• X<k Jyväskylän Ylioppilaslehti IN9 CO • C/3 CO ro CO SELVIÄISIKÖ SUOMI ILMAN VIINAA?
• Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2004 Uudet ihmiset ja vanhat konstit pääkirjoitus/ Toni Peltonen Kun uudet opiskelijat ovat saapuneet yliopistoon, laitoksien piha-alueet ja kaupungin kadut täyttyvät usein perinteisten kaavojen mukaan viritetyistä fuksiaisista ja fuksibileistä. Tuore vuosikerta jaksaa juhlia ja solmia uusia yhteyksiä vanhan kaavan mukaan. Hetken aikaa opeteltuaan he voivatkin kehittää omat uudet kaavansa. Usein laulu raikaa fuksiaisissa alkoholin voimalla, ja hauskat siirtymäriitit moni ujompikin suorittaa pullo suussa hieman estottomampana. Estottomuus voi tietenkin johtaa muun muassa käsivarren murtumaan, kuten muutama vuosi sitten viestintätieteiden fuksiaisissa. Joitain estoja kannattaa siis säilyttää hauskanpidon tuoksinassa. Kuningas alkoholi oli myös tuntemattomien katujen lisäksi syynä tässä numerossa debytoivan vaihtarireportterimme Jeremy Sharpin hukkareissuun, josta hän kertoo kolumnissaan. USA:n kotiosavaltiossaan Georgiassa ei voi kuluttaa elämäänsä baareissa tai ostaa alkoholia ennen 2 1 . ikävuotta, ja siksi Suomessa jo muutama siideri saa miehen askeleen harhailemaan hyvä niin. Mitä olisi Suomi ilman viinaa? Surullisten laulujen maa se on j o valmiiksi. Kuinka tiivis osa kulttuuriamme todellisuudessa ovat humalahakuisuuteen usein kallistuvat juomistavat? Kansijutussamme yritämme tarkastella mahdollisen viinattomuuden vaikutuksia yhteiskuntaamme. Kieltolain jälkeenkin Suomen valtion tiukka kontrolli alkoholiin on säilynyt. Ote tuntuu vanhanaikaiselta, mutta kun sitä ryhdytään vapauttamaan, eduskunnassa sorrutaan nykyistä lakiakin konservatiivisempaan keskusteluun. Viiniä ei saada millään maitokauppoihin, ja taannoinen alkoholiverotuksen alentaminen tehtiin maallikkojärjellä nurinpäin. Veroa laskettiin viinan tiukasta päästä ja miedot juomat jäivät suuressa laskussa sivurooliin. Ihmisen tahto vetää viinaa kyllä säilyy, oli sen hinta korkeampi tai matalampi, mutta mietoja suosiva verotus olisi voinut kiertää pullonpyöritystä terveellisempään suuntaan. Alan ammattilaiset ovat aina luottaneet muihin juomiin kuin mitä valtion myymälän valikoimasta löytyy. Voi jopa ajatella, että viinan halpeneminen on saanut suurkuluttajat siirtymään bensa-aseman litkuista puhtaampiin seoksiin, jotka tappavat suurina annoksina ainakin hitaammin. toimitus. suosittelee: KANNEN KUVA: HANS-PETER V/ECKMAN Fuksi (ihminen). Kun hetken jaksaa pinnistellä innokkuuden ja tiedonjanon yli voi löytää uuden ystävän. Fuksille voi vaikuttaa fiksulta. Tapani Ruokanen (ärsyke). Suomen Kuvalehden päätoimittajan ylimielisten kirjoitusten lukeminen on helppo lapa saada päivittäinen vitutusannoksensa. Syksy (ajanjakso). Kaunis ja taianomainen aika vuodesta. Toista tätä itsellesi kun kävelet sukat märkinä kylmässä sateessa. Jyväskylän Ylioppilaslehti www.jyy.t/[ylkJain Toimitus Keskussoirootantie 2 40600 Jyroskylä P14) 260 3360 jylkkori@jyy.fi Fax:(014)2603928 Paatoim iltoja Toni Föhonen (014) 260 3359 044 531 1099 partoimittajo@jyy.fi Toimittaja Juha Mäkinen (014)2603360 5 3 6 9 8 2 8 5 toimittoja(a>jyy.ii G r a a f i k k o k u v a a j a Hans-ffeterVVfeckman (014)2603973 4 5 6 8 3 6 9 6 weckman@cc.jyu.fi Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhionen (014)260 7226 Osoitteenmuutokset JYYn keskusloimislo (014)2603355 JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jylkkärin vuositilaus maksaa 8 euroa, ei-jösenille 45 euroa. Ilmoitusmyynti \fexi Virtanen 050 5923696 vexi.virtanen@kotumbus.fi FCK (014) 618 633 Ylioppilaslehden v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 2 2 2 Ilmoituksen valmistaja Grafiikka Rutanen (014)216315 5 5 9 6 2 4 4 4 grofiikka@rutanen.fi P a i n o p a i k k a Ifihtisepäl Oy, Pieksämäki (015)7234212. Painos 7000kpl ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, l ä n ä vuonna 1 6 kertaa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen, ! • < » m i .... Ilmestymispäivät syksyllä 2004 deadline 29.9. 13.10. 27.10. 10.11. 24.11 Järjestöilmoitusten deadline v i i k k o a e n n e n i l m e s t y m i s t ä . I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 1,00 euroo / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä , 1 2 e u r o a / p m m etusivu myydään ainoastaan kokonaan v ä r i l i s ä 0,4 e u r o a / p m m Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroo. JYLKKÄRIN AVUSTAJAPALAVERI KE 2 9 . 9 . KLO 14 TOIMITUKSESSA Paleface: Freestylin' in Jyväskylä University TEKSTI JA KUVA: TONI PELTONEN B TAMPERELAINEN PAPSTARBA Paleface teki Jyväskylän yliopiston luentodebyyttinsä hyvissä puitteissa: nimi oli tunnettuja kaikelle kansalle avoin luento keräsi porukkaa Musican ison salillisen verran. Tunnelma oli hilpeä ja väki odotti innolla mitä tuleman pitää kahden lunnin aikana. Etenkin kun huomasivat dj-kopista tuttujen levareiden odottavan luennoitsijan pöydällä vierellään kasa katu-uskottavia savikiekkoja. Etukäteismainoksissa Palefacen eli Karri Miettisen piti puhua "hiphopin kansainvälisestä musiikkibisneksestä ja kokemuksistaan arvostettuna sanoittajana ja musiikintekijänä". Yhteistä sessiota hän nimitti vapaamuotoiseksi luennoksi. Luento on vaikea asia. Siina tietyn ajanjakson raameissa pitää puhua sopiva määrä asiaa samalla muistaen yleisön viihtyvyyden. Vuosia temmeltäneeltä ammattilaiseltakin se vaatii paljon. Paleface muisti viihtyvyyspuolen hyvin. Mukavaahan se on kuunnella luentosalissa hyvää mustaa musiikkia historian varrelta ja väliin irtolauseita bluesin, rapin ja hiphop-kulttuurin evoluutiosta. Luento oli kuin radioshovv, jota hän onkin vetänyt Groove FM:llä. Ekan vartin flow oli hyvä. Sitten tulikin teknisiä ongelmia ja huomasi valitettavan selvästi, miten luennon rakenne romahti, kun ääntä ei saatukaan ulos kaiuttimista mp3:sina tai lättyinä. Seurasi parikymmentä minuuttia epämääräistä hölinää tulevasta ja nykypäivästä. Tiedon jakamispuoli oli haussa. Pulassa olisi ollut opiskelija, jos luennon pohjalta olisi pitänyt järjellinen essee koostaa. Luennoitsijan puhe lähti taas rullaamaan, kun säädön jälkeen läskiä biittiä saatiin valutettua ulos laitteista viimeiseksi tunniksi. Luvatut oman uransa vaiheet Paleface unohli kerrata, ja pikakelaus tapahtui vasta yliopiston tiedottajan | nöstä luennon ehtoopuolella. Luento loppui kaksikymmentä minuuttia myöhässä dvd-pätkien siivittämänä, ja väistämättä mieleen tuli, että oppitunti mustan musiikin historiasta olisi ollut tietorikkaampi ihan kotona samalta dvd:ltä katsottuna. Viihdyttävyyden kannalta elävä puhe kuitenkin voitti. Yhden totuuden maassa vieraasta päästä/ Kimmo Mäkilä Suomi tarvitsee menestyvää poliittista ääriliikettä ja kipeästi. Tällä en tarkoita mitään perussuomalaisia tai Vapaan Suomen Liittoa tai muita hilipatihei-puolueita, vaan aidosti menestyvää ryhmittymää Ranskan tai Hollannin tapaan. Liikkeen ideologia saa olla oikealta tai vasemmalta, kunhan se menestyy vaaleissa hälyttävän hyvin. Miksi? No siksi, että ehkä se viimein herättäisi nykyiset valtapuolueet huomaamaan, etteivät ne voi vaalikaudesta toiseen jatkaa samaa helvetin pikaruokapolitiikkaa, jossa kaikkiin vaivoihin ja pyyntöihin tarjotaan samaa kuonaa eri kääreissä. Otetaanpa esimerkiksi tuore budjettiriihi: kyselyissä on todettu kansalaisten kaipaavan toimia peruspalveluiden turvaamiseksi. Ottakaa veronkevennyksiä. Lisää palkkaakin olisi kiva saada. Ottakaa veronkevennyksiä. Opintotuki olisi mukava saada nostetuksi säälliselle tasolle. Ottakaa veronkevennyksiä sekä kaupan päälle opintoajan rajoituksia. Ei tee esikuvansa tapaan hyvää terveydelle tahi jäljelle. Sama kaava toistuu riippumalta siitä, mitkä puolueet hallituksessa istuvat. Linjaeroja ei vaalien aliakaan juuri löydä kuin vaalimainosten väreistä, mutta puheet ovat sentään kauniita. Mutta kun valtaan on päästy, puolue-erot huomaa vain siitä, miltä puolen istuntosalia kuuluu ilkeitä välihuutoja kyselytunnin aikana. Tätä menoa puheet porvaripuolueiden yhdistämisestä kannattaa haudata, ja alkaa puhua kaikkien puolueiden yhdistämisestä. Erityisen ihailtavasti lämä poliittinen harmonia on näkynyt juuri innossa hokea veronkevennysmantraa. Kiistelyä on ollut vain siitä, kumpi puoli uskaltaa heinää ilmoille isompia lukuja. Oli erittäin pelottavaa, kun budjettikeskustelussa eräs kansanedustaja läjäytti, että kaikki talouden asiantuntijat oval yhtä mieltä siitä, että veronkevennyksiä tarvitaan. Kaikki? Eikö tällainen yhden totuuden politiikka kuulunut ennemmin itäisen naapurin repertuaariin? Kun vielä saisin kuullakseni edes yhden tapauksen, jossa isot veroleikkaukset ovat oikeasti avittaneet taloutta nousuun. Ainakin Yhdysvalloissa tätä strategiaa on kokeiltu useaan otteeseen, tunnetuin seurauksin. Silli Suomessa näytetään uskovan siihen idioottimaiseen ajatuskuvioon, että jos valtion, ja samalla jo valmiiksi persaukisten kuntien verotuloja pienennetään, ne alkavat kasvaa. Ääriliikkeestä olisi sekin hyöty, etlä ihmiset oppisivat arvostamaan äänioikeuttaan. Demokratian arvoa kun ei tunnuta tajuttavan ennen kuin se oietaan pois.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2004 Q Vaihto vetää väkeä Jyväskylä m a a n toiseksi suurin v a i h t o o n lähettäjä TEKSTI JA KUVA: JUHA MÄKINEN VAIHTOJAKSO ulkomaisessa yliopistossa kuuluu yhä useamman opintoihin. Jyväskylän yliopisto on Helsingin jälkeen maan toiseksi suurin "vaihtoonlähettäjä". Vaihtoon lähtijöiden määrä on Jyväskylän yliopistossa noussut parin viime vuoden aikana selvästi. Viime vuonna meni rikki 400 lähtijän raja. Yliopiston tavoitteena kuitenkin on, että vaihtoon lähtisi vuosittain 450-460 opiskelijaa. Opetusministeriö toivoisi vielä tätäkin suurempaa vaihtoliikennettä. Laitosten opiskelijamäärään suhteutettuna aktiivisimpia vaihtoonlähtijöitä ovat viestintätieteilijät, kielten opiskelijat ja taloustieteilijät. Kielitieteilijöillä vaihtojakso kuuluu opintoihin; useampi kuin joka neljäs vaihtoon lähtenyt oli kielten laitoksen opiskelija. Opiskelijan oman innokkuuden lisäksi vaihtoon pääsyyn vaikuttaa laitoksen aktiivisuus. Tarjolla on jonkin verran koko yliopiston yhteisiä vaihtokohteita, mutta noin neljä viidestä vaihtoon lähtijästä lähtee laitosten omiin vaihtokohteisiin. "Jotkut laitokset kokevat, että kansainvälisyys on tärkeämpää tutkimuksen kuin perustai aineopintojen kohdalla. Tällaiset laitokset eivät välttämättä panosta niin paljon opiskelijavaihtoon", toteaa suunnittelija Solja Ryhänen yliopiston kansainvälisistä palveluista. MYÖS JYVÄSKYLÄN SUOSIO ulkomaisten opiskelijoiden vaihtokohteena on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Viime vuonna tänne saapui 330 ulkomaista opiskelijaa, kun tulijoita vuonna 2000 oli vain 247. Valtakunnallisesti vuonna 2003 koettiin ensimmäisen kerran sellainen ihme, että Suomeen saapuvien yliopistovaihdokkien määrä oli korkeampi kuin täältä vaihtoon lähtevien. Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden suosituimmat vaihiokohdemaat ovat perinteisesti Euroopan suuria maita: Saksa, Ruotsi, Ranska, Britannia ja Espanja. Suomeen lullaan vaihtoon eniten Saksasta, Ranskasta, Espanjasta, Italiasta ja Puolasta. Valtakunnallisesti noin neljä viidestä vaihto-opiskelijasta tekee vaihtonsa Euroopan sisällä. Liikuntatieteellinen tiedekunta veti espanjalaiset Albert Mallol Solerin, Laura Gonzalez Julian sekä Mikel Calleian vaihtoon Jyväskylään. Kauaskin pääsee Vaikka suurin osa opiskelijavaihdosta tapahtuu Euroopan maiden välillä, on Jyväskylän yliopistolla tarjota yhä enemmän vaihtokohteita myös muilta mantereilta. "Eurooppaan on enemmän vaihtopaikkoja, koska EU rahoittaa opiskelijavaihtoa. Kaukovaihdot menevät yliopiston omasta kukkarosta", Solja Ryhänen toteaa. Kysyntä ja tarjonta eivät täysin kohtaa, sillä kaukovaihtokohteet ovat selvästi Euroopan kohteita tavoitellumpia. Osa Erasmus-vaihtopaikoista jää vuosittain käyttämättä, mutta suosituimpiin kaukokohteisiin on ollut enimmillään yhtä paikkaa kohden lähes 20 hakijaa. Toisaalta Kiinan vaihtopaikkoihin ei tunkua ole. "Kahdenvälisten vaihtokohteiden vaihdon tulisi olla tasapainossa. Suosittujen maiden kuten Australian ja Kanadan kanssa on se ongelma, että sieltä tännepäin ei ole yhtä paljon tulijoita kuin täältä sinne", Ryhänen sanoo. Kaukovaihtokohteiden määrä on kasvamaan päin. Kansainvälisten asiain päällikkö Tuija Koponen kertoo, että neuvotteluja uusista kohteista käydään jatkuvasti. 'Tällä hetkellä kaksi uutta sopimusta on allekirjoitusta vaille valmiina. Molempiin opiskelijat pääsevät hakemaan jo tämän syksyn haun yhteydessä", Koponen sanoo. Aiemmin tänä vuonna yhteistyöstä on jo sovittu eteläkorealaisen Ewha Womans Univeristyn kanssa. Kyseessä on yli 20 000 opiskelijan yliopisto, jonka opiskelijat ovat lähes yksinomaan naisia. Vaihto-opiskelijoiksi tosin otetaan myös miehiä. Presidentti Tarja Halonen on nimetty kunniatohtoriksi Ewhaan. Kaukovaihtokohteisiin voi tutustua yliopiston 4.-15. lokakuuta järjestämillä kansainvälisillä viikoilla. Infotilaisuuksissa on mahdollisuus kuulla vaihdossa olleiden opiskelijoiden kokemuksia. Kaukovaihtokohteisiin lukuvuodelle 2005-2006 on haettava lokakuun loppuun mennessä. JYLKKARI VALITSI VAIHTARINSA Kun ihminen innostuu kielestä, haluaa hän usein myös kokea kielen syntykodin. Lehtemme viralliseksi vaihiariksi valittu Jeremy Sharp opiskelee kotimaassaan USAssa pääaineenaan biologiaa, mutta innostui kaukaisista sukujuuristaan johtuen myös pohjoismaisista kielistä. Norja muuttui pian suomeksi, kun Jeremy kiinnostui kielen erilaisesta rakenteesta. Kielenopiskelun jälkeen olikin vaihtarikohde selvä. 22-vuotias Jeremy on rento etelän poika. Hän on kotoisin Calhounista Georgian osavaltiosta, jonka pääkaupunki on olympiakisoistakin tuttu Atlanta. Lähiseudun isoin kaupunki on Savannah, jonka jotkut muistavat muutaman vuoden takaisesta huonosta saippuasarjasta. Jeremy kirjoittaa kokemuksistaan Jyväskylässä koko vaihtarivuotensa ajan joka toisessa lehdessä. Ottakaa mies kaupungilla kiinni, jos haluatte vaikuttaa kolumnin lopputulokseen. TEXT: JEREMY SHARP PHOTO: HANS-PETER VVECKMAN I GOT LOST in Viitaniemi after dovvning a few ciders at Sohwi within a week of my arrival in Jyväskylä. I confidently told my concerned friends, AI and Mai, that 1 could safely find my way back to the Kortepohja Student Village. They told me that 1 wouldn't make it home in one piece, which was actually quite close to the truth. At 2:30 a.m. 1 set off on my joumey into the darkness with a huge grin on my face. After ali, 1 knevv vvhere 1 was going. I found myself next to Jyväskylä Polytechnic in Viitaniemi over rwo hours later when I finally decided I was lost. I then turned around and eventually m •• made it safely back to Kortepohja at 5:00 a.m. It seemed the dazed joumey had been ali a waste of lime, but in fact 1 became better acquainted vvith my surroundings. I am happy to say this is my second time being in Finland. Last time 1 visited Finland for almost two vveeks during my summer vacation in August of 2000. When I took the trip, I had already been studying the Finnish language independently for a few years. After that trip, I realized that I wanied to retum eventually here to study for a longer period of time. I arrived over one month ago to study for one year at jyväskylän yliopisto as an exchange student. Since 1 have visited Jyväskylä before, I have not had a hard time getting used to the way of life here. Of course the climate has changed from my usual sunny beach climate of coastal Georgia to a rather early winter-like vveather. My main goals now are to practice my Finnish skills, form a band, and meet as many Finns as possible! OLETKO OLLUT VAIHDOSSA? TEKSTI: TONI PELTONEN KUVAT: HANS-PETER V/ECKMAN Marko Havu, 28, biomekaniikka: "Olen ollut vuoden Kiinassa opiskelemassa kiinan kieltä. Suosittelen maata muillekin, koska siellä on hyvin erilaista. Enää en vaihtoon lähde, koska työmatkoilla voi käydä ulkomailla." Outi Takkinen, 24, filosofia: "En ole ollut, enkä ole lähdössäkään. Olen muutenkin ollut ulkomailla töissä, Ranskassa ja Englannissa, ja tukikuukausia on jäljellä niin vähän." Karo Salminen, 22, tietojärjestelmätiede: "En ole ollut, ei ole ollut aikaa opiskeluilta. Pian valmistun, mutta jossain voisi käydä. Jonnekin kauas Pohjoismaista olisi mukava mennä." Paolo Matelloni, 25, kemia: "Tulin Italiasta Jyväskylään, koska haluI sin päästä maahan, jossa on täysin eriI lainen kieli, kulttuuri ja sää. En tiennyt mitään Suomesta ennen kuin tulin tän'•& ne."
