Jyväskylän Ylioppilaslehti 18.11.2009

Kaljakori sylissä pihalle Sakot eivät säikäytä myymälävarkaita. Uutiset 2 Joka kymmenes opiskelija on naimisissa. Sivu 9 Meistä yli puolet on naisia Hallitus valitsi rehtorin pikavauhtia. Keskiaukeama Valta säilyy Aino Sallisella 7. LOKAKUUTA – 25. LOKAKUUTA 49. VUOSIKERTA NUMERO 11/2009 KAUPUNKINUMERO Sattumalta saippuaan SIVU 19
Myymälävarkaat iskevä Keinot puuttua myymälävarkauksiin rajoittuivat, kun sakkojen muuntorangaistus vankeustuomioksi poistui laista vuosi sitten. Kauppiaiden mukaan muutos on lisännyt piittaamattomuutta. Nyt lakiin haetaan taas muutosta. KORTEPOHJAN ylioppilaskylän läheisessä K-market Länsiväylässä myymälävarkaudet eivät ole määrällisesti lisääntyneet, mutta rötöstelystä on tullut ammattimaisempaa. "Varastelu on systemaattista. Viedään arvokkaampaa tavaraa, suurempia määriä ja sisään tullaan isolla porukalla. On hämäystaktiikoita ja muuta”, Länsiväylän Lauri Ojanperä toteaa. Länsiväylän myymälässä kiinnitetään paljon huomiota myymälävarkauksiin. Jokainen näpistyskin ilmoitetaan poliisille. Koska varkaat haalivat mukaansa yhä tyyriimpiä tavaroita, näkyy ongelma myös asiakkaiden lompakossa. Heistä suurin osa on opiskelijoita. ”Mitä suurempi hävikki, sitä enemmän kauppa tarvitsee katetta. Maksumiehinä ovat muut asiakkaat”, Ojanperä muistuttaa. Kortepohjan Salen myymäläpäällikkö Mikko Lehtinen toteaa, että muutama henkilö pystyy tekemään paljon pahaa. ”Lasten näpistykset karkkihyllyillä ovat vähentyneet, mutta kerralla vietävien tavaroiden summa on kasvanut”, Lehtinen kertoo. ”Poliisi ei tule aina edes hakemaan kiinnijääneitä. Muuntorangaistuksen poistaminen oli älytön sääntö. Siksi poliisiakaan ei varmaan kiinnosta, kun sakoilla ei ole vaikutusta. Tietenkään sakkovangeilla ei ole järkeä täyttää vankiloita, mutta jonkinlainen sanktio pitäisi löytyä”, Lehtinen toteaa. Jos sakon saanut todetaan varattomaksi, ei sakoilla ole käytännössä merkitystä. Siksi samat kasvot vievät kaupoista tavaraa yhä uudelleen. Ojanperä pitää Kortepohjan seutua varsin siistinä ja erityisesti opiskelijoita hyvinä asiakkaina. Sama viesti kerrotaan pienemmistä liikkeistä. SUUREMMAT MURHEET ovatkin kaupungin keskustassa. Yliopiston nurkilla sijaitsevassa Kmarket Ruokavinkissä tilanne on myymälävarkauksien suhteen pulmallinen. ”Pahimpia ei kiinnosta, jääkö kiinni vai ei. Yleinen piittaamattomuus ja röyhkeämpi varastelu on lisääntynyt: otetaan kaljat ja kävellään ulos”, myymäläpäällikkö Mika Sarestie toteaa. Piittaamattomien varkaiden kasvot tallentuvat yleensä kameralle ja heistä tehdään ilmoitus poliisille. Kiinnijääneet ovatkin usein entuudestaan tuttuja henkilöitä, joita sakkorangaistus ei pelota. UUTISET TULOSSA 7.10.2009 2 DI-koulutukseen Jyväskylässä Jyväskylän yliopisto aloittaa yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa koulutuksen, joka valmistaa diplomi-insinöörin ja ?loso?n maisterin tutkintoihin. Opetus järjestetään Jyväskylässä. Opetuskokonaisuus on suunnattu ensisijaisesti tutkimusja kehitystehtävissä toimiville asiantuntijoille, joilla on jo korkea-asteen koulutusta. Koulutuksen toivotaan tarjoavan lääkkeitä KeskiSuomea kohdanneeseen lomautusja työttömyysuhkaan. Laitosneuvostoista vain kolme jatkaa Laitosneuvostoille myönnettyä kahden vuoden jatkoaikaa aiotaan käyttää hyväksi vain kolmella laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Neuvostot jatkavat toimintaansa vuoden vaihteen jälkeen psykologian, kielten sekä yhteiskuntatieteiden ja ?loso?an laitoksella. Kussakin tulee olemaan 10 jäsentä, joista kolme opiskelijoita. Siitä, käytetäänkö jatkoaika hyväksi, päätettiin kunkin tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa. Niillä laitoksilla, joilla neuvostoja ei jatkossa ole, tehtävät siirtyvät laitoksen johtajan vastuulle. Laitosneuvostoille pelattiin uuteen johtosääntöön jatkoaika, kun keväällä niitä oltiin lakkauttamassa. Ilmastoasiaa ennen Kööpenhaminaa JYVÄSKYLÄN yliopistossa järjestetään 15.–16. lokakuuta kansainvälinen seminaari, jonka aiheena on kehitysmaiden rooli Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset maapallon köyhimpien alueiden kehitykseen. Seminaarin ohjelma koostuu puheista, paneelikeskustelusta ja ilmastoneuvottelusta, jossa osallistujat ja opiskelijat äänestävät teemaan liittyvistä kysymyksistä. Seminaarin alustajat ovat kansainvälisiä ilmastonmuutoksen huippuasiantuntijoita akateemisesta sekä järjestömaailmasta. Jyväskylässä vierailevat muun muassa Leena Srivastava (The Energy and Resources Institute, Intia), Larry Lohmann (The Corner House, IsoBritannia), Norman Jiwan (SAWIT Watch, Indonesia) ja Antto Vihma (Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Helsinki). Puhujien aiheet vaihtelevat ilmastoneuvotteluiden politiikasta eri maanosien erityiskysymyksiin; huomio on erityisesti metsäja adaptaatiokysymyksissä. Ympäristöja kehitysjärjestöjen järjestämä seminaari on osa Suomen Luonnonsuojeluliiton koordinoiman ilmasto-oikeudenmukaisuuskiertueen ohjelmaa. Tietoa seminaarin ohjelmasta ja ilmastokiertueesta löytyy osoitteesta: www.sll.?/ilmastokiertue. Opiskelijoille tutuissa ruokakaupoissa rötöstellään entistä härskimmin. Opiskelijoiden sijaan myymälävarkau Poliisi ei tule aina edes hakemaan kiinnijääneitä. Muuntorangaistuksen poistaminen oli älytön sääntö. ” Mikko Lehtinen
3 JYVÄSKYLÄN yliopiston verkkosivuilta ei löydy opiskelemaan valittujen nimilistoja. Valintatulokset ovat sen sijaan näkyvillä esimerkiksi Kuopion, Oulun ja Turun yliopistojen sivuilla. Miksi nimiä ei julkaista Jyväskylässä, opiskelijapalveluiden suunnittelija EevaLiisa Tauriainen? ”Tämä päätös on tehty vuosia sitten muun muassa tiedekuntien ja ylioppilaskunnan kanssa. Systemaattisesti nimien julkaisemista ei kuitenkaan kielletä, vaan jokainen tiedekunta voi halutessaan julkaista listat opiskelijoistaan verkossa.” Milloin nimiasiaa on viimeksi pohdittu? ”Yleisiä hakuja valinta-asioita pohditaan muutamia kertoja vuodessa. Konkreettista ehdotusta nimien julkaisemiseksi ei ole tullut.” Onko nimien puuttumisesta tullut palautetta? ”Kyllä siitä säännöllisin väliajoin kysellään. Meille tulee joka vuosi muutama kiukkuinen puhelu, lähinnä opiskelemaan hakevien naapureilta ja sukulaisilta.” Olisiko tiedot helppo lisätä verkkosivuille? ”Se olisi helppo toteuttaa. Jokaiselta hakijalta kysytään jo nyt hakupapereissa, saako valintatuloksen julkaista internetissä.” Tuleeko nimiä jatkossa sivuille? ”Moni hakija kokee nykyisen käytännön hyväksi. Sähköinen haku on poistanut entisestään tarvetta nimien julkaisemiselle verkossa, sillä hakija näkee tietonsa reaaliaikaisesti ja saa halutessaan tiedon valinnan tuloksesta jo ennen kuin kirje ehtii tulla kotiin.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? ät entistä röyhkeämmin Talonvaltaajat kuulevat tuomion tässä kuussa Kampuksen talonvaltaukseen osallistuneet kuulevat Jyväskylän käräjäoikeuden kansliatuomion keskiviikkona 21. lokakuuta. Oikeudenkäynti päättyi syyskuun lopulla. Huhtikuussa vuonna 2008 Autonominen tiedekunta -niminen ryhmä valtasi yliopiston kampusalueelle kuuluvan Polaari-rakennuksen. Valtaajat halusivat tehdä tyhjillään olevasta rakennuksesta sosiaalisen tilan muun muassa taideja musiikkiharrastajille. Poliisi tyhjensi talon pari päivää kestäneen valtauksen päätteeksi. Talonvaltaajia syytettiin muun muassa tilojen sotkemisesta. Syytteitä sai 21 henkilöä. Kortepohjan kaava etenee kivuttomasti Jyväskylän kaupunginhallitus on hyväksynyt Kortepohjan ylioppilaskylän asemakaavan muutoksen. Muutos mahdollistaa noin 170 uuden opiskelijaasunnon rakentamisen purettavien Hja J-talojen tilalle. Lopullisen kaavan vahvistaa kaupunginvaltuusto. ? Miksi yliopiston sivuilla ei ole opiskelemaan valittujen nimiä? KYSYN VAAN N ATANAEL S INISALO ksista vastaa kuitenkin melko pieni joukko taparikollisia, erityisesti päihteiden käyttäjiä. Kuva on lavastettu. Vaikka Ruokavinkki sijaitsee ihan yliopiston naapurissa, eivät varastelijat ole Seminaarinmäen väkeä. ”Suurin osa kiinnijääneistä myymälävarkaista on noin 18–25-vuotiaita, mutta minun kokemukseni mukaan kyseessä ei ole yliopistotai muuta opiskelijaporukkaa. Haastattelen kiinnijääneitä ja kyllä heillä taitaa olla opiskelut opiskeltu”, Sarestie toteaa. MYYMÄLÄVARKAUDET ovat valtakunnallisesti kasvussa, mutta Jyväskylässä niiden määrä on pysytellyt ennallaan ja jopa hieman vähentynyt. Varkauksista tehdään päivittäin puolenkymmentä ilmoitusta. Viime vuonna myymälävarkauksista jaettiin yhteensä 1 637 sakkoa, tänä vuonna niitä oli kirjoitettu elokuun loppuun mennessä 1 129. ”Myymälävarkaustilastoissa on kuitenkin paljon piilorikollisuutta. Hankala arvioida, kuinka paljon tapauksia tulee poliisin tietoon”, Jyväskylän poliisin ylikonstaapeli Hannu Suokas kertoo. Vuosi sitten lokakuussa tehty lakimuutos pyrki poistamaan sakkovankien määrää ja helpottamaan osaltaan ruuhkautuvien vankiloiden oloja. Sakkovankien määrä putosikin puoleen. Sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan oikeusministeriön työryhmä valmistelee muutosta, joka veisi toistuvasti sakkoja maksamatta jättävät rikoksentekijät vankilaan. Juha Korhonen toimittaja@jyy.?
