• Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2004 Jahkailun ja yllätysten kausi pääkirjoitus/ Anna-Maija Tuuliainen Kaksi ja p u o l i vuotta kest ä n e e l t ä päätoimittajakaudeltani jäi mieleen kaksi asiaa yli muiden: nykyopiskelijoiden yltiöyksilöllisyys ja Opetusministeriön jahkailu opiskeluoikeuden ajallisen rajoittamisen kanssa. Suomalainen yliopisto-opiskelija on ahkera ja kansainvälinen. Opiskeluaikana hän sekä suorittaa opintoviikkoja etXä käy töissä. Hän haikailee yhteisöllisyyden perään, mutta aika ei tahdo riittää. Ennen vanhaan ahkeruus palkittiin vakituisella työpaikalla, nyt jatko-opinnoilla ja pätkätöillä. Koska yliopistoihin otetaan liikaa opiskelijoita, hyvä opintomenestys ei enää riitä. Täytyy räätälöidä yksilöllinen tutkinto, jolla voi erottua sadasta muusta samaa työpaikkaa hakevasta. Tällaisen supcrtutkinnon kasaamiseen ei haluta enää antaa aikaa entiseen malliin. Opetusministeriö haluaa lakkauttaa ikuisen opiskeluoikeuden, mutta ei saa päätöksiä aikaan. Aikalisät kertovat asian poliittisesta arkuudesta, ylioppilaskuntien sinnikkään lobbaamisen kannattavuudesta ja varmasti myös tutkintorakenneuudistuksen odottelusta. Viimeisimmän tiedon mukaan jahkailu on luvattu lopettaa toukokuun aikana. Jylkkärin uudeksi päätoimittajaksi valittu Toni Peltonen raportoinee seuraavasta aikalisästä kesätauon jälkeen ilmestyvässä Jylkkärissä 9/04, joka ilmestyy 1. syyskuuta. Jylkkärissä työskentelyn positiivisin yllätys on ollut laaja journalistinen vapaus. Ylioppilaslehti on foorumi, jossa voi kirjoittaa mistä vain j a on kirjoitettukin. Negatiivisista yllätyksistä mieliinpainuvin oli Jylkkärissä 2/02 julkaistusta pakinasta tehty rikosilmoitus. Poliisikuulusteluun j o u t u m i n e n osoitti, mitä päätoimittajan vastuu painavammillaan tarkoittaa. Syyttämäuäjäuämispäätös oli odotettu helpotus. Muitakin yllätyksiä kauteen mahtui kosolti; toimituksen tietokoneet järjestivät niin monta ylläriä, että niistä tuli arkipäivää. On ollut antoisaa tehdä lehteä hienojen ihmisten kanssa. Iso kiitos toimituksessa lyöskennelleille Lassille, Johannalle, Miiralle, Petrukselle, Siljalle, Tuukalle ja Juhalle. Kiitos myös muille työkavereille, lehden avustajille ja lukijoille. Hienoa kesää ja hyvää jatkoa kaikille! m¥i m M K A N N E N KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ Jyväskylän Ylioppilaslehti w«w.jW.fi/JYlkloil Toimitus Keskussairaalanne 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylkkari@iyy.fi Fa* (014) 260 3928 Pocrtoi m il ttifo Anna-Maija Tuulonen (014)2603359 4 5 8 1 4972 onirtu@cc.jyu.fi Toirniltnjd Juha Mäkinen (014)2603360 5 3 6 9 8 2 8 5 mcinen@cc.iyu.fi K u v a a j a Tuukka Rönkkö (014)2603973 5 5 3 9 8138 turonkko@cc.jyu.fi Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Fbula Rouhianen (014)260 7226 JYYn jäsenille kotiin konnettuno Jylkkäri maksaa 8 euroa, eiiäsenille 45 euroa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Tiedustelut ilmoitusmyynnistä JYYn pääsihteeri Simo Pöyhönen puh.(014)2603354 Ylioppilaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 IlmoHuksenvalmistoja Grafiikka Rutanen ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 grafiikka.cutonen@co.inet.fi P a i n o p a i k k a lehfcepät Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Koupunkinumero, painos 52 980 kpl ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikano, tänä vuonna 16 kertaa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. sj?.jy 1s' Ilmestymispäivät syksyllä 2004 ilmestyy deadline 1.9 25.8. 15.9. 8.9. 29.9 22.9. 13.10 6.10. 27.10 20.10. 10 11. 3.11. 24.11. 17.11. 8.12. 1.12. Järjestöilmoitusten deadline paivao aikaisemmin! Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä 0,12 e u r o a / p m m etusivu myydään ainoastaan kokonoan v ä r i l i s ä 0,4 e u r o a / p m m Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa H Y V Ä Ä KESÄÄ J Y L K K Ä R I N AVUSTAJILLE JA L U K I J O I L L E ! Kirkkopuisto perjantaina 30. huhtikuuta: Opiskelijavappu alkoi perinteisesti Minna Canthin patsaan luona. Ennen kuin JYY-Cupin voittaneiden Kauniiden Poikien edustaja painoi lakin Minnan päähän, oli ohjelmassa muun muassa eri vTXsikymmerrten opiskelijamuotia esittelevä show. Antti Marjakangas eläytyi 80-luvun alun punk-henkeen. KUVA: A N N A M A I J A T U U L I A I N E N Pantteri ei pääse pilkuistaan vieraasta päästä/ Heikki Kerkkänen Ihmislajin edustajat tunnetusti poikkeavat maailmankuviltaan toisistaan kuin yö ja päivä. Heillä on kuitenkin myös piirteitä, joita tavataan kaikissa tunnetuissa yhteisöissä. Yksi universaali ihmislajin ominaisuus näyttäisi olevan tarve arvioida toisten ihmisten sosiaalista statusta. Yksinkertaisin jaottelu tapahtuu tekemällä jako ryhmiin "me" ja "muut". Tätä jaottelua seuraa joukko loinen toisiaan mielikuvituksellisempia menetelmiä, joilla rakennetaan lokeroita joukkojen "me" ja "muut" väliselle jatkumolle. Koko tätä älyvapaata prosessia kuvataan yleensä sanalla "kulttuuri". Helposti käy niin, että tutuissa ihmisissä havaitaan enemmän moninaisuutta ja kykyä totunnaisten sääntöjen kriittiseen arviointiin kuin mitä sitä tosiasiassa on. Tuntemattomissa ihmisissä taas havaitaan yhteneväisyyksiä sielläkin, missä niitä ei ole. Omia uskomuksiaan "vieraista kulttuureista" joutuu korjaamaan viimeistään silloin, kun huomaa itse olevansa jollekulle toiselle se "vieraan kulttuurin" edustaja. Useimpien Amsterdamissa tapaamieni vaihtoopiskelijoiden kuva suomalaisista on tietenkin se, että juomme ja tappelemme itsemme hengiltä. Eräät jopa tiesivät, että suomalaiset kantavat aina puukkoa mukanaan. Suomalaiset ovat sivarista sissiin homogeeninen ryhmä, joka muistuttaa lähinnä venäläisiä: loista itäistä, alkoholipitoisia ja kylmää monoliittia. Toinen stereotypia suomalaisista on tietenkin tuppisuisuus. Omalla kohdallani se pitää etenkin bileissä enemmän tai vähemmän paikkansa, mutta syy siihen on tuskin suomalaisuus sinänsä. Useimmiten ihmisien kanssa kommunikoidaan englanniksi, taidoista riippumana. Kun musiikki pauhaa täysillä ja ihmismassat sahaavat edestakaisin, keskustelu on vielä vaikeampaa ja typistyy helposti "how are you" -tason erasmuslöpinäksi. Joskus ihminen ei vain osaa sanoa mitään, jolloin hän on sitten suomalainen jäykkä junttieinari, Tällaisiin stereotyyppisiin väärinkäsityksiin päätyy helposti silloin, kun tietty "kulttuuri" tulkitaan ainoaksi toimintaa ohjaavaksi tekijäksi, eikä käyttäytymisen taustalla olevia arjen tekijöitä jakseta kaivaa esille. Kun ihminen on ulkomailla, hänen pitäisi aina kehua ystävilleen, miten ihanaa ja erilaista kuin Suomessa siellä on. Mutta ei siellä aina ole. Joskus olo tuntuu liiankin dejavumaisen kotoisalta. Olisi naiivia olettaa ihmisen pääsevän eroon kaikista peloistaan ja kömpelyyksistään vain paikkaa vaihtamalla. Toisaalta kaupunki sinänsä on varsin viihtyisä. Erityisesti pidän kapakasta, jossa soutaa Matti Nykäsen näköinen kitaristi. •
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2004 Q Niukkuus tuntuu kielten opetuksessa TEKSTIT: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ RESURSSIEN RAJALLISUUS näkyy ja tuntuu opiskelijamäärältään pienten kielten opetuksen arjessa Jyväskylän yliopistossa. Raha on tiukalla ja henkilökunnan työmäärä entistä suurempi. En kielten laitosten yhdistyttyä yhdeksi kielten laitokseksi vähentyi myös virkojen määrä. Kentältä kantautuu sellaisiakin mielipiteitä, joiden mukaan tilanne ei ole sopusoinnussa kielten laitoksen yliopistolta aiemmin saamien lupausten kanssa. Muun muassa venäjän kielen osastolla opetuksen määrässä, samoin kuin opinto-ohjauksessa, koetaan olevan puutteita. Myös tiedonkulussa henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä katsotaan olevan parantamisen varaa. Tätä mieltä ovat ainakin venäjää kuudetta vuotta lukeva Mari Lehtonen ja viidennen vuosikurssin opiskelija Kaisa Leinonen. Opetus on heidän mukaansa kyllä ammattitaitoista, multa sitä ei ole riittävästi. "Osan kursseista opiskelija joutuu tenttimään itse, mikä ei kielten kohdalla ole aina hyvä juttu", Lehtonen toteaa. Erityisen hankalaksi Lehtonen ja Leinonen arvelevat tilannetta uusien opiskelijoiden kannalla. "1 lusilla opiskelijoilla on vaikeaa, jos opinto-ohjausta ei ole. On vaikeaa lähteä yksin tekemään asioita todella aktiivisesti." Lehtonen ja Leinonen näkevät tilanteessa jonkinlaisen epäsuhdan venäjän taito|en merkitystä korostavien virallisten puheiden kanssa. "Sellainen ristiriita siinä saattaa olla, että julkisuudessa puhutaan venäjän kielen tärkeydestä, mutta siihen ei kuitenkaan panosteta tarpeeksi", sanoo Leinonen. Lehtonen ja Leinonen toivovat lisäsatsausta myös loisen slaavilaisen kielen, slovakin, opetukseen etenkin nyt, kun Slovakiasta on tulossa EU :n jäsenmaa. Slovakin kielen ainoana opettajana Jyväskylän yliopistossa toimiva Anna Kyppö on samoilla linjoilla. "Nyt pitää avata ovet harvinaisten kielten suuntaan", hän katsoo. Kyppö muistuttaa, että Jyväskylän yliopistossa, ainoana Pohjoismaissa, on opetettu slovakkia yli 20 vuoden ajan, mutta lehtoraattia ei edelleenkään ole saatu. Vuosittain slovakkia opiskelee kolmisenkymmentä opiskelijaa. "Tarve olisi suurempaakin kuin tarEfuoikealla kieli, taustalla laitos. jonta". Kyppö toteaa "Etenkin käännösseminaareja toivotaan nykyistä enemmän." VENÄJÄNOPISKELIJOIDEN kritiikille näyttää joka tapauksessa olevan perusteita. Neljästä lehtorinvirasta on lana lukuvuonna vähentynyt yksi, eikä esimerkiksi omaa assistenttia ole ollut kolmeen vuoteen. Vaikka jonkin verran kursseja on jouduttu perumaan, ei lehtori Viola de Silva täysin allekirjoita vSUtetta siitä, että opetusta ei olisi järjestetty riittävästi. Hän viittaa neljättä vuotta toiminnassa olevaan kieliharjoitteluun; kolmen ja puolen kuukauden jaksolla Pietarin tai Tverin yliopistossa opiskelija voi suorittaa appron verran opintoja. "Jotkut eivät kuitenkaan voi lähteä tällaiseen, eikä meillä ole resursseja järjestää heille korvaavaa opetusta", Opinto-ohjauksen hän myöntää toimivan huonosti. Asiaan pitäisi kuitenkin tulla kohennusta syksyllä, kun yksi lehtorin sijaisista alkaa hoitaa myös opcttajatutorointia Ennen muutoksia tuonee kuitenkin luikintorakentccn uudistus vuonna 2005. Uusissa vaatimuksissa on de Silvan mukaan pyritty ottamaan huomioon "kaikki mahdollinen", esimerkiksi monien kurssien sovitettavuus sekä aineettä syventäviin opintoihin. "Meitä vaivaa eniten se, että rakenneuudistuksen vuoksi on jouduttu supistamaan tarjontaa ja yhdistämään kursseja. Mutta kielitaitovaatimus itse asiassa kovenee", de Silva selventää. "Venäjänkielistä opetusta lisätään huomattavasti, ja siten yritetään tukea opiskelijoiden kielitaidon karttumista." • Klassinen kieli katkolla Jyväskylän yliopistossa opetettavista kielistä epävarmin tulevaisuus lienee latinalla. Sen opetus saattaa muutaman vuoden kuluttua loppua kokonaan, jos humanistisen tiedekunnan virkasuunnitelmaan sisältyvä esitys latinan kielen professuurin ja lehtoraatin lakkauttamisesta hyväksytään. Tiedekuntaneuvoston äskettäin hyväksymän suunnitelman mukaan vuodesta 1999 täyttämättä ollut professuuri lakkautettaisiin tänä vuonna ja lehtoraatti vuonna 2007. Viime kädessä ratkaisu riippuu rehtorista, jonka kanssa suunnitelmasta neuvotellaan mahdollisesti vielä tänä keväänä. "Mitään lopullisia päätöksiä asiassa ei ole vielä tehty", korostaa kielten laitoksen johtaja Tuula Hirvonen. Syynä suunnitelmiin on Hirvosen mukaan kielten laitoksen rahoitustilanne; aineesta, jossa on professuuri, edel lytetään tulevan myös tutkintoja. Opiskelijamäärältään pienestä aineesta maistereita ei kuitenkaan valmistu suurta määrää, eikä latinan pääaineopiskelijoita ole yliopistoomme otettu valintakokeen kautta vuoden 1994 jälkeen.» Opinto-ohjaus kaipaa palautetta Vaikka "Korkea-asteen opinto-ohjauksen kehittämishanke" kuulostaa kuolettavan byrokraattiselta, sen järjestämään verkkokyselyyn kannattaa osallistua. Lomakkeessa on erilliset kysymykset opintojen alku-, keskija päätösvaiheen opiskelijoille, ja mukana on runsaasti avoimia kysymyksiä suorasanaisen palautteen antamista varten. "Hankkeen vilpitön tavoite on aiempaa toimivampien opinto-ohjausratkaisujen kehittäminen opiskclijapalautteen pohjalta Jyväskylän yliopistossa". suunnittelija Sakari Saukkonen vakuuttaa. Palautekyselyn löytää Korppi-järjestelmästä. Huhtikuun puoliväliin mennessä siihen oli vastannut noin 800 suomenkielistä perustutkinto-opiskelijaa, multa Saukkonen toivoo paljon lisää vastauksia. Kysely löytyy osoitteesta https://korppi.jyu.fi/kotka/survey/ answering/resultHandlcr.jsp?questionnaireid=48. Koska verkossa vastaamiseen liittyy omia hankaluuksiaan, kyselyyn voi toukokuussa vastata myös pennicLsesii paperilla. Lomakkeita ja palautuslaatikoita sijoitetaan ainakin yliopiston pääkirjastoon. Palautekyselyn perusteella on jo ilmennyt, että opinto-ohjauksen kokonaisuus on opiskelijoille varsin epäselvä. "Sitä se kyllä on usein myös yliopiston opettajille", Saukkonen muistuttaa. "Erilaista tiedotusta ja neuvontaa on runsaasti, ja onnella sekä vaivannäöllä voi löytyä myös toimivia opiskelun ohjaamisen apuja, mutta opiskelijalta menee usein vuosia ennen kuin yliopisto kokonaisuutena jäsentyy hallittavaksi", Saukkonen analysoi ja jatkaa: 'Toki lähtökohta on se, että aikuiset ihmiset saavat ja heidän pitää tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Koulutuksen järjestäjän pitää kuitenkin varmistaa, että tehtyjen päätösten taustalla on riittävä tieto mahdollisuuksista. Samoin koulutuksen järjestäjän on syytä tarkastella omaa järjestelmäänsä: miten se mahdollistaa ja ehkäisee mielekkään opiskelun." ANNA-MAIJA TUULIAINEN JYYN SIHTEERISTÖ UUSIUTUU Ylioppilaskunnan hallitus on valinnut JYYn kulttuurija projektisihteeriksi Minna Hautamäen ja sosiaalisihteeriksi Arto Alajoutsijärven. Hautamäen ja Alajoutsijärven kaudet alkavat heinäkuussa. Korkeakoulupoliittisena sihteerinä jatkaa Antti Vesala j o neljättä vuotta, mikä lienee JYYn kokopäivätoimisten sektorisihteerien ennätys. Uudeksi Kortepohjan ylioppilaskylän vapaa-aikasihteeriksi kaudelle 2004-2005 on valittu Laura Laakso Toukokuussa JYYIle valitaan vielä yksi uusi kasvo, kun Jylkkärin johtokunta kokoontuu päättämään lehden sivarivalinnasta. PÄIVI HEMILÄ SOOLIN JOHTOON Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry. on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Jyväskylän yliopistossa erityispedagogiikkaa opiskelevan Päivi Hemilän, 22. Hemilän toimikausi alkaa kesäkuun alussa ja jatkuu toukokuun loppuun 2005. Varapuheenjohtajaksi valittiin Turun yliopistossa luokanopettajaksi opiskeleva Henna Harsia, 23. JAAKKO PEHKOSELLE SCHILDTIN PALKINTO Kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen saa tämänvuotisen Keskisuomen Kulttuurirahaston Schildtin palkinnon. Joka kolmas vuosi jaettavan tunnustuksen suuruus on tänä vuonna 10 000 euroa. Palkintoraadin mukaan Pehkonen toteuttaa omassa työssään erinomaisesti Schildtin tavoitetta kansalaisten taloudellisen tietämyksen syventämisestä. Pehkonen on aktiivinen keskustelija ja kolumnisti, joka osaa kertoa ymmärrettävästi vaikeista taloustieteellisistä ilmiöistä. Hän ottaa rohkeasti kantaa ajankohtaisiin aiheisiin ja havainnollistaa esityksiään kansantajuisesti. Yliopiston juhlavuoden kunniaksi Schildtin rahasto jakaa myös 7000 euron arvoisen stipendin, jonka saa Tuomas Lukan johtama nuorten tutkijoiden ryhmä (Benja Fallcnstein. Janne Kujala ja Matti Katila). Ryhmän vapaa ohjelmistoprojekti tekee uraauurtavaa työtä uusien tiedonhallintamenetelmien rakentamiseksi. TIEDEAKATEMIA PALKITSI TOHTORIT Filosofian tohtori Tomi Guttorm ja yhteiskuntatieteiden tohtori Arto Laitinen Jyväskylän yliopistosta ovat tiedeakatemian väitöskirjapalkittujen joukossa. Guttormin psykologian väitöskirja vertaa vastasyntyneiden riskiryhmään kuuluvien ja muiden vauvojen kielellistä prosessointia. Guttorm havaitsi, että jo muutaman päivän iässä aivoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan ennustaa riskivauvojen heikompia kielellisiä taitoja. Arto Laitinen kehittelee filosofian väitöskirjassaan kulturalistisen moraalirealismin teoriaa. Laitisen mukaan teoria on kulttuunrelativismin kanssa yhteneväinen kulturalismin muna ei relativismin osalta. Hän korostaa, että arvojen relationaalisuus merkitsee, ettei arvoja olisi ilman arvostajia. Relativismi puolestaan merkitsee arvojen pätevyyden rajoittamista johonkin tiettyyn yksilöön tai tiettyyn kulttuuriin.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2D04 [ kahvipöytävisailu5) OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Koska Turun linna perustettiin? 2 Montako mastoa on fregatissa? 3 Mikä on Hessu Hopon veljenpojan nimi? 4. Minkä USA:n osavaltion pääkaupunki on Baton Rouge? 5. Kenen sanoittama on iskelmä Tahdon olla sulle hyvin hellä? ALLIKKO 6. Kuka sai Jussi-palkinnon parhaasta miessivuosasta? 