Jyväskylän Ylioppilaslehti 18.2.2010

YTHS:n lääkärimäärä vähenee Eläköityvien tilalle ei tule välttämättä uusia. Uutiset 2 Tangolaulaja ei ymmärrä nuorisomusiikkia. Kasvot 15 Liian vanhanaikainen Idolsiin Jyväskylässäkin on pimeitä kujia. Keskiaukeama Pimeyttä valon kaupungissa 23. MARRASKUUTA – 6. JOULUKUUTA 49. VUOSIKERTA NUMERO 14/2009 Mallasta ilman humalaa SIVUT 10–11
Yksi eläköityvistä yleislääkäreistä korvattaneen puolikkaalla. Katkolla ovat myös hammaslääkärin ja psykologin pestit. YLIOPPILAIDEN terveydenhoitosäätiön Jyväskylän yksikkö joutunee tulevana vuonna vähentämään henkilökuntaansa. Katkolla ovat hammaslääkärin, psykologin ja yleislääkärin työsuhteet, joiden haltijat ovat jääneet tai jäämässä eläkkeelle. Säätiön johdon mukaan kaikkien avautuvien työsuhteiden täyttö arvioidaan tapauskohtaisesti. Myös toinen yleislääkärin tehtävä aiottiin vielä keväällä jättää täyttämättä säätiön tämän vuoden säästöpäätösten vuoksi. Jyväskylän toimipisteen ylilääkäri Pirjo Paajanen neuvotteli paikalle kuitenkin uuden lääkärin sisäisellä siirrolla Kuopiosta. ”Säätiön johdolle on esitetty toive, että kaikille muillekin eläkkeelle jäävien paikoille saataisiin uusi työntekijä. Realistista on, että esimerkiksi toisen yleislääkärin tilalle saadaan vain puolipäiväinen.” YLILÄÄKÄRI PAAJANEN uskoo kuitenkin vakaasti siihen, että opiskelijoiden terveydestä saadaan pidettyä huolta myös ensi vuonna. Jyväskylä on päässyt säästöneuvotteluissa jopa muita hieman vähemmällä. Tämä johtuu osin siitä, että suhteessa opiskelijamäärään Jyväskylässä on jo pitkään saatu pärjätä keskiarvoa vähemmällä työvoimalla. Toisaalta uusien lääkäreiden työehtosopimuksessa on enemmän työtunteja kuin vanhojen – näin ollen yhden työsuhteen puolipäiväistäminen ei puolita aivan työtuntien määrää. ”Jo nyt olemme kuitenkin joutuneet karsimaan muun muassa erikoislääkärien palveluista”, Paajanen kertoo. ”Meillä oli pitkään gynekologi, joka kävi tekemässä konsultointeja Mikkelistä saakka. Hän oli kuitenkin jo 68vuotias, ja ajomatka kävi turhan pitkäksi. Aluksi näytti siltä, ettei tilalle saada ketään, mutta nyt meillä käy Helsingistä gynekologi.” Toisaalta esimerkiksi mielenterveyspalveluiden työmäärää on helpotettu yleislääkärien voimin. Hoidon tarpeen arviointiin pääsee kolmessa viikossa, ja hoitotakuun kuuden kuukauden raja on rikottu vain parin opiskelijan kohdalla. Vaikka aika tuntuu pitkältä, Paajasen mukaan tilanne on huomattavasti parempi kuin kunnallisella puolella. Ensi vuoden kuluista säästetään tekemällä osa laiteja työvaatehankinnoista jo tämän vuoden puolella. YTHS:N JYVÄSKYLÄN yksikön tilannetta Paajanen pitää sikäli hankalana, että edessä on myös muutto. Nykyinen vuokrasopimus umpeutuu elokuussa 2011, ja tarjouksia uusista paikoista kalastellaan nyt. Myös toistaiseksi jäissä olevasta Korkeakoskenlahden Technopolis-talon tiloista on luvattu tarjous. ”Nykyisiin tiloihin muutettiin lama-aikana, ja ne ovat auttamattoman pienet. Tänne ei voida jäädä. Olen tyytyväinen, ettei tilaja talousasioita käsitellä samassa kokouksessa”, Paajanen huokaa. Jyväskylän YTHS:n työsuhteista päättää viime kädessä säätiön toimitusjohtaja. Säästöjä on jouduttu tekemään, sillä opiskelijamäärien vähentyminen on tehnyt miljoonien eurojen loven YTHS:n kassaan. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? UUTISET TULOSSA 23.11.2009 2 Hyvää opettajaa etsitään jälleen AINEJÄRJESTÖJEN on taas aika esittää omia suosikkejaan vuoden 2010 hyväksi opettajaksi. Kustakin tiedekunnasta voidaan esittää korkeintaan kolmea ehdokasta. Palkinnon saajan päättää valintaraati, jonka jäseniksi valitaan kustakin tiedekunnasta korkeintaan yksi edustaja. Esitykset on tehtävä 6. joulukuuta mennessä opintoja tiedevaliokunnan puheenjohtajalle. Hyvän opettajan kriteereinä pidetään täsmällisyyttä, innokkuutta, palautteen kuuntelemista ja sitoutumista oppimistavoitteisiin. Lisäksi vuonna 2010 kiinnitetään erityistä huomiota opetusaiheiden ajankohtaisuuteen ja vuorovaikutuksellisuuteen. Palkinnon hyvälle opettajalle antaa Yliopistosäätiö yliopiston vuosijuhlassa maaliskuun 10. päivä. Realistista on, että esimerkiksi toiseen yleislääkärin virkaan saadaan vain puolipäiväinen. ” Pirjo Paananen Edustajiston nimet muuttuivat TARKASTUSLASKENTA toi kauden 2010–2011 ylioppilaskunnan edustajiston nimilistaan muutamia muutoksia. Yhtä paljon ääniä saaneiden PresSuren ehdokkaiden Matti Tyynysniemen ja Henna Lahden järjestys ratkaistiin arpomalla, mikä nosti Tyynysniemen Lahden sijaan edustajistoon. Pörssi & Dumpin Juha Lintulalle oli puolestaan laskettu aluksi yksi ääni liikaa. Näin ollen samalta listalta Lintulan tilalle nousee edustajistoon saman ryhmän Tommi Rautasalo. Myös ryhmien kokonaisäänimäärissä oli muutaman äänen heittoja, mutta ne eivät lopullista tulosta muuttaneet. Eniten ääniä sai vihreiden opiskelijoiden Grönioni. Uusi edustajisto kokoontuu ensimmäisen kerran torstaina 3. joulukuuta. Tuolloin valitaan muun muassa ylioppilaskunnan ensi vuoden hallitus. YTHS leikkaa lää N ATANAEL Yliopisto-opiskelijat kutsutaan rokotettavaksi aakkosjärjestyksessä. YLIOPPILAIDEN terveydenhoitosäätiön Jyväskylän toimipiste aloittaa terveiden alle 25-vuotiaiden opiskelijoiden rokotukset A(H1N1)-virusta vastaan tällä tai ensi viikolla. Rokotettavia yliopistolla on 4 934 ja heidät kutsutaan vastaanotolle aakkosjärjestyksessä. Toimipisteen ylilääkärin Pirjo Paajasen mukaan rokotuksista annetaan tarkat ohjeet. Lisätietoa löytää YTHS:n verkkosivuilta. ”Riskiryhmien rokotukset ovat sujuneet mallikkaasti. Meidän opiskelijamme eivät ole jonossa tapelleet”, Paajanen viittaa iltapäivälehtien otsikoihin kunnallisen puolen sikain?uenssarokotuksista. YTHS AIKOO lisätä myös puhelinneuvontaa. Kaikki vapautuvat ajanvaraukset aiotaan siirtää akuuttipuolen käyttöön, ja yksi aseman yleislääYliopiston kaikki alle 25-vuotiaat p F-talolle saatiin reilu valtionavustus Jo rakenteilla oleva Kortepohjan ylioppilaskylän uusi F-talo on saanut valtiolta yli miljoonan euron avustuksen. JYYn edustajisto päätti kokouksessaan 12. marraskuuta, että ylioppilaskunta nostaa Kuntarahoitus Oyj:ltä 9,3 miljoonan euron lainan, jonka lisäksi se saa Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukselta (ARA) miljoonan euron verran avustusrahaa sekä korkotukea. Laina-aika on 41 vuotta. Uusi laina ja avustusrahat korvaavat Keski-Suomen Osuuspankista aiemmin haetun 10,5 miljoonan euron lainan. Asuntojen on tarkoitus valmistua ensi syksyksi.
