksestä. Koonnut: Marja Honkonen M IT E N T O IM IA H Ä IR IN T Ä T IL A N T E E S S A ? Ahdistelun kohteeksi joutuminen saatt Yhteydenottoihin vastaaminen voi olla ahdistelijalle palkitsevaa ja näin häirintää ylläpitävää. ” Katja Björklund
7 K ir j o it ta ja o n J YY n ha l li t uks en jä s e n . Anna Ojamies KEVÄT ON mennyt nopeasti. Kouluajoista päähän on pinttynyt vuosikello, jonka mukaan vuoden päättää kesäkuun alussa jaettava kevättodistus. Yliopisto-opiskelijan lukukausi päättyy kuitenkin jo huhti–toukokuussa. Vappu on monille kevään viimeinen juhla tutussa opiskelijaporukassa. Jäljellä on enää pari tenttiä ja ehkä muutama luento. Osa siirtyy vapun jälkeen kesätöiden pariin. KEVÄT ON opiskelijalle vaikeaa aikaa. Toisaalta on mukavaa saada lukuvuosi päätökseen, mutta toisaalta vuoden aikana kertyneet tekemättömät esseet ja uusintatentit saattavat musertaa. Mieltä painaa myös lähes neljän kuukauden ”kesäloma”. Vuosikolmannekselle tulisi keksiä jotain, millä itsensä elättää. Kesätöitä on vähän tarjolla, osa-aikaista työtä koko vuodelle saa usein helpommin. Monella onkin kesällä edessä lisää opiskelua ja kesätyöttömyys, muutamilla jopa kodittomuus. Paineet ovat kovat, sillä tieto kesätöistä saapuu myöhään, eikä kesäopinnoista aina saa muovattua mielekästä pakettia. Aina ei edes voi olla varma, onko se salainen vähimmäismäärä opiskelua tullut täyteen. Opiskelija elää jännityksessä ja tulosvastuussa kesälläkin. Kesää ei voi lomailla kevyin sydämin. Tai sitten lomaa ei ole. OPISKELIJAELÄMÄSTÄ puhutaan väliaikaisena elämänvaiheena, mutta väliaikaisuus on suhteellista. Suomessa yliopisto-opiskelut aloitetaan verraten vanhana ja niiden ohella tehdään pakon edessä töitä, hoidetaan perhettä tai jopa pyöritetään yritystä. Vaikka opetusministeriön työryhmä onkin esittänyt keinoja opiskeluiden nopeuttamiseksi, on tämä se todellisuus, minkä kanssa juuri nyt eletään. Ei opiskelija ahneuttaan tai piruuttaan töitä tee – muun elämän pyörittäminen opiskelujen ohella ei ole helppoa. On epäkiitollista, jos aikataulultaan ei pysty keskittymään mihinkään kunnolla ja elää silti köyhyysrajan alapuolella. Ei ole tarpeeksi hyvä opiskelija, eikä varsinaisesti vuoden työntekijäkään. Näin kaupanalan lakon alla itselleni on ollut vaikeaa hahmottaa, että olen myös työssäkäyvä ihminen. Oman identiteetin määrittäminen voi olla opiskelijalle vaikeaa. Sitä on yhdelle opiskelija, toiselle ehkä kassantäti tai järjestöjyrä. Näin keväällä pitäisi pystyä iloitsemaan saavutuksistaan ja myöntämään itselleen hengähdystauko. Loppujen lopuksi vain itse voi tietää, oliko vuosi hyödyllinen ja mikä siitä teki arvokkaan. Enää ei vertailla kevättokareita koulunpihalla, elämä ei enää ole ihan niin yksinkertaista. Opiskelija ei ole vain opiskelija JYYPÄÄ Opiskelija elää jännityksessä ja tulosvastuussa kesälläkin. ” Anna Ojamies Ikinuori, 75-vuotias Toivo Tehokas neuvoo tällä palstalla nuorta polvea tietokoneiden ja sovellusten käytössä. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: palvelupiste@jyu.?. HEI TOIVO. Haluaisin vihdoin päästä nettiaikaan! Kysymys kuuluukin, onko mahdollista saada omat kotisivut yliopiston palvelimelle? Entä mistä osoitteesta löydän ne julkaisun jälkeen? Nimim.”Kohta nettiguru” TOKIHAN TÄHÄNKIN vinkki löytyy! Aluksi aktivoit henkilökohtaisen kotisivutilasi ja tämän jälkeen siirrät tekemäsi sivut joko ssh-yhteyttä käyttäen kotikoneelta tai suoraan resurssienhallinnan kautta yliopiston koneelta. Kattavan ohjeen löydät osoitteesta https://www.jyu.?/thk/ohjeet/tutoriaa lit/henkiloekohtaiset-kotisivut. Sivujasi voivat kaikki käydä tämän jälkeen ihastelemassa osoitteessa http://users.jyu.?/~omakäyttäjätun nus. Lopuksi vielä muistutuksena, että näissäkin asioissa pitää muistaa noudattaa lakeja, asetuksia ja tekijänoikeuksia! Toivo Tehokas, THK VINKISTÄ VAARI den varjolla taa tehdä opiskelemisestakin hankalaa. N ATANAEL S INISALO
JYLK 50 v 8 Jylkkäri on kirjoittanut 50 vuotta samoista aiheista: yliopiston hallinnosta, politiikasta, kulttuurista ja tietysti seksistä. Teksti: Marja Honkonen ”Don Puntila ja demokratian tuulimyllyt” YLIOPPILASKUNNAN haaveet opintodemokratiasta saivat pontta vuonna 1967, kun ensimmäiset opiskelijat pääsivät edes nimellisesti mukaanyliopiston hallintoon. Halu valtaan kuitenkin kasvoi. Numerossa 4/1970 julkaistiinkin avoin kirje kansanedustajille, jotka vastustivat ”mies ja ääni -periaatteen välitöntä toteuttamista yliopistomme hallinnossa”. Erityisesti kylmää vettä sai niskaansa sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja L. A. Puntila , jonka aikomukseksi nähtiin vesittää koko hallinnonuudistus. Muutamaa numeroa myöhemmin lehden kansi julisti opiskelijalakkoa, ja pian julkaistiin myös ”anti-YLIOPPILAS-lehtinen”, jonka sivuilla opiskelijaedustuksen tarpeellisuutta hallinnossa tosin myös epäiltiin: ”Onko sillä seikalla paljonkaan ylioppilaan viihtyisyyttä lisäävää vaikutusta, jos hän määrävuosina saa myös yliopistotasolla osallistua manipulaattoriensa valintaan?” Lopulta uudistus kaatui eduskunnassa. Hallinnonuudistukset ovat puhuttaneet Jylkkärissä myös 1980ja 2000-luvulla. Keskeisenä pelkona on aina ollut professorien vallan kasvaminen. ”Asunnoton opiskelija joka syksy etusivulla” VUOSI 1967 oli ”ylioppilaskuntapolitiikan vuosi”, jolloin toiminnan painopiste siirtyi opintoja sosiaalipoliittisiin tavoitteisiin. Tavoitteet leimasivat myös pääkirjoituksia ja Jylkkärin merkitys opiskelijan etujen vartijana korostui. Kantaa otettiin myös opetuksen laatuun. ”Pitkän opiskeluajan ja keskeyttäneiden suuren määrän pitäisi olla selviä oireita myös siitä, että on muutakin korjattavaa kuin pelkkä opintotuki ja asuntokysymys”, päätoimittaja Esko Hänninen kirjoitti numerossa 5/1967. Opiskelijoiden surkea rahaja asuntotilanne on ollut ylioppilaslehden kestohuoli myös myöhemmin. Numeron 22/1973 kannessa patsasteli nuotiolla lämmittelevä ylioppilas vieressään otsikko ”Asunnoton opiskelija joka syksyn etusivulla”. Itse jutussa kannetaan huolta muun muassa 150–200 markan kuukausittaisista huonevuorkista. Vuoden 1997 numerossa 10 kannettiin jo huolta tuhannen markan kuukausibudjetista: ”Opiskelijan budjetti 1997 ei mahdollista sisä?lettä ruokapöytään”, kuului otsikko. Mitä ylioppilaat sitä ylioppilaat huo Opiskelijoiden asuntotilanne on huolestuttanut ylioppilaslehdessä vuodesta toiseen. Tilanne ei ole muuttunut edes vuosikymmenissä, sillä asuntoasiat olivat Jylkkärin ykkösuutisena myös syksyllä 2009.
