• Jyväskylän Ylioppilaslehti AINO ON AINA YLI 12 VUOTTA YLIOPISTON REHTORINA EIKÖ JO RIITÄ?
• Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2004 Eurooppalaista kohteliasta valmistumista pääkirjoitus/ Ylkuuik >™ • , menta eulOfll rooppalaista reiLUiirjii d e n t o i m i u a . jaa kokoontui Helsinkiin elokuun viimeisenä viikonloppuna. Euroopan kulttuurisäätiön Suomen osaston järjestämän Enlargement of young minds -foorumin epäviralliset taukokeskustelut"t4fr/at eurooppalaista perspektiiviä suomalaisen opiskelijaelämän kesän ja syksyn suureen taisteluun opiskeluoikeuden ajallista rajaamista vastaan. Monet kokousedustajat kun lähinnä naurahtivat epäuskoisena vastustettavalle asialle. Ulkomaiset opiskelijat ihmettelivät, miten Suomessa on varaa ylläpitää ikuista opiskeluoikeutta, kun monessa •muussa Euroopan korkean elintason maassa poliitikkojen suulla raha on pakottanut rajaamaan. Rahojen riittävyys ja riittämättömyys ovat tietenkin valtion puolelta joskus budjettiehdottomuuksilla verhottuja poliittisia valintoja, mutta lakiluonnos opiskeluoikeuden rajaamisesta vaikuttaa kuitenkin nykymuodossaan järkevältä. Kenen tarpeita ikuinen opiskeluoikeus enää tänä päivänä palvelee? Erittäin inhimillisen jolkottavallakin tahdilla suurimmasta osasta oppiaineita valmistuu tahtomattaankin seitsemässä vuodessa, vaikka samalla kävisi töissä ja viettäisi railakasta opiskelijaelämää. Vielä kun luonnos sisältää monta mahdollisuutta eri elämäntilanteissa oleville opiskelijoille löysätä opiskeluajan kahleita. Opiskelijaliittojen pelkona on tietenkin pikkusormen menettäminen. Jos kerran ministeriölle annetaan periksi, kulman takana vaanivat mahdolliset seuraavat tiukentamiset. Liittojen pitääkin myös jatkossa olla kärppänä opiskeluoikeuden rajauskysymyksissä, mutta kategorinen ei kaikilla aikarajoille tuntuu nykyisessä tilanteessa olevan enemmän periaatteellista kuin käytännön lainsäädäntöön vaikuttavaa vaikuttamista. Eurooppalainen konsensus kokouspaikalla oli selvää, kun keskustelu siirtyi lukukausimaksuihin. Niistä kaikki haluaisivat eroon ja hollantilaisedustaja innostuikin ehdottamaan, että eurooppalaisten opiskelijoiden pitäisi yhdessä tukea ponnisteluja opiskelujen pitämistä maksuttomana maissa, joissa ei lukukausimaksuja ole. Yliopistojen lukukausimaksuja vastaan on myös Jylkkärin kansijutussa haastateltu Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen, joka arvioi, että ainakaan lähivuosina Suomesta ei ole löydettävissä poliittista tahtoa maksuille. Helsingin kokoontumisen kansainvälisen kohteliaassa ja kiittelevässä tunnelmassa olisi varmasti myös rehtori viihtynyt. Sallinen kun jakaa eurooppalaiseen tyyliin vuolaita kehuja tottuneesti. Haastattelijan rehtori kehui haastattelujen alussa, välissä ja lopussa. Kiitoksia tuli myös jälkikäteen kuvaajan ja sihteerin välityksellä. Aina kannattaa siis kiittää ja ehkä myös valmistua, multa kaikkeen ei voi valmistautua. Ei edes tästä numerosta alkavaan kahden vuoden päätoimittajan pestiin. Pitää vain hengittää ja nauttia matkasta. Mukaan kyytiin voi jokainen lehdestä kiinnostunut hypätä Opinkiven ovista. toimitus suosittelee: • Aavikko: Bvkk Bokk (musiikkivideo). Aina kun tämän näkee, menee hiekkaa silmiin ja naurattaa. • Ingmanin suklaatuutti (ruoka). Vastaava ja vähän parempi kuin Valion, ja ennen kaikkea suomalaisomistuksessa. • Hufvudstadsbladet (lehti). Tabloidikokoon tiivistetty suomenruotsalaisen kulttuurin ja laatujoumalismin linnake. Tutustuminen edullista. K A N N E N KUVA: H A N N A K A I S A H Ä M Ä L Ä I N E N Jyväskylän Ylioppilaslehti wwi.jyy.fi/jylktori Toimitus Keskussoiioalontie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jy4kkori@jyy.fi Fax:(014)2603928 Päätoimittaja ToniPeltoneo (014)2603359 044 531 1099 paatoimit1ajo@jyy.fi MNRMMBB Juha Mäkinen (014)2603360 5 3 6 9 8285 toimittaja@jyy.fi G r a a f i k k o k u v a a j a Hans-reler Vtedcmon (014)2603973 4 5 6 8 3 6 9 6 weckman@cc.jyu.fi Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhianen (014)260 7226 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonna 1 6 kertaa. Kulttuuri-, mielipidejo tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. Osoitteenmuutokset JYVn keskustoimisto (014)2603355 JYYn jäsenille koliin kannettuna Jvikkärin vuositilaus maksaa 8 eutoa, ei-jäsenille 45 euroa. HlHMliiMiiyynIi Vfexi Virtanen 5 5 9 2 3 6 9 6 wxi.virtonen@kolumbus.fi Fax:(014)618 633 Ylioppiiaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331222 IlmortuksenvalmistaJD Grafiikka Rutanen (014)216315 5 5 9 6 2 4 4 4 grafiikka.rulanen@co.inet.fi P a i n o p a i k k a Lehfeepät Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Painos 7 000 kpl ISSN 0356-7362 u -SSBS Ilmestymispäivät syksyllä 2004 ilmestyy deadline 15.9. 8.9. 29.9. 15.9. 13.10. 29.9. 27.10. 13.10. 10.11. 27.10. 24.11. 10.11. 8 12. 24.11. Järjestöilmoitusten deadline viikkoa ennen ilmestymistä. Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä , 1 2 e u r o o / p m m etusivu myydään ainoostaon kokonaan v ä r i l i s ä 0/4 e u r o a / p m m Jylkköri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa JYLKKÄRIN AVUSTAJAPALAVERI KE 1.9. KLO 14 TOIMITUKSESSA Jyväskylän pahin asuntopula ohi lokakuussa TEKSTI: ANTTI NISKANEN KUVA: HANS-PETER VVECKMAN MIKÄLI syksy toi tullessaan huonon asunnon, ensimmäinen vaihtoaika on asiantuntijoiden mukaan lokakuu. Toinen vaihtoehto on odottaa kevättä, kun uusi erä valmistuneita kiirehtii pois opiskelijaluukuistaan tai koko kaupungista. "Syksyn pahin kysyntäsuma purkaantuu jo elokuussa, ja pahin asuntopula taas lokakuussa", Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön toimitusjohtaja Matti Tanskanen arvioi. KOAS:lla on tänä vuonna edellisvuosia enemmän asuntohakemuksen jättäneitä uusia opiskelijoita. Heistä runsaat puolet on jo saanut asunnon Tanskasen mukaan asuntotilanne on hieman (www.jyy.fi/asunnot) asioidaan vilkkaasti. Ylioppilaskunta järjestää myös perinteisesti syyskuun ajan hälämajoitusta asunnottomana opintonsa aloittaville. YKSITYISELLÄ PUOLELLA Keski-Suomen Vuokraisännät LKV:n vastaava hoitaja Tarja Kauppinen ohjeistaa pettyneitä miettimään, millainen on oma toiveasunto, jättämään toimeksiannon ja olemaan yleensäkin aktiivinen. Kauppinen kertoo, että heillä on tänäkin vuonna enemmän kaksioita kuin yksiöitä saatavilla. "Opiskelijakaupungissa hyväkuntoisen keskustayksiön löytäminen kohtuullisella vuokralla on ympäri vuoden vaikeaa", hän muistuttaa Reijo Mustakorpi ja Heini Takala pääsivät Vuokra-Savelan kaksioonsa viime perjantaina. edellisvuosia parempi. Helpotusta ovat tuoneet uudet rakennukset ja se, ettei opiskelija-asuintaloja ole peruskorjauksessa. JYYn sosiaalisihteeri Arto Alajoutsijärven mukaan tänä syksynä yksityiset vuokramarkkinat vetävät, ja asuntotilanne on parantunut, koska ylioppilaskunta ja KOAS ovat rakentaneet syksyksi kolme uutta vuokrakohdetta: yhden Kortepohjaanja kaksi Rantapolkuun. JYYn ilmaisessa asunnonvälityspalvelussa Opiskelijoiden Vuokravälityksen (OW) Katriina Mäenpään mukaan keskustan yksiötilanne parantunee syyskuussa. Kaksioita on OW:n hakemuksissa haettu usein kaverin kanssa. Soluasunnoissa yksityiset vuokranantajat suosivat perinteisesti tyttöjä. Vapailla markkinoilla toimivat yritykset eroavat JYYstä ja KOAS:sta siinä, että ne perivät asunnonvälityksestä palkkion joko asunnon hakijalta tai vuokranantajalta. • Akateemista toimettomuutta vieraasta J<1in heinäkuun alussa työttömäkp ä a S t f ä / s ' tämän lehden Tuomas Viskari H S T l S * kuu on sikäli pahaa aikaa työttömälle, että silloin on hankala tehdä sitä, mitä työttömän odotetaan korvausta vastaan tekevän, eli hakea kokopäivätoimisesti työtä. Kakki työnantajat kun ovat lomalla. Siispä oli työttömyyden ohella ryhdyttävä myös toimettomaksi. Muistan joskus lukeneeni, että työttömän on tärkeää pitää kiinni rutiineistaan. Ei saa nukkua puolille päivin, eikä jäädä kotiin. On kehitettävä itselleen arkirytmi, jotta näkisi ihmisiä, eikä jäisi syrjään siitä, mitä kutsutaan tavallisten ihmisten elämäksi. Toisin sanoen ihmisen yhteiskunnallinen olemus muuttuu työttömyyden myötä välittömästi siten, että hän syrjäytyy, jos hän tai joku muu ei määrätietoisesti ja jämäkästi ryhdy toimenpiteisiin. Tämän muistaen loin itselleni arkirytmin. Heti jaksaessani lähdin aamusta käymään kirjastolla, luin, selasin työpaikkailmoituksiakin, kävin syömässä ja lörpöttelin ihmisten kanssa. Toistin tätä päivästä toiseen, kunnes siitä tuli rutiinia, enkä enää juuri muuta saanutkaan aikaiseksi. Aktiivisesta työllisestä olin muuttunut toimettomaksi ja aloitekyvyttömäksi työttömäksi. Eli heti kun joku olettaa työttömän olevan syrjäytynyt, hänestä alkaa vähitellen muotoutua sellainen. Työttömyyden lisäksi minulle voidaan määritellä kaksi muutakin riskeille altistavaa ominaisuutta. Olen nimittäin yksin asuva mies. Tilastojen mukaan sellaisille tapahtuu kaikkea kamalaa enemmän kuin kenellekään muulle. Tilastoja tulkittaessa päädytään silloin tietysti johtopäätökseen, että työtön mies altistuu näille erilaisille hirveyksille, koska joku ilmeisesti nainen ei ole huolehtimassa siitä, ettei tule syötyä yksipuolisesti, ja että astiat ja vaatteet pysyvät puhtaana. Työtön yksin asuva mies syö rasvaista ruokaa, ei liiku, valvoo yöt ja saa sydäntaudin ja syöpäläisiä. Tällaisia aavistuksen sukupuolistereotyyppisiä kysymyksiä pohtiessa tulee apea olo, tiskit jäävät tiskaamalta ja ruoka laittamatta, ja miehestä tulee juuri se kävelevä terveysriski, joka hänen oletetaankin olevan. No, tilastojen mukaan minua sentään suojelee suoriteltu korkeakoulututkinto, mutta ei siihenkään liikaa voi luottaa. •