3 JYVÄSKYLÄN yliopiston uudessa johtosäännössä yliopiston museota koskevaa kirjausta on muutettu. Museon tehtävä on nykyisin tukea muiden tutkimusta ”tallentamisen” ja ”esittelyn” avulla, kun ennen keinoja ei määritelty. Osa museon johtokunnasta uskoo kirjauksen ajavan museon oman tutkimustyön alas. Yliopiston museon johtokunnan puheenjohtaja, professori Heikki Hanka, loppuuko tutkimus todella museosta? ”Kun museolle on osoitettu johtosäännössä muita prioriteetteja, se ei anna samalla tavalla mahdollisuuksia esimerkiksi ansaita rahoitusta muiden yliopiston laitosten tapaan tutkimusmeriiteillä. Kirjaus on ristiriidassa kansainvälisen museon määritelmän kanssa. Siinä tutkimus on mukana painokkaasti. Oraakkelimaisesti en silti osaa ennustaa tulevaisuutta. Voi olla, ettei mikään muutu. Tiedä sitten, jos taloustilanne kiristyy, osoitetaanko museolle paikka vitriinien ylläpitäjänä ja romuvarastona.” Minkälaista tutkimusta museossa on tehty? ”Museolla on kaksi tärkeää osaaluetta, kulttuurihistoria ja luonnontiede. Tieteenaloille on tärkeää myös oma historiogra?a, oman itsetuntemus.” Miksei laitoksilla tehtävä tutkimus riitä? ”Ei laitosten ole järkeä pitää yllä näin laajoja kokoelmia. Keskeinen osa historiaa katoaa, jos kukaan ei katso päälle. Oli siinä ja siinä, ettei tämän yliopiston ensimmäinen gradu mennyt kaatopaikalle. Ihmiset vaihtuvat laitoksilla, tulee remontteja. On niitäkin tutkijoita, jotka ovat polttaneet kirjansa ja aineistonsa lähtiessään.” Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Moisanderista uusi Tuunanen Jyväskylän yliopiston hallitus on valinnut yliopiston uudeksi hallintojohtajaksi Kirsi Moisanderin (s. 1959). Kuopion yliopiston suunnitteluja kehityspäällikkönä toimiva Moisander on työskennellyt aiemmin muun muassa Jyväskylän yliopiston aluekehityspäällikkönä ja Pohjois-Savon liitossa. Hän myös valmistelee Jyväskylässä yrittäjyyden väitöskirjaa korkeakouluinnovaatioiden kaupallistamisesta. Tehtävässään Moisander korvaa vuoden vaihteessa eläkkeelle jäävän Erkki Tuunasen. Hallintojohtaja toimii yliopistossa rehtorin oikeana kätenä ja muun muassa johtaa rehtorin ja hallituksen päätösten valmistelua. Kolmen tiedekunnan dekaanit vaihtuvat Dekaanit vaihtuvat kolmessa tiedekunnassa vuoden vaihteessa. Informaatioteknologian tiedekunnan johtoon astuu tietotekniikan professori Pekka Neittaanmäki ja yhteiskuntatieteellisen psykologian laitoksen nykyinen johtaja, professori Timo Ahonen. Vararehtorina aloittavan Matti Mannisen tilalle dekaaniksi nousee matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa fysikaalisen kemian professori Henrik Kunttu. Muissa tiedekunnissa jatkavat vanhat dekaanit. Rehtori Aino Sallisen nimeämien tiedekuntien johtajien kausi on kolmivuotinen. Dekaani on muun muassa vastuussa tiedekuntansa taloudesta. ? Katoaako tutkimus yliopiston museosta? KYSYN VAAN äkäreistä L S INISALO pääsevät pian piikille käreistä keskittynee lähinnä influenssapotilaiden hoitoon. Paajanen arvioi, että yliopistoopiskelijoista noin 15–20 prosenttia eli 1 800–2 400 saa sikain?uenssan. ”Lääkärin hoitoa tarvinnee heistä kymmenisen prosenttia eli 180–240 opiskelijaa. Se ei ole lopulta niin kovin paljon. Täytyy silti muistaa, että loppusyksy on tavallisen ?unssan takia muutenkin kiireisintä aikaamme”, Paajanen arvioi yksikön voimavaroja. ”Tarvittaessa tehdään sitten ylitöitä ja joustetaan.” Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Vuokrien korotus käytetään ylioppilaskylän korjauksiin. Jäsenmaksu pidetään aisoissa leikkauksin. YLIOPPILASKUNNAN edustajisto on päättänyt luopua uuden lankapuhelinverkon rakentamisesta Kortepohjan ylioppilaskylään. Torstaina 12. marraskuuta kokoontunut edustajisto päätti asiasta pitkän ja tunteikkaan keskustelun jälkeen äänin 19–14. Päätökseen lisättiin Maltillisen äärivasemmiston Jarno Miettisen ehdottamana ponsi, jossa toivottiin puhelimista vielä kansanäänestystä Kortepohjassa. Ponsi ei kuitenkaan ole velvoittava, joten on epätodennäköistä, että edustajisto palaa puhelinverkkoasiaan. Näin ollen itsekseen rapistuvaa puhelinverkkoa ei korvata internetpuheluihin perustuvalla järjestelmällä. PÄÄTÖS LUOPUA lankaverkon uusimisesta aiheutti edustajiston kokouksessa sekä iloa että pettymyksiä. Uusimista vastustaneiden Kokoomusopiskelijoiden Jarno Parttimaa oli jo ennen päätöstä vannottanut lähimmäisestä välittämisen tärkeyttä sekä sitä, ettei uuden verkon kuluja saisi repiä jäsenistön selkänahasta. ”Se lähimmäinen maksaa sen laskun”, Parttimaa ärähti. Puhelinverkon puolesta viime keväänä yli 300 nimen addressin kerännyt unkarilainen Sandor Klapcsik puolestaan näki, että puhelinverkon korjaaminen olisi nimenomaan lähimmäisestä välittämistä. Klapcsik tuomitsi sen, että esimerkiksi kaapelitelevisiosta ja saunoista kylässä ollaan valmiita maksamaan, muttei erityisesti vaihto-opiskelijoille tärkeästä puhelinpalvelusta. Klapcsik vihjasi, että kyse oli myös ”ulkomaalaiskysymyksestä”. JYYn hallituksen puheenjohtaja Soile Koriseva kuitenkin muistutti, että vaihto-opiskelijoille on jo nyt olemassa paljon mahdollisuuksia pitää yhteyttä kotiin. Lisäksi ESN Finland on neuvottelemassa sopimusta, joka helpottaisi pre paid -liittymien hankkimista kansainvälisille opiskelijoille. ”JYY muistetaan yleensä muista palveluistaan kuin puhelimista”, Koriseva huomautti. EDUSTAJISTO PÄÄTTI kuitenkin nostaa vuokria sekä ylioppilaskylässä että Vehkakujalla, vaikkei ylimääräistä rahaa puhelinkeskukseen enää tarvittukaan. Vehkakujalla vuokrat nousevat 4,9 prosenttia ensi vuoden maaliskuusta alkaen, ylioppilaskylässä 1,2 prosenttia. Korotus tuo kylän puolelle 15 000 euroa ylimääräistä rahaa energiatehokkuuden parantamiseen. Idea käyttää korotus puhelinkeskuksen sijaan esimerkiksi ikkunoiden tiivistämiseen tai uusiin vesikalusteisiin syntyi kokouksessa. Sitä ehdotti Demariopiskelijoiden Joel Lehtonen. ”On tärkeää käydä läpi kohteet, joissa voidaan säästää energiaa ja siten mahdollisesti lieventää tulevien vuosien vuokrankorotuksia”, Lehtonen perusteli. Jo alustavassa esityksessä kylään päätettiin hankkia 35 uutta jääkaappia, 20 liettä, 20 lavuaaria ja 10 wc-istuinta. MUUTOIN EDUSTAJISTO harjoitti tiukkaa budjettikuria ylioppilaskunnan ensi vuoden raha-asioita linjatessaan. Jäsenmaksu päätettiin pitää entisellään 92,50 eurossa, vaikka Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kasvanut 42 euron osuus verottaakin siitä euron viime vuotta enemmän. Syntyvää lovea katetaan muun muassa nostamalla Kampus Kinon lippujen hintoja viiteen euroon ja korvaamalla ympäristöja kehitysyhteistyöviikot yksittäisillä teemapäivillä. Eläkkeelle jäävän toimistosihteerin tilalle palkataan puolipäiväinen työntekijä. Eniten rahaa menee edelleen hallituksen ja edustajiston kuluihin sekä ylioppilaslehteen, joka kuluja säästääkseen muutti toisen kaupunkipainoksistaan tavalliseksi numeroksi. Kaikkiaan budjetin viimeiselle riville odotetaan jäävän jäsenmaksutuottojen jälkeen 83 100 euron miinus. Kulut katetaan lähinnä Ilokiven lounasravintolan tuotoilla. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Edustajisto torppasi lankapuhelimet JYY muistetaan yleensä muista palveluista kuin puhelimistaan. ” Soile Koriseva
TOIMITUS SUOSITTELEE S iinä on jotain kovin ärsyttävää, kun joku on keksinyt hyvän luontoa ja opiskelijan rahoja säästävän idean. Edellisen Jylkkärin juttu kimppakyydeistä on herättänyt vilkasta keskustelua sekä lehden nettisivuilla, TaSa-verkkopalvelussa että ylioppilaskunnan kimppakyytipalstalla. Osa kirjoittajista on epäillyt, ettei kyydistä veloittaminen ole laillista, vaikka kyse olisi bensakulujen tasaamisesta – kimppakyytiläinen syö taksikuskien leipää! Ja entäs verotus! Kyllä joku nyt rikastuu! M iellyttävintä on tietysti se, kun pääsee näsäviisastelemaan: Eivätkö kimppakyytipalstan käyttäjät tunne lakia? Eivätkö tiedostusvälineet – Jylkkärin ohella monet muut kimppakyytijuttuja julkaisseet – tajua, että nyt lainvalvoja huomaa porsaanreiän? A jattelutapa on valitettavan tuttu monesta muustakin asiasta. Kilpailua käydään siitä, kuka ensimmäisenä löytää ideasta virheen, särön tai huonon puolen, vaikka aikaa pitäisi käyttää sen idean keksimiseen. Ei sillä, etteikö saisi olla kriittinen. Ikuinen itsepäisyys ja vastarannankiiskeys alkaa kuitenkin olla jo huono, keksittyyn kansanluonteeseen perustuva vitsi. K imppakyytien tapauksessa asia selvisi yksinkertaisella puhelinsoitolla: liikenneja viestintäministeriön tulkinta on, että kunhan kimppakyydin tarjoaminen ei ole ”ammattimaista” eli esimerkiksi aina aikataulun mukaan liikennöityä, bensarahan voi maksaa huoletta. Ja onhan siinä ilmastoa ajatellen järkeä pakata autonsa täyteen matkalaisia sen sijaan, että ajelisi yksin samat päästöt tuottaen. Taksimiehen leipää kimppakyytiläinen tuskin syö – vai milloin viimeksi olette kuulleet jyväskyläläisopiskelijan ottaneen taksin Stadiin? K un päättäjät kahden viikon kuluttua kokoontuvat Kööpenhaminaan puhumaan maailman ilmaston tulevaisuudesta, tarvitaan melko liuta yksinkertaisia, edullisia ja helposti toteuttettavia ideoita – vähän kuten kimppakyydit. Toivottavasti näsäviisastelijat tajuavat jäädä kotiin. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? PIKKUJOULUT (perinne). Itkeä saa, ja meluta saa, tonttu voi sammua ikkunan taa. LUMILAUTALEFFAT (viihde). Laskettelukeskuksissa lakkoillaan, mutta lumisista rinteistä voi tunnelmoida ruudulla. KOKOOMUSNUORET (aate). Kampuksen paras habitus , äänestäjät eivät vain ymmärrä. 