Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2004 Toisen jäte on toisen alku pääkirjoitus/ Toni Peltonen Vuoden viimeinen pääkirjoitus on hyvä aloittaa opettavaisella tarinalla: Opiskelijoiden pikkujoulujuhlinnasta jää jälkeen muutakin hyödyllistä kuin morkkis ja tyhjät pullot. Mahdollinen ilonpidosta hankeen jätetty jälki ei nimittäin mene täysin harakoille tai siis itseasiassa menee. Kampusalueen oksennuslätäköt tarjoavat todistetusti mojovan aamupalan kulmakunnan linnuille. Ravintomuotohan on jo lapsuudesta tuttu. SYL:n hallitukseen ensi vuodeksi lähtevä JYYaktiivi Juha Koskinen päätti jättää toisenlaisen lopputuotteen kampusalueelle siivottavaksi. Koskinen lähetti edustajistolle joululomalle mietittäväksi aloitteen, jossa hän kritisoi nykyisiä ylioppilaskunnan hallituksen muodosiamissääntöjä. Koskinen ehdottaa muutoksia, joilla valintaprosessia saataisiin enemmän koko edustajiston vaikutuspiiriin. Käytännössä etsittäisiin tapaa, jolla keskustelu siirtyisi enemmän baarien takapöydistä edustajistoryhmien kokouksiin. Perusajatus ehdotuksessa on kohdallaan, mutta muodostamissääntöjen muutos ei yksin auta asiaan. Esimerkiksi SYL:n liittokokouksessa on nähty, että pelkkä suhteellinen vaalitapa ja erillinen puheenjohtajavaali ei estä hallituspaikkapäätösten pysymistä äänestystilanteen ulkopuolella. Muutokseen vaaditaan oikeaa tahtoa ylioppilaskunnassa vaikuttavilta tahoilta. toimitus suosittelee: Mikä on oikea tapa valita joukolle johtajat? Neuvotteluista ei vannaan päästä eroon niin kauan kun ihmiset keskenään asioita vatkaavat. Sopimalla varmistetaan etukäteen kaikkien osapuolien vaikutus asioihin, mutta sitä varten pitää kaikkien osapuolien oikeasti olla samassa neuvottelupöydässä samaan aikaan. Mukanaan rutkasti hyvää tahtoa. Ylioppilaskunnan loinen ongelma on edustajiston keskustelemattomuus, joka on pesiytynyt vuosi vuodelta tiukemmin Ilokiven kokouksiin. Tähän puuttui jo kopo-valiokuntakin, joka totesi joulukuun kokouksessaan: "Edustajistosta on keskustelukulttuuri täysin kadonnut. Kukaan ei tunnu haluavan perehtyä asioihin sen paremmin substanssi kuin puitekysymyksissäkään." Kovaa tekstiä, joka ei mene täysin metsään. Ei voi olla vain valmistelutyön oivallisuutta tosiasia, että edustajistossa käsitellään JYYn budjetti alle minuutissa ja uudet henkilövalinnat kopautetaan pöytään järjestäytymiskokouksessa ilman yhtäkään äänestystä. Konsensus ei voi lamauttaa täysin Jyväskylän ylioppilaskunnan korkeinta päättävää elintä. Mitä on demokratia, jossa oppositioryhmää ei erota hallitusryhmästä? Kaikesta huolimalta, erittäin hyvää joulua ja railakasta uutta vuotta kaikille Jylkkärin lukijoille! Pulkkailu (ajanviete). Halpaa ja ympäristöystävällistä hupia. Helpottaa arkihuolien heittämistä. Viski (juoma). Raakaa viskiä ei kestä suurina annoksina, muita kyllä siitä äijämäinen olo lulee. Herkullinen mutta nössömpi vaihtoehto on lantraus kokikseen. 2046 (elokuva). Ehdoton kaunis kuva punoo sisuksiinsa raadollisia suuria tunteita. Wong KarWain upea sarja jatkuu. K A N N E N VALOKUVA: JUHA M Ä K I N E N Jyväskylän Ylioppilaslehti mm.jyy.fi/jylkkori Toimitus Keskussoiroolontie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylkkori@jyy.fi Foc (014) 260 3928 P ö ä t o i m i t t a i a TontFteitonen (014)2603359 044 531 1099 potfamittajo@iyy.fi Toimittaja Juho Mäkinen (014)2603360 5 3 6 9 8285 toimiltajo@iyy.fi G r a a f i k k o k u v a a j a Hans-reter VVeakman (014)2603973 040 5683696 wedtrnan@cc.jyu.fi Taloudenhoitaja ia toimistosihteeri fbulo Rouhianen (014)260 7226 Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto (014)2603355 JYYn jäsenille koliin kanneltuna Jylkkähn vuositilaus maksaa 8 euroa, ei-jösenille 45 euroa. Ilmoitusmyynti \fen Viitanen 050 592 3696 veM.virtanen@kolumbus.fi Fax:(014)618633 YHoppilaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331222 I b n o i l u k s e n v a l m i s t a i a Grafiikka Rutanen (014)216315 5 5 9 6 2 4 4 4 grafiikko@njtanen.fi Painopaikka lehrisepäl Oy, Pieksämäki (015)7234212. Painos 7000 kpl ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonna 16 kertaa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. *,.r_H. t * * f[ I l m e s t y m i s p ä vät keväällä 2005 ilmestyy deadline 19.1. 5.1. 2.2. 19.1. 16.2. 2.2. 2.3. 16.2. 16.3. 2.3. 6.4. 23.3. 20.4. 6.4. 4.5. 20.4. I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä 0,12 e u r o a / p m m etusivu myydään ainoastaan kokonaan v ä r i l i s ä 0,4 e u r o a / p m m Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. JYLKKÄRIN AVUSTAJATAPAAMINEN Tl 7.12. KLO 18 TOIMITUKSESSA "Mr Kolvin" puhui yliopistolla TEKSTI: T O N I PELTONEN KUVA: HANS-PETER VVECKMAN Jyväskylän yliopisio oli viidennen kerran pitopaikkana vuotuiselle Martti Ahtisaari -luennolle. Puhujaksi oli kutsuttu pääministeri Matti Vanhanen, joka puhui puoli luntia otsikolla Suomi, EU ja Venäjä. Tuoreita avauksia ei Vanliasen suusia marraskuun viimeisenä iltana kuultu, mutta kysymyksiin vastatessaan pääministeri lanseerasi uuden termin, "työperäinen maahanmuutto", tarkoittaessaan Suomen vanhenevaa väestöä paikkaamaan tervetullutta väkeä. Tilaisuus alkoi Kamariorkesteri Mclomanian tukemalla upealla solistilla: Marja Luiro puhalsi pyöränpumppuun George de Godzinskyn klassikon Sullc salaisuuden kertoa mä voisin. Illan pettyneet olivat yleisön joukossa seisoneet pari mikrofonin ojentelijaa, joista toinen totesi narikassa: "Mä en saanut ojentaa yhtään kertaa mikkiä." Illan tyytyväinen oli yhden miehen mielenosoituksen päärakennuksen ulkopuolella järjestänyt Kyösti Kiilamo. Pääministerin noustessa mustaan autoonsa hän piteli kahta plakaattia, joista toisessa luki: "Te, Mr Kalvin', sanotte: Eugen Schauman oli terroristi", ja toisessa: "Me. Karjalan marttyyrien prikaati, sanomme: Eugen Schauman oli patriootti." Vanhanen pysähtyi kevyessä lumisateessa toviksi lukemaan kyltit ja totesi lievästi huvittuneena: "Näin jo kyltit. En nyi ihan noin sanonut." Tilaisuuden järjestivät Keski-Suomen henkisen maanpuolustuksen liitto, Jyväskylän kaupunki ja yliopisto sekä sanomalehti Keskisuomalainen. • i • • • Tassa ja juuri nyt vieraasta päästä/ Ilona Turtola Mitä epäolennaisempi asia, sitä varmemmin se jää luennolla mieleen. Pari viikkoa sitten eräs luennoitsija totesi sivulauseessa, että länsimaalaisista ihmisistä vain kaksi prosenttia elää hetkessä. Mitähän tämä hetkessä elävä kaksi prosenttia mahlaa puuhata? Luennoitsijamme ehdotti, että he syöväi tai rakastelevat. Tuskin ainakaan syövät. Supertehokkaassa ilmapiirissä on vaikea vain syödä ja vielä uhrata kaikki ajatuksensakin sille. Samalla voi lukea, katsoa telkkaria, puhua puhelimessa tai mikä olennaisinta: suunnitella tulevaa ja murehtia menneitä. Kyvyttömyys elää siinä kohdassa elämää, kuin se juuri nyt on menossa, on taatusti kaikille tuttu. Luennolla ei keskity siihen, mitä professori sanoo, vaan miettii, pitäisikö huomenna mennä ostamaan uusi talvitakki vai ci. Kun lukee tenttiin, yhtäkkiä huomaa, että ajatuksissaan on laukannut tulevalle Tallinnan-risteilylle. Kun sinne risteilylle viimein pääsee, mielessä pyörivät ne kaikki rästiin jääneet työt, jotka pitää tehdä, kun selviää takaisin kotiin. Ala-asteen opettajat luultavasti elävät hetkessä. Ei voi opettaa pariakymmentä lapsosta lukemaan, jos samalla henkisesti on muualla. Eikä kyllä onnistu opiskelijalta kiperä tentti tai kirurgilta aivoleikkaus, jos mieli vaeltelee. Pelottavaa on ajatella sitä, että läheskään kaikki autoilijat eivät elä hetkessä. Nopeusmittari heiluu satasen tienoilla, ajatukset eiväi. Kuinka monta turhaa palaveria yritykset pitävät, kun työntekijät vain unelmoivat seuraavasta tupakkatauosta? Onko jollain jotain kysyttävää, kysytään luentojen lopuksi. Ei ole, mutta onko se ihme, jos vain muno-osa on ollut luennolla henkisesti läsnä. Mistä johtuu, että 98 prosenttia elää tulevaa tai mennyttä? Suorituskeskeisessä yhteiskunnassa ei kai voi vain nostaa käsiään pystyyn ja ilmoittaa, että "minä juon nyt kahvia, enkä tee mitään muuta". Jos maanantaina ajatukset ovat jo perjantaissa, olo on jotenkin turvallinen. Tietää, missä on, eikä siten ole vaarassa jäädä vain ajelehtimaan meneillään olevaan helkeen, vailla päämäärää. Jos luit tämän kolumnin, eivätkä ajatuksesi kertaakaan lipsahtaneet muualle, kuuluit hetken hetkessä elävien harvaan joukkoon. Jos taas ajatuksesi välillä karkasivat huomiseen tenttiin, viime lauantain baarikierrokseen tai tulevaan joululomaan, se on loppujen lopuksi vain inhimillistä. Carpe diem laitaa olla aikansa elänyt hokema.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/20D4 | Pedagogisten sivuainemahdollisuus kaventuu Suoravalinta valtaa alaa aineenopettajien koulutuksessa TEKSTI: TONI PELTONEN PIIRROS: HANS-PETER V/ECKMAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON opettajankoulutuslaitos on joutunut pedagogisten opintojen suuren suosion myötä tunnustamaan, että laitos ei pysty lähivuosien sumassa antamaan pedagogjsia sivuaineopintoja kaikille halukkaille juuri heidän haluamallaan hetkellä. Monien aineiden opettajaopintojen opiskelijakiintiöt täyttyvät nimittäin vauhdilla, ja jo nyt monia halukkaita jää aineopintokiiniiöiden yli kärkkymään seuraavaa vuotta. "Tosiasia on, että pedagogisia aineopintoja ei voi tehdä yhtä helposti kuin ennen. Pari seuraavaa vuotta ovat vaikeata aikaa". OKL:n aineenopettajakoulutuksen koordinaation Leena Mattila toteaa. Suurimpana selittäjänä muuttuneeseen tilanteeseen ovat pari vuotta sitten Jyväskylän yliopistossa ideoitu suoravalinta opettajankoulutukseen. Tulevien vuosien opettajapulaa ennakoiden on lähes kaikissa koulujen opetusohjelmiin kuuluvissa aineissa otettu käyttöön suoravalinnat, jossa opiskelijat hakeutuvat aineenopettajaksi jo yliopistoon tulleessaan ja suorittavat soveltuvuuskokeen pääsykokeen yhteydessä. Nämä "opcttajalinjalaiset" ottavat sitten suunnitellusti omansa tulevien vuosien pedagogisten opintojen paikoista. Tämä tarkoittaa muille sivuaineilijoille kovempaa kilpailua jäljelle jäävistä aineopintojen paikoista. OKL HALUAA kuitenkin rauhoittaa tilannetta vakuuttamalla, että kaikki opiskelijat, jotka aineenopettajaksi haluavat, saavat pedagogiset opinnot tehtyä jossain opintojensa vaiheessa. Viimeistään suoritettuaan maisterinpaperit omassa pääaineessaan. Selvää on, että harvalle pelkästään opeltajaopinnoista tuleva lisävuosi on mieluinen, jos opinnot olisi halunnut suorittaa aikaisemmin. "Jos opiskelija haluaa opettajaksi, en näe mahdollisena, että opintoja ei saisi tehdä. Ajallinen viive siihen voi kuitenkin tulla", OKL:n johtaja Jorma Ojala sanoo. "Tämä on aivan sama tilanne kuin muualla. Meillä on tietty kapasiteetti, ja kun kurssi on täynnä, opiskelijat valitaan sinne paremmuustai ilmoitusjärjestyksessä. Tilanne olisi tietenkin eri, jos käytössä olisivat rajattomat resurssit", Ojala lisää. Opiskelijoiden ja OKL:n välille ristiriitoja aiheuttaa peruskysymys siitä, mitä kunkin aineen opiskelijoille on aikoinaan opettajaopintojen suorittamisesta omalla laitoksella luvattu ja mitä taas opiskelijat ja ainelaitoksien henkilökunta ovat olettaneet. "Iso ongelma varmasti tulee, jos yhtäkkiä yliopistolla löytyy paljon 90 luvulla opintonsa aloittaneita, jotka eivät vielä ole hakeneet pedagogisia opintoja ja olettavat pääsevänsä niihin heti halutessaan", Leena Mattila toteaa. OKLssa tiedostetaan myös opiskelijan näkökulma asiaan. 'Tietenkin asia on opiskelijan kannalta hankala, kun tavoitteena on valmistua mahdollisimman nopeasti. Parhaamme kuitenkin yritämme", Mattila sanoo. PAHIN opettajaksi haluavien ruuhka on suomen kielessä, jossa suoravalintaa on lisätty viime vuosina eniten. Pelkästään sisäänottoa tarkasteltaessa suomen kielessä olisi tulossa ensi vuonna pedagogisien aineopintovaiheeseen 39 opiskelijaa, kun kielen koko opiskelijakiintiö on asetettu 35 paikkaan. "Joissain aineissa lisättiin samaan aikaan sekä suoravalintakiintiötä että aineen yleisiä sisäänottoa. Tämä jo aiheuttaa paineita", OKL:n johtaja toteaa. Vaikka kokemuksen mukaan kaikki suoravalitut eivät ajallaan tulekaan pedagogisten aineopintoihin, käytännössä ei monissa aineissa ole luvassa totuttua paikkamäärää suoravalinnan ulkopuolisille sivuaineilijoille. Toisaalla samaan aikaan matematiikassa ja muissa luonnontieteissä on opettajapaikkoja enemmän kuin halukkaita opiskelijoita. YLLÄTTÄEN RAHA ei ole suuri tekijä pedagogisten opintojen ruuhkassa. OKL:n johtaja sanoo, että taloudellinen tilanne on parempi kuin vuosiin. Monet laajennusohjelmal ovat varmistaneet, että yliopistomaailmassa harvinaisesti vakinaiset virat on täytetty. Yksi opiskelijamääriä rajoittava tekijä on kampusalueen yhteydessä sijaitseva Normaalikoulu, joka toimii opettajaopiskelijoiden harjoituskouluna. Paljon nykyistä enempää opettajaharjoittelijoita ei kouluun mahdu, koska opetettavia luokkia ei yksinkertaisesti ole. Muualle menemisen esteenä toimivat ensimmäiseksi raha ja välimatkat. Koulutussuunnittelussa on myös otettava huomioon opettajatarpeen lyhytaikaisuus. Suurin eläköitymisen aiheuttama pula on vuonna 2010, mutta sen jälkeen tarve laskee selvästi, kun lapsiluvut valtakunnassa pienenevät. Opettajaopintoja vaanivat joutuvat lähivuosina tarkemmin miettimään, mitä haluavat. "Onko opettajuus oikeasti se, mitä haluaa ja onko se välttämättä sisällytettävä tutkintoon", Mattila kertaa peruskysymykset. "Ei ole ehkä tarkoituksenmukaista kouluttaa kaikista opettajia. On muitakin mahdollisuuksia". Ojala lisää. Ensilääkkeiksi aineenopettajien odotukseen on Leena Mattilan mukaan tarjottu sivuaincneuvomaa ja aikuiskouluttajan pedagogisia opintoja. "Opiskelijoille on yritetty kertoa, että muitakin aineita voi opiskella ja niistä on vain hyötyä, vaikka lopulta päätyisikin opettajaksi. Moninaisempia aineyhdistelmiä tarvitaan yhä enemmän kouluissa." Jylkkäri jatkoa keväällä oiheen seuraamisia. Toimitus ottaa mielellään vastaan opiskelijoiden kokemuksia pedagogisten opintojen sujuvuudesta. Kirjoita sähköpostia: jylkkori@jyy.li Mikä suoravalinta? Opettajien suoravalinta otettiin käyttöön Jyväskylän yliopistossa liikunnan ja musiikin lisäksi englannissa vuonna 2000 selkeytiämään ja