Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2002 Journalistiikan fuksit vastaavat mm. näihin kysymyksiin: Ovatko avantouimarit hulluja? s.5 Oliko Churchill ehkä lisko? s.17 Ovatko musavideot roskaa? s.18 Onko solukämpästä kodiksi? s.8 K A N N E N JA LÖÖPIN KUVAT: JANI PALSAMÄKI Jyväskylän Ylioppilaslehti «m.jyu.f/tflkkBti Toimitus Keskussoiroalontie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylkkari@cc.jyu.li Fox (014)2603928 Päätoimittaja Arma-Maija Tuuiiainen (014)2603359 C40581 4972 onirtu@cc.fyu.fi Toimittajat Miiro Rauhamäki 050 S67 0959 r. rf auham@cc.jyu.fi Retrus Koskimies 050537 8246 pek05kim@cc.jyu .ti Taitto Miira Rauhamäki Taloudenhoitaja j a toimistosihteeri ftiub Rouhianen (014)607226 JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jylkkari maksaa 8 euroa, eijäsenitle 45 euroa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti tmi Mortti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 5 3 3 FCK (014) 272 163 Ylioppilaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti PinjnnytkkiOy.(02)2331222 llmoituksenvalmistaja Grafiikka Rutanen ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 gfoftikka.rutonen@co.inet.fi Painopaikka Lehttsepot Oy, Pieksömäki (015)7234212. Painos 8 k p l ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. K U I T T I I l m e s t y m i s p ä i v ä t syksyllä 2 2 ilmestyy d e a d l i n e 11.12. 4 . 1 2 . Järjestöilmoitusten deadline p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! ! I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa / pmm etusivu myydään ainoastaan kokonaan v ä r i l i s ä 0/4 e u r o a / p m m Jylkkari ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Työ + perhe = mahdoton yhtälö? p ä ä k i r j O i t U S / Lasten Anna-Maija Tuuiiainen ,ekemi nen on luusereiden hommaa. Ylitöiden tekeminen puolestaan on henkilökohtaista meritoitumista. Tällaisia mielipiteitä esitetään nykyään aivan vakavissaan. Aihe on tuskin vielä ajankohtainen kovin suurelle osalle Jylkkärin lukijoista, mutta jossain vaiheessa jokaisen on päätettävä omasta suhtautumisestaan perheen perustamiseen. Jos työnantajien suhtautuminen ja suomalainen työkulttuuri yleensä eivät ala muuttua nykyistä lapsiystävällisemmiksi, joskus muinoin luonnollinen päätös lasten hankkimisesta ei saata enää juolahtaa läheskään kaikkien mieleen. Työn ja perheen yhdistäminen on Suomessa ilman lähellä asuvaa sukulaisja ystäväverkostoa lähes mahdotonta. Naisten kannattaa varautua työhaastatteluissa valehtelemaan, ettei äitiysloma todellakaan kuulu lähitulevaisuuden suunnitelmiin. Miehet puolestaan voivat lähteä siitä, että lasten ollessa pieniä isien aika kuluu työpaikalla. Työnantajat ovat erittäin lyhytnäköisiä pakottaessaan nuoret työntekijänsä uraja ylityöputkeen, jossa työpaikkaan sitoutuminen jyrää lapsista huolehtimisen alleen. Mistähän suomalaiset yritykset kuvittelevat saavansa työvoimaa ja valtio veronmaksajia, jos tulevista synnytysikäisistä suuri osa päättää jättää lisääntymättä? Kenties ulkomailta, jolloin uudet työntekijät olisivatkin kätevästi muiden valtioiden kustannuksella valmiiksi koulutettuja. Vai onko tarkoitus lulla toimeen entistäkin pienemmällä henkilökunnalla, joka joutuu tekemään aina vain suurempaa työtaakkaa ja pitempää työpäivää? LapsimyönteisemmiHä ratkaisuilla alkaa olla kiire. Tämän Jylkkärin jutut ja osittain myös kuvat ovat Jyväskylän yliopiston journalistiikan fuksien käsialaa. Fuksi-Jylkkäri toteutettiin ensimmäisen kerran viime vuonna, ja hyvien kokemusten perusteella yhteistyö viestintätieteiden laitoksen kanssa jatkuu. Fuksinumeron toteuttivat yhteistyössä toimituksen kanssa Tanja Aitamurto, Heidi Pitkänen, Minna Passi, Jukka Vahti, Riikka Virranta, Heta Lievonen, Paula Taipale, Iira Hartikainen, Maisa Lehtovuori, Mikko Mattlar, Tuomas Kokko, Marko Hämäläinen, Tuukka Tenhunen, Elina Kemppainen, Hanna Kuonanoja, Ilona Turtola, Jaana Kallio, Marja Honkonen, Jenni Leukumaavaara ja Maija Kauppila. Annastiina Heikkilän ja Tuomas Kasevan luksijuiui julkaistaan vuoden viimeisessä Jylkkärissä. Wannabe -hyvinvointivaltio AVUSTAJAPALAVERI KE 27.11. HONSUN SAUNALLA (PIKKUJOULUISSA). vieraasta päästä/ Henk "°Tanja Aitamurto STS h y v i n vointivaltio Suomi on herättänyt ikätoverini harkitsemaan matkalaukkujen pakkaamista ja muille maille muuttamista. Aivoja vuotaa Suomesta vielä vähän, mutta tilanne voi muuttua, sillä me vaaliuurnilla laiskasti käyvät sukupolvet äänestämme jaloillamme ja matkalaukuillamme. Muuttolintuja houkuttaa matkaan huoli siitä, mitä tällä maalla on tarjota alle kolmikymppisille. Ei hyvältä näytä, kun menu tarjoaa pätkätöitä, huononevaa sosiaaliturvaa, paikalleen jämähtänyttä politiikkaa. Olen kuullut ihmeteltävän, voiko hyvinvointivaltioksi kutsua maata, jossa on lähes puoli miljoonaa työtä vailla olevaa, asutaan EU:n pienimmissä asunnoissa ja pääministeri kieltää kipeästi tarvittavan keskustelun tupon tulevaisuudesta. Verot ovat korkeat, jotta olisi millä hyvinvointivaltiota pyörittää. Silti ihmetellään rahan riittämättömyyttä. Terveydenhuollon priorisointikeskustelu karmii selkäpiitä: kuka hoidetaan ja millä hinnalla, kuka on tarpeeksi arvokas, tarvitaanko Oregonin lista. Yhä useampi ottaa sairausvakuutuksen, jos rahaa suinkin on. Miten ihmeessä tähän on tultu? Hyvinvointivaltio on aikansa lapsi, nykyisellään jäänne ajalta, jolloin todella uskottiin, että hyvää riittää kaikille ja loputtomiin. Idealismi on kadonnut ja tilalle on hiipinyt individualismi. Kaikkien on pärjättävä omillaan. Elämää suuremmat kokemukset eivät yhdistä uusia sukupolvia; ci ole enää hyvää tahtoa ja solidaarisuutta. Vaikea on saada meitä nuoria ymmärtämään hyvinvointivaltion lähtökohtia, kun emme ole muunlaisia systeemiä nähneet. Jos hyvinvointivaltion on aika mennä, antaa sen lähteä valtiomallien taivaaseen. Suuret ikäluokat vienevät sen kuitenkin hautaan mukanaan. Sen jälkeen voimme alkaa pohtia, mitä haluamme tilalle. Kenties raa'an pelin, jossa hyvä sosiaaliturva ja muu hömpötys ei niele veromarkkoja, vaan sen korvaavat omin varoin kustanneitavat vakuutukset. Rikkaat rikastuvat ja voivat hyvin. Köyhät köyhtyvät ja voivat huonosti. Kuluu kuitenkin vielä kotva, ennen kuin muutosta tapahtuu. Valtiosihteeri Raimo Sailas ei ymmärrä tutkijoiden huolta maan tilasta, tuskin muutkaan keski-ikäiset ymmänävät. Sillä aikaa me laiskat voimme pakata matkalaukkumme. sillä emme jaksa alkaa muuttaa tätä maata eikä meille tilaa päättävissä elimissä olisikaan. Toinen vaihtoehto olisi ensi keväänä raapustaa pienissä kopeissa lapuille jotain, multa moniko uskoo, eitä siitä olisi tähän hätään apua?
27. MARRASKUUTA 2002 • 4 2 . VUOSIKERTA Kadonnutta auktoriteettia etsimässä TEKSTI: HEIDI PITKÄNEN, PIIRROKSET: LASSI TOIVANEN SYKSYN AIKANA julkisuudessa ovat opetuksesta puhuttaessa vilahdelleet käsitteet kuten "tarpeellista voimaa käyttäen", "järjestyksenvalvonta" ja "kurinpito". Eduskuntakeskustelun lokakuussa läpikäynyt lakiesitys ottaa kantaa yhä lisääntyvään lasten ja nuorten pahoinvointiin ja kouluilmapiirin levottomuuteen. Lakiesityksestä virinnyt keskustelu on osoittanut, että opettajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin kiinnitetään huomiota. Opettajan valta on joutunut suurennuslasin alle. Jyväskylän yliopistossa luokanja aineenopettajiksi opiskelevat joutuvat opintojensa aikana miettimään omaa opetusfilosofiaansa. Myös heidän on huomioitava vastuuseen ja vallankäyttöön liittyvät kysymykset. Opetusohjelma ei anna aukotonta vastausta siihen, miten koulukiusaaminen kitketään tai järjestys luokassa säilytetään. Viimeistään työelämään astuessaan tuore opettaja joutuu kohtaamaan konflikteja opetustilanteessa. Jyväskylässä opiskelijat saavat tuntumaa käytännön työhön opetusharjoittelussa Normaalikoululla. Moni opiskelija tekee myös sijaisuuksia opintojen ohessa. MAARIT SÄRKKÄ, 25, on opintojensa loppuvaiheessa ja valmistumassa äidinkielen opettajaksi. Hänen ensimmäinen sijaisuutensa jyväskyläläisellä yläasteella oli opettavainen kokemus opetusharjoittelun jälkeen. "Luokassa oli haistattelua, häiriköintiä ja kiusaamista. Ulospäin piti koko ajan esittää, että hallitsee tilanteen ja oppilaat, vaikka sisimmässään ei välttämättä ollut yhtään varma itsestään." Särkän mielestä pedagogisissa opinnoissa ei kohtaa samanlaisia vaikeuksia kuin itsenäisessä opetustyössä. "Opetusharjoittelutilanteessa sekä harjoittelija että oppilaat asennoituvat siten, että luokan ylin auktoriteetti on tilannetta valvova ohjaaja, luokan oma opettaja." Särkkä ei kritisoi opetusharjoittelua. Kiusaamisen ja häiriköinnin hallitsemista ei voi opettaa tai simuloida käytännössä. Harjoittelua ohjaavan opettajan täytyykin olla vastuussa luokastaan. Koulukiusaamisesta, kurinpidosta ja opettajan ja oppilaiden oikeusturvasta puhutaan ja niistä saa opintojen aikana tietoa. "Kaikki on kuitenkin vain sanahelinää, ennen kuin sen itse kokee." MATTI AROLA, 26, opiskelee OKL:ssä viidettä vuotta ja valmistunee vuoden sisällä luokanopettajaksi. Arolalle itsenäinen opettaminen on ollut osa opintoja alusta asti. Hän on tehnyt sijaisuuksia koko opiskelunsa ajan ja toimi kouluavustajana ennen yliopistoon tuloa. "Siirtyminen opetusharjoittelutilanteesta sijaiseksi pitämään oppituntia yksin ei ole ollut kovin suuri harppaus." Arola kuitenkin myöntää, että harjoittelussa tilanne on usein aivan erilainen kuin sijaisuuksia hoitaessa. Normaalikoululla oppilaat ovat tottuneita harjoittelijoihin. " N o r s s i l l a harjoitustunnit valmistellaan todella hyvin. Koko ajan saa palautetta, ja ohjaaja valvoo tilannetta. Kun menee pitämään tuntia sijaisena, saattaa vasta aamulla tietää luokan tilanteen. Opetustilanteesta on vastattava yksin. Joka kerta, kun menee luokkaan, joutuu hakemaan rajat oppilaiden kanssa." KUUDETTA luokkaa Normaalikoululla opettava Markus Leppiniemi on yksi opetusharjoittelun ohjaajista. Hänen mukaansa harjoittelijan ei olekaan tarkoitus kantaa täyttä vastuuta tai huolehtia järjestyksenpidosta sataprosenuisesti, etenkään opintojen alussa. Ohjaajalta saa tukea, jos tilanne sitä vaatii. "Opiskelijan kanssa käydään ammatillista dialogia harjoittelutilantcesta, ja häntä ohjataan kiinnittämään huomio opetuksessa oleellisiin seikkoihin. Luokanopettajaksi opiskelevalla on neljännen vuoden opetusharjoittelussa jo aivan eri välineet opettamiseen kuin ensimmäisenä vuonna." LEPPINIEMI EI NÄE opiskelijoiden tekemiä sijaisuuksia opiskelun aikana välttämättä opetuksellisina tilanteina. Useimmiten oppilaat tekevät niitä rahan vuoksi ja koettavat vain selvitä päivästä. "Ei siinä ehdi ammatillinen identiteetti kehittyä. Kun opiskelija valmistuu, saa viran ja oman luokan, alkaa myös tunteensiirto oppilaisiin. Silloin vastuun kantaminen ja opettaminen on aivan erilaista." Opetusharjoittelussa ei olekaan tarkoitus opettaa kurinpitoa, päinvastoin. "Oppimisen täytyy olla mielekästä, jotta häiriötilanteita ei pääse syntymään. Jos pedagogiikka on kunnossa, se vie opettamisessa jo pitkälle." OPETUSMINISTERIÖN valmistelema lakiesitys korostaa oppilaiden ja opiskelijoiden opiskeluympäristön turvaamista. Se myös täydentää rehtorin ja opettajan valtuuksia järjestyksenpitoon. OAJ:n nettisivuilta löytyvän Opettajan pykäläpankin mukaan haistattelun ja solvaamisen ilmapiiriä ei pitäisi mieltää opettajantyön luontaiseduksi. Särkän mielestä tietty "järjestyksenpitäjät vastaan riehujat" -asetelma, eräänlainen roolienjako, on olemassa. Rajoja haetaan molemmilla puolilla. "Oppilaat olettavat, että minä huudan ja he mekastavat. Eräänkin luokan kanssa tunsin sijaisena ollessani epäonnistuneeni, kun jouduin koko ajan komentamaan heitä ja olemaan omasta mielestäni todella tiukkana. Nämä samat oppilaat kuitenkin kehuivat, miten kiva olin ollut." MYÖS AROLA pitää tärkeänä luokan johtajan roolin omaksumista ja siitä kiinni pitämistä. Aina ei tunne hallitsevansa tilannetta tai tiedä kaikkia häiriökäyttäytymisen syitä. "Sijainen ei voi aina tietää, miksi oppilas kiusaa tai häiritsee, koska ei tunne tämän taustaa. Itseluottamus pitäisi silti pystyä säilyttämään ja rauhoittamaan tilanne edes jollain tasolla. Lapset huomaavat epävarmuuden ja tilanne voi todella riistäytyä käsistä." Leppiniemi muotoilee asian hieman toisin. "Kyse ei ole niinkään roolin hallitsemisesta, vaan opetustilanteessa pitää olla läsnä."» Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, lukiotoin, ammatillisesta koulutuksesta annetun loin sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun loin Tl jo 16 §:n muuttamisesta on porhoillaan valiokuntakäsittelyssä. Normaalikoulun olo-asteen uuden koulun vihkiäiset pidetään 29.11.2002.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 5 / 2 2 [ kahvipöytävisailu-j 1 OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALUKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Mitä pelkää agorafobiasta kärsivä henkilö? 2. Montako maalia Jari Kurri teki viimeisellä NHLpelaajakaudellaan? 3. Mitä Sean Conneryllä oli päällään kaikissa James Bond -elokuvissaan? 4. Mitä tautia lääkitään kiniinillä? 5. Paljonko oli Turkistuottajat Oyj:n kokonaismyynti 1.9.2000 alkaneellla ja 31.8.2001 päättyneellä tilikaudella? ALLIKKO 6. Millä paikkakunnilla Suomessa on järjestetty maastohiihdon maailmancup-osakilpailuja? 7. Mikä oli myydyin kirja Suomessa viime vuonna? 8. Kuinka monta ylempää korkeakoulututkintoa Suomessa suoritettiin vuonna 2001? 9. Mitkä oppiaineet kuuluvat ylioppilastutkinnon reaalikokeeseen? 10. Minkä ikäinen Nooa oli maan kuivuttua vedenpaisumuksen jälkeen? Mitä parempaa on Ilveksellä kuin Tapparalla? eleisniseAsniRtied :sriN08 !S)|ee!ion/\-096 liaeooN'seiionA-109 o i oiaiiueeui el eiöoiojq 'eituoii 'BpiMSÄj 'iddoe|un)|S!9|u,A 'euojsm 'eiios -0||| 'B!6o|0)|Asd 'oiaiisnuj -ospueuteia 'o|uo>(sn '6 (esso|S|do!|A UE|*|seAAr 22UB)Sio!) | 8 S t l 9 !]B(!ll BAI!q3)(3l| Ei 13| -)0d A"JJEH :6m|M0y ">|T'2 esso|uon|Aj el essoidonx 'essapiiej g (eiseyeusiyni eiseuoolyui £'g) eojna eeuoolip 62S '5 eeueieiAi f eueeiionA->z eniunnj -|es| |0>||B Äjauuoo aadni g !S!!A Z elon) ers!>||np \ 13S)inVlSVA tarjolla tänään tarjolla tänään on Jylkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä Jyväskylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä, kuten musiikkitarjonnasta, t e a t t e r i s t a , taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen j y l k k a r i l a n a a n @ c c . j y u . f i POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Pe 29.11. 22 Pistepirkko. Georgie Picket in Colours. La 30.11. Viikate, Mokoma. Ke 4.12. Kemopeirol. To 5.12. Lab, Deadbabes. Pc 6.12. Vaihtoehto-klubi voi. 3. Balls, Knucklebone Oscar, Hypnomen. La 7 12. The 69 Eyes. Private Line. Bar 6 8 : Pe 22.11. Grayscale. Pe 29.11. The Grammers. Pe 6.12. The Odoranis. La 7.12. Bendover llokivi: Pe 29.11. SETA:n tukibilcet AIDS -tukikeskukselle klo 21-03, liput 3/6e. La 30.11. RAP SM-karsinta klo 21-03, DJ:t Aposteli, JP, Mel 3, Effen. Live: Jus-T, Mikko Nikula. B-Boys Flow-Mo, liput 5e. To 5.12. Kirves heilahtaa X Kirveen hautajaiset klo 21-03, liput le Pe 6.12. Linnanjuhlat klo 21-04, Rikos & Au-Right DJ:t. liput 4c. Virallinen ja korrekti pukupakko, cli vaatteet päälle! La 7.12. Freak Circus II klo 21 03, liput 3e. Ke 11.12.JYYn pikkujoulut klo21-01. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Jouluoratorio ke 4.12. klo 19 Taulumäcn kirkossa. [jyväskylän körttiopiskelijoiden kuoro: Jouluinen kahvikonsertti ke 11.12. klo 19 Vanhassa pappilassa. Jyväskylän Tapiola-kuoro: Suomen lauluja la 7 12 klol9A-salilla NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: 12.11 alkaen julfcinen valo. Alvar Aallon valaisimia. Taidemuseo Holvi 11.10 alkaen Mistd taide on kotoisin? Keskisuomalaisten taiteilijoiden ensimmäinen sukupolvi. Suoja: 8.11. 5.1.03 Maija Kumpulainen-Sokka Galleria Harmonia: 28.11.-5.1.03 Luovan valokuvauksen keskuksen jäscnnayttely. Keski-Suomen museo 25.10-26.1.03 Naivisteja Suomen Gallupin kokoelmista (1. krs). 22.1126.1.03 Timo Sarpaneva (4. krs). Suomen Käsityön m u s e o j a Suomen Kansallispukukeskus: 1.12. saakka Pukupalapeh. 27.11.-6.1.03 Tunnetko? Piilu Nykoppin nukketaidetta. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Hdld ei lue lakia pe 29.11.(Ennakko), la 30.1 l.(ensi-ilta), ke 4.12., to 5.12., la 7.12. ja ti 10.12. klo 19. Särkelä ttle ti 3.12. klo 19. Tddlld Pohjan tdddfn alla to 5.12. klo 13. Taru sormusten herrasta la 7.12. klo 13. ke 11.12. klo 18. Pieni näyttämö: Nukkekoti ke 27.11., pe 29.11., la 30.11., ke 4.12., to 5.12., Ia7.12. ja tilO.12. klo 19. Juhani Ahon Rautatie ma2.12. klo 19 ja Ia7.12. klo 14 Ollaanko vai eikö olla? U3.12. klo 19. Huoneteatteri. Saksa-ilta ke 27.11. (ensi-ilta). pe 29.11., la 30.11. klo 19 ja su 1.12. klo 15. Kalpene Shakespeare -monologi-ilta to 28.11., ma 2.12., ti 3.12. klo 19. Vaimofce su 8.12. klo 19. Kaikki minun veljeni, Ritva Sorvali (vierailu) ke 11.12. klo 19. JYT: William Shakespearen näytelmä Troilus ja Cressida to 28.11. (ensi-ilta), su 1.12., ma 2.12., ti 3.12., su 8.12., ma 9.12., ti 10.12. klo 19. Uput 5/7 e, varaukset: 040-5689526. Ad Astra -teatteri: Yy-kaa-koo... Leikitäänkö? Jool Koko perheen satunäytelmä. Esitykset ke 27.11. klo 18.30, ke 4.12. klo 18.30, la 7.12. klo 11.30 ja 13.30, ke 11.12. klo 18.30 Kaupunginkirjaston satuhuoneessa. Tiedustelut ja varaukset: Satu Turunen,puh.050-5361 701. Jyväskylän kaupunki järjestää itsenäisyyspäivän juhlan Kaupunginteatterissa 6.12. klo 13. Suomen nuorison YK-dclcgaatti Heini Utunen ja filosofian tohtori Margaret Tuomi paneelikeskustelussa aiheesta Yhdistyneet Kansakunnat ja Globalisaatio tiistaina 3.12. Tapahtuma järjestetään yliopiston päärakennuksen luokassa C4 klo 18 alkaen. Järjestäjänä Global Discourse ry. TERVETULOA MUKAAN! Älä osta mitään-päivä. Näyttely kaupunginkirjastolla 25.1 1-30.11. Kokoajana Yliopiston ympäristövaliokunta. NYT HYVÄ ELÄMÄ 1/2 HINTAAN. Kululuskriitlisiä näkökulmia. Viihteellinen keskustelutilaisuus 27 11 klo 18-21 Nikolainsalissa (Asemakatu 6). Juontajana Anna-Kaisa H e r m u n e n Teatteri Polcemi esittää näytelmän Kaikki rakastaa kettutyttöä. Järjestää Dodo Tavaravaihtari 29.11 klo 15-18 Siperiassa, Scpänkeskuksclla (Kyllikinkatu 1). Tuo jotain mukanasi ja vaihda jos löydät jotain mieluisaa! Reilun kaupan kahvitarjoilu. Järjestää Maan ystävät JYYn kulttuurivaliokunta järjestää Ilokivessä lauantaina 30.11.kirpputorin kello 10-15. Tule myymään. ostamaan tai vaihtamaan! Myyntipöytiä on jaossa 50 ja pöydän vuokra on yksi euro. Voit varata paikkasi soittamalla Sanni Koistiselle. 050 352 5435 tai Pietikäisen Sarille. 044 579 3535 (Huom: ci viestiä vastaajaan, kiitos.) Tee varaus keskiviikkoon 27.11. mennessä. Informaatioteknologian tiedekunnan naiset järjestävät myyjäiset 9.12.2002 klo 10.00 alkaen Agoran ala-aulassa Unicefin keräyksen MAAILMAN TYTÖT KOULUUN hyväksi. Myytävänä jouluisia tuotteita (komeja, leivonnaisia, käsitöitä jne). Keräyksen tuotto suunnataan Nepalilaisten tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen. Puhelaulua Ilokivessä TEKSTI: PAULA TAIPALE KALEVALAINEN kilpalaulantaperinne heraa henkiin Jyväskylässä, kun Ilokivessä järjestetään rapin suomenmestaruuskilpailujen karsinnat. Jyväskylä on viimeinen karsintapaikka ennen Helsingin finaalia joulukuun puolivälissä. Kilpailusarjoja on kaksi, suomi ja englanti. Pasi Palokka Kool Kat Recordsista valottaa illan kulkua: "Kaikki heittää kahden minuutin alkusetin, mistä valitaan battlc-parit." Battlessa eli kaksintaistelussa kilpailijat yrittävät räpätä toisensa suohon. Lopulla lavalla on enintään kaksi suomenkielistä ja kaksi englanninkielistä finaaliin päässyttä. Aiemmista karsinnoista jatkoon on selviytynyt seitsemän suomeksi ja neljä englanniksi puhelaulua esittävää kokelasta. ILOKIVESSÄ rytmiä antavat levynpyörittäjät JP, Mel-3, Apostoli ja Effen. Tuomaristossa istuvat Jus-T, Mikko Nikula, Mel-3 sekä Apostoli. Tuomariston puheenjohtajana j a illan juontajana häärii Kool S k l Mukaan voi ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen rapsm@koolkatrccords.fi.» Rapin SM-karsinnat Ilokivessä 3 . 1 1 . klo 21 -03 (K-l8). Liput 5 e. -jyy SOSIAALIVALIOKUNTA Sosiaalivaliokunnan kokous 11.12. klo 17 Ilokiven takaosassa. Ohjelmassa tulevan vuoden suunnittelua sekä valiokunnan puheenjohtajan ja tasa-arvotoiminnan vastuuhenkilön valinia.Hakemuksia sosiaalivaliokunnan puheenjohtajaksi sekä tasa-arvotoiminnan vastuuhenkilöksi voi toimittaa JYYn sosiaalisihteeri Tuomas Viskarille sähköpostitse (jyysoposihteeri@cc.jyu.fi) tai osoitteeseen Keskussairaalanne 2, 40600 JYVÄSKYLÄ. Lisätietoja sähköpostitse tai puhelimitse, puh. 260 3357. Mukaan perustelu siitä, miksi olisit hyvä juuri tähän hommaan. Molemmille valittaville henkilöille maksetaan 420 euron suuruinen vuosipalkkio. KVAT kokoustaa 3.12. klo 19 Ctalon kerhohuoneella. Esityslistalla mm. Runon ja viinin ilta. Tarjolla kahvia ja pullaa. Tervetuloa! KVATin pikkujoulu Rentukassa 4.12. klo 20 alkaen. Ohjelmassa KorteHorte-kuoron syksyn debyytti, joulupukki, yhteislaulua sekä runsaasti hvc-mustikkia ja tarjolla joulupuuroa. Kaikki kyläläiset tervetuloa! KULTTUURIVALIOKUNTA Kulttuurivaliokunta kokoustaa seuraavan kerran tiistaina 3.12. klo 16.00 ylioppilastalolla. Lisätietoja kulttuuri-listalta ja JYY:n nettisivuilta: http:// www.co.jyu.fi/-jyy news in english BIKES READY FOR WINTER It is time to prepare your bikes ready for Winter. Even though you trust your balance and there would bc sand on the streets, il is necessary to have some ptecauiions, like helmet, studded tyres and visibility. Although helmet is a total hair-do ruiner, one can noi underesiimate the protection value it offers for your head. Studded tyres, or at least, studded front tyre, gives you more control on icy surfaces. Improving your visibility, with light and luminous badges, makes sure that others can see you in the Winter darkness, and vice versa, you can spot slowly moving pedestrians even before bumping to them, and thus causing serious harm and injury. To fight against the cold Winter that might freeze your bike's lock, it is good to have, e.g. a lighter at hand. Also remember to oil the chain and wires of your bike regularly. VEGETARIAN GRILL FOOD Many of us might have the vision that grill food is greasy and there is aimosi no selection of vegeiarian food available. Ali these presumptions prove to be wrong. The grills around Jyväskylä assert thai they have quite range of vegetarian food, besides the usual plate of salad and french fries without the sausage, if people just dare and arc willing to ask. For instance, many grills offcr vegetarian steaks ihat one can order with salad, french fries, rice, smashed poiatoes and so on. The price of vegeiarian food is quite the same as non-vegetarian and ihe grill siaffs are ready to build orders according to the wishes of customers. Neveriheless, vegetarian food is not qutic popular among the averagc clientele of grills, the most demanded item from the menus seems to bc fries with sausage. YO! ILOKIVI RAPS! llokivi will be hosting trials for the Finnish Rap Championships ihat vvill bc in Helsinki in mid December. The trials have two series, one for Master of Ceremonics rapping in Finnish, ihe other for ones rapping in English. At first, ali ihe wannabe MCs will give a two minute set and according the results die compeiitors vvill form so called batlle pairs. In the battle pair format the Mic Checkas will ny lo wreck the other MCs. Interested? Contact rapsm@koolkatrecords.fi. Finnish Rap Championship Trials in llokivi, November 30 Irom 9pm-3am. Tickets 5e. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN AND MIKA PUUKKO
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2002 H Pipo ehkäisee lämmön karkaamista uinnin aikana. rvanooaa JGGKKUI TAKAPIHANTUSKA Harmaankalseana syysaamuna mikään ei houkuttele nousemaan sängystä, saati lähtemään ulos tihkusateen pilkattavaksi. Aamuinen luento ja liian virkaintoinen omatunto eivät kuitenkaan anna armoa. Vilkaisen suljettujen verhojen raosta asuttamani kerrostalon takapihan ankeutta. Pihalla on kaksi ambulanssia. Toisen peräovet ovat auki, samoin kuin viereisen rapun ulko-ovi. Häpeän tirkistelyäni, suljen verhon ja tallustan keittiöön kahvia keittämään. Kolmen minuutin päästä olen taas ikkunassa, kahvikuppi kädessäni. Ambulanssin ovet läimäistään kiinni. Ambulanssit ensihoitoja kuljetusyksikkö -jättävät järkyttyneen näköisen vanhan naisen kylpytakissaan porraskäytävän ovensuuhun. Etupihan puolelle päästyään ambulanssi käynnistää hälytyssireenin kiireen merkiksi. Tunnen myötätuntoa ja epämääräistä ahdistusta. Takapihan tiirailun jälkeen siirryn toisenlaisten ikkunoiden television ja sanomalehden ääreen. Pikainen katsaus teksti-TV:n ja lehden otsikoihin kertoo maailman olevan jotakuinkin entisellään: tappava pommi-isku Israelissa, venäläiset vakoilleet Ericssonia, talouden näkymät heikentyneet... voi voi. Mitenköhän yöllä pelatut NHLmatsit ovat menneet? Ainakin tiedotusvälineiden lietsoma maailmantuska hävisi tällä kertaa reaalimaailman aiheuttamalle takapihantuskalle sata-nolla. Tapaus herätti pohtimaan median konstruoiman ja omakohtaisiin havaintoihin perustuvan kokemuksen eroja. Palestiinalaisen äärijärjestön uhriksi joutuneet israelilaiset ja sairaskohtauksen uhriksi joutunut naapurin iäkäs pariskunta ovat ihmisinä minulle aivan yhtä vieraita. Kuitenkin edellä mainittujen sinänsä epäoikeudenmukainen kohtalo herättää huomattavasti vähemmän tunteita kuin jälkimmäinen tapaus. Mikä minä olen laittamaan ihmiskohtaloita tärkeysjärjestykseen? Ehkä kyse ci lopulta olekaan itse kohtaloista, vaan tavasta jolla ne tulivat tietooni. Hyvin tehty uutinen pysähdyttää, koskettaa ja panee ajattelemaan. Se ei kuitenkaan voi korvata omakohtaista kokemusta, omia silmiä ja korvia. Jos näin kävisi, jossain olisi kai jotain vikaa. Illalla katselen tv-uutisia: YK hyväksyi Irak-päätöslauselman. Mitäköhän naapurirappuun kuuluu? JUKKA VAHTI ista hulluutta vaihtopenkki P A L S T A L L A ESITELLÄÄN VAIHTOEHTOISIA URHEILUJA LIIKKUMISMUOTOJA. TEKSTI: HETA LIEVONEN, KUVAT: TUUKKA RONKKO MARRASKUISENA aamupäivänä Tuomiojärven jäällä sivakoi hiihtäjiä. Siinä missä hiihto on talviurheilua, on uintia totuttu pitämään kesäurheiluna. Kaikki eivät kuitenkaan näe asiaa näin mustavalkoisesti: leirintäalueen rannan avannossa lipuu hyistä vettä uhmaavia uimareita. Jyväskylän Seudun Avantouimarit ry:n puheenjohtaja Reino Rantasen mukaan harrastajia löytyy kaikista ikäryhmistä: "Meillä käy niin kouluikäisiä kuin yli kahdeksankymppisiäkin. Suurin ikäryhmä ovat kuitenkin noin viisikymppiset." Rantanen kertoo avantouinnin sopivan lähes kaikille, tosin ainakin sydänja verisuonivaivoista kärsiviä hän kehottaa ensin kysymään lääkärin mielipidettä. Terveelle ihmiselle avannossa käymisen ei pitäisi aiheuttaa mitään haittaa. MAALLIKOSTA avantouinti voi näyttää mielipuolten touhulta. Harrastuksella on kuitenkin hämmästyttävä kyky voittaa epäilijät puolelleen. "Olin aina sanonut, että kyllä on hulluja ihmisiä. Kun kokeilin itse, se olikin aivan ihanaa. Jälkitunne oli todella miellyttävä", avantouintia neljä vuotta harrastanut Mirjam Sormunen kenoo. Reino Rantasella on samantapaisia kokemuksia: "Hulluinahan ihmiset avantouimareita yleensä pitävät. Vaan kun he tulevat itse kokeilemaan, niin kylläpä tunnustavat, että on mahtava harrastus." Näennäisestä hulluudestaan huolimatta tämä harrastus on myös tutkitusti harvinaisen järkevä. Terveydellistä hyötyä ovat saaneet niin astmasta, stressistä kuin erilaisista kivuistakin kärsivät. Dosentti Pirkko Huttunen on ainoita Suomessa avantouintia tutkineita. Näyttöä teveysvaikutuksista on kuitenkin saatu runsaasti esimerkiksi Venäjällä. Jyväskylän seuran puuhamiehet väläyttelevätkin yliopiston suuntaan ajatusta uusista tutkimuksista. REINO RANTASEN OMAT kokemukset ovat oiva esimerkki avantouinnin terveysvaikutuksista. Syksyisin ja kesäisin häiriöillä voi käydä koeuinnilla ilmaiseksi. Jäsenmaksun maksanut saa kulunvalvontakortin, jolla pääsee pukutiloihin. Avantouintia on mahdollista harrastaa myös seuratoiminnan ulkopuolella, itsenäisesti tai lomakeskusten ylläpitämissä avannoissa. Paras aloitusajankohta on Reino Rantasen mukaan talvella, kun järvessä on jo avanto. Syksyn kylmä tuuli koettelee aloitteLAITURILTA HYPPÄÄMINEN KIELLETTY ritsevät lonkkavaivat pysyvät poissa koko avantouintikauden. Tosin täysin tervekin ihminen hyötyy avantouinnista: "Mielialaan se vaikuttaa, enkä flunssaa sairasta lainkaan", kehaisee Mirjam Sormunen. Jyväskylän Seudun Avantouimareilla on useita uintikohteita: Tuomiojärvellä, Vaajakoskella, Köhniöllä, Palokassa ja pian myös Tikkakoskella, jonne avataan uimapaikka vuoden 2003 alussa. Seura ylläpitää avantoja ja niiden läheisyydessä olevia pukutiloja. Avanto pidetään auki johtamalla siihen virtaavaa vettä pumpun avulla. Huoltotyöt hoidetaan talkoovoimin. Jäsenmaksu uudelta jäseneltä on 44 euroa, mutta seuran avanlijaa pahemmin kuin talven hyinen vesi. Erityisempiä varusteita ei tarvita, joskin uimapuvusta voi julkisella paikalla olla iloa. Tärkein varuste uudelle uimarille onkin rohkeus. "Kyllähän se kylmä kylpy on alkajalle. Pitää vaan mennä. Sinne ei taatusti kuole." Rantanen neuvoo aloittelijaa pysymään avannossa joka kena vähän pidempään. Jos avannossa pysyy reilun kymmenen sekuntia, saa Rantasen mukaan hyvän olon useaksi tunniksi. "Kun siihen tottuu, sitä kaipaa. Jää koukkuun niin kuin tupakoitsija."» Avantouinti on terveydellisesti hyödyllistä stressistä, astmasta ja erilaisista kivuista kärsiville.