4 John Pajunen VÄITTEEN ”ihminen on toiminnallaan vaikuttanut ilmastonmuutokseen” puolesta ja vastaan on olemassa argumentteja, mutta näitä argumentteja enemmän on ihmisiä, joilla on aiheesta mielipide ilman hyviä argumentteja. Vähemmälle tarkastelulle ovat jääneet syyt ja perusteet ihmisen toiminnalle – riippumatta siitä, onko ihmisen toiminta syy ilmastonmuutokseen. IHMINEN VAIKUTTAA ympäristöönsä kuluttavasti enemmän kuin on välttämätöntä. Tällä ei olisi niin suurta merkitystä, jos kulutettavaa olisi äärettömästi, mutta kun ei ole. Rajallisuus tekee halutusta asiasta arvokkaan. Yksilön on mahdotonta hahmottaa rajallisuutta, koska maailman tasolla puhutaan tuotannosta mittaluokissa, jotka ovat käsityksen tuolla puolella. Jos maapallolla esiintyy jotakin ainetta 10 miljardia tonnia, voitaisiin käytännössä puhua äärettömästä määrästä. ESINEIDEN ARVOA voi mitata rahalla. Mutta arvon mittana raha on kehno, sillä vaihdon välineenä ketjussa työ-raha-esine ei työn vaiva siirry esineisiin. Työn raskaus on jo koettu, eikä se ole enää läsnä edes rahassa, saati esineissä. Kuinka paljon olisi nähtävä vaivaa krominkiiltoisen hylsysarjan valmistamiseen? Lähtien malmin louhimisesta tarvittavan raudan saamiseksi? Olisi mahdotonta jokaisen valmistaa esineitä ja kasvattaa ruoka-aineitaan, ja lienee mahdotonta kuvitella vaikeuksia niiden tekemisessä. Ajatuskoe silti vähentää arvon in?aatiota, jonka työ kokee vaihdossa euroihin ja lopulta esineisiin. Arvot ilmenevät ihmisen toiminnassa, ihmisen tehdessä valintoja. HANKKIMANI hilavitkutin maksoi parin tunnin palkan, ja siitä oli vaimeahkoa iloa tunnin verran. Arvioin jälkiviisaasti hankinnan olleen perusteeton. Olisi kannattanut miettiä kyseisen hilavitkuttimen valmistamiseen tarvittavaa vaivaa, ja sitä, olisiko samasta materiaalista saatu valmistettua jotakin tärkeämpää, olipa sillä vaikutusta ilmastoon tai sitten ei. Arvomaailmani paljastui. Paljastus Ikuinen itsepäisyys ja vastarannankiiskeys alkaa kuitenkin olla jo huono, keksittyyn kansanluonteeseen perustuva vitsi. ” pääkirjoitus 23. marraskuuta 2009 Mikään ei ärsytä kuten hyvä idea Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Natanael Sinisalo (kannen kuva) 010 423 4511, sivari@jyy.? Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS
Opiskelija epävarma tulevaisuudestaan Perusopintojen massaluennolla tiistaina istunut Hanna-Mäyrä Kalavamma koki hetkellistä epävarmuutta tulevaisuudestaan. ”Entä jos en koskaan saakaan koulutustani vastaavaa työtä, vaan joudun pätkähommien ja työttömyysjaksojen muodostamaan putkeen, josta ei pääse pois edes keski-ikäisenä?" hän kirjoitti muistiinpanoihinsa. Kuultuaan asiasta rehtori Aino Sallinen lähetti paikalle erikoisyksikön, joka tunkeutui luentosaliin kattoikkunasta, ampui silminnäkijät ja pyyhki Kalavamman muistin. Lounaalla luennon jälkeen HannaMäyrä otti ylimääräisen kalapuikon, sillä hänen elämänsä oli jälleen raiteillaan. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info Mikko Myllymäki 25, restonomiopiskelija (amk): ”Käyn treenaamassa ja teen mukavia asioita, kuten kavereiden tapaamista. Pimeään aikaan ei saa jäädä yksin himaan.” Janita Toiviainen 22, erityispedagogiikka: ”Tämä aika syksystä on aika ikävää. Yritän ulkoilla silloin kun on valoisaa, ja pitää huolta, että nukun tarpeeksi ja syön hyvin.” Merilyn Paagel 24, kasvatustieteet: ”Ihan hyvin jaksan, liikkumalla, syömällä ja nukkumalla hyvin. Pitää ottaa leppoisasti.” Miten jaksat syksyn pimeydessä? 5 GALLUP LEHTI Totuus seuraa perästä ”Jos työ on Se Oikea, voi se räjäyttää samanlaisia endor?inipommeja kuin huikea seksi tai täysillä vedetty juoksulenkki.” Aalto-yliopiston ylioppilaslehti Aino (4. 11.) Enemmän kuin matematiikkaa LYHYESTI ”EN OLE MINKÄÄN pilkkaryhmien kannalla. On sinällään säälittävää, että omaa agendaa ja identiteettiä pitää pääasiassa pönkittää vastustajien suusta päässyillä sammakoilla. Tällainen menettely kertoo vaan ehkä oman asian heikosta pohjasta. Hennariikka Anderssonin Vihreä vassaripaska -lausahduksen ympärille syntynyt 'kohu' ja liikehdintä kertonee tässä tapauksessa vain ehkä enemmänkin vasemmiston heikosta tilasta ja itsetunnosta.” Joonas ”NOH, ERÄSTÄ ystävääni siteeraten; aina kun kokoomusnuori suuttuu, on jokin asia tehty perusteellisesti oikein.” Virve S. ”NOORA MATTILALLE kiitos loistavasta artikkelista! Mielestäni Alvar Aallon arkkitehtuuria pitää saada ja tulee arvostella. Rakennukset, joiden vikoja käsitellään kritiikittömästi kuin pyhiä lehmiä ei varmaankaan ollut myöskään arkkitehti Aallon toive.” Hannu H. ”TÄYTYY TODETA tuosta P-rakennuksen remontista, että onhan se ollut tulossa jo viimeiset viisi vuotta 'parin vuoden päästä'.” Miika H. Lisää keskustelua osoitteessa www.jylkkari.?. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalla on ikioma kehitysyhteistyöhanke Intian Bharatpurissa. Tänä vuonna jo kahdeksan vuotta täyttävän Malliekokylä-hankkeen tarkoituksena on tiivistettynä tuoda tasa-arvoa naisten asemaan, kouluttaa nuoria monipuolisempiin elinkeinoihin, lisätä kyläläisten tietoisuutta omasta ympäristöstään ja auttaa heitä kehittämään elintavoistaan ekologisesti kestäviä. Toisin sanoen mahdollistaa eloisa elinympäristö kuivuudesta kärsivällä, syrjäisellä maaseudulla. Hanketta toteuttaa Intiassa naistenasemaan keskittynyt järjestö Women´s Action for Development (WAFD). Yksi osa hanketta on koulutukset aina ruuankäsittelystä ompeluun ja rakentamiseen. Toinen keskeinen elementti ovat erilaiset komponentit, kuten viemärit, vessat ja sadevesikerääjät. Edistyneempiä ”ekokomponentteja” edustavat biokaasuvoimalat, aurinkopaneelit ja luomuviljelyn harjoittaminen. Naisten keskuudessa on otettu erityisen hyvin vastaan keittiöpuutarhat, joissa viljellään talon vierellä esimerkiksi porkkanaa ja papuja, jotka pienellä vaivalla monipuolistavat koko perheen ravitsemusta. Osa komponenteista vaikuttaa meille varsin arkisilta asioilta, mutta Bharatpurin maaseudulla ne ovat suuria keksintöjä, joista ihmiset ovat ylpeitä. Tuore laskelma vuodelta 2009 osoittaa, että maksamastamme 92,30 euron JYY:n jäsenmaksusta yhteensä 1,30 euroa käytetään kehitysyhteistyösektorille. Tämä käsittää kaiken toiminnan, jota kehitysyhteistyövaliokunnassa tehdään, mukaan lukien Ekokylä-hankkeen ylioppilaskunnan rahoitusosuuden. Valtaosan hankkeesta rahoittaa moninkertaisella summalla Ulkoasiainministeriö. Mutta mitä tällä 1,30 eurolla sitten saadaan? Koska kehitysyhteistyö saatetaan mieltää yhä vain hyväntahtoiseksi puuhasteluksi, jonka vaikutuksia jäsenistön ei ehkä ole helppo arvioida, esitän tässä hiukan tiukkaa matematiikkaa. Pelkästään viime vuonna (2008) hankkeemme muun muassa rakensi 18 viemäriä, 74 vessaa, 13 sadevesikerääjää ja 22 biokaasuvoimalaa. Lisäksi 392 perhettä omisti keittiöpuutarhan ja 425 viljelijää harjoitti luomuviljelyä. Hanke järjesti myös 37 erilaista koulutusta lähinnä naisille ja nuorille. Kylien yhteisiä kokouksia järjestettiin 14, ja lisäksi viime keväänä juhlittiin kaikkien kyläläisten kanssa kansainvälistä naisten päivää ja pidettiin Ekokylä-messut Bharatpurin keskustassa. Kustannustehokasta toimintaa, kommentoi ulkoasianministeriön edustaja viime vuoden vuosiraporttiamme. Intian toimintojen lisäksi koko kehitysyhteistyövaliokunta tekee paljon töitä niin hankkeen ylläpidossa, varainkeruussa kuin jäsenistölle tiedottamisessakin. Hanke tarjoaa meille suomalaisille opiskelijoille informaation lisäksi myös harjoittelupaikkoja, joita käytetään tänäkin vuonna. Vapaaehtoisia toivotetaan tervetulleeksi Bharatpuriin vielä hankkeen loppumisen jälkeenkin. Hankkeen ideasta ja toimivuudesta ollaan kiinnostuneita muuallakin Intiassa, ja sitä esitellään myös joulukuussa Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Koulutusten ja komponenttien lisäksi erityisen tärkeässä asemassa ovat hankkeen piirissä kehitetyt naisten Mahila Mandal -ryhmät, joissa naiset keskustelevat luottamuksellisesti muun muassa terveydestä, toimeentulosta ja lasten tulevaisuudesta. Naiset ovat kokeneet nämä ryhmät suurena henkisenä voimavarana ja mahdollisuutena kehittää kylien elinvoimaisuutta. Aiemmin miehillä oli vahvoja ennakkoluuloja naisten järjestäytyneisyyttä kohtaan, ja kylien elämää koskeviin kokouksiin osallistuivat vain miehet. Nykyään hankkeemme kylissä miehet ovat oikein tyytyväisiä siihen, että naiset pitävät yhtä ja ovat kehittämässä kyliä. Hanketta pyörittävä järjestö WAFD uskoo, että nimenomaan naisissa on maaseudun toivo ja tulevaisuus. He kasvattavat vertaistuen avulla itsetuntoaan ja muuttavat asenteitaan niin, että hankkeen aikana opitut ja kehitetyt menetelmät jäävät vaikuttamaan kyliin. Miehet toki tulevat koulutuksiin ja innostuvat rakentamaan komponentteja, mutta naiset ovat niitä, jotka jakavat lapsilleen tietoa kestävästä elämäntavasta ja viljelevät keittiöpuutarhojaan vielä vuosienkin päästä. Hankkeessa toimivien naisten rohkeuden ja aktiivisuuden lisääntyminen vuosien kuluessa on silminnähtävää, ja muutamista aktiiveista on kehkeytynyt oikeita supernaisia, jotka osallistuvat jo kansallisiin koulutuksiin ja toimivat esikuvina muille kyläläisille. Sadoista komponenteista ja keittiöpuutarhoista huolimatta juuri nämä kyläläisten mahdollisuudet kehittää omaa elämäänsä ovat arvokkainta, mitä me voimme hankkeessa mukana oleville ihmisille antaa. Kun mietimme sitä 1,30 euroa, jonka annamme kehitysyhteistyöhön jäsenmaksustamme, meidän ei pitäisi miettiä vain numeroita ja kustannustehokkuutta, vaan sitä, mitä todellisuudessa mahdollistamme toisille ihmisille tuolla kahvikupin arvoisella summalla. Annamme heille mahdollisuuden turvallisempaan, terveellisempään ja tasa-arvoisempaan elämään – pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja heidän omilla ehdoillaan. Meillä opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäämme, annetaan se mahdollisuus muillekin! Saara Perälä Malliekokylä-hankkeen koordinaattori www.jyy.?/intia Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Kun mietimme sitä 1,30 euroa jonka annamme kehitysyhteistyöhön jäsenmaksullamme, meidän ei pitäisi miettiä vain numeroita ja kustannustehokkuutta. ” Saara Perälä TÄHTI VIERAILEVA
