• Kuka jää Jyväskylään? Psykologia aina tarvitaan. Uutiset 2 Lutakon tulevaisuus on seesteinen. Vapaalla 10–11 Parikymppisenä kuiville Mitä löytyy korulauseiden alta? Keskiaukeama Sykähdyttävä Student Life 7. JOULUKUUTA – 16. TAMMIKUUTA 51. VUOSIKERTA NUMERO 15/2010 Hermunen pelastui Helsingiltä KASVOT 15
• UUTISET TULOSSA 7.12.2010 2 Liikunnan pojat riisuivat yliopistolle Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan opiskelijat ovat julkaisseet poikakalenterin yliopiston varainhankintakampanjan hyväksi. Mikäli perinteinen, tiedekunnan jalkapallojoukkueen hyväksi tehty kalenteri myy yli 1 000 kappaletta, ”ylimääräinen” 500 euroa lahjoitetaan yliopiston pääomakeräykseen. Idean isien Mikko Huhtiniemen ja Kasper Mäkelän mukaan yliopiston tukeminen on kunniaasia. Mukaan halutaan haastaa muutkin ainejärjestöt. Rehtori Aino Sallinen kertoo olevansa opiskelijoista ylpeä. ”He ovat oivaltaneet kypsällä tavalla yhteisvastuun merkityksen”, Sallinen iloitsee. JYY saa uuden hallituksen JYYN edustajisto on valinnut ylioppilaskunnalle uuden hallituksen. Valinnat tehtiin edustajiston kokouksessa torstaina 2. joulukuuta tämän lehden jo ollessa painossa. Jo ennen kokousta edustajistoryhmät olivat kuitenkin neuvotelleet keskenään kokoonpanon, jossa hallituksen puheenjohtajaksi nousi Jyvivan Joonatan Virtanen. Muiksi hallituksen jäseniksi povattiin Grönionista Joachim Kratochvilia, Fatim Diarraa ja Heini Wiikiä, Demariopiskelijoista Mikko Punkaria, Virve Särkkää ja Heidi Kirkonpeltoa sekä Jyvivasta Jukka Ruokasta. Myös Pörssi&Dumpilla ja Keskustaopiskelijoilla oli hallitustyrkyt, mutta nämä ryhmät jäivät neuvottelujen jälkeen Kokoomusopiskelijoiden, Pressuren, Poikkitieteilijöiden ja Kristillisten opiskelijoiden kanssa oppositioon. Uuden hallituksen jäseniin voi tutustua tarkemmin ensi vuoden ensimmäisessä Jylkkärissä. Kylään liesiä ja jääkaappeja YLIOPPILASKUNTA panostaa ensi vuonna rahansa muun muassa uusien jääkaappien ja liesien hankintaan ylioppilaskylään. JYYn budjettiesityksessä ja siihen liittyvässä investointisuunnitelmassa suunnitellaan lisäksi hissien, kylpyhuoneiden ja keittiöiden peruskorjauksia osassa Kortepohjan asuntoja. Suurin panostus kylässä tulee kuitenkin olemaan uusien Hja J-talojen rakentaminen. Varsinaisen toiminnan puolella suurimmat menoerät tulevat ensi vuonna olemaan jäsenja järjestöpalvelut, ylioppilaslehti sekä tiedotustoiminta. Tuloja ylioppilaskunta saa ennallaan pysyvän jäsenmaksun lisäksi muun muassa lounasravintola Ilokivestä. Ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyi talousarvion torstaina 2. joulukuuta pidetyssä kokouksessaan. Yhteiskuntatieteellisiltä aloilta valmistuville on Keski-Suomessa yllättävän hyvin töitä. Akateemisille vakituiset paikat ovat kuitenkin lähes joka alalla harvassa. MONI MIELTÄÄ Jyväskylän läpikulkupaikkakunnaksi. Tänne saavutaan opiskelemaan joka puolelta Suomea, kunnes valmistumisen jälkeen on heikkojen työmahdollisuuksien takia pakko jälleen muuttaa toisaalle. Mutta mitä kannattaisi opiskella, jos haluaisi jäädä korkeakouluopintojen jälkeen Keski-Suomeen? Utelut yliopiston uraja rekrytointipalveluilta sekä Jyväskylän työja elinkeinotoimistolta osoittavat, ettei Jyväskylän seudulla ole varsinaisesti pulaa minkään alan akateemisesti koulutetuista. TE-toimiston työvoimaohjaaja Satu Tuimala allekirjoittaa väitteen läpikulkukaupungista. ”Työpaikkoja ei ole samaa määrää tarjolla kuin opiskelijoita. Valmistuvilta edellytetään yleensä liikkumista”, Tuimala toteaa. TE-TOIMISTON mukaan parhaimmat edellytykset Keski-Suomeen työllistymiselle näyttäisivät olevan, ehkä hieman yllättäen, yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneille. ”Jyväskylässä töitä ei välttämättä ole kaikille, mutta esimerkiksi sosiaalityöntekijä löytää kyllä todennäköisesti nopeasti paikan Keski-Suomesta. Myös muilla yhteiskuntatieteellisen aineiden ammattilaisilla, kuten psykologeilla on hyvä mahdollisuus saada työpaikka opiskelukaupungista tai ainakin lähikunnista. Psykologien työllisyystilanne koko Suomessa on todella hyvä. Myös avoimia opettajan töitä on Jyväskylässä melko paljon, mutta paikkoihin on paljon hakijoita. Esimerkiksi kieltenopettajaksi pyrkivän olisi työllistymisen kannalta järkevää opiskella useampia kieliä, jotta työnsaanti helpottuisi. Tuimala painottaa, että opintoja ja sivuaineita pitäisi harkita tarkkaan heti ensimmäisistä opintovuosista lähtien, ettei omaa osaamistaan tarvitse arvioida vasta sitten, kun maisterinpaperit ovat jo kourassa. ”Olen yrittänyt viedä yliopisto-opiskelijoille viestiä, että jo opiskeluvaiheessa pitäisi olla selvä suunta, mihin tutkinnollaan tähtää.” VARMIMMIN akateemisesti koulutettu pääsee työelämään Keski-Suomessa, jos hän on käynyt opiskelemassa tutkinnon muualla. Esimerkiksi lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit ja farmaseutit työllistyvät hyvin, koska kyseisiin ammatteihin ei voi opiskella Jyväskylässä. Varsinkin terveydenhoitopuolella on jatkuva tarve työntekijöille. Jyväskylän työja elinkeinotoimisSosiaalija terveysala työllistää akateemisia Pätkätyöt toivat palkinnon VAIKKA psykologien työllisyystilanne on hyvä, ei senkään alan vastavalmistuneelle irtoa vakituista paikkaa aivan helposti. Jyväskylän kaupungilla perheneuvolassa työskentelevän Laura Holopaisen, 30, valmistumisen jälkeiset vuodet ovat tyypillinen esimerkki vakinaistamiseen pätkätöiden kautta. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta psykologiksi syksyllä 2006 ja teki ensin muutaman viikon töitä yliopiston projektissa. Muutaman kuukauden päästä valmistumisestaan Holopainen muutti töiden perässä Helsinkiin neljäksi kuukaudeksi, kunnes Jyväskylästä aukesi sijaisuus perheneuvolasta. Sen jälkeen Holopainen on ehtinyt työskennellä Jyväskylän lisäksi vuoden Kuopiossa ja olla hetken työttömänäkin, mutta nyt vakinaistaminen Jyväskylän kaupungille on luvassa vuoden 2011 alusta lähtien. ”Jyväskylän seudulla vakinaistuminen on epävarmaa. Minulla kävi tuuri, että sain paikan näinkin nopeasti”, Holopainen kertoo. Juha Korhonen Psykologi Laura Holopainen toivoi löytävänsä töitä Jyväskylästä heti valmistumisen jälkeen. Vakituisen paikan saam
• 3 SUURIN OSA Jyväskylän yliopisto-opiskelijoista karauttaa lomille jo hyvissä ajoin joulukuun puolessa välissä, mutta osa viettää koko joulun opiskelupaikkakunnallaan. Onko Kortepohjassa mitään toimintaa joulun pyhinä, asukassihteeri Mari Lähteenmäki? ”Kylä hiljenee aika tehokkaasti jouluna. Olen kuullut kiinteistöpäälliköltä, että aiempina vuosina noin 20 ikkunassa on valot joulun aikoihin. Tänne jäävät vaihto-opiskelijat ovat muutamana vuotena järjestäneet joulujuhlan Christmas in Finland -teemalla. JYY tukee Lillukassa järjestettäviä juhlia, mutta osallistujat saavat itse keksiä ohjelman. Juhla pidetään jouluaattona tai -päivänä.” Kuinka pitkä tauko ylioppilaskylän palveluihin tulee jouluna? ”Kortepohjan kyläsihteerin toimipiste Vaapukka on avoinna 17. joulukuuta saakka, mutta olen töissä 23. päivään saakka. Jos haluaa välipäivinä palveluita, kannattaa olla yhteydessä jo hyvissä ajoin ennen joulua. Tavaranvaihtopiste Kierukka on avoinna joulun yli normaalisti joka tiistai, myös 21. ja 28. päivä joulukuuta.” Mitä asioita on tärkeä muistaa, jos jättää oman asuntonsa pitkäksi aikaa tyhjilleen, ylioppilaskylän tekninen isännöitsijä, Jari Pihlajasaari? ”Kannattaa vetää verhoja ikkunan eteen, jotta asunto pysyy paremmin lämpimänä. Kaikki sähkölaitteiden johdot on myös hyvä ottaa irti seinästä.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.fi ? Onko ylioppilaskylässä elämää jouluna? KYSYN VAAN Kylä äänesti neuvostoon miehiä Kortepohjan ylioppilaskylä on valinnut asukasneuvostoonsa uudet asukasjäsenet. Vuonna 2011 asukasneuvostossa päätöksiä tekevät Kortepohjan Vaikuttajien listalta Panu Mäkinen (32 ääntä) ja Vesa Närhi (20) sekä Vihreä kylä -listalta Antti Yli-Tainio (16) ja Ville Keiski (9). Valituista Mäkinen on toiminut asukasneuvostossa tänäkin vuonna. Ääniä asukasneuvostovaaleissa annettiin yhteensä 268 kappaletta, jolloin äänestysprosentiksi muodostui 16,1. Kaikkiaan asukasneuvostossa on yhdeksän jäsentä, joista loput viisi valitsee ylioppilaskunnan edustajisto. Työ tulee opintotavoitteiden tielle Yli puolet opiskelijoista kärsii opintoja haittaavista terveysongelmista. TÖIDEN JA OPINTOJEN yhteensovittaminen onnistuu suomalaisopiskelijoilta hyvin – tai sitten ei. Tuoreen tutkimuksen mukaan noin 36 prosenttia opiskelijoista onnistuu käymään töissä ilman, että opinnot kärsivät. Opintoja edistäväksi työnteon näki reilu kymmenes. Kolmannes taas katsoi, että työt haittaavat opintoja jonkin verran ja melkein viidesosalla opinnot ovat kärsineet työnteosta paljon. Niistä opiskelijoista, joiden opinnot eivät ole edistyneet tavoitteiden mukaisesti, liki puolet ilmoittaakin, että viivästys johtuu töistä. Tiedot käyvät ilmi opetusja kulttuuriministeriön tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin opiskelijoiden toimeentuloa ja etenemistä opinnoissa. Kyselyyn vastasi syksyllä 2009 lähes 4 000 opiskelijaa. Opinnoissaan korkeakoulukkaiden enemmistö etenee omien tavoitteidensa mukaisesti. Vastauksissa oli kuitenkin melko paljon eroja sukupuolesta ja oppilaitoksesta riippuen: yliopisto-opiskelijoista tavoitteitaan hitaammin oli opiskellut 42 prosenttia, kun ammattikorkeakoulun puolella sama prosentti oli 25. Naisilla opinnot olivat viivästyneet miehiä harvemmin. TÖIDEN LISÄKSI toinen merkittävä syy opintojen hidastumiseen oli oma elämäntilanne. Myös opintojen työläys ja opinto-ohjauksen puute sekä terveysongelmat vaivasivat opiskelijoita: peräti 53 prosentilla oli fyysisiä tai psyykkisiä oireita, jotka haittasivat opintoja. Oireista yleisin oli stressi. Tutkijoiden mukaan monet vastaajat toivoivatkin, ettei yhteiskunta kasaisi opiskelijoille niin paljon suorituspaineita. ”Nykyään ainakin mediassa mietitään vain, kuinka opiskelijat saadaan nopeasti valmistumaan. Haluaisin byrokratian tulevan tässä opiskelijoita vastaan, ettei kukaan menetä mielenterveyttään sen takia, ettei etene siinä tahdissa kuin ’normaalit’ opiskelijat”, yksi vastaajista summasi. