• Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2004 Bodom-miehen piinaviikot pääkirjoitus/ Bodom J är Anna-Maija ^ ~ Tuuliainen haintsee o t s i k o i t a jälleen 44 vuotta raakojen telttasurmien jälkeen. Espoolainen järvimaisema an piirtynyt mieliin kansallisen trauman näyttämönä, jonne ci ensimmäiseksi tulisi mieleen lähteä telttailemaan. Poliisi otti tapauksen aktiiviseen tutkintaan uudelleen noin vuosi sitten. Rikostutkimuksia lienevät osallaan vauhdittanoet Ei vanhene koskaan -televisiosarjan Bodom-aiheinen jakso sekä Jorma Palon Bodomin arvoitus -kirjan ja Anja Snellmanin Lyhytsiipiset-romaanin herättämä keskustelu. Kun lopulta neljästä tehtailijasta ainoa eloonjäänyt vangittiin retkeilykavereidensa murhaamisesta epäiltynä, alkoivat miehen piinaviikot, joille ei loppua näy. Ruotsin ulkoministeri Anna Lindhin t a p p a m i s e s t a ensin epäilty mies raadeltiin henkisesti ruotsalaisessa mediassa. Syyttömäksi osoittautuneen ihmisen yksityiselämä pengottiin niin pejftpohjais e s t i , että suomalaislehdillekin riitti mässäiltävää sivukaupalla. Suomalaiset toimittajat olisivat ehkä varovaisempia, ajattelin. Mutta toisin kävi. Mallioppimisestako lie kyse, kun 62-vuotiaan bussikuskin kotikulmilla alkoi pörrätä toimittajia ja kuvaajia myös arvovaltaisista sanomalehdistä. Miehen tuttavat ovat lausuneet lehtien palstoilla, miten "hänestä ei olisi ikinä voinut kuvitella", vaikka miestä ei ole vielä mistään tuomittu. Mies itse istuu vankisellissä ja vaati vapautusta ensimmäisen kerran oltuaan viikon vangittuna. Hän kiistää syyllisyytensä ja väittää, ettei muista tapahtuneesta mitään. Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Tero Haapala on useaan otteeseen korostanut, että miestä vasta epäillään. Tiedotusvälineet eivät tästä piittaa, vaan jatkavat kivien kääntämistä. Toimittajien olisi kiivaimmankin skuuppijahdin keskellä hyvä pysähtyä edes hetkeksi miettimään, mitä uutiskilpailusta voi kohteelle seurata. Sanomalehdet päätyvät kalankääreeksi, mutta internetissä miesparan koko elämä pysyy reposteltavana tuomion tai syyltämättäjättämispäätöksen jälkeenkin. Jos hän ei ole syyllinen, hänestä tulee kaksinkertainen uhri. Draaman käänteillä herkuttelevat lukijat voisivat lööppitelineiden l u o n a pohtia samaa jo ennen ostopäätöstä. $M'd$l$fU*£ KANNEN KUVA: TUUKKA RONKKO Jyväskylän Ylioppilaslehti Toimii us JYYn jäsenille kotiin kanneltuna Keskussoiroalantie 2 Jylkkäri maksoa 8 euroa, ei40600 Jyväskylä jäsenille 45 euroa. (014)2603360 jylkkori@jyy.(i Osoitteenmuutokset Fax:(014)2603928 JYYn keskustoimisto, (01412603355 Pootoii i HlKifO Anno-Mai|0 Tuuliainen Ilmoitusmyynti (014)2603359 Martti Mikkonen 4 5 8 1 4 9 7 2 puh.(014)272 166, anirtu@ccjyu.ri matkapuh. 0400 642 533 Toimittaja b c (014)272 163 Juha Mäkinen Ylioppilaslehtien (014) 260 3360 valtakunnallinen 5 3 6 9 8285 ilmoitusmyynti mdnen@cc. jyu.fi Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 Kuvaaja IlmoftuksenvalmUKjja Tuukko Rönkkö Grafiikka Rutanen ( 1 4 ) 2 6 3 9 / 3 (014)216 315,050596 2444 5 5 3 9 8 1 3 8 grafiikka.rutanen@co.inet.fi luronkko@ccjyu.fi Painopaikka Taloudenhoitaja j a lehtisepa! Oy, Pieksämäki toimistosihteeri (015)723 4212. fbula Reuhtonen Painos 8 000 kpl (014)260 7226 ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonna 16 kertaa. Kulttuuri-, mielipidejo tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. K U l I I I K Ilmestymispäivät keväällä 2004 ilmestyy deadline 5.5. 28.4. Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemminl IlmonuslMMtjul tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa/pmm etusivu myydään ainoostoon kokonaan värilisä 0,4 euroa / pmm Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. JYLKKÄRIN AVUSTAJAPALAVERI 2 1 . 4 . KLO 15.30 TOIMITUKSESSA. Liikkuva kampus? -tutkimus: Arkiliikunnan edellytyksiä tulisi parantaa ERI KORKEAKOULUJEN opiskelijat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa liikuntaharrastusmahdollisuuksien suhteen, osoittaa Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) teettämä Liikkuva kampus? -tutkimus. Osassa korkeakouluista liikuntapaikkoihin ja -palveluihin on investoitu mittavasti, mutta varsinkin pienemmissä yliopistoissa ja korkeakouluissa liikuntamahdollisuudet ovat vähäiset. "Totuus lienee parhaimmissakin korkeakouluissa se, että kaikki halukkaat eivät vuoroille mahdu mukaan, puhumattakaan liikunnallisesti täysin passiivisille rakennetuista erityisjärjestelyistä", toteaa OLL:n pääsihteeri Timo Simonen. Tämän olisi varmaan arvannut tutkimattakin. Olennaisempaa tuloksissa sen sijaan on, että vaikka liikuntapaikkoja olisi paljonkin, ne ovat sijoittuneet eri kampuksille varsin epätasaisesti tai ovat muiden kuin opiskelijoiden käytössä. Tutkimuksessa nousi esiin epätietoisuus siitä, kenen vastuulla opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksista huolehtimisen pitäisi olla. Kukaan ei haluaisi ottaa päävastuuta, vaan sen katsotaan kuuluvan jollekin muulle, useimmiten kunnalle tai oppilaitokselle. Starck esittääkin pallottelun korvaamista korkeakoulujen, kuntien ja opiskelijajärjestöjen roolien selkiyttämisestä ja yhteistyön lisäämisestä liikuntatoiminnan alueella. Tuntuu luontevalta, että OLL:n teettämä tutkimus esittää ratkaisuksi liikuntatoiminnasta vastaavaa työntekijää tai yksikköä (Jyväskylässä sellainen on YUopistolukuntaJ kaikkiin korkeakouluihin. Yksi ensimmäisistä toimenpiteistä olisi huolehtia siitä, että opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää oppilaitoksen omia tai joitakin muita liikuntatiloja sekä siitä, että arkiliikunnan edellytykset kuten suihkutilat ja toimivat pyörien säilytyspaikat ovat kunnossa, tutkimuksessa huomautetaan. Jyväskylässä (kuten monella muullakin tutkimuspaikkakunnalla) liikuntaolosuhteissa on selkeä eron yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä. Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden liikuntaolosuhteet on huomioitu hyvin. "Tulevaisuudessa nykyisiä liikuntaolosuhteita aiotaan kuitenkin pikemminkin ylläpitää kuin kehittää", tutkimus väittää. Tutkimus on julkaistu sen jälkeen kun JYY erosi OLLsla, ja tänä vuonna JYYlle on laadittu liikuntastrategia, jossa yhtenä tavoitteena on nimen omaan saada passiiviset liikkujat liikkeelle. Ammattikorkeakoulussa tilanne on selvästi heikompi. Siellä liikuntatiloja ei ole riittävästi, ja olemassa olevat liikuntapaikatkin ovat huonosti opiskelijoiden käytössä. Myös kehittämissuunnitelmat ovat vähäiset. Asiantuntijakyselyjcn avulla suoritetussa tutkimuksessa oli mukana seitsemän korkeakoulupaikkakuntaa (Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere) ja 26 korkeakouluyksikköä. Vastaajat pitävät opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien kannalta tärkeimpinä tekijöinä liikuntapaikoista saatavia opiskelija-alennuksia sekä sujuvia kevyen liikenteen yhteyksiä. KekkosenLipposen linja vieraasta presidcmti Kek „ ., .. . konen ei ollut p a a S C a / idealisti, vaan rePekka Vahvanen ± ^ liitikon perikuva. Ei ollut nimittäin aate, joka teki Kekkosesta ja Hrushtshovista ystäviä. Ideologiasta ei ollut kyse, kun Kekkonen haukkui Paasikiveä Stalinin silmien alla. Liiemmin ei Kekkonen ottanut kommunisteja hallitukseen, koska olisi tuntenut sympatiaa näitä kohtaan. Kekkonen toimi sen mukaan, minkä kussakin tilanteessa näki omaksi ja maansa eduksi. Kekkonen oli viisas mies. Viime vuosina samanlaista pragmaattista hegeliläistä ulkopolitiikkaa on harjoittanut Paavo Lipponen. Lipponen ymmärtää voiman logiikan kuin Kekkonen. Lipponen on selvillä, missä valta on ja on toiminut sen mukaisesti. Lipponen ei ole tehnyt moraalisia arvostelmia muiden valtioiden toimista, koska siitä olisi yhtä vähän hyötyä Suomelle kuin muillekaan. On selvää, että ulkopolitiikkamme realiteetit ovat nyt aivan toiset kuin kylmässä sodassa. Suomen ulkosuhteita merkittävimmin määrittävä tekijä ei ole nyt Neuvostoliitto tai Venäjä vaan Euroopan unioni ja sen kautta Yhdysvallat. Siten Suomi voi olla nyt niin todelliselta yhteiskuntajärjestykseltään kuin viralliselta politiikaltaanldn läntinen demokraattinen oikeusvaltio. Kylmän sodan aikana asiat eivät olleet näin. Silti Kekkonen piti koko ajan välttämättömänä, että Suomi olisi mahdollisimman paljon mukana taloudellisessa ja kulttuurisessa yhteistyössä lännen kanssa. Siten Suomi pystyi jo kylmän sodan aikana luomaan hyvät suhteet EEOyyn ja EFTA:iin sekä liittymään OECDiin. Läntisellä yhteistyöllä oli kuitenkin rajansa, jotka Neuvostoliitto asetti pelkällä olemassaolollaan. Muita jos Kekkonen olisi nähnyt vielä kommunistisen imperiumin murentumisen, on syytä olettaa, että hän olisi tehnyt omat johtopäätöksensä aivan kuin marraskuussa 1942. Tuolloin hän näki, että Neuvostoliitto tulisi voittamaan Euroopassa käytävän suursodan, mikä merkitsisi pakollista täyskäännöstä Suomen ulkopolitiikassa. Hetkessä aitosuomalaisesta talvisodan rauhanteon ankarasta vastustajasta tuli virallisesti suuri Neuvostoliiton ystävä. Kyse ei kuitenkaan ollut takin kääntämisestä vaan tosiasioiden ymmärtämisestä. On ilmeistä, että mikäli täysipainoista elinaikaa olisi Luoja suonut muutaman vuoden lisää, olisi Kekkonen Berliinin muurin murtuessa ollut ensimmäisenä viemässä Suomea Euroopan yhteisöjen täysjäseneksi ja Natoon. Vaikka Kekkosen ja Lipposen linjat eivät Kekkosen elinaikana kohdanneetkaan, voidaan nähdä, että Lipponen on ollut saattamassa loppuun sitä kehitystä, jolle Kekkonen omalla neuroottisella tavallaan loi pohjaa: integraatiota länteen. Nyt ei kuitenkaan ole vallassa Kekkonen eikä Lipponen, ja se huolestuttaa. Suomen laiva on ajelehtimassa risupartaja raittiusradikaalien käsissä syrjäisille vesille. Kyllä on jo ikävä Lipposta. Ja Kekkosta. •
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2004 Q Perinteikäs kirjasto pyörii puoliteholla TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ YLIOPISTON päärakennuksen siivessä sijaitsevan Aallon kirjaston nykytilanne on herättänyt ihmetystä sekä kirjastoa käyttävien opiskelijoiden että henkilökunnan piirissä. Kirjaston hyllyistä suuri osa on tyhjillään samaan aikaan, kun suuri määrä kirjoja on laatikoissa luettelemattomina. Tyhjien hyllyriviensä vuoksi Aallon salista on puhuttu jopa "kummituskirjastona". Aallon kirjaston käyttömahdollisuuksia on pidetty puutteellisina myös sikäli, että paikalta puuttuu esimerkiksi kopiokone. Yksi parannus on kuitenkin lähiaikoina tulossa, kun paikalle saadaan kaksitoista tietokonetta yleisökäyttöön. Vuonna 1958 valmistunut Alvar Aallon suunnittelema kirjasto toimii nykyään opettajankoulutuslaitoksen, varhaiskasvatuksen laitoksen sekä kielten laitoksen kirjastona. Aiemmin varsin monipuolisena palvelukirjastona toiminut Aallon kirjasto tyhjennettiin vuonna 2001 yliopiston päärakennuksen remontin yhteydessä. Yliopiston hallinnon ja yliopiston kirjaston välillä marraskuussa 2002 käytyjen neuvottelujen jälkeen tehtiin päätös, että Aallon kirjasto jaa jatkossa lukusalikäyttöön Enin osa lainattavasta aineistosta siirrettiin pääkirjastolle. Vastuu Aallon kirjastosta jaettiin yliopiston kirjaston sekä laitosten kesken. "Kirjasto hoilaa tilakustannukset ja valvonnan, kirjat ovat laitosten hoidossa", yliopiston kirjaston toimistopäällikkö Marja Sarvilinna tiivistää. Kokonaan kirjastotoiminta ei paikalla loppunut. Aallon sali on suojeltu tila, jonka edellytetään olevan kirjastokäytössä. AALLON KIRJASTON asiakkaiden käytössä on tällä hetkellä lähinnä opinnäytetöitä sekä hakuteoksia, joista niistäkin osa on vanhentuneita. Suuri osa laitosten vastuulla olevista kirjoista on edelleen laatikoissa, luetteloimatta ja hyllyt lämättä. Näistä kirjoista suurin osuus kuuluu opettajankoulutuslaitokselle. OKLUa ei laitoksen johtajan Jorma Ojalan mukaan ole tällä hetkellä suunnitelmia kirjojen suhteen. Jylkkäri lanseeraa yleiseen tietoisuuteen uuden fraasin: "Autio kuin Aallon kirjasto". Ottakaa ja käyttäkää. "Meillä ei ole henkilökuntaa, jolla olisi tähän vaadittavaa ammattitaitoa, eikä ketään, jonka tehtäviin tämän voisi katsoa kuuluvan. Kyseessä on tehtävä, jota jonkun täytyisi tehdä päätyönään", Ojala sanoo. Yliopiston kirjastolla tätä osaamista olisi, mutta ratkaisevana kysymyksenä on tehtävän hoitamiseen tarvittava rahoitus. Ojalan mukaan aiheesta on käyty keskusteluja ylikirjastonhoitajan ja yliopiston hallintojohtajan kanssa, mutta päätöksiin nämä keskustelut eivät toistaiseksi ole johtaneet. "On jotenkin käsittämätöntä, ettei yliopistolla ole resursseja, jotta kirjat saataisiin luetteloitua ja laitettua hyllyyn", Ojala toteaa. Ojala mainitsee kuitenkin mahdollisuutena, että jatkossa voisi tulla kysymykseen hoitaa luettelointiurakka OKL:n ominkin voimin. Uusiin, kaksiportaisen tutkinnon mukaisiin opintoihin on laitoksella valmiiksi suunniteltuna informaatiolukutaidon kurssi, johon kuuluvan harjoittelun opiskelija voisi suorittaa vaikkapa juuri Aallon kirjastossa informaatikkona. Aallon kirjaston nykyistä käyttömuotoa Ojala pitää joka tapauksessa epätarkoituksenmukaisena. "Onhan tämä aivan mieletön tilanne: siinä on upea tila, joka on tällä hetkellä täysin vajaakäytössä." LAITOKSET ovat käyneet Aallon kirjaston tilanteesta neuvotteluja myös keskenään, mutia nekään eivät ole johtaneet toimenpiteisiin. Varhaiskasvatuksen laitoksella tosin kerrotaan, että laitos aikoo hoitaa omien, Aallon kirjastolla olevien kirjojensa luetteloinnin henkilökuntaansa kuuluvan henkilön työnä kesän aikana. Varmaa on myös se, että Aallon saliin ollaan saamassa yleisökäyttöön tietokoneita intemet-yhteyksineen, samoin tulostin. Yliopiston tietohallintopäällikkö Mauno Väisäsen mukaan koneita tilataan kaksitoista kappaletta. Tarvittava kaapelointi paikalle on jo tehty. Tietokoneiden tilauslupa käsitellään tietohallinnon johtoryhmässä tämän lehden painoon menon aikoihin, ja koneet ovat paikalla mahdollisesti noin kuukauden kuluttua päätöksestä. • Opastusta • • M, 1**1 • • • •• • • ! vaihtoon lähtijöille Erasmus-paikkoja vielä vapaina Yliopiston kansainväliset palvelut järjestää lähtöorientaation kaikille ensi lukuvuoden aikana ulkomaille opiskelemaan lähteville 27.