KKÄR I vuotta 9 opiskelijan toimeentulosta, Eero Ojanen OLEN YHÄ SITÄ MIELTÄ , että 1970-luvun jälkipuoliskon Jylkkäri oli merkittävä kulttuuriteko. Ja tarkoitan tässä nimenomaan Harri Saukkomaan toimittamaa lehteä, josta tuolloin kehkeytyi maan johtava, siis suuntaanäyttävä opiskelijalehti. Lehden linja ja näky oli sivistys, joka ei ole pelkkä fraasi tai pelkkä väline, vaan elävä todellisuus ja itseisarvo. Ne ajatukset eivät ole vanhentuneet vähääkään siinä sanonnan tavanomaisessa merkityksessä, jossa jonkin ajatuksen vanhentuminen samaistetaan sen pätevyyden heikkenemiseen tai jopa menettämiseen. SEN SIJAAN ajatukset sivistyksestä ovat tietenkin vanhentuneet siinä merkityksessä, että ne kaiken aikaa elävät mukana tässä todellisuudessamme, ja ajan myötä niillä on yhä enemmän kaikupohjaa ja syvyyttä. Sekä silloinen että nykyinen akateeminen vaikuttaja, professori Kari Palonen, tapasi ainakin joskus sanoa, että ideat tulevat yhteiskunnassa laajempaan julkisuuteen 30 vuotta sen jälkeen, kun niistä on alettu keskustella yliopistolla. Silloisena yltiöakateemisena ja sittemmin yliopistosta täysin sivuun asettuneena olen myöhemmin suhtautunut varsin skeptisesti kaikkiin tuollaisiin ajatuksiin, joilla tiedemaailma pönkittää itseään. Sivistysyliopiston idea on yhtä hyvä kuin ennenkin, mutta se ei tarkoita, että yliopistolla on mitään johtoasemaa suhteessa kaikkeen sivistykseen. MUTTA TÄTÄ kirjoittaessa havahduin, että niistä ajoista on reilut kolmekymmentä vuotta. Ja mistä kirjoitin juuri tänään toisen kolumnin toiseen lehteen? Siitä, miten talouden tehokkuus ja kannattavuus heikkenevät, koska ei suostuta näkemään ja myöntämään talouden kovia tosiasioita. Kova tosiasia on ennen muuta sivistys, ja realisti arvioi talouden toimintaa sivistyksen näkökulmasta eikä haihattele päinvastaisia utopioita, kuten vieläkin usein tehdään. Me puhuimme silloin paljon turhasta byrokratiasta, nyt eletään turhan talouden aikaa. Se aiheuttaa luultavasti paljon enemmän vahinkoa kuin byrokratia konsanaan, sillä koko ilmiötä ei vielä edes oikein tavoiteta. Se edellyttäisi kunnon työvälineitä, kuten sivistysajattelua. ERÄS 1970-LUVUN Jylkkäriinkin henkisesti vaikuttanut taustahahmo, ?loso?an emeritusprofessori Reijo Wilenius, täytti juuri 80 vuotta. Hän oli ja on hyvä esimerkki siitä, miten ajatus voi tavoittaa todellisuuden, ei vain melskata joutavia. K ir j oi t ta ja o n o ll ut J yl k k ä r i n pä ä to i m i t ta j a . Olen yhä sitä mieltä Me puhuimme silloin paljon turhasta byrokratiasta, nyt eletään turhan talouden aikaan. ” Eero Ojanen KOLUMNI tänään, omennakin ”Kokoomuksen hampaat ylioppilaslehtien niskassa” JYLKKÄRI oli 1960-luvun ajan leimallisesti kirkkaanpunainen, kunnes ylioppilaskunnan edustajiston porvaririntama vuonna 1972 julkaisi epäluottamuslauseensa lehden linjalle. Silloisen päätoimittajan Lauri Perkin kaksivuotiskauden päätyttyä edustajisto siunasikin yksimielisesti seuraajaksi keskustalaisen Pekka Alarodun . Ennen pestinsä loppua Perkki ehti julkaista näyttävät teemanumerot Leninin syntymästä, marxismi-leninismin tulkinnasta sekä lukuisia juttuja kevään 1971 metallityöläisten lakosta. Muita ylioppilaslehtiä Jylkkärissä pidettiin ”rutikuivina ja omituisen vasemmistokatkeruuden sävyttäminä”. Kuraa niskaansa sai myös ylioppilaskunta, joka lehden mukaan sovelsi ”mitä jyrkintä rotuerottelua” ”ei harvalukuisen” ja ”eikä ihan pienipalkkaisenkaan” virkamiehistön ja muun henkilökunnan välillä – samalla vaatien työelämään tasa-arvoa ja samanpalkkaisuutta. Seitsemänkymmentäluvun lopulla ylioppilaskuntapolitiikan epäpolitisoituminen näkyi ensimmäisenä Jylkkärissä. Vaikka silloinen päätoimittaja Harri Saukkomaa arvioikin myös ylioppilaskunnan toimia kärkkäästi, lehden linja siirtyi puoluepolitiikasta kohti journalistisia ihanteita. Ainoana kuukausipalkollisena Saukkomaan tavoite oli koota lehdelle taitava avustajakunta. ”Minulla oli hyviä kirjoittajia. Lopetin päätoimittajan viran kaksikymmentäyksivuotiaana kehitettyäni sitä ennen psykosomaattista vatsakatarria. Myöhemmin olen todennut, että koska en silloin saanut mahahaavaa, en saa sitä myöhemminkään”, Saukkomaa on kertonut. ”Hys! Tantit!” NIITELMÄ-LEHDEN vaihdettua nimensä Jyväskylän Ylioppilaslehdeksi uusi toimitus antoi ohjelmajulistuksen, jossa se lupasi täyttää lehden arvosteluilla, esseillä ja kulttuuripoliittisilla artikkeleilla. Tämä oli toimituksen mukaan tarpeen, koska Jyväskylä oli ”kulttuurin kannalta samea kaupunki”. ”Ylimpinä mestareina häärivät keski-ikäiset naisihmiset, tanttiuden henki valitsee. Tarvitaan raikasta vettä, nuorta elinvoimaa, uomat on avattava, sameus hälvennettävä, tantit säikytettävä. Me olemme sen tekevä”, numerossa 9/1961-linjattiin. Tanttien huumorintajua koetteli esimerkiksi Minna Canthin patsashankkeen vastustus. Toimitus tosin myönsi sen liian suuret mittasuhteet saaneeksi mainostempuksi. Varsinkin ensimmäisinä vuosikymmeninään Jylkkäri julkaisi vilkkaasti teatteriin, musiikkiin ja kirjallisuuteen liittyviä juttuja. Lehden arvostelijakuntaan ovat kuuluneet muun muassa ohjaaja Kalle Holmberg ja muusikko Heikki Salo , joka hankki levyarvosteluilla ruokarahaa. ”Kuuntelin levyn Musicalla ja menin myymään sen sitten yliopistoaukiolle. Sillä rahalla pääsin Lozzille syömään”, Salo muistelee. ”Keväisiä tunteita” VUODEN 1993 13. numeron kannessa päätoimittaja Jouni Vauhkonen julkaisi keitossa olevan peniksen. ”Kyse oli sattumasta. Pyrimme yllättämään lukijoita muutenkin iltalehtimäisin keinoin, ja kun jotkut pippelikalenterin tehneet tyypit tarjosivat kuvia käyttöömme, hyödynsimme kuvastoa useammankin kerran. Mitään sisällöllistä perustetta en kannelle muista, mutta näin jälkikäteen ajatellen lama-ajan tuntoja se heijastelee mainiosti. Omalla omituisella tavallaan”, Vauhkonen kertoo. Sittemmin Jylkkärin kannessa ovat esiintyneet tissit, vagina sekä tennissukkaan puettu miehen elin. Sukupuolisuhteita käsiteltiin tosin kauniisti ja vihjaillen jo lehden historian aivan ensimmäisessä numerossa, vappulehti Tärskyssä, jolla kerättiin rahaa ylioppilaskunnan rakennuskassaan. Lehdessä julkaisiin muun muassa ”luonnon heräämistä” käsittelevä juttu Keväisiä tunteita ja leikkimielinen seuranhakuilmoitus. Lähteet: Jyväskylän Ylioppilaslehden vuosikerrat JYX-arkistossa, Lamberg, Marko: Nuoruus ja toivo, Mika Remes: Ylioppilaan äänitorvi. Jyväskylän Ylioppilaslehti vuosina 1960-1980. Pro gradu -työ. Vuonna 1974 Jylkkärin päätoimittajan pestiä havitteli muun muassa nykyinen Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson.
JYLK KÄ 50 vuo 10 Kriisialueiden Kahdesti Vuoden lehtikuva -tittelillä palkittu Sami Kero häpeää sivarivuotenaan Jylkkäriin tekemiä juttuja. AFGANISTANISTA on vaikea lähteä pois. Helsingin Sanomien valokuvaaja Sami Kero koki sen omakohtaisesti, kun hän vietti reilut pari viikkoa virolaiseen sotilaskomppaniaan upotettuna Helmandissa, joka on sekasortoisen valtion yksi ongelmallisimmista maakunnista. Työt sujuivat hyvin, mutta kotiinlähtö Camp Bastionin sotilastukikohdasta oli mutkikas: Ensin paluu peruuntui lentokoneen teknisen ongelman takia. Seuraavana päivänä ei ollut ollenkaan lentoja, ja sitten piti odottaa vielä kolmas päivä, kun yksi sotilaslennoista oli peruttu ja toinen ylibuukattu. ”Onneksi päästiin kuitenkin pois, ennen kuin taivas tippui tuhkana niskaan”, Kero kertoo viitaten koko Euroopan lentoliikennettä häirinneeseen tulivuoren purkaukseen Islannissa. Vastoinkäymisistä huolimatta muutaman päivän odottelu sotilastukikohdassa on pieni murhe paikallisten oloihin verrattuna. Keron mielestä Afganistanin sotilasoperaation aloittamisesta voi olla montaa mieltä, mutta tällä hetkellä tilanteeseen ei ole helppoa ratkaisua. ”Jos joukot nyt vedettäisiin pois, maa luhistuisi kuin korttitalo. Tilanne on lohduton. Vajaassa kymmenessä vuodessa mitään ei ole saatu aikaiseksi.” Ennen Afganistania Kero oli nähnyt muun muassa Haitin maanjäristysalueen ja vieraillut levottoman Kongon pakolaisleireillä vuoden 2006 presidentinvaalien kynnyksellä. Kriisija konfliktialueilla pyöriessä valokuvaaja on oppinut, että kiire ja adrenaliinipiikit pitävät valppaana työkomennuksen ajan. Ikävin olo ei tule ruumiita kuvatessa, vaan paradoksaalisesti vasta kotisohvalla reissun jälkeen. ”Tilanne konkretisoituu, kun itse pääsee lähtemään, ja paikalliset ihmiset jäävät sinne”, Kero pohtii. VIISI VUOTTA täysipäiväisesti työelämässä ollut Kero on ehtinyt nähdä ja saavuttaa paljon. Vuonna 2006 ja 2008 hänen ottamansa kuva valittiin Vuoden lehtikuvaksi. Kero on tunnustuksista otettu, mutta ei koe kilpailuja kovin tärkeiksi. ”Lehtikuvajournalismi ei ole mikään laukkakilpailu.” Kuvaaja ei työskentele palkintoja varten, vaan eteenpäin ajaa halu kertoa yhteiskunnallisista asioista. ”Freelance-toimittaja Susanna Niinivaara sanoi sen hyvin sotakirjeenvaihtajien paneelissa: Me kuulumme hyvinvoivaan pallonpuoliskoon, joten olemme vähintään sen velkaa muille, että olemme asioista perillä.” Satunnaisista kriisialueilla vierailuista huolimatta Kero muistuttaa, että suurin osa hänen työstään on kuitenkin arkista perusjournalismia Suomessa. ALUN PERIN Kerosta piti tulla toimittaja. Vuosi journalistiikan opintoja Jyväskylässä sai kuitenkin riittää, ja opiskelupaikka vaihtui Lahden Muotoiluinstituuttiin. ”Vähitellen huomasin, että ennemmin kuvaan kuin kirjoitan. Tämä on minun tapani tehdä journalismia.” Kuvajournalistin tulevaisuus oli alkanut rakentua kuitenkin jo Korpilahden alkio-opistossa, josta tie vei Jyväskylän Ylioppilaslehteen siviilipalvelusta suorittamaan. Opiskelijan arjesta ja yliopiston Sami Kero partioimassa yhdysvaltalaisten sotilaiden kanssa Irakissa Bagd lut kuvaamassa muun muassa Gazassa, Haitin maanjäristysalueella ja Ko suomalaisia pokerinpelaajia Las Vegasin strippiklubilla. hallinnosta kertominen ilman päivänkään opintoja yliopistossa oli haastavaa. Kero kirjoitti, taittoi ja kuvasi. ”Tein varmaan aivan hirveitä juttuja. Ihan pelottaa ajatella. Jos niitä juttuja on jossain arkistoissa, polttakaa ne”, vuosina 1999 ja 2000 lehteä tehnyt Kero naureskelee, mutta lisää: ”Jylkkärissä oli hauskaa. Sai tehdä kaikkea, joten se oli hyvä korkeakoulu lehden tekoon.” Kero uskoo, että ylioppilaslehdillä on myös tulevaisuudessa oma paikkansa, sillä ne nostavat opiskeliOlin yksin toimituksessa ja puhelin soi. Sieltä kerrottiin, että olisi Jumalan tiedotustilaisuus kello 14. ” Sami Kero Jyväskylän Ylioppilaslehti täyttää tänä vuonna 50 vuotta Juhlavuoden kunniaksi Jylkkäri kutsuu ystävänsä ja tukijansa keskiviikkona 28. huhtikuuta keskustelemaan ylioppilaslehtien tulevaisuudesta ja juhlimaan 50-vuotiasta lehteä. OHJELMA Kello 14–16 Paneelikeskustelu ylioppilaslehtien asemasta ja tulevaisuudesta yliopiston kirjaston kahvilassa. Keskustelijoina Keskisuomalaisen emerituspäätoimittaja Erkki Laatikainen, toimittaja Timo Harakka, toimittaja Veera Järvenpää ja viestinnän tutkija, toimittaja Kimmo Mäkilä. Kello 16.30–19 Journalistiikan opiskelijoiden Lööppi ry:n järjestämä journalismiseminaari Jyväskylän yliopiston L-rakennuksella luentosalissa 302. Puhujina muun muassa huumoria journalismissa tutkinut viestinnän tutkija Janne Ikonen, Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö, Moskovan-kirjeenvaihtajana toiminut Ylen Keski-Suomen uutisten uutispäällikkö Outi Parikka ja Nykypäivä-lehden päätoimittaja Tapani Mäkinen. Kello 19.30 Kutsuvieraiden vastaanotto Opinkiven saunalla. Kello 21.00 Iltajuhla Ilokivessä, esiintyjinä Ralli-Olga ja dj Mikko Mattlar.