7 Mikä oli Haitia hallinneen Baby Docin oikea nimi? 8. Mikä oli syynä laulaja Ray Charlesin sokeutumiseen? 9. Moniako voittoluokkaa on Jokerissa? 10. Minkä tallien autoilla Keke Rosberg osallistui Formula 1 :n GP-ktsoihin?. Miksi kettu varasli suden ruuat? •uBBpinii ee>|oni E?AÄI| jsiuoui jouor :SflN09 'uajepiAi e[ smeiiiiM 'ipiedjuy '9JOpO8U.l'||OM'SiV'0l •isnny '6 !U.ie>| g jSjjEAfia apneio-ueor z (piey) d\m eqnr 9 •UOIUJEA et|nr '5 ueueismoi > '3||3d '£ euiio» z •eiinAni-0821 *t tarjolla tänään t n r i n l l n t ä n ä ä n on JylkkMn osasto, jossa kerrotaan i c t i | U i i d i d l l d d l l v i | ! k k l T , j y V ä S k yiä„ ;ijiinki)litais.-si;i kiiliiuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta. teatterista, taidenäyttelyistä |a bileistä. Anna oma menovinkkisi (isoilleeseenjylkkari-lanaanll <(-iyu.fi POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Luiakko: Pc 7.5. JKl.-Punk-HC-Scssic.ns. 1 Liekki & Laurcl Music. Pc 14.5. Crancs & \ iola, Ke 195. Tehosekoitin, To 20.5. Mariska, Pe 21.5. Suc-klubi: Jose Gonzalez & Tigerbombs, La 22.5. Beionihank & 51 Koodia, Ke 26.5 |Kl-PunkRock-scssions, T(. 27 5-L.i 2" 5. DeathroU-festivaali. Bar 68: La 8.5. Nicolc, La 15.5. live Flftecn, Pe 21.5. Pullball • Bad Machine. La 22.5. Tank plays Ozzy Osboumc. I.a 29.5. Coversnake plays Whitesnake. Carey Bell (LISA), VVentus Blues Band ja Svvamp Boogie ke ly.5. Blues Liven Springiime Blues -konsertissa Jaz: Barissa klo 21 llokivi: ks. mainos s 16. KLASSINtN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Huilu soi ke 5.5 klo 19 Jyväskylän teatteritalolla, Becaust because... Leif Segerstamin 60-vuotisjuhlakonserlii ke 155. Klo 19 Ivv.iskvl.iii teatteritalolla. Suomalainen Konservatorio: Oppilasillat to 6.5.. 13.5. ja 27.5. klo 18 ja 19 Konservatorion orkcslenluokassa.su 16.5. klo 1K Puhallinorkesterien iso kevätkonsertti Konservatorion orkestcriluokassa, sn 2 ) 5 klo 1K Kamaripuhaltajien kevätkonsertti Konservatorion Siltasalissa. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: perusnäyttely Alvai Aulin Arkkitehti. Lisäksi 22.«. asti toteutuneita ja Lftto/i tunetla onmnaalipurusiuksia Alvar Aalto -kokoelmasta. Jyväskylän taidemuseo: KaupiinfeieldnuM Teoksia Suomen Taidegraalikoiden kokoelmasta, Mistd (m de on kotoisin? Keskisuomalaisien taiteilijoiden cnsimmäinen sukupolvi. Lisäksi 30.5. asti Susanna Aulion ja Kaisa Lekan näyttely seka 8.6.-29.8. Anna Kmh ja Matti Reivi Cambaaortamidymitäcs, sarjakuvia. 30.5. asu Kohtaamisia taiteessa yhteisöllinen taidetapahtuma, taidenäyttelynä, erilaisia työpajoja ja performansseja. 11.6 -29 H. Jyväskylän Taiteilijaseuran 59. vuosinäyttely Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttely Perintänä ympäristö Keski-Suomen luontoa vanhimmasta kallioperästä 2000-luvun kohteisiin. Lisaksi luonnontieteellisen keskusmuseon kiertonäyttely Aliens muukalaisia luonnossa Keski-Suomen museo: perusnäyttelyt Krski-Suomi Maakuntako seitin tm? ja Jyvuslrylu Kaupunkiko sekin on? Lisäksi 9.5. asti Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulun kevalnavitely Rannalle' seka Hartauden ikkunoita. 15.5.-22.8. Pyhä (ila. Josef Stenbäckin kirkkoarkkitchtuuria, Kuopion museon näyttely seka Keski-Suomen Osuuspankin taidekokoelmat. 5.6-29.8. Sola-aikaa. Nukketaitcen näyttely kuparisepän talossa. Galleria Harmonia: 9.5. asti Janne Laineen näyllely Ninvhcrc. 13,5.-6.6. Vilja Tamminen: Baskervillen koira. 10.6.-4.7. Naoji Ishiyama ja 8.7.-1.8. Luovan valokuvauksen keskuksen näyttely. Suomen Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: Perusnäyttelyt Aikamatka käsityöhön ja Käsityössä eUtinan tuntu. Lisäksi I !.r> .isii Tdpld. iiuiii /n kihara. Vapaasti puhallettua lasia Anna Schroderukselta, 13.5. alkaen Findians inriiiu Itien Jäljillä, 16.6.-15.8. Rakkaus. Taikon iloinen arki. Jyväskylän yliopiston museo: PerusnaylleK Opiksi /n huviksi. Galleria Pinacothcca: 21.5. asti Tuomo Takalan näyttely, 27.5.-18.0 Muuntokoulutus |a 24.6. alk.u-n Johanna Jormakka |a Marja-Leena Pulkkinen Yliopiston päärakennus Ndfcenryfcsid -Jyväskylän Työväenopiston luontokuvaajien valokuvanäyttely 7.5.-28.5. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Minä eidimend -näyttely 6.5.-235. Jyväskylän kaupunginteatieri: Uppo-Naileja Rohkea Reetta 6.5. klo 1 3 ja klo 18, 7.5. ja 8.5. klo 13. 13.5. klo 13 ja klo 18, 14.5. klo 13. 17 3 ja 18.5. kk. I 1 ja klo 18. 21.5. ja 22.5. klo 13. 24.5. ja 25.5. klo 13 ja klo 18. 26.5. klo 13. Päätalo 7.5., 8.5. ja M 3 klo 19, 15 5 klo 13 ja klo 19, 21.5.. 22.5. ja 26.5. klo 19. Mobile Hormi 3.5. ja 12.5. klo 19. Heikko esitys! 6.5. klo 19.8.5. klo 14, 13.5. klo 19, 17.5. klo 19. 18.5. klo 19, 22.5. klo 14. 24.5 )a 25.5 klo 19 Vauvatealleri Sydämen käärin silkkiliinaan 6.5.. 7.5.. 13.5. ja 14.5. klo 10.30 ja klo 1 I 30. 17.5 . 18.5 . 24.5., 25.5. ja 26.5. klo 11.30 Huonetcatleri: Mummun saappaassa soijo.v. 12.5. klo 18 ja 13.5. klo 19. Romeo. Juha (ii pimeys: 7.5. ja 8.5. klo 19. 9.5. klo 15. Flamencoyhdistyksen kevätnäytökset 14.5.-16.5. Pahnanpohjimmaiset: Hermanni Hirvi Efcsyfesissd cnsi-ilta 22.5. klo 14, imun esitykset: 24.5. klo 18, 25.5. klo 18. 26.5. klo 13 ja klo 18. 30 5. klo 14 ja klo 16. 1.6. klo 18. 3.6. klo 18.8.6. klo 18. Esitetään Kirjailijatalolla. Kansannayttämö: Hourula 5.5. klo 19. 8.5. klo 15 ja 19, 12.5.. 15.5. ja 19 5. klo 19. Esitetään Miiluicauerilla liris-elokuva/estivaalil Jyväskylässä 5.-9.5. liupyAvww.iirisfilmfcstival.nci Opintopiiri kasvissyönnistä Kulttuuriklubi Siperiassa (Kyllikinkatu 1). Ke 5.5. klo 18 Kasvissyönti, eläimet ja ympäristö. 12.5. Kasvissyönti ja ravitsemus, 19.5. Mihin kasvimme kelpaavat? ja 26.5. Millä vegaani korvaa munan? JYMi':n sekäJ)Tn ympäristövaliokunnan vientiluotto-työpaja u 18.5. klo 17-19 Ilokivessä. Lisätiedot: www.vienliluotto.net KÖyhyysilta ma 10.5. klo 16.45 Kumppanuustalolla. Vapaudenkatu 4. Avoin kansalaiskeskustelu. jossa kuullaan ensisijaisesti ihmisten kokemuksia perustoimeentuloturvan riittämättömyydestä. Cuenta Cuentos -tarinoilta ma 10.5. klo 20 alkaen Baari Vakiopainecssa. Vapaa paasy. Suomen käsityön museon työnäytös pc 4.6. klo 1218. Lasinpuhallusta: lasitaiteilija Vesa Välikangas Yö laskeutuu yläkaupungin ylle TEKSTI: J A N I PALSAMÄKI K U V A : T U U K K A R Ö N K K Ö Y L Ä K A U P U N G I N Y Ö laskeutuu jälleen Jyväskylän ylle! Toukokuun 15 päivänä järjestettävä kulttuuripainotteinen tapahtuma on järjestyksessään kahdestoista. Yössä kulkijalle on tänä vuonna tarjolla muun muassa runsaasti peliteemaista ohjelmaa, tanssia, kuorolaulua, konsertteja, teatteria, elokuvia, --uuni up -komiikkaa, mitä erilaisimpia näyttelyjä, kamppailulajeja sekä kaupunkiknpcilyä Ravintoarvoiltaan erinomaista hengen ja ruumiin apetta on tarjolla enemmän kuin keskivertokansalainen kykenee ähkyltä sulattamaan. Parkouraajat johdattavat toisenlaiseen tapaan liikkua kaupungissa. slattavalta ohjelmarässd joitakin makupaloja vcdel l a i i o a i n i e l u ^ a a j j H M B i M a d B M M a H M M i j j ^ l j j ^ i ^ B • Agorassa seikkaillaan klo 11-02 välisenä aikana suuren Next Level -pelitapahtuman myötä tietokoneja konsolipelien kiehtovassa maailmassa Pelattavaa ja pcliaihetsta ohjelmaa i niiaa taatusti kiinnostuneille aina vauvasta vaariin ja kaikille silla väliltä. • Kortti-, lauta-, miniatyyri-ja roolipelien mielikuvituksekasta tarjontaa esitellään Fantasiapelien tiloissa klo 11-22 osoitteessa Kauppakatu 2. • Semmanumin vanhassa juhlasalissa tarjoillaan sulosäveliä kuoromusiikin ystävien korvakäytäviin lltapaiväviidesia iltayhdeksään. • Kello 18 on mahdollisuus ottaa osaa huimaan liikkumisen ncmua tihkuvaan kaupunkikiipcilylaji Parkouriin. Lähtö yliopiston päärakennuksen uikaa. • Kamppailulajeista kiinnostuneille on tarjolla lukuisten eri lajien taidokkaita esityksiä Ryhtilässa klo 18.30-21. Kamppailulajien salojen verhoja taottavat mm. VVtng Tsung Kung Fu, Jujutsu. Karate, Kickboxing seka Tatdo. • Ammeja Manga -seura Tsuktain näyttelyyn sopu käydä tutustumassa yliopiston kirjastossa aina iltakymmeneen asti. • Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri hemmottelee korkealaatuisen musiikin ystäviä Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä alkaen klo 23. • Tulta puhaltavat Liekki ja MoreFirc illan hämärässä klo 23.30 Alvann aukiolla. Edellä mainitut ohjelmanumerot ovat vain pisaroita tapahtumien valtameressä. Runsaasti lisäinformaatiota sekä täydelliset tiedot Yläkaupungin Yön ohjelmistosta löytyvät tapahtuman www-sivuilta osoitteesta www.ylakaupunginyo.li. • news in english THE NEW JYY SECRETARIAT The Board of Executives of the Student Union has chosen Minna Hautamäki as the new Secretary for Cultural Affairs and Arto Alajouisijärvi as the new Secretary lor Social Affairs. Both of them will start in their new posts in July. Antti Vesala will continue for the fourth year in a row as the Secretary for Academic Affairs. The new Recreational Secretary of Kortepohja for season 20042005 will be Laura Laakso. The council of representatives chose Toni Peltonen as the new Chief Editor of Jylkkän in their meeting on April 19. There is yet one more new facc to appcar in the ranks of JYY, as the executive board of Jylkkari meets to decide on the selection of new civil service reporter for the coming season. THE END OF SEASON FOR KAMPUS KINO According to Jiri Sironen, the Secretary for Cultural Affairs of JYY, the spring season has been one of the best in the history of Kampus Kino for there has been approxtmately one hundred spectalors per show in Kino. Now that it is time to end the season there are yet two movies to be seen. Capturing the Friedmans. a document directed by Andrew Jareck, will be on the big screen on May 5. To end the season on May 11. Bephant, directed by G u s van Sant, oflers drama and excitement for the viewers. Do take note thai on May 15, during the free cultural happening of Yläkaupungin yö. they will show To Be and To Havc by Nicolas Philibert. N E W S BY ANTTI A I R A K S I N E N A N D M I K A P U U K K O
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2004 H Europarlamentin kärkkyjät Keski-Suomen ehdokkaista tulossa varameppejä Kuusitoista tikkua laudalla? Kesäkuun vaaleissa Suomen europarlamentaarikkojen määrä vähenee neljääntoista. TEKSTIT: JOUNI VAUHKONEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ TARVITTAISIIN PIENI IHME, jos yksikin keskisuomalaisista europarlamenttivaalien ehdokkaista menisi läpi. Nimiä katsellessa päätä alkaa jomottaa poliittisesti: Kankkunen. Parhaat mahdollisuudet löytyvät Laukaan rallikuskilta, jonka kotikunnaksi kokoomuksen nettisivuille on tosin merkitty Espoo. Juha Kankkusen erikoiskoetta europarlamenttiin edistävät Ari Vatasen maakuntien rallipoluille jättämät 58 836 ääntä. Kokoomuksen ääniä on muutenkin runsaasti liikenteessä: Marjo Matikainen-Kallströmiltä 107 444 ja Ilkka Suomiselta 38 364 ääntä. Monet luulevat, että Kankkusen harkitsemattomat lausunnot pilasivat hänen mahdollisuutensa. Äänestäjät ovat kuitenkin yhtä tietämättömiä europarlamentin ja meppien tehtävistä kuin Kankkunen kiitos suomalaisten tiedotusvälineiden. Esimerkiksi maakuntalehtien toimittaja Erja Yläjärvi kehuskeli julkisesti eksyvänsä europarlamentissa. TÄKÄLÄISTEN EHDOKKAIDEN menestys riippuu pitkälti Keskisuomalaisesta. Viime vaaleissa enemmän tai vähemmän peitelty tuki meni pohjalaiselle Kyösti Virrankoskelle (kesk) ja Pohjois-Karjalan Riitta Myllerille (sd). Nyt kuvioita sotkevat päätoimittaja Erkki Laatikaisen suosikki Anneli Jäätteenmäki (kesk) ja Jyväskylästä lähtöisin oleva tohtori Alpo Rusi (kesk). Valtio-oppia Jyväskylässä opiskelevalla Johanna Kentalalla on vahva järjestöura keskustassa, mutta Jäätteenmäki ja Virrankoski vienevät toistaiseksi pohjalaisten äänet myös Kentalan kotikunnassa Halsualla. Kun viime vaaleissa maakuntalehti likan mukaan oli epäisänmaallista äänestää ketään muuta kuin Virrankoskea, niin Erkki Laatikaisen mielestä äänet jyväskyläläiselle Tony Melvillelle (sd) menisivät Isoon-Britanniaan. Tästä huolimatta "Jyväskylän Neil Hardwick" sai kuutisen tuhatta ääntä ja petrannee näissä vaaleissa. Taustalla on nimittäin matkailuohjelmien sarja televisiossa, mikä auttanee ohittamaan maakuntalehtien kiusantekoa. Demareilla ei ole liikaa ääniä jaossa, sillä nykyiset mepit aikovat jatkaa. Melville voi nousta varapaikalta kesken kauden mepiksi, jos Myller, Reino Paasilinna tai Ulpu Iivari päättävät palata eduskuntaan, ja varsinkin jos demarit saavat neljännen paikan. Vihreiden Tuija Mäkinen peittosi europarlamentista eduskuntaan palanneen Heidi Hautalan puolueen sisäisessä väännössä valtuuskunnan puheenjohtajuudesta. Vihreät saavat 1-2 paikkaa ja äänet keskittyvät todennäköisesti nykyiselle mepille Matti Wuorelle ja kansanedustaja Satu Hassille. Mäkinen tavoittelee käytännössä varamepin paikkaa, kuten myös Jyväskylässä pitkään vaikuttanut puoluesihteeri Ari Heikkinen. Vihreiden listalla heidän mahdollisuutensa sijoille 3-5 ovat erittäin hyvät. Vasemmistoliitto keskittänee äänensä europarlamentaarikko Esko Seppäselle ja kansanedustaja Outi Ojalalle. Jyväskylän Jaana Haapasalo ei nousse listalla aivan kärkipäähän. Haapasalon ohi ajavat ainakin Jyväskylässä opiskellut entinen kansanedustaja Katja Syvärinen ja kansanedustaja Anne Huotari Kajaanista. Kristillisten Asmo Maanselkä Karstulasta jäänee myöskin vielä takariviin. Puolue menetti meppinsä Eija-Riitta Korholan loikattua kokoomukseen ja yhdenkin edustajan saaminen lienee kiirastulen takana. Kommunistien jyväskyläläisellä ehdokkaalla Petri Toikkasella ei liene mahdollisuuksia edes varamepiksi, sillä kommunistien ei odoteta saavan yhtään paikkaa. • Millaisen m e p i n Eurooppalainen vaalipaneeli ja illanvietto JYY on mukana järjestämässä Jyväskylän Eurooppalaiset Nuoret ry:n Eurooppa-seminaaria, joka pohtii EU:n laajentumista ja demokratiaa. Paneelissa on mukana seitsemän eurovaaliehdokasta: Johanna Kentala (kesk),Johanna Sumuvuori (vihr.), Vesa-Matti Saarakkala (perus), Riikka Kervinen (kok.), Asmo Maanselkä (KD), Pekka Buttler (vas.) ja Joonas Lepistö (SDP). Paneelin puheenjohtajana toimii opiskelija, kauppatieteiden yo Petri Lehtonen ja tilaisuuden juontaa JEN ry:n puheenjohtaja Anu lokiin Seminaaritilaisuuden jälkeen ohjelma jatkuu eurooppalaisella illanvietolla Ylioppilastalon saunaja kokoontumistiloissa Opinkivessä, jonne seminaarin osallistujat toivotetaan tervetulleiksi. Illanviettoon kuuluu eurooppalaista ruokaa, Eurooppa-aiheista ohjelmaa, vapaamuotoista yhdessäoloa sekä keskustelua Eurooppa-asioista. Ilmoittautumiset iltatilaisuuteen sähköpostitse Anu Tokilalle, antokila@cc.jyu.fi. Ilmoittautuminen on suotavaa, muttei välttämätöntä.» Eurooppo-seminaari pe 7.5. Villo Ranan Blomsledt-salissa klo 14-17.30. Aikataulu ja lisätietoja: www.co.jyu.li/jen/ep/paneeli.php KUN EU:N perustuslaillinen sopimus astuu voimaan, europarlamentti nousee tärkeydessä ministerineuvoston ja komission rinnalle. Jo nyt se on eduskuntaa merkittävämpi elin. Europarlamentissa toimii parhaiten kotimaan politiikasta kokemusta hankkinut kielitaitoinen henkilö, joka osaa johtaa pientä toimistoa, hankkia tietoa ja tulkita sitä, joka ymmärtää erilaisia poliittisia kulttuureja ja niiden puhetapoja sekä pystyy neuvottelemaan erittäin monimutkaisissa poliittisissa tilanteissa. Mepit lajitellaan usein kolmeen luokkaan heidän toimintatyylinsä mukaisesti: lainsäädäntö-, valtiomies-, ja EU:n vastaisiin meppeihin. Lainsäädäntömeppi keskittyy vaikuttamaan joihinkin säätämisvaiheissa oleviin lakeihin ja toimii aktiivisesti parlamenttiryhmässään. Näin ovat menetelleet muun muassa kokoomuksen Piia-Noora Kauppi ja vihreiden Heidi Hautala Valtiomiesmepit ovat usein pitkän päivän tehneitä kokeneita poliitikkoja, jotka keskittyvät suuriin linjoihin. Näissä sfääreissä on liikkunut muun muassa kokoomuksen Ilkka Suominen. Euroopan Unionin vastainen meppi tekee kaikkensa vastustaakseen EU:ta ja sen kehitystä. Tätä lajityyppiä lähenevät Esko Seppänen (vas.) ja Paavo Väyrynen (kesk.), jotka eivät tosin ole vieneet tyyppiä huippuunsa: kiihkeimmät EU:ta vastustavat mepit eivät juuri käy edes parlamentin kokouksissa. JOUNI VAUHKONEN ÄÄNESTÄTKÖ EUROVAALEISSA? JUHA MÄKINEN & TUUKKA RÖNKKÖ Mirva Saarinen. 24, liikuntapedagogiikka: "En ole ajatellut äänestää. On se kyllä tärkeää, mutta en ole hirveästi perehtynyt politiikkaan tai ehdokkaisiin. Äänestäminen menisi niin arpapeliksi, että onko siitä sitten hyötyäkään?" Antti Tiainen, 23, journalistiikka: "Aion, ja ehdokaskin on jo katsottuna. Henkilöja puoluevalintani kulkevat käsi kädessä, ehkä tässä tapauksessa henkilöpainotteisesu." Laura Leppämäki, 30, filosofia: "Kyllä. Pidän äänestämistä erittäin tärkeänä. Ehdokas on suurin piirtein selvillä." Perttu Heinonen, 22, matematiikka: "Kyllä. Minulla on ehdokas ehdokkaaksi. Henkilö vaikuttaa enemmän kuin puolue, mutta ei puoluekaan ole merkityksetön. Minulle äänestäminen ei ole mikään pakko, mutta yleensä joku hyvä ehdokas aina löytyy."
• • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2004 Maltillista maailmanparantamista TEKSTI: HEIKKI KÄRKI KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ GLOBALISAATIOON ja monikulttuurisuuteen liittyviä teemailtoja, reilun kaupan edistämistä sekä kehitysyhteistyöhankkeet Intiassa ja Sambiassa siinä kehitysyhteistyöeli kehy-valiokunnan toiminta pähkinänkuoressa. Millaista väkeä tällaiseen valiokuntaan sitten kuuluu? Maailmanparantamisen elämäntehtäväkseen ottaneita aklivistihörhöjäkö? "Ei todellakaan, vaan aika edustava ja monipuolinen läpileikkaus yliopistomaailman ihmisiä", korostaa kehy-valiokunnan kauppatieteitä opiskeleva puheenjohtaja Petri Lehtonen. Osa valiokuntalatsista opiskelee avoimessa yliopistossa kehitysmaatutkimusta, osa puolestaan on muuten vaan aiheesta kiinnostuneita. Valiokunnassa vannotaan aktiivisen toiminnan ja ryhmätyön nimiin. "Tiedostamme kyllä, että yksin ei maailmaa muuteta. Jokainen voi kuitenkin lehda omien kykyjensä mukaan jotakin paremman maailman puolesta", Lehtonen muistuttaa. Ja todellakin, kehy-valiokunnassa keskitytään ennen kaikkea oman toiminnan järkevään kehittämiseen, eikä esimerkiksi tietyistä globalisaation piirteistä purnaamiseen. Konkreettinen ja näkyvä kehitysyhteistyö antaa myös tekijöilleen hyvän olon. "Tällaisella toiminnalla on tarkoitus mielekäs päämäärä. Se varmasti pitää väkeä kehitysyhteistyössä mukana, jos ajattelee vaikkapa miljoonia ihmisiä maailman eri kansalaisjärjestöissä", Lehtonen huomioi. Viimeksi kehy-valiokunta oli näkyvämmin esillä huhtikuun lopulla, kun se jakoi opiskelijoille reilun kaupan kahvia ja teetä eri puolilla yliopistoa. Tapahtuma oli osa kansallista reilun kaupan viikkoa, joka on edesauttanut reilujen tuotteiden tunnettuutta. "Nytkin kahvia meni hirveästi ja huomasi myös sen, miten hyvin ihmiset nykyään reilusta kaupasta tietävät", puheenjohtaja innostuu. OLENNAISIN OSA kehy-valiokunnan toimintaa on kuitenkin projekti Intian Bharatpurin maaseutualueella. SinMaria Helstola ja Jaana Kemppi tarjoilivat reilua juotavaa Reilun kaupan viikolla Ilokivessä. ne suunnatulla koulutusja ympäristöhankkeella on ulkoministeriön tuki vielä ainakin kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Merkittävä osa projektin rahoituksesta tulee myös opiskelijoilta täältä Jyväskylästä, ennen kaikkea JYYn jäsenmaksun yhteydessä maksettavien vapaaehtoisten kehy-maksujen sekä kaksi kertaa vuodessa pidettävien kehy-lounaiden muodossa. "Onhan se rohkaisevaa kuulla, miten projekti Intiassa etenee. Eihän sillä sentään kansakunnan tilaa mullisteta, mutta vaikutukset näkyvät selkeästi kylissä tavallisten ihmisten elämässä", Lehtonen kertoo onnellinen pilke silmissään. Seuraava kehy-valiokunnan toimintaan liittyvä projekti on Agorassa 18. toukokuuta pidettävä globalisaatiotapahtuma. Yhteistyössä muiden valiokuntien kanssa rakennettavaan globalisaatiotilaisuuteen kuuluu muun muassa erilaisia luentoja sekä keskusteluja aiheen tiimoilta. Ensi syksyksi puolestaan ollaan järjestämässä kokonaista omaa kehy-viikkoa. "Luentojen lisäksi sinne pyritään saamaan erilaista vähemmän vakavaa toimintaa aina etnisistä bileistä alkaen", visioi Petri Lehtonen. Kehy-valiokunnan kohdalla on myös syytä huomioida, että nykyään puhutaan sanatarkasti kehitysyhteistyöstä. Ei siis mistään ylhäältä alaspäin annettavasta sääliavusta. "Se näkyy konkreettisesti siinäkin, että kaikki ihmiset saavat yhteistyöstä jotain. Esimerkiksi Bharatpurin kohdalla niin suomalaiset kuin intialaisetkin ihmiset oppivat toisiltaan", tähdentää Keniassa kchitysyhteistyötchtävissä toiminut Lehtonen. "Monesti on saanut huomata, miten kehitysmaasta palaavat vapaaehtoiset ovat kuin uusia ihmisiä. Näin kävi minullekin." Kehitysyhteistyötoiminnasta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä kehyvaliokuntaan. Mielekästä tekemistä riittää ja ovet ovat aina vapaaehtoisille avoinna-jopa Intiaan matkaavien lentokoneiden ovet. "Varsinkin ihmisiä, joilla on konkreettisia taitoja koulutus-, sosiaalitai ympäristösektoreilla, oietaan mielellään Intiaan vapaaehtoisiksi", kehy-valiokunnan nokkamies lupaa. • Globalisaatio lapset töissä, nuoret työttöminö? -seminaari Agorassa ti 18.5 klo 10-15. Väliajalla näyttely JYYn kehy-hankkeisto. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille jo siihen on vapaa pääsy. Järjestäjät: Konsoloisten rnoailmonnöyttämö, Helsinki-prosessi, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, Jyväskylän yliopisto, JYY, AIESEC-Jkl ja Plon Suomi. Lisätietoja: Allianssin kansainvälisten asioiden sihteeri Sami Kontolo sami@alli.li ja www.alli.liAv Verotustekniikkaa ja uraputkia TÄLLÄ PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN K O R K E A K O U L U P O L I I T T I N E N SIHTEERI JA S O S I A A L I S I H T E E R I T U O V A T ESILLE JA P U I V A T E P Ä K O H T I A , J O I T A T Y Ö S S Ä Ä N KOHTAAVAT. OMAN AUTON KÄYTÖSTÄ saa vähentää verotuksessa 20 senttiä kilometriltä. Tämän vähennyksen saa tehdä, jos kykenee osoittamaan, että työaika tai työpaikka on sellainen, että julkisilla kulkuneuvoilla kulkeminen ei ole mahdollista. Jos tällainen henkilö käy esimerkiksi Keuruulta töissä Jyväskylässä, on päivittäinen työmatka 130 kilometriä. Tällöin vuorokaudessa säästää 2600 senttiä, mikä tekee kuukaudessa 52 000 senttiä. Kun lomat otetaan huomioon, on vuodessa tallessa 572 000 senttiä eli 5.72 kilometriä. Tuon verran työmatka siis lyhenee pelkän verotuksen ansiosta. Jos nyt ajatellaan, että auto kuluttaa polttoainetta seitsemän litraa sadalla kilometrillä, havaitaan, että vuotuinen säästö tästä verotuksessa tehtävästä kilometrivähennyksestä on yksityisautoilijalle 0,4004 litraa. Polttoaineen hinnasta riippuen säästö vuodessa on n. 0,40-0,50 euroa. Jos yksi promille palkansaajista saisi tämänsuuruisen edun itselleen, on tämän vähennyksen arvo kokonaisuudessaan noin tuhat euroa, eli lähes neljän kuukauden opintoraha. Jos taas keskinopeudeksi ajatellaan 80 kilometna tunnissa, säästää autoilija tällöin vuodessa aikaa 0,0715 tuntia, eli 4 minuuttia ja 17 sekuntia. Jos kuvitellaan työuran pituudeksi 35 vuotta, tulee säästöä eläkkeeseen mennessä 150,15 minuuttia eli kaksi ja puoli tuntia sekä yhdeksän sekuntia päälle. Viimeisenä työpäivänä voi sitten lähteä luon verran aikaisemmin kotiin ja käyttää ajan vaikka kaisomalLi videolta viisi jaksoa Kymppitonnia. Tieiokilpailukysymys: yllä olevassa laskelmassa on yksi virhe, mikä se on? Vastaus: ei voida kohtuudella olettaa, että kenelläkään olisi nykyään yhtäjaksoista 35 vuoden työuraa samassa työpaikassa. No niin. Tämä oli viimeinen valitukseni tällä palstalla, ja sen kyllä huomaa. Heinäkuun alusta lähtien, tai ainakin ansaitun loman jälkeen, olen todennäköisesti jälleen työmarkkinoiden käytettävissä. Ehkäpä siis teen palveluksen taistelevalle opiskelijasukupolvelle ja omalla esimerkilläni todistan tässä kahden vuoden aikana hokemaani saarnaa siitä, kuinka mikään ei ole niin epävarmaa kuin maisterin työllistyminen. Näyttää siltä, että minunkin uraputkeni on pätkitty palasiksi ympäri maailmaa. Juuri nyt tuntuu, että se ei kaikissa tilanteissa ole välttämättä ihmiselle ainakaan minulle edes kovin paha asia. Opintotukea ei minunkaan sosiaalisihteeriaikanani korotettu, ja mahdollisesti muutama muukin asia jäi vielä kesken, mutta ei anneta sen häiritä. Kaunista kesää ja voikaa hyvin TUOMAS VISKARI
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2004 j -—-—""«»•••MM Jylkkarin uusi päätoimittaja Toni Peltonen innostuu kaikesta, lahjoo työhaastattelijat Dumle-karkeilla eikä kätke porilaisia juuriaan. Namusetä hyppäsi JYYn hiekkalaatikkoon TEKSTI: ANNA-MAIJA TUULIAINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ JYLKKARIN UUDEN päätoimittajan valinnan ratkaisivat karamellit. Päätoimittajahaastattelussa journalistiikan opiskelija Toni Peltonen jakoi edariryhmien edustajille Dumle-karkkeja. mikä hänen mukaansa vaikutti päätoimittajavalintaan sadan prosentin verran. No, ehkä valintaan vaikuttivat myös Peltosen työkokemus muun muassa Turun Sanomissa ja Keskisuomalaisessa, lukuisat luottamustehtävät niin Journalistiliitossa, Jyväskylän yliopistossa kuin JYYssäkin, sekä Jylkkarin kehittämiseksi laadittu linjapaperi. Kuvioon kuului tänäkin vuonna Jylkkarin päätoimittajavalintaan perinteisesti liittyvä pelaaminen mukaan lukien sen varmistaminen, ettei "väärät mielipiteet" omaava hakija tule valituksi. Edustajistossa kysyttiin haastattelun viimeisenä kysymyksenä, kuinka moni hakija vielä haastatteluprässin jälkeen haluaa lehteen töihin. Peltonen oli ainoa joka vastasi ei. "Pitkä päivä, väsytti, jännitti, en ollut syönyt mitään koko päivänä. Huumori ei enää siinä vaiheessa riittänyt, kun kysymykset olivat luokkaa 'Seitsemän Päivää vai Lollo?'". Peltonen kuittaa. KIRJOITTAMINEN on tämän 25vuotiaan porilaisen intohimo. Vaikka varoittelen häntä, ettei päätoimittajana ehdi syventyä kovin kunnianhimoisien juttukokonaisuuksien laadintaan, siitäkin optimisti Peltonen kaivaa hyvän puolen: "Myös muiden tekemien tekstien muokkaus on kirjoittamista." Peltosella on kosolti kunnianhimoisia suunnitelmia elokuussa alkavalle kaksivuotiselle päätoimittajakaudelleen. Hän haluaa elvyttää lukijasuhteen varsinkin niillä laitoksilla, joilla Jylkkän on "vähän jäänyt varjoon". Hän haluaa lehden lähemmäs lukijoitaan esimerkiksi monitieteisiä lukijaraateja perustamalla. Ulkoasuja palstauudistuksiakin on luvassa, mutia ei heti: "Katson ensimmäisen syksyn ihan rauhassa. Joskus tammi-helmikuussa sitten tapahtuu Se Suuri Muutos", Peltonen arvelee. "Perusongelmani on, että olen liian hullu ideoija. Olen realistinen idealisti, mutta realismissa on vielä opittavaa, ja uskon, eitä JYYn organisaatio on se taho, joka realismia opettaa." JYLKKÄRI on ollut "täynnä Seminaarinmäkeä ja humanistipaskaa" jo 44 vuotta, ja aina lehti on joidenkin mielestä myös maksanut ylioppilaskunnan jäsenille ihan liikaa. Mitä Peltonen vastaa heille? "Lehden pitäisi olla niin hyvä, että nämä puheet loppuvat. Eivät ne ehkä lopu, mutta pitää silti keskustella. Uskon, että kaikki jyyläiset haluavat hyvän lehden, ja se voidaan saada keskustelun kautta. Luotan siihen, että kaikki yliopisto-opiskelijat ovat lukevaa sorttia, ja että ueto on yhä voimaa." Jylkkärillä on kaksoisrooli JYYn tiedotuslehtenä sekä itsenäisenä journalistisena tuotteena. Peltonen korostaa, että Jylkkarin kilpailijoita ovat kaikki muut lehdet, joiden joukosta Jylkkarin pitää nousta esiin ja olla erilainen. "Vahva uuusjournalismi on se perusta, jonka sekaan pitää voida myös sirotella hauskaa aineistoa." PELTONEN kuvailee itseään sosiaaliseksi tyypiksi, jolla on paljon kavereita. 'Toivon, että pääsen ryyppäämään ja näkemään ihmisiä vähintään kerran viikossa myös päätoimittajana. Päätoimittajan pitää liikkua kaupungilla ja tapahtumissa näkemässä ihmisiä ja nuuskimassa juttuaiheita." "Olen tehnyt eniten musajuttuja ja politiikkaa, mutta oikeasti innostun mistä vaan. Jos sanomalehden osastot pitää asettaa järjestykseen, niin urheilu ja talous ovat niitä, joita luen vähiten. Jos tästä nyt joku suuttuu, niin vitun sama", suorapuheisuudestaan sekä kroonisesta myöhästelystä tunnettu hälpättäjä naurahtaa. Rumba-lehden tilaajakuntaan jo teinipoikana liittynyt Peltonen muistaa musiikkijulkaisun muinaiset klassikkokysymykset hyvin ja haluaa vastata molempiin. Kolme suosikkieläintäsi? "Kilpikonna ja hamsteri, koska mulla on ollut semmoiset. Ja tiikeri, koska mua on sanottu joskus Toni Tiikeriksi." Entä jos Peltonen olisi rakennus, mikä rakennus hän olisi? "Lähiökerrostalo. Siellä on mun juuret." Porilaisella on vielä pakko kysyä: Dingo vai Yö? "Molemmat on ihan paskoja, mutta Dingo mieluummin, koska Yö on ihan kauheeta karstaa. Vastaan tähän Britney Spears." "Ja jos jää tilaa, niin laita siihen juttuun, että etsin syksyksi kämppää, mieluiten yksiötä keskustasta." • edari ja hallitus Edustajisto äänesti sydämensä kyllyydestä Edustajiston kokous 5/2004 Ilokivessä ma 19.4. Kevään todennäköisesti viimeisen edustajiston esityslistalla oli tukku nuijankopautus-asioita sekä Jylkkarin päätoimittajan valinta. Edustajisto valitsi opintotukilautakuntaan kaudeksi 1.5.2004-30.4.2006 kulloisenkin sosiaalisihteerin (varalle Arto Alajoutsijärvi), Riitta Riekkolan (Lilja Kaijaluoto) ja Johanna Seleniuksen (Hanna Sankala). Alajoutsijärvi on sittemmin valittu sosiaalisihteeriksi, joten hän on noussut varsinaiseksi jäseneksi ja hänelle valitaan varajäsen seuraavassa edarissa. Neljän tiedekunnan tiedekuntaneuvostojen kokoonpanot muuttuivat. Yhteiskuntatieteellisessä Else Turtiaisen tilalle varsinaiseksi jäseneksi nousi Pekka Komu. Humanistisessa Tuomas Longan tilalle nousi varajäsen Satu Päiviö; varajäseneksi Sirkku Ukkonen. Taloustieteellisessä varajäsenten Ulla Turusen ja Hanna Karttusen tilalle nousivat Petri Marjava ja Kati Räisänen Informaatioteknologiassa varajäsenesitys pöydättiin. Hallitus esitti edustajistolle, että se myöntäisi Auri Kaihiavirralle eron varajäsenyydestä ja nimeäisi hänen tilalleen Jussi Rastaan ainejärjestö Dumppi ry:n esityksen mukaisesti. Marika Lindholm (Poikkitietcilijät) esitti pöytäämistä, koska kyseessä on Ynnän mandaattipaikka. Vuokra-Savela Oy:n yhtiökokousedustajiksi valittiin Anni Kämäräinen, Perttu Soininen, Riitta Riekkola ja Simo Pöyhönen. JYY-Palvelut Oy:n yhtiökokoukseen päätettiin lähettää Riitta Riekkola. Kokouksen lopuksi päästiin asiaan eli Jylkkarin päätoimittajavalintaan. Päätoimittajaksi määräaikaan mennessä hakeneista haastatteluun kutsuttiin Maarit Jaakkola, Juha Mäkinen, Emma-Leena Ovaskainen, Toni Peltonen ja Ville Pyylampi, joista viimeksi mainittu veti hakemuksensa pois ennen haastatteluja. Ennen edaria kandidaatteja haastatteli konklaavi, johon kuului edustaja jokaisesta edariryhmästä. Myös edustajisto sai haastatella Jaakkolaa. Mäkistä, Ovaskaista ja Peltosta, mutta kovin paljon kysyttävää edaattoreilla ei ollut. Minna Hautamäen kysymys ehdokkaiden kahdesta vahvuudesta ja kahdesta heikkoudesta kirvoitti Antti Vesalan laatimaan vastauksista tiivistelmän: hakijoiden heikkouksiin kuuluivat liika ahkeruus, kiltteys, rentous, kriittisyys ja suorapuheisuus sekä perfektionismi ja yltiöpositiivisuus. Vahvuuksia taas olivat ahkeruus, kiltteys, perfektionismi, positiivisuus, rentous, kriittisyys ja suorapuheisuus... Kaikkia haastateltuja esitettiin päätoimittajaksi, ja sitten edaattorit pääsivätkin äänestämään oikein sydämensä kyllyydestä. Ensimmäisellä äänestyskierroksella eniten ääniä sai Peltonen (16). Mäkinen ja Jaakkola saivat kumpikin 9 ääntä ja Ovaskainen 6. Arpa heitti toiselle kierrokselle Jaakkolan. Toisella kierroksella Peltonen sai 26 ääntä ja tuli siis valituksi. Jaakkola sai 13 ääntä ja yksi tyhjä lippukin jätettiin. Kaksi kierrosta tarvittiin myös Peltosen varahenkilön valintaan; toisella kierroksella eniten ääniä sai Mäkinen. Hänestä tulee päätoimittaja, jos Peltonen ei ota tehtävää vastaan. ANNA-MAIJA TUULIAINEN
• • • SEND HIM BACK TO VVHERE HE CAME FROM Tony Melville, SDP:n eurovaaliehdokas. Sielultaan suomalainen. MIKKO LJOKKOI Erkanen Olen täysi-ikäinen, mutien vielä aikuinen. Sanomalehti tulee omaan osoitteeseen omalla nimellä. Huoltajan allekirjoitusta en tarvitse. Minuutti, niin mikro sanoo pim. Pöydässä jo ketsuppi. Päässä soi ääni: älä unohda salaattia. Olen täysi-ikäinen, mutten vielä aikuinen. Milloin hän on etääntynyt minusta niin paljon, ettei voi sanoa: sinulla on uusi paita. KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5 31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Soluasunnot 170 235 €/kk/asukas Tiedustelut puh. 09 3877 133, latokartano@helsinki.fi http://honeybee.helsinki.fi/latokart/ Latokartano-Säätiö, Talonpojantie 11, 00790 Helsinki Vaihda äänesi nuorempaan Tiedustelut ilmoitusmyynnistä: JYYn pääsihteeri Simo Pöyhönen, p. (014)260 3354 •.-.•J . flffi-KKl IMOUim 0KSRSS1 "fflfllUUUORO" OLUT/SIDU 3e Pizza (TOcsane 'töin K D Nuorten puheenjohtaja Toimi Kankaanniemen eduskiaTta-avusta www.sumuvuori.net Eurovaalit 13.6.2004 teollisuus • varasto • kuljetus • metalli • rakennus • toimisto kauppa • hotelli • ravintola • r e k r y t o i n t i • ta-|ärjestelyt £ KESÄTÖITÄ kautta maan Internetkassa palvelua netissä www.ytk.fi ^ E T Käytä hyväksesi YTK-työttömyyskassan sähköistä asiointipalvelua. Sen kautta hoidat monia työttömyysturvaan liittyviä asioita nopeasti ja turvallisesti. Nettiosoitteesta löydät myös maksatustiedot reaaliajassa ja tiedät tarkasti, milloin korvaukset ovat tililläsi. ^ ^ Paras varmistaa i lyyiK / i s » TYÖTTÖMYYSKASSA € Vuo "na 2004 Teollisuuskatu 4 • 32200 Loimaa puh. *(02) 760 7620 • fax (02) 762 4917 O p i s k e l i j a u Tule meille asiakkaaksi ja jäseneksi. Teemme sinulle hyvän palvelutarjouksen: •• opintolaina pankin jäsenille ilman toimitusmaksua *ilmaiset maksukortit *• maksuton nettipankki alle 2 6 vuotiaille S POP JYVÄSKYLÄ Väinönkatu 3 4 , torin kulmassa. Tervetuloa! Il oi kMp]aiyelua! wivw. k iuruvedeiiop.fi