Yliopistohuppari kelpaa vain hikoiluun Charles Ewingin mukaan North Texasin yliopistossa lähes jokaisella opiskelijalla on ainakin yksi yliopiston tuote. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille lahjoitetaan kirkkaanvihreät t-paidat. 6 Suomalaisopiskelijat tunnustavat mieluummin ainejärjestönsä kuin oman yliopistonsa väriä. OMAN YLIOPISTON hupparin päälleen vetäminen on tyylivirhe numero yksi – ainakin suomalaisilla kampuksilla. Kun jyväskyläläisopiskelijoilta kysyttiin yliopistolla tehdyssä gallupissa yliopistohuppariin pukeutumisesta, kielteiset tunteet vaikuttivat olevan yleisiä. Monet sanoivat, että yliopistopaita yllään he tuntisivat olevansa ”käveleviä mainostauluja”. Eräs totesi, että ”paitaa olisi ahdistavaa pitää, koska olisi jotenkin näkyvillä.” Opiskelijoiden asenne vaikuttaa siis olevan ”kun täällä kerran jo opiskellaan, tuntuu vaivaannuttavalta korostaa sitä”. ”Vaikka pukeutumisella korostetaankin ryhmään kuulumista, nihkeä asenne huppareita kohtaan ei välttämättä johdu opiskelijoiden haluttomuudesta olla osa yliopistoa”, sanoo pukeutumista tutkinut etnologian tohtorikoulutettava Arja Turunen. ”Opiskelijat ehkä pitävät itseään ensisijaisesti oppiaineensa edustajina. Tätä he osoittavatkin mielellään pukeutumalla ainejärjestön haalareihin ja paitoihin.” Turusen mukaan ihminen haluaa näyttää kuuluvansa yhteisöön, jolla on voimakas sisäinen kulttuuri. Yliopisto voi opiskelijoiden mielestä olla liian iso kokonaisuus, jonka kulttuuri ei kosketa heitä. Lisäksi kohderyhmän täytyy itse ottaa tuote omakseen omilla ehdoillaan. HALUTTOMUUTTA käyttää hupparia perusteltiin myös vaatteen ulkonäöllä. Logo on liian iso tai ruma, värit eivät miellytä, alaresori on hirveä. Yliopistotuotteista vastaava Kalevi Luoma kertoo, että huppareita on teetetty kymmenisen vuotta. Paitojen malli on vaihtunut muodin mukaan, mutta myynti on ollut lähes aina tasaisen pientä. ”Kerran suunniteltiin opiskelijoiden maun mukaiset verkkarit kyselyn perusteella, mutta nekään eivät käyneet kaupan. Logoakin on pidetty joko liian pienenä tai suurena.” Luoman toimistolle tulee kuitenkin joka viikko opiskelijoita tutkimaan tuotevalikoimaa. Monet heistä ovat vaihto-opiskelijoita. YLIOPISTOPAITOJEN puuttumisen kampuskuvasta on huomannut myös yhdysvaltalainen gerontologian tohtorikoulutettava Charles Ewing North Texasin yliopistosta. Ewingin kotiyliopiston verkkokaupassa on muiden yhdysvaltalaisten yliopistojen tapaan valtava tuotevalikoima: on kenkiä, sateenvarjoja, vauvantarvikkeita, koruja ja tietysti vaatteita joka lähtöön. ”Ja opiskelijat ostavat niitä. Huppareita ei käytetä vain urheilussa tai muiden vaatteiden ollessa pesussa. Niillä halutaan vahvistaa yhteishenkeä. Kun opiskelee laadukkaassa yliopistossa, sen haluaa myös näyttää.” North Texasin yliopistossa tuotteille suunnitellaan tehokkaita mainoskampanjoita. Sikäläiset ainejärjestöt ja ylioppilaskunta myös saavat jokaisesta myydystä tuotteesta tietyn osuuden. ”Järjestöt ostavat esimerkiksi huppareita yliopistolta ja myyvät niitä edelleen. Voisi sanoa, että Jyväskylän yliopisto menettää tuotteiden huonon menekin vuoksi paljon rahaa”, Ewing kertoo. VARAINHANKKIJOILLA lienee kuitenkin toivoa. Opiskelijoista monet vastasivat – usein irvistyksen ja puntaroivan katseen jälkeen – voivansa pitää paitaa, mutta käytölle oli ehtoja. Hupparia voisi pitää ”urheillessa”, ”jos on kylmä”, ”tenttipäivänä”, ”jos se olisi erivärinen” tai ”jos logo olisi paljon pienempi”. Vaikka kielteisiä vastauksia tuli eniten, jotkut kertoivat voivansa käyttää hupparia mielellään. ”Kuin mikä tahansa vaate”, totesi yksi. ”Vähän kuin abipaita”, sanoi toinen. Kolmas ihmetteli, miksei etupuolellakin ole logoa. Jaana Kinnari Kerran suunniteltiin opiskelijoiden maun mukaiset verkkarit kyselyn perusteella, mutta nekään eivät käyneet kaupan. Logoakin on pidetty joko liian pienenä tai suurena. ” Kalevi Luoma N ATANAEL S INISALO Miksi yliopiston vaatteet eivät kelpaa? Tero Myllymäki 30, liikuntabiologia (tutkija): ”Kun opiskelin liikunnalla, aika monella oli yliopiston vaatteita. Itse en kokenut sitä omaksi jutuksi, mutta vaatteita vastaan minulla ei ole mitään.” Talvikki Lantela 21, yhteiskuntapolitiikka: ”En ole katsonut tarpeelliseksi. Voisin ehkä hankkia, jos lähtisin vaihtoon. Ehkä Suomessa yliopisto ei ole niin suuri identiteettiä määrittävä tekijä.” Tia Väisänen 21, aikuiskasvatustiede: ”Suomessa ei ole sellaista yhteisöllisyyttä. Voisin ehkä pitääkin yliopiston vaatteita, mutta mieluummin jossain muualla kuin yliopistolla.”
Seminaarinmäki ehkä autottomaksi K i r j o i t ta j a on J YYn ha ll it u k s e n jäs en . Kati Kukkonen HUHHUH, nimittäin ihan mielettömät ?ilikset! Mistä, höh, no JYYstä! Hallitusvuosi alkaa olla takanapäin. Vuoteen on mahtunut vaikka mitä, niin huippuhetkiä kuin alamäkiäkin. Montun pohjalla on saanut hengitellä rauhassa ja miettiä, miten tästä eteenpäin. Vaikka tämä vuosi onkin ollut yhtä JYYstämistä, niin elämää on onneksi muuallakin kuin JYYssä. Myönnän laiminlyöneeni ihmissuhteitani, unohtaneeni soittaa säännöllisesti vanhemmilleni ja innostuneeni asioista, jotka ovat vieneet aikani ja elämäni Ilokiveen. Uskon, että tämä elämäntapamuutos on tuonut tullessaan kuitenkin hyvää, niin ylioppilaskunnalle kuin omalle elämällenikin. EI VIHAA ILMAN rakkautta, sama pätee myös ylioppilaskuntaamme. On päiviä, jolloin ylioppilaskuntatoimintaa rakastaa yli kaiken. Huippuhetkiä mahtuu vuoteen monia, lukemattomat niistä ovat pieniä ja muutama suurempia. Näiden avulla pääsee yli niistä huonoimmistakin hetkistä, jotka tuntuvat syövän kaiken mehun ja sisäisen palon. On se ylioppilaskuntatoiminta kuitenkin suhteellisen normaalia elämää, väittipä sitä mitä tahansa. Sisältö ja toimintaympäristö tuovat omat lisämausteensa ja mielenkiintoiset karikkonsa. PARASTA JYYSSÄ ovat ihmiset. Vuoden aikana oppii tuntemaan hallituskumppanit, sihteeristön, toimihenkilöitä ja muita aktiiveja. Uskallankin väittää saaneeni vuoden aikana pari rakasta ystävää, joihin en olisi tutustunut muuten kuin JYYn kautta. Parhaimman neuvon sainkin entiseltä JYY-toimijalta: ”Politiikka ja ystävät on pidettävä erillään.” Vaikka ideologiat löytyisivät huoneiden toisilta puolilta, ei se ole este ystävyydelle. Hyvät tyypit löytävät kyllä toisensa, eikä se aluksi oudommalta tuntunut jamppa ole yhtään sen huonompi. Intoa, tietoa ja tarmoa vaaditaan ylioppilaskunnan luottamustoimissa. Sisäinen palo käy joinain päivinä suurena ja joinain hieman pienemmällä liekillä. Luottamushenkilöt tarvitsevat vertaistukea ryhmältään, edeltäjiltään ja ystäviltään. Näin ylioppilaskunta saa laadukkaan toimijan. Toivotan ennakkoluulottomuutta ja avarakatseisuutta uusille edaattoreille ja hallituslaisille. Unohdetaan stereotypiat. Se viereinen jamppa voi olla parasta, mitä elämässäsi kohtaat. JYY-hetkiä odottaen. Lusikka JYY-sopassa? JYYPÄÄ Parhaimman neuvon sain entiseltä JYY-toimijalta: ”Politiikka ja ystävät on pidettävä erillään.” ” Kati Kukkonen 7 Sekä yliopiston tilapalvelut, kaupungin kaavoittajat että vihreät opiskelijat haluavat autot pois kampukselta. Vain parkkipaikkojen sijainti pitäisi ratkaista. ”SEMINAARINMÄEN pitäisi olla pelkästään kävelijöille ja pyöräilijöille. Automöhkäleitä ei tarvittaisi yhtään.” Suurin piirtein samoja sanoja käyttävät kaupungin suunnitteluarkkitehti Annaliisa Puustinen, yliopiston turvallisuuspäällikkö Olli-Pekka Laakso ja kampuksella kävellyt etnologian opiskelija Antti Kiviranta. Perusteita on monta: halutaan rauhoittaa kampusalue, suojella ympäristöä ja suosia pyöräilyä. Tällä hetkellä päärakennukselle johtavan tien liikenne on tunnetusti hämmentävää ja esimerkiksi taksit oikaisevat yliopistoalueen poikki T-rakennuksen kulmalta. Vanha haave autottomuudesta on nyt nytkähtämässä eteenpäin. Annaliisa Puustinen valmistelee uutta asemakaavaa, Seminaarinmäen suojelukaavaa, joka ottaa huomioon ympäristön ja miljöön. Kaavaluonnos valmistuu ensi vuonna. Puustisen mukaan alueesta tulee mahdollisimman autoton. ”Ainakin istutusalueilla pysäköinti täytyy saada loppumaan. Siellähän pysäköidään pitkin metsiä.” TOISIN SANOEN pysäköinti esimerkiksi Ryhtilän nurkalla kiellettäisiin. Toiveissa olisi tyhjentää kaikki kampuksen parkkiruudut, myös Oppion ja päärakennuksen edustan parkkialueet. Tiellä on vain yksi hidaste, vanha sekin. Minnekäs autot pantaisiin? Parkkipaikkoja on jo valmiiksi niukasti. Kirjaston ja Musican takaiset parkkialueet säilyisivät joka tapauksessa, ja lähempänä yliopistoa invalidipysäköinti. Loput autot saisivat siirtyä kampuksen laidoille. ”Esimerkiksi Liikunnanrakennuksen viereen on suunniteltu pysäköintitasoa”, yliopiston kiinteistöpäällikkö Esko Korhonen kertoo. Suuremmissa suunnitelmissa on ehdotettu myös parkkitaloa Hippoksen alueelle. Aie on kuitenkin rahan puutteen vuoksi jäissä. Jos autot siirtyisivät pois, tilalle tulisi pyöräparkkeja. Autoton kampus onkin ylioppilaskunnan vihreiden puolueiden unelma. ”Se voisi rohkaista myös henkilökuntaa liikkumaan pyörällä”, Grönionin edustaja Antti Yli-Tainio arvelee. MITÄ AUTOILIJAT tästä sitten sanovat? ”Vastustan”, sanoo Kielikeskuksen suunnittelija Liisa Kallio heti. ”Eivät kaikki asu ruutukaavan alueella. Tulen töihin Vaajakoskelta ja joudun muutenkin seisomaan rantatien rampilla joka aamu, ja sitten pitäisi vielä kiertää puoli kaupunkia jonnekin Hippokselle.” Kallion mielestä tilannetta vaikeuttavat Jyväskylän kehnot liikennejärjestelyt. Seminaarinmäen ympäri voi olla yllättävän pitkä matka. Kallio jättää autonsa tavallisesti kirjaston takaiselle parkkialueelle, joka jäisi myös autottomalle kampukselle. Kirjaston takaa kuitenkin saa paikan vain, jos tulee kahdeksaan töihin, hän kertoo. ”Jos käy kesken päivän jossain, paikka on taatusti mennyt. Siinähän sitä ilmastoa säästetään, kun ajellaan parkkipaikkojen perässä.” MAHDOLLISESTI poistuville paikoille Oppion ja päärakennuksen eteen saa pysäköidä vain kolmeksi tunniksi. Näitä paikkoja käyttävät lähinnä vierailijat ja opiskelijat mutta myös henkilökunta, kiekkoa vain täytyy käydä välillä pyöräyttämässä. Esko Korhonen tähdentää, ettei parkkipaikkoja poisteta, ennen kuin yliopistolla on tarjota jotain tilalle. Kaikki uudet rakennelmat täytyisi ensin hyväksyttää, jopa sulkupuomit käyvät Museoviraston kautta. Sekä yliopisto että kaupunki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että autoista on päästävä kampuksella eroon. Noora Mattila Ikinuori, 75-vuotias Toivo Tehokas neuvoo tällä palstalla nuorta polvea tietokoneiden ja sovellusten käytössä. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: palvelupiste@jyu.?. JÄRKYTTÄVÄÄ! Miksi yliopistolla tietokoneita ei saa sammuttaa yöksi vaan ohjeistetaan vain kirjautumaan ulos. Järjetöntä energian tuhlausta! Kysynpähän vaan TÄHÄN LÖYTYY selitys. Tietokoneisiin ajetaan päivityksiä öisin. Jos kone on ollut sammutettuna yöllä, se päivittyy vasta käynnistettäessä. Näin siis esimerkiksi aamun luento voi viivästyä yhden oppitunnin verran, kun luentosalissa yöksi sammutettu opettajankone hakee päivitykset vasta käynnistyksen yhteydessä. Yliopiston koneille ollaan asentamassa virransäästöohjelmaa, jonka avulla työasemat sammutetaan yöksi ja käynnistetään aamuvarhaisella ennen opiskelijoiden ja henkilökunnan saapumista. Näin päivitykset kerkeävät asentua ennen kuin koneita tarvitaan. Ohjelmia asennetaan erissä. Projektin etenemistä voi seurata THK:n etusivun tiedotteista osoitteesta www.jyu.?/thk. Toivo Tehokas, THK VINKISTÄ VAARI JYYn ympäristövaliokunta kyseli jo huhtikuussa 1994 opiskelijoiden mielipiteitä autottomasta kampuksesta. Yli puolet kannatti sitä. Opiskelijoiden oma kustantamo antaa tilaa pienille projekteille. JYYN OMISTAMA julkaisusarja Kampus Kustannus täyttää 30 vuotta. Toimitusneuvoston nykyinen puheenjohtaja Ritva Itkonen pitää opiskelijoiden omaa kustantamoa arvokkaana palveluna ja toivoo, että sille annettaisiin mahdollisuus jatkaa samaan tyyliin myös seuraavat 30 vuotta. ”Julkaisemme sellaisia kirjoja, joista aika harva iso kustantamo olisi kiinnostunut. Me annamme tilaa pienille marginaalipuolen projekteille”, yliopistossa englantia opiskeleva Itkonen kertoo. ”Palvelemme opiskelijoiden kiinnostuksen kohteita, ja jos gradu tai väikkäri halutaan kirjaksi, meillä siihen on mahdollisuus.” Itkosen mukaan Kampus Kustannukselle tarjotaan yllättävän paljon kirjaehdotuksia. Pienillä resursseilla pyöritettävässä kustantamossa kaikkia ei kuitenkaan ehditä ottaa vastaan. KESKIMÄÄRIN opiskelijoiden kustantamo julkaisee vuoden aikana yhdestä kolmeen kirjaa. 30-vuotisen historiansa aikana painoon on päässyt 79 teosta. Tänä vuonna kirjoja ei ole vielä julkaistu, mutta loppuvuodesta niitä on luvassa kaksi. Niistä toinen on slovakialaisen Miroslav Válekin kirjoittamista runoista kerätty käännöskokoelma. Maistiaisia runokirjasta kuullaan 30-vuotisjuhlassa, jonne kaikki ovat tervetulleita. Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Kampus Kustannus juhlii 30-vuotista toimintaansa Kortepohjan Rentukassa tiistaina 24. marraskuuta. Tilaisuudessa esiintyy muun muassa Ralli-Olga. Kampus Kustannus 30 vuotta opiskelijan asialla
K uokkalan sinisenä hehkuva silta ja Harjun päällä loistava Vesilinna kiinnittävät pimeällä jo kaukaa huomion. Kontrasti Jyväskylän noin 50 valaistuskohteen loisteesta pimeyteen on kuitenkin jyrkkä. Synkkyys voi laskeutua jo korttelin päässä Kauppakadusta. Noin kuukauden Jyväskylässä asunut Valon kaupunki -koordinaattori Ari Peltola kertoo itsekin havainneensa mustia alueita keskustassa. ”Liikuntakeskuksen lähellä oleva lampi on todella pimeä paikka. Sinne pitäisi selkeästi saada valoa”, Peltola kertoo. Myöskään Tourujoen ympäristö, Aren aukiolta matkakeskuksen suuntaan johtava kuja, Harjun metsikkö ja ydinkeskustan sisäpihat eivät houkuttele iltakävelylle. Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri Kari Ström toteaa, että elokuvista poistuvat tulevat Jyväskeskuksen taakse ”melkoiseen kongiin”. ”Varmasti löytyy pisteitä, joissa on petrattavaa. Esimerkiksi Seminaarinmäen kampusalueen koevalaistus vuonna 2006 osoitti, että valaistus on riittämätön, vaikka opiskelijat liikkuvat siellä sekä aamuettä iltapimeällä”, Ström sanoo. Pääsääntöisesti julkisivuvalaistuksia tehdään kiinteistöjen saneerausten ja kehittämistarpeiden yhteydessä. Yksityiset yrittäjät ovat lähteneet kiitettävästi mukaan valaistushankkeisiin, ja toteuttaneet useita hankkeita. Kaupunki käyttää vuosittain noin 700 000 euroa uuden katuvalaistuksen rakentamiseen, mutta mahdottomiin raha ei riitä. ”Puistoalueista Harjun seutua on tarkasteltava jossain vaiheessa, mutta viime aikoina alueen valaistuksen parantamiseen ei ole ollut resursseja. Tourujoen laakson alueita pohditaan juuri, jotta siellä pystyisi liikkumaan myös pimeällä”, Ström kertoo. Valosuunnittelun avulla Jyväskylästä yritetään tehdä vetovoimainen ja viihtyisä – kaupunki, joka kiinnostaa matkailijoita. Peltola huomauttaa, että hyvän valaistuksen myötä myös pimeät paikat erottuvat selkeämmin. Siksi turvallisuuden tunteen luominen onkin yksi tärkeimmistä näkökulma valaistussuunnittelussa. ”Ihmiset asettavat sen usein jopa estetiikan yläpuolelle.” Peltolan mukaan kaupunkiin on tulossa lähivuosina paljon lisää valoa. ”Tavoitteena on saada koko kaupunki hyvin ja hienosti valaistua, mutta se vaatii aikaa.” Jyväskylän Lyseon julkisivulla esitettävä valotrilogia valo-ääni-kuvateos sai ensi-iltansa sunnuntaina 22.11. Talvinäytöksiä nähdään keskiviikko-, perjantaija lauantai-iltaisin kello 18, 19, 20, 21 ja 22. Jyväskylä tunnetaan valaistuksestaan. Silti ydinkeskustassa on monin paikoin pimeää. Teksti: Juha Korhonen Kuvat: Natanael Sinisalo Aren aukiolta lähtee synkkä reitti kohti Matkakeskusta. Hannikaisen-, Väinönja Vapaudenkatujen välinen virastokortteli ei houkuttele asioimaan. Tourujoen ylittävä silta on kauniisti valaistu, mutta rantaraittia pitää tarpoa täydessä pimeydessä.
Valon kaupungin pimeät kujat Jyväskeskuksen takapiha on joillekin hengailupaikka. Toisille se on synkkä käytävä, jonka läpi pitää kulkea kauhuleffasta kotiin.
10 Tule tekemään ikimuistoinen Jyrock 25 vuotta täyttävä Jyrock kaipaa tekijöitä ensi kevään festivaaleihin. Jyrocktyöryhmä kokoontuu ensimmäistä kertaa joulukuun 10. päivänä klo 16.15 Ilokiven yläkerrassa keskustelemaan kevään toiminnasta ja bändeistä. Tilaisuus on avoin kaikille innokkaille! VAPAALLA KAMPUS KINO RENTUKKA Hyökkääjä sai pakit. Ti 24.11. kello 19 Lukas Moodysson: Mammutti (Ruotsi/Tanska/Saksa 2009) Realistisilla ruotsalaiselokuvilla kannuksensa kerännyt Moodysson ottaa aiempaa globaalimman näkökulman käyttöön Mammutissa. Elokuvan keskiössä on New Yorkissa asuva perhe, jonka 10-vuotias tytär Jackie pääsee nauttimaan vain harvoin vanhempiensa seurasta. Ainoaksi pysyväksi kontaktiksi Jackielle jää perheen lastenhoitaja Gloria – ?lippiiniläisäiti, joka elää kaukana lapsistaan. Mammutti summaa modernin länsimaisen elämäntyylin ongelmat uran ja perheen ristipaineessa. Ti 1.12. kello 19 Jens Jonsson: Pingiskingi (Ruotsi 2008) Pingiskingi on humoristinen draama veljesten kasvukivuista pohjoisruotsalaisella syrjäseudulla. Ylipainoinen ja rillipäinen teinipoika Rille on yleinen pilkan kohde, mutta pöytätenniksessä hän on voittamaton. Pikkuveli Erik puolestaan on kuin Rillen vastakohta, komea ja suosittu. Hiihtolomalla kylään tulee renttu isä, jota veljekset ihailevat, toisin kuin nykyistä isäpuoltaan. Perhesalaisuuden paljastuttua pojat ajautuvat selvittämään välejään – tietenkin pingispöydän äärellä. Ti 24.11. Kampus Kustannus 30v. Ke 25.11. Tietovisa To 26.11. Luova ilta Ti 1.12. Koko kylän pikkujoulu To 3.12. Stammtisch Päässä tuhansi Olutharrastaja Hannu Nikulainen ei juo humaltuakseen. Maistelu on sosiaalinen tapahtuma. LÄHES KYMMENENTUHANNEN oluen kumoaminen kurkkuun on meriitti, joskaan ei harvinainen tai muutenkaan kehuttava. Hannu Nikulaiselle on kuitenkin pakko nostaa hattua. Hän on kirjannut tarkat muistiinpanot jokaisesta maistamastaan 9 246:sta eri oluesta. Arviot on tehty A6-kokoisiin vihkoihin, jotka täyttävät Kortepohjan ylioppilaskylän kämpän hyllyn ainakin metrin leveydeltä. Saldo ei ole Suomen ennätys maisteltujen oluiden määrässä, mutta kukaan muu ei ole dokumentoinut yhtä tarkasti maistelukertojaan. HISTORIAN OPINTOJEN perässä Jyväskylään vuonna 1983 muuttaneelle Nikulaiselle mallasjuoma tarkoitti aluksi vain ravintolasta tilattavaa jääkylmää hanalageria. ”En edes hirveästi pitänyt oluesta, vaan join lähinnä drinkkejä.” Herätys iski Nikulaiseen 1980-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, kun ensimmäiset tuontioluet saapuivat Suomeen pitkän tauon jälkeen. ”Ensimmäinen maistamani tuontiolut oli saksalainen Beck’s. Ulkomaalaisten vaihtoehtojen myötä rupesin vertailemaan makuja, ja olihan niissä eroja.” Beck’sistä Nikulainen ei vielä tehnyt muistiinpanoja, mutta vähitellen oluen maistelusta ja analysoinnista syntyi harrastus, joka on tutustuttanut hänet tuoppien lisäksi uusiin maihin, kaupunkeihin, panimoihin ja ihmisiin. Tuhansien maistelukertojen jälkeen uusien merkkien löytämisen luulisi olevan vaikeaa, mutta etsivälle on paljon aarteita jäljellä. Nikulaisen mukaan maailmassa on 50 000–100 000 olutmerkkiä, joten kukaan ei varmasti onnistu kulauttamaan jokaista laatua kurkkuunsa. KAUPASTA KANNETTAVIEN mäyräkoirien ja muiden kaljapakettien määrän perusteella Suomi on täynnä olutharrastajia, mutta suurimmalla osalla juominen keskittyy laadun sijasta määrään. Monelle halvin merkki on paras. Maisteluun keskittynyt olutharrastaja sen sijaan välttää hiprakkaa. ”Humaltuminen on harrastuksessa haitta, koska silloin ei voi tehdä laadukkaita arvioita.” ”Joskus kun Hannun kanssa on oluella, joutuu sanomaan, että pistähän ne paperit syrjään, että voidaan jutellakin”, laajasta olutvalikoimastaan tunnetun Vihreän Haltijattaren omistaja Keijo Välilä nauraa. Hannu Nikulaisen suosikkioluet ovat tummia, täyteläisiä ja melko katkeria, kuten Imperial Stout -oluet. Tällä kertaa lasissa on pähkinäistä ja to