KÄRI otta 11 Juha Mäkinen OLEN LUKENUT Jyväskylän Ylioppilaslehteä enemmän tai vähemmän säännöllisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Lisäksi olen työskennellyt lehden toimituksessa kahteen otteeseen yhteensä noin kahden ja puolen vuoden ajan. Vähäisinä joutoaikoina mielipuuhiani oli vanhojen vuosikertojen lueskelu. Meinaa mennä joutavanpäiväisen juhlapuhunnan puolelle, mutta sanon silti, että Jylkkärin taso voi nykyisin olla hyvinkin korkeimmillaan koskaan. Lehti ruotii journalistisella otteella olennaisimmat yliopiston, ylioppilaskunnan ja kaupungin asiat. Tai otetaan pieni varaus – ainakin se vaikuttaa tekevän niin. Lukijapolohan tietää vain sen, mitä lehti julkaisee, ei sitä, minkä se mahdollisesti jättää julkaisematta. YKSI AIHE on kuitenkin saanut olla kumman rauhassa. Jyväskyläläinen Henna Virkkunen nimitettiin opetusministeriksi joulukuussa 2008. Kävin läpi Jylkkärit nimityksestä tähän päivään asti. Tänä aikana Jylkkäri on tehnyt Virkkusesta yhden henkilöhaastattelun; lisäksi hänet mainitaan parissa muussa jutussa. Kaikista maailman lehdistä juuri Jyväskylän Ylioppilaslehden myötäsyntyisenä tehtävänä olisi pitää Virkkunen erityistarkkailussa. Ehkä näin on tehtykin. Ehkä Virkkusesta ei ole ollut aihetta kirjoittaa enempää. Ehkä häneen on vaikea tarttua, sillä hänhän ei vaikuta juuri harrastavan ajattelua – ainakaan julkisesti – eikä näin muodoin myöskään löperöä ajattelua, johon iskeä kiinni. JOTAIN TÄKYJÄ sentään on tarjolla. Kanava-lehden numerossa 1/2010 Virkkunen esitteli linjauksiaan korkeakouluverkoston uudistamisesta. Voin kuvitella, että tätä tekstiä on luettu otsa ja aivot rypyssä muutamankin korkeakoulun hallintohuoneistoissa. Puuduttavan pitkän kirjoituksen sisällön voi ydintää yliopistoille ja ammattikorkeakouluille osoitetuksi uhkaukseksi: karsikaa rönsyt, tai te itkette ja me karsimme rönsyt! Kyse ei ole siitä, että Virkkunen olisi vielä saanut aikaan mitään suurta tuhoa. Ei hän liene twitter-päivityksiltään ehtinyt. Mutta asemansa ansiosta hän on suomalaiselle koulutukselle ja sivistykselle potentiaalisesti äärimmäisen vaarallinen olento, aivan kuten valtiovarainministeri on potentiaalisesti vaarallinen olento valtiontaloudelle. Mahdollista on sekin, että meillä on pian jyväskyläläinen pääministeri, jos Mauri Pekkarinen sattuisi menestymään keskustan lypsykarjakilpailussa. Sääli silloin Suomea, mutta ah, miten antoisa puruluu jyväskyläläiselle vallan vahtikoiralle! Kirjoittaja ymmärrettiin jättää valitsematta Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittajaksi vuosina 2004 ja 2006. K irj oi tta ja o n o llut Jyl kkärin to i mi t t a j a j a s iva ri. KOLUMNI Vahtikoira, kiinni ministeriin! Miten antoisa puruluu jyväskyläläiselle vallan vahtikoiralle! ” Juha Mäkinen n kuvaaja dadin provinssissa, Zoban kylässä huhtikuussa 2008. Irakin ja Afganistanin sota-alueiden lisäksi Kero on olongon pakolaisleireillä. Vastapainona kriisialueille hän on kuvannut muun muassa kahdet olympialaiset ja jan näkökulman esiin. ”Suomessa on aika helvetin paljon turhempiakin lehtiä. Sydämeni on aina pienja kulttuurilehtien puolella.” 50-VUOTISJUHLAVUODEN kunniaksi Kero muistaa vielä hienon tarinan Jylkkärin arjesta. Näin helposti toimittajan saa hämmentyneeksi: ”Olin yksin toimituksessa ja puhelin soi. Sieltä kerrottiin, että: ’Täällä soittaa se ja se. Olisi Jumalan tiedotustilaisuus kello 14.’” Soittaja pyysi Keroa ilmoittamaan mahdollisesta saapumisesta tilaisuuteen, jotta tulijoille osattaisiin varata oikea määrä kahvia ja pullaa. ”Myöhemmin ymmärsin, että kyseessä oli Jumala-niminen näytelmä.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? S AMI K ERON KOTIALBUMI
JYLK KÄRI 50 vuotta 12 Huolettomasti arkistoitu Jylkkäri tallennettiin nopeasti paisuvaan JYXarkistoon. Arkiston sydän ovat kuitenkin opinnäytetyöt ja dosentti Rantatuvan karttakokoelma. PAHVILAATIKOLLISIA vanhoja kuvia ja ?lmejä, pinoihin sullottuja diskettejä, epämääräisesti järjestettyjä tiedostoja, ja tietysti vaihtelevalla menestyksellä säilytetyt vuosikertaniteet – viisikymmentävuotiaan Jylkkärin arkistointi oli pitkään retuperällä. Viime vuonna lehden numerot vuodesta 1956 lähtien pääsivät kuitenkin Jyväskylän yliopiston kirjaston JYX-arkiston hellään huomaan, kun lehden paperivuosikertojen digitointiurakka saatiin päätökseen. Uudessa arkistossa pdf-lehdistä voi tehdä sanahakuja ja tulostaa talteen sivuja. Sovellussuunnittelija Veli-Matti Häkkisen mukaan Jylkkärin digitointi toimi kirjastolle harjoituksena mittavan aineiston säilömiselle verkkoon – kyseessä oli ensimmäinen suuri kokonaisuus. ”Siinä päästiin kehittämään digitointiprosessia”, Häkkinen kertoo. KIRJASTOLLA digitoidaan tällä hetkellä pääsääntöisesti ne lehdet, jotka on pakko: osa vapaakappaleista on ollut niin tiuhaan lainassa, että niiden kunto on kärsinyt kovasti. Digitaalinen versio ei taas lukemalla kulu. ”Muutama vuosi sitten Jylkkärin vanhat numerot olivat koko ajan menossa. Vanhimmat kappaleet alkoivat olla siinä kunnossa, etteivät ne olisi enää kestäneet”, selventää kirjastonhoitaja Marjut Kataja . Ylioppilaslehden kaikkien numeroiden säilömiseen vaikutti myös se, ettei se kuulu Kansalliskirjaston digitointiprojektiin. Helsingissä digitoidaan esimerkiksi kaikki päivälehdet, Jyväskylä taas aikoo jatkossakin keskittyä paikallisesti merkittäviin julkaisuihin, mikäli uusiin urakoihin ryhdytään. ”Jylkkärillä oli merkitystä yliopiston oman historian säilymisen kannalta”, Kataja sanoo. VANHOJEN Jylkkäreiden kanssa samaan järjestelmään halutaankin säilöä jatkossa yliopiston julkaisujen lisäksi opinnäytetyöt ja kongressien materiaalit. Merkittävä osa JYX-arkistoa ovat myös vanhat kartat. Arkistoon on digitoitu vanhojen karttojen asiantuntijan, Jyväskylän yliopiston dosentin Heikki Rantatuvan kokoama 5 400 kartan kokoelma. Kokoelma sisältää karttoja 1600-luvulta aina 1950-luvulle saakka. Ainutlaatuista karttakokoelmaa aiotaan sovellussuunnittelija Häkkisen mukaan vielä kasvattaa. Digitaalisessa muodossa on kaikkiaan 15 000 karttaa, joista suuri osa pitää vielä luetteloida ja siirtää arkistoon. Toiveissa kirjastolla on, että JYXarkiston materiaalit otettaisiin mukaan opintokäyttöön. Kirjastolle ovat tulossa jatkossa esimerkiksi myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston materiaalit ja Kansalliskirjaston digitoimat päivälehdet. ”Opettajat koostavat vielä aika harvoin eri digitaalisista julkaisuista kursseilleen esimerkiksi omia artikkelikokoelmiaan”, kirjastonhoitaja Kataja pohtii. Jatkossa kirjastolla aiotaan painottaa sähköisten aineistojen hankintaa. ”Digitaalisen aineiston hyvä puoli on, että se voi olla kaikkien käytössä yhtä aikaa. Mitä esimerkiksi sähköisiin kurssikirjoihin tulee, niin eiväthän ne aitoa kirjaa korvaa, mutta jos se on lainassa, on edes joku korvike”, Kataja summaa. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Karttojen ja gradujen kainalossa Jyväskylän yliopiston kirjastolla siviilipalvelustaan suorittava Matti Rajahonka näyttää, kuinka vanha lehti taipuu digiarkistoon. Jylkkärin vuosikertojen tallettamiseen on osallistunut myös tukku harjoittelijoita ja muuta kirjaston henkilökuntaa. N ATANAEL S INISALO
Jyväskylä Jyväskylä Sinun opiskelukaupunkisi www.jyvaskyla.? Maineeltaan maan paras UNO ja ISA onnittelevat Jylkkäriä! PARAS VAPPUKUVA-KILPAILU Lähetä hauska, tunnelmallinen, eloisa, keväinen, elämänmakuinen vappukuva joka kuvaa jyväskyläläistä opiskelijaelämää parhaimmillaan. Huippupalkinnot! Ohjeet ja lisätietoja ISAssa. JY:n henkilöstöportaali www.jyu.?/uno/ Saanut nimensä Jyväskylän Seminaarin perustajan Uno Cygnaeuksen (18101888) mukaan. JY:n opiskelijaportaali www.jyu.?/isa/ Saanut nimensä Jyväskylän Seminaarin opiskelijan, runoilija Isa Aspin (18531872) mukaan. Taittopalasta voi olla lukijalle myös iloa ja hyötyä. Jylkkärin numerossa 19/1976 julkaistiin kätevä tentti-ilmoittautumisen muotoon tehty pariutumistesti, jolla nykyopiskelijakin voi valmistautua vappuheilan hankintaan.
