x« Jyuäskylän Ylioppilaslehti 26. MARRASKUUTA 2003 • 43. UUO ARVI El OLE MAISTERI, S. 3 SILMÄT RISTISSÄ, S. 14 RISTIT SILMISSÄ, S. 7
[ ] Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2003 Kenen lehti Jylkkäri on? pääkirjoitus/ ^[J; Anna-Maija Tuuliainen e h d o k kaita pyydettiin SYL:n vaalikoneen JYYosiossa ottamaan kantaa väitteeseen "Olen tyytyväinen Jylkkärin sisältöön". Vietin mielenkiintoisen tuokion lukiessani vastausten perusteluja, joita oli 61 (ne voi käydä lukemassa osoitteessa http://sylvaalikone.mtv3. fi/vaalikone/). Mielipiteistä voi vetää sen ei kovin yllättävän johtopäätöksen, että kohtalaisen hyvin onnistumme lukijoitamme palvelemaan, mutta parantamisen varaakin on. Joistakin "täysin eri mieltä" -perusteluista käy ilmi, että mielipide on muodostettu joko lukematta lehteä lainkaan tai sitten vain muutaman jutun tai kuulopuheiden perusteella. Kun aloitin päätoimittajana tammikuussa 2002, päätavoitteeni oli tarjota lukijoille entistä monipuolisempaa luettavaa laidasta laitaan. Jylkkärin maine yksipuolisena humanistilehtenä isuu kuitenkin yhä tiukassa eikä vähiten siksi, että avustajakuntaan ei perinteisesti ole kuulunut opiskelijoita siltä suunnalta, jossa lehden sisältöön ollaan tyytymättömimpiä. Suoraan toimitukselle suunnattu palaute auttaa parhaiten lehden kehittämisessä paremmaksi. Jylkkäri on ja sen kuuluukin olla kaikkien jyyläisten lehti, mutta se on myös avustajakuntansa näköinen julkaisu. Jos sisältö nyppii, tervetuloa toimitukseen antamaan palautetta, esittämään juttuideoita ja tarjoutumaan avustajaksi! Myös puhelimitse ja sähköpostitse saa lähestyä. Yksi jokseenkin eri mieltä olevista sanoo: "Voisi kysyä, palveleeko Jylkkärin sisältö koko sen lukijakuntaa", ja toinen: "Jylkkärin näkökulma asiohin ei kuitenkaan vastaa kaikkien opiskelijoiden näkökulmaa..." Tällaisten perustelujen esittäjät vaativat mahdottomia. JYYn jäsenistöön kuuluu yli 10 000 eri-ikäistä ihmistä, joilla on hyvin erilaiset taustat ja elämäntilanne. Mitään kaikille opiskelijoille yhteistä näkökulmaa ei siis ole, eikä yksittäinen Jylkkärin numero pysty mitenkään palvelemaan kerralla näin heterogeenistä lukijakuntaa. Lehden JYY-ja kulttuuripainotteisuutta ihmetteleville selvennykseksi lainaus Jylkkärin ohjesäännön 1. luvun toisesta pykälästä: "Lehti on yhteiskuntaja kulttuuripoliittinen julkaisu sekä ylioppilaskunnan tiedotustoiminnan väline. ... Opiskelijoita koskevien kysymysten lisäksi lehden aihepiiriin sisältyy myös muiden yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyä.... Lehti toimii myös avoimena yhteiskuntaja kulttuuripoliittisena keskustelufoorumina. Lehteä toimitetaan tämän pykälän tarkoitusperien ja eri mielipideryhmien kannalla monipuolisesti." Lehdessä käytävän keskustelun määrään ja laatuun pystyy jokaikinen lukija vaikuttamaan; kaikki lehteen lähetetyt mielipidekirjeet on julkaistu ja tullaan julkaisemaan vastedeskin. Tämän lehden juttujen ideoinnista ja toteutuksesta vastaavat journalistiikan fuksit. Jylkkäri 15/03 on jo kolmas "fuksi-Jylkkäri" ja samalla tämän vuoden viimeinen lehti. Toivotankin Jylkkärin lukijoille hyvää itsenäisyyspäivää, pikkujoulusesonkia, joulua, uutta vuotta, loppiaista jne. Ensi vuoden ilmestymisaikataulu oli lehden mennessä painoon vielä vahvistamatta, mutta erittäin todennäköisesti vuoden 2004 ensimmäisen numeron deadline on 14.1. ja ilmestymispäivä 21.1. Jylkkärin toimittajapestin jättävälle Miiralle suuret kiitokset hersyvästä yhteistyöstä. "Vaikeuksien kautta voittoon yhä uudestaan ja uudestaan" voisi olla yhteisen työtaipaleemme motto. K A N N E N KUVAT: TUUKKA RÖNKKÖ Jyväskylän Ylioppilaslehti Edustajisto päätti Kortepohjan kioskitilan myynnistä JYY MYY OMISTAMANSA Kortepohjan liikekeskuksessa sijaitsevan kioskitilan. Edustajisto päätti asiasta kokouksessaan 11. marraskuuta. Tilassa sijaitsee nykyään kahvila-ravintola Alfa. Koska JYYllä ei ole itsellään kiinteistölle käyttöä, se myydään nykyiselle vuokralaiselle Fateme Khozoocille 21 500 euron hintaan. Myyntiin päädyttiin muun muassa siksi, että kiinteistöön on ollut hankala löytää vuokralaista. Kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen totesikin, että kiinteistö tuottaa paljon töitä, ja sen omistamisesta koituvat edut ovat pienet. EDUSTAJISTON PÄÄTETTÄVÄNÄ oli myös Jylkkärin päätoimittajan Anna Maija Tuuliaisen kauden jatkaminen kevääseen. Yksimielisesti Tuuliainen päätettiin kutsua jatkamaan kauttaan nykyisen työsuhteen päätyttyä vuoden lopulla. Lehden johtokunta oli aiemmin esittänyt hallitukselle, että Tuuliainen valittaisiin jatkamaan optiomenettelyllä. Hallitus siirsi päätöksenteon edustajistoon, koska katsoi sen olevan oikea elin asian ratkaisemiseen, Asiaa ei kuitenkaan voitu käsitellä JYYn sääntöjen puitteissa optiokautena, koska hakemus oli saapunut liian myöhään. Ainoa mahdollisuus oli tehdä edustajistossa yksimielinen päätös Tuuliaisen kutsumisesta jatkamaan kauttaan. Tuuliainen jatkaa päätoimittajana 16. toukokuuta saakka. "Kauden jatkamisella päästään siihen, etteivät päätoimittaja ja toimittaja vaihdu aina yhtä aikaa. Kun molemmat vaihtuvat yhtä aikaa, joudutaan kaikki käytännöt ja rutiinit miettimään uudestaan. Lehden teon kiireessä siihen ei ole aikaa", totesi lehden johtokunnan puheenjohtaja Kimmo Mäkilä puheenvuorossaan. JYY EROSI 8. LOKAKUUTA edustajiston päätöksellä Opiskelijoiden liikuntaliitosta. Tuolloin päätettiin myös, että JYYlle laaditaan oma liikuntatoimintastratcgia helmikuun loppuun mennessä. Mallitus nimesi strategiaa valmistelevaan työryhmään Juha Koskisen, Teemu Jaatisen, Marika Lindholmin ja Katja Pölläsen. Työryhmää täydennettiin ainejärjestöjen liikuntavastaavilla Teemu Tenhusella ja Mikko Niemellä. Janika Konnu herätteli kokouksessa keskustelua työryhmän pienestä koosta. Hallituksen edustajan Juha Koskisen mukaan tällaiseen ratkaisuun päädyttiin, jotta työskentely ryhmässä säilyisi tehokkaana. Ideoita työryhmä sen sijaan odottaa kaikilta edustajiston jäseniltä. EDUSTAJISTO SAI TIEDOKSI myös JYYkonsemin sisäisen kaupan. JYYn kiinteistön hoidon käyttöomaisuus ja tarvikkeet myytiin hallituksen päätöksellä JYY-Palvelut Oy:lIe 47 125 euron hintaan. Kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäisen mukaan syynä on se, että JYY-palvelut voi osakeyhtiönä käyttää arvonlisäveroetua. Yhtiö pystyy myös myymään palveluja ulkopuolisille, kuten yliopistolle. Jere Lehtosen ero matemaattis-luonnonueteellisen tiedekuntaneuvoston varajäsenyydestä hyväksyttiin. Hänen tilalleen tulee Ynnän esittämä Antti Kurko. YTHS:n johtokuntaan nimettiin luottamustoimessa jatkava Kirsi Biskop, Leena Isoaho sekä sosiaalisihteeri. YTHS:n valtuuskunnassa JYYn edustajana jatkaa edustajiston päätöksellä Timo Rönkkömäki " A N N E LEINONEN Toinen kerta toden sanoo vieraasta päästä/ "f, ** kaikki kakAnnamari Typpö w%ww.|yu. fi/(¥<Hain Toimitus Keskussairoalantie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylkkari@ccjyu.fi Fox (014)2603928 PäätoimHtoja Anna-Maijo Tuuliainen (014)2603359 4 5 8 1 4 9 7 2 anirtu@cc.jyu.fi Toimittu jcjt Miira Rauhamäki 5 5 6 7 9 5 9 mirauham@cc.jyu.fi Tuukka Rönkkö 5 5 3 9 8138 turonkko@cc.jyu.fi Taitto Miira Rauhamäki Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhianen (014)60 7226 JYYn jäsenille kotiin kanneltuna Jylkkäri maksaa 8 euroa, eijösenille 45 euroa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti tmi Martti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 . 4 6 4 2 533 Fox [014) 272 163 Ylioppilaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 IlmoRuksenvalmistaja Grafiikka Rutanen ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 grafiikko.rutanen@co.inet.fi P a i n o p a i k k a 4£htisepät Oy, Pieksämäki (Ö.T&723 4212. .roinpsSOOOkpl Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonno 15 kertaa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. annrrm " I l m e s t y m i s p ä i v ä t 2 4 Jylkkärin ensi v u o d e n i l m e s t y m i s a i k a t a u l u o l i l e h d e n m e n n e s s ä p a i n o o n vielä v a h v i s t a m a t t a , m u t t a m i t ä t o d e n n ä k ö i s i m m i n n u m e r o 1 / 4 ilmestyy 2 1 . 1 . j a sen d e a d l i n e o n 1 4 . 1 . Järjestöilmoitusten deadline p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! ! ISSN 0356-7362 I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa/pmm etusivu myydään ainoastaan kokonaan v ä r i l i s ä 0,4 e u r o a / p m m Jylkkön ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. JYLKKÄRIN AVUSTAJAPIKKUJOULUT KE 26.11. KLO 18 OPINKIVEN SAUNALLA sikymppiset, joilla tulevaisuus siintää silmissä kirkkaana kuin pakkasöinen tähtitaivas. Teillä on käynyt tuuri! Te onnenpekat olette löytäneet heti sen oikean opiskelualan, jolta valmistutte pikavauhtia tantuaksenne sitten työhön kansantalouden ja huoltosuhteen hyväksi. Puheet elinikäisestä oppimisesta ja elämänkokemuksen tuomista eduista voidaan haudata humanistisena huuhaana. Minun polkuni ei ole ollut yhtä suoraviivainen. Kiitos olemattoman ammatinvalinnanohjauksen, lähdin lukion jälkeen tyystin väärään suuntaan. Vaihtoehtoja ja itseäni tuntematta ja pääminisierimme paheksumia välivuosia pitämättä ajauduin opiskelemaan kieliä, olivathan ne olleet vahvin aineeni koulussa. Sen kummemmin en huomannut miettiä, mitä halusin elämälläni tehdä, eikä se tuntunut ketään edes kiinnostavan. No, opinnot sujuivat hyvin, vaikkakin suuria intohimoja herättämättä, ja tunnolliseen tapaani suoritin kurssit, kirjoitin gradun ja valmistuin viidessä vuodessa maisteriksi. Eihän sitä nyt sovi kesken jättää. Kymmenen vuotta myöhemmin löysin itseni sen kuuluisan kolmenkympin kriisin kourista. Olin onnistunut ajamaan itseni burnoutin panaalle ammatissa, joka ci toimeentuloa lukuun ottamatta antanut mitään. Töitä oli paljon, vaihtelua vähemmän. Ennen pitkää tunsin itseni koneeksi, joka suoltaa keskinkertaisia käännöksiä aina vain kiristyvien aikataulujen puristuksessa. Eikä kiirettä kompensoinut edes työn sisältö. Kun käänsin noin sadatta mukahauskaa markkinointitekstiä, joka hekumoi videopeliörkkien verellä ja suolenpätkillä, aloin miettiä, voisinko käyttää aikani paremmin. Työelämää oli edessä vielä kolme kokonaista vuosikymmentä, ja pian alkoivat sitä paitsi puheet eläkeiän nostamisesta. Minua ahdisti. Onneksi oli mahdollisuus muuttaa kurssia. Olin mielestäni vielä riittävän nuori kouluttautumaan uudelle alalle. Lähipiirikin tarjosi rohkaisua paitsi anoppi, joka arveli elämäni menevän tätä rataa "vähän niin kuin ohi". Mutta koska olen kiltti tyttö, omatuntoni on helppo saada kolkuttamaan. Olenko minä osasyyllinen suomalaisen koulutusjärjestelmän ongelmiin? Vcinkö minä jonkun onnettoman abin paikan, kun hain ja pääsin uudelleen yliopistoon? Olen kuitenkin päättänyt kulkea pää pystyssä, sillä uskon, että minusta on enemmän iloa ja hyötyä niin yhteiskunnalle kuin itsellenikin, kun olen työssä, jonka tunnen mielekkääksi. Ehkä sitten jaksan pakenaa eläkeikään asti. •
