H Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2001 Odotettua yhteistyötä Traktori möyrii Aallon kirjastossa. Sivut 10-11. Tuoretta osakuntap u l l a a ! Sivu 6 Tervetuloa j u h l a a m m e sponsoriksi. Sivu 8. N e l j ä ruttaantunutta ruusua. Sivu 13. KANNEN KUVA: ANTTI TIAINEN Jyväskylän Ylioppilaslehti www.nu.Vnttfcon Toimitus Keskussoiroolanrie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 (yflkkari@cc.iyu.fi Fox (014)2603928 P ä ä t o i m M a j a Juha Kauppinen (014)2603359, 040584 0414 iuha@st.iyu.fi T O i i i i i ) l u | a i Annakaisa Vääräniemi |la «o; 10.12. asti) 4 5 3 8 1 9 4 annvoar@st.jyu.fi Lassi Toivonen 4 5 9 2 7 1 btoivon@st.jyu.fi Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Pouta Rouhiainen (014)60 7226 Jyväskylön yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kurttuun-, mielipideja fiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. «• K U l I T I JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jyfkköri maksaa 50 markkaa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisro, (014)2603355 Ilmoitusmyynti tmi Mortti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 . 4 6 4 2 533 fox (014) 272163 Ylioppilaslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 l i m o i t u ksenvalmistaja Grafiikka Rutanen ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 groriikko.njtanen@co. inet.ti Painopaikka Lehtisepat Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Pomos 8 ISSN 0356-7362 I l m e s t y m i s p ä i v ä t syksyllä 2 1 ilmestyy d e a d l i n e 12.12. 5 . 1 2 . Järjestöilmoitusten deadline p ä i v ä ä o i k a i s e m m i n ! ! pääkirjoitus/ Käsissäsi on historiallinen Juha Kauppinen JylkkärL Sen ovai kirjoittaneei paria juttua lukuunottamatta journalistiikan ensimmäisen vuoden opiskelijat. Sinänsä kovin itsestään selvältä vaikuttava yhteistyö ylioppilaslehden ja viestintätieteiden laitoksen välillä on ollut viimeiset vuodet jäissä. Miksi? Syyt ovat molemminpuolisia. Jylkkärissä on kenties oleteltu, että journalistiikalla ei arvosteta lehteämme. Ovat ammattilaisia ja kaikkea. Tulevat journalistit taas ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jättäneet lähestymättä Jylkkäriä, koska tekstin työntäminen opiskelutovereidensa ja laitoksen henkilökunnan nähtäväksi on henkisesti raskasta. Joutuu tuomittavaksi. Tämä on yhä totta ainakin nuorimpien opiskelijoiden kohdalla. Eli mahdollinen yhteistyö on sivuutettu ajatuksissa ainakin osittain pelkkien oletusten perusteella. Kun ei tee aloitetta, ei myöskään tarvitse pelätä, että joutuisi naurunalaiseksi. On kiinnostavaa, miksi yhteistyö käynnistyi juuri nyt. Lyhyesti voisi sanoa, että aika oli kypsä. Lehden johtokunnassa asia tuli puheeksi alkuvuodesta, sana kiersi, ja lopulta Tourulan väki otti yhteyttä ehdottaakseen yhteistyötä. Jylkkärin lähihistoriassa on ollut kitkaa liittyen lehden henkilövalintoihin, niiden motiiveihin. Kaikkia ei ole miellyttänyt se, että lehden ruorissa on aikanaan istunut sarja kouliintuneita ammattitoimittajia, jotka ovat tienneet, kuinka homma tehdään ja myös osoittaneet sen. Itsevarmuus ärsyttää. Onko tällaista ärsyyntymistä havaittavissa myös yleisessä asenteessa journalistiikkaa opiskelevia kohtaan? Kenties, mutta opiskelija ei kuitenkaan ole ammattilainen. Tämä seikka ehkä lopulta avasi historiassa muodostuneet lukot. Nyt oji helppo todeta: kukapa sopisi paremmin opiskelijalehteä kirjoittamaan kuin lauma opiskelijoita. Jylkkäri on taas muutoksen edessä. Kaksikolmasosaa väestä vaihtuu. Sekä päätoimittajaksi että toimittajaksi on tarjolla myös hyvin kokeneita journalisteja. Asioita tullaan siis tekemään omalla tyylillä. Ja tämähän ärsyttää. On ärsyttänyt ajoittain myös menneen vuoden aikana. Journalistin ohjeissa sanotaan: "Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään muodossa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle." Ei missään muodossa. Ainoa mahdollisuus tehdä lehteä on tehdä sitä rehellisesti. Jos emme anna oman taustamme ja omien intressiemme vaikuttaa lehden tekoon, niin" mistä lehdelle sitten keksitään profiili? Kohtuus tietysti pitää säilyttää, mutta silti on uskallettava. Uskallettava ottaa esimerkiksi se riski, että joku saattaa nauraa. Uskallettava kirjoittaa aiheista, jotka ovat omaa sydäntä lähellä. Ja sillä tyylillä, jonka itse osaa. Se on ainoa oikea tapa. Kaikessa. Eettisyyden sietämätön vaikeus I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 6.00 mk/pmm takosivu 7.00 mk/pmm määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) Vörihinnat yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 2 7 . 1 1 . KELLO 14.00. TOIMITUKSESSA. vieraasta päästä/ J f J ; Aino Mehtälä B 2 Haluaisin elää eettisesti, ekologisesti ja eläinystävällisesti niin, että voisin toteuttaa aina hyvinä pitämiäni arvoja. Haluaisin olla ylpeä itsestäni ja aatteistani ja kertoa joskus lastenlapsille ni lannoita radikaalista nuoruudestani. Mutta kun ei. Kaikki lähtee jo perusasioista. Hemmoteltu vatsani ei ole oppinut kieltäytymään mistään vakaumuksellisten syiden vuoksi. Vaikka kuinka ajattelisin pupuparkoja, jotka pannaan pataan vuokseni, ei vatsani helly millään. Ruoka ei jää syömättä, vaikka näkisin, kuinka se keitetään elävältä. Ajatus tuntuu pelottavalta. Toinen suuria tunteita herättänyt valintani liittyy kirpputorilta ostamaani edulliseen turkkiin. Lehmäkuvioisen takin karvoja on pöyhitty oikein porukalla, kun on yritetty selvittää, onko turkki aito vai ei. Takistani en silti ole valmis turhamaisuuteni takia luopumaan, oli asia kummin päin tahansa. Hyvältä ei kuulosta sekään. Pisteitä matkalla paremmaksi ihmiseksi eivät kohota myöskään ostostottumukseni. Kauppoja kierrellessäni jää eettisyys usein kotiin. Kun viikkokausien etsiskelyn jälkeen löydän jonkun vaatteen tai esineen, unohtuvat listat boikotoitavista yrityksistä ja tuotemerkeistä nopeasti. Usein myös hintaerot saavat reilun kaupan silmäni sulkeutumaan. Huonoa omaatuntoa on hyvä puhdistella ylijäämärahoilla ostetun tuopin äärellä. Huolestuttavalta siis näyttää. Onko minusta tullut kaikkien vihreän linjan ihmisten kauhu ja harkitsematon hirviö? Toivottavasti ei sentään. Tuomiolle joutuessani aion kertoa puolustuksekseni ainakin sen, että tahto olla hyvä on aina ollut kova. Ruumis ei vain aina tottele mieltä. Vaan ehkä minustakin tulee vielä joskus parempi ihminen kuin nyt. Ehkä opin joskus karaisemaan heikkoa lihaani ja siirtymään sanoista tekoihin. Siihen asti joudun kulkemaan hupaisan näköisessä turkissani hampurilaisista haaveillen. Syyllisin mielin, mutta kuitenkin.
Siirtojärjestelmästä hyötyvät sekä opiskelija että yliopisto Opiskelupaikan on kahden kauppa TEKSTI: ANTTI TIRI PIIRROS: LASSI TOIVANEN <^£~—• JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON siirtyy vuosittain reilut 70 opiskelijaajatkamaan toisessa suomalaisessa yliopistossa aloittamiaan opintoja. Viime vuosina siirto-opiskelijoiden määrä on ollut Jyväskylän yliopistossa hienoisessa kasvussa. 'Tämä johtuu opiskelijoiden yleisen liikkumisen lisääntymisestä", kertoo humanistisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Ossi Päämilä. Usein Jyväskylään saapumisen taustalla ovat sosiaaliset syyt kuten seurustelukumppani, aviopuoliso, perhe tai työ. Lisäksi yliopiston monipuolinen sivuainetarjonta houkuttelee opiskelijoita ympäri Suomea. "Opiskelijan sosiaalisen elämän kannalta on hyvä, että tällainen järjestelmä on olemassa", kertoo matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Maija Nissinen. Tiedekuntien opintoasiainpäälliköt pitävät siirto-opiskelijoita