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? SYL otti kantaa lomapankin puolesta. SUOMEN ylioppilaskuntien liiton hallitukseen noussut Grönionin Janne Koskenniemi aikoo ensi vuonna parantaa opiskelijoiden työelämäasioita. Taakse jäävä hallitusvuosi JYYssä on Koskenniemen mukaan antanut hyvän pohjan valtakunnalliseen vaikuttamiseen. ”Ilman rankkaa hallitusvuotta en olisi ehkä uskaltanut lähteä mukaan”, Koskenniemi pohtii. Opiskelijoiden työelämävalmiuksien lisäksi Koskenniemeä kiinnostavat toimeentulokysymykset. Hän epäilee, että tulevien eduskuntavaalienkin myötä muun muassa pyrkimys sitoa opintotuki indeksiin nousee entistä keskeisemmäksi tavoitteeksi ylioppilaskuntien kattojärjestössä. KOSKENNIEMI valittiin SYL:n vuoden 2011 hallitukseen järjestön marraskuussa pidetyssä liittokokouksessa. Liiton puheenjohtajaksi nousi Katri Korolainen-Virkajärvi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta. Muut hallituksen jäsenet ovat Jarno Lappalainen (Aalto-yliopiston ylioppilaskunta), Anna Mäkipää (Turun yliopiston ylioppilaskunta), Ilari Nisula (Oulun yliopiston ylioppilaskunta), Annamaija Rönkkö (Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta) ja Matti Tujula (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta). Kokouksessa SYL otti kantaa myös pätkätyöläisten lomapankin perustamisen puolesta. Lisäksi päätettiin, että kokoukset järjestetään vuodesta 2012 lähtien joka toinen vuosi Tamperetta pohjoisempana. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Koskenniemi lähtee korjaamaan työllisyysasioita SYL:n uudessa hallituksessa on edustajia kuudesta ylioppilaskunnasta. M ARKKU S EPPÄNEN Oskari Rantala tiedotussihteeriksi Oskari Rantala, 26, on valittu ylioppilaskunnan tiedotussihteerin opintovapaan sijaiseksi. Rantala tuuraa nykyistä tiedostussihteeriä Kirsi Ahosta joulukuun puolivälistä ensi vuoden marraskuun puoliväliin saakka. Kirjallisuutta Jyväskylän yliopistossa opiskelevalla Rantalalla on pitkä kokemus ylioppilaskuntatoiminnasta. Hän on toiminut muun muassa Jyvivan ja sen edeltäjän Maltillisen äärivasemmiston edaattorina sekä Tampereen ylioppilaslehti Aviisin siviilipalvelusmiehenä. JYYn toimistolla on tapahtumassa myös muita henkilövaihdoksia, sillä ylioppilaskuntaan haetaan uutta kulttuurisihteeriä. a a ton mukaan työttöminä on ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita 640, alemman tutkinnon tehneitä 796 kappaletta. YLIOPISTOLTA ja TE-toimistolta saadut tiedot vahvistavat Signe Jauhiaisen väitöskirjan tuloksia, jonka mukaan akateemisesti koulutettu päätyy valmistumisensa jälkeen todennäköisesti pääkaupunkiseudulle. Jauhiaisen mukaan maakuntayliopistoista teknillisiltä aloilta valmistuneet sekä luonnontieteilijät joutuvat muuttamaan muita harvemmin työn perässä pääkaupungille. Esimerkiksi Oulussa ja Tampereella on paljon tekniikan alan työpaikkoja. Juha Korhonen toimittaja@jyy.? misessa kesti lopulta yli neljä vuotta. J OHANNES K AARAKAINEN
• TOIMITUS SUOSITTELEE O petusja kulttuuriministeriö julkaisi marraskuun lopulla tutkimuksensa korkeakoulukkaiden opintojen etenemisestä ja toimeentulosta. Raportti tarjoaa opiskelijoita nopeammin työelämään ajaville poliitikoille iloisia uutisia: opiskelijat ovat jo ehättäneet sinne. Tutkimuksen mukaan huomattava osa suomalaisopiskelijoista siirtyy töihin jo ennen valmistumistaan. Kaksi kolmesta opiskelijasta käy joko säännöllisissä tai epäsäännöllisissä töissä, ja mitä vanhempi opiskelija on, sitä todennäköisemmin hän käy säännöllisessä ansiotyössä myös lukukausien aikana. Kuluneen vuosikymmenen aikana työssäkäynti on jopa hieman lisääntynyt. O n toki totta, että työnteolla on hintansa – yli puolet opiskelijoista ilmoitti töiden hidastavan opintoja jonkin verran tai paljon, kuten tämän lehden sivulta kolme löytyvästä jutusta voi tarkemmin lukea. Toinen puolikas ei kuitenkaan ollut millänsäkään tai pikemminkin koki töiden edistävän opintoja. Opintoajat siis pitenevät, mutta työurien pidentämistä ajatellen sillä ei ainakaan äkkiseltään ajateltuna pitäisi olla mitään väliä: opiskelijoiden oman ansioluettelon lisäksi opiskeluaikana tehdyt työt kartuttavat verolipasta siinä, missä opintojen jälkeenkin tehdyt työt. Usein opintojen ohessa tehdään töitä nimenomaan tulevaa uraa ajatellen. Pystymetsämaisteria ei nykypäivänä enää palkata suoraan tehtaanjohtajaksi. J os opiskelijoiden työelämään siirtymistä vielä varhennetaan, fuksi saa alkaa täyttää hakemuskirjeitä yliopiston avajaisviikolla. Hyvällä syyllä voikin kysyä, olisiko valtiovallan jo aika lopettaa nillittäminen opintoajoista. Ruoskimisen vaikutukset voivat olla pikemminkin kielteisiä: kolmasosa OKM:n tutkimukseen vastanneista kertoi, että opintoja on hidastanut muun muassa suorituspaineista aiheutunut stressi. O piskelijat urakoivat jo nyt hyvää vauhtia mukana talkoissa pitkien työurien hyväksi. Koskahan pellon laidalta uskalletaan pyytää mukaan eläkkeelle haikailevat ja työnantajat? Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? HASSUTTELU (suorassa lähetyksessä). Liiasta ryppyotsaisuudesta pitäisi voida antaa mediapomolle potkut tai varoitus. KESKISUOMALAINEN (sanomalehti). Maakuntalehden lakkauttaminen olisi tappio. LUTAKKO (tanssisali). Todistetusti viihdyttävämpi kuin sen tilalle suunniteltu parkkipaikka. 4 Jarno Liski YOUTUBESSA jäätyilevä tonttu ei ole ainoa Elinkeinoelämän keskusliiton palkkaama koomikko. Naurua riitti maaliskuussakin, kun lehdistö tiesi kertoa, että ministeriön työryhmän pohtivan lukukausimaksuja korkeakouluihin. EK julkaisi oman tiedotteen, jossa harmiteltiin, että joku on vuotanut väärää tietoa. Samassa tiedotteessa kuitenkin iloittiin siitä, että “lukukausimaksujen tabu murtui”. Mistähän tieto vuoti? EK:n “asiantuntija” Marita Aho muotoili ehkä vuoden käsittämättömimmän lausunnon: “On muun muassa väitetty, että Suomeen ehdotetaan tietynlaisia lukukausimaksuja. Näin asia ei ole, vaan työryhmä haluaa nostaa punnittavaksi nykyisen maksuttoman mallin rinnalle muutamia vaihtoehtoisia tapoja rahoittaa korkeakouluopinnot.” Niin että ei nyt sentään maksuja, mutta jotain muuta kuitenkin kuin maksuttomuutta? Jeesus. YLIOPISTO riemuitsee, kun ministeriö myöntää kerjuulle jatkoaikaa. Opiskelijoita patistetaan kolehtilippaiden kanssa kaduille. Tähän verrattuna lukukausimaksu olisi tietenkin parempi vaihtoehto. Parempia vaihtoehtoja olisivat myös vessapaperin myynti tai myyjäiset, johon opiskelijoiden äidit leipoisivat. HUHTIKUUSSA Jyväskylän yliopiston entinen rehtori, eläköitynyt ?nanssipamppu ja nykyinen Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Antti Tanskanen oli huolissaan opetuksen laadusta. Hänen mielestään myös valtiolta tulevan perusrahoituksen jakokriteeriksi pitäisi ottaa “laatu”. Ei varmaan tule yllätyksenä, että seuraavassa hetkessä Tanskanen jo puhui siitä, miten paikallisten yritysten osaamista pitäisi opetusohjelmien “laadun” arvioinnissa hyödyntää nykyistä enemmän. Liituraitahumoristit Jos opiskelijoiden työelämään siirtymistä vielä varhennetaan, fuksi saa alkaa täyttää hakemuskirjeitä yliopiston avajaisviikolla. ” pääkirjoitus 7. joulukuuta 2010 Opiskelijat hoitavat työurataakkansa Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Johannes Kaarakainen. 010 423 4511, sivari@jyy.? Kannen kuva: Johannes Kaarakainen. Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS
• Ei huolta: reaktorit toimivat (Loviisa) Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloissa on tiettävästi käynyt niin, että ydinenergiaa ei synnykään. Nykyaikainen ydinfysiikka ei toistaiseksi tunne tätä ilmiötä. Prosessi toimii aivan normaalisti – mutta sähköä ei ilmesty. – Ilmiö on varmaan joidenkin hallinnassa, sanovat asiantuntijat, varmaankin USAn tai tiedemiehet tietävät jotain. Asiantuntijat pitävätkin ilmiötä loppujenlopuksi positiivisena. Nyt ydinreaktorimme saastuttaa vähemmän kuin saunan uuni. On myös todennäköistä että radioaktiivista jätettä ei synny. Asiantuntijat vakuuttavat että mahdolliset räjähdyksetkään eivät tässä tapauksessa liene vaarallisia – radioaktiivista laskeumaa ei toistaiseksi ole odotettavissa. Jyväskylän Ylioppilaslehti (28.4.1982) 5 Kellastuneet sivut ”Professori ilmoitti täydelle salille, että ’olisin mä voinut jäsennellä jonkun luentorungon, mut kun mulla ei ollut kynää’.” Tero Karjalainen kertoo kokemuksistaan Jyväskylän yliopiston valtio-opin luennolla. (Keskisuomalainen 19.11.) Ikinuori seiskavitonen Toivo Tehokas on jo jonkin aikaa valistanut meitä nuoremman polven edustajia tietokoneiden ja sovellusten käytössä. Toivon jo tähän mennessä tekemä työ on arvokasta, mutta koska kaikki tiedämme, että tekemiseen tarvitaan koko ajan lisää haastetta, ettei se muutu rutiiniksi ja ala puuduttaa, ajattelin esittää Toivolle muutaman aiempia hieman visaisemman kysymyksen. Niihin vastausta etsiessään Toivo saa mieluusti kilauttaa myös jollekin yhdeksästäkymmenestä kaveristaan tietohallintokeskuksessa. Aloitetaan siis. Elektroninen kampus on jo opiskelijoiden repuissa, muttei monitoimilaitteissa ja langattomassa verkossa. Jyväskylän yliopistossa on rakennettu elektronista kampusta niin kauan kuin muistan – se oli kova sana ainakin jo tullessani opiskelemaan syksyllä 1995. Sittemmin teknologian kehitys on johtanut siihen, että kampuksemme on nyt elektronisempi kuin koskaan: useimmilla opiskelijoilla on kannettava tietokone ja hyvin monilla myös jonkinlainen älypuhelin. Harmi vain, että yliopistomme infrastruktuuri ei oikein tue niiden tehokäyttöä opiskelussa. Ensinnäkin. Vaikka paperiton toimisto ja opiskelu ovat tehneet tuloaan vähintään yhtä kauan kuin Jyväskylään on rakennettu elektronista kampusta, eivät ne kuitenkaan ole vielä läheskään perillä Suomen Ateenassa. Opiskelijan arkeen kuuluu paljon mm. erilaisten harjoitustöiden, artikkeleiden ja vastaavien tulostamista. Harmi vain, että sinällään hieno ja toimiva