Jyväskylän Ylioppilaslehti 18.1.2010

Tässä on uusi edustajisto Voiton huuma jatkui Rentukassa pilkkuun asti. Uutiset 2 Tuomas Hjelt rikkoo stereotypioita. Kasvot 15 Mister tietojärjestelmätiede Käyttökelvotonta funktionalismia. Keskiaukeama Yliarvostetun Aallon ongelmat 9. MARRASKUUTA – 22. MARRASKUUTA 49. VUOSIKERTA NUMERO 13/2009 ABINUMERO Kimppakyyti säästää satasia SIVUT 10–11
Grönioni, Jyviva ja Demariopiskelijat saivat yli puolet JYYn edustajistopaikoista. Sitoutumattomat puolueet ovat huolissaan JYYn askeleesta poliittisempaan suuntaan. ”EI PYSTY olemaan rauhassa. Täällä meinataan saada slaagi!” Jo ennakkoäänten julkistamisen jälkeen JYYn vihreän vasemmiston Jarno Miettinen tervehti ryhmätovereitaan leveästi hymyillen ja halasi lähes kaikkea mikä liikkuu. Kun lopullinen tulos julkistettiin, Rentukassa raikasivat työväenlaulut. Edustajiston kauden 2010–2011 aloittavat voittajina kolme vihervasemmistolaista ryhmää. Niistä suurimpana Grönioni vei myöhään keskiviikkoiltana ratkenneissa edustajistovaaleissa 20 prosenttia äänistä ja edustajistosta yhdeksän paikkaa eli yhden viime kautta enemmän. Yhdessä Grönionin kanssa voittoa juhlivat seitsemän paikka saaneet Demariopiskelijat ja JYYn vihreä vasemmisto, joka uutena ryhmänä paransi vanhan Maltillisen äärivasemmiston tuloksen kuuteen. Yhdessä kolmella ryhmällä on 41-päisessä edustajistossa äänienemmistö. ”Kiitos punavihreille yhteistyöstä. Kehitysyhteistyö ei ole lakkautusuhan alla!” karjui äänikuninkaaksi 60 äänellä noussut Grönionin Touko Aalto karjui mikrofoniin tuloksen selvittyä. ”Totta helvetissä tulevat asiat muuttumaan. Koko koalition ideana oli oli vallata tämä vitun lafka”, Aalto uhosi. VASEMMISTOKOLMIKON vaalivoitto tarkoittaa todennäköisesti myös sitä, että JYYn hallituksen johtoon nousee ensi vuodeksi Demariopiskelijoiden Johanna Pietiläinen. Pietiläistä ilmoitti jo vaalikampanjoiden aikana tukevansa tämän oman ryhmän lisäksi Jyviva, ja myös Grönioni lienee Pietiläisen takana: mieluisimmat hallituskumppanit Grönionille kun kuitenkin ovat nimenomaan Jyviva ja Demariopiskelijat. Vaalikuumeiseksi itseään kuvaillut Pietiläinen toivoo valtasuhteiden muutoksen tuovan ylioppilaskuntaan avoimuutta. ”Lähden kuitenkin hallitusneuvotteluihin nöyränä.” PÖRSSI & DUMPPI ehti jo riemuita ennakkoäänien lupailemaa kymmentä paikkaa, joten lopulta saavutetut seitsemän paikkaa tuntuivat katkeralta pettymykseltä. ”Näyttää selkeältä, että ylioppilaskunta lähtee sektorille, joka ei sille kuulu. Se on paskapuhetta, että olisi jotain hallitusneuvotteluita”, Pörssi & Dumpin ehdokas, nykyisen hallituksen varapuheenjohtaja ja tulevan hallituksen puheenjohtajuutta havitellut Ville Qvist totesi. VAALIEN TULOS EI tyydyttänyt myöskään JYYn edustajiston nykyistä puheenjohtajaa Janne Pitkästä, vaikka kokoomusopiskelijat säilyttivät viisi paikkaansa. ”Puheiden mukaan suunta muuttuu paljon”, Pitkänen sanoi ja lisäsi olevansa huolestunut ylioppilaskunnan vastuullisesta taloudenhoidosta. Pettyneitä olivat myös keskustaopiskelijat, sillä edelliskauden neljä paikkaa kuihtui kahteen. ”Vaalitulos on järkytys. Uskon, että valtakunnanpolitiikalla on merkitystä tulokseen. Äänestäjät halusivat selkeää suunnanmuutosta”, vaalilautakunnan puheenjohtaja ja edustajistosta rannalle jäänyt Michaël Vanamo totesi. Jo etukäteen hallitukseen tyrkyllä ollut Heli Hämäläinen (kesk.) sanoi puolestaan vaalituloksen nähtyään harkitsevansa asiaa uudelleen. ”Olen erittäin pettynyt varsinkin omaan äänimäärääni.” Myös Poikkitieteilijät menettivät edellisvaaleista kaksi paikkaa. ”Meillä oli vain seitsemän ehdokasta, joten yksi paikka oli realistinen. Toivoin silti kahta. Vaikka meillä on vain yksi ääni, käytämme ääntä entistä enemmän. Tulemme olemaan aktiivisia”, varaehdokkaaksi jäänyt nykyinen JYYn hallituksen puheenjohtaja Soile Koriseva lupasi. KRISTILLISET opiskelijat menettivät kaksi paikkaa. Sitoutumattomista vain Pressure onnistui kasvattamaan paikkamäärää edustajistossa. Lisäpaikka ei juuri ilahduttanut. ”Poliittiset nuorisojärjestöt jylläsivät, enkä näe sitä kovin hyvänä asiana. On pettymys, etteivät sitoutumattomat puolueet pärjänneet paremmin”, toisena PresSuren ehdokkaana valituksi tullut Lari Malmberg totesi. JYYn edustajistovaalien äänestysprosentti laski puolitoista prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta jääden 21,2 prosenttiin. Tarkastuslaskenta suoritettiin vasta tämän lehden mentyä painoon. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Juha Korhonen toimittaja@jyy.? UUTISET TULOSSA 9.11.2009 2 Odotettavissa jumppaiskuja MAANANTAINA 16. marraskuuta alkavan Hyvinvointiviikon aikana kampuksilla liikkuva saa varautua jumppaiskuihin. Ryhmä taukojumppareita kiertää kampusta haastamassa opiskelijoita liikkumaan. Sunnuntaihin 22. marraskuuta saakka jatkuvalla viikolla järjestetään myös lukuisia luentoja, toimintatuokio perheellisille opiskelijoille sekä Nyytin hengailuilta. Keskiviikkona Ilokiven Hyvinvointiklubilla tanssittavat Risto (soolo), Long-Sam ja Club Valiokunnan dj:t. Hyvinvointiviikon luennoista voi saada suoritusmerkintöjä opintoihin liittyvään liikuntakurssiin. ”Vaalivilppi” ei ollut vaalivilppi Ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunta on todennut, etteivät Jyväskylän keskustaopiskelijat syyllistyneet vaalivilppiin yliopiston palvelimella olleilla vaalisivuillaan. Grönionin Touko Aalto, Jyvivan Jarno Miettinen ja Demariopiskelijoiden Joonatan Virtanen valittivat keskustaopiskelijoiden rikkovan lautakunnan määräyksiä sekä kampanjoivan vilpillisesti ja saaneen siten etua muihin ryhmiin nähden. Tieto ”vaalivilpistä” levisi nopeasti Keskisuomalaisen ja MTV3:n verkkosivuille. Lautakunta totesi valituksen olleen aiheellinen, mutta katsoi siitä seuranneet toimenpiteet riittäviksi, sillä keskustaopiskelijat poistivat sivunsa heti valituksen jälkeen. Kiitos punavihreille yhteistyöstä. Totta helvetissä tulevat asiat muuttumaan. ” Touko Aalto Puhelinkeskus jäi pois budjetista KORTEPOHJAN ylioppilaskylän lankapuhelinverkon uusiminen on jälleen katkolla. Ylioppilaskunnan hallitus esittää talousarviossaan, ettei puhelinverkolle budjetoida enää rahaa. Tämä tarkoittaisi, että lankapuhelimista luovutaan, vaikka uutta järjestelmää on jo pilotoitu syksyllä yleiskokouksen aloitteesta. Syynä lankaverkon uudistamisesta luopumiseen on sen hinta: uusi järjestelmä maksaisi noin 70 000 euroa, mikä tarkoittaisi neljän vuoden aikana noin 0,5 prosentin lisäkorotusta ylioppilaskylän vuokriin. Muutoinkin hallituksen budjettiesitys noudattaa tiukkaa kulukuuria. Jäsenmaksua ei tänä vuonna aiota korottaa, vaikka YTHS-maksun osuus nousee euron verran ensi syksynä. Sen sijaan Kortepohjan ylioppilaskylän ja Vehkakujan asuntojen vuokriin on suunnitteilla korotus. Ylioppilaskunnan edustajisto päättää ensi vuoden budjetista ja Kortepohjan puhelinverkosta torstaina 12. marraskuuta pidettävässä kokouksessaan. Vihervasemmisto juhli vaalivoittoa JYYn vihreän vasemmiston voitonjuhla Grönioni (509 ääntä) Aalto, Touko (60) Wiik, Heini (38) Uuttana, Tero (32) Diarra, Fatim (29) Lantela, Talvikki (27) Napari, Mari (26) Koskenniemi, Janne (22) Liinalampi, Tommi (22) Yli-Tainio, Antti (21) Pörssi&Dumppi (434 ääntä) Jokinen, Eemeli (48) Töllinen, Aarne (36) Kauppila, Hanna (23) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTO 2010–2011 Yhteisessä kodissa asuvat Touko Aalto (grön.) ja Johanna Pietiläinen (sd.) jakavat myös vaalivoiton.