Tyhjään joukkoon Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2004 | mahtuu mukaan vaihtopenkki * ~ PALSTALLA ESITELLÄÄN VAIHTOEHTOISIA URHEILUJA LIIKKUMISMUOTOJA, TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ TYHJÄ JOUKKO -niminen porukka on kokoontunut joukkueurheilun nimissä jo 1990-la.vun puolivoista lännen Aluksi kyseessä oli lähinnä matematiikan ja iieiotekniikan opiskelijoiden kaveriporukka, multa vuosien myötä tyhjä joukko on laajentunut ja poikkitieteellistynyt. Rekisteröidyksi yhdistykseksi se muuttui vuoden 2000 alussa. "Yhdistyksenä toimimisesta on se hyöty, eitä esimerkiksi monnarilta saa salivuoroja halvemmalla. Yhdistyksen nimissä voi myös hakea avustuksia", toteaa pitkän linjan tyhjäjoukkolainen Tommi Lahtonen. Kymmenen vuoden aikana väki on jossain määrin vaihtunut. Kaksi vuotia mukana ollui Maarit Korva toteaa, että kun eri ihmiset käyvät pelaamassa osittain eri lajeja, on joukossa edelleen sellaisia ihmisia, jotka ovai hänelle tultuja vain niminä, eivät kasvoina. Tyhjän joukon postituslistalla on Lahtosen mukaan satakunta henkeä, ja jäsenmaksun on vuosittain maksanut vajaat 40 henkeä. Lahtonen harmittelee, Elämän paradokseja: miten tyhjä joukko tarvitaan yhden liikuntasalin täyttämiseen? että jälkikasvun saaminen on riistänyt eräät aktiivit pelikentiltä. Kaikki kiinnostuneet hän toivottaakin ilomielin mukaan Tyhjää joukkoa täydentämään. "Onhan siinä aina tietty kynnys lulla paikalle, kun on outoa porukkaa. Viime vuosi oli aika hyvä siinä mielessä, että mukaan tuli peräti kymmenkunta kokonaan uutta jäsentä." TJ:läisilla on viikottaiset pelivuorot, ja niiden lisäksi ryhmä osallistuu aktiivisesti erilaisiin puulaakipeleihin. Lajeista sähly oli aiemmin suosituin, mutta nyt eniten osallistujia kerää lentopallo. Myös vaellusretket ovat vetäneet mukavasti vakea. . Tyhjä joukko myös dokumentoi olemassaoloaan suorastaan piinallisen tarkasti. Yhdistyksen nettisivuilla on valokuvia paitsi lukuisista urheilutapahtumista, myös grillijuhlista ja syntymäpäivien vietosta. "Ehkä se kertoo siitä, että mukana on edelleen paljon tietotekniikan opiskelijoita: ihmisillä on digikameroiia, ja nettisivuille" löytyy ylläpitäjiä", Maant Korva arvelee. • Savelan asuntohaku käynnistyy YO-KYLÄN LAAJENNUS Savelassa alkaa olla siinä pisteessä, etla ensimmäiseen taloon pääsee muuttamaan elokuussa tai viimeistään syyskuun alussa Asuntohaku alkaa toukokuussa, ja sula nedotetaan tarkemmin JYYn nettisivuilla (wwwjyy.fi), Asuntoja voivai hakea kaikki JYYn jäsenet Asunnot ovai parvekkcclli -uiii.i ia kaksiona, kooltaan 24-47 neliömetriä. Vuokrat ovat uusissa taloissa korkeammat, kuin mihin vlioppilaskylässä on totutin neliövuokra tulee olemaan 11-12 euroa Vuokrataso on kirvoittanut kriittisiä kommentteja muun muassa JYYn nettisivujen keskustelupalstalla JYYn pääsihteeri Simo Pöyhönen toteaa, että vuokrataso määräytyy kustannusten mukaan: "Voittoa ei todellakaan ole tarkoitus asunnoilla tehdä, vaan vuokra painetaan kustannuksiin nähden mahdollisimman alas.Vuokraa vertailtaessa pitää ottaa huomioon sen sisältävän sähkön, veden ja netin käyttömaksut. Toki neliöhinta on kallis esimerkiksi yo-kylän vanhaan asuntokantaan nähden, mutta toisaalta asunnot ovat noin 30 vuotia uudempia ja tasoltaan parempia." Pöyhönen muistuttaa myös, että Savelan vuokrat ovat linjassa KOAS:n uusimpien talojen vuokrien kanssa. ANNA-MAIJA TUULIAINEN Uudet maisteriohjelmat piristävät tarjontaa UUDET MAISTERIOHJELMAT nostavat päätään Jyväskylän yliopistossa, mutta kuinka moni opiskelija on niistä tietoinen? Humanistisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Ossi Päärnilän mukaan kaikille uusille maisteriohjelmille on yhteistä se, että niissä harjoitellaan uutta tutkintorakennetta. "Jokaisella uudella maisteriohjelmalla on oma alueensa. Hyvä puoli on se, että opetuksesta pääsevät nauttimaan myös muiden aineiden opiskelijat", Päärnilä kertoo. LUOVA KIRJOITTAMINEN ja yliopisto-opiskelu kuulostavat ääripäiltä, jotka eivät liity mitenkään toisiinsa. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Yksi Jyväskylän yliopiston uusista maisteriohjelmista on kirjoittamisen linja, joka aloitti toimintansa 2002. Haku koulutukseen on juuri meneillään ja se päättyy toukokuun lopussa. Noora Okkonen, 23, on pitänyt kirjoittamisen opintoja monipuolisina, ja hänen mielestään luennointia on ollut mclko vähän. "Kursseilla tehdään kirjoitusja analyysiharjoituksia ja keskustellaan luennoinnin ohessa. Tietysti mukaan mahtuu paljon itseopiskeluna lukemista ja kirjoittamista". Okkonen kertoo. Kirjoittajakoulutuksen opiskelijoiden yhteisinä piirteinä Okkonen pitää humanistisia arvoja ja luovuutta. Muuten opiskelijat ovat monenluonteisia ja -ikäisiä. Kirjoittajakoulutuksen vastaavan professorin Tuomo Lahdelman mielestä ihanteellinen hakija on kiinnostunut tutkimustyöstä ja hänellä on monimuotoinen kirjoittajatausta. "Opetuksessa käytämme usein vierailevia opettajia, kirjailijoita tai myös kaunokirjallisesti ansioituneita tutkijoita. Omalla aktiivisuudella on paljon käyttöä. Opintojen rakennetta determinoi se, että gradu on puoleksi tieteellinen, puoleksi taiteellinen", Lahdelma selvittää. Kirjoittamisen linjalta valmistuneet voivat työskennellä esimerkiksi kirjoittamisen ohjaajina, kirjallisuuden tutkijoina tai opettajina, sekä muissa kirjoittamistehtävissä, kuten lääninkirjailijoina. SYYSKUUSSA ALOITETAAN ensimmäistä kertaa Nordic Arts and Culture Studies -maisteriohjelma (NACS). Monitieteisten opintojen tarkoituksena on perehtyä kulttuurin ja taiteen ilmiöihin pohjoismaisessa kontekstissa. Maisteriohjelma on yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen tiedekunnan yhteinen hanke. Ohjelmaan voivat hakea kandidaatitutkinnon tai vastaavat opinnot suorittaneet. Opintojen suunnittelija Tellervo Helinin mukaan hakijoita on ollut muun muassa Kiinasta, Makedoniasta ja Islannista. "Opinnot tulevat painottumaan ensimmäiseen vuoteen ja osa toisesta vuodesta on myös mahdollista suorittaa verkossa", Helin selvittää. Myös musiikkitieteen laitoksella aloitetaan syksyllä kansainvälinen maisteriohjelma: The European Masters in Music Cognition. Opinnoissa yhdistyvät musiikki, informaatio ja kulttuuri. "Perinteisten luentojen lisäksi ohjelmassa tulee olemaan pienseminaareja. Käytössämme on esimerkiksi videoneuvottelulaitteet", projektisihteeri Sanna Keralampi kertoo. Koulutusohjelma tekee yhteistyötä muun muassa Oslon ja Hampurin yliopistojen kanssa. Jokaisen opiskelijan toivotaan lähtevän vähintään kolmeksi kuukaudeksi vaihtoon johonkin yhteistyö-yliopistoista. Opinnot antavat laajalti valmiuksia työskennellä musiikkikoulutuksen, -teknologian, -teollisuuden ja -tutkimuksen parissa. Kielten laitoksella järjestettävän viittomakielen maisteriohjelman haku päättyy 14. toukokuuta. Opinnoissa on mahdollista keskittyä muun muassa viittomakielen opetukseen, kulttuuriin ja kirjallisuuteen. Opiskelijoita otetaan 10-15. VIRPI KIRVES Sidonta, hionta ja akti JOS OLET JOSKUS nähnyt keskustan kaduilla laakeriseppele päässä kävelevän naisen, nainen oli joko olympiavoittaja tai olit todistamassa promootiojuhlaa. Tunnetuimpia akateemisia perinteitä ylioppilaskunnassamme ovat varmasti vuosijuhlat ja vappu, mutta promootio on jäänyt jostain syystä vieraaksi. Jyväskylän yliopistossa promootio on järjestetty viisi kertaa; ensimmäisen kerran 1969 ja viimeksi vuonna 2000. Promootio on akateeminen juhlatilaisuus, jossa vihitään eri tieteenalojen maistereita, tohtoreita ja kunniatohtoreita. Promootiossa tutkinnon suorittaneet saavat maisterinseppeleen ja -sormuksen tai sitten tohtorinhatun ja -miekan oppiarvonsa merkeiksi. Juhlallisuudet ovat kolmipäiväiset. Perjantaina pidetään maistereille seppeleensitojaise, joissa kunkin kandidaatin seuralainen sitoo juhlakalulle laakeriseppeleen yleisen sitojattaren opastuksella. Sidontaan tarkoitetut tuoreet lehdet on tilattu Italiasta. Samana päivänä tohtoreille pidetään miekanhiojaiset. Lauantaina on edessä promootioakti, jossa ohjelmassa on promovoitavien vihkimisen lisäksi puheita ja musiikkia. Sen jälkeen kulkue siirtyy juhlajumalanpalvelukseen. Päivä huipentuu päivällistansscihin, jossa promovoidut pyörivät lattialla vanhojen tanssien tahdissa. Sunnuntaina on vuorossa huviretki tai purjehdus, joka yleensä suuntautuu Päijänteelle. Osallistujien pukeutuminen on tarkkaan määritelty, myös vieraiden Miehet pukeutuvat akateemiseen juhlapukuun, naiset valkoiseen (maisterit) lai mustaan (tohtorit) pukuun. Sitojaisiin, hiojaisiin ja aktiin sekä päivällisille ja purjehdukselle on kaikkiin omat pukeutumisohjeensa. Ilmaista lystiä ei juhlaan osallistuminen ole. Pukujen ja päivällisten lisäksi hintaa nostavat miekat, hatut ja seppeleet. Toisaalta promootio on niin mieleenpainuva tapa juhlistaa akateemisia saavutuksiaan, että siitä ilosta monet ovat valmiita maksamaan. Jos haluat todistaa tätä arvokasta akateemista perinnettä, voit vaikka ilmoittautua airueksi. Airuet ohjaavat vieraita sekä toimivat kunniavartioina ja ovivahteina. Toinen vaihtoehto on kaivaa se jäissä oleva graduntai väikkärintekele ja osallistua promovendinä seuraavaan promootioon. KIRSI MARTTINEN Jyväskylän yliopiston maisterija tohtoripromoolio lauantaina 22.5.2004. Lisälieloio: www.iyu.li/promoolio
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 8 / 2 4 Q Ilokaasun turvin HAMMASLÄÄKÄRI IN Joka toinen opiskelija pelkää hammaslääkäriä TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ "PELKÄÄN ERITYISESTI tukehtumista. Se tunne iskee päälle heti hammaslääkärin tuoliin istuutuessa. Myös kipu yleensäkin pelottaa". Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Erja (nimi muutettu) pohtii. Erja ei ole kahteen vuoteen uskaltanut paikkauttaa hampaitaan pelkonsa vuoksi. Ensimmäisen kerran kauhu poratohtoria kohtaan ilmeni YTHS:llä käynnin yhteydessä kolme vuotta sitten: "Ilmeisesti pelko on puhjennut samoihin aikoihin alkaneen masennuksen myötä. Tuo käyntikerta oli jotain järkyttävää: jäykistyin kauhusta, itkin, menin paniikkiin ja lopulta hyperventiloin. Lääkäri suhtautui pelkooni välinpitämättömästi, mikä vain pahensi tilannetta." Viime aikoina Erjan pelko on hieman helpottunut ymmärtäväisemmän hammaslääkärin luona käynnin ja keskustelun kautta. Silti hän kokee, että "pelkkä odotushuoneen haju saa vatsan kääntymään". Pelon hoitokeinoina on Erjan kohdalla kokeiltu rauhoittavia lääkkeitä, joiden hän ei kokenut tepsivän lainkaan. "Seuraavaksi käytetään ilokaasua, jonka olen kuullut auttavan pahoihinkin pelkoihin. Ainakin monilla pelosta kärsivillä tuttavillani on siitä hyviä kokemuksia. Jotkut hammaslääkärit ovat suositelleet myös yksityislääkärin vastaanotolla käymistä, missä olisi mahdollista käyttää nukutusta. Eihän sellaiseen opiskelijan tuloilla ole varaa", Erja tuhahtaa. Hän on havainnut joogatreenien ja psykologilla asiasta puhumisen helpottavan hieman pelkoaan. "Minulle on suositeltu myös korvalappustereoiden käyttämistä vastaanotolla, mikä vaikuttaa hyvältä idealta, Kolme paikkausfa ja viisaudenhampaan poisto. Mitä pelättävää tässä muka on? saisipa silloin muuta ajateltavaa. Aika hyvä ajatus on myös Tampereen YTHS:n hammaslääkärillä, joka on ripustanut hauskoja postikortteja kattoon tuolin yläpuolelle. Vihje, vihje, Jyväskylän YTHS!" Lapsena Erjaa eivät poranvinguttajat pelottaneet lainkaan, sillä käynnin jälkeen sai aina kivan tarran. "Mielestäni YTHS:n hammashoidon budjettiin pitäisikin lisätä tarrojen ja kiiltokuvien jakaminen potilaille", hän naurahtaa. HAMMASLÄÄKÄRIPELKO on hyvin yleistä, sillä jopa joka toinen opiskelija kertoo pelkäävänsä hammashoitoa. YTHS:n johtajahammaslääkäri Lauri Turtola tietää viimeisten tutkimusten perusteella, että pelkopotilaista suurin osa on naisia. Sen sijaan tutkittaessa ilmiötä opiskeluvuoden perusteella on havaittu, että alle neljä vuotta opiskelleiden keskuudessa vaiva kiusaa eniten nuoria miehiä. Yleisintä on kipua kohtaan tunnettu pelko. Turtolan mukaan noin kymmenen prosenttia opiskelijoista ei käy hammaslääkärissä ollenkaan tai vasta aivan äärimmäisessä kivussa. Hän arvelee tämän johtuvan kovasta hammashoitopelosta. Pelkopotilaat ja heidän tarvitsemansa hoito ovat aina yksilökohtaisia asioita. Hoidossa pyritään käyttämään pääasiassa pehmeitä pelonhallintatapoja. joita ovat esimerkiksi rauhallinen keskustelu ja kivuttoman hoidon antaminen. "Lähtökohtana on rakentaa ja ylläpitää luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuvaa potilas-hammaslääkäri-suhdetta. Vasta viimeisenä keinona tulee kyseeseen pclkopotilaiden auttaminen lääkkeillä." Uudet ideat pelkopotilaiden auttamiseen ovat YTHSJle tervetulleita, Turtolan mukaan esimerkiksi sopivia kuvia potilastuolin yläpuolelle ripustettavaksi otetaan mielellään vastaan. • Pitkään opiskelleille vain akuuttihoitoa VIIME SYKSYNÄ voimaan tulleet YTHS:n hammashuollon ohjeistukset hoidon tarjoamisessa ovat aiheuttaneet epätietoisuutta. Hammashuoltoa tarjotaan nykyisellään pääasiassa vain perustutkintoa suorittavalle, alle tai tasan 12 läsnäololukukautta opiskelleelle. Tätä kauemmin yliopistossa läsnäolleella on vain akuuttihoito-oikeus, eli kaikki akuutit hoidot, kuten kolottava hammas, huolletaan alusta loppuun saakka. Sen sijaan hammastarkastuksiin pidempään opiskelleet eivät pääse. jatko-opiskelijoistakin alle 12 läsnäololukukautta opiskelleet, kuten esimerkiksi ulkomailta tulleet opiskelijat, nauttivat rajoituksettomasta hammashuollosta. Sen sijaan tätä pidempään läsnäolleille jatko-opiskelijoille tarjotaan vain yksi hoitokerta yhtä akuuttia vaivaa kohden. Tämän jälkeen heidät ohjataan joko kaupungin tarjoaman tai yksityisen hammashuollon pariin. Rajoitukset koskevat vain hammashuoltoa, eivät muuta YTHS:n tarjoamaa terveydenhuoltoa. Hammashuollon palvelusihteeri Seija Lindenin mukaan kukaan ei ole jäänyt vaivansa kanssa hoitamatta. Priorisoinnit otettiin käyttöön pitkien potilasjonojen lyhentämiseksi kaikilla Suomen YTHS:n asemilla. Esimerkiksi Jyväskylän YTHS:llä on ollut yhden hammaslääkärin vajaus viime syksystä lähtien. MIIRA RAUHAMÄKI Näyttelijä Jouni Salo oli sahansoiton asialla Jylkkärissä 8/01 (9.5.2001): "Jos lapset laitettaisiin sahansoittokouluun. Suomessa olisi 20 vuoden kuluttua kansainvälisiä sahansoittokisoja ja valtakunnallisia sahaorkestereita. Tällainen kulttuurivallankumous on täysin mahdollinen. Musiikki on hyvin kulttuurisidonnaista." hämeenaho T A I Y I ilkkui kevättä ^'jfäer. irtS siitä,että kun kevät tulee,loikki rauha on heti mennyttä frunolenpoissa.ihrmset kaipaavat tninua/ftkunSaavim.vie nemmftmt'. AisofftmSTA mtä mmi IM\MU£ r : w ]
• • • E Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2004 Kaupunki kaipaa Johtajaa -w-YVÄSKYLÄN tulevalle kauI punginjohtajalle kaiveltiin haastaI van malliset lähtökuopat jo en%J ncn hakuprosessin aloittamisia. Vappuna tehtävänsä jättäneen kaupunginjohtaja Pekka Kettusen lähtöön liittyvät kiistat 200 000 euron kultaisine kädenpuristuksineen takaavat, että uuden johtajan valinta on herkkä tilanne. Nöyryyttävintä valintaprosessi on ollut niille kuudelle hakijalle, jotka tavoittelivat kaupunginjohtajan virkaa määräaikaan mennessä jättämillään kirjallisilla hakemuksilla. Ketään heistä ei kelpuutettu haastatteluihin. Heiltä ci löytynyt niitä ominaisuuksia lähinnä poliittisia meriittejä joita kaupungin päättäjät uudella johtajalta haluavat. Niinpä uusia kandidaatteja haettiin vielä suostumusmenellelyllä. Suostumuksensa jättäneiden joukosta valittiin kuusi haastateltavaa: Maija-Liisa Havia, Antti Kivelä. Timo Koivisto, Pekka Neittaanmäki. Kalevi Olin ja Pentti Sivunen. JOS JOHTAJAVALINNASTA lyötäisiin vetoa, olisi pienin voittoko loin nimen SDP kohdalla. Kaupunginjohtajan paikka on perinteisesti kuulunut Sosialidemokraateille vahvimman oikeudella. Demarien kunnallisjärjestö kutsui haastateltavakseen vain ne kolme Ittkijaa, joilla on ruusunpunainen tausta: Koiviston, Olinin ja Sivusen. SDP:llä on kolmannes valtuustopaikoista, joten aivan yksinään puolue ei valintaa pääse määräämään. Monet kaupunginvaltuutetut kuitenkin pelkäävät, ctta SDP:n ja kokoomuksen Isol pojat ovat jo sopineet valinnasta keskenään. Kyse olisi tällöin virkapakcti It», jossa kokoomus varmistaisi demari lähiajan valinnan, ja SDP vuorostaan Nitisi kokoomuksen kandidaattia jossain tulevassa virkanimityksessä. Puolueet ovat jyrkästi kiistäneet tehneensä mitään etukäteissopimul to Toisaalta jos sellaisia onkin tehty, voivat ensi syksyn kunnallisvaalit pistää EUI l Imai uusiksi. El OLE MYÖSKÄÄN kirkossa kuuluteltu, että SDP:n tai kokoomuksen valtuutettujen rivit olisivat valintaa tehtäessä aivan suorat. Molemmista ryhmistä löytyy vakuutettuja, joiden mielestä valinnassa olisi syytä ottaa aikalisä ja etsiä uusia, pätevämpiä ehdokkaita. Kokoomuksen Anita Saraste-Kautto mainitsee, että hän aikoo vielä ainakin keskustella muutaman henkilön kanssa mahdollisesta ehdokkuudesta. Kolmesta demarihakijasta poliittisesti kokenein on Kalevi Olin, jota Keskisuomalaisen sivuilla on pidetty jo varmana valintana. Olin on kolmannen kauden kansanedustaja, siviiliammatiltaan liikunnan sosiaalitieteiden professori. Jyväskylän kaupunginvaltuustossa hän on istunut jo vuodesta 1980 lähtien, ja valtuuston puheenjohtajaksi hän nousi viime kesänä. Olin saa vahvaa tukea erityisesti Jyväskylän Työväenyhdistykseltä, jossa hän on puheenjohtajana. OLIN EHTI jo kertaalleen julkisesti ilmoittaa, ettei aio hakea kaupunginjohtajaksi. Lopulta hän antoi suostumuksensa kymmenen minuuttia ennen määräaikaa. Muista demariehdokkaista Ylöjärven kaupunginjohtajana toimivalla Pentti Sivusella on pitkä kokemus kunnallisista johtoviroista, minkä vuoksi hän on saanut kannattajia myös muiden puolueiden valtuutetuilta. Jyväskylän ulkopuolisena hänellä ei myöskään ole rasitteenaan täkäläisen kunnalliskähminnan jättämiä haavoja. Sivunen saattaisi näin ollen nousta yllätyshaastajaksi. 