monitoimilaitesysteemimme ei tue kaunista ajatusta langattomasta elektronisesta kampuksesta: henkilökunta tai varsinkaan opiskelijat eivät voi tulostaa langattoman verkon kautta monitoimilaitteille. Opiskelija voi siis ehkä työskennellä kampuksella omalla kannettavallaan, mutta mikä tahansa tulostustarve edellyttää vapaan työaseman etsimistä ja sille kirjautumista, mikä esim. Seminaarinmäellä on päiväsaikaan käytännössä mahdoton tehtävä. Miksi näin on? Oi Toivo, kerro! Toiseksi. Langattoman verkon kanssakin on vaikeuksia. Yliopiston langattomissa verkoissa henkilökunnalle ja opiskelijoille käytetään kirjautumiskäytäntöä, jota ei esim. Windows-koneissa ole oletuksena saatavilla, vaan se vaatii erillisen ohjelman asentamista. Useimmilla mobiililaitteilla langattomaan verkkoon kirjautuminen ei onnistu mitenkään. Unohtaa ei myöskään sovi sitä, että langattoman verkon kattavuus on vielä melko reikäinen – oman kannettavansa verkkoyhteyden varmistamiseksi kampuksella kannattaakin kantaa mukanaan myös mokkulaa. Vierailijaverkko taas on todellinen vierailijaverkko ainoastaan Agorassa, sillä muualla kampuksella siihen pitää kirjautua 11 merkkiä pitkällä vierailijatunnuksella ja siihen liittyvällä salasanalla, jotka saa vain vierailija henkilökohtaisesti THK:n palvelupisteistä niiden aukioloaikoina (kello 9–15). Vierailijaverkkoviritys on ainutlaatuisen monimutkainen järjestely Suomen korkeakouluissa: yleensä vierailijaverkko on joko oikeasti avoin, jolloin siihen ei tarvitse kirjautua ollenkaan tai kirjautumiseen käytetään HAKA-tunnistusta, jolloin verkkoon voi kirjautua millä tahansa suomalaisen korkeakoulun voimassa olevalla käyttäjätunnuksella. Mutta ei meillä Jyväskylässä – paitsi tietenkin ammattikorkeakoulun verkossa, joka toimii niin kuin vierailijaverkon kuuluukin, HAKA-tunnistautumisella. Toivo, toivottavasti teillä on hyvä syy sille, miksi tästä on pitänyt tehdä näin hirveän vaikeaa. (Ja ei, se yleinen ”tietoturvasyy”, jolla perustellaan niitä asioita, joihin ei mitään oikeaa selitystä keksitä, ei kelpaa perusteeksi.) Etätyö olisi ihanaa, mutta se ei oikein yliopistolla onnistu onnistu. Nykyisin tietojenkäsittely on siirtymässä yhä enemmän verkkoon. Meistä monet käyttävät jo erilaisia pilvipalveluita, joissa varsinainen sovellus ja siihen liittyvä tekniikka majailevat jossain muualla kuin käyttäjänsä edessä pöydällä. Toinen yleisesti käytössä oleva esimerkki verkkoon siirtyneestä tietojenkäsittelystä on ns. etätyöpöytä, jossa käyttäjä käyttää ns. asiakkaalla jossain muualla sijaitsevaa tietokonetta ja sen resursseja. Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat jo vuosia voineet ottaa mistä vain etäyhteyden ammattikorkeakoulun etäpalvelimeen ja käyttää sitä aivan kuin he istuisivat oppilaitoksensa mikroluokassa – käytössä ovat siis kaikki tietokannat, tärkeimmät sovellukset, tulostaminen jne. Mikä onkaan tilanne meillä? Yliopisto ei tarjoa käytännössä edes henkilökunnalleen – opiskelijoista puhumattakaan – mahdollisuutta käyttää etätyöpöytää. Tällaisesta mahdollisuudesta olisi todellista hyötyä mm. opinnäytteiden tekijöille, jotka voisivat samalla yhteydellä joustavasti käyttää kirjaston tarjoamia tietokantoja, omaa kotihakemistoaan, ainakin osaa yliopiston mikrotietokoneille asennetuista sovelluksista ja mm. sitä edelläkin esillä ollutta tulostusmahdollisuutta monitoimilaitteille. Suurimmalla osalla opiskelijoita on kuitenkin kotonaan niin nopea verkkoyhteys, että etätyöpöydän käyttö on oikeasti mahdollista – ja yliopistolla ollessa langattoman verkon nopeus riittäisi useimmissa tapauksissa hyvinkin joustavaan työskentelyyn etätyöpöydän avulla. Tiedätkö Toivo, miksei etätyöpöytäyhteyksiä meillä tarjota? Korkeakoulujen välinen kilpailu opiskelijoista kiristyy koko ajan. Jyväskylän yliopisto on tähän saakka menestynyt siinä hyvin. Nyt on kuitenkin valitettavasti havaittavissa selkeästi se, että olemme liian monessa asiassa – joista tietotekniikkapalvelut ovat vain yksi, mutta valitettavan selkeä esimerkki – luisumassa farmiliigan pelaajaksi. Se tuskin on kenenkään etujen tai toiveiden mukaista. Tilanteelle pitäisi tehdä jotain. Osittain kyse on halusta ja viitsimisestä, osittain siitä, etteivät resurssit (= raha) ja tarpeet kohtaa. Ongelma pitää mielestäni ratkaista pian: muuten ollaan tilanteessa, jossa emme saa houkuteltua Jyväskylään opiskelijoiden kermaa. Siitä seuraa lähes väistämättä myös yliopiston tutkimustoiminnan tason rapautuminen. Sitähän me emme toivo. Panu Moilanen yliopistonopettaja ja opiskelija Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Mirjam Matiisen 30, intercultural communication ”Olen kotoisin Virosta, joten menen jouluksi sinne ja vietän aikaa perheeni kanssa. Joulun jälkeen palaan jälleen Jyväskylään.” Maarit Ilmola 23, romaaninen ?lologia ”Olen joulun kotona äitin luona. Noin kuukauden mittaisella joululomalla aion nauttia ainakin hyvästä ruoasta sekä saunasta ja nähdä ystäviä.” Heikki Raatikainen 21, liikunnan yhteiskuntatieteet ”Menen jouluksi vanhempieni luokse. Lomalla aion ainakin nähdä kavereita ja ehkä juhlistaa uutta vuotta. Salilla tulee varmaan myös käytyä jonkin verran.” Mitä teet joululomalla? GALLUP Haastetta Toivo Tehokkaalle Jyväskylän ylioppilaslehti uutisoi Pekka Räihän väitöskirjaprosessiin ja työsuhteisiin liittyviä asioita viime numerossaan (14/2010). Kasvatustieteiden tiedekunta esittää seuraavassa oman näkökulmansa asioihin. Tiedekunnalla on ensisijainen vastuu akateemisen toiminnan laadun valvonnasta (Jyväskylän yliopiston johtosääntö §16). Tämä koskee myös tiedekunnan vastuuta esitarkastukseen lähetettävistä väitöskirjojen käsikirjoituksista. Pekka Räihän käsikirjoitus ei vastannut tiedekunnan väitöskirjalle asettamia muodollisia kriteerejä. Väitöskirjan rakenteen muokkaamiseen ja viimeistelemiseen hänelle tarjottiin ohjaustukea. Tiedekunta ei voi yksittäisissä tapauksissa poiketa hyväksytyistä väitöskirjan kriteereistä. Pekka Räihä on ollut nimitettynä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen assistentuuriin kolmen kauden ajan. Viimeisimmän kauden päättyessä hänelle tarjottiin määräaikainen tohtorikoulutettavan työsopimus ajalle 1.8.–31.12.2010. Pekka Räihä vastaanotti kyseisen tehtävän, jonka pääasialliseksi tehtäväksi työsopimuksessa on määritelty väitöskirjatutkimuksen viimeistely Jyväskylän yliopistoon. Marjatta Lairio Kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaani Tiedekunta noudattaa muotokriteerejä Vuoden 2011 ensimmäinen Jylkkäri ilmestyy 17. tammikuuta. Leppoisaa joulua.
• IR TO K U V A Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Teekkareiden autokerhon jäseniä pysähtyi Jyväskylään perjantaina 19. marraskuutasähköautoreissullaan läpi Suomen. Kemistä Ouluun ja Jyväskylästä Espooseen suuntautuneella matkalla testattiin Valmetin sähköautojen käytettävyyttä ruokapalkalla. Henrik Hieta (oikealla) oli ollut matkalla mukana jo kaksi viikkoa, vaikka lukukausi on kiireisimmillään. ”Opiskelen kuudetta vuotta ja no, mulla on 120 opintopistettä. Se kertoo jo jotain.” Saattueessa oli mukana Otaniemen OUBS-televisiokanavalle reissusta dokumenttia tehnyt Matti Törmä. Dokumentista tehdään myös ”siistitty versio” projektin sponsoreille. ”Sen pituus on ehkä puolitoista minuuttia”, Hieta vitsailee. Aaaargh! Facebookpostaus! Kryptoniittia! Viekää se tuloste kauemmas – en pysty hengittämään! Lihakset surkastuvat! Väistäkää! Joko pörssit on suljettu? Kortelainen! Soittakaa meklarilleni ja käskekää myymään kaikki! Tilatkaa hytti banaanilaivasta! Ei nimiä! Kortelainen! Jättäkää se luuposliini pakatkaa ainoastaan hopeat ja käteiset. Nyt on juostava! KRÄHÄHHÄÄHÄHÄ! KRÖH-RÖH-HÖHHÖH! Höh-höh-höö... No niin. Joopa joo. Jep. Minä... khihhih... minä... hih... En pysty... höh... hö-hö. No niin. No joo. Nää on näitä. Görän Rosenlew-Ehrnrooth ”Ei vittu! Nyt se paljasti meidät!” ”Kapitalistiset tuotantorakenteet sortavat kansalaisia” Pääomien kasaantumiseen johtava kapitalistinen tuotantorakenne tuottaa yhteiskunnan, jossa rahapiirit vievät ja muut vikisevät. Kerskakulutus ja jatkuvan kasvun politiikka tuhoaa maapallomme. Vaihtoehtona olisi vihreiden nuorten kannattama kapitalismikriittinen degrowth-politiikka, jossa tuotantoa ja kulutusta supistetaan hallitusti ja nämä... nämä... tuotannontekijät allokoidaan uudestaan järkevämmmin ja kestävä kehitys. Vanhat puolueet ovat myyneet aatteensa, mistä todisteena olen linkittänyt Facebook-sivuilleni lukuisia uutisia rakenteellisesta korruptiosta sekä vihreiden nuorten tavoiteohjelman, jossa kannatetaan rakenteellisen korruption poistamista. Olen myös perustanut Facebookiin kapitalismikriittisen ryhmän “Jos 100 000 liittyy, niin kapitalistiset valtaja tuotantorakenteet vittu romahtavat saman tien”. Ryhmässä myös keskustellaan erilaisista uusista vaikuttamisen keinoista ja siitä, miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää suorassa kansalaisvaikuttamisessa. Lisäksi on tarkoitus puhua siitä, miten 2000-luvun todellinen vaihtoehto mälsälle markkinataloudelle on Reilu kauppa. Sitten siitäkin me keskustellaan, miten vanhat puolueet on myyneet aatteensa ja miten ne tekee enää tyhjää imagopolitiikkaa. Ja siitäkin me puhutaan, miten populistiset persut vaan toistelee jotain sloganeita. Kaikista eniten me puhutaan kuitenkin siitä, miten vihreät on todellinen vaihtoehto nykymenolle, jossa vanhat puolueet ovat myyneet aatteensa. Vihreät ei ole vasemmalla, eikä oikealla, vaan edellä! Voit äänestää minua Kortepohjan asukasneuvosto-, kunnallis-, kirkollis-, osuuskaupan edustajisto-, eduskuntaja paavin vaaleissa. Tervetuloa vaikuttamaan! Perttu Loiste Ki rj oit taja o n o pi s k e l i jaa k t iivi MAANANTAIDEBATTI Kir j o itta j a on v u o r ineu vos . Suomen yliopistoissa annetaan laadukasta opetusta ja tehdään merkittävää tutkimusta, mutta näille asetettuja vaatimuksia ei saavuteta ilman laadukasta ja välttämättömiä tukipalveluja. Unohtuuko näitä palveluja tuottava, ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunut henkilöstö tässä nykymyllerryksessä? Tälläisen kuvan saa meistä varmaan monikin seuratessaan näissä tehtävissä toimivien henkilöiden työpaikkojen täyttämistä tukipalvelujen osalta. Myllerryksen huumassa opetusta ja tutkimusta tukevia palveluja tuottavan henkilöstön määräaikaisia sopimuksia ei vakinaisteta, vaan tehtäviä siirretään muiden tehtäviksi tai ne hoidetaan osittain määräaikaisilla työntekijöillä. Näillä määräaikaisesti palkatuilla työntekijöillä on yliopisto muiden valtion laitosten tavoin hoitanut monia sille annettuja tehtäviä jo useiden vuosien ajan. Tasokas opettaminen ja tutkimus tarvitsevat myös tuekseen palveluja, joiden avulla opettaja ja tutkijat voivat keskittyä heille tarkoitettuihin perustehtäviin. Tukipalveluissa toimivat työtekijät ovat ammattitaitoisia ja vuosien ja jopa vuosikymmenien työskentely yliopistoyhteisöissä opetusja tutkimushenkilöstön kanssa on syventänyt heidän osaamistaan ja muotouttanut yhteistyömuodot sellaisiksi, että opetuksen, tutkimuksen ja tukipalvelujen välinen yhteistyö sujuu palvelujen tilanteita ja asiakkaiden tarpeita ennakoiden. Valtion tuottavuusohjelma luo varjonsa myös tukipalvelujen tulevaisuudelle. Tarjoaako palvelut yliopisto/yhtiö vai ulkoistetaanko palvelujen tuottaminen yliopistojen mahdollisesti perustamille omille yhtiöille? Asiakaslähtöisyys palvelujen tuottamisessa on unohtunut näiden muutoksien suunnittelussa ja toteutuksessa. Palveluita tulisi tuottaa asiakkaille heidän tarpeensa huomioon ottaen. Pekka Laine Pääluottamusmies Jyväskylän yliopiston ammattiosasto JYTT ry Jarkko Seppälä kirjoitti Jylkkärissä 14/2010 otsikolla ”Rakkaudesta rakenteisiin” ja ilmaisi, kuinka yliopistojen muuttunut asema on tuonut paljon hyvääkin mukanaan. Seppälä totesi, kuinka opiskelijat eivät saisi ottaa pesäeroa yliopistojen varojen kartuttamiseen, mikäli aikovat vaatia itselleen enemmän vaikutusvaltaa sekä osallisuutta yliopistoyhteisön sisällä. Vaikka ymmärrän tämän näkökannan osittain, mielestäni tässä ajatuksessa piilee eräänlainen opiskelijoiden asemaa alistava asetelma. Jos opiskelijat haluavat vaikutusvaltaa yliopiston sisällä, heidän on mukauduttava tilanteeseen x. Näinhän asian ei kuitenkaan pitäisi olla, mikäli opiskelijoiden yleinen mielipide oli tilannetta x vastaan? Ei tällainen ”jos niin sitten on” -asetelma ainakaan kovin demokraattiselta kuulosta omiin korviini, mikäli tällaisia lauseita ympätään koskemaan opiskelijoiden omia vaikutusmahdollisuuksia suhteessa yliopistoyhteisöjen päätöksentekoprosessiin. Haluaisinkin, että nyt alettaisiin vihdoinkin olla rehellisiä itsellemme, eikä aina uskottaisi ja mentäisi mukaan ehdoitta siihen, mitä yläpuoleltamme ehdotetaan ja mikä on taloudellisesti tai tulevaisuuden vaikutusmahdollisuuksia ajatellen järkevää. Etenkin opiskelijajärjestöissä tuntuu vallitsevan nykyisin eräänlainen tappiomieliala – ”turha tässä enää on itkeä, kun on jo paskat housussa”. Vaikka vaatisimmekin jatkossa yliopistoille karttuvien pääomatulojen ohjaamista opetukseen (joka on meidän oikeutemme jopa ilman pääoman kartuttamiseen käyttämiämme resursseja), mielestäni kasvoina toimiminen yliopiston varainkeruuhankkeille kertoo jo yleisemminkin yhteiskunnassamme vallinneesta rajojen hämärtymisestä, tuskallisesta rationaalisuudesta sekä opiskelijoiden omasta selkärangattomuudesta. Uskon, että useat opiskelijat eivät edelleenkään pidä siitä linjasta, jolle yliopisto uuden yliopistolain myötä lähti. Se, että joutuisimme toimimaan nyt mukana yliopiston varainkeruukampanjoissa tekee meidät naurunalaiseksi – ainakin itsellemme rehellisinä opiskelijoina. Mielestäni meillä opiskelijoina on oikeus tehdä myös poliittisia valintoja ja ennen kaikkea meidän on järkevää pysyä linjassamme, joka oli uuden yliopistolain suhteen negatiivinen aina JYYstä ruohonjuuritason aktivismiin. Emmehän me muuten edes toimi loogisesti. Epälooginen toiminta tekee meistä vain heikkoja. Talous ei ole kaikki: maailmassa ja myös omassa yliopistossamme on paljon muitakin tärkeitä asioita, joita meidän tulisi oppia ja jotka tuntuvat unohtuneen nykyisessä asenteellisessa ilmapiirissä, jossa yliopistoille virtaava raha ratkaisee. Milloin opiskelijat ja opiskelijajärjestöt alkoivat pelkäämään pysymistä siinä kannassa, jonka he ovat ilmaisseet aikaisemmin? Nyt ryhtiliikkeitä hyvät toverit! Elina Huttunen opiskelija Ryhtiliikkeitä, opiskelijat Tukipalveluita tarvitaan Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Ulkoistetaanko palvelujen tuottaminen yliopistojen mahdollisesti perustamille omille yhtiöille? ” Pekka Laine J OHANNES K AARAKAINEN
• 7 K ir j oi t t aj a o n JY Yn v u o d en 20 10 hall ituk s e n pu he en j oh ta j a. Johanna Pietiläinen JYYN VUODEN 2010 hallituksen toimintakausi alkaa olla päättymässä, ja tätä pätkää lukiessasi uudet, innokkaat opiskelija-aktiivit ovat puheenjohtajansa johdolla jo astuneet hallituslaisen saappaisiin. Sama tilanne on varmasti myös monessa muussakin JYYn alajärjestössä, jossa vuosikokous on jo pidetty, ja katseet käännetty horisonttiin. Jossain siellä se tuleva vuosi jo häämöttää. VALLAN VAIHTUESSA on aina hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään omia askeliaan hallituspolulla. Vanhana partiolaisena näen hallituksen toiminnassa väkisin paljon samaa kuin joukkuemaastosuunnistamisessa, jossa viestikapula välillä vaihtuu joukkueelta toiselle. Välillä polku on ollut suora, leveä ja helppokulkuinen – on uskallettu laittaa jopa juoksuksi. Välillä taas maasto on ollut kuoppaista, askel on livennyt, on kaaduttu tai yritetty mennä oikopolkua, jolloin on päädyttykin pöpelikköön. Välillä matkalaiset ovat väsyneet ja istuneet mättäälle miettimään, jaksaako vielä jatkaa vai pitäisikö kääntyä takaisin. Usein on niin, ettei itse välttämättä huomaakaan, että ollaan eksyksissä. Joku toinen saattaa yrittää huomauttaa oikeiden maamerkkien puutteesta, mutta lopulta on vain suunnistajan vastuulla, päästäänkö maaliin vai ei. Toisinaan suunnistusta innolla seuraavat saattavat kommentoida suunnistustyyliäsi, -varusteitasi, karttasi repaleisuutta tai vaikka vain huonoja eväitäsi. Siitä ei pidä välittää, saati uskoa kaikkea mitä sanotaan! Ulkopuolinen saattaa vain luulla tietävänsä, miten helppoa suunnistus on, vaikkei ole koskaan suunnistajan saappaisiin astunutkaan. Toisaalta joskus on totta sekin, että ulkopuolisen silmin saattaa myös erottaa paremmin horisontissa siintävät kompastumisen paikat. EKSYMISTÄ ei kuitenkaan pidä pelätä suunnatessa poluille; harhailun kautta saattaa löytää vaikka taukopaikaksi sopivan mustikkamättään sinisenään metsän kultaa. Onneksi tässä lajissa kenenkään ei tarvitse suunnistaa yksin, vaan vierellä on aina ihmisiä, jotka auttavat sinua jaksamaan yli sateen kastelemien kivienkin. Tärkeintä on luottamus toisiin, ja se onkin paras kartta, minkä avulla määränpään löytää. On kuitenkin muistettava, että tässä lajissa maali on aina vain välietappi, jossa suunnistajan on ojennettava viestikapula seuraavalle taipaleelle lähtijälle. Toivotan menestystä kaikille samoilijoille myös tulevan vuoden poluille! Missä on minun pohjoiseni? JYYPÄÄ Eksymistä ei kuitenkaan pidä pelätä. ” Johanna Pietiläinen Ikinuori, 75-vuotias Toivo Tehokas neuvoo tällä palstalla nuorta polvea tietokoneiden ja sovellusten käytössä. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: palvelupiste@jyu.?. VAIHDOIN salasanani Korpissa, mutta nyt uusi salasana toimii ainoastaan Korppiin kirjautuessa, vaikka saman salasanan sanotaan toimivan kaikissa yliopiston järjestelmissä! Miten saisin korjattua tilanteen niin, ettei tarvitsisi enää muistella useita salasanoja? Nimim. ”Salasanat sekaisin” SÄÄNTÖIHIN kuuluu yleensä pieniä poikkeuksia, ja näin on asian laita tässäkin tapauksessa. Jos muutat salasanaa Korpissa, muutokset eivät siirry eteenpäin muihin yliopiston järjestelmiin, kun taas salasana.jyu.fi-palvelussa vaihdettu salasana välittyy kaikkiin yliopiston palveluihin, Korppi mukaan lukien. Tilanteesi korjaantuu normaaliksi, kun kirjaudut vanhalla salasanallasi verkossa osoitteeseen https://salasana.jyu.? ja vaihdat salasanan vielä kerran. Terveisin, Toivo Tehokas, THK VINKISTÄ VAARI Informaatioaddikti nauttii sarjakuvista Lihavuustutkija Hannele Harjunen kokee olevansa kokonaisvaltainen nörtti, joka lapsena nautti tietokirjojen lukemisesta. Vapaalla hän tarttuu sarjakuviin. HANNELE HARJUNEN , Jyväskylän yliopiston naistutkimuksen tutkijatohtori, alkoi haaveilla tieteentekemisestä jo lapsena. Hän kuvailee jo silloin olleensa ”utelias informaatioaddikti”, joka lukee koko ajan ja kaikenlaista tekstiä. ”Silloin kuvitteli, että tutkija käyskentelee jossain Oxfordin kaltaisten yliopistojen sisäpihoilla. Kyllä tämä todellinen tutkijan ja opettajan arki on aika kaukana siitä seesteisyydestä. Mutta kyllä minun unelmani on vieläkin olla tutkija, joka saisi vapaasti tutkia oikeasti jotain kiinnostavaa.” SARJAKUVAT tulivat Harjusen elämään hänen ollessaan vaihdossa 1990-luvun alussa Edinburghissa, Skotlannissa. Eksyttyään sarjakuvakauppaan hän alkoi kuluttaa yhä enemmän ja enemmän aikaa sarjakuvien lukemiseen ja niiden maailmaan tutustumiseen. ”21-vuotiaalle tytölle oli onnenpotku löytää se sarjakuvakauppa. Siellä oli paljon miehiä, joilla oli samat kiinnostuksenkohteet kuin itsellänikin – eikä skenessä silloin ollut paljon muita tyttöjä.” Perinteisesti sarjakuvamaailma on ollut yksi maskuliinisuuden saareke. Vielä 1980ja 1990-lukujen taitteessa sarjakuvakulttuurista puuttui kriittisiä näkökulmia ja monesti henkilöhahmot olivat yksipuolisia sukupuolensa toteuttajia. ”Paskin on ehdottomasti ollut sellainen puolipornografinen Omahakissatanssija. Se on todella huono sarjakuva-albumi, ei sitä vaan yksinkertaisesti jaksa lukea kliseitä naisten elämästä. Kyllä miehet osaavat halutessaan kuvata naisia mielenkiintoisina”, Harjunen tykittää. ”Nykyään tytöt osaavat arvostaa kiinnostuksenkohteitaan ja kulttuuriaan. Enää ei kaikkea arvostusta tarvitse hakea miesten ja poikien maailmasta, vaan tytöt pärjää