pääasiassa hyvänä asiana eikä laitoksiltakaan ole kuulunut suuremmin valituksia. Siirto-opiskelijat tuovat yliopistolle gradujen myötä riihikuivaa rahaa ja tutkintosuorituspisteitä. He paikkaavat samalla Jyväskylästä toiseen yliopistoon siirtyneiden opiskelijoiden tuomia tappioita ja ovat halpoja maistereita yliopistolle lyhyen opiskeluajan vuoksi. Tosin joissakin tapauksissa Jyväskylän yliopisto toimii pelkkänä pysähdyspaikkana toista yliopistoa varten", kertoo yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Maija Salo. Yliopistolla ei ole tilastoja muihin yliopistoihin siirtyneistä opiskelijoista, sillä opinto-oikeus on ikuinen eikä lähtemistä tarvitse sen kummemmin ilmoittaa. Näin ei myöskään tiedetä onko Jyväskylän yliopisto voittaja vai häviäjä siirto-opiskelijoiden määrässä. KASVATUSTIETEIDEN OPINTOJAAN päättävä Petra Silander, 25, siirtyi Jyväskylään syksyllä 1998 kahden Oulussa vietetyn vuoden jälkeen. Oulussa opintoja kertyi muutamaa opintoviikkoa vaille sata ja Jyväskylässä aikaisemmat opinnot hyvitettiin hänen mukaansa suhteellisen hyvin. Oulussa Silander kaipasi opintoihinsa käytännönläheisyyttä ja päätti siirtyä Jyväskylään. 'Vaihdoin myös sivuaineiden vuoksi. Tiesin, että Jyväskylässä pystyy opiskelemaan ainakin aikuiskasvatusta ja muutenkin täällä oli enemmän sivuainevaihtoehtoja, jotka olivat minulle mielekkäämpiä", Silander sanoo. Lisäksi Oulaisista kotoisin oleva Silander tunsi Oulun jo "liiankin" hyvin, joten hän siirtyi mielenkiinnolla Jyväskylään. Petra Silander kertoo suhtautumisen olleen Jyväskylässä ihan hyvää. Alussa ongelmia tuotti uusien kavereiden löytäminen. "Aloitin suoraan syventävien opintojen tekemisen. Muut olivat siinä vaiheessa opiskelleet yhdessä jo pitemmän aikaa, ja heille oli muodostunut omat kaveripiirit. Kursseilta kyllä saa moikkaus-tuttuja, mutta kavereiden tai ystävien löytäminen ei ole niin helppoa verrattuna siihen, kun aloittaa opinnot alusta. Itse tutustuin parhaiten uusiin ihmisiin lähtiessäni mukaan ainejärjestön toimintaan", hän kertoo. HELSINGISTÄ KOTOISIN oleva Timo Kosonen, 22, luki Jyväskylässä puolitoista lukuvuotta (noin 60 ov.) biologiaa. Kesällä 2000 hän siirtyi Turun ylipistoon. "Laadukkaampi yliopisto. Olisin joka tapauksessa lähtenyt Jyväskylästä joko tänne (Turkuun) tai Helsinkiin. Turkuun tulin ihmissuhteen perässä. Jyväskylässä ei tarjottu sellaista mikä olisi minua kiinnostanut", Kosonen kiteyttää lähtemisen syyt. "Jyväskylässä oli myös vähän sellainen 'takapajula'-meininki. On sivussa monesta mielenkiintoisesta asiasta. Tänä päivänä sen ei välttämättä oikeasti tarviise olla niin, kun voi itse olla aktiivinen joka suuntaan. Mutta silloin ratkaisi ennen kaikkea se tunne", hän muistelee. Hänen mukaansa siirto sujui kivuttomasti ja käytännössä kaikki aikaisemmat opinnot hyväksyttiin opintoihin. 'Täällä Turussa laitoksen opiskelijamäärä on pienempi, mutta opetus tasokkaampaa sekä arvostelu tiukempaa. Kolme Jyväskylän opintoviikkoa vastaa kahta Turun opintoviikkoa", Kosonen karrikoi. "Lisäksi täällä on museo, jossa tehdään sienitutkimusta. Se on lähellä sydäntäni", kertoo biodiversiteettitutkimusta pääaineenaan opiskeleva Kosonen. "En ole katunut vaihtoa Turkuun, mutta onneksi Turussa on muitakin kuin turkulaisia", Timo Kosonen hymähtää. • JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON TIEDEKUNTIIN SAAPUVIEN SIIRTO-OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ VUOSITTAIN: TIEDEKUNTA MÄÄRÄ/KASVUTRENDI VAIHTOKRITEEREJÄ • HUMANISTINEN 20, HIEMAN KASVUSSA VÄHINTÄÄN PERUSOPINNOT • KASVATUSTIETEIDEN 14, PYSYNYT SAMANA VAIHTELEVAT LArTOKSrrTAIN; OPINTOMENESTYS, SOSIAALINEN SYY VÄHINTÄÄN YKSI VUOSI OPINTOJA TAKANA •MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN 13, PYSYNYT SAMANA VAIHTELEVAT LAITOKSnTAIN; SOSIAALINEN