-28. huhtikuuta. Orientaatiossa käsitellään ulkomaille lähtöön liittyviä käytännön asioita, kuten sosiaaliturvaa, opintotukea, kielivalmentautumista ja pankkiasioiden hoitamista. Erasmus-vaihtopaikkoja on ensi lukuvuodeksi vielä jäljellä, ja niitä voi hakea laitoksilta ilman erityistä hakuaikaa. Erityisiä kielitaitovaatimuksia hakijoille ei aseteta. Erasmus-opiskclijoille järjestetään kohdemaissa kielikursseja, joille voi hakea ennen vaihdon alkua. Vaihtoyliopistossa suoritetut opinnot hyväksytään osaksi Jyväskylän yliopistossa suoritettavaa tutkintoa. Kaikki Erasmus-vaihtoon lähtevät saavat matka-apurahan. Asumisja elinkustannuksiin voi hakea kotimaisen opintotuen. Vapaana olevat paikat, hakuohjeet ja orientaation tarkka ohjelma löytyvät yliopiston kv-palvelujen nettisivuilla osoitteesta www.jyu.fi/intl/. Lisätietoa voi kysellä kv-palvelujen sähköpostiosoitteesta intl@jyu.fi. Kuppiin reilusti kahvia Perjantaina 16. huhtikuuta alkanut, kymmenettä kertaa vietettävä Reilun kaupan viikko kampanjoi reilun työpaikkakahvittelun puolesta. Reilun kaupan viikoilla jaetaan tietoa Reilun kaupan järjestelmästä ja tuotteista sekä maailmankaupan epäkohdista, joihin lukeutuu myös kahvinviljelijöiden asema. Työpaikoille ja yhteisöille suunnattu Reilu kahvihetki -haastekampanja pyrkii tuomaan reilua kahvia ja teetä mahdollisimman monen työpaikan kahvittelupöytaän. Jyväskylän yliopiston kahvilat ovat vastanneet haasteeseen ajat sitten. Reilua kahvia on saanut jo vuosien ajan opiskelijoiden työpaikoilla; ruokala Ilokivessä, Lozzilla, Wilhelmiinassa, Ylistöllä, Kvarkissa ja Cafe librissä. Epäreilu kahvi ei ole mikään pikkujuttu: sadattuhannet kahvinviljelijät elävät ankarassa talousahdingossa, koska kahvin alhainen hinta ei aina peitä edes viljelystä aiheutuneita kustannuksia. Reilun kaupan järjestelmässä viljelijä saa tuotteistaan korvauksen, jolla hän pystyy elättämään perheensä. Korvaus on tällä hetkellä yli kaksinkertainen tavallisen kahvin maailmanmarkkinahintaan verrattuna. JYY osallistuu talkoisiin maistattamalla reilua kahvia, teetä ja hunajaa eri puolilla yliopistoa. Keskiviikkona 21.4. maistiaisia on tarjolla Agorassa ja Lozzilla klo 11-15, torstaina 22.4. samaan kellonaikaan Ylistöllä ja Ilokivessä. PAKKORUOTSI POISTUU Pakkoruotsin kannattajat ovat hävinneet väännön ylioppilastutkinnon uudistuksesta. Hallitus päätti 15. huhtikuuta, että ylioppilastutkintoon kuuluu vastaisuudessa vähintään neljä koetta, joista vain äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta tutkintoon osallistuva voi valita ryhmästä, johon kuuluvat toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka sekä reaaliaineiden koe. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty eduskunnassa ja vahvistettu. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran syksyllä 2004 suoritettaviin ylioppilastutkintoihin riippumatta siitä, milloin tutkinnon suorittaminen on aloitettu.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2004 [ kahvipöytävisailu-] li OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Kuka on eduskunnan oikeusasiamies? 2. Minä vuonna Jyväskylän Kesä järjestettiin ensimmäisen kerran? 3. Missä maassa käytetään eniten aurinkoenergiaa asukasta kohden? 4. Kenen kirjoittamissa dekkareissa seikkailee Burt Kobbat? 5. Millä joukkueella on jääkiekon SM-liigan ennätys peräkkäisissä pronssimitaleissa? ALLIKKO 6. Missä ohjelmassa Simpsonit esiintyivät ensimmäisen kerran televisiossa? 7. Mitkä värit ovat Unkarin lipussa ylhäältä alaspäin? on ultraäänen taajuusalue? 9. Mitkä maat liittyvät Euroopan Unioniin 1. toukokuuta? 10. Mikä on kyläpäällikkö Aladobixin vaimon nimi? IT Mikä on Suomen Ruanda? msing el mjnj 33>|eu soiioiuuiroi IBA ,|9JS -nsuni :sriNOa •8U!|36J!WS'Oi sojdA» e( ei|E|/\| 'EIUOAOIS 'pSiUf) eiifBAOis ' W M 'ei -ory 'ennän '®.W] 'o j !A '6 ZH>i 02 !IA '8 U3U!0)| -|BA el eaju,!A 'uauieury z Z86lBuuonA BSSM0U.S UeUJim ÄOBJi 9 98-t"861 eujsonA ejssuojd 3tu|o>| 'enidJEM unjno S 'Ujunnjg u e p i s f (essaponA uapgo)) Bis»|nse e!»BM28'i)ess!Si!8Ase '9961 l ojuned euaoi-eiiHa' l JJSMVISVA tarjolla tänään tarjolla tänään DII Jylkkärin o.sasto. jossa kerrotaan vinkkejä Jyväskylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen j y l k k a r i t a n a a n @ c c . j y u . f i POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lulakko: To 22.4. Egotrippi. Pe 23.4. Sue 10 vuotta -kiertue: Spitfire. Blake, Disco Ensemble & Evilsons, La 24.4. Scandinavian Music Group & Stella. Ti 27.4. CMX. La 1.5. Kitkerät Neitsyet. Bar 68: Pe 23.4. Private Line, La 24.4. Sunndc, Ma 26.4. Gnu-Rock. Pe 30.4. Office Building. Ilokivi: Ke 21.4. Seisomapaikkaklubi klo 19 ja 22 Tähtivieraana Krisse Salminen, liput 5e, To 22.4 Karu maa, Tub & Oriental Jam, liput 4e, Pe 23.4. \Vhipping Post & Jeaveslone, La 24.4. Alakerrassa Classvvar Club ja yläkerrassa SETA:n bileet. Pe 30.4. SIMA 04 -vappubilcct Tiktak ja Elliot. Rentukka: To 29.4. Aasian maiden stammtischilta. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Antiikin aarioita ke 21.4 klo 19Jyväskylän teatteritalolla. KapcllimestannaJuliani Raiskinen, liput 15/12/7e. Kahdella jousella ke 28.4. klo 19 Jyväskylän Teatteritalolla, liput 15/12/7e. Huilu soi ti 4.5. klo 19 Suolahlisalissa, liput 15/12/7e. Suomalainen Konservatorio: to 22.4. klo 19 Elina Meron paättökonscrtti Nikolainsalissa ja Aili Ikosen päätlökonsertti Konservatorian siltasalissa, pe 23.3. klo 19 Tuulia Niemisen paättökonscrtti JAMK:n kamarimusiikkisalissa, to 29.4. klo 19 Juho Kolehmaisen ja klo 21 Antti Parviaisen päättökonsertit Jazz Barissa. Oppilasillat to 29.4. klo 18ja 19 konservatorion orkcsteriluokassa. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: perusnäyttely Alvar Aalto Arkkitehti. Lisäksi Toteutuneita ja Unohtuneita originaalipiirustuksia Alvar Aalto -kokoelmasta. Jyväskylän taidemuseo: Holvi: Kaupunkieldmdd. Teoksia Suomen Taidegraafikoiden kokoelmasta. Mistd taide on kotoisin? Keskisuomalaisten taiteilijoiden ensimmäinen sukupolvi. Lisäksi Susanna Aution ja Kaisa Lekan näyttely. Suoja: Koklddmisid tditecssd yhteisöllinen taidetapahtuma. Taidenäyttelynä, erilaisia työpajoja ja performansseja. Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttely Perintönä ympäristö. Keski-Suomen luontoa vanhimmasta kallioperästä 2000-luvun kohteisiin. Lisäksi Aliens muukdldisid luonnossa. Luonnontieteellisen keskusmuseon kiertonäyttely. Keski-Suomen museo: perusnäyttelyt Keski-Suomi Maakuntako sekin on? ja Jyväskylä Kaupunkiko sekin on? Lisäksi Rannalle! Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulun kevätnäyttely ja Hartauden ikkunoita. Ikoneja Uudesta Valamosta ja Ilomantsin ortodoksisesta kirkosta. Galleria Harmonia: Janne Laineen näyttely Nowhere. Suomen Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: Perusnäyttelyt Aikdmdtkd kdsityöhön tunne vuosituhannet sormenpäissäsi. Käsityössä eldmdn tuntu tunnelmointia pohjakerroksessa. Lisäksi 25.4. asti Sdhdlld pölkystä vaani Reijo Höylän moottorisahaveistoksia ja 2.5. asti Suomalainen koru 4 sekä Kulta-Seppo koruja soijista Siperiaan. Jyväskylän yliopiston museo: Perusnäyttely Opiksi ja huviksi. Galleria Pinacothcca: 23.4 saakka Liisa Malkamo: Crande Ovale ja 29.4. alkaen Tuomo Takalan näyttely. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Suun näyttämö: Uppo-Nalle ja Rohkea Reetta to 22.4. ja la 24.4. klo 13, to 29.4. klo 13 ja klo 18 ja pe 30.4. klo 18. Pddldlo pe 23.4. ja la 24.4. klo 19. Pieni näyttämö: Mobile Hoiror ke 21.4., to 22.4. ja ke 28.4. klo 19. Himosld hillddn pe 23 4. ja la 24,4. klo 20. Heikko esitys.' la 24.4. klo 14, to 29.4. ja pe 30.4. klo 19 Vauvateattcri Sydämen käärin silkkiliinaan to 29.4. klo 10.30 ja 11.30. Huoneteatteri: Mummun saappaassa soi fox pe 23.4. ja la 24.4. klo 19. Jyväskylän Ylioppilasteatteri: Kerreejd! ma 3.5. ja ke 5.5. klo 19. Ilokivi, keskussairaalanne 2. Liput 8/5/4c, varaukset p. 044-366 9905. Suomen käsityön museon muotoilupaja: Koru neulahuovuttaen ke 21.4. klo 17-20. hinta 8e. Kirjastojen satutunnit 3-6-vuotiaillc. Halssilan kirjasto to 22.4. klo 9.15, Keljonkankaan kirjasto to 22.4. klo 9.15 ja Kortcpohjan kirjasto ma 26.4 klo 9.15. Totta ja Unelmaa -laulclmakonscrtti ke 21.4. ja su 25.4. klo 19. Leena Pyylampi, lauluja piano. Nikolainsali, Asemakatu 6, liput 10 e. Tiedustelut: p. 040-751 7552 Kirjaston tied"onhdunkoulutustd to 22.4. klo 18-19.30 lnternet-ticdonhaku 1 Perusteet ja to 29.4. lntcmet-ticdonhaku 2 Google. Suomen käsityön museon työnäytös pe 23.4. klo 12-18. Kansallispukujen korut: kultaseppämestari Seppo Reponen Suomen kansallispukukeskuksen työpaja la 23.4. klo 16-20. Pirunkarkotin plakkarissa. Vyötasku kansanpuvun hengessä. Kansallispukuvalmistaja, artesaani Soja Murto, hinta 10c. Ilmoittautuminen p. 624 945. Vappumarkkinat pe 30.4. ja la 1.5. kävelykadulla klo 10-22. Erityisasiantuntija Alexander Stubb Suomen Euroopan Unionin edustajistosta alustaa Global Discourse ry:n seminaarin ti 4.5. klo 18 20 aiheesta: "Hyvä hallintoja Euroopan unioni. Mahdoton yhtälö?". Jyväskylän yliopisto A103. Issikka kyytiä myös aloittelijoille TEKSTI: ANNA-MAIJA T U U M A I N E N KUVA: TEEMU HOURULA JYYN L I I K U N T A J A Y M P Ä R I S T Ö V A L I O K U N N A T sekä yliopistoliikunta järjestävät ratsastusvaelluksen, jolla myös aloittelijat voivat ottaa tuntumaa satulassa istumiseen. Vaelluksella Rautalammilla ratsastetaan lauhkeilla, tasakayntisiksi kehutuilla issikoilla eli islanninhevosilla, joilla on kaksi aivan omaa askellajiakin: töltti ja liitopassi. Järjestäjät haluavat tarjota mahdollisimman monelle mahdollisuuden kokeilla ratsastusta maastossa maneesissa pyörimisen sijaan. "Ratsastajan ei välttämättä tarvitse osata juurikaan mitään. vain pysytellä kyydissä. Ennen ratsastusta annetaan lyhyt mutta ytimekäs opastus ratsastuksen perusteisiin, joten rohkeasti vain mukaan!" kehottaa ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Teemu Tenhunen. Kerrallaan ratsailla on puolet osallistujista. Samalla loinen puoli patikoi reilun viiden kilometrin maikan ja ruokailee maastokodalla. Paras vaatetus on normaali retkeilyvarustus: tuulenpitävä ja istuva takki sekä istuvat housut, joissa ei ole hiertäviä saumoja tai ylimääräistä kangasta haarovälissä. Jos on koleaa, mukaan kannattaa ottaa kypärän alle mahtuva päähine ja istuvat käsineet. Jalkoihin on syylä sujauttaa kengät, joissa on jonkinlainen korko. Korolliset retkeilytai vaelluskengät ovat parhaat ratsastussaappaiden korvikkeet. Järjestäjät ovat varanneet vaeltajien lainattaviksi joitakin pareja ratsastussaappaita ja myös ratsastushousuja. Säävarauksesta Tenhunen toteaa, että "jos ci nyt aivan vuoden myrskyä tee, niin malkaan lähdetään". • ' T ä m ä o n islanninhevosen iurpa ja tuolla takana