• Jyväskylin Ylioppilaslehti 1 1 / 2 4 [ kahvipöytävisailu-i 31 OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Montako kaupunkia on Keski-Suomen maakunnassa? 2. Minkä yhtyeen laulusolisti on Mats Lillrank? 3. Kuka teki JYP:n tämän kauden ensimmäisen maalin jääkiekon SM liigassa? 4. Montako Salatut elämät -televisiosarjan osaa on esitetty kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä? 5. Mikä on Suomen yleisin henkilöautomalli? ALLIKKO 6. Kuka on ainoana valittu USA: n presidentiksi useammaksi kuin kahdeksi kaudeksi? 7. Mikä on Suomen rautateiden raideleveys? 8. Mikä on pääministeri Matti Vanhasen sotilasarvo? 9. Missä sijaitsee matkustajaliikenteeltään maailman vilkkain lentokenttä? 10. Kuka kirjoitti rakkausromaaneja salanimellä Mary VVestmacott? Mikä on merimiehen ja ekshibitionistin yhteinen toive? •essiAytyeu eieeirg :snN09 •ausMJoemeByoi (jjodijv leuoiteu « p uos>|OEr-p|3!|sueH) ess:vsn 'esseiueiiv '6 '!«UBSJ9)|!|A '8 •iMifrzgrz •(SWl-6£60«M -osooy ouEioa UIIHUBJJ g BIIOJOQ BJOÄOl Q 696 "fr BJEBAIHnOl |SSO £ -jeiiiEd «JliaqoJJ Z •(l)(SOi)3UBV El !JBBSB}!!A '!lu,E|ons 'jÄigliJBES 'nm -no>| '!)|so>|uESuier 'estuef *?|A|SEAAr)UBffl|3PMB»-|, 13SMV1SVA tarjolla tänään tnrinllntnnnnn o n Jyikkärin osasto, jossa kerrotaan vinkkejä I d l j U l l d L d l l d d l l j y v ä s k y | ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@lists.jyu.fi POP/ROCK/JAE'KLUBIT I.utakko ke 29.9. Cannibal Corpse, pe 1.10. Bring Down the Wall: Steen 1, Kaucas, A-Dapt, la 2.10. Ultramariini, Kevin, Blueslar, ke 6.10. Purity, pe 8.10. Viikate, Takiainen, la 9.10. Absoluuttinen Nollapiste + "Kymmenen vuoden yksinäisyys" -dokumentti. Bar 68: pe 1.10. Mokoma, la 2.10. Circus Knucklebone, pe 8.10. Melankolics, la 9.10. Radiopuhelimet. llokivi: pe 1.10. Freak Circus IV: Space Boyz, Random Eyes, la 2.10. Illumination lsi Anniversary: mm. Choci (UK), Eliol Ness (Hki), ke 6.10. Praesens -improvisaatioklubi: Anja Mauranen & Simo Laihonen duo, Kuolema &r Iankaikkisuus, Psychotomimetic Agents, Montage (Jap), pe 8.10. Rikos Records 5 vuotta: Decepticons, Dr. Robotnik, Jaakko, Mesak, Profeetta, Tero, VCS2600, Yiikulju, Rikos-DJ:t, la 9.10. Operaatio: LIVE: Cold Colours, Kronik, DJ:i Leka & Jannu, su 10.10. Levymessut. Jazz Bar: to 30.9. Swamp Boogie, Blues Deluxe, Tyly Kohtalo, pe 1.10. Erja Lyytinen, Eero Raittinen &r Jarkka Rissanen, U. Pasanen Band, la 2.10. Quinteto Fuego, ma 4.10. Peiri Jaakonahon valmentava konsertti, ke 6.10. Jarmo Saari, pe 8.10. Rannankari Oy. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylän Sinfonia: ke 29.9. Luminarium Jyväskylän teatteritalolla klo 19. Ke 6.10. Jalostettua kansanmusiikkia Jyväskylän teatteritalolla klo 19. Suomalainen Konservatorio: to 30.9. Eläintohtorissa tuttuja eläintarinoita laulaen ja soittaen, Konservatorion orkesteriluokassa klo 18. Pe 1.10. Johan on juhlat! Nikolainsalissa klo 10. Ma 4.10. Lasten loiskis Soi! Kamarimusiikkisalissa klo 18. Ma 4.10. Musiikki tanssittaa, Konservatorion Siltasalissa klo 19. "Haloo", sanoi Hannikainen, Konservatorion orkesteriluokassa klo 18. Kaikkiin tilaisuuksiin vapaa pääsy. Keski-Suomen museo: Kari Haklin valokuvia Pietarista 5.12. saakka. Apostolit kahdentoista naistaiteilijan apostolikuvia 7.11. saakka. Alvar Aalto -museo: perusnäyttely Alvar Aalto Arkkitehti. Lisäksi 31.10. saakka Markku Pääkkösen Läpinäkyvä seinä, arkkitehtuuriin liittyviä teoksia. Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttelyt Perintönä ympäristö, Keski Suomi — Maakuntako sekin on? ja Jyväskylä Kaupunkiko sekin on? Lisäksi 31.12. saakka Hirviloinen hirvikärpänen ilo irti luonnosta. Suomen käsityön museo: perusnäyttelyt Aikamatka ja Käsityössä elämän tuntu. 3.10. saakka ValoKUVAkudos Soile Hovilan kuvakudoksia. Syvällä savessa suomalaista nykykeramiikkaa 5.12. saakka. Jyväskylän yliopiston museo: Opiksi ja huviksi, näyttely yliopiston museon kokoelmista sadan vuoden ajalla. LUMO 2004 -valokuvathennaali 14.11. saakka taidemuseon Holvissa, Suojassa sekä Galleria Harmoniassa. Baari Vakiopaine: Juha Mäkisen valokuvanäyttely Joutomaat 4.-24.10. Pinacotheca: Riikka Mäkikoskelan Maisemia -näyttelyn avajaiset ke 29.9. klo 18, näyttely avoinna 22.10. saakka. Kirjailijatalo: Tiina Aromaan tilataideteos Suruivnotila 8.10. saakka. Galleria Becker. Tapio Haapalan maalauksia 13.10. saakka. Galleria Mystic: Ulla Lautamajan maalauksia 17.10. saakka. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Uppo-Nallc ja Rohkea Reetta to 7.10. klo 18, lo 14.10. klo 18. Juurakon Hulda la 25.9. klo 19, la 2.10. klo 19, pe 8.10. klo 19, la 9.10. klo 14, ke 13.10. klo 19. Mobile Horror lo 30.9. klo 19, la 2.10. klo 19, pe 8.10. klo 19, la 9.10. klo 14. ke 13.10. klo 19. Heikko Esitys to 7.10. klo 19. Teatteritiislai järjesteiään 5.10. Jyväskylän kaupunginteatterissa. Kyseessä on vapaamuotoinen keskustelutilaisuus eturivin taiteilijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Jyväskylän Huoneteatteri: Varjojen Maa ensiilta la 2.10. klo 19. Muut esitykset: pe 8.10. klo 19, la 9.10. klo 19, su 10.10 klo 15. Teatteri Pahnanpohjimmaiset: Jobin Kirja ensi-ilta la 2.10. klo 19 baari Vakiopaineen teatteritilassa. Toinen lokakuun esitys su 10.10 klo 15. Ad*Astra: Bronks. Esitykset baari Vakiopaineen teatteritilassa ke 6.10., pe 8.10. ja la 9.10 klo 19. Lasten Loiskis Jyväskylässä -kulttuuripäivät 29.9.-8.10. Ohjelmassa on kymmeniä tilaisuuksia eri-ikäisille lapsille perheineen. Katso tarkemmat tiedot osoitteesta www.jkl.fi/kulttuuri/lastenpaivat. Suomalaisen musiikin viikko 3.10.-7.10. sisältää niin soivan musiikin tilaisuuksia kuin aiheeseen liittyviä luentoja useissa tapahtumapaikoissa. Katso lisää www.musiikkikampus.fi/ suomalainenviikko. Työväenopiston ilmainen luentosarja terrorismista. Lokakuussa 4.10. professori Jyrki Käkönen: Uskonto väkivaltaisen toiminnan oikeuttajana, 18.10. dosentti Pertti Multanen. Epätasa-arvo terrorismin kasvualustana. Lisätietoja www.jkl.fi/tyovaenopisto. Poltetta Puntissa -liikuntatapahtuma järjestetään keskiviikkona 6.10. kello 10-16 Hipposhallissa. Katso juttu sivulta 7. Jyväskylän bridgekerho järjestää bridgen peruskurssia 11.10 klo 18 alkaen B-salissa (Väinönkatu 7). Suuntaa satamaan ja jää koukkuun Oletko usein lauantain valjettua toivonut olevasi jossain muualla, muussa seurassa? Toiveen voit toteuttaa heu lokakuun 2. päivä, kun Jyväskylän satamaan kokoontuu kymmenittäin innokkaita pilkkijöitä Keski-Suomen Urheilukalastajat ry:n järjestämiin yleisiin laituripilkkikilpailuihin. Laituripilkkimincn on rannikon ihmisten keksimä ratkaisu jäiden tuloa odotellessa, kun muualla Suomessa jo kairaillaan avantoja. Tapahtuma ei ole Jyväskylässäkään ensimmäinen laatuaan, syyskuussa täällä on pilkitly jopa Suomen mestaruudesta. Jos nukuit silloin, voit korjata virheen ja aloittaa treenaamisen nyt. Mukaan kilpaan tarvitset lämpimien vaatteiden lisäksi vavallaan alle metrin pituisen ongen ja 10 euroa osallistumismaksuun; kalasaaliisi palkitsee sinut ehkä kotiinviemisillä. "Harrastajia on joka lähtöön, vanhimmat kahdeksankymppisiä ja nuorimmat alle 10-vuotiaita", kertoo Laila Laitiolampi, yhdistyksen jäsen ja Keski-Suomen kalamiespiirin taloudenhoitaja. Hän itse on kiertänyt kalakisoja kesät talvet jo kymmenen vuoden ajan. Tositoimiin pääsee lauantaina klo 10, ilmoittautuminen ja paikanjako ennen kisan alkua. Rahan puutteessa eksy Jyväsjärven rannalle kaveria kannustamaan tai muuten vain menoa ihmettelemään. Lisää tietoa ensi vuoden laiiunpilkeisiä ja muista kala-aiheisisia happeningeista ilmaiskalenterissa (jakoon joulukuun alussa kalastusliikkeissä ja isommissa marketeissa). Kurkkaa myös biologian opiskelijoiden perustaman Kala ja Kulaus ry:n kotisivut: http://www.cc.jyu.fi/kjak. TIINA KETTUNEN Kylmä syksy^ kuuma blues Kun syksy ahdistaa, paleliaa ja kaikki menee komeasti persiilleen, on lääke lähellä: jo 24. kerran järjestettävä kolmen soinnun Blues Live! -festivaali. Torstaina 30.9. Jazz Barissa framille kapuavat rämerujo Swamp Boogie, hivenen rokimpi Blues Deuxe ja rrrrrouhea Tyly Kohtalo. Perjantaina 1.10. hoito jatkuu samassa paikassa, kun Erja Lyytinen, duo Eero Raittinen ja Jarkka Rissanen sekä U. Pasanen Band näyttävät miten sitä kitaraa oikein soitetaankaan. Lauantain 2.10. pääkonsertti Jyväshovissa alkaa deltabluesduolla Rattlesnake Daddies, jossa pappojen kitara ja harppu soivat klassikoille kunniaa tehden. Menokenkavaihe kääntyy päälle Willie & the Wolvesin kohdalla (pystybassokin lentää), ja heidän jälkeensä yleisöä hyppyyttää ameriikan raikulipoika Nick Curran &r The Nitelifes. Illan päättää vähän sinisemmin Lonnie Shields, ameriikan herkku niin ikään. Mieheltä tekee mieli kerjätä iltarukousta, sillä taustalta löytyy myös gospelia. Sunnuntaina on luvassa vielä päätösjamit Old Bricks Innissä, jotka päättynevät vasta sitten, kun kapakoitsija nostaa soittajat pihalle. RIITTA KOIKKALAINEN Lipui torstaina 5 euroa, perjantoino 13 euroa ja lauantaina 20 euroa. Sunnuntaino vapaa pääsy. Lisätietoja: www.cciyu.fi/~thrafool/sleve.htm news in english ANIMATE YOURSELF Hipposhalli, die local sports hali situated just next to the main campus site, will become animated on Wednesday October 6 from lOam to 4pm as die fourth annual Poltetta Puntissa (a national sports activity campaign) energizes the students of Jyväskylä to get moving. The happening, organized by die student associations, aims to inspire students to exercise and try out different types of sports. MEN'S BROGUE IS STRONGER Different Finnish dialects have become trendy during the last years. Dialect literature has become more numerous and it sells well. According to Studies, men retain dieir local brogues better than women after moving away from their home area. Jyväskylä is a good example of a town where people from different dialect areas mix their brogues into a neutral standard language. SMASH-ED-UCATION Kauppakadun approbatur, the annual student party, is here again on Thursday October 7th. The idea is to lake accomplish a degree by collecting stamps to your personal study record by visiting the local bars within a certain amount of hours. Your final degree will be decided on the amount of your collected stamps. Ticket sales start on September 30di, price 10 euros. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN . • •
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2004 Q Liikaa postia, liian pienet koneet TEKSTI: ILONA TURTOLA PIIRROS: HANS-PETER V/ECKMAN "ATK-KESKUS on syypää yliopiston opiskelijoitten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin. Kun mikään ei toimi, on jumissa tai kaatunut, niin väkisinkin masentuu", tilitti nimimerkki 'Hermot riekaleina' Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 14. syyskuuta. Yliopiston www-palvellnten ja opiskelijakoneiden ylläpidosta vastaava Seppo Kallio antaa ytimekkään selityksen, miksi sähköposti tämän tästä jumittaa: "Postikoneet ovat liian pieniä. Vuoden alussa otimme käyttöön uuden koneen, joka oli neljä kertaa suurempi kuin edellinen. Sekään ei näytä olevan riittävän suuri." Postikoneet ovat kovilla, sillä ruuhkaisimpina päivinä sähköpostiviestejä tulee kolme miljoonaa. Suurin osa on roskapostia, vaikka koneissa onkin automaattinen suodatin sitä varten. "Esimerkiksi viime vuoden aikana sähköpostia liikkui neljä kertaa enemmän kuin aiemmin. Järjestelmää kuormittavat myös viestii, joihin osoite on kirjoitettu väärin, jolloin vastaanottajaa ei löydy". Kallio kertoo. Tänä syksynä postiruuhkaa yritetään purkaa kahden rinnakkaisen postikoneen voimin. Mikäli haluaa taatusti päästä l u k e m a a n postinsa, kannattaa olla aikaisin liikkeellä. Kallion mukaan sähköposti alkaa ruuhkautua jo kymmenen aikaan aamulla. Ruuhkaisinta on yleensä viikon alussa. Jos lainkaan lohduttaa. Jyväskylän yliopiston tukkoisesti toimiva sähköposti ei ole ainoa lajissaan. "Helsingin yliopistossa oli samanlaisia ongelmia, kun sähköpostikonc vaihtui jokin aika sitten. Siirtymäaikana posli ei aina kulkenut niin kuin olisi pitänyt", Kallio kertoo. Kallion mukaan Jyväskylänkin yliopiston opiskelijat valittavat joskus, ettei sähköposti ole tullut perille, vaikka se on ihan varmasti lähetetty. Kun asiaa on lähdetty selvittämään, on käynyt ilmi, että lähettäjä on esimerkiksi kirjoittanut osoitteen väärin. Oikein lähetettyjen sähköpostien katoamista bittiavaruuteen ei pitäisi tapahtua. Leikkeleen t a i m a k k a r a n voi vaihtaa Hyvällä tai huonolla tuurilla yliopiston sähköpostin kirjaimen tunnukset voivat olla varsin hupaisia. Seppo