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2002 KUUTOSSIVUNKUVA Anna Karenina edari ja hallitus Nykyinen edustajisto kokoontui toiseksi viimeistä kertaa 21. marraskuuta (9/2002). Uusi edari aloittaa joulukuun alussa. Edustajisto päätti edellisessä kokouksessa (8/2002) perustaa JYY-palvelut Oy:n. Nyt oli vuorossa perustamiskirjan hyväksyminen ja allekirjoittaminen sekä yhtiön hallituksen valitseminen. Asianajaja Martti Jantunen esitteli edustajistolle päätettävät asiat, ja yksimielisesti jokainen kohta meni läpi. Yhtiön hallitukseen valittiin kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen, Raimo Hietanen henkilökunnan edustajana sekä JYYn jäsenet Marika Lindholm, Teemu Jaatinen ja Jaakko Pirttikoski (varajäsen). Suurin käsiteltävä asia oli vuoden 2003 budjetti. Muutoksia aiempiin talousarvioihin nähden olivat muun muassa tiedotussihteerin viran kokopäiväistäminen ja tasa-arvotoiminnan siirtäminen sosiaalitoiminnan osaksi. Jylkkäri ilmestyy mainostuottojen vähenemisen takia ensi vuonna 15 kertaa. Edustajisto hyväksyi talousarvion pykälä pykälältä, eikä puheenvuoroja käytetty muutamaa tarkentavaa kysymystä enempää. Talousarvion ohessa käsiteltiin Matti Matinlaurin aloite lapsiparkista. Tämän todettiin kuitenkin olevan JYYUe liian kallis hanke, joten ehdotus jätettiin hautumaan. Edustajisto päätti myös JYYn jäsenmaksun suuruuden. Hallituksen esityksessä pysyttiin, ja näin ollen vuoden 2003 maksu on 87,30 euroa. Maksua pyöristettiin entisestä 87,29 eurosta, koska tasasumman 87,30 maksaneet eivät syksyllä automaattisesti kirjautuneet jäsenrekisteriin.Summasta on makseltava syksyllä 43 ja keväällä 44,30 euroa. Anne Kettusen ja Marianne Saariston todettiin päässeen Opiskelijoiden Liikuntaliiton hallitukseen. Hanna Vainionpäälle myönnettiin ero yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosneuvostosta. Tilalle nimitettiin Antti Marjakangas. JYY nimesi kaudelle 2003-2004 henkilöstön kehittämistoimikuntaan varsinaiseksi jäseneksi pääsihteerin ja varajäseneksi hallituksen puheenjohtajan. Vuoden 2002 loppuun ylioppilaskuntaa edustavat Tiina Oksanen ja Leena Isoaho. PETRUS KOSKIMIES PROFESSORI LINTUSESTA NEUÄS KIRJASIEPPO Jyväskylän yliopiston kirjasto palkitsi järjestyksessä neljännen kirjasiepon 90-vuotisjuhlissaan 22.11. Kunniamaininta myönnetään merkittävälle kirjaston käyttäjälle ja ystävälle. Valinta osui tänä vuonna liikuntapsykologian professori Taru Lintuseen. Ylikirjastonhoitaja Pirjo Vatasen mukaan Lintunen on aktiivinen kirjastopalvelujen käyttäjä, kirjaston ystävä ja puolestapuhuja, joka ymmärtää kirjaston merkityksen tiedeyhteisössä ja kannustaa oppilaitaan kirjastopalvelujen käyttäjäksi. Aiemmin Kirjasiepoiksi on valittu Mauno Jokipii (1991), Jorma Kuusinen (1994) ja Tapani Kaakkuriniemi (1997). PARAS YMPARISTOGRADU PALKITAAN Keski-Suomen ympäristökeskus myöntää 1 682 euron rahapalkinnon vuoden 2002 parhaasta ympäristöaiheisesta pro gradu -työstä. Kukin Jyväskylän yliopiston laitos voi esittää kilpailuun 31.1.2003 mennessä enintään viittä tänä vuonna valmistunutta ympäristöaiheista opinnäytetyötä. Kilpailun tarkempia sääntöjä voit kysellä laitoksesi henkilökunnalta tai Keski-Suomcn ympäristökeskuksesta tutkimuspäällikkö Kari Lehtiseltä (kari.lehtinen@ymparisto.fi, puh. 697 254). Pelottaako pimeä? TEKSTI: ELINA KEMPPAINEN, KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ PIMEÄT ILLAT haukkaavat yhä suuremman osan päivistä. Pimeässä liikkumista on tähän aikaan vuodesta lähes mahdotonta välttää, vaikka se saattaa aiheuttaa meissä oikeutettua pelkoa. On helppo joutua rikoksen uhriksi. Miten pimeällä liikkumisen turvallisuutta voisi sitten lisätä? Löytyykö apu tilanteen väittelemisestä, suojausvälineistä vai kenties itsepuolustuskurssilta? Lähipoliisi Erkki Savolainen ja Jyväskylän Jigotai Ry:n puheenjohtaja Petri Helander kertoivat neuvoja pimeässä liikkumaan joutuville. MITÄ TEHDÄ, JOS uhkaavalta vaikuttava henkilö tai joukko lähtee seuraamaan yksin liikkuvaa? Poliisi antaa ohjeeksi hankkiutua toisten ihmisten tuntumaan. Jos tilanne kehittyy uhkaavaksi, voi soittaa vaikka hätänumeroon. Jos seuraaja jatkaa lukitulle kotiovelle saakka, tilanne on hankalampi. Avun huutaminen ja voimakas äänenkäyttö ovat keinoja selviytyä ongelmasta. Jos joku lyöttäytyy seuraan, häneen kannattaa suhtautua ystävällisesti ja suunnata alueelle, jossa liikkuu muita. Jos sattuu näkemään pahoinpitelyn, on havainnointi tehtävä selväksi hyökkääjälle. Jos tuntee omien voimiensa riittävän, voi mennä apuun. Jos on vaara, että itselle käy mylläkässä huonosti, on parempi pysyä sivummalla ja hälyttää apua. Tunl o m e r k k i e n muistaminen on tärkeää tapausta selviteltäessä. MONET hakevat rohkeutta itsepuolustuskursseilta. Jyväskylän Jigotai Ry: n kursseilla opetellaan tuntemaan omat kyvyt, rajat ja mahdollisuudet toimia väkivaltatilanteessa. Tavoitteena on lisäksi tiedostaa ja ymmärtää ihmisen luonnollisia reaktioita, kuten pelkoa ja paniikkia. Käytännön harjoituksiin kuuluu mm. irrottautuminen hyökkääjän otteesta. Helanderin mukaan on oleellista ymmärtää, että parin tunnin harjoittelulla voi oppia vain periaatteita. Helanderin mukaan on tärkeää olla aina tietoinen ympäristöstään. Näin pystytään jo varsin hyvin estämään yllätyshyökkäykset. Entäpä suojausvälineet, kuten pippurisuihke? Helander ei suosittele niitä, koska niiden käyttö voi olla hankalaa, vaikeaa ja epävarmaa. Hän muistuttaa, että oikeasti tehokkaat välineet ovat ammattilaisille tarkoitettuja ja luvanvaraisia. Lisäksi osaamattoman käsissä ne aiheuttavat vain entistä suurempaa aggressiota hyökkääjässä. LÄHIPOLIISI liikkuu samoilla linjoilla suojausvälineiden suhteen: Jos on mukana väline, jolla voi vahingoittaa toista, pitää miettiä, pystyykö käyttämään sitä ja pysyykö väline hallussa. Vaarana on joutua itse välineen käytön kohteeksi. Poliisi suosittelee vaikkapa pilliä turvallisena apuvälineenä. Lähipoliisin mukaan Jyväskylä on kuitenkin turvallinen kaupunki. Suurin osa välikohtauksista sattuu toisensa e n t u u d e s t a a n tuntevien välillä. I Iän suosittelee liikkumaan reippaalla mielellä ja mahdollisimman vähän pöllyssä. Uhkaavissa tilanteissa on viisainta ottaa jalat all'-«
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2002 H ALA OSTA MITAAN! Alä osta mitään -päivän (29.11.) liimoilta järjestetään Jyväskylässä näyttely, keskustelutilaisuus ja vaihtotori. JYYn ympäristövaliokunnan kokoama näyttely on esillä kaupunginkirjastolla 25.11-30.11. NYT HYVÄ ELÄMÄ 1/2 HINTAAN -keskustelutilaisuus nostaa pöydälle kulutuskriittisiä näkökulmia. Tämä Annakaisa Hermusen juontama ja Dodo ry:n koollekutsuina tilaisuus järjestetään 27.11 klo 18-21 Nikolainsalissa (Asemakatu 6). Jyväskylän Maan ystävien tempaisemalla Tavaravaihtarilla on mahdollista vaihtaa itselle tarpeettomia tavaroita mieluisampiin. Tapahtuma sijoittuu Siperiaan. Sepänkeskukseen (Kyllikinkatu 1) 29.11 klo 15-18. Tarjolla Reilun kaupan kahvia. kolumni EUROUNELMA JA 40 ULOS Loisteputket luovat epätodellista tunnelmaa. On hiljaista, monotoninen ääni toistaa jotain käsittämätöntä, hypnoottista liturgiaa. Aika on pysähtynyt. Välillä puolityhjistä pöydistä huudetaan jotain. Kynien säännöllisen naputuksen katkaisee heleä kilahielu. Seinät ovat täynnä salakieltä: eurounelma, superjuttu, noppa 61, pistotaulu... Ensivaikutelma bingoluolasta on tyrmäävä. Seinällä olevan kyltin mukaan sisään saa ottaa korkeintaan 152 ihmistä, mutta sateisena maanantai-iltana tungos ei ole valtaisa. Tupakkapuolella on muutamia perheitä, tupakoimattomalla puolella kolme neljäsosaa pöydistä on kansoitettu eläkeläisillä. Bingoaminenhan on mummojen laji, jossa jännittävintä on, kuka nukahtaa ja tippuu ensimmäisenä penkiltä, sanotaan. Viereisen pöydän vanhukset näyttävätkin käsittämättömän viileiltä ja eleettömiltä. Bingoemäntä tulee opastamaan kahdeksanpäistä joumalisufuksijoukkoa ja myymään ruudukoita. Saamme kynät ilmaiseksi, kahvikaan ei maksa mitään. Illan ohjelmassa on muun muassa 40 ulos ja onnenpeli. Peli alkaa. Ruksailemme numeroita ruudukoista keskittyneesti, tunnelma on hengästynyt. Nyt kerätään vain vaakarivejä. Keskityn kuumeisesti, kädet hikoavat, ei ole aikaa vilkuilla sivuille. Elämäni ensimmäinen virallinen bingokierros menee nopeasti. Toisella kierroksella tulee voitto meidänkin pöytäämme. Pelaajat vaihtuvat tasaisesti, illan pimentyessä bingoluola herää elämään. Heta hakee kahvia. Tuomas painaa nappia liian myöhään eikä saa voittoa. Sitten hän unohtaa kokonaan painamisen, mutta emännät auttavat. Yläasteen ruotsiniunneilla huudettiin kun rivi täsmäsi, täällä vaan painetaan nappia. Bingoemäntien lausumat kuulostavat jo järkeenkäyviltä. Homma vaikeutuu, kun siirrymme tarkkailemaan kolmea ruudukkoa yhtä aikaa. Onneksi numeroi näkyvät televisiossa ja pöydässä jokaisen pelaajan kohdalla. Keskittyminen on ankaraa, sillä peli on menetetty, jos yksikin numero jää kuulematta. Bingo ei todellakaan ole mikään rento seurustelupaikka, vaan addiktoiva paheiden pesä: rahapelit, viettelevät bingoemännät, tupakka ja kahvi. Nyt ymmärrän miksi bingoluolien ikkunat on liukkaan verhottu ulkopuolisten kalseilla. Tupakansavussa kahvihuuruissa huomaan äkkiä tuhlanneeni kymmeneuroisen tuosta vaan, vajaassa lunnissa. Aika pysähtyy, kun kierros alkaa. On vain ruudukko, kynä ja käsi, sekä bingoemännän käheänmakea ääni. Mikko jää yhtä numeroa vaille jättipotista. Kahvikin on loppu. PAULA TAIPALE •••*'ffi3&?$'-i-'Ä •&':':•••• Fillarit talvikuosiin TEKSTI: IIRA HARTIKAINEN, KUVAT: TUUKKA RÖNKKÖ NYT ON J O KORKEA aika viimeistenkin meistä ryhtyä virittelemään menopeliään talvikuntoon. Bussilippujen himoja kauhistelevalle laitakaupunkilaisopiskelijalle ympärivuotinen pyöräily tulee helposti tutuksi. Vaikka oma tasapaino tuntuisi järkkymättömältä ja kaupungin katuhiekoittajat hoitaisivat hommansa suvereenisti, kannattaa omaa ja hieman muidenkin turvallisuutta silmälläpitäen suorittaa muutama talvitoimenpide. Tärkein varuste on luonnollisesti pyöräilykypärä. Sen käyttöä ei suositella aliarvioitavaksi sen paremmin kesällä kuin talvellakaan. Myönnetään, että harvan päässä se toimii tyylillisenä tehokeinona muotivirtausten aallokossa. Harvoin sen alta enää edes löytyy samaa kampausta, joka sinne hetkeä aiemmin on sullottu. Valitettavasti aivotärähdyksen kuitenkin kumauttaa itselleen helpoiten unohtamalla kypärän naulakkoon. Erotu siis joukosta eduksesi ja kanna kypärääsi ylpeydellä! LIUKKAALLA KELILLÄ nastarenkaat ovat suosiossa. Menoa hillitsemään löytyy montaa eri nastatiheyitä tavallisiin ja maastopyöriin. Jo pelkän eturenkaan vaihtamalla voi välttää pahimmat luisumiset. Halvimmillaan nastat saa alleen vajaalla kolmellakymmenellä eurolla rengasta kohti. Kun kerran salsaa, niin samoilla renkaillahan kiilaakin sitten monta talvea. Kuinkakohan moni autoilija muuten edes harkitsee, vaihtaisiko tänä vuonna talvirenkaat vai ei? Ehdotiomaan perusvarusteluun kuuluu myös kunnollinen valaisin. Jyväspyörästä kerrotaan, että lamppuja löytyy niin halogeenin, ladattavan, patterikäyttöisen kuin dynamon ystäville. Huokein irtoaa kymmenellä eurolla. Oman näkyvyyden maksimoimiseksi pinnoihin ja vaatteisiin kannattaa kiinniiellä ylimääräisiä heijastimia. Mikään varuste ei luonnollisesti kokonaan estä onnettomuuksia. Kuitenkin ne edesauttavat sitä, eitci telo itseään vakavasti, vaikka silloin tällöin kinoksen kauna matkaa laiitaisikin. ENTÄS SITTEN SITÄ talviaamun riemua, kun pyörä ei yöpakkasten jäljiltä enää inoa telineestä? Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä suositellaan lukon säännöllistä voitelemista lukkosulalla. Jos taskun pohjalla jostakin syystä lepää sytkäri, voi silläkin hätätilanteessa lämmitellä protestoivaa lukkoa. Myös jarruja vaihdevaijereita kannattaa rasvata huolellisesti, sillä niillä on tapana kohmettua ikävin seurauksin. Talvipyöräily voi kaikesta huolimatta olla ihan mukavaa. Ei tehdä mekään siitä sen vakavampaa!» Fillari vai tuleva kaatopaikkaromu? Kuten autokin, polkupyörä vaatii huoltoa myös talvella. Unkarilainen vaihto-opiskelija György Fodor joutui ennen yliopistolle lähtöä sulattelemaan menopelinsä jäätynyttä lukkoa
• • » • Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2002 1 T N UT SOLU KÄMPPÄKIN voi muuntua kodiksi TEKSTI JA KUVAT: MAIJA KAUPPILA MITÄ TEKEE OPISKELIJA, jonka ympärillä on neljä kliinisen valkoista seinää? Huoneen seiniin ei saa hakata nauloja eikä niitä sovi maalata feng shuin suosittamilla väreillä. Toisaalta opintotuella on taipumus kulua muuhun kuin sisusieluun. Ankeat ovat niin KOAS:n kuin Kortepohjankin soluhuoneistoissa asuvien lähtökohdat, mutta luovuus auttaa luomaan kodin. "Mä en kyllä ole mikään sisustaja", Hanna kommentoi toimittajalle jo haastattelupyyntöä esitettäessä. Kortepohjan soluhuone kertoo kuitenkin toista: tekstiilien lilansävyt sointuvat toisiinsa moitteetta. Jopa yöpöydän lamppu on samaa väriä kuin maton vaaleanpunaiset raidat. Hanna viihtyy lämpimän lilassa huoneessaan, muttei ota kunniaa värimaailmasta itselleen. "Äidilläni on hyvä vänsilmä. Hän on ommellut tänne kaikki tekstiilit tuon vanhan keittiönmaion perusteella." SYYSKUUSSA Kortepohjaan muuttanut Hanna on selvinnyt sisustuksesta ilman merkittäviä rahallisia satsauksia. Huonekaluja hän ei ole joutunut ostamaan, koska suurin osa .*< ka I u s leista ,£;•oli asunnossa edellisen asukkaan jäljiltä. Kirjahylly puuttuu, mutta sen Hanna aikoo hankkia kirpputorilta. Eniten kodin tuntua Hannalle luovat tärkeät esineet. Seinää halkova ilmoitustaulu onkin ahkerassa käytössä. Esitysten mainosjulisteet ja kuivatut ruusut ovat muistoja näytelmistä, joissa Hanna on ollut mukana. Carl Barksin ankkamaalaukset taas kertovat pitkäaikaisesta innostuksesta laatusarjakuvaan. "Kun tulin tänne ensimmäistä kertaa ja näin tuohon jätetyn taulukoukun, tiesin, että siinä on paikka Marilynille", Hanna sanoo osoittaen oven vieressä olevaa suurta kehystettyä julistetta. Haikea mustavalkoinen Marilyn on Hannalle ilmeisen tärkeä Hän pelkäsi, ettei saisi taulua seinälle, No//e on Miinan kodin emotionaalinen sisustuselementti. koska Kortepohjan seiniä ei ole l u p a reiitellä. Säännöistä on kuitenkin vieläkin haittaa. Huoneen suurin seinä on nimittäin valkoinen ilman pienintäkään jälkeä, eikä Hanna tahdo rikkoa asumisoppaan ohjeita. Hannan vierellä sängyllä istuu yli 15vuotias pehmolelu, Keltainen nalle. "Se on aina ollut hyvin rakas, vaikka joutuikin murrosiässä kaappiin, pois sängyn päältä. Kotona käydessäni löysin sen ja toin kassiin sullottuna tänne", Hanna kertoo ja suonallen mekon helmaa. MIINAN kon on elokuun alusta asti ollut Kuokkalassa, KOAS:n uutuuttaan hohtavassa solukaksiossa. Huone on yhtä tyylikäs ja harmoninen kuin sisustuslehtien mallikodit. Vaikutelman hintana ovat olleet toissakesäiset palkkarahat. "Tulevaisuutta ajatellen päätin vuosi sitten ostaa kunnon huonekalut. Lundiat ovat siinäkin mielessä hyvä sijoitus, että voin jälkikäteen hankkia lisäosia esimerkiksi tuohon kirjahyllyyn.." Ostopäätöstä helpotti se, että vanhoille huonekaluille oli tiedossa käyttäjä, pikkusisko. Jalopuusävyisten pintojen lisäksi huonetta hallitsee viininpunainen. Sisustusväri on määräytynyt Tukholmasta ostettujen, hieman läpikuultavien, intialaistyylisten verhojen perusteella. Punainen toistuu niin Marimekon Unikko-petivaatteissa kuin sydämenmuotoisissa kirjatuissakin. Miina tunnustaa ostelevansa usein pikkutavaraa huoneensa sisustusta täydentämään. Tärkeimpiä ovat kuitenkin esineet, joihin liittyy muistoja. "Esimerkiksi tuo hyllyn päällä istuva nalle on seurannut mukana koMuovigerbera on opiskelijaboksin unelmakasvi: se selviää viikonlopun yli ilman vettä. MIINA VAIHTAISI mielellään vitivalkoisten seinien väriä, mutta ymmärtää hyvin, miksi KOAS:n säännöt kieltävät pintojen käsittelyn. Huoneen taululistaa, seinään ruuvattua valkoista lautaa, hän on päätynyt käyttämään luovasti. "En saanut peiliä oikealle korkeudelle, joten viritin sen rautalangan varassa listasta roikkumaan. Ratkaisu ei ole paras mahdollinen, mutta kämppis sanoi sitä kyllä taiteelliseksi." Toimittaja on jälkimmäisen kanssa samaa mieltä: hieman mutkainen metallilanka voisi olla tarkkaan h a r k i t t u y k s i t y