TOIMITUS SUOSITTELEE Y lioppilaskunnan edustajiston sähköpostilistalla sattui hauska lipsahdus. Kirjoittajan oli tarkoitus pohtia rehtorin valintaa, mutta kuin Sigmund Freudin toiveesta kirjoitukseen lipsahti väärä nimi: Aina Sallinen. A ina Sallinen. Kun jo nyt Jyväskylän yliopiston pitkäaikaisin rehtori jättää heinäkuussa 2012 paikkansa, yliopistossa on ehtinyt aloittaa ikäluokka, joka ei ollut vielä syntynytkään ennen Aino Sallisen kautta. Yliopistouudistus on näyttänyt kyntensä, alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta on karsittu. Maksullisten tutkintojen – jos nyt ei ensimmäisen, niin sitten toisen tai kolmannen – mörkö vierailee hallan jälkiä jättäen korkeakoulujen muumitalon pihalla. On vielä hankala sanoa, minne ollaan menossa, mutta sinne ollaan menossa lujaa. O n hyvä, että yliopistoyhteisön tulevaisuutta lähtee sekavassa tilanteessa suunnistamaan kokenut kartanlukija. Vaikka rehtorinvaihtoviikkoja ehdittiin vaatia maakuntalehden pääkirjoituspalstaa myöten, varsinkin vaatimattomaksi jäänyt kilpailijoiden nimilista osoitti, ettei yliopisto ehkä vielä pärjää ilman Sallista. T oivomisen varaa jäi valintaprosessiin: vielä hakeneiden nimien selvittyä lupailtiin pitkää ja perusteellista valintaprosessia, jota jatkettaisiin pitkälle syksyyn. Lopulta hallitus löi valintansa lukkoon yhdessä kokouksessa, jota ennen edes kaikki sen jäsenet eivät edes tienneet, että valinta tuotaisiin listalle. Siinä ei vielä voida puhua avoimuudesta, jota yliopisto mielellään korostaa. E nsimmäisen uuden yliopistolain mukaisen rehtorin valintaa voi onneksi pitää vain harjoituskierroksena vajaan kolmen vuoden päästä vastaan tulevaa varten. Silloin toivoisi näkevänsä niin lihavamman ehdokaslistan kuin myös aitoa keskustelua siitä, mihin suuntaan yliopistoa halutaan viedä. Vaikkei Sallisen linjauksista pitäisikään, on hyvä tunnustaa, että huonosti valittu seuraaja voi paljastua viekkaammaksi yllätysmunaksi. Aino ei ole aina, ja siitä on jo nyt hyvä huolestua. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? HYMYILEMINEN (asenne). Pitää kaamosmasennuksen loitolla ja on muutenkin iloinen asia. MIKKOSEN PERHE (väittelijät). ”On parempi olla vakavasti PA kuin Timo T. A.” (MC Taaki Börsta, PA 2001) PIPO (vaate). Yliopistossa ollaan onneksi niin aikuisia, että kylmällä kehdataan laittaa pipo päähän. 4 Pasi Ilmari Jääskeläinen ON TARPEEN taistella hyvien asioiden puolesta ja vastustaa pahoja asioita. On tarpeellista pysäyttää Hitler, suojella koulutyttöjä hapokkailta talibaneilta, varjella vähemmistöjä vainolta, vapauttaa nainen, turvata lapsuus. Pitää huolehtia ilmastosta, sananvapaudesta, demokratiasta, rauhasta, liikenneturvallisuudesta, raittiudesta, reilusta kaupasta, uskonnonvapaudesta ja kirjoverkkoperhosesta. Hyviä asioita riittää, ja niitä sitten edistetäänkin, joitakin enemmän kuin toisia. Hyvän asian puolesta taistellessa kannattaa kuitenkin välillä katsoa karttaa, ettei mene harhaan tai liian pitkälle. OTETAANPA uskonrauha. Kuulostaa hyvältä. Rauha. Hyvä sana. Lain, muutaman yleisönosastokirjoittajan ja lukuisten raivoavien väkijoukkojen mukaan kenenkään uskonrauhaa ei saisi häiritä valistushenkisellä kritiikillä, rationalismilla ja logiikalla. Ja kun uskonrauha on suvaitsevaistakin, sitä on kiva puolustaa. Mutta entä tieto? Sitä saa vapaasti häiritä uskolla. Ei tule syytettä tiedonrauhan rikkomisesta tai järjettömyydestä, vaikka jehovan todistaja soittaisi ovikelloa ja pelottelisi ateistiparkaa Lopun Aikojen Karjuvalla Kostajakaritsalla, tai naisten ja lasten ihmisoikeuksia – siis hyviä asioita – vastustettaisiin vedoten ikivanhoihin tarinoihin. FEMINISTEJÄKIN on moneen lähtöön. Jotkut feministit haluavat laillani, etteivät ihmisen oikeudet riipu siitä, onko hänellä pimppi vai pippeli. He myös vastustavat pippeli-ihmisten keskinäistä salaliittoilua pimppi-ihmisiä vastaan kutsuen sitä sovinismiksi. Sovinismi siis on paha asia. Toiset taas keskittyvät taistelemaan pimpillisille lisää oikeuksia tyyliin ”jatkosota”. Se on toki hyvä asia, mutta vain tiettyyn rajaan asti: ”Tasa-arvossa ollahan, tytöt”, sanoi Salo. Lahtiska ontui äreänä, mulkoillen kulmiensa alta toisia ja murisi. ”Niin ollaan. Ja tähän loppui sitten meitin oikeutemme. Meinaan tästä lähtien ollaan rosvoretkellä. Että sen tiedätte.” Kostajakaritsoita ja pimpillisiä Vaatimattomaksi jäänyt kilpailijoiden nimilista osoitti, ettei yliopisto ehkä vielä pärjää ilman Sallista. ” pääkirjoitus 7. lokakuuta 2009 Aino ei ole aina Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Natanael Sinisalo (kannen kuva) 010 423 4511, sivari@jyy.? Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS
Aino Sallinen nimitettiin uudeksi Aino Salliseksi Jyväskylän yliopiston hallitus on nimittänyt Aino Sallisen jatkamaan yksimielisesti Jyväskylän yliopiston uutena Aino Sallisena seuraavaksi kahdeksi vuodeksi tai kunnes kuolema heidät erottaa. Yliopiston virkamiesten mukaan nimitys varmistaa ”yliopiston hallintomallin aiheuttaman muutoksen turvallisen toteutumisen” tai jotain muuta, mikä kuulostaa kivalta hallinnon tiedotteessa sidosryhmille. Uusi yliopistolaki vahvistaa rehtorin valtaa muun muassa yliopiston taloudesta. Lisäksi joidenkin hallinnon opiskelijaedustajien mukaan loputkin oikeudet saisi kyllä viedä, koska mitä niillä laitosneuvostoillakin nyt muka tekee häh ja eikö se kuulostakin kivalta hallinnon tiedotteessa sidosryhmille? Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info Anna Mutanen 19, saksan kieli: ”Ihan ok, mutta sähköposti ei aina toimi, ja yliopiston sivuilta ei löydä kaikkea, mitä haluaa. Kielten laitoksella voisi olla enemmän tietokoneita. ” Vesa Lappalainen 19, saksan kieli: ”Atk-palvelut ovat ihan ok. Tosin yliopiston sähköpostin webmail on niin ruma, että käytän mieluummin gmailia.” Antti Kronqvist 23, viittomakielinen luokanopettajakoulutus: ”Muuten hyvät, mutta viittomakielen näkökulmasta ajatellen tietokoneissa voisi olla aina kamera. Pitäisi olla myös parempi tallennuspaikka videopätkille.” Mitä mieltä olet yliopiston atk-palveluista? IR T O K U V A Yliopiston ensimmäinen kuukausi on tuonut kampukselle ääntä ja väriä. Ensimmäisen vuoden psykologian opiskelijat kaipasivat fuksiaisissaan ”lisää munaa yliopistolle”. 5 HIENOA HENRY Laasanen! Leimasit taas miehet eläimiksi, joiden villejä vaistoja naisten tulisi ymmärtää. Femakot ovat tosin ajat sitten keksineet, miten nämä villieläimet kesytetään. Kyllä taas miesten ja naisten välinen tasa-arvo edistyi! Pro-feministi HAUKI ON kala, vaikka sitä ei Henry Laasanen meille joka kuukausi uudestaan kertoisikaan. Hankkikaa joku ”vähän” monipuolisemmin ja syvemmin sukupuolinäkökulmasta kiinnostunut kirjoittaja sen tilalle, kiitos! Ihania ne preferenssit GALLUP LEHTI Totuus seuraa perästä LYHYESTI Jyväskylä tunnetaan laajalti opiskelijakaupunkina. Voidaankin miettiä, miltä Jyväskylä tuntuisi ja näyttäisi ilman yliopistoa ja ammattikorkekoulua? Todellisessa opiskelijakaupungissa opiskelijoiden merkitys tunnustetaan myös käytännön tekojen kautta. Opiskelijoiden ääntä ei pidä pelkästään kuunnella, vaan ottaa tasavertaisesti huomioon opiskelijan arkeen vaikuttavien päätösten yhteydessä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO julkaisivat kuntavaalien alla 2008 omat kunnallisvaaliteesinsä. Vuosi on kulunut, vähän on tapahtunut. Talouden ongelmat eivät riitä sellaisenaan vastaukseksi opiskelijoiden vaatimusten huomiotta jättämiselle tasavertaisen osallistumisen rakenteiden puuttumisesta puhumattakaan. Kuntavaikuttaminen on yksi keskeinen ylioppilaskunnan tehtävä. Tällä hetkellä tuon vaikuttamisen rakenteet ontuvat pahasti. Viralliset tervehdykset eivät ole vaikuttamista vaan lähinnä jo olemassa olevien suhteiden huomiointia puolin ja toisin. Valtuutettuna ja perusturvalautakunnan jäsenenä minulle on jäänyt vaikutelma, että opiskelijoiden ääni kuuluu vain, jos sattuu istumaan lobbaavien sijasta lobattavana. Virallisten rakenteiden ei tule olla yksittäisten ja vaihtuvien henkilöiden varassa. Jyväskylän kaupungin tulisi tehdä yhä tiiviimpää yhteistyötä sekä JYYn että JAMKOn edustajien kanssa. Tahtoisin nähdä tilanteen, jossa JYYn ja JAMKOn edustajat keskustelevat säännöllisesti kaupungin johtavien virkamiesten kanssa asioista, jotka vaikuttavat suoraan opiskelijan arkeen. JYY otti esimerkiksi keväällä 2009 vahvasti kantaa opiskelijoiden toimeentulohakemusten keskitetystä käsittelystä luopumista vastaan. Jos asiassa olisi kuultu JYYn sosiaalipoliittisen sihteerin näkemyksiä, jotka kiistatta osoittivat muutoksen ongelmat, olisi päätöskin ollut varmasti toinen. Kun opiskelija pohtii valmistuttuaan työllistymistään, niin Jyväskylällä tulisi olla jotain erityisen hyvää tarjottavaa, jos haluamme pitää osaamista Keski-Suomessa. Toimivat peruspalvelut, monipuoliset harrastusmahdollisuudet sekä hyvät kevyenja julkisen liikenteen yhteydet ovat asioita, jotka vaikuttavat tähän päätökseen. Yksi merkittävä tekijä on myös kattavat ja monipuoliset julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin järjestämät harjoittelumahdollisuudet vastavalmistuneelle. Tämä tavoite edellyttää kunta-, yritys-, järjestöja opiskelijapäättäjät tasaveroisina saman pöydän ääreen. Etenkin korkean nuorisotyöttömyyden oloissa Jyväskylän on tehtävä kaikkensa vastavalmistuneiden harjoittelumahdollisuuksien lisäämiseksi. Koiviston Auto -yhtymän sopimus Jyväskylän bussiliikenteen hoitamisesta päättyy vihdoin tämän vuoden lopussa. Kun uutta sopimusta valmistellaan, on myös opiskelijaedustus saatava päätöksentekoprosessiin mukaan. Julkinen liikenne ei toimi hintojen eikä reittien osalta tällä hetkellä. Asiaan on saatava muutos, joka mahdollistaa julkisen liikenteen aktiivisen käyttämisen myös vähävaraisille. Kevyen liikenteen ongelmia ei puolestaan korjata pelkästään lisäämällä pyörätie-liikennemerkkejä jalkakäytäville. Tarvitsemme ajoradoista ja kävelyteistä erillisiä pyöräkaistoja niin kaupungin keskustassa kuin myös taajamissa. Jyväskylä on ollut mukana Kevyen liikenteen laatukäytävä -hankkeessa, mutta yhtään laatukäytävää ei ole vielä toteutettu. Jyväskylä pystyy parempaan. Tärkeintä on ottaa opiskelijan näkökulmasta meidät tasavertaisena toimijana huomioon osana päätöksentekoa. Vasta sitten voidaan puhua todellisesta opiskelijakaupungista. Ja kyllä, opiskelijakin osaa. Touko Aalto Jyväskylän kaupunginvaltuutettu sekä JYYn hallituksen jäsen. (VIHR) Opiskelijoita kaupungissa vai opiskelijakaupunki? Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA ”Humanisti on tässä maailmassa seinäkoriste, jonka vaimoa nai kouvolalainen opistoinssi.” Ruben Stiller pohtii Suomen henkistä tilaa. Image 9/2009 J UHA K ORHONEN