SYY •YHTEISKUNTATIETEELJJNEN 12, NOUSEMAAN PAIN NORMAALI OPINTOMENESTYS (MÄÄRÄ+LAATU); SOSIAALINEN SYY VÄHINTÄÄN VUOSI OPINTOJA TAKANA •INFORMAATIOTEKNOLOGIA 5-10, HIEMAN KASVANUT PÄÄAINEEN PERUSOPINNOT + VÄHINTÄÄN 30 OV. •TALOUSTIETEIDEN 5-7, El JÄRISYTTÄVIÄ MUUTOKSIA SAMAT KUIN YHTEISKUNTATIETEELLISESSÄ •LIIKUNTAJA TERVEYSTIETEIDEN El VAIHTAJIA MUUTAMAAN VUOTEEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2801 rtarjolla tänäänt a r i n l l a t o n a a n on Mkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä L d l J U l I d I d l l d d l l j y v ä s k y i ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@cc.jyu.fi Lassi Toivanen TEATTERIT Kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Maan päällä paikka yksi on (ennakko) pe 30.11. klo 19. la 1.12. klo 19 (ensiilia), ke 5.12. klo 19, la 8.12. klo 15. Särkelä itte ti 4.12.. ti 11.12., ke 12.12. klo 19. West Side Story pe 7.12. klo 19. Pieni näyttämö: Jään ja tulen lauluja ke 28.11. (ensi-ilta), pe 30.11., la 1.12., ke 5.12. klo 19. Tanssikoulu Sara: Taikalamppu, tanssisatu ti 4.12. klo 18, ma 10.12., ti 11.12., ke 12.12. klo 17.30 ja 19. Säädyllinen murhenäytelmä pe 7.12. klo 19. JYT:August Strindbergin Neiti Julie ke 28.11., pe 30.11., su 2.12. ja ke 5.12. (viimeinen esitys) klo 19. Liput 40/30 mk. llokivi. Huoneteatteri: Tyköistuva tango pe 30.11. klo 19, la 1.12. klo 19, su 2.12. klo 15, pe 7.12. klo 19, la 8.12. klo 19, su 9.12. klo 15. Alisa ti 11.12. (ensi-ilta, vierailunäytös) ke 12.12. (vierailunäytös) klo 19. Teatteriyhdistys Tritonus ja Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri: NÄKY musiikkinäytelmä Jyväskylän A-salissa (Väinönkatu 7) pe 30.11. klo 19, la 1.12. klo 14, su 2.12. klo 14. pe 7.12. klo 19, la 8.12. klo 14, su 9.12. klo 14. Liput 80/60/40 mk. NAYTTEIYT Taidemuseon Holvi: Murroksissa. Taidetta Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiön kokoelmasta 2.12. saakka. Keskisuomen museo: ONNI. Texo-tekstiilitaidenäyttely 2.11.2001-6.1.2002. Alvar Aalto -museo: Kultakelloja Mehiläispesä. Alvar ja Aino Aallon valaisimia 1.11.200-31.1.2002. Suomen Käsityön museo: 29.11.2001-6.1.2002 Oma joulu. Galleria: 27.11.2001-6.1.2002 Joulukalenten. Galleria Becker: Saskioiden stipendinäyttely: Anita Hannunen "Ajan ja onnen vaihtelussa", piirustuksia ja maalauksia 28.11 -12.12. Galleria Harmonia: 1.11.-2.12. Valokuvia, 7.12.2001-13.1.2002 Valokuvia Tuula Aihoniemi Noora Autio Saara Helkala. Oleskelutilamielentila. Kaupunginkirjaston ala-aulassa 1.-15.12. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KDORO Jyväskylä Sinfonia: Joulutunnelmia ke 12.12. klo 19, Taulumäen kirkko. Tibor Bogänyi, Pauliina Kallio (harppu), Kamarikuoro Cantinovum. Konservatorio: Joulukonsertti ma 10.12. klo 18. Kamarimusiikkisali, vapaa pääsy. Musiikinohjaajaopiskelijat esittävät musiikki-iloittelun AU is /air.. Ensi-ilta ke 28.11, muut esitykset pe 30.11 ja ke 5.12, klo 19. Lipui 30/20 mk. Jyväskylän körttiopiskelijoiden kuoron sekä Helsingin Herännäisnuorten kuoron Joulukonsertti Kaupunginkirkossa la 8.12. klo 19. Tervetuloa! mi Setan bileet la 1.12. P0P/R0CK7JAZZ/KLUBIT Lutakko: to 29.11. Anssi Kela, pe 30.11. Neljä Ruusua, la 1.12. Kotiteollisuus, Mokoma, ke 5.12. Friends Of Helikiertue: Revered Bizarre + Spirirus Morris + Minotauri + klassikkokauhuelokuva VAtchfinder General, pe 7.12. Arto Muna & Millennium, la 8.12. Piivate Line, Georgie Picket In Colours, ke 12.12. Keskiviikkoklubi: Dynamo, liput 15/0 mk Bar 68: pe 30.11. Meanest Machine plays Guns N' Roses, la 1.12. Pimps, ke 5.12. Itsenäisyyspäivän aaitotanssit: Timo Nyyssönen & Tulisielu, pe 7.12. Penniless, la 8.12. Pinot Noir. Liput muutamin poikkeuksin 10 mk. Yhden bändin iltamissa soitto alkaa kello 00.00. Lisätietoja: Bar 68, puh. (014) 633 068. Niitty: Teknokulttuuriyhdistys Niitty juhlii 6-vuotissynttäreitään la 8.12. Ilokivessä. Livet: Brothomstates (Warp Records, Helsinki), Poly 61 (Thirteen Productions, Helsinki), Tero vs. Dr. Robotnik (Rikos Records, Jyväskylä). DJ:t Dixon (Hytky), Dcom (Niitty), Erkko (Niitty), Lumo (Niitty), Liu (Niitty), Kvantti (X-Rust, Lahti), Videovisuaalit: Wil (Helsinki) Global Discourse ry:n syyslukukauden päätösseminaari: "Internetin rooli globaalin turvallisuuden näkökulmasta", A 103 tiistaina 4.12.2001 klo 18:15 alkaen. iyy KV-VALIOKUNTA Ke 28.11. Kehy-ryhmä kokoustaa Yo-ialon hallituskabinetissa. To 29.11. kaikkien kansainvälisten opiskelijoiden ja kansainvälisten suomalaisten pikkujoulut Ilokiven alakerrassa klo 20 alkaen. Luvassa jouluista naposteltavaa, ohjelmaa, musiikkia ja tietenkin joulupukki. Tuo mukanasi tonttulakki ja 10 mk:n lahja. Ti 11.12. kvvaliokunnan vuoden viimeinen kokous, jossa mm. valitaan valiokunnan uusi puheenjohtaja. KULTTUURIVAUOKUNTA Kokous to 13.12. Ilokiven ruokalan takaosassa klo 16. Kaikkien JYYn opiskelijoiden mega-pikkujoulut torstaina 13.12 klo 20-03 Ilokivessä! Ohjelmassa Lucia-neito kilpailun lisäksi soulia a'la Cinnamon Girls, särmikästä poppia Sodalta ja hurmaavaa rokkia ja poppia Antti Laukkaselta. Lauluryhmä Impivaara esittää feministisiä lauluja Lucialle, ja paikalla on myös dj pikkujoulutunnelmissa. Tarjolla glögiä ja pipareita, liput 10 mk. Tule äänestämään oma Lucia-suosikkisi voittoon. Näitä bileitä et halua missata! LIIKUNTAVALIOKUNTA Liikuntavaliokunnan seuraava kokous ja pikkujoulut järjestetään JAIKON saunatilassa (Wilhelm Schildtinkatu 2) torstaina 29.11 klo 18.30-23.30. Ensin kokoustetaan ja sen jälkeen saunotaan ja pikkujouluillaan. Kokouksen esityslistalla on tärkeitä asioita, mm. puheenjohtajan ja sihteerin valinnat. Matkustusvaihtoehtona kimppakyyti on opiskelijallekin halvin. kimppakyyti JYLKKÄR1N KIMPPAKYYTI -niminen palsta aloitti toimintansa Jyväskylän Ylioppilaslehden intemet-kotisivuilla netissä kaksi viikkoa sitten. Lehden netukeskustelufoorumin tilalle tulleen palstan tarkoitus on, että tunnetusti köyhien opiskelijoiden ei enää tarvitsisi heitellä olemattomia ropojaan kankkulan kaivoon kalliiden junalippujen muodossa tai ajella kotipaikkakunnilleen yksin. Jos VR:n äskettäiset hinnankorotukset ovat sinulle punainen vaate tai et halua hukata kallista aikaasi kituuttavaan köröttelyyn linja-autossa, kimppakyyti voi olla sinulle paras matkustusvaihtoehto. Mikäs sen mukavampaa onkaan kuin saada hauskaa matkaseuraa, puolittaa bensalaskut ja päästä perillä kotiovelle asti? Informaationvaihto menevistä ja tulevista kyydeistä Jylkkärin Kimppakyyti -osastolla on pyörähtänyt käyntiin kiitettävästi, tosin hieman yksipuolisesti. Usea kyytiä etsivä on rohkaistunut jättämään ilmoituksensa palstalle. Suurimmalla osalla matkan suuntana ovat lähimmät kaupungit Jyväskylästä päin katseltuna. Omassa autossaan paikkaa tarjoavia on toistaiseksi vain pari kappaletta. Palstan toimivuuden kannalta on tietysti olennaista, että myös omilla menopeleillään taivalta taittavat pistäisivät maikaseurahakemuksensa vetämään, raivaisivat etupenkkinsä kaikesta roinasta ja ottaisivat tilalle vaikkapa kakkoskuskin pitkille ajoreissuille. Kimppakyyti on siitä hyvä matkustusvaihtoehto, että siitä on hyötyä kummallekin osapuolelle, sekä kyydittävälle että kyyditsijälle. Omalla autolla kulkeminen tai jonkun itse ajavan mukaan hyppääminen on esimerkiksi paljon nopeampi tapa päästä perille kuin junalla tai bussilla matkustaminen. Aikataulut on myös helppo sopia keskenään kaikkia miellyttäviksi. Eikä hintakaan kirvele, kun kulut jaetaan, parhaassa tapauksessa useamman ihmisen kesken. Ja mikä parasta, paitsi joukkoliikenteen, myös kimppakyydin avulla on mahdollista vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. Mitä useampi ennen yksin ajelemaan joutunut pakkautuu samaan autoon, sitä useampi henkilöauto saadaan turhana pois teiltä. Kimppakyydin yleistyminen tietysti edellyttää sitä, että kulkijat voivat kokea sen mukavaksi, varmaksi, turvalliseksi, edulliseksi, nopeaksi, sosiaalisesti antoisaksi ja ehkäpä myös ekologisesti yleväksi kulkutavaksi. Ja eikös se tätä kaikkea olekin? Mene, kokeile ja tiedä! Palstalle toivotaan luonnollisesti runsasta osanottoa. Mitä enemmän, sitä parempi. Informaationvaihtoa kannattaa myös seurata silmä tarkkana, koska uusia ilmoituksia palstalle tulee tuon tuosta. A N N A PEKKALA Jylkkärin Kimppakyyti löytyy netissä osoitteesta www.iyu.li/iylkkori ja sieltä klikkailemalla ensin "lehti" ja sitten "kimppakyyti". Uutta viestiä jättöessäsi kerro jo otsikossa, mille välille kyytiä tai kyydittäviä olet etsimässä. Kulkuneuvojen vertailutulokset sivulla 9. news in english ALTHOUGH ROSES WITHER, THE WILL TO PLAY REMAINS The new album from Neljä Ruusua (Four Roses), Valuva Taivas, hit the stores in the beginning of November. The main thing about tlie new record is the fact that the songs are even better ihan the ones we have done before", boasts Ilkka Alanko. Neljä Ruusua have been on the scene for nearly 20 years, and rtiey even had iheir English period as 4R. The band is umvilling to estimate how long they will continue their success story: "lt"s hard to say how it feels after another 100 gigs. As soon as it starts to be unappealing and we feel like wanting to do something else, we,ll let go of the music business." More info: http://www.neljoruusua.com Neljä Ruusua in Lutakko 30.11. A NEW VEGETARIAN RESTAURANT OPENED Aiihough Jyväskylä has a wide range of restaurants offering also vegetarian food, the town has only two places serving mainly such dishes. Keskisuomen Martat has been running their Kasvislounas Marttala on Väinönkatu for already twenty years. The new place in tovm, Katriinan kasvisravintola, opened a few weeks ago on Kauppakatu. Virpi Piippo, the owner of the new restaurant says that the patrons are mainly university students among whom the most vegetarians of the town belong to. Dishes are made mostly from naturally grown Finnish products. In addition, there is a separate list of nutrients for ali the dishes available. The restaurant offers also tenderloin steak for more rugged individuals. In Marttala, the customers are a mixed loi and it is hard to name a specific group. They have young vegans and robust middle-aged men as iheir customers, and therefore the menu offers sometliing for everybody. MOST CYCLISTS VVITHOUT LIGHTS The research team of Jylkkäri was on the watch for cyclists and iheir use of Lighl and helmet on a wintery evening. During a one hour period a total of 200 cyclists went pass them. Only one fiftth had a light, and merely one seventh had the light on. Of ali the test subjecis, bareiy eight wore helmets. The most common reasons not to use the light were that the dynamo made cycling heavier, or a sudden memory lapse had caused people not to turn the light on. The reasons not to wear helmet are tiie people,s belief diat they just do not need il, it looks ugly or just because others do not use it, either. The use of light is mandatory in Finland and one who challenges that can face an admoniiion or a fine of 100 marks from the police. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2001 H YKSITYISELLE asuntoon? TEKSTI: SANNA PULKKINEN KUVA: JUHA KAUPPINEN KAIKKI OPISKELIJAT EIVÄT asu opiskelija-asunnoissa. Erilaisia asumisen muotoja löytyy Jyväskylästäkin lukemattomia. Plussia ja miinuksia voi laskea sekä Kortepohjan ylioppilaskylässä asumisesta että seppäläläisen omakotitalon alakerran asuttamisesta. Tätä mieltä ovat ainakin Konepohjassa majaa pitävä Ilkka ja Seppälässä asustava Katri. Eräänä iltana liikuntafysiologian ensimmäisen vuosikurssin oli tarkoitus järjestää illanvietto. Ilkka pääsi soittokierroksessa kurssikaverinsa Katrin kohdalle: likka: "likka tässä moro. Oletko tulossa illalla sinne Sarille?" Katri: "Enpä tiedä. Tässä olisi kaikenlaista tekemistä. Pitäisi siivota tätä luukkua ja saunassakin ajattelin käydä." I: "Mikä luukku? Tyyppi asuu omakotitalossa, missä tilaa riittää ja sanoo kotiaan luukuksi. Saunassakin saatte käydä kun siltä tuntuu, ja vielä puusaunassa! Täällä meillä päin on miesten ja naisten saunavuorot, eikä tungokselta voi aina välttyä. Tänään muuten unohdin oman pyykkivuoreni pesutuvassa ja sain uuden ajan vasta ensi viikolle. Näin ei taida tapahtua teidän taloudessanne." K: "Eipä tosiaan. Oma pesukone on ihan hyvä keksintö." I: "Olisi kyllä, jos se vaan mahtuisi johonkin. Meidän vessa ei ole koolla pilattu!" K: "Mitäpä noista pikkujutuista. Postissa tuli tänään ensimmäinen, täysin käsittämätön sähkölasku ja suurehko puhelinlasku. Alkavat uudet ihmissuhteet kostautua, kun yhteyksiä täytyy pitää yllä teihin kurssikavereihinkin. Eikös teillä Konepohjassa kuulu vuokraan kaikkea ylimääräistäkin?" I: "Joo, niin kuuluu. Sähköt, vedet, internetin käyttö, siis jos omistaa tietokoneen, ja sisäpuhelut toisiin Kortepohjan opiskelija-asuntoihin. Ei tarvitse laskujen kanssa pelailla. Täällä oli muuten valmiiksi sänkyjä kirjoituspöytäkin kun muutin. Ja tuolin sain käytävältä 'ylimääräisistä' huonekaluista." K: "Aika jees. Mutta meilläpä onkin oma piha jota saa hyödyntää, poimia omppuja ja silleen, ja vuokraisäntä talonmiehenä viereisessä talossa. Saadaan apua aina kun kehdataan pyytää. Viime viikollakin naapurin setä ilmasi meidän lämpöpatterimme ja avasi tukkeutuneen lavuaarin. Teillä taitaa huollon asiakkaita olla enemmän?" I: "Konepohjassa toimitaan alakerran ilmoitustaulun vikalistan kautta. Tai jos on akuutti tarve voi hälyttää isännöitsijän paikalle, niin kuin silloin kerran kun unohdin avaimen koliin enkä päässyt yöllä sisään. Joistakin jutuista täytyy tosin maksaa erikseen." K: "Niin kuin ilmeisesti tuosta oven avaamisesta!" 1: "No joo, niin. Mutta hei, lähtisit nyt kuitenkin illalla mukaan. Kaikki muutkin on tulossa." K: "Täytyy vielä miettiä. Yöllä on niin pitkä matka polkea yksin kotiin" I: "Ei kun meille jatkoille vaan! Kortepohjaan on aina menijöitä. Ja äänieristykset on yllättävän hyvät. Eivät pienet juhlimiset häiritse naapureita." K: "Ok, jos yösijan lupaat. Huomisen voi sitten viettää oman lähiönsä rauhassa. Näkyillään illalla!" 1: "Jep, näin tehdään!" • // Meilläpä onkin oma piha" r-Kun lasku ei aukea SÄHKÖSTÄ PITÄISI maksaa kertoo postilaatikosta löytynyt sähkölaitoksen kirjekuori. Avaan laskun ja hämmästyn. Maksan sähköenergiasta ja sähkönsiirrosta perusmaksuja, energiamaksuja sekä veroja kuukausimaksujen ja ldlowattituntien mukaan, ilmeisesti. Ainoa mitä laskusta lopulta saan irti on loppusumma. Juuri omilleen muuttanut opiskelija on tarkka rahoistaan ja siitä mihin ne käyttää. Tiedustebn joitakin sähkölaskutukseen liittyviä asioita Jyväskylän Energia oy:n asiakaspalvelusta. Olenko ainoa, joka ei ymmärrä mistä sähkölaskussaan maksaa? "Kuukausittain tulee tietty määrä tiedusteluja ja selvennyspyyntöjä asiakkailta, jotka eivät saa selvää mistä heitä itseasiassa laskutetaan. Iäkkäämmät ihmiset kyselevät eniten, mutta myös ensimmäistä kertaa laskun saaneet ottavat usein yhteyttä. Ongelmat selviävät yleensä puhelimessa helposti." Mird sähkölaitoksella on tehty asian eteen? "Lainsäädännössä on määritelty sähkölaskussa välttämättömät erittelyt. Lasku on pyritty kuitenkin tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi ja selkeäksi. Kaikkia meidän on vaikea miellyttää yhtä