• Pian valmistuva saa rahaa Yliopisto lupaa kepin sijasta porkkanaa. Uutiset 2 JJK:n seuraava unelma on Euroopassa. Vapaalla 16–17 Seura tekee kaltaisekseen Suosikkipaikat satamasta Naissaareen. Sivu 8–10 Kaupunkilaisen silmin 7. HUHTIKUUTA – 25. HUHTIKUUTA 51. VUOSIKERTA NUMERO 06/2010 KAUPUNKINUMERO SIVUT 6–7 Humanisti oikeissa töissä
• Putkiongelmat Kortepohjan kiusana Ylioppilaskylässä sattui ikävä ja haiseva yllätys maaliskuun lopulla. Kaupungin viemärivesiputki oli mennyt tukkoon, jonka vuoksi D-talon sekä Lillukan kellarit joutuivat jäteveden varaan. Likavesi vaurioitti muun muassa osaa bänditilojen kaapeissa olleista soittovälineistä. Tuuletuksen ja desin?oinnin jälkeen tilat ovat kuitenkin jälleen käytössä. Toinen putkiongelma sattui muutamaa päivää myöhemmin. Tavaranvaihtopiste Kierukan nurkkaan ilmestyi pieni vesiputous, koska C-talon katolta tulevaan sulamisvesiputkeen oli tullut reikä. Kierukka on suljettu ainakin huhtikuun puoleen väliin saakka, koska sen katto, lattia ja yksi seinä pitää uusia. UUTISET TULOSSA 7.4.2010 2 Politiikan nuori polvi Jyväskylään VALTAKUNNANPOLITIIKAN nuorempi polvi saapuu vääntämään peistä Jyväskylään ylioppilaskunnan järjestämään Nuori poliittinen vaikuttaja -seminaariin. Maanantaina 12. huhtikuuta järjestettävässä seminaarissa puhujina ovat muun muassa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja kansanedustajat Susanna Huovinen (sd.), Tuomo Puumala (kesk.) sekä Oras Tynkkynen (vihr.). Tilaisuuden avaa opetusministeri Henna Virkkunen (kok.). Paneelikeskustelujen aiheina ovat ylioppilasliikkeen yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä kansalaisvaikuttaminen ja nuorten rooli kansalaisjärjestöissä. Kolme tuntia kestävä tilaisuus järjestetään Martti Ahtisaari -salissa Agoralla kello 14 alkaen. Harakka ja Laatikainen Jylkkäri-paneelissa JYLKKÄRI järjestää 50-vuotisjuhliensa kunniaksi keskiviikkona 28. huhtikuuta yliopiston kirjastolla paneelikeskustelun ylioppilaslehtien asemasta ja tulevaisuudesta. Kello 14–16 pidettävän paneelikeskustelun puhujiksi ovat saapumassa muiden muassa Keskisuomalaisen emerituspäätoimittaja Erkki Laatikainen ja Jylkkärin päätoimittajana 1980-luvulla toiminut toimittaja Timo Harakka. Ylioppilaslehden 50vuotisjuhlien yhteydessä pidetään myös journalistiikan opiskelijoiden järjestämä journalismiseminaari ja kaikille avoin iltajuhla Ilokivessä. Luovuta verta, tienaa lounas ILOKIVEN mustassa laatikossa järjestetään joukkoverenluovutus keskiviikkona 14.4. Palkkiona verenluovuttaja saa ruokalipun Ilokiveen. Verta voi luovuttaa kello 11–15. Yliopisto perustaa kannustejärjestelmän tavoiteajassa valmistuville. Uusien opiskelijoiden määrää aiotaan karsia ja pääsykokeet uudistaa. AJALLAAN VALMISTUVILLE on ensi vuonna luvassa rahapalkkio. Jyväskylän yliopisto linjaa vuoteen 2017 ulottuvassa strategiassaan ja sen toimenpideohjelmassa ottavansa käyttöön kannustejärjestelmän opiskelijoille, jotka valmistuvat tavoiteajassa. ”Valtio on tarjonnut opiskelijoille viime vuosina lähinnä keppiä. Ajattelimme, että mitäs jos yrittäisimme tarjota välillä porkkanaa”, yliopiston koulutusjohtaja Kari Pitkänen kertoo. Pitkäsen mukaan ajatus opiskelijoiden kannustejärjestelmästä tuli strategiaan niin viime tipassa, että sen yksityiskohdat ovat suunnittelematta. Auki on muun muassa tarkka summa ja se, saisiko palkkion pelkästä ylemmästä vai myös alemmasta korkeakoulututkinnosta. Kyse on Pitkäsen mukaan kuitenkin nimenomaan rahapalkkiosta, jonka yliopisto maksaa omasta pussistaan. Yliopiston rehtorin Aino Sallisen lupaa kannustinjärjestelmän myös henkilöstölle hyvien tuloksien palkitsemiseksi. ”Tutkimuspuoli on saatu jo hyvälle mallille, nyt keskitytään koulutukseen. Tavoitteena on, että täällä opiskellaan joutuisasti”, Sallinen linjaa. Ylioppilaskunnan puolella rahapalkkioihin suhtaudutaan vielä pienellä varauksella. ”Sillä on puolensa ja puolensa. Opiskelija on jo nyt paineiden ristiaallokossa, kun opintoaikoja on rajattu ja opintotuen suoritusvaatimuksia tiukennettu. Ei voi olettaa, että pelkkä raha vaikuttaa merkittävästi”, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Johanna Pietiläinen (sd.) pohtii. LÄPÄISYÄ eli sitä, kuinka moni yliopistoon tulleista myös valmistuu, aiotaan Jyväskylässä kohentaa muillakin keinoin. Yliopisto vähentää uusien opiskelijoiden sisäänottoa kymmenellä prosentilla vuoteen 2015 mennessä. Tarkoitus on näin lisätä opettajien määrää suhteessa opiskelijoihin, ja siten parantaa opetuksen laatua ja sujuvoittaa opintoja. ”Massoittunut koulutus ei ole kenenkään etu. Meillä on hälyttävän paljon opiskelijoita, jotka eivät saa vuodessa yhtään opintopistettä”, rehtori Sallinen sanoo. Koulutusjohtaja Pitkäsen mukaan kyse on eräänlaisesta ryhtiliikkeestä tilanteessa, jossa korkeakoulujen rahoituksen ei enää odoteta kasvavan. ”Yliopistolla ollaan jo pitkään hyväksytty se, että opiskelemaan valituista todella valmistuu 60 tai 70 prosenttia. Nyt ajatus on, että pidetään parempaa huolta opiskelemaan otetuista.” Tällä hetkellä opettajien ja opiskelijoiden suhde jää Jyväskylässä hieman jälkeen valtakunnallisesta keskiarvosta. Opettajaa kohti uusia opiskelijoita oli viime vuonna 3,69. Opettajien ja tutkijoiden määrää on tasaisesti lisätty vuodesta 2006 lähtien. Muuta henkilökuntaa on vastaavasti vähennetty. Pietiläinen pitää ongelmallisena myös opetuksen tukipalveluiden puutteita: osassa oppiaineita esimerkiksi suoritusten kirjautuminen on viivästynyt, koska vähäisellä toimistohenkilökunnalla ei ole ollut aikaa syöttää niitä rekisteriin. Sisäänottomäärien vähentämisen ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja hyväksyy vastuullisuutena, vaikka vähenevä perustutkinto-opiskelijoiden määrä tekee loven opiskelijajärjestön omiin jäsenmaksutuottoihin. ”Tulijoita on hyvä karsia niiltä aloilta, joilla on ylitarjontaa. En usko, että aloituspaikkojen vähentäminen erityisesti haittaa nyt opiskelevia – eihän kukaan halua valmistua työttömäksi”, Pietiläinen muistuttaa. PÄÄTÖKSIÄ SIITÄ , miltä aloilta paikkoja aiotaan vähentää, ei Sallisen ja Pitkäsen mukaan ole tehty. Eduksi oppiaineelle on, että sieltä valmistutaan tavoiteajassa ja työllistytään. ”Aloituspaikkoja ei aiota juustohöylätä”, Pitkänen vakuuttaa. Keväällä 2009 yliopistolle tuli 13 530 hakemusta ja aloituspaikkoja oli jaossa 1 536. Sallisen mukaan paikkojen vähennys olisi korkeintaan kahdensadan paikan tienoilla. ”Muutos tehdään hallitusti. Myös yliopiston profiili otetaan huomioon”, Sallinen huomauttaa. Painoaloikseen yliopiston on valikoinut strategiassa luonnon perusilmiöt ja aineen rakenteen, liikunnan ja hyvinvoinnin, koulutuksen, ihmisläheisen teknologian sekä kielet, kulttuurin ja yhteiskunnalliset muutosprosessit. VÄHENEVISTÄ aloituspaikoista kilpaillaan tulevaisuudessa myös toisenlaisin kriteerein. Strategia lupaa muutoksia pääsykoekäytäntöihin, joiden uudistamista yliopistolla aiotaan pilotoida. Koulutusjohtaja Pitkäsen mukaan ensimmäisiä hankkeita tuskin käynnistetään ennen kevättä 2011. Yliopisto ei suhtaudu varauksetta pelkästään ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella tehtäviin valintoihin. Sallisen mukaan yliopisto aikoo tarttua ainakin osin opetusministeriön väkevästi ajamiin muutoksiin pääsykokeiden vähentämisestä. Vahvuuksiakin halutaan korostaa. ”Olemme koulutuksen kärkiyliopisto ja haluamme hyödyntää tutkimuksiamme aiheesta. Tarkoitus on, että saamme varmasti motivoituneita opiskelijoita”, Sallinen sanoo. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Yliopiston hallitus hyväksyi ”Laatua ja liikettä – Jyväskylän yliopisto 2017”-strategian toteuttamisohjelmineen torstaina 25. maaliskuuta pidetyssä kokouksessaan. Valtio on tarjonnut opiskelijoille lähinnä keppiä. Ajattelimme, mitäs jos yrittäisimme tarjota välillä porkkanaa. ” Kari Pitkänen Maisterinpapereill
• 3 SEMINAARINMÄELLÄ C-rakennuksen siivessä sijaitseva Aallon lukusali on ollut suljettuna joulukuusta saakka. Kielikeskuksen palattua Oppioon lukusali jäi ilman valvojaa. Lukusalissa säilytetään edelleen opinnäytetöitä ja muita kirjoja, ja sen kymmenkunta työasemaa lojuvat käyttämättöminä. Jyväskylän yliopiston kiinteistöpäällikkö Esko Korhonen, kuinka kauan Aallon lukusali vielä pysyy suljettuna? ”Voi hyvä tavaton, en osaa yhtään sanoa. Lukusalille on etsitty uutta käyttäjää, joka voisi pitää sen auki. Samalla koko sen ympäristön tilojen käyttöä selvitetään – tarkoitus on luoda toimiva ja monipuolinen oppimisympäristö. Kantona kaskessa on kuitenkin se, etteivät suunnitelmat ole vielä juuri edenneet. Käyttämätön lukusali on hirvittävän ikävä asia, josta tunnen suurta murhetta. En haluaisi pitää mitään tilaa tyhjänä.” Miksi saliin ei ole saatu väliaikaista valvojaa? ”Tila on kirjaston alaisuudessa, mutta heillä ei ole intressiä pitää sitä auki. Se kuuluisa raha on viime kädessä syynä. Sitäkin on mietitty, voisiko jonkun työpisteen siirtää saliin. Hän voisi pitää tilaa sen verran silmällä, että ovet voisivat olla auki. Toistaiseksi nämäkin suunnitelmat ovat kesken.” Jos Aallon lukusalista tarvitsee lainaan esimerkiksi opinnäytetyötä, miten sen voi saada? ”Virastomestarien kanssa on sovittu, että tarvittaessa niitä voi käydä lukemassa. Sikäli lukusali ei siis ole täysin suljettuna.” Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? ? Kauanko Aallon lukusali on vielä kiinni? KYSYN VAAN la saa pian massia A URÉOLA /W IKIMEDIA COMMONS , N ATANAEL S INISALO Lappuliisat palaavat Kortepohjaan YLIOPPILASKYLÄN parkkipaikalle pysäköivän pitää olla tarkkana, sillä MKM Park Service -pysäköinninvalvontayritys vartioi jälleen aluetta. ”Ei pysäköinti kauhean villiksi ehtinyt muuttua, mutta valvonta helpottaa, että autot pysyvät oikeassa paikassa”, JYYn tekninen isännöitsijä Jari Pihlajasaari toteaa. Valvontayrityksen toiminta oli tauolla reilun vuoden ajan, koska yritys seurasi vastaavaa työtä tekevän ParkCom Oy:n oikeuskäsittelyä. Korkein oikeus kumosi maaliskuun 16. päivänä käräjäja hovioikeuden päätökset, ja linjasi, että yksityiset pysäköintiyhtiöt voivat antaa parkkisakkoja. Toimistosihteerin työaika ei puolitukaan Opiskelijatarroja jakaa ensi syksynä ylioppilastalolla kokoaikainen sihteeri. Ylioppilaskunnan edustajisto perui 25. maaliskuuta pidetyssä kokouksessaan päätöksensä puolittaa toimitussihteerin työaika nykyisen sihteerin Mirja Ritvosen eläkkeelle jäämisen jälkeen. Uuden sihteerin titteliksi tulee jäsenpalvelusihteeri, ja hänen työnkuvaansa lisätään järjestöasiat, joita nykyisin on hoitanut tiedotussihteeri. Täysipäiväinen sihteeri maksaa ylioppilaskunnalle 10 000 euroa puolipäiväistä enemmän. Päätöstä perusteltiin muun muassa sillä, että työajan lyhentäminen olisi kaventanut keskustoimiston aukioloaikoja.