Edaattorit vaihtoon Jylkkärin vaaliblogia pitävä V. Vallaton soimaa edustajistoa vääriin asioihin keskittymisestä. JYVÄSKYLÄN yliopiston ylioppilaskunnassa kuhisee muiden ylioppilaskuntien tapaan tänä syksynä, sillä kaksi vuotta palvellut edustajisto vaihdetaan vaaleilla uuteen marraskuun alussa. Samalla pidetään myös Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston vuosittaiset vaalit. Vaikka ehdokasasettelu päättyy vasta maanantaina 12. lokakuuta, eri edustajistoryhmien vastaavat ovat yrittäneet haalia uusia ehdokkaita jo syyskuun alun fuksiaisista lähtien. Vuoden 2007 vaalisyksynä 41 edustajistopaikkaa kalasteli 252 ehdokasta 11 vaaliliitosta. Edariin ryhmistä päätyi suurimmalla paikkamäärällä Grönioni sekä Pörssi & Dumppi, Demariopiskelijat, Kokoomusopiskelijat, Keskustaopiskelijat, Kristilliset opiskelijat, Maltillinen äärivasemmisto, Poikkitieteilijät, PresSure ja Sosialistiopiskelijat. Äänestysprosentti jäi kuitenkin tavalliseen tapaan alhaiseksi, vain 22,8 prosenttiin. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja ja itsekin Keskustaopiskelijoiden riveistä edariin pyrkivä Michaël Vanamo toivoo, että opiskelijat kiinnostuisivat vaaleista aikaisempia vuosia enemmän. ”Toivoisin äänestysprosentin nousevan. Edustajisto päättää monista opiskelijoille tärkeistä asioista.” Edustajistokautena 2010–2011 esityslistalle on odotettavissa Vanamon mukaan todennäköisesti lisää rakennuspäätöksiä. Myös vähenevien opiskelijamäärien myötä vähenevät varat tekevät rahanjaosta aikaisempaa tärkempää. JYLKKÄRIN verkkosivuilla vaaliblogia pitävä nimimerkki V. Vallaton toivoo niin ikään, että äänestysinto ja kiinnostus ylioppilaskuntaa kohtaan kasvaisivat. ”Onhan se vähän huolestuttavaa, jos ensimmäisen vuoden opiskelija kysyy vielä kevätlukukaudella, että mikä ylioppilaskunta”, Vallaton sanoo. Viime kauden ehdokastulvan Vallaton ei uumoile toistuvan. Tuolloin eduskuntavaalien läheisyys aktivoi erityisesti poliittisia ryhmiä, nyt valtakunnan politiikan tukala tilanne tuskin kannustaa aktiivisuuteen. Vallaton soimaa myös nykyisiä edustajistoryhmiä siitä, etteivät nämä ole käyttäneet saamaansa valtaa juuri mihinkään. ”Vaalivoittaja Grönioni on keskittynyt viherpiipertämiseen. Eikä sekään ole niiltä oikein onnistunut”, Vallaton lataa. ”Edustajisto keskittyy soutuveneisiin, kun ohi lipuu ruotsinlaivoja.” Vallattoman oma puoluekanta ja mielipiteet ovat herättäneet arvailua edariin tyrkyllä olevien keskuudessa jo etukäteen. Muutama ylioppilaskunta-aktiivi on myös päivitellyt sitä, että kun kirjoittaja pysyy nimettömänä, pitää kohta varoa kaikkia kavereitakin. Kirjoittaja itse ei lähde vakaumustaan määrittelemään: tarkoitus on olla tasapuolisen tyly kaikille. ”Arvionsa puoluekannastani voi tulla esittämään blogin kommentteihin”, Vallaton sanoo. ”Ja jos V. Vallatonta joutuu varomaan, ei ylioppilaskunnan edustajistokaan ole oikea paikka toimia.” ÄÄNESTÄMÄÄN edustajistovaaleissa päästään ennakkoäänien osalta keskiviikkona 28. ja torstaina 29. lokakuuta. Varsinaiset vaalipäivät ovat tiistai 3. ja keskiviikko 4. marraskuuta. Lisätietoa ehdolle asettumisesta voi tiedustella keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalta ja edustajistoryhmiltä. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? V. Vallattoman vaaliblogi Jylkkärin verkkolehdessä osoitteesta www.jylkkari.?. Blogi aloittaa tämän lehden ilmestymispäivänä, 7. lokakuuta.
Opiskelijat kaipaavat luokkiin biojäteastioita ja yksilöltä vastuunottoa. YLIOPISTON OMAT ympäristöasiat nousivat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan järjestämän ympäristöviikon keskiöön. Sunnuntaista 20. syyskuuta lauantaihin 26. syyskuuta järjestetyn jokavuotisen viikon aikana kerättiin myös opiskelijoiden mielipiteitä siitä, kuinka yliopiston kampusten kierrätysasiat saataisiin kuntoon. KIRJASTON KULMILLA roikkuneeseen vihreään vihkoon raapustettiin muun muassa seuraavanlaista palautetta: ”Kuinka yliopisto voi saada aikaan niin suuren määrän jätettä? Murtoosa siitä on paperia, mitä se muu on? Kukaan kenelle olen puhunut ei ole edes tiennyt, että nyt on ympäristöviikko menossa. Tiedottamisessa olisi ehkä parantamisen varaa." ”Niin yliopiston kampuksen kuin globaalitkin ympäristöasiat voi yksinkertaistaa jokaisen yksilön päivittäisiin valintoihin. Hyvinvointiin voi jokainen vaikuttaa omalla tekemisellään: Käytä kierrätettäviä materiaaleja ja uusiutuvaa energiaa. Käytä resursseja hitaammin kuin ne ehtivät uusiutua. Hyvinvointi tulee enimmäkseen arvoista ja ihmisenä olemisesta kuten viestinnästä, liikunnasta, koulutuksesta, luovuudesta ja ihmissuhteista.” ”Koulussa opimme, että siivoojat hoitavat meidän sotkumme. Kotona siivoamme itse, hyväksymme kaaoksen tai palkkaamme jonkun toisen siivoamaan. Viikonloppuiltojen jälkeen, joku muu siivoaa ryyppäämässä olleiden jättämät sotkut kaduilta. Vastaus on henkilökohtaisessa vastuussa. Jos haluaa muuttaa maailmaa, täytyy työ aloittaa itsestä. Nuorille pitäisi opettaa, että koulussa täytyy käyttäytyä kuten kotona.” ”Biojätteet luokkiin. Tämä on toteutettavissa oleva ajatus.” KAIKKIAAN JYYN hallituksen ympäristövastaava, Grönionin Touko Aalto piti ympäristöviikkoa onnistuneena siitäkin huolimatta, että sen tiedotusta kritisoitiin. ”Minulla on vähän sellainen aktivistin tausta, ja nyt ympäristöviikko tuotiin pois luentosaleista ulos kampukselle, lähemmäs opiskelijoita. Ja hyvin onnistui.” Esimerkiksi lauantaina Ilokivessä pidetyt ilmaiset kasviruokakekkerit houkuttelivatkin ravintolan ovelle yli 50 metriä pitkän jonon. Hieman heikoksi Aallon mukaan jäi elektroniikkaromun keräystapahtuma, jonne tavaraa ei juurikaan kertynyt. Kirpeässä, mutta aurinkoisessa syysilmassa ei kuitenkaan harmittanut jakaa kahvia, joka opiskelijoille kyllä kelpasi. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Ympäristöasiat ovat jokaisen vastuulla Ylioppilaskunnan ympäristöviikolla kirjaston nurkille kuormatut mustat jätesäkit pyrkivät osoittamaan, kuinka paljon yliopisto todellisuudessa tuottaa roskaa. N ATANAEL S INISALO Ikinuori, 75-vuotias Toivo Tehokas neuvoo tällä palstalla nuorta polvea tietokoneiden ja sovellusten käytössä. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: palvelupiste@jyu.?. APUA TOIVO! Mä en pääse kirjautumaan pois tietokoneelta. Tulee vaan joku error-viesti, että pro?ilitila on täynnä. Mitä se tarkottaa? Oon joutunut pakottamaan koneen sammuksiin jo monta kertaa. Mitta täynnä SOO SOO! AD-verkossa olevia tietokoneita ei saa sammuttaa missään tapauksessa. Koneisiin ajetaan päivityksiä öisin, ja koneiden on siksi oltava päällä. Jos pro?iliquotasi on ylittynyt, et voi kirjautua ulos, ennen kuin ongelma on korjattu. Välttämättä ei ole helppoa tietää, mitkä tiedostot vievät tilaa pro?ilista. Tämän selvittämiseen ja pro?ilin tyhjentämiseen löytyy ohjeet Tietohallintokeskuksen ohjesivuilta. Uutena vaihtoehtona on tarjolla Pro?leCleaner-ohjelma, jonka avulla pro?ilin siivoaminen onnistuu turvallisesti ja helposti. Ohjeet: www.jyu.?/thk/ohjeet/tutoriaalit/prof ilecleaner. Toivo Tehokas, THK K ir j oi t ta ja on JYY n ha l lituksen v ar a pu he e njo ht a ja . Ville Qvist JYVÄSKYLÄÄN TULEE joka syksy satoja uusia opiskelijoita ympäri Suomea. Muuttaminen vieraaseen kaupunkiin on jännittävää ja vähän pelottavaakin ihan kaikille, mutta ensimmäistä kertaa lapsuudenkodin ulkopuolelle muuttavalle nuorelle tilanne on vielä moninverroin vaikeampi. Lapsuuden ystävät ovat jääneet taakse, ja kun äitikään ei ole kotona odottamassa, soluhuoneen yksinäisyys lyö helposti silmille kuin märkä rätti. Mistä saada ystäviä, kun ei tunne edes omaa kämppistään? Yhä suurempi ongelma onkin se, että nuoret jäävät omaan yksinäisyyteensä ilman, että osaisivat hakea sosiaalista kanssakäymistä muiden ihmisten kuin lähikaupan kassan kanssa. KUN ÄITI EI ole kannustamassa, niin kynnys lähteä ulos voi olla monelle ihan liian suuri. Mitä nuo muut oikein ajattelevat minusta ja teenkö kaiken täysin väärin? Epävarmuus jyskyttää päässä ja rohkeus ei riitä siihen, että lähtisi tutustumaan uusiin ihmisiin. MISTÄ SITTEN vasta paikkakunnalle muuttanut nuori löytää tuttavia? Standardivastauksena ehdotetaan aina opiskelijabileitä, mutta kaikkia ei bilettäminen kiinnosta ja jokainen väsyy siihen jossain vaiheessa. Lisäksi oikeita ystäviä ei tanssilattialta löydä, joten ne eivät ole oikotie onneen. Valistuneet suosittelevat järjestötoimintaa. Monet järjestöt vain tuntuvat vaikeasti lähetyttäviltä ja sisäpiirimäisiltä. Se on kuitenkin vain kuori, sillä jokainen uusi toimija otetaan varmasti avosylin vastaan. Järjestötoiminta myös antaa enemmän hyviä ystäviä kuin olisit ikinä voinut aavistaakaan. Kannattaa siis rohkaista mielensä ja lähteä mukaan toimintaan. JOS JÄRJESTÖTOIMINTA pelottaa, niin tilanne on vaikeampi. 18–25-vuotiaana on jo yli-ikäinen nuorisotoimintaan, joten kohtalotovereita on vaikea päästä tapaamaan oikein missään. Suorituspainotteinen yhteiskunta ei ole vielä ymmärtänyt, että yksinäiselle nuorelle ei tarvitse järjestää mitään suurta spektaakkelia, vaan hänelle riittää, että hän pääsee tapaamaan oman ikäisiään ihmisiä. Nyyti ry on järjestänyt yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa hengailuiltoja, joissa ei tarvitse tehdä mitään, jos ei tahdo. Hengailuillat ovat olleet todella suosittuja ja näyttävät, että varsin pienellä vaivalla saadaan suuri määrä ihmisiä onnelliseksi. Näitä tarvitaan vain lisää, sillä yksinäisiä ihmisiä on yhä enemmän pimeissä huoneissaan odottamassa, että joku näyttää heille tien ulos. Hei, oletko uusi täällä? JYYPÄÄ VINKISTÄ VAARI Mistä saada ystäviä, kun ei tunne edes omaa kämppistään? ” Ville Qvist 7 TOSINE Tosine ry:n 50-vuotisjuhlat järjestetään kaksiosaisina lauantaina 24.10. Tule mukaan juhlistamaan historian opiskelijoiden ainejärjestön pitkää taivalta! Päiväjuhla Historicalla (Historian ja etnologian laitos) kello 11–15: luvassa historiatoimikunnan kirjan julkaiseminen, pieniä luentoja sekä kahvitus. Ilmainen, ei ennakkoilmoittautumista. Iltajuhla Aalto-salissa (Väinönkatu 7) kello 18–24. Illalliskortti 22 e/hlö. Elävää musiikkia. Pukukoodi: tumma puku. Paikkoja max.160. Ilmoittautuminen 9.10. kello 14 mennessä puhelimitse arkisin kello 18 jälkeen numeroon 0400 667 013 tai sähköpostitse jesse.kananen@jyu.fi. Ilmoita osallistuvien määrä ja tarvittaessa alkoholiton vaihtoehto sekä erityisruokavaliot. PEDAGO Pedago ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 27.10.2009 kello 18 Ilokiven takaosassa. Asialistalla vuoden 2010 hallitus, tilintarkastajat, talousarvio sekä toimintasuunnitelma. Kaikki kokoukseen osallistuvat Pedagon jäsenet ovat äänioikeutettuja. PUHKUPILLIT Jyväskylän yliopiston puhallinorkesterin Puhkupillit ry:n sääntömääräinen yhdistyskokous 7.10 klo 19.30 Musicalla. EVANKELISET OPISKELIJAT Kaipaatko rohkeutta rakastaa? Tule elävän veden lähteelle lauantaisin kello 18.30, Lutherin kirkolle (Kansakoulukatu 5)! Paikalla myös muita etsijöitä ja paras Personal Trainer! Tulossa: 10.10. Daniel Leijonamieli – Riitta-Maija RiMaKo Korhonen, 17.10. Minä ja rukous – opiskelijoiden ajatuksia, 24.10. Lopunajat ja lähetys – Mervi Viuhko. Olet tervetullut myös messuun Lutherin kirkolle sunnuntaisin klo 12. *EXTRA* Haluatko jakaa ajatuksia uskosta ja elämästä, syventyä Sanaan ja oppia tuntemaan Isää paremmin? Raamis on sinua varten – ota yhteyttä Mattiin, maheolpe@jyu.?, ja löydä hänen avullaan oma raamis! Infoa muusta mukavasta Päiviltä, paivi.luukkainen@jyu.fi tai osoitteesta www.sley.?/eo/jkl/ Lähetä järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden tarvittaessa lyhentää tai muokata ilmoituksia. JÄRJESTÖT
