NUMERO 9/2005 31. ELOKUUTA – 13. SYYSKUUTA 46. VUOSIKERTA Opintotukeen lievää plussaa Valtiolta lisää lainaa ja asumislisää. Uutiset 3 Kampus ulkomaalaisen silmin. Kulttuuri 10 Turistit Aallon jäljillä UMF, Koneisto ja Flow arviossa. Kulttuuri 12 Festivaalien uudet rytmit Kun pienistä nörteistä tuli isoja tekijöitä keskiaukeama
2 UUTISET 9/2005 EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden korkeakoulutuksen kustannuksia pohtinut työryhmä esittää, että osa menoista katettaisiin lukukausimaksuilla elokuun alusta vuonna 2007. Yliopistot itse voisivat päättää maksujen suuruudesta. Työryhmän mukaan maksut voisivat vaihdella lukuvuotta kohti 3 500 eurosta 12 000 euroon. Jatkotutkinnoista ei tässä mallissa maksuja perittäisi. Samalla ryhmä esittää erilaisia apurahajärjestelmiä ulkomaisten opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi. Lopullisen päätöksen asiasta tekevät valtioneuvosto ja eduskunta. O PETUSMINISTERI Tuula Haatainen (sd) ilmoitti heti raportin käsiinsä saatuaan, että hän ottaa asian esille budjettiriihessä. Riihessä ei kuitenkaan asiassa saatu sopua aikaan, joten päätökset siirtyivät eteenpäin. Ministeri pitää esityksiä kokonaisuutena. "Kun ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille otetaan lukukausimaksut käyttöön, on samalla parannettava huomattavasti tänne tulevien ulkomaisten opiskelijoiden taloudellisen tuen mahdollisuuksia", hän sanoi. Lukukausimaksujen käyttöönotto ei työryhmän esityksessä vähentäisi korkeakoulujen perusrahoitusta. "Toinen olennainen ehto on, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut saavat maksuista kertyvän tulon suoraan käyttöönsä. Näillä resursseilla korkeakouluissa on mahdollista kehittää ulkomaisille opiskelijoille suunnattua opetusta entistä laadukkaammaksi", Haatainen kommentoi. Ministeri toivoo, että hallituksessa asiaa viedään eteenpäin niin, että lainmuutokset saataisiin voimaan työryhmän esittämässä aikataulussa. U LKOMAALAISTEN opintomahdollisuuksia Suomessa on työryhmän mukaan markkinoitava entistä tehokkaammin. Vuoteen 2010 mennessä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä tulisi kaksinkertaistaa. Tavoitteena on myös, että nykyistä suurempi osa opiskelijoista jäisi tutkintonsa jälkeen Suomen työmarkkinoille. Ryhmä esittää myös kaksiosaista apurahamallia. Toinen olisi opetusministeriön, Sitran ja elinkeinoelämän viisivuotinen ohjelma, josta jaettaisiin vuosittain seitsemän miljoonaa euroa lahjakkaille tukea tarvitseville ulkomaalaisille. Toisaalta ryhmä ehdottaa, että kehitysyhteistyömäärärahoilla pitäisi perustaa viisivuotinen apurahaohjelma, jolla tuettaisiin Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista tulevien opiskelijoiden opintoja Suomessa. J YVÄSKYLÄN YLIOPISTON opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen näkee työryhmän raportin keskustelunavauksena. "Ryhmä on tehnyt perusteellista työtä, ja raportissa esitetyt perustelut ovat hyväksyttävissä", Maijanen sanoo. Hänen mukaansa Jyväskylässäkin on koulutusohjelmia, joilla olisi markkinoilla kysyntää. Esimerkkinä Maijanen mainitsee ympäristöjohtamisen. "Jos opetusta ruvetaan tarjoamaan maksullisena, se tietenkin heittää yliopistoille haasteen, kun opetuksen pitää olla varmasti hintansa väärti. Opetuksen pitää olla laadukasta, jotta se käy kaupaksi." Myös yliopiston markkinoinnille tulee lisätöitä, koska kilpailla pitää opiskelijoiden lisäksi myös vetovoimaisista professoreista. JYYn korkeakoulupoliittinen sihteeri Antti Vesala pitää esityksessä myönteisenä ehdotettua stipendijärjestelmää vähävaraisille sekä sitä, että perityt lukukausimaksut eivät alentaisi yliopistojen perusrahoitusta. "Opiskelijajärjestöjen mielestä olisi tietysti paras, jos koulutus säilyisi maksuttomana jatkossakin", Vesala toteaa. Jos kuitenkin lukukausimaksuja päätetään periä, kopo-sihteeri pitäisi parempana, että ne olisivat mieluummin todellisia kustannuksia vastaavat kuin nimelliset. "Jos nimittäin lukukausimaksuista tulee symboliset eli 'liian alhaiset', ne on tulevaisuudessa helppo ulottaa koskemaan myös suomalaisia opiskelijoita", Vesala arvioi. M INISTERI H AATAINEN painottikin erityisellä vahvuudella heti puheenvuoronsa aluksi, että koulutuksen maksuttomuus on edelleen suomalaisen koulutuspolitiikan periaate. "Se on taannut suomalaisille mahdollisuuden kouluttautua perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Haluan selkeästi korostaa, että tämä esitys ei ole murtamassa koulutusjärjestelmämme maksuttomuuden periaatetta." Opiskelijajärjestöt eivät ole vakuuttuneita. Suomen ylioppilaskuntien liitto ja ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto liittivät työryhmän raporttiin lausuman, jossa järjestöt ilmoittivat haluavansa korkeakoulutuksen pysyvän myös jatkossa maksuttomana. Kuitenkin järjestöt kehuivat työryhmän yhteistyötä ja pitivät ryhmän esittämää mallia jatkotyöstettynä toimivana ratkaisuna, mutta se vaatii selkeätä poliittista ratkaisua. "Jos maksuja ulkomaisille opiskelijoille halutaan asettaa, on kyseessä niin iso muutos suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, ettei päätösvaltaa voida antaa asiantuntijatyöryhmälle", SYL:n puheenjohtaja Arttu Laasonen toteaa. "Työryhmä on tehnyt ansiokasta työtä, nyt on päättäjien vuoro astua askel taaksepäin ja tarkastella esitystä koko yhteiskunnan mittakaavassa." Toni Peltonen paatoimittaja@jyy.fi Ulkomaalaisille halutaan lukukausimaksut Työryhmä esittää lukuvuosimaksujen haarukaksi 3 500 – 12 000 euroa H ANS -P ETER W ECKMAN Opetusministeriön työryhmä haluaa ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille lukukausimaksut. Jyväskylän yliopisto avaa ovensa jälleen noin 1700 uudelle opiskelijalle. Eniten opiskelijoita imee sisäänsä humanistinen tiedekunta, hieman yli 400, ja heti seuraavina kasvatustieteellinen ja matemaattis-luonnontieteellinen, joihin otetaan sisään molempiin reilut 300 innokasta oppijaa. Nuorimpina opinnot aloitetaan keskimäärin matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, jossa aloittavien keski-ikä on 20,7 vuotta. Heistä tuoreita ylioppilaita on yli puolet. Naisten osuus on suurin kasvatustieteellisessä, jossa uusista perustutkinto-opiskelijoista on naisia 84 prosenttia. Samasta tiedekunnasta löytyy myös korkein keski-ikä: uusilla on vuosia mittarissa keskimäärin 23,6 vuotta. Miesvoittoisinta sarkaa löytää informaatioteknologian tiedekunnassa, jossa miehiä on aloittavista 85 prosenttia. Jyväskylän yliopistosta haki opiskelupaikkaa yli 12 000 hakijaa, joista joka seitsemäs sai paikan. Vaikeinta oli päästä sisään kirjallisuuteen, johon otettiin joka 24. hakija. Varhaiserityisopetukseen ja liikuntabiologiaan pääsi joka kahdeskymmenes halukas. Kovaa tunkua oli myös liikunnan aineenopettajankoulutukseen ja journalistiikkaan, joihin otettiin sisään joka 17. hakija. Tiedekunnista suosituin oli Suomen ainoa liikuntaja terveystieteiden tiedekunta, johon hakijamäärät kasvoivat tänä vuonna 15 prosenttia. Yliopiston yli kaksikymmentä erityishaun kautta opiskelijansa valitsevaa maisteriohjelmaa ei näy näissä luvuissa. Jo syksyllä haetaan seuraavan kerran opiskelijoita fysiikkaan, matematiikkaan, tilastotieteeseen, tietotekniikkaan ja tietojärjestelmätieteeseen. Haku päättyy 11. marraskuuta. Toni Peltonen Jyväskylään yli 1 700 uutta opiskelijaa Yliopistoon sisäänpäässeistä nuorimmat matemaattis-luonnontieteelliseen
3 9/2005 Työryhmä kaatamassa Jyväskylän DI-haaveita Tekniikan alan korkeakoulutusta tarkastellut työryhmä esittää opetusministeriölle, että alan koulutusyksikköjen määrää on vähennettävä, ja koulutusta ja tutkimusta on keskitettävä suurempiin ja kilpailukykyisempiin yksiköihin. Nokian johtaja Yrjö Neuvon johtama työryhmä luovutti selvityksensä opetusministerille elokuun puolivälissä. ”Koko koulutusverkkoa on tiivistettävä. Rönsyjä ei tule lisää, eli yksiköiden määrää ei lisätä”, opetusministeri Tuula Haatainen (sd) tulkitsi raporttia. Tämä tarkoittaa käytännössä kylmää kyytiä Jyväskylän yliopiston toiveille saada oma diplomi-insinöörin tutkinnonanto-oikeus. I NFORMAATIOTEKNOLOGIAN tiedekunnan dekaani, professori Jukka Heikkilä arvioi, että toivoa ei ole vielä menetetty, vaikka käytännössä ministerin puheet ovat painavia. "Tutkintonimikkeellä on periaatteessa merkitystä, mutta käytännössä ei. Käytännössä olemme varautuneet molempiin vaihtoehtoihin ja pärjäämme ilmankin", professori Heikkilä sanoo. Tekniikan aloja lähellä olevien koulutusohjelmien kehitys jatkuu Jyväskylässä entiseen malliin, vain ilman DInimikettä. "Nimike olisi tullut vahvistamaan painopistealueitamme. Tietenkin se on ristiriitaista, että sanotaan, että kouluttakaa hyviä ihmisiä, jotka pärjäävät työmarkkinoilla, mutta toisaalta rajoitetaan tekniikan aloituspaikkoja", Heikkilä