Kallion mukaan harvoin kukaan kuitenkaan valittaa osoitteensa kirjainyhdistelmästä. Painokelvotonta tai muuten noloa kirjainyhdistelmää ei silti ole pakko raahata mukana läpi yliopistouran, vaan hätätilassa vaihtaminen onnistuu. Ilmaista se ei tosin ole, ja syytä vaihtoon pitää myös perustella. "Kerran taisi jonkun tytön tunnus olla tyyliin leikkele tai makkara. Sen käyttäjä halusi vaihtaa loiseen". Kallio muistelee. Kahdeksan kirjaimen tunnus on käytössä, koska yliopiston sähköposti on unix-pohjaincn. Siksi osoitteet eivät ainakaan näillä näkymin ole muuttumassa etunimi .sukunimi -aikuisiksi. Osoitteensa määritteleminen erikseen muotoon etunimisukunimi toki onnistuu, mutta automaattisesti osoitteen ei voi olettaa loimivan. "Esimerkiksi Erkki Lehtisiä oli yliopistolla yhteen aikaan kolme tai neljäkin. Monet opiskelijat kuvittelevat tietävänsä vastaanottajan sähköpostiosoitteen, mutta mahdollisten kaimojen takia etunimi.sukunimi -osoitteiden päätteleminen ei ole niin yksioikoista. Jos on kaimoja, osoitteeseen pitäisi lisätä toisesta etunimestä kirjain, jolloin osoite ei sitten enää olisikaan kovin yksinkertainen, Kallio perustelee. Noin 800 maksoi kehy-maksun I n t i a p r o j e k t i n keräystuotto kasvoi a i e m m a s t a TEKSTI: NIKO AARNE KUVA: SEPPO USVA JYYN JÄSENMAKSUN yhteydessä kerätyt vapaaehtoiset maksut pitivät entisten vuosien suosionsa. Jäsenmaksun viralliseen eräpäivään (15.9.) mennessä lisämaksuja pulitti yksi opiskelija viidestätoista kovin harva yli 12 000 jäsenmaksunsa suorittaneesta. Tänäkin vuonna kerättiin kehitysyhteistyömaksua Intian malliekokylien perustamiseen ja Sambian naisliikkeelle sekä avustusta Kortepohjan ylioppilaskylälle. Intian keräystuotto oli eräpäivään mennessä tulleiden lahjoitusten mukaan 1775 euroa. "Näillä rahoilla ulkoministeriön asettama omavastuu saadaan täyteen", toteaa JYYn kchy-valiokunnan puheenjohtaja Petri Lehtonen. Ulkoministeriön tuki on noin 80 % Intiaan menevästä koko summasta, joten yksi viiden euron avustus vastaa 25 euron summaa itse projektille. Sambian keräystuotto oli tänä vuonna 1467 euroa, mikä on 7,5 % enemmän kuin viime vuonna. Sambian proProjektipäällikkö Sujan Saha keskusteli Kirsi Usvan kanssa intialaisen WAFD-naisjärjestön toimistossa Bharatpurissa. Usva vieraili Intiassa JYYn kehy-valiokunnan edustajana viime vuoden lokakuussa. JYYIäiset maksavat vapaaehtoisesti: 2002 2003 2004 (15.9. asti) Intia 1374 e 1380 e 1775 e Sambia 1377 e 1363,50 e 1467 e Kortepohja 580 e 580 e 584 e jektin päävastuu on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla, ja keräystuotto tilitetään suoraan HYY:lle. Lehtosen mukaan projektien edistymistä ja luotettavuutta valvotaan jatkuvalla yhteydenpidolla kohteeseen ja lähettämällä vuosittain tarkkailija paikan päälle katsomaan projektin edistymistä. "Alan opiskelijoilla on myös mahdollisuus päästä paikan päälle", Lehtonen kertoo. Kortepohjaan suuntautuneet maksut olivat huomattavasti kehitysyhteistyömaksuja pienempiä, tänä vuonna 584 euroa. JYYn kiinteistöpäällikön Osmo Kääriäisen mukaan tuki ei ole taloudellisesti merkittävä, mutta henkisesti tärkeä. "Parempi on, että kymmenen ihmistä maksaa yhden euron kuin että yksi ihminen maksaisi kymmenen euroa", Kääriäinen kuvaa. Kortepohjan tukea on kerätty jo vuosikymmeniä, ja se on ollut menneinä vuosina hyvinkin tärkeä osa Kortepohjan ylioppilaskylän syntymisessä. Tämän vuoden rahat menevät kuitenkin B-talon putkiremonttiin, josta avustus muodostaa vain promilleja korjauksen kokonaissummasta. Vuokra katosta talousarvioaloite Liuta kansanedustajia on jättänyt eduskuntakäsittelyä varten valtion talousarvioaloitteen, jossa vaaditaan ensi vuoden budjettiin yli 11 miljoonaa euroa opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamiseen 252 euroon. Hallituspuolueiden kansanedustajat Antti Kaikkonen (kesk), Piia Viitanen (sd) ja Mikaela Nylander (r) olivat ensimmäisinä allekirjoittamassa talousarvioaloitetta. Suomen ylioppilaskuntien liitto antaa täyden tukensa aloitteelle ja uskoo, että eduskunnan budjettikäsittelyn yhteydessä opiskelijoiden asemaan saadaan parannus. Asumislisän vuokrakattoa ei ole korotettu kymmeneen vuoteen, vaikka vuokrat ovat ylioppilaskuntien liiton mukaan tänä aikana nousseet 74 prosenttia. Opintotuen asumislisä korvaa 80 % opiskelijan kuukausittaisista opiskeluaikaisista asumiskustannuksista 214,44 euroon asti. Tämän vuokrakaton ylittävän osan opiskelija maksaa täysimääräisesti itse. Talousarvioaloite ehdottaa, että uudistus tulisi voimaan ensi vuoden elokuun alusta.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2004 Martan kanssa sienessä isimtf*** mu** 00 a a/ö* KVAT aloitti syksynsä m e n e m ä l l ä metsään TEKSTI: RIKU ROSLUND KUVA: HANS-PETER VVECKMAN REILU TUSINA innokasta on kerääntynyt korien ja ämpärien kanssa Lillukan eteen sateisena syyskuun liistai-iltana. Kortepohjan vapaa-aikatoimikunnan eli KVATin järjestämä sieniretki kohti Laajavuoren metsiä voi alkaa. Paikan päällä ryhmää odottaa "sieniekspertti" Hanni Kuronen Keski-Suomen Martoista. Hanni-martta neuvoo vasta-alkajia melko tuntemattomassa maastossa sienien tunnistamisessa, käsittelyssä, valmistamisessa sekä säilömisessä. Kysymyksiä satelee ja tunnelma on vapautunut. "Paljon on sienestäjiä mukana, enempää ei oikein olisi voinut ottaakaan. Innokkaita sieniystäviä olisi enemmänkin, mutta moni ei oikein sieniä tunnista. Siinäkin mielessä tämä on hyvä kurssi", sanoo mainion saaliin mukaansa kerännyt KVATin varapuheenjohtaja Paula Huurikainen. Tunnin keräilysession aikana matkaan tarttuu kiitettävä määrä sieniä vahveroista ja tateista rouskuihin ja lampaankääpiin. KVAT JÄRJESTÄÄ nimensä mukaisesti erilaisia aktiviteetteja vastapainoksi arjen aherrukselle. Lähinnä toimikunta vaikuttaa Kortepohjan ylioppilaskylässä, multa toimintaan ovat tervetulleita muutkin asuinpaikasta tai opiskeluista riippumatta. Toimintaan osallistuminen on tehty mahdollisimman edulliseksi. Kun KVAT maksaa aina osan kuluista, jää kursseista osallistujan makseltavaksi vain muutama euro. "Uudet ideat ovat aina tervetulleita, ja mahdollisuuksien mukaan sitten katsotaan, mitä voidaan toteuttaa. Seuraavaksi meillä on tulossa muun muassa ensiapu-, pyöränkorjausja kankaanpainantakurssi. Niin ja tietenkin talkoot", kertaa toimikunnan puheenjohHanni Kuronen (oik.) Keski-Suomen martoista johdatteli KVATtilaisia sienten saloihin Laajavuoren metsissä. taja Maarit Lappalainen lähes täysi sienikorillinen vierellään. Aktiiveja KVATissa on parisenkymmentä, mutta lukumäärä elää aika paljon mielenkiinnon ja kurssien mukaan. "Kursseista saa paljon irti halvalla, pääsee kokeilemaan kaikkea uutta ja tutustuu uusiin ihmisiin", jatkaa Lappalainen, jolla alkaa KVATissa jo viides vuosi. Ilmeisen hyvin tehtävissään viihtyneet puheenjohtajat toivovat uusia naamoja rohkeasti mukaan toimintaan. Itse kursseille porukkaa voidaan tosin oitaa vain rajoitettu määrä, joten kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Ainakin tällä kertaa ajoitus oli täydellinen, sillä keräilijät ehtivät juuri sopivasti katoksen alle turvaan koko päivän jatkuneelta sateelta. Ukkosenkin vähän jyristessä käytiin läpi illan saldoa ja jatkettiin keskustelua. Porukka oli aidon kiinnostunutta ja kuunteli tarkkaavaisesti kokeneemman ohjeita. Tartiuipa allekirjoittaneellekin muutama hyödyllinen vinkki kotiin viemisiksi. Suurinta kiinnostusta tuntui herättävän, miten limaisista ja nakerrelluista metsän eliöistä saadaan aikaiseksi makuhermoja koetteleva herkkuateria. Ehkä sen valmistaminen on sienikurssin jälkeen askeleen lähempänä. Joillekin tuo askel on vain suurempi kuin toisille. KVATin seuraavan kokouspäivän ja tietoa muusia toiminnasta löydät netistä: www.cc.jyu.fi/yhd/kvat. MSnmSEimEmaBSEEBMMEE MAISTERJPALSTA KERTOO! Pasi Hakkarainen, 32 vuotta Syntymäpaikka: Turku Kotipaikka nyt: Jyväskylä Aloitusvuosi Jyväskylän yliopistossa: 2000 Valmistumispäivämäärä: 4.12.2003 Suoritetut opintoviikot: 163 Pääaine: Tietojärjestelmätiede Sivuaineet: Markkinointi ja yritysstrategiat Gradun otsikko: Croupware Supportfor Operational Management Graduun käytetty aika: noin 5 kk, mikä jakautui 12 kk.lle } } Perheeseen syntyi opiskeluaikana kaksi poikaa ja sosiaalinen paine nopeutti valmistumista. Aloitin vasta 28-vuotiaana, joten ajattelin, että 30vuotiaana pitäisi jo valmistua. Viisi vuotta on meillä yleisin valmistumisaika. Kun on riittävän alykas, ahkera ja tehokas, menee se nopeamminkin. Ei se mikään helppo homma ollut, enkä suosittele nuorelle samaa. Kun toinen poika syntyi, oli paljon valvomista ja harkkatöiden tekoa. QPINTOIEN ETENEMINEN Kl RSS1ARVIOITA Maanpuolustuskorkeakoulu auttoi pohjalla, sillä en joutunut henkisesti tässä niin koville. Ekana vuonna ajattelin, etten ole valmis työelämään. Toisena ajattelin, että jotain voisi tehdä, ja kolmantena tuli itsevarmuus. En tullut yliopistoon hakemaan tutkintoa, vaan siksi, että pääsisin töihin ja osaisinkin jotain. Vinkkinä opiskeluista kannattaa muistaa työharjoittelu ja osallistua myös opiskelijatoimintaan." 1. vuosi Opintoviikkoja suoritettuna syksyn jälkeen 28 Opintoviikkoja suoritettuna kevään jälkeen 61 2. vuosi Opintoviikkoja suoritettuna syksyn jälkeen 85 Opintoviikkoja suoritettuna kevään jälkeen 113 "Aloitin gradun kirjoittamisen." 3. vuosi Opintoviikkoja suoritettuna syksyn jälkeen 122 Opintoviikkoja suoritettuna kevään jälkeen 163 "Gradua tosin tarkastetuin ja vietiin rekisteriin yli kolme kuukautta, joten valmistuminen meni virallisesti syksylle." OriSKI:U|A|AR|ESTOT01MINTA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja (04.12.2002-3.12.2003) Jyväskylän Ylioppilaslehden johtokunta (04.12.20023.12.2003) Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekuntaneuvosto (01.08.2002 23.09.2003) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto (01.12.2001-28.1.2004) TYÖKOKEMUS Jyväskylän ammattikorkeakoulu, projektipäällikkö (01.08.2004-, Jyväskylä) Agora Center, tutkija (02.09.2003-31.07.2004,Jyväskylä) Finscoop, tuote-esittelijä (toukokuu 2001, Oulun erämessut) Engel Security oy, vartija (11.07.2000 10.09.2000,Jyväskylä) 1. Paras kurssi? Miksi? 'Tietotyö ja sen välineet, 2000, 2 ov. Kurssi opetti uuden tavan suhtautua opiskeluun ja työhön tietotyön näkökulmasta. Kurssin ajatusten omaksuminen nopeutti valmistumistani huomattavasti." ^ _ _ 2. Huonoin kurssi? Miksi? Tietohallinnon jatkokurssi, 2001, 3 ov. Kurssin suorittaminen vaati paljon työtä ja läsnäoloa, mutta opitun määrä jäi vähäiseksi." 3. Helpoin kurssi? 'Tilastomenetelmien peruskurssi, 2000, 3 ov. Kurssin asiat tuntuivat yksinkertaisilta ja kurssin luennoitsija osasi hyvin havainnollistaa ja selventää muutamat haastavimmat kohdat." 4. Vaikein kurssi? 'Tietojärjestelmien teoreettiset lähtökohdat 2001-2002,4 ov. Tentti oli laaja ja kurssi kesti koko lukuvuoden." 