34-vuotias Timo Koivisto on hakijoista nuorin. Hän on kansanedustaja Susanna Huovisen puoliso. Huovinen on demarien ääniharava ja vahva vaikuttaja valtuustoryhmässä. Jos hän saisi kerättyä kannatusta miehelleen, pakka sekottuisi entisestään. Huovinen kiistää tehneensä minkäänlaista lobbaustyötä ja korostaa pysyttelevänsä sivussa valintaprosessista jääviyssyistä. RATKAISEVAKSI voikin muodostua SDP:n sisäinen kädenvääntö. Osa valtuutetuista on vahvasti Olinin puolella. osa yhtä vahvasti häntä vastaasi SDP: n kunnallisjärjestön edustajisto ickee päätöksen yhteisestä ehdokkaassa kokouksessaan 7. toukokuuta Periaatteessa kaikki demarivaltuutetut ovat tällöin valitun henkilön lakana, mutta valtuuston suljetussa lippuäänestyksessä ryhmäkuri saattaa repeilLi Millaisia ominaisuuksia Jyväskylän tulevalta kaupunginjohtajalta vaaditaan? Kysyipä keneltä tahansa valtuutetulta, vastaukset ovat samansuuntaisia: hänen tulee olla hyvä henkilöjohtaja, hallita talousja kulttuuriasiat, ja hänellä tulee olla hyvät suhteet yrityselämään sekä valtakunnallisiin vaikuttajiin. Jyväskylän kuralla oleva talous olisi saatava nousuun. Ilmassa on siis vahvan johtajan kaipuuta. Kaupunginvaltuuston on määrä valita uusi kaupunginjohtaja kokouksessaan 17. toukokuuta. Valtuuston kokoukset ovat julkisia tilaisuuksia. • Kettusen arvosana itselleen: 8,5 Jyväskylän kaupunginjohtajavalinnasta on kehittynyt myrsky vesilasissa. Puhutaan ja huhutaan niin kassakaappi sopimuksista kuin mustista hevosistakin. "KYLLÄ TÄLLÄ luokalta pääsisi, varmaan tuollainen 8,5 olisi arvosana. Mutta kun totuin koulussa kiitettäviin, niin en ole siihen ilian tyytyväinen." Näin arvioi kymmentä vuottaan Jyväskylän kaupungin johdossa vappuaattona työnsä lopettanut Pekka Kettunen. Kaupungintalolla pitämässään tiedotustilaisuudessa hän ei juuri sanojaan varonut. Kaupungin virkamiehiä Kettunen puolusti voimakkaasti. Hänen mukaansa hyvä demokratia vaatii voimakkaat, hyvin koulutetut virkamiehet. "Olemme kulkemassa sekavaan demokratiaan, jossa valtuustolla ei voi olla monopolia päätöksenteossa. Virkakoneisto on osa demokratiaa. Harvat poliittiset ryhmät ymmärtävät tämän." Kaupunginvaltuustosta Kettusella ei ollut yhtä hyvää sanottavaa. TEKSTI: JUHA MÄKINEN PIIRROS: MINJA REVONKORPI Pormestarimalli populismia vai kansanvaltaisuutta? Loven painottaisi koulutusta, Sallinen toivoo yhteistyön j a t k u v a n "Kansa antaa meille päättäjät, ja heitä ei sen vuoksi voi arvostella." Hän kiinnitti huomiota siihen, että päättäjien keski-ikä "ei ole täydessä harmoniassa" kaupunkilaisten ikäjakauman kanssa. "Jyväskylässä on 35 000 opiskelijaa. Keskeisissä toimielimissä lähct puolet henkilöistä on eläkeläisiä." Kettunen sanoi, ettei halua ottaa kantaa seuraajansa valintaan, mutta totesi kuitenkin, että "seuraaja on yleensä lähtijää nuorempi, ja jos seuraaja tulee organisaation ulkopuolelta, on se hyväksi". Tämän voi tulkita niin, että hakijoista ainakaan Kalevi Olin ja Maija-Liisa Havia eivät ole Kettuselle mieleen. Kettunen on 52-vuotias, ja virkaa tavoittelevista häntä nuorempia ovat ainoastaan Timo Koivistoja Antti Kivelä. Tämän lehden ilmestyessä on Kettunen jo alueellistanut itsensä Helsinkiin vaimonsa luokse. Tulevaisuudensuunnitelmissa hänellä on opiskelua ja oman yrityksen perustamista. Kyselyjä erilaisiin konsultointitehtäviin on kuulemma tullut jo runsaasti. • Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen on julkisuudessa ajanut siirtymistä ns. pormestarimalliin, jossa kunnanjohtaja valittaisiin suoralla vaalilla. Samalla hänen tehtäviinsä liitettäisiin valtuuston puheenjohtajuus. Ryynänen katsoo, että virkajohtajan ja poliittisen johtajan roolien erottaminen toisistaan on mahdotonta: "Nykyiset kunnanjohtajat toimivat poliittisesti, vaikka heillä ei ole poliittista vastuuta, ainoastaan virkavastuu. Kun tehtävä olisi määräaikainen, voisivat kuntalaiset vaaleissa arvioida, onko asiat hoidettu viisaasu vai ei." Ryynänen toteaa suomalaisen virkajohtajamallin olevan kummajainen muihin Euroopan maihin verrattuna. "Käytännössä kaikissa Euroopan maissa on käytössä pormestarimalli. Etelä-Euroopan maissa sillä on jo pitkät perinteet. Myös Saksassa ja Itävallassa siirryttiin 1990-luvulla suoran vaalin käyttöön." Ryynäsen mukaan pormestarimallin käyttöönoton tarve ei nouse siitä, etteikö nykyjärjestelmä toimisi tai että siihen oltaisiin kunnissa tyytymättömiä. Kysymys on yksinkertaisesti kansanvaltaisuuden periaatteesta. Ryynänen itse istuu Orimattilan kunnanvaltuustossa kokoomuksen edustajana ja toimi aiemmin valtuuston puheenjohtajana. Hän kuitenkin korostaa, että kysymys ei ole puoluepoliittinen, vaan pormestarimalli on saanut tukea niin vasemmistosta kuin oikeistosta. Vastustajien joukko on kuitenkin ollut vaikutusvaltaisempi. "Muutoksella ci juuri ole ystäviä, sillä nykyjärjestelmä on kaikkien vallankäyttäjien etu. Kunnanjohtajat pitävät sitä hyvänä, ja heillä on vahva luki Kuntaliitossa. Puolueet saavat edustajiaan puheenjohtajiksi ja varapuheenjohtajiksi, kun poliittisen johtajan paikkoja on kunnissa runsaasti. Kansanedustajat eivät kannata muutosta, koska he pystyvät nykyjärjestelmässä harrastelemaan kunnallispolitiikkaa maanantaisin." Mallin vastustajat pelkäävät sen johtavan politiikan rappioon. Pormestarikandidaatteina nähtäisiin rallikuskeja, tv-juontajia ja katteettomilla lupauksilla ratsastavia populisteja. Ryynänen pitää huolta liioiteltuna. "Manner-Euroopan maissa pelättiin ennen suoraan vaaliin siirtymistä ilmaisolutkandidaatteja, mutta kokemukset eivät tue tätä pelkoa. Eivät kuntalaiset niin tyhmiä ole, että valitsisivat kyvyttömän johtajan riesakseen. Täytyy luottaa demokratiaan." Ryynänen arvelee, että vastustuksen taustalla on vallanpitäjien ja puolueiden halu pitää kiinni omasta asemastaan. Sellaisia esimerkkejä maailmalta nimittäin on, joissa kuntalaiset ovat valinneet itselleen pormestarin perinteisen puoluepolitiikan ulkopuolelta. Pormestarikeskustelua on Suomessa käyty ennen kaikkea Tampereella, jossa kaupunki teetti asiasta selvityksen. Helsingissä vihreät tekivät maaliskuussa aloitteen pormestarimalliin siirtymisestä. Suoran vaalin käyttöönotto edellyttäisi kuitenkin muutosta kuntalakiin. • Kaupunkineuvos Jaakko Lovin toimi Jyväskylän kaupunginjohtajana vuosina 1974-1994 Hän kertoo, eitä ensimmäinen vaikea urakka hänen kaudellaan oli uudenlaisen elinkeinopolitiikan sisäänajo. "Vasemmistoenemmistöinen Jyväskylä luotti penntetsesti kolmeen suureen työnantajaan Valmetin, Kankaan ja Schaumanin tehtaisiin. Elinkeinopolitiikkaa oli tarpeen muuttaa niin, että muutakin yritystoimintaa huomioitiin. Olen edelleen iloinen. että minun aikanani Jyväskylään syntyivät Jykes ja Jyväskylän Teknologiakeskus." Lovinin mielestä tulevan kaupunginjohtajan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuri-ja sivistystoimeen. "Kaupunginjohtaja joutuu yleensä muuntyyppisiin pr-tehtäviin, ja jotta hän voisi syventyä sivistyspuolen tehtäviin, vaaditaan häneltä asiantuntemusta ja oikeanlaista asennoitumista." Lovenin mukaan huomiota ansaitsee koko koulutussektori. "Tuntuu, että nyt väheksytään esimerkiksi ala-asteen opetusta. Minusta se on yksi tärkeimpiä asioita koulumaailmassa, että ala-asteella on hyvät ja pätevät opettajat/" "Ammattikoulujen ja ammattikorkean osalta taas tarvitaan hyvä ajantaju siitä, missä mennään ja minkälaista koulutusta tarvitaan." Yliopiston ja kaupungin suhteita pitäisi Lovenin mielestä pyrkiä jatkuvasti vahvistamaan, eikä vain yliopiston hallinnon ja kaupunginhallinnon kesken. Loven korostaa myös kansainvälistä kanssakäymistä, jossa yliopisto on hänen mukaansa ollut jo useamman vuosikymmenen ajan Jyväskylän lippulaiva. "Eri tiedekunnat ja laitokset edustavat yliopistossa korkeinta asiantuntemusta, joka pitäisi saada enemmän julkisen sektorin käyttöön. Kovinkaan moni yliopistoihminen ei ole julkisen hallinnon kuvioissa mukana. Sellaistakin avaamista voisi toivoa." Myös Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen korostaa yliopiston ja kaupungin välisen liiviin yhteistyön merkitystä. Hän kiittelee vuolaasti kaupunginjohtajan tehtävät jättänyttä Pekka Kettusta, jonka aikana yhteistyö on Sallisen mukaan ollut erittäin mallikasta ja vauhdikasta. "Aikaisemmin yliopiston ja kaupungin suhteet olivat enemmän retorisia, multa hänen aikanaan on saatu konkreettisesti vietyä hankkeita eteenpäin. Tämä hyvä yhteistyö on yksi selitys sille, että Jyväskylä on noussut vahvaksi kasvukeskukseksi." Sallinen toteaa, että tulevaan kaupunginjohtajaan kohdistuu suuria odotuksia. Yliopiston ja kaupungin olisi pystyttävä ajamaan yhteisiä hankkeita, esimerkiksi Dl-koulutukscn saamista Jyväskylään. "Siinä tarvitaan yhteistyötaitoa, yliopiston merkityksen syvää ymmärtämistä ja monitieteisen yliopiston rikkauden oivaltamista. Odotan, että uusi kaupunginjohtaja myös kunnioittaa yliopiston autonomiaa. Mikään ulkopuolinen taho ei voi sanella sitä, mihin yliopisto satsaa." • +
EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2004 L O U A SI I I I 6 Myös vcgaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4,70 e JATKO-OPISKELIJA 3,95 e Tl 4.5. Soija-kasviswokki Lohipyorykät Chili con carne KE 5.5. Kesäkurpitsaherkku MaiLsieinen broilcrpaia Possunlcike. sinappikaslike TO 6.5. Kasvis-juustokeitto Tonnikalakaäröt Lihapyörykät PE 7.5. Punajuuripihvit Currykala Kalkkunarisotlo MA 10.5. Kasvislasagne Jauhelihakeitto Broilerjuustokcbakko Tl 11.5. Kasviskastike. spagetti Savukalakasuke. spagetti Riistapyörykäl Ilokiven ruokalistat myös netissä: httpr/Avvvvv.jyy.n/ruokalista.php KE 12.5. Kasvissosekeitto Täytetyt jauhclihaohukaiset Ynti-kalkkunakastike TO 13.5. Kasvispihvit Yrtti-porkkanasci Kiinalainen porsaspata PE 14.5. Pcninakuorukat Nakkipannu Tulinen liliapata MA 17.5. Pinaatliohukaisel Sitmunainen turskalcike Jauhclihalasagnc O Q o Q| O I O IIOKIVI IYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Tl 18.5. Kasvispapupata Kalkkunapihvi Riistakaristys KE 19.5. Kesäkurpitsavuoka Silakkapihvit, kcrmaviilikastikc Mangobroilen TO 20.5. Kasvis-herkkusicninsotto Lohikiusaus Jauhelihapihvi, tomaattikastike PE 21.5. Feta-pinaatupiirakka Kalakcillo Kmkkukastike. spagetti MA 24.5. Kasvisgratiini Paisteltu lohi, tartar-kastike Texmex-kanapata Tl 25.5. Pcmnaohukaiset Jauhelihakääryleei Kalagrauini NYT TUTKIELMAN TAIKINAA VAIVAAMAAN! Karisto & Seppälä: Maukas gradu valmistusohjeita tutkielman tekijöille (Vastapaino) Hyvältä maistuva uutuus. Tässä keittokirja sinulle, jonka on jo korkea aika työntää lusikkansa opinnäytesoppaan. Tälä teosta raatimnie suosittelee! 16,00 eur Hirsjärvi, Remes & Sajavaara: Tutki ja kirjoita (Tammi) Jo 10. painos! Tästä teoksesta on tullut maassamme metodikirjallisuuclen klassikko! Siksi sitä kannattaa mainostaa uudelleen. Tutki, innostu ja osta omaksesi! 40,00 eur Opiskelijan akateeminen kirjakauppa Hakala: Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille (Gaudeamus) Kirjoittaja on ammattimies. Näin maustoi raatimme keskustelua eräs jäsen. Totta, ja n y t j . Hakala jakaa opinnäytetyöskentelyn kokemustaan yhä laajemmalle yleisölle. Hyvä! 24,00 eur Tuomi & Sarajärvi: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Tammi) Oletko tekemässä laadullista tutkimusta? Osta siis tämä opas ja selvitä mitä itseasiassa oletkaan tekemässä. 31,70 eur K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 I S f f r ö i J,kirjamyynti@kampusdata.fi MELTÄSAATSUOLAISTAJAMAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Onnittelut Sinulle valmistuva ja kaikkea hyvää elämääsi. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatko JUHLAT tiedossa??? Toteutamme elämyksiä niin pieniin fqiin suuninlq.njuh[ati[aisuul^siinne. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 juhlat@sonaatti.fi Kesän aukioloajoista saat tarkempaa tietoa toimipisteistämme sekä nettisivuilta. Hauskaa ja rentouttavaa kesää kaikille Toivottaa Sonaattilaiset. TERVETULOA — u i w J H / « ' * M fesfcrcsairgafaM Ultnanoir js Cold Colouns 40J:t La 8.5. Beat Society / Ze (Alakerta) DJ:t Buguyaga, Hapinjuuri, laaser ja vg+ La 8.5. Club Kaappi / 2-6e (Yläkerta) SmallloOTi (SWE), On A Sotid Beck, Ftippin' Beans, Union Oislnict Ke 12.5. Seisomapaikkakin / 5e 2 1 > Sutela, Jalava, Rontoniemi, Terävä, Kallio www.seisomapaikka.coni Pe 14.5. Quta -iltama / 2e Puola, Psychotomimelic Agenls, Vapaa, Tilus, Teos Les Dem lffiPBWI ! i:MIIJII ll MI,I l lilMlitl The Divisional Islana, Sisler Flo, Au Pair, Elisabeth Underground, Kreoli, Lulu ja Ystävät p . ym. www.yiakauiiunginyo.li Ratas ja The Stripped T's / 3e •nmmtm Downstairs > rock pop grunge metal Pian B DJs Upslairs > elektro disko DJ Bad passion & Naks Happy Hour 22-23 Presley Bastards, RinkRats, Normal Figures La 22.5. Club Kaappi / 2-6e (Yläkerta) www.sonaatti.fi YTHS KESÄLLÄ 2004 JYVÄSKYLÄN TERVEYDENHOITOASEMAN AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ Terveydenhoito H a m m a s h u o l t o Mielenterveys Fysioterapia Laporatorio 31.5.-27.8. avoinna klo 8-14 31.5.-27.8. avoinna klo 8-14 8.7.-24.7. suljettu, kesä-elokuussa avoinna klo 8-14 12.7.-4.8. suljettu 21.6.-25.6. ja 12.7.-7.8. suljettu
r~ I h a n a a , ^Koteja tulossa! Rakenteilla LUTAKKO Asunto Oy Jyväskylän Kuunari Sorvaamo 6 Vehreälle Lutakon ranta-alueelle rakennetaan viihtyisä Kuunari. Monipuolisia huoneistovaihtoehtoja löytyy yksiöistä tilavaan perheasuntoon. Hyvä materiaalija varustelutaso, mm. kiinteä nertiyhteysmahdollisuus kuuluvat YIT Koteihin. Kuunari on Alfa-kohde; Sinulla on mahdollisuus saada oma vapaarahoitteinen koti ilman suurta alkupääomaa tai suurta henkilökohtaista lainaa. Rakennusaika maaliskuu 2004-helmikuu 2005. Mahdollista ostaa myös oma venepaikka Lutakon alueelta. Hiioneistoesimerkkejä: 1h+kk+alk.+s 1h+kk+alk.+s 2h+kk+s 2h+k+s 3h+k+s 3h+k+s 3h+k+s 4h+k+s Y I T K O T I Tehdään s e y h d e s s ä . 39,5 m 2 43,5 m> 41,5 m 2 54,5 m 2 75,5 m 2 76,0 m 2 86,5 m 2 84,5 m 2 mh. alk.€ 26.670 28.080 27.390 37.050 49.290 57.240 65.160 53.640 vh. alk.€ 88.900 93.600 91.300 123.500 164.300 190.800 217.200 178.800 YIT RAKENNUS OY Asuntomyynti, Puistokatu 1, 40100 Jyväskylä Puh. 615211,615711 Asuntomyynti avoinna ma-pe klo 9-16. Tervetuloa! www.yit.fi Maksukykyisen kaverin merkki. m Raha on kätevintä pitää mukana k o r t i n muodossa. Kätevimmillään ja monipuolisimmillaan kortti on silloin, kun siinä lukee K u l t a k o r t t i Visa Electron. Se käy maksuvälineenä Suomessa ja ulkomailla. Sillä voit nostaa käteistä Suomessa ja ulkomailla. Sillä voit maksaa myös laskut. Sen saat Osuuspankista ja Okopankista. O KESKISUOMEN OSUUSPANKKI keskisuomalaisten oma pankki KESÄOHJELMA ILMESTYNYT Tarjonnassamme seuraavat kesäopinnot: • Erityispedagogiikka (15 ov), perehdytystilaisuus 18.5. • Perneopinnotj15 ov), ilm. alkaa 3.5., perehdytystilaisuus 1.6. • Psykologia (15 ja 35 ov), ilm. alkaa 3.5., infotilaisuus 27.5. • Kasvikokoelma (1 ov), infotilaisuus 27.5. • Suoekologian kurssi, (1 ov), alk. 20.8., ilm.12.8. mennessä • Kasvit luonnossa (1 ov), alk. 4.6., ilm. 19.5. mennessä • Fysiikan peruskurssi III (5 ov), alk. 11.5. • Klassinen fysiikka (5 ov), alk. 14.5. • Matematiikka: Approbatur 3 (3 ov), alk 31.5. • Matematiikka: Symbolinen laskenta 3 (1 ov], alk. 31.5. • Kansantanssit ja seuratanssit (1 ov), alk. 14.5., ilm. 7.5. mennessä • Ohjelmointi 1 (4 ov), alk. 17.5. • Mikrotietokonelaitteistot (1 ov), alk. 8.6. • Tilastomenetelmien peruskurssi (4 ov), alk. 1.6. • Tietotekniikka opettajan työvälineenä (1 ov), alk. 4.6., ilm. 30.4. mennessä • Englannin kielen valmentava kurssi (2 ov), alk. 19.7. • Interdisciplinary Text Workshop Academic Reading (1 ov), alk. 31.5. • Interdisciplinary Communication Skills (1 ov), alk. 2.8. • Ruotsin peruskurssi Akademisk svenska (1 2 ov), kolme eri toteutusta alk. 24.5. • Ruotsin valmentava verkkokurssi Nätfräsch (1 ov), jatkuva ilmoittautuminen JUHLAT TULOSSA TANSSITAITO HUKASSA H! Tervetuloa mukaan "Kansantanssit ja seuratanssit" -kurssille (1 ov). Kurssilla tutustutaan suomalaisiin ja ulkomaisiin kansantansseihin sekä vakioja latinalais-amerikkalaisiin lavatansseihin. Ilmoittaudu kurssille 7.5. mennessä koulutussihteeri Sari Rimpille, puh. (014) 260 4344, sari.rimppi@avoin.jyu.fi MEILTÄ MYÖS LAHJAKORTIT KEVAAN VALMISTUNEILLE Opinto-ohjelman tilaukset ja lisätietoja: puh. (014) 260 3697, avoneuvo@avoin.jyu.fi KATSO OPINNOISTAMME LISÄÄ VERKOSTAI Tulevan lukuvuoden ohjelma löytyy verkosta kesäkuun alussa. Painettu ohjelma ilmestyy kesäkuun lopussa. www.avoin.jyu.fi Aikuiskoulutuksen laatuyliopisto 2004 2006 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO • AVOIN YLIOPISTO i ti collAciiofis 2Cwfl S u m m e r Collections 2 4 e s i t t e l e e k e s ä n kuumimmat m u o t i t r e n d i t Elohuvissa joka keskiviikko koko toukokuun ajan! UUDISTUNUT SUMMER JAM PYÖRÄHTÄÄ KÄYNTIIN JÄLLEEN KESÄKUUSSA! AVAJAISET 1.6. O IM L Y laminn V E R O M O D A M M K I E K K O A E L O H U V I S S A Kaikki Suomen pelit isolta screteniltä. I Ovet avataan puoli tuntia ennen ottelun alkua!
ED Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2004 Tietoturva koskettaa kaikkia Hakkeri vai krakkeri? TEKSTI: SAMUEL JOUTTIJARVI JA HEIKKI KÄRKI PIIRROS: JANI PALSAMÄK1 TIETOTURVA-ASIAT kuuluvat olennaisesti opiskelijan elämään. Palomuurin ilmoitukset koneelle pyrkivästä tietoliikenteestä, virustorjunta sekä epäilyttävien sähköpostien poisto ovat kotimikron käyttäjien arkipäivää — ainakin syytä olisi olla. "Jos verkkoon kuuluvassa koneessa on uudehko Windows, eikä mitään lietoturvasuojausta, on todennäköistä, että sitä käytetään jonkinlaisena välityskoncena", täräyttää ATK-kcskuksen tietoturvapäällikkö Matti Levänen. Välityskoneella tarkoitetaan sitä, että tietokoneita voidaan käyttää esimerkiksi lukemattomien sähköpostien eteenpäin välittäjänä. Tällainen kotimikrojen valloittaminen on muodostunut jo globaaliksi ongelmaksi. "Esimerkiksi Virossa pystyttiin äskettäin kaatamaan Hansapankin järjestelmät juuri valloitettujen koneiden määrällistä voimaa hyväksikäyttäen", Levänen tietää kertoa. "Lisäksi tällaisten spämmäyskoneiden osoitteita myydään rikollisena bisneksenä eteenpäin." ATK-keskuksessa ymmärretään tietoturvallisuudesta tiedottamisen merkitys. "Olemme huomanneet, että opiskelijoiden ATK-taidot ovat hyvin erilaisia", Levänen tähdentää. Opiskelijoille Leväseltä löytyy tärkeitä neuvoja kotikoneen tietoturvallisuutta varten. "Korjauspäivitykset, virustorjunta ja palomuurit on syytä pitää ajan tasalla. Ohjelmien tulee olla automaattisesti päivittyviä, etteivät virukset pääse torjunnan edelle", tielolurvapäällikkö varoittaa. "Koneen järkevä käyttö on avainasemassa. Kaikkia sähköposteja ei tule avata eikä kaikkea materiaalia downloadata koneelle." Järkevä käyttö ulottuu myös ohjelmistovalintoihin. Esimerkiksi Linux on sikäli hyvä valinta, että tunnistetuista noin 90 000 viruksesta vain 50 toimii siinä. Ero muun muassa Microsoftin ohjelmiin on suuri. Vaikka koneessa ei tällä hetkellä olisikaan suojausohjelmia, peliä tietoturvan osalta ei ole menetetty. ATK-keskuksesta voi hankkia pätevän virustorjuntapaketin jopa ilmaiseksi, jos tuo oman CD:n mukanaan. "Monet virustorjuntaohjelmat voivat löytää myös aiemmin koneelle tulleita ongelmia", Levänen antaa toivoa tietokoneongelmien kanssa tuskaileville. Tänä keväänä ATK-keskus ryhtyi rajoittamaan opiskclijavcrkkojen tietoliikennettä. Varsinkin opiskelijoiden harjoittama musiikin ja videoiden jatkuva Asiaa ATK-keskukselle KOASIN ASUNNOSSA elävien Pekan ja Maijan (nimet muutettu) internet-liittymä suljettiin yllättäen. Asiasta kysyttäessä ATK-keskuksesta ilmoitettiin tiukkaan äänensävyyn, että nuorenparin koneella pyörii jokin laiton palvelin. "Kerrotteko, mihin tarkoitukse *n palvelinta on käytetty", tivattiin. Tässä tilanteessa piti nostaa kädet pystyyn. THCP-palvelin? Laiton? Mihin tarkoitukseen? Selville tuli, että koneella oli jotain, mikä pitää osata poistaa ennen kuin liittymä taas avattaisiin. Tämä jokin on nimittäin käyttäjän vastuulla. "Jos joku tietokoneista yhtään ymmärtävä katsoo konettanne, niin hän kyllä tietää, mitä tehdä", Pekalle ja Maijalle ilmoitettiin. No, päätään raapimassa kävi monenlaista työkseen tietokoneiden kanssa toimivaa henkilöä, eikä kellään oikein ollut tietoa kyseisestä palvelimesta. Toimenpiteistä varmimman kovalevyn tyhjentämisen asukkaat olisivat sentään osanneet tehdä itsekin. Sitten taas ottamaan yhteyttä ATKkeskuksecn. Pekka kertoi toimivansa verkkotuuiorina ja tarvitsevansa internetiä päivittäin, joten liittymän nopea avaaminen olisi tervetullutta. "Kyllä se heti avataan, kun homma on kunnossa. Lähettäkää vaan sähköpostia niin hoidetaan", avulias ATKkeskuksen työntekijä lupasi. Sähköpostin lähettämisestä kului lähes viikko, eikä