i s kohta. Vars i n k i n , kun metalI i p i n t a a l ö y t y y myös lampusta ja c d t e l i neestä.» Kortepohjan keittokomeron ystävälliset kasvot ristaa Keltaisen dista toiseen." Solukaksionkin keittiön sisustukseen voi halutessaan panostaa. SEKSIN OSTAMINEN JA PARITUKSEN PORSAANREIAT TASAN YHDEKSÄN VUOTTA sitten kirjoitin Jylkkäriin kolumnin otsikolla Parituksen porsaanreiät. Silloin uudistettiin maailman vanhimpaan ammatuin liittyviä lakeja ja vaadittiin seksibaarien kieltämistä. El OLE KAUAN myöskään siitä, kun seksipalvelujen myyminen tuli sallituksi. Sitä ennen prostituoitujen kimpussa häärivät paitsi kiimaiset äijät ja parittajat myös ns. pillupoliisi. Yksi sortava elementti poistui prostituoitujen elämästä. Minusta se oli pieni, mutta tärkeä edistysaskel tässä julmassa maailmassa. NYT VAADITAAN seksipalvelujen ostamisen kieltämistä. Peräti 137 kansanedustajaa on ilmoittanut kannattavansa seksin ostamisen kriminalisointia, joka toteutettiin Ruotsissa muutama vuosi sitten. Olen nähnyt pari dokumenttia Ruotsin tilanteesta. Prostituutio ei ole hävinnyt, eivät asiakkaat, eivätkä parittajat. Seksin julkinen kauppa on tosin kadonnut: poissa silmistä, poissa mielestä. Sellaista asennetta on joskus sanottu kaksinaismoraaliksi. MIEHET USEIN vähättelevät prostituution naisia alistavia piirteitä. Jokainen voi testata suvaitsevuutensa rajat seuraavalla kysymyksellä: Olisitko valmis hyväksymään, että äitisi, tyttöystäväsi, sisaresi tai tyttäresi myisi seksiä miehille? SEKSIN OSTOKIELLON tarkoituksena on poistaa alan markkinoilta ns. tavalliset miehet, joita pyörii lähinnä Venäjältä tuotujen prostituoitujen kimpussa. Tarkoitus on antaa "vahva viesti", että seksin ostoa ei hyväksytä. Tätä on kokeiltu muissa asioissa: esimerkiksi alkoholin kieltolailla annettiin vahva viesti, ja se levitti viinankäytön laajoihin kansalaispiireihin. Toivon totisesti, ettei näin käy seksipalvelujen kanssa. PAHEKSUN JYRKÄSTI, että seksistä tehdään kauppatavaraa. Erityisen paheksuttavana pidän sitä, että parittajat nypläävät seksillä tienatut rahat omiin taskuihinsa. Pidän ongelmana myös alan yksityisyritteliäisyyttä, koska se välineellistää intiimejä asioita; en kuitenkaan pidä sitä niin hirveänä asiana, että siihen pitäisi lakien tasolla puuttua. TISSIKAPAKAT KATOSIVAT lähes tyystin ja ilman kieltoja, pelkkä paheksunta riitti. Parituksen porsaanreiät jäävät edelleen huomiotta, jos vain seksin ostaminen kielletään. Ihmiskaupasta saa edelleen paljon lievempiä tuomioita kuin huumekaupasta. Minusta ne pitäisi vetää samalle viivalle ja etsiä uusia keinoja puuttua nimenomaan paritukseen: se luottaa seksikaupan suurimmat ongelmat. KIELTOLAILLA El puututa kaikkein keskeisimpään ongelmaan: miten saadaan aikaiseksi sellaista maailmaa, jossa kenenkään ei tarvitse myydä eikä ostaa toisen ihmisen läheisyyttä. Pelkään pahoin, että ostokiellolla vain roiskautetaan tähän maailmaan pussillinen uusien ongelmien siemeniä. Ostokiellon jälkeen on nimittäin helppo taas palata myyntikieltoon. JOUNI VAUHKONEN
TT ¥ Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2002 | Pikajunassa on tunnelmaa PIKAJUNA 8 2 7 Turusta Pieksämäelle on täynnä ihmisiä ja tarinoita. Junassa matkustaa sunnuntai-illan hämärissä kaiken kaikkiaan noin 800 ihmistä. Junasta löytää yllättävän määrän erilaisia ilmiöitä. Varsinkin laivajunat ovat vilkkaita. Parissa vaunussa on täysin hiljaisia. Jossain vaunussa tunnelma on suorastaan hilpeä. Pari miestä innostuu jopa leikkimieliseen painiin. Junassa on kuitenkin hyvä ja mukava matkustaa. Tätä mieltä ovat kaikki haastattelemani matkustajat. Yleisesti haastatellut kiittelevät junan nopeutta ja matkustamisen helppoutta. Myös hinta on yksi kriteeri junalla matkustamiseen. YLEENSÄ MATKUSTAJAT osaavat myös käyttäytyä junassa. Tätä mieltä ovat junan konduktöörit Ilkka Villanen ja Hannu Kuntala. Villasen mukaan suurimmalla osalla matkustajista, noin 80 prosentilla, on matkaliput ja käyttäytyminen kohdallaan. Aina on tietenkin poikkeuksia. Suurimmat häiriöt ovat laivajunissa, joita satunnaisesti häiriköivät humalaiset. Häiriöiltä ei vältytä täysin myöskään tässä junassa. Vuoro tuntuu olevan melko tavanomainen laivajuna: vähän kaljaa jonkin vaunun TEKSTI JA KUVAT: MINNA PASSI lattialla, pari humalaista häirikköä ja yksi lippunsa hukannut matkustaja. Tampereen jälkeen matkanteko on tosin jo huomattavasti rauhallisempaa, kun suurin osa laivamatkailijoista on jäänyt kyydistä. Kuntala huomauttaa myös, että puhumalla selviää melkein aina. Se, miten ihmisiä kohdellaan, vaikuttaa paljon siihen, tuleeko ongelmia. Jos puhumalla asiat eivät selviä, täytyy turvautua virkavallan apuun ja soittaa poliisit seuraavalle asemalle. Villanen lisää, ettei viiden vuoden urallaan ole kertaakaan joutunut soittamaan poliiseja hätiin. K O N D U K T Ö Ö R I N A M M A T T I ei ole kuitenkaan pelkkää häiriköiden rauhoittelua. Mukaan mahtuu myös paljon hauskoja tapahtumia ja tietenkin julkkiksia. Kuntala kertoo, että esimerkiksi M.A. Numminen kysyy usein hiljaista osastoa äänenavausta varten. Villanen oli puolestaan juuri nähnyt Trio Niskalaukauksen Timo Rautiaisen junassa. "Välillä kuulee jotain juorujakin vähän etuajassa", paljastaa Kuntala.» Tanja Minna Nipsu-koira ja Emmi Reima Nipsu on rauhallinen matkakumppani 1. Mistä mihin olet matkalla? 2. Kuinka usein matkustat junalla? 3. Miksi valitsit kulkuvälineeksi juuri junan? 4. Suositko Pendolinoja, Intercity-junia vai pikajunia? 5. Oletko ikinä matkustanut ykkösluokassa? 6. Mikä on hauskoin tai kummallisin tapaus, mitä olet junassa kokenut tai todistanut? inna, 20v, opiskelija, OKL: 1. Loimaalta Jyväskylään. 2. Matkustan harvoin junalla. 3. Juna on nopeampi kuin bussi, enkä saanut kyytiä kaveriltakaan. 4. Ei junan tyypillä ole väliä. 5. En. 6. Kerran juna hajosi. Jouduin odottamaan kaksi tuntia Toijalan asemalla taksikyytiä kotiin. Samana päivänä yksi bussikin hajosi, jonka kyydissä olin. Mulla on aina "hyvä" tuuri. Tanja, 28v, keittiötyöntekijä: 1. Turusia Tampereelle. 2. Noin kymmenen kertaa vuodessa riippuen siitä, missä olen töissä. 3. Tilaa hikkua enemmän kuin bussissa ja halvempaakin se on 4. Intercityssä on allergiahyui. Se oli tosi positiivinen löytö. 5. Joskus olen salaa matkustanut. 6. Kun tulin Joensuusta yöjunalla Ilosaarirockin jälkeen kotiin, festarit jatkuivat junassa. Reima, 55v, asetelaitemies: 1. Salosta Pieksämäelle. 2. Noin kuusi kertaa vuodessa. 3. Nopea yhteys ja helppo kulkea. Lisäksi työvuoron päätyttyä on helppo hypätä junaan. 4. Pendolinossa on miellyttävä matkustaa, mutta yleensä käytän pikajunia hyvien kulkuyhteyksien vuoksi, 5. Matkustan ykkösluokassa parasta aikaa. Kun on ollut 28 vuotta VR:n palveluksessa, se kuuluu työsuhde-etuihin. 6. Parhaimmat tarinat liittyvät ihmisiin, jotka kausilipulla käytännössä asuvat junissa. Yksi kuuluisimmista on Joensuun-Elli. Heidän edesottamuksistaan on monia hyviä tarinoita. Emmi 2 lv, opiskelija (kasvatustieteet) + Nipsu-koira: 1. Tampereella Jyväskylään. 2. Viikoittain. 3. Helpoin tapa matkustaa. 4. Sillä ei ole merkitystä. Aikatauluihin sopivasti. 5. En ole kyllä koskaan. 6. Ei mitään erityistä ole tapahtunut. Koiran kanssakin on helppoa matkustaa. Nipsu on rauhallinen matkakumppani. Koiralle pitää tosin ostaa erillinen lippu. Viidellä eurolla saa karvaisen matkakumppanin mukaan junaan. JYLKKÄRI X VUOTTA SITTEN Pertti Salminen pohti naisen ja miehen välistä tasa-arvoa jutussaan "Suomalainen epätasa-arvo" (Jylkkäri nro 4 17.2.1982): Teknologisen kehityksen saavutukset ovat asettaneet perinteiset arvot puntariin. Työ ei enää perustu fyysiseen paremmuuteen, joten on ajateltavissa, ettei mitään eroa miehen ja naisen välillä enää ole. Pienin teknisin järjestelyin nainen voi olla mieskin." hämeenaho f k! TAUÄ tSITAP. 7&1U1MNE WTi SMUAQlM PfUSELf AErtTni, „!(•«<A trollNtlkflk |M*»N»WJMAJ VAUPM.KISTA Cl Ci£ Kim.JM0,VM* SHNA iWM»rw/ii,rASwiiwrA. tm. (mu<& Mflc.WLl£ R.W/TVJöt H0 HUti-Wt W\JAiW£T METKUT.' '. TAMÄM WPtti I j A S P E u i S e M T V A U J f t }MTlWiOTw>£lOTAlk<VN.. 1 . ..(AtfTTA MX VftllTE K X r f A A , fcltÄ kNffoSfA ZTAtfÄd 4 I B ftuTTA! HV »ftHSfllW O f i t f l « A V JMWTÄ«Ä fUVlMUAlHTC « t \ { * l # l ? VuoPET EivAT MÄ&MAA^ M CU. HW0A TÄfcA ASIASSA . M M M A k J f f r , Ut>, Effi^^-SlMAfAATfr 3 J PW#A OPgflAA »gft»NÄETTftce -niAfJiEfM 1 Hl>RJ*T PM AT lÄHKJMT.J ..ift I TILANNE 0H j •tfUOrrONUT. H y i JA TASte OMOri WÖA TAIK M ' MlTJ[ W*fcfJE£flX 8>fcV IH1EN lUiTUJCN (<. JA7.) V/UlSÄTArAtfTi/l? ETTÄ' FAPPA 5AI m f e A K l t f A Ko'WH«l«4 . tf n»JW 7 1C\ KuRKAT»A«JfA (JOOTVtMj^CTA g j . NÄVTE TTV ' a KAT^fMlU l A U r i f P v i J A A f * LuKOolTA! \m
• • • • H i Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2002 Vallaton väki villitsee lastenohjelmissa TEKSTI: RIIKKA VIRRANTA, PIIRROKSET: JANI PALSAMÄKI LASTENOHJELMIEN KULISSEISSA olisi helppo päästä hengestään. Ammukset, nuolet ja keihäät lentelevät. Nälkäiset hirviöt jahtaavat tuon tuosta kintereillä. Nyrkit heiluvat tappelupukareiden nostattamissa pölypilvissä. Sarjojen hurjapäillä on perinteisten nuijien, jousipyssyjen ja sinkojen lisäksi moderneja erikoisaseita tultasyöksevistä tussareista huulipuniksi naamioituihin räjähteisiin. Vastustajien ja vastaantulijoiden kiusaksi kekseliäimmät käyttävät kodinkoneita ja aseeksi käy mikä tahansa käteen osuva irtaimisto. Lastenohjelmien vaarallisissa oloissa vallitsee myös jatkuva litistymisuhka. Jo viikon aikana ruudussa ehditään mankeloitua jättiläisen jalan, ankkurin, auton, lentokoneen, laivan, komeetan, television, rahakasan ja villisian alle. Animaatiomaailma olisikin vakuutusyhtiöille otollista maaperää, sillä toistuvista tapaturmista selvitään miltei poikkeukselta ehjin nahoin ja kuolema on harvinaista. KAIKISSA LASTENOHJELMISSA meno ei kuitenkaan ole yhtä hurjaa. Viikon mittainen aktiivinen seuranta paljasti eroja kanavien välillä. Yle näyttää väkivaltaa huomattavasti kaupallisia kanavia vähemmän. Subtv:n sairaalloisen Cow & Chicktmin hahmot elävät vallan toisessa maailmassa kuin kotoiset muumit, joille ilkeyden huippu on Nipsua hännästä pureva Pikku \ Myy. Silti molemmat sarjat esitetään lapsille sopivaan katseluaikaan. Aamut, iltapäivät ja alkuillat televisio palvelee monessa kodissa uskollisena lapsenvahtina. Lastenohjelmien tarjoama maailmankuva on mustavalkoinen. Tehotytöt, pokömonit ja digimonit käyvät jatkuvaa taistelua pahuuden voimia vastaan. Erottelu hyviin ja pahoihin on selkeä, vaikka väkivaltaisia keinoja ei kaihdeta kummallakaan puolella. Oikein kohdistettuun väkivaltaan jopa kannustetaan. Tehotyttöjen opettaja on vain hyvillään, kun kuri palautuu luokI kaan siitäkin huoli• I / f matta, että operaatio ^ ^ * f vaati lyttäytyneitä neniä, mustia silmiä ja pari tajunmenetystä. Mediaväkivallasta psykologian tohtoriksi väitelleen Anu Mustosen mielestä malli sopii lasten luonnostaan yksinkertaistavaan ajatusmaailmaan. "Jostainhan maailmankuvan rakentaminen pitää aloittaa. Siksi lapsiin uppoavat mustavalkoiset sadut, tarinat, filmit ja tietokonepelit. joissa ratkaisumallit ovat yksi-nolla; tapa tai tule tapetuksi." RAAIMPIA otteita käytetään futuristisilla aseilla ja mielikuvituksekkailla hirviöhahmoilla kyllästetyissä toiminta-animaatioissa. Niissä tulitaistelut laajenevat usein pitkiksi, sotaisiksi kohtauksiksi. Viholliset ovat pelottavia tiedemiehiä teknologisinc ihmerobotteineen, hirmuhallitsijoita tai arkisempia pahisjengejä. Aina väkivaltaan ei liity edes ilkeää vastustajaa. Oma genrensä ovat lastenohjelmat, joissa voimaa käytetään luontevasti arkisissa tilanteissa veljellisten kumppanusten kesken. Ohjelmiin sijoitetaan hahmoja, joiden ainoa tarkoitus on olla kirjavan terrorin kohteena. Silloin tällöin tunnelmaa keventää vaikkapa itsensä mojauttaminen paistinpannulla päähän. "Mukava, humoristinen, hauska, kaunisteltu väkivalta on vaarallista, varsinkin jos se esitetään mukaansatempaavasti ja realistisesti. Animaatiot eivät ole ehkä ihan niin riskialttiita, sillä ne erotetaan selvemmin fantasiaksi", Mustonen toteaa. "Dokumentaarinen ja raaka väkivalta voi olla hyödyllistäkin, sillä se näyttää realistisesti väkivallan ikävät seuraukset. Lapsi kyllä ahdistuu nähdessään raakuuksia, mutta niin hänen pitääkin. Ahdistuminen ehkäisee halua toimia väkivaltaisesti." MYÖS KILTEISSÄ JA väkivallattomissa ohjelmissa vauhtia haetaan vahingoista. Kaatumiset, törmäykset, putoamiset, räjähdykset ja sähköiskut ovat hassuja sattumuksia, joille yhdessä jälkeenpäin nauretaan. Kipua ei tunneta ja kaikesta selvitään vammoitta. Nyrkistä saanut hahmo voi pian pulleasti, ja mustelmat haihtuvat sekunneissa. Mustosen mukaan epärealistinen mediamaailma voi hämärtää lapsen todellisuudentajua ja heikentää kykyä inhimilliseen empatiaan. "Ihminen saattaa turtua, menettää kykynsä aitoon myötätuntoon ja alkaa toimia hämmästyttävän kylmäverisesti." Väkivaltaisten ohjelmien suosiota Mustonen selittää jokaisesta löytyvällä pimeällä puolella, johon ohjelmat vetoavat. Valtaosalle riittää kuitenkin vaarallisen, kielletyn ja tuhoavan kokeminen fantasioiden tasolla ja sijaiskokemuksen kautta. Eniten väkivaltaisista ohjelmista pitävät jo valmiiksi aggressiiviset ja tunne-elämältään epävakaat lapset ja elämyshakuiset yksilöt. Vaikka Tehotytöt, Spies-tylöl ja Sailor Moon tarjoavat yhä enemmän myös naisellisia roolimalleja, väkivaltaviihteen suurkuluttajia ovat edelleen pojat sekä eronneet ja yksin elävät miehet. Leikeissä toistuvat helposti vetovoimaisien sankarihahmojen teoi, joista televisiossa ei seuraa niihin reaalimaailmassa luonnollisesti liittyviä rangaistuksia. Suuremmassa vaarassa omaksua väkivaltaisia käyttäytymismalleja ovat ne lapset, jotka samastuvat väkivaltaiseen sankariin, Mustonen selittää. Eläytyminen uhrin osaan ei ole yhtä vahingollista. VAIKKA MEDIALLA ON osuutensa väkivaltaisten asenteiden juurruttamisessa lasten mieliin, televisio on usein liian helppo kohde haettaessa syyllisiä lasten ja nuonen väkivaltarikoksiin. "Suurin osa lapsista ei tietenkään tule median vaikutuksesta väkivaltaisiksi hirmuiksi, vaikka he matkisivatkin leikeissään filmin aggressiivisia tapahtumia. Rajukin leikki on aivan eri asia kuin toisten vahingoittaminen. Itse asiassa aggressiivisen käyttäytymisen läpikäyminen leikin kautta saattaa edistää itsehallintaa." Mustosen mielestä median tulisi kuitenkin kantaa osansa vastuusta. Jatkuva väkivallan näyttäminen lisää ujojen ja pelokkaiden lasten ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Eivätkä lapset ole ainoa riskiryhmä: medioiden vakivaltaraponointi muokkaa usein myös vanhusten maailmankuvaa paranoidisen pelokkaaksi. Televisiota suurempana uhkana Mustonen pitää tietokonepelien ja internetin addiktoivaa maailmaa. Liian pehmotkaan ohjelmat eivät jaksa lapsia kiinnostaa. Lapsi kaipaa jännitystä, multa siihen riittävät Mustosen mukaan perinteiset draaman keinot eikä väkivaltaisuus hänen tutkimustensa mukaan edes lisää ohjelmien suosiota. MIKSI KUMMASSA televisiokanavat kaikesta kritiikistä huolimatta näyttävät väkivaltaisia ohjelmia sinnikkäästi vuodesta toiseen? "Se on helppo ja halpa tapa tehdä viihdettä. Huumori, erotiikka ja jännitys myyvät vähintään yhtä hyvin, mutta niitä on paljon vaikeampi tehdä. Tarvitaan enemmän luovuutta ja mielikuvitusta."»