3 EDUSTAJISTOVAALIEN alla Jyväskylän Keskustaopiskelijat (JOK ry) piti sivujaan yliopiston palvelimella, kunnes siirsi ne pyynnöstä toisaalle. Yliopiston ohjeiden mukaan opiskelijoille tarkoitettujen "kotisivujen käyttö kaupalliseen tai poliittiseen toimintaan on kiellettyä." Groups.jyu.? -alkuisten sivujen kerrotaan kuitenkin olevan tarkoitettu ainejärjestöille, edustajistoille ja osakunnille. Palvelimella on JOK ry:n lisäksi ollut muitakin poliittisten ryhmien sivuja. Saako yliopiston tunnusten alla olla poliittisia sivustoja, Jyväskylän yliopiston viestintäpäällikkö Anu Mustonen? ”Me emme ole mitään kieltoa antaneet, olipa menossa vaalit tai ei. On kuitenkin eri asia, ketkä saavat pitää sivuja palvelimella. Siihen on katsottu luvalliseksi sellaiset yhteisöt, jotka liittyvät yliopiston päätöksentekoon, kuten ainejärjestöt ja poliittiset edustajistoryhmät.” Mitä yliopiston verkossa ei saa julkaista? ”Ihan normaalin netiketin mukaan mitään loukkaavaa tai lainvastaista, kuten yksityisyyden loukkausta tai tekijänoikeusrikkomuksia ei saa olla. Henkilökohtaisten kotisivujen käyttö kaupalliseen tai poliittiseen toimintaan on myös kiellettyä” Kuka valvoo yliopiston verkkotunnusten sisältöjä? ”Yliopiston viestintäosastolla on vastuu. Itse valvonta perustuu ilmiantoihin, kuten muillakin nettiareenoilla.” Onko opiskelijoiden sivuilla usein kiellettyä materiaalia? ”Ei ole ainakaan huomattu. Joskus vuosituhannen vaihteessa tuli tietoon yksi tapaus.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Jyväskylän piti sijansa Shanghain listalla Jyväskylä on sijoittunut kansainvälisellä 500 parhaan tiedeyliopiston listalla viime vuosien tapaan sijoille 402–500. Muita suomalaisia ns. Shanghain listalla on neljä, joista Helsingin yliopiston on korkeimmalla sijalla 68. Listan ykkönen on yhdysvaltalainen Harvard. Kylävaalit uusitaan marraskuussa Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston vaalien uusintapäiviksi ovat varmistuneet ennakkoäänestyspäivä tiistai 24. marraskuuta ja varsinainen vaalipäivä maanantai 30. marraskuuta. Kylävaalit joudutaan järjestämään uudelleen, koska keskusvaalilautakunta päätti keskeyttää vaalit ehdokkaiden numeroluettelossa olleen virheen takia. Torstaina 29. lokakuuta annetut ennakkoäänet hylättiin, sillä asukasneuvostoon pyrkivistä kahdeksastatoista ehdokkaasta kahdella oli osassa numerolistoja sama numero, mikä oli sekoittanut Punainen viiva -ehdokaslistan numeroinnin. Väärät numerot päätyivät ryhmän vaalijulisteeseen sekä myös Jylkkärin uutiseen, vaikka ne virallisissa vaaliasiakirjoissa olivatkin oikein. Väärä numerointi johtui lyöntivirheestä. Virhe julisteissa huomattiin miltei heti ennakkoäänestyksen alettua. Muutama ääni oli kuitenkin ehditty antaa, ja koska yleensä alhaiseksi jäävän äänestysprosentin vuoksi kylävaaleissa yhdellä äänellä on suuri vaikutus, keskusvaalilautakunta päätti keskeyttää vaalit. ? Saako yliopiston verkossa julkaista poliittisia sivuja? KYSYN VAAN VAALIKUULUTUS ASUKASNEUVOSTON ASUKASJÄSENTEN VAALI VUODELLE 2010 Keskusvaalilautakunta joutui keskeyttäämään asukasneuvostovaalit 29.10. ehdokkaiden numeroinnissa tapahtuneen virheen vuoksi. Torstaina 29.10. annetut äänet on hävitetty ja jo äänestäneiden tulee äänestää uudelleen. Ehdokasasettelua ei avata uudelleen, vaan vaalit toimitetaan jo hyväksytyillä ehdokaslistoilla. Uudet asukasneuvostovaalit toimitetaan maanantaina marraskuun 30. päivänä 2009 ja ennakkoäänestys tiistaina marraskuun 24. päivänä 2009 seuraavasti: Ennakkoäänestys Tiistaina 24.11.Ylioppilaskylässä (kyläsihteerin toimisto, C-rakennus) kello 16.00-20.00 Varsinainen äänestys Maanantaina 30.11.Ylioppilaskylässä (kyläsihteerin toimisto, C-rakennus) kello 12.00-20.00 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston asukasjäsenten vaalissa ovat äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia kaikki Kortepohjan ylioppilaskylässä vakinaisesti asuvat kuusitoista vuotta täyttäneet henkilöt, kuitenkin siten, että asuntoloiden määräaikaiset tai vakinaiset työntekijät tai ylioppilaskunnan viranhaltijat eivät ole vaalikelpoisia asukasneuvoston jäseniksi. Lisätietoja keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalta Michaël Vanamolta (puh. 044 083 8343, e-mail michael vanamo@jyu.fi). JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA at jatkuivat Kortepohjan Rentukassa myöhään yöhön. Äänestysprosentti JYYn edarivaaleissa jäi hieman edelliskertaa matalammaksi. Vaalit olivat hyvin esillä sekä kampuksella että mediassa: puolueryhmien tekemän työn lisäksi V. Vallaton yritti kohottaa kiinnostusta Jylkkärin vaaliaiheisella blogilla. Jopa valtakunnallinen uutiskynnys ylittyi kaksi kertaa: kun esille nousi epäilys keskustaopiskelijoiden ”vaalivilpistä” ja kun kylävaalit piti uusia. Silti vain viidennes opiskelijoista vaivautuu äänestämään. Poppakonsteja äänestäjien houkutteluun ei näytä olevan, mutta voisiko sähköistä äänestystä kuitenkin yrittää? Turun ja Tampereen yliopistojen ylioppilaskunnan kokemukset sen käytöstä muutamissa edellisvaaleissa ovat olleet positiivisia. Viime keväänä Turun edarivaaleissa äänestäjistä yli 80 prosenttia käytti sähköistä vaihtoehtoa, vaikka halukkaat saivat pudottaa lappunsa myös uurnaan. Sekä Tampereella että Turussa äänestysaktiivisuus nousi sähköisen äänestyksen myötä. Ero ei ollut valtava, mutta plusmerkkinen. Uudistuksen kustannuksetkin jäivät molemmissa paikoissa pieniksi. Nettiäänestyksessä on sekä ?loso?sia että teknisiä pulmia. Kokeiluista on myös ikäviä esimerkkejä kunnallisvaaleja myöten. Jos homma kuitenkin toimii jossain, miksei sieltä voisi ottaa mallia? Juuri tällaisissa asioissa ylioppilaskunnat voisivat osoittaa ennakkoluulottomuutta ja ottaa pieniä riskejä. Eivät nämä edarivaalit niin vakava asia ole. Juha Korhonen Ensi kerralla sähköiset vaalit? Kukkonen, Kati (22) Jääskeläinen, Jonne (18) Parkkinen, Sanni (18) Lintula, Juha (17) Demariopiskelijat (389 ääntä) Järvisalo, Sameli (43) Baccouche, Karim (32) Pihlajaniemi, Noona (30) Kirkonpelto, Heidi (20) Piipponen, Liisa (20) Ojamies, Anna (19) Punkari, Mikko (17) Jyviva (330 ääntä) Kaartinen, Susanna (27) Lahdenmäki, Matti (24) Lopéz-Lehto, Sebastian (24) Rantala, Oskari (22) Kaján, Anna-Mari (21) Chan, Li-Ying (19) Kokoomusopiskelijat (310 ääntä) Talasniemi, Jussi (28) Abdulla, Ali (26) Lehtinen, Jere (23) Haaparinne, Zachris (19) Nahkala, Andrei (18) Keskustaopiskelijat (161 ääntä) Toivola, Petri (35) Juvonen, Elvi (34) PresSure (140 ääntä) Malmberg, Lari (26) Lahti, Henna (21) Kristilliset opiskelijat (131 ääntä) Syrjä, Minna (26) Vidgren, Piia-Maria (25) Poikkitieteilijät (88 ääntä) Jäppinen, Saara (26) N ATANAEL S INISALO
TOIMITUS SUOSITTELEE J yväskylän yliopiston ylioppilaskunta on poikkeuksellisen poliittinen – ainakin, jos on uskoo Helsingin Sanomien tiistaina 3. marraskuuta julkaisemaa uutista. Muualla ainejärjestöt ovat ohittaneet puolueet edustajistovaaliehdokkaiden määrässä. Asia on käynyt selväksi myös vaalikampanjoita seuratessa: vanha ”Oikeisto vastaan vasemmisto” tai ainakin ”Hörhöt vastaan lippatukat” -asetelma toistui usein. P oliittisuudessa ja politiikassa ei ole mitään pahaa, mutta ne pitää ymmärtää oikein. Liian usein ylioppilaskunnassa puoluekanta ja ideologia muistuvat mieleen, kun kyse on ylikansallisesta limsa-automaatista ylioppilaskylässä tai puoluetoverin paikasta luottamuselimessä. Kun kyse taas on budjetista, iltakouluun vaivautuu vain kourallinen. V aikka ajatus siitä, että demokratiaa tulee käyttää säästeliäästi, on hieman kyseenalainen, on siinä siemen totuutta: joka asiasta ei ole järkeä äänestää. Päättäjän ei pidä tuhlata aikaansa pohtien, minkä väriset sisäseinät Kortepohjan uusiin taloihin laitetaan, kun monet muut asiat kaipaisivat perusteltuja arvovalintoja. T ulevan kauden aikana edustajistoa odottaa vaikeita päätöksiä muun muassa siitä, kuinka paljon henkilökuntaa ylioppilaskunnassa tarvitaan, mikä on sen ydintehtävä ja ovatko esimerkiksi ylioppilaslehti tai kehitysyhteistyö rahoittamisen arvoisia. Niissä kyse on nimenomaan poliittisista valinnoista. J os ylioppilaskunta heijastelee valtakuntaa, on sieltä valitettavasti opittu näköjään vain se, että harva uskaltaa vaaleissa tarttua konkreettisiin ongelmiin. Yllättävää kyllä, muualla monet sitoutumattomat ryhmät ilmoittavat ajavansa tiettyä agendaa siinä, missä JYYn poliitikot yleensä kertovat laveasti olevansa ”opiskelijan asialla”. J os politiikka ymmärretään vastakkaisten etujen kilpailuna ja yhteensovittamisena, Helsingin Sanomat saattaa hyvinkin olla JYYn suhteen väärässä. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? AAMUTREENI (liikunta). Pimeäkin päivä lähtee hyvin käyntiin pienen liikuntatuokion jälkeen. KRIITTISYYS (asenne). Aina sitä vaaditaan lisää, vaikka kukaan ei halua tulla kritisoitavaksi. POLKUPYÖRÄ (menopeli). Kun pakkanen jäädyttää autosta ikkunat ja akun, voi pyörällä jatkaa matkaa ongelmitta. 