• TOIMITUS SUOSITTELEE H ikoilin aikanaan ylioppilaskirjoituksissa paperit, joilla olisi päässyt melkein mihin vaan. Vähän mistä sattuu sitä opiskelupaikkaa sitten hainkin. Panostin journalistiikan pääsykokeisiin, mutta epäilin mahdollisuuksiani. Siksi tyrkytin todistustani moneen oppiaineeseen, joka ei juuri kiinnostanut. Kesän lopulla postiluukusta kolahti kirje, jonka paksuudesta arvasin onnen potkineen – sekä minua että matemaattisluonnontieteellistä tiedekuntaa, jossa olisi muutoin aloittanut varsin epämotivoitunut fuksi. N yt opetusministeriössä suunnitellaan korkeakoulujen pääsykokeista luopumista kokonaan: sisään pitäisi päästä toisen asteen tutkinnon arvosanoilla. Etusijalle asetettaisiin ensimmäiseen opiskelupaikkaansa pyrkivät, ja haku kohdistettaisiin tiedekuntaan tai koulutusalaan, ei yksittäiseen oppiaineeseen. Vaikka pääsykokeidensa kohtalosta päättävät toki koulut itse, ministeri Henna Virkkunen (kok.) ehti jo luvata vievänsä uudistuksen läpi. O n totta, että lukion arvosanoilla tulisi olla painoarvoa opiskelijavalinnassa. Kirjojen ääressä viihtynyt leimataan mielellään elämättömäksi olmiksi, mutta lukiomenestys kertoo silti jotain myös älykkyydestä, tahdosta ja kypsyydestä. Ahkeran opiskelijan luulisi kelpaavan alalle kuin alalle. Hikipingot pitäisi kuitenkin pelastaa itseltään: kun tulevaisuus on kirjoitusten jälkeen hukassa, hukkuva tarttuu ensimmäiseen oljenkorteen ja hakee sinne, mikä vanhempien, kavereiden tai opinto-ohjaajan mielestä on kiva paikka. Jos päästä voi minne vain, voi joutua johonkin, mihin ei oikeasti haluaisi. Kun kakkostutkinnostaan saa tulevaisuudessa kenties jopa maksaa, on meillä pian tukku maistereita, joita oma ala ei kiinnosta pätkääkään. Se tuskin nopeuttaa työelämään siirtymistä. P änttääminen on kamalaa, mutta kun ilta kääntyy kirjojen äärellä yöksi, sitä toteaa joko hakevansa jonnekin muualle tai tankkaavansa oikeita teorioita. Pääsykokeista luopumisen sijaan nykyisiä pitäisikin kehittää niin, että ne aidosti mittaisivat soveltuvuutta ja antaisivat kokelaalle paremman käsityksen alasta. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? KAAPPI (tila). Siellä voi olla ainejärjestöhuone, sinne voi piiloutua ja sieltä voi tulla ulos. HIGGSIN BOSONI (hiukkanen). Tiedemiehen massakausi alkaa protonipirtelöllä. AHTAAMINEN (ammatti). Ahtaajan paikka on kotona. Ahtaajat ovat pilanneet maailman. 4 Henry Laasanen HARLEKIINIEN SANKARI on miessukukunnan valioyksilö: menestyvä, aristokraattinen ja kulmikkaan maskuliininen. Johtajatyyppiä. Romantiikka esineellistää miehen ”menestysobjektiksi” ja asettaa tavalliselle miehelle epäinhimillisen korkean standardin. JO LAPSESTA pitäen tytöt kasvatetaan odottamaan mieheltä enemmän kuin mitä he itse tarjoavat. Romantiikan sankaritar on nuori ja viaton; hän tuo suhteeseen vain neitseellisen itsensä, mikä kuitenkin riittää sankarin statuksen ja mammonan vastikkeeksi. Satu Tuhkimosta tarjoaa tytöille vuosisataisen viestin: ”Kun sinulla on tarpeeksi seksuaalista valtaa, rumemmat sisarpuolet jäävät rannalle häpeämään”. Romantiikan sankaritar ei saa koskaan tavoitella sankarin omaisuutta tietoisesti. Se tuottaa romanssien kirjoittajille usein visaisia pulmia. Kilpailijattaren perisynniksi kuvataan sankarin mammonan tarkoituksellinen havittelu – materiaalinen opportunismi. Romantiikka onkin naisten opaskirja sosiaaliseen nousuun ilman tietoiselta vaikuttavaa materiaalista pyrkimystä. Tavallinen mies ei kykene koskaan tavoittamaan romantiikan asettamaa rimaa. Hänellä on vain pilkkiharrastus, tuulipöksyt ja Toyota. Naisilla on helpompaa. Tyypilliselle miehelle riittää, että naisella on pylly ja tissit. Odotukset eivät olekaan tasapainossa. PÄINVASTOIN kuin romantiikka, porno on miellyttävän tasa-arvoista. Ensin päällä on mies, sitten nainen – nainen tulee, sitten mies. Kaikkia haluttaa, kaikki saavat ja seksi vaihdetaan seksiin. Pornossa naisia häiritseekin sen liika tasa-arvoisuus: pelkän miehen seksuaalisuuden ei pitäisi riittää naisen seksuaalisuuden vastikkeeksi. On syytä kysyä, pitäisikö median romantiikka korvata pornolla? Porno voisi kasvattaa ihmiset tasapuolisen seksuaalisen vaihdon malliin. Silloin miesten paine sankaritekoihin ja menestyksen tavoitteluun helpottuisi. Romantiikan oikea paikka on hikisen takahuoneen tiskin alla. Romantiikka esineellistää miehen Jos päästä voi minne vain, voi joutua johonkin, mihin ei oikeasti haluaisi. ” pääkirjoitus 7. huhtikuuta 2010 Pääsykoe pelastaa hikipingon Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Natanael Sinisalo. 010 423 4511, sivari@jyy.? Kannen kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen Painos 52 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS
• Olympiakultaa Mattilanniemeen Taloustieteiden tiedekunta on saanut oman olympiasankarinsa: Salt Lake Cityssä yhdistetyn kultaa voittaneen Samppa Lajusen. Yhdistetyn mies Lajunen, 22, opiskelee Jyväskylän yliopissa yritysten taloustieteitä pääaineenaan johtaminen. ”Tsoukkina ollaan mietitty, että jos kaupunki muistaa Lajusta rahalla, me voisimme muistaa tutkinnolla”, tuumii taloustieteiden tiedekunnan dekaani Jaakko Pehkonen. Pehkonen intoutuu koostamaan leikillään seuraavanlaista tutkintorakennetta yhdistetyn kultamitalistille. ”Ensimmäisessä kultamitalihiihdossa Lajunen johti yhdeksällä kilometrillä, siitä voisi antaa 9 opintoviikkoa. Kisan johtamisesta voitaisiin antaa johtamisen laudatur, cum laude taas viestintäpuolelta, kun Lajunen on semmoinen supliikkimies, ja appro laskentapuolelta, kun Lajunen laskee niin hyvin, eritoten mäkeä.” Jyväskylän Ylioppilaslehti 20.2.2002 5 Kellastuneet sivut ”He eivät ole ydinfyysikkoja, joten emme pidä heitä kovin suuressa arvossa.” Fyysikko William Nierenberg maataloustieteilijöistä (Yliopisto 3/2010) Jyväskylä on yhdyskuntarakenteeltaan yksi Suomen eheimmistä kaupungeista. Jyväskylän korkea asukastiheys synnyttää edellytykset kannattavalle joukkoliikenteelle. Kannattavan joukkoliikenteen rajaarvo 20 asukasta hehtaarilla täytyy etenkin keskusta-alueen osilta kirkkaasti. Jyväskylän kaupungin työpaikoista valta-osa sijaitsee kaupungin keskustassa. Jyväskylän yleiskaavan keskeisiä tavoitteita on liikennetarpeen vähentäminen sekä vähemmän päästöjä aiheuttavien liikkumismuotojen edistäminen. Toimivat julkisen liikenteen, pyöräilyn ja jalankulun verkostot kannustavat ihmisiä käyttämään näitä kulkumuotoja enemmän ja täten mahdollistaisivat yleiskaavan tavoitteiden toteuttamisen. Jyväskylän asukasluvun oletetaan kasvavan tulevaisuudessa 150 000 asukkaaseen. Jyväskylässä on jo olemassa valmiit ja hyvät tieyhteydet sekä joukkoliikennettä tukeva stuktuuri, mutta kaupungin bussiliikenne ei toimi hintojen, reittien tai kaluston osalta. On hyvä kysyä, miksi? Selkeää vastausta saa etsiä. Opiskelija pulittaa edelleen täyden 2,90 euron lipun 9 kilometrin alueella ja Jyväskylässä kirjoilla olevat opiskelijat esimerkiksi 40 matkan matkakortista 45 euroa. JYYn ja JAMKOn kunnallisvaalitavoite 50 prosentin opiskelija-alennuksista bussilippuihin on edelleen kaukana. Tällä hetkellä Jyväskylässä toimitaan siirymäajan sopimuksilla vuoden 2014 kesään saakka. Silloin alkaa Jyväskylän Yhdyskuntatoimen liikenneinsinööri Jorma Lipposen mukaan uudella tavalla järjestetty, käytännössä kilpailutettu liikenne. Asiaa valmistelemaan on nimitetty joukkoliikennetoimikunta, joka ei tosin ole kokoontunut kertaakaan. Toimikuntaa voidaan varmasti täydentää kaupunkirakennelautakunnan päätöksellä JYY/JAMKO-edustajilla, jotta opiskelijoiden näkökulma olisi esillä lehtien palstojen lisäksi myös päätöksentekopöydissä. Kaupungin säätelemä ja tukema monopolimuotoinen paikallisliikenne ei toimi, sillä Koiviston Auto -yhtymän alainen Jyväskylä Liikenne ei kehitä palveluitaan, hintojaan tai kalustoaan, koska sen ei tarvitse sitä tehdä. Kaupunki voi kuitenkin aloittaa Jyväskylän julkisen liikenteen kilpailutuksen ennen sopimuskauden päättymistä ja painostaa tällä Jyväskylän Liikennettä ottamaan huomioon palvelujen käyttäjien tarpeet ja kehittää liikennöinnin suunnittelua. Kaupungin pitää avustuksia jakaessaan vaatia, että liikennöitsija osallistuu aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. Yksi välitöntä korjausta vaativa asia on siirtolippukäytännön muuttaminen joustavammaksi. Tällä hetkellä matkustajilla on tunnin aikana yksi maksuton siirto-oikeus. Lähes kolmen euron kertaliput ja tämänkaltaiset rajoitteet eivät sovi millään muotoa yhteen. Kertalipun ostajalla tulisi olla rajaton oikeus käyttää lippua vähintään 80 minuuttia. Lisäksi lastenrattaiden kanssa tulee saada matkustaa ilmaiseksi. Uuden kaluston tulee olla esteetöntä ja biokaasua hyödyntävää. Touko Aalto (vihr.) Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Puoluehallituksen jäsen JYYn edustajiston jäsen Miksi bussiliikenne ei toimi? Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Uuden kaluston tulee olla esteetöntä ja biokaasua hyödyntävää. ” Touko Aalto Suljettu atk-tila avattava! Opiskelijoilta odotetaan tehokkuutta ja tuloksia, mutta opiskelutyön resursointi jättää usein toivomisen varaa. Asia konkretisoituu keskipäivisin pääkirjastolla. Olisi tehtävä opintoja luentojen välissä, mutta aika kuluu vapaan tietokoneen metsästämiseen. Kampuksella on pulaa tietokoneista opiskelijoille. Vain itseaiheutettu resurssipula on nykyään uutinen. On ongelmallista, että pääkirjaston tietokonejonoa purkanut C-rakennuksessa sijaitseva Aallon lukusali on ollut suljettuna vuoden alusta asti. Siis uuden yliopistolain tultua voimaan. Lukusalissa on tietokoneiden lisäksi kosolti oppimateriaaleja etenkin kieltenopiskelijoille sekä hyvät työtilat esimerkiksi opinnäytteen kirjoittamiseen. Yliopisto kaavailee Aallon tiloille uudenlaista käyttöä. On kuitenkin epäselvää, miksi lukusalin käyttö joudutaan samanaikasesti estämään opiskelijoilta. Esitän, että lukusali on avattava viipymättä normaaliin opiskelukäyttöön, mikäli pakottavia perusteita sen suljettuna pitämiselle ei ole. Joel Kaitila JYVIVAn edaattori Jos esitys 1 000 euron lukukausimaksusta toteutuisi, ei minulla ainakaan olisi varaa maksaa maisterinpapereista 12 000 euroa. On järjetön ajatus, että maksullinen opiskelu olisi työelämään siirtymistäni nopeuttava seikka. Ja jos olisikin, haluaisin tietää, mitä hyötyä yhteiskunnalle muka oikeasti olisi siitä, että aloittaisin työt kolme vuotta aikaisemmin. Yläasteaikainen luokkakaverini asuu velattomassa omakotitalossa ja tienaa yli 3 000 euroa kuukaudessa metallimiehenä. 