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2003 Q Kesken jääneet opinnot kalvavat TEKSTI: ANNA KIVINEN, KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ ARVI LINDIA LOKAKUUSSA saatettiin loppuun pala suomalaisen uutisjoumalismin historiaa, kun Arvi Lind päätti vuonna 1965 alkaneen uransa Yleisradion palveluksessa. Eläkkeelle siirryttyäänkään hän ei ole malttanut jäädä laakereilleen lepäämään, vaan on mukana pienimuotoisissa opetustehtävissä, muun muassa luennoitsijana eri yliopistoissa. Marraskuussa hän vieraili Jyväskylän yliopistossa luennoimassa tv-uutisista viestintälieteen laitoksen opiskelijoille. Luennolla selvisi ainakin se, että Lind on maineensa veroinen mies. Ystävällisenä, iloisena ja tuon tuosta kaskuja kertovana hän otti yleisönsä välittömästi. Kunniakkaasta urastaan ja median suosikin asetu asiaan huolimalla Lindistä liuökuu edelleen tietty nöyryys. "Haukkumakirjeet ja solvaussähköposnt ovat ihan yhtä lailla tuttuja minullekin. Se on myös pitänyt jalat maassa", uskoo Lind. MONIA OMAA uravalintaansa pohtivia nuoria saattaa lohduttaa tieto siitä, että Lind ajautui toimittajan työhön aikoinaan ikään kuin vahingossa. "Nuorempana haaveilin lääkärin ammatista", Lind muistelee. Lukiossa Lindin esikuvina olivat puolestaan äidinkielen opettajat, jotka sytyttivät hänessä innostuksen suomen kieltä kohtaan. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Lauritsalan yhteiskoulusta vuonna 1961 hän haki Helsingin yliopistoon suomen kieltä opiskelemaan ja pääsi sisään. Lindin mukaan siihen aikaan piti opiskella täysin omalla kustannuksella. "Mitään asumistukea tai opintorahaa ei tunnettu", hän toteaa. Niinpä hän oli aina kesät töissä ja tienasi opintorahoja. AKTIIVINEN TOIMINTA viipurilaisessa osakunnassa söi suurimman osan Lindin opiskeluajasta. "Olen ollut apuisäntä, urheiluohjaaja, fuksimajuri ja neljä vuotta osakuntaneuvostossa", hän kertoo. Viipurilaisen osakunnan kautta Lind pääsi myös viihdeohjelmiin avustajaksi ja sitä kautta nykyiseen työhönsä tv-uutistoimittajaksi. "Kun kerran pääsi leivän syrjään kiinni, ei siitä enää ollutkaan niin helppo luopua", toteaa Lind töihin ajautumisestaan. Opinnot saivat siis jäädä, ja mediamaailma vei miehen mennessään lähes neljäksikymmeneksi vuodeksi. Tässä vaiheessa on helppo sanoa, että onneksi. MYÖHEMMIN LIND PALASI suomen kielen pariin toimimalla Kotimaisten kielten tudtiKOMMENTTI Uutisia ja silmänruokaa Arvi Lindin nimikirjoitus oli luennon jälkeen kysyttyä tavaraa journalistiikan opiskelijoiden keskuudessa. muskeskuksen suomen kielen lautakunnassa vuosina 1991-2003. Tämä tehtävä on johtanut suomen kieliopin syöpymiseen alitajuntaan: "Kun kuuntelen radiota tai katselen televisiota, korjailen ääneen sieltä kaatuvia virheitä. Kyllä mulla vähän on tämmöstä punakynävikaa", Lind paljastaa ja naurahtaa lastensa olleen välillä hermoromahduksen partaalla, kun hän "oikoi matonhapsuja". Vaikka opintojen keskeyttämisestä ei ole koitunut Lindin elämässä mitään varsinaista haittaa, on papereiden puuttuminen kalvanut hänen mieltään. "Mulle kesken jääneet opinnot ovat trauma ihan varmasti hautaan asti. Mä oon jonkin sorttinen hylkiö, kun en ole saanut akateemista uraa valmiiksi", hän kokee. Töiden aloittaminen kesken opintojen oli 1960-luvulla varsin yleistä. "Ylenkin toimittajista 50 prosenttia tuli vielä tuolloin ylioppilaspohjalta", Lind muistelee. Hän on sitä mieltä, että hyvälle toimittajalle on edelleenkin tarjolla töitä riippumatta perustutkinnosta. ARVI LIND ON PIENESTÄ PITÄEN esiintynyt ja sitä kautta kouliintunut julkisuuteen. "Julkisuus ei ole mua haitannut, mutta ei se toisaalta kyllä noussut hattuunkaan", hän toteaa. Lind uskoo, että olisi elänyt ihan samalla tavalla, vaikka olisi ollut Lauritsalan yhteiskoulun äidinkielen opettaja eikä julkisuuden henkilö. Hän myöntää kuitenkin, että jonkinlaisia vaatimuksia työ on elämäntavoille asettanut: "En olisi voinut olla uskottava Yleisradion toimittaja, jos olisin riekkunut tuolla iltapäivälehtien lööpeissä avioerolla tai alkoholiongelmalla ylpeillen." LINDIN OLEMUKSESTA välittyy varmuus, rauhallisuus ja sisäinen tasapaino. Jatkuva uutisvirran välittäminen on tosin johtanut siihen, että mikään ei enää yllätä eikä järkytä tätä miestä. "Olen joskus verrannut, että jos norsu tulisi toimitukseen, mä toteaisin että 'jaaha, norsu tuli toimitukseen', enkä sen enempää." Uransa aikana Lind ehti oppia myös sen, että hiljaisuus on myöntymisen merkki suomalaisessa yhteiskunnassa. 'Tässä työssä ei kiitetä, tässä moititaan. Kiitos on sitä, että kukaan ei sano mitään", hän ironisoi. Uutistoimittajan hommat lopetettuaan Lind on saanut useita työtarjouksia. Niihin kaikkiin hän on kuitenkin vastannut kieltävästi. Nyt on aika ottaa rennommin. Arvi Lind on eläkkeensä ansainnut. • PALJON OVAT AJAT muuttuneet siitä, kun Arvi Lind aloitteli uraansa 1960-luvulla. Tuolloin ruutu täyttyi pukumiehistä. Nykyään uutisia lukee yhä useammin nuori, kaunis nainen. Hyvä niin tasa-arvo on näemmä purrut tässäkin asiassa. Suunta näyttäisi olevan kuitenkin tv-toimittajan työssä sama kuin niin monessa muussakin hommassa, jossa kasvoi ovat koko ajan esillä: ulkonäköjä siihen vaikuttava ikä merkitsevät joka päivä enemmän ja enemmän. Yhdysvalloissa asiassa ollaan edelläkävijöitä. Siellä käytössä on niin sanottu Nielsens rating -mittausjärjestelmä, jolla uutisankkurin naaman miellyttävyyttä mitataan, ja jolla perustellaan potkut, kun katsojaluvut laskevat. SUOMESSA El NÄIN äärimmäiseen ilmiöön ole vielä menty, mutta eipä taida ulkoisten ansioiden huomioiminen täälläkään ihan vierasta olla. Puheenaihetta on piisannut esimerkiksi siitä, että Nelosen uutisankkureina ja saätoimittajina häärivät samai ihmiset, joiden naamat voi bongata Suomen seksikkäimpien listalta tai Pariisin catvvalkilta. Sattumaako? Tiedä häntä. Silti tämäkään asia ei ole yksioikoinen. Kauneus ja hommansa osaaminen eivät tietenkään ole aina ristiriidassa, eikä nyt työtään toimittajina tekevien "kauniiden ihmisten" osaamista ole mielestäni syytä epäillä. Huolestua silti pitää, jos työn saantiin ja pysyvyyteen alkavat vaikuttaa ulkoiset avut. Miten käy oikealle ammattitaidolle, siinäpä vasta pohtimista. Kauhuskenaarioita maalaillessamme voimme kuitenkin tuudittautua Arvi-sedän lohdullisiin sanoihin: "Lukijat, taustat ja asut ovat loppujen lopuksi pelkkää kosmetiikkaa, tärkeintä on uutisten sisältö." Toivottavasti näin on myös jatkossa. KAISA-MARI OKKONEN
[ Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 5 / 2 3 kahvipöytävisailuj OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Mitkä oval Jyväskylän yliopiston tiedekunnat? 2. Kuka on Slovenian jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja? 3. Missä yhtyeessä Andy McCoy ja Sam Yatfa musisoivat ennen Hanoi Rocksia? 4. Minkä tietotekn i i kkakeksinnön isä on Jarkko Oikarinen? 5. Ketkä valittiin viime vuonna Miss Suomen perintöprinsessoiksi? ALLIKKO 6. Mitkä kolme kuopiolaisjoukkuetta pelasivat jalkapallon SM-sarjassa vuonna 1982? 7. Mikä on Paavo Väyrysen syntymäkunta? 8. Kenen koira on nimeltään Rekku? 9. Kenen esikoisrunokokoelma oli nimeltään Maaliskuun lauluja? 10. Kuinka painava on salibandypallo? Miten pannaan vatiinko kiertämään? uiiiiasni -B)| jsdei ueejoiin :SflN08 eeujujej6£2 0luow3l oui3 6 •ueiuoueiieA OHJA '8 eeujuitua» / IdM e! Sd"» "OI3 "9 9A|n» euuieie» el o>ieer ESIB» g u:0UI fr ess:Ao euoojnifti 3||3d E uaujeioABS JJB>J Z U0U!||8819!|B|Un)|S!3|l|Ä B|3S U3P!313!|SnO|B| 'B)Un)| apaii uau|||33|3i|uouuon| -SIHBEUJ31BUJ 'U3p|3|3!lSÄ3A -J31 B[ -Biun>|!!| 'U3P!3]9I| -sn]BASE)| uejbojou^ajon -BEUIJO|U! 'usuiismeujnH' i lasMnvisvA tarjolla tänään tariniin tänään o n J y |kt; ärin osasto, jossa kerrotaan vinkkejä I d l j U U d L d l l d d l l j y v ä s k y | ä n ajankohtaisesta kulttuurija mcininkiclämästä, kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@cc.jyu.fi P0P/R0CK/JAZZ'KIUBIT Lutakko: To 27.11 Scre + Spcsialisii. pc 28.11. The Crash * Daisy. la 29.11. liitot * Tivtlightning. ke 3.12. Aavikko + Messer chups (Rus). lo 4.12. Rallina live feal mm. l-imellijjrns ja Kapasiteettiyksikkö, pe 5.12. Diny Denis Indeeä (plays Bon Scott 1 ! AC/DC), la 6.12. BctoniHank * Au Puir, pc 12.12.—la 13.12. Deathroii -0.3: Indoor nicial fest. Bar 68: Pe 28.11. Siamina, pc 5.12. Muihinc Mm, la 6.12. tlybrid Childrett. Rentukka: Slammtisch-illat: Espanja & Portugali to 27.11. klo 20, Tsekki. Slovakia & Puola to 4.12. klo 20. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri: perinteikästä joulumusiikkia ti 2.12. klo 19 Taulumaen kirkossa. Konservatorio: Tuomas Turusen päättökonsertti to 27.11. klo 19 Siltasalissa. Suomalainen Konservatorio soi ma 1.12. sekä ma 15.12. klo 18JAMK:n kamanmusiikkisalissa, Jousisoitinkoulun ja minijousten joulusoitlajatsct ke 3.12. klo 18 Siltasalissa. Oppilasillat to 27.11. sekä 11.12. klo 18 ja 19 konservatorion orkestcriluokassa Vapaa pääsy. Joulukonsertti la 13.12. klo 18 Taulumaen kirkossa. NÄYTTELYT Alvar Aallo -museo: perusnäyttely Alvar Aalto Arkkitehti. Lisaksi Varjoja, keraamikko Kali Tuominen-Niiitylan uniikkikcramiikkaa. Jyväskylän taidemuseo: Holvi: Mistä taide on kotoisin? Keskisuomalaisten taiteilijoiden uusi sukupolvi: 7.11. asli Taito Morkin kokoelma. Suoja: 30.11. asti Leo Ruuskanen & Elonkorjaajat, 5.12. alkaen Juhani Petäjäniemi. Kcski-Suomcn luontomuseo: penisnäyttely Perintönä ympäristö koe Öinen hetki taivaan alla suurpetojen seurassa. Lisäksi 30.11. asti syysnäyltcly Markku Könkk6län valokuvia ja 2112. asli veden v«rass<i -näyttely Keski-Suomen museo: perusnäyttelyt Kcsfei-Suomi Maakuntako sefcin on? ja Jyväskylä Kaupunkiko sekin on? Lisäksi 30.1!. asti Kolme pohjoista -valokuvanäyttely, 7.12. asti Olvin panimomuseon kiertonäyttelyjä 12.12. alkaen Kyösti Variksen taidegrafiikkaa sekä mitaleja Aarne Laitakarin kokoelmasta. Suomen Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: Perusnäyttelyt Aikamatka käsityöhön tunne vuosiiuhannet sonnenpäissasi ja Käsityössä elämän tuntu tunnelmointia pohjakerroksessa. Lisäksi Nukkeja kansallispuluissa. 7.12. asti Luonnostaan nuiteriasta muotfaksi, 10.1. asti Sirkka Könösen neuleita, 19.12. alkaen Onko hajua? Mitat tehdä haju näkyväksi ja koettavaksi. Galleria Pinacotheca: 9.L asti Perspehf ii vi/*r/i(i Ja kaleidoskooppisia muunnelmia. Leena-Maija Kontulan teoksia. Jyväskylän yliopiston museo: Perusnäyttely Opiksi ja Jmviitsi seka 19.12. asti Vierailija Alaskasta 8. A Godenhjehmn alttaritaulu. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Emien lähtöä to 27.11., la 29.11.. ke 3.12.. ke 10.12. ja to 11.12. klo 19. Taalla PolyatiMhdcii alla la 29.11. klo 13, pc 12.12. klo 18 Ja la 12.13. klo 13. Hdta ei lue lakia ke 26.11., pc 28.11, n 2.12 ja la 13.12. klo 19. Piukat palkat to 4.12. ja pc 5.12. klo 19. Pieni näyttämö: Mobile llonvr lo 27.11. la 29.11.. ke 3.12. ja lo 18.12. klo 19. Nukkekoti pc 28.11. ja ti 2.12. klo 19. Konsta Kotfcun korfeampoifeanhaninKi to4.12 klo 18. Tuuli tulija meni ke 26.11. ja ti 13.12. klo 19. Himoan hilloan ke 10.12. ja to 11.12. klo 20. Sydflme'n kaarin silkkiliinaan ma 15.12.. Iil6.12. ja ke 17.12. klo 10.30 ja 11.30. Iluonctcattcri: Ansa la 29.11. klo 19, su 30.11. klo 15. pc 5.12. klo 19, su 7.12. klo 15, pe 12.12. klo 19, la 13.13. klo 19jasu 14.12. k b 15. Ikrnaidu Alban tul» ma 1.12. klo 19. Ad*Astra: Piiat ke 12.11.. ke 19.11.. pe 21.11. ja la 22.11 klo 19, Baari Vakiopainccn teatteritila, liput 8/6c, varaukset: 040-566 9905. Pahnanpohjimmaiset: Dracula ma 1.12. klo 19., ti 2.12. klo 19, ma 8.12. klo 19. ke 10.12. klo 20. su 14.12. klo 15, ma 15.12. klo 19, ti 16.12 klo 19 ja ke 17.12 klo 20. Tanssisali Lutakko, liput 10/6e. varaukset: 014-624 901. JtSSlka vapaana syntynyt: ensi-ilta la 13.12. klo 19, muut esitykset ke 17.12. klo 19. to 18.12. klo 19, ti 30.12. klo 19, ke 31.12. klo 19.su 4.1. klo 15. to 8.1. klo 19 ja su 11.1. klo 15. Baari Vakiopainccn teatteritila. Liput: 8/6e, varaukset: 050 545 1524. Teatteri Polcemi: Ikan kiva sketsiskmv: ensi-ilta la 6.12., muut esitykset ma 8.12., ke 10.12., ti 16.12. ja pc 19.12. Kaikki klo 19. Baari Vakiopainccn teatteritila, liput 7/5e, varaukset: 041-4620184/Saara. Tanssiteatteri Kramppi: Sna vain: ensi-ilta la 22.11. klo 19. muut esitykset pe 28.11. klo 19.30.su 30.11. klo 17, la 6.12. klo 17,(csitys*Iltamai), su 7.12. klo 17. pc 12.12. klo 19.30 ja la 13.12. klo 19. Valorinne, liput 7c. varaukset 0400 698 41 o/Raisa. Vammainen nainen omin ja toisten silmin ke 26.11. klo 18-20. Kuntouluspsykologi Katri Koskinen ja tutkija Marjo Riitta Reinikainen puhuvat vammaisen naisen cli mäsiä. Paulaharjun sali. Villa Rana ElamdlleOskar Merikanto -konsertti Nikolainsaltssa to 27.11. klo 19. Liput ovelta: 12/8c. Tiedonhaun koulutusta, pääkirjaston opctusstudio. To 27.11. klo 18-19.30 musiikkiaineiston haku kirjaston tietokannasta, to 4.12. klo 14-15.30 intcrncl-tiedonhaku l.to 11.12. klo 14-15.30 kirjallisuustietoa nelissä, lo 18.12. klo 14-15.30 intemet-iiedonhaku 2. Pupun ja tontun joulunodotusta -lastenkonsertti ti 2.12. klo 18. Siru Pyhälahti ja Leena Pyylampi. Suomen käsityön museo. Lipui 2/5e. Keskustelua kirjastossa to 4.12. klo 19. Kirkkoherra. KTM. TM Eivor Pitkänen: Raamatun luomiskertomus ja darwinismi. Huhlasuon kirjasto. Etnoyö la 6.12. klo 20. Jyväskylän A-sali. Järjestäjänä musiikkiyhdistys Wolandoo ry. Esiintyjinä El Yo Yo. Shanfcara ja VvblantltHi seka tanssiryhmä Mami Vala. Syksyn viimeinen Teijan Keittiö su 7.12 klo 16-18, Kulttuurikeskus Siperia, Kyllikink. 1. Joulumenu 2c, jälkiruoalla 3c. Cuenta Cuentos -tarinankerrontaa ma 15.12. klo 20 Baari Wikiopainecssa. Vapaa pääsy. parhaalla klubilla TEKSTI: A N N A VENEJÄRVI, KUVA: TUUKKA R Ö N K K Ö SUOMALAISTA MUSIIKKITEOLLISUUTTA edustava Musiikki Sr Media -organisaatio on nimennyt Tanssisali Lutakon Suomen vuoden parhaaksi klubiksi. Sarjaa aiemmat vuodet hallinnut helsinkiläinen Tavastia-klubi jäi tänä vuonna nuolemaan näppejään, ja Lutakon ohjclmistovastaava Matti Salmelan mukaan valinta onkin suuri kunnia. Lutakko tarjoilee erikoisannoksen raskaan musiikin ystäville Deathroii -03 -festivaaleilla 12.-13. joulukuuta. "Raskaampaa osastoa edustavia bändejä on niin paljon, ettei keikkapäiviä riitä kaikille erikseen. Festivaalilla on siis tarjolla bändejä laidasta laitaan, hardcore punkista deathmetalliin", Salmela kenoo. ULKOMAILTA LUTAKKOON TUODAAN kovana livebändinä tunnettu ruotsalainen Nine, ja kotimaista tarjontaa edustavat Endstand, Rotten Sound, VVJiereviclimslie, Pain Conjessor, Sikntium, Machine Men, Svvallovv The Sun ja Noriher. Musiikillisen annin lisäksi tarjolla on kumpanakin päivänä myös vähintään mielenkiintoinen "friikkisirkus" Circus Mundus Absurdus. "Jyväskylä on raskaan musiikin kaupunki, jossa on Deathroitin kaltaiselle fesuvaalllle suuri tilaus", Salmela toteaa Jatkoa on siis tiedossa myös tulevina vuosina. Räimetlä ja mäiskeitä rakastavat, voitte huokaista helpotuksesta!» Deathroii -03 12.