kuitenkin toteaa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tekniikan alan valmistujamääriä työryhmä pitää sopivina, mutta aloituspaikkoja pitäisi vähentää lähivuosina etenkin ammattikorkeakoulusta. Neuvon ryhmä esittää myös, että valtion pitäisi ottaa päävastuu ammattikorkeakoulujen rahoituksessa kunnilta ja kuntayhtymiltä, jotta valtio voisi hallita kouluverkostoa valtakunnallisesti. ”Kun asiasta keskustellaan, koko korkeakoululaitosta on tarkasteltava samasta perspektiivistä. Valtiollistamisen puolesta puhuu se, että korkeakoulutuksen suunnitelmallisuus lisääntyisi, ja korkeakouluverkkoa voitaisiin katsoa aidosti valtakunnallisena kokonaisuutena”, Haatainen totesi. Ryhmä esittää myös viiden tekniikan alan amk-yksikön lopettamista. Y LIOPISTOILLE työryhmä tarjoaisi lisärahoitusta etenkin kandidaattivaiheen opetukseen, jotta opetuksen laatu paranisi, ja opinnot nopeutuisivat. Tavoitteena olisi peruskurssien maksimikoon pienentäminen kaikkialla alle sadan. Tekniikan alalla pitäisi perustaa myös kansallinen neuvottelukunta, jossa olisi keskeisesti edustettuina myös yritysmaailman asiantuntemus. Samoin työryhmä esittää, että EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta tutkinto-opiskelijoilta pitäisi periä lukukausimaksuja. Toni Peltonen paatoimittaja@jyy.fi H ANS -P ETER W ECKMAN Alkava lukuvuosi tuo korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden ottaa lisää valtion takaamaa opintolainaa 80 euroa kuukaudessa. Enimmäislainanmäärä on elokuun alusta lähtien kuukaudessa 300 euroa. Tänä lukuvuonna opintonsa aloittaville tarjotaan lainanoton houkuttimeksi myös verovähennysoikeutta, mikäli opiskelija tekee maisterintutkinnon enintään seitsemässä vuodessa. Vähennyksen suuruus on 30 prosenttia valmistumisen jälkeisestä lainan pääomasta, joka ylittää 2500 euroa. Opintotukilautakunnan sihteeri Saija Kyllönen ei usko, että vähennysoikeus lisäisi lainanottoa paljon. "Eiköhän se tuen tarve ole enemmän opiskelujen aikana kuin sen jälkeen." JYY N sosiaalisihteeri Arto Alajoutsijärvi arvelee, että valtion lisätakauksella on enemmän vaikutusta. Asumislisän enimmäismäärä nousee taas marraskuun alusta lähtien hieman yli 30 eurolla 201,60 euroon kuukaudessa, kun lisän vuokrakatto nousee ylioppilasliikkeen pitkän painostuksen jälkeen 252 euroon. "Vuokrakaton korotus on tervetullut muutos jo Jyväskylän vuokratasoakin ajatellen", Kyllönen toteaa. Kela myöntää korotuksen ilman erillistä hakemista kaikille, joiden vuokra on yli 214,44 euroa kuukaudessa. "Kirjallinen päätös korotuksesta tulee kotiin lokakuun loppupuolella. Jos sitä ei kuulu silloin, kannattaa ottaa lautakuntaan yhteyttä.” ”Todennäköisesti tiedot eivät ole silloin ajan tasalla", opintotukilautakunnan sihteeri kertoo. Toni Peltonen Opintotukeen lisää lainavaraa Asumislisän korotus marraskuussa ilman erillistä hakemusta Kansainvälisten asioiden sihteerinä on heinäkuusta aloittanut 28-vuotias Tanja Tolonen. Periaatteessa Siilinjärvellä kasvaneen Tolosen elokuu on kulunut tiiviisti uusien vaihto-opiskelijoiden tulemiseen ja asumiseen liittyvien asioiden järjestelyssä. Iltamyöhäänkin saattaa puhelin soida, kun kaukomailta saapunut vaihtari seisoo reppu selässään juna-asemalla ja ihmettelee, kun kukaan ei ole vastassa. ”Hommassa voi vain valmistautua siihen, että odottamattomia asioita voi sattua”, Tolonen toteaa hymyillen. Sitä on opettanut myös kulttuurienvälisen viestinnän maisteriohjelma, johon Tolonen siirtyi Saksan kielen pääaineluvuista. Opintojen vaiheena on tuttu ”gradua vaille”. ”Bongasin ilmoitustaululta sihteeriilmoituksen samana päivänä, kun se sinne oli laitettu, ja päätin hakea. Gradua väänsin ja ajattelin, että työelämään olisi kiva päästä käsiksi.” ”Ja nyt ensimmäistä kertaa teen omalta tuntuvaa työtä, josta vielä maksetaan”, monissa palkattomissa järjestöhommissa pyörinyt Tolonen sanoo. Vaihtareiden Suomi-kokemuksen auttamisen avainasemassa ovat vapaaehtoiset tutorit, jotka yrittävät saada yhteyden tulijaan mahdollisimman ajoissa. Kaikki eivät kuitenkin vastaa. ”Jotkut saattavat ilmoittaa edellisenä iltana, että ovat tulossa.” Osa jää myös kokonaan tulematta. Varmin merkki tulemisesta on takuuvuokran maksaminen. Yli 300 vaihtarista ja ulkomaisesta tutkinto-opiskelijasta satakunta saa asunnon Kortepohjan Ylioppilaskylästä ja loput KOAS:in taloista Myllyjärveltä tai Ristonmaalta. Suurin motivaatio vaihtaritutorointiin Jyväskylässä on monella oma huonohko kokemus ulkomaiden ohjauksesta. Tolonen uskookin, että täällä on asiat hoidettu hyvin. J YVÄSKYLÄN Ylioppilaslehden toimitus sai syksyn alussa uuden asukin, kun 25-vuotias journalistiikkaa opiskeleva Olli Sulopuisto aloitti toimittajana. Kuvaansa varten tämä Joensuusta ponnistava kaveri olisi välttämättä halunnut kiivetä ylioppilastalon katolle, mutta hänet saatiin lopulta alas tikapuilta parilla kehotuksella. Leikkisää ja äänekästäkin energiaa siis löytyy. Populaarikulttuurin tietopohjassa on myös syvyyttä. Toimittajan Sulopuisto löysi itsestään vasta opinnot aloitettuaan ja töissä kokemusta saatuaan. Jylkkäriin hän hakeutui päästäkseen paikkaan, jossa saisi toteuttaa maakuntalehteen sopimattomat juttuideat. Alun perin tietojärjestelmätieteellä aloittanut Sulopuisto tunnustaa haiskahtavansa nörtiltä edelleen. "Toisaalta kun yliopistossa tutustui vielä friikimpiin tyyppeihin, ei itse tunnu enää niin pahalta." Toni Peltonen Ylioppilaskuntaan uusia naamoja Tanja Tolonen Olli Sulopuisto
reuna huomautus Tatu Hirvonen 4 NÄKÖKULMIA 9/2005 Elokuvasssa Sur la Terre comme au Ciel raskaana oleva Maria alkaa yllättäen kuulla kohdustaan puhetta. Marian sikiö ilmoittaa, ettei halua syntyä maailmaan, joka on täynnä väkivaltaa. Ylikansoittumisen, nälänhädän ja kansainvälisen terrorismin uhatessa sikiön pelonsekaiset ajatukset ovat ymmärrettäviä. Mutta ovatko ne sittenkin vain kohdun varjomaailmassa heijastuvia epätodellisia kauhukuvia? Mitä jos Marian sikiö olisikin juuri se ihminen, joka vartuttuaan ratkaisisi osan näistä ongelmista? H ARWARDIN YLIOPISTON Michael Kremerin mielestä näin voisi hyvinkin käydä. Kremerin tutkimuksen mukaan maailman lapsimäärän kasvaessa myös luonnostaan lahjakkaiden yksilöiden määrä on lisääntynyt. Mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän ideoita ja keksintöjä, jotka parantavat elämänlaatuamme. Paitsi että seksi on hauskaa, se on myös älykästä: naimalla luodaan neroja! Skeptikko voisi tietysti huomauttaa, että väkirikkaimmat maat ovat usein köyhiä. Professori Steven Landsburgin mukaan useimpien näiden maiden pahoinvointiin vaikuttavat ihmismäärää ratkaisevammin kuitenkin huonosti hoidettu talouspolitiikka ja kansainvälisen kaupan rajoitukset. Jos nämä ongelmat onnistuttaisiin ratkaisemaan, länsimaissa koettu valtava taloudellinen kasvu voitaisiin saavuttaa myös väestöpohjaltaan rikkaissa, mutta kansantuotteeltaan köyhissä maissa. K REMERIN JA L ANDSBURGIN teoriat saavat tukea myös Wyomingin yliopiston Jason Shogrenin tutkimuksista. Shogrenin tietokonesimulaatioissa selvitettiin, miksi juuri homo sapiens onnistui säilymään neadertalilaisten kadotessa maan päältä. Shogrenin tutkimusryhmä löysi kaksi merkittävää eroa lajien välillä. Vain homo sapiens harjoitti laajemmalti kaupankäyntiä ja erikoistui toimissaan. Näin laji sai tehokkaammin ravintoa ja kasvoi runsaslukuisemmaksi. M AAILMA ON RIKKAAMPI kuin koskaan historiansa aikana jo yksin sen vuoksi, että meitä on enemmän ja maailma on siten moninaisempi. Tilaa lienee myös Marian sikiölle. Kuten Landsburg muistuttaa, yksittäisten perheiden lasten määrän kasvu ei vähennä muiden taloudellista hyvinvointia, päinvastoin. Perheen sisällä varallisuus toki joutuu uusjakoon, mutta lapsista saatava ilo ja rakkaus korvannevat väliaikaiset taloudelliset rasitteet. Koomikko Steven Wrightia lainaten: kirjoita lastesi jokellus muistiin ja kysy myöhemmin, mitä he mahtoivat tarkoittaa. Sillä kuka tietää? They might be homo fucking sapien geniuses! jylkkari@jyy.fi Fucking genius Kesäloma (aika). Enää yhdeksän kuukautta seuraavaan kesään. Kuukaudet menevät pimeässä vaeltaessa kuin siivillä, kun pitää tavoitteen kirkkaana mielessä. Mannermaiset ruoka-ajat (elämäntyyli). Päivällä tunnin mittainen siesta ja lounas, illallinen auringonlaskun jälkeen. Elvyttää sosiaalisen elämän, pitää mahan tyytyväisenä. Roland MC-505 (musiikkikone). Vaikka knobit irtoavat kuin vaarilta hampaat, ja saundit ovat mitä ovat, niin pakko sitä on vanhaa ratsuaan rakastaa. alkukirjoitus 31. elokuuta 2005 toimitus suosittelee: Lukukausimaksuista väännetään vielä pitkään k u v a tu k si a Jyväskylän Ylioppilaslehti Toimituksen yhteystiedot: Opinkivi, I kerros Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puhelin: (014) 260 3360 Faksi: (014) 260 3928 Sähköposti: jylkkari@jyy.fi Nettisivut: www.jyy.fi/jylkkari Päätoimittaja Toni Peltonen (014) 260 3359 / 044 531 1099 / paatoimittaja@jyy.fi Toimittaja Olli Sulopuisto (014) 260 3360 / 050 355 4767 / toimittaja@jyy.fi Visualisti Hans-Peter Weckman (014) 260 3973 / 040 568 3696 / weckman@cc.jyu.fi Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen (014) 60 7226 Jylkkärin vuositilaus maksaa JYYn jäsenille 8 euroa ja muille 25 euroa. Osoitteenmuutokset ilmoitetaan ylioppilaskunnan keskustoimistoon, puh. (014) 260 3355. Ilmoitusmyynti: Vexi Virtanen, Veximedia 050 592 3696 / Fax: (014) 618 633 Valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy (02) 233 1222 Ilmoituksenvalmistus Grafiikka Rutanen (014) 216 315 / 050 596 2444 / grafiikka@rutanen.fi Jyväskylän Ylioppilaslehti on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Lehti ilmestyy 16 kertaa vuodessa lukukausien aikana. Painos 7 000 kpl. Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki (015) 348 1200 ISSN 0356–7362 Opintoviikkojen muuntamisessa epäselvyyksiä Siirtyminen opintopisteisiin ei ole nostanut hintoja, kertoo Kuluttajaviraston tutkimus. Opiskelijoiden mielikuvat ovat päinvastaiset. "Ennen kahvin sai kolmella opintoviikolla, nyt se maksaa kahdeksan opintopistettä", valittaa opiskelija Iiris Mulkku. Hankala muuntokerroin ei ole vielä iskostunut kansalaisten päähän. "Toivomme, että ihmiset käyttäisivät pankkikorttia mahdollisimman paljon, sillä opintoviikkojen muuntaminen kassalla saattaa synnyttää jonoja”, sanoo Belgian kuningas Leopold II. Luopuminen opintoviikoista on saanut toiset pelkäämään kansallisen identiteetin puolesta. "Tämänkö takia äitimme taistelivat Raatteen tiellä?" kysyy Timo Soini (ps). "Vad då?" kommentoi puolestaan Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa XIV. Totuuden tietotoimisto http://lehti.samizdat.info Lehti TTT:n uutisia Y ksi syksyn poliittisista kädenväännöistä käydään opetusministeriön työryhmän esittämistä ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksuista. Työryhmä esittää tutkinto-opiskelijoiden maksujen haarukaksi 3500–12000 euroa. E Uja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksut ovat yleistyneet Euroopan maissa etenkin viime vuosina. Maksuttomuuteen luottavat edelleen EU-maista Suomen lisäksi Luxemburg, Saksa, Ruotsi ja Tanska. Kuitenkin Tanskassa ollaan maksuja sovittelemassa käytäntöön ja Ruotsissa on myös selvitysmies tarkastelemassa asiaa. Saksassa on joissakin osavaltioissa jo kotimaisillekin opiskelijoille maksuja. Lukukausimaksujen määrä vaihtelee suuresti. Alle tuhannen euron maksuja perivät Itävalta, Kreikka, Portugali ja Ranska. Monissa maissa ulkomaiset opiskelijat voivat saada tietyin perustein kustannuksiin helpotuksia tai jopa vapautuksen niistä. Myös lähes kaikissa tarjotaan ulkomaalaisille stipendejä, apurahoja tai opintotukea. Esimerkiksi Ruotsissa ulkomaiset tutkintoopiskelijat ovat oikeutettuja opintotukeen; Suomessa ei tukea myönnetä opiskelutarkoituksessa maassa oleskeleville. Euroopan unionin vuonna 2004 käynnistynyt Erasmus Mundus koulutusohjelma kiihdytti osaltaan maksukeskustelua Suomessa. Ohjelmassa nimittäin kaupataan eurooppalaisia maisteriohjelmaverkkoja unionin ulkopuolisille lahjakkaille opiskelijoille, joille maksetaan suurehkot apurahat. Opiskelijat saavat 5 000 euron matka-apurahan ja heille maksetaan 1 600 euroa kuukaudessa opiskelukustannuksiin. Koska Suomen lain mukaan opiskelu on maksutonta, eivät suomalaiset korkeakoulut pystyneet hyödyntämään EU-apurahoja täysimääräisinä. P eriaatetasolla lukukausimaksukysymys on suuri. Malttia on käytettävä ja keskustelun lopuksi pitää tehdä hyvin tietoinen poliittinen valinta. Kun maksuttomuuden periaatteesta kerran luovutaan, takaisin on vaikea mennä. Etenkin kun joissain maissa maksujen periminen on johtanut pikku hiljaa valtion perusrahoituksen pienenemiseen. Jos lukukausimaksuja halutaan paikkaamaan ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden koulutuksen kustannuksia, ne pitäisi ottaa käyttöön koeluontoisesti. Sen jälkeen pitäisi tarkasti seurata, miten maksut vaikuttavat hakijajoukkoon, koulutuksen laatuun ja eriarvoistaako se opiskelijoita. Maksuja tai ei, tärkeintä on varmistaa, että ulkomaisten opiskelijoiden jääminen maahamme on mahdollisimman vaivatonta. Osaavia työntekijöitä kun tarvitaan tulevaisuudessa Suomessa suuressa määrin myös ulkomailta. Ilman maksuja tekijöiden tarjonta olisi ainakin laajempi. Toni Peltonen Syksyn toinen Jylkkäri ilmestyy keskiviikkona 14. 9.
5 9/2005 jyy pää Perttu Soininen Tiina Lommi, 23, erityispedagogiikka: "Asun vuokralla kahden hengen kimppakämpässä keskustassa. Vuokra on 225 euroa per henki. Se on remontoitu vanha kämppä. Kiva kun on keskustassa, niin kaikki on lähellä." Otso Sandberg, 22, yhteiskuntapolitiikka: "Asun keskustakaksiossa, jonka vuokra on 535 euroa. Muutettiin elokuun alussa, ennen kuin suuri ryysis alkoi." Liisa Rautiainen, 24, erityispedagogiikka: "Nelisen vuotta sitten muutin just remontoituun KOAS:n yksiöön Ristonmaalle. Vuokra on 322 euroa. Olen ollut asuntoon erittäin tyytyväinen." Arto Hernetkoski, 25, valtio-oppi: "Asun kahden hengen solussa KOAS:n asunnossa Etelä-Kekkolassa. Vuokra on 222 euroa per henki. Ihan tyytyväinen olen." Miten asut Jyväskylässä? kuvattua Seminaarinmäki kätkee sisäänsä opiskelijoiden lisäksi liito-oravia. Yksi rohkea orava taisteli harakan kanssa yliopiston pääkirjaston vieressä toukokuun puolivälissä. Karvahännän onneksi valpas ohikulkija kivitti linnun pois kiusaamasta. Opiskelijaelämän todellinen laita Opiskelijaelämän ihanuus vaikuttaa olevan sitkeä legenda, samanvertainen "ihanan nuoruuden" tai "lapsuuden kultaisten vuosien" kanssa. Että kaikki on vain yhtä auvoisuutta ja bilettämisen ihanuutta ja tenteistäkin tulee vaan niitä kolmosia. Ehkä siksi haluan kertoa todellisuudesta toisen version. Asuin nuo mainitut ihanat vuodet neljän hengen opiskelija-asuntolassa, josta henkilökohtainen osuuteni oli yksi pieni huone. Jostain syystä heti kämpän saatuani mietin: tässäkö kopissa pitäisi jaksaa opiskeluvuodet? Kumman paljon muualla puhuttiin silloinkin yhteishengestä ja totisesta kämppäkaveruudesta. Jostain syystä en havainnut sitä kertaakaan: siivous yritettiin ensin hoitaa vuorolistalla, kunnes sekin alkoi tökkiä. Kun aloin hieman huomautella asiasta, sain vastaani mykkäkouluryöpyn. Olin itse valmis tekemään oman osani asioiden edistämiseksi. Homman nimi oli kai se, että ne, jotka olivat jo kämppään tullessaan kavereita, eivät halunneet siihen ketään kolmatta pyörää. Niillä, joilla oli vanhemmat Jyväskylässä, ei ollut ehkä niin tarvettakaan kaveerata, kun pääsivät vanhusten leipiin viikonlopuksi. Toisilla taas oli koti ihan muualla, eli koska he olivat poissa yleensä viikonloput, ei taaskaan ollut tarvetta paljoakaan kaveerata. Ihan inhimillisiä syitä. Aina pahemmaksi meni, kun aloin saada mielenterveysoireita ja kämppis alkoi vedellä ovia nenän edestä kiinni, kun rupatteluni pehmoille häiritsi häntä muka niin paljon. Mutta se ei enää tuntunut miltään, kun minulla oli mennyt jo poikakaveri ja kesätyö sekä asuntokin oli menossa alta opiskeluvuosien aikarajan tullessa vastaan. Elämää ei helpottanut se, että kukkaro oli ihan tyhjä ja velkoja 70000 mummoa. Kuitenkin jotain positiivista: Viimeisen vuoden kanssani asui vain ulkomaalaisia opiskelijoita ja heidän ystävällisyytensä pelasti mun mielenterveyteni. Aina olin tervetullut, jos heillä oli jotain yhteistä ruokailua tai biletystä. Kaikkia kohdeltiin hienostuneen kohteliaasti kuin oltaisiin tunnettu pitkäänkin. Varsinkin meillä kyläilleet ulkomaalaiset pojat olivat ihan viimeisen päälle herrasmiehiä! Suomen junteille: ottakaa opiksenne. Ja onneksi en enää asu opiskelijaasuntolassa. Hullu Elma Opiskelijoiden ja ay-liikkeen yhteistyötä lisää Ylioppilasliikkeessä on aivan liian kauan suhtauduttu ylenkatseella työmarkkinakeskusjärjestöihin ja ammattiliittoihin. Tämä elitismi on koitunut ennen kaikkea opiskelijoiden omaksi vahingoksi. Monin paikoin opiskelijoiden tavoitteet ovat yhteneväiset erityisesti matalapalkkaisten palvelualojen työntekijöitä edustavien liittojen kanssa, jonka vuoksi nämä liitot tulisi saada tehokkaaseen yhteistyöhön opiskelijoiden edunvalvontajärjestöjen kanssa. Tämä koskee erityisesti työtä opintojen aikaisen, opiskeltavaan alaan liittymättömän ja toimeentulon vuoksi tehdyn työn vähentämiseksi sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Opiskelijat tekevät korostuneesti palvelualojen työtä esim. kausityöntekijöinä, myyjinä tai vuokratyöläisinä. Nämä ovat töitä, joita harva tekee pysyvästi, vaan lähinnä opintotuen riittämättömyyden vuoksi. Samalla Suomessa on valtava määrä ihmisiä, joiden mahdollisuudet työllistyä muualle kuin tämänkaltaisiin