ohjaamaan opettajaksi tähtäävien opiskelijoiden reittiä. Siinä jo ensimmäisenä vuotena tehdään kasvatustieteen perusopinnot ja muutaman vuoden kuluttua pedagogiset aineopinnot ja opetusharjoittelu. Nyt suoravalinta on käytössä kaikissa peruskoulujen ja lukioiden opetusohjelmaan kuuluvissa aineissa biologiaa, filosofiaa ja psykologiaa lukuunottamatta. Oppiaineissa suoravalintaa esiteltäessä monille ainejärjestöjen edustajille vakuuteltiin, että se ei vaikuta tulevaisuudessa muiden opiskelijoiden pedagogisien opintojen sivuainemahdollisuuksiin. "Rehtorin kanssa on sovittu, että tulevaisuuden strategia on suoravalinta, koska siitä on vain hyviä kokemuksia. Suoravalittujen opintomotivaatio on kohdallaan, keskeytyksiä ei ole ja arvosanatkin ovat parempia", OKL:n johtaja Jorma Ojala kertoo. "Suunnitelman mukaan siirrymme käyttämään pelkästään suoravalintaa vuonna 2010, kun nykyiset laajennusohjelmal loppuvat", Ojala jatkaa. Ainejärjestöt toivovat uusia harjoittelukouluja "OPETUSHARJOITTELUUN on liittynyt parin viime vuoden aikana melko paljon ongelmia", kertoo Elina Nurminen, suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö Sanen puheenjohtaja. Harjoitteluun pääsy ei ole ollut itsestään selvää, koska suoravalinta on muuttanut tilannetta. Jyväskylän yliopiston aineenopettajiksi opiskelevien ainejärjestö Janon puheenjohtaja Päivi Alaniskan mukaan normaalikoulun ulkopuoliset harjoittelukoulut olisivat yksi mahdollinen ratkaisu. Ne monipuolistaisivat aineenopettajakoulutusta ja vähentäisivät sen aiheuttamaa paineita normaalikoulussa. Samalla helpottuisi myös oppilaiden elämä, koska joka tunnilla ei tarvitsisi totutella uuteen naamaan ja opetustapaan. Samaa mieltä on Nurminen, jonka mukaan norssilla on vaikeuksia mahduttaa kaikki harjoittelijat tunneille jo nyt. "Fukseille on sanottu, että he saattavat joutua lekemään ensimmäisen harjoittelunsa Jyväskylän ulkopuolella, jopa Karstulassa saakka, jonne on matkaa noin sata kilometriä." Nurminen on tullut opiskelemaan suoravalinnan kautta ja hän pitää systeemiä periaatteessa hyvänä. "Jo ensimmäisenä vuonna pääsee kouluun katsomaan, millaista opettajan arki on." Hän kuitenkin kritisoi tiedonkulkua opettajankoulutuslaitoksen ja opiskelijoiden välillä. Nurminen ja Alaniska odottava! kevään pedagogisten aineopintojen hakua mielenkiinnolla. Viime vuosi antoi merkkejä siitä, että opintoihin tulee parina seuraavana keväänä tungosta. "Opeitajaopinioja ei voi enää pitää varmana sivuaineena. Varsinkin opettajalinjan ulkopuoliset joutuvat kilpailemaan paikoista aikaisempaa kovemmin", Alaniska toteaa. Hänen mukaansa opiskelijoilla pitäisi tulevaisuudessakin säilyä mahdollisuus suuntautua opettajaksi myöhemmin, kasvaa ajatukseen opettajuudesta. Nurmisen kertoo, että ei-linjalaisissa on jonkin verran opettajaksi haluavia suomen kielen opiskelijoita. Janolle ei ole vielä kantautunut tietoja siitä, että pedagogisiin pääsemättömyys olisi hidastanut valmistumista. Se on kuitenkin todennäköistä seuraavina vuosina, ennen kuin pahin suma 1 tuu. ILONA NOPONEN
O Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 6 / 2 4 .kahvipöytävisailu OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Montako valtiota kuuluu Euroopan unioniin? 2. Minkä yhtyeen esikoisalbumi oli nimeltään Pablo Honey? 3. Kuinka kauan jakaja ottaa lisää kortteja Black Jack -pelissä? 4. Missä elää terrorismistakin syytetty uiguurien kansa? 5. Mikä on kernel? ALLIKKO 6. Mikä on sauvakävelyn englanninkielinen nimi? 7. Minkä viran viimeinen haltija oli Nikolai Nekrasov? 8. Missä kaupungissa Radio Rexin toimitus sijaitsee? 9. Missä käytetään kansainvälisiä Q-koodeja? 10. Ketkä ehdokkaat ovat tulleet kakkoseksi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuodesta 1980 alkaen? BONUS Mitä laihialainen pedofiili totesi vekaralle? „i!WB| eiso,, :SflN08 (mz) AJJ3>) uqor ?>)8S (0002) 9J09 (V '(966L) 9|O0 lJ8q -oy'(Z66l)i|sng36J089 '(886l)S!>|B|naiaeu,0!|/\| r (fr86l)3iepuowJ9)|eM '(086l-)J8|Je0*UJUJ!r'0l ess30)U9)|!!i -uaiu el -niieiui! '-oipey 6 essnnsuaor 8 "(Zt6Lll'Z-"6Zt)NOOU -J8An)(!|eejU3)( uaiuons L 6ui>|fe« oipiON g uipA uguj|3i -safJB[oi]^e>( U33uoi|oi3!i g BSSe||BABSEJ -uesue>| ueuny essjBuejjujx Hsim>i U3uin>|nsui)|jn| uau -!B|juje|Si (BAO (ijnnöjn f ueiu -LU9HBA IBl 91 UO BSUajB)| uaueg ujroi uene>| UHN £ uipesgoipey z 92 L lasxnvisvA tarjolla tänään tnrinlln tänään o n •W**ärta osasto, jossa kerrotaan vinkkeLdl JUIId I d l l d d l l j ä j y v ä s k y | ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä, kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@lists.jyu.fi POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: to 9.12. Sonata Arctica, pe 10.12. Martti Servo & Napander, la 11.12. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus, to 16.12. The 69 Eyes, pe 17.12. Deathroit Junior: Cult Of Luna + Swallow The Sun + Scorngrain + Deathbound. Bar 6 8 : pe 10.12. Ccrubi, la 11.12. M.A. Numminen: Greatesi Hits, la 18.12. Joululaulugaala. Ilokivi: pe 10.12. Pian B Akcrnative Planet, la 11.12. Seisomapaikkaklubi, pe 31.12. Club Kaappi. Jazz Bar: to 9.12. Oddarrang, pe 10.12. Jeavestone, la 11.12. Blues Live Pikkujoulut, ti 14.12. Arvaa Kuka, to 16.12. Groovy Eyes, pe & la 17.12.-18.12. Nimismies plays Police. Vakiopaine: pe 10.12. Vinylo!, la 11.12. ns.Klubi, pe 17.12. Pyhälehma. Rcdneck to 9.12. Elisabeth Underground. Elohuvi: ke 8.12. Markku Aro, ke 15.12. Paula Koivuniemi, ke 22.12. Danny. Colonial Bar & Club: ke 8.12., to 9.12., ke 15.12. ja lo 16.12. Teatteri Eurooppa Neljä: Kabaree Nauruhermoromahdus, pe 10.12. Kaija Koo, pe 31.12. TikTak. Nikolainsali: pe 17.12. Oira Vez Quinteto Joulukonsertti. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Helsingin kaupunginorkesteri vierailee Jyväskylän teatteritalolla pe 10.12. klo 19. Suomalainen Konservatorio: Jenny Hokkasen päättökonsertti to 9.12. Nikolainsalilla klo 15. JAMKin jouset to 9.12. klo 19JAMK:n kamarimusiikkisalissa. Kamarikuoro Cantinovumin 15-vuotisjuhlakonsenti pe 10.12. klo 19 kamarimusiikkisalissa. Tarinoita vihredstd talosta tanssin ja musiikin jouluesitys konservatorion Siltasalissa la 11.12. klo 18, su 12.12. klo 15 ja klo 18. Konservatorio Soi! ma 13.12. klo 18JAMK:n kamarimusiikkisalissa. Päättökonsertti Valoja ja varjoja to 16.12. klo 19 Nikolainsalissa. Kauneimmat joululaulut -tapahtuma ke 15.12. klo 17-18.30 kaupunginkirkossa. Järjestäjinä yliopiston kulttuuritoimikunta seka musiikin laitos. NÄYTTELYT Keski-Suomen m u s e o : Perusnäyttelyiden Kesfci-Suomt Maakuntako sekin on? ja Jyväskylä Kaupunkiko sekin on? lisäksi esillä 30.1.2005 saakka Kimmo Jylhän muistonäyttely sekä Ulla Pohjolan taidekirjontaa. Alvar Aalto -museo: perusnäyttely Alvar Aalto Arkkitehti. Lisäksi Aino Aallon elämäntyö 30.1.2005 saakka. Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttelynä Perintönä ympdrislö, lisäksi 31.12. saakka Hirvlloinen hirvikärpänen ilo irti luonnosta. Suomen käsityön museo: perusnäyttely Käsityössä eldmdn tuntu. Galleriassa Kultainen Olki: Tuula Launosen olkiteoksia 9.1. saakka. Jyväskylän taidemuseo: Suojassa Jaakko Valo n näyttely Realismia, rakentamista ja rauhaa. Galleria Becker: Saskioiden stipendinäyttely 15.12. saakka. Timo Partasen maalauksia 18.12. alkaen. Galleria Harmonia: Merja Ylitalon grafiikkaa 12.12. saakka. Galleria Pinacotheca: Kali Karvosen maalauksia 10.12. saakka. 16.12. alkaen Petri Eskelinen ja Johanna Nevalainen. Galleria Mystic: Maunu Hautasen ja Eila Korhosen maalauksia 15.12. saakka. Baari Vakiopaine: Elina Laukkarinen Laulujen laulusta 13.12. alkaen. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Juurakon Hulda ke 8.12. klo 19, la 11.12. klo 14, ke 15.12. klo 19, la 18.12. klo 19. Juakse ku hullu to 9.12. klo 19,1a 11.12. klo 19, to 16.12. klo 19, pe 17.12. klo 19. Mobile Horror ke 8.12. klo 19, la 11.12. klo 14, ke 15.12. klo 19, la 18.12. klo 19. Napakymphimatka LemphädIddn: Rosa Liksomin monologeja ti 14.12. klo 18.30. Uppo-Nalleja Rohkea Reeta la 18.12. klo 13. Heikko esitys la 18.12. klo 14. Ooppera Figaron Häät ensi-ilta pe 31.12. klo 19. Tanssisali Coppclia ma 13.12. klo 19.15. ti 14.12. klo 18 ja 19.15, to 16.12. klo 18. Jyväskylän Huoneteatteri: Reviisori ke 8.12. klo 19,1a 11.12. klo 19. Jyväskylän Kansannäyttämö: FinnHils 1/ Faktaa ja Focusta to 9.12. klo 18, la 11.12. klo 18 ja klo 20, ke 15.12. klo 18 ja klo 20. Esitykset Miilulla (Sammonkatu 7) Pahnanpohjimmaiset: Unijuna to 9.12., pe 10.12., la 11.12., su 12.12., ti 14.12., ke 15.12., to 16.12. Kaikki näytökset Vakiopaineen alakerrassa klo 19. Kynttilämielenosoitus ja keskustelutilaisuus naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan perjantaina 10.12. Kulkue lähtee kirkkopuistolta klo 17, tilaisuus jatkuu Ilokivessä klo 18. Järjestää Amnesty Internationalin Jyväskylän paikallisryhmä. Laajavuoren hiihtokoulun kamapörssissä myydään ja ostetaan käytettyjä talviurheiluvälineitä lauantaina ja sunnuntaina 11.12.-12.12. klo 10-16. Paikkana Laajavuoren hiihtokeskus. Lorca Neruda -runomusiikki-ilta lauantaina 11.12. klo 18 Nikolainsalissa. Vuoden viimeinen Cuenta Cuentos -tarinailta maanantaina 13.12. klo 20 alkaen Vakiopaincessa. Viimeiset niskalaakit vähään aikaan Timo Rautiainen kera Trio Niskalaukaus -yhtyeensä on erottunut edukseen suomalaisten hevibändien suosia. Rautiaisen saamiin huomionosoituksiin kuuluu muun muassa vuoden 2001 Valopilkku-palkinto omaperäisestä ja omaehtoisesta ajattelusta. Niskalaukaus soitti ihka ensimmäisen keikkansa Yläkaupungin Yössä keväällä 1998. Sen jälkeen orkesteri on noussut lavalle yli 200 kenaa. Mukaan mahtuu kaksi Saksan-kienuetta, esiintymiset rauhanturvaajille Kosovossa sekä yllätyskeikka Kilpisen koululla, Rautiaisen entisellä työpaikalla. Nyt yhtye on ilmoittanut jäävänsä tauolle, jonka pituus mitataan pikemmin vuosissa kuin kuukausissa. Viimeisiä niskalaukauksia vähään aikaan jaellaan kotikaupungin Luiakossa kolmannen adventin alla. JUHA M Ä K I N E N Timo Roulioinen & Trio Niskaloukous Tanssisali Luiakossa lauantaina 11.12. Lorcaa ja N e r u d a a pakkasenpuremille Miten Federico Garcia Lorcan ja Pablo Nerudan intohimoinen lyriikka uppoaa pakkasen jähmettämän suomalaiskorviin? Siitä voi ottaa selvää viemällä omansa 11. joulukuuta järjestettävään runnmusiikki-iltaan. Lausunnasta vastaa Anna-Liisa A l a n k o j o ka tunnetaan myös erinäisten rockmuusikoiäens ta trubaduuri Leila Luukkainen. Nerudan syntymästä luli kesällä kuluneeksi sala vuotta, ja esitys on tehty juhlavuoden kunniaksi alun perin Joensuun kaupunginteatteriin. Sitä on esitetty valikoiden myös muualla Suomessa, ja nyt osansa saa Jyväskylä. JUHA M Ä K I N E N Lorco-Nenjda -runomusiikki-ilta Nikolainsalissa (Asemakatu 6) lauantaina 11.12. klo 18. Liput 12/10 euroa Lippupisteestä. Ilokivi hehkuu vielä hetken Ylioppilaskunnan pikkujouluja juhlitaan torstaina 9. joulukuuta Ilokivessä. Viihdytyksestä vastaa Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoista koottu 25-henkinen Boston Promenade -yhiye. Uudella Joulu-levyllään yhtye puhaltaa perinteisiin joululauluihin viihdesoul-henkeä. Bileet alkavat klo 2 1 , ja niihin on kaikilla vapaa pääsy. Kampus Kinossa on ennen lomia tarjolla vielä yksi elokuva, Jacques Tatin 51 vuoden takainen hassutteluklassikko Riemuloma Rivieralla. Siinä Tatin vakihahmo Herra Hulot nähdään Rivieran lomakohteessa velmuilemassa turisteille. JUHA M Ä K I N E N Riemuloma Rivierolla Kampus Kinossa 14.12. klo 19. Liput 5/4 euroo. news in english THE VALEDICTORY OF A WELL-KNOWN FACE The Campus of University of Jyväskylä will surely miss one of its best knovvn faces as Bo Lönnqvist, the Professor of Ethnology, will retire from ihe beginning of the next year. The professor, who has researched mens undenvcar and pastries, among others, is a colourful character w h o thinks that an academic lecturer has also some klnd of role of an actor. Lönnqvist also thinks that the businesslike attitude of an university can become hazardous as universities are not created to be firms in the first place and the product of universities is a living person. CHRISTMAS PARTY A N D A FLICK The Student Union will celebrate t h e Christmas by arranging a special party open for ali the university students in Ilokivi on Thursday Decembcr 9. The party, which starts at 9 p m a n d has n o entrance fee, will feature Boston Promenade Big Band in ali its glory with 25 members. Be there a n d bring your friend, too! On 14th of December, Mr Hulot s Holiday, a French classic comedy by Jacques Tali, will be the lasi movie of this Kampus Kino season. The movie, shown in Ilokivi, starts at 7pm. Tickets are four euros for students and the doors will open hai f an hour before showing. ;