itsenäisemmin itsenään.” Naistutkimuksen tohtoritutkijan suosikkisarjakuvia ovat Love & Rockets sekä Sandman-sarjakuvasarjat. ”Kyllä minua kiehtoi Love & Rocketsissa ne hurjat tytöt, jotka viis veisasivat normeista ja sovinnaisuudesta. Itse halusi olla samanlainen, vaikka olikin oikeasti rauhallinen.” Lapsesta asti myös muumit ovat olleet Harjusella ahkerassa lukemisessa. Vanhemmalla iällä hän on huomannut, että muumeissa on paljon muutakin kuin vain sitä pelkkää muumilaakso-arkea. Muumit Torrelorcassa -albumissa muumit yrittävät hankkia marihuanaa ja päätyvät kokeilemaan mystisiä LBJ-pillereitä. YLIOPISTOMAAILMA ei Ruotsissa ole Hannele Harjusen mukaan yhtä yritysmaailmajargonin ja -käytänteiden läpitunkema kuin Suomi. Hän työskenteli Uumajassa usean vuoden ajan tutkijana kansainvälisessä tutkimusprojektissa. ”Siellä oli enemmän rahaa kaikkeen. Siksi siellä pystyi itse vaikuttamaan enemmän työskentely-ympäristöön. Työntekijöistä pidettiin hyvää huolta eikä niskaan hengitelty”, Harjunen kiittelee. ”Siellä tuli kaikesta sellainen olo, että nämä täällä aidosti arvostavat minua ja työpanostani. Suomessa tuntuu, että pitäisi olla koko ajan kiittelemässä, että saan edes tehdä töitä.” Kyösti Hagert Naistutkimuksen tohtoritutkija Hannele Harjunen harrastaa lähinnä sarjakuvia, joissa käsitellään aikuisia aiheita moniulotteisemmin kuin perinteisissä sarjakuvissa. ”Minä en ole ikinä ollut kiinnostunut fanittamaan supersankareita ja muita marveleita.” AJATTELIJA VAPAALLA J OHANNES K AARAKAINEN G Hannele Harjunen työskentelee naistutkimuksen oppiaineen tutkijatohtorina. Väitöskirjassaan hän tutki lihavuutta sosiaalisena ilmiönä. Samankaltaista tutkimusta ei ole Suomessa eikä maailmallakaan yhteiskuntatieteen parissa juuri tehty. G Harjunen on toiminut aikaisemmin tutkijana Suomen Akatemian ja Euroopan Unionin rahoittamissa tutkimusprojekteissa. Lisäksi hän on työskennellyt Jyväskylän yliopistolla yhteiskuntapolitiikan assistenttina, naistutkimuksessa eri tehtävissä sekä hallinnossa. Hän on toimittanut yhdessä Katariina Kyrölän kanssa Koolla on väliä! -teoksen. G Sarjakuvaperinne on alkanut keskiajalla Euroopassa, vaikkei tarkkaa syntypaikkaa eikä -aikaa tiedetä. Myöhäisempää Wilhelm Buschinin vuonna 1865 julkaisemaa Max ja Moritz -valituskertomusta pidetään nykyisten sarjakuvien esiasteena. G Eri maissa ja kulttuureissa on toisistaan poikkeavia tapoja lukea ja tehdä sarjakuvia. Niin eurooppalainen, amerikkalainen kuin japanilainen mangakin poikkeavat toisistaan suuresti aiheiden ja hahmojen syvyyden osalta sekä teknisesti. FA K TA
• Opiskelijan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävä Student Life -hanke kuulostaa hienolta. Mutta kätkeytyykö kaunopuheen taakse todellista sisältöä? Ja mistä koko hankkeessa on oikeastaan kyse? Teksti: Sirkku Aalto Kuva: Johannes Kaarakainen G allup yliopiston kampuksilla paljastaa Student Life -konseptin olevan opiskelijoille varsin tuntematon. Vain yksi paristakymmenestä haastatellusta muistaa kuulleensa hankkeesta. Valtaosa toteaa suoraan, ettei heillä ole asiasta lainkaan tietoa. Myös konseptin englanninkielinen nimi herättää kummastusta. ”Kuulostaa joltain Tallinnan-risteilyltä”, valtio-oppia opiskeleva Jukka-Pekka Ronkainen sanoo. Y ksinkertaistettuna Student Lifen tarkoitus on ottaa opiskelijan hyvinvointi suurennuslasin alle, tarkastella sitä monesta kulmasta ja miettiä tapoja, joilla hyvinvointia ja opintojen edistymistä voitaisiin parantaa. Tähän yksinkertaisuus sitten päättyykin. Näkökulmina toimivat eri alojen edustajista kootut alaryhmät. Neljän ryhmän nimet huimaavat päätä. On innovatiivisiin opetusja oppimisympäristöihin keskittyvä Inno, opiskelijan hyvinvointiin paneutuva Hyvo-ryhmä sekä vertaistukeen, neuvontaan ja ohjauspalveluihin keskittyvä VeNe-ryhmä. Osaajaksi-ryhmän tehtävänä on tukea ”opiskelijan kasvua monipuoliseksi osaajaksi”. Jäseniä ryhmiin on haalittu yliopiston lisäksi yrityselämästä. Mukana on niin Jyväskylän kaupungin, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) kuin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) Jyväskylän toimipisteenkin edustajia. Opiskelijan ääntä pitää yllä opiskelijaedustaja, joita on jokaisessa ryhmässä yksi. ”Opiskelijoiden asioista keskusteltaessa opiskelijoiden edustajia voisi mielestäni olla enemmän kuin yksi per ryhmä”, sekä Inno että VeNe -ryhmissä istuva Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri Hannu Heikkilä toteaa. T ähän asti Student Life on kuulostanut nimeään myöten lähinnä sanahelinältä. Hanketta on käynnistelty hienolta kuulostavin Kick off ja Sykähdys-seminaarein. Konkretia on kuitenkin uupunut lähes täysin. Myös alaryhmissä on oltu huolissaan sisällön puutteesta. Huolta on lisännyt se, että Student Life on toistaiseksi edennyt ilman rahoitusta. Ryhmät ovat suunnitelleet toteutuskelpoisia pilottihankkeita ilman erillistä korvausta. ”Ryhmän resursseina ovat opiskelijoiden hyvinvoinnista kiinnostuneet jäsenet, jotka käyttävät työaikaansa ryhmän työskentelyyn. Rahallisia resursseja ryhmällä ei ole”, opiskelijan hyvinvointiin keskittyvässä alaryhmässä istuva, JYYn sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen sanoo. Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen kertoi lokakuussa, että konseptille on varattu ensi vuodeksi rahoitusta. Rahamäärän suuruus on vielä arvoitus. Alaryhmien jäsenet joutunevat jatkossakin toimimaan ilman erilliskorvausta. ”Käsitykseni mukaan rahaa tullaan mahdollisesti kohdentamaan lähinnä pilottien toteuttamiseen”, Vainikainen toteaa. R yhmissä on kuitenkin onnistuttu nyhjäisemään tyhjästä. Ensimmäiset pilottihankkeet päästään Student Life -ohjausryhmän puheenjohtajan, vararehtori Helena RaskuPuttosen mukaan aloittamaan vuoden 2011 aikana. Hankkeiden myötä Student Lifen pitäisi alkaa näkyä opiskelijan arjessa. Millaisia kokeiluja sitten on luvassa? Hyvinvointiryhmän ykköspilottina on tällä hetkellä kattava hyvinvointisivusto. Tarkoituksena on koota opiskelijan hyvinvointia koskeva tieto yhteen osoitteeseen. ”Meillä on kokemus, että opiskelijat eivät löydä tietoa helposti, sillä sitä on ripoteltu eri tahojen Internet-sivuille”, Vainikainen kertoo. Oppimisympäristöihin keskittyvän Innoryhmän tavoitteena taas on luoda opiskelijoille paikkoja ryhmätöiden tekemiseen ja ajatustenvaihtoon. Tällaisia ovat esimerkiksi lokakuun lopulla avatut kampusolkkarit. Myös Agoran holvin ja Parviaisen talon ottamista opiskelijakäyttöön on mietitty. Ryhmän tähtäimessä on myös ePortfolio, joka auttaisi opiskelijaa parantamaan mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla. Portfolioon sisältyisi ainakin eurooppalainen kielisalkku, joka konkretisoisi kielipasseineen ja työnäytteineen opiskelijan osaamista. ”Portfolion avulla todisteita osaamisesta voi kuljettaa sähköisesti ja siihen kerättyä tietoa voisi siirtää esimerkiksi työja elinkeinotoimiston järjestelmään, mikä helpottaa työhakemusten tekoa”, Heikkilä sanoo. E nsi vuosi tuo konseptiin kauan kaivattua sisältöä, vaikka hanke etsii vielä lopullisia uomiaan. ”Vasta pilottihankkeiden ideoinnin kautta Student Life on alkanut näyttää muultakin kuin juhlapuheelta – matkaa ja haasteita toteuttamisessa kuitenkin on”, Heikkilä toteaa. Haasteita Heikkilä näkee esimerkiksi siinä, miten ryhmien ideat käytännössä toteutetaan ja kuka toteutusvastuun ottaa. Marraskuun pilottiseminaarin myötä opiskelijan ääni voimistui, kun opiskelijat pääsivät kommentoimaan hankkeita ja kertomaan, mikä hyvinvoinnissa ja opintojen sujuvuudessa heidän mielestään mättää. Osallistujien ideat ja parannusehdotukset kirjattiin ylös toistaiseksi melko keskeneräisten pilottien hiomista varten. Opiskelijan sana saattaa painaa myös siinä, mille hankkeille rahaa lopulta heltiää. Konseptia ei Heikkilän mukaan olekaan syytä tyrmätä suoriltaan. ”Parhaimmillaan Student Lifessa saadut ideat voisivat aidosti edistää opiskelijan hyvinvointia Jyväskylässä”, hän summaa. Paremman huomisen Student Life
• Taidebasaari Lauantaina 11.12. • Sunnuntaina 12.12. • klo 11-18 Jyväskylän taidemuseon Holvissa • Kauppakatu 23 Dale Yudelman, Table Mountain, 2004 J ouluinen Jyväskylän Ylioppilaslehti järjestää lukijoilleen valokuvauskilpailun, jonka teemana on "Opiskelumotivaation lähde". Kuka tai mikä potkii sinut aamuluennolle, miten selviät pänttäysurakasta tai mikä auttoi gradun valmiiksi? Kilpailuun osallistutaan digitaalisella valokuvalla. Valokuvat on toimitettava 7.1.2010 mennessä sähköpostilla osoitteeseen valokuvauskilpailu@jyy.fi. Kuvan mukaan tulee liittää kuvaajan nimi sekä yhteystiedot. Kuvaajalla täytyy olla lähettämäänsä valokuvaan täydet oikeudet. Kilpailun järjestäjällä on oikeus julkaista kilpailuun osallistuneita kuvia ilman erillistä korvausta kertajulkaisuna sekä Jyväskylän Ylioppilaslehdessä että lehden verkkosivustolla. Kilpailuun osallistuvien kuvien tekijänoikeudet säilyvät kuvaajalla. Voittajan valitsee kilpailun järjestäjistä koostuva raati. Voittaja julkistetaan Jylkkärin numerossa 1/2011 ja lisäksi hänelle ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti. Paras kuva palkitaan sadan euron lahjakortilla Kampus Dataan. Lisätietoa: valokuvauskilpailu@jyy.fi. Jylkkär i ilmestyy vuonna 2011 kaikkiaan 15 kertaa. Numeroista yksi on Jyväskylän seudulle jaeltava kaupunkinumero, jonka painos on noin 52 000 kappaletta ja kolme 7000 kappaleen painoksen abinumeroita. Jylkkärin normaalipainos on 6000 kappaletta. Ilmestymisaikataulu: NUMERO DEADLINE ILMESTYY 1 ke 5.1. ma 17.1. 2 (abi) ke 19.1. ma 31.1. 3 ke 2.2. ma 14.2. 4 (abi) ke 16.2. ma 28.2. 5 ke 2.3. ma 14.3. 6 (kaupunki) ke 16.3. ke 30.3. 7 ke 30.3. ma 11.4. 8 ke 20.4. ma 2.5. kesätauko 9 ke 24.8. ma 5.9. 10 ke 7.9. ma 19.9. 11 ke 21.9. ma. 3.10. 12 ke 12.10 . ma 24.10. 13 (abi) ke 26.10 . ma 7.11. 14 ke 9.11. ma 21.11. 15 ke .11. ma 5.12. Mainokset myyvät myös ensi vuonna RC Kustannus / Karel Christensen p. 044 5000 450, karel.christensen@rckustannus.fi sekä Pirunnyrkki Oy p. 02 2331 222. Varaa tilasi jo nyt!