14 VAPAALLA KAMPUS KINO RENTUKKA Brasilian jalkapallofanit kävivät katsomassa Pelejä Ti 27.4. kello 19 Marc Webb: (500) Days of Summer (USA 2009 ) Musiikkivideo-ohjaajana kannuksensa kerännyt Marc Webb hyödyntää osaamistaan omaperäisessä ihmissuhde-elokuvassaan. Keskiössä on rakkaustarina: Tom ihastuu Summeriin, ja kanssakäyminen alkaa romanttisissa tunnelmissa, mutta lopulta suhde menee mönkään, koska Summer ei haluakaan sitoutua. (500) Days of Summer peilaa tapahtunutta Tomin näkökulmasta. Tämä muistelee ja analysoi 500 päivän ajan kestänyttä seurustelua selittääkseen itselleen, mikä meni vikaan. Webb hajottaa aikakerrontaa ja värittää Tomin ?ashbackeja erilaisten tyylikokeilujen avulla. Humoristisia ja herkkiä kohtauksia säestää antaumuksella valikoitu indiepop. Salavalas valtaa keskustan Kaupunkitilan kaupallistumista vastustava Salavalas-taidepäivä valtaa Kävelykadun lauantaina 8. toukokuuta. Tapahtumassa nähdään muun muassa performansseja. Ilta päättyy klubilla Vakiopaineessa. Kauppakadulla sijaitsevat antikvariaatit uskovat perinteisten kirjakauppojen elinvoimaan. Silti ne toimivat myös verkossa. ANTIKVARIAATTI Lukuhetkessä on ahdasta. Vaikka asiakkaita ei ole lauantaina hieman ennen sulkemisaikaa kuin puolen tusinaa, riittää niinkin pieni ihmisjoukko helposti tukkimaan hyllyjen väliset käytävät. Liikkeen kanta-asiakas Lotta Dufva tarkastaa ensin uudet kirjat ja selaa sitten hetken ulkomaisen kaunokirjallisuuden hyllyjä. Pian käteen tarttuu Chuck Palahniukin Eloonjäänyt, jonka hän kiikuttaa kassalle. ”Olen lukenut kirjan aiemmin kertaalleen, mutta halusin saada sen hyllyyn”, itsekin Lukuhetkessä kesät 2007 ja 2008 työskennellyt Dufva kertoo. DIGITAALISENA aikana perinteisissä antikvariaateissa myytävien kirjojen luulisi jäävän keräämään pölyä. Nettihuutokaupat pursuvat yksityishenkilöiden myymää kirjallisuutta sekä levyjä, ja uusia painoksia kaupataan halvalla lukemattomissa verkkokaupoissa. Silti Jyväskylän Kauppakadulla on muutaman sadan metrin säteellä kolme elinvoimaista antikvaarista kirjakauppaa. ”En pidä nettiä vihollisena tai negatiivisena asiana”, kertoo antikvariaatti Lukuhetken omistava Pekka Räsänen . Räsänen toteaa, että verkolla on kuitenkin vaikutusta käytettyjen kirjojen, lehtien ja levyjen myyntiin. Hän sanoo itsekin käyttävänsä hyvin vähän levykauppoja, koska tilaa kaiken musiikin verkosta. ”Koko maailma on tullut napin päähän, mutta sen voi kääntää myönteiseksi. Verkon kautta tulee paljon mainosarvoa.” Kuin vakuudeksi Räsäsen sanoille puhelin soi pian hänen toteamuksensa jälkeen. Nainen soittaa ja pyytää, voisiko Lukuhetken verkkosivuilta bongattua kirjaa saada toimitettua hänelle seuraavaksi päiväksi. Saksanmaalla-kirja pitäisi saada hyppysiin ennen lähtöä Saksan maalle. Naisen pyytämä kirja on uutena kallis, joten käytetyn osto houkuttelee. ”Esimerkiksi Huuto.net -sivusto on vaikuttanut sarjakuvien hintoihin. On hankala saada ostettua sisään tavaraa, kun ihmiset ovat entistä hintatietoisempia. Asiakkaiden kannalta sekin on tietysti hyvä asia”, Räsänen toteaa. KAUPPAKADUN yläpäässä Jyväskylän Vanhan Antikvariaatin tiloissa on toiminut vastaava liike jo 1960-luvulla. ”Me jatketaan ihan perinteiseen malliin. Ei tässä suuria muutoksia ole tapahtunut missään vaiheessa”, liikkeen omistava Markku Kinanen kertoo. Kinasen liikkeen löytää Kauppakadun lisäksi kymmeniä antikvariaatteja yhdistävältä Antikvaari.? -sivustolta. Liikevaihdosta suurin osa tulee silti edelleen kiinteästä kaupasta. ”Verkkokauppa on kuitenkin nousussa. Koko maassa aika monet divarit ovat siirtyneet pelkästään nettiin ja itsekin ole sitä ajatellut, mutta perinteistä liikettä on kiva pitää”, Kinanen toteaa. Esimerkiksi samalla kadulla, lähes Jyväskylän Vanhan Antikvariaatin naapurissa sijainnut Divari Kangas toimii nykyisin vain verkossa. Oman divarinsa tulevaisuudesta Kinanen ei ole kuitenkaan huolestunut. ”En usko, että verkko vaarantaa bisneksiä. Täytyy vain keksiä jotain uutta ja terävöittää omaa liiketoimintaa.” PÄIJÄNNE Antikvariaatin omistavan Jouko Ylösen liikkeessä on yli 60 000 teosta. Liike on erityisesti biblio?ilien, eli kirjaharrastajien suosiossa. Ylönen tietää, että joihinkin asioihin kirjojen maailmassa verkko on vaikuttanut. Esimerkiksi tietosanakirjat ovat jo digitaalisia, eivätkä ne mene enää kaupaksi. ”En silti usko, että kaikki kirjat koskaan tulevat siirtymään digitaalisiksi. Kirjoilla on aina asemansa yhteiskunnassa.” Myös Ylönen on koonnut harvakseltaan päivitettävän postimyyntiluettelon, joka löytyy divarin verkkosivuilta. Verkkokauppaan hän ei kuitenkaan halua panostaa nykyistä enempää. Ylöselle antikvariaatin pitäminen on enemmän sosiaalista kanssakäymistä kuin liiketoimintaa. ”Meillä käy yhteiskunnan koko kirjo. Ovesta sisään tuleva asiakas on tärkein.” Jollakin lailla ajat muuttuvat silti piakkoin myös Päijänne Antikvariaatissa. Vuonna 1990 perustetun antikvariaatin omistaja on harkinnut vetäytymistä eläkkeelle ja etsii liikkeelle jatkajaa. Juha Korhonen toimittaja@jyy.? On hankala saada ostettua sisään tavaraa, kun ihmiset ovat entistä hintatietoisempia. ” Pekka Räsänen Ma 26.4. Bänditenttarit Ke 28.4. Runon ja viinin ilta: Pääesiintyjänä laululyyrikko Heikki Salo. Muita esiintyjiä: Jyväskyläläinen runoilija V.S. Luoma-Aho, lauluja soitinyhtye Velkan Kelkka, Kortepohjan kuoro Korteforte. Lisäksi kaikille runoilijoille avointa lavarunoilua: Open Mic. Pe 7.5 Ghetto party: Stepa, Hannibal & Joku Roti Ma?a, VilleVille, DJ Massimo & DJ Psyko-Hane Divari kestää verk Lukuinto verenperintönä Lotta Dufva on oppinut, ettei verkkokaupasta saa aina sitä, mitä tilaa. KIRJALLISUUTTA Jyväskylän yliopistossa opiskelevan Lotta Dufvan valinta perinteisen kivijalkakaupan ja verkkokaupan välillä vierailusta on selvä. ”Netissä ei tule