sijaitsee häntä..." Viime vuoden tapaan myös tämän kevään ratsastusvaellus alkaa opastuksella ratsastuksen perusteisiin. Ratsastusvaellus ke 28.4. Bussi Elämysten ia ystävyyden kartanolle lähtee Opinkiven edestä klo 10.15, poluu noin 17.30. Mukoon mahtuu 50 ensimmäistä ilmoittautunutta. Vaellukselle ilmoittautuminen alkaa ke 21.4. klo 10 Korpissa (https:/Aorppi.jyu.li), jossa se on yhtenä yliopistoliikunnan kurssino. Ilmoittautuminen on sitova ma 26.4. jälkeen. Viime vuonno mukana olleet voivat ilmoittautua retkelle vasto 26.4 (he pääsevät mukaon vain, jos osallistujia ei muuten ole tarpeeksi). Lysli maksoa 25 euroa. Hinta sisältää motkat, hevosen ja varusteiden vuokran, opastukset sekä kotaruokailun. Osallistumismaksu maksetaan JYYn liikuntavaliokunnon tilille Sampo 800012-695758. Kirjoita viestiosaan "ratsostusvoellus". Viite 07854. Kuitti maksusta on esitettävä bussissa. Lisätietoja Teemu Tenhuselta (leiotenh@cc.jyu.fi). news in english MINNA'S CAP DISAPPEARING IN THIS VAPPU? The First of May celebration of the Student Union is traditional: in the eve at 5pm the winners of Jyy-Cup climb to cap the stalue of Minna Canth. The tradition includes thai after the first of May the cap will be gone for some time and is retumed to ihe central office later. It is advisable ihat revellers lake their own students caps and sparkling wines to the church park. There will also this year be some side program organised by the student union and the Sima 4 party at Ilokivi. At die first of May, the student unions picnic starts in Harju at noon. Sparkling vvine can be packed to the picnic basket among the other provisions. BICYCLE REPAIR AVAILABLE On Friday 23 April. bikes are serviced with student prices, as the subcommntee for environment of the student union, Jyväskylä bicycie club and HC4G cyeling club arrange a bicycie spring Service day in the Agora car park at 1 lam5pm. The event has a nominal 1 euro fee and the other costs are determined by the needed parts, such as brake blocks and inner tubes. Hot juice is also on säle. It is possible to wash ones bicycie, oil bicycie chains and change brakc blocks and shifter cables. There will be proper tools and povverful pumps available so thai changing tyres is also possible. To help ihe non-professionals, there are also experts giving free hints and instruction about the adjustmenl and maintenance ofthebicycles.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/20041 Tytöstä naiseksi ilman turhia haavoja Afrikan kansalaisjärjestöt koittavat kitkeä tyttöjen sukuelinten silpomisen perinteen tarjoamalla tilalle vaihtoehtoisen siirtymäriitin lapsuudesta aikuisuuteen. TEKSTI: JENNI PORANEN KUVA: TEIJO KUUSELA "SE TAPAHTUI varhain aamulla, kotitalossamme. Kaikki kylän naiset olivat paikalla ja he katsoivat herkeämättä, kun leikkaaja suoritti tehtävänsä. Itkeä ei saanut, se olisi ollut merkki pelkuruudesta. Lapsen synnyttäminen ci ole mitään siihen tuskaan verrattuna." Kenialaisen Agnes Pareiyon muisto hänen omasta ympärileikkauksestaan 14-vuotiaana tyttönä elää aikuisen naisen mielessä edelleen vahvana. Nyt Pareiyo toimii järjestöaktiivina ja johtaa nuorten tyttöjen turvakcskusta kotiseudullaan Narokissa Lounais-Keniassa. Keskus toimii väliaikaisena asuinpaikkana tytöille, jotka ovat paenneet kotikylästään välttyäkseen joko ympärileikkaukselta tai varhaiselta avioliitolta. Sen katon alla asuu kerrallaan parisenkymmentä 10-17-vuotiasta masai-heimoon kuuluvaa tyttöä. Turvakeskusta tarvitaan, sillä kuten monissa heimoyhteisöissä, Kenian masaiden parissa silpomisperinne elää edelleen vahvana huolimalta siitä, että sen kieltävä laki astui voimaan kolme vuotta sitten. KESKUKSEN TOIMINNAN tarkoitus on luoda so.vinto tytön ja tämän vanhempien välille ja palauttaa jokainen karannut kotiinsa turvallisesti. Neuvottelu kotiinpaluusta aloitetaan heti tytön karattua. Pareiyo kiertää kollegoineen tyttöjen kotikylissä selvittämässä, mistä silpomisessa oikeastaan tapahtuu ja miksi se on tytöille haitaksi. Leikkausta pidetään porttina aikuisuuteen. Usein ainoastaan leikkauksen läpikäyneellä naisella on mahdollisuus saada itselleen aviopuoliso ja perhe. Usein tyttö naitetaankin välittömästi leikkauksen jälkeen ja opiskelun sijaan tämän oletetaan jäävän kotiin hoitamaan perhettään. "Kun aloitimme alueella valistuksen silpomisen haitallisuudesta ja koulunkäynnin tärkeydestä, tytöt alkoivat karata kotoaan voidakseen opiskella. Kun he palasivat lomillaan kotiin, heidät leikattiin heti. Vaikka tyttö olisikin kieltäytynyt leikkauksesta, ei hänellä ollut paikkaa minne mennä", Pareiyo kertoo. KÖYHYYDEN OHELLA suurimpana syynä tavan harjoittamisen jatkumiseen on Pareiyon mukaan yksinkertaisesti tietämättömyys. "Miehet eivät esimerkiksi tiedä, mitä naisista leikataan. Eivätkä he tiedä sen pois leikattavan osan tärkeydestä. Leikkauksen vaikutukset nähtyään he ihmettelevät, miksi nämä ovat suostuneet käymään sen läpi", Pareiyo toteaa. Monta kertaa juuri isä onkin se, joka tuo tyttärensä keskukseen turvaan äidillä salaa. Pareiyon mukaan naisten asenteiden muuttaminen on vaikeampaa, sillä he kokevat perinteen vaalimisen vahvasti tehtäväkseen. "He eivät silvo tyttöjään, koska vihaavat heitä. He vain uskovat, että se on ainut keino, jolla tytöistä voi tulla aikuisia." Jokainen kotiin palaava tyttö käy läpi vaihtoehtoisen siirtymäriitin, jonka tarkoitus on taata, ettei tyttöä sovinnon syntymisen jälkeenkään leikata. Riitti koostuu neljän päivän suljetusta opetuksesta, jossa tytöt saavat tietoa aikuistumisesta, seksuaaliterveydestä ja hygieniasta. Myös heimon vanhimmat naiset jakavat tällöin tyttöjen kanssa perinteiset näkemykset perhe-ja avioelämästä sekä kodinhoidosta. Viimeisenä päivänä tytöt tunnustetaan naisiksi yhteisön edessä ja tapahtumaa juhlitaan koko kylän voimin. "Tarkoituksena on varmistaa, ettemme jätä tyhjiötä näiden tyttöjen kasvuun. Jos he eivät käy läpi minkäänlaista riittiä, he jäävät helposti miettimään, Käytännön valistusta. Kenialainen järjestöaktiivi Agnes Pareiyo kiertää masai-heimoyhteisöissä selvittämässä perin juurin, mitä ympärileikkaus käytännössä tarkoittaa. ketä heistä tulee", Pareiyo toteaa. Vaikka Pareiyo myöntää, ettei omaan kulttuuriin syvälle juurtuneita tapoja vastaan taisteleminen ole sota, joka voitetaan yhdessä yössä, hän uskoo vakaasti työnsä onnistumismahdollisuuksiin. Narokin alueella vaihtoehtoisen riitin on käynyt läpi viimeisten kahden vuoden aikana noin pari tuhatta tyttöä. "Jos pystymme pelastamaan yhdenkin tytön, se on jotain, joka voidaan muistaa. Olen vakuuttunut. että tulevaisuudessa tyttöjä ei enää silvota. Muutos tapahtuu pehmeästi ja rauhallisesti, sillä emme pakota ketään tekemään mitään, mitä he eivät haluaisi tehdä." • Kirjoittaja osallistui Suomen ulkoministeriön ja YK:n kehitysohjelma UNDP:n järjestämälle toimittajavieroilulle Keniaan, osano Jyväskylän yliopiston Kehitysja journalismi -kurssia. Laiton, mutta kukoistava traditio Naisten sukuelinten silpominen on tuhansia vuosia vanha kulttuurinen, ei-uskonnollmen traditio. Nykyisin sen käy läpi vuosittain arviolta noin kaksi miljoonaa tyttöä, yleisimmin ennen murrosikää. Silpominen on yleisintä Saharan eteläpuolisen ja Koillis-Afrikan maissa. Leikkauksessa voidaan poistaa joko koko klitoris tai osia siitä, äärimmäisissä muodoissa myös naisen vagina ommellaan umpeen. Toimenpide suoritetaan usein likaisella terällä tai langalla, eikä perinteisellä leikkaajalla ole lääketieteellistä ammattitaitoa. Tämä johtaa vakaviin, usein hengenvaarallisiin terveydellisiin ongelmiin, kuten kivualiaisiin tulehduksiin tai tartuntatauteihin. Silpominen on kielletty lailla monissa sitä harjoittavissa maissa, mutta rangaistusten täytäntöönpano on varsin heikkoa. Myös niissä maissa, joissa asuu paljon maahanmuuttajia perinnettä vaalivista maista, on ympärileikkaus katsottu tarpeelliseksi kriminalisoida. Suomessa silpomisen nimenomaisesti kieltävää erillislainsäännöstä ei vielä ole, vaikka aloitteita sellaisen aikaansaamiseksi onkin tehty. Rikoslain nojalla silpominen tulkittaisiin todennäköisesti törkeäksi pahoinpitelyksi. Silpomiselta suojelevat myös useat ihmisoikeussopimukset, kuten YK:n lasten oikeuksien sopimus. Suomen maahanmuuttajien keskuudessa silpomista ei tiedetä tapahtuneen. lähde: YK.n voeslörahoslo UNFPA, Suomen World Vision
• • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2004 KV-valio kunta: Mahdollisuus kulttuurisiin elämyksiin OPISKELIJAN EI TARVITSE olla maat ja mannut kiertänyt reilaaja tai moninkertainen vaihto-oppilas liittyäkseen kansaivälisen valiokunnan toimintaan. "Valiokunta-nimeä ei kannata pelästyä, sillä toiminta on hyvin vapaamuotoista ja rentoa. Järjestämme iloista ohjelmaa vaihto-opiskelijoille, ja tavoitteena on parantaa suomalaisten ja ulkomaalaisten mahdollisuuksia tutustua toisiinsa. Toisaalta otamme myös kantaa aiheisiin, jotka koskettavat tavallisen opiskelijan mahdollisuuksia lähteä vaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille", kvvaliokunnan puheenjohtaja Maria El Said kiteyttää. Puheenjohtajan mukaan kv-valiokunnassa on hyvä mahdollisuus parantaa kielitaitoaan. Toimintaan voi tulla mukaan kuka tahansa kansainvälisyydestä kiinnostunut opiskelija. "Meillä toimiminen osoittaa yleistä aktiivisuutta, jota työnantajat arvostavat. Tapahtumien järjestämisestä saa käytännön kokemusta, josta on hyötyä tulevaisuudessa. Kansainvälisestä koulutuspolitiikasta kiinnostuneet löytävät usein valiokuntamme kautta reitin työskennellä kyseisten aiheiden parissa opintojen jälkeenkin", El Said kertoo. Kv-valiokunta on mukana Erasmus Student Network -verkostossa, joka järjestää muun muassa retkiä ja bileitä suomalaisille ja ulkomaalaisille opiskelijoille. Tästä ovat esimerkkinä joka toisena torstaina järjestettävät Stammtisch-illat, joissa on helppo tutustua useiden eri kansalaisuuksien edustajiin. Valiokunnalla on ollut jo muutamia vuosia Buddy-projekti, jossa paikallisia ja vaihto-opiskelijoita pyritään tutustuttamaan toisiinsa. "Projektin käynnistäminen tammikuussa sujui mainiosti ja ihmiset selvästikin tutustuivat toisiinsa. Meillä ei kuitenkaan ole minkäänlaista seurantaa, joten ryhmien tapaamiset kevään mittaan riippuvat heistä itsestään", puheenjohtaja selvittää. El Said toivoo, että valiokunnassa perusteltaisiin aktiivinen ryhmä, joka huolehtisi Buddy-projektin kehittämisestä. JYYn valiokunnat Ylioppilaskunnassa toimii kahdeksan valiokuntaa: KVAT eli Kortepohjan ylioppilaskylän vapaa-ajan valiokunta Kehyeli kehitysyhteistyövaliokunta Kulttuurivaliokunta Sopoeli sosiaalivaliokunta Kopoeli opintoja tiedevaliokunta Ympäristövaliokunta Liikuntavaliokunta KVeli kansainvälisen toiminnan valiokunta Valiokuntien toimintaan voivat osallistua kaikki JYYn jäsenet. Valiokuntien kautta opiskelija voi vaikuttaa ylioppilaskunnan toimintaan. Mukaan voi lähteä muun muassa liittymällä itseään kiinnostavan valiokunnan sähköpostilistalle. Lisätietoja netistä: www.jyy.fi/jyy/valiokunnat.php KAKSI KERTAA VUODESSA kvvaliokunta hakee tuloreita ulkomaalaisia opiskelijoita varten. Tarvittaessa tutor opastaa suojattiaan käytännön asioissa. Tutorin tehtävänä on myös tutustuttaa vaihto-oppilas suomalaiseen kulttuuriin ja yliopistoelämään. Eksoottisemmista maisia tulevat saattavat tarvita alkuun apua esimerkiksi kaupassa käymisessä. Yleensä tutorin pääasiallinen työ kestää joitakin viikkoja opiskeluiden alkamisesta, mutta vaihto-oppilaai voivat tarvittaessa kääntyä myös tämän jälkeen tutorinsa puoleen. Espanjalainen vaihto-opiskelija Ana De Castro Palomo kuuli ensimmäistä kertaa tutoristaan jo neljä kuukautta ennen Suomeen tuloaan. "Kokemukseni tuior-toiminnasta on ollut oikein hyvä. Tutorini auttoi minua todella paljon opiskelun alussa. Olemme edelleen yhteydessä kuin ystävät", De Castro Palomo kertoo. Hän näkee valiokunnan haasteena opiskelijoiden erilaiset kiinnostuksen kohteet ja ulkomaalaisten opiskelijoiden vaihtuvuuden. Parasta aikaa kv-valiokunnassa on kehitteillä Cafe Unguaksi kutsuttu projekti. El Said kertoo, että projektin tarkoituksena on antaa opiskelijoille mahdollisuus harjoittaa kielitaitoaan ulkomaalaisten kanssa kahvilamaisessa tilassa. Puheenjohtaja toivoo valiokunnan toimintaan mukaan erityisesti ainejärjestöaktiiveja, sillä hän uskoo, että yhteistyötä voisi kehittää eteenpäin. Tähän mennessä kv-valiokunta on tehnyt yhteistyötä lähinnä liikuntaja kehyvaliokuntien kanssa. VIRPI