11 Vilhelmiina Valkeus PARASTA, MITÄ kampuksen saleissa voi tehdä, on ihastua ja uskoa tunteen olevan molemminpuolinen. Kun kahden ihmisen välille on virittynyt sähkölataus, tulee lopulta hetki tehdä ratkaiseva avaus. Se voi olla keskustelun aloittaminen pitkien katseiden jälkeen tai ennestään tutun luentokaverin kutsuminen lasilliselle. Kun yksi rohkaistuu ensikontaktiin ja toinen tulee vastaan, on kiinnostus tuotu julki ja pohja suotuisa jatkoa varten. Tiellä saattaa odottaa kuitenkin monta estettä, joista pieninkin voi katkaista matkan. ALUSSA OLLAAN usein suurten kysymysten äärellä: kumpi ottaa seuraavaksi yhteyttä? Äitini on antanut minulle tällaisia tilanteita varten yhden neuvon, tarkoituksenaan suojata tyttärensä sydäntä ja ylpeyttä turhilta kolhuilta. Se kuuluu näin: ”Älä soita.” Ohjeen mukaan vastuu aktiivisuudesta tulee jättää miehelle, vaikka odottaminen tuntuisi kuinka kiduttavalta. Ihastuessaan mies nimittäin osoittaa tunteensa toiminnalla ja on lisäksi valmis tekemään kaikkensa saavuttaakseen niille vastakaikua. Jos taas soittoa ei kuulu, on se merkki kiinnostuksen puutteesta. Muut mahdolliset selitykset ovat vain keinoja kiertää totuus. AIKA ON KUITENKIN auttamatta ajamassa ohi äidin ohjeen, sillä sukupuolirooleja ei voi enää jaotella noin mustavalkoisesti. Jo lapsuudessani satujen passiivisille, torneissa haaveileville neidoille tarjosi vaihtoehdon soturiprinsessa Xena, joka otti ronskisti ohjat omiin käsiinsä. Miksi ihmeessä naisen siis pitäisi odottaa tulevansa valituksi, kun hän voi aktiivisesti tavoitella, mitä haluaa? Vastaavasti miehellä tulee olla oikeus epävarmuuteen. Olisi harmillinen erehdys tulkita ujon pojan käytös välinpitämättömyydeksi. Kiinnostuksen osoittamisen riskit ovat joka tapauksessa sukupuolineutraalit. Soittaja saattaa joutua kohtaamaan epämiellyttävän totuuden. Soittamatta jättäjä taas ei ehkä koskaan saa tietää, menettikö hän jotakin mahtavaa. TOISINAAN ROHKEAN suora toiminta on ainoa oikea ratkaisu. Eräänä sunnuntaiaamuna ystäväni tarvitsi kriisiapua hankalaan treffailukuvioon. Hän matkusti junassa ja selitti ongelmaansa kännykän välityksellä. Puhelun päätyttyä edessä istunut sotilaspukuinen mies nousi ja katsoi ystävääni vakavin silmin. Hän sanoi: ”En tunne sinua enkä tilannetta, mutta soita nyt ehdottomasti sille pojalle!”. Tyttö totteli neuvoa. Ja teki kaksi ihmistä erittäin onnellisiksi. K ir jo it ta ja t a rkk a i le e k a m pu k s e n i hm i s s u h d ep ol i ti i kk aa . JÄLKIKIRJOITUS Kumpi soittaa? Soittamatta jättäjä taas ei ehkä koskaan saa tietää, menettikö hän jotakin mahtavaa. ” Vilhelmiina Valkeus ia oluita N ATANAEL S INISALO ffeemaista Caledonian 80 Shilling -alea Skotlannista. Liikunnan poikia ilman paitoja Liikuntatieteellisessä opiskelevista miehistä koottu jalkapallojoukkue tekee poikakakalenterin. Kalenterin tarkoituksena on rahoittaa joukkueen matkaa ensi kevään opiskelijoiden EM-turnaukseen, joka pelataan Puolassa. Joukkueenjohtaja Mikko Huhtiniemen mukaan pelaajia ei tarvinnut suostutella poseeraamaan. ”Kalenteria on ollut pirun hauska tehdä, ja jääpä samalla hyvä muisto kaikille.” Kalenteria painetaan aluksi 500 kappaletta. Valmista tuotetta voi kysellä esimerkiksi L-rakennuksen kahvila Sykkeestä. Kuvat pelaajista on ottanut Juhani Metsäpelto. KYMMENISEN tuhatta pulloa noin 20 vuoden ajan tarkoittaa kuitenkin kymmentä pulloa viikkoa kohti. Eikö koskaan lipsahda kännin puolelle? ”Hyvin, hyvin harvoin. Tietenkin, jos olutfestivaaleilla pyörii monta tuntia maistelemassa, niin tuleehan sitä lievään pöhnään. Se ei ole kuitenkaan tavoite”, Nikulainen toteaa. Maistelu on harrastajille yleensä sosiaalinen tapahtuma, jossa pullollinen jaetaan kaverin tai useammankin kesken. Alkoholin määrä jää silloin pieneksi, vaikka pulloja olisi paljon. ”Ryhmässä on myös melko hyvä sosiaalinen kontrolli. Jos jollakin menee överiksi, sitä ei katsella hyvällä. Pienet annoskoot, veden juonti ja ruokailu auttavat pysymään kunnossa.” NIKULAISEN aivosoluja alkoholi ei näytä merkittävästi köyhdyttäneen. Lähes 400 opintoviikkoa yliopistossa kerännyt Nikulainen on maisteri sekä historiasta että filosofiasta, tekee satunnaisia opetustöitä ja suunnittelee väitöskirjaa. Myös oluet ominaisuuksineen pysyvät erinomaisesti päässä. ”Kertaakaan ei Hannulla ole mennyt jauhot suuhun, jos olen kysynyt arviota oluesta, jota hän on maistanut. Hänellä on käsittämättömän hyvä muisti”, Välilä kertoo. NIKULAISEN kaapissa on useita korkkaamattomia pulloja, jotka avataan sitten, kun harrastajat kokoontuvat Kortepohjaan arvioimaan suutuntuman katkeruutta, vaahdon paksuutta, jälkimaun kestoa ynnä muita ominaisuuksia. Haastattelupäivänä Nikulainen matkasi Tampereelle, jossa kolmen hengen seurue nautiskeli muun muassa tanskalaisten pienpanimoiden tuotteita. Muutaman päivän jälkeen haastattelusta ruutuvihkoissa on jo 9 287 merkintää. Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Joulutoreilta kirjoja ja yliopistotavaraa Atena Kustannus avaa Seminaarinmäen joulutorikauden, kun se järjestää yliopiston päärakennuksella 24.–26. marraskuuta joulutorin. Tarjolla on tämän syksyn uutuuskirjoja ja muita tarjouskirjoja alennettuun hintaan. Joulukuun 1.–2. päivä perinteistä Seminaarinmäen joulutoriaan pitävät yliopiston kirjastolla puolestaan yliopiston museo ja viestintäosasto. Kirjaston aulasta saa erilaisten historiakirjojen lisäksi muun muassa yliopiston pr-tuotteita, kuten kortteja ja t-paitoja. Lisäksi vanhat yliopistohupparit myydään pois uuden malliston alta alennettuun hintaan.
12 ARVIOT ARVIOT Muse: The Resistance Warner Music Musen The Resistance -albumi on jatkoa vuoden 2007 albumille, jolla bändi kipusi listaykköseksi ympäri Eurooppaa. Viime vuosikymmenen alussa perustetun englantilaispoppoon sävelissä on vaikutteita niin vaihtoehtorockista, klassisesta musiikista, elektrosta kuin kovemmasta mätöstäkin. Uudella The Resistance -albumilla äänimaailmaa hallitsevat syntetisaattorit, piano ja jousisoittimet. Melodisuuden myötä bändin soundi on paikoittain hyvin lähellä Queenia. Perinteisimmät rockbiisit ovat bile?ilistä nostavat MK Ultra ja Unnatural Selection. Levyn heikoimpia kappaleita ovat löysä I Belong to You sekä Undisclosed Desires, joka kuulostaa syntetetisaattoribiittiensä vuoksi ihan Timberlandin tuottamalta peruspaskalta. Levy saa minut toivomaan, että olisin juuri tullut jätetyksi ja voisin vain kävellä illalla sateessa itkien rakkaani perään. Samalla korvillani soisi levyn päättävä yhteensä kolmetoistaminuuttinen kolmen biisin Exogenesis: Symphony. Sinfoniarock on kuin tehty traagisen rakkaustarinan viiltävään tuskaan tai vampyyrin ikuiseen suruun vuosisatoja sitten kuolleelle rakkaalleen. Levy toimii parhaiten hyvässä nousuhumalassa sydän särkyneenä mustassa yössä kävellessä. Kyösti Hagert ”Vuoden parhaimpia.” Pauliina Vanhatalo: Gallup Tammi Gallupin ensimmäinen virke kertoo jo kaiken oleellisen kirjasta: kyseessä on avioerokertomus. Kaisa ja Ari kohtaavat kunnallisvaalien alla, kun Ari haastattelee kokoomuslaista Kaisaa ylioppilaslehteen. Lehden esikuva voisi olla Jylkkäri, sen verran viitteitä kirjassa on Jyväskylään. Vanhatalo on valmistunut kirjoittamisen maisterinohjelmasta Jyväskylästä. Tarina onkin kirjoitettu taitavasti, mutta kerronta on laimeaa ja henkilöhahmot jäävät kaukaisiksi. Romaanissa vuorottelee kaksi aikajaksoa. Gallup käsittelee monia mielenkiintoisia teemoja, joita Vanhatalo ei hyödynnä tarpeeksi. Koti-isyyden jälkeen Ari alkaa työttömänä etnologina ovelta ovelle kulkevaksi gallupkyselijäksi. Ari kyselee ihmisiltä mielipiteitä niin kahvilaaduista kuin poliittisista kannoista. Samaan aikaan media ryöpyttelee kansanedustajaksi päässyttä Kaisaa erosta ja etävanhemmuudesta. Kirjoittaja olisi voinut pohtia syvemmin politiikkaa, viihdepainottunutta julkisuutta sekä työn ja perheen yhteensovittamista. Teemoihin viitataan, mutta ne jäävät käsittelemättä. Kyösti Hagert ”Kliseeksi jäävä erokertomus.” A Kerkko Koskinen: Yhteinen sävel Warner Music Yhteinen sävel -albumilla Kerkko Koskisen mukana Tuure Kilpeläinen, Pauli Hanhiniemi, Vuokko Hovatta ja Paula Koivuniemi esittävät menneiden vuosikymmenten suomalaislaulajien tunnetuksi tekemiä venäläisiä iskelmiä. Pompöösit sovitukset eivät ainakaan allekirjoittanutta innostaneet. Näissä lauluissa ei troikka kiidä arolla, vaan Mustanmeren laivasto keinuu aalloilla. Sopivasti votkapäissään kuunneltuna levyllä on toki hetkensä. Tosin esimerkiksi Tuure Kilpeläisen Valkoakaasioita kuunnellessa oli jo pakko kaivaa hyllystä Ville Leinosen viimevuotinen huomattavasti pelkistetympi, mutta heittäytyvämpi versio Unilehto-albumilta. Kulttuuritekona levy ansaitsee kiitoksen, mutta vähän joitakin kymmeniä soittajia olisi voinut jättää studiosta ulos paremman lopputuloksen nimissä. Slaavilaisen kaihon ystäviä neuvottakoon panemaan Russki Standart -pullo pakastimeen, blinipannu levylle ja kirjoittamaan translit.ru -nettisivuston tekstikenttään ochi chyornye. Näin saadut kyrilliset aakkoset kopioidaan Googleen mp3-hakusanalla lisättynä, votka nautitaan kylmänä ja blinit kuumana. Jarno Liski ”Nuotiolauluja gaalaillassa” Jyväskylän kaupunginteatteri: Reviisori Sovitus ja ohjaus: Samuli Reunanen. Pääosissa: Mika Nuojua, Ville Sandqvist, Jorma Böök. Kaupunginteatterin Reviisori sopii Jyväskylään. Se on audiovisuaalinen tykitys, jossa on tilaa improvisoida ja ylinäytellä. Televisiomaiselta sekamelskalta pelastaa Nikolai Gogolin 1836 kirjoittama klassikkoteksti. Näytelmä alkaa huomaamatta. Lavalla on käsikirjoituksia, kahvikuppeja ja huppareita. Ollaan näytelmäharjoituksissa, tekstinä tänään Gogolia. Toteutus on paitsi hauska myös hyödyllinen. Venäläiset nimet saavat kaipaamaansa toistoa ja hahmot erottuvat toisistaan. Siperialainen maalaiskaupunki odottaa reviisoria tarkastuskäynnille. Karismaattisen reviisorin edessä kylän virkamiehet kutistuvat pelosta. Mielistely, valheet ja tahattomat paljastukset muodostavat komedian, jossa katsoja tietää eniten. Gogolin huumori ja viisinäytöksinen rakenne toimii edelleen. Mutta miksei tekstiin luoteta? Edes maakunnan laitosteatteriyleisölle ei tarvitse alleviivata jokaista hauskaa repliikkiä. Pikkujouluhenkiset imitaatiot toistuvat ja sotkevat esityksen rytmiä. Näytelmän teemat antaisivat