samaa löytämisen iloa. Kaikki verkkokaupat eivät ole myöskään luotettavia. Kerran odottelin kuukauden yhtä kirjaa, kunnes jouduin itse ottamaan yhteyttä kauppiaaseen. Kerran kaverini oli tilannut netistä kirjan, josta puuttui 20 ensimmäistä sivua”, Dufva kertoo. ”Ja kirjoja on kiva hypistellä”, hän lisää. Vaikka verkkokaupat eivät Dufvaa miellytä, lukulaitteisiin hän suhtautuu suopeasti. Sellaisen avulla voisi ottaa esimerkiksi matkalukemiseksi useamman kirjan mukaan. ”Mutta ei laite tunnu yhtä kivalta kuin kirjahylly. Uskon, että perinteiset kirjat pitävät pintansa.” DUFVAN INTO kirjallisuuteen syttyi heti kun hän viisivuotiaana oppi lukemaan. Lukuharrastus lienee tarttunut äidinmaidosta, sillä Dufvan vanhempien kotona hyllyt ovat täynnä kirjoja. ”Siirtelen vanhempien kotoa tasaisin väliajoin jotain omaankin hyllyyn”, vajaa tuhat kirjaa elämänsä aikana lukenut Dufva kertoo. Opiskelijalle itselleenkin on kertynyt jo kelpo kokoelma. Dufva arvioi, että hänen kirjahyllyssään on noin 250 teosta. Suurin osa niistä on hankittu käytettynä. ”Ei minulla ole vara ostaa 30 eurolla uutta kirjaa. Mieluummin odotan vuoden ja ostan sen sitten divarista.” Uusien kirjakauppojen sijaan Dufva pitää antikvariaateista myös siksi, että siellä osataan yleensä vastata asiakkaiden kysymyksiin. Myös Dufva pyrkii ottamaan mahdollisimman laajasti haltuun koko kirjallisuuden kentän. ”Tykkään antaa kirjavinkkejä, mutta mieluummin annan ne henkilökohtaisesti kohdistettuna.” Oman suosikkikirjansa hän suostuu kuitenkin paljastamaan. ”Truman Capoten Aamiainen Tiffanylla. Se on tosi täydellistä ilmaisua. Tiivistä, mutta koristeellista.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Netissä ei tule samaa löytämisen iloa. ” Lotta Dufva
15 Tutkintotehdas jatkaa toimintaa Huhtikuun alussa yliopiston Juomatehtaan kahdeksi päiväksi vallanneet taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen opiskelijat aikovat jatkaa Tutkintotehdas-toimintaansa. Yliopiston opetuksen laatua ja innovaatiokeskeisyyttä kritisoinut antilakko poiki järjestäjien mukaan muun muassa yhteistyösuunnitelmia paikallisten taiteilijoiden kanssa. Tarkoitus on myös tempaista uudelleen. ”Tutkintotehtaan väki onnistui tempauksellaan raottamaan ovea todellisen korkeamman koulutuksen suuntaan”, järjestäjät kiittelevät. Juha Korhonen HAUSKALLA SANOMALLA varustettua t-paitaa hauskempaa asiaa on hankala keksiä. Eikö vain? Jos vastaan tulee mies, jonka vaateparressa lukee esimerkiksi ”Tuun Suomesta, syön rautaa ja paskannan kettinkiä”, on ulkomaalaisenkin vaikea pidätellä hymyä. Koko kansan ilahduttaja on myös aina toimiva ”Nälkä lähtee syömällä... ja akka juomalla”. ”Saunan takana on vielä tilaa” saattaa ensin vaikuttaa tylyltä, mutta leppoisaa leikkiähän siinäkin vain lyödään. Entäpä sitten, kun ”En ole gynekologi, mutta voin vilkaista” -paitaa kantavaa miestä vastaan kävelee nainen, jonka etumuksessa lukee ”Vittuako tuijotat?” YLIOPISTOLLA huumoripaitoihin törmää harvoin – vain satunnaisesti kampuksella vilahtavat abi-hupparit letkautuksineen tuovat pukeutumiseen pientä hassuttelua. Jyväskylässä yliopiston omat vaatteet eivät mene kaupaksi ja haalareita pidetään lähinnä vain vappuna. Ainejärjestöt voisivatkin kehitellä omia hauskuutuspaitoja yhtenäisen ilmeen luomiseksi. Siinä löisi monta kärpästä yhdellä iskulla – lisää sosiaalisuutta, iloisia ilmeitä ja uusia vaatteita. YHTEISKUNTATIETEELLISEN tiedekunnan vasemmistosiipi voisi kantaa esimerkiksi t-paitaa, jossa lukee: ”Varo tai valtaan talosi – asbestista huolimatta.” Ylistönrinteellä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat näyttäisivät yhteenkuuluvuutta vaatteella, jossa lukee: ”En käy ulkona, mutta tiedän luonnosta kaiken.” Opettajaksi valmistuvien aseman opetusharjoittelussa näyttäisi heti ensilmäyksellä ”Fiksumpi kuin alakoululainen” -paita. Liikunnanopettajiksi tähtäävät voisivat painattaa verkkareihinsa tekstin: ”Osaan lukea ja laskea – peliä ja mäkeä”. JYYN HALLITUSLAISET ja muut aktiivisesti ylioppilaskuntapolitiikassa mukana olevat voisivat kokoustaa vihreissä paidoissa, joissa lukisi tylsän JYYn sijaan esimerkiksi ”15 vuodessa maisteriksi.” Naistutkimuksen opiskelijat kaipaavat kipeästi rahaa oppiaineelleen, joten tällaisia paitoja voisi myydä myös kampuksen ulkopuolelle: ”Olen aina oikeassa, Henry Laasanen väärässä” ja ”Olen itsenäinen nainen – antakaa rahaa!” Poliittishenkisille kokoomusnuorille sopii edellisiä ylioppilaskunnan edarivaaleja muisteleva lausahdus ”Viisaampi kuin viisi vihervassaria”. Loput pörssiläiset voisivat painattaa vaikka lompakkoonsa ”Mun isä maksaa teidänkin opintotuet” tai yksinkertaisesti ”Rikkaampi kuin sata hippiä”. Myös Jylkkärin toimitus suunnittelee simppeliä t-paitaa: ”Anteeksi, yritin olla hauska.” Ki r jo i tt a ja on Jylk k ä r in t oi m i tt a ja. JÄLKIKIRJOITUS Huumoria kampukselle Ainejärjestöt voisivat kehitellä omia hauskuutuspaitoja yhtenäisen ilmeen luomiseksi. ” Juha Korhonen Kari Peitsamo viettää vappua Opiskelijavappua vietetään Jyväskylässä aattona, perjantaina 30. huhtikuuta ja varsinaisena juhlapäivänä lauantaina 1. toukokuuta perinteisin menoin. Perjantaina Minna Canth saa kutreilleen ylioppilaslakin Amazing Race -kisan voittajilta kello 18 Kirkkopuistossa. Itse tilaisuus alkaa jo puolta tuntia aiemmin Puhkupillien ja Musica-kuoron esitysten sekä JAMKO:n ja JYYn puheenjohtajien puheiden myötä. Vapunpäivänä Harjulla nautitaan JYYn perinteinen piknik kello 12–16. Juhlia tahdittavat Puhkupillit kello 12 ja Kari Peitsamo kello 14. Lisäksi paikalla on dj. kon paineen N ATANAEL S INISALO Kirjallisuutta opiskeleva ja harrastava Lotta Dufva tekee divareista uusia löytöjä niin kauhun, elämänkertojen kuin vaikkapa sarjakuvien seasta. ”Ainoastaan realistisin realismi ei oikein iske.”