työpaikkoihin on pieni. Opiskelijat kilpailevat näistä työpaikoista heidän kanssaan. Näille ihmisille kyseiset työpaikat olisivat tärkeitä sekä toimeentulon että työpaikan suoman sosiaalisen yhteisön vuoksi. Samaan aikaan opiskelijoiden muodostama joustava työvoimareservi heikentää palvelualoilla vakinaisesti työskentelevien työntekijöiden työmarkkina-asemaa, ja osaltaan se pitää alojen palkkatasoa ja työehtoja heikkoina. Yhteistyö ay-liikkeen kanssa on keskeistä, jotta opintotukea voidaan tulevaisuudessa kehittää vastaamaan todellista kustannuskehitystä. Tämän myötä tapahtuva opiskelijoiden siirtyminen palvelualojen suorittavista töistä opintojensa pariin nopeuttaisi opintoja, avaisi työpaikkoja tällä hetkellä työttöminä oleville kansalaisille sekä todennäköisesti johtaisi määräaikaisuuksien vähenemiseen, palkkatason nousuun sekä työehtojen paranemiseen palvelualoilla. Esa Suominen puheenjohtaja Sosialidemokraattiset Opiskelijat Korkeakoulutukseen laaja neuvottelukunta Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n (SYL) mielestä johtaja Yrjö Neuvon johtaman tekniikan alan korkeakoulutusta ja tutkimusta pohtineen työryhmän suositukset ovat monilta osin kannatettavia. Suomessa kaivataan kuitenkin koko korkeakoulukentän ja kaikki alat kattavaa kansallista neuvottelukuntaa, ei vain tekniikan alan kattavaa, kuten työryhmä esittää. SYL on jo aikaisemmin ehdottanut kansallisen neuvottelukunnan asettamista tarkastelemaan koulutusmääriä, korkeakoulujen alueellista rakennetta ja resurssien kohdentamista. Vain yhden alan katsomisella saadaan helposti liian kapea näkökulma, joten on perusteltua laajentaa työryhmän ehdotusta. Työryhmän ehdotuksen toinen heikkous on siinä, että sen mielestä korkeakoulumaailman omat edustajat eivät olisi edustettuina neuvottelukunnassa, vaan heitä kuultaisiin vain tarvittaessa. SYL:n mielestä neuvottelukunta tarvitsee ehdottomasti myös korkeakoulumaailman täyden panostuksen, joten on perusteltua, että neuvottelukunnan jäseninä on myös yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja opiskelijoiden edustajia. Suomen ylioppilaskuntien liitto Mielipidekirjoitukset sähköpostitse osoitteeseen jylkkari@jyy.fi. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. Opetusministeriön asettama työryhmä otti hiljattain kantaa erityisesti tekniikan alan korkeakoulutuksen oikeata määrää koskevaan kysymykseen. Kysymyksen ovat alun perin esittäneet alan korkeakoulutetut ja opiskelijat, jotka suhtautuvat epäillen esitettyihin arvoihin tulevaisuuden koulutustarpeesta ja työllistymisnäkymistä. Dilemma on seuraus vuosia jatkuneesta korkeakoulujen aloituspaikkamäärien paisumisesta ja koulutusyksiköiden lisäyksestä. Ongelman vaikutukset ovat moninaiset, eikä tekniikka ole ainoa ongelma-ala. Koulutusmäärien lisäystä on alasta riippumatta perusteltu lähinnä pyrkimyksellä varmistaa, että uusia osaajia valmistuu työmarkkinoille vähintään riittävä määrä useiden jättäessä opinnot kesken. Ikäluokkien pienentymisen on katsottu korjaavan asian jokseenkin itsestään. Työryhmätasolla on nyt ansiokkaasti havaittu, että kyseessä onkin resurssihukka, johon esitetään lääkkeeksi sisäänottojen supistamista, koulutusyksikköjen karsimista ja keskittymistä perustehtäviin. Rajallisten voimavarojen ja suuren opiskelijamäärän ristiriidalla on ollut suora vaikutus korkeakoulutuksen laatuun, ja sitä on ratkottu toimenpitein, joiden seurauksena keskeyttämiset ovat saattaneet myös lisääntyä. Esimerkiksi kontaktiopetuksen häviäminen opetussuunnitelmista on tällainen toimenpide. Massaluennot ja kirjatentit ovatkin etenkin opintojen alkuvaiheessa useille opiskelijoille arkipäivää. Se on juuri vaihe, jolloin kontaktiopetuksen ja henkilökohtaisen ohjauksen tarve on ilmeinen. L AADUN OLLESSA tämän hetken kuuma peruna korkeakoulumaailmassa, voisi supistamiskehitykselle ja sen mahdollistamalle resurssien uusjaolle kuvitella olevan laajempaakin kannatusta. Opetusministeri on jo ehtinyt tyrmätä ajatuksen koulutusyksiköiden vähentämisestä radikaalina, mutta hän on todennut, että aloituspaikkamääriä tullaan tarkastelemaan syksyn aikana. Paljonko meitä korkeakouluopiskelijoita sitten pitäisi olla? Paikallaan olisikin varmasti laajempi keskustelu oikeista koulutusmääristä korkeakoulukentän, työmarkkinoiden ja sidosryhmien välillä. Kirjoittaja on JYYn edustajiston puheenjohtaja. Paljonko opiskelijoita on liikaa? vapaa sana H ANS -P ETER W ECKMAN
laukku ja nahkapuoti 258x180 suoraan painoon OPISKELIJA ANTTILASSA ALE Joskus ostokset ovat isompia suunnitelmista totta Plussa-luotolla! YMPÄRISTÖASIOIDEN EDELLÄKÄVIJÄ Jyväskylä, FORUM, Kauppakatu 20, puh. 01053 48000, avoinna ark. 9-21, la 9-18. KAIKISTA KÄYTTÖTAVARAOSTOKSISTA OPISKELIJAKORTILLA ELEKTRONIIKKA, VIIHDE JA KODINKONEOSTOKSISTA -10% ALENNUKSEN. TARJOUKSEN SAA ESITTÄMÄLLÄ OPISKELIJAKORTIN TAI TODISTUKSEN OPISKELUPAIKASTA -15 % -15 % Ei muita alennuksia. Ei plussatarjouksia. 8.-10.9. MUOTI | SPORT | TOP TEN | KIDS | KOTI Osta nyt, maksa osissa!
7 9/2005 nordea 258 x 300 pirunnyrkki suoraan painoon Yliopiston johto uudistuu Jyväskylän yliopiston uusi rehtoraatti ja hallintoelimet aloittivat toimikautensa elokuun alussa. Yliopiston hallituksessa aloittivat historian ensimmäiset yliopiston ulkopuoliset jäsenet, Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Anderson ja teknologiajohtaja Reima Kerttula. Rehtorina jatkaa vuodesta 1992 pestissä ollut puheviestinnän professori Aino Sallinen. Samoin jatkaa toiselle kaudelle ensimmäinen vararehtori, tietotekniikan professori Timo Tiihonen. Uutena rehtoraatissa aloittaa fysiikan professori Matti Leino, toisena vararehtorina. Rehtorien toimikausien pituus on viisi vuotta. Yliopiston hallitukseen kuuluvat myös rehtorin ja kahden ulkopuolisen jäsenen lisäksi kaikkien tiedekuntien dekaanit ja yhdeksän muuta jäsentä, joiden joukossa myös opiskelijat Jouko Perkkiö, Mari Raappana, Kalle Sumelles ja Perttu Soininen. Musiikkinäytelmän tähdeksi Harrastajateatteri Poleemi hakee näyttelijöitä, lavastajia, puvustajia ja tekniikkaihmisiä joulukuussa ensi-iltansa saavaan kokoillan musiikkinäytelmään Brändi. Marko Pyhtilän toinen pitkä näytelmä on mustalla huumorilla ja runsaalla musiikilla valeltu kuvaus mainosmaailmasta. Koetilaisuus on maanantaina 12. syyskuuta Seminaarinmäen Athenaeumin salissa A103. Laulutai tanssitaito on avuksi mutta ei välttämätön. Harjoitukset alkavat syyskuussa. Koetilaisuuteen kannattaa ilmoittautua ennakkoon Antti Kirjavaiselle: ajkirjav@iki.fi tai 050 546 2465. Fuksipassin leimoilla pääsee saunaan Tänä syksynä opintonsa aloittavat saavat käsiinsä JYYn ja yliopiston ainejärjestöjen yhteisen fuksipassin. Pahvilärpäkkeeseen fuksit voivat kerätä osallistumismerkintöjä opintoihin, ylioppilaskuntaan ja ainejärjestötoimintaan liittyvistä tapahtumista. Kuittauksia voi saada esimerkiksi sivuaineinfoon, liikuntapäivään tai uusien bileisiin osallistumisesta, JYYn valiokunnan kokouskäynnistä ja ainejärjestöaktiivisuudesta. Passit palautetaan 9. joulukuuta mennessä ainejärjestön tutorille tai fuksivastaavalle. Fuksien lukumäärään suhteutettuna eniten suorituksia keränneen ainejärjestön fuksit saavat käyttöönsä Opinkiven saunatilan yhdeksi illaksi ilmaiseksi. Lisäksi kaikkien passin palauttaneiden kesken arvotaan Kampus Datan lahjakortteja. JYT:n improkurssia tarjolla Jyväskylän ylioppilasteatteri järjestää improvisaatioteatterin peruskurssin 17.–18. syyskuuta Ilokivessä. Kurssilla harjoitellaan uusien ideoiden hyväksymistä, kuunteluja vuorovaikutustaitoja sekä uusiin ja yllättäviin tilanteisiin heittäytymistä. Kurssi maksaa 13 euroa. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään keskiviikkona 14. 9.: kurssivastaava@ jyvaskylanylioppilasteatteri.fi tai 050 353 9944. lyhyet sta tarvel 101x60 pirunnyrkki