Jyväskylän Ylioppilaslehtiil 6/2004] Rikas, rahakas, sijoittaja, varakas Opiskelijoita kalastellaan sijoittajiksi puhelimitse TEKSTI: VEERA JÄÄSKELÄINEN PIIRROS: HANS-PETER V/ECKMAN "ARVI LIFESTÄ hyvää päivää. Olisikohan teillä hetkinen aikaa?" Sijoitusneuvontaa antava Arvi Life Oy tarjoaa minulle puolen tunnin ilmaista opastusta siitä, mitä rahalla pitäisi tehdä. Uteliaisuuteni vei voiton epäilyksistä ja sanon tulevani. Kohta saapuukin oikeassa postissa kirje, jossa vahvistetaan aika ja paikka: 'Toivotamme Teidät tervetulleeksi henkilökohtaiseen tapaamiseen." Vain Tärkeät Henkilöt saavat tuollaisia kirjeitä. "Henkilökohtainen lähestymistapa on meillä havaittu parhaaksi markkinointikeinoksi", toteaa Arvi Lifen toimitusjohtaja Antti Vuorio. "Henkilökohtainen kutsu saa ihmiset helpommin tulemaan paikalle ja huomaamaan, ettei sijoittaminen olekaan niin vaikeaa." Jyväskylässäkin monelle opiskelijalle tullut kutsu on varmasti aiheuttanut hämmennystä, opiskelijoilta kun harvemmin löytyy ylimääräistä r a h a a . ^ ^ ^ "Ftnrrii mc toki varsinaisesti opiskeli joille tähtää soittojamme, mutta kyllä opiskelijoidenkin joukosta löytyy niitä, jotka esimerkiksi laittavat joka kuukausi tietyn summan rahastoon", Vuorio selvittää. Puolituntiseni Arvi Lilen toimistossa alkaa miellyttävästi. On kahvia ja kahvileipää. Nyökkäilen kun minulle osoitetaan, ettei rahaa kannata pitää makaamassa käyttötilillä, sillä pankin maksama piskuinen korko ei pysty edes estämän inflaatiota nakertamasta omaisuuttani. Sen sijaan sijoittamalla hyvään rahastoon voin sangen realistisesti lisätä 5-8 prosenttia rahavarojani. Hallelujaa markkinoille! Kukapa ei haluaisi rahaa ilman työtä? Kansantaloustieteen yliassistentti Juon erittäin tärkeä. Jos minä vaikka jään kiinni valehtelusta vaimolleni, niin uskooko hän seuraavana päivänä, jos sanon tulevani kymmenellä kotiin?" Jään miettimään kertooko Vuorio saman vertauksen kaikille toimittajille, kun juttu mehani Raatikainen laittaa kuitenkin jäitä hattuun intoilijoille. "Usein me aliarvioimme riskiä. Vaikka ilmainen raha houkuttaa, liian aggressiivinen sijoitustaktiikka on aina vaarallinen. Keskivertosijoittajalle onkin viisasia pitkäjänteinen sijoittaminen ja salkun hajauttaminen" Toisin sanoen mikäli ei tiedä, mitä on tekemässä, kannattaa sijoittaa rahastoon, joka on ostanut monen eri yhtiön osakkeita. Järkeväkään sijoittaminen ei silti ole täysin riskitöntä. Raatikaisen mielestä sijoittaminen kuitenkin kannattaa, ja hän uskookin, että se lisääntyy Suomessa huomattavasti lähitulevaisuudessa. Mutta mihin sitä uskaltaisi rahansa pistää? Voiko antaa mielikuvien ratkaista vai pitäisikö naputella www.hex.com ja lukea rahastoraportteja? Jälkimmäinen vaihtoehto vaikuttaa vähän työläältä ja tässähän piti ansaita helposti. Entä onko siinä jotain hämärää, että esimerkiksi Arvi Life tarjoaa apuaan ilmaiseksi? "Kun meidän asiakkaamme päättää sijoittaa rahansa vaikka Sampoon, Sampo maksaa meille siitä palkkion. Toimittajat kysyvät paljon, eikö se saa meitä ohjaamaan asiakasta tiettyyn suuntaan, ja tietysti se näinkin on. Tämä on kuitenkin luottamusbisncstä, jossa maine nee jo eteenpäin. Vikkeläkielinen toimitusjohtaja on saada minut kerrassaan pyörryksiin. Peitän kärryiltä putoamisen kysymällä eikö vastuu sijoittajien rahoista ole pelottava. "No ei oikeastaan. Olemme valinneet yhteistyökumppanimme monipuolisesti ja katsoneet, että heillä on hyviä tuotteita tarjolla. Ja asiakas itse kuitenkin tekee viime kädessä sijoituspäätöksen." Vierailuni Arvi Lifessä päättyy, kun huomaamme, ettei minulla toistaiseksi oikein ole mitään, mitä sijoittaa. Kaikeksi onneksi minun ei siis tarvitse vielä tietää tästä suuresta mahdollisuuksien ja riskien maailmasta mitään. Autuaita ovat köyhät. Sopossa ajetaan väsymättä tasa-arvoa yliopistoon i H X N M M f ^ TEKSTI: VIRPI KIRVES KUVA: HANS-PETER V/ECKMAN SOSIAALIASIOITA pidetään usein yhtä kiinnostavina kuin pölyjen pyyhkimistä, mutta sosiaalivaliokunnan aktiivit ovat loista mieltä. He ovat innoissaan tästä kaikesta. "Me vaikutamme opiskelijoiden toimeentuloon ja hyvinvointiin liittyviin asioihin. Järjestämme myös kaikenlaisia tapahtumia. Kaikki saavat lehdä niin paljon tai vähän valiokunnassa kuin itse haluavat. Ja me sopolaiset olemme tietysti lutustumisenarvoista porukkaa", kertoo valiokunnan tasa-arvovasiaava Venla Räty. Räty itse lähti sopo-toimintaan mukaan, koska hän halusi tuoda oman mielipiteensä esille muun muassa tasa-arvoasioista. Hän on kantapään kautta oppinut, että jos haluaa vaikuttaa asioihin, niihin voi puuttua parhaiten olemalla itse aktiivisesti mukana. Sopo-vahokunta järjestää erilaisia tempauksia ympäri vuoden, ja ne voivat liittyä vaikkapa verenluovutukseen. "Verenluovutusiempauksella ja muilla vastaavilla haluaisimme herätellä ihmisiä ajattelemaan omaa ja muiden terveyttä", Räty selvittää. Sosiaalivaliokunta pyrkii vaikuttamaan myös YTHS:n toimintaan tekemällä JYYn kanssa kannanottoja sen toiminnasta. Jos opiskelija on vaikkapa tyytymätön saamaansa terveydenhuoltopalveluun, hän voi ottaa yhteyttä suoraan YTHS:ään tai sosiaalisihteeri Arto Alajoutsijärveen. Sosiaalisihteeri vastaa ylioppilaskunnassa myös epäasialliseen kohteluun ja Venla Räty löysi Agoran aulasta tekstikatkelmia vapaudesta ja taso-arvosta 1700-luvulta. seksuaaliseen häirintään liittyvistä asioista. Ylioppilaskunnalla on oma asunnonvälityssivusto, joka on ollut ahkerassa käytössä. Toisinaan sivusto työllistää-sosiaalisihteeriä paljon. Rädyn mukaan si\ ' i l i vusto on toiminut hyvin, ja sillä on ollut myös yliopiston ulkopuolisia käyttäjiä. Sopo ei jätä syrjään myöskään vammaisia opiskelijoita, vaan pyrkii pitämään huolta heidänkin oikeuksistaan. Tourulan kirjastossa on vammaisia opiskelijoita ja heidän avustajiaan varten tietotyöpiste ja lepohuone. Vammaisilla opiskelijoilla on oma yhteyshenkilönsä, opintohallintopäällikkö, joka auttaa kaikessa opiskeluun liittyvässä. "Käytännössä vammaisten opiskelijoiden kannattaa kuitenkin ensin kysyä luennoitsijalla tiettyyn kurssiin liittyvistä asioista, kuten lisäajan pyytämisestä tenttiin tai luennon siirtämisestä sellaiseen saliin, jonne on esteetön kulku", Räty tietää. M I H I N SIJOITAT RAHASI? TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVAT: HANS-PETER VVECKMAN Leni Kuivaniemi, 26, yrittäjyys: "Miehen kanssa hankittiin vuosi sitten asumisoikeusasunto. Minulla on lisäksi erilaisia vakuutuksia, multa meidän perheessä mies tekee varsinaiset arvopaperikaupat." Jouko Turpeenniemi, 21, liikuntapedagogiikka: "Minulla ci ole mitään sijoituksia, eikä tuttavapiirissäkään rahaa ei ole. Jos olisi, matkustelisin varmaan, ostaisin paremman tv:n ja sisustaisin kämppää." Pirita Padatsu, 20, taidekasvatus: "Sijoittaminen tuntuu aika vieraalta ajatukselta, opintotuki on hieman pieni sitä varten. En kyllä varmaan sijoittaisi mihinkään osakkeisiin, vaikka rahaa olisi enemmänkin." Tuomas Tallinen, 22, fysiikka: "Kesätyöstä saamiani rahoja olen laittanut sekä obligaatioihin että osakerahastoihin. Jos käytössä olisi isompi summa, sijoittaisin varmaan osan joihinkin osakkeisiin."
• • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 B/2004 RUOKA-APUA VIELÄ KERRAN TARJOLLA Jyväskylän kaupunkiseurakunta jakaa opiskelijoille ruoka-apua vuoden viimeisen kerran torstaina 9.12. Ruokaa jaetaan Kortepojan ravintola Rentukassa totutusta poikkeavaan aikaan klo 16-18. Ruokaa on varattu reilusti yli normaalin määrän ja tarjolla on myös riisipuuroa. AMNESTYN MIELENOSOITUS 10.12. Amnesty Internationalin Jyväskylän paikallisryhmä järjestää YK:n ihmisoikeuksien päivänä perjantaina 10.12. kynttilämielenosoituksen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Mielenosoituskulkue lähtee liikkeelle Kirkkopuistosta klo 17. Mielenosoituksen jälkeen on Ilokivessä aiheeseen liittyvä keskustelutilaisuus klo 18-20. HANNIKAISEN ELÄMÄ ESILLÄ Jyväskylän opettajaseminaarissa työskennelleen kulttuuripersoona RJ. Hannikaisen syntymästä tulee 9.12.2004 kuluneeksi 150 vuotta. OKL järjestää juhlapäivänä draamallisen musiikkiesityksen Seminariumin vanhassa juhlasalissa (S212). Esitys alkaa klo 15.15. Hannikaisen lauluja on mukana myös yliopiston ja kaupunkiseurakunnan järjestämässä "Seminaarinmäen kauneimmat joululaulut" -tilaisuudessa keskiviikkona 15.12. Tapahtuma alkaa klo 17 kaupunginkirkossa. Koskinen runoili tiensä SYLin hallitukseen JYYIIe läksiäisiksi kritiikkiä hallitusneuvottelutavasta TEKSTI: TONI PELTONEN KUVA: HANS-PETER WECKMAN JUHA KOSKINEN siivoaa työpöytääni. Järjestyksen miestä häiritsee paperilajien sekasono, ja hän raivaa itselleen tilan pöydän reunalta. Marraskuussa sama mies raivasi tiensä Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen ensi vuodeksi. Koskinen miettii vastauksiaan pitkään. Hän näyttää rauhalliselta, vaikka kädet samalla vääntyilevät. Kaksi vuotta on kulunut JYYn hallituksessa, joista viimeinen kopo-vastaavana. Korkeakoulupoliittiset asiat kiinnostavat myös SYL:ssa, mutta neuvottelut tehiävänjaosta ovat vasta edessä. Koskisen olo on vähän samanlainen kuin ensimmäistä kertaa JYYn hallitukseen noustessaan. 'Tarkoitus ei ollut silloin ampua ihan niin ylös. Eikä siinä vaiheessa voinut tietää, onko itsestä yhtään mihinkään", Koskinen muistelee tunnelmiaan ja vertaa niitä tähän päivään: "Aina samat ajatukset pyörivät päässä, mutta siihen on jo asennoitunut, että rahkeet riittävät." Ajatus SYL:n hallitukseen hakemisesta syntyi jo ensimmäisenä JYYn hallitussyksynä. Tämän vuoden kesän ja syksyn aikana Koskinen tunnusteli kannatustaan ja huomasi, että tukijoita löytyisi myös poliittisesta taustaryhmästä. ViJuha Koskinen yrittää vuoden lopulla laittaa opiskelunsa sellaiseen pakettiin, etteivät ne kauheasti kärsisi vuodesta SYLn hallituksessa. hertaviä ryhmiä on monessa ylioppilaskunnassa. Haastatteluihin hän valmistautui kuukauden verran ja haastattelurumba kesti kaikkiaan yhdeksän päivää. Lopputulos oli onnistunut ja tunnelma on nyt odottava. Toimintaympäristö vaihtuu rehtorista ja hallintopäälliköstä politiikkoihin ja virkamiehiin. 'Teekkareiden ja kyltereiden haastattelussa lupasin hurmata Tanja Karpelan lantioliikkeelläni", Koskinen hymyilee. KUVAUKSET yliopiston päärakennuksella menevät rennosti. Kaskinen uskaltaa heittäytyä halaamaan ylioppilaskuntanauhataulua, vaikka ympärillä pyörii opiskelijoita. Samaa heittäytymisiä vaadittiin SYLhaastatteluissa, kun häntä pyydettiin improvisoimaan rap opintojen rajauksesta. Tampereella vietelty nuoruus ei tarkoittanut Juha Koskiselle yhteiskunnallista aktiivisuutta. Kotona ei puhuttu politiikkaa. Kiinnostus vaikuttamiseen syntyi vasta yliopistossa. Edustajiston varajäseneksi hän nousi tilastotieteen fuksina vuonna 2001. "Muistan olleeni hyvin hiljaa aluksi. Minua kiinnostivat ylioppilaskunnassa arkiset asiat, kuten ruokalatoimikunta. Halusin päästä edustajistoon, koska siellä käsiteltiin monia asioita, joita toivoin oppivani ymmärtämään." Nyt ymmärrystä tai ymmärtämättömyyttä on niin paljon, että Koskinen päätti läksiäislahjaksi nostaa pöydälle yhden JYYn kissoista. Oman hallitusvastuun väistyttyä hän lähetti edustajistotovereilleen aloitteen hallituksen muodostamissäantöjen uusimisesta. Koskinen toivoo neuvottelukulttuuriin muutosta, koska nyt pöydässä menevät liian usein ristiin pyrkimykset ja ihmissuhteet. "Asiakysymykset ratkaisevat hallituspohjan hyvin pienissä määrin. Paljon tärkeämpää on sattuma ja hyvät ihmissuhdetaidot", Koskinen kirjoittaa aloitteessaan. Kaksivuotinen edustajistokausi on Koskisen mukaan johtanut siihen, että todellisia neuvotteluja käydään vain heti vaalien jälkeen. Ratkaisuksi han ehdottaa kahta edustajiston vaikutusvaltaa lisäävää mallia, joissa molemmissa äänestettäisiin myös suoraan hallituksen puheenjohtajasta. Valmista munatoti ia svtvtä kvnttilä. ' J MUNATOTI 2 keltuaista 1 rkl tomusokeria 1 dl kermaa 1 dl maitoa V2 dl konjakkia tai rommia [ripaus muskottia j kahdelle ekoita keltuaiset ja sokeri kattilassa. sää kerma ja maito. Kuumenna seosta, kunnes se sakenee. Älä päästä kiehumaan. Lisää alkoholi ja muskotti. Sekoita ja kaada mukeihin. Nauti kynttilänvalossa. Lisää reseptejä tunnelmointiin: www.finfood.Ji /kananmuna Vanha hallituspohja jatkaa ensi vuonnakin JYYN EDUSTAJISTO valitsi järjestäytymiskokouksessaan 1. joulukuuta uuden puheenjohtajiston ja hallituksen vuodelle 2005. Edustajisto teki myös koko joukon muita vuosittaisia henkilövalintoja. Yhdestäkään valinnasta ei äänestetty, vaan kaikki päätökset tehtiin yksimielisesti JYYn puheenjohtajaksi valittiin tänä vuonna hallituksen puheenjohtajana toiminut Perttu Soininen (Pörssi & Dumppi) ja varapuheenjohtajaksi Ilkka Jarva (Ilkka-ryhmä). Uudessa hallituksessa ovat mukana samat ryhmät kuin vuoden 2004 hallituksessa lukuunottamatta Ilkka-ryhmää. Puheenjohtajaksi valittiin Keskuslaopiskelijoiden Kirsi Marttinen. Muut hallituksen jäsenet ovat Jussi Ahokas (Demariopiskelijat), Lilja Kaijaluoto (Kristilliset opiskelijat), Anni Kämäräinen (Akateeminen Siperia-seura), Suvi Linjamaa (Kristilliset opiskelijat), Laura Mattila (P&D), Riitta Riekkola (P&D) ja Jarkko Seppälä (Kokoomusopiskelijat). Marttinen, Kämäräinen ja Riekkola olivat mukana jo tämän vuoden hallituksessa, Kaijaluoto puolestaan vuoden 2003 hallituksessa. Uusi hallitus esitellään tarkemmin vuoden 2005 ensimmäisessä Jylkkärissä. Hallituksen ulkopuolella ovat edustajistoryhmistä PresSure, Poikkitieteilijät, Grönioni, Maltillinen äärivasemmisto sekä Ilkka-ryhmä. JYYn tilintarkastajiksi valittiin samat nimet kuin edellisvuonna: Jouko Minkkinen, Seppo Lindholm ja Kalevi Olin. Sisäisiksi tilintarkastajiksi valittiin Veikko Koski, Teemu Mattila, Juha Koskinen ja Pasi Mäkelä. Asukkaidenottolautakuntaan valittiin Tiina Juujärvi, Antero Lehmuskenttä, Hanna Bergman, Asko Soukka ja Markku Hunnakko. Lehmuskenttä valittiin lautakunnan puheenjohtajaksi. JYYn julkaisusarjan toimitusneuvostoon valittiin Riitta Koikkalainen, Salla Kujala, Jussi Laitinen, Heli Mäkeläinen, Tuomas Viskari, Antti Niskanen, Hanna Seinälä, Jenni Latvala ja Pekka Komu. Jyväskylän Ylioppilaslehden johtokuntaan valittiin Tuomo Puumala, Taneli Heiskanen, Tuomas Reivinen, Kimmo Mäkilä ja Joonas Pennanen. Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvostoon valittiin Tiina Juujärvi, Ilkka Malinen, Eero Tikka, Asko Soukka ja Jani Seppänen. Poikkitieteilijöiden Emmi Nousiaiselle myönnettiin ero edustajiston jäsenyydestä. Varsinaiseksi jäseneksi nousi näin Jukka Parkkola ja varajäseneksi Sami Kähkönen. JUHA MÄKINEN Oikeusasiamies kritisoi YTHS:n hammashuollon vuosikurssirajoituksia EDUSKUNNAN oikeusasiamies otti 23. marraskuuta kantaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hammashuollon ensisijaisuusjärjestelyihin. Oikeusasiamies toteaa päätöksessään, että vaikka palveluiden järjestämistä koskevat ohjeet ovat lähtökohtaisesti perusteltuja ja tarpeellisia, ei niiden perusteella voi rajoittaa tai sulkea pois oikeutta lainsäädännössä turvattuihin oikeuksiin. YTHS:n hammashuollon ensisijaisuusjärjestelyt otettiin käyttöön syksyllä 2003. Niiden mukaan järjestelmällistä hammashuoltoa annetaan perustutkintoa suorittaville ainoastaan kuudenteen opiskeluvuoteen asti. Vanhemmille opiskelijoille annetaan vain akuuttihoitoa. YTHS katsoo järjestelyn tehostaneen hammashuoltoa ja purkaneen jonoja. YTHS ryhtyy oikeusasiamiehen päätöksen pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin ja antaa niistä selvityksen 30.4.2005 mennessä. YTHS:n toimitusjohtaja Eija Orpana ei halua tässä vaiheessa arvioida tarkemmin, miten oikeusasiamiehen päätös vaikuttaa hammashuollon järjestämiseen. Hän sanoo kuitenkin, että jos ensisijaisuusjärjestelmästä pidetään kiinni, jouduttaneen sen rajausta muuttamaan.