4 Tatu Hirvonen EMME VOI EKSYÄ, emmekä koskaan ole keskellä ei-mitään, väitti eräs tapaamani englantilainen paikkojen merkityksiin erikoistunut tutkija. Olemme aina jossakin. Jos emme tiedä, missä, voimme kysyä joltakulta toiselta. Eksymisen mahdottomuus kuulostaa ensin helpottavalta, mutta onko se pelkästään sitä? Jos emme voi eksyä, voimmeko koskaan löytää tai kokea mitään todella uutta? Matka tuntemattomaan elää vahvana aihepiirinä esimerkiksi fantasiakirjallisuudessa ja elokuvissa. Niissä matkanteko koskemattomiin erämaihin tai vieraisiin galaxeihin on samalla oikopolku sisimpäämme. Tarinoiden idealisoiduissa maailmoissa ihmisen kadotettu luontosuhde ja moraalisempi perusolemus pääsee esiin vasta, kun ympäröivän yhteiskunnan häiriötekijät poistetaan tai ulkoinen uhka saa aikaan herooisen muutoksen. KIRJASSAAN Into the Wild Jon Krakauer kuvaa nuoren amerikkalaisen Chris McCandlessin pakomatkaa turruttavasta modernista kasvuympäristöstä Alaskan villiin erämaahan. McCandlessin matka päättyi 112 elossaselviytymispäivän jälkeen kuolemaan, traagisesti vain kolmen tunnin patikoinnin päähän lähimmästä tiestä. Murheellisen tarinasta tekee se, että McCandless olisi todennäköisesti selviytynyt, mikäli hän olisi ottanut mukaansa maastokartan. Krakauerin mukaan McCandless ei tehnyt niin, koska nuorukainen etsi Alaskasta aitoa seikkailua ja puhdasta vapautta esikuviensa Henry Thoreaun ja Jack Londonin tapaan. Tämä oli mahdollista ainoastaan hylkäämällä kartat ja lähtemällä matkaan ilman niiden suojaa, luomalla oma tuntematon, joskin keinotekoinen terra incognita. Maailmankarttaa, josta ei löydy utopiaa, on turha edes vilkaista, totesi aikoinaan Oscar Wilde. Koska tätä nykyä joku voi aina osoittaa karttaa ja todeta ”olet tässä”, tuleviin gps-navigaattoreihin lisättäköön toiminto, joka tekee mahdolliseksi myös matkan tuntemattomaan. Vaikka McCandllesin kuolemaa voi pitää surullisena esimerkkinä turhaan hukatusta elämästä, ennen kuolemaansa hän ehti tavoittaa jotakin, mikä kenties riitti matkan tarkoitukseksi. ”Minulla on ollut onnellinen elämä”, kirjoitti McCandless, jonka viimeisiksi sanoiksi jäivät ”kauniita mustikoita”. Olet tässä Päättäjän ei pidä tuhlata aikaansa pohtien, minkä väriset sisäseinät Kortepohjan uusiin taloihin laitetaan, kun monet muut asiat kaipaisivat perusteltuja arvovalintoja. ” pääkirjoitus 9. marraskuuta 2009 Poliittista, vaan niin epäpoliittista Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Natanael Sinisalo (kannen kuva) 010 423 4511, sivari@jyy.? Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS
Pokerissa yhä useamman opiskelijan tulevaisuus Uusimpien tutkimusten mukaan pokeriammattilaisuus houkuttelee yhä useampia yliopistossa opiskelevia nuoria. Tutkimuksessa, jota tässä ei nyt tarkemmin ihan vaan siksi tarkenneta, ilmenee, että opiskelijoilla on parempi mahdollisuus päästä hyvätuloisten joukkoon pokeriammattilaisena kuin työläisenä. ”Näkeehän sen jo verotaulukoista. Ei siellä ollut jatko-opiskelijoita tai opiskelijoita rikkaimpien listalla, paitsi pari perijää, mutta niitä ei lasketa. Sen sijaan pokeriammattilaisia oli, samoin kai pari lottovoittajaa”, sanoo taideaineiden jatko-opiskelija Ada Mantium, 26. Entä pyyteetön tieteen ja taiteen tekeminen yhteiskunnan ja ihmiskunnan hyväksi, humaaniuden ylistäminen? ”Tai vakiovoitto tai edes bingovoitto”, Mantium jatkaa netticasinoa raplaten. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info Juhani Lepistö 23, fysiikka: ”Tyyli kestää rakennuksesta toiseen. Aallon talot eivät näytä paketista vedetyiltä. Ne miellyttävät enemmän kuin elementeistä kasatut laatikot.” Tiia Korkia-aho 26, taloustieteet: ”Ovathan ne ihan hienoja, mutta en tiedä, ovatko ne kovin käytännöllisiä. On silti hienoa, että yliopistolla on maailmankuulua arkkitehtuuria.” Jane-Veera Tuulari 22, psykologia: ”Rakennusten estetiikka miellyttää, mutta onhan niissä ongelmiakin. Esimerkiksi päärakennuksen penkit on kovia, joten luennot tuntuvat siellä pitkiltä.” Mitä mieltä olet Alvar Aallon rakennuksista? 5 GALLUP LEHTI Totuus seuraa perästä ”Köyhimmätkin voivat aloittaa huumeiden käytön halpojen hintojen vuoksi.” Alaotsikko Keskisuomalaisessa 4.11.2009 Jäsenmaksu laskettava 85 euroon LYHYESTI ”MAHTAVAA, että vaihdossakin tuoreimmat juorut ja vaaliarviot voi lukea netistä! Tätä lisää! Ei kai Vallaton vain aio lopettaa bloggaustaan edustajistovaaleihin? Se olisi sääli, sillä edustajiston toiminnassa riittäisi varmasti ruodittavaa – enemmän kuin ne pahamaineiset santsikupit!” Hannu H. ”KYLLÄ IHMINEN on eläin siinä missä pässi tai uuhikin. Lisääntymisen biologiset lainalaisuudet meilläkin jylläävät – biokielto on utopista haihattelua. Tosin ihminen päihittää eläimen siinä mielessä, että viettien hallinta on mahdollista. Se ei silti viettejä poista. Ja miehet ja naiset toteuttavat ”hupiseksissäkin” sitä samaa vanhaa geenien lisääntymisstrategiaa, joka miehillä ja naisilla tosiaan on erilainen.” ”Niin noh” Muistan elävästi, miten ylioppilaskunnan jäsenmaksu aikanaan nousi yli viidensadan markan. Rajaa pidettiin symboliselta kannalta merkittävänä. Jäsenyyden hinta on kasvanut sittemminkin aina pienin askelin. Hivutus on edennyt nyt jo 92,30 euroon. Ei uskoisi, että Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on merkittävä kiinteistönomistaja ja varallisuudeltaan hyvässä asemassa oleva yhteisö. Kunnallisella puolella veronkorotus useimmiten kertoo, että kunta on kriisissä. Jäsenmaksu on luonteeltaan pakkovero, eli jokaisen opiskelijan on maksettava se voidakseen opiskella. Ylioppilaskuntaeliitin tuttu kommentti aiheeseen on, että eihän kenenkään ole pakko opiskella yliopistossa. Tämä on tietenkin totta. Kommentti on kuitenkin tekopyhä, koska sama eliitti on myös puolustavinaan opiskelun maksuttomuutta. Opiskelun maksuttomuudesta ei hirveästi kannattaisi huudella, jos samalla kuitenkin toinen naama osallistuu jäsenmaksukeskusteluun maksa tai häivy -tason argumenteilla. JYYn budjetti on tulossa edustajiston käsittelyyn. Budjettivallan käyttö on edustajiston tärkeimpiä tehtäviä, mutta jostain syystä edustajisto hyväksyy sen useimmiten lähes ilmoitusluonteisena asiana. Jäsenmaksun jatkuvaa korottamista ei kyseenalaisteta mitenkään, johtuivat ns. korotuspaineet sitten YTHS-osuuden noususta tai oman toiminnan kulurakenteen turpoamisesta. Jäsenistön valitsema edustajisto jättää tärkeimmän tehtävänsä hoitamatta, kun se ei paneudu budjettiin ja osallistuu siitä päättämiseen lähinnä katseella seuraten. Vaikuttaa siltä, että kaikki edustajiston jäsenet eivät edes tiedä, että edustajisto todella saa tehdä budjettiesitykseen myös muutoksia. Edustajisto on tässä asiassa ainoa päätöksentekijä eikä mikään kumileimasin, jota näön vuoksi ollaan kuulevinaan ja jolle asia tuodaan valmiina muodollisesti hyväksyttäväksi. Taloustaantuma kiristää opiskelijoiden taloudellista tilannetta, kun hanttihommiakin on tarjolla aiempaa vähemmän. Opintolainan suosion viimeaikainen kasvu kuvaa tilannetta hyvin. Tällaisessa tilanteessa ylioppilaskunnan pitäisi tehdä oma osuutensa jäsenistönsä hyväksi ja tulla opiskelijoita edes hiukan vastaan. Ensi vuoden budjetti tulisikin valmistella selkeästi nykyistä pienemmän jäsenmaksun pohjalta, ja ehdotan lähtökohdaksi 85 euroa. Nyt valitun uuden edustajiston tulisi myös sitoutua olemaan korottamatta jäsenmaksua kautensa aikana. Tämä auttaisi jokaista jäsentä tasapuolisesti ja ohjaisi myös ylioppilaskuntaa priorisoimaan ja tehostamaan toimintaansa. Tehdään historiaa ja katkaistaan nousevien jäsenmaksujen trendi. Antti Vesala edustajiston 2008–2009 varajäsen (kok.) Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Kolmen JYY-aktiivin allekirjoittama valitus Keskustaopiskelijoiden ”vaalivilpistä” synnytti ylioppilaskunnan mittakaavassa paljon keskustelua ja kohua edustajistovaalien alla. Hyvä niin, keskustelua demokratian pelisäännöistä ja muodoista tarvitaan. Siksi haluamme jatkaa sitä. Meitä on kritisoitu siitä, että valitus oli pikkumainen ja sen sisältämän ongelman olisi voinut hoitaa muutenkin, kuin valittamalla ja aiheuttamalla kohua. On totta, että Keskustaopiskelijoiden nettisivujen sijainnin olisi saanut muutettua paljon vähemmälläkin vaivalla ja ilman suurempaa julkisuutta. Valituksemme tavoitteena oli kuitenkin kiinnittää yksityiskohdan kautta huomiota koko järjestelmän epäkohtiin. Tätä tavoitta ei joko osattu tai haluttu lukea esille. Mielestämme asiaa koskeneessa uutisoinnissa kaikissa medioissa (Keskisuomalainen, MTV3, Jylkkäri) sivuutettiin valituksen tärkein kohta, joka on paljon yksittäisten nettisivujen sijaintia laajempi ja tärkeämpi kysymys. Se kysymys koskee erityisesti keskusvaalilautakunnan toimintaa ja asemaa sekä yleisemmin luottamusta koko demokraattisen järjestelmän toimintaan JYYssä. On myös huomattava, että valituksessa ei epäilty ketään ”vaalivilpistä”, kuten asia uutisoitiin. JYYssä on järjestetty jo useat vaalit nykyisen ylimalkaisen ja puutteellisen vaalijärjestyksen ohjeistamana. Vaalijärjestyksen suurin ongelma on, että se ei millään tavalla määrittele keskusvaalilautakunnan toimivaltuuksia, asemaa eikä sitä, kenelle se on toimistaan vastuussa. Vaalijärjestystä lukemalla ei selviä, onko elimellä valtuudet toimeenpanna ”sanktioita”, joista lautakunnan puheenjohtaja Michaël Vanamo (kesk.) useaan otteeseen vaaliliittoja muistutti. Jos keskusvaalilautakunnalla olisikin valtuudet tällaisten toimeenpanoon, mitä nämä sanktiot olisivat? Vaalijärjestys ei mainitse sanktioita sanallakaan. Samoin vaalijärjestyksessä ei mainita mistään kampanjointirajoituksista, eli ei esimerkiksi siitä, ettei edustajistovaalinettisivuja saisi pitää yliopiston palvelimilla. Tämä kielto on tullut vain keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan sähköpostissa. Kysymyksiä on paljon: ovatko keskusvaalilautakunnan kokoukset avoimia? Ovatko sen dokumentit julkisia? Miten keskusvaalilautakunnan voi erottaa tehtävistään, jos se toimii lakien tai JYYn sääntöjen vastaisesti? Vaalijärjestys ei vastaa näistä yhteenkään. Tilannetta vaalien alla mielestämme pahensi keskusvaalilautakunnan ilmeinen kyvyttömyys kommunikointiin. Osasta vaaleihin osallistuneiden vaaliliittojen edustajista tuntui, ettei heidän kritiikkiinsä ja kysymyksiinsä ollut mitenkään vastattu keskusvaalilautakunnan puolelta. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Michaël Vanamo totesi Jylkkärin nettisivuilla, että lautakunnan hämmästystä herättäneiden sähköpostien tarkoituksena oli ”rauhoittaa tilannetta”. Meidän mielestämme tilanteessa ei ollut mitään rauhoittelemista. Kohu, tyrmistys ja väärinkäsitykset alkoivat vasta keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan posteista, joita tämä oli lähettänyt nähtävästi muiden lautakunnan jäsenten tietämättä. Niissä keskusvaalilautakunta tulkitsi jo valmiiksi epäselvää vaalijärjestystä tavalla, joka tuntui vaalilautakunnan oman tulkinnan mukaan antavan lautakunnalle mahdollisuudet toimia miltei diktatorisesti mielivaltaisia, rumemmin sanottuna, Vanamon hatusta vedettyjä sanktioita jaellen. Tämä tuskin olisi kovin demokraattista. Entistä oudompaan valoon keskusvaalilautakunnan toiminnan saattaa se, että lautakunnan puheenjohtaja oli itse keskustaopiskelijoiden ehdokkaana. Mielestämme tapamme toimia tässä asiassa on ollut oikea. Jos olisimme painaneet asian villaisella tai olleet puuttumatta tähän ”pikkuseikkaan”, olisi seurauksena se, että tätäkään keskustelua vaalijärjestyksestä ja JYYn demokratian tilasta ei käytäisi. Jarno Miettinen JYYn vihreä vasemmisto Vaalien suurin ongelma on demokratiavaje