Jtväskulän Ylioppilaslehti 15/2002 BJ Muumipeikko on ekaluokkalaisten ykkössuosikki TELEVISIOSSA PYÖRII päivittäin valtavasti erilaisia piirrossarjoja. Lapsuutensa 1980-luvulla eläneelle osa sarjoista on täysin tuntemattomia. Pokimonin ehkä juuri ja juuri tietää, mutta keitä ovat Tehotytöt, Spies-tytöt ja Cubix-robotti? Pikainen kysely jyväskyläläisellä ala-asteella osoitti, että runsaasta ulkomaalaisesta tarjonnasta huolimatta Muumipeikko ystävineen on suosituin piirroshahmo. Seitsemänvuotiaat asiantuntijat pitivät myös Risto Räppääjä -nimisestä hahmosta. "Risto on niin kiva ku se on niin rauhallinen." Myös Viiru ja Pesonen olivat suosittuja. "Pesonen on kalastaja ja Viiru on sen kissa", ekaluokkalaiset valistivat. Yleensä lapset katselivat sellaisia piirrettyjä, joissa pääosassa ovat hauskat hahmot ja heidän arkinen elämänsä. Reipasta toimintaakin sisältävät piirretyt kiehtoivat lapsia, mutta lähinnä niissä esiintyvien jännittävien aseiden eikä väkivaltaisten taistelujen takia. Esimerkiksi rajujen otteiden Digimonja Pokemon -sarjoista lapsille jäi mieleen aseina käytetyt sakset ja sähköiskut. Toisaalta lapset muistelivat yhtä lailla sarjojen positiivisempia piirteitä, kuten sitä, että taisteluissa useimmiten hyvä voittaa pahan. PIIRROSSARJOJEN OHJELMATIEDOT antavat käsityksen, että piirretyt ovat muuttuneet yhä väkivaltaisammiksi. Kohderyhmäläiset itse eivät kuitenkaan katso piirreltyjä väkivallan vuoksi, eivätkä rätinä ja räiske yksistään herätä lasten mielenkiintoa. "Pokemonit on kivan näkösiä", tiivisti eräs tyttö syynsä sarjan katseluun. Lastenohjelmien tarjonta painottuu viikonloppuaamuihin, jolloin suurin osa haastatelluista ekaluokkalaisista televisiota katselee. Lapset eivät paljoa valitse seuraamiaan ohjelmia. Se kelpaa, mitä sattuu tulemaan. Tosin eivät seitsemänvuotiaat pelkkiä piirrettyjä katsele. "Salatut elämät", kuului yhtaikaa paristakymmenestä suusta kysyttäessä suosikkiohjelmaa. ILONA TURTOLA Plirrosmaan poliisi nukkuu JOS KAVERINSA PÄÄLLE pudottaa rautaisen alasimen, kaveriin todistetusti sattuu. Paitsi jos ollaan piirroshahmoja. Tehotyttöjen ja Digimonien maailmassa lääketieteelliset syy-seuraus-suhteet heittävät liäränpyllyä ja kaikki iskut ovat vaarattomia. Väkivallanteoista ei myöskään seuraa rangaistuksia, vaikka putoava alasin tallentuu nauhalle ja silminnäkijöinä on tuhansia lapsia. Entä jos piirrosmaan poliisi viimein heräisi? Kenelle sankareista heilahtaisi häkki? Rikoskomisario Eila Koivuniemelle ei tuota vaikeuksia siirtää kaksiulotteisten hahmojen tekoja kolmiulotteisen oikeuden eteen. "Näitä rikostyyppejähän me poliisintyössä hoidellaan. Lopputulokset vain ovat hieman toisenlaisia", arvioi Koivuniemi viikon 43 lastenohjelmista kerättyjä väkivaltarikoksia. Mikäli piirroshahmot pistettäisiin tilille teoistaan, pitenisi esimerkiksi animoidun Jackie Chanin rikosrekisteri pelkästään yhden jakson perusteella kotirauhan törkeällä rikkomisella ja pahoinpitelyllä. Myös Tehotytöt joutuisivat pienestä koostaan huolimatta oikeuden eteen. Roistojen rökiitämisestä seuraisi syyte törkeästä pahoinpitelystä. Vaikka maailman pelastamisen varjolla Tehotytöt voisivatkin vedota pykäliin hätävarjelusta ja pakkotiloista, "hyvä tarkoitus ei pyhitä kaikkia keinoja", toteaa Koivuniemi. RANGAISTUKSIA PIENENTÄÄ MYÖS se, ettei väkivallasta tule fyysisiä seurauksia. Vaikka Cow & Chicken -ohjelmassa näätä ajaakin tahallaan paviaanin yli ensin lentokoneella ja sitten autolla, tuomio tulee korkeintaan tapon yrityksestä. 'Tosielämässä tämä ei tietenkään pitäisi paikkaansa", Koivuniemi muistuttaa. Harva paviaani näet selviäisi moisesta hengissä. Lisäksi näätää odottaisi syyte törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä ajokonin menetys. Pokemonitkin jäisivät muiden riitapukarien tavoin joukkotappeluistaan syytteittä. Yhteinen vastuu tappelun seurauksista tulee voimaan vasta, jos joku loukkaantuu vakavasti tai kuolee. VIIKON OHJELMIEN PERUSTEELLA voitaisiin jakaa Iisaksi syytteitä vapauden riistosta ja laittomista uhkauksista. Eräs viikon kovimmista tuomioista menee Nelosen Histeria.' -ohjelmassa esiintyneelle kotirouvalle, joka saisi paistinpannun mätkäisystä miehensä kasvoihin maksimissaan kymmenen vuoden vankilatuomion. "Jos paistinpannulla lyödään niin kovaa päähän, että se muotoutuu kasvojen muotoon, puhutaan lähtökohtaisesti törkeästä pahoinpitelystä", Koivuniemi toteaa. Siihen, miten televisioväkivalta yleensä näkyy rikostilastoissa, on Koivuniemen mukaan vaikeaa ottaa yksiselitteisiä kantaa. Piirrosohjelmien koomisen väkivallan lisäksi on huolestuttavaa se, että lastenohjelmien jälkeen vekarat jäävät valvomatta töllöttimen ääreen. 'Televisiosta tulee lasten hereilläoloaikana sellaisiakin asioita, joita heidän ei soisi ainakaan ilman vanhempien ohjausta katsovan." Minkälainen olisi sitten komisarion oma lastenohjelma? Vaikkei valmista formaattia Koivuniemen takataskusta löydykään, keksii hän muutamia suuntaviivoja: "Ohjelmassa saisi näkyä oikeudenmukaisuus ja elämän peruspelisäännöt, jotka olisivat mahdollisimman oikeansuuntaisia." Alasimia sarjassa ei siis pudoteltaisi, vaikka Koivuniemi jännitystä ohjelmalta toivookin. "Elämyksiä pilaa voida luoda muillakin tavoilla", nauraa komisario. MARJA HONKONEN a n i 2
M Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2002 L O U N A S 1 1 1 1 6 i K T Myös vceaanivaihtochto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MLILIT 4.40 :JATKO-OPISKELIJAT 3.60 c l ' V T126.ll. TO 28.11. MA2.12. T13.12. KE4.12. PE 6.12. Kasvis-papupata Purjo-peruna vuoka Porkkanasosekeitlo Perunaohukaiset, Ratatouillc Itsenäisyyspäivä Uokivi suljetKalkkunapihvi Sei porkkana-yrttikastikkeella Paistettu lohi, tartarkastike porkkanamuhennos Kalamurekepihvi tu Riistakäristys Tex Mex -kanapata Kanaa mango-hunajakastikMakaronilaatikko keessa Nakkistroganoff Burgundin lihapata MA 9.12. KE 27.11. PE 29.11. TO 5.12. Kasvisgratiini Kasvispihvii, Feta-pinaaltipii rakka Kasvislasagne Keitetyt nakit, perunasose tomaatti-timjamikastike Kalakeitto Lihakeitto Jauhelihakastike Lohikiusaus Kinkkukasiike, spagetti O Q o Q o i o Broilerjuustokebakot Lihapyörykat l l O K I V I JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA * IHMINEN OLIO ITSENSÄ VARJOSSA Kurki: Persoona ja yhteisö. Personalistinen Kuutti: Tutkivan journalismin gurut. (Media sosiaalipedagogiikka. (SoPhi) Doc Oy) "Ihminen on yksilö, persoona. Tämä on "Juttu menee tavallaan päähän, ei sitä hyvin monimutkainen asia, ja se muuten haluaisi tehdä." pitää ottaa huomioon." 26,00 E 21,90 E Silvanto: Ecce homo katso ihmistä. Perko, Salokangas, Luostarinen (toim.): Valokuvanäyttely kulttuurikiistana. Median varjossa. (Mediainstituutti, (Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Jyväskylän Jyväskylän yliopisto) yliopisto) Mediakrilttinen raatimme heristää eettistä Ecce homo: a) Lähdettekö tanssimaan? b) sormeaan suuntaan jos toiseenkin, ja Vaihtakaa kengät! c) Katsokaa haukkaa lisää pullaa. uudelleen! 29,00 E 20,00 E Opiskelijan K ä m p U S Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa i f r f f l n _J kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta www.sonaatti.fi ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatkg JUHLAT tiedossa??? Toteutamme elämyksiä niin f ieniin Iqiin suuriinlqnjufiCatiCaisuufeiin meiltä tai teillä. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai juhlat@sonaatti.fi tai www.sonaatti.fi Toivotamme Sinut tervetulleeksi opiskelusi ja palvelujemme pariin. TERVETULOA *m*2Sl&P 21-03 To 05.12. Kirves heilahtaa X Kirveen hautajaiset, l e Pe 06.12. Linnanjuhlat, 4e, 21-04 Au-Right + Rikos 0J:t Virallinen ia korrekti pukupakko, eli vaatteet päälle! La 07.12. Freak Circus II, 3e • Space Boyz (Jyväskylä) Luomakunta (Heinola) support: Rautaharava (Heinola) Ke 11.12. JYY:n pikkujoulut Ylioppilasteatteri: Tiernapojat ym. ohjelmaa Pe 13.12. Replika & Silmänkääntäjä, 2e La 14.12. Pimiö pikkujoulut, 5e DJ:t Thomas, Nitro, Toni, Liu, Stak ym. pääsymaksu sisältää seisovan pöydän Pe 27.12. Solution, 3e DJ:t Painkiller, Toasted, Stak. Äimänkäki Ti 31.12. SETAn uudenvuodenbileet, 3-6e wwvi.cc.jyu.fi/ilokiui TERVETULOA Sotaa j a rakkautta JYTissä Sodassa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat sallittuja. Kaikkein ovclimmassa sodassa keinona käytetään rakkautta, ja kaikkein vaativin rakkaus vois näyttää sodalta. Mutta kumpi on lopulta suurempaa ja kuolematonta, taistelu vallasta ja kunniasta vai ihmisen läsnäolo? William Shakespearen tuntemattomampaan tuotantoon kuuluva Troilus j a Cressida on Jyväskylän ylioppilasteatterin syksyn pääproduktio. Troilus ja Cressida kuvaa ihmisiä Troijan sodassa. Antiikin tapahtumat ovat kuitenkin vain taustamiljöönä tarinalle, joka kuvaa kahden ihmisen välistä rakkautta sodan kauhujen keskellä. Shakespearelaiseen tapaan tapahtumien pontimena on yksilöä suurempi juonien ja vallan verkosto. Rakkauden ja laupeuden teot ovat kääntyä ulikaksi kokonaiselle valtiolle, ja voiton ja kunnian tavoittelu on tuhota kaksi rakastunutta. Kuitenkin kaiken ylle, kaikkea muuta suuremmaksi nousee rakkaus. Ensi-ilta Ilokiven alakerrassa 28.11. klo 19. Liput 5/7 e. Yli kymmenen hengen ryhmät 4 e/hlö. Tiedustelut/varaukset 040-568 9526. Esityksessä on väliaika ja Ilokiven baari on auki A-oikeuksin. Muut loppuvuoden esitykset: 1.12., 2.12., 3.12., 8.12., 9.12., 10.12. ja 12.12. klo 19 sekä 15.12 klo 15. Ensi vuonna: 16.1., 19.1., 20.1., 23.1. ja 26.1. klo 19. www.sonaatti.fi
O n k o Sinulla toteuttamista vailla oleva idea? Kaipaatko apua ideasi kehittämisessä tai kaupallistamisessa? Osallistu liikeideakilpailuun ja tuo ideasi arvioitavaksi. Parhaille ideoille hyvät palkinnot! Jyväskylän Teknologiakeskus Oy järjestää LIIKEIDEA 2 2 -kilpailun 1 5 . 1 . 29.1 1.2002. Tavoitteena on löytää huippuosaamiseen ja uuteen tietoon tai teknologiaan perustuvia ideoita, joista voidaan yhdessä kehittää uusia innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Jyväskylän seudulle. Kilpailu on avoin kaikille yksityishenkilöille ja yrityksille. Kilpailun palkintojen arvo on yhteensä yli 25 euroa. Yli 20 euron arvoisen pääpalkinnon lisäksi jaetaan pienempiä Hyvä idea -palkintoja ja palkitaan myös Paras opiskelijaidea. Lisätietoja ja kilpailulomakkeita sääntöineen saa Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n sivuilta osoitteessa www.jsp.fi. oft 000 eut?o Edellisessä kilpailussa palkituista ideoista ovat syntyneet mm. seuraavat menestystarinat: • Liqum Oy • Penaudio Oy • Humap / HAC Human Application Consulting Ltd Uuteen tietoon perustuvien ideoiden jalostaminen liiketoiminnaksi on tärkeä osa Jyväskylän Teknologiakeskuksen toimintaa. Tarjoamme teknologiaja yritysasiantuntemusta, yhteyksiä ja toimitilapalveluja kaikkiin vaiheisiin idean arvioinnista liiketoiminnan toteuttamiseen. JSP JYVÄSKYLÄ SCIKNCH PARK IVVÄSKVIÄN II KNOICX.IAKISM S OI _Ä> JSP F o c i I i t i e s PL 27, Piippukatu 11,40101 Jyväskylä, puh. (014) 4451 100, fax (014) 4451 199 www.jsp.fi
Q3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2002 ennetty" '. vai virallisesti? TEKSTI: JENNI LEUKUMAAVAARA, PIIRROS: LASSI TOIVANEN Murre-erot voivat aiheuttaa myös yllättäviä väärinkäsityksiä. KUKAAN EI OLE voinut olla huomaamatta median murrebuumia. Löytyy sarjakuvahahmoa ja sanakirjaa, mainosta ja katekismustakin. Radioja tv-juontajat höystävät räpätystään omilla ja lainatuilla murresutkaisuilla. Enimmäkseen murteita käytetään huumorin luomiseksi, mutta taustalla on vakavampikin ilmiö: kansainvälistymisen vastapainona on syntynyt tarve korostaa paikallisuutta ja omia juuriaan. Miten murteet kohtaavat Jyväskylän yliopistossa ja miten niihin suhtaudutaan? Suomen kielen laitokselta valmistunut Laura Arve on tehnyt murteista pro gradu -työnsä Murtaen, sortaen vai juuret irti repien? Katsaus Jyväskylän yliopisto-opiskelijoiden murreasenteisiin. Tutkimuksessaan hän haastatteli yhteensä 50 Jyväskylän yliopiston opiskelijaa Suomen eri murrealueilta. YLIOPISTOON TULLESSAAN jokainen puhuu kotikulmiensa sanankääntein, mutta vastoin median mallia monet meistä fukseistakin ovat jo huomanneet murteensa "laimentuvan" ja yleiskielen yleistyvän. Toisaalta kotona käydessä tai jo pelkästään puhelimessa kotipaikkakuntalaisen kanssa puhuessa painotukset ja puheenparret palautuvat nopeasti mieleen. Mitä murteelle tapahtuu uudessa ympäristössä? "Kotiseudulla yhteenkuuluvuuden tunne ylläpitää murretta, mutta esimerkiksi täällä Jyväskylässä ei tavallaan ole enää tarvetta siihen", Arve toteaa. Yliopisto-opiskelijat mieltävät Jyväskylän puhekielen lähinnä yleiskieleksi. Sopeutumishalu uuteen yhteisöön voikin olla syy murteen käytön vähentymiseen. Osa haastatelluista piti Jyväskylää kaikkien murteiden sulatusuunina; väännetään savvoo, ollaan leveästi pohojammaalaisittain, praatathaan hoon pääle ja puhutaan slangia. . Kielellinen sopeutuminen onkin hyvin henkilökohtaista ja sattumanvaraista. Yksi puhuu uskollisesti omaa murrettaan asuinpaikasta ja seurasta riippumatta, toinen peilaa puheellaan jokaista keskustelukumppaniaan ja kehittää suuhunsa varsinaisen murteiden sillisalaatin. (Allekirjoittanut kuuluu jälkimmäisiin molemmissa ryhmissä. Tulos: mielenkiintoinen.) MURTEIDEN VÄRITTÄMÄSSÄ ympäristössä ei väärinkäsityksiltäkään voi välttyä. Kun kerron nähneeni paljon outoja (=ennalta tuntemattomia) ihmisiä, saatankin itse saada tällaisen maineen! Porilaisen kysyessä "kui?" alan loistaa asiaani, vaikka toinen kysyykin jo "miksi näin?" Pääkaupunkiseudun perussanastossa on pohjoistai itäsuomalaiselle paljon ihmettelemistä. Joskus ei vain kerta kaikkiaan ymmärrä keskustelukumppaninsa artikulointia. Edes selvinpäin. Enimmäkseen murteet ovat kuitenkin piristäviä kommunikoinnin rikastuttajia. Tylsäähän se olisi, jos kaikki samaa soitinta soittaisivat suomalaisten puhe kun muutenkin mielletään monotoniseksi muminaksi. Mutia jotta tärkein ei unohdu, Laura Arven gradun mukaan: 'Toiset puhuvat luonnostaan oman kotiseutunsa murteella, toiset yrittävät sitä peitellä (miksiköhän?). Ei puhe kerro ihmisestä minulle mitään, vaan se mistä puhuu." Niinpä.» Makkaraperunat ilman makkaraa TEKSTI JA KUVA: TUOMAS KOKKO KASVISSYÖJÄN EI tarvitse loikkia grillijonosta kotiin häntä koipien välissä. Useilla Jyväskylän keskustan grilleillä kasvisruoka käy kuitenkin heikosti kaupaksi. Lihaa sisältävät annokset ovat säilyttäneet suosionsa. "Ihmiset eivät ole välttämättä tottuneet ajatukseen, että grilliltä saa myös kasvisruokaa. Monet varmaan luulevat, että kaikki grilliltä ostettu on kauhean rasvaista", arvelee Sisko Palonen Kalevankadun Pika-Grilliltä. Grillien kasvisruokatarjontaan kuuluu lähes poikkeuksetta salaattilautanen ja vaihteleva määrä annoksia, jotka sisältävät kasvispihvin. Kasvispihvit muistuttavat maultaan ja ulkonäöllään ruokakaupan hyllyiltä löytyviä einespihvejä. Silti monella grillillä painotetaan, että kyseessä on täysin eri tuote. Kasvissyöjä voi yön pikkutunteina tilata esimerkiksi makkaraperunat ilman makkaraa. Grilleillä työskentelevät vakuuttavat, että ohjeita muokataan asiakkaan mielihalujen mukaan. "Kaikkia ruoka-aineita saa erikseen, sillä yritäm' me täyttää ihmisten toiveet", lupaa Marika Virtanen Hannikaisenkadun Asema-Grilliltä. PIKA-GRILLILLÄ työskentelevän Palosen myyntipuheen mukaan asiakas saa ihan mitä haluaa -ja niin paljon kuin rasiaan mahtuu. 'Voimme rakentaa erilaisia annoksia. Pystymme myymään kasvispihvejä esimerkiksi riisin tai perunamuusin kanssa", innostuu puolestaan Emilia Ravio Yliopistonkadun Grilli-21:ltä. Kaikesta huolimatta grillien kasvisruoat eivät ole kovin suosittu myyntiartikkeli. Esimerkiksi Pika-Grillillä työskentelevä Palonen suorastaan hämmästelee niiden vähäistä menekkiä. "Kasvisruokaa myydään noin kolme tai neljä annosta viikossa. Se on tosi vähän", hän huokaa. "Kasvisruoan osuus grillin myynnistä on todella pieni. Sitä ostavat ovat lähes poikkeuksetta nuoria opiskelijoita", kertoo Ravio Grilli-21:ltä. 'Varsinkin nuoret ostavat kasvisruokaa. Kesäisin sitä menee aivan mahdottomasti ja näin talviaikaankin suhteellisen paljon", yllättää Leena Ristolainen Vesangantiellä sijaitsevalta Savelan Autogrillillä. Hannikaisenkadun Asema-Grillillä kasvisruokaa menee kaupaksi "jonkin verran". Marika Viitasen mukaan kasvishampurilainen on suosituin ilman lihaa myytävistä annoksista. JOS KASVISPIHVIT unohtuvat grillien pakastimien syleilyyn, niin mikä sitten on suosituin ruoka-annos? Vastaus on makkaraperunat. AsemaGrillin, Pika-Grillin, Grilli-21 :n ja myös Savelan Autogrillin asiakkaiden mielestä ei ole makkaraperunoiden voittanutta. Hyvänä kakkosena AsemaGrillillä on grillilautanen ja Savelan Autogrillillä erilaiset kebab-annokset. Grillien kasvisruoat maksavat useimmiten saman verran kuin lihaa sisältävät annokset.» Kasvissyöjä ei ainakaan vielä saa grilliltä vegetaristille sopivia makkaraperunoita. Kotona sellaiset voi pyöräyttää tofumakkarasta.