9/2005 8 J ÄTTIMÄINEN JÄÄHALLI täynnä teinejä. Ajoittain sali pimenee täysin, kun isolle screenille heijastetaan animaatioita. Välillä kuuluu aplodeja, välillä vihellyksiä. Kyse ei ole kuitenkaan rock-konsertista tai reiveistä, vaan demoskenen kesäjuhlista. Julkisuuteen demoskene nostetaan aina sinä kesäkuukautena, kun Helsingin Hartwall-areenalla järjestetään jokavuotinen Assembly-tapahtuma. Paikalle kokoontui heinäkuussa suuri joukko nuoria, jotka viikonlopun aikana kisailivat tietokonetaidoillaan tai vain tapasivat pelaamisen ohessa nettituttujaan. Hiljalleen kaupallistunut tapahtuma on vain jäävuoren huippu kulttuurista, joka on perinteisesti halunnut pysyä ruohonjuuritason alapuolella. Skene on ollut myös tietokirjallisuudelle nykyhetkeen asti neitseellistä aluetta. Viime vuoden lopulla ilmestyneet teokset, Lassi Tasajärven toimittama englanninkielinen Demoscene sekä Petri Saarikosken Koneen lumo, ovat tehneet kunnioitettavaa bitinraivaustyötä. D EMOKULTTUURI SYNTYI vaivihkaa 1980-luvun alussa. Sen kehitystä auttoi Commodore 64:n suosio monen perheen ensimmäisenä tietokoneena. Ensin teini-ikäiset vaihtoivat postin kautta tietokonepelien kopioita, joita kutsuttiin crackeiksi. Pian kopiopelien alkuun ilmestyivät crack-introt, jotka nykyajan näkökulmasta olivat hyvin yksinkertaisia, alkeellisia multimediaesityksiä. Osa tietokoneen äärellä aikaansa viettävistä nuorista oli kuitenkin kiinnostunut muustakin kuin yksinkertaisista autoja toimintapeleistä. Pikku hiljaa alettiin ohjelmoida demoja, jotka aluksi muistuttivat vielä suuresti crack-introja. Alkuaikoina upouudessa demokulttuurissa oli myös rock'n'rollin tuntua, vaikka ulkopuolisista touhu saattoi näyttää nörttien näpertelyltä. Rockissa ja popissa on osittain kysymys siitä, kuka keksii hyödyntää ensimmäisenä uutta ilmiötä riittävän mediaseksikkäästi. Demoissa kuninkaita ovat ne, jotka pystyvät muuttamaan matemaattiset koodinpätkät hienoksi, audiovisuaaliseksi esitykseksi. Demot syntyivät myös kilpailuvietistä. Myöhemmin kisaaminen on johtanut suuriin palkintosummiin, mutta vieläkin demoryhmät korostavat harrastuksen epäkaupallisuutta. Vaikka demokilpailun voittaisikin, työmäärä on usein niin valtava, ettei siitä suurta tuntipalkkaa kerry. V AAJAKOSKELLA joulukuussa 1987 järjestettiin historiallinen tapahtuma. Vanhassa puutalossa pidettiin tiettävästi Suomen ensimmäiset copypartyt, jotka järjesti Finnish Gold -ryhmä. Eräs vajaasta kolmestakymmenestä paikalla olleesta oli Timo Lehtosaari, joka opiskeli samaan aikaan sähköja tietotekniikkaa Jyväskylän ammattikoulussa. Jo aikaisemminkin harrastajat olivat kerääntyneet yhteen pienellä porukalla tuttujen kesken. Nyt paikalla oli väkeä Oulua myöten. Vaajakoskella sai kopioitua tuoreeltaan uusia pelejä ja demoja. Tuohon aikaan kallisarvoisilla disketeillä eli lerpuilla oli molempia sekaisin. Vaikka harrastaja olisikin ollut enemmän pelifriikki, myös uusien, hämmästyttävien demojen näkeminen kiinnosti. "Ei ollut mahdollista, että joku olisi väsännyt demoja kaukana perämökin syrjässä", Lehtosaari toteaa. Ideat toteutuivat parhaiten ryhmätyönä. Yksi teki grafiikkaa, toinen musiikkia, kolmas ohjelmoi ja neljäs huolehti demojen vaihdosta ryhmien välillä. Monet ryhmät ovat koostumukseltaan edelleen samankaltaisia, vaikkakin internet on mullistanut täysin tietokoneohjelmien vaihtamisen. Ennen se tehtiin lähettämällä levykkeitä postitse, jota kutsuttiin swappailuksi. T IETOVERKKOYHTEYKSIEN ollessa vielä lapsenkengissään monet alkuaikojen demoryhmistä olivat alueellisia. Legendaarinen Finnish Gold -ryhmä tuli Jyväskylästä ja Heinolasta ponnisti kovan Amiga-maineen hankkinut X-Men. Demoskenen kantavat voimat tulivat ympäri Suomen, kuten Iisalmessa asustellut Byterapersin Grendel. Nörttikulttuurin kasvu sisäpiiristä massoille Musiikkipiirien ulkopuolella demo tarkoittaa reaaliaikaista multimediateosta. Kun tavallisesti sekunnin mittaisen tietokoneanimaation laskemiseen kuluu päiviä, demoissa koneen pitää laskea näytöllä näkyvät tehosteet esityshetkellä. Rajattu aika on haaste: mitä monimutkaisempi esitys, sitä parempi ohjelmoija. Kahdessa vuosikymmenessä demojen ympärille on muodostunut demoskene, laaja kansainvälinen postmoderni yhteisö. Teksti: Tommi Pylkkö Kuvat: Hans-Peter Weckman Hartwall-areena täyttyi taas tuhansista hehkuvista tietokonemonitoreista, kun demoilijat ja verkkopelaajat kokoontuivat Assembly-tapahtumaan heinäkuussa.
9/2005 9 Demoskeneen liittyivät heti alusta alkaen aliaseli kutsumanimet. Bloodsuckers-demoryhmäläinen Communist Cowboy oli nimestään huolimatta lupsakka savolaismurretta vääntävä seuramies. 1990-luvulla Bloodsuckers-jengistä muuten nousi Bloodhouse-peliyhtiö, joka yhdistyi myöhemmin Terramaquen, toisen suomalaisen pelitalon, kanssa Housemarqueksi. Aliasnimien alkuperäinen tarkoitus oli anonymiteetti. Ei piratismin takia, vaan koska 80-luvulla ulkomainen nimi kuulosti vain hienommalta. "Jossain itselläni on ikivanha vihko, jossa ovat kirjoitettuna kaikki aliasnimet ja heidän osoitteensa", toteaa Timo Lehtosaari alias April 7. T IMO L EHTOSAARI järjesti Suomen toiset copypartyt, jotka nimettiin digipartyiksi Lehtosaaren oman Digitize Design Group -ryhmän (DDG) mukaisesti. Itä-Hämeen Hartolan Ylemmäisten kylällä järjestetyssä tapaamisessa oli toukokuussa 1988 vajaat kuutisenkymmentä vierasta. Vanhan koulun pihalla oli kuusi telttaa ja lippusalossa liehui Commodore-lippu, joka oli lainassa maahantuojalta. "Se on yksi elämän jutuista, jota en olisi jättänyt tekemättä", sanoo perheellinen Lehtosaari nyt. Virtapiikin ansiosta sulakkeetkin kärähtivät, mutta suurimmän säikähdyksen aiheutti paikallinen poliisi. Naapuri oli valittanut äänekkäästä häiriöstä, mutta virkavalta kääntyi takaisin, kun kaikki luvat olivat kunnossa. Ensimmäisiin copypartyihin liittyi myös suomalaiskansallinen humalahakuisuus, vaikkei se kaikille ollut tärkeää. Kun copypartyjä järjestettiin myöhemmin myös muissa Pohjoismaissa, suomalaiset hoitivat juhlimisen usein jo laivamatkalla. Paikan päällä keskityttiin tietokoneisiin ja tuttuihin. Tuloksiakin Hartolassa syntyi. DDGryhmä julkaisi demon, jossa sämplättiin povikuningatar Sabrinan Boys-hittiä. Nykypäivänkin mittapuulla on hämmästyttävää, miten 64 kilotavun muistilla varustettu tietokone saattoi pyörittää samaan aikaan minuutin mittaista laulupätkää, grafiikkaa ja äänikäyrää. Lehtosaari paljastaa nyt hymyillen ajatuksensa retropartyistä, joihin kutsuisi kolmen vuoden päästä kaikki ne, jotka olivat paikalla 1988. 1990LUVUN ALUSSA saavuttiin tienristeykseen, jossa vakavasti otettavan harrastajan oli pakko siirtyä Commodore 64:n ääreltä joko Amigatai pc-maailmaan. Välivaihe oli myös monelle oiva tekosyy poistua demojen maailmasta. Kuusnelosia ei kuitenkaan kärrätty kaatopaikalle. Retrokoneista kiinnostuneet saattoivat löytää niitä 1990-luvun puolivälissä parilla markalla kirpputorien alahyllyiltä. Jyväskyläläinen Tero Mäyränen tunnetaan muusikkona, joka on julkaissut kuusnelosella sävellettyä musiikkia Rikos Recordsin kautta. Hän on keikkaillut kotimaan lisäksi Latviassa, Itävallassa ja Kanadassa. Amigan parissa aloittunut Mäyränen kiinnostuit yhtäkkiä enemmän vanhasta Commodore 64:stä. Demopiireissä tämä musiikin tekijä on käyttänyt nimiä deetsay sekä Pekka Pou, mutta demoympyröissä hän on nykyisin vähemmän aktiivinen. Lassi Tasajärven Demoscene-kirjan jaottelua mukaillen Mäyränen voisi olla tyypillinen "middleschoolin" edustaja. "Middleschoolin" kausi kesti 90-luvun alusta vuoteen 1996, jolloin pc-tietokoneet alkoivat syrjäyttää muut koneet demovälineinä. Samoihin aikoihin lopettivat toimintansa BBS-purkit, joiden avulla pienet nörttiryhmät vaihtoivat tiedostoja ja viestejä keskenään. Yhtäkkiä kaikki olivat internetin valtatiellä. D EMOJA ei ole vielä tutkittu juurikaan akateemisessa maailmassa, etenkin jos vertaa tilannetta laajana vellovaan pelitutkimukseen. Internetistä löytyy kuitenkin useita demohistoriikkejä. Eri asia on, kuinka luotettavia ne ovat. Demoskeneen ei vaatimattomuus ole koskaan kuulunut. 1980-luvun kotimainen demoskene oli hyvin sisäänlämpiävä. Sisäpiiriin ei päässyt välttämättä edes loisteliailla demoilla. Myös naisten on ollut vaikea löytää paikkaansa testosteronisista demoryhmistä. Naisenergia ei ole vielä juuri muuttanut demojen sisältöä, sillä pitkälle 1990-luvulle saakka demot pohjautuivat maskuliinisiin stereotypioihin. Tämän kesän Assembly-tapahtumassakin tyttöjä näkyi melko harvakseltaan Hartwall-areenan nörttijoukon keskellä, vaikkakin pimeän salin ulkopuolella heitä oli jo enemmän. D EMOT JAETAAN nykyään useampiin eri luokkiin lähinnä tietokoneen muistitilan käytön mukaan. Normaalidemojen lisäksi on kuudenkymmenenneljän sekä neljän kilotavun introja. Lisäksi ryhmien kokoontumisissa, jotka huipentuvat Assemblyn kaltaisiin demopartyihin, kisataan myös musiikkija grafiikkasarjoissa. Partyjen rinnalle ovat tulleet myös "lanit", joihin kokoontuneet verkottavat tietokoneensa yhteen ja nauttivat täysin verkkopelaamisen riemuista. Tämän hetken demovirtaukset ovat paljon hankalammin yksilöitävissä. Vaikuttaa siltä, kuin koko mediamaailma olisi samanlaista postmodernia mediakenttää. Tietokoneiden laskemia 3Defektejä kun löytyy niin demoista, Hollywoodin suurleffoista kuin tv-uutisista. Tässä tilanteessa demokulttuuri on suurien haasteiden edessä. Teknisessä mielessä nykyisillä huippukoneilla on vaikeaa löytää tarpeeksi haasteita – tai sitten valintapaletti on vain kasvanut liian suureksi. Hartolan Ylemmäisten kylällä oli toukokuussa 1988 vajaat kuutisenkymmentä vierasta. Vanhan koulun pihalla oli kuusi telttaa ja salossa liehui Commodore-lippu, joka oli lainassa maahantuojalta. Assemblyssä todelliset tekijät erottuvat usein harrastelijoista.