PARANNA KANSAINVÄLISTYMISTAITOJASI OPISKELE ENGLANNIKSI! www.openuniversity.jyu.? tel. (014) 260 3697, avoneuvo@avoin.jyu.? , Matarankatu 6, Tourula At the Open University you can study over 50 Bachelor-level subjects in Finnish from all seven faculties of the University of Jyväskylä and ten subjects thoroughly in English. You can start your studies non-stop, and study at your own pace following your personal learning plan. All subjects and courses available in English can be studied through distance learning. Basic Business Studies Ecology and Evolutionary Biology Education and Adult Education Family Business and Ownership Studies Gerontology Intercultural Studies Mathematics Psychology Sociology Special Education A 50 % discount of Open University study fees is granted to degree and exchange students and full-time staff of the University of Jyväskylä. Ensi-ilta 30.10. M u is ta m y ös P ik ku jo u lu p ak et it ! Liput: 20 / 18 / 15 € Lippumyymälä puh. (014) 266 0110 jyvaskyla.fi / kaupunginteatteri
Tällaisia me olemme 9 G 57 prosenttia meistä on naisia. (Lähde: Kela) G Alle 20-vuotiaita meistä on vain viisi sadasta. Suurimman osan (59 prosenttia) ikä asettuu haarukkaan 20–24 vuotta. (Lähde: Kela) G Yli kolmekymppisiä opintotuen saajia meistä on viisi prosenttia. (Lähde: Kela) "Grönioni on keskittynyt viherpiipertämiseen. Eikä sekään ole niiltä oikein onnistunut." Lue Jylkkärin verkkolehdestä, mistä bloggaaja V. Vallaton piiskaa ylioppilaskuntapoliitikkoja. www.jylkkari.fi G Kaksi kolmesta kampuksella vastaan tulevasta vastustaa kaavailtua mediamaksua. (Lähde: Taloustutkimuksen tutkimus, tilaajina Etelä-Suomen Sanomat, Keskisuomalainen, Turun Sanomat, Savon Sanomat ja Kaleva.) Teksti: Iiro-Pekka Airola Kuvitus: Natanael Sinisalo G Naimisissa meistä on 11 prosenttia. (Lähde: Kela) G 2000-luvulla meistä on valmistunut maisteriksi keskimäärin 18 600 opiskelijaa vuodessa. (Lähde: Tilastokeskus) G Keskimäärin saamme ylemmän korkeakoulututkinnon kasaan 27-vuotiaana. (Lähde: Tilastokeskus) G Meistä neljä kymmenestä ei venyttäisi oppivelvollisuutta koskemaan toisen asteen koulutusta. (Lähde: Taloustutkimuksen tutkimus, tilaajina EteläSuomen Sanomat, Keskisuomalainen, Turun Sanomat, Savon Sanomat ja Kaleva.) Vale, emävale, tilasto... Unohdetaan vanha sananlasku ja vilkaistaan, millaisia yliopisto-opiskelijat ovat numeroina tilastoissa ja gallupeissa. G Toissa vuonna tienasimme keskimäärin reilut 8 600 euroa. Kuudella prosentilla tuloja ei ollut opintotuen lisäksi lainkaan. (Lähde: Kela) G Käytämme keskimäärin kahdeksan opintotukikuukautta vuodessa. (Lähde: Kela) G Viime vuonna söimme opiskelijaravintoloissa 6 666 666 ateriaa, eli 79 per naama. (Lähde: Kela) G Ylioppilaskuntapoliitikassa suosimme sitoutumattomia porukoita, joita meistä äänesti viime vaaleissa kuusi kymmenestä. Poliittisista ryhmistä vihreitä ja kokoomusta äänesti joka kymmenes. (Lähde: SYL)
1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 200 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 200 J os lempimusiikki kertoo persoonasta, ei liene sattumaa, että Jyväskylän yliopiston rehtorin Aino Sallisen lempimusiikkia ovat dramaattiset Richard Wagnerin ja Giuseppe Verdin oopperat. Yliopiston pitkäaikaisin rehtori tunnetaan kovana neuvottelijana ja vahvana naisena, jonka tekemiset eivät aina miellytä kaikkia. ”Tiedän kyllä, että minua myös kritisoidaan, mutta se kuuluu asiaan”, vastikään jatkokaudelle valittu Sallinen sanoo. Nyt jo kuudennen kerran työpaikastaan kilvoitellut Sallinen piti yliopistoyhteisöä pitkään jännityksessä sen suhteen, ilmoittaisiko hän olevansa käytettävissä, kun rehtorin paikka meni muuttuvan yliopistolain myötä uusjakoon. ”Aikaisemmat kerrat ovat opettaneet nöyryyttä – joka kerta miettii, onko vielä annettavaa tai onko edes haluttu. Väenväkisin en ole koskaan pyrkinyt mihinkään. Punnitsin vaihtoehtoja ja halusin kuulostella, olisiko minulla vielä kannatusta”, Sallinen kertoo. J a kannatusta löytyi – yliopiston hallituksen valinta oli yksimielinen, ja se tehtiin yhden kokouksen aikana. Jotain Sallisen valtakunnallisesta arvostuksesta kertoo se, että paikasta uskaltautui kilpailemaan vain kolme muuta hakijaa ja hekin oman yliopiston sisältä: vararehtori Timo Tiihonen, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan pitkäaikainen dekaani Matti Manninen ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksen professori Jukka Heikkilä. Sanotaanpa myös, että Jyväskylän yliopiston menestys muihin maakuntayliopistoihin verrattuna olisi pitkälti yhden naisen ansiota. Sallisen aikana yliopisto on kasvanut valtavasti, kansainvälistynyt ja saanut arvostusta tiedeyliopistona. Lisärakennuksia on kohonnut molemmin puolin Jyväsjärven rantaa. Sallinen itse korostaa mieluummin sitä, että menestyksen eteen on jouduttu tekemään työtä. Ja vaikeita päätöksiä. ”Ensimmäinen todella vaikea hetki oli 1990luvun laman aikana, kun piti ratkaista, lomautetaanko henkilökunta vai ei. Ja silloinhan lomautettiin. Se oli vaikea paikka, ei sellaista oltu tehty aiemmin.” Myös Ylistönrinteen pitkään maanneiden rakennussuunnitelmien herättely aivan rehtoripestin alussa ja Agora, ensimmäinen yksityisellä rahalla yliopiston käyttöön rakennettu julkinen rakennus, panivat Sallisen koville. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleva naisrehtori, vieläpä humanisti, törmäsi miehiseen rakentamiskulttuuriin. ”Olen kokenut, että naisena olen saanut taistella enemmän kuin miesjohtaja nimenomaan näissä rakennusasoissa. Mutta ne on voitettu kaikki”, Sallinen muistelee. R autaisen neuvottelijan roolissa Sallinen sai toimia myös viime lukuvuonna, kun ensi vuoden alussa voimaan astuvan yliopistolain muutokset alkoivat konkretisoitua. Yliopiston eri ryhmien – opiskelijoiden, henkilöstön, professorien ja hallinnon – välit kiristyivät äärimmilleen, kun yliopistodemokratian vanhoja rakenteita ryhdyttiin uudistamaan. Sallinen itse ei kuitenkaan näe, että siltoja olisi lopullisesti poltettu. ”Debatti kuuluu yliopistoon, ja neuvottelemalla olemme löytäneet sovittelevia ratkaisuja. Jokainen ryhmä on voittanut jossain, mutta jokainen on myös joutunut antamaan jollain lailla periksi ja tulemaan vastaan.” Samaan Sallinen on pyrkinyt myös yliopiston tulosneuvotteluissa, jotka lainmuutoksen takia ovat puoli vuotta myöhässä. Tilanne on hankala niin rehtorille kuin tiedekunnille ja laitoksille. Neuvottelut ratkaisevat näet viime kädessä esimerkiksi viime keväällä puhuttaneen naistutkimuksen kohtalon. Suuntaa ne antavat myös sille, lähteekö yliopisto karsimaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, kuten Sallinen on pariinkin kertaan lehtihaastatteluissa vihjaillut. ”Mitään radikaalia tai vallankumouksellista muutosta ei suunnitella. Meillä on joitakin oppiaineita, kuten yhteisöviestintä ja oma oppiaineeni puheviestintä, joissa on paljon muutakin koulutusta ja joissa voisi ottaa enemmän opiskelijoita suoraan maisterikoulutukseen. Kyse on siitä, että siirretään painopistettä maisterija tohtorikoulutukseen. Ja sitä ollaan jo muutamissa oppiaineissa tehty”, Sallinen viittaa kasvaneeseen maisteriohjelmamäärään. Hän myös tyynnyttelee huolta siitä, että rehtori ajaisi opiskelijoita tekemään alempia tutkintoja maksulliseen avoimeen yliopistoon. ”Uusi laki takaa maksuttomuuden, ja olen nimenomaan maksuttoman perustutkinnon kannalla. Eri asia on, voidaanko toinen tai kolmaskin tutkinto kustantaa pelkästään veronmaksajien rahoilla – sitähän juuri nyt pohditaan. Koko aikuiskoulutuksen kysymys on ratkaisematta.” Juuri maksullisen täydennysja tilauskoulutuksen osalta Jyväskylä on kasvatuspainotuksineen altavastaajan asemassa. Opettajien, jotka ovat kuntien palveluksessa, täydennyskoulutukselle ei tahdo löytyä maksajia. ”Tässä suhteessa emme ole yhtä hyvässä asemassa kuin yliopisto, joka kouluttaa yksityiselle sektorille ja teollisuuteen. Rehtorikoulutuksella ja liikuntaosaamisella on kuitenkin kysyntää myös ulkomailla.” H einäkuun 2012 loppuun jatkuvalla kaudellaan Sallinen haluaa vielä vahtia sen, että yliopistopedagogisen koulutuksen etumatka muihin yliopistoihin säilytetään. Rakas on myös syksyn avajaispuheessa lanseerattu ”Student Life” -konsepti, joka toistaiseksi ei juuri ole saanut lihaa luidensa ympärille. Opiskelijaja yliopistoyhteisöön Sallinen suhtautuu kuitenkin suurella intohimolla. ”Olen omistautunut yliopistolle. Tämä on minun elämäntehtäväni. Näköjään.” Rakkaudella on silti rajansa. Sallinen sanoo joutuneensa opettelemaan siihen, ettei työ saa hallita elämää. Aikaa täytyy löytyä musiikin lisäksi myös luonnolle, sienestykselle, liikunnalle ja läheisille ystäville. Ja kun rehtorilla on huolia, niitä ei sure Aino – virkapersoonansa ja yksityisminänsä Sallinen pitää erillään. Siksi keväällä rehtorin nimettömään ilmestynyt hopeinen sormuskaan ei selittelyjä saa. ”On se nytkin tässä, mutta ei siitä sen kummempaa. En lupaa häitä tai pienintäkään paljastusta. Tämä kuuluu sinne yksityiselämän salaisuuksiin”, Sallinen nauraa. Kuudesti paikastaan rehtorina kilpaillut Aino Sallinen on oppinut, ettei vastoinkäymisiä ja kritiikkiä voi surra persoonallaan. Yliopiston kovapintainen ensimmäinen nainen tunnustaa rakkautensa julkisesti – mutta vain yliopistoa kohtaan. Rautarouva Teksti: Marja Honkonen Kuva: Natanael Sinisalo G Syntynyt 19.11.1947 G Puheviestinnän professori, opiskellut aluksi kirjallisuutta. G Jyväskylän yliopiston rehtorina 1. tammikuuta 1992–31. heinäkuuta 2012. G Työskennellyt myös suomen kielen opettajana ja vapaana toimittajana. G Sai Suomen Valkoisen Ruusun Suurristin vuonna 2007. G Luottamustehtäviä: mm. Kulttuurirahaston hallintoneuvoston jäsen, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin hallituksen jäsen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusneuvoston jäsen. A IN O S A L L IN E N
02 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 02 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Parhaan sienipaikkansa innokkaana luonnossa liikkujana tunnettu Aino Sallinen Jylkkärin lukijoille sentään paljastaa. ”Laajavuoren metsät. Tänä vuonna siellä ei ole kyllä ollut tatteja, vaan ne piti poimia muualta”, rehtori harmittelee.