ajankohtaisuudessaan mahdollisuuden tiukemmallekin yhteiskuntakritiikille. Hanna Parry ”Kuka paljastaa ja kenet?” MEMENTOSSA (2000) ei alkuun ole muuta silmiinpistävää kuin pakkomielteisesti vaimonsa murhaajaa etsivän Guy Pearcen tökerö blondattu tukka. Kuvaus on tyylikästä ja tunnelmallista, leikkaus iskevää ja näyttelijät osaavaa porukkaa. Elokuva tiedostaa rikoselokuvan perinteet sekä uskaltaa rikkoa trendikkäästi kronologian. Christopher Nolanille ei riitä kuka huijaa ketä -juonen pirstominen palasiksi, vaan hän kelaa vartin välein lähimuistinsa menettävän päähenkilönsä edesottamuksia väärinpäin lopusta alkuun. Tatuointiensa ja hatarien muistojensa varassa riuhtovan Leonardin sekava mielentila visualisoituu lisäksi pitkillä mustavalkoisilla takaumilla, värikkäillä väläyksillä murhayöstä ja pohdiskelevalla kertojaäänellä. Nolan on kuin innokas taidekoululainen, joka haluaa mahduttaa oppilastyöhönsä kaiken teknisen osaamisensa. OHJAAJA SAA filmille tummanpuhuvaa tunnelmaa, mutta pohjimmiltaan Memento on ihmeen kalsea ja hengetön elokuva. Nolan häivyttää simppelin juonen ja pakottaa katsojan Leonardin mukana toden ja uskomuksien hämärälle rajavyöhykkeellä, jossa identiteettikin pirstaloituu. Annetuista palasista ei poloisesta Lennystä muodostu kehyksiä kummempaa kuvaa, jolloin katsojalle ei jää mitään, mihin tarttua. Elokuva jää kikkailun alla ontoksi, jolloin sen pohdinnat muistoista ja muistista jäävät tyhjinä ilmaan leijumaan. Ammattimaisuudessaan Memento on kolkko osoitus teknisestä taituruudesta. Pätevä opinnäytetyö, jonka siloteltujen saumojen välistä pilkahtaa ajatusta ja syvällisempää tutkielmaa. Sekä se paljon parempi elokuva, joka on telattu virheettömän pinnan alle. Riku Suonio Sarjassa ruoditaan vanha klassikko uusiksi. Kolkkoja kuvia kiiltävissä kehyksissä OMSTART, KLASSIKKO Markku Laamanen: Joulupukin parempi räppi (Edel 2006) YKSI TÄMÄN syksyn merkittävimmistä tosi-tv-ilmiöistä on kuusikymppinen Markku Laamanen, joka osallistui Talent-kykykilpailuun ja nousi kansansuosioon. Jostakin syystä suurelle osalle ihmisistä tuli yllätyksenä, että kuusikymppinen mies voi osata edelleen laulaa, vaikka Suomessa on nähty jopa 80-vuotiaita ensilevyttäjiä, kuten Johannes Virolainen. LAAMANEN LAULOI muutaman soolosinglen jo 1970-luvun alussa ja oli saman vuosikymmenen puolivälissä mukana pari albumia tehneessä Gulliverbändissä, joka pyrki glamtyylisellä perusrockilla kansansuosioon siinä onnistumatta. 1970-luvun lopun diskokuumeeseen Laamanen osallistui levyttämällä House Of The Rising Sunin ja Don't Let Me Be Misunderstoodin suomenkieliset tanssiversiot, jotka toimivat edelleen lattialla erittäin hyvin. Sitten seurasi vaikeampi kausi kuten monille suurten ikäluokkien muusikoille 1980luvulla. Laamanen vetäytyi ravintolamuusikoksi ja myöhemmin pois ravintoloistakin. Ennen paluuta Talentissa Laamanen levytti kuitenkin joulumusiikkia, jonka kuultuaan ei tarvitse ihmetellä, että vasta televisio toi miehen takaisin. Joulupukin parempi räppi -niminen joulubiisi julkaistiin 2006, ja siinä ei toimi juuri mikään. Ankeat rapvaikutteiset taustat toistavat musiikkityylin kliseitä, ja jos sanoituksen ensimmäiset rivit ovat ”tontut hip ja tontut hop”, kappaletta on vaikea enää pelastaa. Laamasen tulkinta sinänsä ei ole erityisen huono, mutta lähtökohdat ovat liian vaikeat, jotta hänkään pystyisi tekemään laulusta siedettävän. Suurinta riemua kuulijalle tuo epävireinen lapsikuoro, jossa osa laulajista päästelee enemmän äänessä olemisen kuin nuotissa pysymisen riemusta, mikä toki lapsille suotakoon. Onhan kyseessä sentään joulu, lasten juhla. MARKKU LAAMASEN ura saattaa lähteä Talentin myötä uuteen nousuun, vaikka hän ei kisaa voittaisikaan. Ainakin miehen kohderyhmä lienee sen ikäistä, että hänelle toivottavasti tulee tilaisuuksia tehdä tasokkaampia joululevyjä kuin Joulupukin parempi räppi. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Talentti piilossa
IN ENGLISH NEWS in BRIEF About 72 percent of Finnish adults say they exercise at least three times a week. The most popular types of exercise are taking a walk, cycling and skiing. Finnish Sports Federation 13 Much ado about ?oorball Thomas Babila Sama NOWADAYS, IN MANY PARTS of the world, education is free. It usually takes the form of free tuition, grants or scholarships if they cover all or part of the students’ expenses while in school. In the Nordic countries for example, education is free at all levels though this may not include some school requirements and a number of administrative fees in the case of universities. FREE EDUCATION is good for society because education is a basic social good and as such should be available to all without a price. Since education is a social and a public good, it should be the responsibility of the government who is the guarantor of social rights to bear the cost of providing free education for all. If education is not free, many potential candidates who cannot afford the high cost of education would not be able to acquire education. Education will then become a luxurious good. Similarly, it is only through free education that the goal of universal access to education can be met because education will be available for all who meet the admission criteria without exclusion. Additionally, free education also brings education within the reach of thousands of people for whom it would otherwise be impossible because they don’t have money for tuition. FURTHERMORE, when education is not free, many students have to take off time to work in order to pay for tuition and other expenses, and so they end up taking longer to complete their studies than they would have loved to. For example, students who work more than 35 hours per week in order to pay for tuition may not have enough time for their studies. Thus, some may even drop out of university without receiving their degrees. Similarly, when education is not free, students take a loan to pay for tuition and so they end-up with a massive debt by the time they graduate which affects their career choices because they have to repay the loans. Therefore, free education is the only solution to these problems because it makes education accessible to the haves and the have-nots in the society. Additionally, it gives education to all those who qualify and not just to those who can afford. Finally, it gives an opportunity for everybody in the society to participate fully in educating themselves no matter their social or economic situation. Thus, it creates an egalitarian society where everybody is of the same class. Th e w r i t e r is a stud en t o f s o c ia l an d p ub lic p o l icy . JÄLKIKIRJOITUS Free education Free education creates an egalitarian society where everybody is of the same class. ” Thomas Babila Sama The International Christmas Games have been easy to organize after one dif?cult decision. SOMETIMES choosing what to do on a Tuesday in December can be tricky. ”First we voted on how to vote and then we voted on which sport to choose. It took two hours”, tells Lorenzo Telleschi, a student of Sports Management and one of the organizers of The International Christmas Games. The Christmas Games, which will take place on the 8th of December at the L-building sports hall, are organized by an international bunch: the Sports Management students, the Erasmus Student network and a couple of exchange students make up a group of a wide variety of nationalities – and opinions. ”But it has been surprisingly easy considering that the organizers come from different cultures and have really different kinds of approaches”, adds Nita Korhonen, also a student of Sports Management. ”Most students in our programme have a lot of previous experience on organizing events, so everything has gone quite naturally”, Korhonen’s fellow student Laura Latomäki adds. THE GROUP ?nally decided on ?oorball, a Finnish specialty that they wanted to make more known among exchange students. ”It’s also fairly easy to learn and organize”, Korhonen adds. In addition, the Christmas Games will feature side-events such as Finnish wife carrying, high heel and sack runs and a cookie eating contest. ”It’ll get messy, I promise”, laughs Telleschi, although he reminds that especially the side-events are meant to be less competitive. The organizers hope that there’d be a low threshold to take part. ”We hope especially that many women show up so that we get equal teams”, they mention. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Laura Latomäki, Nita Korhonen and Lorenzo Telleschi believe the ?oorball ?nals will get heated. ”But we have good judges to rule on foul play”, they promise. N ATANAEL S INISALO FSHS vaccinates against swine ?u Swine ?u or A(H1N1) vaccinations for healthy students under 25 years of age are scheduled to start on week 48 or 49. The Finnish Student Health Service will provide further instructions before the vaccinations on their website www.fshs.?. The vaccinations for risk groups have already started. The need to vaccinate the whole student population will be assessed after seeing how the virus situation evolves. Many people contract a mild form of the disease. If you have questions about swine ?u, you can contact either the FSHS or call the Ask about influenze -hotline, tel. 0800 02277. Landline money for repairs The Student Union's Council of Representatives has decided not to renew the phone system in Kortepohja Student Village. In a meeting held on Thursday, November 12 the Council voted 19 to 14 not fund building a new, digitally operated landline phone service that was already piloted during the summer. Instead, the additional rent increase will be used to repair the Student Village so, that energy and water can be better preserved. The total additional sum is 15 000 euros. Altogether rents of the Student Village will be raised 1,2 percent next March to cover e.g. growing electricity and water costs.