KIRVES I" nähty • • kanssa Rentukassa! TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ MITÄ TEKEVÄT Michael Schumacher, Albert Einstein, Gerhard Schröder sekä Beethoven ja Mozan opiskelijaravintola Rentukassa? No, viettävät Stammtisch-iltaa tietenkin! Tosin vain baarin pylväisiin teipattujen lärvikuvien muodossa. Entäpä mistä on saksalaiset tehty? Hapankaalista. "Ulkomaalaiset, varsinkin amerikkalaiset ja englantilaiset luulevat, että saksalaiset syövät aina hapankaalia ja perunoita", saksalainen vaihto-opiskelija Daniel tuumaa aurinkohaltu, shortsit, rantatossut ja tekaistu kaljamaha yllään. Kaaliuskomusten kunniaksi hän ja toverinsa Anne blondi peruukki päässään, koska saksalaisethan "ovat aina blondeja" ovatkin muiden saksalaisten ja itävaltalaisten vaihtarikavereidensa kanssa sirotelleet hymyhuulilla koristeltuja kaalinpäitä ympäri opiskelijaravintola Rentukkaa. Katossa ovat tietysti vierekkäin Saksan, Itävallan ja Lidlin liput, viimeksi mainittu muovikassin muodossa. Kruununa kaikelle on varsinainen Stammtisch-pöytä. Stammtisch? Stammtischit ovat yksi näkyvimmistä asioista JYYn kansainvälisen valiokunnan toiminnassa. Yliopistoomme saapuneita vaihto-opiskelijoita pyydetään järjestämään jollain lailla maansa tapojen mukainen teemailta Rentukkaan. Tällä kertaa vetovuorossa olevat saksalaiset ja itävaltalaiset ovat valinneet päätecmak seen esitellä kulttuureissaan esiintyvän Stammtisch-pöydän. "Se on pubissa sijaitseva tietty pöytä, jonka ympärille kylän asukkaat kokoontuvat aina tiettyyn aikaan tapaamaan toisiaan, juomaan olutta ja pelaamaan pelejä", Daniel kuvailee. "Stammtish-puhc on lavallaan synoSaksalaiset pitävät kaalinpäistä, kunhan ovat ensin paloitelleet ja hapattaneet ne. Vai pitävätkö? nyymi kapeakatseiselle, oikeistolaiselle lai konservatiiviselle puheelle, jota parlamentissa puhutaan", Mathias ja Anja suitsuttavat hilpcinä. Toiminta Stammtischin ympärillä käynnistyy sormikoukkukilpailun myötä, rehdisti keskisormi keskisormea vastaan mittelöiden. Pelien jälkeen ilta huipentuu wienervalssikurssiin ja -kilpailuun. Voittaja saa omakseen, mitäpä muutakaan kuin kaalinpään. Mutta tätä ei näe kuin muutama suomalainen, sillä Stammtischissä maanmiehemme loistavat poissaolollaan. Että mistä kummasta nämä hapankaaliuskomukset sitten syntyvätkään? •
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2004 Hoidettu fillari on toimiva ja turvallinen Kyllä siitä vielä peli tulee. TEKSTI: PIRITTA PESONEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ JYVÄSKYLÄÄ VOISI KUTSUA paitsi Suomen Ateenaksi myös Suomen Amsterdamiksi: pyöräilijöitä vilisee katukuvassa. Varsinkin opiskelijalle fillari on tarpeellinen liikuttaessa eri puolille kaupunkia levittäytyneen yliopiston toimipaikkojen välillä. Pyörä on kätevä kulkuväline ympäri vuoden. Jotta fillarointi sujuisi turvallisesti, ajopeliä olisi muistettava huoltaa säännöllisesti. "Yllättävän paljon näkee pyöriä, joissa ei käytännössä katsoen ole ollenkaan jarruja, koska niiden jarrupalat ovat kuluneet tai jarruvaijerit ovat poikki", toteaa Tasse Bike & Outdoor -liikkestä. Talvi koettelee fillarin fysiikkaa, varsinkin jos menopeliä säilytetään ulkona säällä kuin säällä. Siksi kevät on parasta polkupyörän huoltoaikaa. Yksinkertaisin tapa pitää pyörä kunnossa on huolehtia sen puhtaudesta, silla puhdas pyora kestää käytössä kauemmin Pesuun toimiva yhdistelmä on vesi ja astianpesuaine. Ketjut kannattaa huoltaa juoksevalla öljyllä. "Pyörän perushuoltoon kuuluu renkaiden ilman tarkistus sekä jarruvaijereiden ja vaihdevaijereiden kuntotarkastus. Myös mutkalle menneet vanteet on hyvä oikaista ja laakeriston kunto tarkistaa. Nastarenkaat kannattaa vaihtaa kesärenkaisiin heti, kun tiet ovat sulaneet", Tasse luettelee. Tärkeintä on tietysti pitää jarrut hyvässä kunnossa. Normaaliajossa jarrupalat kestävät noin puoli vuotta. Jarrupalat on vaihdettava viimeistään silloin, kun ne kahisevat ja kulutuspintaa ei ole enää jäljellä. "Vaihdepyörissä on myös muistettava säätää vaihteita ja huolehdittava niiden oikeasta tiukkuudesta", Tasse lisää. PYÖRÄÄNSÄ VOI HUOLTAA opiskelijahinnoin perjantaina 23.4., kun JYYn ympäristövaliokunta. Jyväskylän Pyöräilyseura ja HC4G-pyöräilykerho järjestävät Agoran parkkipaikalla polkupyörien keväthuoltopäivän klo 11-17. Yhteistyössä on mukana myös Bike&rOutdoor-yritys. Tapahtumaan on yhden euron nimellinen maksu, muut maksut määräytyvät vaihdettavien osien kuten esimerkiksi jarrupalojen, sisäkumien, päälircnkaiden ja vaihdevaijereiden mukaan. Tapahtumassa voi pestä pyöränsä, öllytä ketjut sekä vaihtaa jarrupalat ja vaihdevaijerit. Paikalla luvataan olevan kunnollisia työkaluja ja tehokkaita pumppuja, joten myös kumeja ja renkaita on mahdollisuus vaihtaa. Jos kaikki tämä kuulostaa jo liian teknisellä, aina voi kääntyä ammattiauttajan puoleen, jotka ovat paikalla jakamassa ilmaisia neuvoja ja opastusta pyörän säätöihin, kunnossapitämiseen ja huoltamiseen. "Viime vuonna mukana oli noin 170 maksanutta osallistujaa. Edes räntäsade ei haitannut", ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Teemu Tenhunen muistelee suosiota. Jollei perjantaina ehdi, on toinen mahdollisuus sunnuntaina 25.4., jolloin KVAT järjestää pyöränhuoltopäivän Kortepohjan ylioppilaskylässä. • varppaa «ar Yrittäkää ymmärtää OPETUSMINISTERIÖ julkaisi 7. huhtikuuta toimenpideohjelman yrittäjyyskasvatuksen tehostamisesta koulutuksessa. Ohjelman tavoitteena on tehostaa yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta kaikilla koulutusasteilla yrittäjyyden lisäämiseksi. Tämä tapahtuu "vahvistamalla koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta, parantamalla opettajien ja opinto-ohjaajien tietoa yrittäjyydestä sekä kehittämällä opetussisältöjä ja -menetelmiä." Toimenpideohjelma myötäilee Euroopan unionin nimeämiä pyrkimyksiä. Tammikuussa 2003 julkaistu EU:n komission yrittäjyyden vihreä kirja julistaa, että koulutuksen olisi osaltaan edistettävä yrittäjyyttä "luomalla oikeanlainen ajatustapa, vahvistamalla yrittäjätaitoja sekä luomalla tietoisuus yrittäjän uravaihtoehdosta." Puhe "oikeanlaisesta ajatustavasta" on tässä ehkä se huolestuttavin kohta. Se näet pitää sisällään ajatuksen siitä, että on olemassa myös jokin vääränlainen ajatustapa, joka koulutuksen tulisi karsia ihmisistä pois. Kuulostaako Neuvostoliitolta? OPM:N OHJELMASSA on eritelty tavoitteita koulumuodoittani. Yliopistojen osalta esiin on nostettu muun muassa opinnäytetöiden toteuttaminen yhteistyössä työelämän kanssa ja tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen edistäminen. Erikseen on mainittu myös opettajankoulutuksen kehittäminen. Se tarkoittanee, että lähivuosina erityisen koville joutuvat opettajaksi opiskelevat ja jo ammatissa toimivat. Kansankynttilöistä pyritään tekemään markkinamiehiä ja -naisia yrittäjähengelle. PAHIMMILLAAN tässä otetaan ensimmäisiä askelia siihen rahan ja koulutuksen liittoon, josta Naomi Klein kertoo kirjassaan No Logo: koulut jopa yliopistot solmivat sponsorointisopimuksia suuryritysten kanssa, eikä sponsorista sen jälkeen ole lupa sanoa poikkipuolista sanaa. Kleinin esimerkki on Yhdysvalloista. Vaikka näin pitkälle ei Suomessa mentäisikään, on ajan henki jo valmiiksi sellainen, että yrittäjyys ja yritykset nähdään kategorisesti hyvinä asioina. Sitä ne eivät tietenkään ole eivät toki myöskään kategorisesti huonoja. Yrityksiä ja yrittäjyyttä tarvitaan, se on itsestään selvää. Mutta koulutuksen tärkein tehtävä on sivistyksen levittäminen. Se ei milloinkaan saa olla alisteinen kansantaloudellisille tavoitteille. Kunpa opetusministeriössäkin edes yritettäisiin ymmärtää tämä. JUHA MÄKINEN PYORAHUOLTOA MYÖSYO-KYLÄSSÄ Sunnuntaina 25.4. klo 15-17 on mahdollista saada apua polkupyörän korjaukseen Lillukassa, Kortepohjassa. Polkupyöränkorjaaja Walecd Salih opastaa kunnostuksen saloihin. KVAT:n pyöränhuolloiltapäivään ilmoittaudutaan maksamalla yhden euron suuruinen osallistumismaksu viimeistään 22 4. klo 19 mennessä yo-kylän vapaaaikasihtecnllc (tavoittaa Lillukasta mato klo 17-19, pe klo 13-15) Korjausiltapaivä järjestetään vain, mikäli ilmoittautuneita on vähintään kymmenen. RUAMJAI MENESTYI KUOROKILPAILUSSA Jyväskylän yliopiston suojissa toimiva Ruamjai-kuoro voitti Prahassa maaliskuun lopulla järjestetyn Young 1'iugue 2004 -kuorokilpailun kultaisen palkinnon. Sanna Kivisen johtama Ruamjai (thai-kielellä "yhteinen sydän") on noin kahdenkymmenen 15-20-vuotiaan laulajan ryhmä. Kuoro on osa Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen Afrikkaja monikulttuurisen musiikkikasvatuksen projekteja. JYT JÄRJESTÄÄ IMPROKURSSIN Jyväskylän ylioppilasteatteri järjestää improvisaaiiokurssin 24.-25.4. Ilokivessä. Kurssilla tutustutaan improvisaation alkeisiin, perustekniikoihin ja salamyhkäiseltä kuulostavaan JOOasenteeseen Opetuksesta vastaa i i mapcdagogi, ohjaaja ja siand up -koomikko Mika Terävä llmoittauin. sähköpostitse osoitteeseen jaarjunt@ cc.jyu.fi tai puhelimitse numeroon 040 534 0833 viimeistään torstaina 22.4. JOPA TELTTAILEE KAMPUKSELLA Jyväskylän Opiskelevat Partiolaiset JOPA ry. jäljestää torstaina 22.4 kampustehtailu-tapahtuman partioviikon kunniaksi. Kampustelttailu on urbaania telttailua reippaassa partiohengessä. Kaminateltta nousee yliopiston päärakennuksen kulmalle torstaina iltapäivällä. Ohjelmassa on letunpaistoa, raikuvaa yhteislaulua ja tietoiskuja JOPA:n toiminnasta. Rohkeimmat jäävät telttaan yöpymään. SEPÄNKESKUKSESSA HUISKILOIDAAN Bioja ympäristötieteiden opiskelijat järjestävät vapunpäivänä koko perheen vapputapahtuman, Huiskilon. Sepänkeskuksessa (Kyllikinkatu 1) kello 10—15. Ohjelmassa on seikkailurata, jossa lapset pääsevät ohjaajan avustuksella tutustumaan mm. kierrätykseen, kaupungin eläimiin ja kasveihin. Lisäksi luvassa on nukketeatteria, kasvomaalausta ja ongintaa. Aikuiset pääsevät Huiskiloon ilmaiseksi, mutta lapsille sisäänpääsy maksaa kolme euroa. IHMINEN OLI PESONEN Jylkkärissä 672004 väitettiin Veijo Sievilan haastattelun tekijän olevan nimeltään Henkilö Ihminen. Jutun oli kuitenkin kirjoittanut Piritta Pesonen. Jylkkärin toimitus pahoittelee virhettä, vaikka pitääkin sitä melko hauskana.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2004 Jyväskyliin Ylioppilaslehti 7/2004 fl Paikka nimeltä Eurooppa • • • • » ! Aasian mantereesta esiintyöntyvä pieni niemimaa? Sivistyksen ja valistuksen linnake? Parhaat päivänsä nähnyt entinen maailmanmahti? Aidosti monikulttuurinen tilkkutäkki? TEKSTI: JUHA MÄKINEN PIIRROS: MINJA REVONKORPI EUROOPAN UNIONI laajenee vappuna kymmenellä uudella jäsenmaalla. Jos tämä juttu olisi uutinen, edellinen olisi kovin kehno tapa aloittaa. Asiassa tuskin on kenellekään mitään uutta. Tämä juttu ei nyt kuitenkaan ole uutinen. Lause on silti aika kehno myös tämän jutun aloitukseksi. Tässä jätetään nyt, sikäli kuin pystytään, Unioni syrjään ja keskitytään eurooppalaisuuteen. EUROOPPALAINEN IDENTITEETTI on juhlapuhekäsite kankeimmasta päästä. Voiko maanosalla, joka koostuu lukuisista valtioista ja kansallisuuksista, olla mitään identiteettiä? Yhdislääkö mikään todella ivalolaista hiphop-riimittelijää katalonialaiseen tomaattifarmariin? Jos Euroopalla on joskus ollutkin yhteinen arvomaailma, on sellaista nykyään vaikea määritellä Katolisen, protestanttisen ja ortodoksisen Euroopan erot ovat vielä varsin pieniä verrattuna siihen, etlä yhä useampi eurooppalainen onkin muslimi lai uskonnoton. Ylen radio ykköselle Eurooppalaisia puheenvuoroja -ohjelmasarjaa tuottava Juha Kulmanen toteaa, että eurooppalaisuus on nimen omaan kulttuurien kirjoa. "Mutta kansallisvaltion ja yhtenäiskulttuurin puolustusmekanismit ovat aika vahvoja. Ranskassa ajankohtainen keskustelu koulujen huivikiellosta on tästä hyvä esimerkki", Kulmanen huomauttaa. Eurooppalaisia puheenvuoroja esittelee kuuntelijoille sitä yhteiskunnallista keskustelua, jota eri puolilla Eurooppaa käydään. Ohjelmasarjaa on kuultu vuodesta 1982 lähtien, ja Kulmanen on ollut vetovastuussa vuoden 1993 alusta. "1980-luvulla Eurooppa oli vielä jakautunut kahteen blokkiin. Silloin ohjelmassa pyrittiin luomaan vuoropuhelua, etsittiin kadoksissa olevaa eurooppalaista identiteettiä", Kulmanen kertoo. Kylmän sodan päätyttyä ohjelma joutui perustelemaan itsensä uudelleen. Esiin nousivat tällöin erityisesti sellaiset Itä-Euroopan äänet, jotka olivat joutuneet aiemmin vaikenemaan. SUOMEN EUROOPPALAISUUDEN turvaamiseksi on olemassa oma järjestönsäkin, keväällä kymmenvuotisjuhliaan viettänyt Eurooppalainen Suomi ry Yhdistyksen oman esittelyn mukaan se pyrkii edistämään EU-keskustelua, syventämään Eurooppa-tietoutta ja aktivoimaan kansalaisia EU-vaaleissa. Yhdistyksen toiminta on kokonaisuudessaan Euroopan unioniin liittyvää tiedotus-, julkaisuja koulutustoimintaa. Kansalaisjärjestöksi Eurooppalaista Suomea voi kutsua vain tietyllä varauksella, sillä yhdistyksen aktiiveista leijonanosa on puoluejyriä. Puheenjohtajana toimii nykyään Jari Vilen, ja aiemmin hänen pallillaan ovat istuneet muun muassa Ville Itälä ja Olli-Pekka Heinonen. Yhdistyksellä on toistakymmentä alucyhdistystä, kuten Eurooppalainen Kokkolanseutu ry ja Eurooppalainen Meri-Lappi ry Näidenkin puheenjohtajat ovat lähes järjestään Kokoomuksen tai SDP:n riveistä. Eurooppalainen Suomi on myös esimerkki siitä, miten Eurooppa käsitetään yhä useammin EU:ksi ja eurooppalaisuus EUJaisuudeksi. Mitä tapahtuikaan Sveitsille, Norjalle tai Kroatialle? EUROOPAN UNIONI on ikään kuin varastanut show'n. Aatteellisempi valtiollinen yhteistyö, jota edustaa Euroopan neuvosto, on jäänyt unionin varjoon. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Elo kertoo, että neuvostossakin on harmiteltu työn jäämistä näkymättömiin: "Vaikka Euroopan neuvosto edustaa 45 maan kansallisia parlamentteja, ei Suomen lehdistö juuri kerro sen toiminnasta. Tosin muissa maissa neuvosto ei saa sitäkään huomiota. Suomelle ollaan jopa kateellisia siitä, etlä meillä on esimerkiksi STT:n toimittaja aina mukana yleiskokouksissa." Mediapimentoon vaikuttaa olennaisesti se, etlä EU:n päätökset liikuttavat isoja rahasummia, kun taas EN keskittyy ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja kulttuuriin. Elo uskoo kuitenkin, että unionin laajenemisen jälkeenkin Euroopan neuvostolla on rooli yleiseurooppalaisena foorumina, jota EU tai Etyj eivät pysty korvaamaan. "Euroopan neuvostolla on ollut merkittävä rooli demokratian juurruttamisessa entisiin kommunistimaihin. Esimerkiksi Venäjä ja Ukraina tulevat olemaan vielä vuosikymmeniä EU:n ulkopuolella, ja venäläiset itse kokevat EN:n roolin tärkeäksi", Elo huomauttaa. EUROOPPALAISUUS VOI määrittyä myös suhteena ei-eurooppalaisuuteen: Voidaanko Turkki hyväksyä EU:n jäseneksi? Onko Venäjä Eurooppaa vai ei? Yhdysvallat ei ainakaan ole, ja usein vertailua tehdäänkin juuri amerikkalaiseen kulttuuriin ja mielenlaatuun. Irakin sodan aikaan tapetille nousi Bushin hallinnon tekemä jako "uuteen" ja "vanhaan" Eurooppaan. Vanha Eurooppa etupäässä Ranska ja Saksa suhtautui sotaan kriittisesti. Uusi Eurooppa Keskija Itä Euroopan uudet Nato-maat puolestaan liittyi innolla samaan rintamaan Yhdysvaltain kanssa. Yhdysvaltain maailmanpoliisin toimissa voi olla paljonkin arvosteltavaa, mutta kumpuaako Euroopan entisten suurvaltojen kritiikki aidosta huolestuneisuudesta vai onko taustalla kadotetun suuruuden kaipuu? Länsi-Euroopan sivistysvaltioilla on pitkä historia vieraiden kansojen ja kulttuurien alistajina. Puhuttaessa eurooppalaisuudesta korostetaankin yleensä yleviä asioita: antiikin maailmasta alkavaa sivistysperintöä, valistusajattelua, tieteellisiä ja taiteellisia saavutuksia. Mutta Euroopan historiaan kuuluvat yhtä olennaisesti myös uskonsodat, brutaali kolonialismi, fasismi ja kommunismi. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vogt on kirjoittanut "kahdesta eurooppalaisuudesta". Hänen mukaansa on olemassa ulossulkevaa eurooppalaisuutta, joka torjuu omahyväisesti kaiken vieraan, ja sisäänsulkevaa eurooppalaisuutta, joka on vieraanvaraista ja jatkuvasti ulkopuolella uutta omaksuvaa. Jälkimmäistä voi kuistia myös maapalloistuneisuudeksi. Vogtin mielestä Suomen integroituminen Eurooppaan on tähän saakka perustunut juun ulossulkevaan eurooppalaisuuteen: "Suomi on eurooppalaistunut mutta eurooppalaisuus on ymmärretty samalla lavalla itseriittoisena identiteetin lähteenä kuin suomalaisuus vuosikymmenten ja -satojen varrella." JOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON henkilökunnassa johonkuhun kiteytyy eurooppalaisuus jopa stereotypioihin asti on hän varmasti Agorassa erikoistutkijana toimiva Osmo Pekonen: ranskalaisissa eliittikouluissa opiskellut matemaatikko, joka omaa myös klassisen humanistisen sivistyksen. Haastattelun aluksi hän laulaa heläyttää suomennoksensa Friedrich Schillerin runosta Oodi ilolle, joka tunnetaan Beethovenin 9. sinfonian finaalina ja EU:n virallisena hymninä. Pekosen mielestä Eurooppa on kriisissä. Yksi syy tähän löytyy väestötilastoista. "Alhainen syntyvyys ja vääristyvä ikärakenne johtaa siihen, että Eurooppa menettää dynaamisuutensa. Tulee pitkä, konservatiivinen aikakausi, jolloin vanhat ihmiset suojelevat saavutettuja etujaan ja eläkkeitään, ja nuoret lähtevät muualle." Pekonen toteaa, että eurooppalaisuuden terävin kärki löytyy tätä nykyä Atlantin takaa "Yhdysvaltain yliopistoissa työskentelee 400 000 eurooppalaista tutkijaa. Maailman parhaiden yliopistojen ranking-listalla esimerkiksi Ranskan paras yliopisto oli vasta sijalla 65. Ja vaikka nämä 400 000 saataisiin lakaisin Eurooppaan, ovat he palatessaan jättäneet patenttioikeudet amerikkalaisille firmoille kehiteltäväksi." "Yhdysvallat on ottamassa johtoaseman jopa humanistisissa tieteissä, teknisistä aloista puhumattakaan. Internetissä kohtaamamme kieli ja kulttuun on ennen kaikkea amerikkalaista, mikä merkitsee heidän ajattelutapansa ennennäkemätöntä leviämistä." Pekoselle eurooppalaisuus kiteytyy demokratiaan, kristinuskoon, antiikin perintöön ja yliopistolaitokseen. Hänen silmissään 1800-luku oli eurooppalaisuuden kulta-aikaa. Tuon ajan kosmopoliittinen henki kadotettiin 1900-luvun väestönsiirroissa ja juutalaisvainoissa. Hän muistuttaa, että Euroopan menestyneimmät imperiumit, kuten vuosisatoja säilynyt Habsburgien dynastia, ovat pitäneet sisällään laajan kansallisuuksien kirjon. HELSINGIN YLIOPISTON Renvall-instituutin johtaja Heikki Mikkeli kirjoitti kymmenen vuotta sitten kirjan Euroopan idea. Mikkelin mielestä olennainen kysymys on, mihin eurooppalaista identiteettiä ylipäänsä tarvitaan. "Sitä on yntetty rakentaa kreikkalaisen rationalismin, roomalaisen oikeuden ja kristinuskon kolmijalan varaan. Mutta miten hyvin ne ovat käytännössä näkyneet esimerkiksi viime vuosisadan Euroopassa? Onko tällaisilla historiallisilla arvoilla nykypäivänä merkitystä, voivatko ihmiset sitoutua niihin?" Mikkeli muistuttaa, että identiteetin rakentaminen on samalla aina joidenkin piirteiden ulosrajaamista. Hän katsoo, etlä tulevaisuuden eurooppalaisuutta ei voi enää rakentaa esimerkiksi kristinuskon varaan, koska huomattavan suuri osa eurooppalaisista edustaa muita uskontokuntia lai on tyystin uskonnottomia. Mikkelin mielestä kulttuurikysymykset tulisikin jättää kansallisiksi tai yksilöllisiksi kysymyksiksi. Euroopan tasolla voitaisiin keskittyä rakentamaan poliittista kansalaisuutta "Euroopan unioni on turvautunut tyypillisiin nationalismin tunnuksiin kuten lippu, hymni, ja vuosipäivä. Tällaisesta kansallisvaltioille tyypillisestä symboliikasta voisi hellittää ja keskittää ponnistelut siihen, että maanosasta tulisi tasa-arvoincn paikka ihmisille elää." JOS EUROOPPALAINEN identiteetti juhlapuheissa kurnajaakin ontontuntuisesti, arkielämässä se ei juun Mäeltä vaivaa. Yhteiskunnan rattaita pyöritetään ennen kaikkea sen varmistamiseksi, että Eurooppa ohs; mahdollisimman kulutusja kilpailukykyinen ylitasmarkkina-alue. Toisaalta voidaan väittää, etlä juuri taloudellinen yhdentyminen osaltaan luo maanosalle yhteisiä kulttuuria ja identiteettiä. Yhteinen raha antaa vaikutelman siitä, että sen käyttäjillä on ehkä jotain muutakin yhteistä. Ilmeisesti eurooppalaisuudella ajatellaan olevan ainakin jonkinlaista markkina-arvoa, sillä Eurooppa on kovaa kamaa yritysten nimissä. Suomessa on satoja ellei tuhansia firmoja, joiden nimi viittaa Eurooppaan. Keski-Suomen puhelinluettelosta löytyvät muun muassa Eurokangas, Eurovideo, EuroVäri & Osa... Ruokakaupan hyllyjä valtaavat Euroshopper-halpatuotteet. Mutta onko Euromarketista ostettu maksalaatikko jotenkin eurooppalaisempi kuin Citymarketista tai S-Marketista ostettu? Ja tuoko Euro-etuliite yritykselle jotain olennaista lisäarvoa? Euromarketin tavaraialopäällikkö Aulis Anttila kertoo, että kauppaketjun nimi on otettiin käyttöön 1990-luvun alkupuolella. "Silloin kun nimi valittiin, oltiin kovaa vauhtia menossa Euroopan unioniin, ja siinä hetkessä nimessä saattoi olla jotain tulevaisuuteen viittaavaa. Nyt se on vain nimi, joka erottuu muista nimistä." Tavaratalopäällikön sanat tuntuvat vähän kehnolta tämän jutun lopetukseksi. Mutta olisiko niistä sittenkin johdettavissa se yksinkertaisin totuus Euroopasta? Se on vain paikka, joka erottuu muista paikoista. Euroopalla on oma kulttuurihistoriansa, joka eroaa muiden paikkojen kulttuurihistorioista. Mutta eurooppalainen ihminen on ihminen siinä missä muutkin ihmiset ei enempää, ei vähempää. • +
• SD Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2004 L O U N A S | 1 1 1 6 \m [ Myös vegaamvaihioehio joka naiva. Ruokalalla on oikeus muutoksiin, upiskelnahinta Z,i5 e sisältää leivän, levitteen ia luoman. Iviuu l *,/v e JA1 KlMJFlSKhLlJA J.V5 e 1 ^m\ Ilokiven ruokalistat myös netissä: http:/Av\vw.jyy,fi/ruokalista php Tl 20.4. TO 22.4. MA 26.4. Tl 27.4. KE 28.4. PE 30.4. Pinaatiikeitto Uunimakkara, perunasose Possuvvokki KE 21.4. Kasvishernekeitto, pannan Hernekeitto, pannan Broilerpyörykat PE 23.4. Aurajuusio-pcrunakiusaus Meksikolainen kasvisrisotto Keitetyt nakit, perunasose Katamurekepihvi Jauhelihakastike Curry-porsaspata Porkkanasosekeitto Jauhelihapihvi, herkkusienikastike Broilerpastapaistos Kasvispyörykät Tonnikalakastike, spaghetti Kinkkupizza MA 3.5 Täytetyt kasvisherkkusieniohukaisct Lohikeiito Kassler Kasvis-juustokastike, spaghetti Jauhelihakastike, spaghetti Pyttipannu o y o Q o i o ilokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA TO 29.4. Kasvismureke Värikäs uunikala Jauhemaksapihvit Kasviskiusaus Sitruunasei Lindströminpihvi o y o Q o i o ilokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA POISTOTARJOUKSIA! ISO LÄJÄ KIRJOJA TIEDETTÄ JA HÖMPPÄÄ ERÄ BANTEXIN MUOVIMAPPEJA 4 CM JA 7 CM 2,00 e u r / k p l KONTAKTIMUOVI ECOLON 2,5 M JA 5 M 1,00 e u r / 2 , eur POSTIKORTTEJA 0,05 eur Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa IgfffläT 1> kirjamyynti@kampusdata.fi kam Ilokivi, Keskussairaalantie 2 \ ^ \ \ kevät 2004 l'i 20.4. Bernardo Bertolucci: VIIMEINEN TANGO PARIISISSA Ti 27.4. Francois Ozon: SWIMMING POOL Ti 4.5. Andrew Jarecki: TAPAUS FRIEDMAN TilI.5.GusVanSant: ELEPHANT Lisää elokuvista: www.jyy.fi/ilokivi ISt. ei ennakkoa. Baari auki, a-nikeudct. Lisätietoja: kultlunrisihteerifejyy.fi 014-260 3356 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta palkkaa KAKSI LIIKUNTAPÄIVÄN PROJEKTISIHTEERIÄ Projektisihteerin tehtävänä on järjestää JYYn syksyn liikuntapäivä. Projekti alkaa toukokuun alussa ja loppuu liikuntapäivän jälkeen lokakuussa. Palkka on 1500: euroa Hakijalle katsotaan eduksi liikuntatoiminnan ja ylioppilaskutjhan tuntemus. vapaamuotoinen hakemus on toimitettava JYYn keskustoimistoon (Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä) torstaihin 29.4.2004 kello 14.30 mennessä. Kuoreen tunnus "liikuntaprojektisihtceri" Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja antavat ylioppilaskunnan pääsihteeri Simo Pöyhönen (puh. 014-2603354, sähköposti paasihteeri@jyyfi) ja liikuntavaliokunnan puheenjohtaja Kalja Pöllänen (kapollan@cc.jyu.fi). Jyväskylässä 13.4.2004 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan liikuntavaliokunta Häviääkö Minnan lakki tänä vappuna? JYYn vappu sujuu perinteisissä merkeissä: vappuaattona klo 17 JYY-Cupin voittajat kiipeävät lakittamaan Minna Canthin patsaan. Perinteisiin kuuluu, että lakki seikkailee vapun jälkeen omilla teillään jonkin aikaa, kunnes se palautuu keskustoimistoon. Vappuriehakoitsijoita kehotetaan ottamaan omat ylioppilaslakit ja kuohuviinit mukaan kirkkopuistoon. JYY järjestää tänäkin vuonna oheisohjelmaa, josta ei lehden mennessä painoon ollut vielä mitään tietoa. Ennakkolippunsa ajoissa ostaneet rientänevät patsaalta Ilokiveen Sima 4 -bileisiin (ks. juttu sivulla 12). Vappupäivänä parannellaan oloa Harjulla, jossa JYYn piknik alkaa klo 12. Jos kuohuviini vielä tässä vaiheessa maistuu, sen voi pakata eväskoriin muiden omien eväiden joukkoon. Vappujuhlista jaloin ei cetera.