12 Levykauppiaat kokoontuvat Ilokiveen Ilokiven levymessut pidetään Jyväskylässä sunnuntaina 18. lokakuuta. Messuille kerääntyy levykauppiaita ympäri Suomen sekä Ruotsista. Levymessut keskittyvät päivän hittien ohella harvinaisiin keräilylevyihin. Messuille on sisäänpääsymaksu. VAPAALLA KAMPUS KINO RENTUKKA Seepra teki äänityksiä 32-raitaisessa studiossa. H ELENA H IRVINEN Juuso Lahtinen (vas.) ja Jemo Kettunen organisoivat Jyväskylässä keikkoja eri yleisöille, mutta molemmat ovat huolissaan alakulttuurien tulevaisuudesta yläkulttuurikaupungissa. Ti 13.10. kello 19 Matteo Garrone: Gomorra (Italia 2008) Roberto Savianon samannimiseen bestseller-kirjaan perustuva Gomorra sukeltaa sisilialaiseen mafiatodellisuuteen. Elokuva näyttää, miten Camorra on läsnä napolilaisten elämässä viiden erilaisen ihmiskohtalon kautta. Gomorra ei mässäile eikä kaunistele, vaan pyrkii realismiin, joka kaihtaa Hollywoodin ma?atuotannoista tuttua glamouria. Elokuva palkittiin Cannesin juryn palkinnolla viime kesänä. Ti 20.10. kello 19 Amin Matalqa: Kapteeni Abu Raed (Jordania 2007) Matkustamisesta haaveileva lentokentän vahtimestari Abu Raed löytää lentokapteenin lakin ja pukee sen päähänsä. Tämän seurauksena naapuruston lapset luulevat Raedia lentokapteeniksi, ja tämä ei suinkaan yritä kumota harhaluuloa, vaan heittää lisää vettä myllyyn. Yhdysvalloissa opiskellut esikoisohjaaja Amin Matalqa kuvaa tarkkanäköisesti arkisia ihmiskohtaloita ja yhteiskunnan sosiaalisia rajoja. Kapteeni Abu Raed on paitsi ensimmäinen maailmalle levitetty jordanialainen pitkä elokuva, myös merkittävä tarina toivosta ja solidaarisuudesta. To 8.10. Stammtisch-bileet Pe 9.10. Northpole (pop & rock) Ke 14.10. Tietovisa To 15.10. Stammtisch-bileet Pe 16.10. Rentukka FOLK La 17.10. Unzyme (elektropop) Pe 23.10. Milka La 24.10. Turtana
13 Vilhelmiina Valkeus OPISKELIJOIDEN baarikulttuurissa jokainen maksaa oman juomansa, harvalla kun on varaa tarjota kierrosta seurueelle. Treffeillä sääntö on kuitenkin toinen, sillä modernin etiketin mukaan kutsun esittäjä maksaa laskun. Sääntöä suosittelee paitsi Käytöksen kultainen käsikirja, myös nykyihmisen logiikka. Käytäntö läpäisee tasa-arvokysymykset ja tukee ihannetta tasapuolisesta seurustelusta. Kumpi vain voi pyytää ulos ja kantaa vastuun kustannuksista, seuraavalla kerralla sitten toisinpäin. ENSIMMÄISILLÄ treffeillä olennaista on siis yhteinen lasku. Siksi on syytä pelätä kysymystä, jota keskieurooppalainen baarimikko ei vaivautuisi esittämään: ”Samasta vai erikseen?”. Tuo kiusallinen lause saattaa kääntää hilpeän tunnelman laskusuhdanteeseen. Jos henkilö kutsuu toisen ulos haluamatta maksaa hänen muutaman euron hintaista kahviaan, vaikuttavat hänen aikeensa helposti puhtaan kaverillisilta. Treffeille lähtiessä kun olettaisi olevansa potentiaalinen kumppani, johon pyritään tekemään vaikutus. Silloin pieni kohtelias ele kertoo paljon: se viestii, että seuraasi arvostetaan. PALJON DEITTAILEVA tuttu kertoi kokeneensa erikseen maksamista kolmilla treffeillä kuukauden sisään. Viimeisin kavaljeeri kuitenkin ylitti kilpailijansa. Poika kutsui tytön kivaan kahvilaan, mutta tilatessa hän vaikutti oudon hermostuneelta. Kun myyjä kysymättä teki yhteislaskun, ei poika ottanut lompakkoaan esiin ollenkaan. Tuttuni ymmärsi vinkin ja tarjoutui hoitamaan kulut. Jälkeenpäin hän kummasteli, mitä ihmettä Suomen miehille on tapahtunut. Onko lama saanut prinssit kiristämään kukkaronnyörejä? Huolestuneen ilmapiirin vallitessa käyttäytymiskoodistokin päivittyy ja aito herrasmies osoittaa tarjoamisen sijaan säästäväisyytensä liukenemalla neuvokkaasti maksuvastuusta. TREFFIKUMPPANIN käytökselle voi löytyä jokin sympaattinen selitys. Ehkä tili oli opiskeluriennoista tyhjentynyt, ja häntä nolotti maksaa neljän euron laskua Visa-puolelta. Seuraavalla kerralla hän sitten hyvittää tapauksen tarjoamalla ihanalle seuralaiselleen etukortti-kuohuviiniä. Mikäli seuraavaa kertaa tulee: tyttö nimittäin jo poisti pojan numeron puhelimestaan. Tässä tilanteessa aito etiketti-prinssi kuitenkin karistaa taloudellisen ahdingon paineet harteiltaan, soittaa neidolleen vaikuttavan puhelun ja ajaa hänet valkoisen pyöränsä tarakalla auringonlaskuun. K ir jo it ta ja t a rkk a i le e k a m pu k s e n i hm i s s u h d ep ol i ti i kk aa . JÄLKIKIRJOITUS Lama-ajan prinssit Pieni kohtelias ele kertoo paljon: se viestii, että seuraasi arvostetaan. ” Vilhelmiina Valkeus Elävälle musiikille tarkoitetut tilat ovat Jyväskylässä tiukassa – erityisesti niille, jotka järjestävät tapahtumansa talkoilla. PIENET KULTTUURITOIMIJAT ovat joutuneet Jyväskylässä ahtaalle. Elävää musiikkia paimennetaan kovin ottein pois kaupungin keskustasta – Bar 68:n ja Blaze2B:n jälkeensä jättämiä tyhjiä aukkoja ei olla kyetty täyttämään. Pienille järjestäjille keskustan viimeisenä turvasaarekkeena on ollut ylioppilastalo Ilokivi. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus päätti kesäkuun lopussa Ilokiven monitoimitilan käyttömaksu-uudistuksesta. Jatkossa JYY palkkaa tarvittaessa Ilokivessä järjestettäviin tapahtumiin äänija valomiehen. Ylioppilaskunnan kulut nousivat järjestelyn myötä, joten tilan käyttömaksuja korotettiin. Aikaisemman opiskelijoille kiinteän 30 euron maksun sijaan pieni livetapahtuma tulee maksamaan vähintään 150 euroa. Kasvaneet käyttömaksut ovat kuohuttaneet erityisesti aloittelevien sekä marginaaliseen musiikkiin keskittyneiden keikkajärjestäjien tunteita. Punk-tapahtumia järjestävä ryhmä Musta Aalto joutuu lopettamaan keikkojen järjestämisen Ilokivessä kokonaan. Neljän yhtyeen punk-tapahtuma tulisi maksamaan nollabudjetilla toimivalle ryhmälle vähintään 300 euroa. ”Meillä on ennen ollut oma ammattitaitoinen miksaaja tekemässä äänet talkoohengessä. Nyt joudutaan maksamaan talon äänimiehestä, vaikka tarvetta ei olisi”, kertoo Mustaa Aaltoa edustava Juuso Lahtinen. JYYN kulttuurisihteeri Juho Kaitajärven mukaan uudistuksella pyritään siihen, että keikan jälkeen myös seuraava ilta on helppo järjestää. Vaihtelevien keikkajärjestäjien jäljiltä tavaraa ja laitteistoa on usein hukassa tai epäkunnossa, ja uudistus hyödyttää siten kaikkia järjestäjiä. ”Niille järjestäjille, joilla on ollut oma pätevä äänimies, tämä on tietysti huono juttu, mutta kaikille ei voida tehdä omia sääntöjä.” Uudistus on ollut suunnitteilla jo pitkään, sillä tila on ollut jo vuosia ongelmallinen teknikoille. ”Meillä on sillä tavalla hyvä tilanne lyödä tällaisia uudistuksia läpi, että kaupungissa on nyt pulaa paikoista, jotka järjestävät live-tapahtumia”, jatkaa Kaitajärvi. Ilokivessä Hattujen yönimistä live-musiikkitapahtumaa järjestäneen Jemo Kettusen mukaan vallitseva kehityssuunta tekee hallaa kaupungin vaihtoehtokulttuurille. Hänen mielestään live-musiikkia tarjoavat paikat ovat alkaneet hiljalleen monopolisoitua. ”Sehän on ollut Jyväskylän suola, että täällä on erilaisia vaihtoehtoja! Vaikka tapahtumissa ei aina olisikaan erityisen paljon porukkaa, tärkeintä on se, että tarjontaa ylipäänsä on. En usko, että tämä on musiikille onneksi.” OLIVAT TILAT tiukassa tai eivät, ilman punkia Jyväskylä ei jää. Vastaisuudessa punkkarit vaeltavat pari kilometriä Ilokivestä luoteeseen. Ylioppilaskylän Rentukassa tapahtumien järjestäminen on edelleen ilmaista. Äänenlaatu ja akustiikka eivät ole kovin häävejä, mutta siihen on toistaiseksi tyydyttävä. ”Onhan se parempi kuin ei mitään, vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole”, hymähtää Lahtinen. Sekä Lahtisen että Kettusen mielestä paras malli vaihtoehtoisen kulttuurin esiintuomiselle ja tukemiselle on kuitenkin vapaa kulttuuritila. Jyväskylän elävän musiikin yhdistyksen Jelmun hallinnassa oleva Tanssisali Lutakko on kaunis esimerkki siitä, mihin Jyväskylässä talkoovoimin pystytään. Paikan tai tilan suhteen Lahtinen ei ole turhan kranttu. ”Lopulta ei tarvita kuin seinät ja katto, loput tehdään kyllä itse.” Helena Hirvinen Underground painuu maan alle Meillä on ennen ollut oma ammattitaitoinen miksaaja tekemässä äänet talkoohengessä. Nyt joudutaan maksamaan talon äänimiehestä, vaikka tarvetta ei olisi. ” Juuso Lahtinen JYT puhuttelee nyt lapsia Luokanopettajaksi valmistunut Joanna Haapalainen on kirjoittanut Jyväskylän Ylioppilasteatterille lastennäytelmän tunteista ja niiden ”lajittelusta”. Lokakuun 18. päivä ensi-iltansa saava Haetaan tunteiden arkistoijaa on ohjaaja-käsikirjoittajan mukaan syntynyt siitä huolesta, osaavat ja kykenevätkö tämän päivän lapset yhä tunnistaa ja ilmaista tunteitaan. Haapalan yli 6-vuotiaille suunnattu näytelmä syntyi aikanaan opettajakoulutuksen kurssityönä ja se on hänen esikoisohjauksensa. Näytelmän rooleissa puolestaan nähdään Jyväskylän ylioppilasteatterin pitkäaikaisia jäseniä. Divarin helmiä fuksibileissä JYYn perinteisissä fuksibileissä kuullaan lokakuun 8. päivänä laatumusiikkia, kun Jylkkärin Divarin Helmi -palstaa pitävä DJ Mikko Mattlar soittaa kadonneita klassikoita. Jylkkärin toimittajanakin palvellut Mattlar pyörittää nykyisin levyjä myös Radio Helsingin Iskelmäiltamassa. Las Vegas -henkisten fuksibileiden pääesiintyjänä soittaa bilesoul-yhtye Miss Saana and the Missionaries. Illan toinen yhtye on poliisija etsiväsarjojen tunnareita soittava The Detectives. Mattlarin lisäksi neulapoikina soittelevat DJ:t Rasva-Jarno ja Riku. Vaikka tapahtumissa ei aina olisikaan erityisen paljon porukkaa, tärkeintä on se, että tarjontaa ylipäänsä on. En usko, että tämä on musiikille onneksi. ” Jemo Kettunen