• 10 VAPAALLA KAMPUS KINO Viljabisnes tuotti useita satoja. Ti 7.12. kello 19 Tom DiCillo: When You’re Strange (Yhdysvallat 2009) When You’re Strange seuraa arkistomateriaalin avulla The Doorsia vuodesta 1966 laulaja Jim Morrisonin kuolemaan asti vuonna 1971. Mukana on myös ennennäkemätön, restauroitu pätkä Morrisonin ja Paul Ferraran lyhytelokuvasta HWY An American Pastoral. The Doorsin keikkataltionteihin verrattaessa moni nykybändi vaikuttaa kesyiltä vahanukeilta. Ohjaaja Tom DiCillon vangitsema ajankuva höystettynä yhtyeen hienolla musiikilla sekä keulakuvansa mystisellä käytöksellä tekee dokumentista ainutlaatuisen. Kertojana Johnny Depp. Yliopistocheerleaderit SM-kisoihin Cheerleadingin SM-kisoissa nähdään 11.–12. joulukuuta jyväskyläisväriä, kun Campuksen Koonto Dance Team kisaa tanssisarjan mestaruudesta. Pääosin yliopiston liikuntaja terveystieteiden opiskelijoista koostuva joukkue sijoittui alkukarsinnoissa neljänneksi. Lutakon väkeä uhkaa enää sisäinen hajaannus. MITÄPÄ HIEMAN päälle kaksikymppinen elävän musiikin yhdistys voisi oppia vuosien talousvaikeuksista, jollei pärjäämään omillaan? ”On turha odottaa, että joku muu tulee tekemään sen, mitä täytyy. Ainakin naiivi luottamus poliitikkoihin on kadonnut”, sanoo Jonna Paananen, tänä vuonna 20-vuotiasta Tanssisali Lutakkoa juhlivan Jyväskylän elävän musiikin yhdistyksen, Jelmun, toiminnanjohtaja. Miltei alusta saakka Jelmun toiminnassa mukana ollut Paananen on nähnyt tanssisalin historiassa niin alkuvuosien konkurssija häätöuhat, taistelun vastaan tanssisalin lanaamista parkkipaikaksi kuin viimeisimmän seesteisyyden ajan. ”Lopulta asiat järjestyivät parhaalla mahdollisella tavalla.” ”PARHAALLA mahdollisella” Paananen tarkoittaa talon purkutuomion välttämistä ja remontointia. Tulevaisuus näyttää vakaalta. Ainakaan syksyn taloustilanne ei aiheuta Paanaselle harmaita hiuksia ja velkaa lyhennetään sovitusti. Jelmun palkkalistoilla on neljä täysipäiväistä työntekijää ja tulevaisuutta suunnitellaan useamman vuoden tähtäimellä. ”Enää ei korjata vessoja snorkkelin putkella”, Paananen tokaisee. Strategiatyötä tai viisivuotissuunnitelmia tanssisalissa ei kuitenkaan tehdä. Paananen toivoo, että toiminta jatkossakin muotoituisi vapaaehtoisten ympärille ja heidän näköisekseen. Myös tuottajana toimivan Jenna Lahtisen mukaan Lutakon vahvuus on talkoolaisperhe, jonka välitön ja omistautuva asenne lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että tanssisali valittiin tänä vuonna Vuoden keikkapaikaksi. ”Meille oli iso juttu, että sen valinnan tekivät tänä vuonna nimenomaan bändit”, Lahtinen sanoo. Hän epäilee, että muusikoiden tyytyväisyyden takaa yhdistelmä vieraanvaraisuutta ja ylimääräisen pokkuroinnin välttämistä. ONKO PAIKKANSA vakiinnuttaneella rockluolalla sitten enää mitään pelättävää? Muita järjestöjä koetteleva vapaaehtoisten puute ei Jelmun toiminnassa ole näkynyt. Yleisön musiikkimaku sirpaloituu, mutta keikoille on riittänyt väkeä. Tanssisalin ympärille nousevan hotellin ja kävelykannenkin Paananen näkee positiivisena. ”On tietysti mahdollista, että kun asiat ovat niin hyvin, eikä ole enää yhteistä uhkaa, ruvetaan riitelemään keskenään”, hän pohtii. Ei Lutakossa silti vieläkään turhan leveästi eletä. Kaupungin suunnalta toiveena olisi saada juhlapuheiden lisäksi konkreettista apua. Verrattuna esimerkiksi kaupunginteatterin saamiin avustuksiin jelmulaiset kokevat olevansa lapsipuolen asemassa. Paananen epäilee syyksi populaarikulttuurin heikkoa arvostusta. ”Se on suoraan sanoen ikärasismia.” Arvostusta parantanee hitaasti ja varmasti rock-musiikin kuuntelijoiden ikääntyminen. Paanasen ja Lahtisen mukaan ei ole tavatonta, että samalle Lutakon keikalle tulisi kolmen sukupolven edustajia samasta perheestä. Parhaimmillaan tanssisali voisikin tarjota paikan eri-ikäisten kohtaamisille. ”Ei kolme–nelikymppisten ja teiniikäisten kohtaamiselle ole juuri muita paikkoja kuin joku koulu.” Samasta syystä 37-vuotias Paananen ei usko toiminnanjohtajan parasta ennen -päiväyksen tulevan vielä vähään aikaan vastaan. Toimijat voivat aikuistua ja yhdistys tiloineen ikääntyä, mutta toiminnan teini-ikäinen, kapinallinen ja rouhkea henki säilyy. ”Vaikka joskus ajattelin, että jos oon vielä kolmekymppisenä täällä, niin voi helvetti”, Paananen nauraa. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Jelmu selvisi laulujen lunnaista Lähetä järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. JÄRJESTÖT EVANKELISET OPISKELIJAT Kaipaatko jo joulun lämpöä? Tule nauttimaan kirkkaimman Tähden valoa lauantaina kello 18.30 Lutherin kirkolle (Kansakoulukatu 5)! Tulossa 11.12. Joulun kuvaelmia – joulujuhlassa mukana EO:n kummi Markku Jokinen, Gospelkuoro Enkoreage, sinä sekä yllärikivaa! Joululoman jälkeen illat jatkuvat makoisasti: 8.1. Hyvin on pullat uunissa – leivontatalkoot, 15.1. Anne Hopeavuori – Minä olen...?, 22.1. Kari Valkonen – Löydä lahjasi – löydä kutsumuksesi! Olet tervetullut myös messuun kirkolle sunnuntaisin kello 12. Vuoden viimeinen messu 19.12. Messut jatkuvat 16.1.2011. *EXTRA* Meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta! – Luukas 1:78. Infoa muusta mukavasta voi kysyä Jaanalta, eo.jkl.opiskelijatyontekija@gma il.com, 044 351 5570 tai osoitteesta www.sley.?/eo/jkl/ G Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu perustetaan tammikuussa 1989 pidetyssä kokouksessa. Yhdistysrekisteriin se kirjataan kuitenkin vasta kesäkuussa 1990. Lutakon purkua odottavan leipomorakennuksen remontoiminen rock-klubiksi alkaa samoihin aikoihin. Yleisölle Tanssisali Lutakko avataan saman vuoden marraskuussa. G Alkuvuonna 1992 Jelmu saa häädön vuokrarästien takia. Tilanteesta kuitenkin keplotellaan pois maksusuunnitelman, lahjoitusten ja kaupungin avustusten turvin. Jonna Paananen aloittaa taloudenhoitajana ja ryhtyy panemaan yhdistyksen raha-asioita ruotuun. Talousvaikeudet jatkuvat vuoteen 1998 saakka, mutta toiminta vakiintuu. G Vuosina 1999–2005 Jelmun aika kuluu purkutuomiota vastaan taistellen. Kaupunki lupailee yhdistykselle pitkään korvaavia tiloja, mutta vuonna 2003 Jelmu kyllästyy odotteluun ja alkaa vaatia Lutakkoa itselleen. Monimutkaisten kuvioiden jälkeen yhdistyksen osaomistama kiinteistöyhtiö ostaa talon avustusten ja jyväskyläläisen kulttuurimesenaatti Kauko Sorjosen säätiön takaaman lainan turvin. Taloa aletaan remontoida. G Marraskuussa 2010 Jelmu juhlii 20vuotiasta tanssisalia muun muassa kusFA K TA Jonna Paananen Juuso Kinnunen ja Topi ”Huli” Jauhiain Ahkeran talkootyön lopputuote on onn nut raati äänesti Lutakon tänä vuonna Suomi-reggaeta soittava Raappana eli Lutakossa marraskuun puolivälissä.
• 11 Aapo Kuortti KIINALAISEN XI’ANIN asukkaat paljastivat tänä syksynä barbaarisen luontonsa kuullessaan, että veriviholliset japanilaiset ovat ruvenneet kukkoilemaan. Sisäpoliittisilta ongelmilta silmänsä ummistava kansa ärähti osoittaakseen tukensa kiinalaiselle merikapteenille, jonka Japani oli pidättänyt maiden välejä hiertävän, asumattoman saariryhmän alueella. 7 000 raivopäätä kävi huutelemassa kaupungilla vihaisia japanivastaisia lauseita. Löivät vielä mennessään japanilaisia autoja palamaan. Taisi kiinalaisia autonomistajia seuraavana aamuna harmittaa, kun tuli ostettua Toyota. Mielenosoituksia nähtiin ympäri Kiinaa, mutta on kummallista, että juuri xianilaiset tuhansien kilometrin päästä vetävät suurimman mandariinin nenäänsä ilman, että ovat ikinä nähneet yhtään elävää japanilaista. Melkoisen ihailtavaa isänmaallisuutta! SUOMESSA SODAN syvät arvet ovat umpeutuneet vähitellen sotineen väestön loikatessa luonnollista tietä taivaalliseen laulukuoroon. Nouseva sukupolvi näkee itänaapurin enemmän rahan tuoksuisena mahdollisuutena. Nykyään rehellisesti venäläisiä vihaavia suomalaisia tapaa ainoastaan keväisin, mikäli punakone on lähettänyt leijonat kiekkokisoista kotimatkalle. MIELENKIINTOINEN oli myös vaihtoyliopistoni reaktio japanilaisvastaisuuteen. Ylimääräiset vartijat ilmestyivät porteille tarkastamaan kaikkien opiskelijoiden kansallisuuden. Sisään pääsi jokainen yliopiston opiskelija, mutta ulos japanilaisilla ei ollut mitään asiaa. Heidät pidettiin suojasssa vihamielisiltä kiinalaisilta. Jopa eteläkorealaiset ystäväni joutuivat perumaan suunnitellun retkensä, sillä yliopiston johtoportaan mielestä paikalliset tuskin erottavat japanilaisia ja eteläkorealaisia toisistaan. Antavat surutta turpaan molemmille. MARRASKUUSSA vetävä, mutta aina hyvin äkäinen opettajamme käski napakasti lopettamaan Canonin kameroilla kuvaamisen ja japanilaisilla autoilla ajamisen. Hän oli nähnyt Renrenistä (Kiinan Facebookkopio), että useita tunnetuimpien japanilaismerkkien tuotteita oli murskattu ympäri Kiinaa, emmekä edes me valkoihoiset olisi turvassa tältä anarkistiselta aallolta. Hänen mukaansa Kiinassa vallitsee ajattelutapa, että paras kosto japanilaisille on rikkoa ja olla ostamatta heidän tuotteitaan. ”Katso itään, aurinko nousee, katso suuri mies syntyy, katso se on Mao Zedong”. Kauan eläköön kommunismi! K i r jo itt a j a o n puh evies t in n än o pi sk e l i ja . JÄLKIKIRJOITUS Kommunistinen ostoboikotti ” Aapo Kuortti 1700-luvun kylämaisema verkossa Yliopiston verkkosivuilla pääsee tutustumaan 1700-luvun kylämaisemaan. Virtuaalikylään on mallinnettu Hollolassa sijaitseva Toivolan kylä. Malli perustuu vuodelta 1705 peräisin olevaan maakirjakarttaan, ja sen on toteuttanut historian ja etnologian laitos yhteistyössä hämeenlinnalaisen mediayrityksen kanssa. Virtuaalikylän on tarkoitus täydentää käsitystä kulttuuriympäristöistä, sillä esimerkiksi jo olemassa olevissa kotiseututai talomuseoissa pihapiirit eivät ole välttämättä alkuperäisiä: usein rakennuksia on haalittu eri kulmakunnilta. Toivolan kylään voi tutusta osoitteessa virtuaalitoivola.jyu.?. Taisi kiinalaisia autonomistajia seuraavana aamuna harmittaa, kun tuli ostettua Toyota. tantamalla toimittaja-musiikko Tomi Tuomaalan kirjoittaman historiikin ”Schaumaninkatu 3: Tanssisali Lutakko 1990–2010”. Vuosittain tanssisalin konserteissa on liki 40 000 kävijää. Toiminta on silti vapaaehtoiskeskeistä. Lähde: Tomi Tuomaala: Schaumaninkatu 3: Tanssisali Lutakko 1990–2010 nen virittelivät kattoon peilipalloja marraskuussa pidettyjen 20-vuotisjuhlien aattona. Jenna Lahtinen aloitti Lutakossa talkoolaisena 2000-luvun alussa. Nyt hän on yksi Jelmun neljästä palkatusta työntekijästä. nistunut keikka. Muusikoista koostua Suomen parhaaksi keikkapaikaksi. i lahtelainen Janne Pöyhönen esiintyi J OHANNES K AARAKAINEN Pekka Kuusisto avaa Sinfonian kevään Jyväskylän Sinfonian kausi käynnistyy tammikuun 12. päivä kristallien helistessä, kun kaupunginorkesteri esittää Uljas Pulkkisen kaksoiskonserton. Teosta saapuvat tulkitsemaan harmonikkataiteilija Janne Rättyä sekä yksi Suomen tunnetuimmista viulisteista, monitaituri Pekka Kuusisto. Sinfonian kevään monipuolisessa ohjelmistossa kuullaan lisäksi esimerkiksi Pekka Kostiaisen pääsiäisoratorio Triduum Paschale Musica-kuoron tulkitsemana. Kauden aikana Sinfonian solisteina vierailevat muun muassa myös iskelmätähti Paula Koivuniemi, pianisti Eero Heinonen ja Vox Aurea -kuoro.