Jyväskyliin Ylioppilaslehti 15/2002 fcj TUHONTIE tahtoo täyttää tanssilattian ISKELMÄSTÄ ON TULLUT uskottavaa. Vielä viisitoista vuotta sitten kovat jätkät kuuntelivat Popedaa ja iskelmädiggareille naurettiin, mutta nyt osat ovat vaihtuneet. Nykyajan nuoreen musiikinkuluttajaan purevat myös suomalaiskansallinen melankolia ja tunnelmointi. Melankolian voimaan luottaa myös Sami Reivinen & Tuhontie. Tuhontie on puolivuotisen historiansa aikana osoittanut olevansa iskelmäyhtye, jota jaksaa sekä kuunnella että tanssia. Viimeksi marraskuun alussa yhtye esiintyi kotipaikkansa Korpilahden nuorisofestarissa TeuvoRockissa mustanpuhuvan goottiheviporukan jälkeen ja sai parikymppisen yleisönsä tanssimaan paritansseja discovalojen välkkeessä. "Tangot, etenkin Olavi Virran esittämät, ovat kovimpia. Nykyiskelmästä ei niinkään löydy hienoja biisejä, mutta vanhojen iskelmien tunnelma miellyttää. Bändin nimi on Tuhontie, sekin kertoo linjasta jotain", bändin laulaja ja keulahahmo Sami Reivinen sanoo yhtyeensä vaikutteista. Tapio Rautavaaran ikivihreä Juokse sinä humma kiteyttää bändin ideologian. TUHONTIEN JÄSENET TUNTEVAT toisensa rockbändi Lef Sacgedrasla, joka on porukan toinen kokoonpano. Tuhontiessä soittavat Sami Reivisen lisäksi Jani Vanhala (kitara), Sami Lahtinen (basso), Salla Marjasalo (koskettimet) ja Seppo Viljasjärvi (rummut). Ensimmäistä vuotta taidehistoriaa opiskeleva Reivinen haluaa tehdä selkeän eron Tuhontien ja muiden nykyiskelmän esittäjien, kuten Arto Muna ja Millenniumin välille. "Me olemme tanssibändi. Yleisö pitää saada tanssimaan. Sen toisen puolen tästä musiikista tajuaa vasta, kun tanssii sitä." Perinteistä ruotsinlaivoilla ja eläkeläisten päivätansseissa jauhavaa tanssibändiä Tuhontiestä ei kuitenkaan saa. Yhtye haluaa pitää kiinni linjastaan niin kappalevalintojen kuin setin pituudenkin suhteen. "Emme soita neljää settiä illassa emmekä humppaa tai muita uudempia tansseja. Musiikkimme rakentuu tangojen ja valssien varaan. Meillä on selkeä idea, miten biisit valitaan." YHTYE TEKEE myös omia kappaleita, joten Tuhontien keikkasetti ei ole pelkkä vanhojen iskelmien sekoitus. Myös Tuhontien soundimaailma koostuu enemmän vanhasta iskelmästä otetuista elementeistä kuin myöhemmän ajan musiikista. "Soundimme on yksinkertainen, tumma ja dramaattinen. Se tukee laulujen tunnelmaa, ja näkyy siinä ehkä vähän rocktaustakin", Reivinen toteaa. Sami Reivinen (vasemmalla) ja Sami Lahtinen luottavat tangon ja valssin voimaan. TEKSTI JA KUVA: MIKKO MATTLAR Tuhontietä on ollut hiukan hankala markkinoida keikkajärjestäjille. Bändin musiikki ei ole tarpeeksi rockia klubeille eikä tarpeeksi iskelmää tanssilavoille. Silti Sami Reivinen yhtyeineen on huomannut tilauksen musiikilleen. "Harvempi soittaa nykyään tällaista musiikkia. Ihmiset kaipaavat kuitenkin erilaisempaa meininkiä." ISKELMÄMUSIIKKI henkilöityy perinteisesti solisteihin, jotka esiintyvät lähes poikkeuksetta omalla nimellään. Taustamuusikoita tai lauluntekijöitä harva muistaa. Sami Reivinen ottaa mieluusti kaiken saamansa huomion vastaan. "Jo bändin nimeämisessä on asennoiduttu siihen, että laulaja on julkisuuskuvassa vähintään puolet kokoonpanosta. Nautin kun pääsen mahdollisimman paljon esiin."* Tuhontien kotisivut löytyvät osoitteesta http://tuhontie.rocb.it Sivuilla on kuultavana myös kahden Tuhontien kappaleen demoöänitykset. Palsta esittelee kulttuuriklassikkoja laidasta laitaan Vuosisadan viittasankari JOS KUVITTELET, ETTÄ sarjakuvan historian ensimmäinen omaperäisesti pukeutunut supersankari oli Teräsmies, olet väärässä. Jo neljä vuotta ennen tämän kryptonilaiscn trikoosankarin saapumista rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta maapallolla puolusti mies, joka oli sonnustautunut klassisiin taikurin vetimiin. Taika-Jim taisteli rikollisia vastaan käyttämällä illusorisia voimiaan; yksi niistä oli kyky hypnotisoida ihmisiä uskomaan mitä tahansa. Mustanaamion luojana paremmin tunnettu Lee Falk luonnosteli Taika-Jimin jo 19-vuotiaana. King Features -kustantamo julkaisi ensimmäisen Taifea-Jim -sarjan kesäkuussa 1934. Falk näki itsensä ensisijaisesti käsikirjoittajana. Piirtäjäksi tulikin Phil Davis, joka toimi sarjan kuvittajana aina kuolemaansa saakka. Taika-Jimin alkuperäinen nimi on Mandrake the Magician. Falk nimesi sankarinsa Mandrake-lääkekasvin mukaan, jolla on ikiajat uskottu olevan parantavia taikavoimia sopivampaa nimeä oikeuden puolesta taistelevalle supersankarille saisi etsiä. Taika-Jimin ulkomuodon silkkiviittoineen ja kiiltäviksi sliipattuine hiuksineen Falk lainasi aikakautensa suurilta näyttämötaikureilta. HERRASMIESTAIKURI J O U T U U Falkin tarinoissa mitä kummallisimpiin seikkailuihin. Taika-Jimillä on kaksi kumppania, joiden molempien suonissa virtaa kuninkaallinen veri. Sankarin mielitietty on pitkäsäärinen kaunotar Narda, kuvitteellisen eurooppalaisen pikkuvaltion kruunustaan luopunut prinsessa. Tummaihoinen lihaskimppu Lothar on syntyjään afrikkalainen prinssi, joka toimii TaikaJimin henkivartijana. Lotharin rooli on laajemmaltikin mielenkiintoinen: hän oli ensimmäinen vakavasti oteltava musta hahmo amerikkalaisessa sarjakuvassa. Taika-Jimin ensimmäisen piirtäjän Phil Davisin piirustustyyli oli naivistinen. Hänen kynänjälkensä on tarkkaa, hahmot huoliteltuja ja jokseenkin teräväpiirteisiä. Kun Davis kuoli vuonna 1964, hänen työtään jatkoi Fred Fredericks. Alussa Fredericks omaksui edeltäjänsä tyylin lähes identtisesti, ja hyvin harvat lukijat huomasivat piirtäjän vaihtuneen. Ajan kuluessa Fredericksin piirustustyyli kuitenkin kehittyi omaan suuntaansa, mikä näkyi myös lopputuloksessa. 70-luvun. Taika-Jim -tarinoissa viivasta tuli paksumpaa ja hahmojen piirteistä pehmeämpiä. Kaiken kaikkiaan Fredericksin jälki on paljon luonnosmaisempaa kuin Davisin. VIRITTÄYTYESSÄÄN TÄMÄN pitkäikäisen klassikon tunnelmaan lukijan on hyvä huomata muutama perustava seikka. Taika-Jimiä ei kannata analysoida kovin tarkasti esimerkiksi juonen osalta. Sarjakuvista pitävä voi lukea Taika-Jimiä vaikka täysin puhtaasti esteettisistä syistä, sillä Davis ja Fredericks ansaitsevat mestarin maineensa. Lisäksi kolme vuotta sitten kuollut Falk oli taiturimainen tiiviin tarinankerronnan hallitsija. Monia Taika-Jimin ystäviä viehättänee erityisesti ruuduista tihkuva nostalgia. Taika-Jim on yksi niistä harvoista sarjakuvista, jotka ovat säilyneet elinvoimaisina seitsemän vuosikymmenen yli. H A N N A KUONANOJA Lähteet: http://www.saunalahti.fi/--karielk/taikajim.Mm http://www.toonopedia.com/mandroke.htm
I B Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2002 ~r Akateeminen vapaus ahdisti tti Kaalikoski vaihtoi vapauden kuriin TEKSTI: MAISA LEHTOVUORI, KUVA: TUUKKA RONKKO Laura Kaalikosken mielestä suomen kielen opettajalla ja armeijan kouluttajalla ei loppujen lopuksi ole paljoakaan eroa. VIELÄ KAKSI VUOTTA sitten Laura Kaalikoski, 22, opiskeli suomen kiellä Jyväskylän yliopistossa. Kaksi yritystä opettajankoulutukseen eivät olleet tuottaneet tulosta, joten lian päätti hakeutua opettajaksi toisia kautta. Armeijavuoden jälkeen ovei suomen kielen laitokselle aukesivat ensi yrittämällä. Silloin mieleen ei vielä armeijaura tullut: "Inttiaikana armeija otti välillä niin paljon päähän, että ajattelin, etten ikinä edes pyllistä sinne päin", Kaalikoski toteaa. Ensimmäisen vuoden aikana yliopiston akateeminen vapaus alkoi kuitenkin ahdistaa. "Yliopistossa tuntui, etten saa mitään aikaiseksi. Mulla oli 20 tuntia luentoja viikossa ja jengi sanoi, että se on paljon." Kaalikoskesta tuntui, etteivät opinnot edenneet tehokkaasti eikä ohjausta opintojen suunnitteluun saanut tarpeeksi. "Mä sain arvosanaksi hyvät tiedot, vaikken oikeasti ymmärtänyt asiasta yhtään mitään. Miten mä voin mennä opettamaan niitä juttuja kouluun?!" Kaalikoski tilittää. Hän turhautui kirjatenticihin ja siihen, että ei nähnyt yhteyttä opintojen ja tulevan uran kanssa opinnoista ei tuntunut olevan mitään hyötyä. ENSIMMÄINEN opiskelukesä taittui ylikersanttina Tikkakoskella. "Viihdyin töissä tosi hyvin. Työporukka oli reilua, ja sellanen pikkusievistely ja nipotus puuttu kokonaan." Hyvin mennyt kesä vaikutti paljon Kaalikosken päätökseen hakea ilmavoimien viestikouluun. Poikatyttö pärjäsi hyvin miehisessä maailmassa ja halusi jäädä. Opettaminen kiehtoo, oluinpa sitten armeijassa tai koulussa. 'Vuorovaikutus ja jatkuvasti vaihtuvat tilanteet on se ykkösjuttu. Oon aina halunnut opettaa." Poikaystäväkin kannusti upseerin uralle: "Mulla on yks parhaista valiokuntaneuvoksista tätä uraa ajatellen. En olis lähtenyt kadettikouluun, jos se olis vastustanut." Opiskelu Tikkakoskella on koulumaista, opetusta on kahdeksasia neljään. Motivaatio on korkealla, vaikka koulutus välillä rankalta tuntuukin. "Porukalla on halu ja oikea asenne tehdä tätä. Kaikesta, mitä opiskellaan, on oikeasti hyötyä tulevassa työssä." Kaalikoskella on tällä hetkellä oikeudet sotaiieteiden kandidaatin tutkintoon. Hyvät arvosanat avaavat ovet maisterin tutkintoon asti. Lisämotivaatiota luo tieto siitä, että tulevan työpaikan voi ratkaista opintomenestys. Toiveissa olisi joskus suorittaa tutkinto myös suomen kielestä unelma-ammatti olisi opettaa äidinkieltä kadettikurssilla. KADETTIKOULUN myötä poikaiyttö on muuttunut naisellisemmaksi. "Mä en edes meikannut kaks vuolta sitten. Nyt oon ruvennut vapaalla kattomaan, miltä näytän. Siviilin ja koulun haluaa selvästi erottaa toisistaan", kertoo Kaalikoski. Häntä ei kuitenkaan miellytä naiskadeun juhla-asuun kuuluva hame. "En oo ikinä käyttäny hametta, ja nyt mut intissä pakoietaan käyttämään sitä." Ahdistelua tai kiusaamista Kaalikoski ei ole joutunut kokemaan. Naisiin aletaan puolustusvoimissa tottua, vaikka aina löytyy niitäkin, joiden mielestä nainen ei sinne kuulu. Kaalikosken kurssilla naisia on jo neljä 22:sta. Pysyessään hierarkiassa omalla paikallaan naiskadettikin on koneiston täysin hyväksytty jäsen. "Kun on lähtenyt sotilasuralle, täytyy asennoitua asemansa mukaisesti. Muuten pompotetaan ja juoksutetaan." Kaikkiin suhtaudutaan Kaalikosken mukaan reilusti; jos joku loukkaantuu huulenheitosta, hänet jätetään rauhaan. EROOTTISIA VIRITYKSIÄ kadettikurssilta on Kaalikosken mukaan turha etsiä. Huumori saattaa olla välillä härskiäkin, mutta se on pelin henki. Perinteisessä mielessä ahdistelulta vaikuttava käytös ei siltä tunnu: kurssikavereita ei yksinkertaisesti ajatella seksuaalisessa mielessä. Naisena Kaalikoski ei halua erityiskohtelua, oven avaaminenkin on hänelle liikaa. Kurssikavereilta hän toivoo tasavertaista käytöstä sukupuolesta nippumatta. "En silli halua kuulla olevani 'hyvä jätkä'. Ei mun tante kasvattaa penistä pärjätäkseni."» YHDEN ILLAN SUHTEET NOUSEVAT LAVALLE Jyväskylän ylioppilasteatteri valmistaa ensi keväälle näytelmän yhden illan suhteista. Info -ja valintatilaisuus järjestetään lauantaina 30.11. kello 11-15 Ilokiven alakerrassa. JYT hakee kuutta miesja kuutta naisnäyttelijää. Aiempaa kokemusta ei näyttelijöiltä vaadita, vaan kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Tilaisuuteen toivotaan paikalle myös lavastuksesta, puvustuksesta ja tekniikasta kiinnostuneita henkilöitä. Lisätietoja saa ohjaaja Satu Juruselta osoitteesta satu tumnen@hotmail.com. YKSITYISYYDEN PYHÄTTÖ TAIDEMUSEOSSA Yksityisyyden pyhättö on Mäki-Matin nuorisoteatterin toteuttama pienoisnäytelmä, joka liittyy löyhästi Kaupunkielämääja Mistä TAIDE on kotoisin? -näyttelyihin. Kyseessä ei ole mikään historiallinen ponnistus, jossa paikkakuntamme edesmenneet suurmiehet muuttuisivat lihaksi, vaan tähän päivään sijoittuva "hetki". Tarina kertoo absurdista päivästä museossa, jossa tuntuvat olevan kaikki hullut samaan aikaan liikkeellä. Esityksen henkilöt ovat puhtaasti fiktiivisiä mielikuvituksen tuotteita ja mahdolliset yhteydet jo olemassa oleviin henkilöihin kielletään. Näytelmä sopii erityisesti nuorilta nuorille -teemalla suunniteltuihin tapahtumiin eli kouluille ja oppilaitoksille. Esityksen kesto n. 30 min. Nuorisoteatteriryhmä koostuu yhdeksästä 13-24 -vuotiaasta nuoresta. Näytelmän on ohjannut Panu Pitkänen ja sitä esitetään Jyväskylän taidemuseon Holvissa, Kauppakatu 23. Esityspäivät: To 14.11.klo 17,Ke20.11. klo 17,Pe22.1L klo 17,La30.11. klo 16, La 14.12. klo 16, La 4.1. klo 16. Pe 10.1. klo 17. Esitykseen pääsee pelkällä museon pääsymaksulla 5e. Perjantaisin vapaa pääsy Alle 18vuotiaat ja opintoryhmät ilmaiseksi. Ryhmät voivat varata esityksensä Holvin lipunmyynnistä museon aukioloaikoina ti-su klo 11-18 puh. 014 626 856 tai sirpa.turpeinen@jkl.fi. +