• 5jkl MIKKO LJOKKOI Elohuvi kerran Etsin kaunokaista, jonka jokin vielä kruunais. Kyl soot saa, ei laukku, kainalolaukku, johon hullaannuin, oot... Otit mut kainaloos. Toises sul oli laukku, kainalolaukku, ja sa tuoksuit, hmm: naiselle tai sampoolle, et Elohuville. Jatkettiin sulle. Mä luulin, et kun sul kerta on toi laukku, kainalolaukku, et siel ois kaikkee et mun ei tarviis huolehtii mistään... Ilmoittaja! Jylkkärin 5.5. ilmestyvä KAUPUNKINUMERO vie viestisi Jyväskylän joka kotiin. Ks. ilmoitusmyynnin yhteystiedot sivulta 2. TULEVAISUUS LUODAAN NYT. VALINTOJA, JOTKA KESTÄVÄT. Keskustan eurovaaliehdokas JOHANNA KENTALA p. 045-6387987 johanna@johannakentala.net www.johannakentala.net Euroopan parlamentin vaalit 13.6.2004 Ennakko 2.-8.6.2004 Tavattavissa seuraavan kerran Jyväskylässä: la 24.4. klo 10 alk. Kävelykatu pe 7.5. klo 14 EU-paneeli Blomstedt-Sali, Kampus YHDEKSÄN YLIOPISTON VERKOSTO uiiiiiii.mrKH.helsinlii.fi/ru Lisätietoja eeva.uusitalo@helsinki.fi tai 044 336 6910 Maaseudun tutkimusja koulutuskeskus, Mikkeli ilftPPUPl iMJUttsiiinuuoiyu: A l o i s ~ HUIKOPOYTii 0€ VAPPOMENIFia012-20 SOMIN lIUTfUMnuinnioiiMioiaoi4 \&9 n i iz-23 IS-18 UNilMUILitM mJUHfKIBEIO.33 »MUUMISI saiMUUHnt* löl*3JM UOT* TOHTI,» * a flBHt MO T2-B OLUT/SUU 38 Pizza d'0csane piZ^älJ&VttMLU » •> JA PARHAIMMAT KEBABIT JA PIZZAT PIZZAT 5 € KEBAB 5 € « » • s o h «II . f i PIZZERIA KEBAB HOUSE ^ Kauppakatu 7, Jyväskylä P u h . 2 1 2 9 2 5 inen askel Luonnontieteiden akateemisten liitto LAL entinen Kemistiliitto on luonnontieteilijän oma järjestö. Jäseneksi voit liittyä jo opiskeluaikanasi. Jäsenenä saat työelämään valmistautumista varten tietoa, jota yliopisto ei tarjoa. Pääset verkostoitumaan oikeiden ihmisten kanssa ja halutessasi voit kerryttää myös työttömyysturvaasi. Käy internetsivuillamme tutustumassa kaikkiin jäsenetuihimme ja täytä samalla ilmoittautumislomake. Se kannattaa. www.luonnontieteidenakateemiset.org
• [ H Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2004 Kotro kirjoittaa • • • • HELPOSTI LÄHESTYTTÄVÄÄ RUNOUTTA RUNON JA VIININ ILLAN tämänvuotinen pääesiintyjä on runoilija ja Hengaajan käsikirjan toinen kirjoittaja Arno Kotro. Jylkkäri tapasi Koiron sähköpostitse. Haastattelija: Miksi kirjoitit kirjasi Sanovat siid rakkaudeksi, vai onko sitä järkevää kysyä tekijältä? Arno Kotro: En tehnyt mitään tietoista päätöstä, että nytpä kirjoitan kirjan. Lauseenpätkiä vain alkoi lulla päähän ja kirja lavallaan kirjoitti itsensä. Joskus helkiltäin tulee mieleen, että olisihan sen voinut jättää kirjoittamanakin. Mutta kai kaiken piti mennä näin. H: Miksi kirjasi myy niin hyvin (13 000 kappaletta joulukuuhun mennessä)? AK: Luulen, että kirja on myynyt hyvin lähinnä kahdesta syystä. Se on kirjoitettu niin, että sitä on helppo lähestyä sellaisenkin, joka yleensä ei runoutta lue. Teksti avautuu ainakin näennäisen helposti, vaikka olenkin yrittänyt rakentaa sinne jotain syvällisempiä ja vaikeammin avautuvia tasoja. Toisekseen kirja kertoo aiheesta, joka lienee useimmille tuttu; suun rakkaus ja sen menettäminen. Käsittelemättömiä eroja taitaa olla tässä maassa paljon. Ja onhan se juonelliseen tarinamuotoon kirjoitettu, mikä on harvinaista runokirjalle. Sekin varmasti tekee kirjasta helposti lähestyttävän. H: Oletko jo etabloitunut taiteilija? Milä tarkoittaa tänä päivänä olla etabloitunut taiteilija? AK: En missään nimessä ole etabloitunut taiteilija. Enkä ehkä koskaan haluaisikaan olla kuulostaa aika tunkkaiselta. H: Oletko terapia-artisti? AK: Kyllähän tuon kirjan kirjoittamisessa oli varmasti myös terapeuttiset ulottuvuutensa. Toisaalta tämä kaikki muu hässäkkä ei nyt sitten aina ole ollut hirveän terapeuttisia tai elämään tasapainoa tuovaa. Mutta toivon olevani terapia-artisti ainakin siinä mielessä, että olisi hienoa, jos joku löytäisi kirjasta sanoja omille fiiliksilleen. H: Miten näet runouden mediana? AK: Runous on vahva väline kertoa mistä tahansa ja miten tahansa, voi unohtaa perinteiset logiikat ja sovinnaisuudet. Joku on sanonut, etiä kun runoilija kirjoittaa, ei ole tekniikkaa, on vain ilmaisu. Runoa ei rajoita kuin oma mielikuvitus, hulluus ja uskallus. Runossa voi oitaa käyttöön kaiken, mikä ihmisestä löytyy. H: Olet toiminut myös kolumnistina. Kumpi tuottaa enemmän nautintoa? AK: Kolumnointi on helpompaa, runossa sukelletaan syvemmälle. Kyllä ainoi tuottavat enemmän nautintoa, niin niitä kirjoittaessa kuin lukukokemuksinakin. H: Auttaako kirjallisuus ihmisiä kohtaamaan toisiaan, vai onko parempi että hoidetaan vaan omat jutut? AK: Jaa-a. Toisaalta kirjoissa liikutaan yleisinhimillisissä vesissä ja puhutaan kaikille yhteisistä jutuista ainakin jollain tasolla. Toisaalta jokaisella lukijalla on aina kirjaan hyvin henkilökohtainen suhde, ja syntyy omat maailmat ja tulkinnat. H: Kirjallisuus. Elämän sisältö vai lisäarvo? K: Lisäarvo. Multa eikös sekin ole elämän sisältöä? H: Suhde Jyväskylään? AK: Huuruiset muistikuvat joiltain sosiologipäiviltä 90-luvun alussa. Muistan, etiä olimme nuoria, idealistisia ja yritimme puhua fiksuja. Emmekä ymmärtäneet esitelmistä puoliakaan. H: Uskotko rakkauteen? AK: Kyllä. ANTTI NISKANEN Runon jo viinin ilta Rentukassa 21.4. klo 20. Pääesiintyjänä Arno Kolro. Lisäksi duo Koiso & Antti, Juha Mäkinen, Lauri Rikola, Vappu Ylinen, Maiju Lahtinen, Aki Räsänen, Kortelorte-kuoro sekä Lyrisijät. Pöäsymoksu 2 euroa. Järjestää KVAT. Kumpi lieneekään pitkäripaisempi, valtiollinen alkoholiliike vai Arno Kotron kantakapakka? AIRUEEKSI PROMOOTIOON Jyväskylän yliopisto järjestää lauantaina 22 5. kaikkien tiedekuntien yhteisen promootion. Promootiojuhlassa Jyväskylän Paviljongissa vihitään maistereita ja tohtoreita vuosisataisten perinteiden mukaisesti. Promootiotoimikunta etsii opiskelijoita toimimaan airueina yliopiston 70-vuotisjuhlavuoden promootion eri tilaisuuksissa. Pareittain toimivien airuiden tehtäviin kuuluvat juhlallisuuksien käytännön asiat, kuten esimerkiksi kutsuvieraiden opastaminen omille paikoilleen ja juhlaan osallistuvien auttaminen yleensä sekä tilanteiden sujuvuuden varmistaminen. Promootiojuhlallisuudet muodostuvat seppeleensitojaisistaja miekanhiojaisista perjantaina 21.5., promootiojuhlasta, jumalanpalveluksesta sekä päivällistanssiaisista lauantaina 22.5. ja lisäksi promootiopurjehduksesta sunnuntaina 23.5. Ilmoittautumiset 30.4. mennessä Liisa Harjulalle, puhelimitse 050 301 9972 tai sähköpostitse liisa.harjula® adm.jyu.fi, The Great and Secret Show <$2§ÄS HYVÄ YLEISÖ! Yritän seuraavissa noin 2500 merkissä paljastaa, mitä kielenja kirjallisuudentutkimuksen opiskelijat ja muut humanistit yliopistolla esimerkiksi tekevät. Näin kansa saa tietää, mitä se humanisti oikein puuhaa kansan veromarkoilla. Ja kun kansa seuraavan kerran sattuu tulemaan kadulla humanistia vastaan, voi se ehkä pyytää humanistin teelle seuraavasti: "Hei, etkö olekin humanisti? Olen Kansa, Suomen. Näkemykseni sinusta ovat muuttuneet. Meille vai teille?". Kyllä, hyvä yleisö. Henkeni kaupalla aion taltuttaa hurjan tiedonhalunne. On myös loukkaantumisen mahdollisuus, jonka tämä temppu saattaa aiheuttaa alan asiantuntijoissa. Minun on vain suljettava korvani Kansan kuiskailulta: "Meillä oli eilen tosi kivaa, mut mua ei tosissaan kiinnosta että sä teet itestäs hölmön". CARPE DIEM! Opiskelen kirjallisuuden aineopintoja, joten ottakaamme akateeminen kirjallisuudentutkimus naftaliinista (oo-oh!). Kirjahan koostuu merkeistä. Näitä merkkejä ollaan tutkittu ensin vähän miten sattuu, sitten niin, että ollaan suljettu kaikki merkkien ulkopuolinen ulos ja keskitytty siihen, miten merkit tuottavat merkityksiä ja sitten päädytty siihen, että kun merkkejä kerran luikitaan, niin kuka voi muka määrätä sen, mihin merkkien tulkintaprosessi tulisi lopettaa. Yksi tulkinta kun tuottaa toisen tulkinnan, joka tuottaa toisen tulkinnan eikä yhtä oikeaa, varmaa tulkintaa ole. No, välillä ollaan sitten käyty kaupassa ja hiihtämässä. Jotkut perässätulijat ovat myös huomauttaneet, että maailmaa on merkkien ulkopuolellakin eikä kirjallisuutta tulisi sulkea maailmasta pelkäksi merkkileikiksi, latua. Ollaan myös havaittu, että kirjallisuuden kaanon on keski-ikäisten miesten lukukerho ja kirjallisuutta tulisi lukea kirjailijan elämästä, ei vaan kaikkivaltiaasta tekstistä, ei vaan lukijahan se päättää mikä merkitys kirjalla on. ARVOISA YLEISÖ. Tämä kaikki voi tietysti tuntua hämmentävältä ja ehkä jopa vähäpätöiseltä, mutta keskittykää vielä hetki. Ehdotan seuraavaa: jos olette läheisissä tekemisissä partasuuhumanistin kanssa, joka näin keväällä (kun yritätte päättää, istuttaako omaan maahan paprikaa vai basilikaa) mutisee itkusilmin: "'basilika' vai 'paprika', samapa tuo, samapa tuo, merkkien leikki ei pääty, kieli ei riitä", on molempien etujen mukaista tiuskaista yksimerkityksiset ja -tulkintaisel sanat: "Miten niin kieli ei riitä? Keksi jotain parempaa!" ANTTI NISKANEN ontnisko@cc.jyu.fi Kirjallisuutta: Terry Eogleton: Kirjallisuusteoria (Vastapaino, 1997) Malcolm Bradbury: Mensonge (Vastapaino, 1992)
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2004 f Q taa 4k VÄKI vähenee, paranevatko Pl ! ! • T? TEKSTI: PIRITTA PESONEN KUVA: NAU S KA NELJÄTTÄ KERTAA järjestettävät Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden omat vappupippalot, Sima-bileet, siirtyvät tänä vuonna keskustan ravintoloista takaisin alkuperäiseen paikkaansa eli Ilokiveen. Lippuja myydään tänä vuonna noin puolet viimevuotista vähemmän eli 650, sillä järjestäjät eivät halua ahtaa Ilokiveä aivan täyteen. Tilaa halutaan jättää myös juhlimiselle. Järjestelytiimin puheenjohtaja Toni Peltonen ja Leena Talvisään Puolueainejärjestöstä myöntävät, että siirtyminen oli tehtävä pakon edessä: "Yksikään keskustan ravintoloista ei suostunut ottamaan tänä vappuna opiskelijabileitä, joissa on yli tuhat juhlijaa." Ilokivessä ei järjestäjien mielestä paikkana ole muuta vikaa kuin se, että ylioppilastaloon mahtuu noin puolet vähemmän juhlijoita kuin keskustan ravintoloihin. "Me tehdään tänä vuonna tappiota, mutta tärkeintä on hyvien bileiden järjestäminen", Peltonen sanoo. "Aikaisempina vuosina on tullut voittoa, joten ei haittaa jos tänä vuonna tehdään persnettoa. Ensi vuonna on mietittävä taloudellisista syistä bileiden siirtämistä takaisin johonkin suurempaan paikkaan, koska keikkapalkkiot maksetaan suoraan tuloista, ja haluamme, että sjintyjinä on jatkossakin tasokkaita bändejä", kaksikko tuumaa. Sima-bileiden tavaramerkiksi on noussut satsaus esiintyjäkaartiin. Joukko on värikäs myös tänä vuonna. Vappujuhlijoita pitää liikkeessä illan pääesiintyjä Tiktak, jota lämmittelee Jyväskylän nouseva tähti EUiot. Hyvän sään salliessa elävää musiikkia voi kuulla myös ulkoterassilla, jossa paikallinen tyttöbändi Ainakaunis vetää kaksi settiä illan aikana. Yläkerrassa tahdin määräävät Dj:t Eppu (Nuspirit Helsinki) sekä Liu ja Juho Kahilainen (Phonour). SIMA 4:N PÄÄESIINTYJÄN, Tiktak-tyttöbändin, lukujärjestys on ollut viime aikoina opiskelupainotteinen, Sima 4 -vappubileiden pääesiintyjä on Tiktak, jonka hiljaiselo keikkarintamalla päättyi kevään ylioppilaskirjoitusten myötä. koska suunn osa jäsenistä huhki kevään ylioppilaskirjoituksissa. Nyt keikkarundi on taas käynnissä. 'Teemme tänä kesänä paljon fesiarikeikkoja, ainakin kaikki isoimmat kierretään", bändin kitaristi Noora sanoo. Myös Noora painaa valkolakin päähänsä tänä keväänä. "Kirjoitukset meni hyvin. Opiskelun ja keikkailun yhdistäminen on aina sujunut mutkitta, ja keikkabussissa on tullut opiskeltua paljon." Jatko-opinnot kunnostavat Nooraa, mutta kiirettä ei ole. "En tiedä vielä, koska jatkan opintoja, harkitsen välivuoden pitämistä." Nooraa kiinnostaisi opiskella jatkossa esimerkiksi psykologiaa, vaikkapa Jyväskylässä: "Tykkään Jyväskylästä kaupunkina paljon ja Jyväskylän yliopisto voisi olla yksi vaihtoehto opiskelupaikaksi." Tiktakin uusin albumi Ympyrää on myynyt jo yli platinaa. Tähän joukkoon mahtuu myös muita faneja kuin pikkutyttöjä. "Meillä on ollut alusta asti paljon eriikäisiä faneja molemmista sukupuolista. Meistä on kiva esiintyä sekä konserttisaleissa että klubeilla. Olemme heittäneet monesti myös lapsille suunnattuja keikkoja", Noora kertoo. Entäpä millaiselta yleisöltä kuulostaa vappumielellä oleva opiskelijamassa? "Tunnelma on varmaan riehakas ja ihmiset juhlatuulella, llokivi ei ole meille keikkapaikkana tuttu, mutta on todella kiva tulla Jyväskylään." • Perinteinen akoteemisen vapun iltajuhla Sima 4 Ilokivessä 30.4.2004 klo 21-04. Järjestäjinä JYY sekä seuraavat ainejärjestöt: CoMix, Dumppi, Lööppi, Magna Carta, Puolue, Pörssi, Sane, Stimulus, Svenska Klubben ja Ynnä. Kitkeränsuloista ironiaa TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: JUSSI PUIKKONEN "JOS NAINEN EI SAA kunnon panoa, hän voi alkaa kiinnostua yhteiskunnasta." Kuten ylläoleva sitaatti ehkä osaltaan osoittaa, vaatii helsinkiläisen Kitkerät Neitsyet -yhtyeen ilmaisu kuulijalta ainakin perustaidot ironiantajusta. Pääsanoittaja Vappu Rossin mukaan yhtyettä väärinymmärretään "tasaisesti muttei kovin pahasti". "Useimmiten keikalle tulevat ihmiset tietävät suurin piirtein, mistä on kyse. Kappaleistamme Feministirocfe ja Tango Pecunia ovat sellaisia, joiden esittämistä pelkäsimme etukäteen. Mutta ne menevät ilmeisesti tarpeeksi liioittelun puolelle", Rossi toteaa. Viime vuonna esikoisalbuminsa julkaissut Kitkerät Neitsyet koostuu viidestä miessoittajasta ja viidestä naislaulajasta. Viihteellisen ilmaisun ja ilmiasun kuorruttamana kuullaan kitke ränsuloisen ironian läpitunkemia lauluja, joissa pöyhitään niin mieheyttä, naiseutta kuin näiden aina yhtä kiintoisia leikkauspintoja. Sukupuoliroolit käännellään Kitkerien lauluissa uuteen malliin. Hei poika -kappaleen varttuneempi rouva jahtaa tukisukissaan nuoria ja kauniita poikia. Välikauden nainen puolestaan pitää huolen eronneista miehistä ja luotsaa nämä uuteen suhteeseen. Kun kaikki maailman kantaaottavat laulut aikanaan pannaan puntariin, lienee taivaspaikkansa ansainnut ainakin Kitkerien Neitsyiden Setä, lee minusta lähti. Siinä piikitellään "setien" hallitsemaa viihdeteollisuutta, jossa nuorista tytöistä muokataan tykinruokaa julkisuudelle. Kitkerät Neitsyet on tuotteistanut itsensä jonnekin alkuaikojen Ultra Bran, M.A. Nummisen ja kabareeviihteen välimaastoon: vakavaa mutta silti kepeää, poliittista vaan ei paatoksellista. "Usein meidät luokitellaan feministiseksi ryhmäksi. Siihen liittyy paljon ennakkoluuloja. Jotkut ovat olleet sitäkin mieltä, että emme ole tarpeeksi feministisiä ja että pikkumustissa esiintyminen vesittää koko sanoman. Esiintymisvaatteet on kuitenkin valittu kontrastin vuoksi". Rossi toteaa. "Sitä paitsi en ole tietääkseni koskaan sanonut mitään minihameita vastaan." • Kitkerät neitsyet Tanssisali Lutakosso la 1.5.