16 ARVIOT ARVIOT Johanna Rojola (toim.): Raivoa ja lamaannusta. Kiilan albumi 2010 Teos 2010 Perinteikäs yhteiskunnallinen kulttuuriyhdistys Kiila on tarttunut suomalaiseen sarjakuvaan tuoreessa albumissa Raivoa ja lamaannusta. ”Politiikka on liian tärkeä asia jätettäväksi poliitikoille”, kirjoittaa albumin toimittaja Johanna Rojola esipuheessaan ja on aivan oikeassa. On vain sääli, ettei mukana ole enempää raivoa. Sarjakuvantekijöitä mahtuu albumin kansien parisenkymmentä. Joiltain – esimerkiksi Muhammed-sarjakuvallaan kohahduttaneelta Ville Rannalta – on mukana useampiakin lyhyitä tarinoita. Yhteiskunnallinen asenne kulkee mukana sarjakuvissa läpi albumin, mutta monisyisemmät poliittiset ongelmat loistavat yllättäen poissaolollaan. Olisin lukenut mielelläni älykästä sarjakuvaa maahanmuutosta tai pahoinvointiyhteiskunnasta, mutta monien tarinoiden kohdalla lukija saa tyytyä helppoihin nauruihin yksityisautoilijoiden tai ilmastonmuutoksen epäilijöiden kustannuksella. Onneksi kaikki tekijät eivät yritä tehdä latteaa poliittista statementtia. Parhaiten mieleen jäävät Ville Rannan esseemäiset pohdiskelut ja Lissu Lehtimajan leikekuvista koostama suomalaisen naiskuvan syväluotaus. Oskari Rantala ”Yhteiskunnasta olisi saanut enemmänkin irti.” Ritarikunta: Albumi Monsp Vuosituhannen vaihteesta lähtien maailman epäkohtia metaforien avulla sanoiksi pukenut Ritarikunta on useamman vuoden tauon jälkeen taas mukana kuvioissa. Albumiksi nimetty albumi sisältää 13 kappaleen verran tuoreella svengillä toteutettua hip-hoppia. Turkulaislähtöisen rytmiryhmän vokaaleista vastaavat Chyde ja Joe latelevat kokemuksen tuomalla varmuudella rytmikkäiden taustojen tueksi nerokkaita sanaleikkejä. Mukana on tutun kantaaottavaa Ritarikuntaa kuten neljäs raita Hallussapito (feat. Huge L) osoittaa, mutta riimejä revitellään entistä enemmän kevyemmistä aihepiireistä. LempiJoe ?ilistelee vanhoja Suomi-vinyylejä ja setelit vaihtuvat kolikoiksi hyvän tahdon pelejä pelatessa. Joen soololevyllä tutuksi tullut lemmenkipeys kuuluu myös Albumilla. Lopputuotteena on helpommin lähestyttävää hip-hoppia. Mitään klubihumppaa Albumi ei kuitenkaan sisällä, vaan meininki pysyy edelleen rehtinä. Natanael Sinisalo ”Säntillistä sanaleikkiä.” Rölli Sales Brothers: Osta-rap (Musiikki-Laiho 1990) ALLAN TUPPURAISEN Rölli-peikkohahmo lienee kaikille lapsuuttaan 1980tai 1990luvulla viettäneille tuttu. Röllimetsässä asustava olio esiintyi Pikku Kakkosessa vuodesta 1986 lähtien ja siirtyi valkokankaalle ensimmäisen kerran vuonna 1991. Televisiosarjan ja elokuvien luonteva jatke on äänilevy, mikäli lastenhahmo on osoittautunut riittävän suosituksi. Röllihahmon laulutuotannosta löytyy perinteisten lastenlevyjen lisäksi erikoinen rapsingle Osta-rap. OSTA-RAP kritisoi kulutusjuhlaa toistamalla mainosmiesten myyntisloganeita erilaisten tuotteiden tarpeellisuudesta ihmiselämälle. Kappale ei siis sanomaltaan poikkea niistä lukuisista lastenlauluista, joissa terotetaan henkisten arvojen tärkeyttä materialismiin nähden. Röllin rapin toteutustapa on kuitenkin kaikkea muuta kuin perinteinen. Kaksiminuuttinen kappale alkaa noin minuutin mittaisella raposuudella, jonka jälkeen Rölli pääsee irti. Studion moniraitatekniikkaa hyväksikäyttäen peikon ”osta, kuluta, uuteen vaihda” -hokemia alkaa kuulua yhdestä jos toisestakin suunnasta. Tunnelma käy jo psykedeeliseksi Röllin läähättäessä ja hönkiessä mainoslauseita, kunnes tasan kahden minuutin kohdalla kappale katkeaa kuin seinään, kesken säkeistön. OSTA-RAPIN taustat ovat Beastie Boys -henkistä rappia, jossa luotetaan enemmän sähkökitaran iskuihin kuin funksampleihin. Kappaleen sovituksesta vastaa 1960ja 1970-luvulla kitarabändeissä soittanut Kari Hillo, joten kitaran käyttö on loogista. Lapset pitävät rytmikkäästä musiikista, ja ainakin se puoli toimii ”Osta-rapissa”. Herkimmille tapauksille Röllin kulutuskritiikki saattaa kuitenkin olla liikaa, kun sitä tulee kappaleen loppua kohti kiihtyvällä tahdilla ja pelottaviksi muuttuvilla äänillä. ALLAN TUPPURAINEN teki ennen Rölli-hahmoa näyttelijänuraa Kuopion ja Porin kaupunginteattereissa. 1980-luvun alussa hän ajautui näyttelemään Visa Mäkisen elokuvissa, joten peikkohahmon suosio oli varmasti tervetullutta. Rölli-hahmo jäi eläkkeelle 2000-luvulla. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Kulutusyhteiskunnan peikko vaanii ROBERT RODRIGUEZIN 2005 valmistunut Sin City nitoo yhteen kolme Frank Millerin 1990-luvulla ilmestynyttä sarjakuva-albumia. Noir-henkinen elokuva ottaa nimensä ja tyylinsä rikollisten hallitsemasta korruptoituneesta Basin Citystä, jossa varjot ovat sysimustia ja valkoinen puhkipalanutta. Rujon lyyriset tarinat ovat julmetun raakoja, ja niiden keskiössä ovat karun ympäristön kovettamat väkivaltaiset miehet. Koston ja kunnian kanssa kamppailevat päähenkilöt ovat nihilistisessä maailmassaan kaukana uskottavuusongelmien tavoittamattomissa. Mustanpuhuva visuaalisuus ja peittelemätön viihteellisyys ovat niin vahvassa asemassa, että kannibalismiin ja pedo?liaan liittyvät raakuudet jäävät huomiotta. Irtopäiden ja -raajojen lentelyltä ei elokuvan kyseenalaista moraalia tai naiskuvaa ehdi ajatella. Harvat romanttiset väläykset tuntuvat kyynisyyden keskellä huvittavilta ylilyönneiltä, sekä ylimenevästä väkivallasta purkautuva huumori hämmentävän kolkolta tai naurattavan tökeröltä. Miller on ?ksusti kreditoitu elokuvan toiseksi ohjaajaksi, koska itsenäisestä adaptaatiosta ei ole kyse. Elokuva on kuvattu vihreää taustaa vasten ilman käsikirjoitusta, sarjakuvaa lähes yksi yhteen toistaen. Tietokoneen uumenissa on syntynyt silmiä hivelevä animaatio, jossa sarjakuvaruudut heräävät henkiin ja hahmot saavat puhekuplien sijaan äänen. Rodriguezin ei ole tarvinnut kuin lisätä tunnelmallinen musiikki ja napakka rytmi. Alkuperäiselle materiaalille uskollinen Sin City on ehjä ja viihdyttävä paketti, mutta vailla omaa ääntä. Elokuvana se on silmäkarkkia alusta loppuun, mutta itsenäisenä teoksena vain animaatio elokuvakatsojille, jotka katsovat klassikoista ?lmatisoinnit ja vieraskielisistä elokuvista hiilipaperin läpi kopioidun jenkkiversion. Riku Suonio Sarjassa ruoditaan klassikko uusiksi. Ääriviivojen yli venyvä sarjakuva OMSTART, KLASSIKKO Jaakko Eino Kalevi: Modern Life Helmi levyt Musiikinteon ohessa raitiovaunua ajavan, helsinkiläisen Jaakko Eino Kalevin toinen kokopitkä Modern Life sisältää kahden vinyylin verran kotikutoista tanssimusiikkia. Diskobiitit ja minimalistiset melodiat kuljettavat kevyen humoristista kokonaisuutta letkeästi eteenpäin. Jaakko Eino Kalevin musiikista löytyy tunnistettava Helmi Levyt -tatsi. Tuotanto on pienimuotoista ja meininki tulee kuulijaa lähelle. Hiomaton ja spontaanin oloinen soitto tekee musiikin syntyhetken aistittavaksi. Hulvaton lainaraita Flexible Heart on kokolailla tasavahvan levyn selkein hitti. Pelkistetyt taustat ja Jaakko Eino Kalevin huojuva laulu muodostavat yhdessä täydellisen, kasarinostalgiaa tihkuvan nostatusbiisin. Kertosäkeen ylimauton ”You don't have to say that you love me/ just show how flexible you are” -hokema tukee lempeän parodista kokonaisuutta. Aavemainen Fade Away nojaa Kraftwerk-tyyliseen riffiin ja saa aikaan kauniin hypnoottisen tunnelman. Pleasant Cruise päättää levyn vanhojen tietokonepelien musiikista ammentavalla, miellyttävästi kuplivalla poljennolla. Rauli Karjalainen ”Letkeä, hiomaton, humoristinen.” A Reindeerspotting – Pako joulumaasta Ohjaus: Joonas Neuvonen Käsikirjoitus: Joonas Neuvonen, Sadri Cetinkaya Reindeerspottingista kirjoiteltiin paljon jo ennen ensi-iltaa. Ei ihme – rovaniemeläisen jätkäporukan Subutexin, pirin ynnä muiden aineiden katkuinen ja nitkuinen tosielämän dokumentti vetää suulaankin kaverin hiljaiseksi. Dokumentin K18-lätkä ei sinänsä ihmetytä, sillä piikki sujahtaa suoneen vähän väliä. Leffan jälkeen päässä kuitenkin pyörii, voiko kukaan sen katsonut oikeasti pitää nähtyä elämäntapaa tavoittelemisen tai edes kokeilemisen arvoisena. Leffa on avoimuudessaan takuulla toimivaa huumevalistusta, joten myös alaikäisten soisi sen näkevän. Kotivideomainen kuvaus tuo tapahtumat suoraan iholle. Samat pojat voisivat asua naapurirapussa. Päähenkilöksi valikoituneen Janin tavoite on yksinkertainen: pitää päästä pois, todellisuudesta ja Rovaniemeltä. Dokumentin loppupuolella Jani löytää elämäänsä valonpilkahduksia Interrail-reissulta Euroopassa – Subutexin käyttökin mietityttää. Elokuvan alkuvaiheessa katsojan tunneskaala pyörii lähinnä inhon ja jopa fyysisen pahan olon tietämillä, mutta lopussa Jani alkaa jo säälittää. Sen verran surullinen on rovaniemeläisen tarina, sekä yhteiskunnan että nuoren miehen itsensä kannalta. Juha Korhonen ”Aitoa tosi-tv:tä narkkareista.”