internei-yhieys toiminut vieläkään. Soittamalla selvisi, että sähköpostin torstaina saanut henkilö oli lähtenyt seuraavaksi viikoksi lomille ja jättänyt homman sikseen. Heti avattavaksi luvattu yhteys saaliin käyntiin lopulta eri henkilön loimesta, tasan viikko ilmoituksen jälkeen. Mainiota. Tällaisen opiskelun kannalta olennaista palvelua ylläpitävän tahon kannattaakin loimia juuri näin. Ensin epäillään kahden humanistin kotitaloutta tietoisista tietoteknisistä laittomuuksista. Sitten neuvotaan ylimielilataamincn on vienyt kapasiteettia tuhottomasti. "Rajoituksia tehdään huomioimalla sekä koneesta lähtenyt että sen IP-osoitteeseen mennyt liikenne. Lataajien verkkoyhteyden toiminta hidastuu melkoisesti kontrollin myötä", Levänen paljastaa. KOASin tai Konepohjan opiskelijaverkkojen kohdalla ATK-keskus ei anna suoranaista tietoteknistä tukea, vaan toimii pikemminkin kontrolloivana elimenä. Yliopiston puolella sen sijaan hoidetaan koko tietotekninen ylläpito. "Resurssimme eivät riitä opiskelijaverkkojen ylläpitoon. Lisäksi jos toimisimme siihenkin suuntaan, tulisi opiskelija-asuntoihin standardoida samanlaiset käyttöjärjestelmät ja laskuttaa niiltä ylläpitomaksua", Levänen sanoo. • Polomuurejo voi lodola ilmaiseksi seuroovista osoitteista: vAw.20nelobs.com, www.kerio.com sesti ja epätarkasti, miten toimia jatkossa. Lopuksi ollaan kuuntelemana ystävällisiä toiveita ja jätetään omat lupaukset hoitamatta. Tottakai Pekan ja Maijan tietoturvaasiat olivat päivityksen tarpeessa. Olipa Pekka joskus käynyt arveluttavilla sivustoillakin. Siitä huolimalta ATK-keskus olisi voinut toimia informatiivisemmin, vuorovaikutteisemmin ja hyvän mielen takia edes ystävällisemmin. Opiskelija laittoman palvelimenkin kanssa kun on ajatteleva ihminen, ei koodeina käskyjään ymmärtävä kone. HEIKKI KÄRKI Tietoturvasta, viruksista ja tietomurroista puhuttaessa keskustelu kääntyy usein hakkercihin. Hakkerit leimataan rikollisiksi, jotka tekevät parhaansa vaikeuttaakseen tavallisen tietokoneenkäyttäjän elämää. Tietokoneharrastajien slangi on kuitenkin monille vierasta ja alan sisäpiirikulttuuri on aikamme undergroundia, mikä synnyttää väärinkäsityksiä. Hakkerilla tarkoitetaan yleensä nuorta, erittäin taitavaa tietokoneharrastajaa. Hakkeri on taitava ohjelmoija ja pystyy esimerkiksi virittämään tietokoneensa suorituskykyä huomattavasti. Joskus joku vääraleuka saattaa käyttää hakkerista jopa nimitystä meganörtli. Hakkerit liitetään usein tietojärjestelmämurtoihin ja virusten levittämiseen, vaikka juuri hakkereiden olemassaolon voidaan ajatella olevan jopa tietoyhteiskunnan kehittymisen edellytys. Jotkut hakkerit kokevatkin hyvin loukkaavana sen, että mediat sekoittavat helposti hakkerin ja krakkerin käsitteet. Krakkeri on rikollisesti toimiva henkilö, joka tekee tahallisia tietomurtoja tai pyrkii esimerkiksi häiritsemään joidenkin sivustojen toimintoja. Krakkerit myös aiheuttavat tietoisesti vahinkoa murtokohteeseensa. Yleisiä krakkereiden toiminnan kohteita ovat suosituimmat www-sivustot. The New Hacker's Dicrionury -kirjan kirjoittaneen Eric Raymondin mukaan todelliset hakkerit eivät halua olla missään tekemisissä krakkereiden kanssa. Hänen mukaansa hakkerin ja krakkenn toiminnassa onkin selvä ero: hakkeri rakentaa asioita, krakkeri rikkoo ne. SAMUEL JOUTTIJARVI Lähteet: www.verkossa.net, http://hoppyhacker.org/deline.shtml
Jwilfcwlän YliotpilHlthti | a | | p Mooses ja ajan henki Kolja Boxberg: Paavo Lipponen. Nemo 2004. Lokakuussa 1966 25-vuotias Paavo Lipponen hävisi arvalla Ylioppilaslehden päätoimittajavalinnan Yrjö Larmolalle. Pian tappionsa jälkeen Lipponen aloitti työt SDP:n puoluetoimistossa ja siirtyi kokopäivädemariksi. Lipposen uralle mahtuu monia tappioita. SDP:n sisäisissä henkilövalinnoissa hän on jäänyt pariinkin kertaan nuolemaan näppejään, ja eduskunnasta hän putosi kertaalleen ensimmäisen kautensa jälkeen. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että lähinnä politiikan kulisseissa vaikuttaneesta Lipposesta lopulta tuli pääministeri kahdeksan vuoden ajaksi. Lipposesta olisi voinut tulla esimerkiksi kelpo hippi 1960-luvun alussa nuori stipendiaatti liftaili ympäri Yhdysvaltoja ja luki beat-kirjailijoita. Kuten jokainen parikymppinen opiskelija, Lipponen haki kovasti paikkaansa elämässä. Armeijassa ollessaan hän suunnitteli vielä sotilasuraa, mutta oli jo muutamaa vuotta myöhemmin perustamassa rauhanjärjestö Sadankomiteaa. Nouseva kulttuuriradikalismi veti miehen mukaansa. Niin vaikea kuin sitä nykyperspektiivistä onkin uskoa, on Paavo Lipposta aikoinaan syytetty äärivasemmistolaiseksi. Puolueensa vasenta laitaa taivaltanut Lipponen hermostutti 1960-luvun räväköillä kannanotoillaan puoluetoimiston vanhan kaartin. Mielenkiintoista Katja Boxbergin kirjoittamassa Lipposen elämänkerrassa onkin juuri Lipposen poliittisessa ajattelussa tapahtunut muutos: radikaalisosialistista oikeistodemariksi, EEC-epäilijästä EU:n perustuslain ajajaksi. Vuonna 1975 Lipponen oli laatimassa Jyväskylän puoluekokouksessa annettua julkilausumaa, jossa vaadittiin muun muassa pankkien ja vakuutusyhtiöiden sosialisointia. Kolme vuotia myöhemmin hän totesi puheessaan, etteivät kommunistimaat ole menestyneet kilpailussa kapitalistisia maita vastaan. Mitä oikein tapahtui? Lopullista vastausta kirja ei anna, eikä Lipponen itse ole julkisuudessa liiemmin analysoinut menneisyyttään. Lisää valoa asiaan saattaisivat tuoda esimerkiksi nuoruuden aatteistaan lujemmin kiinni pitävät Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja, mutta tässä kirjassa he eivät sitä tee. Lipposia voisi pitää opportunistina, ellei hänen kelkkansa olisi alkanut kaartaa oikealle jo hivenen ennen yleistä ajan hengen muuttumista. Lipponen on ollut pikemminkin edelläkulkija kuin perässähiihtäjä. Avatessaan näkymää Lipposen pehmeämpään puoleen kirja tulee kertoneeksi myös siitä, miten medioitu politiikka hävittää ihmisten persoonallisuudet. Äksyilevä besserwisser paljastuu arkkitehtuurin ja kirjallisuuden harrastajaksi. Kustantaja mainitsee kirjan olevan "auktorisoimaton" elämänkerta, eli sillä ei ole Lipposen siunausta. Sinänsä herra puhemiehen tuskin tarvitsee ryhtyä sovittamaan herneitä nenäänsä, sen verran suopean kuvan Boxberg kohteestaan piirtää. JUHA MÄKINEN Elämä ja miten se selätetään Alain de Botfon: Filosofian lohdutukset. VVsoy 2003. Suomentanut Tomi Snellman. Liikesarjalla, jossa katse liikkuu vaakasuorasti vasemmalta oikealle, nenä kirjan välissä, voi joskus löytää lohtua ankaraan elämään. Toinen puoli Alain de Bottonin Filosofian lohdutusten teesistä kuuluu, että kuuden kuolleen filosofimiehen (Sokrates, Epikuros, Seneca, Montaigne, Schopenhauer ja Nietzsche) avulla voi löytää meitä eläviä lohduttavia piirteitä. Ei, tässä ei tuoteta elämänsisältöä toistelemalla minäpä elän ja ne ovat kuolleet kuten liikaa ilkeitä tosi-tv-sarjoja katsova voisi luulla. Tämä on eräänlainen popularisoiva terapiakirja, jossa traumaattisiin asioihin etsitään apua filosofien ajatusmaailmasta. Epäsuosio, rahan riittämättömyys, epävarmuus, rakkaudessa pettyminen, kärsimys. Kipeitä asioita kaikki, mutta eivät välttämättä ylipääsemättömiä. Omaa sieluani voitelivat Epikuroksen ajatus siitä, ettei onnellisuuteen tarvita rajatonta vaan kohtuullinen määrä rahaa ja hyviä ystäviä, Montaignen mutkaton suhtautuminen ruumiillisuuteen ja Nietzschen epäkristillinen rohkeus hyväksyä luonnolliset halunsa sekä ihmisen huonot puolet välttämättömyyksinä, joista voi syntyä jotain hyvää. De Botton on sympaattisen avoin mitä tulee hänen kipeisiin henkilökohtaisiin ongelmiinsa (huono itsetunto, impotenssi) ja siihen, miten filosofien kirjoitukset ovat auttaneet häntä pahimman yli. Kiitettävää on myös se, että hän ei myy ihmerohtoja, vaan käsittelee ongelmia seikkaperäisesti mutta ymmärrettävästi. "Mikä ei tapa, se ahdistaa" ei aina pidä paikkaansa. ANTTI NISKANEN Postmoderni palapeli Thomos Pynchon: Huuto 49. Nemo 2003. Tammikuussa Jylkkärin sivuilla esiteltiin Venäjällä elänyt, ikiklassikon asemaan kohonnut Daniil Harms. Jos Harms on legenda, niin Thomas Pynchon kummittelee vielä suurempana mysteerinä. Pynchonista ei ole olemassa kunnollista kasvovalokuvaakaan. Jotkut jopa epäilevät, että Pynchon on usean modernin amenkkalaiskirjailijan yhteissalanimi! Pynchonista on kirjoitettu elämänkertoja, mutta niidenkään tarjoamaan tietoon ei ole luottamista. Kiehtovista salaliittoteorioista huolimatta totuus lienee, että hän on vain tiukasti julkisuutta välttelevä kirjailija, vaikka yhdessä vaiheessa postipommiterroristi Unabomberinkin epäiltiin kätkeytyvän Pynchonin taakse. Vuonna 1937 syntynyt Pynchon on eräs merkittävimmistä moderneista amerikkalaiskirjailijoista, joka on saanut mm. Yhdysvaltain arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, National Book Awardin, kolmekymmentä vuotta sitten. Hänellä on laadullisesti merkittävä tuotanto, vaikka lukumääräisesti hän ci voikaan ylpeillä kuin kuudella teoksella Ensimmäinen suomennos, Huuto 49, ilmestyi vihdoin viime vuoden alussa. Alkuperäisteoksen nimi on The Crying oJLot 49. Tuo postmodernin kirjallisuuden malliesimerkki vuodelta 1966 johdattaa oudon kiehtovaan maailmaan ja on helposti kertalukemisella kanveesiin tipauttavaa ajatustenlentoa. Jos vaivautuu lukemaan Huuto 49: n toiseen kertaan, löytää helpommin romaanin punaisen langan tai ainakin luulee löytävänsä sen. Juoni on Huuto 49:ssä vain veruke, mutta silti se täytyy lukea viimeiseen sanaan saakka. Kauan lopettamisen jälkeenkin Pynchonin tarina kihelmöi takaraivossa. Ehkä on onni, että romaania ei suomennettu aikoinaan. Suomentajallekaan teos ei ole ollut helppo käännettävä, multa hän on onnistunut. Kaikesta huolimatta tuota mielenkiintoista, postmodernia klassikkoa ei tulisi ensimmäisenä mieleen ottaa mukaan kesän uimarannalle. TOMMI PYLKKÖ Friedmanin perhe. Kuka heistä onkaan Tapaus? Tosielämää Kampus Kinossa KAMPUS KINON KEVÄT on kulttuurisihteeri Jiri Sirosen mukaan ollut yksi parhaista. Keväällä Kinossa on käynyt keskimäärin sata katsojaa per näytös. Kausi alkaa vähin erin olla lopuillaan. Tiistaina 4.5. nähdään vielä Andrew Jareckin ohjaama dokumentti Tapaus Friedman (USA 2003) ja 11.5. Gus Van Santin tositapahtumiin pohjautuva elokuva Elephant (USA 2003). Molemmat elokuvat on rankattu K15-luokkaan. Jareckin dokumentissa seurataan tapahtumia perheessä, jonka kaksi jäsentä joutuu pedofiliasyytösten kohteeksi. Noitavainoksi saakka yltynyt julkinen keskustelu saa Jareckin elokuvassa vastapainokseen Friedmanien itsensä kuvaamia tallenteita, joiden kautta katsojalle piirtyy toinen kuva tapahtumista. Olivatko syytetyt syyllisiä, vai joutuivatko he vankilaan viattomina? Jo pedofiliaepäily itsessään on rangaistus, toteaa yksi elokuvassa haastatelluista poliiseista; epäillyn elämä ei sen esittämisen jälkeen koskaan palaa ennalleen. Van Santin elokuvan taustalla on ainakin Ohiossa Columbinen lukiossa tapahtunut ampumavälikohtaus 1990-luvun loppupuolella, eiköpä lie muitakin vastaavia tapauksia ohjaaja elokuvaansa varten käynyt läpi. Van Santin nuoret eivät ole pelkkiä hormonihirviöitä eivätkä vihaisia nuoria naisia tai miehiä ohjaaja näyttää teininsä poikkeuksellisen moniulotteisina inhimillisinä ihmisinä. Elokuva ei selittele eikä ainakaan minun mielestäni pahemmin romantisoikaan. Se suree. Vaikka Kampus Kinon kausi päättyy, esitetään Ilokivessä muutamia elokuvia vielä kesälläkin. 15.5. vietettävässä Yläkaupungin yössä on tarjolla ilmaisnäytös Nicolas Philibertin elokuvasta Nytpä tahdon olla mä (Ranska 2002). Jyväskylän Kesän ohjelmaan puolestaan kuuluu 10.7. esitettävät kaksi meksikolaisleffaa, Rent Cardonan Wrestling Women vs. the Aztek Mummy (1964) sekä Alfonso Corona Blaken Santo in the Wax Museum (1963). RIITTA KOIKKALAINEN Kampus Kino (Keskussairaalanne 2), näytökset ellei toisin mainiilu tiistaisin kello 19, ovet aukeavat kello 18.30. Liput 5/4 euroa. Lisätietoja kolttuurisihleeri@jyy.fi jo www.cc.jyu.li/ilokivi. kilroytravels.com Alensimme reilusti kaukomatkojen hintoja! New York 445,Mexico City 560,Peking 596,Johannesburg 746,Bangkok 596,Havanna 689,Los Angeles 658,Sydney 1.127,/SEN j """VVEEKend C Varaa reissusi alkuun majoitus! New York 2 yötä . . ...535,Bangkok 2 yötä.. 660,Miami 2 yötä . . . 619,Mexico City 2 y ö t ä . . . 745,Peking 2 yötä 658/Rio de Janeiro 2 yötä 823,J **"* EXPLORER C Snorklaa, sukella, trekkaa... Trekking in Chiang Mai 6 vrk alk. Bangkok alk. 718,Cllba Ubre 8 vrk alk. Havanna alk. 1.200,Bruce-bussipassi Cairnsiin alk. Sydney. alk. 1.373,KILROY Flexibletai Basic-lennot veroineen ja palvelumaksuilleen, VVeekendpaketeissa majoitus jaetussa 2hh tai dormissa, Explorer sis. lennot ja seikkailun. ISIC/IYTC/Euro26-kortti tarvitaan. Osa hinnoista voimassa vain opiskelijoille ja nuorille, kysy tarkemmat säännöt ja myyntiajat sekä varaa reissusi 0203-KILROY (0203 545 769)1 atka ympäri 2:tte! dat ravels.com! Go before it's too late Not just for students anymore, old farts can go too Helsinki Turku Tampere Jyväskylä Call-Cetlter 0203-HILROY (0203-545769) mn-pe 9-18, ta 11-15 Kimoy tra vei s
E l Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2004 Hannele Harjunen, PÄTKÄTYÖLÄINEN TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ "LUONNEHDINTA HERÄTTÄÄ minussa ylpeyttä", nauraa Hannele Harjunen, kun kysyn, miltä tuntuu olla tunnettu telaketjufeministinä. mutta vakavoituu saman tien: "Sana kuvastaa kyllä enemmän sanojan arvomaailmaa kuin omaani. Minusta lasa-arvossa on kyse oikeudenmukaisuuden tajusta, ja se on aina ollut elämäni keskeinen tekijä. Se on näkynyt ja näkyy seka yksityiseitä työelämän puolella. Ensimmäiset tasa-arvon teemaan liittyvät julkiset keskustelut olen todistettavasti käynyt 12-vuotiaana aiheesta voiko nainen olla Suomessa presidenttinä. Aika on osoittanut, että olin oikeassa." Harjunen on nähnyt yliopistoa monelta kolkalla jo opiskeluajoistaan pitäen hän tuli yliopistoon sisään sekä yhteiskuntapolitiikan että englannin kautta, ja opiskeli molempia aineita pääaineinaan. Maisterin paperit hän oiti YKP:sta. Opinnäytetyössään Harjunen tutki äitiyden representaatioita Alknelokuvissa. Jo opintojensa aikana nainen oli työskennellyt naisopintojen tuntiopettajana, valmistuttuaan hänet oli poimittu tutkimusassistentiksi. "Sitten sain pestin YKP:n assistentiksi, ja sen jälkeen olin vajaan kahden vuoden ajan tutkijana Akatemian rahoilla", Harjunen muistelee. "Sitten kun ne rahat loppuivat, sain töitä yliopiston hallinnon puolelta. Ensin tein selvityksen Jyväskylän yliopiston eettiselle toimikunnalle, ja nyt viime vuodet olen työskennellyt Johtamisen laatu -projektin (JOPLAA) monityöläisenä." JOPLAA-projekti alkoi 2002 ja näillä näkymin se kestää kesään 2005 saakka. "Projektin tarkoitus on nimensä mukaisesti miettiä, miten johtamista yliopistossa voitaisiin kehittää ja tukea esimerkiksi erilaisten koulutusten ja verkostojen luomisen kautta." Tutkimustyötä Harjunen ei kuitenkaan ole unohtanut uusien tehtäviensä myötä. "Minulla on väitösprojekti meneillään koko ajan, mutta olen huomannut, että kahta täyden päivän työtä ei kannata eikä jaksakaan tehdä yhtä aikaa. Tutkimus on edennyt loma-aikoina. Mutta tähtäimessä tohtorintutkinto kuitenkin r varjopaa / <T | 1 | \ \L11 Hannele Harjunen antaa kyseenalaisia roolimalleja keikkumalla yhdellä jalalla muurin päällä. VÄITÖSTUTKIMUKSENSA ansiosta Harjunen on näkynyt myös julkisuudessa. "Olen joutunut ja päässyt puhumaan mediaan, koska näkökulmani mediassa paljon esillä olleeseen aiheeseen, lihavuuteen, on tavallisuudesta poikkeava. Tutkin lihavuutta yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta, siis sitä, mitä lihavuus sosiaalisena ilmiönä on. Sen kaltaista tutkimusta ei Suomessa eikä juuri muuallakaan ole suuremmalti tehty. Terveysja lääketieteellisiä tutkimuksia kyllä on, paljonkin." Aiheensa Harjunen oli löytänyt jo tutkimusassistenttina ollessaan. "Mietin jatko-opinioja, ja olin jo aiemmin ollut kiinnostunut ruumiillisuuteen liittyvistä teemoista. Huomasin, että laihduttamista ja syömishäiriöitä oli tutkittu paljon myös yhteiskuntatieteissä, naistutkimuksessa erityisesti, mutta lihavuus oli jotenkin jäänyt paitsioon sellainen arkinen lihavana oleminen ei ollut kiinnostanut tutkijoita paljoakaan." "Lihavuus on erityisesti naisille myös sosiaalinen kysymys. Keräsin aineistoni silloin Akatemian projektissa ollessani, ja se koostuu 35 lihavuuselämäkerrasia ja haastatteluista, joita on noin tusina. Sieltä on noussut selvästi esiin, ettei terveys ole suurin kysymys lihavien naisten elämässä, vaan se, miten muut ihmiset kohtelevat heitä", kuvaa Harjunen aineistoaan. "Yksi ensimmäisistä paikoista, missä ihmiset on leimattu lihaviksi, on ollut koulu. Jos kouluikäiselle tytölle ilmoitetaan, että tämä on lihava, tytiö ymmärtää viestin niin, ettei kelpaa sellaisena kuin on. Vaikka median kannattelema ja tarjoama naiskuva onkin kapea ja yksipuolinen, ei ajatus kelpaamattomuudcsta tule vain sieltä." Äkkiseltään kuulostaa siltä, että tutkijasielu on joutunut luopumaan intohimostaan ja ottamaan leivän vuoksi tylsän hallintotyön vastaan. Harjunen toppuuttelee: "Opetusja tutkimustyön perusteella minulle muodostui yliopistosta mielikuva, jonka olen nyttemmin huomannut aika kapeaksi. Nämä muut työt, joita olen päässyt tekemään, ovat avartaneet käsitystäni yliopistosta tämä on paljon mielenkiintoisempi ja monitahoisempi organisaatio kuin aiemmin osasin ajatellakaan." "Nykyisen JOPLAA-työn iloihin ja antcihin kuuluu muun muassa se, että olen oppinut aivan uusia ammatteja. Ei minulla ennen tätä ollut hajuakaan esimerkiksi siitä, mitä koulutussuunnittelija tekee, tai mitä kaikkea tiedottamiseen ja asioiden koordinoimiseen liittyy. Ja kyllä tässä saaja pitääkin tehdä myös tutkimusta." • Kirkkoveneellä Haukanniemeen OLEN ASUNUT koko ikäni muutamaa päivää vaille 27 vuotta -Jyväskylässä. Syntymävuoteni 1977 alussa Jyväskylässä asui 62 209 ihmistä. Tämän vuoden alussa mittari näytti lukemaa 82 409. Viime vuonna asukasluku kasvoi peräti 1300:11a. Tällä vauhdilla 100 000 menisi rikki ennen vuotta 2020. Olisi jo korkea aika kysyä, minkä kokoinen Jyväskylä on sopivan kokoinen. Pitääkö kaupungin jatkuvasti kasvaa? Vai onko Jyväskylä sopivan kokoinen juuri nyt? Vai olisiko päässyt käymään niin, että inhimillisen elämän edellytykset olisivat nykyistä paremmat, jos jyväskyläläisiä olisi vain 70 000? 60 000? 50 000? Yritysmaailmassa jatkuva kasvu on lähtökohtainen tavoite, mutta kuntien väestötilastoissa näin ei pitäisi olla. Kun Suomen asukasluku ei juurikaan kasva, on selvää, että työikäisen väestön pakkautuminen kasvukeskuksiin aiheuttaa ongelmia muuttotappioalueilla. Ongelmatonta muuttoliike ei kyllä ole kasvukeskuksissakaan. Asuminen kallistuu ja kaupunki rakennetaan umpeen. JYVÄSKYLÄ ON maantieteellisesti pieni kunta, joten rakennusmaata ei riitä loputtomiin. Kaupungin rajojen sisään mahtuu toki vielä rakentamattomia alueita. Mutta kartalla on jatkuvasti vähemmän vihreää ja keltaista, ja ne ovat yhä kauempana keskustasta. Kortepohjan kupeessa sijaitseva Haukanniemi on viime aikoina jälleen noussut väittelyn kohteeksi. Sen suunnittelusta on lähitulevaisuudessa tarkoitus järjestää "aatekilpailu". Rakennusvimmaisimmat haluaisivat kaavoittaa Haukanniemeenkin asuntoja. Toisten mielestä siitä tulisi ehostaa "juhlapuisto". Minusta Haukanniemi on upeimmillaan sellaisena kuin se on ennen kaikkea yhdestä syystä: siellä on kävelyetäisyydellä ydinkeskustasta peltoa. Vaikka oltaisiin kuinka eurooppalaisia ja kaupunkilaisia tahansa, on suotavaa, että vanhemmat voivat viedä lapsensa toteamaan omin silmin, ettei viljaa valmisteta automarketin varastossa. 27 VUODEN MYÖTÄ minussa on kehittynyt jonkin sortin kotiseuturakkautta, joka tosin kohdistuu yleensä asioihin, jotka ovat häviämässä. Jos Jyväskylä tästä vielä kovasti kasvaa ja kehittyy, saatan jonain päivänä joutua julkkisfraasin mukaisesti toteamaan, että kasvoimme erillemme. Mutta jos Haukanniemi kuitenkin pilataan, niin pilataan sitten kunnolla. Innova-tornin kaltaisia päättäjien peniksenjatkeita kaupungissa on jo riittämiin. Jotta feminiininen puoli ei unohtuisi, voitaisiin koko Haukanniemi asfaltoida ja vetää sen poikki pituussuunnassa syvä ura. Siitä saisi lystikkäitä ilmakuvapostikortteja. JUHA MÄKINEN ti^-^> *£±1 & ^ & ^ N > & d & ö & & 9 S ^ ^
Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Brodeeraukset • collegepuserot • T-paidat Mustesuihku ja laservärit n.1/2 hintaan. TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 www.tarrapaita.fi JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTO KESÄYLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Sivuaineopintoja 2004-2005. Opetus Jyväskylässä. Opiskelijahinnat! Helsingin yliopiston oppiaineet: Yleisen teologian perusopinnot 15 ov Yleisen teologian aineopinnot 20 ov Uskontotiede, puoliarvosana 10 ov Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot 15 ov Yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen perusopinnot 15 ov Riistaeläintieteen perusteet 2 ov Joensuun yliopiston oppiaineet: Maantiede approbatur 15 ov Maantiede cum laude approbatur, jatkoa 10 ov Työja organisaatiopsykologia perusopinnot 15 ov Kuopion yliopiston oppiaineet: Lääketieteen perusteita approbatur 15 ov Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi 15 ov Sosiaalitaloustiede approbatur 15 ov (ennakkotietoa) Sosiaalipsykologia approbatur 15 ov Ravitsemustiede approbatur 15 ov Kansanterveystiede approbatur 15 ov Hoitotiede cum laude approbatur 20 ov Terveyshallintotiede approbatur 15 ov Terveyshallintotiede cum laude approbatur 20 ov Lapin yliopiston oppiaineet: Mediakasvatus approbatur 15 ov Oikeusjärjestelmät ja oikeushistoria 2 ov Oikeusfilosofia 2 ov Roolit ja päätöksenteko lainkäytössä 4 ov Rikosoikeus 6 ov Kriminologia 3 tai 5 ov Valtiosääntöoikeus 4 ov Työja sosiaalioikeus 5 ov Informaatio-oikeus ja tietotekniikkaoikeus 4 ov Oulun yliopiston oppiaineet: Tähtitieteen perusopinnot 15 ov Informaatiotutkimuksen perusopinnot 16ov Informaatiotutkimuksen aineopinnot 26 ov Kuntoutus 15 ov (ennakkotietoa) Terveydenhuollon juridiikka 2 ov (elokuu) Tampereen yliopiston oppiaineet: Hallintotieteen perusopinnot 15 ov Hallintotieteen aineopinnot, osia 12 ov Vero-oikeuden perusopinnot, osia 8 ov Teatterikorkeakoulun erillisopintojaksot: Miimi ja pantomiimi 1 ov (elokuu) Alexander-tekniikka 1 ov (elokuu) Pilates-tekniikka 1 ov Feldenkrais-menetelmän kurssi 1 ov Lisätietoja: Jyväskylän kesäyliopisto (Matarank. 6) puh. (014) 260 3723, raija.oja@cec.iyu.fi www. cec. jy u .fi/kesayo/avoin.html Sanaton teatteri Pluckin energinen, humoristinen ja mukaansatempaava esitys on vastustamaton! Se palkittiin elokuussa 2003 Edinburghin Fringessä kabaree-sarjan ykkösenä. Pluck on sukellus Bachin, Vivaldin ja Beatlesien maailmaan. Ensi kertaa Suomessa! Pluck (UK) ti 6.7. klo 19.30 teatteri Fyysisen teatterin kulttiryhmä Euroopassa! Derevo on palkittu yli kymmenellä kansainvälisellä teatteripalkinnolla, mm. viisi ykköspalkintoa Edinburghin Fringessä. 17/14 € JYVÄSKYLÄN ISOIMMAT JA PARHAIMMAT KEBABIT JA PIZZAT PIZZAT 5 € KEBAB 5 € PIZZERIA KEBAB mmi L Kauppakatu 7, Jyväskylä Puh. 2 1 2 9 2 5 Derevo (Venäjä/Saksa) pe 9.7. klo 19.30 teatteri 24/18 € Esineteatterin ja ilveilyn keinoja käyttävä klovniduo on valloittava sekoitus mimiikkaa, klovneriaa ja sirkusta. Palkittu Pariisin sirkusfestivaaleilla viime vuonna. Ensi kertaa Suomessa! OKIDOK2 (Belgia) ke 7.7. klo 19.30 teatteri 20/17 € Muut sanattoman teatterin esiintyjät: Miimikko-näyttelijä Les Bubb (UK) on esiintynyt mm. elokuvissa Harry Potter 1 ja 2 ja Muumio. Aupres de ma blonde (Ranska) on sekoitus katusoittoa, performancea, huumoria ja varieteeta. Martti Suosalon ja liro Rantalan Kaksi kädellistä on virtuoosimainen teos! Maksim Komaron ohjaaman teoksen Trippo esittää Circo Aereo Kesäklubit Drum&bass -projektista alkunsa saaneen yhtyeen musiikissa afrokuubalaiset rytmit yhdistyvät karibialaiseen rentouteen merengue ja son sulautuvat yhteen reggaen, jazzin, housen ja funkin kanssa. Ensimmäistä kertaa Suomessa! P18 (Ranska/Kuuba) pe 9.7. klo 23 A-sali liro marssittaa lauteille joukon ennakkoluulottomia, hetkeen täysillä heittäytyviä ystäviään; mukana ilmiömäisenä muuntautujana tunnettu Martti Suosalo, kitaravelho Jarmo Saari, Yrjöja Suomi -palkittu ääni-ihme Anna-Mari Kähärä sekä viulun monitaituri Pekka Kuusisto. Ja löylyä kiukaaseen lyö tietysti liro Rantala, pianovirtuoosi vailla vertaa. 20/17 € Ilta liron kanssa II la 10.7. klo 23 A-sali 20/17 € Viisihenkisen, kansainvälisen tason lauluyhtyeen monipuolinen kappalevalikoima, kekseliäät sovitukset ja energinen lavaesiintyminen yhdistyvät nerokkaan instrumentaaliseen äänenkäyttöön. Yhtye, josta kuullaan vielä paljon! Club For Five to 8.7. klo 22 A-sali Myrskyisän suosion saaneissa stand up -komiikan illoissa kuullaan Kesän parhaat jutut ja nauretaan parhaat naurut. Lavalla Heli Sutela, Ilari Johansson, Riku Suokas, Rich Lyons, Niko Kivelä, Ismo Leikola, Teemu Kontoniemi, Teemu Vesterinen ja Marko Kämäräinen. 15 € Äkäisten jukurttien paluu pe 9.7. ja la 10.7. klo 21 NuNu 12 € HOT SUMMER -COOL NIGHTS Ovela yhdistelmä roots-reggaeta, breakbeatia, raggaa ja funkahtavaa poppia. Aineksia tämän päivän undergroundista, nu-soulin ja r n b maailmasta tuloksena todella viileää ja sielukasta groovea. Musiikkia tanssinnälkäisille. pe 9.7. Plutonium 74, Dj. Anna S. /la 10.7. Fly, Dj. Anna S. klo 21-03 Jazz Bar 8 € Konserttikesä Jyväskylä Sinfonia johtaa Patrick Gallois Tommi Hakala, baritoni Riikka Hakola, sopraano Virtaa-kvartetti Kurki-Suonio/Huttunen Tempera-kvartetti Pekka Kuusisto VVhite Cockatoo (Australia) Heikki Sarmanto yhtye • • Kesäkurssit Les Bubb'n mimiikkakurssi 7.-8.7. Stand up -kurssi 7.-8.7. Kaupunkiperformanssikurssi 9.-10.7. Sirkuskoulu lapsille ja nuorille 7.-9.7. Sanasta saduksi 7.-8.7. Elokuvat 10.7. Ilokivi Lasten kesä Eppu Nuotio vieraineen Keski-Uudenmaan Teatteri Kengurumeininki Pellekaija Pum FINNCON'04 10.-11.7. Suomen suurin scifitapahtuma Kehokeskustelu 10.7. Missä Suomi sijaitsee? 6.-7.7. JYVÄSKYLÄN 6.-11.7.2004 Liput 0-29 € Jyväskylän Lippupiste 624 901 ja Sokos 630 621. HUOM! Opiskelijat ovelta 8 € ! www.jyvaskyla.fi/kesa
WWW.KSOPISTO.FI Laulurinne • Joensuu 16.-18.7.2004 LOSAARIROCK Liput: ennakko 45 e, p o r t i l t a 55 e Ennakkoliput Jyväskylässä: Airon Musiikki Tiketti Oy (tilaukset 0600-1-1616, 0,66 e/min+pvm) www. iIosaartrock.fi NUORTEN TOIMINNAN OHJAAJA -LINJA 30.8.04-20.5.05 H a n k i elämyksiä, k o k e m u k s i a ja eväitä n u o r t e n o h j a a m i s e e n . • syys ja talvivaellukset L a p p i i n • seikkailukasvatusta kiipeillen, retkeillen ja meloen • ohjaamisen taitoihin tutustumista • kädentaitoja ja teatteri-ilmaisua • työssäoppimista OPETUSTYÖHÖN VALMENTAVA LINJA 30.8.04-20.5.05 Onko sinusta opettajaksi? Kokeile! Opetustyöhön valmentavia kursseja • yliopistollisia arvosanaopintoja ja yleisopintoja • v a l m e n t a u t u m i s t a p ä ä s y kokeisiin Linjojen kustannukset: 95 € / opintoviikko, sisältää opiskelun, asumisen ja ruokailut. Opiskelijalla on oikeus opintososiaalisiin etuihin. Katso www.ksopisto.fi ja kysy lisätietoja ja hakulomakkeita puh. (014) 574 5500 (toimisto) Meillä on Un joja mistä valita? 2 3 . 8 . 2 4 2 . 5 . 2 5 (17/19/36 ov) • H e n k i l ö k o h t a i n e n a v u s t a j a / o m a i s h o i t a j a l i n j a • K a s v a t u s j a p s y k o l o g i s e t a i n e e t • K ä s i t y ö n e r i t y i s t e k n i i k a t • L i i k u n t a • TaiVa T a i d e i n t e g r a a t i o v a r h a i s k a s v a t u k s e s s a ( 1 5 o v ) • E r ä j a l u o n t o m a t k a i l u ( 2 3 . 8 . 2 4 1 9 . 5 . 2 6 , 7 8 o v ) K y s y m y ö s K O U L U N K Ä Y N T I A V U S T A J A N t a i P E R H E P Ä I V Ä H O I T A J A N A M M A T T I T U T K I N T O O N V A L M I S T A V A S T A K O U L U T U K S E S T A . Puh. (014) 5252 200, 5252 213 Fa< (014) 5252 2 JO E-mäit:*"" JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO HAKU 7.5.2004 MENNESSÄ: • Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto HAKU 2 4 . 6 . 2 4 MENNESSÄ: • K a s v a t u s j a o p e t u s t y ö • Siiville k a n s a i n v ä l i s y y s o p i n n o t • K ä d e n t a i d o t j a k u v a t a i d e • S i s u s t u s s u u n n i t t e l u • T e a t t e r i j a e l o k u v a i l m a i s u • V i e s t i n t ä j a m e d i a • Pastoraalipsykologia • Perusopetus • Perusopetuksen lisäopetus • M a a h a n m u u t t a j i e n perusopetus • M a a h a n m u u t t a j i e n a m m a t i l l i s e e n p e r u s t u t k i n t o o n valmistava k o u l u t u s HAKU 4.6.2004 MENNESSÄ: • K o u l u n k ä y n t i a v u s t a j a n a m m a t t i t u t k i n t o • S u n t i o n a m m a t t i t u t k i n t o J " L J JYVÄSKYLÄN T KRISTILLINEN OPISTO Sulkulanlie 28, 4 5 2 Jyväskylä puh. (014) 3348 fax(OI4) 3348 001 toimisto@jko.org OldBrandNevv K Ö R T T I O P I S T O r Kuuhmiror OI<IBrandNi;w -kömfopöiojen ytilristyöntikaasoii. OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA Perustutkinto • L a p s i j a perhetyö A m m a t t i t u t k i n t o • Koulunkäyntiavustaja • Lasten j a nuorten criryisohjaaja • Perhepäivähoitaja • Suntio www.jko.org wwwavatarfiavo+avatarfi014-214Ö11 Avatar. Puistokatu f A. 40100 IKL wmm s o n e r a ILOSAARIROCKl H i ? g i g Uudet aukioloajat, avoinna: joka päivä 10-22 j \ Runsaasti | tilaa ja » mahdollisuuksia halusit sitten surffata tai tulla porukan kanssa pelaamaan Huippuluokan laitteet ulkoa |a sisältä Avatarin löydät Kävelykadun alkupäästä Kolmikulman aukion laidalta KOIm*l*na s \ te fr vemi f Tarjoamme kaikki verkkopalvelut lähelläsi: RS «P/JKM» lAnhr turjasi: surffaus sähköpostit • uusimmat pelit väritulostus osaava henkilökunta yksityistilaisuudet (koulufus,LANit, yksityistilaisuudet! Antin* Mntaksuh nttun THNet Oy: • mnt-hotfing • un/trfostin§ • internet-palvcluntarjoaja • nettiyhteydet kotiin ja yrityksille Tarjoamme Keski-Suomen alueella ruuhkattomat ja luotettavat yhteydet ja muut verkkopalvelut yksityisille ja yrityksille. Tervetuloa tutustumaan palveluihimme Avatarissal www.tnnet.fi/adsl
Elephant Manin auringonkeltaisiksi värjätyt hiukset eivät mustavalkokuvassa pääse oikeuksiinsa. Rytmin palvojat JAMAIKALLA TAKAPUOLET heiluvat dancehall-reggaen tahtiin kuumiin kuin korkealla porottava aurinko Sahakoista rytmeistä nauttiakseen ei tarvitse purjehtia Karibianmerelle asti, sillä meilläkin osataan! Suomalaisissa dancehall-bileissä aurinkoinen mieli syntyy energisestä asenteesta Seitsemän tuuman vinyylejä pyörittävä! danceball-DJ:i eli seleklont pitävät huolen siitä, että tanssilatnalla jammailevilla on hiki päällä. Hiukan hiphopin tapainen dancehall eroaa rennommasta perus-reggaesta tuhdimpien bassokuvioiden ja lanssittavamman temponsa ansiosta. Rytmi cli nddim on tärkeä käsite tässä diskojen tanssilattioita ympäri maailmaa valloittavassa musiikkityylissä. Jamaikalaisissa studioissa syntyy joka kuukausi kymmeniä uusia rytmejä. joista artistit valitsevat suosikkinsa levytettäväksi Musiikin juju piilee kuitenkin siinä, että lähes jokainen artisti versioi parhaat rytmit. Sima onkin syy, miksi monet dancehall-kappaleet vaikuttavat toistensa kopioilta. Laajimmin tunnettu rytmi lienee Stephen Mardscnin tuottama Divvali. Iniialais-jamaikalaiseen kättentaputussykkeeseen perustuvat muiden muassa Sean Paulin mega-tahdikas Gct Biisy ja Wayne Wonderin siirappincn No Ldttng Co. Myös R&B-prinscssa Lumidee hyödyntää samaa ideaa hitissään Neva* Lcavt You Tämän hetken villeimpiä rytmejä ovat muun muassa Elephant Manin Dead Over 11 -kappaleessa käytetty Tunda Clap ja High Society -levymerkin Coolie Dance. Rytmien erottamiseksi ei vaadita tarkkaa sävelkorvaa. Kun kerran on kuullut hyvän rytmin, samaa herkkua haluaa kuunnella ja tanssia yhä lisää. Suosituimpien rytmien ympärille laaditaan riddim-kokoclmia. joissa kymmenet artistit esittelevät tulkintojaan. |os bailuhaluinen kuuntelija pääsee rytmien ajatukseen kiinni, on hän huomaamattaan uppoutunut kiihkeän dancehall-kultiuuriii saloihin. Helppo tapa tutustua dancehall-hchkutukscen on avata radio ja kuunnella VlcX n Kingos .Soiiiu/svstemiii |oka toinen maanantai kello 23 Mikäli sormet syyhyävät levylautasen paalia, löytyy tulikuumia seiskatuumaisia mm. tamperelaisesta Voltti-levykaupasta, jonka äärimmäisen asiantuntevalta myyjältä irtoaa vinkkejä siitä, mikit hitti saa tanssilattialla jalat solmuun ja kädet kattoon. Hauskin tapa musiikin parissa viihtymiseen on tietysti osallistuminen suosittuihin dancchall-bileisiin. Jyväskylässä lanteita pääsee keikuttamaan Ilokiven Beat Society -illoissa. AAPO SIIPPAINEN Beat Society Ilokivessä lo 8.5. (Alokerto). Liput 2e. DJ:I Buguyaga, Hoponjuuri, Loaser jo vg+ Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2004 E3 W a n h a n ajan seksiopit: Itsetyydytys e i n ä y kasvoista Yleensä itsetyydytyksestä vapaudutaan 18-20 vuoden lassa. On kuitenkin sellaisia ihmisia, jotka eivät vapaudu itsetyydytyksen vallasta koskaan. Tällaisilla tapauksilla on heikko hermosto, ja he saattavat muissakin asioissa osoittaa taantumisen merkkejä. Luulenpa, että opiskelukavereistasi yksi ja toinen kuuluu näihin heikkohermoisiin. Nuorien opettaminen sukupuoliasioissa on varsin hankala asia. Kavereilla tulevat tiedot ovat useimmiten vääriä ja aina vaarallisia. Vapaat sukupuolisuhteet tuottavat nuorille terveydellisiä, yhteiskunnallisia ja moraalisia vaikeuksia. Suun totuus on Ranmatun sanassa. Vaanii lehtacssa luonto kostaa annottomasii kolmanteen ja neljänteen sukupolveen AVIOLIITTOON tulisi pyrkiä Jo nuorella iällä, multa ei kuitenkaan ennen kahdenkymmenen vuoden ikää. Avioliitto ja äitiys ovat yleensä naisille tärkeintä elämässä. Myös avioliitossa tietämättömyys saattaa johtaa ihmLsen väärälle tielle, jolloin on mahdollista saada hcrmostohäiriö. Seksi merkiisec naiselle fyysisesti enemmän kuin miehelle. Seksistä kokonaan pidättäytyminen ei yleensä ole terveydelle vahingollista. Luonnonvastaisia sukupuolivietin ilmenemismuotoja eli perversioita lääketiede pitää sairaalloisina linnoina, jotka tuottavat monille ihmisille käisiim ksiä Hygieniasta huolehtiminen ja pukeutuminen ovat tärkeitä asioita, |otka naisen tulee ottaa huomioon. Peseyt| misesta pitää huolehtia erityisesti kuukautisten aikana ja lihavien naisten tulee huolehtia hygieniastaan laihoja useammin. Kuukautisliinat pitää vaihtaa kahdesti päivässä. ALUSVAATTEIDEN pitää olla siistejä ja somia. Villallanclli ja villatrikoo sopivai hyvin alusvaatekankaiksi. Kuleliivcja tai moninkertaisia alushameita ei enää tarvitse käyttää. Naisten huonona tapana on jo pitkään ollut se, että he pukeutuvat luan ohuisiin vaatteisiin. Uudenaikaiset. vaatteet eivät suojaa tarpeeksi vatsanpohjaa ja keuhkojen kärkiä. N,* vaatetuksen pitää lämmittää erityisesti alaruumista, mutta se ei saa hangata ulkosynnyttimiä. Kiristävät vyötärönauhat voivat vahingoittaa naista. Villahousut kunniaan. Lähde: Kotilieden lääkärikirjo, Wsoy 1929 TEKSTI: LETTUTIETEEN VIHTORI KÄSISSÄNI ON KouUakn laakankirja vuodella ls)29 Vaikka kirjassa esitellään sukupuolielinten anatomiaa, en löydä hakemistosta mitään seksin, ehkäisyn tai homouden kohdalta. Alan jo siis ymmärtää, että yskänttetoa pitää etsiä muiden otsakkeiden alta. Sukupuolitaudeista kirja on hyvinkin tieioinen ja tauteja esitellään tippurista visva syylään. Morsiamen isän lulee tarkistaa ennen tyttärensä avioitumisia, ettei miehellä ole sukupuolitauteja, silla nämä laudii voidaan nnnastaa lähes juoppouteen. Voisi olla hauska näky isäpapat jonossa viemässä sulhaskandidaatteja aids-tesicihin Sukupuolisuuden kehittymisen kulia-aikana itsetyydytys voi kirjan mukaan saada alkunsa liian pienistä vaatteista, kiipcämistangolla liukumisesta tai kihomatojen aikaansaamasta kutkutuksesta Nykyisin tangat, stringu ja pilhlarkut lienevät omiaan ltsetyydyttäjällc Itsetyydytys voi myös levitä koulussa tartuntana oppilaalta loiselle Itsetyydytystä ei pidä luokitella sairaudeksi. mutta siitä pitaa yrittää päästä kaikin keinoin eroon, koska se ci ole täysin haitatonta terveyden kannalla. Olisi varmasti syytä tutkia, millaisia terveyshaittoja itsetyydytys on tuonut laman päivän opiskelijoiden elämään. Lääkäri voi kenoo nuorelle, ettei it-setyydyttajaa voi paljastaa kasvoisia Tärkeintä on kuitenkin vakuuttaa nuorelle. ettei hän voi tulla hulluksi onanoinnin lakia Moni ihminen luulee koko elämänsä, että kaikki sairaudet johtuvat tästä nuoruuden "synnistä' Tämä kannattanee mainita myös luksien terveystarkastuksissa. ONANOINNIN HALUA voi vastustaa hyödyllisellä työllä, urheilemalla ja syömällä yksinkertaisesti vain niukasti maustettuja ruokia. Jyväskylästä kannattaisi siis muutama ravintola lakkauttaa. Hyvä urheiluharrastus ci kuitenkaan ole jazz, tango tai joku muu neekeritanssi. Myöskään alkoholia tai muuta kiihottavaa juomaa ei kannata nauttia. Nicole summasi seitsemän vuoden työn NICOLE SAI ALKUNSA seitsemän vuotia sitten Teuvalla, jolloin mmpali Ville Sahakangas, basisti Iiro Rantanen ja kitaristi-laulaja likka Laitala perustivat bändin. Tuolloin lauluosuuksia hoiti Sarasta tuttu Jorma Korhonen, mutta tämä joutui nopeasti huomaamaan Saran vievän liikaa aikaa, jolloin Laitala siirtyi mikin taakse ja kitaristiksi löytyi Olli Ketola Kun Nicole päätti etsiä musiikkiinsa uusia ulottuvuuksia, bändiin liittyi levarcita pyörittävä Otto Seppelin. Nykyinen miehistö muotoutui Rantasen erottua yhtyeestä ja Jussi Jokipiin saapuessa paikkaamaan basistin virkaa. Pikkuhiljaa harrastus syveni, ja nyt Nicoien miehistö pyörittää omaa levymerkkiä. Biotech Records perustettiin vuosituhannen alussa. 'Teimme debyyttialbumin (Odotus, 2002) aikoihin ratkaisun, että alamme pyörittää hommaa omilla resursseilla, mutta entistä suuremmalla panoksella. Totesimme, että tämä olisi paras ratkaisu, ja kun tuntui, ettei kukaan muu panostaisi Nicoleen samalla tavalla kuin me, niin miksi antaisimme ohjat jonkun muun käsiin", Keiola sanoo. "Bändi ja levymerkki olivat pitkän aikaa vain harrastuksia. Nykyisin molemmat ovat minulle työtä, eikä aikaa muulle jää paljoakaan. Mutta pääseepähän tekemään sitä, mikä on itselle kaikkein tärkeintä." Biotech Recordsin nimissä on julkaistu kaksi singleä, pitkäsoitto ja upouusi DVD. Ennen Biotechia Nicole ehti julkaista kolme ep-levyä ja yhden demon. Viimeisin tuotos on siis 120 minuuttia -DVD, joka summaa Ketolan mukaan hyvin kaiken sen, mitä Nicole on ehtinyt saavuttaa uransa aikana. Takana on vuosien lyöjä taskussa menestystä ja mainetta. "Saimme kuvattua paljon materiaalia viime kesänä, mutia päätös DVD:n julkaisemisesta tehtiin vasta kesän jälkeen syksyllä, kun edessä oli keikka Tavastialla sekä muutaman videon kuvaukset. Bonusmateriaalia oli yhteensä yli 40 tuntia, ja jo pelkkä editointi kesti kolme kuukautta. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon työtä tämänkin parissa riittää." Nicole työstää parhaillaan uutta pitkäsoittoa, jonka on tarkoitus valmistua kesän mittaan. Sen jälkeen lavat kutsuvat bändiä puoleensa, ja syksyllä jyväskyläläinen yleisö pääsee jälleen nauttimaan rähinästä ja metelistä. "Nyt on aika jättää taakse kaikki entinen ja aloittaa uusi ajanjakso", Keiola summaa ja jalkaa: "Kun teimme materiaalia uutta levyä varten, niin ensimmäisen kerran tuli fiilis, että nyt tää on sitä, mitä on yrittänyt aikaisemmin saada aikaiseksi. Ja sen tuleval huomaamaan kaikki, jotka ovat seuranneet Nicoien uraa." Nicole Bor 68:sso louontoino 8.5. PETRUS KOSKIMIES