• E Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2004 Seitsemästoista kerta sen sanoo: Jyrockia tarvitaan Seitsemästoista Jyrock (16.-17.4.) täytti Ilokiven värillä ja väellä. TEKSTI: MATTI TULLA KUVAT: TUUKKA RÖNKKÖ AURINKO LASKEE perjantaina, valo siirtyy Ilokiveen. Ensimmäisen bändin, Hotguitarsin, aikana paikalla on väkeä kaksi kourallista. Bändin nimeä mukaillen musiikki on kitaravoiltoisla, mutta kuumasta en tiedä. Lähinnä äänimaisema muistuttaa jäätikköä, johon kirskutellaan muutamaa tuhatta veistä. Siirryn yläkertaan, jossa aloittaa lahkeidenlepatusyrityksensä Jyväskylän oma Urbaanilegenda. Suomenkielinen räpäytys jää tyypilliseksi nuorten kollien uhoksi, jossa puhutaan itsestä ja ylistetään kotikaupunkia. Lisäksi pakonomainen ylcisönkosiskelu ja tanssiin usutus vaivaannuttavat. Menen terassille, joka on miellyttävä rauhan ja raikkaan ilman keidas muuten niin tunkkaisessa rokkiluolassa. SAVU SAKENEE, tunnelma tihenee, väki valuu tiloihin. Alakerran seuraava akti pelastaa paljon. Itäväylä tuuttaa eteen kitaravallin, johon törmää ja täysillä. Vaikutteensa bändi on hakenut 70-luvun alkuhevistä, multa vienyt homman astetta pidemmälle. Rytmiä taotaan hypnoottisesti niin pitkään, että se todellakin menee jakeluun. Epileptiset valot ja tiluttelusoolot tuovat mausteensa muuten junnaavaan poljentoon. Jos ovat Itäväylän juuret suorat ja jyhkeät, Hidria Spacefolkilla ne ovat lonkeroiset, värikkäät ja kuvioidut. Molempien musiikki nojaa kitaroihin, mutta HS:n rumpali vie voiton Itäväylän koneellisesta biiltailusta. Valmiiksi lämmitetty alakerta kuumenee entisestään ja ovesta pukkaa ihmistä kuin muurahaisia. Psykedelia valuu jäseniin, alakerta muuttuu huojuvaksi massaksi. Yläkerrassa hiphopataan, tyylikkäämmin jo, mutteivät Serkkupojal & mattipee saa mukaansa kansaa, joka ihmettelee kaaressa, vain aniharva uskaltautuu tanssiin. Hiphopkansa ei ilmiselvästi ole löytänyt Ilokiveen, telttahousujakin näkee vain lavalla. Alakerran laatua yrittää jatkaa odotettu Norjan vieras Datarock, jolla meno on kymmenen astetta popimpaa kuin edellisillä. Ja ote jollain tapaa kotikutoisempi. Juuri kun tunnelman pitäisi nousta kattoon, se läsähtää. Datarock on löysä, laiska, biitit lussahtavat. eivät lyö. Ja taustalle heijastettujen diojen merkitys, onko se siinä, että saadaan vähän väliä bändin nimi esiin kuin mainoksena? PERJANTAIN HUIPENTAA Kuusumun Profeetta, monien odotuksen täyttymys. Bändi ammentaa sekin 70-luvulta. Laulajan falsetti tuo mieleen Uriah Heepin kimakoimmat ujellukset, kitarat taas heviklisect muuten vam. Juhlakansa on ilmiselvästi hämmeniynyt, kun torvisektio tuuttaa väliin ja rytmi poukkoilee sinne tänne. Profeetta kulkee vahvasti kuusumussa, eli touhu on kyllä kunnianhimoista, taidokastakin, multa ah niin vaikeaa, että pitäisi olla vähintäänkin näyttelijä, jotta voisi ymmärtämistä edes esittää. Onko ymmärtäminen sitten tärkeää, on eri kysymys. Perjantaista jää laimea jälkimaku, ja odotus, että lauantaina jysähtää. LAUANTAINAKIN aurinko laskee ja Au Pair aloittaa. Raivoisan intensiteetin ja kantaaottavat sanoitukset bändi höystää tanakalla taonnalla. Eipä ole moista lavaläsnäoloa nähty sitten Sielun Veljien, mutta samalla paljastuu myös kaikessa karuudessaan Ilokiven akustiikka. Juuri kun sanoista pitäisi saada selvää, ne jäävät puuroksi kuulijan lautaselle. 2 2 Pistepirkon P-K Keränen ja Jyrockin sininen hetki. Sama jatkuu VVojciechin aikana, joka on Jyrockin ensimmäinen "normaali" bändi, lievästi pop ja lievästi rock, siistijä kovasti tutunoloinen. Mutta jos haluaisi kuulla, mitä bändi haluaa sanoa, ci saa selvää, ei vaikka pinnistäisi. Sama jatkuu edelleen Ultramariinin kohdalla, sinällään kompakti setti valuu valjuksi, koska lyriikat jäävät jonnekin vokalistin suun ja yleisön korvien välille. YLÄKERRASSA KUULLAAN jos jonkinmoista yritystä houkuttaa kansa tanssiin, mutta tunnelma jää vaivaantuneeksi seisoskeluksi ja staattisen sämplääjähahmon tuijotteluksi. Saman laimean vastaanoton saavat sekä Zarkus Poussa että Huoratron, joisia edellinen kyllä yrittää ja on paikoin piristävä, mutta jälkimmäinen nojaa yhteen jippoon, siihen että soitetaan kahdella Gameboylla, eikä idea kanna muutamaa minuuttia pidempään. Yläkerran pelastajaksi kipuaa omituinen sekapoppoo Uusi Fantasia. Jägermeisterilla läträilyn lisäksi ryhmä kasaa uskomattoman setin. Elektromeiningin päälle heitellään surutta vetopasuunaa, viulua, kitaraa, bongoja ja vihellystä. Huuruisesta meiningistä kuultaa läpi Monty Python -tyyppinen absurdius, joka luodaan taidolla nautiskellen, ei sekoillen. Ja viimeinkin yleisö liikkuu, keinuu, huojuu ja vavisee. FESTIVAALIKANSA alkaa olla väsynyt, nuupahtaneita silmäluomia ja hyytyneitä jalkoja näkyy jo, ja tähän saumaan Jose Gonzales on parasta, mitä kuvitella saattaa. Ruotsinpoika tuo musiikkinsa suoraan 60-luvulta, vakaa ja totinen tarinankertoja soittaa eleettömästi ja kutoo rytmimaton, joka on selkeä ja suora, muttei väritön. Sanat soljuvat päälle vaivattomasti, itseään korostamatta, osana musiikkia. Keskittynyt yleisö voisi leijailla vaikka mihin ulottuvuuksiin, ellei taustalla örisevä juopuneitten joukko olisi päättänyt pyynnöistä huolimatta terrorisoida ehdotonta keskittymistä vaativaa settiä. Harmi vain, että artisti ilmiselvästi häiriintyy metelistä, ja syvin intensiteetti jää pois. 22 Pistepirkko on tuttu ja turvallinen, laadukas, utuinen, kuulas, kuten aina. Lavailme on raivokkaampi kuin vuosiin, kuin bändi eläisi poikuuttaan taas. Yllättäen bändin heikkous löytyykin uudemmista biiseistä, vanhan ja hyväksi todetun kaavan mukaiset kappaleet eivät tarjoa juuri uutta. Setin hienoimmiksi hetkiksi muodostuvatkin vanhemmat ja rokimmat palat, kuten Frankensldn ja Wild Billy. Kello on jo kolme aamuyöllä ja takana joukko monenkirjavia esiintyjiä; yleisön keskittyminen ei ole enää huipussaan, eikä aiemmilta Pistepirkon keikoilta tuttua joukkohysteriaa pääse kehkeytymään. Kun Uokivi neljällä sulkee ovensa ja pihalle jää Jyrockarin stereotyyppi, olen varma, että fiiliksiä kysyttäessä hän vastaa: väsynyt, mutta onnellinen. Ja jatkaa rallatellen kotiinsa. Ja aurinko tekee jo nousuaan. • «flfflOCK MITEN ROKKAAT? Senja, "vähän päälle parikymppinen" kemian opiskelija: "Oon kolmatta kertaa Jyrockissa, tää on tällanen perinne, että tietyllä porukalla tullaan tänne. Lähinnä rakkaillaan rauhallisesti, katsellaan mitä bändeillä on tarjottavana ja nautitaan. Ei sitä muuta tarvii kuin hauskan meiningin." Ville, 19, matematiikka: "Eka kertaa oon täällä, eiköhän tää mene ihan alkoholin voimalla ja outoa musiikkia kuuntelemalla." Keiju, 20, sosiaaliala: "Rokkaan täysillä ja hillitysti... ja eniten paljon kovaa Bändeistä odotan eniten Kuusumun Profeettaa ja Ultramariinia. Ja kaikille haluan sanoa: kukkei!" Pentti, "viidenkympin korvilla oleva" ruokamyyjä: "Aika kuluu pannujen ääressä, ei tässä ehdi paljon musiikkia nähdä, mutta kyllähän se kuuluu tänne uloskin. Meininki on yllättävän rauhallista, porukka tuntuu olevan enemmän viihteellä, ei kännissä."