• 12 ARVIOT ARVIOT Humppa-Cannon: Mr. Cannon – Hän on Cannon (Love Records 1974) YHDENNÄKÖISYYS julkkisten kanssa oli aikoinaan Suomessa niin kiinnostavaa, että aiheesta järjestettiin lukuisia kilpailuita. Voittajille oli tiedossa ainakin hetki kuuluisuutta, ja joissakin tapauksissa jopa levytyssopimus. 1950-luvun viihdytyskiertueiden autokuskina ja vähitellen esiintyjänäkin toiminut Olavi Kivikoski nousi rivimuusikosta eturiviin, kun Ilta-Sanomat julkaisi hänestä jutun 1970luvun alussa. Jutun motiivina oli Kivikosken hämmentävä yhdennäköisyys Suomen televisiossa pyörineen Cannon-etsiväsarjan päähenkilön Frank Cannonin kanssa. KIVIKOSKI ALKOI havainnon jälkeen esiintyä tanssilavoilla Suomen Cannonina. Yhdennäköisyyden huumassa mies lennätettiin myös Hollywoodiin, jossa hän tapasi Frank Cannonia esittäneen näyttelijä William Conradin. Yhteiskuva kaksoisolentojen tapaamisesta levisi Suomen lehtiin, ja Suomen Cannon piti totta kai saada myös laulamaan levylle yhdennäköisyydestä. Kivikosken eli Humppa-Cannonin ainoa single vääntää vielä kappaleen nimessä rautalangasta, että kyseessä todellakin on etsivä Cannonin kaksoisolento. Cannon-nimestä sai myös tekstiin sopivia puujalkavitsejä kuten kertosäkeen ”Kautta puun, yli kannon”, joka riimittyy hienosti kappaleen nimen kanssa. Sanoittajalegenda Saukki on muutenkin onnistunut tekemään tekstistä hauskan ja teknisesti moitteettoman. Vaikka Olavi Kivikosken artistinimi on levyllä Humppa-Cannon, humppa-etuliitettä ei kannata pelästyä. Taustabändi soittaa Apuolella lähinnä laadukasta beatiskelmää. B-puolella humppavaikutteet ovat jo enemmän esillä, joten sitä suositellaan vain asiaan vihkiytyneille. Humppa-Cannonin single on musiikillisesti toimiva, mutta yhdennäköisyys kiinnosti kansaa vain vähän aikaa, joten lisää Cannonlevytyksiä ei tullut. Kivikoski jatkoi viihdytysuraansa pyörittämällä tanssilavaa ja vetämällä laulukilpailuja ravintoloissa. Kesällä 2007 kuollut Kivikoski kuului niihin suomalaisiin merkkihenkilöihin, joiden syntymäpaikkana toimi Lepikon torpan sauna. Hänen kohdallaan kyseessä oli kuitenkin eteläsavolaisessa Haukivuoren kunnassa sijainnut torppa. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Kanuunan lailla listoille PE 10.12. ANARKOPUNKHCPEIJAISET | 22-03 | 4 € LA 11.12. SEISOMAPAIKKA | 18.30-02 | 13/9 € PE 31.12. CLUB KAAPIN TRADITSIONAALI UV! | 22-04 | 3/6 € PE 31.12. EFEKTIN UV-KEMUT | 22-04 | 5 € PE 7.1. DEATH BY SNOO SNOO, VENE | 22-03 | 5 € LA 8.1. ANARKOPUNKHCMYTKEET | 22-03 | 4 € PE 14.1 CLUB LUNATIC ECLIPSE | 22-03 | 3 € La 15.1. SEISOMAPAIKKA | 18-02 | 13/9 € PE 21.1. ANTIKLIMAX, SOTAVIHA, KÖLD OCH SMÄRTA | 21-03 | 4 € PE 28.1. CLUB KAAPIN TAMMIBAILUT VIERAANA KMD | 22-03 | 3/6 € LA 29.1. REGGAE CONNECTION | 22-03 John Fagerholm ja Jaakko Riihimaa: Albert Järvinen Johnny Kniga Pekka ”Albert” Järvinen oli yksi suomalaisen rock-historian taidokkaimpia kitaristeja. Täten on oikeus ja kohtuus valottaa hänen värikästä elämänkaartaan ja muusikonuraansa jo aikaisemmin kirjoitettua Hurriganes-historiaa laajemmin. Tämän tehtävän yli 400-sivuinen elämäkertateos hyvin täyttääkin. Järvinen esitellään kirjassa paitsi kehuttuna bändija studiomuusikkona myös räätälinä ja koruntekijänä sekä ahkerana lukijana, jota kiinnostivat intiaanikulttuurit. Kirjoittajien perusteellisuutta kuvaavat sekä yli 200 haastattelun ja läpikäytyjen tekstien määrä että niiden lähdekriittinen tutkimisote – liitteenä olevia äänite-, kitara-, ja laiteluetteloita u n o h t a m a t t a . Tekstiltään kirja on kuitenkin helppolukuinen. Kerronta kunnioittaa päähenkilöään tämän niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Jopa Albertin asteittain yhä vaikeutunutta päihdeongelmaa ei vähätellä muttei liioin hehkutetakaan. Psykologisoinninkin kirja kuittaa vain toteamalla kitaristineron herkäksi ja vähintäänkin kaksisuuntaiseksi persoonaksi. Jari Kokkinen ”Soitan niin kauan kun elän tai pystyn.” A Tommi Uschanov: Suuri kaalihuijaus Teos Kirjan alaotsikko ”kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä” paljastaa kirjailijan tarkoituksen. Tommi Uschanov tahtoo kertoa, kuinka tietämättömiä ja ymmärtämättömiä ihmiset ovat yhteiskunnallisten asioiden suhteen ja kuinka mielivaltaista poliittinen päätöksenteko voi pahimmillaan olla. Teos antaa äänestäjistä ja demokratiasta hyvin synkän kuvan, mutta pelastaa epätoivoon luisuvan lukijansa esittämällä asiat niin ilkikurisen hauskasti, ettei ihmisten epäloogisuuksille voi olla naurahtelematta. Huolella ja kattavasti laadittu viitteistö on lukijalle hyödyllinen ja saattaa matkalle siihen poliittisen psykologian maailmaan, josta Uschanov kirjansa ainekset ammentaa. Kirjassa pompitaan nopeassa tahdissa yhdestä eriskummallisesta poliittisesta ilmiöstä toiseen sellaisella vauhdilla, että välillä on vaikea pysyä perässä. Aiheet ovat herkullisia, mutta kenties olisi ollut hedelmällisempää keskittyä syvällisemmin harvempien asioiden erittelemiseen kuin tykittää hämmentäviä ilmiöitä sarjatulella. Myös lauseet ovat ajoittain hankalalukuisia, ja kirja olisikin kaivannut enemmän jämäkkyyttä ja editointia. Jukka Torikka ”Epätoivoisen hauska.” A Jyväskylän huoneteatteri: Home sweet home – sisäilmastonmuutos Ohjaus: Mika Terävä, Rooleissa: Jari Määttä, Marianna Räsänen, Laura Happonen, Jani Ahonen, Kari Eloranta. Home sweet home – sisäilmastonmuutos on kuvauksensa mukaan sisäilmastoltaan haastava tragikomedia. Näytelmän idea on omakohtainen: se syntyi kirjoittajien, Mika Terävän ja Raija Saukon, perheen kokemuksista. Keskiössä on nelihenkinen perhe, jonka opettajaäiti sairastuu pahaan homeallergiaan koulun sisäilmaongelmien vuoksi. Home sweet home tarttuu arkiseen mutta vaikeaan aiheeseen suorasukaisesti. Se naurattaa, vaikka pohjalla on oikea yhteiskunnallinen ongelma. Näytelmän huumori on suomalaiseen mielenlaatuun uppoavaa: melankolisen ironista. Homeongelman tilalle voi kuvitella lähes minkä tahansa mediassa vellovan ilmiön lomautuksista vanhustenhoidon resurssipulaan asti. Näytelmän ohjannut Terävä on onnistunut saamaan viiden näyttelijän voimin kasaan lähes kolmenkymmenen roolihahmon tarinan. Näyttelijäkaarti vaihtelee onnistuneesti roolista toiseen, vaikka joitakin sivuhahmoja olisi voinut karsiakin. Jari Määtän tulkitsema perheen isä toteaa näytelmässä: ”Kaikki haaveet ovat valhetta, kunnes niistä tulee totta”. Tämä tiivistää Home sweet homen pohjavireen; se on traagisesta aiheesta huolimatta arkisen toiveikas. Laura Glad ”Traaginen, mutta arkisen toiveikas.” Jyväskylän ylioppilasteatteri: Punainen viiva Ohjaus ja dramatisointi: Kaisa Nissi, Rooleissa: mm. Nina Pärssinen, Tuomas Vaahtoluoto, Sami Valkonen, Linda Lehtiniemi Aiemmin oopperaksi ja elokuvaksi käännetty Ilmari Kiannon Punainen viiva puoltaa paikkaansa Jyväskylän ylioppilasteatterin juhlavuoden päänäytelmänä. Kaisa Nissin tekemä dramatisointi on onnistunut, vaikka näytelmän ohjaus jääkin osin kaipaamaan napakkuutta. Ajoittaisten kuolleiden hetkien sijaan lavalle olisi voinut mahduttaa enemmänkin sisältöä itse romaanista. Niin näytelmän lopun lohduton ja eleetön mutta paljon kertova hiljaisuus olisi jättänyt katsojaan entistä pakahduttavamman jäljen. Kokonaisuus kuitenkin toimii, eikä taitavaa näyttelijäjoukkoa seuratessa tarvitse pelätä kokevansa myötähäpeää. Erityisen riemastuttava on Sami Valkosen esittämä naapurin Elmeri, joka varauksetta innostuu uudesta aatteesta. Teemoiltaan Punainen viiva lienee aina, ja varsinkin eduskuntavaalien myötä, ajankohtainen. Tekstinä se on JYTiltä nappivalinta. Marja Honkonen ”Eleetöntä paatosta.”