10 KULTTUURI 9/2005 Mies nousee taksista Alvarin aukiolla ja alkaa ottaa valokuvia. Hän esittäytyy David Singmasteriksi ja kertoo olevansa vaimonsa Deborahin kanssa tulossa Alvar Aallon koetalolta Muuratsalosta. Nyt pariskunnalla on kiire junaan, mutta tässä välissä heillä on hetki aikaa vielä yhden Aallon suunnitteleman rakennuksen, Jyväskylän yliopiston päärakennuksen, kuvaamiseen. Kamerat räpsyvät myös, kun barcelonalaiset arkkitehtiopiskelijat tutustuvat päärakennukseen. He ovat tulleet Suomeen ja Jyväskylään vain ja ainoastaan Alvar Aallon takia. ”Aloitimme Rovaniemeltä ja eilen kävimme Säynätsalossa. Jyväskylän jälkeen menemme Tampereelle ja Helsinkiin”, Barbara Gimeno kertoo ryhmän matkaohjelmasta. S INGMASTERIT ja espanjalaisopiskelijat eivät ole ainoita arkkitehtuurista kiinnostuneita Jyväskylän-kävijöitä. ”Aalto-turisteja tulee Jyväskylään tosi paljon, varsinkin kesäaikaan”, kertoo Henna Räikkönen kaupungin matkailuneuvonnasta. Kaupungin matkailustrategiassa Aalto on hänen mukaansa ykkösaihe, jolla kaupunkia tehdään tunnetuksi. Aaltoturisteille kaupunkia ei tosin tarvitse tunnetuksi: he tietävät, mitä nähtävää kaupungissa on. ”Meiltä he hakevat vain kartan ja lähtevät sitten omin päin kiertämään kaupunkia”, Räikkönen sanoo. Monet näistä turisteista ovat arkkitehtejä tai arkkitehtiopiskelijoita, mutta Aalto kiinnostaa myös tavallisia arkkitehtuurin ja muotoilun ystäviä, kertoo Katja Kervinen Alvar Aalto -museosta. ”Yhteistä heille on oikeastaan vain kiinnostus Aaltoon”, hän luonnehtii. Arkkitehti kiinnostaa varsinkin ulkomaalaisia matkailijoita. Itseoikeutetuiksi faneiksi Räikkönen määrittelee japanilaiset, jotka tulevat Jyväskylään nimenomaan Aallon takia ja ovat hyvin kiinnostuneita hänen arkkitehtuuristaan. ”Japanilaiset kokevat Aallon arkkitehtuurin läheiseksi ja jotenkin yhteiseksi suomalaisten kanssa”, Kervinen tietää kertoa. S ÄYNÄTSALON KUNNANTALON , Muuratsalon koetalon ja Aalto-museon ohella seudun ehdottomiin nähtävyyksiin kuuluvat yliopiston päärakennus ja koko Aallon kampus. Päärakennuksen vahtimestarit ovat tottuneet – tai saaneet tottua – arkkitehdin ihailijoihin. ”Heitä käy rakennuksessa jatkuvasti”, kertovat vahtimestarit Lasse Nieminen ja Antti Punamäki. ”Joskus tulee yksittäisiä ihmisiä, joskus bussilastillinen”, vahtimestarit kuvaavat turistivirtaa. Japanilaiset on pantu täälläkin merkille, sillä he ovat erityisen kohteliaita. ”He kysyvät aina, saako tulla sisälle, pääseekö juhlasaliin ja saako kuvata. Ja kumartelevat kohteliaasti joka välissä”, Nieminen kertoo. Vahtimestarit saavatkin muiden töidensä ohella vastata Aalto-aiheisiin kysymyksiin ja esitellä rakennusta kiinnostuneille turisteille. Siinä missä kampuksen tavalliset kulkijat askeltavat määrätietoisesti päärakennuksen halki, Aallon ihailijat astuvat aulaan varovasti kuin kirkkoon, katse korkeuksiin suuntautuneena ja ihastuneesti huokaillen. Aulaa saapuvat ihastelemaan myös italialaiset Stefano Herzel ja Emma Caracciolo sekä romanialaistaustainen, Ruotsissa asuva Catalin Starica. Entistä opinahjoaan heille esittelee Jyväskylästä kotoisin oleva Ilona Pylvänäinen. ”Kun opiskelin täällä, en yhtään ajatellut, että tämä on Aallon rakennus. Vasta kun olen seurannut heidän kiinnostustaan, olen itsekin alkanut ihailla Aallon arkkitehtuuria”, hän kertoo. Tämäkin ryhmä on Suomessa Aaltokierroksella. He ovat käyneet tutustumassa Finlandia-taloon, Enson taloon, Otaniemeen ja Tapiolaan. Starica paljastuu aidoksi faniksi. Hän on käynyt Jyväskylässä aiemminkin ja luettelee pitkän listan näkemiään rakennuksia. Kampuksella hänen suosikkinsa on liikuntatieteiden rakennus. M IKÄ A ALLOSSA ja Aallon arkkitehtuurissa sitten oikein kiinnostaa? ”Valo”, vastaa arkkitehtiopiskelija Barbara Gimeno, ”se kuinka valo tulee sisään, ja se, miten valo taittuu.” Tulevaa arkkitehtiä kiehtoo tietysti myös muotoilu sekä rakennusten kokonaisarkkitehtuuri. ”Kampusalueesta tekee kiinnostavan se, miten rakennukset sijoittuvat suhteessa toisiinsa ja millainen kokonaisuus rakennuksista muodostuu.” Göteborgin yliopistossa opettava Starica huomauttaa, että yliopisto on hieno nimenomaan opiskeluympäristönä. ”Suomalaisissa koulurakennuksissa on hyvät opiskeluolosuhteet, kuten pohjoismaissa yleensäkin. Mutta tämä rakennus on erityisen kaunis”, hän ihastelee. Arja Turunen jylkkari@jyy.fi Yliopistoelämää turistinähtävyydessä Aallon arkkitehtuuri houkuttelee kampusalueelle ihailijoita ympäri maailmaa Turistin silmin erilainen Jyväskylässä ei voi välttyä kuulemasta Alvar Aallosta. Usein se tosin tarkoittaa valitusta kiikkeristä kolmijalkaisista jakkaroista ja onnettoman pienistä vessoista. Aalto-turistien silmissä kaikki on toisin. Heille Jyväskylä on Aallon kaupunki, joka on täynnä merkittäviä arkkitehtuurisia nähtävyyksiä. Ainoa valittamisen aihe on se, että Aalto-museota on vaikea löytää, sillä sinne on huonosti opasteita. Kampuksella Aalto-turisteja ei ole huomioitu parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi päärakennuksella ei ole tarjolla esitteitä ja vahtimestarit kertoivat, ettei heille ole järjestetty Aalto-koulutusta, vaikka heidän toimenkuvaansa sisältyy käytännössä myös turistioppaan tehtäviä. kommentti Etualalla ystävilleen päärakennusta esittelee Ilona Pylvänäinen. Ihastelijoina Catalin Starica, Stefano Herzel ja Emma Caracciolo. Brittiläinen David Singmaster ehti tähtäillä yliopiston päärakennusta linssinsä läpi vain viitisen minuuttia ennen junalle kiiruhtamista. H ANS -P ETER W ECKMAN ”Kun opiskelin täällä, en yhtään ajatellut, että tämä on Aallon rakennus. Vasta kun olen seurannut heidän kiinnostustaan, olen itsekin alkanut ihailla Aallon arkkitehtuuria.” Ilona Pylvänäinen
Sampo 258 x 385 pirunnyrkki suoraan painoon
John Hersey: Hiroshima. Suomentanut Arvi Tamminen. Like 2005 6. 8. 1945 Yhdysvallat pudotti Hiroshimaan Little Boy -atomipommin, joka tappoi räjähtäessään liki satatuhatta ihmistä. New Yorker -lehden toimittaja John Hersey matkusti kaupunkiin noin vuotta myöhemmin ja kirjoitti kuuden eloonjääneen, hibakushan, tarinat artikkeliksi lehteensä. Numero myytiin hetkessä loppuun, esimerkiksi Einstein yritti turhaan tilata sitä useita satoja kappaleita. Onneksi artikkeli julkaistiin pian myös tässä kirjamuodossa, ja se on edelleen alansa klassikoita. Kuuden silminnäkijänsä kautta Hersey kertoo kiertelemättä ja kaunistelematta sen painajaisen ja helvetin, johon Hiroshiman asukkaat elokuisena päivänä yhdessä silmänräpäyksessä heitettiin. Heidän kotinsa oli muuttunut aaveiden valtakunnaksi, jossa karrelle palaneet äidit puristivat sylissään kuolleita lapsiaan ja silmättömät sotilaat etsivät epätoivoisesti vettä. Eloonjääneet näkivät kauheuksia, joita ei uskoisi – tai tahtoisi uskoa – todeksi. Karmeudestaan huolimatta Herseyn kirja ei silti ole ihmisen hirviömäisyyden vaan inhimillisyyden ylistys. Atomipommista selvinneet kamppailevat säilyttääkseen henkensä ja järkensä, ja ovat valmiit auttamaan omista vammoistaan huolimatta parhaansa mukaan niin tuttuja kuin tuntemattomia. Hädän hetkellä kaikista tulee veljiä, Hersey tuntuu sanovan. Arvokkaan aikalaiskuvauksen lisäksi Hiroshima toimii tärkeänä muistutuksena atomipommien todellisesta luonteesta ja vaikutuksista. Niiden muka rauhaa turvaavilla ominaisuuksilla voi toki mielin määrin spekuloida, mutta lopputulokseksi jää, että pommi on aina suunniteltu tappamaan, ja tämä pommi on siinä työssä verrattomasti tehokkaampi kuin mikään muu ihmisen keksintö. Nykypäivänä, kun sekä Yhdysvaltain että Venäjän johtajat suunnittelevat aivan vakavissaan pienitehoisten ydinaseiden valmistamista taistelukenttäkäyttöön, eikä ydinaseiden hävittäminen kansainvälisten sopimusten vaatimusten mukaan tunnu kiinnostavan juuri ketään, on Herseyn kirja jopa pelottavan ajankohtainen. Eivätkö 60 vuotta ydinaseiden aikakautta ole opettaneet ihmiselle painajaisesta ja helvetistä yhtään mitään? Kimmo Mäkilä Pelottavan ajankohtainen muistutus arviot 12 9/2005 Petri Saarikoski: Koneen lumo. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 83. Jyväskylän yliopisto 2004. Nykyään medioissa suomalaisia pelitaloja pidetään kiintoisana viihteen muoti-ilmiönä. Petri Saarikosken kirjan poikkitieteellinen näkökulma luotaa suomalaisen yhteiskunnan tietoteknistymistä monta metriä syvempää. Samalla on mahdollisuus löytää muutamia mielenkiintoisia anekdootteja, vaikka Koneen lumo voisi olla väitöskirjan lisäksi kuin Suomen Tietotoimiston uutistekstiä. Ei suinkaan kuivasti kuitenkaan. Harvat, mutta valikoidut kuvaesimerkit hämmästyttävät. Miltä kuulostaa Nokian mainos 1980-luvulta: Hakkereille ja muille ammattilaisille – Nokian uusi, värikäs laatumodeemi VB? Mainoksen alalaidan pikku tekstissä vielä selvitetään, että hakkeri tarkoittaa samaa kuin sähköpostin ritari. Samoihin aikoihin julkisessa keskustelussa viitattiin hakkereihin termeillä kuten "baudinarkomaanit" ja "öisten puhelinlinjojen valtiaat". Demoskeneä kirjassa käsitellään parikymmentä sivua selkeydellä, josta Lassi Tasajärven toimittama Demoscene voisi olla kateellinen. Kirjaa lukiessa helpottuu, koska eduskunnassa on kerrankin alakulttuurien asiantuntemusta: kansanedustaja Jyrki J. Kasvi kirjoitti 20 vuotta sitten teoksen Huvia ja hyötyä Commodore 64. Tommi Pylkkö Baudinarkomaanien valtatiellä Torgrim Eggen: Sisustaja. Suomentanut Katriina Savolainen. Gummerus 2005. Torgrim Eggenin Sisustaja on omalaatuinen, pirullisen hauska kirja. Nimihenkilö sisustaja Sigbjørn Lunde tekee nykypäivän unelmatyötä – laatii suurilla budjeteilla luksuskotien ja kapakoiden sisustuksia, toteuttaa absoluuttista tyylitajuaan. Lunde seuraa Mies van der Rohen funktionalistista sisustusfilosofiaa ja hyödyntää menestyksekkäästi NLP:n metodeja jos epävarmuus iskee työhönottohaastattelussa. Kiilto, raha, pelkistyneisyys ja merkkitietoisuus sekä henkilöhahmojen suorastaan karikatyyrimäinen tyypittely ja lopun veriteot muistuttavat yhdessä Brett Easton Ellisin 1990-luvun juppibestselleriä Amerikan psykoa. Kopio se ei kuitenkaan ole. Sisustaja on selkeästi humoristinen teos. Tilannekomiikkaa, toilailua ja koomisia ihmistyyppejä vilisee tilanteissa, joissa päähenkilön pitäisi toimia häikäilemättömästi ja maailmanmiehen itsevarmuudella. Sigbjørn on kuitenkin liian juntti, inhimillinen ja hapuileva, tavallinen pohjoisnorjalainen urbaanien kosmopoliittien keskellä. Tämä tekee kirjasta nautinnollisen lukea, koska päähenkilön näkökulma pysyy perin arkisena melodraamankin keskellä. Eggen tutustuttaa lukijaa perinpohjin ja maanläheisesti sisustusarkkitehtuurin maailmaan: asiantuntijoihin, työhön ja sisäpiirin tietoon. Menestynyt ihminen vaatii kotinsa sisustuksensa kontrolloivan todellisuutta, muokkaavan funktionalismin tarkoituksenmukaisuutta arjen kaaokseen. Ovatko ihmiset todella niin oikukkaita vaatiessaan yksilöllisyyttä sisustajalta? Kyllä. Uskon että Eggen tavoittaa sisustusfriikkien päähänpistot. Minna Pöyhönen Sisustuksen yksilöllisyyden hauska ylistys Suomen kesäfestivaaleilla elettiin kaikkien aikojen metallivuotta, mutta tarjolla oli myös erilaisia tapahtumia. Loppukesästä järjestettiin kuukauden sisällä kolme erilaista rytmimusiikin festivaalia: Uuden musiikin festivaali Turussa sekä Koneisto ja Flow Helsingissä. Näissä tapahtumissa ei törmännyt niihin parikymmentä keikkaa kesässä tekeviin artisteihin, jotka esiintyvät lähes jokaisella isolla festivaalilla. Uuden musiikin festivaali, Turku 5. – 6. 8. 2005 Toista kertaa järjestetyn Uuden musiikin festivaalin ideana on esitellä uutta elektronista musiikkia, hiphopia ja vaihtoehtorockia. Aurajoen rantojen ravintoloihin ja gallerioihin parituhatpäisen yleisön voimin levittäytyneen festivaalin ohjelmistoa täydensi lukuisten liveja DJ-esitysten lisäksi joukko maamme taitavimpia videojockeytä sekä musiikillinen jokiristeily. Monet UMF:n artisteista ovat tuttuja viime vuosien Jyrock-festivaaleilta (mm. Jimi Tenor, Regina, Itäväylä, Huoratron, Hidria Spacefolk). 50 esiintyjän joukkoon mahtui myös uusia tuttavuuksia. Esikois-ep:nsä syyskuussa julkaiseva The Millioners vakuutti letkeällä ja hyväntuulisella retrodiskollaan. Omien kappaleiden lisäksi kuultiin Suad Khalifan laulama cover Donna Summerin Take Me -hitistä. Ehkä vaikuttavin musiikillinen elämys koettiin Turun Klubilla, jossa ohjelmasta vastasi joukko porilaisia muusikoita. Perjantain aikana nähtiin Teatteri Modernin Kanuunan esitys ja Magyar Posse soitti vanhoja Circlen kappaleita yhden miehen yhtye Keuhkojen Kake Puuhuun lausuessa päälle lyriikoitaan. Tuleville vuosille Turkuun toivoisi lisää vaihtelua ohjelmistoon ja miksei myös kansainvälistä väriäkin. Koneisto, Helsinki 12. – 13. 8. 2005 Kuudetta kertaa järjestetty elektronisen musiikin festivaali Koneisto kärsi tänä vuonna identiteettikriisistä kun ohjelmistosta löytyi paljon hiphoppia. Rapyleisö ei löytänyt Kaapelitehtaan sokkeloihin ja festivaalin perjantaipäivä jäi väenpuutteessa melko vaisuksi. Yhdysvaltalainen Wu Tang Clan -räppäri Inspectah Deck sai esiintyä pienelle, joskin fanaattiselle kuulijakunnalle. Festivaalin pelasti lauantai, jolloin esiintyivät mm. Molokosta tuttu laulaja Roisin Murphy, saksalainen elektrorockyhtye Mouse on Mars sekä suomalaisen livebändin kanssa kiertävä norjalainen Annie. Etenkin Roisin Murphy ja Mouse on Mars saivat ihmiset haltioihinsa. Koneiston ongelmaksi tuntuu muodostuvan uudistumisen puute, kun Kaapelin kaikkia tiloja ei oltu edes otettu käyttöön. Tämä yhdistettynä perjantain räplinjan tuomaan vähäiseen yleisömäärään jätti ilmaan kysymyksen festivaalin tulevaisuudesta. Flow, Helsinki 19. – 20. 8. 2005 Helsingin Juhlaviikkojen yhteydessä toista vuotta järjestetty Flow – Nuspirit Helsinki Festival järjestettiin VR-makasiineilla. Festivaali levittäytyi myös makasiinien pihalle uuden sirkuksen, jazztanssin, elokuvien ja levymessujen muodossa. Myös yleisöä saapui paikalle viimevuotista enemmän nauttimaan mustasta rytmimusiikista soulin ja jazzin kautta teknoon. Flowssa yhdistyy hienolla tavalla uusi ja vanha, paikallinen ja kansainvälinen. Tästä loistavimpana esimerkkinä toimi tanssilattiajazzia soittavan suomalaisen Five Corners Quintetin yhteisesiintyminen yhdysvaltalaisen jazzlegenda Mark Murphyn kanssa. Myös brittiläisen soul-laulaja Omarin showssa kuljettiin useiden vuosikymmenten läpi nykypäivään etenkin covereiden muodossa. DJ-puolella loistivat puertoricolainen housetiskijukka Osunlande sekä newyorkilainen hiphop-DJ Spinna, mutta yhdeksi maailman kuuluisimmista DJ:stä tituleerattu yhdysvaltalainen Kenny "Dope" Gonzalez ei sitä vastoin lunastanut hänelle etukäteen kasattuja odotuksia, vaan soitti itsekään innostumatta tasapaksua housea ja ilmeisiä funk-hittejä. Ensi vuonna Flow joutuu etsimään itselleen uuden paikan Musiikkitalon tieltä purettavien makasiinien sijaan. Festivaalia järjestävälle ja kansainvälistä mainetta bändinäkin nauttivalle Nuspirit Helsinki -kollektiiville se ei kaupunkikulttuurin asiantuntijana varmasti ole ongelma. Jiri Sironen jylkkari@jyy.fi Uudet rytmifestarit etsivät paikkaansa UMF, Koneisto ja Flow tanssittivat elokuussa hgi yo/ruralia 153x126 pirunnyrkki suoraan painoon Omar, Flow. Roisin Murphy, Koneisto.
13 9/2005 MENOT Jyväskylän legendaarisen keikkapaikan Lutakon remontti on salin puolelta loppusuoralla ja keikkakauden avaajan viitan saa pukea ylleen metallinen Sentenced, joka vierailee paikassa torstaina 15. syyskuuta. Kunnolla tilat testataan seuraavana viikonloppuna Kickstart 2005 -festivaaleilla, jossa esiintyy kahtena päivänä kahdelta lavalta 13 bändiä. Perjantaina lavalle kipuaa esimerkiksi USA:n hcvahvistus Kylesa ja poppisbändi Rubik. Lauantaina ihmetellään ainakin The Flaming Sideburnsia akustisena sekä Rytmihäiriötä ja Sister Flon laulusolistin Samae Koskisen soolokeikkaa. Toni Peltonen Kickstart 2005 Tanssisali Lutakossa pe–la 16.–17. syyskuuta klo 20–03. Liput: kaksi päivää 15 euroa, 8 euron päivälippuja vain ovelta. Tanssisali Lutakossa potkaistaan syksy auki Teatterin harrastajia voit nähdä lavalla läjäpäin 2. – 4. syyskuuta, kun Jyväskylässä järjestetään harrastajateatterikatselmus Teatteriaalto. Jo kymmenettä vuottaan juhlistava tapahtuma on valinnut kilpailuun viiden keskisuomalaisen teatteriryhmän esitykset. Lauantaina katsellaan Markku Pölösen Onnen maata Survo-Korpelan latoteatterissa klo 12, Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieltä klo 15 Ainolan kesäteatterissa ja klo 19 Huoneteatterissa Ray Cooneyn Munaako herra ministeriä. Sunnuntaina voi nähdä Huoneteatterissa Liisa-Maija Laaksosen Lumikit klo 12 ja Bengt Pohjasen Saarnaajamonologin klo 16. Toni Peltonen Harrastajateatterikatselmus Teatteriaalto 2. – 4. syyskuuta. Liput 6 euroa per esitys, kaikkien esityksien passi 20 euroa. Harrastajateatterin kilpailuaaltoja tekemistä Näytelmän läpikäynti menossa. Kohtaus kohtaukselta näyttelijäjoukko yrittää palauttaa mieleen kesäloman jälkeen Juoruja-näytelmän tekstinpätkiä. Missä roolihahmo olikaan tässä kohdassa ja mitä sitten sanottiin? Näytelmän vieraileva ohjaaja Mikko Rasila seuraa ja heiluttaa käsillä tiukempaa rytmiä vuorosanoihin. "Farssi on hirvittävän tarkkaa työtä vaativa niin ohjaajalle, näyttelijöille ja tekniikalle", Rasila kertoo. Juoruja-näytelmä sijoittuu New Yorkin hienostopiireihin, jossa ihmiset elävät pienistä puheista ja skandaaleista. Juhlitaan Charleyn kymmenettä hääpäivää ja vieraat saapuvat paikalle, mutta itse juhlasta ei ole tietoakaan. Skandaali paljastuu ja kukaan juhlavieraista ei halua auttaa, koska kaikki pelkäävät maineensa tahriintuvan. "Tässä ei ole pääeikä pikkurooleja vaan paljon isoja rooleja." Isojen roolien lukuisuus tuo näyttelijöille haasteita, kun kaikkien dialogimäärä on suuri. Kesätauko oli ohjaajan mukaan jopa eduksi tälle yhdysvaltalaisen Neil Simonin kirjoittamalle komedialle. "Kesän aikana teksti on päässyt kypsymään, ja nyt lämmitellään pari viikkoa ennen esityskauden alkua", Rasila sanoo harjoitusten tuoksinassa. Toni Peltonen Juoruja-näytelmän ensi-ilta Jyväskylän kaupunginteatterissa launtaina 3. 