Tilastopoikkeamat kertovat Sini Kuhmonen ja Teppo Suominen eivät kumpikaan aavistaneet ennen yliopistoon tuloaan, kuinka vinoutunut sukupuolijakauma heidän pääaineensa opiskelijoissa tulisi olemaan. Opiskelu vastakkaisen sukupuolen kansoittamalla alalla voi tuoda huomiota, hämmennystä ja sopeutumisvaikeuksia. Mutta vain aluksi. USEITA YLIOPISTON opiskelualoja luonnehtii samanlainen sukupuolijakauma kuin yläasteen käsityötunteja: tytöt tyttöjen puolella, pojat poikien. Erottelua paikataan lähinnä ainejärjestöjen yhteisillä parinhakutapahtumilla. Harvat uskaliaat kuitenkin harppovat keinotekoisten raja-aitojen yli. Millaista se on? ”Tunsin lievää pakokauhua”, tietotekniikkaa opiskellut Sini Kuhmonen kuvaa hetkeä, jolloin hän tajusi alansa sukupuolijakauman. Nykyään tietojärjestelmätiedettä opiskeleva Kuhmonen viihtyi kolme vuotta Jyväskylän yliopiston miesvaltaisella tietotekniikan laitoksella. Kun hän aloitti tietotekniikan opintonsa vuonna 2006, kuudestakymmenestä fuksista tyttöjä oli viisi. ”Sama suhde kuin armeijassa”, Kuhmonen naurahtaa. Myös toista vuotta äidinkielenopettajaksi opiskeleva Teppo Suominen muistaa alkujärkytyksen. ”Kun ensimmäisenä päivänä katselin ympärilleni, ja siellä oli vain yksi toinen poika, niin mietin, että mitähän tästä tulee”, hän sanoo. Naispuolisia fukseja oli Suomisen aloitusvuonna kolmekymmentäkolme. NIIN SUOMINEN kuin Kuhmonenkaan eivät aavistaneet etukäteen, kuinka jyrkkä sukupuolijakauma heidän tulevalla opiskelualallaan olisi. Kuhmoselle tilanne valkeni kunnolla vasta yliopistossa, Suomiselle se selvisi lukioaikaisen opettajan huvittuneesta huomautuksesta. ”Filoso?anmaikalta tuli lukiossa kommentti, että haitko alan takia vai sukupuolijakauman takia”, hän muistelee. Molemmat löysivät nopeasti ystäviä uudessa ympäristössä, mutta sukupuoli hidasti joukkoon sopeutumista. ”Aluksi tuli sellainen olo, että nyt ei mene nallekarkit tasan. Saatettiin sanoa, että ’et sää tajuu, kun sä oot poika’”, Suominen kärjistää. Tietotekniikan laitoksella vahva miesnäkökulma koetteli Kuhmosen huumorintajua. ”Fuksina jotkut asiat saattoivat särähtää korvaan. Esimerkiksi ainejärjestötilan seinällä oli tissinbongauskortti”, Kuhmonen muistelee. Hän tietää myös henkilökunnan saaneen palautetta seksistisestä kielenkäytöstä. Kuhmonen kuitenkin korostaa, ettei itse huomannut tätä ongelmaa. Sekä Kuhmonen että Suominen kertovat saaneensa aluksi erityishuomiota sukupuolensa vuoksi. Suominen huomasi opettajien muistavan harvojen poikien nimet helposti. Kuhmonen puolestaan sanoo sukupuolensa tuoneen helpotusta opintojen alkuun, koska kanssaopiskelijat auttoivat tyttöä herkästi opiskeluun liittyvissä ongelmissa. ”Koska olen tyttö, paapottiin”, hän muotoilee. Toisaalta eivät opiskelutoverit eikä henkilökuntakaan odottaneet Kuhmosen mukaan tytöltä yhtä hyviä suorituksia kuin pojilta. HUOMIO ON kuitenkin katoavaista: niin Kuhmonen kuin Suominenkin kertovat sulautuneensa pian osaksi joukkoa. Molemmat löysivät paikkansa opiskelijaelämässä ja ainejärjestötoiminnassa, eikä kanssaopiskelijoiden erityismielenkiinto kestänyt alkua pidemmälle. Kuhmonen muistelee huvittuneena, kuinka hän kerran istui toisen naispuolisen tietotekniikanopiskelijan kanssa miesopiskelijoiden vieressä näiden valittaessa, että ”täällä ei ole tyttöjä”. ”Meitä ei noteerattu tyttöinä”, hän hymähtää. Kuhmonen ei itsekään huomioi ympärillään olevien sukupuolta samoin kuin ennen. ”Kolmantena vuonna olin ollut kuukauden yhdellä kurssilla ennen kuin tajusin, että olin ainoa tyttö siellä”, hän kertoo. Joskus tulee kuitenkin hetkiä, jolloin ajatukset eivät kohtaa opiskelutovereiden kanssa, ja sukupuolikin saa jälleen merkitystä. ”Ei vain ymmärretä, mitä toinen puhuu. Silloin huomaa, että on eri katsantokanta”, Suominen kuvailee. Sellaisina päivinä ainejärjestön ulkopuolinen kaveripiiri tulee tarpeeseen. Onneksi ne hetket ovat harvinaisia. Minna Tiainen Fuksina jotkut asiat saattoivat särähtää korvaan. Esimerkiksi ainejärjestötilan seinällä oli tissinbongauskortti. ” Sini Kuhmonen N ATANAEL S INISALO
Jylkkäri kysyi, lukijat vastasivat K ir jo it ta ja on JYY n ha l lituksen p uh e en j o ht a j a . Soile Koriseva KULUVA SYKSY on ollut oikeata toimijoiden vaihtumisen sekä toimintapuitteiden muutosten aikaa. Yliopiston uusi hallitus aloitti työnsä syksyn alussa. Hallitukseen kuuluu kaksi professoria, yksi henkilökunnan jäsen ja yksi opiskelija sekä kolme yliopistoyhteisön ulkopuolista jäsentä. Ensi töikseen hallitus hyväksyi vanhan hallituksen kaudella valmistellut yliopiston sisäiset säännöt, muun muassa uuden johtosäännön. Ylioppilaskunta oli tiiviisti mukana sääntöjen luomisessa. Se painotti vaikuttamisprosessin ajan koko yliopistoyhteisön äänen kuulumisen tärkeyttä eri hallinnon tasoilla ja päätöksenteossa. Vaikka vanha hallinto halusikin korostaa professoreiden asiantuntijuutta ja väheksyä henkilökunnan sekä opiskelijoiden kompetenssia, ylioppilaskunta näki kaikkien tasavertaisen panostuksen uuden yliopiston kehittämisessä erittäin tärkeänä. Nyt johtosääntöön onkin kirjattu lähes kolmikantainen edustus hallinnon eri tasoille. Lisäksi tiedekunnat saivat jatkoaikaa laitosneuvostoilleen niin halutessaan. TÄNÄ SYKSYNÄ on valittu myös uudet hallinnon opiskelijaedustajat. Niin kutsutut hallopedit tekevät tärkeää kehittämisja vaikuttamistyötä yliopiston hallinnon eri tasoilla aina yliopiston hallituksesta laitosneuvostoihin. Koska hallintoelimien kokoa on pienennetty, yhden toimijan työ hallinnossa korostuu entisestään. Ylioppilaskunnan on jatkossa panostettava yhä enemmän hallopedien koulutukseen ja heidän työnsä tukemiseen. PUITTEET TEHOKKAALLE vaikuttamiselle ja asioiden eteenpäin viemiselle on luotu. Nyt meillä jokaisella on näytön paikka siinä, kuinka me vaikuttamismahdollisuutemme käytämme. Opiskelijoilla on paljon oikeuksia, mutta niitä seuraa velvollisuudet. Tietenkään jokaisen opiskelijan ei tarvitse eikä pidäkään olla ainejärjestöaktiivi tai hallopedi, mutta jokaisen tulisi omalta osaltaan huolehtia yhteisönsä kehittämisestä. Tämä tarkoittaa, että jokaisella on vastuu kertoa epäkohdista tai hyvistä käytänteistä niille, jotka voivat viedä asioita eteenpäin, kuin myös vastuu vaatia laadukasta opetusta ja koulutusta. Opiskelijat ovat oma asiantuntijaryhmänsä, jolla on ideoita ja sanottavaa uutta yliopistoa luotaessa – mutta vastuu on myös hallinnon eri tasoilla. On varmistettava, että niissä kohdellaan kaikkia yliopistoyhteisön jäseniä tasavertaisesti. Yliopistoyhteisön jäsenille on annettava aito vastuu yliopiston kehittämisestä. Näytön paikka JYYPÄÄ Puitteet tehokkaalle vaikuttamiselle ja asioiden eteenpäin viemiselle on luotu. ” Soile Koriseva 7 Lehden ilmestymisväliä pidetään sopivana ja uutisjuttuja toivotaan lisää. LIKI 60 PROSENTTIA Jyväskylän yliopiston opiskelijoista tarttuu ylioppilaslehteen heti sen ilmestyttyä. Näin ainakin, jos uskotaan Jyväskylän Ylioppilaslehden tekemää kyselyä, jonka mukaan paperilehteä lukee usein tai ”aina lehden ilmestyttyä” enemmistö vastanneista. Satunnaisesti tai harvoin lehteen tarttuu 36 prosenttia kyselyyn vastanneista ja vain kuusi prosenttia ei lue lehteä ollenkaan. Jylkkäri selvitti ylioppilaskunnan jäsenistön mielipiteitä lehdestä lokakuussa Korppi-kyselyllä. Lyhyeen kyselyyn vastasi 298 opiskelijaa. KYSELYN MUKAAN lukijat pitävät lehden ilmestymisväliä hyvänä: 81 prosentin mielestä nykyisin lukukausien aikana kahden viikon välein ilmestyvä lehti ilmestyy sopivin välein. Kaikkiaan Jylkkäri ilmestyy vuodessa 15 kertaa. Ylioppilaslehdestä ollaan myös valmiita maksamaan – ainakin jonkun verran. 