-13.12. klo 20-03. Kohden päivän lippu 15/12 e. Yhden päivän liput 10 e (ainoostoon ovelto klo 20 olkoen, rajoitettu määrä). Ennakkoliput Airon Musiikista. Ikärajaton. riyy KUITTUURIVALIOKUNTA Vuoden viimeinen kokous 4.12. klo 18 ylioppilastalolla. Aiheina mm. Kampus Kinon kevään ohjelma, vuoden ensimmäisten elokuvien lipunmyyntivuorot, Jyrock sekä valiokunnan omat pikkujoulut pe 12.12. Kampus Kinon vuoden paaiostlokuvan yhteydessä. Lisätiedot: jyy-kuluuunsihtceri@cc.jyuu. 014-260 3356. wwv.jyy.fi, www.cc.jyu.fi/ilokivi Kynttuanvalmistusilta ke 3.12. klo 19 Lillukassa. Kurssimaksu 2e sisältää tarvikkeet (omia vanhoja kynttilänpätkiä saa myös tuoda mukana). Sitovat ilmoiltautumiscl 1 12 klo 19 mennessä kvat@cc.jyu.fi/60721 3/0 50-3252963. Koko yhoppilaskylän pikkujoulu ti 9.12 klo 20 (ohjelma alkaa klo 21) Rentukassa. Paikalta löytyvät joulupukin lisäksi Kortcfonc-kuoro, trubaduun Anni Laukkanen sekä runsas määrä perinteisiä jouluherkkuja. Vapaa pääsy. YMPÄRISTÖVALIOKUNTA lumsuimisreiki j ai c veden puhdistamolle Ala osui mitaan -paivana perjantaina 28.11 Lihui bussilla [.-rakennuksen edestä lasan klo 12, paluu klo H mennessä. Retki on ilmainen Ilmoittautumiset osoitteeseen tejotcnh@cc.jyu.fi. Yhdistetyt pikkujoulut ja kokous ma 8.12. Opinkiven saunatiloissa klo 19. Tapahtuma on kaikille opiskelijoille avoin kannattaa tulla paikalle, vaikkei muuten valiokunnan toiminnassa olisikaan ollut mukana! Tarjolla naposteltavaa ja juotavaa 1 news in english HEAVY SOUNDS IN LUTAKKO Lutakko has been chosen as the best music club of the the year by the Finnish : Music and Media organisation representing Finnish music industry. And now the best gig place in Finland offers heavy sounds for metal lovers on December 12 and 13 in the form of Deathroii -03 festival. The event brings the follov/ing bands to stage: Nine (Swe), Endstand, Rotten Sound, \Vherevictimslie, Pain Confcssor, Silentium, Machine Men, Svvallovv The Sun and Norther. Besides the bands, the event offers Circus Mundus Absurdus vvith iis "freak show". Deathroit -03 on December 12. and 13. in Lutakko. Two day tickets 15 e, one day ticket 10 e (only from die entrance from 8pm onwards). Advance tickei sales from November 24 onwards from Airon Musiikki. No age limit. END OF THE SEASON FOR KAMPUS KINO The three movies to end the season for Kampus Kino are the following: Pedro Almodovär's Speak VVith Her (on Tuesday December 2 at 7pm); Us AU Aboui Love, a mix of sci-li, drarna, romance and suspension... a perfcct movie for those who love thrillers wiih paranoic twists (on Tuesday December 9 at 7pm). The last movie of the trio, Morvern Callar directed by Lynne Ramsay, is shown exceptionally on Friday December 12 ai 9pm. The movie starts with a woman finding her writer boyfriend dead just before Christmas. She cleans up the mess, empties his bank account and changes her name in his novel script. Kampus Kino in llokivi, on Tuesdays at 7pm (expeel the season final). Tickets 4/5 euros, no advance säle. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN A N D M I K A PUUKKO k ' 1 i i ' i a-'.-.•!•.<: . ' > • ; •
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2003 H rakennusten synkkä g TEKSTI: MINTTU-M PUOLISOT HANKKIVAT samanlaiset tuulipuvut, omistaja ja puudeli käyvät samalla trimmaajalla. Myös Jyväskylän yliopiston rakennukset alkavat taipua oppiaineidensa näköisiksi, kun ne ovat kuunnelleet Platonin luolavenauksia ja kaksivaihehypoteeseja vuosikymmenestä loiseen, Huomautus: tämä juttu on asenteellinen. Laitokset on valittu epädemokraattisesu ja täysin väärin perustein. Kirjoittaja ei pahoittele asiaa. KUN ASTUU SISÄÄN Educan korkeista ovista, tuntee itsensä jälleen pieneksi koululaiseksi. Ei kun nutturat tutisemaan ja poljettava urkuharmoni käyntiin! Kansakoulumaisessa rakennuksessa kopisevat kiireisten kanslistien korot. Kansantuikkutchdas henkii vuosikymmenien takaista kuria ja kunniallisia arvoja tummilla puupinnoillaan. Täällä ei vetelehditä ja jos vetelehditään, ei ainakaan mukavasti. Käytävälle on asetettu yksi puinen, korkeaselkäi-MAARIA PARTANEN, KUVAT: TUUKKA RONKKO nen penkki. Lasivitriini sivistää ohikulkijaa laitoksen historiasta. Se ei välitä, kiinnostaako ketään. TYÖTTÖMIEN TAITEILIJOIDEN kotipaikka Musica henkii rennon välinpitämätöntä asennetta. Rakennus vetää opiskelijan suoraan kahvilaan retrohenkisten tuolien syvyyksiin. Siellä muusikonalku purkaa henkistä ja fyysistä krapulaansa ja ahdistuu maailmasta kädet kahvikupin ympärille puristuneina. Jos satunnainen opiskelija vahingossa eksyy yläkertaan, tummanpunaiset ovet muistuttavat edellisillan hämyisestä baarista ja vielä hämyisemmästä takahuoneesta. Käytävällä loikoilevat sulassa sovussa kopiokone ja konserttiflyygeli seuranaan nuottiteline ja hissiin astuva ksylofoni. Opiskelijoita käytävillä ei näy. YLIPIRTEIDEN PIPOPÄIDEN Liikunta-rakennus masentaa liikuntaa vieroksuvan kävijän. Rakennus on kuin valtava jalkapallostadion avarine autoineen ja kirkkaine valoineen. Kaikki on virtaviivaista ja ylitehokasta. Tuolit on raivattu seinän viereen, jotta reippailijoilla olisi mahdollisimman paljon tilaa kipaista rivakasti luentosalista toiseen. Rakennuksen kahvila ei ole auki yhtään pidempään kuin pakollista lerveysintoilevat atleetikothan eivät nauti muuta kuin vettä ja hedelmiä. UNOHTAKAA AHTAAT, pölyiset humanistien kolot! Agora loistaa pimeässä syysillassa kuin ihmiskunnan viimeinen pelastus. Talon edestä puuttuvat vain parkkeeratut Ferrarit. Rakennus vastustaa mahtipontisuudellaan it-kuplan puhkeamisia. Täällä syntyy Suomen eliitti, joka nostaa maan jaloilleen! Opiskelija pääsee nauttimaan valkoisista, hohtavista lattioista ja laajakaistaikkunoista, jotka avautuvat suoraan taivaaseen. Yritykset ovat liimautuneet rakennuksen kylkeen. Ne kuiskuttelevat valmistumattomien opiskelijoiden komin joustavista (työajoista ja sievästä palkkatilistä. Kaiken tämän lisäksi opiskelijat ruokitaankin seminaarinmäkeläisiä paremmin. Onko tämä oikein? KUIN VALTAVA RUOTSINLAIVA se puskee päin pientä Tourujokea. Tourula, yliaktiivisien höpöttäjien, sielunsa myyneiden tiedottajien sekä kyynisten tyhjäntoimittajien mekka. Ruotsin laiva -vertaus ei ole kaukaa haettu. Aamun hämärinä tunteina, kun vapisevat kädet etsivät jotakin, johon tarrautua, syntyvät parhaat kontaktit ja parhaat juttuideat. Rakennuksen vaaleanpunaiset miclisairaalamaiset käytävät jatkuvat ja jatkuvat kohti tulevaisuutta, jota ei näy. Hourulastahan on suora matka Tourulaan. Ei kun...» Netistä linkkejä LIIKUNTAAN JOS TUNTUU, ETTEI AIKA tai into anna säännölliselle salilla käynnillä myöten, ei kannata heittää heti pyyhettä kehiin; kotonakin voi treenata! Netistä löytää helposti ohjeita siitä, miten saada keho kuntoon, ja mikä miellyttävintä, treenin voi suorittaa silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Vaikka tenttikirjan ja jääkaapin välillä. Liikkeet sinänsä eivät ole uusia, mutta tapa niiden tekemiseen on. Aerobictai punttisalin sijaan hikoillaan nyt kotona, päätteen äärellä. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästä "lainelautailusta", vaan kunnon liikunnasta itsestä riippuen. Skrodeimmille korstoille nettivaihtoehdosta on tuskin paljonkaan iloa, mutta tavalliselle liikkujalle kylläkin. Tosin kokeneemmillekin löytyy kattavia treeniohjelmia. Netlitreeni on turvallinen vaihtoehto aloittelijoille, sillä vastuksena käytetään lähinnä kehon omaa painoa, eivätkä liikkeet ole vaikeita. Voimien kasvaessa avuksi voi ottaa pienet painot, jotka saa helposti esimerkiksi puolen tai yhden litran muovipulloista. Täytteeksi käy vesi tai pihan hiekkalaatikolta pöllitty hiekka naapuripihan hiekkakin käy. Muuten riittää jokin pehmeä alusta, vaikkapa mattoja sen päälle voi virittää pyyhkeen, jos tuntuu, että tulee hiki. Alkuun pääsee siis yllättävän vähällä. Miinuksena on, että itseään täytyy piiskata tuplasti enemmän kuin jos liikkeet tekisi yhteisesti lunnilla. Multa jos tähän on valmis niin fine, homma toimii. Hyvä musiikki auttaa luonnollisesti fiilistelemään ja pitämään tahtia yllä! NETISTÄ tarvittavat treenit löytyvät suhteellisen helposti ja vieläpä melko vapaasti. Helppokäyttöisimmät ja selkeimmät ohjeet löytynevät Tuuli Matinsalon nimeä kantavilta www.tuuli.net -sivuilta, joilla löytää selkeitä ja kuvallisia ohjeita mm. lihaskuntoon, venyttelyyn ja taukojumppaan liittyen. Hyviä ohjeita ja kuvia löytyy myös englanninkielisiltä www.fitnessmagazine.com -sivuilta kohdasta Fitness & Health ja edelleen Workout Slideshows, mistä pääsee valitsemaan eri kehon osiin kohdistuvia ohjeita. Stan workout ja puserra perässä! PERUSLIIKUNTATIETOA kaipaaville hyviä saitteja ovat esimerkiksi KuntoPlus-lehden sivut (www.kuntoplus.com) ja kirjailija käsikirjoittaja Katri Mannisen ylläpitämä www.kutri.net. Molemmilta siNETTITREENI O N TURVALLINEN VAIHTOEHTO ALOITTELIJOILLE, SILLÄ VASTUKSENA KÄYTETÄÄN LÄHINNÄ KEHON OAAAA PAINOA, EIVÄTKÄ LIIKKEET OLE VAIKEITA. vuilta löytyy liikunnan lisäksi paljon tietoa muun muassa oikeanlaisesta ravinnosta ja painonhallinnasta, jos liikunnan avulla tai ohella haluaa saada karistetuksi muutaman kilon tai hankkia isommat lihakset. Juoksuintoiset voivat hakea vinkkejä osoitteesta www.fitness.fi, josta löytyy mm. Lenkkeilijän treeniohjelma ja ohjeita maratonin harjoitteluun, eikä huonommaksi jääjuoksija-lehtikään (www.juoksija-lehri.fi). IHMEITÄ KOTIKONSTEILTA tuskin kannattaa odottaa, mutta kivaan kesäkuntoon niillä kyllä pääsee. Ja jos ei muuta, niin sivuilta voi ainakin käydä imemässä itseensä motivaatiota ja terveellisiä elämäntapoja. Tai vain käydä pällistelemässä, miten jotkut jaksavat olla aktiivisia. HELINÄ HUUHTANEN
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2003 Mistä tuntee professorin? TEKSTI: TARU UKKOLA, PIIRROKSET: KANERVA, TEEMU JA IDA Jos kuvittelet tietäväsi, millaista on yliopistossa, olet todennäköisesti väärässä. Ida, Kanerva, Juho, Teemu ja Ella Kortepohjan päiväkodista oikaisevat harhaluulosi ja kertovat, kuinka yliopistomaailma makaa. Mutta kuinka yliopistoon pääsee? Ja mitä ihmettä siellä oikein tehdään kaiket päivät? vasemmo//o: Teemun piirtämä professori on teräsmies. alla: Idan yliopistossa on 3 opiskelijaa. Vuokra-asuntoja Kruunuasunnot Oy on valtakunnallinen asuntojen ja asumisen kehitysyhtiö. Omistuksessamme on noin 5000 vuokra-asuntoa 45 paikkakunnalla. Vapaita asuntoja useilla opiskelijapaikkakunnilla. Yritysesittelymme ja yhteystietomme kotisivuiltamme www.kruunuasunnot.fi "SIELLÄ YLIOPISTOSSA vaan opiskellaan ja puhutaan", arvelee Teemu, 5. "Siellä voi opiskella vaikka kiiaran tekijäksi tai autojen korjaajaksi", Ella, 6, tarkentaa. "Juodaan kahvia ja syödään pullaa", päättelee kuusivuotias Kanerva. "Multa välillä pidetään taukoja", 5-vuotias Ida huomauttaa. Opiskeluajatkin tahtovat venyä. "Siellä voi opiskella vaikka viisituhatta vuotta", Kanerva tiedottaa. Teemu ja Juho, 6, puolestaan näyttävät ottaneen todesta pääministeri Matti Vanhasen kehoitukset valmistua nopeasti ja tyrmäävät Kanervan mielipiteen: "Kolme ja puoli vuolta", pojat korjaavat. "Yliopistoon pääsee linja-autolla, mutta kävellen ei voi kyllä mennä", tietää Ella. "Sinne voi päästä soittamalla. Jos soittaa hyvin", Teemu kertoo. "Voi soittaa vaikka pianoa", keksii Ella lopulta. "Mutta meillä on uusi auto, sillä pääsee yliopistoon. Se on aika nopea", paljastaa Teemu jälleen. "PROFESSORILLA ON rusetti kaulassa", kuvailee Iida. Professorilla voi myös olla vaaleat vaatteet, silinteri, silmälasit ja keppi. "Koska se on lullut niin vanhaksi se professori", tietää Kanerva ja hihittää: 'Vanha pappeliini." Sen lisäksi, etiä professori auttaa ihmisiä kertomalla, Tältä näyttää fuksi Kanervan silmissä. minne suuntaan pitää mennä, professori laskee laskuja ja määräilee. Työ voi olla myös varsin vaarallista. "Se tekee semmoisiakin töitä, että se tutkii aineilla, vaikka laittaa jotakin vaarallista purkkiin", tietää Juho, 6. "Vaikka glyseriiniä", heittää Teemu. "Tai penisilliiniä", ehdottaa Ella. "Paavo Lipponen on paras professori, koska se puhuu niin hassusti Itsevaltiaissa. Se on se ohjelma", tiedottaa Kanerva. "FUKSI ON semmoinen magee ihminen, joka muodistelee, ja jolla on semmoiset roikkuvat lökäpöksyt. Tyhmiä poikia, joilla on lökäpöksyt jalassa. Ne näyttää fukseilta", Ella määrittelee. Tyttötukseilla on hänen mielestään tiukat (arkut. "Sillä voi olla korvikset ja sellaista hienoa huulipunaa", Kanerva jatkaa. VIIMEIN lapset nostavat kissan pöydälle. "Se on lökäpöksy känniläinen, joka polttaa aina tupakkaa", Juho tietää kertoa. "Ja juo kaljaa", Ella täydentää. • P I Z Z A 1 P 620 909 Kaikki pizzat 4 , 5 € Kebabrulla 4 , 5 € Kotiinkuljetus PEPSI II marisen katu 17 Tämä Jylkkärin numero on journalistiikan fuksien tekemä! Seuraava numero ilmestyy tammikuussa 2004! Makoisaa Joulua ja Uutta vuotta! Ota luonnollinen askel Luonnontieteiden akateemisten liitto LAL entinen Kemistiliitto on luonnontieteilijän oma järjestö. Jäseneksi voit liittyä jo opiskeluaikanasi. Jäsenenä saat työelämään valmistautumista varten tietoa, jota yliopisto ei tarjoa. Pääset verkostoitumaan oikeiden ihmisten kanssa ja halutessasi voit kerryttää myös työttömyysturvaasi. Käy internetsivuillamme tutustumassa kaikkiin jäsenetuihimme ja täytä samalla ilmoittautumislomake. Se kannattaa. www. luonnontieteidenakateemiset. org +