• Tahti kiristyy, oletko valmis? Opintoviikkoja on nyt kerättävä kuukaudessa 2,7 TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: HANS-PETER V/ECKMAN OPINTOTUKI ON opiskelijan palkkaa, ja iästä syksystä lähtien luon palkan eteen on lehtävä aiempaa enemmän töitä. Kun opintotukeen aiemmin oikeutti 2,5 opintoviikon hankkiminen tukikuukautta kohti, nyt vaaditaan 2,7 opintoviikkoa per tukikuukausi. Jos tukea nostaa syyskuusta toukokuuhun, on lukuvuoden aikana suoritettava siis 24 opintoviikkoa. Kiristys ei ole suuri, mutta se voi kuitenkin aiheuttaa lisää stressiä niille, joilla tuen saaminen on jo aiemmin ollut tiukoilla. Eniten muutos vaikuttaa fuksien elämään; aiemmin ensimmäisen vuoden opiskelijoita on hellitty muita matalammalla vaatimustasolla (2 ov/kk). Enää ei ekavuotisille mitään erityiskohtelua ole. "Varsinkin fukseille uusi vaatimus tulee teettämään kovasti töitä. Toisaalta heille asia ei tule ainakaan yllätyksenä, kun heillä ei ole kokemusta vanhasta mallista", toteaa JYYn sosiaalisihteeri Ano Alajoutsijärvi. Opinnoissa edistymistä seurataan vuosittain. Kiristyneiden vaatimusten mahdolliset seuraukset iskevät silmille vasta syksyllä 2005, jolloin Kela tarkastaa lukuvuodelle 2004-2005 maksetun luen peru&leita. Alajoutsijärvi muistuttaa, että pidempiaikaisen sairauden sattuessa opiskelija on oikeutettu Kelan sairauspäivärahaan, jolloin opintotukikuukaudet eivät kulu sairastaessa. Kela teki keväällä 2004 "koeajon", jonka perusteella kuulemiskirje opintojen edistymisestä olisi lähtenyt 890 Jyväskylän yliopiston opiskelijalle. Viime syksynä tällaisen kirjeen sai 560 opiskelijaa. "Koeajon tulos ei ole tarkka, koska mukana eivät ole ne, joiden opintotuki on syystä tai toisesta lakkautettu 31.3. Lukuvuosi on alussa ja taas pääsee opiskelija harjoittamaan sentinvenytystä. mennessä", huomauttaa opintotukilautakunnan sihteeri Saija Kyllönen. KANNATTAA MYÖS MUISTAA. että vaikka 2,7 ov/kk riittää opintotukeen, ei tuki tällä tahdilla riitä maisterin papereihin saakka. Asia on huomioitu myös toukokuussa uusitussa opintotukiasetuksessa, jossa todetaan, että yliopisto-opiskelijalla pitäisi olla opintosuorituksia vähintään kolme opintoviikkoa tukikuukautta kohti. Heti perään sanotaan, että "opintotuki voidaan kuitenkin myöntää tai tuen maksamista jatkaa, kun yliopisto-opiskelijalla on hänen suorittamaansa tutkintoon kuuluvia opintosuorituksia keskimäärin 2,7 opintoviikkoa tukikuukautta kohu." Eli siis: opintoviikkoja pitäisi lain ja asetuksen mukaan tehtailla kolme per kuukausi, mutta tukea kuitenkin myönnetään hieman hidastahtisemmillekin. Sekavaa? "Ei minun mielestäni", sanoo neuvotteleva virkamies Leena Koskinen opetusministeriöstä. "Asetustekstissä on haluttu mainita kolmen opintoviikon tahti sitä varten, että jos sitä hitaammalla tahdilla opiskelee, niin tuki ei riitä opintojen loppuun asti. Kolme opintoviikkoa kuukaudessa on se tahti, jolla opintojen rahoitus on taatusti turvattu, mutta jatkuvan myöntämisen normina se olisi liian ankara." LISÄHÄMMINKIÄ asian parissa työskenteleville aiheuttaa se, että jo vuoden päästä opintoviikot jäävät historiaan, ja käyttöön otetaan yleiseurooppalaiset opintopisteet. Yksi opintopiste tarkoittaa laskennallisesti 26,7 tunnin työskentelyä. Puhuttiinpa sitten opintoviikoista tai opintopisteistä, vanhastaan ongelmana on niiden yhteismitattomuus. Yhden opintoviikon eteen vaadittava työmäärä vaihtelee huomattavasti eri oppiaineiden välillä sekä sisällä. • Uusi lakiluonnos rajaisi opiskeluoikeutta OPETUSMINISTERIÖ luonnostelee parhaillaan yliopistolakiin muutosta, jossa ensimmäistä kertaa rajattaisiin yliopisto-opintojen ajallista pituutta. Lausuntokierrokselle yliopistoihin ja Suomen ylioppilaskuntien liittoon elokuun puolivälissä lähtenyt luonnos esittää, että maisterinpaperit pitää saada käteensä viimeistään kaksi vuotta tutkinnolle määritellyn tavoiteajan jälkeen. Tavoiteaika tässä tapauksessa tarkoittaa uuden kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaista kolmea vuolta alemmalle tutkinnolle ja kahta vuotta ylemmälle korkeakoulututkinnolle. Opintojen enimmäisaikaan ei laskettaisi poissaoloa, joka johtuu äitiys-, isyystai vanhempainvapaan pitämisestä tai asevelvollisuudesta. Kahden vuoden ylittämisen lisäksi luonnos antaa yliopisto-opiskelijalle mahdollisuuden enintään kahden vuoden poissaoloon, jonka ajaksi opiskelija ilmoittautuu yliopistoon poissaolevaksi. Jos poissaolon aikana tekee opintoja, myös opintoaika lähtee kulumaan. Opetusministeriössä ei ole vielä mietitty, voisiko opintoaika kulua lukukautta lyhyemmän ajan, esimerkiksi vain kuukauden, jos haluaa ilmoittautua poissaolon aikana taas hetkeksi opintielle. Jotkut ylioppilaskunnat ovat tulkinneet luonnosta niin, että se estäisi osaaikaisen opiskelun. Tätä ei ministeriön korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen näe. 'Yhdeksän vuotta on aika pitkä aika suorittaa viiden vuoden tutkinto. Sen sisälle mahtuu niin osa-aikaista kuin täysipäiväistä opiskeluakin", Lehikoinen toteaa. Myös yliopistolla olisi tämän jälkeen oikeus myöntääopiskelijalle lisäaikaa, mikäli opiskelija esittää tavoitteellisen ja hyväksyttävän suunnitelman opintojen loppuun saattamisesta. Jos opiskeluoikeutensa kerran menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen olisi haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. LAINMUUTOKSEN TAKANA on pyrkimys kiristää opintojen tahtia. Tällä hetkellä vain kolmannes tutkinnon suorittaneista opiskelijoista valmistuu jo olemassa olevassa viiden vuoden tavoiteajassa. "Opiskeluaikojen lyhentämiseen on koko joukko muitakin hankkeita, kuten opetuksen kehittäminen, opintojen ohjauksen lisääminen ja pääsykoejärjestelmän uudistaminen", Lehikoinen muistuttaa. Yliopistojen hallintojohtajat ovat kritisoineet lakiluonnosta jo tuoreeltaan lupahallintoa ja byrokratiaa lisäävänä. Ministeriön mukaan muutos ei kuormittaisi yliopistoja sen enempää kuin jo tekeillä oleva rekisterihallinnon uudistaminen ja henkilökohtaisten opintosuunnitelmien käyttöönotto vaatii. SYL vastustaa opiskeluoikeuden ajallista rajaamista. Lausunnot palautetaan ministeriölle syyskuun loppuun mennessä. Jos lainmuutos menee läpi, sitä on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran lukuvuonna 2005-2006 opintonsa aloittaviin. TONI PELTONEN EPÄOIKEUDENMUKAISET OPINTOVIIKOT: SAMASTA TYÖSTÄ ERI PALKKA? Yhden opintoviikon eteen tehtävä työmäärä vaihtelee huomattavasti riippuen tiedekunnasta, oppiaineesta ja opettajasta. Toisinaan opintoviikko voi ropsahtaa varsin vaivattomasti, joskus sen eteen on raadettava orjan lailla. Jylkkäri iskeytyy aiheen kimppuun syksyllä. Jutunteon jouduttamiseksi pyydämme lukijoilta kokemuksia molemmista ääripäistä. Missä oppiaineissa opintoviikot ovat teettäneet enemmän, missä vähemmän töitä? Erityisen tervetulleita ovat konkreettiset esimerkit yksittäisistä kursseista ja tenteistä: mitä ja kuinka paljon tai vähän työtä vaadittiin tiettyyn opintosuoritukseen. Kerro kokemuksistasi sähköpostilla: jylkkari@jyy fi. Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2004 | O N K O 2,7 OPINTOVIIKKOA KUUKAUDESSA TAPPAVA TAHTI? TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVAT: HANS-PETER V/ECKMAN Ulla Kankaisto, 25, psykologia: "Ei sitä voi sanoa, sillä opintoviikot eivät vastaa toisiaan. Olen lukenut espanjaa, ja siinä joutuu tekemään paljon enemmän töitä. Ehkä nykyinen tahti on kohtuullinen missä muussa tahansa paitsi kielissä." Miika Akselila, 23, tietotekniikka: "Itselläni oli muutaman ensimmäisen vuoden ajan ongelmia saada tarpeeksi opintoviikkoja, nyt se on helppoa. Se vaihtelee kausittain, ja sen mukaan, mitä sattuu lukemaan. Esimerkiksi taloustieteestä opintoviikkoja tulee helposti." Timojuonoja, 26, tietoliikenne: "Ei se varmaan ole, vaikka aluksi se voi tuntua vähän kovalta. Olen kyllä opiskellut aika hitaasti. Minusta 2,5 ov/kk olisi ollut sopiva tahti." Anne Hernesniemi, 28, erityispedagogiikka: "Ihan ok vaatimus, ei se tunnu liian suurelta. Meillä on paljon isoja kursseja, niin että opintoviikkoja kertyy isoissa satseissa kerrallaan."
• • • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2004 [ kahvipöytävisailu-| 31 OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Mikä oli miesten 100 metrin juoksun voittoaika Ateenan olympialaisissa vuonna 1896? 2. Minkä niminen oli Apulanta-yhtyeen esikoisalbumi? 3. Millä suomalaisilla puolueilla on tällä hetkellä edustajia Euroopan parlamentissa? 4. Kuka suomalaisnäyttelijä on mukana Renny Harlinin ohjaamassa Manaaja-elokuvassa? 5. Kuka oli ensimmäinen eurooppalainen Guamilla? ALLIKKO 6. Mitkä Suomen kunnista ovat aakkosjärjestyksessä ensimmäinen ja viimeinen? 7. Kuka oli ensimmäinen, joka voitti elokuvahahmo Rocky Balboan raskaan sarjan MM-titteliottelussa? 8. Montako yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta Suomessa on tehty lain voimaantulon (8.2.1993) jälkeen? 9. Kuinka Anne Frank menehtyi? 10. Mikä palkinto on Gunnar Modeen -mitali? BONUS: Mistä Aikakone sai uuden treenikämpän? )B|!) maa) jues :snN08 •uas ->jnoHO>jojsB|!j uasiEiusiof -uod euaionA euastasA^ e?) -salM e>|o! 'ejseeiu uo e>|o[ 'ailBliliaiailoiseiii a\\as\m -S!O!u,Od3||eAE)pj9^0l SI -ima|SÄpsa>i ui.uneiueAE"] 6 000 08 UION 8 Buei jaqqnio 7 !>|so>|3uey ej BUJJEHBIV '9 uenaDe|Aj pueupa^ g uaunsiy ine^ > d»a E[ OHHIO) -siuiiuaseA 'Oilin eajujA 'ei -sn>(sa>iiias'snujoo>|0)|£ •9|doadTV3i|)|o>(3env2 (VSfl 'ajungseuioujJn/ZIt 13S>inVlSVA tarjolla tänään tarinlla tänään o n Jy'kkärin osasto, jossa kerrotaan vinkkejä I d i J U l I d I d l l d d t l J y v ä s k y | ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@cc.jyu.fi POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: to 2.9. Jungle Brothers (USA) & Urbaanilegenda, pe 3.9. Hip-Hop Panee, la 4.9. Giant Robot & Elisabeth Underground, su 5.9. Vader (POL), Sotajumala & Torture Killer, to 9.9.-la 11.9. Kickstart Festival. Bar 68: pe 3.9. Machine Men, la 4.9. Dirty Deeds Indeed. llokivi: pe 3.9. Wake Up! DJ:t Mekaanikko, Chemistry & InTrouble, Buguyaga. la 4.9. CW Club: JKL Hardcore Punk Attack, No Rest (BRA), Wasted, Frivolvol, pe 10.9. Pian B, la 11.9. Club Kaappi, la 11.9.-su 12.9. Go-lautapeliturnaus yläkerrassa. Vakiopaine: pe 3.9. Ailamari Vehviläinen & Matti Ekman, pe 10.9. Risto (TRE). Molempiin vapaa pääsy. Jazz Bar: to 2.9. Tolonen plays Coltrane jazzliitto, la 4.9. Pepe VVilberg & Band, pe 10.9. Otra Vez, la 11.9. Oriental jam. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylän Sinfonia: Tuttuja tunnelmia -konsertti ke 8.9. klo 19 Jyväskylän teatteritalolla. Mozartin parhaita -konsertissa esiintyy Grigori Sokolov ke 15.9. klo 19 Jyväskylän teatteritalolla. Suomalainen Konservatorio: Konservatorio Soi! ma 13.9. JAMK:n Kamarimusiikkisalissa klo 18. Vapaa pääsy. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: perusnäyttely Alvai Aalto Arkkitehti. Lisäksi 31.10. saakka Markku Pääkkösen Läpinäkyvä seinä, arkkitehtuuriin liittyviä teoksia. Jyväskylän taidemuseo: Holvi & Suoja: 10.9. alkaen Kansainvälinen valokuvauksen triennaali LUMO. Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttely Perintönä ympäristö. Keski Suomen luontoa vanhimmasta kallioperästä 2000-luvun kohteisiin. Lisäksi 26.9. asti Alvar Aalto Design -seminaariin liittyvä näyttely Chokes Valintoja. Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttelyt Keski-Suomi Maakuntako sekin on? ja Jyväskylä Kaupunkiko sekin on? Lisäksi keraamikko Hanna Tynkkysen näyttely 26.9. saakka. Suomen käsityön museo: perusnäyttelyt Aikamatka ja Käsityössä elämän tuntu. Lisäksi 19.9. saakka Findiansintiaanien jäljillä. Esillä on aseita, vaatteita sekä taideteoksia. 