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2004 | Syntiä ja sielunhoitoa Oppilaitospastori kaipaa kirkolta rohkeaa roolia yhteiskunnan omatuntona TEKSTI: TUOMAS VISKARI KUVA: HANS-PETER VVECKMAN "TÄHÄN PAIKKAAN minulla on hyvä ja puhutteleva suhde", sanoo Heikki Korhonen, Jyväskylän kaupunkiseurakunnan oppilaitostyön pastori, astuessaan sisään yliopiston pajakappeliin. Kappeli on rakennettu Seminaarinmäellä vanhaan sepän pajaan Seminariumin ja Ryhtilän viereen. Opettajankoulutusseminaarin aikoina se erotti miesja naisosastojen alueet loisistaan. Vuonna 1995 paja kunnostettiin eri uskontojen yhteiseksi hiljentymispaikaksi. Ulkoa katsottuna hyvin vaatimaton paja osoittautuu hämäräksi ja hiljentäväksi paikaksi. Perusajatuksen mukaisesti sinne ei ole sijoitettu minkään uskonnon symboleita. Massiiviset harmaat kiviseinät suojaavat ulkopuoliselta hälyltä ja korostavat tilan arvokkuutta. Se kutsuu ottamaan etäisyyttä ympärillä torstaiaamuna häärivään yliopistoon. Korhonen sytyttää kynttilät tuomaan tunnelmaa kappeliin. Tarkoituksena on keskustella oppilaitospapin työstä ja maailmankuvasta sekä hiljentyä hetkeksi "perimmäisien kysymysten" äärelle. Tällaiset keskustelut ovatkin papin arkityötä yliopistolla, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa. Kirkollisten toimitusten ohella Heikki Korhonen hoilaa sielunhoitoichtäviä, tarjoaa keskusteluapua opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä järjestää oppilaitoksilla tapahtumia Vaikka hän on evankelis-luierilaisen kirkon pappi, käy hänen luonaan ihmisiä uskonnollisesta taustasta riippumalta. Erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten kohtaaminen on mielenkiintoinen ja luova osa Korhosen työtä, mutta myös papin velvollisuus. "Lähimmäisyyden ajatus on juuri siinä, että henkilö, joka tarvitsee keskusteluapua, neuvoa tai rohkaisua, kohdataan sellaisenaan vakaumuksesta riippumatta." KIRKON JA MUUN yhteiskunnan suhde puhuttaa jälleen ihmisiä. Oppilaitospastorin mielestä kirkon yhteiskunnallisena tehtävänä on olla niiden ihmisten ääni, jotka ovat jääneet sivuun tai joiden oikeuksia ja elämänarvoja ei kuunnella. Tämä liittyy hänen mukaansa kirkon perustehtävään, rakkauden sanoman julistamiseen, jonka takana kirkon työntekijöiden olisi uskottavasti seistävä. Kirkon roolia hahmottaessaan Korhonen lukeutuu Etelä-Amerikasta lähtöisin olevaan vapautuksen teologian ajatukseen. Sen mukaan Raamatusta Heikki Korhosen mukaan ahneus on kuolemansynneistä ajallemme tyypillisin. voidaan löytää perusteluja sille, että kirkon tehtävänä on toimia sellaisia järjestelmiä vastaan, jotka estävät ihmisarvoisen elämän. Kirkon on toimittava rohkeasti ja itsenäisesti yhteiskunnan omatuntona. Hän kaipaa myös enemmän sellaista profcetallisuutta ja kirkon omaa ääniä, joka arvioisi tehtyjen päätösten vaikutuksia ja uskaltaisi kritisoida poliittisia linjauksia. Korhosen mukaan kirkko on ollut vahvimmillaan siellä, missä se on ollut myötäilemättä oppositiossa. KATOLISEN TEOLOGIAN perinteeseen kuuluu ajatus seitsemästä kuolemansynnistä. Näistä erityisen tyypillisenä ajallemme, sekä samalla erityisesti varottavana, Korhonen pitää ahneutta, joka näkyy ihmisten tavoitteissa, arvoissa ja päätöksissä itsekkyytenä. Keskustelu kääntyy synnin ja inhimillisyyden suhteeseen. Ihminen ei Pajassa voi käydä hiljentymässä kesken kiireistä päivää. Korhosen mielestä voi ainoastaan nähdä hyvää ja puhdasta. Vääryyden tunnistamisella on oltava sijansa. Väärästä pahastuminen kuuluu taas hyvän ja pahan erottamisen hyveeseen. "Hyvän ja pahan eron kadottaminen johtaa omatunnon heikkenemiseen, vieraantumiseen itsestä, toisista ja lopulta Jumalasta. Siinä on se synti ja synnillisyys", Korhonen sanoo. Oppilaitospastori onkin kääntänyt vapautuksen teologian ajatuksen läsnäolon teologiaksi: kirkon ja ihmisten kohtaamiseksi arjessa ja jokapäiväisissä kysymyksissä. Tämän Korhonen tiivistää sanomalla, että kristittynä oleminen on lopulta inhimillisenä ihmisenä elämistä. Ei sen enempää eikä vähempää. Tunnin jutustelun jälkeen kynttilät ovat sammuneet. Korhosen mielestä tärkeiden asioiden äärellä oleminen ja niiden käsittely on hiljentymisen lähtökohta. "Se, että hetkeksi suljetaan kanavat ulkopuolelle ja keskitytään keskusteluun ja puhekumppaniin, antaa mahdollisuuden rehellisyydelle, joka on hiljentymistä ja hiljaisuutta", sanoo Korhonen ja tuntuu sanoissaan paitsi vakuuttuneelta, myös vakuuttavalta. Paja on Seminaarinmäellä auki päivittäin hiljentymistä varten. Pastori Heikki Korhoseen voi ottao yhteyttä: puh. 636 766 tai 050-521 5418, sähköposti: heikki.korhonen@evl.fi. PÄRSTÄKERROIN ASIAA ULKONÄÖSTÄ Heikki Korhonen Oppilaitospastori l.Mikä on suhde hiuksiisi ja miten tuo suhde on muuttunut vuosien varrella? "Nuorena minulla oli pitkät ja tuuheat hiukset, jotka jossain vaiheessa muotoiltiin rasvalla silloisen muodin mukaan kelpo Elvis-kampaukseksi. Pitkänä pidin sitä aina 90-luvun taitteeseen, kunnes tämä kaljuuntuminen alkoi. Olen hyvin sinut hiuksieni kanssa, ja onhan uima miesten tukkamuoukin nykyään enemmän lyhyttä." 2. Näkemyksesi pään alueen koristamisesta? "En käytä koruja, mutta miksipä ne eivät sopisi miehcllekin. Silmälaseja pidän vain näkemisen, en ulkonäön vuoksi." 3. Muun ehostautumisen tärkeys? "Minusta on tärkeää pilää itsensä siistinä. Varsinkin kun työn puolesta esiintyy ja tapaa paljon ihmisiä, on hyvä muistaa esimerkiksi asiallinen pukeutuminen. Tärkeintä on se, että tuntee olonsa mukavaksi sellaisena kuin on." 4. Oletko päässyt pärsläkertoimellasi eteenpäin elämässä? "Enpä usko sen auttaneen. Ei ainakaan kukaan ole tullut kertomaan, että näin olisi. Itse en pidä pärstäkertoimella vaikuttamista juurikaan tärkeänä." 5. Mikä on pärstäkertoimen ja pääkertoimcn oikea suhde? "Jonkinlainen tasapaino oman itsensä, ajattelun ja sen pärstäkertoimen välillä on hyvä olla. Kasvot, ilmeet ja eleet ovat kuitenkin tärkeä osa ensivaikutelmaa. Tasapaino on tärkeää, koska jos yrittää olla muuta kuin on, näkyy se kasvoista heti." TEKSTI: TUOMAS VISKARI KUVAT: HANS-PETER WECKMAN • i , . ksacunm -Ävz ntöHy&l muisto ;v!oi?;>| i£|SUU2i&[
• • • • Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2004 Poikkeavasta
POIKKEUKSELLISEKSI Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/20041 TEKSTI: TONI PELTONEN KUVAT: HANS-PETER VVECKMAN Miten helsinkiläisestä ruotsinopettajasta tuli Jyväskylän yliopiston etnologian professori, joka tutkii miesten alusvaatteita ja leivoksia? V ILLA RANAN etnologian laitos huokuu kulttuuriperintöä jo pelkkänä rakennuksena. Lyhyen odotuksen jälkeen äärettömän kohtelias herrasmies saapuu työhuoneensa ovelle vieraita vastaan, tervehtii ja tarjoaa henkareiia takeille. Bo Lönnqvistin viimeinen kuukausi etnologian professorin virassa on alkanut. Eläke alkaa tammikuussa. Heti aluksi Lönnqvist, suomenruotsalaisen lempinimikulttuurin mukaisesti Bosse, harmittelee työhuoneensa tyhjyyttä. Paljon on jo pakattu muuttoa varten ja esteettinen kokonaisuus on kärsinyt. Eienkin kun valokuvaakin otetaan. Vielä sentään professorin matkassa uskollisesti kulkeva täytetty pöllö katselee lasittuneesti kaapin päältä. Kymmenen vuoden rupeama Jyväskylässä loppuu pian myös pöllöltä. Huoneen seuraava haltija on jo selvillä. "Olen aika rauhallinen ja tyytyväinen. On hyvä mieli lähteä", professori kuvailee tunnelmiaan. Eläkeikä ei tarkoita minkään aikakauden suurta päätöstä. Monet pitkät tutkimusprojektit jatkuvat. Eläkkeellä on vain enemmän aikaa kirjoittamiselle, maalaamiselle ja vaimolle. "En nae elämää vaiheinaVaan jatkuvana prosessina, jossa pitää yrittää kypsyä ihmisenä", Lönnqvist sanoo hetken mietinnän jälkeen, mutta jatkaa hykerrellen, "nyt olen kypsä putoamaan Jyväskylän omenapuusta, mutta vielä en ole valmis matojen syötäväksi." JÄÄHYVÄISLUENTO on jo valmiiksi kirjoitettuna. "Saapuminen ja lähteminen kulttuurin avaimina" odottaa vain puhumista. Itsestäänselvää haikeutta on lapettu jo kolme vuotta, kun Lönnqvist teki eläkepäätöksensä. Silti lähtemistä ei voi koskaan valmistella loppuun asti, ilman oikeaa lähtemisiä ja luentosalin oven sulkemisia. "Varmasti jäähyväisluennon jälkeen mietin, mikä roolini täällä on ollut. En ole ollut orjana, en torpparina enkä johtajana. Ehkä olen ollui löytöretkeilijänä", Lönnqvist tiivistää. Löytöretkeilijän rooli on luonnollinen valinta kansankulttuurin kenttätyön vaalijalta. Samalla asenteella etnologian professori saapui kymmenen vuotta sitten pääkaupunkiseudulta Keski-Suomeen. "Hyppäsin tuntemattomaan. Ajattelin, että tulen vieraan heimon keskuuteen, jossa aina pitää olla kenttätöissä", professori letkauttaa. Suomenruotsalaisen itsevarmalla luonteella konfliktin kipinöitä olisi varmasti ollut helppo löytää, kun tempperamenttia ja suoria sanojakin on varastossa. Uusi professori otettiin kuitenkin hyvin vastaan sekä yliopistossa että kaupungissa. "Hiljaista ja nöyrää kansaa täällä ollaan. Hyvin viattomia." BO LÖNNQVIST syntyi 64 vuolta sitten Espoossa ruotsinkieliseen virkamieskotiin. Koti ei ollut akateeminen, mutia siellä arvostettiin sodanjälkeiseen tapaan koulutusta. Pieniä poikaa kiinnostivat piirtäminen ja kielet. "Pursin ja maalasin koulun läpi. Tein vain sila, mikä kiinnosti." Vuonna 1960 Brändön yhteiskoulusta ylioppilaaksi kirjoittanut Lönnqvist oli omien sanojensa mukaan koulussa protestoiva, poikkeava ja oulo. Hän hakeutui usein luontoon ja yksinäisyyteen. "Potkiaisissa sainkin epiteettejä: hapan, kaikkitietävä ja se, joka ei todennäköisimmin osallistu potkiaisiin", professori nyt nauraa. Vaikka Brändö oli 50-luvun näkökulmasta vapaamielinen koulu ja vielä yhteiskoulukin, se tuntui toisinaan vankilalta. Lönnqvist odotti opintojen alkua yliopistossa, jotta voisi järjestää itse oman elämänsä. Lönnqvistin mummo oli synnyttänyt alkuinnostuksen kansankulttuuriin kertomalla paljon tarinoita elämästään talonpojan tyttönä. Lönnqvist valitsi kuitenkin ensin ruotsin kielen ja kouluttautui Helsingin yliopistossa opettajaksi. Opinnot sujuivat hyvin. Jo ennen kandidaatin tutkintoa avautui assistentin paikka laitokselta. Yliopiston vilkas osakuntatoiminta sai kuitenkin kulttuuritieteellisen kiinnostuksen syvenemään. Kymenlaakson osakunnan retkellä Lönnqvist törmäsi kansallismaisemaan, jonka katoavaa perinnettä täytyi puolustaa ja pelastaa. Kansallispuvuista alkanut kulttuuritutkimus jatkui väitöskirjan jälkeen seu"Kun yliopiston tuote on elävä ihminen, yritysmalli voi olla vaarallinen. Ei se ole kuin vodkapullotehtaassa, että vettä vaan lisää, niin tulee lisää pulloja. Ja siinäkin alkoholiprosentti aina laskee." raavat 18 vuotta, ja vuodet 1973-90 kuluivat Suomen akatemian tutkijana. Pitkän tutkimusuran jälkeen Lönnqvist oli varma, että lukion opettajuus on kuitenkin se oikea juttu. Eipä ollut. Ensin kutsui Norja ja projektitutkimus ja lopulta Jyväskylän yliopisto. Etnologian professuuri alkoi vuonna 1995. YLIOPISTON JUHLASALIN penkeille on ripoteltu satunnaisia kuulijoita. Juhlavuoden Studia Generalia -luentosarjan yksi osa on alkamassa. Vararehtorin esittely puhuu luennoitsijasta "vanhempana valtiomiehenä". Bo Lönnqvistin luento yliopiston karnevalisoitumisesta alkaa hakien. Professori ilmoittaa, että ei puhu suoraan annetusta otsikosta, vaan lähtee haarukoimaan karnevaaleja akateemisista rituaaleista. "Ja akateemistahan tämä kaikki on. Akatemia-sana tulee antiikin Platonin filosofien lehdosta nimeltään akademeia...", hän pääsee vauhtiin ja sieppaa kuulijat hiljalleen mukaansa. Opettajan opinnoista on Bo Lönnqvistin mukaan ollut "tavattoman suurta hyötyä" professorin työssä. Hän muistuttaakin, että opettajan opinnot olivat humanistisen alan professoreilla aikaisemmin paljon nykyistä yleisempiä. Värikkäistä opetustuokioistaan tunnettu Lönnqvist painottaa, että luennoitsijan pitää laittaa koko persoonansa täysillä peliin eikä teeskennellä jotain muuta. "Vaimonikin sanoo, että tykkään exhibitoida itseäni." Juhlasalin yleisö alkaa kuitenkin nuopahdella illan suussa. Keskivertoa mielenkiintoisempikin puhe promootiosta ja promovoiduista puuduttaa. Näinkö ennakkotiedot pettivät ja Lönnqvist sortuu yliopisto-opettajien sudenkuoppaan? Unohtaa mielenkiinnon herättelyn ja korvaa sen tasaisen syvällä substanssilla, vaikka haastattelussa puhui muuta: "Luennoitsijalla on eräänlainen näyttelijän rooli, ettei porukka nukahda. Luento pitää tehdä mielenkiintoiseksi. Siksi en ole peruskursseillakaan samoja kalvoja levitellyt, vaan olen koko ajan muuttanut sisältöjä." opistoja mies ovat muuttuneet. Suuri mullistus on ollut opiskelijoiden määrän raju kasvu. Valikoitujen ylioppilaiden itsenäistymislaitoksesta on tullut massojen kouluttaja. "Tärkeintä on pitää mielessä, kuka vastaa oppimisen prosessista, ettei se yllättäen livahda pois niin professoreiden kuin opiskelijoidenkin käsistä. Kun kynttilä sammuu toiselta, pitää varmistaa, että toisella välkkyy" Yliopistojen suureneva opiskelijamäärä on merkinnyt myös kontrollin ja suunnittelun lisääntymistä. "Tuntuu, että ihmisten aika kuluu yhä enemmän siihen, että he selittävät, mitä he aikovat tehdä, sen sijaan että tekisivät." Nykymallin mukaisen yliopiston suurimpana ongelmana Lönnqvist pitää sitä, että yliopistosta yritetään tehdä eräänlaista valtion yritystä, samalla kun valtio muuten myy yrityksiään. "Yritysmallia luodaan ilman, että yliopiston toiminta, rakenne tai historia olisi tehty yritysmäiseksi. Yliopistojen tulosohjaus on jäänyt puolitiehen. Unohdetaan, että puhutaan ihmisistä eikä tavaroista. Ei nuoresta ihmisestä voi koskaan tietää, mitä hänestä tulee, valmistuuko vai ei, kun hän ensimmäisen kerran astuu ovesta sisään." "Kun yliopiston tuote on elävä ihminen, yritysmalli voi olla vaarallinen. Ei se ole kuin vodkapullotehtaassa, että vettä vaan lisää, niin tulee lisää pulloja", "Koskaan ei voi luutua, ei tieteessä eikä taiteessa. Ei saa rauhoittua, pitää etsiä aina uusia ratkaisuja." Sanat kaikuvat Cl:n seinissä ja tieto puuroutuu matkalla aivoihin. Sitten performanssi alkaa ja Lönnqvist laittaa tottuneesti uuden vaihteen silmään. Hetkessä liukumalla hän