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2003 H Opiskelu JYVÄSKYLÄ ON KIVA kaupunki, jossa opiskelijan puolisokin viihtyisi -jos voisi. Opiskelu vie puolisoja eroon toisistaan, kun toinen muuttaa opiskelukaupunkiin toisen jäädessä esimerkiksi kotipaikkakunnalle töihin. Mieluisan opiskelupaikan perässä kannattaa toki muuttaa, eikä tilapäinen ero rikkone vakiintunutta parisuhdetta. Hermoja se tosin välillä raastaa, tietää Paula Alastulo Paulan mies Teemu Metsola opiskelee Jyväskylän yliopistossa tietojärjestelmätiedettä. Kun Teemu sai loissa kesänä opiskelupaikan, oli myös Paulan tarkoitus muuttaa Jyväskylään, ja Paula ehti jo hetken olla innoissaan ajatuksesta. Mutta samana kesänä Paula sai ylennyksen työtehtävissä, mikä sitoi hänet vahvemmin kotikonnuille Hämeenlinnaan. Koulutusta vastaavasta, mukavasta työstä ei ollut järkevä luopua. Paula myöntää, ettei hetkellisiltä pettymyksen lunteilta voinut välttyä, kun Teemun opiskelu Jyväskylässä alkoi ja parin yhteiselo jäi vähiin. JYVÄSKYLÄÄN PAULA ON mieltynyt. Hän piti kesälomia keväällä ja syksyllä voidakseen olla Teemun luona Jyväskylässä, jossa hän viettää myös parisuhdetta TEKSTI JA KUVA: RAISA NEVALAINEN viikonloppuja. Jo ennen Jyväskylää opiskelu on koetellut parin suhdetta. Molemmat opiskelivat Helsingissä, mutta Paula puolitoista vuotta Teemua kauemmin. Tuona aikana Teemu puolestaan oli Riihimäellä. Teemu on käynyt maanpuolustuskorkeakoulun. Tällä hetkellä hän on yliluutnantti Riihimäen Viestirykmentissä ja opiskelua varten vuorotteluvapaalla, Paula kertoo. TOISEN TUTKINNON suorittamista Paula tukee ehdottomasti: "Kaksi korkeakoulututkintoa on mahtava valttikortti." Opiskelu on Paulan mielestä todella vaativaa, kun on tarkoitus valmistua mahdollisimman lyhyessä ajassa. 'Teemulla on työpaikka odottamassa ja vuorotteluvapaa on määräaikainen." Kesäja joululomilla Teemu palaa opiskelusta työhön Riihimäelle. Paula kunnioittaa Teemun panostusta opiskeluun ja sitä, että hän ottaa opiskelun vakavasti. "Jos se vallan hilluisi ja bilettäisi vain, en ehkä jaksaisi yhtä hyvin." Paula A/astalo osuu eri paikkakunnalla kuin opiskeleva miehensä. Paulan mukaan opiskelu on lopulta lyhyt aika elämässä ja sillä rakennetaan yhteistä tulevaisuutta, siksi erossaoloa sietää. "Joskus sitä on niin kertakaikkisen kiukkuinen", Paula tunnustaa. "Tunnetilat menevät kuitenkin ohi ja jälkeenpäin jopa huvittaa", hän kertoo. Esimerkiksi jos pitkästä aikaa ollaan yhdessä ja toinen on hirvittävän väsynyt, selittää Paula. "Tekee mieli ravistella hereille. Älä nyt nuku, kun kerrankin on aikaa olla yhdessä." KUN TEEMU ON JYVÄSKYLÄSSÄ ja Paula Hämeenlinnassa, arki kohdataan yksin. Se on Paulan mielestä pahinta. "Ja puhelinlaskut ovat suuria!" Vasta tavanneen parin suhde saattaisi olla kovemmin koetuksella. Paulan mukaan joskus pelkästään vapaapäivien suunnittelu ja miettiminen rassaa. "Helpottaa, kun molemmat kuitenkin ymmärtävät, mistä turhautuneisuus ja ärtymys johtuvat." Matkustamista Jyväskylän välillä tulee sen verran, ettei viikonloppuisin juuri muuten jaksa reissata, esimerkiksi kyläillä toisaalla asuvien ystävien luona. Ja jos viikonloput vietetään Jyväskylässä, ovat vanhat ystävät muualla. "Oma elämä tässä kärsii molemmilla." • Ortodoksi, juutalainen ja luterilainen s a m a a n aikaan? ELOKUUN ENSIMMÄISENÄ päivänä tuli voimaan eduskunnan hyväksymä uusi uskonnonvapauslaki, joka korvasi vanhan vuodelta 1922 peräisin olleen lain. Uusi laki löyhentää ihmisten kuulumista uskonnollisiin yhdyskuntiin ja helpottaa niistä eroamista. Lain uudistamista eduskunta perusteli uskonnonvapauden turvaamisella. Muutos on suurivaikutukset ulottuvat uskontokuntiin kuulumiseen, niihin liittymiseen ja niisiä eroamiseen sekä koulujen uskonnonopetukseen. Jyväskylän kaupunkiseurakunnan toimistosihteerin Pirjo Murasen mukaan ihmiset ovat hyvin tietoisia lain tuomista muutoksista. Erityisen paljon kyselyitä on tullut mahdollisuudesta pitää alle 12-vuotias lapsi kirjoilla kirkossa, vaikka vanhemmat siitä eroaisivatkin. Vanhan lain mukaan ainakin toisen vanhemmista on pitänyt kuulua yhteisöön. 'Tälle muutokselle on selvästi ollut kysyntää jo aiemmin", Muranen toteaa. Lisäksi nykyään lapsi ei enää automaattisesti liity JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEURAKUNNASTA J f E f * * ON TANA VUONNA ERONNUT SELVÄSTI karttavalle riittää, jos ENEMMÄN IHMISIÄ KUIN VIIME VUONNA. ^ S E seen mennessä aiemman marraskuun lopun sijaan. Jyväskylän kaupunkiseurakunnasta on tänä vuonna eronnut selvästi enemmän ihmisiä kuin viime vuonna. Vuonna 2002 lokakuun loppuun mennessä seurakunnasta oli eronnut 242 jäsentä, mutta tänä vuonna jo 323. Yhteensä vuonna 2002 eronneita oli 383, eli silloin viimeisen mahdollisen kuukauden aikana erosi 37% kaikista kirkon sinä vuonna jättäneistä. On mahdoton sanoa, johtuuko kirkosta eronneiden määrän kasvu uudesta laista, sillä syitä eroamiseen ei tarvitse kertoa. Jos joku motiivinsa ilmoittaa, ei sitä kirjata mihinkään. vanhempiensa uskontokuntaan, vaan asiasta pitää tehdä erillinen ilmoitus. ENITEN ON PUHUTTANUT mahdollisuus erota uskonnollisesta yhdyskunnasta postin kautta, ilman henkilökohtaista käyntiä maistraatissa tai kirkkoherranvirastossa. "Tarkkaa tietoa postitse tulleiden eroilmoitusten osuudesta ei ole, sillä osa ilmoituksista tulee tänne kirkkoherranvirastoon ja osa maistraattiin", kertoo Pirjo Muranen. Joko erillisellä kaavakkeella tai vapaamuotoisella kirjeellä kirkosta eronneiden prosentuaalinen osuus on kuitenkin huomattava. Myös kuukauden harkinta-ajasta on luovuttu ja ero astuu voimaan YLLÄTTÄVÄN vähälle huomiolle on jäänyt lainkohta, joka sallii kuulumisen useaan uskonnolliseen yhdyskuntaan samanaikaisesti. Tämä on mahdollista kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen 1. elokuuta 2006 alkaen, jokainen uskontokunta saa itsenäisesti päättää, antaako se mahdollisuuden tällaiseen järjestelyn. Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole vielä ottanut kantaa, salliiko se jäsentensä kuulumisen muihin uskontokuntiin. Myös uskonnon kouluopetukseen on tulossa muutoksia. Uuden lain myötä oppilas ei automaattisesti osallistu samaan uskonnonopetuksen ryhmään kuin muut, jos hän ei kuulu enemmistön kanssa samaan uskontokuntaan, vaan ainoastaan erikseen ilmoittautuessaan. Velvollisuus osallistua uskontonsa mukaiseen opetukseen säilyy silti. Lisäksi opettajan, joka vastaa evankelis-luterilaisesta tai ortodoksisesta uskonnonopetuksesta, ei tarvitse enää kuulua vastaavaan kirkkoon. Kirkkokuntiin kuulumattomat voivat opiskella elämänkatsomustietoa. HARRI AHOLA JYLKKÄRI X VUOTTA SITTEN Poimintoja Vauhkosen ideoista kesägraduksi Jylkkärissä 8/96 (16.5.1996): Lipponen kenkä vai jalkine?, Erään hallituskriisin anatomia (Valtio opin pro gradu). Korkokanta, Pohjan paksuuden vaikutus kengän pitomukavuuteen (Taloustieteen pro gradu). Nato, Nato vai Nato?, Mielikuvitus Eestin turvallisuuspolitiikassa (Kansainvälisen politiikan sivulaudatur). Lehmien pesintä, Muuuuuttuva maailmankuva hullun lehmän taudin jälkeisessä pihattonavetassa (Väitöskirja maaja metsätaloustieteelliseen, sivulavi lääketieteelliseen). Maailma sanojen ehdonalaisessa, Savolaisuus puheaktiteorian näkökulmasta (Puheviestinnän pro gradu). hämeenaho Ihmeellisiä kertomuksia r u . esittää: umsm LAHJA (4äm unen jo;sa Paavo Lipponen antoi minulle k e l l o r a d i o n j a leivänpaahtimen. Hän oli hyvin «ystävällinen vaikka en ole koskaan Oikein pitäm/t hänestä. P«D3 Kojeet olivat «jäbän kulunei-ta, paahteetta oVrnuruj^kin päällä.olin Jilti iloinen • minulla ei ollut kumpaakaan. Se ei ollut tnikaan ihmemaa uni ;tavarat eivät f\\etX mystuesti kädessäni •aamulla. En enöä kysele lupia enkä seiJo jonoissa. Seisokoot lampaat lampaiden joukossa! totuus kuitenttn on, että sen jälkeen elämäni en ollut eri laista. En tiedä, pitäisiko minun . kiittää 'puhemiestä ,alitajur\ -taani vai mitä -enkä valtti 1 Katastroti tapahtui eilen 'Elämä On vain varjo häilyväinen"-kuka S3noO ( rnika Cn totta ja mikä e n .Ja miksi riskeerata? huormossa todisteet si'«a, että kaikki oli ya/n unta^_ '."_ JVU.V V ' * " . " . ' . V . ' . ' . • . ' • j , i V ' i ' i V 7 l , ' i
Jyväskylin Ylioppilaslehti 15/2003 Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2003 Opiskelijat baarien ihanneasiakkaita vai Baarihyppely on kiinteä osa monen opiskelijan elämää. Opintotuen viimeiset eurot ja sentit kulutetaan mieluummin baaritiskillä kuinlähikaupan kassalla. Mutta kaikki ei baarissakaan aina mene hyvin. Ilkeä ovimies pakottaa seisomaan "mainosjonossa" ja baarimikko palvelee kaikkia muita ensin. Ja miten juuri oma lasi on aina se, jonka laseja keräilevä tyttö nappaa mukaansa, vaikka se on puolillaan? OVATKO BAARITYÖNTEKOÄT yksinkertaisesti vain pahoja ihmisiä, vai voiko baarissa saamaansa palveluun vaikuttaa itse? Syrjivätkö baarit köyhiä opiskelijoita? Halutaanko heistä päästä eroon keinolla millä hyvänsä? Tätä lähdin selvittämään Jyväskylän baareista. "JYVÄSKYLÄ ON opiskehjakaupunki, ja viikolla kauppa on lähinnä opiskelijoista riippuvaista", summaa NuNun ravintolapäällikkö Päivi Liimatainen. Liimatainen on katsellut Jyväskylän opiskelijaelämää jo kuuden vuoden ajan, ja sanoo, että opiskelijabileet ovat muuttuneet huomattavasti siistimpään suuntaan. Siinä missä haalaribileistä saatettiin ennen olla huolissaan, nyt työntekijätkin odottavat ohjelmantäytteisiä opiskelijabileitä innokkaasti. Samaa mieltä on Blazen ravintolapäällikkö Tommi Niukkanen: "Jyväskylässä on 30 000 opiskelijaa, ja luonnollisestikin jokainen baari haluaa tästä määrästä pienen siivun." Opiskelijabileissä meno on Niukkasen mukaan "rempseää", mutta opiskelijat osaavat kuitenkin käyttäytyä huomattavasti paremmin kuin keski-ikäiset pukumiehet, |otka katsovat olevansa asemansa ja ikänsä vuoksi muuta baarikansaa tärkeämpiä asiakkaita. HYVÄN PALVELUN SAAMINEN baaritiskillä ei vaadi kymmenien eurojen tippejä tai mallin ulkonäköä. Baari-illan sujuvuuteen voi itse vaikuttaa muutamalla yksinkertaisella keinolla. Päivi Liimataisen mukaan baarissa pärjää yksinkertaisilla käyttäytymissäännöillä: "Odota vuoroasi ja tiedä, mitä tilaat tai luota vaihtoehtoisesti baarimikon ammattitaitoon ja kaiva raha valmiiksi juomaa odottaessasi." Bileet Tommi Niukkasen sydäntä lämmittää myös silmiin katsominen ja hymy: "Hymyileviä asiakkaita jaksaa paremmin palvella itsekin hymyillen." Eniten kritiikkiä asiakkaiden käyttäytymisessä herättää vislailu: "Baarimestari ei ole sama kuin oma koira kotona", nauraa Päivi Liimatainen. Myös baarimestarille huutelevat ja heiluttelevat siirtyvät usein vuorossa viimeiseksi, vaikka baarimestarit yleisesti kiertävätkin tiskiä järjestyksessä. VTJNAN HINTA ON BAARISSA aina korkeampi kuin Alkossa. Tämä ei ole baarimikon syy, ja hänelle siitä on turha suuttua. Rahojen riittämisen kanssa kamppailevat opiskelijat ovat tietenkin kovia tinkimään. Tinkiminen baarissa on kuitenkin useimmiten turhaa, vaikka työntekijät osaavatkin suhtautua siihen huumorilla. Kauniisti pyytämällä esimerkiksi jääveden saattaa saada ilmaiseksi. Hyvän käyttäytymisen lisäksi baarit toivovat runsasta palautetta. Asiallisesti esitetty palaute niin positiivinen kuin negatiivinenkin on yökerhoille erittäin tärkeää palvelun laadun ylläpitämiseksi. Jos siis kokee tulleensa baarissa huonosti kohdelluksi, kannattaa antaa palautetta heti, jotta asia voidaan korjata. Oikea henkilö palautteen vastaanottajaksi on ravintolapäällikkö, joka useimmiten löytyy tiskin takaa kysymällä. Ravintoloiden sähköpostiosoitteet on myös tarkoitettu palautteen antamista varten. Kuppilakulttuurin tuntevat opiskelijat ovat siis Jyväskylänkin baarien toiveasiakkaita. Molemminpuolisen kunnioituksen vallitessa baari-illasta tuleekin onnistunut sekä