3.10. saakka ValoKUVAkudos Soile Hovilan kuvakudoksia. Jyväskylän työväenopisto: Raija Jokisen tekstiilitaideteoksia 11.9. asti. Galleria Harmonia: 5.9. asti kesävieraina Elizabeth Hobbs, Joy Gerrard ja Anna Ruth. Esillä on animaatioita, digitaalivedoksia ja piirustuksia. 10.9. alkaen Kansainvälinen valokuvauksen triennaali LUMO. Jyväskylän yliopiston museo: Opiksi ja huviksi, näyttely yliopiston museon kokoelmista sadan vuoden ajalta. Galleria Pinacotheca: 24.9. saakka Johanna Jormakka ja Marja-Leena Pulkkinen. Galleria Mystic: Moosa Myllykankaan metallitaidetta 19.9. saakka. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Juurakon Hulda ensi-ilta la 4.9. klo 19, muut esitykset: to 9.9. klo 19, pe 10.9. klo 19, la 11.9. klo 14 ja 19. Mobile Horror pe 3.9. klo 19, pe 10.9. klo 19 ja la 11.9. klo 19. Uppo-Nalle ja Rohkea Reetta ti 14.9. klo 18. Heikko Esitys ti 14.9. klo 19. Ad Astra: William Shakespearen kootut teokset (lyhennelmä) Baari Vakiopaineen alakerrassa pe 3.9. klo 19 ja su 5.9. klo 15. Luontotapahtuma Salaiset saraikot la 4.9. klo 10 alkaen yliopiston päärakennuksessa. Lehtori Veli Saari luennoi ja kutsuu opastetulle retkelle maakunnan erikoiskohteisiin. Alipaine-klubissa ständ up-homiikkaa su 5.9. Baari Vakiopaineessa klo 21 alkaen. Vapaa pääsy. Uusien opiskelijoiden vastaanotto li 7.9. yliopiston päärakennuksen juhlasalissa klo 17 alkaen. Ilmaiskonsertu' Lounaispuistossa klo 19. Esiintymässä BetoiiiHank ja Elliot. Lukuvuoden 2004-2005 avajaiset 8.9. Avajaishartaus klo 12 vanhassa juhlasalissa. Päärakennuksen juhlasaliin voi siirtyä klo 13. Kampuksen alueella kulttuuriohjelmaa ja yllätysesiintyjiä. Naisten yliopisto -näyttely yliopiston kirjastolla 8.9. alkaen vuoden loppuun asti. Järvi kutsuu melovia TEKSTI: HANS-PETER VVECKMAN KUVA: UUVE S Ö D O R KANOOTTIFESTIVAAL1 järjestetään jo neljättä kertaa Mattilanniemen rannassa lauantaina 4.9. kello 10 alkaen. Hyvää vauhtia perinteeksi muodostuvassa ulkoilupäivässä kokoonnutaan kisaamaan ja mahdollisesti myös kastumaan. Tapahtuman järjestää yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa melontakoulu Meloiloa. Järjestäjät toivottavat sekä opiskelijat että henkilökunnan tervetulleiksi kilpaan, ja kaikki muut kiinnostuneet yleisöksi seuraamaan ja kannustamaan kilpailijoita. Luvassa on lajeja aloittelijoille ja urheilua pidempään harrastaneille. Kevyemmässä intiaanikanoottien sarjassa kilpaillaan kolmen hengen joukkuein noin viiden minuutin matkoilla. Lake Challenge on yksilölaji ja tarkoitettu kunnollaan kokeneemmille. Rata koostuu uinti-, juoksu-, pyöräilyja kajakkimelontaosioista, ja se kestää kokonaisuudessaan puolisen tuntia. Oman pyörän tuominen on suositeltavaa, mutta pyörän saa kisaa varten käyttöön myös paikan päältä. Jyväsjörvellä mitellään kanoottifestivaalin merkeissä jälleen ensi lauantaina. Mukana on myös kajakkipoolo-turnaus, jota kannattaa tulla katsomaan vaikkei osallistuminen innoslaisikaan, sillä laji on järjestäjien mukaan erikoisuudessaan näkemisen arvoinen. Mattilanniemen alueella on festivaalin yhteydessä tiedossa myös musiikkia ja taide-esityksiä. Mukaan ehtii vielä, ja järjestäjät kannustavatkin kokoamaan omia joukkueita kisoja varten. Ilmoittautumista toivotaan torstaihin 2.9. mennessä. Kanoottikisa maksaa opiskelijajoukkueelle 24 euroa, muille 30 euroa, kun taas Lake Challengeen osallistuminen maksaa opiskelijoille 20 euroaja muille 25 euroa. Osallistumismaksuun sisältyvät välineet, sisäänpääsy illan lopettajaisjuhliin ja arpajaislippu. Osa festivaalin tuotosta lahjoitetaan Jyväskylän Näkövammaisien koululle. Lauantain lopuksi on tiedossa päättäjäisiltama kello 21 alkaen Hotelli Albassa, jossa jaetaan eri sarjojen voittajille tunnustusta. Palkintoja myönnetään myös parhaalle kisa-asusteelle ja parhaalle kannustusryhmälle. Ulan kohokohtana arvotaan lento Pariisiin kaikkien osallistuneiden kesken. • Lisätietoja: www.meloiloo.net/(estival news in english RECTOR SALLINEN ENJOYS HER WORK Usually ten-year olds play with their toy cars or Barbie dolls but Aino Sallinen. the rector of the University of Jyväskylä, moved away from home to start the secondary school when she was ten years old. Sallinen, now 56 years old. has been in her office for over 12 years. She thinks her work is challenging and thai she still has lots of energy for it. CANOE FESTIVAL ATJYVÄSJÄRVI The fourth Canoe Festival will be held on Saturday September 4th, on the lakeside of Mattilanniemi. The main event has participating teams from both university and polytechnic. Canoes will be floating on the vvaves from lOam onwards and the action will end by 7pm. More info (in Finnish): www.meloiloa.net TREATS FOR FILM FREAKS Kampus Kino will start its autumn season on Tucsday September 14th with an award-winning document Boivling for Columbine by Michael Moore. During the last week of September there will be six movies on offer in the place of usual one as the Love and Anarchy festival visits Jyväskylä. Showings start at 7pm in the: downstairs of Student Union building. Doors open a half an hour before for ticket sales. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN
• • Jyväskylän ylioppilaslehti 9/2004 | Lyhyt johdatus Jyväskylään Jahka opiskelija on oppinut löytämään kotiinsa ja luentosaliin, on aika tutustua muuhun kaupunkiin. Seuraavassa Jylkkärin toimituksen erittäin subjektiiviset valinnat siitä, mikä Jyväskylässä on olennaisinta. RUUMIS: Kaupallisten liikuntapalveluiden ohella jo Seminaarinmäen ytimessä on lukuisia opiskelijahintaisia liikuntapaikkoja; Liikuntatieteiden rakennuksen lisäksi täältä löytyvät uimahalli Aaltoalvari, voimistelusali Ryhtilä sekä Kampuksen kenttä. Yliopiston opiskelijoiden paras ruumiillisen kulttuurin ystävä on yliopistoliikunta. Katso www.jyu.fi/yoliikunta. Talven tultua Jyväsjärven jäälle tehdään luistinrata, jota kelpaa opiskelijankin sirklata. SIELU: Kun tenttikirjat käyvät puuduttamaan, kannattaa pistäytyä Jyväskylän kaupunginkirjastossa (Vapaudenkatu 39—41) tai lukuisissa tulevaisuudessa lakkautettavissa sivukirjastokin Kampuksen kupeessa sijaitsee pieni ja tunnelmallinen Jyväskylän vanha antikvariaatti (Kauppakatu 2). Keskustaa kohti kulkemalla vastaan tulevat myös Divari Kangas (Kauppakatu 8) sekä arvonsa tunteva Päijänne antikvariaatti (Kauppakatu 16). Kaupunginteatterissa (Vapaudenkatu 36) voit nähdä verovaroin tehtyä laitosteatteria Tämän lisäksi kaupungissa toimii lukuisia harrastajateatteriryhmiä ilman pysyviä tiloja. Jyväskylän sinfoniaorkesterille suunniteltiin talo Kirkkopuiston kulmalle. Paikalla on jo viidettä vuotta parkkipaikka, joten konsertit pidetään kaupunginteatterissa. Museoiden ja gallerioiden näyttelyistä löydät tiedot Jylkkärin menovinkeistä (viereisellä sivulla). BAARIT: Bar 68 (Väinönkatu 9) kerää seiniensä suojaan mustiin vaatteisiin ja kovaääniseen rockiin mieltyneet. Blazessa (Yliopistonkatu 36) kokoontuvat erityisesti mustan tanssimusiikin ja tiistaisin myös halvan oluen ystävät. Elohuvi (Väinönkatu 31) on kaupungin suurin ja suosituin yökerho, joka näkyy ajoittain myös jonojen pituutena. Explosive (Puistokatu 1) eli kantapeikkojen suussa Pommibaari on askeettisesti sisustettu pikku juomapiste. llolövi (Keskussairaalanne 2) on JYYn tiloissa toimiva opiskelijatapahtumien Tonava. Jazz Bar (Puistokatu 2-4) on valtakunnallistakin tunnustusta saanut ravintola elävän rytmimusiikin diggareillc. Punaniska (Asemakatu 7) on kossuja lenkkimakkarakulttuurin ylpeä tukikohta kaupungin ytimessä. Sormilla (Vaasankatu 21) on pitkät perinteet mm. opiskelijapoliitikkojen juonittelupaikkana. Vakiopaineessa (Kauppakatu 6) vallitsee humanistis-taiteellinen ja luvalla sanoen varsin savuisa atmosfääri. Ylä-Ruth (Seminaarinkatu 19) sijaitsee yliopiston kirjaston vieressä. Vanhemman polven kulttuuriväen kohtauspaikka. PIIRROS: HANS-PETER WECKMAN NÄKÖALAT: Parhaat puitteet romanttiselle toiminnalle tarjoavat esimerkiksi Jyväsjärven ranta iltavalaistuksessaan ja Seminaarinmäki hämärän tullen. Laajavuoren laelta ja Harjun Vesitornin huipulta näkee koko kaupungin ja tarvittaessa ylikin. Eläkeläiseen panostetaan, opiskelijaa painostetaan TALLA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. MISSÄ ON se poliitikko, joka uskaltaa sanoa, että eläkkeiden korottamiseen on tässä yhteiskunnassa pitkällä aikavälillä aivan viimeiseksi varaa? Ihmiset jäävät eläkkeelle nykyään jo kuusikymppisinä, vaikka elinajanodote on pidentynyt ja pitenee koko ajan. Lisäksi työ on kautta linjan fyysisesti kevyempää kuin aikaisemmin. Samalla tulevat työtätekevät ikäluokat meidän ikäluokkamme joutuvat tekemään enemmän työtä, jotta kasvavat eläkemenot pystytään kattamaan. Eläkkeet pitää kuitenkin maksaa, koska suuret ikäluokat ovat ne aikanaan itselleen luvanneet. Eläkeläisten asioista ovat huolissaan kaikki. Aivan äskettäin hallitus päättikin seitsemän euron korotuksesta kansaneläkkeeseen, koska alkoholiveron alennuksen vuoksi vuosittainen eläkkeiden indeksikorotus jäisi olemattomaksi. Eläkkeiden tasokorotukseen löytyi muitta mutkitta 47 miljoonaa euroa. Opiskelijat voivat vain haaveilla opintorahan korotuksista, indekseihin sitomisesta puhumattakaan. Opiskelijat saavat osansa hallituksen toimenpiteistä, kun ensi vuonna mitä todennäköisimmin astuu voimaan ajallisesti rajattu opinto-oikeus. Suomessa muka opiskellaan liian kauan, vaikka todellinen ylempään korkeakoulututkintoon käytetty aika on keskimäärin 5,1 vuotta. Alasta riippuen valmistumisajat vaihtelevat noin neljän (terveystieteet) ja kymmenen vuoden (arkkitehdit) välillä. Opiskelun osa-aikaisuus on suomalaiselle järjestelmälle luonteenomainen ilmiö. Opiskelijat tulevat ikävuosissa katsoen varsinaisesti työelämään myöhemmin kuin joissakin muissa maissa, koska he opiskelujensa aikana ovat työelämässä. Tämä nyt sitten on ongelma, jonka opetusministeriö haluaa ratkaista pistämällä opintooikeudelle aikarajat. Mitä järkeä? Ei mitään. Mikäli ja kun uudistus menee läpi, yksi asia on varmaa. Jatkossa ei enää tule tutkintoja, joihin on käytetty kahdeksan, kymmenen tai varsinkaan kaksitoista vuotta. Kun tilastot kaunistuvat, ministereitä ei enää hävetä juoda kahvia ulkomaisten kollegojensa kanssa. ANTTI VESALA JYYN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI
• • • • • AKiftj o y TEE KIMPPATILAUS, SAAT OMAN KIRJASI KAUPANPÄÄLLE) ATK -PALVELUT Tarvetta tietokoneelle' Ongelmia konct-n kans'>3'' MellU uudet )a käytetyt Ka*at • . ' • . . • . . • • . . • • : • • 014) 583 I M | wwv. • • • katu 2 | -1052'; r . 'IS633 ELOHUVIN SYYSKUU a Keskiviikkona 1.9 a " * a Ignition house party • CHIPPENDAUS • Torstaina 2.9. •Vii*-» >.• The British Chippendales show m /V • Keskiviikkona 8.9 • 1 amoiirettes 11 ILamourettes Keskiviikkona 15.9 lllumination house & techno bileet Keskiviikkona 22.9. Miss Limusiini Perjantaina 24.9. EGOTRIPPI kuukauden artisti p I n h 11 w i t 32 A.8-—* «.-« » 4 «•<• »'-04 L % ^ W „ " • ' " » • v a f c i " < * OMatocua (.1 p* Sfl • V ' " ^ ' • p W / a a v a „ Tilatessasi vähintään 20 samaa kirjaa, saat oman kirjasi ilmaiseksi. Kun tilaat vähintään 10 samaa kirjaa, saat tilauksestasi 10% alennuksen. Alennusta ei myönnetä tarjouskirjoista. Lue tarkemmat ohjeet nettisivuiltamme: www.akateemincn.com ja laita tilauksesi tulemaan! Tsekkaa samalla maan monipuolisimmat palvelut opiskelijoille: • uskomattoman hyviä kirjatarjouksia • pysyvästi edulliset hinnat • monipuoliset eri alojen kirjavalikoimat • varmat, nopeat ja maksuttomat toimitukset kaikkialle Suomeen Kysy lisää: Piia Kaukonen, puh. (09) 121 4319 sähköposti: opiskelijatö>akateeminen.com AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA www.akateeminen.com J Y V Ä S K Y L Ä N 6N6RGIA Kun sähkönkäyttöosoitteesi muuttuu Tee muuttoilmoitus Internetissä www.jenergia.fi Säästät euroja ja energiaasi Synergiaa.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2004 Q Maaseudun puolesta kahden talon kylästä Jyväskylän yliopistoon syksyksi 13 uutta virkaprofessoria TEKSTI: TONI PELTONEN PIIRROS: HANS-PETER V/ECKMAN KAHTA TALOA pienempää kylää on vaikea löytää. Maaseuiututkimuksen nelivuotiseen professuuriin nimitetty Kari Ilmonen asui perheineen vuosikaudet vireässä Kälviän Ruotsalon kylässä, mutta sitten piti kokeilla asumista meren rannalla. Syrjäisessä Puotiniemen kylässä on naapurina vain yksi leskirouva. Jo 1980-luvulta Jyväskylän yliopiston Chydenius-instituutissa Kokkolassa työskennellyt Ilmonen on tottunut matkaan meren ja maaseudun rauhasta töihin hieman etelämmäksi. Samoin professuurin tutkimuskohteeksi asettuva maaseutukulttuuri on tuttu jo lapsuuden kesistä. "Isän ja äidin kautta on pienviljelijätaustaa, mutta kuten yleensä siihen aikaan, vanhemmat siirtyivät myöhemmin töihin tehtaaseen", Ilmonen kertoo. Maaja metsätalousministeriön osittain rahoittamassa pestissä likaa EU-ajan Suomessa. "Maaseudun puolestahan tätä työtä tehdään. Ihmiset tarvitsevat maaseutua. Jos ei asumisen, niin ainakin olemisen ja viihtymisen ympäristönä", Ilmonen sanoo. Tutkimuskokemusta tuoreella professorilla on maaseudun kulttuuritapahtumien vaikutuksista^ärjestävään paikkakuntaan. Tuttuna hyvänä esimerkkinä Ilmonen mainitsee Kaustisen kansanmusiikkifestivaalin. Kaustisen festivaalia pienemmilläkin tapahtumilla on vaikutuksensa. Vaikka muutaman sadan ihmisen parin vuorokauden mittainen asukaslisäys ei tuo paikkakunnalle pysyvää muutosta, kulttuuritempauksilla on jo oman kunnan asukkaille merkitystä. Vielä parempi, jos ympäristökuntien väki saadaan liikkeelle. "Tapahtumat eivät ratkaise maaseudun suuria ontaa myös kiinnittymään kotiseutuun." "Maallemuuttamisen kannalta saattaa ison kulttuuritapahtuman järjestämisellä omalla paikkakunnalla olla merkittäväkin asia, kun ihminen miettii ykköstai mahdollisen kakkosasuntonsa sijaintipaikkaa." Kansankulttuurin puolelta Ilmonen mainitsee yhteisen tavoitteen Suomalaisen kansankulttuurikeskuksen perustaJyväskylän yliopistossa 1.8.2004 viroissa aloittavat professorit: Ilmonen Kari, maaseutututkimus (määräajaksi 30.6.2008 as«) Itkonen Hannu, liikuntasosiologia Järvenpää Marko, laskentatoimi Kauppinen Anneli, kielikasvatus Korhonen Pekka, valtio-oppi, maailmanpolitiikka Kuitunen Markku, ympäristötieteet Pellinen Jukka, sisäinen laskentatoimi Poikkeus Anna-Maija, varhaisja alkukasvatus Puuronen Seppo, tietojärjestelmätiede Salo-Lee Liisa, kulttuurien välinen viestintä (määräajaksi 31.7. 2009 asti) Törmä Päivi, fysiikka, nanoteknologia Viiri Jouni, matematiikan ja luonnontieteen pedagogiikka Whitlow Harry, kokeellinen materiaalifysiikka monen yrittää kulttuuritutkimuksen taustallaan tutkia ja tukea Suomen maaseudulla asuvien arkipäivää. Taustalla on tietenkin huoli maaseudun rakenteellisista ongelmista miten maaseutu jaksaa jatmia, mutta henkisellä puolella ne saattavat avata uusia näkymiä tulevaan ja autm i s e s t a Kaustiselle. "Kansanmusiikkia ja -tanssia, ite-taidetta eli kansantaideteoksia, tarinankerrontaperinnettä", tuore professori luettelee vaalinnan arvoisia kohteita maaseutukylissä. • OPETUSMINISTERI AGORASSA 7.9. Opetusministeri Tuula Haatainen vierailee Jyväskylän yliopistossa ja on henkilöstön ja opiskelijoiden tavattavissa tiistaina 7.9. klo 10.00-11.15 Agoran auditorio l:ssä. Ohjelmassa on ministerin alustus ajankohtaisesta korkeakoulupolitiikan aiheesta sekä kysymyksiä ja keskustelua. Haastattelijoina toimivat rehtori Aino Sallinen ja JYYn korkeakoulupoliittinen sihteeri Antti Vesala. JÄRJESTÖT TUTUKSI PÄÄRAKENNUKSELLA Jos toiminta opiskelijatai kansalaisjärjestöissä kiinnostaa, kannattaa pistäytyä torstaina 2.9. JYYn järjestömessuilla. Yliopiston päärakennuksessa klo 10-15 pideltävillä messuilla on edustajia yli 40 järjestöstä. Järjestömessut järjestetään opiskelijakorttien jaon yhteydessä, joten uusilla opiskelijoilla on mainio tilaisuus tutustua eri järjestöjen toimintaan. SELVITYSMIES: DI-KOULUTUS JYVÄSKYLÄÄN Opetusministeriön selvitysmies Paavo Uronen esittää Jyväskylän yliopistolle oikeutta kouluttaa kandidaattitutkinnon suorittaneista diplomi-insinöörejä. Yliopisto on jo pitkään haikaillut Dl-koulutustatutkintovalikoimaansa. Tutkintojen tavoitemäärä olisi ehdotuksen mukaan 50 ja opiskelijoiden pääaineet olisivat informaatiotekniikka ja teollinen fysiikka nanoelektroniikka mukaan lukien. Yliopisto haki sataa tutkintoa. Jyväskylän yliopistolla on valmiudet aloittaa koulutus jo vuoden 2005 syksyllä, mikäli selvitysmiehen esitys menee tänä syksynä valtioneuvoston käsittelyssä läpi. Kuopion yliopistolle Uronen antoi kylmää kyytiä, eikä nähnyt siellä syytä aloittaa omaa Dl-koulutusta. Valtakunnallisesti selvitysmies esittää, ettei tekniikan alan kandidaattitason koulutusta ja sisäänottoa lisättäisi. Ylioppilaskunta, palveluksessanne TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: HANS-PETER V/ECKMAN KOHTELIKO TENTAATTORI epäoikeudenmukaisesti? Onko katto lähdössä pään päältä pois? Haluaisitko tutustua vaihto-opiskelijoihin? Onko sinulla hulppea idea aivan uudenlaisesta kulttuuritapahtumasta, jonka järjestämiseen kaipaisit neuvoa? Jos vastasit kyllä, sinulla on mitä todennäköisimmin asiaa JYYn sihteereille. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta eli JYY on kaikkien Jyväskylän yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden muodostama yhteisö, jonka keskeisin tehtävä on opiskelijoiden edunvalvonta. JYYn toiminta keskittyy ylioppilastalo Ilokiveen, jonka uumenista tavoitat useimmat työntekijät. Heitä saaja pitää lähestyä, milloin aihetta on. Arto Alajoutsijärvi, 30, tuli ylioppilaskunnan sosiaalisihteeriksi hieman mutkan kautta. Mies ehti nimittäin olla töissä Kelan opintotukikeskuksessa ennen kuin tuli töihin JYYhyn. Alajoutsijärvi listaa opintotukeen tehdyt muutokset ja opiskelija-asuntoasiat sektorinsa suurimmiksi haasteiksi. Minna Hautamäki, 23, on ennen Edessä Arto Alajoutsijärvi ja Simo Pöyhönen. Taustalla Mari Meriläinen, Marika Kärki, Minna Hautamäki ja Laura Laakso. Kuvasta puuttuvat kopo-sihteeri Antti Vesala ja toimistosihteeri Mirja Ritvonen. kulttuurisihteerin pestiään ehtinyt jo toimia aktiivisesti ylioppilaskunnassa. Viime vuonna Hautamäki istui JYYn hallituksessa, ja hän on myös toiminut valtio-opin ainejärjestön puheenjohtajaAsemastaan kulttuurisihteerinä Hautamäki toteaa, ettei hän aio tyrannina päättää, mitä tehdään, vaan pyrkii auttamaan kulttuuritoiminnasta kiinnostuneita parhaan kykynsä mukaan. "Täällä on osaavaa ja innostunutta porukkaa, jotka pitää vain päästää toteuttamaan ideoitaan." Kansainvälisten asioiden sihteeri Mari Meriläinen, 28, huolehtii siitä, ettei Jyväskylään saapuvien vaihto-opiskelijoiden koti-ikävä kasva liian suureksi. Tänä syksynä käynnistyy uusi kokeilu, Ilokiven ruokalassa kerran kuussa kokoontuva Cafe Lingua. "Ajatuksena on, että eri pöydissä on eri kielten natiivipuhujia, ja saman pöydän ääreen voivat kokoontua ne, jotka haluavat kokeilla kielitaitojaan." Meriläinen toivoo, että myös ainejärjestöt aktivoituisivat värväämään omien laitostensa ulkomaisia opiskelijoita mukaan toimintaansa. JYYn työntekijät vaihtuvat tiuhaan tahtiin, mutta Antti Vesalalla, 25, lähtee käyntiin jo neljäs vuosi korkeakoulupoliittisena sihteerinä. "En tiedä, pitäisikö ajatella itseänsä instituutiona vai kehäraakkina. Jätän sen muiden arvioitavaksi." Vesala toivoo, että opiskelijat kiinnostuisivat biieitämisen lisäksi valiokuntatyöstä. Kopovaliokuntaa hän markkinoi vetävällä iskulauseella "Ole mälsä, ryhdy kopoksi." Ylioppilaskunnan keskustoimistossa työskentelevät pääsihteeri Simo Pöyhönen, tiedotussihteeri Marika Kärki sekä toimistosihteeri Mirja Ritvonen. Jollet vielä ole saanut opiskelijakorttiisi lukuvuositarraa, niin kannattaa pistäytyä keskustoimistossa. Kortepohjan ylioppilaskylän Lillukassa majaansa pitää vapaa-aikasihteeri Laura Laakso, 26. Laaksolla on yo-kylään omakohtaista tuntumaa, sillä hän asuu siellä nyt jo kolmatta kertaa. Vapaa-aikasihteeri ja Kortepohjan vapaa-aikatoimikunta, KVAT, tekevät parhaansa sen eleen, ettei Kortepohja olisi pelkkä opiskelijaghetto vaan vireä kyläyhteisö. "Viime keväänä aloitetut monikulttuuriset tyttöjen illat vetivät hyvin ihmisiä, ja niitä on tarkoitus jalkaa. Minulla on tultuja, jotka tekevät työtä maahanmuuttajien kanssa, joten heidän kauttaan saan näihin iltoihin vieraita." Ilokiven naapuritalossa Opinkivessä sijaitsee Jyväskylän Ylioppilaslehden eli Jylkkärin toimitus. Päätoimittaja Toni Peltosen luotsaamassa toimituksessa työskentelevät myös toimittaja Juha Mäkinen sekä siviilipalvelusmies HansPeter Weckman Toimitus ottaa mielellään vastaan palautetta ja juttuideoita. •
• • • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2004 Aino yhdistää kovan ja pehmeän Yliopiston komppeissa vapaa-ajallakin. Aino Sallisen tyttären koirat Bartok ja Armando pääsevät välillä rehtorilliseen totutukseen.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2004 Q Yleensä kymmenvuotiaat leikkivät pikkuautoilla tai barbeilla. Aino Sallinen muutti 10-vuotiaana pois kotoaan aloittaakseen oppikoulun. Nyt 56-vuotias Jyväskylän yliopiston rehtori on ollut virassaan yli 12 vuotta. Mistä löytyvät jatkossa Sallisen haasteet? TEKSTI: TONI PELTONEN, KUVAT: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN E N S I M M Ä I N E N Y Ö poissa kotoa. Onneksi taiteilija Vilho Lammen sukulaisten luota löytyi läheltä Limingan koulua huone. Oppikoulunsa pian aloittava pikkuAino ci saa unta ja kello raksuttaa eteenpäin vieraassa hetekassa pyöriessä. Seinille on ripustettu taiteilijan demonisen kauden tauluja, jotka tarttuvat silmiin tahtomattaan. Pelko hiljentää puheliaan tytön. "Halusin raivokkaasti oppikouluun. Sisukkuus kuvasi minua jo lapsena. Etenin sisukkaasti päämäärään." "Maalla tietenkin arvostettiin ruumiillista työtä, mutta isä aina sanoi, että lue niin pitkälle kuin pää kestää." Pää on kestänyt. Lukemiset veivät Aino Sallisen yhdeksi Lumijoen pitäjän ensimmäisistä ylioppilaista sekä Pohjoismaiden ensimmäiseksi puheviestinnän professoriksi Jyväskylän yliopistoon. Pioneeriura jatkui, kun Sallinen nimitettiin yliopiston rehtoriksi vuonna 1992 ensimmäisenä naisena Suomessa ja toisena Pohjoismaissa. "Olin aina kohtuullisen hyvä koulussa, mutta en ollut mikään pinko. Minulla oli paljon harrastuksia. Lauloin kuorossa, otin pianotunteja ja esiinnyin." Sosiaalinen tyttö organisoi myös asioita. Sallinen muistaa nauraen saunan eteisessä jarjeslamiään juhannusjuhlia. "Järjestin ohjelman ja tarjoilut. Tein näytelmän, tansseihin koreografiat, kuulutukset, puvustuksen ja lavastuksen." Sallinen tottui siihen, että sisarusparven esikoisen piti aina tehdä enemmän kuin muut. Vanhin myös oppi olemaan esimerkkinä muille. Rehtorinakin hän on esimerkki. Yliopiston viralliselta käyntikortilta odotetaan paljon ja muodollisuus on sana, joka toistuu, kun pyytää ihmisiä kuvailemaan Sallista. Sallinen ymmärtää kuvailun, vaikka ei selkeästi pidä siitä. Rehtori toteaa, että asema leimaa ihmistä, ja että hänen voimakas tarpeensa tehdä organisoidusti työtä voidaan tulkita muodollisuudeksi. "Tietenkin jos on liian muodollinen, se menee etäisyydeksi, eikä enää saa kontaktia ihmisiin", Sallinen toteaa mietteliäänä. O PPIKOULUN luokkaretkellä Sallinen vieraili ensi kerran Jyväskylässä. Yliopiston koivukuja piirtyi mieleen ja kaupunki tuntui heti omalla. Jyväskylän ylipistolla hän aloittikin myöhemmin kirjallisuuden opinnot. Ainoastaan maisterin paperit Sallinen kävi hakemassa Oulusta, koska ajautui erimielisyyksiin gradunsa tarkastajan kanssa. "Omasta kokemuksesta johtuen olenkin sanonut, että niin kauan kuin olen rehtorina, opiskelijoita ei simputeta." Opiskelijoiden asema onkin yksi rehtorin jatkuvan pohdinnan kohde. Tällä hetkellä huolenaiheena on se, että laitokset tarjovat sivuaineopiskelijoille erilaista opetusta kuin pääainelukijoille. Sallisen mielestä molemmille pitäisi tarjota parasta mahdollista opetusta. Latinan kielen kohtalo on ollut Jyväskylän yliopistossa kevään ja kesän kuuma peruna. Aihe nousi jopa valtakunnan julkisuuteen, kun humanistinen tiedekunta esitti latinan professorin ja lehtorin virkojen lakkauttamista. "Minun rehtorikaudellani ei latinaa lakkauteta", Sallinen toistaa jo yliopistoväelle tutun lauseensa. Sallinen on pyytänyt tiedekuntaa miettimään ehdotuksia, joilla turvattaisiin sekä latinan kielen asema että vahvistettaisiin antiikin tutkimusta. Rehtoraatista ei löydy tällä hetkellä minkäänlaista oppiaineiden lakkautuslistaa, mutta rehtori kuitenkin näkee opetusohjelmissa sivuainerönsyjä, jotka pelkästään appronpoikasina ovat kalliita. Diplomi-insinöörien tutkinnonantooikeuden lisäksi rehtori ei näe muita uusia aineita lähivuosina Jyväskylässä. Ei lääketiedettä eikä juridiikkaa. Elokuun lopussa selvitysmies suosittelikin Dl-koulutuksen aloittamista Jyväskylässä. Rehtori ottaa raportin vastaan tyytyväisenä, sillä se on monen vuoden lobbaustyön tulos. E L O K U U S S A Kokoomus esitti, että nykyinen opetusministeriön rahanjakomalli, jossa yliopistoille jaetaan määrärahoja valmistuneiden tutkintojen ja tavoitteiden perusteella, pitäisi korvata toisella. Perusteena oh, että tulospaineissa yliopisto-opetuksen taso on laskenut. Sallinen pitää nykyistä rahanjakomallia pääosin käyttökelpoisena, olihan hän ensimmäisissä työryhmissä mukana sitä suunnittelemassa. Arviointitarpeen hän kuitenkin myöntää. "Se on terävöittänyt paljon yliopiston toimintaa ja tuonut sellaista tuloksellisuutta, mitä yhteiskunta vaatii. Kirkkain silmin voin sanoa, että Jyväskylän yliopisto on hyötynyt tästä mallista." Tutkimuksen osuutta pitäisi rehtorin mukaan mallissa lisätä, mutta malli ei voi perustua raskaaseen laadunarviointiin. Sallinen ei pidä mielekkäänä, että pienessä maassa samat ihmiset arvioisivat jatkuvasti toisiaan. Huolen yliopisto-opetuksen laadusta rehtori allekirjoittaa aiheellisena. "On jo korkea aikakin puhua laadusta. Määräretoriikka on hallinnut keskustelua niin kauan. On puhuttava kurssisisällöistä ja siitä, ovatko asetetut tutkimuskysymykset relevantteja." Vaikka toisaalta Sallinen katsoo, että tutkijakoulujen myötä tohtorintutkintojen laatu on parantunut. "Varmasti joskus tulee vastaan piste, jossa laatu laskee. Tällä hetkellä tohtorin tutkinnoissa erottuu vahva kärkijoukko, jonka taso on vain noussut. Tietenkin toisessa päässä saattaa olla väitöskirjoja, joiden ei olisi pitänyt mennä läpi." Rehton pitää kuitenkin Jyväskylän tilannetta hyvänä, sillä yliopistossa on pitkään pyöritetty mittavia opetuksen ja tutkimuksen laatuhankkeita. Portin pitää olla tiukka myös gradujen suhteen. Sallisen mukaan mieluum"En o/e millään tavalla rehtorina väsynyt, kyllästynyt tai turhautunut. Virtaa riittää." min jäädään tutkintotavoitteiden alle kuin annetaan periksi laadussa. "Olisi oman oksan sahaamista, jos yliopistossa tingittäisiin laadusta rahan ja tuloksellisuuden takia." S A L L I N E N O N SELVÄSTI tyytyväinen rehtorikautensa tuloksiin. Aloittaessaan tehtävässä ei hän villeimmissä kuvitelmissaankaan aavistanut, että 2000-luvulle tultaessa Jyväskylän yliopisto olisi maan toiseksi eniten tutkintoja ulos pullauttava korkeakoulu. 'Yksi tärkeä menestystekijä on, että yliopistoa on kasvatettu orgaanisesti. Jo syntyneen osaamisen jatkeeksi, eikä aivan nollatilanteesta." Rehtorin roolissa Sallinen pitää vahvuuksinaan luonteensa päämäärätietoisuutta ja sisukkuutta. Optimistinen elämänasenne ja viestinnän kokemus ovat avuksi. Yliopiston etujen ajamista helpottaa myös jo kertynyt laaja yhteiskunnallisten suhteiden verkosto. "Minulla on jatkuva voimakas kehittämishalu. Usko siihen, että asiat voidaan tehdä paremmin. Jaksan pitkiäkin prosesseja ja epävarmuutta." Työssä auttaa myös se, että Sallinen jo lapsena oppi arvostamaan erilaisia ihmisiä. Kotona oli palkollisia ja Sallisen isällä oli myös holhokkeja, joille perheen lapset veivät ruokaa. Heikkoutenaan rehton mainitsee vahvuusluetielostaan huolimatta ensimmäisenä kärsimättömyyden. Aino Sallinen tietää itse hyvin, että jotkut voivat kokea hänen luonteensa vahvatahtoisuuden kielteisenä. Siksi hän ylittääkin joka tilanteessa antaa ihmisille tilaa. Sallisen neuvottelukokemus on jalostunut toimintamalliin, jossa on kovat tavoitteet, mutta pehmeät keinot. 'Tietynlaisena elämänohjeena on ollut, että yritän yhdistää kovuutta ja pehmeyttä. Neuvottelutilanteessa voi joustaa ihmissuhdetasolla ja käyttää pehmeitä keinoja, jotta kovat asiat menevät läpi." Y LI 1 2 V U O T T A virassa on opettanut rehtorille tarkkuutta sanoissaan, etenkin kun puhe kääntyy ensi vuonna päättyvään viidenteen rehtorikauteen. "On liian varhaisia alkaa pohtia jatkoa. Haluan tehdä rehtorikauteni loppuun täysillä. Mitä tapahtuu kauden jälkeen, sitä en todellakaan tiedä." Viime vuonna Sallinen haki Suomen Akatemian pääjohtajan paikkaa, mutta kompastui loppumetreillä poliittiseen värittömyyteen ja sosiaalidemokraatti Raimo Väyrynen sai paikan. Jotkut ovatkin miettineet, tarjoaako rehtorina olo enää uusia haasteita. Sallinen kiistää puheet ja toteaa, että eri asia olisi, jos yliopiston kehitys olisi junnaavaa. "Olen viihtynyt työssäni todella hyvin. En ole millään tavalla rehtorina väsynyt, kyllästynyt tai turhautunut. Virtaa riittää." Sallinen vierittää aloitteen hänet virkaan jo neljästi valinneelle tiedeyhteisölle. "Tiedeyhteisö on tässä käynnistäjä. Sen pitää ensin pohtia vapaasti, mitä yliopiston johtajalta halutaan ja vaaditaan, ja sen jälkeen harkita, kuka tehtävään voisi parhaiten sopia." Rehtorina hän ei ole oman kertomansa mukaan koskaan ajatellut seuraavia vaaleja tai jättänyt taktikoiden tekemättä ikäviä päätöksiä. "Toinen kysymys on, mitä pitkän rehtorikauden jälkeen tehdään. Ennen jäätiin eläkkeelle, mutta siihen minulla on vielä kymmenen vuotta. Meneekö takaisin professorin virkaan vai hakeutuuko muualle?", Sallinen pohdiskelee. | Palaaminen Tourulaan puheviestinnän professuunin ei olisi Sallisen mukaan yksinkertainen ratkaisu, mutta ei myöskään mahdoton, vaikka pitkän virkavapauden jälkeen joutuisi aloittamaan lyöt aika tyhjästä. "Kehitys ihmistieteissä ei ole mennyt niin nopeasti, etteikö siitä pystyisi nappaamaan kiinni. Olen työssäni käyttänyt instrumenttiani ja päässyt kommunikaatiotilanteisiin, joihin ei tavallinen professori pääsisi. Aineistoa olisi paljon ammennettavaksi." Sallinen nauraa lopuksi ja on sitä mieltä, ettei vastannut jatkokysymykseen yhtään mitään Entinen radio-ja tv-toimittaja taisi kuitenkin tietää, mitä tekee. "Aina kaikki järjestyy. Luotan siihen, että elämä kantaa. En ole ahdistunut tulevasta, töitä aina riittää." Y LIOPISTON REHTORIN aikataulu on suurimmalta osin muiden vaikutuspiirissä. Sihteerin kalenterin nukat raamit kertovat, minne seuraavaksi mennään. Yksityisestä ajasta pitää taistella ja työ tuntuu ajoittain rehtorista liiankin hallitsevalta. "Rehtorin työ voi imaista aivan kaiken. Yritän pitää huolen, että jäisi aikaa latautumiseen, rentoutumiseen ja yksityiselämään." Vapaa-aikanaan puheviestinnän professori arvostaa hiljaisuutta. Yksi rentoutumiskeino rehtorin kiireisen työn vastapainoksi on vapaa ja assosiatiivinen aiyplloin voi improvisoida tai olla tekek yhtään mitään. "Hiljaisuus voi olla tervehdyttävää. Ei aina tarvitse puhua." Lumijoelta 10-vuotiaana alkanut matka on jo vienyt pitkälle. • l Mikä on suhteesi hiuksiin ja miten tuo -iihoic on imin! »imut MI.'M<n s . u n Iki-" S u t u k on vaihtele» a j.i viime .tikom.i -e on nnintiunii! . t i |opa u i n on muuttunut tv\U el in Minulla o\\ huik-ct. joiMa oi •a.» noitunut. Hiuk-.-i ovat iiukm;t harmin aihe kun tnl PÄRSTÄKERROIN ASIAA ULKONÄÖSTÄ Synnin aloilta jo kansakoulussa. jossa s a t o lakkasin k \ n s u Olen aina käyttänyt Inlliliv.i meikkiä Silloin i.il Mm Kale»fcfeg koni linkki. löin käyn iiieik.iit.is.in.i. esiUon -noitien kielen uneltam c i k i k i il-cu.u--vvp.iH.m u j.i kansallisen k t m t i t c c vastaanottoa »anon. Silloin i vaalijan kuuluukin. SHasetat) tiukkoja reunaehtoja ..';i-it os.n myös i.ioi i.iikc.i.i. d paksua pakkelia Clka Iltlt.MIl -OUUl.l.ll.Hlk-l.l " Olen Kalevala koni linkki. kuten -iloinen kielen opettajan j.i k.in-.Uh-en uleimteetm vaalijan kuuluukin. SHm.iia-i! os ,u im os taik > Muun cUo-t.uiuuiv.M-.: MI k e s ' Meikkaus »>h pienenä Poli]0i-l'oh|.umi,iiill.i -viitta • t'!i iko |>.i.i--sl p.u-Mkc; !onne!iii-i eteenpäin etunas3 Mikä tai p.u-i.ikei toimen ja p . u k c i toimen oikea suhde? P.ukenom on ehdottomasti taikeiiv ajatukset, mielipiteet n.ikcim k-et | a persoonallisuus. IVi-.-on.illi-mulen -.uoils on kunenkin muutakin kum paatit i.i pärstää, se on henktstä
• EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2004 L O U N A S 1 1 1 1 6 1 ; * L Myös vegaanivaihloehto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2.35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4.70 e JATKO-OPISKELIJA 3.95 e 1 Ilokiven ruokalistat myös netissä: http://www.jyy.h7ruokalista.php \ TI 31.8. TO 2.9. MA 6.9. Tl 7.9. KE 8.9. PE 10.9. 1 Broilersalaatti Savukalasalaatti Kasviskiusaus Herkkusienikasvisrisotto Kesäkurpitsaherkku Juurespihvit Kasvispyörykät Linssi-porkkanakeitto Yrttiporkkanasei Lohipyörykät Broilerpata Vihannesremoulade Kirjolohipastapaistos Täytetyt jauhelihaohukaiset Lindströminpihvi Chili con came Possun leike, sinappikastike Tomaattinen uunikala Jauhelihapihvi Yrtti-kalkkunakastike TO 9.9. Kinkkukastike, spaghetti KE 1.9. PE 3.9. Pinaattiletut MA 13.9. Kesäkurpitsarisotto Perunakuorukat o y e Q o i o l l O K I V I Tonnikalakääröt Kukkakaalikeitto Silakkapihvi Nakkipannu o y e Q o i o l l O K I V I Riistapyörykät Sitruuna-turskaleike Kiinalainen porsaspata Paella o y e Q o i o l l O K I V I Jauhelihalasagne JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Liikkeessämme viikko 36 on Synttäriviikko 30 v. 1.9.2004 kahvipannu kuumana, piipahda kupposelle Tuotetarjouksia koko viikon. (yU&itsv Tervetuloa! Irja . . . . . Emmi Emmi ja Katja hallitsevat myös hiustenpidennykset ja rastat. Kanta-asiakaskortti < opiskelijakortilla työstä -10 % KORTEPOHJAN I r m a Isännäntie 1, 40740 Jyväskylä, puh. (014) 252 415 Katja P a l v e l e m m e m a p e 9.00—18.00. Talviaikaan la 9 sopimuksen mukaan. SYKSYN SORTIMENTTIA Hirsjärvi, Remes & Sajavaara: Tutki ja kirjoita (Tammi) Tutkimuksen tekijän perusteos. Hanki tämä hyllyysi ja ennenkaikkea käytä sitä! 41,00 e Latvala et.al: Tutkija kertojana. Tunteet, tutkimusprosessi ja kirjoittaminen Oyväskylän yliopisto / Nykykulttuurin tutkimuskeskus) Mitä se tieteellinen kirjoittaminen oikein on? Tee positiivinen ostopäätös ja siirry tämänkin kirjan onnelliseksi omistajaksi, niin vastaus selviää. 30,00 e Launonen & Pulkkinen: Koulu kasvuyhteisönä. Kohti uutta toimintakulttuuria (PS-Kustannus) Rehtorit hoi! Tämä kirja kuuluu ehdottomasti teidän hankkia. Jos kohta on opettajien, kasvattajien kuin myös vanhempien syytä vakavasti harkita kirjan hankintaa. 29,00 e Julin et.al: YY, KAA, KOO... Arjen kuvaaja tarinoita Keski-Suomen rytmimusiikin vaiheista 1930-luvulta 1970-luvulle (Atena) Myö pojat soitettiin ja naapurin rouva toi kellariin pullaa. Mukavaa! Osta ihmeessä. 35,00 e Opiskelijan akateeminen kirjakauppa Kampu^ Kauppakatu 9 puh 260 3157 kirjamyynti@kampusdata.fi Y T H S JYVÄSKYLÄ Ajankohtaista hammashuollosta Eka vuoden opiskelija, kouluaikana olet tottunut säännöllisesti toistuviin hammastarkastuksiin kotikuntasi terveyskeskuksessa. Opiskeluaikana suusi ja hampaidesi terveydestä huolehtii YTHS. Sinulla on mahdollisuus hakeutua maksuttomaan hammaslääkärin tutkimukseen lukuvuoden aikana. Jos olet vastikään käynyt muualla hammashoidossa, voit jättää tämän vuoden tarkastuksen väliin ja tulla toisena opiskeluvuotenasi. Myöhempinä opiskeluvuosina hakeudut tutkimuksiin omaaloitteisesti saamasi suosituksen mukaan. Mikäli Sinulle tulee äkillinen hampaiden tai suun alueen vaiva, hakeudu akuuttivastaanotollemme. Ajanvarausnumeromme on 2601980. Ajanvarauksen voit tehdä joko soittamalla ajanvaraukseemme tai käymällä paikan päällä. Käyntiosoitteemme: Pitkäkatu "IA, 2. krs Katso myös kotisivultamme: www.yths.fi J L YTHS:n * ä * Jyväskylän terveydenhoitoasema ™ Pitkäkatu 1 A, 40600 Jyväskylä www.yths.fi' Avoinna Sairaanhoito ma-ke klo 8-15.30, to 9-15.30 ja pe Hammashuolto ma-to klo 8-16 ja pe 8-15 Mielenterveyspalvelut ma-pe klo 8-15 8-14.30 Ajanvaraukset Yleisja erikoislääkärit ma-ke, pe 8-15, pe 9-15 Hammaslääkäreille paikanpäällä ma-to 8-16 ja pe puhelimitse ma-pe 9-12 Mielenterveyspalvelut ma-pe 9-10 Fysioterapia ma-pe 14.45-12.15 puhelinnumero 260 1970 8-15 260 1980 260 1990 260 1973 Puhelinneuvonta Terveydenhoitaja ma-pe 10-11 Hammashuolto ma-to 8-16 ja pe 8-15 Fysioterapia ma-pe 11.45-12.15 260 1971 260 1998 260 1973 Laboratorio Näytteenotto ma-ke, pe 7-10.30 ja to 9-10.30
• Myydään pysyvästi halpa liittymä! Tele Finlandin Piljetti on opiskelijoille tarkoitettu liittymä. Saat paitsi pysyvästi halvat puhelut ja tekstarit, myös Rnnkinon sekä Lippupalvelun etuja ja tarjouksia tekstiviestinä suoraan kännykkääsi. Piljetti-liittymä Puhelut Tekstiviestit Kuukausimaksu Perus-lilttymä Puhelut Tekstiviestit Kuukausimaksu , 7 9 € / m l n , 7 9 € 6 , 5 € , 9 4 €/min , 7 € 1 , 9 9 € Ä J A Liittymien hinnat koskevat kaikkia normaalihintaisia kotimaanpuheluja ja tekstiviestejä mihin tahansa liittymään milloin tahansa. Avaus O €, kuukausimaksuttomassa Piipperissä uusi numero 8 €. Katso muut liittymät: www.tele.fi Tilaa heti! 8 144 844 tai www.tele.fi tai tekstiviestillä alla olevan ohjeen mukaan. finland Halpa Ja yksinkertainen. Rehellisesti. Tekstiviestitilaus: t. Kun haluat uuden numeron, kirjoita tekstiviesti UUSI LIITTYMÄ HENKILÖTUNNUS esim. UUSI PULINA 10101O-123A. Jos haluat siirtää nykyisen matkapuhelinnumerosi Tele Finlandille, kirjoita viesti SIIRTO LIITTYMÄ HENKILÖTUNNUS esim. SIIRTO PULINA 10101O-123A (lähetä viesti numerosta jonka haluat siirtää). 2. Lähetä viesti nroon 18103 (viestin hinta 0€). Saat paluuviestin, joka vahvistaa tilauksen. Tämän jälkeen tarkistamme vielä luotto-ja osoitetietosi. Kun tilaus on hyväksytty, lähetämme sinulle postitse kirjeen, joka sisältää mm. toimitusehdot. Saat saapumisilmoituksen lähialueesi Postista, josta voit noutaa uuden matkapuhelinliittymäsi. Postissa sinun tulee allekirjoittaa saantitodistus, jonka perusteella sopimus syntyy.
• EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2004 OPISKELE KAMPUSOPPAAKSi Yliopiston museo ja kulttuuritoimikunta järjestävät kampusopaskouiutukscn. Koulutuksessa perehdytään Jyväskylän yliopiston historiaan, arkkitehtuuriin ja luontoon. Koulutuksen käyneet voivat toimia oppaina yliopiston vieraille ja turistiryhmille tilauksen mukaan. Opastuksista maksetaan pieni palkkio. Koulutus on osa Taikun, museon ja OKL:n organisoimaa kulttuuriympäristö-kurssia, johon liittyy myös marraskuussa pidettävä kulttuuriympäristökasvatuksen seminaari. Koulutus järjestetään kolmena perättäisenä perjantaina 17.9., 24.9. ja 1.10. Koulutukseen voi ilmottautua yliopiston museon intendentti Pirjo Vuoriselle: pirjo.vuorinen@jyu.fi, p. 260 3881. TEATTERIAALTO VIIKONVAIHTEESSA Kuudetta kertaa järjestettävä Teatteriaalto-iapahtuma tarjoaa 3.-5.9. katsauksen keskisuomalaisten harrastajateatterien tekemisiin. Teatteriaallon ohjelmisto koostuu seitsemästä kuluneen vuoden aikana valmistuneesta näytelmästä. Perjantaisessa avajaistapahtumassa nähdään myös Matti Kaarlejärven monologiesitys Saarnaaja. Jokavuotiseen lapaan tapahtuman yhteydessä palkitaan myös vuoden teatterivaikuttaja. Lisätietoja ja tarkka ohjelma on luettavissa netistä: www.co.jyu.fi/ k-s.harrastajateauerit/aalio. Lutakko sai miljoonan euron pelastajan TEKSTI JA KUVA: ANTTI AIRAKSINEN PARI VUOTTA veitsi kurkulla elänyt Jyväskylän tunnetuin keikkapaikka, Tanssisali Lutakko, on saanut kesän aikana lisäarmon, kun Länsi-Suomen lääninhallitus myönsi Euroopan alueellisesta kehittämisrahastosta miljoona euroa talon peruskorjaukseen. "Enää ei tarvitse keikoille tulevien bändienkään miettiä, josko heillä on mahdollisuutta soittaa Lutakon lavalla uudestaan", toimintaa taloon luottavan Jelmu ry:n toiminnanjohtaja Jonna Paananen toteaa tyytyväisenä. Vielä kaksi vuotia sitten entisen leipomorakennuksen tilanne oli tukala, koska alue oli kaavoitettu parkkipaikoiksi Lutakon uuden kaupunginosan ja Paviljongin käyttöön. Viime vuoden marraskuussa kaupunginhallitus päätti pitkän kansalaiskeskustelun jälkeen muuttaa alueen kaavaa siten, että Lutakon rakennus säilytetään. Kaupunkilaisten ja JYYnkin aktiivinen osallistuminen Lutakon säilyttämiseksi pantiin merkille. "Suuri konkreettinen apu on tullut Kauko Sorjosen säätiöltä. Säätiön mukaantulo lisäsi kaipaamaamme vaikutusvaltaa ja arvostusta, ja asiaamme kuunneltiin päättäjienkin piireissä", Paananen toteaa. LUTAKON PERUSKORJAUKSEN kokonaisbudjetti on 2,6 miljoonaa euRokki soi tässä salissa jatkossakin. roa, joten myönnetty miljoona on vain hyvä alku. Muita rahoittajatahoja etsitään paraikaa, mutta selvää on, että lainaakin pitää ottaa. Korjauksen toivotaan alkavan kesällä 2005 ja valmistuvan vuonna 2006. Sähköja vesitöiden ohella suurin muutos koskee konsentitilan mahdollista uutta sisäänkäyntiä ja tämän johdosta vastakkaiselle seinälle siirtyvää lavaa. Muuten rakennus säilyttänee nykyisen yleisilmeensä, joskin entistä ehompana. Remontin kustannuksia ajatellen oli onni, että vanha leipomorakennus lepää yhä hyvällä paalutuksella. Kattokin sai tarkastuksessa priimapaperit. KAIKESTA VÄÄNNÖSTÄ huolimatta ei Jelmu ry:n Jonna Paanaselle ole jäänyt pahaa makua suuhun, vaikka häntä välillä lurhauttikin puolustella Jelmun toiminnan tarpeellisuutta kaupungin suuntaan. "Pikku hiljaa, kaavoituksen ja remontin ajankohdan varmistuessa voimme miettiä jo remontin jälkeistäkin aikaa. Nyt tällä kaikella on jo tulevaisuutta", Paananen innostuu. • YAD muuttaa Lutakkoon Suunnitellun remontin myötä Lutakkoon on muuttamassa monta nuorisoja kulttuuritoimijaa saman katon alle. Pelkästään Jelmu ry. pyörittää rakennuksessa konserttitoiminnan lisäksi 14 treenikämppää, joissa harjoittelee noin 40 paikallista bändiä. Sen ohella toimitiloja kaavaillaan YAD (Youth Against Drugs) ry:lle, harrastelijateattereille ja kolmelle kuvanveistäjällekin. YAD ry saanee rakennuksesta tilat niin valtakunnalliselle keskustoimistolleen kuin koulutustoiminnalleenkin. "Kunhan kaikki rahoituskuviot varmistuvat, niin muutto purku-uhan alla olevista Tounilan tiloistamme Lutakkoon varmistuu lopullisesti", kertoo Jyrki Muhonen Jyväskylän YAD.sta. 'Yhteistyö Jelmun kanssa käy entistä kätevämmin saman katon alla, sillä yhdistykset ovat jo aikaisemminkin tehneet valistustyötä nuorten parissa keikkojen yhteydessä. Onpa yhdistyksillä myös lukuisia yhteisiä vapaaehtoisia työntekijöitä." • Ens • iskelijataloutee Hoito-ohje: 1. Astu Sampo Pankkiin 2. Kysy Massia 3. Saat Massia Elvytys, ensiapu ja peruskunto samasta paketista. Lisää faktaa www.sampo.fi/massi Massi Tehokas apu aneemiseen talouteen « S A M P O ^ ~ PANKKI Tehokas apu aneemiseen talouteen M I HI1S1NCIN YLIOPISTO OPISKELE LUONNOLLISESTI LUOMUA MIKKELISSÄ Helsingin yliopisto tarjoaa ainoana Suomessa Luonnonmukaisen maaja elintarviketalouden yliopistollisia opintokokonaisuuksia. Osan opinnoista voi suorittaa etätyönä ohjattuna verkko-opiskeluna. A-kokonaisuus on tarjolla syksyllä 2004: • LUOMU0.1A Luomun lähtökohdat (1 ov) 6.-8.9.2004, • LUOMU1 Luonnonmukainen alkutuotanto (5 ov) 13.9.-15.10.2004. Ilm. 6.9.2004 mennessä • LUOMU2 Luonnonmukainen elintarviketuotanto (5 ov) 18.10.-19.11.2004. Ilm. 11.10.2004 mennessä • LUOMU3 Luonnonmukaisen maaja elintarviketalouden A-kirjallisuus (1-4 ov) Opetus on Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaista. Siihen voivat osallistua Helsingin yliopiston opiskelijat sekä erillisopinto-oikeudella myös.mujden yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen opiskelijat sekä tutkintonsa ja ammattitaitonsa täydentäjät. I Opiskelemaan pääsee myös avoimen yliopiston kautta. Opetuksen toteuttaa Mikkelissä Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimusja koulutuskeskus. Opiskeli" on mahdollisuus edulliseen Lisätietoja: Opi puh*aHH*ifl2 33