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Ke 25.11. Hola Ghost + Black Magic Six. To 27.11. Riverside + Adamantra. La 28.11. Don Johnson Big Band. La 28.11. Rockirppis. Su 29.11. Hevisaurus. Ke 2.12. DBF 2009 + Dauntless. Pe 4.12. Rytmihäiriö + FM2000 + Aivolävistys. La 5.12. The Hangmen + Blake. Poppari: Ti 24.11. Salaiva. Ke 25.11. Phoenix Effect. To 26.11. Jouluswengit. Pe 27.11. OneHalen tribute. La 28.11. Juurihoito. Su 29.11. Popparin vip-pikkujoulut. Ke 2.12. Riku Keskinen. To 3.12. Muistot Orchestra. Pe 4.12. DirtyDeelsIndeed. La 5.12. Mayo. Ilokivi: 27.11. Suuri väittelyilta. Pe 27.11. Ibiza Party White Experience. La 28.11. Saturday night salsa fever. La 28.11. NS.Klubi: Zebra and Snake. Pe 4.12. JYYn pikkujoulut. Vakiopaine: La 28.11. Kari Peitsamo. Su 29.11. Vakiovisa. Ma 30.11. Cuenta Cuentos. Pe 4.12. Matti Perälä & Jousikvartetti Kuu. La 5.12. LSD Joulukonsertti. Red Neck: Pe 27.11. Let's Eppelin. La 28.11. Inkku & Veksa + RockTrio Marvin. To 3.12. Santa on the Pole. Pe 4.12. Au Pair. Pub Katse: Ma 23.11. Jamit. Ke 25.11. Janesaw + The Prostitudes. To 26.11. Pub Katse Unplugged: Simo Orpana soolo. Pe 27.11. Crimson Sun + Nemecic. La 28.11. Kiln. Su 29.11. Jamit. Ma 30.11. Jamit. Ke 2.12. Gladenfold + Corona Skies. To 3.12. Pub Katse Unplugged: J.J. Korhonen plays Tuomari Nurmio. Pe 4.12. Gaspard Oil. La 5.12. Mistreaters. Su 6.12. Jamit. Jyväshovi: Ti 24.11. Janne Tulkki & Ilta. Ke 25.11. Antti Vanninen & Jamset. To 26.11. Antti Vanninen & Jamset. Pe 27.11. Pekka Helin Hipsters. La 28.11. Minna Sirkiä & Solaris. Ti 1.12. Amadeus & Fantasia Tangokuningas 2009. Ke 2.12. UllaJaana Trio. To 3.12. UllaJaana Trio. Pe 4.12. Tuomas Myllylä Yhtyeineen. La 5.12. Markus Sextetti. Paviljonki: Ti 24.11. Juha Tapio + Marzi Nyman + Ville Riippa. To 26.11. Kummeli 2009. Pe 4.12. Jari Sillanpää. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Alvar Aalto – Puun ulottuvuudet 21.3.2010 saakka. Jyväskylän Taidemuseo: Maija Holma – Brevis Lux 1.11. saakka. Holvi: Jväskylän taiteilijaseuran 64. vuosinäyttely 29.11. saakka. Harmonia: Jonna Jantunen 29.11. saakka. Elina Relander: Perhonen sisälläni. 3.12. alkaen. Keski-Suomen Museo: Meri Genetz – maalauksia 13.12 saakka. Maalareiden Tourujoki 7.2.2010. saakka. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Vuorelma 100 5.12. saakka. Galleria: Suomen Nukketaiteilijoiden joulunäyttely 3.1.2010 saakka. Näytönpaikka-ikkuna: Melitina Balabinin ja Johanna Halmeen korutaidenäyttely 24.11. alkaen. Yliopiston kirjasto: Kauneimmat koululaulut 31.12. saakka. Keski-Suomen luontomuseo: Kuka, mikä, mistä? Hannu Ahosen arvoituksellisia luontokuvia: 31.12. saakka. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Iloni on suruja suuremmat: La 28.11. Viiru ja Pesonen: To 26.11., Pe 27.11. Reviisori: La 28.11., Ke 2.12., To 3.12. Fundamentalisti: Ma 23.11. Ulvova Mylläri: La 28.11., La 5.12. Niin kuin taivaassa: To 26.11., Pe 27.11., La 5.12. Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri: Su 29.11. Tanssimatinea Ma 30.11. Naisen tulee...: Ma 30.11. Huoneteatteri: Luulosairas: Pe 27.11., La 28.11., Su 29.11., Pe 4.12. La 5.12., Su 6.12. ELOKUVAT Kampus Kino: Ti 24.11. Mammutti. Ti 1.12. Pingiskingi. Elokuvakerho Toveruus: To 26.11. Chaplinin poika. To 3.12. Neljä naurettavaa naapuria. Kansallinen av-arkisto: Su 29.11. Henri Colpi: Pitkä poissaolo. Su 6.12. Theo Angelopolos: Mehiläishoitaja. 14 MENOT EVANKELISET OPISKELIJAT Oletko löytänyt paikan auringossa, vaikka kaamos uhkaa? Tule tutkimaan asiaa valonkantajien kanssa Lutherin kirkolle (Kansakoulukatu 5)! Tulossa 28.11. Minä ja seurakunta – opiskelijat jakavat kokemuksiaan. Olet tervetullut myös messuun kirkolle sunnuntaisin klo 12. *EXTRA* Oliko Jeesus hullu, huijari vai herrojen Herra? Ev.-lut. opiskelijajärjestöjen ja seurakunnan yhteinen Jeesus-seminaari 4.–6.12. Halssilan kirkolla, mukana Tapio Puolimatka, Leif Nummela, Jussi Miettinen ja Esa Luomaranta, musisoimassa muun muassa Enkoreage. Tsekkaa ohjelma nettisivuilta – luvassa tiukkaa settiä Jeesuksen persoonasta! Infoa muusta mukavasta Päiviltä, paivi.luukkainen@jyu.? tai osoitteesta www.sley.?/eo/jkl/ JÄRJESTÖT Lähetä järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkarijarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden tarvittaessa lyhentää tai muokata ilmoituksia. MA 23.11. Kukkakaalilasagnette Yrttiporkkanasei Lindströminpihvi TI 24.11. Pinaattikeitto Uunimakkara Possu-pekonikastike KE 25.11. Aurajuustopunajuurikiusaus Kirjolohimurekepihvit Broilerrisotto TO 26.11. Kasvisjuustokeitto Chilikala Täytetyt jauhelihaohukaiset PE 27.11. Parsakaali-pinaattipihvit Värikäs uunikala Jauhemaksapihvit MA 30.11. Kasvislasagne Siskonmakkarakeitto Broilerjuustokebakot TI 1.12. Feta-kasvispata Paistettu kala Burgundin lihapata KE 2.12. Kasvissosekeitto Täytetty seileike (kinkkujuusto) Broilerlasagne TO 3.12. Kasviscurry Tonnikalapastavuoka Jauhelihapihvi, kermapippurikastike PE 4.12. Kasvispyörykät Nakkipannu Paella LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,70 e, muut 5,50 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 47,00 e ja muille 55,00 e.
Viime kesän Tangomarkkinoilla jaetulle kolmannelle sijalle yltänyt Eerika Grönlund 29, on liian vanhanaikainen Idolsiin. Englantia opiskeleva laulaja keskittyy nyt graduun, jotta opinnot olisi hoidettu ensi kevään keikkarumban edestä. Viime kesän Tangomarkkinoilla jaetulle kolmannelle sijalle yltänyt Eerika Grönlund, 29, on liian vanhanaikainen Idolsiin. Englantia opiskeleva laulaja keskittyy nyt graduun, jotta opinnot olisi hoidettu ensi kevään keikkarumban edestä. Unelma kiinni tangoissa 15. SIVUN KASVOT Unelma kiinni tangoissa ”MÄ OON SIITÄ tosi kummallinen tapaus, että en oo koskaan ollut mikään radion, cd-levyjen tai musiikin kuuntelija. Olin viulisti, soitin viulua ihan älyttömästi ja siitä piti tulla ammattikin. Tavallaan multa meni ohi semmoinen normaali vaihe, että fanitetaan kauheasti ja tutkitaan bändejä ja biisejä. Se on tullut mulle vasta myöhemmin, kun opiskelujen aikana löysin laulamisen. Innostuin suoraan iskelmämusiikista. Tykkään selkeästä, vanhanaikaisesta perinteisestä meiningistä. Suomalaiset tangot ovat mulle tosi rakkaita, niissä on jotain syvällistä ja tummaa. Mieleeni ei ole tullut osallistua Idolsiin, se ei ole yhtään mun juttu. Mä oon niin vanhanaikainen ja perinteinen. Musta on kiva rikkoa rajoja ja sanoa, että mä kuuntelen humppaa. Oon kauhea Jorma Kääriäis -fani. Kun kaverit tulee istumaan iltaa mun luo, siellä saattaa soida Agents. En edes tiedä hirveästi sellaisia bändejä, mitä mun ehkä pitäisi tietää. Jos kuuntelen YleX:ää, mulla ei oo mitään hajua niistä bändeistä. Yllätän joskus itsenikin tietämättömyydelläni. Nuorisomusiikki on musta aukko mulle. TANGOMARKKINAT oli tosi kauan mielessä, ihan pienestä lähtien on ollut pieni väristys sitä kohtaan. Kun olin vaihdossa Saksassa, asiat loksahtivat kohdalleen ja aloin ihan järjestelmällisesti tehdä töitä kilpailun eteen. Muistan, kun olin siellä pienessä yksiössä ja lauleskelin suomeksi tangoja. Kun roudasin tavaroita pois ja olin lähtemäisillään, naapuri sanoi, että sinäpäs lauloit hyvin. Tangokisa oli tosi opettavainen, varsinkin esiintymisen ja ihmisten kohtaamisen kannalta. Koko ajan pitää olla valmiustilassa ja kaikki ihmiset, tuntemattomat, tulee juttelemaan. Koko ajan täytyy ottaa tilanteet omakseen. Kerrankin olin Seinäjoella jossain hississä, kun soitettiin suorasta radiolähetyksestä. Sitten siitä hissistä lähti valot, mutta siitä tuli aika hauska juttu. Olen miettinyt paljon tangokisan jälkeen, että jos saavuttaa unelman, täytyy motivaatio löytää jostain. Siinä mielessä ihan jees, etten voittanut kisaa. Se on yhä unelma, ja saan tehdä töitä sen eteen. Oon aika realisti luonteeltani, tässä Suomen maassa täytyy olla aika guru, että voi tehdä ihan täysipäiväisesti muusikon töitä. Totta kai ajan koko ajan laulamista eteenpäin ja kehittelen juttuja, mutta on silti huoleton olo. Ei tarvi väkisin yrittää. Kyllä mä niin hullu olen, että saatan vielä tangokisaankin mennä. Tässä maassa pitää voittaa joku kisa tai saada levytyssopimus, muuten ei voi ihan heittäytyä laulajaksi. SYKSYLLÄ KEIKKAILEN tosi vähän, mutta keväälle on keikkoja myyty hyvin. Tällä hetkellä teen gradua, siinä on 92 sivua, joten voisi jo kohta lopettaakin. Syventävät opinnot on jo suljettu, kaikki on enää gradusta kiinni. Nyt on semmoinen jäähyväismeininki, kun liikkuu kampusalueella. Vähän haikea mieli, nytkö se loppuu tämä opiskelijaelämä. Valmistun englanninopettajan pätevyydellä ja tavoitteena olisi kokeilla eri asteilla opettamista. Gradu liittyy ammattikorkeapuolelle, ammattienglantiin, mutta ihan ala-asteen englanninopettaminen on tuntunut tosi kivalta. Mun ei vielä tekisi mieli lähteä pois Jyväskylästä. Jos voisi tuon keikkailun ohella tehdä töitä osa-aikaisesti, se ois mulle hyvä vaihtoehto. LEVY ON TUOLLA takaraivossa, mutta en vielä ole varma, milloin olisi pitkäsoiton aika. Joku parin biisin juttu voisi olla tähtäimessä ensin. En suunnittele kovin pitkälle kuvioita. Jotain on saavutettu, nyt voi vähän hengähtää.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? N A TA N A E L S IN IS A LO
Jylkkäri on luettu. Mainokset lehteen myy Karel Christensen e-mail: karel.christensen@rckustannus.fi puh: 044 5000 450 www.jylkkari.fi Jyväskylän yliopiston opiskelijoista 58% tarttuu Jylkkäriin heti sen ilmestyttyä.