• IN ENGLISH 13 Sexual health issues are the reason for every third visit to the Finnish Student Health Services. Most concerns are about pregnancy and contraception. Preparing for Going Home EXCHANGE students who are leaving Finland during the Christmas break are advised to plan returning their survival kits well in advance. During holiday season in the end of December, the appointment has to be made two weeks in advance. To schedule an appointment, please contact the recreational secretary of the Kortepohja student village by email: kylasihteeri@jyy.?. Before departure all exchange students must also fill an online departure information form and give notice in writing if the ending date of the lease is not marked in the tenancy agreement among other things. You should unsubscribe from mailing lists and inform the Kortepohja or KOAS accommodation office about your account number, IBAN and BIC/SWIFT codes and the name and address of your bank in order to receive your deposit back. A helpful check-list for departing exchange students can be found from the International Of?ce's website. Russian Art in Ilokivi THE ART exhibition “Works of inspiration” by Mariia Elizarova, a Russian exchange student, will be showcased at the Ilokivi lunch cafeteria until December 20. The exhibition consists of paintings and impressive batik dyed compositions. Spend Christmas in Jyväskylä EVEN if your spending Christmas in Jyväskylä, you do not have to be alone. International students are planning a Christmas celebration together in Lillukka, Kortepohja, with the help of the Student Union. For more information contact kv-sihteeri@jyy.?. NEWS in BRIEF Free Airtime for Exchange Students 2 500 students will receive a free pre-paid mobile phone subscription next spring. NEXT SPRING exchange students coming to Finland will receive free pre-paid mobile phone subscriptions. Erasmus Student Network Finland and the telecommunications company DNA have agreed on a deal to provide a total of 2 500 incoming exchange students with a pre-paid subscription worth 7,90 euros each. DNA buys the students the ?rst round of calls and text messages after which the students have the option to purchase re?lls. According to Oscar Boije, currently the vice-president of ESN Sweden, 12 out of the 15 ESN sections in Finland will be taking part in the arrangement. Boije started working on the project last spring as the president of ESN Åbo Akademi. He says that the deal came out as a side-product of ?nding advertisers for the ESN student overalls. ”I contacted telecommunications companies about the overalls, but ended up also asking about possible deals on pre-paid subscriptions. At the end, no one was interested in the overalls, but some in a mobile phone deal”, Boije tells. After negotiating with three companies, ESN decided to work with DNA. According to Boije, the company’s refill rates, for example, are very competitive compared to other mobile service providers. ”The DNA pre-paid subscription was also the only one that works outside of Finland. That’s useful considering all the trips to Sweden and Russia ESN is organizing during the semesters”, Boije adds. IN JYVÄSKYLÄ the pre-paid subscriptions will be distributed to incoming exchange students on orientation week along with a new welcoming package. Marja Ojala, the president of ESN JYY, says that the organization is very glad about both the DNA-collaboration and the new package. ”This is truly a joyous triumph. It’s good to have something tangible to give to exchange students upon their arrival”, Ojala comments. The deal with DNA will serve at least three semesters worth of exchange students and Boije hopes it will be renewed after spring 2012. ”It’s been good to see a project, for which one has worked for so long, come to life.” Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? It’s good to have something tangible to give to exchange students upon their arrival. ” Marja Ojala
• POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Pe 10.12. Martti Servo & Napander. La 11.12. Amorphis. Poppari: To 9.12. Joona Toivanen Trion levynjulkkari. Pe 10.12. Constantine. La 11.12. Blues Live pikkujoulu. Ma 13.12. Monday Club @ Sanna & Heikki. Ma 13.12. JAO:n perusopetuksen laulajat. Ti 14.12. Maailmanmusaja soul-workshop. Ke 15.12. Wooden Island. To 16.12. Maailmanmusa-workshop. Pe 17.12. Heidi Tuikkanen Group @ Linda Tikkanen Band. Ma 20.12. Monday Club @ Sara Johannala. Ti 21.12. All Stars Christmas Band. SU 26.12. Perinteiset Tapanijamit. Pe 31.12. Let's Eppelin. La 15.1. Blues Live. Ilokivi: Pe 10.12. Anarkopunkhcpeijaiset. La 11.12. Seisomapaikka. Pe 31.12. Club Kaapin traditsionaali uv! Pe 7.1. Death by Snoo Snoo, Vene. Vakiopaine: Ti 7.12. Syvältä! La 11.12. Klaara. la 18.12. Inariveljet. Red Neck: Pe 10.12. Bryn Jones Hooliganes feat. Ben Granfelt. Pe 17.12. Rock’in Ganes. Pub Katse: To 9.12. Naked, Folke Westside, Support. Pe 10.12. New Deadline, Parkside Lights. La 11.12. For Selena and Sin. Su 12.12. Jamit. Pe 17.12. Caroline. La 18.12. Potra. Su 19.12. Jamit. Pe 24.12. DJ Lortto. La 25.12. DJ Lortto. Su 26.12. Tapaninpäivän Jamit. Pe 31.12. Antony Parviainen Trio. La 1.1. Ikuinen Vaiva, Support. Su 2.1. Jamit. To 5.1. Foto & Esko. Pe 6.1. Pepe Ahlqvist. La 7.1. White Corona. Ylä-Ruth: La 4.12. Tiina Joella. Su 5.12. Gary & The Capers, asiakaspikkujoulut. Ma 7.12. Tietovisa klo 21. Pe 10.12 La sega del Canto. La 11.12. Duo Neverseen. Ti 14.12. Tietovisa klo 21. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Valovoimaa 24 h – Alvar Aalto & Viljo Hirvonen & Valaistustyö Ky, 2.1.2011 saakka. Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: Koti, uskonto ja äidinmaa – Päivi Meriläinen, retrospektiivi, 1.1.2011 saakka. MUMs – Vastuullisesti valmistettuja veistoksia, 16.1.saakka. Suomen käsityön museo: Galleria: Nallet joulupuuhissa. Suomen Nukketaiteilijoiden joulunäyttely Ikkunagalleriassa, 2.1. saakka. 17.12. – 20.3. 10 vuotta – eikä suotta! Suomen Nukketaiteilijoiden juhlanäyttely Aulassa. Suomen kansallispukukeskus: Kuja: Vuosisadan kuoromatka. Vaput 100 vuotta. 27.2. saakka. Näytönpaikka-ikkuna (Kilpisenkatu 12): Talvipäivän seisaus, Teija Ässämäki ja Marjo Suhonen, 19.12. saakka. 21.12. – 9.1. Lämmöllä. Keski-Suomen luontomuseo: Salarakkaan häätö 30.4. saakka. Galleria Harmonia: Emma Lappalainen 28.11. saakka. 2.12. – 9.1. Leena Saraste: Kuvia ja Pistoja. Keski-Suomen museo: Tontut piilosilla, Suomen Nukketaiteilijat ry:n nukkeja Keski-Suomi -näyttelyssä, 27.12. saakka. Kalevala granaina – Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen ja Granadan yliopiston Taiteiden tdk:n yhteisprojekti, 6.2. saakkaLyseon museo: Piirilääkäri Wolmar Schildtin opintomatka 1848. Yliopiston kirjasto: Kolmas ulottuvuus lastenkirjoissa 15.1. saakka. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Vaavin salattu elämä: Ke 8.12. To 9.12. Pe 14.1. La 15.1. Ansa: To 9.12. Pe 10.12. La 11.12. Pe 14.1. La 15.1. My Fair Lady: Ke 15.12. La 8.1. Kaukametsän pakolaiset: Pe 10.12. La 11.12. Macbeth: Pe 31.12. Ke 5.1. Pe 7.1. To 13.1. La 15.1. Odotus: Ma 13.12. Jyväskylän ylioppilasteatteri: Punainen viiva: To 9.12. Su 12.12. Ma 13.12. To 16.12. Huoneteatteri: Home sweet home – sisäilmastonmuutos: Pe 10.12. La 11.12. Su 12.12. Ke 15.12. La 8.1. Su 9.1. La 15.1. Su 16.1. 14 MENOT MA 6.12. Itsenäisyyspäivä – Ilokivi suljettu TI 7.12. Falafelpyörykät, tomaattikastike Yrttiporkkanasei Keitetyt nakit KE 8.12. Linssikeitto Paistettu kala?le Curryporsaspata TO 9.12. Jouluateria, joulutorttu ja kahvi Kasvisjouluateria Sitruunasei PE 10.12. Papurisotto Kalamurekepihvi Kaalikääryleet MA 13.12. Kasvissosekeitto Värikäs uunikala Lindströmin pihvi TI 14.12. Purjo-perunavuoka Lohipyörykät Chili con carne KE 15.12. Kasviscurry Kalkkunawokki Porsaanleike, sinappikastike TO 16.12. Täytetyt kasvisohukaiset Kahden kalan keitto Paahdettu broilerin ?lee PE 17.12. Kasvispihvit Kinkkukastike, spagetti Tonnikalakastike, spagetti MA 20.12. Kasvistortilla Broileririsotto Lihapyörykät TI 21.12. Pinaattikeitto Uunimakkara Lihakastike KE 22.12. Kasvispyttipannu Päivän kala Jauhelihakastike LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatkoopiskelijat 4,70 e, muut 5,30 e. 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 47,00 e ja muille 53,00 e. Ilokivi suljettu 23.12.2010 – 9.1.2011. Toivotamme asiakkaillemme hyvää joulua ja onnea vuodelle 2011! www.jylkkari.?
• Eläkepäiviään Laukaan Kuusassa viettävä Anna-Kaisa Hermunen seuraa tarkasti viestintävälineitä ja kirjoittaa mediasta kolumneja sanomalehti Kalevaan. Omalla nimellään keskusteluohjelmaa MTV3:lle tehnyt toimittaja irtisanottiin kymmenisen vuotta sitten. Potkut olivat rankka kokemus, mutta niiden ansiosta Hermunen kertoo ymmärtäneensä lähteä Helsingistä. Utelias ja puhelias 15. SIVUN KASVOT ”MÄ OON MAANISEN puhelias. Sana, mikä kuvaa mua parhaiten, ei ehkä kuitenkaan ole puhelias, vaan utelias. Oon jumalattoman utelias. Päätin 12-vuotiaana, että musta tulee toimittaja. Jäin luokalleni monta kertaa, mutta ainekirjoituksesta sekä historiasta ynnä muista mulla oli aina kymppi. Tarjosin 17-vuotiaana itseäni tekemään juttuja silloiseen Keski-Suomen maakuntaradioon. Olin pitkään freelancerina, mutta pääosan urastani olen ollut Yleisradiossa ja Maikkarissa. Kun ihminen on 62-vuotias, se on ehtinyt olla monessa mukana. Maikkarissa ne tarjosivat mulle keskusteluohjelmaa omalla nimelläni. Sen tekeminen oli elämäni suurin virhe. Julkisuudessa ollutta ihmistä pelätään. Se on sosiaalisesti hirveän rajoittavaa. Opiskelin Tampereella tiedotusoppia, mutta sehän jäi kesken. Siihen aikaan oli klassista, että toimittajat opiskelivat valtiotieteitä tai toimittajantutkintoa, ja sitten kun rekrytoitiin, jäätiin töihin. Ihan hulluahan olisi ollut jäädä opiskelemaan. Jyväskylän yliopistoon mulla on se yhteys, että tehdessäni Hermusta Maikkarille mulla oli opintovapaata ja kävin yhden syksyn kuuntelemassa journalistiikan opintoja. SUURELLE IKÄLUOKALLE on kova paikka siirtyä eläkkeelle. Minun sukupolvestani erityisesti miehet luovat oman minäkuvansa työn kautta. Vuonna 2001 Maikkarissa meni helvetin huonosti ja sieltä pantiin porukkaa ulos vanhimmasta päästä. Kun sain potkut, se luki seuraavana päivänä molempien iltapäivälehtien kansissa. Ensin olin aivan kuopassa, mutta se meni ohi parissa vuodessa. Oli hyvä, että mut laitettiin pois, sillä muuten mä en olisi ymmärtänyt lähteä Helsingistä. Mun sukupolvessa on paljon sitä, että kun on pelko vanhenemisesta, yritetään riippua menneessä nuoruudessa. Minusta on aivan ihanaa olla eläkkeellä, mutta haluan edelleen kirjoittaa. Mulla on intohimo tähän työhön – tämä on parasta, mitä tiedän. Kun herään, kuuntelen radiota. Luen viittä sanomalehteä ja katson televisiota. Mulla on ollut jo kuusi vuotta viikoittain Kalevassa kolumni, joka on tvja radioanalyysiä. NYKYISIN puhutaan koko ajan, että heti töihin ja eläkeikää pitää nostaa. Halutaan ottaa ihmisestä, mutta niille ei anneta pitkiä työsuhteita. Ennen oli ihan toista. Vaikka sulla oli puolen vuoden sopimus, sä tiesit, että ennen pitkää sut vakinaistetaan. Nyt ei ole niin. Mediayhtiöistä on tullut rahantekovälineitä. Keskisuomalainen on Suomen vanhin lehti ja sekin on suuren muutoksen kourissa. Lehtihän on aina aikansa tuote – kaiken maailman huuhaat menee läpi. Kun aika on pinnallinen, on ikävää, että media vaan vatkaa lisää sitä pinnallisuutta. Televisiossa ajat menee trendeittäin. Nyt kilpaillaan kaikesta. Kilpaillaan, päästäänkö viinasta, kuka jaksaa istua umpitylsässä Big Brotherissa, kokkiohjelmissa ja niin edelleen. Se on minun mielestäni yhteiskunnallista, että meillä on niin paljon kilpailuohjelmia. Nykyään yliopistolla sekä työelämässä kilpaillaan – ja sitten vielä ruudussa. JOLLAIN TAVALLA tätä aikaa leimaa ajattelutapa ’minä itse’ ja ahneus. Suomi on kahden näyttämön teatteri. Miettikää vaikka yliopistolla ihmisiä sekä vuokria Jyväskylässä, kun toisaalta siellä on Suomen toiseksi eniten palkkaa saava kaupunginjohtaja. Jyväskylä on semmoinen kaupunki, että voisi käyttää sanontaa köyhät kyykkyyn. Kaupungilla ei ole muuta historiaa kuin Älylänmäki, ja siellä asuu kaikki rikkaat. Se on historiaton – semmoinen Henkka&Mauri -kaupunki. Jyväskylän pinnallisuutta ja kaupallisuutta kuvaa, että se ei ole antanut yliopistolle sitä roolia, mikä sille kuuluu. Jyväskylä ei ole mun mielestä intellektuelli kaupunki. TÄMÄ ON vähän vanhan naisen kommentti, mutta jotenkin mulla on Ilmestyskirja. Nyt -?ilis. Esimerkiksi tää ilmastonmuutosasiahan on aivan fakta. Ajatelkaa, Nelonen tekee Tuurin kaupasta sarjaa. Ymmärrättehän te, se on ihan helvetillinen mainos. On todella moraalitonta, että panostetaan semmosiin juttuihin, että nyt syöksytään ostamaan, kun meillä kuitenkin on rajalliset luonnonvarat. En mä pelkää, mutta siunaan itseäni, että asun puhtaan luonnon keskellä, ja koski kohisee, kun käyn nukkumaan.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? J OHANNES K AARAKAINEN
• Hyvitämme tunnin parkkimaksun Anna lahja, jolla on tarkoitus.