43 prosentin mielestä jäsenmaksusta saa mennä Jylkkärin kuluihin 3–8 euroa, 28 prosenttia olisi valmis maksamaan enemmänkin. Noin 15 prosentin mielestä lehdestä ei kannata maksaa mitään: ”0–3 euroa olisi hyvä väli, mitä voisin suostua maksamaan Jylkkäristä JYYn jäsenmaksussa”, kommentoi eräs vastaaja. Rahoituksensa Jylkkäri saa mainostuloistaan ja ylioppilaskunnalta: yhtä jäsentä kohden Jylkkäri maksaa noin kahdeksan euroa. MITÄ LEHTEEN sitten toivotaan lisää? Noin 22 prosenttia haluaisi nähdä lehdessä enemmän uutisja ajankohtaisjuttuja opiskelijan elämään liittyvistä aiheista ja 18 prosenttia juttuja yliopiston, ylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen tapahtumista: ”Lehti voisi käsitellä oikeasti yliopistopolitiikkaa ja ylioppilaskunnan juttuja. Nyt välillä tuntuu, että lehdessä on pelkkää höpöhöpöä”, kritisoi vastaajista yksi. ”Jylkkäri on ajankohtainen ja sen pitää olla kiinni hetkessä, ajan hermoilla. Enemmän saisi käsitellä sitä, miten edari tekee tyhmiä päätöksiä tai miten JYYn hallitus on nössö.” Toisaalta Jylkkäri sai – ja ei saanut – kiitosta muun muassa kriittisyydestään: osa toivoi lehden olevan vieläkin radikaalimpi ja näkökulmien purevampia, osa taas piti lehteä liiankin asenteellisena. Yhden vastaajan mielestä lehdessä oli liikaa seksiä. Uutisjuttujen ohella kolumneja ja henkilöjuttuja pidettiin tärkeinä. Juttuihin toivottiin myös lisää syvyyttä. ”Mielenkiintoinen infopaketti opiskelijan elämää koskettavista asioista, kampuksen tapahtumista ja henkilöistä. Lisää kolumneja ja opiskelijan omaa ääntä kuuluviin!” KAIKKIAAN VASTAAJAT pitivät kuitenkin Jylkkäriä varsin monipuolisena lehtenä ja ”hyvänä lounasseurana”. Jälkimmäinen selittänee sitä, miksi vain kaksi prosenttia vastanneista vierailee lehden syksyllä avatuilla nettisivuilla usein: monet vastaajat vannovat helposti mukana kulkevan paperilehden nimiin. ”Lehteä on todella mukava lukea esimerkiksi ruokalassa tai luennoilla. Ei kun hups, luennoillahan keskitytään opetettavaan asiaan”, kiteytti eräs. VIIMEISIN laajamittaisempi lukijatutkimus Jylkkärissä on tehty keväällä 2007. Nyt tehdyn lyhyemmän kyselyn tarkoituksena oli kerätä jäsenistön mielipiteitä ensi vuoden talousja sisältösuunnitelmien pohjaksi. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Ikinuori, 75-vuotias Toivo Tehokas neuvoo tällä palstalla nuorta polvea tietokoneiden ja sovellusten käytössä. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: palvelupiste@jyu.?. HEI VAARI! Mun webmail-quota paukkii koko ajan punaiselle, vaikka koetan poistaa inboxista kaikki turhat viestit. Voitko auttaa? Toivoton ÄLÄ VAIVU EPÄTOIVOON. Jos olet saanut sähköpostissa liitetiedostoja, tallenna liitteet vaikkapa u-levylle ja poista alkuperäinen viesti. Muista tyhjentää viestit Sent-kansiosta. Sinne jää kopio jokaisesta lähettämästäsi viestistä. Viestejä on saattanut kertyä myös kansioon, jota et ole edes tilannut. Voit myös arkistoida saamiasi viestejä zip-pakettiin. Ohjeet kansioiden hallintaan, viestien poistamiseen ja arkistointiin löydät sivulta www.jyu.?/thk/ohjeet. Jos levytilasi on täynnä yli viisi päivää, sinulle lähetetyt viestit eivät enää tule perille. Kun levytila on täyttynyt, sinun pitää ottaa roskakori pois käytöstä, jotta voit poistaa viestejä. Tarkat ohjeet löytyvät THK:n ohjesivuilta webmail-tutoriaalista. Toivo Tehokas, THK VINKISTÄ VAARI Enemmän saisi käsitellä sitä, miten edari tekee tyhmiä päätöksiä tai miten JYYn hallitus on nössö. ” Eräs lukija
E n tahtoisi laskea kaupungin yleistä mielialaa, mutta ilmoitan heti alkuun, etten ole koskaan tajunnut, mikä Alvar Aallossa on niin hirveän hienoa. Suomen palvotuimman arkkitehdin ”pelkistetyt linjat” näyttävät minun silmiini tylyiltä betonilaatikoilta. ”Hienostuneessa suunnittelussa” yhdistyvät puiset säleiköt ja kylppärin seiniin viittaavat kaakelit. Aalto edusti funktionalismia, jonka ydinsana on käyttökelpoisuus. Kuinka käyttäjäystävällisiä ovat yliopiston päärakennuksen pikkuvessat, jonne kavutaan ahtaita portaita, tavarakuorman kanssa takaperin? Toinen Aallon ansioksi laskettu piirre on luonnonvalon käyttö. Mutta esimerkiksi liikuntarakennuksessa on minusta hämärää, eikä Valtiontalon julkisivussa ole kuin muutama akkuna. Aaltoa on ylistetty myös siitä, että rakennukset sulautuvat kauniisti luontoon. Kuten vaikka Viitatorni, Viitaniemen 13-kerroksinen torahammas? S uurin ongelma lienee rakennusten jatkuva korjaustarve. Yliopiston päärakennukselle on tehty tällä vuosituhannella jo kaksi peruskorjausta muun muassa sisäilmaongelmien takia. Seuraavaksi remonttiin on joutumassa Liikunnan rakennus Seminaarinmäen kampuksella – samoista syistä. Yliopiston kiinteistöpäällikkö Esko Korhonen myöntää, että suurin osa talojen ongelmista on rakenteellisia, eli virheet on tehty jo suunnittelussa ja rakentamisessa. Pannaanko Aallon pää pallille? ”Eihän Alvaria passaa syyttää”, Korhonen hymyilee ja lisää puoliääneen, että mieli kyllä tekisi. Tavallisin Aallon puolustus on se, että hän oli arkkitehti, ei teknikko. ”Aalto oli taiteilija, visionääri”, sanoo Alvar Aalto -seuran puheenjohtaja Kalevi Olin. ”Hänen ratkaisunsa olivat niin vaativia, ettei sen ajan rakennustekniikka taipunut siihen.” Kai hyvä arkkitehti osaa ottaa tekniikan rajat huomioon? ”No, rakennusvalvonnan pitäisi olla parempaa kuin se on”, Olin arvelee. Ehkäpä jollain rakennusmiehellä kävi mielessä, että Liikunnan pesuhuoneissa veden pitäisi virrata viemäriin päin. Ei vain kehdattu sanoa, kun kyseessä oli Alvar Aallon design. A allon rakennukset ovat suojelukohteita, joten kaikkiin muutoksiin pitää kysyä Museoviraston lupa. Lupien käsittely pidentää töitä usein kuukausilla. Museotaloja tai ei, uusia rakennusmääräyksiä ei voi sivuuttaa. Vuonna 2002 päätettiin viimein huomioida liikuntarajoitteiset ja rakentaa hissi yliopiston päärakennukseen. Hissin paikan sopiminen oli Korhosen mukaan ”tosi hankalaa”. Eikä se kyllä ylös asti kulje. Myöskään langattoman verkon tukiasemia ei suojelukohteissa sovi tökätä minne vain. Siksi langaton ei aina toimi yliopistolla jouhevasti. Onko Aalto yliopistolle siis siunaus vai kirous? Korhonen kiemurtelee. ”Kokonaisuudessaan Aalto on ollut siunaus. Hän on tehnyt Jyväskylää tunnetuksi. Mutta joskus rakennusten kunnossapitäjää ja rakentajaa taitaa harmittaa”, hän muotoilee. Korhonen kiiruhtaa lisäämään, että jotkin rakennusten ongelmista johtuvat huonosta kunnossapidosta, eivät Aallosta. Ja joskus pitää vain tehdä normaali peruskorjaus ja päivittää tekniikka, kuten Philologicassa parin vuoden päästä ja ylioppilastalo Ilokivessä noin viiden vuoden päästä. K iinteistöpäällikkö paljastaa, että hänenkin on pitänyt opetella arvostamaan Aaltoa sen Kiperät portaat, kylppärin kaakelit, suojelumääräykset, silkka rumuus ja sisä Mutta eihän Alvar Aaltoa saa kritisoida. Liikuntarakennus remonttiin Henkilökunta, opiskelijat ja urheilijat siirretään vuodeksi jonnekin. NÄILLÄ NÄKYMIN yliopiston kuntosalilla nostellaan ensi syksynä vain rakennustelineitä. Puntin rutistajien on mentävä muualle, kun Lrakennuksen remontti alkaa. Remontin syynä on huono sisäilma. ”Henkilökunnan oireilu on pahentunut. Tutkimuksissa todettiin, että on pakko aloittaa remontti”, yliopiston kiinteistöpäällikkö Esko Korhonen kertoo. Liikunnan ummehtunut haju ei siis olekaan pelkkää hikeä ja testosteronia. Se on hiukkasia ja kuituja, putkista lehahtanutta pulunkakkaa ja ihan rehellistä hometta. Talossa on kosteusvaurioita siellä täällä, vaikkei homesieniä näy. Suurin ongelma on ilmanvaihto, joka on alimitoitettu eikä toimi kunnolla. Järjestelmä saatetaan uusia kokonaan. Korjaustyöt alkavat luultavasti ensi syksynä. Liikuntarakennus olisi suljettuna koko lukuvuoden 2010–2011. Tiedekunnan urheiluopetus siirtyy esimerkiksi kaupungin tiloihin. Henkilökunta muuttaa ”jonnekin”. Jumppatunteja ja muuta iltaliikuntaa luultavasti karsitaan. ki ro u Aallon Teksti: Noora Mattila Kuvat: Natanael Sinisalo Yliopiston L-rakennuksen ensi syksylle suunniteltu remontti hätistää opiskelijat ja kuntoilijat muihin tiloihin.
äilmaongelmat. n luultavasti ensi syksynä ”U-rakennuksessa on nyt henkilökunnan ja ainejärjestöjen vuoroja. Ne varmasti vähenevät tai jäävät pois, ja tilalle tulee yliopistoliikunnan vuoroja”, kertoo liikuntapäällikkö Anneli Mörä-Leino. Toisin sanoen esimerkiksi ainejärjestöjen sählyjoukkueet saavat keksiä jotain muuta. ”Vielä ei tiedetä mitään tarkasti. Parhaamme yritämme, mutta kaikki joutuu vähän joustamaan”, Mörä-Leino sanoo. Urheilijoita kenties ilahduttaa se, että korjaustöiden ohessa pyritään myös parantamaan liikuntatiloja. ”Naisten pukuhuone on ahdas ja välinevarastot liian pienet”, Mörä-Leino sanoo. ”Olisi hienoa saada myös parempi kuntosali, joka olisi vain vapaa-ajan käyttöön, ei opetukseen.” Yliopistoliikunta on vasta esittänyt rakennuttajille toiveita, niiden toteutumisesta ei tiedetä. Ongelmana on se, ettei Alvar Aallon rakennukseen aina saa ronskisti puuttua. Liikunnan remontti on tämän vuosikymmenen laajin korjaustyö yliopistolla. Sen maksaa uusi omistaja, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Yliopisto taas maksaa liikuntatilojen parannukset sekä korvaavien liikuntatilojen vuokrat, joista kertyy Korhosen mukaan ”suuri summa”. sijaan, että tuijottaisi aina vikoja ja puutteita. Otetaanpa sitten Aallon pää pois pallilta ja silmä käteen. Kyllä yliopiston päärakennus aaltoilee kauniisti. Aula on valoisa ja täynnä kiinnostavia yksityiskohtia. Käyn vessassa kaksi kertaa eikä siellä ole edes jonoa. Lyhdyssä ja Lozzissa on isot ikkunat. P-rakennus on ihan tavallinen. Ei merkintöjä. Liikunnan kauneus on vaikeampi pala. ”Se sitoo kampuksen urheilualueeseen ja kaupunkiin, kun se ei olekaan punainen vaan vaalea. Aulassa on ainutlaatuista marmoria, pilareita ja siinä on vahtimestarin koppi, se on lasia. Ylös lähtee kauniit portaat. Kun kääntyy ympäri, siinä onkin kahvio”, Kalevi Olin kuvailee innostuneena. Kokeillaan. Vaalea rakennus, aulassa pilareita, lasinen koppi, portaat, ympäri, ja siinä on kahvio. Ei oikein vakuuta. Ja Valtiontalo on minusta edelleen kaupungin rumin mörskä. Olin myöntää, ettei kaikki mestarin kädestä tullut ole aina mestarillista. Hyvä, vain tuon halusinkin kuulla. us L-rakennuksen ilmanvaihto on alimitoitettu. Yliopiston päärakennuksen vessat ovat tuskastuttavan ahtaat.