Opiskelija voi vapaa-ajallaan tehdä paljon muutakin kuin bilettää. Jylkkäri kävi katsomassa, mitä tapahtui uimarannalla koleana syyskuisena iltana. ”VASEN TEKEE sitä, mitä oikea tekee nyt. Vasen tekee sitä, mitä oikea tekee nyt.” Toistakymmentä opiskelijaa seisoo ringissä hämärtyvällä Tuomiojärven rannalla, rallattaa rytmikkäästi Hannamari Perälän johdolla ja yrittää samalla suoriutua keskittymistä vaativasta hassuttelutehtävästä. ”Kahta asiaa yhtä aikaa! Ei pysty”, huudahtaa Mikko Ylilauri ja aiheuttaa ringissä hekotuspurkauksen. Kun naurulihakset ovat tarpeeksi lämmenneet, Perälä ehdottaa Kivi–susi–lammas-leikkiä. Pian joukko kirmailee rantanurmella määkien ja epämääräisesti ärjyen. Normaalia toimintaa Jyväskylän Opiskeleville Partiolaisille eli Jopalle. Yhdistys ei nimestään huolimatta ole partiolippukunta tai pelkästään partiotaustaisille tarkoitettu porukka. Toimintavastaava Hannamari Perälä korostaa, että tervehenkiseen hupailuun ovat tervetulleita kaikki luonnossa liikkumisesta ja yhdessä tekemisestä kiinnostuneet. OPISKELIJAYHDISTYKSENÄ Jopaa voi pitää poikkeuksellisena, sillä sen tapahtumissa eivät kaljakassit kilise edes pikkujoulukaudella. Vesilinjan taustalla eivät kuitenkaan ole uskonnolliset syyt, kuten monissa muissa vaihtoehtoista ajanvietettä tarjoavissa opiskelijayhteisöissä. Toimintavastaavan mukaan syy päihteettömyyteen on yksinkertainen. ”Me kaikki vain haluamme sellaista toimintaa, ettei joka paikassa tarvitse aina olla viinaa mukana.” Selväpäisestä linjastaan huolimatta yhdistys ei kysele kenenkään elämäntavoista tai pyri vaikuttamaan niihin. ”Emme ole yliopiston yhdistyneet absolutistit.” MONIPUOLISTA toimintaa järjestävä Jopa kuulostaa yhteisöltä, joka sopii erinomaisesti kosteisiin illanviettoihin kyllästyneelle. Sitoutumatonta toimintaa kaipaava saattaa kuitenkin kysyä, onko partiohenkisen yhdistyksen toiminta todella erillään politiikasta ja uskonnosta. ”Partio on puoluepoliittisesti sitoutumatonta”, kertovat Suomen Partiolaisten internetsivut. Jäljelle jää siis kysymys uskonnosta. Partiolla on perinteisesti ollut kytkös seurakuntiin, mutta jopailuun ei Perälän mukaan liity hengellisiä piirteitä. ”Jopan toiminnassa uskonnollisuus ei näy, koska se ei ole mitenkään toimintaamme ohjaava tai siihen sisällöllisesti kuuluva asia. Jopalaiset tietysti voivat edustaa kaikenlaisia katsomuksia, mutta toimintamme on mahdollisimman sitoutumatonta ja avointa.” Perälä myös huomauttaa, että vaikka yhdistyksessä annetaan kiinnostuneille lisätietoa partiosta, painostusta ei harrasteta. ”Emme yritä aivopestä tai värvätä ihmisiä.” Yhdistyksen aktiiveista partiotausta puuttuu runsaalta puolelta. ENSIMMÄISTÄ VUOTTA historiaa opiskelevalle Jenni Jokelalle syyskuinen pimeäpeli-ilta on ensikosketus Jopaan. Jokela sai tietää leikkisästä porukasta kaveriltaan ja ylioppilaskunnan kalenterista. ”Ajattelin, että täällä tutustuisi uusiin ihmisiin. Kiva tehdä välillä jotain muutakin kuin viettää perinteistä opiskelijaelämää.” Pimeäpeli-illan hulvattomuus vetää kymmenen vuotta partiota harrastaneen fuksin suupielet ylöspäin. ”Leikit ovat tosi tärkeitä aikuisillekin. Kun esimerkiksi leirillä pääsee vähän irtautumaan keittiöstä, saa uutta energiaa puuronkeittoon.” Järveltä puhaltava hyinen tuuli saa pelailijat ryhtymään illan viimeiseen leikkiin. Sardiinipurkki-nimisessä leikissä kaikki päätyvät kököttämään tiiviissä rypäässä rantatien varrella kasvavan puskan juurelle. ”Tämä on ainoa järjestö, jossa sinua voidaan luulla puutarhatontuksi pensaan alla”, ilakoi puheenjohtaja Tanja Männistö. ”Ja ainoa järjestö, jossa voi vahingossa pelotella ohikulkijoita”, huokaisee hieman hämillisenä Maarit Salo, joka titityy-leikissä erehtyi jahtaamaan väärää ihmistä. Minna Kurvinen Pää piiristä sekaisin Norjalaisessa Kama Sutrassa jalat pitää asetella huolellisesti. Jopan puheenjohtajan Tanja Männistön ja Mikko Ylilaurin suoritus lähentelee jo tanssitaidetta. Jopalaiset tietysti voivat edustaa kaikenlaisia katsomuksia, mutta toimintamme on mahdollisimman sitoutumatonta ja avointa. ” Hannamari Perälä N ATANAEL S INISALO G Opiskelijoita soimataan usein harrastetoimintansa kosteudesta, mutta kampukselta löytyy paljon myös puhtaasti alkoholitonta ja aatteetonta toimintaa. Poimi oheisesta listasta omasi: G Jyväskylän opiskelijakamerat ry. Suunnattu kaikille aloittelijoista ammattilaisiin. www.jopka.net Tyhjä Joukko ry, www.tyhjajoukko.org JYTin ja KVATin teatterikerho, Ei edellytetä JYTin tai KVATin jäsenyyttä. G Muita KVATin kerhoja: Finnish Language Club, Kuvataidekerho, Käsityökerho, Lautapeli-illat, Roolipeliillat, Pöytäjääkiekkokerho Korteliiga, Kirjoittajapiiri Kortescriberum, Korteforte-kuoro. KVATin kerhoista saa lisätietoja KyläWikistä, johon pääsee yliopistoverkosta: http://wiki.kortepohja.?/Kerho. FA K TA
Eija Vilpas: Karaoke, daisarit ja koppa keppanaa / Kauhea kankkunen (AXR 1992) NÄYTTELIJÄ EIJA VILPAS liittyi 1990-luvun alussa siihen näyttelijöiden suurilukuiseen joukkoon, joka on jossakin elämänsä vaiheessa myös levyttänyt. Ilmiö ei toki ole mikään suuren ihmetyksen aihe, sillä näytteleminen ja laulaminen ovat yhdistyneet jo iänkaiken oopperassa ja teatterissa. SUOMESSA näytteleminen ja laulaminen olivat hyvin läheisissä kytköksissä etenkin 1950ja 1960-luvun halpojen iskelmäelokuvien aikakaudella. Iskelmätähdet marssitettiin lähes poikkeuksetta valkokankaalle riippumatta siitä, osasivatko nämä näytellä vai eivät. Elokuvat toimivat tehokkaana promootiona laulajille, joten tämäkin keino jäädä ihmisten mieliin katsottiin vaivan arvoiseksi. Näyttelijän levyttämisessä ei periaatteen tasolla ole mitään pahaa tai väärää – esimerkiksi Ismo Kallion iskelmälevytykset 1960-luvun alussa ovat varsin riemukasta tavaraa. Eija Vilpaksen päätyminen tälle palstallekin johtuu pelkästään siitä, millaista musiikkia hän on levyttänyt. KARAOKE, daisarit ja koppa keppanaa on nimittäin juuri niin kauhea kappale kuin nimi antaa olettaa. 1990-luvun alun erotiikkabuumin inspiroima lähiökapakan kuvaus lauletaan saksalaishenkisen humppasävellyksen tahtiin, ja suuri ihmetyksen aihe on, että kappaleen takana on omalla nimellään esiintyvä Juice Leskinen. Singlen B-puolelle on päässyt Juha Vainion jo 1960-luvulla riimittelemä Kauhea kankkunen, joka voisi toimia sunnuntaiaamun kärsimyksen maksimointina. Edes Mikko Kivisen mukanaolo ei pelasta kappaletta. SINGLEN KAPPALEET löytyvät myös Eija Vilpaksen ainoalta LP:ltä, jossa on muun muassa Do You Wanna Dance -ikivihreä suomikäännöksenä Mennään Mäntsälään. Sitkeistä etsinnöistä huolimatta levy ei ole kuitenkaan tullut vastaan divareissa tai kirpputoreilla, mikä johtuu yleensä kahdesta mahdollisesta vaihtoehdosta: joko se on niin hyvä, ettei kukaan levyn ostanut halua luopua siitä, tai sitten levyä ei alun perinkään myyty juuri lainkaan. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. Sunnuntaiaamun herkkiin hetkiin DIVARIN HELMI ARVIOT Jari Tervo: Koljatti Wsoy Koljatti edustaa Suomen kirjallisuudessa harvinaista lajia, poliittista satiiria. Kun pistävä iva kohdistuu johtohahmojen kompurointiin, lukijoiden huomio on taattu. Jari Tervo revittelee kuin vain hän osaa. Herroista tulee narreja ja henkilökuvat piirtyvät häkellyttävän osuvina. Eniten huomiota herättää päähenkilö Pekka Lahnanen, pääministeri. Vaikka hahmon esikuva on selvästi Matti Vanhanen, hänen toimintansa on absurdia sepitettä. Lahnanen parittelee Lidlin kassajonossa ja haukkuu votkahumalassa Vladimir Putinia kriminaaliksi. Hän haluaa Kekkosen mittaiseksi valtiomieheksi, mutta lukee seiskaa vessassa mediaa peläten. Koljatti sisältää silti ilkeämpiäkin pistoja muille poliitikoille. Vanhanen on sentään etäytetty ?ktiiviseksi mutta Tarja Halonen, Mauri Pekkarinen sekä Paavot Väyrynen ja Lipponen esiintyvät nimillään. Erityisen purevasti kirja kuvaa Jyrki Kataista, Alexander Stubbia ja Timo Soinia. Koljatin selättäjä on media, jonka edessä jokainen poliitikko keimailee ja matelee. Myös sen raatelunhalusta ja vallanhimosta teos piirtää satiirin. Minna Pöyhönen ”Ajankohtainen, roisi ja kuvia kumartelematon.” A Ponyo rantakalliolla Ohjaus: Hayao Miyazaki Viisivuotias Sosuke-poika löytää rantaan kulkeutuneesta lasipurkista ihmiskasvoisen kultakalan ja antaa sille nimeksi Ponyo. Ihastuttuaan Sosukeen ja tämän eväsleivän välistä löytyvään kinkkusiivuun Ponyo haluaa muuttua ihmiseksi. Meren pohjassa asuvan misantrooppi-isä Fujimoton mielestä tämä on huono suunnitelma. Isän haettua tyttärensä takaisin meren syvyyksiin ihastunut sisupussi palaa pintaan tsunamin voimalla. Hayao Miyazakin Ponyo rantakalliolla on kuin pienen lapsen uni. Tarina etenee niin vapaasti polveillen, että minkäänlaista kokonaistulkintaa on elokuvasta turha yrittää troolata. Vai miltä kuulostaa ekokatastro?n ratkaisun liittyminen pikkulapsen ja ihmiskasvoisen kinkkua rakastavan kultakalan rakkaustarinaan? Elokuvan ydin onkin opetusten sijaan mielikuvitukseen vetoavissa vaikutelmissa, joiden keskeisin synnyttäjä on vitaali ja vallaton meri. H.C. Andersenin Pieni merenneito -tarinaa varioiva Ponyo rantakalliolla on piirrosjäljeltään Miyazakin aiempia töitä pelkistetympi. Elokuvasta ei myöskään löydy salaperäistä tunnelmointia kuin esimerkiksi Henkien kätkemästä tai Totorosta. Sen sijaan Ponyon maailma on välitön ja hetkittäin estottoman vauhdikas. Rauli Karjalainen ”Kuin pienen lapsen uni.” ARVIOT