asiakkaalle että työntekijälle. Ja onnistunut baarikokemus on tietenkin sekä asiakkaan että työntekijän etuja tavoite. A N N I ERKKO Jos savuiset baarit ja sumuiset diskohelvetit tympivät, aina voi laajentaa reviiriä. Vaihtoehtoinen tapa viettää viikonloppua on suunnata tanssilavalle, jossa vastoin yleistä käsitystä on myös paljon parikymppisiä nuoria. PERJANTAI-ILTA. Palokan Viihdekeskuksessa on mieltä kanava kokemus. Tyypilliseen baari-iltaa;, verrattuna yleisö on lähes raitista, vaikka janoisia riittääkin vesijakelupisteellä. Karaoke-puolella on sitten enemmän nautij ne ita, jos kulttuurishokki käy ylivoimaiseni. Paikalta boifgatut Taina, 22, ja Hanna, 21, kertovat ensisijaisesti tulleensa tanssimaan. "Tanssitaito ei ole välttämätöntä, mutta toki eduksj Naisen on helpompi lulla paikalle tanssjuidottomana, sillä mieshän vie", tytöt t o i v a t ja lisäävät. Yksi iiierkittävä etu on se, että kontaktin luominen vastakkaiseen sukupuoleen on täällä lielpompaa kuin hektisessä yökerhossaTanssiminen on oiva tekosyy päästä lähietäisyydelle ja siinä sivussa juttukin luista 3 luontevammin. Vaatesuunnittelua opiskeleva Taina myöntää, että hänelläkin oli alkuun ennakkoluuloja tanssilavoista ja "vanhoista lääppivistä äijistä". "Mielikuva karisi ajan myötä. Ikä ei ole ratkaisevaa, vaan se, että mies on miellyttävä ja tanssitaitoinen", hän sanoo ja lisää nauraen: "Professionaali mies vaihtaa paitaa kerran illassa ja pyyhkii hiet naamalta säännöllisesti". TAINALLE, HANNALLE ja Mikolle, 22, tanssipaikat ja yökerhot eivät kuitenkaan ole toisiaan pois sulkevia vaihtoehtoja. Molemmissa tulee käytyä, mutta varsinkin kesällä lavoja lähdetään kiertämään isolla porukalla, jopa ympäri Suomen. Nuoret miehet Mikko, Petri ja Sami ovat tulleet Viihdekeskukseen kaikkea pitää kokeilla -periaatteella. Ilta on ollut ensikertalaisille onnistunut, ja he kehuvat paikan naistarjontaa: "Eivät kulje nokka pystyssä eivätkä ole niin humalassa kuin baareissa". Myös illan nuori esiintyjä, Anne Mattila, on poikain mieleen. TANSSILAVALLA ON MONIA kirjoittamattomia sääntöjä. Saman partnerin kanssa mennään aina kaksi saman lajin tanssia, mies saattaa daamin takaisin paikalleen, ja miestenja naistenhaku vaihtelevat. Niin sanottu tyrkkyjono on ainakin ensikertalaiselle hämmentävä kokemus: naiset ja miehet seisovat vastakkaisilla puolilla, ja uuden kappaleen soidessa hyökätään hakemaan mieluista paria. Jos edessä pokkaa eitoivottu kandidaatti, on lupa hyvien tapojen nimissä silti annettava. "Ainoastaan jos hakija on liian kännissä tai hakee monta kertaa peräkkäin, voi kieltäytyä. Muuten täällä ei kannata käyttäytyä liian tiukkapipoisesti kysymys on kuitenkin vain kahdesta tanssista. Ja onhan se hauskaakin tanssia erilaisten miesten kanssa", psykologianopiskelija Aino, 26, sanoo. VIIHDEKESKUSTA KYMMENEN vuotta luotsannut Raimo Viljala kertoo tanssiyleisön nuorentuneen vuosien mittaan. Kysyntään on vastattu tarjoamalla opiskelijoille ilmaisia tanssikursseja ja halvempia pääsylippuja. Esiintyjillä on suuri merkitys siinä, saadaanko paikalle nuoria. "Nuoret haluavat laatua. Puitteiden täytyy olla kunnossa ja esiintyjien ajan hermolla." Viljala sanoo ja kehuu nuorten olevan fiksuja ja uskollisia asiakkaita. JAANA SILJAMÄKI N a p i n a a naistenvessassa Tarkastellaanpa lähempää, mitä mielihyväkeskusta kutitteleva alkoholi saa ihmisissä aikaan. Blaze ti 28.10. klo 23-02 TUKIKOHTANA TOIMII BAARIN naistenhuone; niissä tunnetusti käydään epämääräiseen maineeseen nousutta, kantaa ottavaa keskustelua. Hotelli helpotuksen intiimi tunnelma saa parikymppiset tyttöset suoltamaan suunsa puhtaaksi aiheesta kuin aiheesta. Yleensä kestosuosikkina tunnettu aihe, miehet (ne NIIN ihanat tai karmaisevan kamalat), jäi jostain syystä tänä iltana lähes huomiotta. Sen sijaan puheissa pyöriteltiin muita elämää suurempia asioita. PEILISTÄ KATSOVA NAAMA. Se ihan tavallinen pärstäkerroin, joka joskus pikkuhiprakassa alkaa näyttää niin käsittämättömän hyvältä. Niin hyvältä, että naapuri alkaa voida pahoin. Sit ne ählyt kysy jotain, et ootsä joku malli vai!! Mä vaan et jees, jees! -?! Näppylät. Kukaan ei ikuisesti välty niiltä, mutta jos luonnonvoimien edessä joutuu nöyrtymään huonoon aikaan, ei maailmanloppu ole kaukana. Mulla on siis ihan HIRVEE finni leuassa!! Ota kaljaa, niin se unohtuu. Eikä se ees näy! Mä alan koht itkee!! Mulle ei oo IKINÄ tapahtunu tallasta! Tissit. Enemmän tai vähemmän pyöreät ja terhakat. Daisaril, jotka näyttävät aina paremmilta aidan toisella puolella. Jos vikaa ei löydy löllöistä, niin sitten se on push-upeissa. Kotona ne vielä näytti hyvältä. Nää on kauheet nää rintsikat! Mun tissit vaan roikkuu!! No ci nääkään hyvät oo, vitosella ostin Seppälän poistokorista! Nää on löysät ku hernepussit!! EHKÄ VESSOISTA pitäisi poistaa peilit. Tavoitteena hysteeristen naisten mielenrauhan säilyttäminen ja tarpeettomien vuodatusten vähentäminen. Kauneus on katsojan silmässä -ja syvällä. Mä en sovi tänne! Mä oon liian tavis!! Vittu, kuka ei kuulu joukkoon!? No joo, mä näytän ihan jättiläiseltä!! Tulkaapa vittu suoraan töistä tänne! Vittu mikä monsteri!! ETTEMME ALIARVIOISI aikaansa seuraavan humalaisen naisen ajatusmaailmaa, on kohtuullista sisällyttää katsaukseen myös yksi korkeakulttuurisempi kommentti. Huomaa lasit särkevä ja vaarallisesti huojuva, päämäärätön esitystapa. Oottex te kattonu Idolsia?! Se "didididii, lapsonen maan", vittu se on järkyttävä!! Laittakaamme lopuksi tämä hallitsemattoman värikäs, maailmoja syleilevä tilitys tuon keskushermostoa lamaannuttavan Kuningas Alkoholin piikkiin. Ja muistakaamme, että tola vessoissa puhutaan paljon myös asiaa. SANNA ILVOLA Kippis ja munaus Pikkujoulukauden tohinoissa yksi jos toinenkin tonttuilee. Mitä humalaisen aivoissa oikein tapahtuu? Miksi alkoholi tekee ihmisestä hölmön? HUMALASSA IHMINEN lamaantuu, liikkeet hidastuvat ja puhe sammaltaa. Tämä johtuu siitä, että alkoholi vaikuttaa keskushermostoon, eivätkä ärsykkeet kulje hermosoluissa normaalisti. Samanaikaisesti ihminen toisaalta myös aktivoituu, sillä alkoholi kutittelee aivojen mielihyväkeskusta ja alentaa harkintakykyä, jolloin estot unohtuvat. Humalassa mikä tahansa tunnetila saattaa korostua hallitsemattomasti. Jos ihminen on taipuvainen esimerkiksi aggressiivisuuteen, humalassa tämä piirre korostuu. Aivoissa saattaa tapahtua myös psykologisia vääristymiä, joten ci kuitenkaan voida väittää, että humalassa tulee esiin ihmisen todellinen minä Vaikutuksia ei voi ennakoida, sillä alkoholi vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin. Myös muun muassa vireysja ravitsemustila vaikuttavat asiaan, joten vaikutukset saattavat yllättää tottuneenkin juopottelijan. JOS MUISTIKATKOKSET ovat ongelma täysin ventovieraan ihmisen vierestä aamulla heräävälle juhlijalle, ovat ne sitä myös alan tutkijoille. Todennäköisesti ongelma on joko se, että asiat eivät humalassa tallennu aivoihin, tai sitten se fttä teot ovat tallentuneet, multa niitä ei saa kaivettua esiin. Jotkut alkoholin vaikutukset aivoissa voivat olla myös pysyviä (esim. aivokudoksen surkastuminen eli aivoatr»'fobia), mutta ne vaativat jo hieman ahkerampaa juopottelua. Kaikenlaista tapahtuu myös alkoholinkäytön seurauksena: esimerkiksi puolet vuosittain saaduista aivovammoista sattuvat humaltuneille. Mutta kuka selittäisi, miksi on ihan hyväksyttyä tonttuilla, kunhan muistaa mainita olleensa pienessä sievässä? H A N N A ANTILA Lähteet: Päihdelääketieteen erikoislääkäri Malli Rossin tekstit (ww.juwanet.org/sosterv/alkoholi/defoul.htm), wwwedu.oulu.li/sampo/98-99/ovoin/oppro/Alkoholi/neurol.htm, www.paihdelinkki.fi +
EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2003 L O U N A S i 1 1 1 6 | • Myös vcgaanivaituochto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2.55 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4,60 e JATKO-OPISKELUA 3,80 e I * 5 l Uokivi on suljettu 22.12.-6.1. Ilokiven ruokalistat myös netissä: http:/Avww.ct .jyu.fi/~jyy/ruokalista.php TI25.11. T 27.ll. MA 1.12. Tl 2.12. KE 3.12. PE 5.12. Pinaattikeitto Kasvishernekeuto, pannan Kasvislasagne Meksikolainen soijapata Porkkanasosekeitto Kasvispyörykät Broilerpyörykät Hernekeitto, pannan Jauhelihakeitto Kalamurekepihvi Jauhelihapihvi, Tonnikalakastike, spaghetti Possuvvokki Kirjolohimurekepihvit Nakkikastike Broilerjuustokebakot Curry-porsaspata herkkusienikastike Kinkkupizza Broilerpasiapaistos KE 26.11. MA 8.12. Täytetyt kasvisohukaiset PE 28.11. O Q e Q O 1 O TO 4.12. Kasviskiusaus , Lohikeitto Kasvisjuustokastike, spaghetti O Q e Q O 1 O Kuorrutettu kasvismureke Juustoinen kirjolohikastike Kasler Jauhelihakastike, spaghetti ilokivi Värikäs uunikala Lindströminpihvi Pyttipannu ilokivi Jauhemaksapihvit JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA JOTTA EPÄILYKSELLE El JÄISI SIJAA Varpio (toim.): Pekkasen perintö (TUP) Toivo Pekkasen tuotantoa tutkaillaan yhBlomstedt: Retoriikkaa epäilijöille. (LokiKirjat) täällä ja heti perään toisaalla. Osta omaksesi ja vietä mukava Pekkaspäivä. Raatimme johtaja heittäytyi reetoriksi ja vakuutti muut lähes väkivalloin tämän kirjan 22,00 eur Heinonen & Tunturi (toim.): Pahan tietarpeellisuudesta. Kyllä kannatti! Kuukauden kirja! 24,00 eur don puu. Väärä tieto ja väärin tietäminen sydänkeskiajalta valistukseen. (GaudeaPalonen: Quentin Skinner. History, Polimus) Tässäpä mainio opus nykyihmiselle, joka aina ja kaikkialla väittää sinnikkäästi olevantics, Rhetoric. (polity) Tämähän on meidän kylän miehiä, ilahtui eräs raadin jäsen! Kylän miehen tietämys aisa nimenomaan sekä vain ja ainoastaan oiheesta, josta hän kirjoittaa, on kunkeassa. niamaininnan veroista. 27,00 eur 29,90 eur Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa KtTTsC }• kirjamyynti@kampusdata.fi .. , JU ,u>.WU-1'/ ltoltlp ' Kcshuss «iroQfo n » Pe 28.11. Fneah Circus 3 / 4e Siunattu hulluus S Space Boyz La 29.11. Kuinuurivaliokunnan kirpputori /10-15 La 29.1 I.LIVE: Puola, Vomits, Hella/3e To 4.12. JYY:n pikkujoulut / ilmainen Z0-> JYT: Tiernapojat, Teatteri Poleemi 4DJ Pe 5.12. Fast Rock Show/4e On a Solki Rock, Flippin Beans, Nothiiq Nice, Eviisons Pe 5.12. Yläkerrassa SETAin bileet / 3-Be La 6.12. Linnanjuhlat / 5e 22-04! UVt: M v Ho Stantl up°. leikola, Kontonemi ja KsMo DJ1 Tuukka Ruotsalo, kReal, Bad Passion & Naks. m JMEMR Terävä, Leikola, Kontoniemi, Eirtovaara, Suokas Klo Z1: Lynne Ramsay: Morvern Callar (UK 2002) Klo 23: DJ;! Fedja & Kuuro Pe 12.12. Morvern Callar -ilta / 5 e La 13.12. Pian B 2 e Pe 19.12. Wake Up! Junnle & Techno / 2e www.usvacrew.Ret CEIBEESII"' JYYn pikkujoulut to 4 . 1 2 . JYYn perinteiset pikkujoulut to 4.12. klo 20 alkaen Ilokivessä. Ohjelmassa mm. ylioppilasteatteri JYT:in Tiernapojat, Teatteri Poleemi sekä DJ. Ilmainen. Kaikki JYYn jäsenet tervetuloa! Kulttuurivaliokunnan kirpputori JYYn kuluuurivaliokunnan joulukirpputori Ilokiven ruokalassa la 29.11. kello 10-15. Pöytävuokra 2 euroa. Varaa myyntipaikkasi kulttuurisihteeriltä: jyy-kulttuurisihteeri@cc.jyu.fi, 014-260 3356. Tervetuloa myyjät ja ostajat! DNA:N TARKISTENUMEROITA KESKUSTOIMISTOSTA JYYn jäsenet, jotka aikovat hankkia tai joilla jo on kännykassään dna:n Perusliittymä, voivat hankkia liittymäänsä dna:n opintotuen hakemalla sitä varten tarvittavan tarkistenumeron JYYn keskustoimistosta. dna Opintotuki on sinisen opiskelijakortin haltijoille raäialöity liittymäetu, jolla saa alennusta sekä liittymän kuukausimaksusta että puhelinlaskun kokonaissummasta. Tarldstenumero on noudettavista keskustoimiston aukioloaikoina arkisin klo 10-14. lisätietoja: www.dnafinland.fi +
F I N N E T \Puhli opiskelijaelämäsi p a r e m m a l l e t o l a l l e A. lT*V dna Opintotuki on kaikille sinisen opiskelijakortin haltijoille räätälöity \ ainutlaatuinen l i i t t y m ä e t u Suomessa. Sillä niukkaa opiskelijaelämää voi r i k a s t u t t a a hyppysellisen ihan vaan puhumalla. Edut ovat moninaiset ja hyötymäsi rahallisen säästönhän v o i t k ä y t t ä ä kuukausittain mihin lystäät. Hauskempaa lukuvuotta. ^ • * * " f M M C L i s ä t i e t o a d n a O p i n t o t u e s t a s a a t n e t t i o s o i t t e e s t a w w w . d n a f i n l a n d . f i