10 Elektroninen disco palaa Ilokiveen Gimme The Dance -klubi tuo 1970-luvun ja 1980-luvun alun elektronisen discon, boogien ja modern soulin Ilokiveen. Uuden klubin avajaisia vietetään perjantaina 13.11. Musiikista vastaavat klubi-isännät Apostoli ja Jacedonia sekä Turusta vieraileva DJ Yours Truly. VAPAALLA KAMPUS KINO RENTUKKA Moniongelmaisella muusikolla on kvintti pimeänä. Ti 10.11. kello 19 Steven Soderbergh: Che – sankari (Ranska/Espanja/USA 2008) Steven Soderbergh ahmaisi ison palasen päättäessään ohjata elokuvan maailman tunnetuimmasta kapinallisesta, joka jakaa vahvasti mielipiteet. Projekti kasvoi kaksiosaiseksi, joista ensimmäinen keskittyy Che Guevaran kehittymiseen argentiinalaisesta lääkäristä Kuuban kansan vapauttajaksi. 1950-luvun lopulla Guevara opettelee Fidel Castron kanssa käymään sissisotaa Fulgencio Batistan oikeistodiktatuurin kaatamiseksi. Asialleen omistautuneesta Guevarasta tulee ensin taistelutovereiden ja pian myös koko kansan suosikki. Kokenut Soderbergh käsittelee dokumentaarisen objektiivisesti ristiriitaista kohdettaan, jota Benicio Del Toro tulkitsee ansiokkaasti. Ti 17.11. kello 19 Steven Soderbergh: Che – kapinallinen (Ranska/Espanja/USA 2008) Toinen Che-elokuva keskittyy tämän elämään Kuuban vallankumouksen jälkeen. Che jättää perheensä ja lähtee valeasussa toteuttamaan vallankumousta Boliviaan pienen sissijoukon turvin. Ilman mainittavaa apua vallankumous ei saa tulta alleen, ja lopulta Bolivian ja USAn joukot saavat vangittua Chen. Ke 11.11. Tietovisa La 14.11. Praesens-klubi: Testicle Hazard, Pymathon, JS 666 Ke 18.11. Puhkupillit To 19.11. Stammtisch Pe 20.11. Bändi-ilta, järj. Puolue ry. Kympillä stadiin Kimppakyyti on edullinen ja turvallinen tapa matkustaa. Liftaamiseen verrattuna se on myös helppoa. Kun kyydin sopii etukäteen, ei tarvitse turhaan värjötellä tienposkessa peukalo pystyssä. JYVÄSKYLÄN yliopistossa liikuntapedagogiikkaa opiskeleva Lilli Karvonen matkustaa Jyväskylän ja Helsingin väliä viikoittain – kimppakyydillä. Karvonen asuu Helsingissä poikaystävänsä kanssa, mutta loppusuoralla olevat opinnot Jyväskylässä vaativat läsnäoloa. Karvonen tutustui kimppakyyteihin tänä syksynä ylioppilaskunnan kimppakyytipalstan kautta. Sen ansiosta hän on säästänyt jo satasia. ”Nykyään matkustan junalla noin joka toisen reissun, sillä aina sopivaa kimppakyytiä ei löydy. Mukanani kulkee pieni villakoira, Ami, jonka junalippu maksaa viisi euroa. Kimppakyydistä maksamme yhteensä 10 euroa per suunta.” KIMPPAKYYDISSÄ voittavat kaikki. Kyytiläiset maksavat kuskille bensarahaa, mikä on kuitenkin aina pienempi summa, kuin mikä kuluisi julkisilla liikennevälineillä matkustamiseen. Etikettiin kuuluu myös, että kyytiläinen pitää seuraa kuskille. Kaikki eivät tosin kaipaa juttukumppania, joten matkan alussa kannattaa selvittää puheen tarve. Se, mitä radiokanavaa tai cd:tä autossa kuunnellaan, voidaan sopia yhdessä, jotta kenenkään matkasta ei tule tuskaisa väärän musiikin takia. SUURI OSA kimppakyytiläisistä on köyhiä opiskelijoita, mutta toisinaan myös työelämässä olevat käyttävät halvempaa vaihtoehtoa. Miksi sijoittaa junalippuun 25 euroa, kun voi päästä yli puolet halvemmalla? Jyväskylän ja Helsingin välillä kyytejä kulkee lähes päivittäin. Myös Poriin, Tampereelle, Joensuuhun, Rovaniemelle, Ouluun ja Turkuun pääsee Jyväskylästä melko usein. Internetin kimppakyytisivustot ovat rahanarvoinen tutustumisen kohde. KARVOSELLA on pelkästään hyviä kokemuksia, vaikka joskus häntä onkin jännittänyt hypätä ventovieraan autoon. ”Eräänä iltana, kun junan lähtöön oli kaksi tuntia, tuntematon mies soitti ja kysyi, tulenko kyytiin. Hän oli lukenut ilmoitukseni kimppakyytipalstalta. Hetken mietin, olenko aivan hullu, jos menen. Yleinen luottamus ihmisten hyvyyteen sai minut lähtemään. Kyytiä tarjonnut mies osoittautui mukavaksi, ja pääsin jälleen turvallisesti perille.” Kimppakyydeillä kulkeminen vaatii kuitenkin tietynlaista asennetta ja heittäytymistä. Kolme tuntia henkilöautossa ennestään tuntemattomien kanssa saattaa olla joillekin ahdistava kokemus, mutta esimerkiksi puhelias Karvonen ei ole kokenut vaivaannuttavia tilanteita. Hän arvostaa juttuseuraa ja on kiinnostunut kuulemaan muiden elämäntarinoita ja tilannekatsauksia. ”En tiedä, missä muussa tilanteessa ihmiset puhuisivat ventovieraille niin avoimesti itsestään kuin ollessaan kimppakyydissä. Muulloin keskustelua ei käydä niin henkilökohtaisella tasolla. Kun jokainen antaa itsestään jotain, tilanteesta tulee rento.” Kauhuskenaario kimppakyydistä olisi Karvosen mukaan epäsosiaalinen matkakumppani, jota ei kiinnostaisi keskustella muiden kanssa ja joka ei kertoisi itsestään mitään. ”Silloin minäkään en voisi olla oma itseni”, Karvonen pohtii. Pelkästään tieto siitä, miksi joku on matkalla kaupungista toiseen, kertoo henkilöstä paljon, ja se herättää lisäkysymyksiä. Kukaan ei kuitenkaan ole velvollinen kertomaan itsestään yhtään enempää kuin haluaa. KAIKEN KAIKKIAAN kimppakyytiilmiö on Karvosen mielestä huippujuttu. ”Suurin syy kimppakyydillä kulkemiseen on rahan säästäminen, mutta siinä samalla tutustuu uusiin ihmisiin. Lisäksi autokyyti saattaa olla junaa ajallisesti nopeampi vaihtoehto.” Toiset haluavat matkustaa junalla, jotta voivat matkan aikana opiskella tai tehdä töitä. Karvoselle junassa lukeminen aiheuttaa huonovointisuutta, joten hän mieluummin rupattelee kimppakyytiläisten kanssa. Eivätkä kimppakyydin hyvät puolet vielä tähän lopu: ”Kimppakyydit ovat myös joustavia; lähtöaika voidaan sopia kuljettajan kanssa niin, että ehdin käydä esimerkiksi tentissä. Kimppakyydit ovat hyviä myös ilmaston kannalta”, Karvonen päättää. Heidi Tamminen Lilli Karvonen matkustaa kimppakyydeillä koiransa Amin kanssa. Kyydin G Mistä löytää kimppakyyti? JYYn kimppakyytipalstalta: http://www.jyy.?/forum/viewforu m.php?f=7 G Facebookin kimppakyytiyhteisöt: syötä hakukenttään sana kimppakyyti G www.kimppa.net www.kyydit.net www.lansi.?/kimppakyyti/ FA K TA Kun jokainen antaa itsestään jotain, tilanteesta tulee rento. ” Lilli Karvonen
11 Minna Kurvinen ”ONNEKSI ON VIELÄ se loppuviikon palaveri, niin ehitään saada kaikki maanantaiaamuksi valmiiksi. Mites Jaska-Petteri, joko se on tehny oman osuutensa?” ”Se on vielä siellä reissussa.” ”Eikö sen pitäny tulla tänään?” ”Joo, mut se päättiki jäädä vielä viikonlopun yli. Se laitto viestin, ettei se voi tehä mitään viikonloppuna, ku sillä on kaikki materiaalit Jyväskylässä. Mä oon tänään yrittäny soittaa sille kahesti, mut se ei vastaa.” Tuttu tilanne jokaiselle ryhmätöitä tehneelle. Aina on joukossa joku, jota yhteinen vastuu ei paina. Viis siitä, että kyseessä on tärkeä tehtävä, jonka epäonnistuminen lykkäisi jonkun valmistumista. Mitä väliä, vaikka koko ryhmän luotettavuus kärsisi tehtävän teettäjän silmissä. RINTAMAKARKURI ei ymmärrä, että muut joutuvat hänen takiaan pahaan pulaan. Yhden humputellessa muut tinkivät omista mielihaluistaan ja viettävät vähäunisia öitä, kun he yrittävät epätoivoisesti pelastaa tilanteen. Opettajalle on vaikea selittää, miksi työ etenee niin hitaasti. Hänhän pitää itsestään selvänä, että aikuiset hallitsevat ryhmätyön pelisäännöt eikä ketään tarvitse paimentaa. Vastuunsa tuntevaa ihmistä siipeily suututtaa, ja pahasti. ON KÄSITTÄMÄTÖNTÄ , miten monella on vielä yliopistossakin yläasteelta tuttu asenne. Tehtävän antanut opettaja nähdään kiusantekijänä, typeränä päällepäsmärinä, joka ei edes lue saamiaan papereita, vaan arpoo arvosanat suunnilleen Gaussin käyrää noudatellen. Siksi tehtäviä ei tarvitse palauttaa ajoissa. Tärkeintä on, että kursseista saa helpot nopat eivätkä aivot pääse vahingossa rasittumaan. Yläasteelta tuttua on sekin, että tunnollinen ryhmäkaveri on niuho. Tekemättömistä töistä huomauttava saa vihat niskoilleen ja leimautuu kireäksi kympin tytöksi, joka ei ymmärrä ottaa rennosti. Kärhämöinnin pelossa moni tunnollinen ottaakin mieluummin syyt ongelmista omille niskoilleen, ja pinnari saa olemattomalla työllä saman verran opintopisteitä kuin muutkin. Jokainen tajuaa, että se on epäoikeudenmukaista. LUSMUILIJAT MUISTAVAT aina vedota akateemiseen vapauteen, mutta unohtavat sen, ettei vapautta ole ilman vastuuta. Ei tiedeyhteisönkään arki toimi, jos sen jäsenet eivät ymmärrä hoitaa velvollisuuksiaan ilman vahtia. Aikuisella ihmisellä pitää olla sen verran selkärankaa, ettei anna muiden kärsiä omasta toiminnastaan. Jos ei aiokaan tehdä, ei pidä tekeytyä. Ja jos ei ole osallistunut yhteisiin ponnistuksiin, noppien jaolle on turha ängetä. K i r j o i t ta j a on j o ur n al i st iika n opi sk el i ja . JÄLKIKIRJOITUS Lusmujen yliopisto Vastuunsa tuntevaa ihmistä siipeily suututtaa, ja pahasti. ” Minna Kurvinen Kampuksen Dynamo saa vieraita Turusta Futsal-liigan tappioitta aloittanut Kampuksen Dynamo kohtaa Turun Pallokerhon lauantaina 21. marraskuuta Huhtaharjun koululla Jyväskylässä. Ennen kotiotteluaan KaDy matkaa Ouluun Tervarien ja Haaparantaan FT Kemi-Tornion vieraaksi. N ATANAEL S INISALO tarjoajille pieni villakoira ei ole ollut ongelma, sillä Ami nukkuu automatkat kiltisti Karvosen sylissä. Autoni takapenkillä on istunut viimeisen vuoden aikana monenlaisia ihmisiä. Osaan kyytiläisistä tutustuu paremmin, joidenkin kanssa vaihdetaan vain muutamia lauseita. Yksi saattaa matkan aikana lukea tenttiin, toinen nukkuu, joku katsoo kannettavalta tietokoneelta elokuvaa ja joku juttelee niin vauhdikkaita, että kuski varmasti pysyy hereillä. Jokin aika sitten kyytiini istahti kaksi nuorta naista. He olivat matkalla Etelä-Pohjanmaalle. Jyväskylästä Pohjanmaan suuntaan harvemmin saa kyytiläisiä, joten olin erityisen innoissani puolittuneista bensakuluista. Naiset opiskelevat Imatralla, sieltä Jyväskylään he pääsivät toisella kimppakyydillä. Kyytien ansiosta heidän matkansa lyheni ajallisesti ja halpeni melkoisesti, mistä he jaksoivat kiitellä. Matkan alussa naiset puhelivat, että ovat melko väsyneitä ja saattavat nukahtaa. Aloin kuitenkin jutella etupenkillä istuvan kanssa. Pian kävi ilmi, että keväällä erääseen lehtijuttuun haastattelemani vanki saattaa olla hänen isänsä, jota nuori nainen ei ollut koskaan tavannut. Matkan aikana autossa ei nukkunut kukaan. Nainen innostui suunnittelemaan vankilavierailua ja isyystestin tekemistä. Perillä toisen kyytiläisen täti halasi minua – oli kai iloissaan, kun toin tytöt turvallisesti perille. Kokemusteni perusteella voin vain suositella kimppakyytejä. Heidi Tamminen Kyyti innosti isyystestiin Pingiskingi ja yli 50 muuta uutuusleffaa Ilokivi täyttyy 19.–22. marraskuuta elokuvataiteen ystävistä. 11. kerran järjestettävä Arktisen upeeta -festivaali tuo yleisön nähtäville muun muassa pitkiä pohjoismaisista elokuvia ja lastenelokuvia. Ohjelmisto on edellisvuosia laajempi, sillä viikonlopun aikana esitetään yli 50 uutta elokuvaa. Elokuvanäytösten lisäksi festivaaleilla järjestetään jyväskyläläisten mediataiteilija Pete Revonkorven ja muusikko Henri Lindströmin ohjaama kaksipäiväinen mediataiteen työpaja, seminaari muuttuvasta mediakulttuurista ja nuorten media-ilmaisusta sekä klubi-ilta Vakiopaineessa. Viikonlopun yhteydessä järjestetään myös valtakunnallinen elokuvakilpailu, johon ilmoitettiin 116 ohjaustyötä. Kilpailuun kelpuutetuista ?ktio-, dokumentti-, animaatiosekä kokeellisista elokuvista esitetään yleisölle 34 teosta. Tarkka aikataulu ja muuta lisätietoa festivaalista löytyy osoitteessa: http://www.arktisenupeeta.net/.