5. Yleisiä kommentteja kursseista? "Kurssien opintoviikkoja määriteltäessä pitäisi enemmän arvioida opitun määrää kuin työn määrää. Jos kurssin pitäjä pystyy helpottamaan kurssilaisia oppimisessa ja täten vähentää kurssin suorittamiseen tarvittavaa työmäärää, niin sehän on vain loistavaa." "Kurssien tentit olivat välillä surkeita, vaikka poikkeuksiakin löytyi. Tenttejä ei osattu nähdä opetustapahtumana ja opitun soveltamisen sijaan testattiin ulkomuistia. Olisi muuten ollut kiva nähdä rehtori, dekaani tai laitoksen johtaja vierailulla jollakin kurssilla." TEKSTI: JANI PALSAMÄKI & TONI PELTONEN KUVA: HANS-PETER V/ECKMAN TALLA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN K O R K E A K O U L U P O L I I T T I N E N SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Vahva viesti opiskelijoille OPETUSMINISTERIÖN mielestä opiskelijat eivät ymmärrä, että kun opiskelu joskus alkaa, se joskus myös loppuu. Tämän vuoksi ministeriö haluaa lähettää opiskelijoille "vahvan viestin" muun muassa kiristämällä opintotuen ehtoja. Ajallisesti rajattu opinto-oikeuskin perustellaan nykyään täysin avoimesti juuri "vahvana viestinä". Näitä viestejä ei haluta enää lähettää esimerkiksi kirjeitse. Viestintä tapahtuu nykyään muuttamalla lakia. Opetusministeri Tuula Haatainen kävi vähättelemässä opintoaikojen rajausten merkitystä Jyväskylän yliopistolla syyskuun 7. päivänä. Hänen mielestään opiskelijoiden varsinkaan Jyväskylän yliopistossa ei kannata olla huolissaan tulevista rajauksista: "Eihän niistä ole teille mitään haittaa." Ei varmaan suurimmalle osalle olekaan. Kuten ei olisi siitäkään, että lailla säädettäisiin kaikille opiskelijoille pakollisiksi takalistoon tatuoidut viivakoodit. Suurimman osan työskentelyyn tällä ei luultavasti olisi kummoistakaan vaikutusta. Saattaisipa tuota vaan ihmetellä, mikä perustelu lakimuutokselle on, että "siitä ei olisi useimmille suurtakaan haittaa". Haatainen vain haluaa lähettää meille vahvan viestin. Tarvitsemme ilmeisesti näitä viestejä, koska olemme niin velttoja ja saamattomia. Meitä pitää kytätä ja teettää viisivuotissuunnitelmat. Kulttuuriministeri Tanja Karpela puolestaan pitää suurena saavutuksenaan, että hän "sai budjettineuvotteluissa läpi" kannustavuusvaikutuksiltaan merkityksettömän opintolainan verosubvention. Karpelan mielestä tämä parantaa lainan houkuttelevuutta. Viis siitä, että asumislisän vuokrakattoa ei olla vieläkään korottamassa. Viis toki kaikista muistakin uudistuksista, jotka näkyisivät siinä tilanteessa, jossa pitää asua ja syödä. Opiskelijat, lattekansaksikin haukutut, eivät tarvitse mitään todellista tukea. Pääasia, että nuo löysäilevät lusmut saadaan ojennukseen. Tärkeintä on lähettää niille riittävän vahva viesti. Eivät ne muuten ymmärtäisi, että opiskelu joskus päättyykin. Päättyyhän se, kun pannaan päättymään. Edellisessä kirjoituksessani tällä palstalla tulin maininneeksi, että eläkeläisille löytyi tuosta vaan 47 miljoonaa euroa ylimääräistä. Sellaisia vahvoja viestejä muut saavat. ANTTI VESALA JYY-.N KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2004 | Puntissa on poltetta jo neljännen kerran TEKSTI: TONI PELTONEN KUVA: HANS-PETER VVECKMAN OPISKELIJAT JAKAUTUVAT ainakin kahteen kastiin, kun ajatellaan liikuntaa. Jotkut eivät saa siitä tarpeekseen, ja jotkut ovat saaneet sitä tarpeeksi jo ajat sitten. Kollegankanto on yksi laji, jolla näitä molempia ääripäitä ja kaikkia siitä väliltä yritetään houkutella neljännen kerran järjesteltävään Poltetta Puntissa -liikuntatapahtumaan. 'Tärkeintä on, että jengillä on hauskaa. Ja jos ei urheile jo entuudestaan, voi päivän aikana löytää uuden oman lajinsa. Tarjolla on myös kevyitä lajeja, jotka eivät vaadi peruspohjaa", tapahtumasta vastaava projektityöntekijä Mikael Seppälä kertoo. Poltetta Puntissa -tapahtuma saapuu Jyväskylän Hipposhallille keskiviikkona lokakuun kuudentena päivänä. Tärkeimpänä tavoitteena on saada opiskelijat innostumaan ylipäätään liikkumisesta ja kokeilemaan esittelyssä olevia uusia lajeja. "Tänä vuonna halusimme laajentaa liikunnan käsitettä ja ottaa terveyttä mukaan. Tutustuttavina lajeina on zen-meditaatiota, joogaa ja venyttelyä", Seppälä toteaa. Tapahtumaa puuhaavat yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja Jyväskylän ammattikorkeakouluopiskelijat. Opiskelijoiden liikuntaliitto on paivan taustalla kouluttajana ja mainoksien tekijänä. Maksullisena sellaisena, koska JYY erosi taannoin järjestöstä. Järjestäjien toiveena on saada 1700 ihmistä liikkumaan. Tämän toteutumisessa auttaa, että tapahtuma on myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun henkilökunnan liikuntapäivä. Samalla viikolla järjestetään myös kaupungin liikuntapalvelukeskuksen kanssa yhteistyössä Eurolla liikkumaan -kampanja, jonka aikana on mahdollisuus liikkua eurolla tai jopa maksutta eri pisteissä. Poltetta Puntissa -liikuntatapahtumassa voit osallistua esimerkiksi kollegankantokilpailuun. Liikuntavaliokunnan puheenjohtaja Katja Pöllänen ja JYYn hallituksen liikuntavastaava Ilkka Jarva ovat jo harjoitelleet. Itse jalkapalloa harrastanut Seppälä on polncessa etenkin opiskelijoista koostetusta Panorama-bändistä, joka soittaa päivän aikana ohjattujen aerobic-tuntien taustalla. Bändi esiintyy myös jive-tanssikurssilla. Päivän aikana voi kilpailla tuuletustaidossa, huollattaa pyöränsä tai ottaa mittaa kavenstaan sumopainin syövereissä, sillä tapahtumaan on tilattu ilmaiskäyttöön muoviset ja pehmustetut sumopuvut. JYY-Cupin ensimmäinen osakilpailu järjestetään myös samana päivänä. Poltetta Puntissa -liikuntatapahtuma Hipposhallin tuntumassa keskiviikkona 6.10. klo 10-16. Lisötietojo ohjelmasta: www.oll.ii/kiertue/jyvaskyla. V a n h a t p a l l o t T a n s i Nurkkiin kerääntyy kaikenlaista, pölypalloista peatnankuoriin. Jos sinulla löytyy käytön puutteesta kärsiviä urheilukamppeita, voit nyt lahjoittaa ne Poltetta Puntissa -tapahtuman aikana hyvään tarkoitukseen ja tiiviiseen käyttöön Etelä-Tansaniaan. Opiskelijoiden liikuntaliiton Masasin maakunnassa sijaitsevan ystävyyskoulun Mpetan 390 oppilasta odottavat innolla uusia urheilluvälineitä. Tällä hetkellä kun koululla on vain yksi käytetty jalkapallo. Maalaisjärjellä ajatellen kannattaa harkita, minkä vuodenajan kamoja Afrikkaan on lahjoittamassa, mutta urheilulajeista tutuin paikallisille on jalkapallo. Futiksen avulla saadaan myös houkuteltua lisää lapsia ottamaan osaa koulunkäyntiin. OLL:n ja Liikunnan Kehitysyhteistyö ry:n liikuntavälinekeräys toivoo pelikenkiä, palloja, säärisuojia, pelipaitoja, pelLsukkiaja -shortseja kehitysyhteistyöhankkeeseensa. Käytetyt tai uudet liikuntavarusteet voi viedä Poltetta Puntissa -tapahtuman aikana Hipposhallilta löytyvään keräyspisteeseen. Roskalavan Pekka ja Kauppakadun appro Jyväskylän yliopiston opiskelija Antti, 28 vuolta, kertoo tositarinan: "Olemme suorittaneet ystävämme Pekan puolesta Kauppakadun appron useampaankiin otteeseen. Alkunsa se sai, kun kämppikseni veli oli saanut approssa ylimääräisen lapun, jonka päätimme sitten juoda täyteen Pekan nimissä, tämä kun ei poissaolevana itse siihen kyennyt. Tuon vöyhötyksen innoittamina ostettiin sitten ylimääräisiä lappuja seuraavillakin kerroilla, saattaa olla jokunen Hämeenkatukin eksynyt joukkoon. Tarkkaa määrää en muista." 'Tämä tapahtui muistaakseni vuoden 1997 syksyllä, jokunen viikko ennen Kauppakadun appron järjestämistä kuitenkin. Asuimme siihen aikaan Kortepohjan ylioppilaskylässä, ja olimme kämppäkaverini Teron kanssa viettämässä iltaa rakastetussa Tuoppisankarissamme. Tapasimme Pekan ensi kertaa tuossa ravitsemusliikkeessä, tai tarkemmin sanottuna kapakin ulkopuolella." "Jostain syystä kävi nimittäin niin, että sulkemisajan lähestyessä henkilökunta heitti ensin pihalle Pekan ja heti perään minut sekä Teron. Ammuskelivat vielä nallipyssyillä korvan juuressa, kun viimeiset tuopit eivät meinanneet upota tarpeeksi nopeasti." "Heti poistumisemme jälkeen Tero tyhjensi vatsansa ylimääräisestä oksennuksesta siihen oven pieleen. Minä astelin tahdikkaasti hieman sivummalle kuselle, jossa huomasin Pekan makailevan roskalavan päällä. Kaveria ei jätetä, joten jatkoimme matkaa kolmestaan toisiamme taluttaen taksiasemaa päin." "Yliopistonkadun kohdalla poliisipartio pysäytti meidät ja tarkisti henkilöllisyydet. Epäilivät kai jotain. Taksitkaan eivät olisivat millään halunneet hyväksyä Pekkaa kyytiin. Taisi olla vasta kuudes kuski, kun suostui-ottamaan maksavan asiakkaan takaluukkuun. Kämpille kuitenkin päästiin." "Herättyämme aamulla ihmettelimme, miksi käytävällä on vesilammikko. Oli käynyt niin, että illalla Tero oli päättänyt elvyttää Pekkaa tuopillisella vettä." "Pekka kun on entinen naulakko, kaksimetrinen ja hoikkarunkoinen koivu, jolla lehdetkin ovat jo muovia." OLLI SULOPUISTO AIESEGin järjestämä Kauppakodun approbatur torstaina 7. lokakuuta. Lipunmyynti alkaa 30. syyskuuta. Lisätietoja: www.kauppakadunappfO.com Edustajisto nuiji toimituksen joulutauon pois JYYN EDUSTAJISTO kokousti syksyn ensimmäisen kerran 16.9. Ilokivessä ja päätti pääasiassa nimityksistä. Edustajiston asialistan merkittävin päätös oli ylioppilaslehden toimituksen joulutauon poistaminen. Palkaton aika kun on ollut ristiriidassa ylioppilaskunnan oman henkilöstöstrategian kanssa. Lisätalousarvion mukaan kulut, 2312 euroa, katetaan lehden avustajapalkkiokohdasta. Ensi vuoden osalta asia käsitellään lehden normaalin budjettikäsittelyn yhteydessä. Edustajiston varsinaisesta jäsenyydestä olivat pyytäneet eroa Karl Filtness, Hanna Sankala ja Niina Kautto ja määräaikaista eroa Antti Alaja ja Aino Antin. Uusiksi jäseniksi nousivat Pekka Nurminen (P&D), Elina Latva (Grön) ja Anne Kulta (Poik) sekä Joonas Pennanen (sd) ]a Kirii Mattila (kok). Edustajisto pääni lisäksi myöntää eron monille tiedekuntaneuvoston jäsenille ja nimitti lilalle uusia. Varsinaisina jäseninä taloustieteissä Signe Jauhiainen korvattiin Kati Räisäsellä ja matemaatus-luonnontieteellisessäjuha Koskisen paikalle tuli Maija Suokas. Jylkkärin johtokunnasta erosi Tero Karjalainen ja uudeksi jäseneksi tuli Tuomo Puumala (JOK). Yliopiston kirjaston johtokunnassa Signe Jauhiaisen tilalle valikoitui Outi Behm. JYYn edustajaksi yliopiston eettiseen toimikuntaan nimitettiin Hanna Bergman. JYYn hallitus taas on päättänyt jatkaa ylioppilaskunnan tiedotussihteerin Marika Kärjen työsopimusta vuoden 2005 loppuun saakka. Samalla se päätti perustaa työryhmän laatimaan ylioppilaskunnalle tiedotusstrategian. TONI PELTONEN hämeenaho
• • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2004 Kun ka nsa ku nta kiersi korkin kiinni Suomi vuonna 2004. Väkevien alkoholijuomien verotusta on kevennetty tuntuvasti. Halpaa viinaa saa tuoda EU-maista yksityiskäyttöön litramitan sijasta pakettiautolla. Alkoholin kokonaiskulutus kasvaa ja haitat lisääntyvät. Rattijuoppoja toikkaroi maanteillä enemmän kuin aikoihin, ja suvessa juopuneita on korjattu virkavallan pahnoille ennätystahtiin. Mutta entä jos kaikki muuttuisi? Suomi vuonna 2005. Koko kansa aloittaa kertalaakista täydellisen viinalakon. Tipaton tammikuu jää päälle. Kohtuukäyttäjä jättää tuoppinsa tilaamatta, alkoholisti päättää raitistua. Suomi aloittaa joukolla lasiin sylkemisen. Selviäisikö suomalainen yhteiskunta raittiina? Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2004 H m • TEKSTIT: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: HANS-PETER V/ECKMAN Kansanterveys kuntoon, miljardit uusjakoon ALKOHOLIN KÄYTÖN LOPPU tietäisi selkeää kohennusta kansanterveyteen. Kaikki vaikutukset eivät kuitenkaan näkyisi heti, ja lyhyellä aikavälillä juomalakosta olisi myös terveyshaittoja. Terveydenhuollon kannalta kaikkien ihmisten viinalakko vapauttaisi paljon voimavaroja muihin kohteisiin. Vuonna 2002 suomalaisissa sairaaloissa kirjattiin noin 200 000 hoitopäivää, joissa potilaan päädiagnoosina oli alkoholisairaus. Näihin sairauksiin kuolee vuosittain noin 3000 ihmistä. ALKOHOLIN AIHEUTTAMAT terveyshaitat voidaan jakaa akuutteihin ja kroonisiin. Akuutit haitat liittyvät yksittäiseen alkoholin käyttökertaan. "Jos juopottelu loppuisi kuin seinään, niin samalla loppuisivat siihen liittyvät tapaturmat: humalaisten tappelut ja rattijuopumukset", toteaa alkoholitutkija Kalervo Kiianmaa Kansanterveyslaitokselta. Krooniset haitat vähenisivät hitaammin, vaikka alkoholista johtuvien sairauksien eteneminen heti pysähtyisi. Juomalla peruuttamatonta haittaa terveydelleen jo aiheuttaneet ihmiset sairastaisivat edelleen. Sisäelinja aivovauriot kun eivät tipattomuudella pyyhkiytyisi pois. Lyhyellä aikavälillä viinan juonnin loppuminen aiheuttaisi myös terveyshaittoja: juomakierteessä oleville alkoholiongelmaisille äkkipysäys voisi tuottaa vaarallisia vieroitusoireita. "Välitön vaikutus voisi olla, että jopa sadat tuhannet suomalaiset tarvitsisivat vieroitushoitoa heti", sanoo Stakesin alkoholija huumetutkimuksen ryhmän johtaja, professori Marja Holmila. Hän arvioi kuitenkin, että käytännössä sairaalahoitoa tai lääkitystä tarvitseva alkoholiongelmaisten joukko olisi huomattavasti pienempi. KOKO YHTEISKUNNALLE alkoholihaitoista koituu nyt välittömiä kustannuksia 500-700 miljoonaa euroa vuodessa. Välilliset vaikutukset, esimerkiksi menetetyt työpäivät, kasvattavat summan jopa viiteen miljardiin euroon. Toisaalta alkoholimyynnin arvo on vuositasolla 4,2 miljardia euroa. Alkoholitutkijat ovat joka tapauksessa sillä kannalla, että viinanjuonnin täydellinen loppuminen olisi myönteinen muutos. "Uskoisin, että tämä olisi huikean positiivinen tilanne", sanoo Kalervo Kiianmaa. Myös Marja Holmila näkisi muutoksen voittopuolisesti hyvänä, varsinkin jos muutos tapahtuisi ihmisten omasta aloitteesta, ei valtiovallan säätämästä pakosta. "Pitää kuitenkin olla realisti: eihän viinan käytön loppuminen poistaisi kaikkia niitä sosiaalisia ongelmia, joita alkoholin käytön taustalla on." Pääpäihteellä on pitkät perinteet VIINAN HAUTAJAISET merkitsisivät huomattavaa kulttuurista muutosta: alkoholi on ollut suomalaisten pääasiallinen päihde jo vuosisatojen ajan. Viinaa on Suomessa tislattu 1600-luäähtien, ja käymistuotteita on käy1 niin kauan kuin näillä leveyspiireilÖn ollut asutusta. Entisaikoina alkoölia oli tapana nauttia runsaasti pitkien joulunpyhien ja syksyn kekrijuhlien aiana, mutta