30-vuotislahjaksi hän osti itselleen moottoripyörän, ja minun vaan pitäisi maksaa kaikesta. Tällaisen Suomenko me haluamme? Irja Vittu Naistutkimuksen 8. vuoden opiskelija ”Minulla ei ole varaa maksaa tutkinnosta” ”Lukukausimaksu motivoisi opiskelijoita” Opetusministeriön työryhmä aikoi esittää tuhannen euron lukuvuosimaksua suomalaisille korkeakouluopiskelijoille. Maksu olisi keino pidentää suomalaisten työuria. Lisäksi jo pieni omasta kukkarosta maksettava summa kannustaisi opintojaan suunnittelevia hahmottamaan elinkeinoelämän tarpeita (Himanen 2010). Perustuslaissa on taattu perusopetuksen maksuttomuus. Kääntäen tämän voi tulkita tarkoittavan, että perustuslakityöryhmä on tarkoittanut korkeakouluopinnot maksullisiksi. Tuhatkin euroa voi tietenkin olla liikaa niille opiskelijoille, jotka ovat taloudellisesti kaikkein haasteellisimmassa asemassa. On kuitenkin perusteltua ajatella, että harvan rutiköyhän kurjuudessa vuosittainen tuhat euroa sinne tai tänne tuntuu yhtään missään. Henkilökohtaisesti en tunne köyhiä, mutta uskon, että he ovat mielikuvitukseltaan rikkaita. Oikein kurjat ihmiset ovat varmasti harjaantuneet säästämään tällaiset rahat niukista tuloistaan. Esimerkiksi asumiskuluissa voi säästää asumalla isovanhempien sijoitusasunnossa opiskelujen ajan. Yleisen tavan mukaan tällöin asukas maksaa vain yhtiövastikkeen – joskus ei edes sitä. Mikäli vasemmistolaiset välttämättä haluavat, voidaan opintomaksu kompensoida pienituloisille maksuseteleillä. Tällöin julkisia varoja voidaan liikutella aiempaa monipuolisemmin ja tehokkaammin. Pitää kuitenkin muistaa, että 100 vuotta sitten köyhien lapset kävivät harvoin edes oppikoulua. Silloin ei tunnettu myöskään opetusministeriön budjettihuolia. Jos opintomaksu väännetään taloudellis-teknisestä välttämättömyydestä poliittiseksi kiistakapulaksi, voi sen läpimeno vaikeutua. Tällöin pitää harkita vaihtoehtoja. Viime kädessä lukuvuosimaksua vastaava vaikutus saavutettaisiin, jos vuosittaista opintorahaa supistettaisiin tuhannella eurolla. Tämä vaikuttaisi heikommin niihin opiskelijoihin, jotka tienaavat niin paljon, etteivät tulorajojen vuoksi voi nostaa opintotukea täysimääräisenä. Toisaalta, eipä tuhannen euron vuosimaksukaan kaikista rikkaimpien pussissa tuntuisi. Wille Härmälä Tuhatkuntalainen
• 6 V ihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki, 36, on Suomen työministeri. Istuva työministeri, jolla ei ole suoritettuna opintokokonaisuuksia yhdestäkään yhteiskuntatai kauppatieteen tai historiatieteen oppiaineesta. Ei valmiita sivuaineita muista humanistisista aineista kuin kielitieteistä. Eikä aineista kuten valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka tai kansantaloustiede. Suomen historia, taloushistoria tai poliittinen historia. Euroopan integraatio -opinnot, kehitysmaatutkimus tai sosiologia, markkinointi, psykologia, henkilöstöjohtaminen, puunjalostustekniikka tai laskentatoimi. Olisiko tarpeellista, että valittu työministeri olisi opiskellut jotain edellä mainituista aineista? A nni Sinnemäki kertoo, ettei ole suorittanut edes yksittäisiä kursseja kyseisistä oppiaineista opiskeluvuosinaan Helsingin yliopistossa. ”Olen lukenut laudaturopintoja vastaavat Venäjän kielestä ja kulttuurista. Sivuaineita oli paljon. Perusopinnot olen suorittanut filosofiasta. Kansantaloustieteitä en ole lukenut. Enkä taloustieteitä”, Sinnemäki kertoo Jyväskylän Ylioppilaslehden toimittajan sitä erikseen useasti kysyessä. ”Sitten otin jossain vaiheessa vaan kandidaatin tutkinnon ulos, koska olin ollut kirjoilla jo niin pitkään yliopistolla”, työministeri kertoo. Kiirettä piisasi – tyttären kanssa. Ja niinä aikoina Sinnemäki teki sanoituksia Kerkko Koskisen sävellyksiin, joista tuli maan suurimpia hittejä Ultra Bra -yhtyeen avulla. Sinnemäki kirjoitti myös runokokoelman ja lukuisia kolumneja eri julkaisuihin. Olihan mukana 1990-luvulla hetken valtakriittisessä tv-ohjelmassakin Peter Nymanin johdolla. Hän oli myös poliittisesti aktiivinen ylioppilaskunnassa ja myöhemmin vihreässä puolueessa. Ei kai siinä ehdi, sitten. T yöministeri Sinnemäen tulee kuitenkin ottaa kantaa moniin talouden kysymyksiin ministeriönsä poliittisena johtajana ja puoleensa puheenjohtajana. Akateemisesta työttömyydestä Sinnemäellä on sanottavaa, koska Jylkkäri oli sen ministerin sihteerin pyynnöstä etukäteen nimennyt yhdeksi haastattelun aiheeksi, jotta ministeri voi valmistautua etukäteen. Sinnemäki ymmärtää ongelman, ja kertoo, että sitä yritetään ratkaista. Pyydän ministeriä tarkentamaan. ”Hyvä puoli akateemisessa työttömyydessä on, että akateemiset kuitenkin tutkimuksien mukaan ovat valmistumisen jälkeen työttöminä keskimäärin lyhyemmän aikaa kuin muut opiskelijat ja he työllistyvät kyllä ennemmin tai myöhemmin itsekin”, Sinnemäki sanoo. ”Eniten olen huolissani tradenomien ja insinöörien työllisyydestä, koska heidän puolellaan on selkeästi tilastoissa nähtävissä ylikouluttaminen ja työelämän tarpeiden kohtaamattomuus. Taas ammattikoulutasolla työllistäminen sujuu myös hyvin, koska duunareista on taantumassakin kysyntää.” Työministeri ei haastatteluhetkellä tiennyt tarkoista tilastoista, joista selviää sijoittuvatko akateemiset työttömät oman alansa töihin vai ei. ”Ei Tilastokeskuksessa tai ministeriössä ole sellaisia tilastoja, joten en tiedä tarkasti, miten akateemiset sijoittuvat työelämään.” En halua kuluttaa ministerin kiireistä haastatteluaikaa kertomalla tilastoista. Lähes kaikki korkeakoulut nimittäin ovat tilastoineet jo vuosia valmistuneiden sijoittumista omia markkinointitarkoituksiaan varten. Teknillisten korkeakoulujen tilastot ulottuvat vuosikymmenien taakse ja Jyväskylän yliopistokin 1990-luvulle. Ainakin Jyväskylän tilastojen valossa ongelmana monilla aloilla nimenomaan on, että ensimmäiset pätkätyöt ovat harvoin oman alan töitä. Se tarkoittaa alempaa palkkaa ja valtion koulutuspanoksen hukkaamista. Se on todellista työurien lyhentämistä. A kateeminen työttömyys ei siis ole työministerin ja puoluejohtajan mukaan ensisijainen ongelma. Työministeri näkee, että ongelmaa ratkaistaan, sillä hallituspuolueet olivat jo talvella sopineet, että lisäbudjetissa otetaan huomioon erityisesti viimeisen vuoden aikana käsiin räjähtänyt alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömyys. Sinnemäki ei näe suoraa työllistämistukea yrityksellä liiemmin ongelmallisena kansantaloudellisesti tai markkinataloudellisesti. ”Se vääristää työmarkkinoita joiltakin osin, mutta tukea ovat antaneet työministerit jo ennen vihreitä. Demareiden [Tarja] Filatovin aikoina se alkoi. Mutta se on tähän hätään ainoa keinoa saada työmarkkinat toimivaan nopeasti.” Ministeri kavahtaa sanaa tempputyöllistäminen. Hän ei näe tuessa temppuja. Sinnemäen mielestä on tärkeintä saada nuoret töihin, keinolla kuin keinolla. Sillä ehkäistään syrjäytymistä ja muita ongelmia, jotka tulevat myöhemmin kalliiksi. ”Siitä on kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa. Työmarkkinat kyllä vääristyvät muutenkin muista tuista.” Y le-asiassa Sinnemäki kannattaa mediamaksua, eikä halua Yleisradion rahoitusta suoraan budjettirahoituksesta. ”Mediamaksulla taataan Yleisradion toimittajille journalistinen riippumattomuus. Suoraan verotuksesta otettaessa tämä ei olisi mahdollista. Mediamaksu voidaan oikeudenmukaisesti maksaa takaisin kunnallisveron perusvähennyksellä.” Siinä ministeri viittaa haasteellisiin ryhmiin kuten eläkeläiset ja sosiaalitukien piirissä olevat työttömät, yksinhuoltajaäidit, työkyvyttömät ja pätkätyöläiset. Kaikki ryhmät ovat tärkeitä vaaleihin valmistautuville vihreille ja vasemmistolaisille puolueille. Ministeri yllättyy, kun kysyin tarkemmin, miten opiskelijoille mediamaksu voidaan oikeudenmukaisesti korvata, koska valtio ei voi suinkaan olettaa että kaikkien opiskelijoiden pitää tehdä töitä, jotta verohelpotuksesta olisi apua. Erityisesti Sinnemäki alkaa keskittymään, kun ihmettelen, että eikö nämä opiskelijat ole nimenomaan tärkeitä ajatellen puolueen tulevien eduskuntavaalien potentiaalisia äänestäjiä. Ministeri myöntää, että opiskelijalle, joka ei tee töitä, vaan on opintotuen varassa, ei voida kompensoida mediamaksua. ”Opiskelijoille mediamaksu voidaan kompensoida vain opintotuen korotuksella.” Korotuksella, jota vihreät ovat ajaneet aktiivisesti Sinnemäen mukaan aina. Erityisenä vaaliteemana opintotuen korotus on ollut ainakin 2000-luvun. ”Tottakai mediamaksua ei voida kompensoida aivan kaikille erityisryhmille, koska lainsäädäntö ei voi olla niin tarkkaa”, Sinnemäki lopulta viiden minuutin poliiitisen monologin jälkeen tiivistää. ”Mutta kuitenkin valtaosa opiskelijoista käy tutkimuksien mukaan töissä, niin se ei ole suuri ongelma. Enemmän pitää miettiä näitä muita erityisryhmiä”, ministeri summaa kantansa. Terveydenhuoltoasioissa vaaleihin valmistautuva puheenjohtaja ei kannata, eikä halua edistää ilmaista perusterveydenhuoltoa. ”Käyntimaksut ovat tärkeä osa perusterveydenhuoltoa Suomessa 2000-luvulla”, Sinnemäki tiivistää. T yöministeri Anni Sinnemäellä on mielenkiintoisia kantoja oman ministerintonttinsa ja vähän sen ulkopuolellakin asioihin. Onhan hän ottanut julkisuudessa railakkaasti kantaa esimerkiksi turkistarhaukseen, joka ei kuulu hänen tonttiinsa Suomen hallituksessa. Kuten eivät ydinvoimakysymyksetkään. Ydinvoimasta vihreät on linjannut hyvin julkisesti keväällä energiavastaavansa, kansanedustaja Oras Tynkkysen suulla, että hallituksessa istutaan 2011 kevään vaaleihin tuli uusia ydinvoimalalupia kuinka monta tahansa. Kuitenkaan työministeri ei ole oman tonttinsa asioista railakkaasti uskaltanut ottaa kantaa juuri lainkaan. Hän on lähinnä toistanut virkamiestensä ja poliittisten avustajiensa yhdessä tekemiä yleisesti kaikissa puolueissa hyväksyttyjä kantoja yhä kasvavan työttömyyden hoidossa. T uoreimpana työnään Sinnemäki oli sopimassa lisäbudjettineuvotteluissa uutta tukea nuorille työttömille. Miljoonaluokan tukia sijoitetaan sinne minne ennenkin kokoomuksen ollessa hallituksessa: valtaosa suoraan yritystukeen kannattaviin pk-yrityksiin, jotka joka tapauksessa palkkaisivat kesällä tai syksyllä uusia nuoria työntekijöitä, koska taantuma on monilla aloilla jo kääntynyt nousuun maailmantalouden elpyessä. Mutta siinä tuessa ei humanististen tieteiden kandidaatti Anni Sinnemäki näe mitään ongelmia. Humanistikokelas työministerinä Helsingin yliopisto on myöntänyt Anni Sinnemäellä humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. Työministerinä hän joutuu ottamaan kantaa asioihin, joihin ei juuri ehtinyt tutustumaan opiskeluajan kiireissään. Teksti: Toni Peltonen Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen Akateemiset työllistyvät kyllä ennemmin tai myöhemmin itsekin. ” Anni Sinnemäki
• TAAVI HÖLTTÄ, 20, PARKOUR-HARRASTAJA: ”Vanha juomatehdas on monipuolinen paikka, josta löytyy kaiteita ja kaltevia betoniseiniä, joita pitkin voi juosta. Harrastuksen alkuvaiheessa täällä tuli vietettyä enemmänkin aikaa, joten paikkaan sisältyy myös paljon historiaa.”