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2004 E Filmihullujen syyssato SYKSY TUO tullessaan piristysruiskeen Jyväskylän elokuvatarjontaan, kun Kampus Kino ja Suomen elokuva-arkisto käynnistävät viikottaiset näytäntönsä. Kampus Kinon ohjelmisto painottuu totuttuun tapaan parin viime vuoden kiinnostavimpiin independent-elokuviin. Joukkoon on lisätty pari dokumenttia ja yksi iäkkäämpi klassikko, Jacques Tatin Riemu/oma Rivieralla. Syyskuun viimeisellä viikolla Kampus Kinossa on tarjolla yhden sijasta peräti kuusi elokuvaa, kun Rakkautta ja anarkiaa -festivaali tekee vierailun Jyväskylään. "Sen viikon ohjelmisto on vielä auki, mutta on kiva, että saadaan nimekäs festivaali meitä tukemaan", toteaa JYYn kulttuurisihteeri Minna Hautamäki. Kinon syksyyn kuuluu myös hämärämpiä rainoja tarjoileva Night Visions ilta, passelisti Hallovveenin korvilla. Hautamäelle itselleen yksi syksyn filmeistä on entuudestaan liki piinallisen tuttu: "Tein Bowlingjor Columbinesta proseminaarini. Olen katsonut sen noin 25 kertaa kärpäsenkakkatelkkarista, mutta on lava nähdä se nyt kankaalla. Sen saaminen Kampus Kinoon on työvoitto." Suomen elokuva-arkiston esityskausi käynnistyy syyskuun lopulla. Arkiston kattaus esittelee elokuvahistoriaa lavealla ajallisella ja tyylillisellä otteella. Syksyn ohjaajanimiä ovat Claude Chabrol ja Andrei Tarkovski, joilta molemmilta nähdään kaksi ohjausta. Arkiston Jyväskylän toiminnasta vastaava Markus Latvala odottaa mielenkiinnolla Paul Morrisseyn ohjausta Heat: "Olen vuosikausia lukenut siitä kirjoista. Se saattaa olla ihan roskaakin, mutta ainakin se on kiinnostava." JUHA MÄKINEN Kampus Kino: 14.9. M o o r e : Bovvling for C o l u m b i n e 2 1 . 9 . Kounen: Blueberry 2 8 . 3 . 9 . Rakkautta & Anarkiaa 5.10. Becker: Goodbye Lenin! 12.10. Rogozhkin: Käki 19.10. Iriärritu: 21 g r a m m a a 2 6 . 1 . Ayouch: Casablancan katupojat 2 . 1 1 . Night Visions 9 . 1 1 . Kim: Ihania päiviä 1 6 . 1 1 . Koiso-Konttila: Isältä pojalle 2 3 . 1 1 . Lapsui & Lehmuskallio: Jumalan morsian 3 . 1 1 . Kim Ki-Duk: Viisi vuodenaikaa 7.12. Breillat: H i m o n a n a t o m i a 14.12. Täti: Riemuloma Rivieralla Esitykset Ilokivessä tiistaisin klo 19. Suomen elokuva-arkisto: 2 9 . 9 . Visconti: M a a järisee 6.10. Welles: The Trial 13.10. Tarkovski: Stalker 2 . 1 . Morris: Thin Blue Line 2 7 . 1 . C h a b r o l : Teurastaja 3 . 1 1 . Mizoguchi: Kalpean kuun tarinoita 1 . 1 1 . Morrissey: Heat 1 7 . 1 1 . Widerberg: Korppikortteli 2 4 . 1 1 . Jancso: Miehet ilman toivoa 1.12. C h a b r o l : Verihäät 8.12. Tarkovski: Solaris 15.12. Petri: Epäilyksen yläpuolella Esitykset Lutakon IT-Dynamossa keskiviikkoisin klo 18. varjQpasKKBn Palikkatestejä palikkapäille SE TUNTUU olevan vieraanamme yhä useammin. Nimittäin keskustelu perimän merkityksestä ihmiseen ja yhteiskuntaan. Viimeksi kuluneen kuukauden aikana aihe on tietysti ollut esillä Helsingin Sanomien Tatu Vanhasesta tekemän haastattelun myötä. Kolme huomiota aiheen tiimoilta. ENSIKSI: On olemassa niin sanottu Flynnin efekti älykkyystestien tulokset ovat nousseet viimeiset sata vuolta. Tähän ovat ilmeisesti vaikuttaneet kohonnut koulutustaso ja lapsuusiän parempi ravinnonsaanti. Eli yhteiskunnallisia oloja kannattaa ihan oikeasti pyrkiä kohentamaan, jopa rodunjalostajan näkökulmasta. TOISEKSI: Ei osoita erityisen suurta älykkyyttä väittää, että älykkyystestit eivät olisi kulttuurisidonnaisia. Tyypillinen testitestävähän on mallia "Valitse se kuvio, joka jatkaa edellisten kuvioiden sarjaa". Sitten pitää hahmottaa, mikä viiva kuvioissa liikkuu mihinkin suuntaan. Kuviopäättelytestit ehkä mittaavat kykyä abstraktiin loogiseen ajatteluun, mutta tällainen palikkatesliälykkyys on selvästi sidoksissa matemaattisiin taitoihin. Näin koko älykkyyden käsite on typistetty tarkoittamaan kykyä hahmottaa geometristen kuvioiden välisiä suhteita. KOLMANNEKSI: Niin sanotut sosiaalidarvvinistit pitäisi vetää, jollei nyt hirteen, niin ainakin edesvastuuseen siitä, että he ovat vetäneet merkittävän tiedemiehen nimen lokaan. Charles Darvrinin luonnonvalinnan teoriassa olennaista on, että ympäristöönsä parhaiten sopivat yksilöt menestyvät parhaiten. Eläinkunnassa menestykseen vaikuttavat lukuisat tekijät, muun muassa kyky hankkia ruokaa ja välttää loisten ruoaksi joutuminen. Ihminen on eläinkunnan jäsenistä varsin erikoislaatuinen, se kun on aikojen saatossa luonut monimutkaisen kulttuurin. Tämän kulttuurin miellyttäviin piirteisiin kuuluu esimerkiksi se, että ihmisyksilön ei tarvitse jatkuvasti varoa saaliiksi joutumista, eikä hänen toisaalta tarvitse käyttää kuin pieni osa energiastaan ravinnon hankkimiseen. Ylijäävällä ajalla voi sitten harrastaa kaikenlaista inhimillistä toimintaa. Olisikin lanseerattava kokonaan uusi käsite, olkoon vaikka sosiaalinen aarvvinismi. Sillä viittaan siihen, että ihmisyhteisössä parhaiten menestyy usein sellainen yksilö, joka kykenee parhaiten toimimaan yhteistyössä loisten kanssa. Tällaisen yksilön ominaisuuksiin kuuluvat tyypillisesti esimerkiksi luovuus, empatia, huumorintaju ja joustavuus. Niitä taas ei Mensan palikkatesteillä eikä millään muullakaan kyetä mittaamaan. JUHA MÄKINEN Palvelu 24 h. Puhelun hinta lankapuhelimesta keskimäärin 0,15 euroa, matkapuhelimesta 0,88 euroa. Saat muutosta kirjallisen vahvistuksen. Myös verkossa: www.vaestorekisterikeskus.fi, www.maistraatti.fi, www.posti.fi
• Olepa hyvä, Soneran asiakas. Sinulle tieto tulee nyt nopeammin. Tuplasimme Sonera Laajakaista ADSL -liittymien nopeudet, mutta emme hintoja. Käytännössä se tarkoittaa, että esim. entisen 512 kbps -nopeuden hinnalla tieto kulkee kotiisi 1 Mbps:n nopeudella. Ja niin edelleen siitä eteenpäin aina markkinoiden tehokkaimpaan 8 Mbps -nopeuteen asti. Lisäksi saatavilla myös 256 kbps -nopeus, jonka kk-hinta on vain alk. 29,90 € . Tuplanopea internet kotiisi: i Soita 0800133133 (ma-pe 8-20, la 9-16.30) 2 Käy Sonera Kauppiaallasi 3 Tee tilaus netistä www.sonera.fi/iaajakaista * Sonera Laajakaista ADSL avaus norm. 78 € U i 129 € alueesta riippuen. Tarjous voimassa 11.09.04 asti. 1.9. lähtien kk-hinta alk. 29,90 € (256/256 kbps). 8/1 Mbps -nopeus saatavilla pkja Tampereen seudulla. Muualla 2 Mbps -nopeus säilyy ennallaan. Ilmoitetut nopeudet ovat liittymätyypin mahdollistamia enimmäisnopeuksia. Palvelun saatavuus, hinnat ja nopeudet voivat vaihdella alueittain. Jälleenmyyjät: Auria, Datainfo, DESK, Expert, Musta Pörssi, ON-kauppiaat, Päämies, Tekniset ja Telering sekä muut Sonera Kauppiaat ja Sonera Palvelupisteet. Lisätietoa tarjouksista ja alueista: www.sonera.fi/laajakaista
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2004 Q keskustelua RUMAT MAINOKSET PILAAVAT KAUPUNKIKUVAA Jyväskylässäkin toimii kaikenlaisia aktivisiiryhmiä, jotka vastustavat monenlaisia asioita. Asioiden vastustamisen hengessä on toki järjestettävä tapahtumia ja kampanjoita. Huomion saamiseksi näille tapahtumille ja kampanjoille on tietenkin harjoitettava tiedotustoimintaa ja mainontaa. Huomattava osa kaupunkiympäristössä tapahtuvasta mainonnasta hoidetaan tavallisilla, monistetuilla paperilapuilla, jotka laitetaan liisterillä tai liimalla kiinni seiniin, bussipysäkkien katoksiin, valopylväisiin tai roskalaatikoiden kylkiin. Paperien liisteröinti on pahempaa kuin roskaaminen, koska liisteröityjä papereita ci saa irrotettua sitten millään, ainakaan kokonaisina. Esimerkkitapauksista käyvät mainiosti Maan Ystävät ja Oikeutta Eläimille. Maan Ystävät järjestivät äskettäin pidetyn Jyväskylän MM-rallin yhteydessä rallinvastaisen tempauksen, ja Oikeutta Eläimille on näyttävästi vastustanut mm. joulukinkun syöntiä. En ole koskaan nähnyt yhtäkään eläinoikeusaktivisua tai Maan Ystävää poistamassa liisteröimäänsä mainosta. Tuskinpa on kukaan muukaan. Olen itsekin mukana erään kansalaisjärjestön toiminnassa, nimittäin kokoomusnuorten. Mekin järjestämme kaikenlaisia tapahtumia, seminaareja, hyväntekeväisyystilaisuuksia ja muutenkin teemme yhdistyksille tyypillisiä asioita. Meilläkin on julisteita. tiedotteita ja muuta mainosmateriaalia, jota laitamme näkyville asiaankuuluville paikoille. Kiinnitykseen käytämme nastoja tai teippiä, jotta mainokset olisi helppo poistaa kulloisenkin tapahtuman jälkeen. Siistin ja viihtyisän kaupunkikuvan vuoksi toivoisin, että Maan Ystävät, Oikeutta Eläimille ja muut vastaavat tahot lopettaisivat liisteröinnin ja kaupunkikuvan pilaamisen. Siistimisellä on hintansa. Voisin ehdottaa, että kaupunki palkkaisi joukon työhaluisia nuoria poistamaan kaikki liisteröidyt mainokset paikoista, joihin sellaisia ei saa laittaa, ja lähettäisi puhdistusoperaatiosta syntyneen laskun liisteröintiä harrastaneille järjestöille. ANTTI VESALA, PUHEENJOHTAJA K O O M U K S E N NUORTEN KESKI-SUOMEN PIIRI RY AMERIKKALAINEN MURHAA AKTIIVISSA, PALESTIINALAINEN PASSIIVISSA Yhdysvallat on itse terrorisminvastaisen sodan suurin konna. Tämä ajatus on vallannut monen vakavastikin otettavan tarkkailiSana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto. Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen sähköpostina (ei liitetiedostoja!) osoitteeseen jylkkari@jyyfi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti! Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. jan mielen. Yhtenä ajatuksen mahdollistavana tekijänä on epätasapainoinen suhtautumisemme eri kansoihin moraalisina toimijoina. Kun uutisissa kerrotaan Yhdysvaltain murhanneen tai tappaneen, taustaoletuksena on, että lukuisista toimintavaihtoehdoista Yhdysvallat on valinnut juuri tietyn, moraalisesti alhaisen toimii liatavan. Sen sijaan kun esimerkiksi arabiterroristi iskee siviilikohteeseen, asiasta kertova lause on usein passiivissa ja hirmuteko selitetään luonnolliseksi reaktioksi ulkoapäin tuotettuihin ärsykkeisiin. Näiden semanttisten roolien taustalla tuntuu vaikuttavan imperiumien ajan myytit. Valkoinen mies nähdään kulttuuriolentona, joka voi ohjailla omia viettejään ja on siten moraalisessa vastuussa tekemisistään. Vastakohtaparina tälle on tummaihoinen, viettiensä armoilla oleva alkukantainen ihminen, joka vain reagoi valkoisen miehen toimiin. On myös toinen merkittävä tekijä, joka murentaa mielissämme terrorisminvastaisen sodan oikeutusta. Tätä ilmiötä voisi kutsua vaikka väkivallan ulkoistamiseksi. Hyvä esimerkki tästä löytyy Palestiinasta. Palestiinalaishallinto hyötyy selvästi islamilaisten äärijärjestöjen terroriteoista mutta ei ole niistä vastuussa. Epävirallinen väkivaltakoneisto siis ajaa tietyn ryhmän etuja ilman että kyseisen intressiryhmän poliittisesti organisoitunut muoto on vastuussa teoista. Israelin tai Yhdysvaltain vastatessa terroritekoihin kansainvälinen yhteisö sen sijaan antaa tuomionsa. Näissä tapauksissa väkivaltakoneistot ovat "vanhanaikaisesti" kyseisten poliittisten toimijoiden alaisuudessa. Vain vastuulliset voi laittaa tilille teoistaan. Mutta olipa vallitseva mielipide eri osapuolten toimien oikeutuksesta muotoutunut minkälaisien tekijöiden tuloksena tahansa, on se otettava huomioon politiikkaa toteutettaessa. Yhdysvaltain ja Israelin oikeistohallinnot eivät kuitenkaan tunnu tästä realiteetista välittävän. Yhdysvallat ei voita maailman moraalivarantoja puolelleen, vaikka demokraattisenaattori John Kerry nousisikin Valkoiseen taloon valuaaksi. Varsinkin kun historia osoittaa, että demokraattija republikaanipresidenttien ulkopoliittiset linjat eivät sittenkään ole radikaalisti toisistaan eronneet. Enemmän realismia ja vähemmän idealismia sopisi kuitenkin odottaa. Mielikuvien tasolla Kerryn presidentiksi nouseminen saattaisi myös, ainakin jossain määrin, merkitä uutta alkua Yhdysvaltain johtamalle taistelulle terrorismia vastaan. Taistelulle, jota ei voiteta tuhoamalla vihollista, vaan tuhoamalla vihamielisyyttä. PEKKA V A H V A N E N valiokunnat KV-VALIOKUNTA Reipasta syksynalkua! Syksy on täynnä uudistunutta puhtia, joten tule ensimmäiseen tapaamiseemme 1.9. klo 18 ylioppilastalon hallituskabinettiin. Retkemme Kuusamoon ja Tukholmaan sekä uusille uikkareille tarkoitettu City Crawl tarvitsevat vetäjiä ja eri projektimme koordinaattoreita, joten nyt on juuri SE tilaisuus imaistua mukaan kansainväliseen toimintaan. Jos erityisesti haluaisit olla järjestämässä kuhmunja sporttitoimintaa kv-hengen merkeissä, olet etsimämme henkilö! KEHY-VALIOKUNTA Reilu kauppa, Kehy-viikko. kummilastenkotimme Karjalassa, Intian kehitysyhteistyökohteemme Bharatpurissa... toiminta on valmis alkaamaan kesän jälkeen. Uusia ideoita on runsaasti, joten rohkeasti vain mukaan kuuntelemaan, mitä ihmettä tässäkin ryhmässä touhutaan! Konkreettiseen toimintaan pääset sormesi iskemään niin pian kuin vain itsesi tapaamiseemme kävelytät. Ensimmäinen kokous tulee olemaan vkolla 37 tai 38, joten seuraa ilmoittelua. Lisätietoja ja hakuohjeet osoitteessa: www.academyaccess.com ACADEMY ACCESS MIBP & VIBP vaihtoon Malesiaan tai Vietnamiin Avoin kaikille korkeakoulu-ja amkkopiskelijoille sekä jo valmistuneille! Suosittu vaihtoohjelma Kuala Lumpurissa ja uutuus Saigonissa. Korkeatasoiset kurssit kansainvälisten professorien vetämänä. Aasian tuntemus on valttia työelämässä. Lähde tyttö/poikaystävän kanssa tai kaveriporukalla. Kuala Lumpur ja Saigon ovat edullisia ja miellyttäviä miljoona-kaupunkeja, joista voi kätevästi ja edullisesti matkustaa muihin Aasian maihin. järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylklari-jarjestot@cc.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 10/04 ti 7.9. mennessä! ) S € T R ' ; ) Opiskelijaryhmä PINK0 kokoontyy JklSetan toimistolla (Kilpisenk. 8,4. kerros) kuukauden ensimmäisena tiistaina klo 18. Avoimet ovet torstaisin klo 18.30-20. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19-21 numerossa 014-3100660. Seuraa tiedotusta muiden ryhmien toiminnasta, tapahtumista seka" jäsenyydestämme: (wvAv.seta.li/jyvaskylanseta). Huomaa myös keskustelupalstamme. Liity, osallistu ja ota kantaa! Seuraavat ClubKaappi-bileet Ilokivessä: la 11.9 klo 21-03 (alakerta; uusi DJ aloittaa ja mukana myös erotic dancer Adon seka uudistuneet hinnat!). Tervetuloa toimintaan! JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTO JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Jyväskylässä on mahdollista suorittaa lukuvuonna 2004-2005 seuraavia Helsingin, Joensuun, Kuopion, Lapin, Oulun ja Tampereen yliopiston sekä Teatterikorkeakoulun opintoja. Opetus järjestetään pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Helsingin yliopiston oppiaineet: Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot 15 ov Yleisen teologian perusopinnot 15 ov Yleisen teologian aineopinnot 20 ov Yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen opintokokonaisuus 15 ov Uskontotiede, puoliarvosana 10 ov Riistaeläintieteen perusteet 2 ov Joensuun yliopiston oppiaineet: Maantiede approbatur 15 ov Maantiede cum laude approbatur, osia 10 ov Työja organisaatiopsykologia perusopinnot 15 ov Kuopion yliopiston oppiaineet: Hoitotiede cum laude approbatur 20 ov Kansanterveystieteen perusopinnot 15 ov Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi 15 ov Lääketieteen perusteita approbatur 15 ov Ravitsemustieteen approbatur 15 ov Sosiaalipsykologian perusopinnot 15 ov Terveyshallintotiede approbatur 15 ov Terveyshallintotiede cum laude approbatur 22 ov Lapin yliopiston oppiaineet: Oikeusjärjestelmät ja oikeushistoria 2 ov Oikeusfilosofia 2 ov Roolit ja päätöksenteko lainkäytössä 4 ov Rikosoikeus 6 ov Kriminologia 3 tai 5 ov Työja sosiaalioikeus 5 ov Valtiosääntöoikeus 4 ov Informaatio-oikeus ja tietotekniikkaoikeus 4 ov Johdatus mediakasvatukseen 2 ov Oulun yliopiston oppiaineet: Informaatiotutkimuksen perusopinnot 16 ov Informaatiotutkimuksen aineopinnot 26 ov Tähtitieteen perusopinnot 15 ov Tampereen yliopiston oppiaineetHallintotieteen perusopinnot 15 ov Hallintotieteen aineopinnot, osia 12 ov Vero-oikeuden perusopinnot, osia 8 ov Teatterikorkeakoulun erillisopintojaksot: Tietoisuutta liikkeen kautta Feldenkrais-menetelmän kurssi 1 ov Pilates-tekniikan kurssi 1 ov Ilmoittautumiset viimeistään kaksi viikkoa ennen opetuksen alkua! Opintojen ohjelmat ja ilmoittautumislomake www-sivuillamme osoitteessa www.cec.jyu.fi/kesayo/avoin.html. JY:n perustutkintoopiskelijat saavat alennuksen kurssimaksuista! SYKSYN MUUTA KOULUTUSTARJONTAA: Emalointikurssi 17.-19.9.2004/220 + 15 € Perheyrittäjyysseminaari 9.1 OVmaksuton Terve ja vivahteikas äänenkäyttö 1 .-2.10.2004 / 130 € Sarjakuvakurssi 2.-3.10./ 100 € Intialainen päähieronta 6.-7.10./180 € Espanjalaiset tanssit 8.-10.10./179 € Koulutussihteerien täydennyskoulutuspäivät 2.-3.10./160 tai 1 7 € Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen 10.11./80 € Ikääntymisen todellisuudet -seminaari 19.11./50 € Vahingonkorvausoikeus 9.12./70 € SLY:n jäsenet, 85 € muut Lähimmäisen rakkauden haasteet ja rajat 26.10./maksuton Mitä on isänmaanrakkaus ja mitä se nykypäivänä meille merkitsee 30.11 ./Rauno Meriö/maksuton LISÄTIETOJA: Avoin yliopisto-opetus: puh. (014) 260 3723, raija.oja@cec.jyu.fi Muu koulutus: puh. (014) 260 3720, faksi (014) 260 4343 www.cec.jyu.fi/kesayo
• Opiskelijoiden leipäpäivä Nordeassa 8.-9.9.2004 Leipää ja tietoa pankkiasioista Tule juttelemaan pankkiasioistasi Nordean Palkkapisteeseen osoitteeseen Kauppakatu 18. Kerromme, miten saat parhaimman hyödyn palveluistamme, ja samalla saat leivän mukaasi. N o r d e a Kauppakatu 18, 40100 Jyväskylä (( r -z A r -z A Kaikki sitä lukee. ^ X . % # «T ) •. V A S K M A N . \ V $ £ i €NGRGIA*§p? Six packin hinnalla säästät Valitse Vihreä Energia rgta tuo positiivista virtaa sähkökauppaan Keski-Suomessa. Sähkömme on edullista, kilpailukykyisiä \.\ hi vakaata, Ynjpäristöbaromafeimme Priukäan jo six packin hinnalla' säästät luontoa, kun valitset uusiutuvista luonnonvaroista tuotetun Vihreän Energian tuulisähkön. www.jenergia.fi "Vihreä Energia nostaa opiskeliia-asunnon energia-kustannuksia n. 6 eurolla vuodessa. SJPPABAARI ; SOPPAA JANOON JA NÄLKÄÄN! Väinönkeskus p. 014 4498 1 pe ja la palvelemme 02 asti Avatar Suomen suurin nettikahvila Avoinna joka päivä 10-22 Y k s i t y i s t i l a i s u u d e t s o p i m u k s e n m u k a a n H i l m a s t o a l u e 1 : 5 1 2 k / 5 1 2 K 34C/kk 1M7512k 39€/kk 2 M / 5 1 2 K 4 5 € / k k 4 M / 6 4 k 5 9 € / k k 2 M / 2 m 1 2 9 € / k k A v a u s m a k s u 1 , € N o r m a a l i k y t k e n t ä m a k s u 2 1 . O C Y l ä t a a j u u s k y t k e n t a 1 4 . C K a i k k i h i n n a t s i s . A L V 2 2 % paKtaBsreftto-opefoatton (KesnolOy) ADSL v e r k k o p ä ä t t e i t ä e s i m : A L i n k R o a d r u n n e r 4 : 65C (ulkoinen, 1kpl othernet portteja) Televvell E A 5 : 75C (ulkoinen, 4kpl ethernet portteja) poNGiuopefoono* (INNetOy) Kaikkiin liittymiin sisältyy 5 dynaamista Iprta ja tarvittaessa 1kpl kllnteiU Ip-osolttelta. El rajoituksia serverinpidon yms. suhteen. Sama perushinnasto yksityisille, yrityksille ja taloyhtiöille. . Inlemel _ Lisätiedot Ja hinnastoalueet: Avatarista ja osoitteesta: www.tnnet.fi/adsl Avatar 014 214811 Puistokatu 1 A 40100 Jyväskylä ava@avatar.fi TNNet Oy 014 214822 myyntl@tnnet.fi Ilmoitus Jylkkäriin? Soita: 050 592 3696 S Y Y S K U U , S U T D , EUROLLA BILEET P u h . (014) 449 8880 K a u p p a k a t u 11 J K L A u k i arkisin 11-14.30 Rakkaudella valmistettua VEGAANIA kasvisruokaa Ps. meillä saat opiskelija alennuksen! ffljfj J O K A T O R S T A I ' 7 8 9 L U V U I L T A W W W . H A A I I K E l l . A R I . C O M H g f Jyväskylän keskustassa viihtyisä, tunnelmallinen seurusteluja ruokaravintola. A restaurant knovvn for its delicious food and cosy atmosphere right in the center of Jyväskylä. FIGARO ,.„ ml.J.i . , /.,:, I Asemakatu 4, Jyväskylä puh.(014)212 255 www. figaro-restaurant.com *«.. Jyväskylän Energia Oy . la I Vesangantie 5 . . ienergia.fi Synergiaa. PARTURI-KAMPAAMO Kuokkalan Liikekeskus p U h 6 4 5 4 2 4 W GOLDVVELL. OPISKELIJA-ALENNUS \ Q °/o gal»m***"**