arkisempaakin käyttöä on nennyt aina. "Kulutetaanpa alkoholia minkä vertahansa, sillä on aina merkittävä rooli sekä julkisessa keskustelussa että muussa elämänmenossa", sanoo suomalaisen juöpottelukäyttäytymisen historiaa tutkinut Jyväskylän yliopiston Suomen historian yliassistentti Kustaa H.J. Vilkuna. Ikivanha ilmiö on myös viranomaisten pyrkimys suitsia kansan juomahaluilja. Itsenäisyyden alkuvaiheessa, vuosina 1919-1932 oli voimassa kieltolaki, mutta jo paljon aiemmin alkoholinkäyttöä pyrittiin rajoittamaan esimerkiksi paikallisilla kielloilla. "Esivalta on halunnut pitää kansan kurissa syyttämällä sitä liiallisesta alkoholinkäytöstä", Vilkuna muotoilee. Viime vuosikymmeninä alkoholipolitiikka on olhit vapaampaa, mikä näkyy myös kulutuksessa. Kun keskioluen myynti ruokakaupoissa sallittiin vuonna 1969, alkoholin kulutus henkeä kohti oli alle viisi litraa vuodessa. Vuonna 2003 keskivertokansalainen kulutti puhdasta alkoholia jo 9,4 litraa. Historioitsija on kuitenkin sitä mieltä, 'ettei nykyään eletä mitenkään poikkeuksellisen "kosteaa" aikaa. "Nykyään ei olla lähelläkään sitä tasoa, jcilä kulutuksen arvioidaan olleen 170£"-1800-lukujen vaihteessa. Alkoholinkulutus on siihen aikaan ollut ehkä kaksinkertainen nykyiseen verrattuna", toteaa Vilkuna. VIINAN KANSSA ovat osanneet läträtä paitsi rahvaaseen kuuluvat, myös yhteiskunnan tukipylväät. Esimerkiksi 1800-luvulla elänyt helsinkiläinen virkamies saattoi aloittaa aamunsa ryypyllä ja jatkaa herraskaisen etiketin mukaista naukkailua pitkin päivää. "Virkamies, joka noudatti silloisia 'hyvän käytöksen' ohjeita, oli humalassa periaatteessa koko ikänsä." Jos alkoholinkäytöllä riittää Suomessa perinteitä, ei täysin päihteetöntä yhteiskuntaa ole ilmeisesti missään muuallakaan ollut. "Ei varmaankaan totaalisesti päihteetöntä, multa päihteiden käytön mittakaava on vaihdellut valtavasti. Juuri tästä on kyse myös järkevässä alkoholipolitiikassa: kuinka paljon alkoholille annetaan sijaa yhteiskunnassa", linjaa tutkimusprofessori Marja Holmila Stakesista. Hiukan toisin kuin Vilkuna, Holmila näkee alkoholinkäytön arkipäiväistyneen aikojen kuluessa. Holmilan mukaan primitiivisissä yhteiskunnissa ihmisillä ei juuri ollut aikaa päihteiden käyttöön. Kun jokapäiväinen selviytyminen vei enimmän osan ihmisten voimavaroista, oli tajunnantilaa muuttavien aineiden käyttö rajattu vain suurimpiin juhliin tai vain valikoidulle osalle ihmisiä. Tämä alkoholinkäytön laajuus on se, mikä nykytilanteessa on huolestuttavaa sosiaalisesta näkökulmasta." "Kuolinisku monelle ravintolalle" SUOMESSA ON tuoreimpien tilastojen mukaan 8 653 ravintolaa, baaria ja kahvilaa, joilla on anniskeluoikeudet. Kaikkiaan ravintoloiden työllisyysvaikutus on noin 37 800 henkilötyövuotta. Lukema pienenisi todennäköisesti tuhansilla, jos viinan myynti tyssäisi kokonaan. "Se olisi todellinen kuolinisku monelle ravintolalle", sanoo Suomen 1 lotellija Ravintolaliiton toimitusjohtaja Timo Lappi. Lapilla on mielipiteeseensä ymmärrettävä peruste: ravintoloiden kokonaismyynnistä noin puolet koostuu alkoholista. Siitä saatava tuotto on myös parempi kuin muiden myyntiartikkeleiden. Timo Lappi ei usko, että alkoholi»-; käytön täydellinen loppuminen ravintoloissa toisi mukanaan mitään myönteistä. "Minun käsitykseni mukaan se olisi pelkältään haitallinen muutos." Lapin mielestä myös ruokakulttuuri köyhtyisi, jos alkoholi jäisi ravintoloissa kokonaan pois. Jyväskylän Kirkkopuiston Rosson ravintolapäällikkö Tuula Sotamaa on samaa mieltä. "Kyllä hyvä viini pihvin tai minkä tahansa ruoan kanssa nautittuna kruunaa *", Sotamaa sanoo. lOKAPAIKAT SELVIÄISIVÄT puutoksesta todennäköisesti viihderavintoloita paremmin. Lounasaikaan alkoholia nautitaan ruuan kanssa nykyäänkin vain harvoin, mutta illat saattaisivat olla ruokaravintoloissa Sotamaan mukaan hiljaisempia, jos alkoholia ei juotaisi. Keskimaan hotellija ravintolatoimialan ryhmäpäällikkö Jouko Välisaari näkee viinattomuudessa kaksi vaihtoehtoa. "Ruokaravintoloiden myynnistä noin 30-40 prosenttia on alkoholia. Jos haluttaisiin pitää sama palvelutaso, niin samoilla asiakasmäärillä hintoja pitäisi korottaa tai tinkiä sitten palvelutasosta", hän listaa. Alkoholiton tulevaisuus tekisi Välisaaren mukaan etenkin pubityyppiset ravintolat kannattamattomiksi, mutta yökerhot sen sijaan voisivat kuin voisivatkin jatkaa olemassaoloaan. Elävä musiikki, tanssi ja parinmuodostus voisivat houkuttaa ihmisiä yöelämään ilman viinaakin. Tämä tosin edellyttäisi sitä, että asiakkaat olisivat valmiita maksamaan yökerhon pääsylipuista ja alkoholittomista virvokkeista nykyistä tuntuvasti enemmän, jotta yökerhot saisivat kulunsa katettua. Välisaaren mukaan keskivertokävijä käyttää yökerhossa alkoholiostoksiin noin 15-20 euroa illan aikana, joten limsan hintaa pitäsi korottaa reilusti nykyisestä. "Eihän yökerhoissa käyminen tähänkään saakka ole perustunut siihen, että se olisi erityisen järkevää. Kyllä se on se tunnelma, musiikki ja toiset ihmiset, joiden takia yökerhoon tullaan", Välisaari toteaa. Viinaton aitous ja reilu meininki RAJftTIUSLIIKKEEN kannalta yhteiskunta ilman viinaa olisi ilahduttava sjjatus. H "Kyllä minä näkisin, että olisi pelkästään positiivinen asia, jos alkoholin kulutus vähenisi, puhumattakaan että se poistuisi kokonaan", sanoo jyväskyläläinen kaupan ja hallinnon alan opiskelija Mirva Putkonen. Hän toimii sihteerinä ja. rahastonhoi-^ tajana ETRA-liitto ry;ti Jyväskylän pai-" kallisyhdistyksessä. Järjestö pyrkii edistämään terveysja raittiuskasvatusta kristillisen elämänkatsomuksen mukaisesti. Raittiuden kannaöaja ei usko, että alkoholinkäytön loppumisen myötä menetettäisiin mitään hyödyllistä. Seuraelämääkin voidaan Putkosen mielestä viettää humalatilaa terveellisemmillä keinoilla. Kapakkailtojen korvaaminen uudella harrastuksella, esimerkiksi liikunnalla, tuo mahdollisuuksia myös ihmissuhdeverkostojen luomiseen. on aika helppoa paeta äijiin taakse, vaikkei edes olisi kovin • sulkeutunut luonne. Kaikista ihmisistä kyllä löytyy sosiaalisuutta, kenestä i enemmän ja kenestä vähemmän. Ilman viinaa touhu olisi reilumpaa: ihmisistä tulisi aidompia ja jokainen voisi olla sellainen kuin on", Putkonen pohtii. Putkonen arvelee, että jos alkoholin käyttö äkillisesti lakkaisi, ensimmäisenä katoaisivat viinaan liittyvät järjestyshäiriöt ja rikokset. "Pidemmällä aikavälillä kansanterveys paranisi. Alkoholihan vahingoittaa j elimistöä." Hän myöntää, että nopeasta muutoksesta olisi myös haittoja: esimerkiksi työpaikkoja menetettäisiin. ALKOHOLIN MYYNTI työllistää erityisesti ravintola-alalla, sekä tietenkin Alkossa, jolla on yli 2500 työntekijää ja 314 myymälää. Mirva Putkonen uskoo kuitenkin, että pidemmällä aikavälillä yhteiskunnan olisi mahdollista sopeutua uuteen tilanteeseen ja kehittää korvaavia rahanlähteitä alkoholituottojen lilalle. Nykytilanne on melkoisessa ristiriidassa sen ajatuskuvion kanssa, että koko kansa ryhtyisi kertaheitolla viinalakkoon. Uusimpien tietojen mukaan alkoholin tilastoitu kulutus on kasvanut vuodessa 7,6 prosenttia. Suunta on ollut sama jo kauan. "Niitä tilastoja ollut aika surullista lukea. Aina vain nuoremmat käyttävät alkoholia", Putkonen harmittelee. * Hän huomauttaa kuitenkin, että nuoret ovat otollisinta kohderyhmää myös suunnanmuutoksen kannalta. "Jos tällainen viesti saataisiin nuorille riittävän varhaisessa vaihees niin raittius voisi ruveta yleistymään^ Vanhempi väestö taas on tottunut I nykyiseen elämänmenoon, ja sitä tottu musta on vaikeaa muuttaa." Omassa ikäryhmässäänkin, noU 25-30-vuotiaiden joukossa, Putkone tietää olevan monia, joita päihteet eivä kiinnosta. Taustalla ei väittämältä ole uskonnollisia tai aatteellisia perusteita, "Olen tavannut yllättävänkin paljon raittiita ihmisiä. Monelle se on täysin vapaaehtoinen valinta, jonka syynä on vain se, että on hyvä juttu'." 4
• ED Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2004 L O U A S I 1 1 1 6 Myös vcgaanivaihiochto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2.35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4,70 e JATKO-OPISKELIJA 3,95 e Ilokiven ruokalistat myös netissä: http:/Avww.jyy.Fi/ruokalista.php Tl 28.9. Pinaattikeitio Uunimakkara, perunasose Kiinalainen porsaspata KE 29.9. Täytetyt kasvisherkkusieniohukaiset Kalakeitto Kassler TO 30.9. Kasvispyuipannu Värikäs uunikala Jauhelihapihvi, tomaattikastike PE 1.10. Kasvispyörykät Tonnikalakastike, spaghetti Kinkkupizza MA 4.10. Kukkakaalilasagnette Paistettu kalalcike, sitruunakastikc Kinkkukiusaus TI 5.10. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Savukalakastike, spaghetti Riistapyörykät o y o Q o i o llOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KE 6.10. Kesäkurpitsavuoka Silakkapihvit, kermaviilikastike PossustroganolT TO 7.10. Kasvissosekeitto Broiler-pastapaistos Jauhelihapihvi, herkkusienikastike PE 8.10. Perunakuorukat, keitetyt kasvikset Nakkipannu Kalkkunarisotto MA 11.10. Kasvislasagne Jauhelihakeitto Broilerjuustokebakot •• SILLIÄ & SALAATTIA Kiikeri, Ylikoski: Tiede tutkimuskohteena. Anttila, Catani, Kilpinen, Lukkarinen, PaFilosofinen johdatus tieteentutkimukseen lin, Lundström, Kortelainen, Claustrat: (Gaudeamus) Edelfelt. Matkoja, maisemia ja naamiaisia Hyvä, hyvä! Mainio uutuus syksylle. Ostaja (WSOY) heittäydy diletantista tieteilijäksi! Kurkista käsitteen "Edelfelt" taakse ja hanki tä28,00 euroa mä kirja muhkuraisen nojatuolisi viereen, siihen pienelle tupakkapäydälle. Blomberg, Hirsjärvi, Kovala (toim.): Fanta39,00 euroa sian monet maailmat (BTJ Kirjastopalvelu) Onkohan Burroughsin Mars-sarja fantasiaa?, Leven: Hirvikeittokirja (Atena) uskaltautuu eräs raatilainen varovasti kysyKeittiöön, keittiöön! Meillä on nälkä! Mikäpä mään. OSTA TÄMÄ!, huutavat toiset. Ehkä se se siinä. Niin tehdään. selviää... 29,00 euroa 32,90 euroa Opiskelijan K a m i ) U S Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa [Jffjjjf \ kirjamyynti@kampusdata.fi PEl.lö.FreakCircuslV/2C (_ Space Boyz, Random Eyes LA 2.10. Illuminatioii 1 si Anniversary / 20-04 / ennakko 7.5€ 12 kerrosta) 11 huippu DJ:tä, mm. Choci (UK] ja Eliot Ness (IreivJ. Hki) Lisätietoja: MnNWllubitus.org/kaleiiteri KE 6.10. Praesens -improyisaatioKlubi /19-01 / 2C Anja Nauranen & Simo Laihonen duo UU / Trel, Kuolema & Iankaikkisuus Uki). Psychotomimetic Agents Uki), Montage Uap) PE 8.10. Rikos Records s vuona / 21-04 / 5C DecepHcons, Dr. Robotnik. Jaakko, Mesak, Profeetta, Tero. VCS2600. Yllkuliu, Rlkos-DJ:t LA 9.10. Operaatio: LIVE / 3€ [Alakerta] Gold Colours, Kronik. DJ:t Leka & Jannu su 10.10. levymessut /11-15 / 2C makeita) KE 13.10. Puuhkaroek / 21-03 / 2€ Piru Kange, Jeavestone, Soul Sound Day, Joonaian Hinri LA 16.10. Seisomapaikka /19 ja 22 / 5C MC Ismo Leikola. Mika Hrtovaara. Teemu Vesterinen. Armi-Jussi Alarmo, Tomi Kalamies, www.seisomapaikka.com PE 22.10. Club Kaappi/2-6€ Miss DragQueen Ja Mr. OragKIng 2004 -kilpailu LA 23.10. Kirppari /11-15 (Yläkerta) KE 27.10. Seisomapaikka / 21.00 / 5C MC Jean-Eric Chaumentin, Tommi Mujunen, Ismo Leikola, Teemu Kontoniemi. Mika Terävä, www.seisomapaikka.com T0 28.10 I s t a n b u l i n i l l a t . Kairon yöt / 1 9 2 2 / 8 € opisk.6€ Aiadin Abbas ja Sinuhe-yhtye sekä jyväskyläläiset tanssijat PE 29.10. Etnobileet / 1C (Yläkerta) LaUnorytmeJä Ja etnotunnelmaa 0n Stage -ohjelmat alkavat aina keilo 21.00 ia päättyvät 03.00. jollei toisin mainita 13.10. ilmestyvä Jylkkäri on kaupunkinumero, joka jaetaan jokaiseen kotiin Jyväskylässä. Ilmoitusmyynti: Vexi Virtanen, 050 592 3696 . . . 1