luennoi, uskomatonta kyllä. Kauppakadun Approsta. Kertoo pokkana, kuinka monta oluttuoppia pitää juoda mihinkin oppiarvoon. Vetää vaakaviivoja yliopiston perinteisiin rituaaleihin ja miten opiskelutapahtuma niitä karnevalisoi historian merkkejä toisintaen. Sali valpastuu ja viimeinenkin nuokkuja herää. Kuten Lönnqvist oli suunnitellut. YLI 40 VUOTTA yliopistoyhteisössä on hionut professorin perspektiiviä. YliLönnqvist toteaa ja jatkaa, "ja siinäkin alkoholiprosentti aina laskee." Humanismin kuolemaa ei professori kuitenkaan vieläkään halua julistaa, vaikka tunnustaakin karrikoiden tosiasiat. "Eihän humanismi pärjää tässä maailmassa. Yritysjohtajille humanismi on se kiva ala, jossa tutkitaan keijukaisia ja taikuutta. Silti olen valmis taistelemaan humanismin puolesta kuolemaan saakka." JUHLASALIN LUENTO kerää päitä yhteen. Puheen ydinteema juhlan transsitilasta toistuu ja varmistaa, että kuulijoille jää muistijälkiä. Tuolit palautuvat ylös valmiusasentoonsa hymyilevien ihmisten noustessa paikoiltaan. Professori jää vielä vaihtamaan ruotsinkielisiä sanoja yhden kuulijansa kanssa. Lönnqvist pitää tärkeimpänä oppinaan yliopiston penkillä kyseenalaistamista, joka on samalla tarkoittanut omana itsenä olemista. Voimakas persoona on tottunut ihmisten puheisiin. Hän ei ylläty kuullessaan, miten ihmiset reagoivat saadessaan tietää, kenestä Jylkkäri tekee juttua: "Joo, se on se mies, joka tutkii huikeita asioita. Miesten alusvaatteita ja leivoksia." Totta, niistäkin Lönnqvist on tiedettä tehnyt. Mutta myös monesta muusia ihmisen arkeen ja juhlaan liittyvästä tylsemmäsiä asiasta. Tutkimusteoreeitisia oppikirjojakin on syntynyt. "Aloitin vaatteiden tutkimuksesta, jota jo pidettiin ihmeellisenä miestutkijan kiinnostuksen kohteena. Jatkoin kartanoihin, suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja leivoksiin. En voi muiden mielipiteitä miettiä, vaan sitä, mikä itseä kiinnostaa." "Ja aina olen palannut samoihin aiheisiin. Ihmisen pukeutuminen kiehtoo edelleen päivittäin", toteaa tämä itsekin huolitellun oman tyylinsä taitajana tunnettu professori. Pitkä "vanhemman valtiomiehen" ura tutkijana ja professorina on toteutunut juuri niin monipuolisena kuin nykyisin esikuvana pidetään. Valtion tiedonjulkistamispalkintokin on tullut kolme kenaa. Vielä 1970-luvulla Lönnqvistiä neuvottiin keskittymään tutkimuksis"Eihän humanismi pärjää tässä maailmassa. Yritysjohtajille humanismi on se kiva ala, jossa tutkitaan keijukaisia ja taikuutta. Silti olen valmis taistelemaan humanismin puolesta kuolemaan saakka." saan, koska liian monesta asiasta kiinnostuneena hänestä ei koskaan tulisi professoria. "En ole koskaan suunnitellut elämässäni tai urallani mitään, uskon kohtaloon. En ole koskaan valintojani katunut. Ainoastaan olisin voinut olla vähän nöyrempi, suusta on tullut vuosien varrella kaikenlaista. Olisin voinut olla vähän enemmän hiljaa." Nahkasaappaisiin ja Sound Of Music -musikaalin puvustukselta näyttävään bleiseriin pukeutunut Bo Lönnqvist poistuu yliopiston valoista iltaan. Sherlock Holmes -lakki ja -takki viipottaen. Professori Bo Lönnqvistin jöähyvöisluento Lucian päivänä 13.12.2004 klo 13 yliopiston päärakennuksen juhlasalissa. f
EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2004 L O U A S I 1 1 1 6 Myös vegaanivaihloelilo jolta päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2.35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4.70 c JATKO-OPISKELIJA 3,95 e Ilokiven ruokalistat myös netissä: httpyAvwwjyy.fi/ruokalista.php Tl 7.12. Kasvispapupata Juustoinen kirjolohikastike Pippuripihvi KE 8.12. Kasvissosekeitto Perämiehen silakkaherkku Aurajuusto-hedclmäporsaspata TO 9.12. Jouluateria Yrttipihvii Mantclisei PE 10.12. Kasviskaalilaatikko Kaalilaatikko Kirjolohimurckepihvit Makkaraherkku MA 13.12. Aurajuustokiusaus Keitetyt nakit, perunasose Jauhelihakastike Tl 14.12. Kesäkurpitsakeitto Merellinen lasagne Broilerleikc KE 15.12. Purjoperunavuoka Kalamurckcpihvii Curryporsaspata Uokivi on suljettuna 23.12.2004-9.1.2005. Toivotamme asiakkaillemme hyvää joulua ja onnea vuodelle 2005! o y e g o i o ilokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA TO 16.12. Kasvishemekeitto, pannan Hernekeitto, pannan Broilerpyörykät PE 17.12. Kasvispyörykät Tonnikalakastike, spaghetti Kinkkupizza MA 20.12. Kasvispyttäri Paistettu kalalcike. purjokastike Mausteinen broilerpata TI 21.12. Pinaattikeitto Uunimakkara Kiinalainen porsaspala KE 22.12. Linssipihvit Tomaattincn uunikala Riistapyörykät JOULUA ODOTELLESSA... Hentilä: Harppi-Saksan haarukassa. DDR:n Katajala-Peltomaa & Toivo: Paholainen, poliittinen vaikutus Suomessa (SKS) noituus ja magia kristinuskon kääntöOsta, lue ja hämmästy kuinka naapurisi saupuoli (SKS) nassa vieraillut tuttava olikin kotiderkku, tai Eräs raatilainenkin oli noita, kunnes hänen yhsitten ei. Tulta ja journalismia! teenkasvaneet kulmakarvansa syttyivät tuleen. 30,00 e Sattumaako? 25,00 e Mäkelä-Alitalo: Vanhat käsialat avain Ruotsin ajan asiakirjoihin (SKS) Englund: Hiljaisuuden historia (WSOY) Käy käsiksi arkistoihin ja menneisyyteen enLuovu hetkeksi tulenpalavasta kiireestä ja astu nen kuin ne palavat. Aika kultainen ei koskaan hiljaisuuteen, niin voit kenties kuulla menneen enää palaa... äänen. 29,00 e 31,00 e Opiskelijan Kami ) U S Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa Ifffiflsi \ kirjamyynti@kampusdata.fi 1 ^—» Lämmintä Joulumieltä Kaikille! Hyödynnä hyvät tuotetarjoukset muistathan kanta-asiakaskorttiedun tai opikelijakortilla -10% työstä KOKTEPOHJAN PARTURI Gl Irma Isännäntie 1. 40740 Jyväskylä, p u h . ( 1 4 ) 2 5 2 415 Emmi ja Katja hallitsevat myös hiustenpidermykset ja rastat Palvelemme ma-pe 9.00-18.00, talviaikaan la 9.00-sopimuksen mukaan G O I . D W E I . L l Katja Taidon alkeiskurssi Jyväskylässä 11.1.2004 alkaen Ilmoittautuminen & tiedustelut: 040 743 5380/0500 562 946 Yliopiston opiskelijoilla kurssimaksu 30€. LISÄTIETOJA: WWW.JIGOTAI.FI/TAIDO .SI olluviioivioRotai .
Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2004 QJ Ruumiin kuvaaja Finlandia-hymni ei vieläkään soinut Pirjo Hassiselle TEKSTI JA KUVA: JUHA MÄKINEN "PETTYMYS on inhottava, tyhjä olotila." Näin toteaa Pirjo Hassinen puoli tuntia sen jälkeen, kun hän on kuullut, ettei saa kirjallisuuden Finlandia-palkintoa. Vieläkään. Hassinen ehti olla Finlandia-ehdokkaana jo kahdesti aiemmin, vuosina 1996 ja 2002. Kaiken huipuksi vuonna 2000 silloisesta voittajasta päättänyt Auli Viikari vihjasi puheessaan, että jos Hassisen Mansikoita marraskuussa olisi vain ollut ehdolla, olisi palkinto voinut olla Hassisen. Ei siis ihme, jos palkinto alkoi jo tuntua oikeutetulta. Kun Finlandia ensimmäisen kerran jäi saamatta, sanoi Hassinen olevansa pikemminkin huojentunut kuin peuynyt. Kolmannella kerralla asiaan ei ole enää yhtä helppo suhtautua keveästi. "Ensimmäisellä kerralla jo ehdokkuus oli suurinta mahdollista juhlaa. Toisella kerralla se oli edelleen suurta juhlaa, mutta yhä enemmän korostui toive palkinnon saamisesta. Nyt se toive oli jo aika raivokas." Hassinen ei kuitenkaan yhdy viime vuoden voittajan Pirkko Saision mielipiteeseen siitä, että kirjallisuuden kilpailuttaminen olisi pahasia. "Piina on vain henkilökohtaista. Positiivisia on se julkisuus, mitä kotimainen kirjallisuus saa osakseen. Tällaiset palkinnot luovat kirjallisuuden suuren yleisön huomion kohteeksi." Finlandia-palkinto on 26 000 euron suuruinen. Lisäksi se tietää ainakin hetkittäistä huikeaa piikkiä kirjamyyntiin. Saamatta ei siis jäänyt pelkkä maineja kunnia, vaan kelpo summa rahaa. Hassinen puntaroi, ettei hänellä kuitenkaan ole oikeutta turhautuneisuuteen. Jo ehdokkaaksi nouseminen on arvostuksen merkki. Eikä Hassiselta arvostusta puutu. Vielä samana päivänä, jolloin tieto Finlandiatiomuudesta tulee, julkistetaan sekä Runeberg-palkinnon että Savonia-palkinnon ehdokkaat. Pirjo Hassisen Kuninkaanpuisto on molempien joukossa. HASSISEN KIRJOJEN henkilöhahmoja ei käy kateeksi. Ongelmallisia ihmissuhteita, onnetonta rakkautta, itsemurhia. Kuninkaanpuistokin on melkoinen kärsimysnäytelmä, jossa onni on kovin katoavaista. Synkkien tarinoiden laatija elää itse ilmeisen onnellista elämää pitkäaikaisen aviomiehensä ja 12-vuotiaan tyttärensä kanssa. Hassinen kuitenkin muistuttaa, etteivät hyvät olosuhteet tarkoita, etteikö elämään mahtuisi huonoja hetkiä. "Eivät henkilöhistorian faktai paljasta ihmisestä mitään. Minullakin on jatkuvasti epätoivon hetkiä, eksistentiaalista ahdistusta ikääntymisestä ja kuolemasta." Hassinen sanoo, että hän laittaa tekstiinsä "aika paljon" itseään "Mutta mitä, sitä en ikinä paljasta." Hassinen ei ajattele, että kirjailijan olisi itse koettava täsmälleen se, mistä kirjoittaa. Samat tunteet on kuitenkin jollain tasolla tunnettava. "Kirjailija voi hypätä syvästi henkilöjensä sisään. Voi kurkistaa vaikka diktaattorin sieluun ja ymmärtää häntä. Kirjan kontekstissa voin tehdä väitteitä, joita en normaalielämässä tekisi." "Henkilöni eiväi ole läpeensä eettisiä, mutta kaikki ovat tietoisia eettisistä vaPir/o Hassinen lähikoskeiuksessa vanhaan rakkauteensa, yliopistoon. linnoista. Henkilöni ovat julmempia kuin minä itse", kirjailija naurahtaa. TÄLLÄ HETKELLÄ Pirjo Hassinen saa nauttia valtion viisivuotisesta taiteilija-apurahasta. Aina ei kirjailijan, varsinkaan aloittelevan kirjailijan, toimeentulo ole kuitenkaan kovin helppoa. "Kirjailija saattaa olla vaikka kuinka tunnettu ja arvostettu, mutta se ei välttämättä näy hänen elintasossaan. Olemme niin pieni kansa, että 95 prosentilla kirjailijoistamme säilyy elämässään väkisinkin tietty boheemisuus." Opiskeluvuosinaan Hassinen elätti itseään kirjoittamalla romanttisia viihdekertomuksia. 1990-luvun alkupuolella hän teki samalla tyylillä kokonaisia historiallisia romaaneja salanimellä Birgitta Hurme. Viimeiseksi jäi vuonna 1996 ilmestynyt Lootuslampi. "Se tie on ehdottomasu loppuun kuljettu", Hassinen toteaa. "Ne ovat olleet pidettyjä kirjoja, mutta niissä oli niin kova työ, etten enää jaksaisi. Tein niitä, koska osasin, mutta ei niillä ole mitään paikkaa minun sydämessäni." Hassisen omalla nimellään kirjoittamat kirjat eivät koskaan ole olleet kevyttä tai helppoa luettavaa. Uransa alkuvaiheilla häntä kuitenkin kritisoitiin viihteellisyydestä. Syytökset johtuivat luultavasti rohkeasta seksin kuvaamisesta. "Rohkeus" ei kylläkään tarkoita Hassisella kovaa pornoa, vaan uskallusta käsitellä seksuaalisuuden kipeitäkin puolia. Ruumiillisuus onkin yksi Hassisen tuotannon kantavia teemoja. KuinValmistuminen e i Kuolettanut Pirjo Hassinen (s. 1957) on kotoisin Kuopiosta ja asunut Jyväskylässä vuodesta 1977 lähtien. Hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa valtio-oppia ja filosofiaa, muita maisteria hänestä ei koskaan tullut. "Yliopisto ei ollut pelkästään opinahjo; se oli kuin rakkaus, eikä sen ajateltu päättyvän. Opiskellessa en koskaan ajatellut, että minun pitäisi oikeasti valmistua. Korkeintaan ajateltiin, että jos joskus valmistuu, niin varmaan jää tekemään jotain yliopistoon. Jos joku valmistui, tuntui siltä, että 'hei, sehän lähti pois näistä bileistä!'." Elämänsä parhaaksi ajaksi Hassinen ei opiskeluvuosia korota mutia ihanaksi kuitenkin. "Oli nuori ja sai elää täyspäiväisesti älyllisen debatin maailmassa. Akateeminen vapaus oli käsinkosketeltavaa. Ei siihen aikaan puhuttu tulosvastuusta. Saimme rauhassa kypsyä ihmisinä." Hassinen ja hänen miehensä olivat myös poliittisesti aktiivisia. Hän nousi vuonna 1982 JYYn hallitukseen Riidankylväjät-nimisen ryhmän edustajana. Uusi keskusta-vasemmistolainen hallitus ei ollut kaikkien mieleen; kolme liikuniavaliokunnasta eronnutta henkilöä kehotti Jylkkärissä julkaistussa kirjeessään "liikunnallisin terveisin" hallitusta suksimaan vittuun. Finlandian hipomat Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1984 lähtien. 1980-luvun voittajat saivat palkinnon ensimmäisillä ehdokkuuksillaan, mutta mitä useampi Finlandia on jaettu, sitä harvemmin voittaja on ollut ensimmäistä kertaa ehdolla sen saajaksi tämänvuotinen voittaja Helena Sinervo tosin on poikkeus sääntöön. Kari Hotakainen (2002), Hannu Raittila (2001), Eeva Joenpelto (1994) ja Olli Jalonen (1990) tulivat palkituiksi ollessaan ehdolla toista kertaa. Pirkko Saisiolle (2003), Pentti Holapalle (1998), Antti Tuurille (1997) ja Hannu Mäkelälle (1995) toden sanoi vasta kolmas kerta. Bo Carpelan (1993) ja Leena Krohn (1992) pitävät jaetusti hallussaan Finlandia-piinan ennätystä: kumpikin oli ehdolla peräti neljästi ennen kuin palkinto napsahti omalle kohdalle. Jos Pirjo Hassinen vielä tulevina vuosina suostuu Finlandia-ehdokkuuteen, on hänellä mahdollisuus nousta Carpelanin ja Krohnin kanssa samaan joukkoon. Neljää hutia ei kenenkään kohdalle ole vielä sattunut, mutta Finlandian kolmesti hipomia kirjailijoita on jo yhdeksän. Pirjo Hassinen: 1996, 2002, 2004 Leena Lander: 1991,1994, 2003 Ulla-Lena Lundberg: 1987,1989, 2001 Veronica Pimenoff: 1984, 1995, 1999 Paavo Rintala: 1991,1993, 1994 Joni Skiftesvik 1984, 1990, 1997 Lars Sund: 1991,1997,2003 Jari Tervo: 1995,1999, 2004 Kjell VVestö: 1990, 2000, 2002 Finlondio-polkilut jo ehdokkoot vuodesta 1984 lähtien: www.skyry.net/sky/(inlondia_k.htm kaanpuistossa se on esillä vielä painottuneemmin, koska yksi päähenkilöistä on neliraajahalvaantunut. "Lukijan ja kirjailijan välinen suhde on paljon enemmän kuin ystävien välinen suhde. Siinä mikään ei saa olla kiellettyä. Mikään ovi ei sulkeudu, ei makuuhuoneen eikä kylpyhuoneen." Hassinen on myös keikutellut sukupuolirooleja, alkaen esikoisromaanistaan Joel, jossa seksuaalisen katseen kohteena on mies. Naiskirjailijaksi Hassinen ei silti halua tulla luokitelluksi eikä varsinkaan, jos mieskirjailijoista puhutaan pelkkinä kirjailijoina. "Havainnoi ovat universaaleja. Mitä kokeneempi kirjailija on, sitä paremmin hän osaa mennä toisen sukupuolen nahkoihin." Hassinen kaihtaa luokitteluja ylipäätään. Hän uskoo taiteen individualistiseen luonteeseen. "Minusta jokaisen kirjailijan pitäisi pyrkiä erottumaan kaikista muista. En ymmärrä, miten kukaan haluaisi seistä samassa joukossa muiden kanssa. Sehän olisi kamalaa." Kuninkoonpuiston arvio sivulla 12.
f Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2004 Kolmen ihmisen valinnat I Pirjo Hassinen: Kuninkaanpuisio Olova 2004 Pirjo Hassisen Finlandia-ehdokasromaani rakentuu kaareksi tapahtumille, jotka saavat alkunsa 1920-luvulla ja päättyvät 2000-luvulla. Keskushenkilöltä on kolme, neliraajahalvaantunul 40vuotias liikemies Ari Kokki, kolmekymppinen yksinelävä opettajatar Verna ja 1920-luvulla elänyt naimaton opettajatar Saara Siren. Heidän näkökulmansa vuorottelevat. Saara Siren rakasti vieraan lasta mutta joutui valitsemaan lapsenrakkauden ja romanttis-sukupuolisen rakkauden välillä. Tätä kohtaloa, äidinrakkautta eibiologiseen lapseen Vema huomaa jalkavansa. Ari toimii sattumalta ja tietämättään lapahtumavyöryn takapiruna, kun hän mustasukkaisena aviomiehenä alkaa manipuloida ympäristöään. Hassinen pohtii, minne tuska menee, katoaako kärsimys maailman muistista. Kuninkaanpuisio paljastaa, kuinka samanlaisia ihmiset ovat vuosituhannen alussa kuin lopussakin. Teos jatkaa jo Hassisen edellisessä teoksessaan Jouluvaimossa (2002) aloittamaa äitiyden ja vallan pohdiskelua, nyt äidin itsensä näkökulmasta. Jouluvaimossa äiti hylkää lapsen. Tällä kertaa lapsi lähtee äidin luota. Uutta on myös laaja mieskertojan käyttö. Ari Kokin liikemieshahmon lapa katsoa maailmaa ei ole empaattinen vaan lähes brutaali. Hänen näkökulmasta tehdyt huomiot ovat kuitenkin osuvia vaikkakin kyynisiä. Henkilöhahmona Ari on ahnas ja ronski. Hän on teoksen ehdottomasti mielenkiintoisin. Kielellisesti Hassisen lauseet ovat tiiviitä ja hiottuja, erityisesti Arin kerrontajaksoissa. "Äkkiä muistin kuulakärkikynän kapean, yhtämittaisen liikkeen, joka oli rytmittänyt tapaamisia, kokouksia, neuvotteluja rahasta." Kuninkaanpuisio on romaani kärsimyksestä ja vallasta. Siinä rakkaus lapseen ja rakkaus vastakkaiseen sukupuoleen näyttäytyvät lopulta vastakohtaisina asioina. Naisopettajat Saara ja Vema joutuvat kahdella aikatasolla vastakkain vahaa ja rahaa käyttävien liikemiesmesenaatlien kanssa. Lukija alkaa pohtia, tuleeko lapsestakin vain investoinnin kohde, pysyvä lisäarvo, hyväntekijän jättämä velka. Kuninkaanpuisto on monitasoinen romaani, joka vaatii lukijaltaan paneutumista. Tyyliltään omaperäisenä kirjailijana Pirjo Hassinen ei miellytä kaikkia lukijoita. Eikä kyse ole sukupuolesta. MINNA PÖYHÖNEN Liukkaan VVillyn muistelmat H Bill Clinton: Elämäni. WSOY 2004 Yhdysvaltain presidentti, joka rukoilee päivittäin, uskoo korkeimman johdatukseen, käy sotia ilman YK:n mandaattia ja voitlaa vaalit saaden alle puolet äänistä? Kyseessä on tietenkin eurooppalaisten rakastama Bill Clinton. Elämäkerran valossa Clinton on luultua amerikkalaisempi. Yhdysvaltain 42. presidentti ei muistelmissaan tuo esiin juurikaan uusia paljastuksia, joita riitti hänen presidenttikaudellaan. Teoksessa käydään amerikkalaisen perusteelliseen elämäkertatyyliin läpi tekijän vaiheet lapsuuden ankarista oloista vallan huipulle. Clinton on hyvä jutunkertoja, mutta keski-ikäisen näkökulmaan muokattu opettajamainen lapsuustarina ei aina vakuuta. Parhaimmillaan nuoruusvuodet valottuvatkin päiväkirjakatkelmissa, joissa esiintyy tietään etsivä ja epävarma nuorukainen, joka vaikuttaa myöhemmän "Liukkaan VVillyn" peilikuvalta. Kirjoittajan kuvauksesta on mielenkiintoista huomata valtava ero 1960luvun ja 1990-luvun politikoinnin välillä: harkitsevan analyysin sijaan 1990-luvulla politiikka on muuttunut huipputasollakin paljolti jälkikäteiseksi reagoinniksi. Omien aloitteiden ja harkittujen ohjelmien läpiajaminen tuntuu mahdottomalta supervallankin johtajalle pelitilanteen jatkuvasti muuttuessa. Clintonin kaudesta on jäänyt monille sekava kuva, jota tämä teos ei juurikaan kirkasta. Ainakin amerikkalaisten näkökulmasta kaudellaan paremmin onnistuneet presidentit, kuten Reagan ja Eisenhower, keskittyivät vain muutamiin asioihin delegoiden vähäisemmät alaisilleen. Keskitietä etsivän ja kaikkia miellyttämään pyrkivän Clintonin yritys pitää kaikki langat käsissä oli tuomittu epäonnistumaan. Mahdottomaksi yrityksen teki oikeiston masinoima jatkuva ajojahti. Clintonin kirjan suurin heikkous on loppua kohden kasvava lueltelomaisuus. Vaikka presidentti joutuukin jatkuvasti toimimaan lukuisilla eri tahoilla, olisi toivonut elämäkerran loppuosaankin pohdiskelevampaa sävyä. Kirja antaa osuvan kuvan hallinnon paineista ja työmäärästä, mutta lukijalle päätösluetteloilla ei ole paljon anneltavaa, sillä ne voi tarkistaa muualtakin. Ongelma on myös kirjan tavaton laajuus. Kirja olisikin kenties kannattanut jakaa kahteen osaan, jolloin presidenttikaudestakin olisi saanut muokattua syvällisemmän analyysin. USA:n poliittisesta historiasta kiinnostuneita kirja palvelee toki hyvin. TOMMI KOTONEN Uskotko tietäväsi? Tieteen ia uskon suhde seminaarin aiheena TEKSTI: JUHA MÄKINEN PIIRROS: HANS-PETER VVECKMAN OVATKO TIEDE JA USKO toistensa vastakohtia? Haastava kysymys, jota puidaan perjantaina 10. joulukuuta järjestettävässä areiopagi-seminaarissa. Areiopagi oli antiikin Ateenassa Akropoliin juurella sijaitseva kallio sekä tuolla paikalla kokoontunut tuomioistuin. Raamatussa puolestaan kerrotaan, miten apostoli Paavali piti Areiopagilla puheen, jossa hän kertoi ateenalaisille edessä olevasta Jumalan tuomiosta ja vaali näitä kääntymään kristinuskoon. Yksi seminaarin järjestäjistä on mediatutkija Taisto Lehikoinen, joka toimii myös Kristillisen Medialiiton hallituksen puheenjohtajana. Lehikoisen teesi on, että tieteeseenkin on sisäänrakennettuna uskoon perustuva ulottuvuus. Tieteen ja uskon klassinen erottelu nojaa siihen, että tiede perustuu tutkimustuloksiin, jotka ovat periaatteessa kenen tahansa toisinnettavissa. Lehikoinen katsoo, että tämä määritelmä soveltuu ainoastaan luonnontieteisiin. "Ihmistieteissä tilanne on varsin toisenlainen. Esimerkiksi itse puhun varovaisesti väitöskirjani tuloksien ehdottomuudesta. Kyllä ne täyttävät tieteen kriteerit, mutta jokainen rehellinen tutkija tunnustaa omat lähtökohtansa." Lehikoisen mielestä tieteen tarjoamat maailmanselitykset ovat Suomessa hegemonisessa asemassa. "Koko kansa on jonkinlaisessa tieteeseen perustuvassa koulutuksessa, ja tieteen tulokset asetetaan uskonnon yläpuolelle. Ei luonnontiedekään voi väittää omaavansa lopullista totuutta. Siihen jää joka tapauksessa harmaa alue. Täysin naturalistinen maailmanselitys on sekin aika lähellä uskonnollista väitettä." SEMINAARISSA PAINOTTUVAT tunnustuksellisten kristittyjen puheenvuorot. Uskonnotonta oppositiota edustaa eläintieteen dosentti Jussi Viitala, joka on kutsuttu seminaarin päättävään paneelikeskusteluun. Viitala kertoo suhtautuneensa tapahtumaan aluksi aika suurin ennakkoluuloin, mutta suostui mukaan, kun järjestäjät vakuuttivat ettei keskustelusta ole tarkoitus tehdä juupas-eipäs -väittelyä. "Lähinnä kai voi todeta, että erilaisista lähtökohdista huolimatta voidaan monissa asioissa seisoa samassa rintamassa. Jos evoluutiotutkimuksen kautta ryhdytään rakentamaan moraalisääntöjä, päädytään kuitenkin aika lähelle Vuorisaarnan etiikkaa", Viitala toteaa. Taisto Lehikoinen kertoo, että seminaariin pyydettiin ci-uskonnollisia ajattelijoita aina Helsingin yliopiston rehtori likka Niiniluotoa myöten. He eivät kuitenkaan päässeet mukaan. "Keskustelu kiinnostaa ehkä lähtökohtaisesti enemmän talia puolella", sanoo Lehikoinen viitaten uskoviin. Lehikoinen korostaa, ettei tapahtuman järjestäjillä ole mitään valmista missiota. Pyrkimyksenä on tehdä keskustelunavaus. "Katsotaan, kyetäänkö esittämään jonkinlaista synteesiä tai dialogia lieteen ja uskon suhteesta. Molemmat oval loluusjärjestelmiä, molemk millä on omat periaatteensa ja lakinsa." Areiopagi-seminoari "Tiedon siis uskon" Jyväskylän yliopiston juhlasalissa (C1) perjantaina 10.12. Klo 12-18. Tarkempi ohjelma netissä: www.areiopagi.li. Kommentti: Kamppailua maailmanselityksistä KESKIAJAN JÄÄTYÄ TAAKSE on Euroopassa eletty jatkuvan maallistumisen aikakautta. Tiede on vallannut uskonnolta alaa maailmanselittäjänä. Merkittävät luonnontieteelliset läpimurrot, kuten evoluutioteoria ja suhteellisuusteoria, ovat vetäneet mattoa jumalan jalkojen alta. Uskonto ei ole kuitenkaan maailmasta, ei edes sen maallisluneimmista osista, mihinkään kadonnut. Jyväskylän areiopagi-seminaarin kaltaiset tapahtumat tuntuvat viittaavan siihen, että uskonto on jopa haastamassa tiedettä uusintaotteluun. Nyt esiin vedetään uskovia ja tieteellisesti meritoituneita tutkijoita todistamaan sen puolesta, että tiede ja usko eivät sulje toisiaan pois. Ihmistieteiden kohdalla yhteiselo on tietysti helpompaa kuin luonnontieteiden, ihmistieteiden löydökset kun eivät yleensä kyseenalaista uskontojen tarjoamia totuuksia. Uskonnon ja tieteen rajojen hämärtyminen on tänä syksynä aiheuttanut jo yhden ankaran periaatteellisen kiistan. Bioprosessitekniikan professori Matti Leisola järjesti Teknillisellä Korkeakoululla lokakuun lopulla luentosarjan "Biology Tackling Uliimatc Complexity". Puhujina oli kaksi niin sanotun älykkään suunnittelun teorian kannattajaa Yhdysvalloista. Älykäs suunnittelu on hienoviritelty versio kreationismi-opista. Sen kannattajat kiistävät Darvvinin evoluutioteorian ja katsovat, että luonnossa on nähtävissä Älykkään Suunnittelijan (käytännössä siis jonkin sortin luojajumalan) käden jälki. Kriitikoiden mukaan älykäs suunnittelu on vain tieteen kaapuun verhottua huuhaata. Opinahjonsa tieteellisestä uskottavuudesta huolestuneet teekkarit keräsivät jopa nimilistaa vastustaakseen luentosarjaa. Jyväskylän arciopagi-seminaaria mainostetaan ainutlaatuisena vuoropuheluna tieteen ja uskon välisestä suhteesta. Tältä kannalta järjestäjien ja puhujien yksipuolinen tausta tuntuu kummalliselta. Asetelma on sama kuin jos marxilaiset järjestäisivät seminaarin tieteen ja marxismin suhteesta, ja keskustelijoina olisi yksin omaan marxilaisia tieteentekijöitä. Aito vuoropuhelu on aina arvokasta, ja uskon ja tieteen suhde erittäin antoisa aihe. Jotta keskustelu olisi rakentavaa, on jokaisen osallistujan syytä paitsi kuunnella muiden näkemyksiä, myös oltava valmis kyseenalaistamaan omat totuutensa. JUHA MÄKINEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2004 Q Liian paljon hyvää musiikkia Konemusiikin talvileiri tanssitti Roomassa TEKSTI: JUHO KAHILAINEN KUVAT: IGNAZIO NANO KAIKKI MUUSIKOT ja musiikkiharrastajat ovat samanlaisia. He haluavat saada palautetta ihmisillä, jotka tietävät, mistä on kyse. Muusikon korvaa hivelee yksi lause: "Pidän tästä." Tämän palautteen takia järjestetään myös kerran vuodessa konemuusikkoja eri puolilta maailmaa keräävä Red Bull Music Academy. Palaute kelpaa myös konkareille. James Brovvnin hovisäveltäjä David Matthevvs otti yhteyttä tapahtuman järjestäjiin itse päästäkseen paikalle. Osallistujat loka-marraskuun RBMA:han valittiin demojen ja hakemusten perusteella. Yläkäsitteenä on elektroninen musiikki, jota ruodittiin tällä kertaa Roomassa hengailun, musiikin tuottamisen sekä työpajojen ja luentojen avulla. Osallistujien mieltymykset vaihtelivat kokeellisesta jazzista rappiin. Olin mukana Suomen edustajana. Hotellihuoneen kanssani jakoivat Kustain Kazakstanista ja Dori Israelista toisin sanoen samassa veneessä kristitty, muslimi ja juutalainen. Uskonnolliset kysymykset eivät keskustelussa liiemmin vilisseet. Levyistä sen sijaan puhuimme jatkuvalla syötöllä. Keskusteluissa selvisi ainakin, että Kazakstanissa levykauppojen anti ei ole eurooppalaisella tasolla, ja etenkin vinyylien metsästäminen on työn ja tuskan takana. Niinpä Rusiamilla oli missiona haalia Roomasta mukaansa niin paljon lättyjä kuin mahdollista. Levyihin häneltä upposi reissun aikana yli 1000 euroa. Kaikille tapahtuman osanottajille oli järjestetty keikkoja Rooman klubeille. Minulla oli kunnia soittaa Akab-klubilla ennen Alexander Robotnickia, jota pidetään yhtenä elektronisen tanssimusiikin esi-isistä. Paikallinen yleisö reagoi parhaiten kappaleisiin, joita he eivät olleet aiemmin kuulleet. Lattia täyttyi soittaessani kotimaisten pienlevy-yhtiöiden julkaisuja. Suomessahan reaktio on päinvastainen. Niksejä ja ideoita vaihdettiin työpajoissa, joissa oli kussakin seitsemän henkilöä. Hakeuduin italialaisen Marco Passaranin ryhmään, sillä hänen tuotantonsa oli vaihtoehdoista lähinnä makuani. Konemuusikot ovat yksinäisiä puurVapaapäivänään RBMA:n jengi suuntasi puistoon, jossa aikaa tapettiin jalkapallon, ruokailun ja tiskijukkailun merkeissä. Rustam Ospanov soittaa cd-levyjä, sillä Kazakstanissa vinyylilevyjen haaliminen on vaikeaa. tajia, jotka ahertavat sulkeutuneina kotistudioissaan. He nousevat koloistaan vasta uusien raitojen kanssa, jolloin