• Viihtyisyys ei synny ainoastaan kauniista maisemista ja hyvästä arkkitehtuurista. Lempipaikka voi liittyä harrastukseen, muistoihin tai ammattiin. Jylkkäri pyysi kuutta jyväskyläläistä esittelemään suosikkikohteensa. Kaupungin aarteet Teksti ja kuvat: Natanael Sinisalo MERVI VALLINKOSKI, 38, MAISEMA-ARKKITEHTI: ”Naissaaren rakennettu kulttuuriympäristö oli oikea aarre, kun sen löysi aikoinaan. Pidän myös paikan tarjoamasta monipuolisuudesta. Tästä voi saada hienon kokonaisuuden ja toivonkin, että saan olla myötävaikuttamassa paikan tulevaisuuteen.” TIINA KETTUNEN, 20, MUUSIKKO: ”Istuskelen usein yksin muistikirjan kanssa sataman portailla. Varsinkin kesällä paikka on tosi rauhoittava. Täällä pystyy tarkkailemaan ohikulkijoita, joista saa usein inspiraatiota musiikin tekemiseen. Samalla voi nauttia maisemista.”
• LAHCEN ABAHASSINE, 55, MAAHANMUUTTAJAPALVELUIDEN TYÖNTEKIJÄ: ”Hippoksen alue on yhdistävä tekijä, jonka kautta olen kulkenut päivittäin Kortepohjasta kampukselle. Pelikentillä on ollut tärkeä osa asettautumisessa, koska olen tutustunut täällä suomalaiseen yhteiskuntaan muutenkin kuin kotipiirissä ja yliopistolla.” MIKKO NIEMELÄ, 32, VALOKUVAAJA: ”Paviljongin aukealla on tullut kuvattua paljon esimerkiksi autoja ja ihmisiä. Tätä aluetta voisi verrata isoon ja tyhjään ulkoilmastudioon. Iso joutotila ei tosin välttämättä ole Jyväskylän kaupungin kannalta mitään kaikkein hyödyllisintä tilankäyttöä, mutta minulle aukea sopii mainiosti.” PIRKKO RÄTY, 66, ELÄKELÄINEN: ”Kaipaan Suomeen laajemmalle levinnyttä kahvilakulttuuria nykyisen kaljakulttuurin sijaan. Pidän Mummon pullapuodista, koska täällä on hyvät pullat ja paikka ei ole persoonaton – toisin kuin useimmat suurten ketjujen kahvilat.”
• + SPECIAL GUESTS TIISTAINA 8.6.2010 KYLASAARI HELSINKI LIPUT: 59 EUROA + MAHD. TOIMITUSKULUT MA 19.7.2010 KAISANIEMI HELSINKI LIPUT 59 EUROA + MAHD. TOIMITUSKULUT
• 15 K ir j o it ta ja o n J YY n ha l li t uks en jä s e n . Anna-Mari Kaján ”OPISKELIJA KAIPAA open juttusille”, kertoi Jylkkäri viime numerossa. Aihe on erittäin ajankohtainen. Opintoihin kaivataan pedagogisen tuen ja yliopistoyhteisöön tutustuttamisen lisäksi opintopsykologeja, mielenterveysresursseja, hopsausta, kontaktiopetusta ja palautetta,opiskelijoiden peer-to-peer -toimintaa. Ylioppilaskunnassa näitä huseeraavat lähinnä sosiaalija korkeakoulupoliittiset sektorit. ONGELMAKOHTIA kartoittaessa ja resursseja vaatiessa törmää turhauttaviin paradokseihin. Otetaanpa esiin eräs yhteiskuntatieteilijän ja sopo-vastaavan päätä vaivaava kaksinaisliike tältä keväältä. Käynnissä on kaksi toisiinsa liittyvää hanketta. Ensimmäinen on opetusministeriöstä ja julkisesta keskustelusta nousevat vaateet vauhdittaa opintoja. Opintotukea muotoillaankin nyt tämän tavoitteen mukaiseksi. Vaatimusten tiukentuminen asettaa valtavia paineita opiskelijoille ja yliopiston tukipalveluille. Toinen on Suomen ylioppilaskuntien liiton Kyky-hanke, jota tänä vuonna jalkautetaan yliopistoihin. Ideana on jakaa hyviä opiskelukykyä edistäviä käytänteitä. Periaatteessa käytäntöjä on aina fyysisestä ympäristöstä ja tukipalveluista henkilökohtaisiin opiskelumetodeihin. Opiskelukyky myös ”edeltää työkykyä”, joten jaksamiseen tulisi panostaa jo opiskeluvaiheessa. Onko kahdesta hankkeesta sitten luettavissa jotakin ristiriitaista? Ehkäpä, kun tietää miten hankalaa opiskelukykyä lisäävistä resursseista kiinni pitäminen on, saati niiden lisääminen. VUONNA 2006 valtion tuottavuusohjelmassa edellytettiin yliopistoilta 1 000 henkilötyövuoden vähentämistä vuoteen 2011 mennessä. Vaikka tähän ei onneksi ole päästy, opiskelijat tuntevat nahoissaan henkilökunnan vähyydestä johtuvat ongelmat muun muassa ohjauksen ja opetuksen puutteina. Myös eri tilojen menettämistä ja ”uudelleenjärjestelyä” koskevat uhat iskevät opiskelukykyä ylläpitäviin rakenteisiin. Eikä opintopsykologiakaan kuulu vuosienkaan vaatimusten jälkeen. Mistä Kyky-käytänteitä sitten pitäisi repiä? Kummelin Luomisen tuskaa lainatakseni: "kuka ottaa vastuun?!" Niukkoja resursseja ei tulisi käyttää tekosyynä sille, että opiskelijoiden hyvinvointi sälytetään vain heidän omalle vastuulleen. Opiskelijat kun vaativat vain välttämättömiä resursseja kyetäkseen siihen, mitä opetusministeriö ja yliopisto heiltä vaativat. Enemmän vähemmällä? JYYPÄÄ Eikä opintopsykologia kuulu vuosienkaan vaatimusten jälkeen. ” Anna-Mari Kaján Ikinuori, 75-vuotias Toivo Tehokas neuvoo tällä palstalla nuorta polvea tietokoneiden ja sovellusten käytössä. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: palvelupiste@jyu.?. KAIPAAN APUA tietotekniseen ongelmaan, jota en kuitenkaan tässä halua julkisesti puida sen enempää. Miten voin ottaa yhteyttä tietohallintokeskukseen? Nettisivuiltanne löysin vain tukilomakkeen ja jotain supportsähköpostiosoitteita. Miksi piilottelette, onko teillä jotain salattavaa? Nimim. ”Jyrääkö kone ihmisen?” PELKO POIS , mistään salaliitosta ei ole kyse! Yhteydenotot kannattaa lähettää yleisiin tukiosoitteisiin sen takia, että näihin tulevia viestejä lukee useampi asiantuntija, eikä asiasi käsittely pääse viivästymään esimerkiksi sairastumisen tai loman takia. Jos kuitenkin haluat asioida kasvokkain, olet tervetullut käymään tietohallintokeskuksen palvelupisteissä Seminaarinmäellä tai Mattilanniemessä. Yhteystiedot ja palvelupisteiden aukioloajat löytyvät nettisivuiltamme osoitteesta https://www.jyu.?/thk. Terveisin, Toivo Tehokas, THK VINKISTÄ VAARI Yläkaupungilla kotoisa kauppa syntyy raskaasta rokista ja halvasta kaljasta, vaikka nahkahousuja kauppias ei saanutkaan. LYIJYNRASKAS kitaravalli jyrähtää pitkin ahdasta käytävää. Lasken tarjousmehun takaisin lavalle ja pälyilen ihmisten reaktioita. Kun edesmennyt joensuulaisrokkari Jouni Mömmö alkaa laulaa, kuuluu hyllyväleistä jo supinaa: ”Jumalauta. Mana manaa”, ”Kato, Mana mana”, ”Täällä soi Maria Magdalena!” Olen ruokaostoksillä Kauppakadun yläpäässä. Keskustastrategiassa ”boheemille yläkaupungille” sopivaa elinkeinotoimintaa ovat etniset ravintolat ja erotiikkaliikkeet. Ruokakaupankin on sopeuduttava ympäristöönsä, vaikka hienovaraisestikin. Kassalla saan selville, että musiikkivalinnoista on vastuussa kauppias. Hän oli kuulemma kyllästynyt Keskon kauppoihin jakamiin taustamusiikkilevyihin. KAUPAN KELLARISTA löytyy varastotilaan rakennettu toimisto. Toisessa nurkassa kassakaappi, toisessa ikääntynyt tietokone. Seinillä on hyllymetreittäin mappeja. Lisäksi on papereita ja markkinointikrääsää: 007-pienoismalleja ja pari Karhu-ämpäriä. Seinällä on Olvin tissikalenteri ja pöydällä askillinen Belmont-savukkeita. Ruskettunut kauppias naurahtelee tauotta lauseidensa väliin. Pakenevan hiusrajan alla hymyilevät pyöreät kasvot eivät oikein vastaa odotuksiani kellarissa Mana Manaa luukuttavasta kauppiaasta. Ehdotan, että tekisimme haastattelun kapakassa. Jouni Pohjola pitää kuitenkin toimistoaan parempana ympäristönä. Sitten kaivamme kalenterit esiin. ”Täytyypä oikein laskea… parturi yhdeltä... mmmh... tuossa lapset hoidosta...”, hän mutisee itsekseen ja sopiva aika löytyy. KEURUULAISEKSI 45 vuotta sitten syntynyt Pohjola on koulutukseltaan autonasentaja. Kauppaan hän lähti kuitenkin äitinsä perässä töihin jo 15-vuotiaana. ”Työskentely kolmen aivan erilaisen kauppiaan kanssa opetti, että ei tarvitse olla tietynlainen ihminen voidakseen olla kauppias”, sanoo Pohjola ja jatkaa: ”eli että ihan tavallinen kelpaa” K-kaupassa kauppiaalla on verrattain paljon vapauksia. Kesko toimii tavarantoimittajan ja hoitaa ketjumarkkinoinnin. Kesko myös määrittää minimituotevalikoiman ja esimerkiksi työntekijöiden pukeutumisen. Pukeutumiseen Pohjola oli Keskon tilaisuudessa puuttunut sen verran, että hän oli ehdottanut seuraavaan asukokonaisuuteen mahdollisuutta nahkahousuihin, sillä ympäristöönhän on sopeuduttava. Asiakaskunta on valtaosaltaan nuorisoa. Pääkampuksen vieressä kaupaksi saa vaikka jalkaväkimiinoja, jos niillä on ekoja eettisyysserti?kaatit. Niinpä Reilu kauppa ja luomu näkyvät myös hyllyissä. Tosin määräävämpi tekijä Kympin maineessa on olut. Sitä riittää. Suurimmaksi harha-askeleekseen Pohjola mainitseekin muiden kauppiaiden kehuman urheilujuoman ottamisen valikoimiin. Myymättä jäi. ”Niin, tuota, nuorisohan juhlii usein. Kun juhlitaan tarvitaan juhlajuomia. Tai siis ne ovat tärkeitä. Tai ainakin usein ovat”, pyörittelee Pohjola sanojaan. TIUHAAN TOISTUVAT juomatarjoukset ja epäsovinnainen musiikillinen linja kuuluvat Kympin ilmeeseen. Kumpikaan tosin ei tunnu kovin laskelmoidulta. Taustamusiikkia Pohjola soittaa, mitä tekee mieli soittaa. Teininä kuunneltiin punkkia. Niin nykyäänkin joskus. Suurimmat kotimaiset suosikit Pohjolalla ovat Ville Valo ja Paula Koivuniemi. Ulkomaisista lähellä sydäntä ovat vanhat hevibändit: Uriah Heep, Deep Purple ja Kiss. ”Madonna on kyllä todellinen suosikkini. Niin ja tietenkin Dingo vei ja vie vieläkin”, listaa Pohjola. Olutkin maistuu miehelle itselleen. Juomaosasto on hänen valtakuntansa. Suosikkimerkkiään hän ei halua paljastaa, ettei loukkaisi kilpailijoita. ”Sanotaan näin, että Suomessahan tehdään erittäin hienoja oluita tai siis Suomessa on monia hienoja panimoja, jotka tekevät hienoja oluita”, Pohjola muovailee diplomaattista lausuntoaan. Minulle hän lisää salaliittolaisesti väliin: ”Siis Karhuahan minä juon.” POHJOLA KERTOO vähän hämmästellen, että jotkut asiakkaat kehuvat hänen kauppaansa kotoisaksi. ”En minä oikein osaa sitä alleviivata, mikä sellaisen tunnelman tekee”, pohtii Jouni Pohjola – tavallinen kauppias. Jarno Liski Tavallinen kauppa Synkkien laulujen maa -kokoelmalevy on Kympin ainoa soittokiellossa oleva levy. Kun kauppias Jouni Pohjola soitti sitä loka– marraskuussa alkoivat ihmiset valittaa kassalla, että ilman musiikkiakin on riittävän masentavaa. N ATANAEL S INISALO