E Jyväskyliin Ylioppilaslehti 15/2003 vanooaa vdl Pitäkää kiinni kirjastokuiteistanne! Syyskuun lopulla kävin palauttamassa tasan kolme viikkoa lainassa olleen aikakauslehden kaupunginkirjastoon. Sain kirjastotädiltä kiitokseksi 1,35 euron suuruisen maksuvaateen: 50 senttiä myöhästymismaksua ja 85 senttiä aiemmin samana päivänä lähetetystä karhukirjeestä, joka pamahti postiluukustani neljä päivää myöhemmin. Olen saanut lainaajaurallani kaupunginkirjastolta kolme huomautusta. Joka kerta olen palauttanut aineiston karhukirjeen lähetyspäivänä ja saanut maksaa turhasta muistutuksesta, joka saapuu hamassa lähitulevaisuudessa synkeniämään päivääni. Ehkä kaupunginkirjaston kannattaisi yliopiston kirjaston tavoin ottaa sähköposti vaihtoehtoiseksi välineeksi varausten saapumisesta ja aineiston myöhästymisestä ilmoittaessaan. Samalla säästyttäisiin turhilta postituskuluilta. Myöhässä saapuva myöhästymisilmoitus on jotenkin byrokraattinen, loukkaava ja epäonnistunut. Kaikesta huolimalta voin syyttää lehden myöhästymisestä vain itseäni. Laina-ajoista on ilmoiteltu kortin myöntämisen yhteydessä annetussa infovihkosessa (jota kukaan ei lue) sekä lainakuitissa (jonka useimmat hukkaavat). Sadan prosentin lukutaidon maassa tämän pitäisi riittää. Mutta kun ei. Keskiverto keskisuomalaislainaaja käyttää korttiaan joka vuosi kymmeniä kertoja, opiskelijat vieläkin useammin. Tämä taas johtaa siihen, että kirjastossa käyminen on kuin markettireissu: haetaan, mitä tarvitaan, vilautetaan tiskillä korttia ja sullotaan sitten kuitti jonnekin ja unohdetaan se sinne. Arkisessa kirjastoasioimisessa laina-ajat tulevat ulkomuistista. Ongelmaksi tässä kaikessa muodostuu se, että kirjastoilla ei ole yhtenäisiä laina-aikoja. Maalaiskunnan pääkirjastossa Vaajakoskella aikakauslehtien laina-aika on neljä viikkoa ja cd-levyjä saa pitää kaksi viikkoa kerrallaan. Kaupunginkirjastossa laina-ajat ovat taas päinvastaiset Tavallisten katua tallaavien kirjastokortin käyttäjien elämä saattaa mutkistua pian entisestään. Ensi syksyksi suunnitellaan nimittäin korttiuudistusta, joka kasaisi koko jyvässeudun lähiympäristöineen yhden kirjastokortin vaikutuspiiriin (yliopiston kirjasto eri toimipisteineen on sentään jäämässä uudistuksen ulkopuolelle). Uudistus keventäisi opiskelijan lompakon ainoaa pullottavaa osaa eli korttitaskua, mutta samalla se kuormittaisi entisestään kansalaisten rajalliseksi havaittua muistikapasiteettia. Terävänuppisimmat voivat tietysti yrittää pelata muistiuhkapeliä, mutta meidän muiden kannattaa pitää kirjastokuiteistamme kiinni kaksin käsin. LARI VESANDER Tölkkejä, korkkeja TEKSTI JA KUVAT: LEA TAIVASSALO Riston kokoelmassa on tölkkejä, pulloja ja muuta kamaa arviolta yli 50:stä maasta. Hän ei kuitenkaan keräile ihan kaikkea krääsää. "Jos tavarasta ei tule mitään fiiliksiä, en ota." RISTOJA NIINA SUNILAN kotia Keuruulla hallitsee isännän harrastus, Coca Cola. Kun Niina tutustui Ristoon, herätti harrastus aluksi hilpeyttä. "En tajunnut, että Cokiksen keräilyjä juominen on niin totaalista Sitä tosiaan haetaan peräkärryillä kuukausittain ja juodaan joka päivä. Nyt olen tässä hommassa täysillä mukana", Niina päivittelee. Vakuutusyhtiön myyntineuvottelijana työskentelevä Risto, 36, ei miellä itseään varsinaiseksi keräilijäksi. Silli hänellä on satoja Coca Cola -tölkkejä, -pulloja, -etikettejä ja -korkkeja alati karttuvassa kokoelmassaan. Hän puhuu elämäntavasta, johon ristiriitaisia tunteita herättävä juoma oheismaailmoineen kuuluu. "Isä alkoi juoda Coca Colaa, kun se tuli Suomeen 1952, ja minulle se kai tuli äidinmaidon korvikkeeksi," Risto naurahtaa. "Meillä oli sitä aina." KERÄILY LÄHTI korkeista noin 30 vuotta sitten. Niissä oli erikoisuutena kaikenlaisia kysymyksiä, jotka herättivät innostuksen. "Keräsin niitä tuhansia. En tiedä määristä, mutta paljon niitä oli," hän muistelee. Kokoelma kuitenkin tuhoutui 1985 tulipalossa. Sen jälkeen harrastus virisi jälleen ja laajeni eri maiden tölkkeihin, pulloihin ja etiketteihin. Pelkästään etikettejä uusitaan useita kertoja vuodessa, joten kerättävää riittää. ALKUPERÄINEN IDEA oli kerätä tölkit ja pullot täysinä, mutta muutama vuosi sitten tölkit alkoivat "poksahdella". Siitä asti Risto on Cokis-vahingon välttämiseksi aina korkannut uudet aarteensa. Lasipullot ovat väistymässä muovisien tiellä, joten niiden saaminen lähentelee jo haastetta. Risto kertoo löytäneensä juuri kirpputorilta pullon vuodella 1973. "Maksoin siitä kymmenen euroa. Olisin maksanut enemmänkin, mutta se sattui olemaan hinta." Hän ei laskeskele, kuinka paljon harrastukseen kuluu rahaa. "En kyllä tätä mihinkään vaihtais. Tämä on osa elämää ja minua." HARRASTUS on myös sosiaalinen, sillä siinä on mukana ihmisiä ystävistä puolituttuihin. "Pitäisi ruveta dokumentoimaan kokoelmaa. Olisi mukava tietää, mistä ja keneltä mikäkin esine on saatu," keräilijä suunnittelänsimaisen ihmisen pulm "KERÄILY EI välttämättä vaadi tietynlaista luonnetta, vaan voidaan sanoa, että keräily kasvattaa luonnetta. Se voi olla kanava, jonka kautta ihminen voi hallita elämäänsä," Jyväskylän etnologian laitoksen amanuenssi Elina Kiuru pohdiskelee. Hän näkee keräilyn yleisenä ilmiönä, vaikkeivät ihmiset usein julkisesti ilmoita harrastustaan. "En lähde sanomaan, että jokainen keräisi jotain. Jokaisella on esineryhmiä kotona, mutta jotta siitä tulisi keräilyä, täytyy sen olla tietoinen prosessi." Keräilyssä esineet irrotetaan käyttöympäristöstään. Se on helposti erotettavissa haalimisesta. Keräilyssä esine saa oman keräilyarvonsa, joka ei ole hyöty tai käyttötarkoitus. "Jokaisella on esimerkiksi paljon villapaitoja kotona, joita käyttää. Villapaitojen keräilijä taas ei käytä niitä ja jossain vaiheessa hän todennäköisesti erikoistuu tietynlaisiin villapaitoihin," tutkija selventää. KIURUN MUKAAN länsimainen ihminen hahmottaa maailman esineiden kautta. Näin ihminen rakentaa identiteettiään ja saa onnistumisen kokemuksia kaoottisessa todellisuudessa. Keräilyyn syitä on yhtä monta kuin keräilijääkin. "Positiivinen muisto mummolan kahvikupeista voi herättää kiinnostuksen kohteeseen ja henkilö alkaa hahmottaa esineellistä ympäristöään lee. Hänen mielestään harrastuksen ilo onkin se, että ihmiset tuovat tavaraa. "Aina lämmittää, kun joku heittää tölkin Colaa." RISTO KÄY isänsä kanssa kuukausittain hakemassa peräkärryllisen Cokista kummankin tarpeisiin. Kuormaan mahtuu 10-15 koria. Hän juo vain maitoa ja Colaa. Teetä hän juo ainoastaan viime hädässä, noin viisi kuppia vuodessa. Päivässä hän arvioi juovansa noin kaksi litraa maitoa ja 2-3 litraa Colaa. "Päänsärkyhän sille tulee, jos se ei saa Cokista heti aamulla," vaimo huokaisee. Vaikka toisin voisi luulla, Riston hampaat ovat vielä suhteellisen hyvässä kunnossa. "Muistais vaan jauhaa purkkaa, niin ci olisi mitään probleemia," Risto tuumii. RISTON ISÄ O N myös tunnettu Cokiksen kuluttaja, etenkin kotikylällä Keuruulla. Korvun on kuitenkin kantautunut, että isä ja poika Sunilan harrastus tunnetaan jo muuallakin. Riston kaveri, joka ajaa työkseen rekkaa, kertoi muutama vuosi sitten rekkamiesten slangiin vakiintuneesta käsitteestä "pullo sunilaa" Ilmaisulla tarkoitetaan 0,35 litran kokoista Cokis-pulloa. Erään kerran kaveri jäi viikoiksi iullihäkkiin Moskovaan. Rekkamiehiltä alkoivat eväät loppua ja hänelle tarjottiin kahvikuppia viimeisistä poroista. Hän ei kuitenkaan juonut kahvia ja hänelle tarjotuinkin "pulloa sunilaa". Kun hän ei tiennyt, mitä se tarkoitti, kysyi tarjoaja: "Millainen rahtari sinä olet, kun et tuota tiedä!" • u u d e l l e e n , " Kiuru erittelee. Keräilijä etsii alituiseen täydennystä kokoelmaansa. Tärkeää on kokoelman parissa puuhastelu, sen järjestely, pölyjen pyyhkiminen ja uusien esineiden metsästys. Harrastus täyttää tekemisen tarvetta. "Tämän päivän keräilyä kuvaa se, että keräily on yksilön projekti, minuuden jatke," Elina Kiuru korostaa. "Voidaan sanoa, että kokoelmat kuvaavat keräilijää itseään." •
Jyyäskyjän Ylioppilaslehti 15/2003 E Palsta esittelee kulttuuriklassikkoja laidasta laitaan ALEXANDRE DUMAS johti romaanitehdasta HOVISEIKKAILUJA, kauniita naisia, salaliittoja ja urheita sankareita. Ranskalainen kirjailija Alexandre Dumas oli oman aikansa viihdekirjailija, kioskikirjallisuuden ja sensaatiolehdisiön edelläkävijä. Hän loi jatkoromaaneina sarjan teoksia, jotka yleisten romanttisien aiheiden ohella vetosivat ranskalaisten isänmaallisuuteen, soturimaineeseen ja miehuuteen. Laajan avustajakaartinsa kanssa romaanitehtailua harjoittanut kirjailija keräsi valtavan omaisuuden. Sen tehokkaasti tuhlattuaan hän kuoli köyhyydessä. Pariisilainen lehdistö oli lisännyt nopeasti levikkiään 1840-luvulla; yksin Pariisissa oli vuonna 1846 peräti 200 000 sanomalehden tilaajaa. Lehdistö oli huomannut, että tilaajien ja inonumeroiden ostajien houkuttamiseksi kannatti julkaista joka numerossa kappale romaanista. Lisaksi romaani kannatti aina katkaista mahdollisimman jännittävästä kohdasta, jotta lukija jäisi kiinnostuneena odottamaan jatkoa. Dumas avusti mm. kirjailijaystävänsä Balzacin viikkolehteä Chronique de Paris. DUMAS'LLA OLI MUTKATON ja kaupallinen asenne kirjoittamiseen. Hänelle historia oli värikäs ja kiinnostava tausta, joka innoitti häntä. Dumas merkitsi itsensä papereihin tehtaan johtajana, sillä hän todella johti "romaanitehdasta". joka tuotti pelkästään 1840-luvulla yli seitsemänkymmentä nidettä. Dumas'n romaanit ovat syntyneet yhteistyössä apulaisina toimineiden muiden kirjoittajien ja tutkijoiden kanssa. Tärkein yhteistyökumppani oli historian professori Augustc Maquet, joka hankki kirjoille taustatiedot ja loi historiallisen rungon. Dumas elävöitti sitten henkilöt ja loi teoksen hengen ja tyylin. Näin syntyi myös Kolme muskettisoturia, joka perustuu 1600-luvulla eläneen Ludvig XlV:n henkivartiokaartin kapteenin muistelmiin. MAQUETIN NIMEÄ EI OLLUT kuuluisimpien yhteistyössä syntyneiden teosten nimilehdillä siksi, että Dumas'n nimellä varustetusta romaanista maksettiin kolme frangia riviltä, Dumas & Maquetin korkeintaan Kuvaf Monte Chrisfon kreivi -elokuvasta puolitoista. Dumas'n tunnetuimmat teokset ovat Kolme muskettisoturia (Les trois Mousquetaires 1844) ja Monte-Criston kreivi (Le Comte de Monte-Cristo 1844). SEIKKAILUROMAANINSA ansiosta Dumas on edelleen Ranskan luetuin kirjailija. Hänen romaaniensa perusteella on tehty monia elokuvia. Eniten filmatisointeja on Monte-Criston kreivillä viimeisin sai ensi-iliansa vuosi sitten ja Kolmella Muskettisoturilla. Rautanaamio (The Man in The Iron Mask 1997), jossa Leonardo DiCaprio nähtiin kaksoisroolissa, perustuu Dumasn kirjoihin Myladyn poika ja Bragelonnen varakreivi. ELINA LAPPALAINEN KAMPUS KINOSSA koomapotilaita ja kesäisiä lumimyrskyjä KAMPUS KINON joulukuun avaa tiistaina 2.12. Pedro Almodovär elokuvallaan Puhu hänelle. Ohjaaja käsittelee jälleen rakkauden ja välittämisen puhuttelevia teemoja. Tällä kertaa hän ei nosta parrasvaloihin naishahmoa, vaan konkreettisesti vaimentaa koko sukupuolen: molemmat naispäähenkilöt makaavat koomassa. Juoni keskittyykin kahteen luonteiltaan ja elämäntilanteiltaan erilaiseen mieheen, jotka valvovat näiden rakastamiensa naisten äärellä. Puhu hänelle pureutuu miesten väliseen ystävyyteen, mutta ottaa myös kantaa parisuhteen peruskysymyksiin. Jos yksi aina kuuntelee toisen puhuessa, onko lopulla merkitystä sillä, onko passiivinen osapuoli edes tajuissaan? JOULUKUUN 9. PÄIVÄ on vuorossa 11's ali about love, jossa tanskalaisohjaaja Thomas Vinterberg paneutuu melkoiseen sillisalaattiin. Elokuva on sekoitus scifiä, draamaa, romanssia ja jännäriä, eikä se päästä katsojaansa helpolla. Elokuva sijoittuu New Yorkin lohduttomaan kesään 2021, jossa Joaquin Phoenixin ja Claire Danesin esittämä liitossaan taisteleva aviopari sotkeutuu petosvyyhtiin. Samalla maailma heidän ympärillään tuntuu kääntyvän päälaelleen: lumimyrskyt yllättävät kesähelteillä, selittämättömästi kuolevat ihmiset täyttävät kadut, ja Ugandasta kaikuvien aavemaisten uutisten perusteella painovoimaankaan ei ole enää luottamista. Lopputulos on jakanut katsojat kahtia. Käsin kosketeltavan painostavaa tunnelmaa on kehuttu yhtä paljon kuin henkilöhahmojen onttoutta haukuttu. KOMEAN SYKSYN päättää skotlantilaisen Lynne Ramsayn ohjaama Morvem Callar, jota ei saatu ennakkokatseluun. Teos on ehtinyt kerätä maailmalla mittavasti mainetta ja kunniaa. Siinä nimihenkilö (Samantha Monon) löytää kirjailijapoikaystävänsä kuolleena juuri joulun alla. Nainen siivoaa sotkut ja tyhjentää poikaystävän pankkitilin sekä vaihtaa tämän romaanikäsikirjoitukseen oman nimensä. Morvem Callar esitetään perjantaina 12.12. klo 2, liput kaikilta 5 euroa. Elokuvan jälkeen luvassa elävää musiikkia. AKI JÖRGENSEN Kampus Kinon näytännöt Ilokivessä Keskussoiroalonlie 2) tiistaisin klo 19, ovet aukeavat klo 18.30. Liput 4/5 euroa. Ei ennakkojo. Syyskausi päättyy pe 12.12. YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ JYVÄSKYLÄN TERVEYDENHOITOASEMA VUODENVAIHTEEN POIKKEUKSELLISET AUKIOLOAJAT SAIRAANHOITO 24.12.03-1.1.04 23.12.03, 2. ja 5.1.04 HAMMASHUOLTO 23.12.03-1.1.04 2.1. ja 5.1.04 MIELENTERVEYS 23.12.03-6.1.04 ——r-, — r SULJETTU AVOINNA 8-14 SULJETTU AVOINNA 8-14 SULJETTU Rahvaanomaisesta mulatista tuli koko kansan juhlima ALEXANDRE DUMAS (1802-1870) syntyi haitilaisranskalaiseen perheeseen mustan orjan ja ranskalaisupseerin pojaksi. Kenraaliisä oli syntynyt St.Domingossa mustan naisen ja markiisi de Ia Pailleterien aviottomana lapsena. 