16 Tonnikala piti vuosia asemansa opiskelijaruoan ykkösenä. Se oli halpaa, helppoa ja kalan ravintoarvotkin olivat kohdallaan. Hintojen noustua tilalle ovat tulleet soija ja silakat. PÄIVÄSTÄ TOISEEN tonnikalaa mussuttava opiskelija on pahasti ajastaan jäljessä. Tonnikalan syönti ei ole ekologista, ja kalakantojen romahdettua myös sen hinta on noussut huomattavasti. Puurot, peruna, pasta ja juurekset ovat halpoja vaihtoehtoja kotiruoan aineksiksi, mutta eihän opiskelija pelkällä hiilihydraatilla elä. Ensimmäistä vuotta sosiologiaa opiskelevalla Johannes Hiltusella on yksiselitteinen vastaus tonnikalan korvaajaksi. Soija. ”Soija on kunnon protskulähde. Siitä voi tehdä mitä vain, vaikka pihvejä tai kastiketta”, Hiltunen toteaa. Esimerkiksi rouheena myytävä soija on monipuolisuuden lisäksi myös erittäin edullinen raaka-aine. Pari–kolme euroa maksavasta puolen kilon pussista riittää kokkailtavaa kymmeniin annoksiin. Soija on myös hyvin proteiinipitoista, sillä rouheessa on valkuaista noin puolet. HILTUSEN ruokatottumukset ovat menneet uusiksi hänen tyttöystävänsä, toista vuotta valtio-oppia opiskelevan, Tytti Honkasen innostamana. Pariskunta tietää, että vatsansa voi täyttää melko edullisesti laadusta tinkimättä. ”Ei opiskelijan tuloilla mitään parmesaanijuustoja tule osteltua. Terveellinen ruoka on kuitenkin hyvä sijoitus, siihen kannattaa panostaa”, Hiltunen toteaa. YLISTYSPUHE soijan puolesta saa tukea myös Marttaliiton Kaisa Härmälältä. ”Soijarouhetta voi käyttää hirveän monella tavalla, esimerkiksi jauhelihan korvikkeena. Tosin se pitää osata maustaa hyvin.” Härmälä toivoo, että opiskelijatkin käyttäisivät silti mieluummin kotimaisia aineksia. Tonnikalan tavoin soijaa voi kritisoida heikosta ekologisuudesta. Se vaatii paljon kasteluvettä ja sitä rahdataan Suomeen ulkomailta. ”Suomalainen vastike tonnikalalle tai soijalle voisi olla silakka. Se on halpaa ja siitä saa yhtä hyvin proteiinia ja ravintoaineita”, Härmälä sanoo. Silakka on saalismääriltään Suomen tärkein kala, joskin suurin osa saaliista menee rehuksi. JYVÄSKYLÄN ammattikorkeakoulun yliopettaja, palveluliiketoiminnan koulutusohjelmasta vastaava Enni Mertanen suosittelee opiskelijoille ruokailujen suunnittelua, hintaseurantaa ja pakastimen käyttöä. Lisäksi hän korostaa monipuolisen ruokailun merkitystä. ”En halua nostaa yksittäistä raakaainetta esille, sillä on tärkeää syödä monipuolisesti. Vaihtelua pitää olla, sillä mihin tahansa kyllästyy.” Mertasen mielestä opiskelijalle helpoin tapa saada vatsa täyteen ravitsevaa ja monipuolista ruokaa onkin säännöllinen visiitti opiskelijaravintolassa. ”Opiskelijaruokailun käyttö on ensisijaista, sieltä saa edullisen ja hyvän aterian. Vaikka ei olisi luentoja, syömässä kannattaa käydä. Säännöllinen lounas pitää päivän kuosissa.” MUTTA MITÄ suositulle tonnikalalle oikein tapahtui? Terveellisen ja arvostetun kalan kohtaloksi on koitumassa liikakalastus. Laji on joidenkin arvioiden mukaan sukupuuton partaalla. Säilykepurkillisessa on tonnikalaa noin 140 grammaa. Monissa kaupoissa purkillisen hinta nousee jo yli euron, jolloin tonnikalan kilohinta nousee noin seitsemään euroon. Jauhelihaa ja broileriakin saa halvemmalla. Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Soijarouhe on uusi tonnikala Johannes Hiltunen tekee ruokaa lähes päivittäin. ”Olen melkein kasvissyöjä, jos maksalaatikkoa ei lasketa. Myös pizzan päällä saattaa joskus mennä lihaa.” G Sosiologiopiskelijan soijakastike (2–3:lle) 2 porkkanaa raastettuna 1 dl soijarouhetta 1/2 kesäkurpitsaa 1 sipuli valkosipulia n. 400g paseerattua tomaattia mausteeksi esim. kasvisliemikuutio, pippuria ja paprikaa – kuullota sipuli ja valkosipuli pannulla – pehmennä porkkana ja kesäkurpitsa – laita pannuun soijarouheet, päälle vähän vettä sekä kasvisliemikuutio – kun näyttää hyvältä, lisää paseerattu tomaatti – kastikkeen voi maustaa esimerkiksi pippurilla, paprikalla ja yrteillä – keitä lisukkeeksi esimerkiksi spagettia G Linssikeitto (2–3:lle) 2 isoa perunaa 2 porkkanaa 1 sipuli 1 1/2 dl punaisia linssejä 1/2 litraa vettä 1 dl ruokakermaa 400 g paseerattua tomaattia mausteeksi valkosipulia, inkivääriä, cayennepippuria ja kasvisliemikuutio – pilko perunat, porkkanat ja sipuli – huuhtele linssit ja kuullota sipuli – lisää linssit kiehuvaan veteen – lisää pilkotut vihannekset keittoon – lisää kasvisliemikuutio, paseerattu tomaatti ja mausteet – keitä n. 30 minuuttia ja lisää lopuksi kerma R E S E P T IT J UHA K ORHONEN Ei opiskelijan tuloilla mitään parmesaanijuustoja tule osteltua. Terveellinen ruoka on kuitenkin hyvä sijoitus, siihen kannattaa panostaa. ” Johannes Hiltunen
Long waiting lines and communication problems make it dif?cult for international students to get health services in Jyväskylä. INTERNATIONAL students at the University of Jyväskylä are mostly satis?ed with health care services in Finland. A recent study shows that about 82 percent of international students feel that they receive necessary health care. However, the long waiting lines at the Finnish Student Health Service (FSHS) and communication problems with health care staff made it more dif?cult for foreign students to get suf?cient health care. Although the staff at the FSHS was considered friendly and helpful, altogether a ?fth of the students experienced problems with communication because of language issues. The number was even higher with other health care providers – there, over half of the students encountered communication problems. International students were surveyed about health care in Finland last spring by the Student Union of the University of Jyväskylä. The answers were analyzed in August and the ?nal report handed to the Finnish Student Health Service (FSHS) in September. The results of the study were not totally conclusive – only 72 students out of 837 answered the questionnaire. Among the respondents 26 percent were exchange students and 74 percent degree students. Still, Foreign Student Adviser Elina Isännäinen from University of Jyväskylä’s International Of?ce considers the study to be of value. ”We are taking the feedback seriously and working on informing students better about health care issues.” IN GENERAL , especially the FSHS in considered to give high quality health care. There is not much to complain about the pricing of the service either – 87 percent of respondents were satis?ed with how much a doctor's appointment costs at the FSHS. Currently, most appointments are free of charge, but for example a specialist appointments cost 4,50 euros. The most costly care – dental appointments, which can go up to 21 euros per visit – aroused complaints in only two of the respondents. Other health care services, such as municipal health care , the Central Hospital and the local private health centers received a lesser number in price approval: only 52 percent were satis?ed with the prices. Especially private health care was deemed costly in Finland. The opinions varied a lot, however. This might be due to the fact that health care costs are very different between countries and thus, expectations vary. Isännäinen tells that students' questions often revolve around medical fees. ”In many cases a big bill from the hospital comes as a surprise, especially if there are problems with the student's insurance. We do also get questions from students who are worried about the well-being of their friends”, Isännäinen says. ”Every year there are one or two students who ?nd it hard to settle in a new environment and thus develop mental problems. The right way to seek care is to contact the FSHS, but I'd want to ensure that we also try our best to advice and help students with whatever comes up.” Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? An ”OK” Grade for Student Health According to current estimations, population of Finland will exceed 6 million in 2042. Nowadays, there are 5,3 million inhabitants in Finland. IN ENGLISH NEWS in BRIEF N ATANAEL S INISALO Talk about health and living Wanting to stay in Finland for longer time, but still a bit oblivious about how to go about it? The Student Union JYY's Subcommittee for International Affairs will be organizing an information and discussion session for international students about questions like what to do if you get pregnant in Finland, where to vote in Jyväskylä or how to get a job. The session will be held on Tuesday 13th of October in the university main campus building A, room A103 at 3–5 pm. Topics include but are not limited to the home municipality, health insurance and health and social care in Jyväskylä. Also public institutions such as the Register Office, the Police and the Central Finland Health Care District will send their representatives to the meeting. If you want, you can send your questions already in advance via email to kvsihteeri@jyy.?. 17 New Chair for Development Issues The Subcommittee for Development Coopartion has selected a new chairperson. Already previously an active member of the committee, Anna Pousi continues the work of Heli Pikkarainen. Pousi is an English major. ESN students take over the sea An estimated number of 2 000 international students from Estonia, Finland, Latvia and Sweden will crowd a cruise ship to Stockholm, Sweden. The ESN Sea Battle -cruise will start on Monday the 16th of October and continue until Wednesday. Signing up for the trip has already started.