• 16 VAPAALLA KAMPUS KINO RENTUKKA S-ryhmä on epä-Kesko. Ti 13.4. kello 19 Ang Lee: Taking Woodstock (USA 2009 ) Brokeback Mountainilla suurta huomiota herättänyt Ang Lee kunnioittaa viimeisimmällä ohjaustyöllään 40-vuotiasta Woodstockia. Kolme päivää rokkia, rauhaa ja rakkautta juhlistaneella legendaarisella festivaalilla vieraili vuoden 1969 muusikkokerma Jimi Hendrixistä Incredible String Bandiin. Lee värittää herkullisesti Elliot Tiberin ja Tom Monten muistelmien pohjalta tapahtumaa, joka kyhätään New Yorkin osavaltiossa sijaitsevan pikkukylän pelloille. Taking Woodstock on kokonaisvaltainen nostalgiatrippi kadotetulle 1960-luvulle. Ti 20.4. kello 19 Louie Psihoyos: The Cove – meren salaisuus (USA 2009 ) Kunnianhimoinen dokumenttiprojekti vei National Geographicin valokuvaajana toimineen sukeltajan, Louie Psihoyosin uhmaamaan Japanin viranomaisia agenttielokuvaa muistuttavan operaation avulla: huipputeknologialla varustetut tehostemiehet tunkeutuivat salakuvamaan del?inien suurteurastusta Taijin lahdelle. Del?naariobisneksestä dokumentti esittää mielipiteensä Ric O’Barryn suulla. O’Barry koulutti Flipper-sarjan del?init 1960-luvulla, mutta on sittemmin julistautunut del?initeollisuuden pahimmaksi viholliseksi. Kohti seuraava Ylioppilasteatteria ammattivoimin Jyväskylän Ylioppilasteatteri saa joukkoonsa kokeneita voimia, kun pitkään harrastaneiden näyttelijöiden seurana esiintyy Jyväskylän kaupunginteatterin lavalta tuttu Aaro Vuotila. Ensi-iltansa torstaina 22. huhtikuuta saavan Tyynymiehen ohjaa Annu Sankilampi. Liikuntaa opiskeleva Tuomas Latikka on nähnyt aitiopaikalta merkittävän jakson jyväskyläläistä jalkapallohistoriaa. KUN TUOMAS LATIKKA pääsi 16vuotiaana ensimmäistä kertaa Jyväskylän Jalkapalloklubin edustusjoukkueeseen, näytti jalkapallo-ottelu Harjulla varsin erilaiselta kuin nykyään. ”Silloin oli ehkä 200–300 katsojaa ja suurimmat aplodit tulivat, kun pallo potkaistiin ulos stadionilta”, muistelee Leppäveden Lepän kasvatti ensimmäisiä kakkosdivariotteluitaan. 2000-luvun alussa jyväskyläläinen jalkapalloilu junnasi muutaman vuoden paikallaan. Potentiaalia oli sekä seurassa että muutamia poikien maaotteluita pelanneessa Latikassa, mutta moni epäili molempien mahdollisuuksia pärjätä korkeammalla tasolla. Reilussa viidessä vuodessa KeskiSuomeen syntyi kuitenkin jalkapallokaupunki: JJK nousi Kakkosesta Veikkausliigaan, yleisömäärät kasvoivat yli kymmenkertaisiksi ja katsojat alkoivat ymmärtää lajista muutakin kuin onnistuneet purkupallot. Samalla Latikan unelma toteutui ja hänestä kehittyi liigatason pelaaja. ”Aina kun sarjaporras on vaihtunut, on itsekin miettinyt, että näinköhän poika pärjää. Pelaamaan päästessäni en ole kuitenkaan kokenut, että hyppäys olisi niin iso.” 24-VUOTIAS Latikka on nykyisestä liigajoukkueesta pisimpään JJK-paitaa kantanut pelaaja. Hänen mielestään seura otti ennen nousukausia selkeän harppauksen eteenpäin, kun johtoon astui Joni Vesalainen ja valmentajaksi Ville Priha. Vesalainen toi särmää toimistolle ja Priha vaati joukkueeltaan ammattimaista asennetta – jalkapallosta tuli pelaajille harrastuksen sijaan urheilua. Vaativan valmentajan myötä tulokset kentällä paranivat, mutta menestyksellä oli myös kääntöpuoli: viimeiset vuodet ovat olleet monelle pelaajalle raskaita. Työnteko pelaamisen ohessa on ollut lähes mahdotonta ja opiskeleminenkin on vaatinut jatkuvaa kädenvääntöä. Yliopistossa liikunnanopettajaksi opiskeleva Latikka on rutistamassa koko tutkinnon viiteen vuoteen, mutta se on vaatinut paljon venymistä ja neuvottelutaitoja. ”Onhan tämä ollut molempiin suuntiin repimistä. Välillä on tuntunut, että neliön mallista palikkaa työnnetään väkisin pyöreään reikään. Aina ei kaksi paikkaa riitä, vaan pitäisi olla kolmessa tai neljässä.” Kiireisimpiin päiväohjelmiin on kuulunut parit joukkueharjoitukset ja 6–7 tuntia muuta liikuntaa koulutuksen puitteissa. ”Ihminen on kuitenkin siitä jännä kapistus, että se tottuu kaikenlaiseen. Jos tässä on jotain oppinut, niin ainakin kalenterin kanssa vekslaamista.” TÄNÄ KEVÄÄNÄ opiskelu on sujunut helpommin, kahdestakin syystä. Viime kesänä vaurioitunut olkapää leikattiin joulukuussa, joten omatoiminen talviharjoittelu on ollut paremmin soviteltavissa yliopiston aikatauluihin. Toisaalta uutena valmentajana aloittanut Kari Martonen on suhtautunut opiskelemiseen paremmin kuin Priha edellisvuosina. ”Martonen ymmärtää, että on ihan hyvä tehdä muutakin kuin pelata jalkapalloa. Varsinkin Suomessa opiskelu pelaamisen ohella on ?ksu valinta.” Latikka toteaa, että uuden valmentajan myötä seura on muutenkin ottanut taas pitkän askeleen eteenpäin. ”Martosen tulo toi ihan uuden vaihteen. Hänen tapansa toimia on pelaajaystävällisempi. On helpompi motivoitua, kun asioista keskustellaan ja kaikki tekeminen perustellaan”, Latikka kertoo. JYVÄSKYLÄLÄISET vasta totuttelevat katsomaan liigapelejä, mutta johtoporras on väläytellyt jo seuraavaa askelta – toiveena on pärjätä niin hyvin liigassa tai Suomen cupissa, että JJK nähtäisiin kansainvälisissä otteluissa. Haaveisiin Euroopan kentistä luottopuolustaja toteaa, että tavoitteiden pitää olla korkealla. ”Jos joku olisi viisi vuotta sitten sanonut, että JJK pelaa liigassa, aika kaukaisilta olisivat nekin maalailut tuntuneet.” Ennen Euroopan valloitusta pitää kuitenkin pärjätä kotimaassa ja Latikalla riittää haasteita myös henkilökohtaisella tasolla. Vaikka laitapakki valittiin joukkueen parhaaksi pelaajaksi edelliskaudella, ei pelipaikka ole olkapääleikkauksen jälkeen itsestäänselvyys. ”Antto (Tapaninen) ja (Anssi) Viren ovat pelanneet laidalla hyvin koko talven. Haluan päästä pelaamaan ja olla isossa roolissa, mutta siihen päästäkseni mulla on vielä iso vuori kiivettävänä.” Tuleva kausi näyttää suuntaa myös puolustajan uralle. Valmistuminen häämöttää vuoden päässä, joten päätös jalkapalloilun ja liikunnanopettajan töiden välillä on pian edessä. ”Tähän saakka sitä on aina pelannut vähän muun ohella. Tekisi hirveästi mieli panostaa kunnolla futikseen tulevat vuodet, kun se on vielä mahdollista, mutta aika paljon pitää tapahtua, että se olisi järkevää.” Tulevan kauden suhteen kaikki näyttää kuitenkin hyvältä. Latikka on kuntoutumassa sopivasti ennen kauden alkua ja joukkueen esitykset talven otteluissa lupailevat mielenkiintoista kesää. Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Tuomas Latikan mukaan JJK:n joukkuehenki ja motivaatio ovat todella korkealla. Suomessa opiskelu pelaamisen ohella on ?ksu valinta. ” Tuomas Latikka La 10.4. Helvetti soikoon vol. 3: (Soulfallen, No Sign Of Life, Efreet Sultan, Salò, Ravenous Ke 14.4. Tietovisa La 17.4. Kiln, My Grimace To 22.4. Stammtisch 22–03 La 24.4. Punkia N ATANAEL S INISALO
• 17 aa askelta Kampuksen Dynamolle opiskelijafutsalin SM JYYn opiskelijoista koostuva Kampuksen Dynamo nappasi kultaa opiskelijafutiksen SM-kisoissa. Tampereella 27.–28. maaliskuuta pelatun turnauksen ?naalissa KaDy kaatoi isäntäjoukkue ACE:n selvin numeroin 6–1. Jyväskyläläisväriä nähtiin myös pronssiottelussa. Kultamitalijoukkueelle 1–0 välierän hävinnyt US Skädäm jäi kuitenkin mitalitta hävittyään pronssiottelun rangaistuspotkukilpailussa. Turnauksen parhaaksi pelaajaksi valittiin pistepörssin voittanut KaDy:n Matias Juvonen (10+6). KaDylla on SM-tittelin myötä oikeus edustaa Suomea heinäkuussa opiskelijoiden futsalin EM-kisoissa Kroatiassa. Ville Salonen KOSKA LEHDEN lukijakunta koostuu pääasiassa tieteellisiä tekstejä lukevasta älymystöstä, aloitan määrittelemällä käyttämäni termistön. ”Hyvä musiikki” tarkoittaa, että tunnustat The Smithsien version Cemetary Gates -biisistä oikeaksi alkuperäiseksi. ”Ilo” taas viittaa olotilaan, jonka löydät satunnaisotannalla keskimäärin useammin psykologian opiskelijoiden pikkujouluista kuin fysiikan luennolta. PÄÄARGUMENTTINI on, etteivät hyvä musiikki ja ilo halua hengata keskenään. Samaa mieltä on hivenen jalkapallohuligaanin näköiseksi yllättävän hauska brittiystävämme, Nick Hornby. Hän toteaa kirjassaan Uskollinen äänentoisto seuraavaa: ”Sydämenasioista puhuttaessa en tiedä onnettomampia ihmisiä kuin ne, jotka pitävät eniten [hyvästä] popmusiikista, enkä tiedä, onko heidän ahdistuksensa popmusiikin aikaansaamaa, mutta ainakin se joukko on kuunnellut surullisia biisejä pitempään kuin elänyt onnettomana.” ON HELPPO LÖYTÄÄ todisteita väitteen taakse. Miksi Placebon laulaja on yhä vihainen elämälle, vaikka miehellä on erikoistuunattu Porsche ja kauniita naisia, jotka rakastavat tätä puuterinvalkoista masentunutta kukkakeppiämme. Milloin meinasit alkaa hymyillä, Brian Molko? Samanlaisia tuloksia löydät tekemällä elämänlaatumittauksia Freetimen tiedostavan vaihtoehtorockin