niitä kokeillaan keikoilla. Ryhmätyöskentely toi vaihtelua ja avasi silmiä toisenlaisille tavoille tehdä musiikkia. Kotimaalla ja sen mahdollisella eksotiikalla ei ole mitään merkitystä elektronisessa musiikissa. Hyviä raitoja tulee kaikkialta, ja ne poimitaan pienille levyyhtiöille, mikäli biisit sattuvat levymerkin tyyliin sopimaan. RBMA:n kaltainen tapahtuma tarjoaa uusia tuttavuuksia ja kontakteja, joista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Kun kaksiviikkoinen oli ohi, kaikki luennoitsijoista oppilaisiin olivat niin sanotusti musiikkiähkyssa. "Maailmassa on liian paljon hyvää musiikkia" oli varsin yleinen toteamus. Funkin m e t r o n o m i heiluu e d e l l e e n TAPAHTUMAN KOHOKOHTA oli rumpali Bernard Purdien ja dj Cut Chemistin yhteiskeikka paikallisella jazz-klubilla. Bernard Purdie on 65vuotiaana äänitetyin rumpali kautta aikojen. Hän on soittanut muun muassa Miles Davisin, Joe Cockerin, Jeff Beckin, Aretha Franklinin ja James Brownin levyillä. Cut Chcmist puolestaan on rap-yhtye Jurassic 5:n deejii ja tuottaja. Bernard "Pretty" Purdie soitti ensimmäisen kerran levyllä vuonna 1957, jolloin hän oli 18-vuotias. Vaatimaton hän ei ole missään vaiheessa ollut. Uransa alkuvaiheessa Purdie uhosi New Yorkissa muille rumpaleille, että hän tulee olemaan kaupungin paras. Vanhempi rumpali Herbie Lavelle laittoi kuitenkin jäitä nuoren nousukkaan hattuun. "Hän sanoi, että voit puhua kaupungilla olevasi paras, mutta olet vain yksi ihminen. Voit olla vain yhdessä studiossa kerrallaan, ja tässä kaupungissa on muitakin rumpaleita", Purdie muistelee. "Silloin ymmärsin, ettei tämä ole kilpailua. Teet vain oman työsi niin hyvin kuin mahdollista." Vanhojen muusikoiden ja nuoremman polven tuottajien välissä on kuilu, jota ei ainakaan kavenna ilmiö nimeltä samplaaminen. Modernissa tanssimusiikissa lainataan varsin usein rytmejä vanhoilta levyiltä. Rapissa tämä toiminta on erityisen suosittua. Luonnollisesti aihe herättää närää vanhempien tekijöiden keskuudessa. "En voinut käsittää, että nämä kaverit ottavat soittamiani rytmejä minulta kysymättä ja minulle maksamatta", Purdie vuodattaa. "Sitten ymmärsin, että he sampiaavat nimenomaan minun biittejäni. Näiden tuottajien ansiosta rytmini elävät vielä kauan minun jälkeeni. Käyttäkööt rytmejäni, kunhan ostavat alkuperäiset levyt", hän päättää. Martin karavaani saapuu Suomen Ateenaan TEKSTI: ANTTI NISKANEN KUVA: MARJA HELANDER MARTTI SERVO Napander-orkestereineen saapuu perjantaina Tanssisali Lutakkoon. Jylkkäri otti Martista niskalenkin ja puristi vastauksia. Lue mitä tapahtui! 1. Lauluissanne raivaatte suomalaisen naisen ja miehen tunteiden ja aatosten risusavotassa varmoin, mutta hellin sahan ottein. Kuinka osaattekaan niin tarkkaan arvioida oikein kunkin urakan vesakkotiheyden ja polttoainekuluman? "Vesakontorjuntaa ei ihmissuhteissa voi liikaa tähdentää. Pitkälle ehtinyttä ihmissuhdetta on raivattava säännöllisesti suhteen luoton maksimoimiseksi. Mikäli raivaus laiminlyödään, kasvaa suhMartti Servosta oli tarjolla tennisja darts-aiheisia pressikuvia. Soveltuvatko nämä urheilulajit todella suomalaisten tuntojen tulkille? de ennen pitkää tukkoon ja tuloksena on vajaatuottoinen kitukasvuinen ihmissuhde. Selkeä roskapuusta vapaa tunteiden sekametsä on ilo silmälle ja jokamiehen ensiyönoikeuden käyttäjälle! Polttoainekuluman ja vesakkotiheyden arvioimme summamutikalla. Nykäistään Husovarna käyntiin ja syöksytään sekaan!" 2. Laulussanne Maailman sinisin taivas postuloitte, että tämä taivas sijaitsee Suomessa. Kuinka voitte olla asiasta niin varma? "Tieto ei ainoastaan lisää tuskaa, se myös syventää sitä ja luo varmuuksia. Olemme nimittäin suorittaneet yksipuolisen ovensuukyselyn. Napander-orkesteri kysyi sadalta suurimmalta suomalaiselta, missä heidän mielestään sijaitsee maailman sinisin taivas. Vastausten meridiaaneja tutkittaessa voidaan kiistatta osoittaa, että sinisin taivas sijaitsee fennoskandiassa Tapio Tourulan määrittämien ilmamassojen hankauspinnalla." 3. Tulevan pitkäsoittonne nimi on Sydämen Amiraali. Mitä täsmälleen ottaen haluatte tällä postuloida? "Ensimmäinen täsmällinen otto. Haluamme kertoa muun muassa miehen ja naisen välisistä ikuisista meritaisteluista. Niistä suuruuden päivistä, jolloin viisas amiraali tietää, milloin on aika hyökkäyksen, milloin aika mieluisan antautumisen. Suotuisia tuulia toivotamme niin Jylkkärin lukijoille kuin koko Väli-Suomellekin!" Mortti Servo & Nopander Lutokosso pe 10.12. Liput: 8/7 e K-18.
Monipuolisesta asuntovalikoimastamme jokaiselle oma koti! a a o a vuokra-asunnot asumisoikeusasunnot osaomistusasunnot omistusasunnot & KESKISUOMEN Y H R A K E N N U T T A J A T Kauppakatu 26, 40100 Jyväskylä www.yh.fi, puh. 0201 774 400 JOULUKUU, S U T D , E U R O L L A B I L E E T H A N A O L U T , 4 M A A N A N T A I S T A H A N A S I I D E R I , 3 3 L A U A N T A I H I N KLO 22-23 ' llitalialaiis. a m e r i k k a l a i s i a *: lima k u j a (Uusii a la C a r t e i j o u l u k u u n a l u s t a wSmhw< ^ Y H Y L I O P P I L A I D E N T E R V E Y D E N H O I T O S Ä Ä T I Ö JYVÄSKYLÄN TERVEYDENHOITOASEMA VUODENVAIHTEEN POIKKEUKSELLISET AUKIOLOAJAT SAIRAANHOITO 23.12.04-5.1.05 24.12.04 31.12.04 HAMMASHUOLTO 23.12.04-5.1.05 24.12.04 31.12.04 MIELENTERVEYS 23.12.04-3.1.05 AVOINNA 8-14 SULJETTU AVOINNA 8-13 AVOINNA 8-14 SULJETTU AVOINNA 8-13 SULJETTU tN*. m-OLAJT D , 3 L &J£föitf J O K A T O R S T A I 7 D B U 9 D L U V U I L T A • <t.;•..,.... W W W . R A A T I K E L L A B I . C O M Ma-to 2 3 2 4 * ITO OIKEA * T u o p p i , 5 L. S i i d e r i p u l l o TjLÄ RUTH Seminaarinkatu 19 Jyväskylä Jyväskylän Ylioppilaslehti uskoo joulupukkiin. Valitse lahja, joka ilahduttaa saajaa, tukee tuottajaa ja saastaa ympäristöä. ekokauppa EKOLO Kauppakatu 13 Ekolon tiloissa 040-5822461 ^Maailmankauppa Mango Kauppakatu 5 Kauppakatu 13 www.ekolo.net Luontopuoti Kurjenkello Kauppakatu 5 yläkaupunki täynnä vaihtoehtoja O n n e l l a o n o s o i t e . Tule asumaan turvalliseen Asokotiin. Oma sijoitus on vain 15 % asunnon hinnasta, eikä jälleenmyyntiriskiä ole. Asokodeissa asuu j o yli 35 000 asukasta 34 paikkakunnalla. YHDEKSÄN YLIOPISTON VERKOSTO KT, Jyväskylän mlk, Jyskä Luhtitalo, Jyväskylän mlk, Palokka Kirrinkydöntie 12 1 h+tk+s, 43 m2 • Asumisoikeusmaksu 5.404,07 € • Käyttövastike 347,63 €/kk (sis. vesimaksun) • Vakuus 700 € • Rakennettu vuonna 1992 • Heti vapaa KT, J y v ä s k y l ä n m l k , J y s k ä Sepontie 4, 3 h+k+s, 74,5 m2 • Asumisoikeusmaksu 15.410,90 € • Käyttövastike 576,98 €/kk • Vakuus 1.150 € • Huoneistokohtaiset vesimittarit • Rakennettu vuonna 2000 • Heti vapaa PKT, J y v ä s k y l ä n m l k , V a a j a k o s k i MAASEUTUALAN MONITIETEISET MAISTERIOPINNOT Kirrinkydöntie 12 2 h+k+s, 60,5 m2 • Asumisoikeusmaksu 7.218,16 € • Käyttövastike 467,57 €/kk (sis. vesimaksun) • Vakuus 940 € • Rakennettu vuonna 1992 • Heti vapaa RT, J y v ä s k y l ä n m l k , J y s k ä V a a j a r i n n e 5 2 h+kk+s, 45 m2 • Asumisoikeusmaksu 9.746,72 € • Käyttövastike 348,21 €/kk • Vakuus 700 € • Huoneistokohtaiset vesimittarit • Rakennettu vuonna 1996 • Heti vapaa RT, Jyväskylän mlk, Jyskä • opinnot käynnistyvät syksyllä 2005 •hakuaika 1.3.-31.5.2005 seuraa kotisivujamme: Kirrinkydöntie 5 3 h+k+s, 75 m2 • Asumisoikeusmaksu 14.063,77 € • Käyttövastike 586,08 €/kk (sis. vesimaksun) • Vakuus 1.170 € • Rakennettu vuonna 1997 • Heti vapaa Pesäpolku 3 3 h+k+s, 75 m2 • Asumisoikeusmaksu 14.222,65 €, • Käyttövastike 561,20 €/kk (sis. vesimaksun) •Vakuus 1.120 € • Rakennettu vuonna 1998 • Vapautuu 4.2.2005 •••vvokotikeskus Myynti ja markkinointi: WO-kotikeskus Marika Pohjosaho Puh. 020 508 4182 • Fax 020 508 4176 marika.pohjosaho@wo.fi Vapaudenkatu 60. 40100 Jyväskylä Ma-ti, to-pe 8.30-14.00 • ke 10.00-17.00 K a t s o m y ö s n e t t i s i v u t , w w w . t u r o t i m . f i TELEMARKKINOINTIA TUNTIPALKALLA Tämä voi olla sinulle mahdollisuus uuteen, vakituiseen t y ö h ö n . Etsimme myyntineuvottelijoiksi positiivisia, ahkeria ja ennakkoluulottomia henkilöitä. Tarjoamme perustuntipalkan ja provision sekä upeat kilpailupalkinnot. TUROTIM Te I e m a rkki itointl K a u p p a k a t u 26 A 1 1 , 40100 J y v ä s k y l ä . P. (014) 8 1 9 0020 S o i t a j a s o v i h a a s t a t t e l u : C h a r g i t H e i s k a n e n p. 4 534 2186 H e l s i n k i , P o r v o o , H ä m e e n l i n n a , Tampere, L a h t i , J y v ä s k y l ä
Jyväskylän Ylioppilaslehti 16/2004 ED keskustelua OPETTAJIEN ASIATON KÄYTTÄYTYMINEN YLEISTÄ Hämmästyin perinpohjaisesti luettuani sopo-sihteeri Arto Alajoutsijärven kirjoituksen Jylkkänstä 13/04. Ensimmäisen kerran kuulen jonkun muun kuin itseni sanovan, että opiskelijan oikeusturva yliopistossa on heikko tai että opiskelijalla olisi oikeus vaatia tasapuolista ja yksilölliset tarpeet huomioon ottavaa opetusta. Mistähän nyt tuulee, kun tällaisia kirjoitellaan? Otetaan esimerkiksi nonverbaalinen viestintä. Kuinka törkeää opettajan viestintä voi olla, ja kuinka paljon yksittäistä opiskelijaa voidaan solvata nonverbaalisesti? Olen lukenut lakikirjan tarkkaan, mutta olen löytänyt vain yhdestä laista maininnan nonverbaalista viestinnästä. Se on laki seksuaalisesta häirinnästä työpaikalla, eikä se sovellu tähän. Opettajien käyttäytymistä ei näytetä säädeltävän millään lailla. Esimerkiksi opinto-ohjaajan käyttäytymisestä: Opiskelija astuu sisään huoneeseen ja sanoo tarvitsevansa opinto-ohjausta. Ohjaaja on juuri järjestämässä seisoen kirjahyllyään. Hän purskahtaa nauramaan ja yrittää tukahduttaa naurunpyrskähdyksiä kädellään, samalla kun osoittaa toisen käden etusormella opiskelijaa. Sitten hän taittuu naurun voimasta kaksin kerroin ja lyö kämmenillä reisiinsä. Sen jälkeen ohjaaja suoristautuu, jatkaa nauramista kädet kasvoillaan ja taittuu uudestaan kaksin kerroin. Sitten hän lyö kätensä yhteen ja nauraa entistä enemmän. Lopputulos on, että opiskelija poistuu, koska opinto-ohjaaja ei pysty huolehtimaan tehtävistään naurukohtauksen takia. Missä on opiskelijan oikeusturva, kun opettaja on hepulin kourissa? Toinen esimerkki on seminaarien pitäjät, jotka eivät pysty hallitsemaan psykosomaattisia oireitaan. Tällainen oire voi olla esimerkiksi hillitön käsien vapina samalla kun seminaarinpitäjä seisoo kuin seipään niellyt. Keskustelussa, tietyn henkilön puheenvuoron aikana, seminaarinpitäjä nostaa istumalihaksiaan tuolista kymmenen senttimetriä, istuu taas, nostaa, istuu, nostaa ja istuu. Tahti kiihtyy sitä mukaa, mitä kauemmin kyseinen henkilö puhuu. Menetelmän ilmeisenä tarkoituksena on vaientaa puhuja ja estää hänen osallistumisensa keskusteluun yrittämällä saada hänet ottamaan vastuu opettajan oireista. Toisaalta sahapukki-ilmiötä on muillakin kuin seminaarinpitäjillä. Nonverbaalista viestintää käytetään myös täysin tietoisesti ja tarkoituksellisesti, kun tiettyä opiskelijaa halutaan kampittaa. Tällainen menetelmä voi olla esimerkiksi kiinteä tuijotus samalla kun naureskellaan ivallisesti. Yleistä on myös irvistely tai pahaenteinen ja vihantäyteinen mulkoilu. Päätä saatetaan vetää hartioiden väliin, samalla kun kiristellään nahkaa leukaperissä. Jos opiskelijan vastaus aiheuttaa opettajassa hätkähtämisen, kulmakarvojen kohoamisen ja silmien pullistumisen, niin se tietää huonoa kyseisen opiskelijan kurssiarvostelulle. Yksi häiritsevimmistä oireista on jatkuva edestakainen heiluminen ja huitominen ikään kuin asianomainen istuisi muurahaispesässä. Ehdotin aikoinaan, että kaikille yliopiston palvelukseen otettaville annettaisiin asennekasvatusta sekä ohjausta omien oireidensa hillitsemiseen, mutta ehdotus ei ottanut tulta alleen. Näkemäni ja kokemani perusteella ihmettelen todella, kuka on keksinyt väitteen, että suomalaisten nonverbaalinen viestintä olisi aneemista ja mitäänsanomatonta. KAIJA HAMMAR Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen sähköpostina (ei liitetiedostoja!) osoitteeseenjylkkari@jyy.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti! Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. Itävallassa n a h k a o n eleganttia TEKSTI JA KUVA: OUTI BEHM LÄHES SATAVUOTIAS itävaltalainen mummo liimautuu puistonpenkillä kylkeen ja alkaa haukkua iarkkuiyitö-lookkia, koska "täällä meillä on tapana pukeutua elegantisti tai ainakin Trachtiin". Tracht? Suomeksi kansallispukuun. Siis lederhoseneihin! Mummo on oikeassa: skotit pitäkööt hameensa, Itävallassa puhuu kuvioitu nahka. Nahkahousut, sekä niiden oheistilpehöörinä viikset, tirolilaishattu ja olut, eivät ole Itävallassa pelkkä vitsi tai naamiaisasu. Nahkahousut ovat jotain aivan muuta. Ne sopivat jalkaan niin juhliin, virastotöihin kuin hikipöksyiksi sunnuntaikävelylle. Samoin pikkupoikien hiekkalaatikkoleikkeihin ja isojen poikien leikkeihin olutlaatikoiden äärellä. Nahkahousut tai ei mitään. • Frau Jennerin emännöimässä pienessä Jahn-Markl -nimisessä kansallispukuliikkeessä 18-vuotias itävaltalaispoika sovittaa keskeneräisiä nahkaunelmiaan. Pistettyään pojan ylle puetun nahkaan kymmeniä nuppineuloja Frau Jenner aloittaa ylistyspuheensa. "Nahka hengittää ja soveltuu siksi materiaalina erinomaisesti ihoa vasten. Nahkahousujen alle voi vielä pukea nahkabokserit, ja ne voi tietenkin pestä", Frau Jenner valistaa puuvillapikkupöksyihin tottunutta. Lederhoseneiden kirjailut ja yhteensopivan paidan kuosi kertoivat vielä reilu sata vuotta sitten kuka kukin on: pappi, lukkari, talonpoika vai kuppari, vaiko vain vahingossa joukkoon Oktoberfcsteiltä eksynyt baijerilainen. "Eri puolilla Itävaltaa koristeellisten kirjailujen väri vaihtelee, joten housuista voi tavallaan lukea myös kotiseudun nimen", Frau Jenner kertoo. Vanhat miehet kaljamahoineen eivät ole nahkahousujen ainoita käyttäjiä. "Naisetkin voivat nykyään pukeutua nahkahousuihin, mutta naisille on kyllä omat naiselliset kansallispukunsa", Frau Jenner sanoo kansallispukumekko päällään merkitsevästi katsoen. Nahkahousut on siis ymmärrettävä miehisenä juttuna, vakavana asiana tai omana ideologianaan. Ja sanokaa mitä sanotte, mutta nuoret miehet polvimiuaisissa nahkahousuissaan näyttävät vain ja ainoastaan hyviltä. Tai sitten Itävallan ohuempi vuoristoilma on jälleen sumentanut yhden pidemmäksi ajaksi maahan jumittuneen naisihmisen näköaistin. Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Brodeeraukset • collegepuserot • T-paidat Mustesuihku ja laservärit n.1/2 hintaan. TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 www.tarrapaita.fi valiokunnat KOPOJA SOP0VALI0KUNNÄT Opintoja tiedevaliokunnan ja sosiaalivaliokunnan yhteiset pikkujoulut pidetään 10.12. Opinkiven saunalla klo 18 alkaen. Pidetään yhdessä porukalla hauskaa ja nautitaan illan runsaista antimista. Sauna on lämpimänä pitkin iltaa ja tunnelma on sopivan rento. Tule mukaan kun ylioppilaskunnan kova ydin eli sopoja kopoihmiset kohtaavat. KV-VALIOKUNTA Syksy takana, tammikuussa uudet tuulet edessä! Jatkamme tammikuussa uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden orientaatioviikolla: tulkaa kaikki mukaan perinteiselle Pub-kierrokselle ti 11.1. sekä toivottamaan kevätlukukausi tervetulleeksi ESN Welcomc bileisiin samaisena tiistai-iltana. Tarkemmin lähempänä, seuratkaa ilmoittelua. Kevään ensimmäinen ESN-kokous ke 12.1. hallituskabinetissa. 'KEHY-VALIOKUNTA Tervetuloa kaikki syksyn viimeiseen kokoukseen pikkujoulutunnelmoiden ke 8.12. klo 19 Millalle (tarkemmat ohjeet kehy-listalla). Lupsakkaasta tapaamisesta huolimatta esityslistalla tiukkaa asiaa eli uuden puheenjohtajan, Sambia-koordinaattorin sekä kahden Intian seurantamamatkalaisen valinta. Kiitos ja kumarrus lukuvuoden ensimmäisestä pätkästä, rauhallista joulua kaikille kehy-valiokuntalaisille! järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@lists.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 1/05 ti 11.1. mennessä! Tule viettämään Jouluevankeliumijuhlaa kanssamme lauantaina 11.12. klo 19.00 Lulherin kirkolle (Kansakoulunkalu 5). mukana Petri Harju. Itsenäisyyspäivänä 6.12. ehtoollishetki Lutherin kirkolla ylioppilaiden soihtukulkueen jälkeen n. klo 19.30. Raamikset pyörivät joululoman alkuun asti. Kysele lisää toiminnasta Katriinalta kapoysa@cc.jyu.li tai katso www.sley.fi/eo/jkl. Tervetuloa myös kevään ensimmäiseen iltaan 15.1.2005. Aihe: Aabrahamin lapset, Israel ja me. puhujana Mauri Tervonen. Jyväskylän ev. lut opiskelijaldhelys Opiskelijaillal pidetään torslaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen. Sijainti kaupunginkirjastoa vastapäätä. Vapaudenkatu 26 (ovessa teksti kappeli, kerhotilat) Käy sisään! Raamattupiireistä tietoa illoissa. English Bible Study, inlormation available. -Jos kenkä puristaa, tule puhumaan! Opiskelijapaslori Heikki Lehtimäki, yhteystiedot 014-213901 tsto. 050-571 4564. heikki.lehtimaki@iopko.fi. 9.12. Ekumenia minimania, Heikki Lehtimäki; 16.12. On Jumala syntynyt päälle maan, Joulujuhla, Opiskelijat ja Heikki Lehtimäki. Jyvoskylan Opiskelevat Partiolaiset JOPA ry Jyväskylän Opiskelevien Partiolaisien voittokulku jatkuu edelleen. Ola sormi pois nenästä |a lakkaa nysvaamästä kotinurkissa. niin pääset osalliseksi JOPAn toiminnan monimuotoisuudesta. Toimintaamme kuuluvat kämppärelkel, ulkoilu ja pelit, sekä tietenkin illanistujaiset ja saunaillat. FSrtiotausta ei ole pakollinen. Tarvitset vain ripauksen reipasta mieltä. Seuraavaksi ohjelmassa Pikkujoulut 11.12. Tervetuloa! Lisätietoja ja ohjeel sähköpostilistalle liittymisestä www.cc.iyu fi/yhd/jopas/ Jyväskylän Ylioppilasteatteri JYT:n VAALIKOKOUS ke 8 12 Ilokiven hallituskabinetissa. Tilaisuudessa valitaan vuoden 2005 hallitus ja vastuuhenkilöt. Tule ja vaikuta! Kokous alkaa heti klo 14.30 alkavan hallituksen kokouksen jälkeen. |JffiSEMMC> p^kup,!!,.! Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteri Puh kupillit harjoittelevat jälleen 12.1.2005 lähtien Norssilla, Yliopistonkatu f, klo 17.30-20.00. Tervetuloa mukaan kaikki uudet ja vanhat puhallinsoittajat. Voit tutustua myös toimintaamme kotisivuillamme www.co.jyu.li/puhkupillif. Avoimet ovet toimistolla (Kilpisenk. 8) torslaisin klo 18.30-20. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19-21 numerossa 014-3100660. Seuraa tiedotusta ryhmätoiminnasta, tapahtumisia sekä jäsenyydestämme: www.seta.fi/jklsela. Huomaa myös keskustelupalstamme. Vuoden viimeiset ja uuden vuoden ensimmäiset ClubKaappi-bileet Ilokiven alaja yläkerrassa pe 31.12 klo 21 -04. Yläkerrassa karaoketanssit ja CBkaraokekisat, alakerrassa disko. Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa ja onnea uuleen vuoteen! Kiitos tästä toimintavuodesta, ensi vuonna taas tavataan! ^SgPjy, Joulusaarna ÄITINI KERTOI, kun kyselin vanhoista jouluperinteistä, että ennen vanhaan jouluna metsän eläimillä oli joulurauha. Niitä ci silloin metsästetty ja niille vietiin heiniä metsään. Karjalle anneltiin ylimääräisiä herkkuja, kuten leipäpaloja ja jauhoja. Hevosille sokeripala. Pöydässä oli ainakin rosollia ja oman talon sika teurastettiin ja suolattiin. Juu-u. Ihminen oli silloinkin sialle julma. Sitä oli myös loinen eläin toiselle. Ailini kertoi joululahjoiksi saaduista elävistä kaneista, joilta talon kissa oli syönyt päät. Lapset itkivät. Olen ollut paikalla seurassa, jossa naureskeltiin sille, että metsästäjä oli ampunui vahingossa toisen metsästäjän. Siitäs sai, tappaja. Vaan mitenhän kävisi, jos karhu sattuisi surmaamaan sienessä olleen vegaanin. Silloin ei porukkaa naurattaisi. Tarkoitan tällä sanoa sitä, etiä tuollainen naureskelu haiskahtaa siltä, että 'luonto' nähdään jonakin pyhänä asiana, johon ihminen ei saisi puuttua. LUONTODOKUMENTTIEN peruskaavaan kuuluu se, että ihminen tarkkailee luontoa ikään kuin sen ulkopuolelta. Nelosella pyörivä VVildboyzohjelma poikkeaa tästä. Siinä kaksi nuorta miestä tekee tuttavuutta villieläinten kanssa mitä lyperimmillä tavoilla: kiskomalla krokotiiliä hännästä, ratsastamalla strutseilla tai pukeutumalla seepraksi keskelle leijonalaumaa. Tämä kaikki on todella typerää, mutta myöntää täytyy, että ainakaan he eivät jättäydy 'luonnon' ulkopuolelle. He eivät tarkkaile sitä linssin takaa. Toisaalla taas naureskellaan sille, miten sialle pannaan kuula kalloon, heh heh. Naurussa on sadistisesta vallankäytöstä nauttimista. Juicen tuotantoeläinkriittincn SiJea-biisi on rekuperoiiu, käännetty tukemaan omaa valtakulttuuria. Jos ajatellaan sikaa, niin ovatko sen nykyolot luonnonmukaiset? Tai edes siedettävät? Kauanko se saa elää? Saako se elää sian elämän? Nämä eivät ole typeriä kysymyksiä. Ehkä tänä jouluna joulupöydissä käydään näistä aiheista keskustelu, johon eriytyneet sukupolvet osallistuvat. Ehkäpä tästä tulee uusi jouluperinne, joka seuraisi jouluevankeliumin lukemista ja edeltäisi ovien paiskomista ja suoraa huutoa. Toivon niin. Sioille käy taas tänä jouluna kalpaten. Ehkä muutamille kaneillekin. Kuuset revitään tupiin kitumaan. Pontus hotkii maksaa. Pitäisiköhän jättäytyä sen varaan, että sattuu maikalla kotikonnuille ajamaan autolla jäniksen yli? Sattuma, sattuma... Humanistipelle kehottaa kaikkia miettimään valintojaan! ANTTI NISKANEN
n & Tanssiva poro toivottaa edullista joulua! Esimerkiksi uudella Elisa Aito -matkapuhelinliittymällä säästät selvää rahaa. Tervetuloa löytämään koko perheen lahjat jouluiseen hintaan! Nokia 5140 295 € Kamera (VGA) ja videokuvaus, 4 9 6 värin n ä y t t ö , parannettu suojaus roisketta, pölyä ja kolhuja vastaan, sisäänrakennettu FM-radio, MMS-viestit. Värivaihtoehdot punainen ja sininen. Tarjoustuotteita rajoitetusti. Värivaihtoehtojen saatavuus Vaihtelee myymälöiuäin. Nokia 3100 119€ HF-kaiutin, moniääniset soittoäänet," värinäyttö, pimeässä hohtavat kuoret, MMS-viestit, 3 peliä. HF-kaiutin, moniääniset soittoäänet, värinäyttö, pimeässä hohtavat kuoret, MMSviestit, 3 peliä. Värivaihtoehdot sininen, valkoinen ja punainen. Avaa uusi Elisa Aito -matkapuhelinliittymä. Uuden liittymän avaajalle Elisa Aito -matkapuhelinliittymällä puhut ja tekstaat edullisesti aina. Puhelut ja tekstiviestit Elisan ja Kolumbuksen matkapuhelinliittymiin 0,05 € flä Elisa Aito -matkapuhelinliittymän hinnoittelu. 1 Puhelut ia tekstiviestit kaikkina aikoina Elisan ja Kolumbuksen matkapuhelinliittymiin 0.05 €/min/kpl Muihin matkapuhelinliittymiin 0,14 €/min/kpl Elisa Heimopalvelu 0,05 €/min/kpl puheaikaa* Hyvitys 5 €/ laskutuskuukausi lisäpuheaikaa S-etukortilla Kk-maksu 3,95 €. Avaus € (norm. 7,89 €1 liittymän ja Elisa Heimopalvelun avaus (norm. 7,89 €) 150€ 20 € 0€ Nyt kannattaa vaihtaa Elisa Matkapuhelinliittymään! Palkitsemme sinut valintasi mukaisella lahjalla. Kun vaihdat kaksi liittymää, palkintosi on:** Sonyn Digiboksi Maanpäällisiin lähetyksiin soveltuva (T), tyylikäs pystymalli, elektroninen ohjelmaopas, automaattinen asetus ja viritys, optinen digitaali-äänilähtö, 8 suosikki-luetteloa, 2 Scart-liitäntää (Ix RGB), Smartlink. Voidaan sijoittaa vaakatai pystysuuntaan. Arvo 159 C Bonusta Elisan matkapuheluista, tekstija kuvaviesteistä. Lisätiedot ja rekisteröitymisohjeet löydät osoitteesta wvw.elisa.fi/edut •Tarjous on voimassa 4.-31.12.2004. Puheaikatarjous myönnetään vain yhteen samalle henkilöasiakkaalle tarjousaikana avattavaan uuteen Elisa Aito -, Elisa Vapaa-aika -, Elisa Reilu, Elisa Aina Plus tai Elisa Tandem Aina Pro -matkapuhelinliittymään (Elisa Tandem Aina Pro -liittymää myydään vain yritysasiakkaille). |os liittymän käyttäjänä on eri henkilö kuin omistaja, voidaan samalle asiakkaalle myöntää tarjous useampaan avattavaan liittymään. Puheaikatarjous koskee normaalihintaisia kotimaan matkapuheluja, tekstija kuvaviestejä. Puheaikatarjous ei koske Elisan muita matkapuhelinliittymiä eikä Kolumbus-liittymiä. 150 € puheaika annetaan 29:ssa erässä: ensimmäinen erä 10 € heti ja seuraavat erät 1.2.2005 jälkeisissä laskuissa 5 €:n erissä/laskutuskausi. 20 € lisäpuheaika S-Etukortilla annetaan heti. S-Etukortti on esitettävä liittymää avattaessa. Mahdollisesti käyttämätöntä puheaikaetua ei korvata liittymän irtisanomisen yhteydessä. Tarjous ei koske tarjousaikana suljettuja ja samalle asiakkaalle uudelleen avattuja Elisan tai Kolumbuksen liittymiä, omistussuhteenmuuioksia eikä liittymätyypinvaihioja. Numeronsiirtotapauksissa tarjous koskee sellaisia liittymiä, jotka avataan asiakkaalle 60 vrk:n kuluessa sopimuksen tekohetkesiä. Elisa Heimopalvelun puhelut lankaliittymästä soitettaessa aina 0,08 €/min * pvm. Elisa Heimopalvelun avaus nyt € (norm. 7,89 €). Tarkemmat hintatiedot myymälästä."Elisan matkapuhelinliittymän lisäetu (Suunto-rannetietokone tai Sony-digiboksi) postitetaan asiakkaille huhti-toukokuun 2005 aikana edellyttäen, että siirretyt liittymät ovat edelleen avoinna. Lisäedun saa vaihtaessa toisen operaattorin matkapuhelinliittymän Elisa Aito-, Elisa Vapaa-aika-, Elisa Reilutai Elisa Aina Plus matkapuhelinliittymään. Tarkemmat hintatiedot myymälästä. Suunto-rannetietokone X3HR, kello, ajanotto ja väliajat, sykemittari, keskisyke £ g j heti suorituksen alussa. yhdistetty syke ja korkeusnäyttö, korkeusmittari, ilmapuntari, lämpötila, vesitiivis 30 m. Arvo 199 €. shopit KOLME TAPAA OSTAA. MYYMÄLÄSTÄ JYVÄSKYLÄ: YUOPISTONKATU 2 8 PUHELIMITSE ELISAN MYYNTIPALVELU 8 9 1 5 7 VERKKOKAUPASTA SHOPIT.EUSA.FI YRITYKSILLE EUSA YRITYSPALVELU MYYMÄLÄSSÄ SEKÄ PUHEUMITSE 8 9 1 5 777. WWW.EUSAFI. elisa i