1930-luvulla painetun suomennoksen esipuheen mukaan siksi, että Dumasin "suonissa oli neekerinvena, kuohuivat hänessä animaaliset vaistot." Tänään Dumasin elämänkaaressa halutaan nähdä monikulttuurisen Ranskan taikaa. Alexandre Dumasn elämä oli yhtä monipuolista katutappelut mukaan lukien kuin hänen tuotoksensakin. Dumas'lla oli valtava ruokahalu sekä hyvän ruoan, juhlien ja elämän nälkä. Hänet tunnettiin meluisana ja rahvaanomaisena miehenä. DUMAS'N ISÄ OLI vallankumoussodissa ylennyt rivimiehcstä divisioonankomentajaksi. Hänet mainitaan yhtenä Napoleonin parhaista kenraaleista. Isä kuoli Alexandren ollessa pieni, ja pojan lapsuudesta tuli vaikea. Dumas kasvoi maalla ja sai "huolimattoman koulukasvatuksen" ja kirjurin koulutuksen. Parikymppisenä hän muutti Pariisiin, jossa pääsi kauniin käsialansa ansiosta Orleansin herttuan sihteeriksi. Toisen lähteen mukaan hän toimi tulevan kuninkaan Ludvig Filipin kirjurina. Dumas pakeni Ranskasta Italiaan Napoleon lll:n noustua valtaan, mutta palasi kotimaahansa myöhemmin. Hän jäi suosiossa ja huomiossa poikansa Alexandre Dumas (1824-1895) nuoremman varjoon, joka oli kuuluisa näytelmäkirjailija. Dumas nuoremman kuuluisin teos on Kamelianainen (La dame aux camelias 1848), joka kenoo traagisen tarinan kurtisaanista. ALEXANDRE DUMAS haudattiin syntymäkaupunkiinsa Villers-Cotteretsiin, joka sijaitsee pohjoisranskalaisessa Aisnen departementissa. Syksyllä 2002, kirjailijan syntymän 200-vuotisjuhlan yhteydessä, hänen tuhkansa siirrettiin juhlallisesti Panthtoniin Voltairen, Rousseaun, Hugon ja Zolan rinnalle. "Alexandre Dumas ottaa vihdoin paikkansa Victor Hugon ja Emile Zolan rinnalla, kirjailijaveljiensä, jotka jättivät jälkensä tasavaltaan puolustamalla raivolla ja nerokkuudella vapauden, lasaarvoisuuden ja veljeyden periaatteita", sanoi tilaisuuden suojelija, presidentti Jacques Chirac.» Lähteet: Pekko Vartiainen: Kirjollisuudi simainen historia (8TJ Kirjasto] 2002) Kansoien kirjallisuus (WSOY 1976; L ä h d e m a t k a l l e , j o s s a n a u t i t h y v i n v a l v o t u i s t a ö i s t ä . Väinönkatu 3 p. 014 334 0500 jyvaskyla@area.fi www.area.fi AJKUEAl NÄKKILEIPÄ JA TONNIKALA! Ovat molemmat ravintoarvoltaan erinomaisia ja hyvin opiskelijamaisia elintarviketeollisuuden perustuotteita. Jos kuitenkin alat jo kyllästyä mauttomuuteen, voi meiltä löytyä ratkaiseva vaihtoehto. Luovuta meille muutama tunti viikossa omasta vapaaajastasi ja me autamme sinut täysin uudenlaiseen "opiskelijagourmet" maailmaan. Soita numeroon: 610 812, arkisin klo 12-18 ja tarkista, miten sinunkin jääkaappisi voi kokea yllättävän sisältömuutoksen! Puhelimella tehtävää myyntityötä, päivä, iltaja viikonloppuvuoroissa. Maksamme peruspalkan ja provision, minkä lisäksi meiltä löytyy rento meininki, kivat työkaverit ja välillä ihan mukavia bileitäkin. Soita arkisin 12-18, puh. (014) 610 812 / Juha
• • • •diodissa c A l VIOLETIT, KELTAISET, kokonaan mustat tai valkoiset silmät? Taalankuvat, kissansilmät vai spiraalit? Kultatai hopealoistetta silmään? Voiko erikoisista piilolinsseistä tulla tulevaisuuden muoti-ilS lL M ÄT? TEKSTI: KATI VALKONEN, KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ kolumni PIHI HAI C. Heinäkuisessa Firenzessä nuori nainen uskoutuu ystävälleen: "Mulla on ihan kauhee pihi!" Mistä on kyse? Moittiiko nainen miehensä rajoittunutta rahankäyttöä? Pihi, eli kansantajuisemmin pimpsukkahiki, on naiselle kitsasta kumppania huomattavasti kiusallisempi asia. Kenttätutkimusten perusteella pihi äityy pahimmilleen spinningtunnilla, jossa se alkaa muodostaa luonteenomaisia aromeitaan jo alkulämmittelyn aikana. Kuudenkymmenen minuutin polkemisen jälkeen, satulasta noustessa, se pääsee valloilleen huoneilmaan. Ensimmäiseksi se etenee vieressä polkeneen uroksen sieraimiin ja saa tämän kurtistamaan kulmiaan: onko mahdollista, että nainen lähettää näin aromaattista signaalia? Asiasta valmistuttuaan uros yleensä haluaa ottaa etäisyyttä sen sijaan että lähestyisi sanoen: "Minä Janne, sinä hajusta päätellen ihanan vahva naaras". miö Suomessa vai herättävätkö epätavalliset silmät vain ihmetystä? "Kyllähän ne herättää huomiota. Tosi moni tulee juttelemaan", kertoo 23-vuotias Tero Heinämäki kokemuksistaan erikoisten piilolinssien käyttäjänä. Heinämäki onkin todellinen veteraani piilolinssien käytössä: vuosi sitten silmät loistivat kirkkaanpunaisina, sen jälkeen vuorossa oli kissamainen katse, ja Halloweenia juhlittiin toinen silmä punaisena ja toinen valkoisena. Heinämäki kertoo käyttävänsä linssejä bilemielessä muutaman kerran kuussa. "Ne on hauska pistää baariin päälle ja katsella ihmisten reaktioita. Muutama on pelästynyt ensin oikeasti", hän naurahtaa. Erikoisen näköisiä silmiä löytyy myös Heinämäen kaveripiiristä. "Yhdellä kaverilla oli kissansilmät. Se käytti niitä melkein joka kerta, kun meni baariin." Pihin lähisukulainen on pehi. Se ei vaadi syntyäkseen yhtä kovaa ponnistelua, eikä se luovuta aromejaan huoneilmaan yhtä helposti kuin pihi. Pehi iskee esimerkiksi matkalla luennolle, jolta on jo myöhässä. Usein pehi on itse asiassa alas valunutta sehiä: se osa, johon paidanselän imukyky ei riittänyt. Tämä sehin ylijäämä jää poistumistien puuttuessa hengailemaan kahden kukkulan väliseen rauhaisaan solaan. Siellä se paiskaa sulassa sovussa kättä pehin, tuon persvakojen perusjätkän, kanssa. Yhdessä nämä kaksi aiheuttavat kantajalleen epämiellyttävän "jotain kosteaa alakerrassa" tuntemuksen. Ohin tuntevat kaikki. Ohi kehittyy luonnollisessa kasvuympäristössään hatun tahi pipon alla, ja se kantaa edellä mainituista harmittomimman mainetta. Mediassa ohi nähdään silti myös mieltä kiihottavissa yhteyksissä: pisaroiva hiusraja kertoo katsojalle, että tässä tehdään rakkauden työtä lihaa säästämättä. Kiperässä tilanteessa ohi muuttuu tuhiksi. Tuhin synty voidaan lähes poikkeuksetta yhdistää kantajansa tilanneperäiseen traumatisoitumiseen. Yleisradion historian tentti sekä uima-asun sovittaminen Lindexin gigavvattivalaistussa kopissa ovat tyypillisiä tulli-tilanteita. Vielä tihi, joka ui liiveihin. Jahi, jonka havaitset kesällä junassa, kun takanasi istuva tekee viikon ympäristöteon ja riisuu sandaalinsa. Miehekäs muhi alias pahi, josta mies on salaa ylpeä niin kuin yleensä kaikesta mitä hänen ruumiinsa erittää. Vahvajalkaisten naisten tuntema rehi, jonka aikaansaama asfaltti-ihottuma saa laittamaan hydrokortisonia sinne, missä kipu on. Ja mikä pahinta: kaikki nämä peijakkaat pääsevät iholle niin helposti, että hävettää. MIA IKONEN ;Paria kaveriaan lukuun ottamatta ei nuorukainen tunne muita käyttäjiä. "Kyllä niistä voisi tulla trendi, jos ne halpenee. Moni ei nyt raaski ostaa niitä", hän pohtii. "Enemmän linssejä näkyy reivitapahtumissa." MATKAILUALAA OPISKELEVA Susanna Karisto, 25, kenoo nähneensä erikoisia piilolinssejä vain harvoilla. Kariston mielestä on kuitenkin mahdollista, että harvinaisemmat värit ja kuviot saisivat huomiota tulevaisuudessa. "Tuleehan paljon pienemmistäkin asioista muotivillitys", hän toteaa. Anne Sarjalla, 17, on vastakkainen mielipide: "Ne on pelottavan näköisiä." Sarjan tuttava omistaa pupillia pienentävät piilolinssit. "En edes uskalla katsoa sitä ikinä, hirveän näköinen". Sarja tuumaa. Hän toivoo, ettei kuvioiduista piilolinsseistä tule suurta muotivillitystä. Kumpikaan tytöistä ei itse hankkisi epätavallisen näköisiä linssejä. OPTIKKO MERJA HELIN Jyväskylän Cazzeoptikkoliikkeestä vahvistaa, etteivät hyvin erikoiset piilolinssit ole olleet kovin suosittuja. Suomessa on 140 000 säännöllistä piilolinssien käyttäjää. Heistä alle kymmenen prosenttia käyttää värillisiä piilolinssejä. Suosituimmat värit suomalaisten keskuudessa ovat neutraalit sininen, vihreä ja ruskea. Harvinaisempia sävyjä, kuten violettia ja hunajaa, uskaltautuu kokeilemaan noin 20 prosenttia värillisten piilolinssien käyttäjistä. Kuvioitujen linssien hankkimisen esteinä ovat niiden kalliimpi hinta värillisiin piilolinsseihin verrattuna ja linssien hankkimiseen kuuluva pakollinen silmätarkastus. Tämän takia vain pieni määrä ihmisiä on hankkinut linssit pelkän värin takia, vaikkei näönkorjausta tarvitsisikaan. SHOKKILINSSIEN HANKKIJA on toistaiseksi poikkeuksetta ollut kaksi-kolmekymppinen "TULEEHAN PALJON PIENEMMISTÄKIN ASIOISTA MUOTIVILLITYS" mies. Naiset sen sijaan herättävät huomiota mieluummin kauneudellaan ja valitsevat Unssinsa ennemmin harvinaisen värin kuin kuvion perusteella. Monesti omalaatuiset linssit ostetaan jotain tapahtumaa silmälläpitäen. Epätavallisen värisiä tai kuvioituja linssejä saatetaankin tulevaisuudessa käyttää pukeutumisen välineenä silloin, kun silmiä halutaan erityisesti korostaa tai halutaan saada kokonaisuus viimeisen päälle huolitelluksi. • AAVIKKO ohjaa itse erämaalaivaansa Tomi Kosonen, Tomi Leppänen ja Paul Staufenbiel eli Aavikko JO LÄHEMMÄS kymmenen vuotta suomalaista musiikkielämää kummastuttanut siilinjärveläinen instrumentaalitrio Aavikko antaa taas kuulua itsestään. Joulukuussa ilmestyy tähänastista uraa yhteen vetävä Hislory o/Muysic, jolle on koottu remixejä, seiskatuumaisia sinkkuja ja livetaluointeja. Yhtye nähdään Lutakossa 3.12. venäläisen Messer (.hupsin kanssa. Kuopiossa nykyään majailevan yhtyeen rumpali Tomi Leppänen on uuden levyn suhteen arvoituksellinen, mutta paljastaa, että levystä tulee ulos "kohtuullinen painos". Luvassa on tuttua urkuvetoista instrumentaalirevittelyä, jossa surrealistiset ja naiivit soundit vetävät yhtä köyttä Leppäsen vauhdikkaan kompin kanssa. Aavikko-saundin tunnistaa heti kuullessaan, mutta oikeanlaisia urkuja on nykyään yhä vaikeampi löytää. "Ne ovat sellaisia, mitä pitää kysyä tiskin alta kuiskaten ja myyjät sitten häpeillen kaivaa sieltä jotain esille. Niitä on vaikeaa löytää, koska tietty piiri alkaa arvostaa ja haalia 'roskainstrumentteja'. Kaikelle on ystävänsä." UUDEN LEVYN SUURIN ihmetys on se, että sillä kuullaan ensimmäistä kertaa myös laulua. "Törmäsimme Las Vegasissa Kabar-nimiseen eksoottiseen laulajaan, ja äänitimme siellä hänen kanssaan yhden biisin. Tapaukseen liittyy mielenkiintoinen tarina, mutta paljastetaan se myöhemmin." Leppäsessä taitaa olla vähän bisnesmiehen vikaa. Kappale on History of Muysicin singlepala ja sinkun ohessa on enemmän tarinaa mystisestä Kabarista. Aavikolla on tapana käyttää mielikuvitusta kiertuekohteidensa valinnassa ja yleensä kiertuematkat ja lomamatkat saa sopivasti yhdistettyä, vuoden 2001 Amerikan kiertueellaan bändi ajoi Yhdysvaltain rannikolta toiselle ja keikkaili kuukauden aikana 21 kertaa. Las Vegasin vierailua oli odotettu, eikä se jättänyt kylmäksi. Monien mielestä bändin musiikista kuuluukin Las Vegasin intensiivinen pelikoneiden kilinä. "Joo, se on sellainen paikka, mitä on kuviteltu, ja oli hienoa, kun pääsi näkemään sen aitona. Oli se todellakin pelihelvetti, kun eläkeläiset siellä tuhlasivat viimeisiä rahojaan." AAVIKKO ON edelleen maanläheinen bändi, joka tahtoo pitää kaikki langat omissa käsissään. Esimerkiksi tuleva levy julkaistaan oman Music for peoples -levymerkin kautta. "Toistaiseksi on ollut mukavaa vastata itse kaikesta, mitä täältäpäin ulos tulee", Leppänen tuumii. ANSSI KOSKINEN +