ystävien ja Kharman mongoloidipopin uhrien välillä. Liian paljon hyvää musiikkia on vaarallista. Veljet ja siskot, minä tiedän. Olen lentänyt toiseen maahan katsomaan Radioheadia. Loistokkaasta pyhiinvaellusmatkasta huolimatta olin jälkihurmoksen kadottua korkeintaan kyynisempi yhteiskuntaa ja kanssaihmisiäni kohtaan. Vaihdettuani taajuutta Lady Gagan ja ihansamakenen-artistien valmiiksi pureskeltuihin mutta huikeasti iloisempiin rytmeihin tapahtui kummia. Elämään mahtui yhtäkkiä enemmän kevyttä hymyä ja hyvää asennetta. Voi olla raskasta sanoa hyvästit Pink Floydin synkille eksistentiaalisille kysymyksille. Mutta muista: voit jo hetken päästä syleillä Riston Discopallon valossa kimaltelevaa uutta jännittävää maailmaa. Hylkää siis näennäisen syvälliset ?loso?set pohdinnat ja johda elämääsi Kanye Westin saattelemana: ”You know what this is? It’s a celebration, bitches!” PS. Raikkaan poikkeuksen sääntöön tarjoavat Emppe ft. Jonttu biisillään Ikävä. Tämä melankolia nimittäin ilahduttaa synkintäkin mieltä. Löydät nämä hittinousukkaat Youtubesta. Ei sitten kommentoida pojille sopimattomia, se olisi noloa. K ir j oi t ta ja o n yhte is övi esti n n ä n op i s k eli ja . JÄLKIKIRJOITUS Hyvä musiikki ei ole ilon asia Liian paljon hyvää musiikkia on vaarallista. ” Ville Salonen J UHA K ORHONEN Viime kauden päätteeksi joukkueen parhaaksi pelaajaksi valittu Tuomas Latikka kertoo olleensa kunnianosoituksesta todella yllättynyt. ”Vaikka tämä on joukkuelaji ja miellän itseni joukkuepelaajaksi, on hienoa saada henkilökohtaista tunnustusta. Se antoi paljon lisää potkua.” Pikamatka Las Palmasiin Marraskuussa Rentukassa tanssittiin juhannuskoivujen katveessa, huhtikuussa huvitellaan huojuvien palmujen alla. Tapahtumanjärjestäjäjoukkio Irmeli Ensemble ja Radio Hearin dj:t järjestävät Kortepohjan lähiöravintolassa opiskelijahintaisen seuramatkan Las Palmasiin. Espanjan ilmatila saavutetaan perjantaina 9. huhtikuuta kello 20. Tiskijukat Rapa ja Karvakalevi tarjoavat kiihkeää tanssin sykettä ja iskelmän intohimoa aamun tunneille saakka. Tällä mielikuvitusmatkalla ehtii tanssia itsensä rantakuntoon.
• 18 ARVIOT ARVIOT Eläin: Eläin Juki Records ”Fysiikan Nobel-palkinto fysiikan Nobel-palkinto fysiikan Nobel-palkinto galaksien tutkijoille galaksien tutkijoille vitut kokakolasta ja tähtien sodasta ja vitut myös meistä fysiikan Nobel-palkinto fysiikan Nobel-palkinto galaksien tutkijoille galaksien tutkijoille galaksien tutkijoille galaksien tutkijoille.” Edellä on siteerattu kokonaisuudessaan vuonna 2007 perustetun Joensuulaisen rockyhtye Eläimen debyyttilevyn kolmannen kappaleen Fysiikan Nobel-palkinto galaksin tutkijoille sanat. Mukavasti rullaava kappale on onnistuttu pilaamaan täysin yhdentekevällä ja väärällä tavalla ärsyttävällä lyriikalla. Samoin on tehty kutakuinkin jokaisen levyn kappaleen kohdalla. Musiikkillisesti Eläimen esikoinen sisältää taitavaa soittoa ja paikoin suorastaan yllättävän innostavaa meininkiä. Kappaleista löytyy alkuaikojen YUP:lle ominaista äkkivääryyttä, ja yhtyeen tyyli saattaa vaihtua hetkessä letkeästä diskopopista tiukkaan punknaputukseen. Laulaja Timo Torvisen äänessä kaikuu Karkkiautomaatin Jansku ja 22-Pistepirkon P-K Keränen. Janne Uusiniemen syntetisaattori tuo rockyhtyeen saundiin mukavasti lisäsävyjä. Rauli Karjalainen ”Huonojen sanojen riivaamaa musiikkia.” Elina Loisa: Julkeat Gummerus Kuten Tuomas Vimman Helsinki 12, on Elina Loisan Julkeat yhdellä istumalla luettava romaani. Esikoisteoksia yhdistää tyyli ja aihe: kolmenkympin tienoilla pyörivien helsinkiläisten räävittömästi kuvailtu häikäilemättömyys. Siinä, missä Vimman kirja loppu kuitenkin lähtee seikkailuromaanin raiteille, Loisa pitää tarinansa vähäeleisenä. Kertomus keskittyy muita hyväksikäyttäen elävään päähahmoon, joka ei romaanin aikana saa pahan palkkaansa tai opi mitään. Julkeiden heikkous onkin sen henkilöiden ohuus. Loisa kertoo tavoitelleensa feministinä naispäähahmoa, jonka tekemisiä ei kerrankin perusteltaisi karmealla lapsuudella. Epäluotettavan kertojan edesottamukset ovat kuitenkin yhteiskunnan normeista niin poikkeavia, että niille kaipaa jotain selitystä. Toisaalta hahmoista löytää herkullisia yhteyksiä tosielämästä tuttuihin stereotyyppeihin: teeskennellyn huolettomiin pintaliitäjiin, jotka tuntevat kaikki ja jotka kaikki tuntevat. Julkeiden hävyttömät veijarit ovat silti karikatyyreinäkin uskomattomampia kuin Hel Looks -muotisivuston tyylit. Ainoastaan Punavuoressa? Marja Honkonen ”Vinoutunut veijariromaani.” Jorma Markos: Villi tunne valtaa mun (Minimusic 1982) DISKOMUSIIKIN lyötyä läpi 1970-luvun lopulla myös suomalaiset iskelmätähdet joutuivat ottamaan trendin huomioon. Fredin, Dannyn ja kumppanien tuotannosta löytyy diskovaihe, jolloin rumpalit pakotettiin tasaisen rytmin soittamiseen ja lyömäsoittajat päästettiin irti. Suomalaisten diskobasistien suorituksista löytyy kaikkea mahdollista aina kansainvälisen tason peukalobassottelusta koko kappaleen pilaaviin humppabassolinjoihin. Solistit taas sinnittelivät mukana kukin kykyjensä mukaan. KUTEN MONISSA muissakin musiikkityyleissä, suomalaisessa diskossakin mielenkiintoisimmat levytykset löytyvät pääsääntöisesti suurten levy-yhtiöiden ulkopuolelta. Fazerin ja kumppanien resurssit takasivat lopputulokselle ainakin jonkinlaisen laadun, joka saattoi tarkoittaa myös tylsyyttä. Pienten nyrkkipajojen tuotoksilta sen sijaan voi odottaa mitä tahansa. Pienen Minimusic-yhtiön julkaisema ja kotkalaisen Jorma Markosin laulama lähes viisiminuuttinen diskoeepos Villi tunne valtaa mun on suomidiskon hämmentävimpiä kappaleita. Espanjalaisperäisen käännöskappaleen taustat on ilmeisesti ostettu ulkomailta, sillä soundien ja soittosuoritusten puolesta kaikki toimii kuin diskossa vain parhaimmillaan voi. Ulkomaisten esikuvien tapaan kappaleen keskivaiheella on myös pitkä instrumentaaliosuus. LAULUPUOLI sisältää kuitenkin yllätyksiä: taustalaulajat kuiskivat espanjaksi, ja suhteettoman pinnalle miksattu solistisuoritus on ehtaa tangotyyliä. Onhan Kotka kansainvälinen satamakaupunki, mutta Markosin levyn kohdalla eri kulttuurien välinen yhteispeli ei ole täysin onnistunut. Ehkä juuri eri osien yhteensopimattomuuden takia kappale on kuitenkin erikoisuudessaan jopa viehättävä. JORMA MARKOS tekee edelleen iskelmäkeikkaa ja hänen kotisivuillaan on historiikkiosuus, mutta Villi tunne valtaa mun ei ole saanut mainintaa artikkelissa. Sen sijaan Markos mainitsee suurimpiin saavutuksiinsa kuuluvan sen, että hän on nuorena voittanut Tapani Kansan viisi kertaa iskelmälaulukilpailuissa. Kilpailu Kymenlaakson kansanviihdyttäjien keskuudessa oli siis kovaa jo 1960-luvulla. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Satamakaupungin kuuma syke Jussi Viitala: Älykäs eläin Atena Jussi Viitalan uusin teos on mielenkiintoinen, hauska, ajoittain provosoiva biologian teos. Kirja on tarkoitettu avoimeksi pohdinnaksi ja sen ote kiitettävän yleistajuinen. Tiedemiehenä Viitala ei kiipeä norsunluutorniin. Ihmisen hybris omasta ylivertaisesta älystään kyseenalaistuu monen eri näkökulman kautta. Yleinen tapa määritellä älykkyys on Viitalan mukaan niin kapea, ettei siihen mahdu edes tavallinen ihmisyksilö. Eläimet saavat kiusallisen hyviä tuloksia, joten miksi ihminen hallitsee? Käden, kielen ja kulttuuriperimän sekä ryhmätyön avulla? Viitala nostaa esiin biologisia tutkimustuloksia uskonnosta, autoritaarisista ryhmistä, kielestä ja empatiasta. Ihmisyyden kaikkivoipuus horjuu. Eläinten älykkyys harakasta simpanssin kautta maitovalaaseen paljastuu jatkuvan tutkimuksen myötä. Tärkein testi ihmisen älykkyydelle on selviääkö ihmiskunta uhkaavasta ekologisesta katastro?sta. Pystyykö ihminen muuttamaan ahnetta toimintaansa? Onko ihminen todella älykäs eläin? Viitala ei saarnaa, vaan esittää ytimekkäitä kysymyksiä. Minna Pöyhönen ”Älykkäitä kysymyksiä yleistajuisesti.” Lapko: A New Bohemia Fullsteam Records Rumpali nakuttaa tiukkaa sarjatulta virveliin, kitara luukuttaa kahden nuotin luuppia ja taustalla ujeltaa eeppinen kosketinmatto. Kun toiset pysyvät lestissään tai rauhoittuvat, laittaa harjavaltalainen Lapko joka levyllä enemmän kierroksia koneeseensa. Jättimäiseltä kuulostava trio nauhoitti neljännen levynsä A New Bohemia New Yorkissa. Tuottajana toimi muun muassa Norah Jonesin ja The Braveryn saundia säätänyt D. James Goodwin. Sessioissa syntyi levyllinen varsin vakuuttavaa jälkeä. Lapkon musiikissa lyövät kättä The Killersin isous ja Mars Voltan energisyys. Popkaavan reuna-alueilla kuljeskelevia kappaleita rikotaan paikoin atonaalisesti ryskäävällä hevihöystöllä. Laulaja Ville Maljan äänestä löytyy riittävästi tämänkaltaisen musiikin vaatimaa tunnetta ja persoonallisuutta. Yhtye on hassusti nimennyt levynsä parhaat kappaleet ja -sanat kirjoitusasua varioiden. King & Queenin tuplabasarien voimalla eteenpäinjyräävä kohkaus tempaa mukaansa. Horse and Cow -kappaleessa yhtye tykittää melankolista rif?sarjatulta kuin irti päästetty demoni. Kiss ‘n Crysta huokuu kaunista, eeppistä jylhyyttä. Rauli Karjalainen ”New Yorkista löytyi iso soundi.” A A