9. Ennakot 1. 9. ja 2. 9. Liput opiskelijoille 10 euroa. 10-vuotishääpäivien juoruileva keveys Pop/Rock/Jazz/Klubit Bar 68: Pe 2.9. Endstand, La 3.9. Damn Seagulls, Pe 9. 9. Melrose, La 10. 9. Elias Viljanen & Evil Spirit. Ilokivi: Pe 2.9. Club Kaappi: Back to School, La 3. 9. Wellcome The Fall: Essentia + Rebelhead + Amazing Mojo, La 10. 9. Action Rock -klubi: Charisma + SaraLee + Lost Madison, Ke 14. 9. JYYn uusien bileet. Jazz Bar: Ke 31. 8. Ilkka Rantamäki Blues Band, To 1. 9. Farang feat. Chris Cote, Pe 2.9. U. Pasanen Band, Pe 9. 9. AaltonenIivanainen-Suonsaari Trio, La 10.9. Dixie Harlem. Redneck: To 1. 9. Misleds + Oliver, Pe 2. 9. Klamydia, Ke 7. 9. Aurora K, Pe 9.9. The Wagtails. Vakiopaine: To 1. 9. Maija Kaunismaa: Kuka nyt rakkautta haluaisi?, Pe 2.9. NS. Klubi: DJ:t Silli + Risto-Matti + Ville + Jiri + Jatimatic, La 3.9. Vinylo-klubi. Klassinen musiikki Suomalainen Konservatorio: Konservatorio soi! ti 13. 9. klo 18 JAMKn kamarimusiikkisalissa. Näyttelyt Keski-Suomen museo: Viisikymmentä kesää – Jyväskylän Kesän 50-vuotisjuhlanäyttely 18. 9. saakka. A view from the north – Graphica Creativa ’05:n näyttely 2.10. saakka. Alvar Aalto -museo: Perusnäyttely Alvar Aalto – arkkitehti. Kaisa Soini: Desire vacui – Tyhjän vuoksi 2.10. saakka. Keski-Suomen luontomuseo: Perusnäyttely Perintönä ympäristö. Suomen käsityön museo: Perusnäyttelyt Käsityössä elämän tuntu, Aikamatka ja Komeasti juhlaan. Latentista patentti – keksintöjen maailma 11.9. saakka. Jyväskylän taidemuseo: Suojassa Graphica Creative ’05 – 30vuotisjuhlanäyttely 2. 10. saakka. SuoMen ja Siperian nuoret 23. 9. saakka. Galleria Harmonia: AinoKaarina Pajari ja Kapa: Afrikan kosketuksia 1.9. alkaen. Galleria Becker: Riitta Uusitalo ja Eeri Mäki-Tähkänen 3.9. alkaen. Galleria Mystic: Pekka Homanen: Maalauksia ja Kari Södö: Puureliefejä 16.9. saakka. Vakiopaine: Jaakko Nousiainen: Torakantappotanssit 11. 9. saakka. Pia Forsbacka 12.9. alkaen. Ilokivi: 31. 8. alkaen ympäristöviikon ympäristönäyttely. Teatterit Jyväskylän kaupunginteatteri: Juoruja to 1. 9. klo 19, pe 2. 9. klo 19, la 3.9. klo 19, ke 7.9. klo 19, pe 9.9. klo 19, la 10.9. klo 19. Mobile Horror to 8. 9. klo 19. Juurakon Hulda to 8. 9. klo 19. Avoimet avajaiset ma 12.9. klo 18. Jyväskylän Huoneteatteri: Teatteriaalto pe–su 2.9.–4.9. Muut Jyväskylän yliopiston lukuvuoden 2005–2006 avajaiset keskiviikkona 31. 8. Hartaus klo 12 vanhassa juhlasalissa, avajaiset klo 13 yliopiston juhlasalissa. Yliopiston sienikurssilaisten järjestämä sieninäyttely KeskiSuomen luontomuseossa perjantaina 2.9. klo 11 – 18. Mukaan voi tuoda omia sieninäytteitä tunnistettaviksi. Hyvän Olon Viikonloppu -messutapahtuma Hipposhallissa lauantaina ja sunnuntaina 3. 9. – 4. 9. Teemoina mm. liikunta, terveys, hyvinvointi ja stand up komiikka. Jyväskylän Latu ry järjestää maanantaina 5.9. ohjatun sauvakävelyn Laajavuorella. Kokoontuminen hissien alaaseman tuntumassa klo 18. Retki kestää 1,5 tuntia. Vapaaehtoistoiminnan Pestuumarkkinat Kävelykadulla lauantaina 10.9. Tapahtumassa esitellään erilaisia vapaaehtoisjärjestöjä ja niiden toimintaa. Ween Maan Wiljaa: kalaja elomarkkinat Jyväskylän satamassa lauantaina ja sunnuntaina 10.– 11.9. Saatavilla mm. kalajalosteita, palvilihaa ja käsitöitä. spr keskuststo 101x130 pirunnyrkki suoraan painoon academy acc 101x100 pirunnyrkki suoraan painoon Menovinkit sähköpostitse osoitteella jylkkari-tanaan@cc.jyu.fi
LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,05 e – muut 4,80 e 10 kappaleen ruokaliput: opiskelijoille 22,50 e, jatko-opiskelijoille 40,50 e, muille 48,00 e. Onko tuo jo se meijän juna? No ei. Toihan on niitä vitun porvarijunia. Näin puhelivat kaksi tyttöä Matkakeskuksella hiljattain. Mietin. Jos InterCity on porvarijuna, niin mikä Pendolino on. Ökyporvarijuna? Läppä ei ole tuulesta temmattu. Valtion Rautateiden lippujen hinnoissa tuntuu olevan yhtä vähän järkeä kuin ensimmäistä kertaa kuntarajoja rikkomassa olevien matkustajien päissä. Suureen ääneen huudetut ja toistetut kyselyt junan määränpäästä, vaunun numerosta ja oikeiden paikkojen olemassaolosta ovat hilpeitä, enkä tarkoita tällä puolisokeiden mummojen avunhuutoja. Kyllä ne numerot sieltä löytyvät. Kuten löytyvät piljettini alalaidastakin. Maksuja korotetaan, vaikka konserni tuottaa voittoa ja matkustajamäärät kasvavat. Se ei kuitenkaan riitä. Kolmasosa Suomen rataverkosta pitäisi kunnostaa perusteellisesti lähitulevaisuudessa. Tämä jää tekemättä, jos valtion tuet eivät säily vähintään nykyisellään. VR on uusinut viime vuosikymmenen aikana kalustoaan massiivisesti Pendolinoista lähtien. Investointien hyödyt jäänevät kuitenkin puolitiehen ratojen heikon kunnon vuoksi. VR on mennyt metsään, ja nyt en puhu siitä Jämsänkoskella kiskoiltaan pudonneesta epäonnisesta. Tai voihan siitäkin puhua. Jyväskylän ja Tampereen välillä kiskonpätkiä on irtoillut kolmeenkin otteeseen. Oli silkkaa tuuria, että onnettomuudelta vältyttiin vaunun kiskoiltaan putoamisesta huolimatta. Junien huippunopeutta pudotettiin riskialttiilla pätkällä 160:sta 50 kilometriin tunnissa, mikä on pelkästään hyvä. Alemmat nopeudet paitsi parantavat turvallisuutta säästävät myös kiskoja. Hiljempaa ollaan menty myös sisätiloissa hiljaisten vaunujen kokeilun myötä. Kännykkään puhumisen toki ymmärrän, moni tekee töitä junassa. Matkustajille on kuitenkin tarjottava myös toinen vaihtoehto, osalla kommunikointi tahtoo mennä huutamiseksi. En muuten edelleenkään ymmärrä, mikä järki on näppäinäänissä, varsinkin jos tarkoitus on kirjoittaa 1000 merkin tekstiviestiä yöjunassa. Käytäviä kärriensä kanssa tallustava lihavahko leidi ei sen sijaan turhia puhele, mutta naputtaa sitäkin enemmän. Asiakaspalvelutaidot näiltä hymysuilta on usein jäänyt 80-luvulle. Ei pitäisi. Etenkin, jos liikenneja viestintäministeriön suunnitelma 14 kannattamattoman rataosuuden lakkauttamisesta – mikä ei olisi viime vuosikymmenien trendin mukaisesti lainkaan tavatonta – toteutuu. Siinäpä töksäyttelevät konduktöörisedätkin ihan vaan keskenään. Porvarijunan huumaa jälkikirjoitus Riku Roslund TI 30. 8. Pinaattikeitto Kalkkunapihvi Possuwokki, fetasalaatti KE 31. 8. Kasvis-herkkusieniohukaiset Lohikeitto Kasler TO 1. 9. Kesäkurpitsaherkku Tomaattinen uunikala Jauhelihapihvi, herkkusienikastike PE 2. 9. Tomaatti-sipulipiirakka Kinkkukastike, spaghetti Broilerpyörykät MA 5. 9. Porkkanaohukaiset Paistettu kalaleike, sitruunakastike Broilerkiusaus TI 6.9. Kukkakaalilasagnette Lohipyörykät Chili con carne KE 7.9. Kasvissosekeitto Broilerpata Porsaanleike, sinappikastike TO 8.9. Aura-punajuurikiusaus Gratinoidut tonnikalakääröt Tulinen lihapata PE 9.9. Kasviskastike, spaghetti Pasta-jauhelihapata Pyttipannu MA 12.9. Porkkanasosekeitto Sitruunainen turskaleike Jauhelihalasagne Ilokivi on avoinna koko kesän arkisin klo 11 – 16. Ruokalistat netistä: www.jyy.fi/ruokalista.php kasvisrav katriina 40x50 suoraan painoon tanssiurh eiluseura tepika 40x70 suoraan painoon
Synergiaa. Tee muuttoilmoitus Internetissä www.jenergia.fi Säästät euroja ja energiaasi Kun sähkönkäyttöosoitteesi muuttuu MUSIIKKIÄÄNITTEIDEN MUSIIKKIÄÄNITTEIDEN ERIKOISLIIKE ERIKOISLIIKE Kaupungin keskustassa Kaupungin keskustassa Kauppakeskus Kauppakeskus FORUM FORUM AIRON MUSIIKKI MYYMÄLÄ AVOINNA: MYYMÄLÄ AVOINNA: ma-pe 10-19 ma-pe 10-19 la 10-16 la 10-16 AIRON MUSIIKKI Oy AIRON MUSIIKKI Oy Forum / Asemakatu 7 Forum / Asemakatu 7 puh. 014-44 99 340 puh. 014-44 99 340 fax 014-44 99 341 fax 014-44 99 341 shop@aironmusiikki.fi shop@aironmusiikki.fi WWW.AIRONMUSIIKKI.FI WWW.AIRONMUSIIKKI.FI KAUPPAKATU (kävelykatu) A S EM A K AT U S O K O S S O K O S Täyspotti Täyspotti Red Neck Red Neck Jylkkäri, lähes täynnä asiaa.
ale pizzeria pub 40x90 suoraan painoon sohwi 40x100 suoraan painoon