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2002 I B Hymyile sillä Ne katselevat TEKSTI: TUUKKA TENHUNEN, KUVA: JANI PALSAMÄKI TIESITKÖ ETTÄ Päijänteen pohjassa on venäläisten ydinasetukikohta? Tai että kuulento oli lavastus ja kaiken takana on salainen maailmanhallitus? Maailma on ollut aina täynnä tarinoita salaliitoista ja kulissien takaisista valtiomahdeista. Internetistä on viime aikoina tullut paras väline sen "lopullisen totuuden" löytämiseen. Amerikkalaiset ovat tietysti salaliittojen suosikkikohde. World Trade Centerin tuhoutuminen tarjosi viisaille mainion tilaisuuden paljastaa amerikkalaisten moraalittomat juonet. Näistä yrityksistä vahvimmin elävät ranskalaiskirjailija Thierry Meyssanin teokset. Meyssanin mukaan syyskuun yhdennentoista terroritapahtumat olivat Yhdysvaltojen hallituksen järjestämiä. Iskujen suunnitteluun osallistuivat hänen mukaansa esimerkiksi CIA kolumni KOKO NAINEN TUOTE? Myönnän, että olen katsonut kaikki Popstars-ohjelman jaksot. Hienointa sarjassa on, että siinä tehdään läpinäkyväksi mielenkiintoinen populaarikulttuurin prosessi: tyttö(tai voisi olla poika-)bändin rakentaminen alusta loppuun. Yksi Popstarsin tytöistä sanoi tv-haastattelussa, että "mitä sitten, jos me ollaan tuote, jos se myy?" Tuntuu, että nämä tytöt vain haluavat hauskoja kokemuksia ja rahaa, joiden eteen joutuvat kuitenkin tekemään pitkiä päiviä. Suurin arvostelu taitaa tulla juuri rahasta ja siitä, että euroja imetään pääasiassa vaikutuksille alttiilta pikkutytöiltä. Osa myös kyseenalaistaa sen, ovatko Popstarsit hyviä samastumiskohteita näille nuorille. Mutta kelpaisivatko enää muunlaiset samastumiskohteet? Pikkutytöillä saa olla "prinsessahaaveita", mutta aikuisilla itseään kunnioittavilla naisilla ci. Asuuko kuitenkin jokaisessa tytössä ja naisessa pieni lähti? Ehkä naisen jo biologinen ominaisuus olla (miehen) ihailun kohde. Entä kun nainen haluaa olla tuote? Usein oletetaan automaattisesti, että hän tekee sen vastoin parempaa tietoaan ja on hyödynnettävissä. Naisen älyyn ci luoteta Tällöin ajatuksen tasolla riistetään häneltä oikeus subjektiiviseen valintaan. Mutta toisaalta voi miettiä, voiko hänen valintansa olla koskaan subjektiivinen, koska hän on jo sosiaalistunut systeemiin ja olemisen vaihtoehdot ovat syötetty hänelle. Nainen voi myös kokea, että hänellä on ulkonäkönsä puolesta (ja) tuotteena valtaa. Yhteiskuntamme on pitkälti rakentunut niin, että naisella on suurinta valtaa juuri ja vain ulkonäkönsä kautta, jos hän haluaa säilyttää naisellisuutensa. Vai onko nainen näin vallaton? Ulkonäkö standardina on diskriminoiva (kaikki eivät voi olla kauniita). Mutta eikö ole tästä näkökulmasta yhtä väärin, että älyä ihannoidaan? On hyväksyttyä pitää älyä korkeassa arvossa, mutta ulkonäköä samaan aikaan sekä ihaillaan että sen arvoksi korottamista arvostellaan. Kuitenkin olemme samastuneet sen maailmaan, ehkä koska olemme esteettisiä olentoja. Uskon kuitenkin, että lähes jokaisella meillä suurimmat tyydytykset elämässä tulevat jostain muusta kuin ulkonäöstä. Popstarseissa kiehtoo tuotteistamisen idea: melkeinpä kenestä tahansa naapurin tytöstä saadaan stailaamalla ja oikealla taustakoneistolla tähti. Silti jään edelleen pohtimaan, miksi tähdeksi halutaan? (pop vai rock:)) JAANA KALLIO ja Mossad. Yritteliäs Meyssan on laittanut kotisivuilleen tutkittavaksi yli 800 erilaista dokumenttia. Niiden vakuutetaan todistavan USA:n osallisuus iskuihin yhdessä kansainvälisen salaliiton kanssa. YHDYSVALTOJEN luomat spektaakkelit eivät tietenkään rajoitu WTC-iskuihin; myös maailman ensimmäinen kuulento on ilman muuta lavastus. Epäilijöiden analysoimien kuvien, NASA:n virallisten tiedonantojen ja muun materiaalin julistetaan paljastuneen väärennökseksi. Kyseessä on ollut pelkkä näytös, jossa armeijan tukikohta muutettiin kuumaisemaksi. Tarkoituksena oli kääntää amerikkalaisten huomio pois Vietnamin sodasta. Vaan eivätpä amerikkalaiset olekaan niitä kauheimpia juonittelijoita. Kaiken takana on loogisesti salainen maailmanhallitus. Tälle ikivanhalle salaliitolle löytyy myös nimi: llluminati, Valaistuneiden, maailmasta totuuden tietävien, salaseura. Tähän maailmaa varjoisia hallitsevaan synkeään ryhmään kuuluvat monet muut oudot järjestöt. Jäseninä juonivat ainakin Vapaamuurarit, Temppeliritarii, Siionin viisaat, CIA ja jopa YK. ILLUMINATI HALLITSEE mediaa, hallituksia, uskontoja ja yhtiöitä. Kaikki maailman konfliktit ovat järjestön suunnittelemia, jopa maailmansodat. llluminati harrastaa myös paholaismaisia kulttimenoja, aivopesee ihmisiä ja päästää liikkeelle keinotekoisia sairauksia, kuten ebola ja aids. llluminatiin uskovia riittää satoja tuhansia, ehkä miljoonia. Harvapa heistä tietää llluminatin olevan vain pieni osa maailman menoa. Tämän todellisen, viimeisen totuuden on onnistunut onneksemme löytämään englantilainen kirjailija David leke. Valaistakseen yleisöä Icke on tehtaillut aiheesta tusinan teoksia. Icke myöntää llluminatin olevan olemassa, mutta nämä juonittelijat eivät todellakaan ole ihmisiä. Kyseessä ovat ihmisiksi naamioituneet, ulkoavaruudesta saapuneet liskot. Rohkea sankarimme jäljittää liskojen alkuperän maailman alkuhämäriin, aina faaraoiden Egyptiin, Etelä Amerikan kulttuurikansoihin ja muinaiseen Kiinaan. Maahan laskeutuneet liskot loivat hybridejä puoliksi liskoja, puoliksi ihmisiä ennen poistumistaan. Hybridit luikertelivat vähitellen valta-asemiin kaikkialla maailmassa. Käärmeitä ja liskoja koskeva symbolismi, kuten lohikäärmeet kiinalaisessa kulttuurissa ja käärme Raamatussa todistavat tämän aukottomasti. ILLUMINATIN jäsenkunta koostuu kokonaan liskohybrideistä. Kaikki maailman johtajat Caesarista Churchilliin ja George W. Bushiin ovat puoliliskoja. Ilmiselvästi mukaan kuuluvat myös ihmisuhrit ja vampyyrit. Hybridit tarvitsevat ihmisverta pysyäkseen täysin inhimillisessä muodossa, linjan sitä heille alkaa kehittyä ikävän matelijamaisia ominaisuuksia. Niinpä vampyyritarut ja oudot abduktiot ovat osa liskojen ruokakulttuuria. Ilkeät valloittajaliskot hallitsevat meitä ihmisiä valehtelevan median, monikansallisten yhtiöiden, YK:n ja hallitusten kautta. Kannattaa varoa myös modernia lääketiedettä. Sen on huumeineen tarkoitus pitää ihmiset heikkomielisinä ja helposti hallittavina. Parempi siis tarkkailla naapureita jos heidän huuliensa välistä vaikka pilkottaisi kaksihaarainen kieli.» SALALIITOT VVEBISSA Meyssanin 800 dokumenttia: hup:/Awvw.effroyable-imposturc.nei (ranskaksi) Englanniksi sivuille pääsee osoitteesta http://rcseauvoltairc.net, ottamalla kieleksi englannin ja klikkaamalla Meyssan-linkkiä. Lavastettu kuumatka: hnp://batcsmotcl.8m.com, http://www.apollo-hoax.co.uk llluminati hallintaa varjoista: http-yAvwv.conspiraqOTchivc.com David leken Totuus: http://www.davidicke.com
EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2002 TEKSTI: MARKO HÄMÄLÄINEN, KUVAT: WWW.MADONNA-ONLINE.CH (MADONNA). EMI/WWW.MEDIAKIRJASTO.COM (BRITNEY SPEARS) MUSIIKKIVIDEOISTA väitöskirjaansa viimeistelevän mediatutkija Tuija Modinosin mukaan on ongelmallista, että musiikkivideot nähdään nykyään yliviihteellisenä, kaupallisena roskina. Vielä 80-luvun alussa, Music Televisionin alkuvuosina, videoita pidettiin hyvinkin avantgardistisina, jopa kumouksellisina. Nykyään videoista puhuttaessa etualalle nousevat ennemminkin raha ja vähäpukeiset naiset. Mikä on muuttunut? "Se, mitä MTV suoltaa ulos. on en asia kuin se. mitä kaikkea tehdään, Nykyään videoita tuotetaan huomattavasti enemmän kuin 80-luvulla, ja koko massaa on vaikea hallita. Tulee helposti vaikutelma, että videoi ovat viihtecllisempiä. Todellisuudessa koko kirjo kaupallisuudesta taiteellisuuteen on ollut koko ajan mukana". Modinos kertoo. MTV:N MASSIIVISTA roolia ei kuitenkaan käy kieltäminen, Se on mitä tehokkain kanava myydä artistin ja musiikin ohella amerikkalaisia elämäntapaa vaatteista arvoihin ympäri maailmaa. Modinosin mukaan musiikkivideoissa tuleekin esiin roek-kuluuurin fuksin matkassa JYLKKÄRI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA HISTORIAA ENSIMMÄISTÄ VUOTTA OPISKELEVAN ANSSI KESKISEN FUKSIELÄMÄÄ. ANSSI ESITELTIIN JYLKKÄRIN LUKIJOILLE NUMEROSSA 9/02. KASVISRUOKAA JA PÄTKI KSIÄ TEKSTI: ILONA TURTOLA, KUVA: PETRUS KOSKIMIES ANSSI KESKISEN ensimmäinen lukukausi yliopistossa on loppusuoralla. "On tää opiskelu ollut jotenkin löysempää ja rennompaa kuin mä odotin", Anssi toteaa. Haastattelun aikana Anssi syö eväitään ja puhe siirtyykin luontevasti hänen ruokavalioonsa. "Mä oon ollut viitisen vuotta kasvissyöjä. En mä tosin pelkkiä kasviksia syö, joskus tulee syötyä kalaa. Suomen järvissä on niin paljon särkiä, että tekee vaan hyvää rehevöityneille järville syödä niistä muutama silloin tällöin pois." Yliopiston kasvisruoat ovat Anssin mielestä mukiinmeneviä. "Ehkä ne on vähän laitosmaisia. Tietenkin kasvisravintoloissa saa parempaa r u o k a a . koska niissä ollaan kunnolla perehdytty kasvisruokaan ja sen valm i s t a m i seen." A n s s i tunnustaa j o s k u s miettineensä siirtymistä pelkkään vegaaniruokaan. "Se on kiinni ainoastaan omasta viiiseliäisyydesiä ja tahdonvoimasta. Monet ruoka-aineet pystyisi korvaamaan vegaanivaihtoehdoilla eikä se olisi edes vaikeaa. Esimerkiksi soijamaidosta saa tehtyä yhtä hyvää kaakaota kuin tavallisesta maidosta." JOISTAKIN ei-vegaanisista ruoisia luopuminen ei kuitenkaan olisi helppoa, Anssi myöntää. "Esimerkiksi suklaassa on maitorasvaa. Suklaata mä silti syön, se on yksinkertaisesti niin hyvää", Anssi sanoo ja kuorii samalla Pätkis-patukkaa käärepaperista pois. " P i h v i ä mun ei sen sijaan oo tehnyt mieli, vaikka liha onkin m a u l t a a n ihan ok. Olisi mielenkiintoista joskus syödä lihaa näin pitkän tauon jälkeen ja katsoa millainen olo mulle tulisi siitä." ikuinen dilemma sinä, joutuuko artisti sopeutumaan markkinavoimien lainalaisuuksiin. "Jos tavoitellaan mahdollisimman suuna yleisöä, artisti joutuu tekemään kompromisseja. Aloittelevan artistin taiteelliset ambitiot tulevat tällöin helposti jyrätyiksi, Muita jos artisti on kunnianhimoinen ja hauella on sananvaltaa, on musiikkivideo myös erinomainen itseilmaisun väline, jossa kuva, sana ja musiikki yhdistyvät tehokkaasti VIELÄKÖ MUSIIKKIVIDEOT puhuttelevat. kun välineen uuluudcnvichatys on historiaa? Modinos painottaa, että puhuttelevuus voi olla muinakin kuin taiteellisuutta, "Musiikkivideo voi olla kulttuurisesti merkittävä. Esimerkiksi rap-videoi ovai mustille yksi keino tavoittaa yhteisöllisyytensä ja sanoa poliittisesti jotain merkittävää. Pyrkimyksenä on mm koulintaa ja kasvattaa omaa yhteisöä musiikin kaiuta." USEIN RAP-VIDEOITA katsellessa mieleen taitavat kuitenkin jäädä lähinnä paksut kultaketjut ja ylisuuret merkkivaatteet Modinos kertookin, kuinka rap lähti alunperin kadunkulmilla, mutta kaupallistui MTV:n myötä. "Yhtäkkiä Suomessakin 90-luvun puolivälissä |oka toinen heppu alkoi yläasteella kuunnella rappia ja pukeutua hip hop -vaatteisiin. Kapinahcnkisyys ei silti ole hävinnyt musiikkivideoiden myötä. Puhutteleva materiaali ei välttämättä vaan tavoita meitä täällä SuoMusiikkividcoidcn ensisijainen tarkoitus on kaikesta huolimatta edistää myyntiä Ja mikäpä muu olisi tehokkaampi myynninedisiaja kuin seksi. Modinosin mukaan huomattavassa osassa videoista näkyvätkin varsin seksistiset perinteet. Naiset ovat objekteja, koristeita ja hyödykkeitä. TOISAALTA MODINOS ei näe. että naiset olisivat vasta 80-luvulla. seksiä hyödyntämällä, nousseet mukaan rock kulttuuriin, "On toki kiistaton tosiasia, että musiikkivideo! ovai nostaneet naisartisteja aikaisempaa tehokkaammin esiin. Ne ovai uudella lavalla mahdollistaneet naisien pääsyn miehiselle alueelle "Naisia on kuitenkin ollut ennenkin rock-kulttuurissa, muita rockin kirjoiteltu historia pyrkii usein häivyttämään heidät. Rock-journalismi on yhä pääasiassa miestoimittajien kasissa, ja siellä vallitsevat varsin maskuliiniset kirjoittamisen konventiot." KUN PUHUTAAN naisista musiikkivideoissa, yksi nousee kiistalla muiden yläpuolelle, nimittäin Madonna. Modinos sanookin, että Madonna on puhtain esimerkki nuisiikkivideoan istista. "Hänen kykynsä kulminoituu siihen tapaan, jolla hän yhdistää musiikkia, kuvaa ja sanaa Menestyksen myötä Madonna on päässyt esillamaan asioita niin kuin iise haluaa, Hän on myös rohkaissut muita naisartisteja tulemaan esiin ja sitä kautta edistänyt naisten asiaa." Madonna lienee myös tunnetuin videoiden tabujen rikkoja; kieliäytyihan MTV jopa näyttämästä hänen Justify my love-videotaan vuonna 1990. Erilaisten naisstercoiypioidcn esiin nostamisella hänen on nähty pilkkaavan kaupallista seksiä. Eikö kuitenkin ole vaarana, että seksuaalinen, ruumiillinen itseilmaisu ymmärrettäisiin väärin? "Se. mitä Madonna tarkoittaa videoillaan. on eri asia kuin se, mitä yleisö siellä lukee". Modinos tähdentää, "I lanen tuotantoaan leimaa sisäänrakennettu monimerkiiyksellisyys. Videoita voidaan luikita joko feministisinä tai amilcmmisi isinä." Muna miten käy vanhenevan, viittäkymmentä lähestyvän Madonnan tulevaisuudessa? Onko musiikkivideoissa yleensäkään lilaa muille kuin parikymppisille, seksikkäille pepunkeikuitajille? "On totta, että rock-kulttuurissa naisen pitäisi olla nuori, viehkeä ja kaunis. Tässä rock-lehdistö, esim. Suomessa Soundi, voisi mennä itseensä. Miehisiä kirjoitetaan muusikkoina, naisista naisina. Madonna kiinenkm todennäköisesti Siinaa tuotantoonsa oman ikääntymisensä ja rikkoo tabuja myös sen kaulia." KAIKKINENSA MODINOS halua. si kääntää keskustelun myös MTV:n ulkopuolelle. Jyräävänä kaupallisena jättinä se nousee liiankin helposti keskustelun keskipisteeseen. Yleisön aktiivisuus ja valikointi, artistien omat iniressit ja varsinkin muut videoita esittävät kanavat musertavat Modinosin mukaan MTV:n hegemoniaa. "Taiteellista materiaalia voi nähdä esim. musiikkividcofcstareilla. Jos taas ajatellaan alakulttuureja, kumouksellista tai anarkistista toimintaa, tarjoaa internet nykyään tehokkaan maailmanlaajuisen väylän videoiden levittämiseen; Se myös mahdollistaa tuotantoportaan ohittamisen." "MTV' ei siis todellakaan ole se ainoa kanava, ja tuleehan sieltäkin joskus erikoisia videona."» Kuin kaksi marjaa?
Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 5 / 2 2 f Q Kärpäsestä kasvaa härkänen Emmanuel Carrere Viikset (La Moustache) Suomentanul Kristina Haotaia like: Keuruu 2002 MIES PÄÄTTÄÄ ERÄÄNÄ iltana kylvyssä lojuessaan kiusallaan ajaa pois vuosia ylähuulensa päällä kutitelleet viiksensä. Ihan vain nähdäkseen vaimonsa reaktion. Kun reaktiota ei synnykään, ja vaimon tai kenenkään muunkaan mielestä miehellä ei ole koskaan viiksiä ollutkaan, syntyy lumipalloefekti, jossa mies joutuu kyseenalaistamaan tietoisuuden itsestään ja olemassaolostaan. Emmanuel Carrere luo romaanissaan Viikset varsin triviaalista ulkonäkökysymyksestä kiehtovan identiteetin syväluotauksen. Eksistentialistinen pohdiskelu kasvaa absurdiksi Hipiksi, jossa matto vedetään jalkojen alta toistuvasti sekä päähenkilöltä että lukijalta. Carrere kuvaa taitavasti miten ihmismieli toimii, kun harhat ja todellisuus yhtyvät. Alun dekkarimainen ote muuttuu loppua kohden psykologiseksi tajunnanvirraksi. VIIKSET EI OLE TERÄVINTÄ Carrerea esimerkiksi nyt kovasti julkisuutta saaneen Valheen rinnalla. Se tuntuu pikemminkin välityöltä, jossa Carrere on lähtenyt liikkeelle pienestä yksityiskohdasta ja improvisoiden vyöryttänyt epätodellista tarinaa kohti ratkeamispisteettä ilman logiikan rajoja. Tästä huolimatta romaani on taidokkaasti rakennettu. Carrere osaa kuvata ihmismieltä pelottavan tarkasti. Romaanin tunnelma on painostava, lähes vainoharhainen. Viikset saa pohtimaan, kuka jää jäljelle, jos ihmisen muistot ja lieto itsestä kyseenalaistetaan. HEIDI PITKÄNEN keskustelua ' • . ' • ; v * r ' W •: KANNABIS JA MALTILLINEN ÄÄRIVASEMMISTO Päivi Sivonen arvostelee kirjoituksessaan Maltillista äärivasemmistoa kaksinaismoraaliseksi, koska yhteisesti vastustetaan tupakanmyyntiä Ilokivessä, mutta ehdokkaista suuri osa otti vaalikoneessa myönteisen kannan kannabiksen laillistamiseen. Itse olin osittain samaa mieltä kannabiksen laillistamisen kanssa. Kysymys ei kuitenkaan herätä minussa suurta intohimoa, eikä Maltillisen äärivasemmiston tavoitteena ole kannabiksen laillistaminen. Ryhmässämme on myös laillistamisen vastustajia. Kannatan kannabiksen laillistamista kahdesta syystä. Kannabiksen käyttö on niin yleistä, että koen sodan kannabista vastaan jossain määrin hävityksi. Kannabiksen ylimennyttä demonisoiritia ei yksinkertaisesti oteta vakavasti. Erityisesti Kanadassa -jossa kannabista ollaan laillistamassa on kannabiksen haitoista tehty laajoja tutkimuksia, joissa kannabiksen terveysvaikutukset eivät ole kovinkaan vakavia verrattuna esim. alkoholiin. Kannabis on laillista alkoholin sijaan esim. suurimmassa osassa Pohjois-Afrikkaa. Terveysvaikutukset ovat toki huomattavat sekä kannabiksella, alkoholilla että tupakalla. Masennukseen ei päihteet auta vaan lisäävät sitä. Pahempi ongelma on se, että kannabiksen ympärillä käytävä kauppa on suurimmalta osalta järjestäytyneen rikollisuuden hallinnassa. Tästä seurauksena siirtyminen muiden aineiden käyttäjäksi (rikollisjärjestöille enemmän rahaa tuottavien aineiden) on helpompaa. Järjestäytyneen rikollisuuden rahallinen tukeminen jo sinällään on hyvin vahingollista. Esimerkiksi kotini lähellä tapettiin alle 20-vuotias poika huumeveloista. Vetoankin kannabiksen käyttäjiin kasvattamaan itse kukkansa ja olemaan tukematta järjestäytynyttä rikollisuutta. Tupakan viljely on erityisen vahingollista ympäristölle. Tupakkakilon kuivaamiseen tarvitaan 55-kenainen määrä puuta. Tupakanviljely vaatii paljon maa-alaa, vettä ja ympäristömyrkkyjä. Tupakkaan kuolee arviolta 6% maailman ihmisistä. Ylikansalliset tupakkayhtiöt ovat todella suurilla rahoilla pilkanneet vuosikymmeniä tiedettä rahoittamalla "objektiivisia" tohtoreita todistelemaan tupakan vaarallisuuden liioittelua. Emme halunneet tupakointia kieltää, vaan irtisanoutua suuryritysten rahasammosta. Myöskään kannabista ei tulisi myydä Ilokiven ruokalassa. Kuten Päivikin kirjoittaa, köyhissä maissa markkinoiden avaaminen ja vientiin perustuva talous hyödyttävät lähinnä vain rikasta eliittiä. Kannabista voidaan kuitenkin viljellä myös Suomessa. Myös hampun viljelyä rajoittavat EU:n Thc-määrärajoitukset. Hampusta saataisiin kestäviä vaatteita ja paperia. En siis kannusta ketään käyttämään sen paremmin alkoholia, kannabista kuin tupakkaakaan. Mutta kuten tälläkin palstalla on todettu: kaksinaismoraalista on käyttää alkoholia ja kieltää muilta kannabiksen käyttö. Kannabiksen laillistaminen ei myöskään välttämättä tarkoita sitä, että sitä voi ostaa lähikaupasta. Myös esim. pelkkä kotikasvatus voitaisiin suvaita. T O M I ABERG MALTILLINEN ÄÄRIVASEMMISTO Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseen jylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti (max 2500 merkkiä). Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussoiroolontie 2, 40600 Jyväskylä -järjestötJärjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 16 ti 3.12. mennessä! ftlkiolainen osakunta Tervetuloa vastaanottamaan joulua Aikiolaisen osakunnan pikkujouluuni Pikkujoulua vietämme ke 11.12. Kuokkalassa K0AS:n saunalla klo 18.30 alkaen. Osoite on Ykköspesankatu 1, B-rappu ja sauna on ylimmässä kerroksessa. Ohjelmassa mm. saunomaa, glögin ja joulutorttujen maistelua seka tietysti hyvästä seurasta nauttimista! Enemmän tietoa pikkujoulusta osakunnan postituslistalla. Ja lopuksi infoa uudet jäsenet voivat liittyä alkio-postituslistalle osoiteessa http//majordomo.cc.jyu.li/mailman/listinlo/alkio/ Pikkujoulut Juomatehtaalla (JT. ala-aula) li 3.12. kello I9alkaen. Tervetuloa! Lisätietoja: http://www.jyu.ti/diaario/ seka museologia@lists.cc.jyu.fi. Nyt hyvä elämä 1/2 hintaani Kulutuskriittisia näkökulmia. Viihteellinen keskustelutilaisuus elämäntavastamme keskiviikkona 27.11. klo 18-21 Nikolainsalissa. Asemakatu 6. Alustajina Ari Lampinen ja Matti Itkonen Jyväskylän yliopistosta sekä Silja Jääskeläinen Keuruun Ekokylästä. Tilaisuuden juontaa Anna-Kaisa Hermunen Viihdyttämässä teatteriryhmä Poleemi ia trubaduuri Leena Pyylampi. Vapaa pääsy. Järjestää Dodo Tulevaisuuden elävä luonto ry. www.dodo.org. tapahtumat, to 29.11. Joululahjavalvojaiset, pe 6.12. Itsenäisyyspäivän vastaanotto. Puheenjohtaja Katja, katja@cc.jyu.ti. JYT:n vuosikokous 4.12. klo 17.00 Ilokiven hallituskabinetissa, kaikki jäsenet tervetulleita! JYT-yhteystiedot: jytpostia@cc.jyu.fi tai pj. Sanna Lahdenniemi 040-568 9526. Jyväskylän ev.lut. Opiskelijolähetys Opiskelijaillat pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa kaupunginkirjastoa vastapäätä, Vapaudenkatu 26, ovessa teksti kappeli, kerhotilat, klo 1830 alkaen. Tervetuloa mukaan! Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki käytettävissä henkkoht keskustelua varten. Yhteystiedot. heikki.lehtimaki@opko.li tai 050-571 4564.28.11. Puskutraktoreita ja naulapomminruokaa / Lauri Thuren. 5.12. Gospelraati kokoontuu, tervetuloa! 12.12. Joulujuhla. Evankeliset opiskelijat Evankelisten opiskelijoiden teemaillat lauantaisin klo 19.00 Lutherin kirkolla, Kansakoulukatu 5.30.11 Uskon teot tekojen usko/ Pasi Hujanen. 6.12. Itsenäisyyspäivän ehtoollishetki. 7.12. Paha, paha raha' / Pasi Palmu. 14.12. Lapsi lahjavuoren takana/ Heikki Korhonen, Tom Säilä. Global Discourse ry n syksy päättyy juhlavasti tiistaina 3.12. pidettävällä GD n 50 Ha seminaarilla! Seminaarisarja päätetään paneelikeskustelulla aiheesta Yhdistyneet Kansakunnat ja Globalisaatio. Paneelissa Suomen nuorison YK-delegaath Heini Utunen ja filosofian tohtori Margaret Tuomi. Tapahtuma järjestetään yliopiston päärakennuksen luokassa C4 klo 18 alkaen. TERVETULOA MUKAAN! Kumman Luia Pikkujoulua juhlitaan 30.11. yo-kylässä. Aloitetaan a-taion tilaussaunalta klo 14.30 ja siirrytään jatkamaan iltaa M-talon kerhohuoneelle. Ohjelmassa saunomisen ja jouluruokallun lisäksi on vuoden kululaisen julkistaminen sekä sihteerin puuropuhe. Ota iloinen joulumieli ja pieni paketti Joulupukin sakkiin mukaan!!! TERVETULOA!'! Haluatko tutustua Kumman Lujan porukkaan' Tässä siihen tilaisuus. AVOIMET OVET ja PELI-ILTA Kutiin toimistolla (yo-kylän r-talon pohjakerros) 10.12. klo 18 alkaen Voit ottaa omia seurapelejä mukaan. Ma 2.12. klo 19 seurat Reetta >~. Laaksolla ja Pertti Pitkäsellä. Tellervonkatu 10 B17. Ke 11.12. klo 19 kuoron joulukonsertti Vanhassa pappilassa. Tervetuloa molempiin' Kuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 19 Keskusseurakuntatalon Sacariumissa. Kotisivu. http://www jyu li/~livimaku/iierattaja/ Maltillinen Aarivosemmisto "Ei iskua Irakiin" -mielenosoitus lauantaina 30.11. Kokoontuminen kirkkopuistossa kello 14.00. Demokratiaa ei rakenneta pommeilla! Lisätietoja taberg@cc.jyu.ll. Isobaari järjestää Cooperin-pari testin ja saunaillan reippailun päätteeksi 3.12. klo 18-> Tule mukaan letkeaan seuraamme ja kummastutlamaan naapurustoa Tuo kaverisi mukaan. Lisätietoja Tiedottaja Joonas Koskinen, murmeli@cc.jyu.fi. JOPA Jyväskylän Opiskelevat PAitiolaiset JOPA on iloinen partiohenkinen kokoelma erilaisia ihmisiä. Tule nauttimaan luonnosta, kamppäretkistä, illanisluiaisisla, lauluista ja yhdessäolosta kanssamme. Opiskelusta on hyvä välillä saada taukoa, tee se reippaasti ja hyvässä seurassa! Liity sähköpostilistalle taikka surffaa nettisivuillemme, sieltä saat Iisaa tietoja ja voit itse todeta liittymisen todelliset hyödyt (http://www.cciyu.fi/yticl/jopas/). Seuraavat Tosineen hallituksen kokous Soimilla 27.12. klo 16. Kaikki jäsenet tervetulleita. Suuri pukujuhla 4.12. klo 19 alkaen Historicalla (H320). Juhla järjestetään laitosten yhdistymisen kunniaksi yhteistyössä Nefa Jyväskylä tyn kanssa. Sisäänpääsymaksu 5 e sisältää alkumaljan ja cocktailpöydän. Paikalla tanssiorkesteri Odysseus. Ilmoittautuminen 26.11. mennessä ameiarjestohuoneessa olevaan listaan. Tervetuloa! Lisätietoja: tiedottaja Tanja Välisalo (tatjana@cc.jyu.fi) Sahlya. U Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA (pidemmät lei k.-l l.i.n i säälillä). Puulaakinne mahdollisen LOGON voille toimittaa joko sähkö postilla osoitteeseen jylkkari-jarjcslot@cc.jyu.fi tai paperilla toimitukseen skannaliavakscmmc (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). Vain TAPAHTUNUT, MENOT JA ILMOITUSASIAT. VAAKASUORAAN: 7. Lauantaipussin tuloksena oli, Kaija. Nooan aluksen rekisteriote! (13) 8. Kuka valisti rasvasta? Kenties joku toisinajattelija. (6) 9. Onko kuollutta, jos vie loton kioskille? (6) 10. Jaana sai sanoman selville Internetistä. Haettu leksikaali oli nurin niskoin. (8) 12. Koet, että se ei ole aito toimi. (4) 13. Siirrettäessä kauhakuormaajaa on ehkä helpoin tehdä näin. (4) 14. Kun Peter ja Anneli jakavat siemensin, veskarin varuste selviää. (8) 16. Hylätty viikon alku, hylätty viikon loppu, pillillä tehty. (6) 17. Lopussa se seisoo, toisaalta sotii kovasti vastaan. (6) 19. Perjantaivekaraa tuntuu sekoittavan merihädästä selviäminen. (13) €» Marko Kunnari PYSTYSUORAAN: 1. Presidentinvaaleissa oli ennen, Jimi, se valtias. (13) 2. Notkuvan hoksaaminen ei tuottane vaikeuksia. (4) 3. Antaako se syyn tehdä atakin. jos väittelee? (6) 4. Turistin tavaroissa on Helenan hotkaisema persoonapronomini. (6) 5. Mertarannan kertoma tulos se sekunti oli. (8) 6. Eräänä talvisena yönä omistajien poissa ollessa oli tunkeuduttu taloon. Komisario kirjoitti raporttiin: Se murto koski rikkiä. (13) 11. Toisaalta siellä voi asua niin imaami, Barak kuin Arafatkin. (8) 15. Hotellihuoneessa odotti naukku. Tarkoitus oli levätä. (6) 14. Oltermannin vaihdettua joulen penniksi ollaan metsässä. (6) 18. Vasikan ääntelyä voi kääntäen verrannollisesti kutsua kauniiksi. (4) inunineiseiadei S01H» Zl enuifjt nsiBiui 91 enwNSL uessutyt/L o i s m y n eelvei eeiuiqeivLL <mii sniuoji3^so>i!a '9 eueseisvoi snisoias S uoioG 6 ejauiBx > EAB|!S '8 BJBUÖI "g |U3ded|>|>uri)f 7 «SWZ saiuielisiileA T :i3S)inVlSVA
ELUTAKKO PE 29.11. 22 PISTEPIRKKO, GEORGIE PICKET IN COLOURS UPUT10/9 Is! * LA 30.11. VIIKATE + MOKOMA UPUT 7/8-[s] KE 04.12. KEMOPETROL UPUT 8/7 UI TO 05.12. LAB + DEADBABES UPUT 8/7 M Pe 06.12. Vaihtoehto-Klubi Voi. 3: BALLS. KNUCKLEBONE OSCAR + HYPNOMEN UPUT 7/5 IK-18] IA 07.12. THE 69 EYES + PRIVATE LINE UPUT IO/8 isi . ...Tulevaa ohtelmlsioa: La K . 1 2 . Holtda» Cemet-Roe* n Roll Jubilee! Ptl 20.12. POBCily 2002 Paaioskonseftli: MIUOONASftOt + FRIOGt + IHE YOUNG MUMMIES MATKA MIELESSÄ! w w w . h e l i n m a t k a t . f i Yliopistonkatu 32 40100 Jyväskylä Puh. (014) 337 3100 Kaipaatko kyytiä, tai haluatko matkaseuraa? Tsekkaa Jylkkärin kimppa kyyti-palsta osoitteessa http: //www. cc. jyu.fi/jylkkari * = imu, Hm «raton I M M » M m Mm ta*, {tm. * •1,«IHJU MMM MUtUUe HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOflTEPOHMN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla 1 % AVOINNA: _ .... Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan La Suljettu l Kimon „ . „ , , , I BASIC Amsterdam 237,Lontoo 254,Pariisi. 238,NevvYork 316,Göteborg 193,Manchester.. 254,Bertiini. 242,Milano 274,BrysseL 255,Oslo 191,Budapest 255,Praha. 241,Gdansk. 227,Tukholma*... 143,Hampuri. 238,Varsova 239,Kääpenhamina 137,Wien 257,Myyntiaika 25.11.-14.12. Matkustaa voit 31.3.2003 saakka! Hinnat ovat menopaluuhintoja (sis. verot ja palvelumaksun) alk. Hki, Tku, Tre. Nuorille alle 26-v ja opiskelijoille alle 33-v. ISIC/IYTC/Herkules-kortilla. »Alk. Tku. 'RIIRQY Iraveb, for young peoplt undtr 26 and studtnts imdtr 33 anly. Q www.kilroytravels.com OPEN 2 4 H0URS! J y v ä s k y l ä Vapaudenkatu 49-51 Avoinna m a p e 10-18 Call-Center 0203-MIR0Y (0203-595769) ma-pe 9-18. ta 10-16 KiiRoy * S0HWIGOES * HOLLYWOOD JÄRJETÖNTÄ MENOA. IMPROVISAATIOTA. KILPAILUJA. SUOMIPOPPIA. SEKOILUA... JOKA LAUANTAI KLO 23-04 KOKO SYKSYN-VAPAA PÄÄSY 30.11. Petroskoilaiset oikkuioulut 2 9 . 1 1 . R a d i u s X J. lentokoneen ja Lady Janen jösenten uuden produktion neitsytkeikka pe 29.11. Serious Hammondizing&70's proge sohwi Vaasankatu 2 1 , www.sohwi.fi travels