• ASUNTO OY JYVÄSKYLÄN JYY-ASUNNOT tarjoaa vuokralle asuntoja Vehkakujalta, keskustan luoteislaidalta palvelujen ja ulkoilumaastojen lähettyviltä. SIISTIT,VIIHTYISÄT KODIT odottavat Sinua. NYT KAKSIOITA VAPAUTUMASSA! Katso tiedot ja täytä hakemus netissä netissä osoitteessa www.kortepohja.fi/vehkakuja. KORTEPOHJAN YLIOPPILASKYLÄSTÄ löydät Sinulle sopivan kodin solusta, yksiöstä tai perheasunnosta. KATSO POHJAPIIRROKSET ja täytä asunnonhakulomake netissä osoitteessa www.kortepohja.fi. ETKÖ OLE OPISKELIJA? Myös muut kuin yliopistoopiskelijat voivat hakea asuntoa, kysy lisätietoja! JYY ASUKASPALVELUT Vehkakuja 2 B, 40700 Jyväskylä puh. 014 607 201, asunnot@jyy.fi Jylkkäri, lähes täynnä asiaa
• IN ENGLISH Last year the population of Jyväskylä increased by 1 600 people totalling 129 623 inhabitants by the end of the year. Exchange student trips keep on gaining popularity. For some, the opportunity to travel is a deciding factor in coming to Finland. CHOOSING WHERE to do your exchange might not come down to a good city and the best university. For many foreign students it's not all about Finland, but rather what's right next to it. ”Before they come to Finland many students have already decided where they are going to make trips during their exchange. The stories from the trips to Russia and Lapland play a role, when people are choosing their university”, tells Mikko Koistinen, one of the founders of Timetravels – a travel company specialized in student trips. Fiona Nolan, an Irish exchange student studying at the University of Jyväskylä, confirms the phenomenon. ”A friend told me that the trips here were amazing, and there were a lot of travel opportunities in Jyväskylä. So yes, it was a factor”, the Dubliner tells. EVERY YEAR in Jyväskylä more than 300 students take part in trips to Russia and Lapland organized by the Erasmus Student Network and either Timetravels or Bair Travels. ESN Sweden also coordinates a cruise on the Baltic Sea open to all exchange students in the Baltic region. According to Maju Mitrunen, the ESN Jyväskylä travel coordinator, the autumn trips are a bit more popular than the spring trips. ”But some trips sell out no matter what: the trips to Lapland are usually fully booked. The Russia trips might be more prone to react to things like weather”, she explains. Especially the Lapland trips offer an opportunity to bond and gain new friends. It's not only a chance to go skiing but to get acquainted with the indigenous Sámi-culture, learn how to survive outside in the cold and go to the sauna every night. ”One international degree student told me the trip summed up her whole experience in Finland”, Mitrunen explains. Nolan remembers best swimming in the freezing Arctic Sea. ”When you were there, you were like, OK, let's do this. But when you think about it afterwards, you realize how crazy it was.” Koistinen admits that making the trips more ”extreme” has increased the popularity of the Lapland visits. The biggest expectations usually revolve around seeing the Northern Lights, however. BUT CAN TRANSPORTING poor exchange students to distant places truly be a good business? For Timetravels – at least – it is. ”Our profit margins are fairly small, because we're talking about student budgets here. Incomes are based on large volumes and chains of trips during the peak seasons. Big volume however means also a lot of work”, Koistinen says. Being responsible for almost all trips aimed at exchange students, Timetravels gains roughly million euro turnover from them. New openings are also sought. This spring ESN will be organizing a trip to Åland, which Mitrunen hopes to be a success. ”It also remains to be seen, whether the visa-free cruises to St. Petersburg will become a hit later on”, Koistinen says. Mitrunen also hopes that more Finnish students would be encouraged to take part on the trips. ”Many students don’t know that you can get on the trips at times for free, if you volunteer for ESN. I met my best friend on a trip to Russia”, she reveals. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Million dollar business Pertti Kuparinen ”I like Mattilanpelto best. I have lived there since I was nine years old. It's a peaceful neighbourhood, but it's also close to the city center.” Liisa 90, retired: ”The Jyväskylä City Library is a nice place. If you read a lot, you can get books from there easily. Its cafe is also nice, even for lunch.” Alexis Kublis 45, teacher: ”We're here from Greece to visit our daughter, who's doing an Erasmus exchange. We wanted to see the lake, but sadly it was frozen. I'd also want walk on the bridges. The environment here is beautiful.” What is your favourite place in Jyväskylä? GALLUP Fiona Nolan's best memory from the ESN-organized trips is spending St. Patrick's Day at an Irish bar in Russia. ”We ended up partying until 7 am”, the Irish exchange student tells. Maiju Mitrunen, on the other hand, remembers like yesterday trying to manage 19 Erasmus students as a tour conductor in Lapland. N ATANAEL S INISALO
• 21 Kyösti Hagert I’VE BEEN living in Brussels – the capital of the European Union – for nearly three months now. According my study plan I should take courses on EU-journalism, but mostly I have sat on trains, walked around and met people in front of the old and beautiful cathedrals. Once while being drunk, I decided to travel to Netherlands to meet my friend. I got stuck in Antwerp, where I drank more. In the morning I went to eat some kosher food, planning to clean my body and soul. At the restaurant an old lady was surprised what a Muslim boy like me was doing in a kosher place. I laughed and asked why she thought that I was a Muslim, because I could also be a Jew by my appearance. Her answer was that I looked too enthusiastic to be a Jew and the Jewish kids don’t do kosher anymore. I SAT DOWN and while asking for suggestions I mentioned about my background. She sat next to me and showed her arm. It had a tattoo of number of series. She said that it was a mark of the day when she lost her name and the value as a human. She poured me some wine, got me some brandy and told me what had happened when she was only eight years old. While she told me her story, I couldn’t be more ashamed about how Finnish history research has seen the role of Finland during the Second World War. According to that we were not in the same side of Germany, Japan and Italy – we just made friendly co-operation against Soviet Union. I tried to please my self-conscience and tell her that the Roma, Jews and queers fought beside the other Finns. Of course she was aware of all that and knew that Finland handed over people to concentration camps. I felt even guiltier, but she smiled to me. I swore that I wouldn’t ask about the acts and policy of Israel against Palestine, but just noticed that my mouth is faster than my brains. ”Oh dear boy”, she said and poured more brandy for us and after few glasses she looked at me and smiled with her eyes shining love and care. After that she put my hand on her breast and said how guilty she felt. She just hoped that all of us would live happily together and never forget the heritage of Second World War. She wished that the Israel wouldn’t repeat the cruelties of its own citizens. IN THE EVENING I got drunk again, this time in Brada, Netherlands. Somebody had found a marker pen and we drew different kinds of moustaches to each other. Suddenly I noticed how a German girl had an uncomfortable look on her face. Somebody just drew Hitler’s moustaches to another kid. Apparently feeling guilty about things that we have not even done ourselves is not that uncommon. The European heritage lays somewhere between Nietzsche and shame. Th e w r i t e r is a stud en t o f s p e ech c o m m un i c at i o n. COLUMN A punch under the belt The European heritage lays somewhere between Nietzsche and shame. ” Kyösti Hagert The majority of ESN trips are made to Russia and Lapland. Above, the St. Basil church in Moscow, center, trying out ice?shing in Lapland and below, a group photo in front of the Kremlin. (Photos: Fiona Nolan) Plumbing problems in Kortepohja Kierukka, also known as the Free Shop of Kortepohja, will be closed until midApril due to massive water damage. A pipe draining water from the roof of the Student Village's C-building suffered a leak causing a small waterfall to appear in a corner of the shop on 29th of March. Thus the ceiling, the ?oor and one wall need to be renovated. A few days earlier the basements of the D-building and Lillukka were ?ooded with sewage due to a block in the city sewer system. The wastewater damaged among other things instruments kept in the practice space for bands. The facilities are now back in use after desinfection and ventilation. Snow stored for next year Good weather and below zero temperatures have made sure that eager cross-country skiier will be able to ski next year already before ?rst snowfall. Snowgun-made snow has been stored in Laajavuori in order to make the ?rst tracks already in October. The Laajavuori Ski Center, the City of Jyväskylä and volunteers have worked together gathering snow into a huge, tight pile of 7 500 cubic meters. The skiiers will have to pay a fee for using the tracks. The project costs the city about 10 000 euros.
• POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Pe 9.4. Nicole + Medeia + No Sign Of Life. La 10.4. Lapko + For The Imperium. To 15.4. Lauri Tähkä & Elonkerjuu. Pe 16.4. Nifelheim + Master + Lie In Ruins. La 17.4. Tarot. Su 18.4. Paprika Korps. To 22.4. Altar Of Plagues. la 24.4. Jätkäjätkät. Poppari: To 8.4. Kvalda. Pe 9.4. Aki Rissanen Trio + Verneri Pohjola. La 10.4. Fredator & Dj Joniveli. Su 11.4. Vapaat Äänet. Ma 12.4. Monday Club @ Sanna Pääkkönen. Ke 14.4. Kari Ikonen@kumppanit. To 15.4. Sir Elwood Duo. Pe 16.4. Entente. La 17.4. Mötherhead plays Motörhead. Ma 19.4. Monday Club @ AO Jazz Orchestra. Ti 20.4. Outi Puupponen @ Jallikaverit. Ke 21.4. Club Moustache. To 22.4. Ville Kangas @ Jussi Petäjä Duo. Pe 23.4. Piru Kange. La 24.4. Blues Live! James Harman. Ilokivi: La 10.4. Sunrise: Please Come Again Tour. Pe 16.4. Jyrock 25 V. La 17.4. Jyrock 25 V. Vakiopaine: Pe 9.4. Johannes Letto. La 10.4. Mexico-ilta. Su 11.4. Vakiovisa. La 17.4. Jyrock -klubi. Ma 19.4. Cuenta Cuentos. La 24.4. Viinikainen, Toijanniemi ja co. Su 25.4. Älä Elämää Pelkää. Red Neck: Pe 9.4. Pelle Miljoona United. Pe 23.4. Lyijykomppania. Pub Katse: Pe 9.4. Janne Laurila & Tuhlaajapojat + Jalava. La 10.4. Blow. Su 11.4. Jamit. Ma 12.4. Jamit. Pe 16.4. Midnight Bullet & Efreet Sultan. La 17.4. The George Double Use & Walkalone. Su 18.4. Jamit. Ma 19.4. Jamit. Pe 23.4. Bloodred Hourglass. La 24.4. Dead Cult Diaries. Jyväshovi: Ke 7.4. Top Zet. To 8.4. Top Zet. Pe 9.4. Janne Hurme & Erikoismiehet. La 10.4. Channel Four Tanssiorkesteri. Ti 13.4. Huikon Veljekset. Ke 14.4. Huikon Veljekset. To 15.4. Huikon veljekset. Pe 16.4. Kirsi Ranto. La 17.4. Sami Hakala & Elokuu. Ti 20.4. Raimo Laamanen & Pohjoisen Tähti. Ke 21.4. Raimo Laamanen & Pohjoisen Tähti. To 22.4. Raimo Laamanen & Pohjoisen Tähti. Pe 23.4. Juha Metsäperä & Resiina. La 24.4. Nalle Lehtonen & Tulinen Trumpetti. Paviljonki: Pe 9.4. Pate Mustajärvi – N.Y.T! -soolokiertue. To 15.4. Teekkarispeksi. Pe 16.4. Rakkauslauluja musikaalista rokkiin. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Hiekkaan piirretty – Alvar Aallon toteuttamattomia visioita 10.4.–20.6. Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulun arkkitehtuuriosaston kevätnäyttely 23.5. saakka. La 17.4. Lauantai-työpaja: Harvinaisia kasveja. Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: Stefan Nyström – muotokuvia 18.4. saakka. ISÄ – voimauttavia valokuvia 23.5. saakka. 23.4.–23.5. Kaarina Valoaalto ja Kaarina StaudingerLoppukaarre, Virtaavia kuvia. Galleria Harmonia: Sari Poijärvi ja Ulla Repo: Kaksois Klik 11.4 saakka. 16.4.–9.5. Annika Dahlsten Keski-Suomen Museo: Kuvataidekoulun kevätnäyttely 23.5. saakka. Pääsiäismuna 30.5. saakka. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Paperista taidetta + Jokapäiväinen paperimme 23.5. saakka. Galleria: Kahden tahdin kahvipannut. Mopokerho Moccamasters. 13.6. saakka. Näytönpaikka: Punainen – Veera Kuure ja Sari Suomu Jao/tekstiili 7.4.–2.5. Kujalla: Helmoissa 11.4. saakka. Keski-Suomen luontomuseo: Mustaleski ja havununna 30.5. saakka. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Oodi rakkaudelle: To 8.4. Pe 9.4. Faijat: Ke 7.4. Ti 13.4. Pe 16.4. To 22.4. La 24.4. Ulvova Mylläri: La 17.4. Pe 23.4. Heinähattu ja Vilttitossu: Pe 9.4. La 10.4. To 15.4. Pe 16.4. La 17.4. To 22.4. La 24.4. Tulikoe: Pe 16.4. La 17.4. La 24.4. Svinalängorna: Ti 20.4. Huoneteatteri: Punahukka: Pe 9.4. La 10.4. Pe 23.4. La 24.4. Tanssiopiston oppilasmatineat: Su 11.4. La 17.4. Ke 21.4. Ylioppilasteatteri: Tyynymies To 22.4. Su 25.4. Ma 26.4. ELOKUVAT Kampus Kino: Ti 13.4. Taking Woodstock 20.4. The Cove – meren salaisuus, 27.4. (500) Days of Summer Kansallinen av-arkisto: Su 11.4. Rikolliset Su 18.4. Ratkaisun hetki 22 MENOT ASTÉRIX La Noche Española: tule viettämään Espanjalaista iltaa Ainejärjestö Astérix ry:n kanssa ma 19.4. klo 19 alkaen Lyhdyssä. Pääsymaksu 4 euroa Astérixin jäsenille, 5 e muille. Tarjolla myös alkoholiton vaihtoehto 3 e. Ilmoittautuminen Astérixin ilmoitustaululla P-rakennuksessa olevaan listaan tai sähköpostilla katja.m.lansimaki@jyu.?. ¡Bienvenidos! Lähetä järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden tarvittaessa lyhentää tai muokata ilmoituksia. JÄRJESTÖT MA 5.4. Ilokivi suljettu Pääsiäispäivä TI 6.4. Bolognan soijakastike, spagetti Rapea kalapihvi Kinkkukastike, spagetti KE 7.4. Pinaattikeitto Uunimakkara Kiinalainen porsaspata TO 8.4. Kukkakaalilasagnette Kalamurekepihvi Riistakäristys PE 9.4. Karibian kasvispihvit Paella Kaalilaatikko MA 12.4. Feta-kasvispata Currykala Lindströmin pihvi TI 13.4. Porkkanasosekeitto Paistettu kala Karjalanpaisti KE 14.4. Kasvisrisotto Pestobroileri Täytetyt jauhelihaohukaiset TO 15.4. Kasvislinssikastike Lohikeitto Kassler PE 16.4. Ilokivi suljettu Jyrockin valmistelujen vuoksi Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,70 e, muut 5,70 e 10 kappaleen ruokaliput: opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 47,00 e, muille 57,00 e. Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 MA 19.4. Kesäkurpitsakeitto Paistettu kalaleike Jauhelihalasagne TI 20.4. Täytetyt kasvisherkkusieniohukaiset Kirjolohimurekepihvit Intialainen lihapata KE 21.4. Punajuuri-aurajuustokiusaus Oopperakellarin silakat Curry-porsaspata TO 22.4. Kasvislinssikastike Broilerpastapaistos Jauhelihapihvi, herkkusieniohukaiset PE 25.4. Punajuurikroketit Savukalakastike, spagetti Nakkipannu
• Lumilautailun parisuurpujottelun olympiarinteessä Suomea edustanut Ilona Ruotsalainen on kiertänyt koko 2000-luvun maailman cupin kisoja omalla rahalla. Pienen lajin edustaja on saanut aina vain vähän tukea ja huomiota, mutta jyväskyläläinen on silti onnellinen. Hän on saanut tehdä sitä, mitä rakastaa. Rinteessä rakkaudesta lajiin ”LASKIN SUKSILLA ensimmäisen kerran 3-vuotiaaana Laajavuoressa. Lumilautailua kokeilin vuonna 1994 ja siitä kolmen vuoden päästä aloin kilpailla. Silloin ratalautailun harrastajia oli paljon enemmän kuin nyt. Vuokraamoissa ei edes ollut pehmeitä lautailumonoja, vaan pelkästään kovia. En ole ikinä innostunut freestyle-puolesta. Oon aina halunnut mennä lujaa kaikilla mahdollisilla välineillä. En sitten tiedä, miksi en kiinnostunut alppihiihdosta. Ehkä lumilautapuolella tykästyi heti ihmisiin ja ilmapiiriin, oli hauskaa alusta loppuun. Tämä on ollut sydämen asia – semmoinen mitä rakastaa. VUONNA 2000 tulin yliopistoon lukemaan biomekaniikkaa. Yritin neljä vuotta suorittaa opintoja samalla kun urheilin, mutta se oli enemmän ja vähemmän mahdotonta, joten ajattelin keskittyä täysin lautailuun. Treenaan Ranskan maajoukkueen mukana nyt neljättä vuotta. Tänä vuonna matkapäiviä Suomessa ja ulkomailla on kertynyt viisi kuukautta, eli aika paljon tulee pyörittyä muualla kuin Jyväskylässä. Edelliset olympialaiset jäi tosi pienestä kiinni. Kun sitten jatkoin neljä vuotta, ei ollut mitään muuta tavoitteena kuin Vancouver. Eikä pelkästään päästä sinne, vaan myös menestyä siellä. Olympialaiset oli hieno kokemus. Oli tosi kiva olla muiden suomalaisten urheilijoiden kanssa, sillä eihän me ikinä juuri nähdä toisten lajien urheilijoita. Laskuihini olen tyytyväinen, jos sen kaatumisen jättää pois. Se kossahti siihen toiselle portille, kun menin takapuolelleni. Totta kai toivon, että olisin menestynyt paremmin. Se on kuitenkin se yksi kisa, millä tämmöisen lajin urheilija pystyy pääsemään esille ja hankkimaan sponsoreita. SEURAAVAT OLYMPIALAISET ei ole tähtäimessä. Mä oon silloin 33 vuotta ja toivottavasti mulla on ammatti silloin. Se olkoon mun tähtäin. Kun kaikilla muilla kavereilla on suunnilleen maisterinpaperit taskussa ja valmistujaisia, laitoin juuri viestin, että nyt valmistuin elämän yliopistosta – juhlitaan! Todennäköisesti tämä oli mun viimeinen kausi maailmancupissa. Olen kiertänyt maailman cupia vuodesta 2001 lähtien ja ollut niissä kisoissa kerran toinen, sitten on pari neljättä sijaa. Jos lajilla pystyisi tienaan, ois sitä kiva vielä tehdä. Mutta kai se on pakko hankkia ammatti, ruveta tienaamaan ja maksamaan velat pois, mitä on tästä elämäntyylistä aiheutunut. Minä olen maksanut kaiken itse: hotellit, lennot, majoitukset ja välineet. En saa edes lumilautaliitolta penniäkään tukea. Mun suurimmat sponsorit ovat äiti ja isä. URALLA EI TULLUT ehkä semmoisia tuloksia, mitä olisi toivonut, mutta olen kuitenkin ollut maailman huipulla. Olen nähnyt sekä kokenut paljon, ja saanut uusia kavereita ja tuttuja ympäri maailmaa. Totta kai ne on ne ihmiset, joita jään kaipaamaan sieltä ylivoimaisesti eniten. Se henki, mikä laskijoilla on kaikkien kesken – kaikki välittää toisistaan. Uralta on kertynyt tietty avarakatseisuus. Olen oppinut itsestäni aivan hirveästi: tietyt särmät ovat hioutuneet, ihan positiivisessa mielessä. Olisi kiva olla työelämässä urheilun kanssa tekemisissä. Kun on itse hoitanut kaikki asiat, tietää missä voisi olla avuksi muille urheilijoille. Syksyllä jatkan biomekaniikan opiskelua ja yritän saada opinnot jollekin mallille. En kyllä yhtään tiedä, mihin elämä vie tästä eteenpäin. Nyt on tunne, että aika tyhjän päälle tippuu. Mutta ei se auta, on sitä ennenkin tiputtu.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? 23. SIVUN KASVOT N A TA N A EL S IN IS A LO
• aikuisten Hurmaava musikaalisatu Teksti ja laulujen sanat Alan Jay Lerner • Sävellys Frederick Loewe Perustuu George Bernard Shaw’n näytelmään ja Gabriel Pascalin elokuvaan Pygmalion Ohjaus Miika Muranen Kapellimestari Jyrki Heikkilä Vapaudenkatu 36, Jyväskylä Lippumyymälä avoinna ma-la klo 12-19 p. 014 266 0110 Ryhmämyynti, p. 014 266 0623 jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri ENSI-ILTA 11.9.2010 Osta lippusi syksyn musikaalielämykseen teatterin lippumyymälästä tai Lippupisteen toimipaikoista kautta maan! LIPUT MYYNNISSÄ NYT! 14 95 14 95 (27 €) • 2 x etutasku • 2 x etutasku • päätytasku t • päätytasku t • olkahihna • olkahihna • eri värejä • eri värejä • 2 x etutasku • päätytasku t • olkahihna • eri värejä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee JÄSENPALVELUSIHTEERIÄ 9.8.2010 alkaen tai sopimuksen mukaan Jäsenpalvelusihteeri on suurelle osalla jäsenistöämme ensimmäinen kontakti ylioppilaskuntaan. Toimistorutiinien lisäksi hän hoitaa päivittäistä jäsenpalvelua. Hänen vastuullaan on muun muassa huolehtia ja kehittää Lyyra-opiskelijakorttien tilausprosessia ja korttien jakamisesta. Jäsenpalvelusihteeri hoitaa myös käytännön viestintää ja hänen erityisenä tehtävänään on kehittää JYYn ja sen alajärjestöjen yhteydenpitoa. Sihteerin työtehtäviin kuuluu lisäksi järjestöjen tukeminen muun muassa koulutuksia suunnittelemalla ja järjestämällä. Jäsenpalvelusihteeri käyttää päivittäin työssään englantia. Haemme joukkoomme yhteistyökykyistä asiakaspalvelijaa, joka nauttii työstä opiskelijoiden parissa eikä pelkää esiintymistä. Edellytämme tehtävään valittavalta hyvää suomen ja englannin kielen taitoa sekä sujuvaa toimisto-ohjelmistojen hallintaa. Toimi on JYYn henkilöstöohjesäännön alainen. Tehtävästä maksettava palkka on 1649,42 euroa/kk mahdollisine koulutusja kokemuslisineen. Hakemukset liitteineen toimitetaan tiistaihin 20.4.2010 klo 14.00 mennessä osoitteeseen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä osoitettuna JYYn hallitukselle. Kuoreen tunnus ”jäsenpalvelusihteeri”. Hakemuksia ei palauteta. Haastattelut ja valinta suoritetaan viikolla 17. Lisätietoja: Ylioppilaskunnan pääsihteeri: Minna Oinas, 010 4234 501, paasihteeri@jyy.fi Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja: Johanna Pietiläinen, 010 4234 508 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on noin 12 000 jäsenen edunvalvontaja palvelujärjestö.