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: To 8.10. Kotiteollisuus. Pe 9.10. The Valkyrians + Rakkaus + The Dead On's. La 10.10. Survivors Zero + Sotajumala + Deathchain. To 15.10. Mikko Torvisen Viihdeorkesteri. Pe 16.10. Turmion Kätilöt + Dj Proteus + Black Light Discipline. La 17.10. Delta Force 2 + Escape To Death + Deadsunrise. To 22.10. Freak Kitchen. La 24.10. Pojat + The Tarjas + Havana Affair plays Ramones + Neuroosiliitto. Poppari: Ke 7.10. Ghettoblaster. To 8.10. Perinnejatsia @ Dixie Harlem. Pe 9.10. Viiden tähden festivaali. La 10.10 TMP plays Rush. Ke 14.10. Alex Zubkerman. To 15.10. Jazzliiton Duokiertue. Pe 16.10. Sonic Station. La 17.10. Kingdom Of The Brave – Tribute to Toto. To 22.10. Maratone Quintet. Pe 23.10. Potra. La 24.10. Syvälohenpuna. Su 25.10. Boogie Chillen -kubi: West Weston. Ilokivi: To 8.10. Viva Las Fuksit! JYYn fuksibileet. Pe 9.10. Hulinaklubi w/ Villa Nah. La 10.10. African Sunset. Ke 14.10. Alakoukku. Su 18.10. Levymessut. Vakiopaine: La 10.10. Colm Lynch. Pe 16.10. Tupakanystävät-duo. La 17.10. The Phonies. Su 18.10. Vakiovisa. Ma 19.10. Cuenta Cuentos. Pe 23.10. Black Motor. La 24.10. Jolly Jumpers. Su 25.10. Kokonainen. Red Neck: Pe 9.10. Viiden Tähden Festivaali. Su 11.10. Esa Eloranta – Club Luna Negra. Pe 16.10. Hittegods. Pe 23.10. Himanes. Pub Katse: Ke 7.10. The Plastic Duo. To 8.10. Manzana + For Selena And Sin + Bare In?nity. Pe 9.10. Viiden Tähden Festivaali. La 10.10. Francine. Su 11.10. Jamit. Ma 12.10. Jamit. To 15.10. Pub Katse Unplugged. Pe 16.10. Qba. La 17.10. Re-Armed + Claustrofobia. Su 18.10. Jamit. Ma 19.10. Jamit. Ke 21.10. Pub Tähti Kilpailu. To 22.10. Pub Katse Unplugged. Pe 23.10. Peer Günt. La 24.10. Piecemaker. Su 25.10. Jamit. Jyväshovi: Ke 7.10. Grande Trio. To 8.10. Grande Trio. Pe 9.10. Kai Jämsä Band. La 10.10. Väliaikainen. Ti 13.10. Pekkaniskan Pojat. Ke 14.10. Kari Pienimäki Trio. To 15.10. Kari Pienimäki Trio. Pe 16.10. Tapani Kansa. La 17.10. Martti Servo & Napander. Ti 20.10. Anna Hanski & Sputnik. Ke 21.10. Edit One. To 22.10. Edit One. Pe 23.10. Neljänsuora. La 24.10. Tiina Ruuska & Rosette. Paviljonki: Ke 7.10. Milana – Valoa ikkunassa. To 8.10. Katri Helena. Pe 9.10. Vesa-Matti Loiri. Su 11.10. Finlanders. Pe 16.10. Mamba 25v. NÄYTTELYT Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: 9.10. alkaen. Jyväskylän taiteilijaseuran 64. vuosinäyttely. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Kansallispukukeskuksen näyttelyt Kujalla: 10.10. alkaen Helmoissa Tuula Tanttula-Murto ja Soja Murto. Yliopiston kirjasto: 19.10. alkaen. Kauneimmat koululaulut. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Ke 7.10. Viiru ja Pesonen + Fundamentalisti. To 8.10. Viiru ja Pesonen + Niin Kuin Taivaassa. Pe 9.10. Viiru ja Pesonen + Niin Kuin Taivaassa. La 10.10. Ulvova Mylläri. Ti 13.10. Viiru ja Pesonen To 15.10. Viiru ja Pesonen. Pe 16.10. Ulvova Mylläri. La 17.10. Ulvova Mylläri + Viiru ja Pesonen + Niin Kuin Taivaassa. ke 21.10. Viiru ja Pesonen + Fundamentalisti. To 22.10. Iloni On Suruja Suuremmat. Pe 23.10. Viiru ja Pesonen. La 24.10. Viiru ja Pesonen + Niin Kuin Taivaassa + Ulvova Mylläri. Huoneteatteri: Su 11.10. Silloin ennen. Su 18.10. Silloin Ennen. Pe 23.10. Luulosairas. Su 25.10. Luulosairas. Jyväskylän Ylioppilasteatteri: Su 11.10. Lauri on laatikossa. Su 18.10. Haetaan tunteiden arkistoijaa (Ensi-ilta). Su 25.10. Haetaan tunteiden arkistoijaa. ELOKUVAT Kampuskino: Ti 13.10. Gomorra. Ti 20.10. Kapteeni Abu Raed Elokuvakerho Toveruus, Kaupunginkirjaston Minnansali: To 15.10. Polkupyörävaras. 18 MENOT MA 5.10. Pinaattiohukaiset Paistettu kalaleike Jauhelihalasagne TI 6.10. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Kalagratiini Mangobroileri KE 7.10. Ratatouille Silakkapihvit, kermaviilikastike Curryporsaspata TO 8.10. Porkkanasosekeitto Lohipurilaiset Kassler PE 9.10. Kasviskastike, spagetti Jauhelihakastike, spagetti Pyttipannu MA 12.10. Kukkakaalilasagnette Yrttikala Lindströmin pihvi TI 13.10. Pinaattikeitto Uunimakkara Hawaijin broilerpata KE 14.10. Aurajuusto-punajuurikiusaus Kalamurekepihvit Kebabwokki TO 15.10. Kasvisjuustokeitto Chilikala Täytetyt jauhelihaohukaiset PE 16.10. Parsakaali-pinaattipihvit Värikäs uunikala Jauhemaksapihvit LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,70 e, muut 5,50 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 47,00 e ja muille 55,00 e. MA 19.10. Kasvislasagne Siskonmakkarakeitto Broilerjuustokebakot TI 20.10. Feta-kasvispata Rapeat kalapihvit Tulinen lihapata KE 21.10. Kasvissosekeitto Oopperakellarin silakat Karjalanpaisti TO 22.10. Kesäkurpitsavuoka Broilerpata Pippuripihvi, kermapippurikastike PE 23.10. Punajuurikroketit Nakkipannu Paella
Kohtalon johdatusta Näyttelijä Hanna Karjalaisesta on moneksi. Bileläppä vei hänet opiskeluaikana Haluatko ?lmitähdeksi -tositelevisiokilpailuun, jonka hän voitti. Nyt Hanna näyttelee Sallaa Suomen suosituimmassa saippuasarjassa, Salatuissa elämissä, tekee välillä uutistoimittajan töitä Yleisradiossa – ja valmistelee puheviestinnän väitöskirjaa. ”KUN LUKION TOKALLA löysin yliopiston esitteestä puheviestinnän, niin tiesin jo ennen ylioppilaskirjoituksia, että tonne mää haluan. Siinä oli hyvin kuvattu se, mikä mua viestinnässä kiinnostaa, eli ihmisten välinen vuorovaikutus ja siihen liittyvät asiat. Mää oon kirjottanu 1999 ja hain heti sillon opiskelemaan. Ekalla kerralla en päässy, mutta hain heti perään 2000 ja pääsin. Pääsin samaan aikaan Ouluun konservatorioon opiskelemaan pop/jazz-musiikkia pääaineena laulu. Sain sitten lykättyä vuodella alotusta ja menin konsalle. Vuoden päästä edelleenkin se laulajan työ oli osa minua, mutta koin kuitenkin, että saan laajempialaisen koulutuksen yliopistossa. Syksyllä 2001 tulin Jyväskylään. Tein cumun loppuun asti tosi vauhikkaasti reilussa parissa vuodessa. Tein syventävistäkin opinnoista pakolliset, ennen kuin työelämä ja näytteleminen heitti mut Helsinkiin. HALUATKO FILMITÄHDEKSI -homma tuli ikään kuin vahingossa. Kurssikaveri rupes kotibileissä vitsailemaan, että tällanen tosi-tv tulee Jyväskylään tekemään castingia, lähde mun kanssa sinne. Sanoin, että no en lähde, mä haluan laulaa. Se oli sunnuntai lokakuun lopulla 2002, kun ne tuli. Sillon vielä lauantaina kaveri soitti, että mennään kattomaan. Sanoin, että sillä eholla, ettei kukkaan saa koskaan tietää, että me on oltu siellä karsinnoissa. Sitten me oltiin lopulta molemmat mukana siinä ohjelmassa. Kaikki julkisuus siinä yllätti. Vaikka se jälkimyllytys sisälsi ikäviäkin kokemuksia, siitä huolimattakin siinä kokemuksessa on ollu sellanen hyvän siemen, että kun menin Salkkareihin, niin tiesin jo miten se peli toimii. Mulla ei ollu missään vaiheessa mittään harhaluuloja tai kuvitelmia, että ’vitsi, nyt mä oon starba’. EIHÄN SIINÄ ehtiny mennä kuin puoltoista, tavallaan pari vuotta, ennen kuin mä näyin taas ruudussa. Elokuussa 2005 soi puhelin. Salkkarien sillonen casting director soitti ja sanoi, että oot ollu mielessä pitkään, ja heillä on nyt tällanen mielenkiintonen rooli. Se oli jotenkin huvittavaa, että mun ensimmäinen reaktio oli, että kuka siellä on, mistä sää soitat, tää on joku läppä. Kun mulle kerrottiin siitä roolista, tuli sellanen tunne, että tässä on jotakin semmosta, mikä vois olla tosi mielenkiintonen haaste. Lopulta kuvaukset alko lokakuussa 2005 ja kun se on koko ajan puol vuotta jälessä, niin sit mä näyin ruudussa ekan kerran toukokuussa 2006. MULLE OLI KOKO ajan selvää, että teen opinnot loppuun. Se kulki koko ajan rinnalla jollakin tasolla. Kävin aina välillä tenteissä ja luennoilla. Lopulta otin paperit ulos vuoden 2009 alusta. Gradussa tarkastelin näyttelijän ja ohjaajan ammatillista vuorovaikutussuhdetta television päivittäisdraamasarjan kontekstissa. Gradu ei ollut tosiaankaan mulle mörkö, vaan hillitön ahaa-elämys. Se meni ihan nappiin, ja sitten viime syksynä laitokselta soitettiin, että kiinnostaisko jatko-opiskelu ja väitöskirjan tekeminen. Eikä mun hirmu kauan tarvinnut miettiä, kun vastasin kyllä. MIES AINA sanoo, että mulla on tapana tehdä sellasia Stalinin viisvuotissuunnitelmia elämästä. Kyllä mä ite itse asiassa tiiänkin aika tarkkaan, miten seuraavat vuodet tulee menemään, mutta en niistä kaikista asioista voi puhua vielä yhtään mittään.” Iiro-Pekka Airola 19. SIVUN KASVOT N A TA N A E L S IN IS A LO
Jylkkäri ilmestyy vuonna 2009 kaikkiaan 15 kertaa. Numeroista kaksi on Jyväskylän seudulle jaeltavia kaupunkinumeroita, joiden painos on noin 52 000 kappaletta ja kolme 8 000 kappaleen painoksen abinumeroita. Jylkkärin normaalipainos on 7 000 kappaletta. Ilmestymisaikataulu: Numero Deadline Ilmest. 12 ke 14.10. ma 26.10. 13 (abi) ke 28.10. ma 9.11. 14 ke 11.11. ma 23.11. 15 ke 25.11. ma 7.12. Kooltaan Jylkkäri on vuoden alusta lähtien niin sanottu leikattu tabloid, mikä tarkoittaa, että lehdestä ovat jääneet pois valkoiset reunukset. Myös leikatun tabloidin palstamillit myy Karel Christensen / RC Kustannus Oy e-mail: karel.christensen@rckustannus.fi puh: 044 5000 450 www.jylkkari.fi