IN ENGLISH About 40 percent of University of Jyväskylä’s graduates of the class of 2008 currently work in a full-time job. About 34 percent have a temporary job and 5 percent are unemployed. Heading back after an exchange semester can be ever more dif?cult than leaving home. THERE’S A SHOCK in both ends of an exchange semester. And the one you encounter back home might be even harder than the initial one. ”For many the exchange might have been one of the highlights of their student days and it feels dif?cult to return”, explains Solja Ryhänen , International Coordinator at the University of Jyväskylä. There are however, a few things one might ?nd helpful when coping with a reverse culture shock. GET USED to the idea of going home. ”Mental preparation is as important as the paperwork”, Ryhänen says. The further away you are from home and the longer you have been there, the more time you need. MIND THE PAPERS. ”Most of the questions we get concern paperwork”, tells Ryhänen. Make sure you have transcripts of your studies. Check what other papers your home university might also expect. PAY YOUR DUES. Don’t forget to return your books to the library and cancel your lease. ”Many exchange students also have other borrowed things like survival kits”, Ryhänen notes. DON'T EXPECT TOO MUCH. ”For example many Finnish exchange students have an idea of Finland, where everything works easily. And then, when something goes wrong, they get disappointed”, Ryhänen exempli?es. LISTEN TO others’ stories too. It's not only you, who’s life might have changed. You might feel like talking about your exchange all the time, but others might not be interested. GIVE YOURSELF TIME. ”After an exchange you might feel you’re in a similar in-between state as before going”, Ryhänen says. ”It is important to reflect your experiences and incorporate them to your life in a productive way.” KEEP IN TOUCH. Even though you and your new friends might be heading to different countries, it's possible they are going through the same things. Sharing your experiences helps to ease the counter culture shock and makes sure you'll keep in touch. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Leaving is the hardest thing NEWS in BRIEF Test your physical ?tness JYY'S Subcommittee for Sports will organize the Cooper test for physical fitness on the 5th of May at the Harju Stadium from 5 pm to 8 pm. In the test you will have to run as "far" as you can in 12 minutes. There will also be walking test. Enrollment for the test is in Korppi. May Day brings the parties to the streets THE STUDENTS in Jyväskylä will be celebrating Walpurgis eve and day or "Vappu" on Friday 30th of April and Saturday 1st of May. The celebrations include the capping the Minna Canth -statue on Friday at 6 pm and the Student Union picnic at Harju at noon on Saturday. There will also be several other parties and picnics all around town on both days. Vappu is the biggest carnival-style party in Finland. The festivities have drawn influence from both academic upper-class and the socialist May Day traditions. For the Finnish political scene right and left May 1st is a day of rallies and speeches. The biggest picnics and gatherings take place in the capital Helsinki. Most Finnish shops are closed on May 1st. For example the Alko liquor stores will close their door on Friday already at 6 pm and will not open again until next Monday. Corrections MAIJU MITRUNEN was in charge of 90 exchange students in Lapland, not 19 as incorrectly mentioned in a caption in a story about student trips in Jylkkäri 06/2010. 17 Ville Salonen THERE ARE THREE kinds of students. The con?dent exchange-goers, the whatever people, and then there those who’d really like to go, but some unexplainable magnetic pull just keeps them stuck in their comfort zone. I used to be one of the latter. Going on exchange used to be a thought I often played with, but I kept on burying it in excuses. The time never seemed right. Yet, I think the real magnet for me was the travel anxiety that got to me even on shorter trips. Making the decision to go for it took a good deal of determination and encouragement from friends. MANY STUDIES con?rm that an exchange year can breath new life into many situations in life. Some seek their identity, others want to break the mould. The only thing in common seems to be the direction of their personal development. That’s why I, too, have now overcome my travel anxiety and even like hanging abroad – a lot. Still, it might not be a good idea to regard your exchange period just as an self-improvement project. In fact, student exchange is like another freshman year, except that it all happens in half of the time and in English. It's best just to enjoy the ride and see what you’ll end up gaining. In any case, these adventurous couple of months have nurtured me more than oatmeal ever did. I CANNOT predict how your exchange experience will turn out. There are exchange students that almost seem to be born anew. There are those who feel homesick. Some are all about partying and some all about studying. But above all, there are exchange semesters that are a balanced mix of all of the above. The balance I found was a combination of hiking on Sundays and dancing away in a chicken costume made of a laundry basket. You run the show, coincidence just adds some ?avour. STUDENT EXCHANGE isn’t a time out from reality, just from your old routines. But at least in my case, it has also given a whole lot of new energy and spirit. That is something I will pack in my suitcase, in the space that used to be taken by travel anxiety, and take it back home. You, too, have long odds on having a pleasant exchange: according to a study, more than 90 % of exchange students are happy that they left. Do you think there are as many satis?ed Toyota-owners? Yet, they sell. Still chewing on your nails and being doubtful? That won’t cut it. Watch Mel Gibson’s Braveheart twice, say your Ave Marias and go have a chat with the International Coordinator of your department. Like, now. Have an exchange of your life! Geronimo! (Translation: Essi Varis) COLUMN Five Months without Rye These adventurous couple of months have nurtured me more than oatmeal ever did. ” Ville Salonen Th e w rit er i s a stu d e nt o f or g ani z ation a l com mu ni ca t io n a n d PR .
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Ma 26.4. Brant Björk. To 29.4. Poisonblack + Beyond The Dream. Pe 30.4. Presley Bastards + Austin Lucas + Deathbed + Lighthouse Project. La 1.5. Mokoma. Ma 3.5. Katajainen Kansa. To 6.5. Adept + One Morning Left. Pe 7.5. Hayseed Dixie. La 8.5. Kiuas + Profane Omen + Se Josta Ei Puhuta. Poppari : Ma 26.4. Monday Club@Elina ja Matias. Ti 27.4. Iida Nurmela D-tutkintokonsertti Pop/Jazz-laulussa. Ke 28.4. Jkl:n ao:n Pop/rock-työpaja. To 29.4. Harmaja. Pe 30.4. Hi-Q + DJ Chris Robin. La 1.5. Vappupäivän vapaat jamit. La 1.5. Spanky, Wanky & The Funksearchers + DJ Chris Robin. Ma 3.5. Monday Club@Miika Pelkonen. Ti 4.5. Sanna Pääkkösen Päättökonsertti. Ke 5.5. Dead By You. To 6.5. Caracha / Eero Nurmelan päättökonsertti. To 6.5. Miikka Mäkitalo Päättökonsertti. Pe 7.5. Liias @ Räisänen. La 8.5. Liias @ Räisänen. Su 9.5. Jamk:n kevätmatinea. Ma 10.5. Monday Club@Elina ja Matias. Ilokivi : Ke 21.4. ?????. Pe 23.4. Paska Kaupunki? La 24.4. Seisomapaikka. Pe 30.4. Homo ei vanhene koskaan. La 8.5. Jkl hardcore punk sessions. Vakiopaine : Pe 30.4. Klaus Thunder & Ukkosmaine. La 1.5. Valpurin Tanssit + Sydänten Punaiset Armeijakunnat. Pe 7.5. 100 km:n Lenkki Yhdelle. La 8.5. Performanssi-klubi. Red Neck : Pe 7.5. Edward. Pub Katse : Ma 26.4. Jamit. To 29.4. Kätsy Hatakka (voice of Waltari). Pe 30.4. Kiln. La 1.5. Blood-Stained. Su 2.5. Jamit. Ma 3.5. Jamit. Ke 5.5. Säärelä. Pe 7.5. Day Eleven. La 8.5. Piecemaker & Purple Reckoning. Su 9.5. Jamit. Jyväshovi : Ti–to 27.–29.4. Tosimiehet Trio. Pe 30.4. Vallu Lukka & Groove President. La 1.5. K.Hyrrä & Kohtalon Tähti. Ti–to 4.–6.5. Blue Star Trio. Pe 7.5. Mikael Konttinen & Nelinpeli. La 8.5. Tommi Seppänen & Amorada. Paviljonki : Ti 27.4. Kummanki Kaa. La 1.5. Vappulounas. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo : Galleria: Niin tai näin – vai toisinpäin 23.5. saakka. Jyväskylän Taidemuseo : Holvi: ISÄ – voimauttavia valokuvia 23.5. saakka. Virtaavia kuvia 23.5. saakka. Oravien aarteita – gra?ikkaa 60-luvun kodissa 7.5. alkaen. Keski-Suomen Museo : Pääsiäismuna 30.5. saakka. Niin tai näin – vai toisinpäin 23.5. saakka. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus : Paperista taidetta 23.5. saakka. Jokapäiväinen paperimme 23.5. saakka. Näytönpaikka-ikkuna: Punainen 2.5. saakka. Elämän helmiä 4.5. alkaen. Kujalla: Näyttämöpukuja paperista 3.10. saakka. Keski-Suomen luontomuseo : Mustaleski ja havununna 30.5. saakka. TEATTERIT Jyväskylän ylioppilasteatteri : Tyynymies: Ma 26.4. To 29.4. Su 2.5. Ma 3.5. To 6.5. Jyväskylän kaupunginteatteri : Faijat: Ti 27.4. La 8.5. Heinähattu ja Vilttitossu: Ti 27.4. La 8.5. Ulvova Mylläri: To 29.4. La 8.5. Huoneteatteri : Sumuista hymyä: Ke 28.4. Myrskyhkö: Pe 7.5. La 8.5. Su 9.5. ELOKUVAT Kampuskino : Ti 27.4. (500) Days of Summer. 18 MENOT JÄRJESTÖT Lähetä järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden tarvittaessa lyhentää tai muokata ilmoituksia. EVANKELISET OPISKELIJAT Onko kevät on elämän parasta aikaa? Tule jakamaan iloasi ja valoasi niille, jotka vihaava katupölyn katrillia: lauantaisin klo 18.30 Lutherin kirkolle (Kansakoulukatu 5)! Tulossa 8.5. Diakonia – vain soppaa ja saippuaa? – Katja Joronen, 15.5. Saarnaaja ja elämän rajallisuus – Johannes Häkämies. Olet tervetullut myös messuun kirkolle sunnuntaisin kello 12. *EXTRA* Hyriseekö nuottikorvassa? Raikas, leppoisa ja sointuva GOSPELKUORO ENKOREAGE ETSII JOHTAJAA! Kansioista löytyy niin uudempaa poprock-tyylistä hengellistä musiikkia kuin hartaita virsisovituksiakin. Laulajia on reilu tusina, tenorista kakkossopraanoon, nuoria aikuisia ja opiskelijoita eri aloilta. Älä siis enää mieti, vaan kysy lisää 30.4. mennessä Päiviltä, 050 5976 248! Infoa muustakin mukavasta Päiviltä, paivi.luukkainen@jyu.? tai osoitteesta www.sley.?/eo/jkl/ MA 26.4. Kasvispihvit, tomaattitimjamikastike Paistettu turska?le Yrttikalkkunakastike TI 27.4. Kasviskiusaus Lohipyörykät Chili con carne KE 28.4. Ratatouille Mausteinen broilerpata Porsaanleike, sinappikastike TO 29.4. Kasvispizza Yrttiporkkanasei Burgundin lihapata PE 30.4. Kasvispyttipannu Broilertortillat Kirjolohinuggetit MA 3.5. Kasvislasagne Siskonmakkarakeitto Jauhelihakebakot TI 4.5. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Makaronilaatikko Nakkikastike KE 5.5. Kesäkurpitsavuoka Silakkapihvit, kermaviilikastike Mausteinen lihapata TO 6.5. Kasvishernekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Broilerpyörykät PE 7.5. Kasvispyörykät Värikäs uunikala Jauhemaksapihvit LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,70 e, muut 5,70 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 47,00 e ja muille 57,00 e.