Kehitysapu tekee vastaanottajista laiskureita! Kehitysyhteistyöllä on saatu paljon hyvää aikaan! Maailman köyhyys voidaan poistaa! Minulle riittää 99,3 prosenttia! Globbariverkostossa saat ajankohtaista tietoa kehitysmaista ja köyhyyden syistä. Saat myös ideoita, miten sinäkin voit vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Tule tutustumaan globbareihin Jyväskylässä tiistaina 10.11. klo 18-20 ravintola Sohwissa (os. Vaasankatu 21). Kahvitarjoilu. Globbarit on valtakunnallinen vapaaehtoisten verkosto, joka vaikuttaa päättäjiin kehityskysymyksissä. www.globbarit.f i totta vai tarua? – päätä itse. Köyhyys johtuu kehitysmaiden omista ratkaisuista! David Hasselhoff: Looking For Freedom (White Records 1989) Tällä palstalla arvioitiin taannoin Ronn Mossin albumi Uncovered. Laulavien ja ehkä hieman arveluttavia levyjä tehneiden ulkomaalaisnäyttelijöiden joukkoon voi Mossin lisäksi laskea ainakin itsensä Ritari Ässän, David Hasselhof?n. Hasselhof?n levytysura sai alkunsa 1980-luvun puolivälissä albumilla Night Rocker, jonka kannessa näyttelijä poseeraa sähkökitara kädessä K.I.T.T.-auton konepellillä. LP:ltä löytyy muun muassa aihepiiriltään illan viimeiseksi hitaaksi mainiosti sopiva I’m Looking For Any Kind Of Love At All. TODELLINEN suursuosio Keski-Euroopassa seurasi muutaman vuoden päästä, kun Hasselhoff levytti 1970-luvun lopun saksalaishitin Auf der Strasse nach Süden englanniksi nimellä Looking For Freedom. Hieman myöhemmin Berliinin muuri murtui, ja kaikista maailman vapausaiheisista lauluista saksalaiset valitsivat mullistusten teemaksi Hasselhof?n rallin. Tästä seurasi suurin menestyskausi, joka kesti suunnilleen 1990-luvun puoliväliin. Hasselhof?n ensialbumin jälkeinen tuotanto kuulostaa melkoisesti saksalaisilta schlagereilta. Sävellyksistä ovatkin vastanneet saksalaiset hittisäveltäjät kuten komeaniminen Horst Nussbaum, joka piiloutuu Jack White -taiteilijanimen taakse. Saksalaisen iloiset sävelkulut puskevat läpi niin vahvasti, että mollivoittoisen musiikin ystävien ei kannata koskea Hasselhof?n levyihin. Looking For Freedomina tunnetun sävellyksen historiassa on oma lukunsa kappaleen suomennos, jonka levytti Taiska vuonna 1980. Villi vapaudenkaipuu pysyttelee suomikäännösten tapaan uskollisena alkuperäiselle, mikä tässä tapauksessa ei ole eduksi. DAVID HASSELHOFF ilahdutti fanejaan vielä vuonna 2006 singlellä Jump In My Car, jonka video on juuri niin myötähäpeää aiheuttava kuin voi kuvitella. Sen jälkeen Hasselhoff on jälleen keskittynyt näyttelijän ja juontajan töihin, joissa hän on onnistunut säilyttämään suosionsa kunnioitettavasti jo vuosikymmenet. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Ässämateriaalia tv-maksushop.fi TV-maksu lla saa ja voit voittaa kotiteatter in: Testaa, mitä muuta Roikkuuk s jengi sen takii verkossa? Katso mieliohjelmasi YLE Areenasta yhä uudestaan. P S .T V -m ak su on ed el le en m u st .
IN ENGLISH NEWS in BRIEF Altogether 24 percent of Finnish men and 29 percent of Finnish women have an academic degree. Statistics Finland Internationals plan Christmas together INTERNATIONAL students planning to stay in Finland for the holidays are planning for a Christmas celebration together. The party will take place in Kortepohja, Lillukka, on 25th of December and will include Christmas traditions from Finland and other countries, lots of delicious treats, Secret Santa, carols and a warm atmosphere. The group welcomes fellow students to come and plan the party on Wedneday, the 11th of November at 4 pm at the main university library cafeteria. If you are spending Christmas holidays in Jyväskylä and you don’t want to stay alone in your apartment, come to plan the most international Christmas celebration in town. The Student Union JYY will give help and support to organize the event. JYY will also provide the venue. 13 How to win friends and help people Being an international tutor has changed the way Maiju Tarvainen views Finnish culture. HOUSING, banking and other dayto-day necessities – those are the subjects of questions an international tutor most often gets from newly arrived exchange students. ”Although once someone asked me, why Finnish people don't exchange kisses on the cheek when they meet. For that I had no answer”, tells Maiju Tarvainen, an international tutor and a fourth year marketing student at the University of Jyväskylä. Tarvainen was chosen to be the most distinguished international tutor this semester. The award was given for a reason: in her second year of tutoring Tarvainen had to handle a dif?cult case with one student in her group having serious problems adjusting to being far away from home. ”It's easy to help someone with housing problems, because there are guidelines for that. But when someone is homesick, you just need to do everything possible to make them feel comfortable here. And it's not always easy”, Tarvainen says. SO TARVAINEN did what she knows best – organized parties, meetings and trips for her group for them to get acquainted with the local culture and most importantly: the locals. ”My tutoring partner and I arranged get-togethers, so that international students could meet up with our Finnish friends. It's usually a blast”, Tarvainen tells. A tutoring partner, the tutors and especially the university's international of?ce are also helpful with the more dif?cult questions. ”We tutors have a strong team-spirit. We help each other and since most people are really open, we also discuss our worries together. It would be hard to do this alone.” Cooperation with the international services proved to be vital with the case of the homesick student. ”Though the student ended up still going back home early. It was really sad, but probably for the best, still”, Tarvainen says. ACCORDING TO Tarvainen, openness is one of the key things of being a good tutor. Otherwise, you need to be spontaneous and brave. ”You don't need to worry too much about how well you speak English as long as you have the guts to talk”, Tarvainen says adding that being a tutor has improved her language skills. Although Tarvainen is still only planning to do an exchange herself, she feels that her worldview has changed. ”I've started to look at the Finnish culture in a different way, comparing it to how things are done in other places”, Tarvainen analyses. ”I also try to get over the stereotypes I might have about other cultures. You have to admit to yourself that you have them, even if you wish you didn't.” AS THE SEMESTER is already turning towards its end, Tarvainen is done with most of her responsibilities as a tutor. She is still hanging out with her group, but now as friends. ”And I still keep in touch with my tutoring group from last year. It feels great, when the people email you and ask you to visit their home countries”, Tarvainen tells. ”When I started as a tutor I wanted to meet new faces and do something different than just hang out with people I already knew. The best thing you get out of this are the new friends.” Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? This year Maiju Tarvainen had students from mostly non-European countries in her tutoring group. When someone is homesick, you just need to do everything possible to make them feel comfortable here. ” Maiju Tarvainen N ATANAEL S INISALO TEATTERIELÄMYS ON TAJUNNANRÄJÄYTTÄVÄ KOKEMUS! Ja tiedoksi Sinulle opiskelija, se on lisäksi vielä tosi edullista! VIIMETIPPA-lipulla pääset musikaaliin 10 €/kpl (norm. 23 €) puhenäytelmään 5 €/kpl (norm. 15 €) tuntia ennen esitystä opiskelijakorttia näyttämällä. Liity myös Facebookissa Viimetipalla teatteriin ryhmään ja tiedät enemmän. jy v a sk y la .fi /k a u p u n g in te a tt e ri
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Ke 11.11. Semmarit. To 12.11 Leverage. Pe 13.11. Amorphis. La 14.11. Club Old Farts ”Syystanssit” + Ville Härkönen plays Jaakko Teppo. Pe 20.11. Cleaning Women + Kap Kap + Mikko Torvisen Viihdeorkesteri. La 21.11. The 69 Eyes. Su 22.11. Swallow The Sun + Soulfallen. Poppari: Ma 9.11. Monday Club. Ti 10.11. Vappaat Äänet kiertue. Ke 11.11. Itämaa. To 12.11. Hannu Lehtoranta Ensemble. Pe 13.11. Kala ja Laivoja. La 14.11. Kala ja Laivoja. Ke 18.11. Tiina. To 19.11. Varattu Valtteri. Pe 20.11. Funk In Funk Stairs + The Ministers. La 21.11. R.J. Mischo. Su 22.11. Big Bandien ilta. Ilokivi: Ke 11.11. Avaruusklubi. Pe 13.11. Gimme The Dance. La 14.11. Hulinaklubi. Vakiopaine: Pe 13.11. Off Minor. Su 15.11. Vakiovisa. Pe 20.11. Arktisen Upeeta -klubi. La 21.11. Arktisen Upeeta -klubi. Red Neck: Pe 13.11. Plutonium Orange. To 19.11. Sur-Rur, Aortaorta ja Frivolvol. Pe 20.11. Status Quo -tribute. Pub Katse: Ma 9.11. Jamit. Ke 11.11. Kurouma. To 12.11. Pub Katse Unplugged: Folkpistols. Pe 13.11. Wolver. La 14.11. My Funeral. Su 15.11. Jamit. Ma 16.11. Jamit. Ke 18.11. Mind Infection + Ben Snaider + Kannas. To 19.11. Pub Katse Unplugged: Matthau´s Acoustic Sauna. Pe 20.11. Bloodpit + hollow heart. La 21.11. Waltari. Su 22.11. Jamit. Jyväshovi: Ti 10.11. Anneli Mattila & V.I.P. Ke 11.11. Janne Joki Trio. To 12.11. Janne Joki Trio. Pe 13.11. Rainer Bollström & Graniitti. La 14.11. Ässät. Ti 17.11. Taikakuu. Ke 18.11. Ismo Hakola & Stardust. To 19.11. Ismo Hakola & Stardust. Pe 20.11. Mika Tapani & Beaters. La 21.11. Mira & Brainless. Paviljonki: Ma 9.11. TI-TI Nalle Synttärit. La 14.11. YÖ Loisto-kiertue. Su 15.11. Operettiteatteri Bravo esittää: Lady & Kavaljeerit. Ke 18.11. Matti ja Teppo. Pe 20.11. IloSanomat Pikkujoulushow. Pe 20.11. Pentti Hietanen. NÄYTTELYT Jyväskylän Taidemuseo: Galleria Harmonia: Jonna Jantunen. Keski-Suomen Museo: Alberto Ferretti maalauksia 15.11. saakka. Maalareiden Tourujoki 21.11. alkaen. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Vuorelma 100 5.12. saakka. Galleria: Koruja yöstä. Kultaseppä Marja Arolan koruja 15.11. saakka. Naisesta muodoksi. Nadja Arpen keraamisia naisveistoksia. 22.11. saakka. Suomen Nukketaiteilijoiden joulunäyttely 18.11. alkaen. Yliopiston kirjasto: Kauneimmat koululaulut 31.12. saakka. Keski-Suomen luontomuseo: Kuka, mikä, mistä? Hannu Ahosen arvoituksellisia luontokuvia: 31.12 saakka. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Iloni on suruja suuremmat: Ke 11.11.Pe 20.11. La 21.11. Viiru ja Pesonen: Ke 11.11. La 14.11. Ke 18.11. La 21.11. Reviisori: Ke 11.11. To 12.11. Pe 20.11. La 21.11. Ulvova Mylläri: To 12.11. Pe 13.11. La 14.11. Ti 17.11. To 19.11. Niin kuin taivaassa: La 14.11.La 21.11. Huoneteatteri: Silloin ennen: Ke 11.11. Su 15.11. Ke 18.11. Luulosairas: To 19.11. Pe 20.11. La 21.11. Su 22.11. ELOKUVAT Kampuskino: Ti 10.11. Che – Sankari. Ti 17.11. Che – Kapinallinen. Elokuvakerho Toveruus: To 12.11. 400 kepposta. To 19.11. Takaikkuna. Kansallinen av-arkisto: Su 15.11. Ettore Scola: Mitä kello on? Su 22.11. Eric Rohmer: Leijonan merkki. 14 MENOT MA 9.11. Aurajuustokiusaus Broilerkookoskastike Keitetyt nakit, perunasose Jauhelihakastike TI 10.11. Falafelpyörykät, tomaattikastike Sitruunakala Kebabkiusaus KE 11.11. Täytetyt kasvisherkkusieniohukaiset Lohikeitto Kiinalainen lihapata TO 12.11. Linssikeitto Merellinen lasagne Broilerleike PE 13.11. Kasvispyttipannu Kaalilaatikko Kinkkukastike, spagetti MA 16.11. Pinaattiohukaiset Paistettu kalaleike Jauhelihalasagne TI 17.11. Kesäkurpitsakeitto Broilerpastapaistos Riistapyörykät KE 18.11. Ratatouille Silakkapihvit, kermaviilikastike Curryporsaspata TO 19.11. Kasvisnuudeliwokki Uunilohi Kassler PE 20.11. Kasvis-linssikastike Jauhelihakastike, spagetti Pyttipannu LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,70 e, muut 5,50 e 10 kappaleen ruokaliput: opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 47,00 e, muille 55,00 e.