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 7 / 2 4 Q Törkeyksiä tahdikkaasti The Onion ei tunne sääliä. LOUKKAUKSIA JA rasistisia otsikoita. Naureskelua väkivallalle, sairauksille, nälkää näkeville. Kaikenlaisten vähemmistöjen pilkkaamista. Kaikenlaisten massojen pilkkaamista. Pilaa uskonnoista, kulttuurieroista ja poliittisista aatteista. Arkielämän noloja sattumuksia. Sysimustaa ja hyvän maun rajat rikkovaa, joka suuntaan tölvivää irvailua. Kaikki tämä kirjoitettuna täydellisen huolellisella uutistyylillä, ja päälle vielä kadehdittavan oivaltavaa otsikointia. Sellainen on The Onion, annos nerokasta amerikkalaista uuussatiiria. Onion on alunperin kahden opiskelijan perustama huumorilehti, joka ilmestyi ensi kerran 1980-luvun lopulla. Jo paperipainos oli kohtuullisen suosittu, mutta läpimurtonsa Onion-huumori teki 1990-luvun puolivälissä, kun nettijulkaisu ilmestyi ensimmäisen kerran. Lehti ampuu joka suuntaan, se tekee hävytöntä pilaa aivan kaikesta. Erityisen usein se rankaisee oman maansa elämänmenoa. Niin amerikkalaiset vaikuttajat kuin tavalliset kansalaisetkin saavat selkäänsä tasavertaisesti. Aiheet vaihtelevat maailmanpolitiikasta yleisinhimillisiin, pienen ihmisen luuseritarinoihin. Esimerkiksi viime keväänä Onion uutisoi Irakin sodan oikeutusta: "Dead Iraqi Would Have Loved Democracy". Historiallisessa uutisessa Nagasakin atomipommi tiputeltiin "Just for the Hell of it". Aatteellisten ja laiskojen opiskelijoiden paskaisesta asunnosta kerrotaan otsikolla "Marxists" Apartment A Microcosm Of Why Marxism Doesn't Work". Tahuaihcita ei nmmi olevan. jopa terroriiskuja ja amerikkalaiskouluissa sattuneita ammuskelutapauksia uskalletaan lähestyä poikkeavasta näkökulmasta. Vai mitä pidätte otsikosta: "School Shooting Solves AU Of Troubled Youths Problems"? Toki juttuja tehdään muuallakin kuin Yhdysvalloista. Välillä pilkan aiheet ovat niin kammottavia, että pahaa tekee. Kun 14vuotias sudanilaispoika eläkkeelle jäänyt armeijan kapteeni kertoo kärsivänsä keski-iän kriisistä, ei lukija oikein tiedä, onko tälle enää luvallista nauraa. ENNEN MUUTA Onion on todella terävää mediasatiiria. Aihevalintojen ja etenkin NEWS IN BRIEF Bush Disappomted To Learn Chinese Foreign Minister Doesift Know Karate WASHINGTON, D C W h i < plans to meet with Chine^ ter Li Zhaoxing, Presiderl appointed to leam that thvnot know karate. Whfte Karl Rove told George that art of The Onion k e r t o o o / e n n o i s i m m a t otsikoinnin nerokkuuden huomaa helpoiten, jos Onionin rinnalla lukee oikeita englanninkielisiä uutisia; CNN. BBC tai Reuters käyvät mainiosti. Onionin tyyli on tiukan uutismaista, olipa haastattelussa sitten ihmissuhteissaan epäonnistunut nörtti, presidentti Bush tai vaikka aborttiklinikalla ammuskellut Jeesus. Parhaimmillaan ja pahimmillaan Onion on vakavan uutisjoumalismin täydellinen surma. Oikeiden tiedotusvälineiden kovimmatkin aiheet pistävät hihityiiämään, kun mieleen hiipii ajatus: tämähän voisi olla Onionista. Suomessa saman hämmennysvaikutuksen ovat pystyneet luomaan ainakin Pahkasian tai Studio Julmahuvin "uutiset". Uusi The Onion -numero ilmestyy aina keskiviikkoisin (vAvw.onion.com). Herkku on ilmaista, eikä juttujen lukeminen vaadi edes rekisteröitymistä. Maailma on paha paikka ja kaikelle voi nauraa -asenne yksi loistava keino selvitä järjissään. Miten se Homer Simpson sanoikaan? "lt's funny because its true!"» ESA LILJA Demoni-palsta esittelee pieniä, vielä suhteellisen tuntemattomia yhtyeitä. Levyjä voi lähettää osoitteeseen: Jylkkäri / Demoni. Keskussairaalanne 2,40600 Jyväskylä DEMONI LOIKKII KESÄLAITUMILLE Taas on aika kiittää kaikkia yhtyeitä, jotka ovat tarjonneet mielenkiintoisia kuunteluhetkiä tämän lukuvuoden aikana. Demoni lähteepi nyt kesälomalle, mutta älkää huoliko, nimittäin syksyllä palaamme takaisin eetteriin! (Eikös vain. päätoimittaja Tuuliainen?) (Päätoimittaja Tuu/iaisen kommentti: syksyllä jylkkäii-laivan morissa on ihkauusi päätoimittaja, joten Demonin jatkoa kannattaa tiedustella häneltä.) Hyvää kesää ja tehkää ihmiset lisää musiikkia! The Myth of Autumn: One Among the Others (2004) Ari Kauppinen (kitata ja laulu), Pasi Askolin (kitara). Otto Näthi (koskettimet), Anssi Laukkarinen (basso), Ville Silvast (rummut) Yhteystiedot: http://www.themythofautumn.cjb.net, themythofautumn@hotmail.com Jos en ihan väärässä ole, niin kyseinen yhtye oli viime demon aikoihin kahden miehen kokoonpano. Nyt on tullut porukkaa bändillisen verran lisää. Kahden biisin mittainen demo alkaa rokkaavalla biisillä Darken, josta kuulee helposti vaikkutteita Charonista. Myönnettävä on, että soviluspuoli on kunnossa, samoin kuin soittotaito. Sen sijaan laulaja kuulostaa välillä hyvinkin epävarmalta, välillä jopa epävireiseltä. Yhtye itse kertoo musiikkinsa olevan lähtöisin Ari Kauppisen ajatusmaailmasta. "Biisit kertoo yleisestä turhautumisesta eli aika peruskamaa". Nämä lauseet saivat Demonin kasvoille sen verran leveän hymyn, että pisteitähän siitä kertyy. Mutta vielä on kehittymisen varaa, vaikka pohja alkaakin olla jo valmis. + näppäriä sovituksia + hyviä jamitteluosuuksia kehittymisen varaa löytyy laulaja paikoitellen epävarma PETRUS KOSKIMIES järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 8/04 ti 27.4. mennessä! Global Discoutse iy:n kevään seminaarisalia huipentuu tiistaina 4.5. pidettävään seminaariin aiheesta"Hyvä hallinto ja Euroopan unioni. Mahdoton yhtälö?" Seminaarin alustaa erityisasiantuntija ALEXANDER STUBB Suomen Euroopan Unionin edustajistosta Brysselistä! Seminaari pidetään luokassa A103 klo 18.15 alkaen. TERVETULOA MUKAAN! Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit JARU on kaikille opiskelijoille (ja muillekin) tarkoitettu järjestö, johon voi liiltyä sukupuoleen ja sotilasarvoon lai -arvottomuuteen katsomalla, innokkuus toimintaan riittää! Katso kevään toimintaa osoitteessa http://www.cc.jyu.li/yhd/jaiu/ jossa voil myös liittyä jäseneksi. Hallitukselle voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja osoitteeseen jaru-hallitus@cc.jyu.li Jyväskylän ev.lut. opiskelijolähetys Jyväskylän evlul opiskelijaiahelys (OPKO) Opiskelijaillal pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen. Sijainti kaupunginkirjastoa vastapäätä, Vapaudenkalu 26 (ovessa teksti kappeli, kerhotilat) Käy sisään! Raamattupiireistä tietoa illoissa Eng. Ilsh Bible Sludy. Inlormation available. Jos kenkä puristaa, lule puhumaan! Oplskelijapastori Heikki Lehtimäki päivystää ev.lul. Opiskelijalähetyksen toimistolla keskiviikkoisin klo 15-17 Toimisto: Vapaudenkalu 24 B. 1. krs., käynti Cygnaeuksenkadun puolella. Yhteystiedot. 014-213 9011. 050-571 4564. heikki.lehtimaki@opko.fi. 22.4. Sound of Music Nopiat reenit. 29.4. Paha päivä masennuksesta Pikko ja Matti Viherkoski. Jyväskylän Maan Ystävät (Jymy) kokoustaa parillisten viikkojen keskiviikkoisin. Seuraava tapaaminen 28.4. klo 19, Baari Vakiopalneessa (Kauppakatu 6). Uudet ihmiset, tervetuloa! Lisätietoja Sari Leinonen. 0456737565 jalkaan ja lule JOPAIaisten letkeään seuraan. Et tarvitse muuta, kuin reipasta mieltä ja vähän seikkailunhalua. Seuraavat tapahtumat: Sählyä U1 :ssä torstaisin klo 17.15. Partioviikon tempaus to 22.4. Lisätietoja ja ohjeet sähköpostilistalle liittymisestä: http://www.cc.jyu.li/yhd/jopas/ Puheenjohtaja Mikko mipeeeyl@cc.jyu.fl Opiskelijaryhmä PINK0 kokoontuu Jyväskylän SET An toimistolla (Kilpisenkatu 8, 4.kerros) kuukauden ensimmäisena tiistaina klo 18. Avoimet ovet toimistolla toistaisin klo 18.30-20. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19-21 numerossa 0143100660. Seuraa tiedotusta ryhmien toiminnasta. tapahtumista sekä jäsenyydestä nettisivulltamme:http://www.seta.li/jyvaskylansela/. Liity, osallistu ja ota kantaa. Huom! Juhannusbileiden sivut. htlpyAvww.nikkarila.pieksamaki.fi/juhannus2004/ Seuraavat Ilokiven bileet: la 24.4. ja 08.05. klo 21-03 (yläkerta, uudet hinnat!). Tervetuloa 1 JSDN Jyväskylän Sosialidemokraattiset nuoret Kiinnostaako opiskelijavaikutlaminen? Tervetuloa mukaan JS0N:n toimintaan! Tulossa vielä tassa kuussa. SONKn EU-seminaari Helsingissä lauantaina 24.4. sekä kunnallisvaalikoulutusta tiistaina 27.4. kello 17.00 Aalto-salilla. Lisätietoja puheenjohtaja Jennyltä jejolind@cc.jyu.li. puhelimitse 050 49111401 lal nettisivuiltamme http://kaarna.cc.jyu.fi/yhd/demari/index.html. KOLME KOHTAAMISIA -illat osoitteessa Kauppakatu 13 klo 19.30.7.5. Gospelia korville Adelaine duo. Leipäsunnuntait Keijon kirkolla klo 16. Jarmo Sormusen raamattuopetusta, musiikkia, ehtoollinen 25.4., 9.5.30.4. VASTAVIRTAAN -gospeltapahtuma klo 19 keskusseurakuntatalolla. Juha Tapio, Tuukka Salmenkorva. Dad's liello Jyväskylän Opiskelevat Partiolaiset-JOPA ry JOPA. Tuo riemukas partiomainen seurue, täynnä iloisia ja energisiä opiskelijoita. Jos olet opiskelija, nyhdä lapikkaat Harjoitukset keskiviikkoi" 1 sin klo 17.3020.00 Normaalikoulun yläasteen ja lukion näyttämöllä 28.4. asti. 28.4. harjoitusten jälkeen tavaroiden roudaus Ilokiveen. Harjoitukset jatkuvat Ilokivessä. 27 4. Jyväskylän kaupungin veteraanipäivän juhla. 1.5. vappukeikal. i — i y y • VMPARISTOVALIOKUNTA Ympäristövaliokunnan Luomuruokapiiri järjestää luomuruokaa koskevan keskusteluja tiedotustilaisuuden 21.4. kello 18.00 alkaen Lyhdyssä. Alustajaksi tilaisuuteen tulee luomuviljelijä Reijo Pirttimäki. Lisätietoja luomuruokapiirin toiminnasta saa ympäristövaliokunnasta tai sivulta: http://vAvw.cc.jyu.ri/yhd/yvk/luoJärjestöpalstan pelisaannosta Järjestöilmoitukset lähetetään osoitteeseen jylkkarijarjcslot@cc.jyti.li , 1) Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA (pidemmät leikellään säälittä), 2) Ilmoitukset lähetettävä viimeisiään lehden ilmestymistä edeltävänä TIISTAINA (myöhästyneitä ci huomioida). 3) Puulaakinne mahdollisen LOGON voine toimittaa joko sähköpostilla osoitteeseen jylkkari-jarjeslot@cc.jyii.fi tai paperilla toimitukseen skannattavaksemme (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). 4) Vain TAPAHTUMAT. MENOT JA ILMOITUSASIAT 5) Ja SÄHKÖPOSTIOSOITE siis: jylkkari4arjeStW@CC.JvuJ (olemme huomanneet naiden asioiden menevin perille paremmin jankuttamalla...) Kevään viimeinen Jylkkäri ilmestyy 5. toukokuuta.
• Kissa-drinkkiohjeita osoitteessa: w w w . a l t i a g r o u p . f i 1(18%* Uudet aukioloajat, avoinna: joka päin 10-22 jr Runsaasti tilaaja * mahdollisuuksia halusit sitten surffata tai tulla porukan kanssa pelaamaan Huippuluokan laitteet ulkoa ja sisältä Avatarln löydät Kävelykadun alkupäästä Kolmikulman aukion laidalta Tarjoamme kaikki verkkopalvelut lähelläsi: Avatar tarjoaa: • surffaus • sähköpostit • uusimmat pelit • väritulostus • osaava henkilökunta • yksityistilaisuudet (koulutus,LANit, yksityistilaisuudet) Alttarin toteutuksetta vastaava THMet Oy: • www-host'mt) • serverhosting • intemet-palveluntarjoaja • nettiyhteydet kotiin ja yrityksille Tarjoamme Keski-Suomen alueella ruuhkattomat ja luotettavat yhteydet ja muut verkkopalvelut yksityisille ja yrityksille. Tervetuloa tutustumaan palveluihimme Avatarissal wwwJnnet.fi/adsl Wilhelm Schlldlinkalu 20, Jyväskylä, Kortepohja, kerrostalo 3 h t k + s , 7 3 m 2 asomaksu:n. 15.250 € muutostyöt: n. 171€ vastike: n. 547 €/kk vakuus:1.090 € huoneistokohtaiset vesimittarit vap. sopimuksen mukaan Valssikuja 5, Jyväskylä, Kekkola, kerrostalo 3 h+k+s,72 m 2 asomaksu: n, 15.342 € muutostyöt n. 341 € vastike: n. 514 €/kk vakuus:1.030 € vesimaksu: 10,09 €/hlö/kk heti vapaa Schaumanin Puistotie 7, Jyväskylä, Lutakko, kerrostalo 3h+k+s,77,5m 2 asomaksu: n. 15.728 € vastike: n. 591 €/kk vakuus: 1.180 € huoneistokohteiset vesimittarit heti vapaa Suuruspääntie 9, Jyväskylä, Kuokkala, kerrostalo 3h+k+s,73,5m 2 asomaksu: n. 16.650 € muutostyöt n. 2.074 € vastike: n. 537 €/kk vakuus:1.070 € huoneistokohtaiset vesimittarit vap. sopimuksen mukaan Suusruspääntie 16, Jyväskylä, Kuokkala, rivitalo 4h+k+s,94m 2 asomaksu: n. 18.971 € muutostyöt: n. 145 € vastike: n. 719 €/kk vakuus: 1.440 € vapautuu 1.7.2004 Tiilitehtaantie 31, Jyväskylä, Mannila, rivitalo 4 h+kts, 102 m 2 asomaksu: 19.243 € vastike: 775 €/kk vakuus: 1.550 € vap. sopimuksen mukaan Kirrinkydöntie 12, Jkl:n mlk, Jyskä, kerrostalo, 3 h+k+s, 73 m 2 asomaksu: n. 8.289 € vastike: n. 566 €/kk vakuus: 1.130 € vap. sopimuksen mukaan Kirrinkydöntie 12, Jkl:n mlk, Jyskä, kerrostalo, 2 h+k+s, 60 m 2 asomaksu: n. 7.218 € vastike: n. 483 €Ak vakuus: 970 € heti vapaa Seponne 4, Jk l:n mlk, Keski-Palokka, pienkerrostalo, 3 luk+s, 74,5 m 2 asomaksu: n. 14.902 € vastike: n. 574 €/kk vakuus: 1.150 € huoneistokohteiset vesimittarit heti vapaa Haukkamäentie 4, Jkl:n mlk, Keski-Palokka, pienkerrostalo, 3 h+k+s, 74,5 m 2 asomaksu: n. 14.277 € muutostyöt: n. 170 € vastike: n. 518 €/kk vakuus:1.040 € vap. sopimuksen mukaan •Jovvokoti keskus www.vvo.fi Myynti ja markkinointi: WO-kotikeskus Marika Pohjosaho puh. 020 508 4182 marika.pohjosaho@wo.fi Vapaudenkatu 60,40100 Jyväskylä • ma-ti, to-pe 8.30-14.00 • ke 10.00-17.00 Fax 020 508 4176 Hakemus on voimassa 2 vuotta.