Ennen kuin Saimi Hoyer valloitti catwalkit, tuli äidiksi, esiintyi Nelosen säätyttönä ja kriittisenä tuomarina Suomen huippumalli haussa -ohjelmassa, hän ehti olla muun muassa jyväskyläläinen opiskelija: mustaan pukeutuva runotyttö, joka istui iltoja Vakiopaineessa. Kirjallisuuden, unkarin ja italian yliopisto-opinnot saivat kuitenkin jäädä, kun hänestä tuli kaikkien yllätykseksi malli. Saimi osaa heittäytyä ”MÄ OLIN Oriveden opistossa vuoden, suoritin siellä suomalaisen kirjallisuuden appron. Olin niihin aikoihin aivan täynnä Helsinkiä ja sitten Peppi, mun erittäin hyvä ystäväni Tarja Remes , meni Jyväskylään. Parin kuukauden päästä hän sai vakuutettua mut siitä, että tulin Jyväskylään. Se oli loistava ratkaisu. Noin puolitoista vuotta, mitä siellä olin, asuin Jazz-barin yläkerrassa. Sinne kuului hirmuinen rumpujen jyske ja sänky hyppi. Muistan, että nukuin koko sen ajan korvatulpat korvissa. Jyväskylän ajasta on hyviä muistoja. Me istuttiin paljon Vakiopaineessa Pepin kanssa, ja sain myös jyväskyläläisiä ystäviä, joista yksi oli Samu-Jussi Koski . Hänestä tuli myöhemmin muun muassa Marimekon taiteellinen johtaja. Oli hassua, kun myöhemmin meidän tiet kohtasivat Helsingissä muodin parissa. Olin mustanpuhuva runotyttö, joka oli vähän hurahtanut. Mulla oli paljon suunnitelmia, mutta aina mua kiehtoi toimittajan työ. Ne asiat, mitkä toistuivat suunnitelmissa, olivat kirjoittaminen, Italia ja esiintyminen. Jyväskylästä lähdin vaihtoon, ekaksi Perugiaan ja sen jälkeen Erasmus-vaihtoon Firenzeen. Mulla oli aina hirmuinen pakote, että haluan muuttaa Italiaan. Saan kiittää Jyväskylän yliopiston erästä käkkäräpäistä miesprofessoria, joka oli ihan mieletön tyyppi. Hän piti minua vähän hulluna, mutta sai loppujen lopuksi mut toteuttamaan unelmani, ja sitä kautta ajauduin mallin hommiin. MALLIN URA alkoi, kun olin Bolognassa Tina Turnerin konsertissa ystäväni kanssa. Sinne tuli stailisti ja valokuvaaja esittäytymään, ja mä nauroin ihan kuollakseni, että ihan hörölöröä. Tämmöisiä tulee eteen ja niille sanotaan ei. Mun ystäväni kuitenkin otti valokuvaajan puhelinnumeron ja sanoi: ’Saimi, kyllä sä lähdet kokeilemaan.’ Hän vei mut junaan ja lähetti Milanoon. Loppu on historiaa. En todellakaan ollut ajatellut mallinuraa aiemmin. Mulla oli musta siilitukka, korva täynnä korviksia ja kuljin mustassa nahkatakissa. Pystyin pimittämään asiaa hirmu pitkään, mutta sitten kun se tuli ilmi, se tuli IltaSanomiin. Rita Tainola , joka tunsi mun äitin ja isän, oli nähnyt Ranskan Ellen numeron ja miettinyt, että ketä tämä muistuttaa – herranen aika, sehän on Saimi! Uralta kertyi paljon hienoja kokemuksia. Kun ekan kerran pääsin Amerikan Elleen ja kuvia oli kymmenen sivua, kyllä sitä katseli, että oonko se minä. Tein töitä 13 vuotta, se on tosi pitkä aika tällä alalla. Ne olivat hienoja, rikkaita aikoja. Mallina osasin ottaa hommasta aika paljon irti, pääsin paljon matkustamaan, tulin kärsivälliseksi ja opin sietämään yksinäisyyttä. Se on kova maailma. Siellä pitää pystyä luovimaan eteenpäin, että pysyy täysjärkisenä. Kun joka päivä kuulet, että sun ulkonäköä arvostellaan, pitää olla kovat hermot. Mutta joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäkööt. Eiköhän se ole sama asia tän julkisuuden kanssa. KYLLÄ MÄ jaan mielipiteitä, mutta sittenpä jaan. Musta on kiva, jos ihmisissä herää, että hitsi toi on ärsyttävä tyyppi. Jos oisin ihan tyhjänpäiväinen, en varmasti olisi tässä. Suomen huippumalli haussa -ohjelmasta puhutaan, että mä oon suorasanainen. Mieluummin sanon niille tytöille tässä vaiheessa edes pikkuisen kovasti, koska sitten kun ne seisoo Milanon castingissa ja niille sanotaan suoraan päin naamaa, että susta ei oo mihinkään, ne miettii päässään, että voi kun tuossa istuisi Saimi. Mun sanat on ihan hiirenpiipitystä siihen verratuna, mitä ne puhuu maailmalla. Ohjelman kanssa on ollut hirmuista menoa. Tämä kolmas kausi on mielenkiintoinen, koska tyttöjen taso on loistava. On kiva puskea heitä eteenpäin. Parin viime kuukauden ajan ei oikein muuta ole ehtinyt. Mulla on kuitenkin kaksi hyvin pientä poikaa, 1ja 3-vuotiaat Kaspar ja Hektor sekä mun mieheni, joten haluan antaa kaiken lopun ajan heille. Lapset ovat olleet hienoin asia mun elämässäni – meillä on tosi ihana perhe. OLEN OLLUT elämässäni niin paljon semmoinen heittäytyjä. Kun tapasin mieheni, olin siitä viikon päästä muuttanut Pariisiin hänen perässään. Kun tuli malliehdotus, olin kahden viikon päästä junassa. Sama oli Jyväskylään lähdössä – mennään tunteen mukana. Mun elämän käännekohdissa ois voinut miettiä ehkä pikkuisen enemmän, mutta onneksi en miettinyt.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? 19. SIVUN KASVOT N ATANAEL S INISALO
Jylkkärin löytää myös Naamakirjasta: I Jyväskylän Ylioppilaslehti Haemme äitiysvapaan sijaiseksi Kansainvälisten asioiden sihteeriä 26.7.2010 alkaen tai sopimuksen mukaan. Kansainvälisten asioiden sihteerin tehtävänä on muun muassa kehittää ylioppilaskunnan kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvontaa sekä hallinnoida JYYn kehitysyhteistyöprojekteja ja tukea Erasmus Student Network -toimintaa. Lisäksi hän toimii kansainvälisen toiminnan ja kehitysyhteistyön valiokuntien sihteerinä sekä on mukana organisoimassa näiden sektoreiden toimintaa ja tapahtumia. Kansainvälisten asioiden sihteeri työskentelee puolet työajastaan yliopiston kansainvälisissä palveluissa, missä tehtäviin kuuluu muun muassa ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanoton ja tutoroinnin organisointi lukukausien alussa. Työhön kuuluu asiakaspalvelua ja jonkin verran esiintymistä. Työkielenä käytetään noin puolet työajasta englantia. Haemme joukkoomme innostavaa kielitaitoista organisoijaa monikulttuuriseen työympäristöön. Hakijalta edellytetään yliopiston ja ylioppilaskunnan tuntemusta, erinomaista suomen ja englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa sekä korkeakouluopintoja. Kansainvälisen koulutusja sosiaalipolitiikan tuntemus sekä kokemus projektityöstä katsotaan hakijalle eduksi. Toimi on JYYn henkilöstöohjesäännön alainen. Tehtävästä maksettava palkka on 1649,42 e/kk. Hakemukset liitteineen toimitetaan tiistaihin 11.5.2010 klo 14.00 mennessä osoitteeseen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä osoitettuna JYYn hallitukselle. Kuoreen tunnus ”kv-sihteerin sijaisuus”. Hakemuksia ei palauteta. Haastattelut ja valinta suoritetaan viikolla 20. Lisätietoja: Ylioppilaskunnan pääsihteeri: Minna Oinas, 010 4234 501, paasihteeri@jyy.fi Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja: Johanna Pietiläinen, 010 4234 508 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on noin 12 000 jäsenen edunvalvontaja palvelujärjestö. IR T O K U V A Ilokiven musta laatikko muistutti keskiviikkona 14. huhtikuuta sotasairaalaa, kun Punaisen Ristin veripalvelu ja JYY järjestivät ylioppilastalolla perinteisen verenluovutustempauksen. Päivän aikana verenluovuttajaksi ilmoittautui peräti 92 henkeä ja paikalla kävi SPR:n arvion mukaan toista sataa kiinnostunutta. ”Valitettavasti atk-ongelmien vuoksi jonot kasvoivat pitkiksi, ja moni kääntyi kannoillaan”, sairaanhoitaja Pirkko Tuononen pahoittelee. Ilmoittautuneista 66 kelpuutettiin luovuttajiksi, joista peräti 36 oli uusia luovuttajia. ”Tarkoitus on, että järjestäisimme uuden luovutustempauksen syyskuun lopulla, jotta syntyisi jatkuvuutta. Silloin nyt luovuttaneet voivat jo tulla antamaan lisää verta”, Tuononen selvittää veroluovutuksen rajoituksia. TEATTERIELÄMYS ON TAJUNNANRÄJÄYTTÄVÄ KOKEMUS! Ja tiedoksi Sinulle opiskelija, se on lisäksi vielä tosi edullista! VIIMETIPPA-lipulla pääset musikaaliin 10 €/kpl (norm. 23 €) puhenäytelmään 5 €/kpl (norm. 15 €) tuntia ennen esitystä opiskelijakorttia näyttämällä. Liity myös Facebookissa Viimetipalla teatteriin ryhmään ja tiedät enemmän. jy v a sk y la .fi /k a u p u n g in te a tt e ri N ATANAEL S INISALO