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2004 Q ] Miesten murre säilyy naisia sitkeämmin (p***w*to. \ TEKSTI: PIRITTA PESONEN PIIRROS: HANS-PETER WECKMAN "MURRE ON ihmisen läheisin ai.f dinkieli", murteita tutkinut professori Aila Mielikäinen Jyväskylän yliopistosta sanoo. Nykyään murteet ovat nousseet jopa muoti-ilmiöksi. Nokkelat lehtimyyjät ovat huomanneet murteiden tehon puhelinmyynnissä, ja murrekirjallisuus on lisääntynyt. Opuksia Aku Ankasta Aapiseen ja Raamattuun on käännetty eri kotiseutukielille. "1960-luvulla murteet eivät olleet ollenkaan muotia, vaan se tausta piti häivyttää. Multa 80-luvulta lähtien ne ovat tulleet muotiin. Nyt murteellisuuttaan ei tarvitse hävetä", Mielikäinen kertoo. Eri sosiaalija yhteiskuntaryhmien välillä ei ole huomattu selviä eroja murteiden puhumisessa. Sen sijaan miehet säilyttävät hanakammin kotiseutunsa puheessaan kuin naiset. "Naiset hyväksyvät helpommin yleiskielen piirteitä. Miesten mielestä murteet voivat kuulostaa rennommalta ja miehekkäämmältä tavalta puhua." MURTEIDEN HELINÄÄ kuulee nykypäivänä yhä vähemmän. Mielikäisen mukaan niiden häviäminen on yhteiskunnallisien muulosien tulosia. En murrealueilta kaupunkeihin muuttaneiMINULLA OM S M S T / S ! den ihmisten kieli sekoittuu kohti neutraalia yleiskieltä, kun ihmiset irtaantuvat synnyinscutujensa sosiaalisesta vaikutuspiiristä. Suomessa myös koulutus tasoittaa puhetta. Mitä korkeampi koulutus, sitä lähemmäksi sivistyneemmältä kuulostavaa kirjakieltä ihmisen puhe muuttuu. Mielikäinen sanoo, että uutta murretta ei voi opetella kuin jotain vierasta kieltä. "Vaikka osaisi teoriassa kuinka hyvin itselle vierasta murretta, sila ei pysty tuottamaan täysin aitona, koska se ei ole vain puheen äänneja muotopiirteitä. Murre sisältää oman alueensa perinteitä, arvoja ja ilmaisuiyyliä, jota ulkopuolinen ei voi täysin il opetella." / Hän huomauttaa myös, että jos oman kotimurteensa haluaa säilyttää, sen puhumista on pidettävä tietoisesti yllä, jos ei asu omassa murreympäristössään. ja itämurteita arvioidaan usein hauskoiksi. Jotkin kielen piirteet nousevat myös esiin. Mie ja sie kuulostavat kauniilta, välivokaali kuten kolome kuulostaa maalaiselta. Sinä-passiivi ja helsinkiläisittäin ääntyvä s-kirjain ovat taas kaupunkilaisuuden merkkejä." Murteen kauneus tai rumuus on kuitenkin kuulijan korvassa. Oma murre taitaa yleensä olla kaunein. Murre on rakas äidinkie KAKSI POHJALAISTA, lappilainen, stadilainen ja karjalainen istuivat iltaa. Heiluiko mora, oltiinko humalassa vai ymmärsimmekö toisiamme? Ainakaan yhtään hiljaista hetkeä ei ollut murteiden merkitystä miettiessä. "Omaan murteeseen ei kiinnitä huomiota, ennen kuin joku puhuu eri tavalla kuin ite", rovaniemeläinen Jenni sanoo. Kaikki ovat sitä mieltä, että oma murre kuulostaa parhaalta. "Se on luonnollisimman kuuloista", Seinäjoelta kotoisin oleva Junni toteaa. "Jos joku vaikka telkkarissa puhuu samalla tavalla kuin mie, nauran että onpa hassun kuulosta, puhunks mie tolleen", lappeenrantalainen Elisa on huomannut. Murteen säilyminen puheessa riippuu ryhmän mielestä omasta halusta. Yksi haluaa pitää murteen avulla enemmän kiinni kotiseudustaan kuin toinen. "Murteet tekevät kielestä rikkaampaa ja kun on kotiseuturakas, oma murre on kiva säilyttää", seinäjokelainen Pauliina sanoo. Murteen vaihtajiin porukka suhtautuu vähintäänkin epäluuloisesti. Hyvääkin kaveria alkaa vierastaa, jos tämä on mennyt vaihtamaan kotiseutunsa murteen uuteen muutettuaan muualle. "Mä aina muistutan, että mun kanssa on puhuttava samalla tavalla kuin neljä vuotta sitten, kun Helsingissä nykyään asuvat kaverini tuloo kotio ja puhuu helsingin murteella". Pauliina napauttaa. Virallisissa tilanteissa puhe muuttuu tässäkin porukassa usein yleiskieliseksi. Syy ei ole siinä, että häpeäisi omaa murretta, vaan lähinnä yritetään välttää epäselvyyksiä. Leveää pohjanmaan murretta puhuvaa myyjää kun ei eteläsuomalainen asiakas välttämättä ymmärrä. "Toisaalta jos puhuu kovasti murteella, joku saattaa ajatella, että on oppimaton moukka. Ehkä haluan joissain tilanteissa osoittaa, että olen sivistynyt ihminen ja en puhu murretta", Jenni miettii. Pääkaupunkiseudulla suurin osa ihmisistä on muualta tulleita, ja helsinkiläistä Tanelia onkin naurattanut murrettaan piilottelevat työkaverit. "Työtilanteissa on ollut hauska huomata, kun ihmiset yrittävät esittää sivistynyttä ja sitten kun ne rentoutuu, niin puheessa alkaa lipsahdella väliin murresanoja." Kahvilassa työskentelevä Elisa ei pidä kynttiläänsä vakan alla. "Viime viikolla eräs asiakas kysyi, olenko vasta muuttanut paikkakunnalle, kun puhuin karjalan murretta. Mie vastasin, että neljäs vuosi Jyväskylässä on alkamassa", työpaikallaan Miu -lempinimen saanut Lappeenrannan tyttö naurahtaa. Murteella puhuva ihminen herättää yleensä kuulijassaan positiivista vastakaikua, mutta joukossa on yksi poikkeus. "Kaikki vihaa helsinkiläisiä. Se on ainoa murre, jossa joutuu hankaluuksiin, jos menee jonnekin muualle", Taneli sanoo ja muistelee pelireissua pohjanmaalle. "Me pöllöt mentiin illalla kioskille, jonka vieressä oli painijan patsas ja heti meitä haastettiin painimaan." Junni ja Pauliina myhäilevät vieressä, että seinäjokelaiset eivät kyllä tappele, vaan ne kaikki ympäryskuntalaiset. "Loppujen lopuksi meillä vaan uhotahan, mutta harvemmin tapellahan." Ryhmä naureskeleekin murteiden mukana kulkeville stereotypioille ihmisistä. "On rikkaus, että vaikka suomalaisia on niin vähän, meillä on silti näin paljon erilaisia murteita", Jenni tuumaa. fi"^ ...e*i A/f<* t Jl ".".,„p;sr<" u uni 5 OS" 1 iti**» fierf .avoin.jyu.fi oulutuksen laatuyliopisto 2004 2006 ^ j P ^ H YASKYLAX YLIOPISTO
• m I B Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2004 Laiska työmyyrä Lewis Trondheim haluaa pysytellä sarjakuvailmaisun pioneerina TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: TIINA PYRYLÄ "OLEN laiska piirtäjä", väittää Lewis Trondheim. Sama mies tehtailee vuosittain eri kustantamoille lähemmäs kymmenen uutta sarjakuva albumia. Trondheim oli yksi Helsingin XIX sarjakuvaiestivaalien päävieraista. 39vuotiaan ranskalaispiirtäjän oikea nimi on Laurent Chabosy. Lewis Trondheim puolestaan on anagrammi sanoista 'The world is mine". Trondheim on tämän hetken kohutuimpia ja kehutuimpia ranskalaisia sarjakuvantekijöitä. Hämmästystä on aiheuttanut erityisesti hänen tuotteliaisuutensa ja nopea työtahtinsa. Trondheim kertoo yhden sivun piirtämisen vievän hänellä tunnin tai puolitoista. Kun vauhti on tällainen, on selvää, etteivät Trondheimin työt ole mitään erikoistekniikoilla hitaasti hiottuja timantteja. Hän piirtää nopeasti ja yksinkertaisesti multa myös selkeästi ja ilmeikkäästi. "En suunnittele tarinoitani etukäteen kovinkaan tarkasti. Heittäydyn tarinointiin, pysähdyn joskus sivulla 35 ja katson, mitä onkaan tullut tehtyä." TRONDHEIMIN TUOTANTO on paitsi laaja, myös varsin moneen suuntaan kurkottava. Hän sanoo, että ainoa tyyli, joka häntä ei kiinnosta, on realismi. Suomeksi Trondheimilta on julkaistu kolme Jussi Jänis -albumia (WSOY) sekä omaelämänkerrallinen Minä, Lewis Trondheim (Asema). "Nämä albumit antavat kuvan siitä, Piirtäjän itsetutkiskelua albumissa Minä, Lewis Trondheim. mitä tein kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen olen tehnyt paljon yhteistyötä muiden piirtäjien kanssa ja erilaisia kokeiluja." Jussi Jänis on kehno nimivalinta suomentajalta. Se luo mielleyhtymän lasten eläinsarjakuviin. Alkuaan Lapinot-niminen sankari on kuitenkin jänis vain siinä määrin, missä Aku Ankka on ankka. Lapinot -sarjan koukku on siinä, että sen hahmot ovat kuin näyttelijöitä, jotka Trondheim heittää erilaisiin rooleihin. Ensimmäisessä albumissa ollaan laskettelukeskuksessa, toisessa villissä lännessä. Omaelämänkerrallisen sarjakuvan Trondheim on suosiolla jättänyt pariin yksittäiseen kokeiluun. "Oman elämän kuvaaminen on ansa, johon on helppo jäädä koukkuun. Se, että kertoo jostain rehellisesti ja totuudenmukaisesti, ei vielä tee siitä mielenkiintoista." Uudemmista töistään Trondheim suosittelisi suomalaiskustantajille Ranskassa näinä päivinä ilmestyvää A/ieen-albumiaan, jota hän luonnehtii "lastenkirjaksi ufo-lapsille". TRONDHEIM ON jättänyt jälkensä ranskalaiseen sarjakuvaan myös sitä kautta, että hän oli mukana perustamassa ['Associationia, josta tuli 1990-luvun tärkein vaihtoehtosarjakuvan kustantamo. Association on julkaissut myös monien suomalaispiinäjien töitä. "Teen yhä tiivistä yhteistyötä kaikkien perustajien kanssa. Associationilla voin julkaista sellaisia töitä, joita muut kustantajat eivät huolisi. Ensi tammikuussa on tulossa haastattelukirja, jonka aiheena on vanheneminen sarjakuvantekijänä." Trondheim valittelee, että vain harva yli 60-vuotias sarjakuvapiirtäjä tekee mitään mielenkiintoista. Hän itse haluaa pysyä uusiutumiskykyisenä pioneerina. Kysyttäessä, mikä mahtaisi olla ranskalaisen sarjakuvan mielenkiintoisin ilmiö juuri nyt, Trondheim vastaa itsevarmasti: "Ainakin minä olen osa sitä." Supersankari Kekkonen valtiomiehenä ja konnana I Motti Hagelberg: Kekkonen. Olovo 2004. SUOMEN poliittisen historian ohittamaton ja ylittämätön sankari Urho Kekkonen on ollut historioitsijoiden ja kommentaattoreiden hampaissa vuodesta toiseen. Tämän syksyn kirjasato toi tullessaan mm. Kekkosen poliittisen elämäkerran. Kekkosesta kertovan romaanin ja sarjakuvakirjan. Kekkosesta on muodostunut legenda, josta on valtaisan tulkintaja tutkimusmäärän vuoksi vaikea löytää uutta sanottavaa. Mutta mielikuvituksen päästessä valloilleen on aiheessa vielä paljon kaluttavaa. Tämän todistaa Matti Hagelbergin sarjakuvakirja. Hagelberg ei anna faktojen hämärtää "todellisempaa" kuvaa Kekkosesta: Kekkonen on Suomen kansan myyttistä tarustoa, josta jokaisella riittää mielipiteitä. Tekijä mytologisoi sumeilematta historian käänteitä. Ja sotkee myyttejä ja sankareita keskenään. Kirjan päähenkilö, joka muistuttaa ulkoisesti erehdyttävästi tekijän aiempien kirjojen päähenkilö herra Matti Hagelbergiä, käy niin valaan vatsassa kuin kuussakin lausuen legendaariset sanat: "Kansalaiset, medborgare". Kekkonen ilmestyy myöskin haamuna Matti Nykäselle ja vierailee Elviksen kotona. Juonenkäänteet seuraavat vain löyhästi Kekkosen elämäkertaa: päähenkilön kuolemanjälkeinen elämä täyttää läSuurmiehet kohtaavat Matti Hagelbergin sarjakuvassa. hes puolet teoksesta ja hahmo saa muutenkin ylimaallisia piirteitä. Hagelbergin teos onnistuu parodioimalla näyttämään Kekkosen yhtäaikaisesti sekä valtiomiehenä ja konnana että osana kansallista mytologiaa absurdin huumorin sulattaessa näkökulmat iloiseksi sekamelskaksi. Piirroksissa on hyödynnetty underground-sarjakuvista tuttua tekniikkaa, joka vahvistaa vaikutelmaa myyttisestä kohteesta: raapekartongille laadittu kuvitus on valtiomiesmäisen jykevää. Tässä voi kuitenkin piillä myös teoksen heikkous, sillä 200-sivuinen järkäle muodostuu ehkä turhan raskaaksi palaksi kerralla ahmaistavaksi. Toisaalta kirja on antoisa juuri hitaasti pureskeltaessa täyteen ladatun kuvituksensa vuoksi. Ongelmana teoksessa on lähinnä sen katkonaisuus: episodimaisia jaksoja yhdistää monesti vain päähenkilö. Kekkosta voi jo laajuuiensakin puolesta luonnehtia Puupäähatulla palkitun tekijänsä tähänastiseksi pääteokseksi. TOMMI KOTONEN Sarjakuvalla menee vaihteeksi hyvin SARJAKUVAN YSTÄVÄLLÄ ei ole Suomessa helppoa. Korkeatasoista sarjakuvaa luetaan, tuetaan ja ostetaan niin vähän, että kustantamoille sen julkaiseminen on aina riski. Erityisesti käännössarjakuvan asema on ollut surkealla tolalla lähes kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin valoisammalta. Jopa suuret kustantamot ovat uskaltautuneet kokeilemaan kepillä jäätä. Otava julkaisi tämän syksyn varsinaisen kotimaisen tapauksen. Matti Hagelbergin Kekkonen-albumin. Ulkomailta Otava on huomannut iranilaissyntyisen Marjane Satrapin, joka käsittelee omaelämänkerrallisessa Persepolis-albumissaan Iranin lähihistoriaa. WSOY on poiminut mielenkiintoisen satsin tekijöitä uudemmasta ranskalaisesta sarjakuvasta: Lewis Trondheimin ja Dupuy-Berberian -kaksikon julkaisu alkoi jo vuosi sitten, ja tänä syksynä joukkoon liittyy kehuttu Christophe Blain. "Halusimme selkeästi kustantaa suhteellisen tuoretta eurooppalaista laatusarjakuvaa, joka puhuttelisi nyky-yleisöä", kertoo WSOY:n sarjakuvapuolesta vastaava kustannustoimittaja Mikael Ahlström. Ahlströmin mukaan albumeista otetaan 1000-3000 kappaleen painokset. Menekistä hän toteaa, että "saisivathan nämä paremminkin myydä", mutta suhtautuu kuitenkin luottavaisesti tulevaan. Pienemmistä, sarjakuvaan erikoistuneista kustantamoista on erityisesti Arktinen Banaani rohkaistunut tänä vuonna laajentamaan julkaisujensa määrää ja erityisesti laatua. Kustantamo panostaa tänä vuonna vahvasti kotimaiseen taidesarjakuvaan. Syksyn satoon kuuluvat muun muassa Timo Mäkelän, Kati Kovacsin ja Ville Pyn n o s e n uutuusalbumit. "Meidän lähtökohtamme on sarjakuvan tuotteistaminen", kertoo Arktisen Banaanin kustantaja Harto Pasonen, "Pyrimme laajentamaan sarjakuvan lukijapiiriä tekemällä houkuttelevia tuotteita, jotka eivät ensimmäisenä mainosta sarjakuvallisuuttaan. Esimerkiksi loppuvuoden julkaisuistamme kaikki ovat kovakantisia. Timo Mäkelän Roomaa ovat hyvin iäkkäätkin ihmiset ostaneet itselleen." Kansien pehmeys tai kovuus näkyy albumin hinnassa, mutta sillä on Pasosen mukaan olennainen merkitys myös albumin markkinoinnin ja myynnin kannalta: "Pehmeäkantinen albumi ei nivelly yhtä helposti kirjakauppojen logistiikkaan. Sen riskit ovat suuremmat. Kehitys suosii tällä hetkellä kovakantista kirjaa, olkoonkin, että se on myös kalliimpi. Kovakantista on helpompi tuotteistaa ja personoida." JUHA MÄKINEN