r & T J S t O K C j J £ P A L V _ _ _ _ _ i > — _ ___ _ _ ** %> JYVÄSKYLÄSSÄ \ \ :LU HUOLTO JA YLLÄPITO Kaikkien konemerkkien huolto ja päivitykset Virustarkistukset ja poistot ADSL ja kanetti asennukset Verkkoasennukset •—•* Yritysten huolto -ja ylläpitosopimukset • • • < TULE KYSYMÄÄN TARJOUS TARPEITASI VASTAAVASTA KONEPAKETISTA Data Group Jyväskylä Yliopistonkatu 26, Jyväskylä Puh. 014-4498150 www. kstietokone. corn
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2004 keskustelua EUROOPPALAINEN SUOMI ON KANSALAISJÄRJESTÖ Juha Mäkinen kirjoitti näkemyksiään Eurooppalaisesta Suomesta Jylkkärissä 7/2004 Hänen mielestään yhdistys ei ole kansalaisjärjestö kuin varauksella, koska monet tärkeät jäsenet kuuluvat puolueisiin, lisäksi hänen mielestään yhdistys on keskittynyt liiaksi Euroopan Unionin asioihin. Suomalaisista merkittävä osa kuuluu johonkin puolueeseen. Uskoisin puolueeseen kuuluvan henkilön olevan muutenkin yhteiskunnallisesti hiukan keskivertoa aktiivisempi. Kun kysymyksessä on arvostettu kansalaisjärjestö, kuten Eurooppalainen Suomi, on luontevaa, että siihen kuuluu monia puolueiden jäseniä ja ammattipoliitikkojakin. Nämä jäsenet ovat suureksi avuksi järjestölle. Tilanne on sama kaikissa suurissa suomalaisissa kansalaisjärjestöissä. Kansalaisjärjestön ei tarvitse olla "rahvaan" järjestö. Eurooppalainen Suomi tiedostaa varmasti Eurooppaa olevan Euroopan Unionin ulkopuolellakin. Uskoisin Euroopan Unionin ulkopuolisten asioiden tulevan huomioiduiksi niille kuuluvalla painoarvolla. On kuitenkin täysin luonnollista keskittyä toiminnassa aikamme suurimpaan muutokseen eli Euroopan Unioniin. JUHA KOSKINEN OLLAAN TIUKKOJA, MUTTA SUVAITSEVAISIA Euroopan unionin kansalaiset rahisevat kesäkuun alussa edustajansa Euroopan parlamenttiin. Vaikka tiedotusvälineissä näkee väitettävän toisin, tapahtumalla on valtaisa merkitys. Yksistään vaalien suuruus on valtaisa: äänestykseen ottaa osaa 450 miljoonaa ihmistä 25 maassa Kyse on maailman toiseksi suurimmista demokraattisista vaaleista vain Intia on edellä. Äänestys ei ratkaise vain Euroopan parlamentin kokoonpanoa ja epäsuorasti uuden komission poliittisia väriä, vaan yleisemminkin Euroopan tulevan kurssin seuraavan viiden vuoden ajaksi. Suomessa äänestäjillä on edessään selvä valinta: markkinahenkisei konservatiivit, jotka paperilla ovat Euroopan parlamentin suurin poliittinen ryhmä, mutia joilta puuttuu yhtenäisyyttä, vai sojinalidomokraalil, jm ka,painuttava! Euroopan sosiaalisia arvoja? Onko ero vain kosmeettinen? Ei suinkaan Olemme nähneet, kuinka Vahra on ajautunut amerikkalaisen Agcon kasiin ja kuinka Wartsilan suomalaiset työpaikat ovat kulkeutuneet etelään italialaiseen Triesteen. Kyseessä ei ole pelkkä Kiina-ilmiö, kyse on globaalista realiteetista: massatuotantoa siirtyy yhä enemmän maihin, joissa on riittävää teknistä osaamista, mutta halvimmat työvoimakustannukset. Mitä tämä merkitsee Euroopan Unionin kannalta? Se tarkoittaa ensinnäkin, että Euroopan tulee yhtenäistää yhtiöverotuksen alin taso, jotta epätervettä kilpailua ei pääse syntymään EU:n jäsenvaltioiden välillä. Toiseksi meidän tulee varmistaa, että Suomen BKT:stä yhä suurempi osa suunnataan tutkimusja kehitystyöhön. Tällä taataan, etia asiantuntemus pysyy muiden edellä ja sen myötä Suomen kilpailuetu säily)'. Kolmanneksi, muista EU-maista. erityisesti Baltian maista, työvoimaa tarjoavia palvelualan yrityksiä tulee larkoin valvoa ja mahdollisuuksien mukaan ryhtyä toimiin niitä vastaan. EU:n tasolla keskustellaan paraikaa sellaisesta lainsäädännöstä. joka sallisi yritysten tuovan työläisiä esim. Suomeen niillä työmarkkinaehdoilla, joita noudatetaan niiden kotimaissa. Kyse ei ole protektionismista eikä itsepäisestä halusta vastustaa muutoksia. Kysymys on vain siitä, mitä kyetään vastaanottamaan ja mikä on reilua. Kesäkuun vaaleissa kansalaiset toivottavasti esittävät selvän mielipiteensä siitä, minkä uhkan ehdotetut markkinavetoiset työvoimakeinot toisivat. Sosialidemokraatit ovat kauttaaltaan joustavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen kannalla, mutta eivät lyömarkkinakcntän murentumisen ja erittäin kyseenalaisin keinoin saavutetun lyhytaikaisen hyödyn kustannuksella. Työvoiman liikkuvuus ja kansainvälinen solidaarisuus ovat aina olleet sosialidemokraattisen liikkeen perusperiaatteita. Siirtotyövoima toivotetaan tervetulleeksi, kunhan vain kaikki toimival sovittujen sääntöjen mukaan. Olkaamme tiukkoja, mutta ennen kaikkea pysykäämme suvaiisevaisina. T O N Y MELVILLE YLIOPISTON LEHTORI, TOIMITTAJA, SDP:N EUROVAALIEHDOKAS JYVÄSKYLÄ HERNE NENÄSSÄ, KLAPPIA KEUHKOISSA Astmaatikkona haluaisin kantaa huolta meidän herkkähenkisten kohtaloista ylioppilaskylässä. Käytävät täyttää nimittäin turhan usein tupakan ja kannabiksen savu, mikä ehkä useimmille on harmiton asia, mutta ei ainakaan minulle. Käytävien lisäksi huonon ilmastoinnin takia savu kantautuu helposti myös toisiin asuntoihin. En koe kovin lystikkääksi käyttää aikaani rykimiseen ja savujen pois tuulettamiseen, kun parempaakin tekemistä ainakin toisinaan olisi. En halua moralisoida. Minun puolestani kuka tahansa saa vetää miten paljon tupakkaa tai hamppua tahansa, kunhan se ei häiritse minua. Nyt häiritsee. Sinänsä ei luulisi olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa käydä ulkona polttamassa tai avata edes ikkuna ja polttaa sen läheisyydessä. Mutta kun luulen, että tällainen kanssaihmisten huomioiminen on mahdotonta, lienee syytä odottaa ratkaisua toisesta suunnasta. Vaikka, kuten sanottua, useimpia ylioppilaskylän asukkeja asia tuskin häiriftee, 1uulcn,"cttä en ole ainuTTiengitysongelrhainen. Siksi olisi mielestäni täysin perusteltua ja odotettavaa, että asiasta kärsiville kylän asukkaille olisi mahdollista suunnata asuntoja taloista, joissa savuttaminen ei olisi sallittua. Nykyäänhän tupakointi on kielletty vain pienenpienessä Q-talossa, jossa on kuitenkin vain soluasuntoja, ja jossa todellisuudessa tupakansavu myös täyttää usein käytävät. Useampien talojen rajaaminen savuttomiksi olisi luultavasti kuitenkin hyvin pitkä ja liian hankala prosessi, eikä sellaisen voi olettaa tapahtuvan ainakaan minun opiskeluaikanani. Siten minun lieneekin viisainta lopettaa tämä tyhjänpäiväinen kiukutteluni ja mennä taas kotiini yskimään. PEKKA V A H V A N E N K A H D E N » t w A S * * T ' " J J " " L V i / i i l v t e R I S , T * ' « u o n i f » I C O M A 8 T I S T I N I M I S I A » J p r n T ^ " B ' " ' IXTtTA * ' L A H J O J A f ö/-iE^ N O , I S O T A A V I A V A P P U K A N U U N A , KUPPA V A I V A A . TOSI O N . • T klRSl N O , I S O T A A V I A V A P P U K A N U U N A , KUPPA V A I V A A . TOSI O N . KOSTJA SAA' I M P P A A V M MBV t l l t w f t r / x M l M l f l A K A L S A R I T J T R ' N N O , I S O T A A V I A V A P P U K A N U U N A , KUPPA V A I V A A . TOSI O N . KOSTJA SAA' I M P P A A V M MBV t l l t w f t r / x M l M l f l A I L M A H A J U N O , I S O T A A V I A V A P P U K A N U U N A , KUPPA V A I V A A . TOSI O N . KOSTJA SAA' I M P P A A V M MBV t l l t w f t r / x M l M l f l A KAKUT T A V A «MARAS PtstylN N O , I S O T A A V I A V A P P U K A N U U N A , KUPPA V A I V A A . TOSI O N . KOSTJA SAA' I M P P A A V M MBV t l l t w f t r / x M l M l f l A N U U K I A TRATTA LfNA V O I n u o r i O L L A I S K U J A ffLK T A H T £ * ( A T Ä I n k r i , x . . , . A.NDVAJ ULOSA * T I PätkClI OSA »ffirtX PUU KARJAL A A T Ä H D I S T Ö KUkASSA H II I S O KiSA kuMHL' L l S f A O U K kAAi IA VLKOH II j o u r » VA i.vtTT U J A p y « A / I T A ULTTIM l U i JOSfcu* « U R I A « A D » . Kivi * * T U T l t > Y W Ntit 'HILLA mtoltl A l l H I ttx T E T T V j o u r » VA i.vtTT U J A p y « A / I T A ULTTIM l U i JOSfcu* « U R I A « A D » . Kivi * * T U T l t > Y W Ntit 'HILLA mtoltl A l l H I ttx T E T T V K* IJ > M W < m % * • i • T E I V A T VIITSI ULTTIM l U i JOSfcu* « U R I A « A D » . Kivi * * T U T l t > Y W Ntit 'HILLA mtoltl A l l H I ttx T E T T V K l t t lUfSA NUkuTUt <uK A S S A « T A I A -TROJOO K A L L I O ULTTIM l U i JOSfcu* « U R I A « A D » . Kivi * * T U T l t > Y W Ntit 'HILLA mtoltl A l l H I ttx T E T T V U A H I * • O P M O M v i f f M I A T f t t M i * A R V O S « * > . VifJoUJ T I A I J A -** ULTTIM l U i JOSfcu* « U R I A « A D » . Kivi * * T U T l t > Y W Ntit 'HILLA mtoltl A l l H I ttx T E T T V U A H I * • O P M O M v i f f M I A T f t t M i * A R V O S « * > . VifJoUJ T I A I J A 1 \ ULTTIM l U i JOSfcu* « U R I A « A D » . Kivi * * T U T l t > Y W Ntit 'HILLA mtoltl A l l H I ttx T E T T V U A H I * • O P M O M v i f f M I A T f t t M i * A R V O S « * > . VifJoUJ T I A I J A r-v. ULTTIM l U i JOSfcu* « U R I A « A D » . Kivi * * T U T l t > Y W Ntit 'HILLA mtoltl A l l H I ttx T E T T V 41 fv»KAS5 A K W 1 ? r i VANNA nK.VSTA, m, ULTTIM l U i JOSfcu* « U R I A « A D » . Kivi * * T U T l t > Y W Ntit 'HILLA mtoltl A l l H I ttx T E T T V O O J I T T A A DRET ULTTIM l U i JOSfcu* « U R I A « A D » . Kivi * * T U T l t > Y W Ntit 'HILLA mtoltl A l l H I ttx T E T T V P O L E T T I HAKUSSA J U ULTTIM l U i JOSfcu* « U R I A « A D » . Kivi * * T U T l t > Y W Ntit 'HILLA mtoltl A l l H I ttx T E T T V 1UMIÄ m A O / U E T U t l"-s«H « o r i n » A A I f AITA järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.1 Ilmoitukset numeroon 9/04 ti 25.8. mennessä! Jyväskylän ev.lul. opiskelijalohelys Opiskelijaiiiat pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen. Sijainti kaupunginkirjastoa vastapäätä. Vapaudenkatu 26 (ovessa teksti kappeli, kerhotilat) Kay Sisääni Raamattupiireistä tietoa i l loissa. English Bible Sludy. Information available. -Jos kenkä puristaa, tule puhumaan! Opiskelijapaston Heikki Lehtimäki päivystää ev.lul. Opiskelijalähetyksen toimistolla keskiviikkoisin klo 15-17. Toimislo: Vapaudenkatu 24 B, 1. krs., käynti Cygnaeuksenkadun puolella. Yhteystiedot: 014213 9011.050-571 4564. heikki.lehtimakl@opkoli. 6.5. Neuvottelijat paneeli. Adelaine duo. Leipäsunnuntaii Keijon kirkolla klo 16. Jarmo Sormusen raamattuopetusta, musiikkia, ehtoollinen 9.5., 23.5. Säännöllinen toiminta jatkuu taas syksyllä. Virkistävää ja siunattua kesälomaa jokaiselle! KuLun järjestämä! tietokilpailut huipentuvat tämän kevään osalla toukokuun kahleen visaan. Tiistaina 4.5. klo 21 aiheena on urheilu ja ti 18.5. klo 21 yleistieto. Kisailui ovat kaikille avoimia. Tervetuloa! Lisätietoa toiminnastamme: kuluhallitus@cc.iyu.fi. Jyväskyliin SETA ry l^san:) gpfjl| Opiskelijaryhmä PINKO kokoontuu Jyväskylän SETAn toimistolla (Kilpisenkatu 8. 4.kerros) kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18. Avoimet ovet toimistolla torstaisin klo 18.30-20. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19-21 numerossa 0143100660. Seuraa tiedotusta ryhmien toiminnasta, tapahtumista seka jäsenyydestä netlisivuiltamme:(http:/Avww.sela.li/jyvaskylanseia/). Liily, osallistu ja ota kantaa. Huom 1 Juhannusbileiden sivut http.//www.nikkarila.pieksamakili/juhannus2004/. Seuraavat Ilokiven bileet, la 08.05,22.05 ja 05.06 klo 21 -03 (yläkerta ja uudet hinnat!). Terveiuloa ja hyvää kesää' Keski-Suomen Ev.kut. Kansanlähetys Kolme kahlaamista -illai osoitteessa Kauppakatu 13 klo 19.30.7.5. Gospelia korville Harjoilukset Ilokivessä ma 10.5. klo 18-21, li 18.5. klo 18-21, ma 24.5. klo 18-21. To 13.5. klo 9-10 koululaiskonsertti Vaajakummun koululla ja klo 18 kevätkauden päättäjäiset Marjon luona. La 22.5. kviniellikeikka promooliokulkueessa. Ke 4.8. ja lo 5.8. harjoitukset klo 18-21 Ilokivessä. 6.8.8. Hamina Tattoo. Kaunista kesää kaikille! Taberna Latina Salvele omnes! Taberna Ulinan kevätjuhlat vietetään Lyhdyssä 6.5. klo 19.00 alkaen. Taberna tarjoaa kevyttä purtavaa. muu juomaia ruokatarjonta nyyttikestiperiaatteella. Tervetuloa 1 Lisätietoja www.cciyu.li/yhd/latina sekä lalina@lists.cc.jyu.li i— jyy KV-VAUOKUNTA Kinos kaikille upeasti onnistuneesta International Dinneristä! Täysi Ullukallinen iloisia kansainvälisiä ihmisia ja maistuvia muiuslehavia anloi mainion ja haikeankin fiiliksen kauden pääleeksi! Toukokuun mahdollisista pyörärclkisiä mlce infoa Iisaa kvlislan kaulia, joten pysyuelehan kuulolla, silla retkille tarvitaan rcippaila veiajiä. Syksyllä ensimmäiset kokoukset ovatkin sitten ke 1.9. ja ma 13.10., jolloin tarvitsemme Kuusamon-reissun järjestäjiä, Buddy-projektivasiaavia... ja tuoreiia ideoita, koko vuosi edessä silloin taas! Oikein ihanaa kesää kaikille! KEHY-VALIOKUNTA Reilu kahvi, ice ja hunaja maittoi mencstyksekkkaasii Reilun kaupan viikolla, iso käsi kaikille maislalta|ille! Tälle keväälle kokouslammc vielä to 13.5. klo 14, joien maisemissa vielä olevat tulkaa mukaan! Kauden päällää eriltäin mielenkiintoinen Globalisaalio-seminaari 18.5 Agorassa klo 10 alkaen, teemana lapsityövoima Jarjesiäjinä Kansalaisien maailmannäyltamo. Allianssi ry. kchy-valiokunla, JY. AIESEC ja Pian Suomi. KULTTUUKlVAUOKUNTA JYY:n seuraavaksi kullluurisihieeriksi on valittu Minna Haulamäki, joka aloittaa työnsä 1. heinäkuuta. Jin kiinaa kaikkia valiokuntalaisia menneistä vuosista! :-) Jyrock-feslivaalin kuvia loyiyy osoitteesla www.jyU.ri/jyrock Kesäkoti ja kutsumattomat vieraat VIIME JOULUKUUSSA Tiia, 24, makasi sängyssään kuumeisena, kun ovikello soi. Tiia kävi katsomassa ovisilmästä, kuka ovikelloa rankkasi, muttei avannut ovea tuntemattomalle miehelle. Miehen soitettua ovikelloa säännöllisin väliajoin yhä uudelleen, alkoi ovelta kuulua outoa rapinaa, jolloin Tiia viimein käveli eteiseen ja tapasi siellä murtovarkaan. Mies pelästyi kauhusta kirkuvaa Tiiaa ja pakeni portaita alas huutaen: "Ovi oli jo auki!" KESÄ LÄHESTYY ja Jyväskylä tyhjenee opiskelijoista. "Oma koti kullan kallis" jää useimmilla odottamaan syyskuuta. Kotivakuutuksista halutaan säästää, mutta säästö saattaa osua väärään paikkaan. Jyväskylässä tapahtui rikosylikomisario Heikki Miilunpohjan mukaan vuoden 2003 aikana 19 törkeää asuntomurtoa. "Tapausten määrä riippuu vuosittain siitä, miten asuntomurioihin erikoistuneet tekijät ovai milloinkin vapaalla tai vankilassa", Miilunpohja kenoo. Miilunpohjan mukaan asuntomurtojen määrä lisääntyy jonkin verran kesäisin. Lomalle lähtiessä asunto pilaisi jättää asutun näköiseksi, eikä puhelinvastaajassa saa ilmoittaa, että "Hei, olen lomalla, palaan kahden viikon kuluttua". Kotikoloaan voi myös suojata rosvoilta hankkimalla oveen pcruslukon lisäksi varmuuslukon. "Siitä mennään sisään, mistä helpoiten päästään", Miilunpohja muistuttaa ja kehotiaa opiskelijoita panostamaan ikävien yllätysten varalta hyvään kotivakuutukseen. Suurimpien suomalaisten vakuutusyhtiöiden internet-sivuilta löytyy vakuutuslaskureita, joilla saa selvitettyä oman yksiön tai soluasunnon vakuutuksen vuosimaksun. Soluhuoneen vuosivakuutus liikkuu 20-40 euron hintaluokassa ja yksiön vakuutuksen saa 50-80 euron vuosimaksulla. Maksut on usein myös mahdollista maksaa erissä, jolloin kertakirpaisu ei ole järisyttävän suuri. OUTI BEHM
AIHETTA HYMYYN HINNAT LASKIVAT. KaNetti -laajakaistayhtey: auki jopa samana päivänä. BÄftÄ-y h t e y s k a a p e l i ^ ^ L LIITTYMIEN KUUKAUSIMAKSUT LASKIVAT 1.5.2004 L A A J A K A I S T A Liittymien kiinteä kuukausimaksu on nyt ENTISTÄKIN EDULLISEMPI. Lisäksi liittymäsi avataan jopa samana päivänä. NETTIIN PÄÄSET VAIKKA JO ILLALLA. Kuukausimaksut: KaNetti 3 Uusi hinta • 300 kbps O A ^ • ennen 38€ O t X i KaNetti Uusi hinta • 700 kbps A C ^ • ennen 48€ * T O V 2 . KaNetti Plus • 1200 kbps • ennen 7 € Uusi hinta 68€ Liittymän avaus 14.5.2004 saakka 1 € kaikkiin liittymiin. Avausmaksu: NORM. 49€/liittymä. Helppo | Nopea | Edullinen Yhteys auki jopa samana päivänä (max. 5 työpäivän kuluttua sopimuksen teosta). O y Modeemin vuokra sisältyy aina hintaan. <3D Palvelu toimii Jyväsviestinnän kaapeli-tv-verkossa. &J Paikallinen ja mutkaton palvelu. Avaustarjous on voimassa 1.3. -14.5.2004. Tarjous ei koske ennen tarjousaikaa tehtyjä, peruttuja |a samalle henkilölle uudelleen tehtyjä tilauksia. J. jyväsviestintä JYVÄSVIESTINTÄ OY Yliopistonkatu 28 40101 Jyväskylä Puh. (014) 240 2811 Ma 9.00-18.00 Ti-Pe 9.00-17.00 JYVÄSKYLÄN KESKUSANTENNI Tapionkatu 18, JKL Puh. (014) 339 8000 Ma-Pe 9.00-16.30