15. SIVUN KASVOT Mr. Jyväskylä kaipaa small talkia Tietojärjestelmätieteitä opiskeleva mies yhdistetään harvemmin mallin ja tanssijan töihin. Mr. Finland -kisan loppukilpailuun valmistautuva Tuomas Hjelt poikkeaa tyypillisestä suomalaismiehestä myös muilla tavoin. Tänä vuonna kruunattu Mr. Jyväskylä onkin asettanut tulevaisuuden suunnitelmansa Suomea lämpimämpiin maihin. ”MUN FAIJA ON atk-hommissa ja sain siitä kipinän lähteä opiskelemaan tietojärjestelmätieteitä. Tässä nyt ollaan. Haluan tulevaisuudessa työskennellä ihmisten kanssa, joten mahdollisimman sosiaalinen duuni ois hyvä. Konttorityö ei tunnu mun jutulta. Lähinnä se, mitä opiskelen, on elektronista liiketoimintaa. Mulla on myös markkinointi sivuaineena. Mallija tanssijutut tuovat esiintymisen kautta itsevarmuutta. Siitä on apua markkinoinnin kannalta, ne tukevat toisiaan. TANSSITTUA ON TULLUT semmonen 11 vuotta. Homma lähti käyntiin, kun näin pienempänä Run DMC:n It's like that -videon, missä pojat pyöri päällään. Innostuttiin siitä kaveriporukalla ja mentiin tanssitunneille. Pikkuhiljaa siirryin lattiatasosta ylös, sillä street tuntui breakdancea enemmän omalta jutulta. Nyt en ole vähään aikaan käynyt tanssitunneilla, vaan pidän itse tunteja. Opetan Salsa studiolla streetiä ja olen myös Kharmassa esitanssijana. Mallin työt lähti liikenteeseen joskus 7–8 vuotta sitten tanssin kautta. Kun oli muotinäytöksiä Forumissa ja Jyväskeskuksessa, ne halus jotain erikoisempaa sinne, just niinku nuorisopukeutumista. Me sitten mentiin tanssijoina muotinäytökseen. Pikkuhiljaa tanssi jäi pois, ja tuli enemmän ihan mallina työskentelyä. Nykyäänkin yleensä ujutan vähän jotain tanssia sinne sekaan, se tuo mielekkyyttä show’hun, ettei se ole pelkkää kävelyä. LÄHTÖKOHTAISESTIHAN mallin työ on erittäin pinnallista. Sun täytyy näyttää hyvälle, piste. Onneksi kaikilta niiltä ihmisiltä, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, löytyy persoonaa ja asennetta. Ne ei ole vain tyhjäpäisiä bimboja, jotka vetää vaatteet päälle ja hymyilee. Veikkaan, että yleinen käsitys, että mallit on enemmän tai vähemmän tyhmiä, tulee muualta kuin Suomesta. Jenkeistä saa varsinkin hyvän väärinkäsityksen, minkälaisia meidän pitäisi olla. OPISKELUKAVERIT suhtautuvat tosi hyvin mun tekemisiin. En oo kuullut oikeastaan yhtään negatiivista kommenttia, tai ainakaan päin naamaa ei ole kukaan tullut sanomaan. Muistan hyvänä esimerkkinä akateemisesta maailmasta, että yksi professori lähetti sähköpostia ja onnitteli, kun voitin Mr. Jyväskylä -kisan. Ihan hyvin jengi ottaa vastaan. Ehkä se on siinä, että oon tottunutkin aina erottumaan vähän massasta. Tuo tanssi on ollut ratkaiseva tekijä. On tottunut, että ihmiset katsoo vähän pidempään. Kun aloin tanssia Kharmassa, varmaan suurin osa jätkistä katsoi kieroon: mikä toikin luulee olevansa, miksi toi tanssii tuolla? Oikeastaan parin vuoden sisään homma on muuttunut silleen, että sekä naiset että myös miehet ja pojat tulee sanomaan, että jätkä veti tosi hyvin, jatka samaan malliin. Varsinkin se, että joku jätkä tulee sanoon, että teet tosi hyvää duunia, tuntuu hyvältä. Siitä saa itsekin lisää motivaatiota ja uutta energiaa. OON SYNTYNYT JYVÄSKYLÄSSÄ ja asunut täällä melkein koko elämäni. Olin vaihdossa pari vuotta sitten Espanjassa ja pienempänä tuli asuttua myös Jenkeissä vuosi. Lämpöisemmissä maissa kulttuuri on sellaista, että ihmiset tulee kaupungilla jutteleen ja kyseleen, et miten menee. Meininki on ystävällisempää. Jos Suomessa meet juttelemaan jollekin tuntemattomalle, se varmaan miettii eka, että a, oot sä kännissä, tai b, oot sä muuten vaan hullu vai mikä sua vaivaa. Tää ilmasto saa ihmiset olemaan enemmän sisäänpäin suuntautuneita. Suomesta puuttuu kokonaan small talk, mennään vaan saman tien bisnekseen: mitä asiaa, kerro nyt. Lisää small talkia ois kiva saada tänne, niin arkikin ois paljon mukavampaa. TULEVAISUUDESSA en todennäköisesti oo Suomeen jäämässä. On paljon kivempaa olla silleen, ettei tarvi viittä takkia laittaa päälle, kun menee ulos. Vähän lämpöisemmät maat vetää puoleensa enemmän. Haaveena ois päästä semmoseen maahan työskentelemään, missä puhuttais englantia tai espanjaa. Espanja toimisi, mutta Väli-Amerikka olisi hienoa. Tai Jenkeistä Florida. Tykkään espanjan kielestä ja kulttuurista tosi paljon. Unelmana voin sanoa, että oisin Miamissa duunissa. Oisin jonkun ison ?rman pomo, eli käytännössä en tekis mitään muuta kuin istuisin jossain hienossa huoneessa, allekirjoittaisin papereita ja ajelisin siisteillä autoilla. Tämmöinen pikkupojan haave. Aina on opetettu, että miksi turhaan tähdätä liian matalalle. Kannattaa pitää tähtäin korkealla, silloin voi saavuttaa jotain hienoa.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? N ATA NA EL S INIS ALO
Tietoa työelämästä Ole tarkkana ! Akava jäsenliittoineen esittäytyy Akava Camp-kiertueen tapahtumissa Jyväskylässä 17.-19. marraskuuta. Tiedot kiertueesta ja sen aikataulusta osoitteesta www.akavacamp.fi Tule mukaan! Yhteistyökumppanina: Lähetä järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden tarvittaessa lyhentää tai muokata ilmoituksia. JÄRJESTÖT TABERNA LATINA Salvete omnes! Taberna Latina järjestää 13.11. klo 19.00 alkaen Lyhdyssä latinan opiskelijoiden ja opettajien tapaamisen, johon myös kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Taberna tarjoaa kevyttä purtavaa, muu juomaja ruokatarjonta nyyttikestiperiaatteella. Tervetuloa! Lisätietoja: tuomo.sipola@jyu.? EVANKELISET OPISKELIJAT Missä vietät ikuisuutesi? Tule selvittämään asiaa Lutherin kirkolle (Kansakoulukatu 5) 20.–22.11. Silloin on pieni SUURI Raamattukurssi Galatalaiskirjeestä teemalla Miten päästään taivaaseen? Opettajina Jari Rankinen, Heikki Haataja ja Petri Harju. Luvassa siis rautaisannos ilosanomaa, jakamista ja musisointia! Ohjelma nettisivuilla: lue, tule ja koe! Olet tervetullut myös messuun Lutherin kirkolle sunnuntaisin klo 12. *EXTRA* Café Soffa tulee taas! Tällä kertaa esiintymässä Hannah kauniine ja rosoisine sävelineen ke 11.11. klo 18.30 alkaen. –Hooi, Maata Näkyvissä Suomen Turuus 13.–15.11. – tsekkaa upea festariohjelma www.maatanakyvissa.?! Infoa muusta mukavasta Päiviltä, paivi.luukkainen@jyu.? tai osoitteesta www.sley.?/eo/jkl/ ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO 15.11. Kirkkokahvien järjestäminen / Serving coffee after the Liturgy, 19.–21.11. Koko OOLin syystapahtuma Jyväskylässä / The nation-wide OOL event in Jyväskylä. Osoitteessa www.ort.?/ool – alaosastot – Jyväskylä lisätietoa Jyväskylän OOLista. Liity sähköpostilistalle osoitteessa http://lists.jyu.?/mailman/listinfo/ool-jkl.