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2004 E Oikeuden nurjalla puolella ELOKUVIEN YSTÄVÄ voi nyi merkitä kalenteriinsa keskiviikon kohdalle ison rastin, sillä syyskuun lopussa alkava Suomen elokuva-arkiston Jyväskylän esityssarja tarjoaa laatutiimejä viikoittain koko syksyn ajan. Syyssarjan avaa Luchino Viscontin väkevä yhteiskunnallinen draama Maa järisee (Italia 1948). Tämä neorealistisen elokuvan perusteos kuvaa köyhän sisilialaiskylän kalastajien eloonjäämistaistelua luonnonvoimien ja julmien tukkukauppiaiden armoilla. Visconti hylkäsi ammattinäyttelijät ja antoi Aci Trezzan kylän asukkaiden esittää itse itseään, mikä korostaa elokuvan puolidokumentaarisia luonnetta. 6.10. nähtävä Oikeusjuttu (Ranska/ltalia/Länsi-Saksa 1963) on Citizen Kanen ohella niitä harvoja Orson Wellesin ohjaustöitä, jotka säästyivät elokuvatuottajien silpovilta saksilta. Niinpä saamme nyt nauttia Franz Kafkan surrealistisen painajaisen eheästä ja hyvin omaperäisestä elokuvallisesta tulkinnasta. Anthony "Psyko" Perkins on se ainoa oikea näyttelijä esittämään virkamies Josef K.ta, joka herää eräänä aamuna lauma poliiseja vuoteensa ympärillä ja saa kuulla joutuneensa "syytteeseen". Syksyn esityssarjassa on mukana kaksi Andrei Tarkovskin ohjaustyötä, Solaris ja Stalker (NL 1979), joista jälkimmäinen saa esiLysvuoronsa 13.10. Arkadi ja Boris Strugatskin tieteistarinaan perustuvan elokuvan keskipisteenä on teollisuuden jättömaalla sijaitseva, poliisien vartioima Alue, jonka arvoitus kiehtoo monia. Omista syistään Alueelle halajavat professori ja kirjailija saavat Stalkerin oppaakseen matkalle. Miesten taivallus tarjoaa Tarkovskille tilaisuuden Orson Wellesin näkemys kafkalaisesta virastosta nähdään elokuva-arkistossa 6.10. vyöryttää huimia visioitaan ja moraalisia pohdintojaan. USA:ssa on Michael Mooren lisäksi muitakin hommansa osaavia dokumentaristeja. Yksi heistä on Errol Morris, jonka taidokkaasti rakennettu dokumentti Thin Blue Line (USA 1988) nähdään 20.10. Elokuvan keskushenkilö on Randall Adams, joka dallasilaisen poliisin murhasta syytettynä odottaa kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa ja vannoo syyttömyyttään. Morris rekonstruoi murhayön dramaattiset tapahtumat yhä uudestaan toinen toistaan epäluotettavampien todistajien silmin nähtyinä. Elokuva vangitsee katsojan parhaan trillerin tavoin. Multa paljastuuko totuus koskaan, kun sen perässä on Yhdysvaltain oikeuslaitos? MARKUS LATVALA Koko Jyväskylän esityssorjan ohjelmisto löytyy Suomen elokuva arkiston internet-sivuillo (www.seo.fi). Esitykset IT-Dynomon ouditoriossa (Piippukatu 2) keskiviikkoisin klo 18.00. Uutisparodiaa Pahkasian hengessä "ALLIGAATTORI Bodom-järven surmien taustalla?" "Nokia siirtyy neljännesvuorokausitalouteen" "Jumala poistamassa vapaan tahdon" Ylläolevat ovat esimerkkejä nettilehti Lehden uutisotsikoista. Lehden taustalla on joukko jyväskyläläisiä salanimillä esiintyviä journalistiikan opiskelijoita, joita yhdistää mieltymys Pahkasian ja The Onionin tyyliseen mediaparodiaan. 'Varmasti taustalla on jossain määrin turhautuneisuutta varsinaisen työn kalkkeutuneisiin muotoihin", toteaa Juhani Uija. "Paineiden purkaminen Lehden tekemiseen on toisaalta helpottanut suhtautumista perinteiseen toimittajan työhön", arvioi Usko Kyykkä. Lehti syntyi pitkään jatkuneen "pitäis tehdä" -puheen jälkeen viime keväänä. Alan opiskelijoina Lehden kirjoittajat hallitsevat perinteisen journalistisen muotokielen, joka tarjoaa kierolle huumorintajulle kelpo kukkimisalustan. Tällä hetkellä Lehteen on kirjoitettu yli 600 artikkelia, jod<a on jaettu perinteisen sanomalehden mukaisiin osastoihin. Eniten juttuja syntyi kesällä, jolloin tekijät olivat kesätöissä oikeissa viestimissä. Parhaimmillaan tekstiä syntyi enemmän Lehteen kuin varsinaiselle työnantajalle. "Nyt tahti on selvästi hiipunut. Toivottavasti juttuja kuitenkin syntyy, sillä lukijat osaavat jo odottaa niitä", Usko Kyykkä puntaroi. Lehden tekijät eivät ole tyystin kadottaneet uskoaan perinteiseen mediaan. Juhani Urjan mukaan parodia on kuitenkin välttämätön osa journalismia. Altistuminen pilanteolle kertoo uutiskielen vakiintuneen liiaksi muotoihinsa. Lehden maine on levinnyt hiljakseen nettiharrastajien keskuudessa. Toimituksen sähköpostiin on tullut kommentteja, joista osasta näkyy, ettei huumoria ole oikein ymmärretty. "Olemme pohtineet, miten selväksi ihmisille pitäisi tehdä se, että kyseessä on parodia. Linjaksi on kuitenkin otettu, että jos joku käsittää väärin, niin käsittäköön", Usko Kyykkä toteaa. Jokainen palaute saa kuitenkin tekijät hyvälle mielelle onhan luova työ silloin löytänyt yleisönsä. Suurimman onnistumisen tunteen Usko Kyykkä kertoo kokeneensa lukiessaan kommentin, jossa aprikoitiin, josko Lehdestä olisivat vastuussa entiset Pahkasian tekijät. JUHA M Ä K I N E N Lehti netissä: lehti.samizdol.info Mainosmiehen krapula I Frederic Beigbeder: 24,99 e. Like 2004. Mainosmaailman häväistyskirjat, Asser Vahosen Sydämen Asia (Wsoy) ja ranskalaisen Frederic Beigbederin 24,99 e (Like kustannus) ovat olleet kirjallisen kevään suun loksauttelun aiheuttajia. Vahonen on ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoon, ja Beigbederin vierailu Suomessa huomioitiin saman lehden kulttuurisivuilla. Beigbederin kirjan päähenkilönä on Octave Parengo, menestyvä copy, joka päättää mikä on Kaunista ja mikä Hyvää. Beigbeder itse on entinen copy, joka on tehnyt kirjan jossa kertoo, että maailma on Paha, koska matkapuhelimet uhkaavat ihmisten DNA:ta, mainoksia on kaduilla liikaa ja postilaitos tuo vain mainoksia. Beigbeder aliarvioi lukijaansa tai on muuten vain laiska ja nolostuttavan omahyväinen kirjoittaja. Kirjaan on myös lisätty paljon kapitalismikriittisiä sitaatteja, jotka toimivat tekijän sivistystason pintakiilloitteina, mutta eivät tekstikollaaseina. Päähenkilö Octavesta kirjailija on tehnyt itsesäälissä rämpivän sankarin, joka latelee mainosmaailman vastaisena undercoverina puujalkaviisauksia tästä meidän Pahasta Maailmastamme, tylsistyttäen pateettisuudellaan niin kirjan henkilöt kuin tukijansakin. Jotta kyseessä olisi juonellinen romaani, on siinä ajan (lue: alan) rappion kuvauksen jälkeen tapahduttava muutos. Sen siemenet kylvetään Amerikan Miamissa, joka on nyt tiedostetaan — "Sodoman, Gomorran ja Babylonian ystävyyskaupunki". Syntipukki maailman tilaan löytyy eläkesäätiön osakkaasta, joka pistetään vastuuseen siitä, että "yritykset irtisanovat tuhansia tienatakseen lisää rahaa". Näin myös pedataan se, että päähenkilö pääsee sivulliseksi Sivullisen paikalle eli vaipumaan ranskalaisen tyylikkäästi rappioromantiikasta maailman hylkäämiseen. Muita henkilöitä, kuten ex-rakastajatar Sophieta ja prostituoitu Tamaraa olisi voitu hyödyntää muutenkin kuin peilipintoina päähenkilön sankaruudelle. Kirjan lukija haluaa tietää totuuden mainosmaailmasta, mutta huomaakin seuraavansa laiskalla kädellä suoritettua julkista masturbaatiota, jota tekijä säestää rallattelemalla, että Amerikka on paha maa ja mainosmaailma on sitten pinnallista. Onko se hyvän kapitalismin kritiikin kirjan merkki? ANTTI NISKANEN IMPROILUA ILOKIVESSÄ Improvisoidulle musiikille pyhitetty Praesens-klubi aloittaa toimintans keskiviikkona 6.10. Ilokivessä. Klubilla esiintyvät Anja Mauranen &r Simo Laihonen -duo (Jkl/Tre), Kuolema &r iankaikkisuus Qkl), Psychotomimeiic Agents Qkl) sekä japanilainen Montage. Ennalta sovitun ohjelman lisäksi klubilla kuullaan erilaisia ad hoe -kokoonpanoja tai sooloja. SUOMALAISEN MUSIIKIN VIIKKO Jyväskylässä vietetään suomalaisen musiikin viikkoa 3.-7. lokakuuta. Viikko muodostuu teemoittain toteutetuista konserteista, ympäri kaupunkia soivista musiikkihetkistä, yleisöluennoista, suomalaisen musiikin seminaaripäivästä sekä musiikkipsykologian Eino Roiha -symposiumista. Viikon koko ohjelma on luettavissa netistä osoitteessa www.cc.jyu.fi/ -jmahonen/smv. RUOKA-APUA KORTEPOHJASSA Jyväskylän kaupunkiseurakunnan Kohtaamispaikka jakaa Jokapäiväinen ruokamme -projektin ruokaa opiskelijoille. Jakelu tapahtuu Kortcpohjan ylioppilaskylässä Ravintola Rentukan tiloissa joka toinen torstai klo 14-16, tai niin kauan kuin jaettavaa riittää. Ensimmäisen kerran ruokaa on jaossa torstaina 30.9. MOLDOVA JA ROMANIA TUTUIKSI AIESEC Jyväskylä järjestää MoldovaRomania -illan keskiviikkona 29.9. klo 17.30 Lyhdyssä (P-rakennuksen päärakennuksen puoleinen pääty). Illan tähtenä on moldovalainen A1ESEC-työharjoittelija Andrei Sadovnicov, joka kertoo kotimaastaan sekä opiskelumaastaan Romaniasta. Ilta jatkuu klo 19 Opinkiven saunalla, jossa Jyväskylän Eurooppalaiset Nuoret järjestävät kaikille Eurooppaasioista kiinnostuneille avoimen illanvieton. KORTEFORTE KUTSUU MUKAAN Kortepohjan ylioppilaskylässä vuodesta 1995 asti toiminut laulukuoro Korteforte aloittaa syyskauden toimintansa. Kuoro toivottaa tervetulleeksi kaikki laulamisesta kiinnostuneet ympäri Jyväskylää. Pääsykokeita ei ole eikä nuotinlukutaitoa vaadita, sävelkorva ja innostus laulamiseen riittävät. Ensimmäinen kokoontuminen on tiistaina 28.9. klo 18.30 Kortepohjan koulun ruokalassa. KESKUSTELUA TEATTERISSA Jyväskylän kaupunginteatteri I nistää kerran kuussa järjestettävät Teatteriuistait, joissa yleisöllä on mahdollisuus tutustua mielenkiintoisiin vieraisiin ja osallistua teatteriaiheisiin keskusteluihin. Ensimmäisessä Teatteritiistaissa 5.10. Keskustellaan rakkaudesta Hella Vvuolijoen näytelmissä. Alustajina ja keskustelun avaajina toimivat teatteritieteen professori Pirkko Koski Helsingin yliopistosta ja teatteriohjaaja Mikko Roiha. rfJUUAM AKUl llifl iwv.ii. .-,•,Jj .; injumHfac I KiiitoOTOX IMMOT n
• Katso myös nettisivut, www.turotim.fi TELEMARKKINOINTIA TUNTIPALKALLA Tämä voi olla sinulle mahdollisuus uuteen, vakituiseen työhön. Etsimme myyntineuvottelijoiksi positiivisia, ahkeria ja ennakkoluulottomia henkilöitä. Tarjoamme perustuntipalkan ja provision sekä upeat kilpailupalkinnot. Soita ja sovi haastattelu: Chargit Heiskanen p. 040 534 2186 TUROTIM Teit ma r k k i n oi n II Kauppakatu 26 A 11, 40100 Jyväskylä. P. (014) 819 0020 Helsinki, Porvoo, Hämeenlinna, Tampere, Lahti, Jyväskylä RAVINTOLAT & JUHLAPALVELU ON SE AIKA VUODESTA, k u n parhaat PIKKUJOULU AJAT varataan. Ole Sinäkin ripeä Ja toimii Nyt M i r k a r a v i n t o l o i t a o n k a k s i : Lounasj a juhlapalvelu Tapionkatu 4:ssä UUSI MIRKA-RAVINTOLA AVATTU: Jyväskylän k e s k u s t a a n A s e m a k a t u 4 Lounas a r k . 1 . 3 1 5 . la 11.00-16.00 su 12.00-16.00 A s e m a k a d u l l a m y ö s iiTABurra kela 17.30-22.00 J ä r j e s t ä m m e : • Juhlatilaisuudet • Kokoukset tarpeittesi mukaan meillä tai Teillä SOITA JA KYSY LISÄÄI Tapionkatu 4 . ( 1 4 ) 4 4 9 7 4 9 9 Asenakatu 4 . (014) 4 4 9 7 4 8 4 A OIKEUDET T E R V E T U L O A ! .mirkaravintolat.com Kysy myös opisk. hintoja A VASEMMISTOLAISIA OPISKEUJAEHDOKKAITA KUNNALLISVAALEISSA 24.10.2004 JYVÄSKYLÄSSÄ Ahonen Kirsi (sit) opiskelija Huttunen Piritta jatko-opisklelija, Jyväskylän SETA: n pj Kainulainen Anna MCDermot Liisa opiskelija yhteiskuntatieteiden M K A j p r u T opisk * m 1/ VASEMMISTO V A N S T C I F O II SUN DET JLcJ .1 1 1 l _ / JYVÄSKYLÄSSÄ Sjkl MIKKO LJ0KK0I Yhtäkkiä minä Menee kahdeksaksi varaamaan tietokoneen. Hakee piilottamansa lukusalikappaleen. Harmaana hiirenä hiipii hyllyjen välissä yhtäkkiä se olen minä. Miltä voisi maisema ei tunnu ennen kuin kevät on mustissa kansissa. Tekee varastotilauksen vapaakappaleesta. Laittaa muistiin, mitä hakusanoja käytti ja mitä löysi. Mieleslään maailman epätieteellisin tyyppi yhtäkkiä se olen minä. ^ f l W ^Pf^" , 1 muusfe www.muusanet.com Rock The Vote —Aalto-sali 8.10.2004 klo 21.00—01.30 Lippuja tapahtumaan jaossa Kampuksella viikolla 41 Jyväskylän Sosialidemokraatit Taloudellinen ensiapukurssi keskiviikkona ja tiistaina 13. ja 19.10.2004 tässä oppilaitoksessa Toimi näin: 1. Bongaa Massi-hoitohenkilökuntaa 2. Kysy Massia 3. Saat Massia ampo.fi/massi Massi Tehokas apu aneemiseen talouteen. SAM Pf