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2003 H keskustelua HEIKKI KERKKÄSELLE JA POTENTIALISILLE "KEITTIÖPSYKOLOGEILLE" "Keittiöpsykologiaan", eli durkheimilaiseen mekaaniseen solidaarisuuteen jossain määrin sitoutuneena, mutta silti uudistusmielisenä, pidän yhteiskunnan asettamia normeja luontevana selviytymiskeinona rankoissa luonnonolosuhteissamme. Pohjolassa normit ovat kapitalistis-sosialistiset (tai jotain sitä rataa) ja sairaudet määritellään poikkeavuutena näistä älykulttuurin vaikeaselkoisista normeista. Siksi rikon normeja tietoisesti ja tiedottomasti, mutta uutta luovasti, tunteita herättäen keittiöpsykedelisten paella-pöperöjeni kanssa. Yksin sorrun kuitenkin liian helposti bumout-ilmiöön asti hämärän mössön rajamaille. Normaalit trefnkumppaniehdokkaat karttelevat tarjoamaani työtä juurikulttuurisessa paellaa ja pannurieskaa valmistavassa yrityksessä, jonka toimitusjohtajana on akateemisesti koulutettu jyväskylähullumielipuolisoehdokas. Siis starttirahat ja realistinen yrittäjätoiminta valuvat hukkaan, kun työn tarjoaja ei kohtaa käytännön työn tekijää, eli normipoikkeavuutcen sopeutuvaa treffikaveria. Rohkealle hullutukset voisivat tarjota työstäkin mielenkiintoisen poikkitieteellis-taiteellisen seikkailun, joka ei tunne urapaineita tai eläkeikää, muttei myöskään kaupallista pakkomiellettä eikä kapitalistista orjuutta. Lieveilmiönä lienee hullutuksien sosiaalinen paheksunta ja ympäröivä kateus. Kaupallinen järjestelmä ja sen luoma eriarvoisuus on nimittäin syynä sosiaalisiin paineisiin sekä työuupumukseen että loppuunpalamiseen. Kaupallisuus on myös syynä keittiöpsykologien tarpeeseen määrittää epänormaali, eli markkinataloudellista älykulttuuria vastaan kapinoiva tunteellinen ihminen, mielenterveysongelmalliseksi aspergeriksi. Kaupallisen keittiön suosittu silavainen pöperö ja amfetamiinipohjaiset piristelääkeaineet tekevät ihmisestä aktiivisen työkoneen, tai niiden puute piilevän työnvieroksujan, joka käytetyn kiljun voimalla seuraa normaalia työura-eläke keittiöpsykologista jatkumoa tai syrjäytyy vaihtoehtoisesti enemmän tai vähemmän katkerana palavaan hulluuden mössöön. Keittiöpsykologisen treffikavcrin neuvomat normit estävät kuitenkin pöperöjen luiskahtamista kohti epämääräistä mössöä eli vaarallista poikkeavuutta, joka voi ehkä myös maistua monille meille (ja on maistunutkin). Mössö herättää silti epäilyksiä ja riskejä, koska se voi palaa helpommin totaalisesti pohjaan. Mössöjen katkusta on kuitenkin mahdollisuus tehdä parannus, joka on muodollisesti muttei välttämättä sisällöllisesti sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Silloin poikkeava mössö voi tuoda erilaisuutta ymmärtävän opin muodossa esille luovan terveen normatiivisen poikkeavan näkökulman vahvistamaan itse itseään (esim. Kristuksen ylösnousema?). Näin ollen mössön jalostamiseen, esilletuomisen aikaan, paikkaan, ja resurssivaatimuksiin (yhteistyötä tekevään treffikumppaniin) kannattaakin paneutua normipoikkeavuudesta huolimatta, jos vain mielenterveys kestää sosiaalista painetta. YTM. SIMO N l "V/ALDE" ...'...; kolumni "Luulisi tuon ikäisen tajuavan, että jalkakäytävällä ei saa ajaa. Kaikenlaista sitä pitääkin nähdä. Aina saa olla jollekin huomauttamassa!" asialleen selvästi vihkiytynyt mummo marmattaa. Jätän ventovieraan mummon marmattamaan itsekseen ja poljen pyörälläni törkeästi ohi. "Hemmetin mummo! Pitäköön huolen vain omista asioistaan", ajattelen. Jälkikäteen olen harmitellut tökeryyttäni. Nyt tiedän, että mummo säästi minut monen kymmenen euron rapsuilta. Jyväskylän poliisit ovat nimittäin tuon mummon lailla ammattikuntansa parhaimmistoa. Heidän tarkkailunsa kohteena ovat erityisesti pyöräilijät. Monen opiskelijan pönäkkää lompakkoa onkin kevennetty roimilla sakoilla, kun he ovat törkeästi ajaneet kävelytiellä tai minun laillani jopa jalkakäytävällä. Lakia pitää noudattaa, tottakai, ja lainrikkojaa rangaista. Jyväskylässä pyöräilyn onSurmanajoa gelmana on, että ei tiedä, milloin lakia' noudattaa ja milloin sitä rikkoo. Jokaisessa risteyksessä pitää syynätä, muuttuuko tie nyt pelkästään kävelijöille sallituksi vai saako sillä ajaa vielä korttelin verran. Eikä merkkejä aina näy vaikka kuinka syynäisi. Autojen seassa polkeminen on melkoista surmanajoa pyöräilijä kun on kovin näkymätön ja auton törmätessä heikoilla. "Tuleekohan tuo Lada minun eteeni ja väistääköhän tuo farmari-Volvo", joutuu miettimään. Pyöräilijöiden varusteeksi pitäisikin kirjata lakiin tavanomaisen pyöräilykypärän sijasta välkkyvä ja äänitehosteilla varustettu kypärä. "Pyöräilijä tulossa, varokaa! Pyöräilijä tulossa, varokaa!" se toitottaisi. No myönnettäköön, ettei autoilijallakaan ole helppoa. Autojen välissä viuhtovat pyöräilijät ajavat risteyksistä miten huvittaa: kuka suojatietä, kuka oikein ryhmittyneenä ajokaistaa pitkin ja kuka pokkana suoraan oikealle kääntyvien kaistaa. Eikä kukaan tietenkään vaivaudu mitenkään osoittamaan, minne on menossa. Jyväskylästä on tarkoitus ainakin lehtien mukaan tehdä pyöräilijöiden unelmakaupunki. Sitä tästä kaupungista ei pelkällä markkinointikampanjalla taatusti tule. Pyöräteitä tulisi saada rutkasti lisää ja kaikkiin risteyksiin pitäisi selkeästi merkitä, onko pyöräily sallittua vai ei. Jos kaupunki vielä sponssaisi asukkailleen urheilumaastopyörät ja palkitsisi aktiiviset pyöräilijät kakkukahveilla, niin pyöräilykaupungjn maine olisi taattu. Onneksi talvi saapuu, ja pyörän voi huoletta jättää talviteloille. Liukkaat tiet ja Jyväskylän sekava pyöräilyliikenne on niin hurja yhdistelmä, että minä en ainakaan uskalla tässä kaupungissa talvipyöräilyn riskiä ottaa. H A N N A ROMPPAINEN -järjestötJärjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 1/04 ti 13.1. mennessä! Alkiolainen Osakunta Pikkujoulut II 9.12. klo 19 Lillukassa, Kortepohjassa. Tule maistelemaan glögiä, pipareita ja torttuja seka tapaamaan vanhoja ia uusia opistokavereita. Paikanpäällä mahdollisuus tehdä persoonallinen osakunnan haalarimerkki! Tervetuloa! Lisätietoja sähköpostilistaltamme, jolle voi liittyä osoitteessahttp//lists.jyu.li/mailman/lislinto/alkio Amnesty International Amnesty International kokoontuu parillisten viikkojen keskiviikkoina Maailmankauppa Mangon takahuoneessa, Kauppakatu 5. Seuraava kokous 26.11. klo 18. Kaikki ihmisoikeusasioista kiinnostuneet rohkeasti mukaan! Kotisivut: www.mit.jyu.li/-tt/amnestyjkl/index.html. Lisätietoja tarjoaa ryhmasihteeri Riikka Vuokila. puh. 040-7087611. Sähköposti: rivuokil@cc.jyu.ti Askarteluia glögi-ilta ti 9 12. klo "^ii* 19 osakuntahuoneistolla. Kokoonnutaan jouluisissa tunnelmissa askartelemaan joulukortteja ja muuta mukavaa. Tarjolla glögiä ja pipareita Kotisivut www.ee jyu.fi/yhd/epok/ Evankeliset opiskelijat Opiskeiijaillat lauantaisin klo 19 Lutherin kirkossa. Kansakoulukatu 5 Syksyn viimeiset illat. 29.11. Kaksi petturia Juudas ja Pietari, Miika Auvinen. 6.12. Itsenäisyyspäivän ehtoolhshetki, 13.12. Joulujuhla Porsaita Isan oomme kaikki, Tom Säilä. Tervetuloa kuulemaan ja olemaan! Katso lisätietoja toiminnasta: www.sley.fi/eo/ikl. Hämäläinen Osakunta Jos kotipaikkasi lähellä on Lahti ja taittuu suita jenkan tahti, mieliiuomasi on tietysti sahti ja tuttua on Hameen mahti: tervetuloa hämäläisen osakunnan toimintaan! Seuraava kokoontuminen ke 10.12. klo 19 osakuntatilassa, tarjolla glögiä, pipareita ja ennen kaikkea hyvää seuraa 1 Voit myös liittyä sähköpostilistallemme osoitteessa http://lists.jyu.ti/maiiman/lislinlo/hamalainen. Jyväskylän ev.lut. Opiskelijaldhetys Opiskeiijaillat torstaisin klo 18.30 Vanhassa pappilassa, Vapaudenkatu 26 (Ovessa teksti kappeli, kerhotilat). English Bible Study. Intormation available. Jos kenkä puristaa, ota yhteyttä Opiskeliiapaston Heikki Lehtimäki. Tavoitettavissa tavallisesti ma-to 014-213 901,050-571 4564. heikki.lehtimaki@opko.fi. 27.11. Olio X, Ennakkotiedoista poiketen (huom muuttunut tieto). 4.12. klo 19 Tulus-kuoron joulukonsertti kaupunginkirkossa (huom muuttunut tieto). 11.12. Heikki Lehtimäki, Tulin sinua vatien jota jouluna paleltaa (syyskauden viimeinen ilta). JOPA Jyväskylän Opiskelevat PArtiolaiset ry JOPA ry tuo jälleen riviopiskeiijan ulottuville mitä hauskimpia tapahtumia. Sulje kirjat hetkeksi, ravista seitit korvista ja tule kanssamme JOPAilemaan. Jos olet ihminen ja opiskelija, niin täytät jäsenvaatimukset pilkulleen ja pääset osalliseksi retkeilystä, piknikeistä ja parliomaisista tempauksista. Tervetuloa' Seuraavat tapahtumat Sählyä tai Ultimalea Ui ssa torstaisin klo 17.15. 28.-30.11. "Selviytyjäf-kämppäretki. 4.12. Joululahiavalvojaiset. 6.12 Itsenäisyyspäivän juhlat. 10.12 Pikkuioulut. Lisätietoja ia ohjeet sähköpostilistalle liittymisestä: http//www.cc.|yu.ti/yhd/jopas/ Puheenjohtaja Mikko mipeeeyl@cc jyu.li Tervetuloa JYTin näyttelijävalintoihin! Kerreejien näyttelijävalinnat 30.11. klo 13-18 Ilokivessä. Kerreejät on yksi Jyväskylän ylioppilasteatterin ensi kevään esityksistä. Kerreejät on surrealismista innoittuva tragikomedia nykynuorten suhteesta työntekoon. Esitys sijoittuu Suonenjokelaiselle mansikkatilalle, jossa kaupunkilaiskulttuna edustava päähenkilö lörmaa omituisiin kerreeja-mummoihin ja mummelit venäläisiin huoriin. Esityksen kuluessa työntekoa seka mansikkapenkkeja pöllyytetään edestä ja takaa Lisäinlo ja ilmoittautuminen: eveliina.palenius@humak.edu Kansanlähetyksen toimintaa nuorille aikuisille osoitteessa Kauppakatu 13 12.12. klo 19.30 syksyn viimeinen Kolme Kohtaamista -ilta. Aiheena löytäminen, vieraana Tommi Kalenius. 30.11. Raamattupiiri. Kevään ensimmäinen Kolme Kohtaamista -ilta 16.1. Leipäsunnuntait jatkuvat 18.1. alkaen joka toinen viikonloppu. Rauhallista ja siunattua joulun aikaa! f M Körttiopiskelijat Torstaina 4.12. klo 19 seurat Riku ja Hanna (Suotuilla. Saarikonkatu 2 C 27. Maanantaina 8.12. klo 19 körttiopiskelijoiden kuoron joulukonsertti Vanhassa pappilassa, Vapaudenkatu 26. Tervetuloa! (Kotisivu www.jyu.li/yhdAorttiopiskelijat/) Pikkumustat Pikkujoulut 25.11 alkaen klo 22 NuNussa. Tervetuloa! Sosiulistiopiskelijat Opintopiiri Engelsin kirjasta Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä jatkuu. Seuraavat kerrat tiistaina 2.12. ja 9.12. Y0kylässä Sosialisliopiskelijoiden toimistolla R-talon kerhotiloissa Katso myös nettisivut www.cc.jyu.li/sos. Salvete omnes! Taberna Latinan pikkujoulut vietetään Lyhdyssä torstaina 4.12. klo I9alkaen. Tabema tarjoaa kevyttä purtavaa, muu ruokaja juomatarjonta nyyttikestiperiaatteella Tervetuloa! Lisätietoja: http://www.cc.jyu.fi/ytid/latina sekä latina@listsxc.jyu.li HUOMIO: JÄRJESTÖPALSTAN SÄÄNNÖSTÖ Järjestöilmoitukset lähdetään osoitleesccn jylkkarijarjcsioi@cc.jyu.li. Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA. Ilmoitukset lähetettävä viimeistään lehtien ilmestymistä edeltävänä TIISTAINA, Puulaakinne mahdollisen LOGON voitte toimittaa joko sähköpostilla osoitteeseen lylkkarijarjestot@cc.jyu.fi tai paperilla toimitukseen skannattavaksemme. Vain TAPAHTUMAT, MENOT JA ILMOITUSASIAT. i 1 o n a 1 2 3 4 5 (> 9 11 12 13 15 17 ^ 8 VAAKASUORAAN: 7. Los Angelesin jälkikirjoitus: "ennätykset" ja 3. poika. Viitataan pienokaisten silmiin. (13) 8. Kaksi välinuottia ja Koriseva sisältävät läjän Uzeja. (8) 9. Afrikan valtion logot löytyvät lipun kääntöpuolelta. (4) 10. Voiko derivointi olla rietasta? (4) 12. Niinpä, pakiletaan kanalintua kirjaimella, ja kahden miehen saha paljastuu. (8) 14. Matemaatikon kannanotot: salit totaalisesti väärinpäin. Laskelmat valehtelevat. (8) 15. Laguunissa oli ruuanlailtovälineitä, jopa paistomahdollisuus. (4) 16. Korroosio yritti aikanaan saapua kaupunkiin. Musiikkityyli ei miellyttänyt. (4) 17. Vaihtoehtoisesti ryyppas' virtuoosi. (8) 19. Parempi olisi, Klenberg, typettää Koivisto ja katalysaattori. Näin pikkulapset löytyvät. (13) PYSTYSUORAAN: 1. Se kuorsasi, Liisa, siis se maskuliini eläin. (13) 2. Italialainen kääntää kahdesti kyllä, ja jumalatar löytyy. (4) 3. Näette Arin ja kohta Jarin uinuvan. He ovat pian toisaalla. (8) 4. Ei ollenkaan hankala homma tunnistaa mutu. (4) 5. Lehden kamppailu osoittautui uhoamiseksi. (8) 6. Miesbarbi ja mestari "tonkivat pohjaa" ja löysivät feminiinin eläimen. (13) 1 1 . Ovat rahan perässä Jorgos, akka, Atte ja muul. (8) 13. Se on työnantajajärjestö helposti, tai sitten se soi Pispalassa. (8) 17. Haettaessa alkuainetta voi tarkastella platinaa. (4) 18. Kurkotin ovenkahvaa ja naukkailin. (4) ie>j!sseuuef0d6l SBHOpIBiZl uiiom lutld 91 euirzi lunnsi ISMU0S El loiseiäfl lEBpiesoil liMpnfzi sBieeuninBua» 'g OAIU oi ntauosi -g oBoi e B|E» f eliesasy 8 jEfejiun £ loasiexuösden'/ s|S| z S0JIlS!B!>|S!Bn "L UJSMVISVA ) Marko Kunnari •fr
VAIN10€/TUNTI • automaattiset pistelaskimet *&+ *F JVVflSKVLÄN # • > CIIAHRIU Pupuhuhdantie4 Puh. (014) 283 300 , * < Tervetuloa |viihtymään!:^r / P J ""~ K. ..'--.^ Hohtokeilausta perjantaija lauantai-iltaisin, myös tilaussauna Monitoimilaite HPPSC 1110 All-in-one-monitoimilaite valokuvalaatuiseen väritulostukseen laadukkaaseen tasoskannaukseen nopeaan kopiointiin Tarkkuus 2400 x 1200 dpi, Toimii myös ilman PC:tä! USB-liitäntä TeleRIng Torinlaila. Väinönkatu 36, p. 0207 3037 00 www.akl-tek.fi Kaipaatko kyytiä, I U I haluatko matkaseuraa? Tsekkaa Jylkkärin kimppakyyti-palsta osoitteessa www.cc.\yu. fi/jylkkari JYVÄSKYLÄN ISOIMMAT JA PARHAIMMAT KEBABIT JA PIZZAT PIZZAT 5 € K E B A B + juoma O € SiS. 0,3 I. juoman PIZZERIA KEBAB HOUSE Kauppakatu 7, Jyväskylä P u h . 2 1 2 9 2 5 M A T K A M I E L E S S Ä ! PARTNER www.helinmatkat.fi Yliopistonkatu 32 40100 Jyväskylä Puh. (014) 337 3100 OF\$K£UJAKozrtUA •a/efmvS AVOINNA: ARK. 9.30-17.30 KAUPPAKATU 18, JYVÄSKYLÄ. P. (014) 621 480 LA 9.30-14.00 Tämä Jylkkärin numero on journalistiikan fuksien tekemä! Seuraava numero ilmestyy tammikuussa 2004! Makoisaa Joulua ja Uutta vuotta! SOHVVIN L O P P U V U O D E N KULTTUURIPLÄJÄYKSIÄ 10 27.11. THE LONDON BOYS VV0RLD-FAH0US SKIFFLE SEN5ATI0N FROM LONDON PE 28.11. RÄDIUSX 9.11. REVYY IKKI TAHTOO" Ttalurr/MfitysTmomn Ry e i t a ä : " b i t t i tahtoo'' musiiiuHutcil lennety. Noin l,Sh musiikilta luistettu gikuijoulupakDUJpa/iiuhieso lueffltu 71 9.12. SOHVVIH KLASSISET TÖRÖPIKKUJOULUT «NVUODEN MENOISTA MMME OSOinEESSA Nopeat yhteydet, koneet , näyttävä väritulostus <r , * f* <& > v » * Helposti j a isässä Ävatarissa! v Kolmikulma +