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2004 Q ] keskustelua ESTEELLISTÄ OPISKELUA Nykyopiskelijat ovat laiskoja, sehän tiedetään. Minäkin tein vaivaiset kaksi opintoviikkoa viime syksynä, keväällä jonkin verran enemmän. Laiskuudelleni on selitys, sillä törmäsin akuankkamaisesti seinään vuosi sitten ja loukkasin rytäkässä käteni. Seurasi ensiapukeikka, lääkärireissuja ja sairasloma, joka jatkui ja jatkui leikkausjonossa odotellessa. Jossain vaiheessa eräs hoitaneista lääkäreistä kieltäytyi jatkamasta sairaslomaani ja totesi isälliseen sävyyn, että minun tulisi opiskella eikä maata kotona. Selvähän se. Eihän yliopisto-opiskelija tarvitse terveitä kättä muuhun kuin oluttuoppien kumoamiseen. Kuntoni vuoksi olin kuitenkin joutunut muuttamaan vanhempieni luokse parin sadan kilometrin päähän, joten luennoille osallistumisen kanssa oli vähän niin ja näin. Päätin selviytyä opintoviikkosaalistukscsta kirjatenttuehtailulla. Ikävä kyllä olin onnistunut vammauttamaan juuri kirjoituskäteni. Sen vuoksi lähestyin laitoksia pyynnöllä saada kirjoittaa tenttivastaukset tekstinkäsittelyllä. Suhtautuminen oli kirjavaa. Ensin ruusu yhteiskuntatieteelliselle tiedekunnalle, jossa asia sujui joustavasti. Sain käyttööni kannettavan tietokoneen, jolla kirjoitin tenttivastaukset tarkoitukseen varatussa huoneessa. Muualla olin kummajainen. Luovin ongelman ratkaisuehdotus, jonka vasenkätinen sai, oli erään humanistisen tiedekunnan laitoksen tokaisu: "Etkö voisi kirjoittaa oikealla kädellä?" Vasta valittaessani asiasta tiedekunnan opintoasiainpäällikölle, tenttimismahdollisuus järjestyi hänen omalla ylimääräisellä vaivannäöllään. Tätä kirjoittaessani näyttää siltä, että oma pikku sairaskertomukseni alkaa olla lopullaan. Yksi lukuvuosi meni pilalle, mutta pian olen taas reipas riviopiskelija, arjalaisen terve nuori, jolla ei ole häiritseviä erikoisvaatimuksia. Tämän prosessin aikana on kuitenkin tullut usein mietittyä pysyvästi vammaisia opiskelijoita, jotka joutuvat päivittäin ylittämään henkisiä ja fyysisiä kynnyksiä. Mistä heillä riittää energiaa taistella yhteistyökyvyttömän henkilökunnan ja loputtomien rappusten karissa? Yliopiston johtoportaassa raapustellaan kauniita eettisiä ohjeistuksia. Voisiko joku taho ottaa asiakseen periaatteiden toteuttamisen myös käytännössä? Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan toiminta omassa tapauksessani osoitti, ettei se todellakaan voi olla niin vaikeaa. Kyse on enemmänkin halusta luoda vammasta tai sairaudesta karsiville opiskelijoille mahdollisuus esteettömään opiskeluun, oli sitten kyse tilapäisistä tai pysyvistä erityisjärjestelyistä. HENNA VAINIO TOISEN OMAISUUTTA El SAA TÄRVELLÄ Jylkkärissä 10/2004 oli pari vastakkaista mielipidettä kirjoitukseeni "Rumat mainokset pilaavat kaupunkikuvaa". Niiden pääasiallinen sisältö oli, että liimalla tai liisterillä kiinnitettyjä papenlappusia rumempia ja haitallisempia ovat kaupalliset, luvallisille paikoille laitetut mainokset. Kirjoittajien mukaan työmaa-aidat, muuntajakopit ja lyhtypylväät ovat valmiiksi niin rumia, etteivät joulukinkun syöntiä vastustavat liisterilappuset niitä enää rumenna. En ole samaa mieltä. Kysymys "kenen kaupunkikuva" on sinänsä aiheellinen. Jokainen roskalaatikko, työmaa-aita, muuntajakoppi tai seinä on jonkun omaisuutta. Kaupungin, rakennusliikkeen tai taloyhtiön; monesti jonkun ihan tavallisen ihmisen. Omistajatonta rakennusta tai rakennelmaa ei ole olemassa. Kirjoittajien edustaman logiikan mukaisesti lähtökohtana pitäisi olla, että jos näen kadulla kävellessäni jonkin paikan, saan liimata siihen paperilapun. Mikäli edustan "elävää alakulttuuria", minulla on melkein velvollisuus tehdä näin. Joku muu saa maksaa. Harvinaisen itsekästä ja piittaamatonta, sanoisin. ANTTI VESALA Sana on v a p a a käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille . ja -jaikoille, konuaeiuommlk... aiheena JYY, Jylkkan, yliopisto. Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita sejylkfcärin toimituksien"sähköpostina (ei liitetiedostoja!) osoitteeseen jylkkaYiffPjyyTi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, muita liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti! Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. '.STIPENDEJÄ OPISKELIJOILLE Kaatuneiden Muistosäätiö jakaa opiskelustipendejä yliopistoissa ja korkeakouluissa perustutkintoa opiskeleville vähävaraisten rintamamiesperheiden lapsille. Tarkemmat ehdot hakemuslomakkeella, jonka saa intemet-sivuiltamme www.kolumbus.fi/kaatuneiden.muistosaatio. Lomakkeen voi tilata myös sähköpostitse: kaatuneiden.muistosaatio@kolumbus.fi tai poikkeustapauksessa puhelimitse 9.11. asti tiistaisin klo 10-12, puh. 09-449 412. Hakuaika päättyy 30.11.2004. Stipendit jaetaan huhtikuussa 2005. Hakemukset toimitetaan postitse os. Kaatuneiden Muistosäätiö, Arkadiankatu 12 B, 00100 Helsinki. KAATUNEIDEN MUISTOSÄÄTIÖ Hallitus •• ^ C7^^^v\ \*gr N^N^ ^</r Kaikki sitä lukee. L . J järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@lists.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 12/04 ti 5.10. mennessä! Akateeminen Siperia Seura Legendaarinen VVanhan Wiinan Päiwa Lillukassa, Kortepohjan ylioppilaskylässa 1.-3.2004. Kolmen päivän bileel pelkän sisäänpääsyn hinnalla, lipui kolme euroa. Ovet avataan perjantaina kello 19.00. Vain sata ensimmäistä oietaan sisään. Luvassa hulvatonta siperialaista ohjelmaa. mutta ennen kaikkea kotiviiniä. Tule ja tuo ilsesikin. Sillä se lähtee, millä on tullutkin. Alkiolomen osakunta Epäröitkö? Tee johtopäätöksesi syksyn bileavauksessa to 309. klo 19 osakuniahuoneislolla (P-rak. kellarin ovi llokiveä vastapäätä). Come and see the old larts! Syyskokous li 5.10. klo 18 Sormilla. Jos el halua sienimetsään, tule (ja pelasta meidät)! Lisätietoja: alkio@lisls.cc.jyu.fi. Liity listalle: http://rnajordomo.cc.jyu.li/mailman/iislinlo/alkio. Sumusuunnistusta odotellessa... Amnesty International Amnesty international kokoonluu aina parillisten viikkojen keskiviikkoisin Maailmankauppa Mangon takahuoneessa, kauppakatu 5. Seuraava kokous on 29.9 klo 18.00. Kaikki Ihmisoikeusasioista kiinnostuneet rohkeasti mukaan! Kotisivut www.mitjyu.li/ -tl/amnestyikl/index.html Lisätietoja tarjoaa ryhmäsihteeri Heikki Kerkkänen, puh. 050-5743127, sähköposti: hemakerk@cc.jyu.li. Jyväskylän Opiskelevat Partiolaiset JOPA ry Jyväskylän Opiskelevien Partiolaisten voittokulku jatkuu edelleen. Ota sormi pois nenästä ja lakkaa nysväämasla kotinurkissa. niin pääset osalliseksi JOPAn toiminnan monimuotoisuudesta. Toimintaamme kuuluvat kämppäretket, ulkoilu ja pelit, sekä Helenkin illanistujäiset ja saunaillat Partiotausta ei ole pakollinen. Tarvitset vain ripauksen reipasta mieltä. Tervetuloa! Lisätietoja ja ohjeet sähköpostilistalle liittymisestä: http://www.cc.jyu.fi/yhd/jopas/, puheenjohtaja Mikko mipeeeyl@cc.jyu.fi. Jyväskylän Ylioppilasteatteri Näyttelijät lavastajat, puvustajat. maskeeraajat valoja äänimiehet Tervetuloa mukaan JYT:n toimintaan! Lisätietoja Venlalla (vemaalva@cc.jyu.li). Uusien kurssi la 23.10 klo 11 -15 Ilokivessä. Ilmottautuminen Antille ankamarj@cc.jyu.fi. Hallituksen kokous ti 12.10 klo 16 Ilokiven halliluskabinetissa. Kansan raamattuseuran opiskelijat Opiskelijaillat tiistaisin klo 19 Sanan Kulmalla (Seminaarinkatu 19. Solmia vastapäätä). Iltojen rakennusaineina mm. musiikki. opetus, keskustelu, iltapala, yhteys. rukous ja ihmiset 28.9. Mauri Salojärvi; Syvyys syvyydelle. 5.10. Mika Lahtinen: Unelmat turhia vai larpeen? 12.10. Heikki Maaranen: Antaminen...lahja' Lisätietoja osoitteesta www.opiskelijal.fi. Opiskelijaryhmä PiNKO.n seuraavat kokoontumiset: 6.10(Kulfluurikeskus Siperia) |a 21 .lO(Rentukka/Kortepohja). Avoimet ovet torstaisin klo 18.30-20. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19-21 numerossa 014 3100660. Seuraa tiedotusta ryhmätoiminnasta, tapahtumista sekä jäsenyydestämme (www.seta.li/jyvaskylansela). Huomaa myös keskustelupalstamme. Liily, osallistu ja ota kantaa! Seuraavat ClubKaappi-bileel Ilokiven alakerrassa pe 22.10 klo 21 -03 (MissDragOueen ja Mr OragKing 2004 -kisat). Tervetuloa toimimaan! Venäjän opiskelijoiden omaa kivaa rennoissa merkeissä. Lokakuun alun toimintaa: Ke 6.10. klo 18.00 llokivi Vuosikokous. Hallitus vaihtuu, uusia innokkaita toimijoita tarvitaan! Ke 13.10. klo 18 Kortepohja B talon sauna Saunailta (ns. luksisauna), ilmoittautumiset ilmoituslaulun vieressä olevaan mustaan kansioon. Järjestöilmoitukset lähetetään osoitteeseen jylkkari-jarjestot® cc.jyu.fi. Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA. Ilmoitukset on lähetettävä viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä TIISTAINA. Vain TAPAHTUMAT, MUNOTJA ILMOT] USAS1AT. valiokunnat KV-VALIOKUNTA Seuraava kokous to 30.9. klo 20 Rentukassa eli sopivasti ennen syksyn toista Stammlischia. Venäjän matkojen ilmoittautuminen on käynnissä, joten ilmoittaudu ihmeessä kokemukseen, jota ei voi jättää välistä! Lisätietoja www.jyy.fi/esn. Buddy KickOfT29.9.klol8yo-talolla. KEHY-VAUOKUHTA Suunnittele kehy-valiokunnalle logo! Lisätietoja www.jyy.fi. Kokous tiistaina 28.9. klo 18 halliluskabinetissa: syksyn suunnittelu kuumimmillaan! YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Ympäristövaliokunta, Dodo Tulevaisuuden elävä luonto ja Luonto Liitto esittäytyvät vapaamuotoisesti kaikille kiinnostuneille ravintola Katriinassa (Kauppakatu 11) keskiviikkona 29.9. klo 18-20. Tule tutustumaan paikalliseen ympäristötoimintaan! Kahvija pullatarjoilu. Syksyn toinen kokous torstaina 7.10. klo 18 lutusti Ilokivessä. Aiheina ainakin kansallispuistoretki, energiansäästökampanja ja ympäristökilpailu. Vielä ehtii mukaan syksyn toimintaan! Tarjolla teetä, kahvia ja ruisleipää. PÄRSTÄKERROIN ASIAA ULKONÄÖSTÄ Jacob Söderman Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja 20031. Mikä on suhteesi hiuksiin ja miten suhde on muuttunut vuosien varrella? "Olen aina käynyt parturissa, mutta poliitikkoaikana hiukseni olivat aivan liian hoitamattomat. Nyt kun olen tutustunut espanjalaiseen kulttuuriin, jossa miehet käyvät parturissa kerran viikossa, se tuntuu järkevältä. Suomessa tietenkin hintataso estää tämän. Tyttärenpoika vaali kerran, että leikkautan Bruce Willis -kampauksen. Menin Strasbourgissa parturiin ja nainen leikkasi kaikki hiukset pois. Hän sanoi, että tämä on vielä Bruceakin parempi." 2. Näkemyksesi pään alueen koristamisesta? "Tyttärenpoika katsoi kerran minua ja sanoi, että olen komin näköinen, kun minulla on ikkunasilmälasit. Hän oli mukana ostamassa nykyisiä modernimpia laseja. Ikkunalasit olivat olleet minulla 70-luvulta lähtien." 3. Muun ehostautumisen tärkeys? "Kohtuullinen ehostaminen on miellyttävää ja järkevää. Miehillekin on tullut parfyymit ja after shavet. Ja nuorilla miehillä muoti on tullut tärkeämmäksi. Juoksen paljon ja Alicantessa minulle tuli kovettumia jalkoihin, joten tilasin jalkahoidon ja ostin hoidon jälkeen rasvapurkin. Silloin tällöin olen laittanut purkista jalkoihini." 4. Oletko päässyt pärstäkertoimellasi eteenpäin elämässä? "Luulen, että ihmisen käytös on parempi tapa päästä eteenpäin. Kun huomioi esimerkiksi ravintolahenkilökunnan, se toimii paremmin kuin pärstäkerVarmasti joissain vaaleissa saa enemmän ääniä, kun on hyvännäköinen tai komea ja huolellisesti pukeutunut. Naiseen suhtaudutaan ankarammin ulkonäköasioissa. Kun on mies, on helpompi pukeutua." 5. Mikä on pärstäkertoimen ja pääkertoimen oikea suhde? "Käytös ratkaisee. Kun on aktiivinen, ulospäinsuuntautunut, kohtelias ja huolehtii muista, on suosittu ulkonäöstä riippumatta. Tietenkin on olemassa myös poikkeuksellisia profiileja, kuten Jörn Donner, joka on luonut läpi elämänsä oman käyttäytymismallinsa." TEKSTI JA KUVAT: T O N I PELTONEN
• Äänestyspäätöstäsi helpottaakseni: Hannu Pahajoki Tervetuloa tekemään LÖYTÖJÄ! mm. vaatteita, kirjoja, astioita, kodintekstiilejäTuotto käytetään SPR:n avustustyöhön D D , KIRPPIS • Ahjokatu 10 (Prismaa vastapäätä). P. 665 289. Avoinna ma-pe 10-18, la 10-15. • Keskussairaalantie 1 P. 216 200 Avoinna ma-pe 10-18, la 10-15 Yht. kand. Opiskelija Muurari www.cc.jyu.fi/~hapahajo/ kysy mitä vain "virtuaali-hannu" vastaa. V\ /— EkoCenter Harjunporras EkoCenter Kankitie * monipuolista kierrätystoimintaa Jyväskylän j alueella « meiltä löydät edullisesti ja kätevästi vaatteet, kengät, astiat, huonekalut, ym o huonekaluille ilmainen noutopalvelu kaupunkialueella t i , to ja pe Puh: 3101609 HARJUNPORRAS KANKITIE Gummeruksenkacu 13 puh: 3 1 1 6 1 2 Ma-pe 10-18 ^ U 10-15 Kankitie 10 puh: 3 ) 1 6 9 Ma-pe 9 1 7 La 10-15 OL> CD VASEMMISTO^.. T .„,..„..xLnTTO Patsen pummivinkki 7 Kapakassa avaamisaikaan kannattaa ensimmäinen tuopillinen juoda puoliväliin ja ihmetellä sitten baarimikolle, onko hana pesty huonosti, kun oluessa tuntuu olevan makuvirhe. Yleensä saat tilalle täyden tuopin ilmaiseksi. YsL Patse r\un YKSI ei maKsa, muut maksavat Boeinman. Ei-patsemainen vaihtoehto: tee tv-ilmoitus p. (09) 613 161 tai www.tv-maksu.fi Tehotarkastukset nyt käynnissä.