aikaa. Osa asiakkaista vaatii tarkempaa erittelyä ja toiset taas yksinkertaistamista." Olisiko jotain vielä tehtävissä? "Koko ajan mietitään, miten laskutusta voitaisiin kehittää. Asiakkaiden toiveita ja ehdotuksia kuunnellaan. Suunnitelmissa on ollut muun muassa omassa lehdessämme julkaistava sähkölaskun luentaohje. Meille voi aina soittaa ja kysyä jos laskussa on epäselvyyksiä." En siis ole yksin sähkölaskunlukutaidottomuuteni kanssa. Onneksi apua saa, kun sitä kehtaa/osaaAoitsii pyytää. Asiakaspalvelunumerot ovat asiakasta varten ja palvelukin toimii useimmiten. Muistakaa se hyvät kanssalaskunmaksajat! SANNA PULKKINEN
I I Jyväskyliin Ylioppilaslehti 15/2001 Osakunnat janoavat lasenia • TT-t/C T l IA V\ \\l A 11 t l IA DA II t l A TEKSTI JA KUVA: MILJA PAJULA Marianne Koski (vasemmalla) on ollut virittämässä uutta, päijäthämäläistä osakuntaa yhdessä Heli Heikkilän ja Hinni Löppösen kanssa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON osakunnat touhuavat melko näkymättömästi, mutta niiden toimintojen kirjo osoittaa, että yhteishenkeä voi pitää yllä lukemattomin eri keinoin. Kokousten lisäksi osakunnat heittävät kimppakyytejä kotiseudulle, tekevät teatteriretkiä, pitävät illanviettoja musiikin, pelien tai ruoan merkeissä j a tietysti omalla murteellaan. Luovuus kukoistaa eikä perinteitä unohdeta. Miltä kuulostaa savo-karjalaisten kekri-ilta tai eteläpohjalaisten tryskööt? Osakuniatoiminta on Jyväskylän yliopistossa pienimuotoista verrattuna esimerkiksi Helsingin yliopistoon, jossa osakunnilla on omia taloja, asuntoja ja kahmalokaupalla rahaa. Silti nyt ollaan innokkaasti puuhaamassa uutta osakuntaa myös Jyväskylään, asialla ovat päijäthämäläiset opiskelijat. Uuden osakunnan ideoija on taidehistorian opiskelija Marianne Koski. Hän on kotoisin Vääksystä, Asikkalasta. "Syksyn ensimmäisinä päivinä tutustuin järjestömessuilla osakuntiin. Ajattelin, että kai täällä on hämäläisosakunta, mutta huomasin sen puuttuvan. Tiedustelin lähipiiriltä, olisiko kiinnostusta lähteä mukaan. Otin yhteyttä ylioppilaskuntaan, josta neuvottiin kääntymään jo toimivien osakuntien puoleen." MARIANNE KOSKEN mielestä osakunnan perustaminen on tärkeää, koska ihminen kaipaa suuressa yhteisössä omaa sisäpiiriään. "Omien juurien säilyttäminen on tärkeää. Täällä voi olla opiskelijoita hyvin läheiseltä maantieteelliseltä alueelta, mutta heitä ei välttämättä ikinä tapaa. Toki osakuntaan voivat tulla myös kaikki päijälhämäläisiksi tai hämäläisiksi itsensä tuntevat, ei tässä ruveta kenenkään kirkonkirjoja tarkistelemaan. On säilytettävä avoin asenne muutakin suomalaisuutta kohtaan, ei osakunta ole mikään sulkeutunut salaseura." Mitä uusi osakunta lupaa? Lopullinen ohjelmasuunnitelma muotoutuu pikkuhiljaa, mutta Koski väläyttää muutamia ideoita: "Kotiseuturetkiä Vääksyn Hotelli Tallukan Olutfestareista Lahden Salpausselän kisoihin, osallistumista Jyväskylän tapahtumiin, omia tapahtumia ja yhteisiä illanviettoja, vaikkapa hämäläisen pitopöydän ääressä." JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON osakuntien historia on huomattavasti lyhyempi kuin vaikkapa Helsingin yliopiston, jossa esimerkiksi hämäläinen osakunta on saanut alkunsa jo 1600-luvulla. Jyväskylässä osakuntaelämä oli 6 ja 70-luvuilla reipasta, mutta hiipui välillä. Osakuntia alettiin elvyttää jälleen 90-luvulla. Nyt osakuntia pyörii Jyväskylän yliopistossa seitsemän: Alkiolainen osakunta. Eteläpohjalainen osakunta, Kainuu-osakunta, Kymenlaakson osakunta, Lappi-osakunta, Pohjois-Pohjalainen osakunta ja Savo-Karjalainen osakunta. Jäsenmäärät vaihtelevat neljästäkymmenestä sataan. Kymenlaakson osakunnan puheenjohtaja Tove Asplund pitää Jyväskylän yliopiston osakuntien asemaa melko heikkona, vaikka ylioppilaskunta tukee toimintaa vuosiavustuksella. Osakunnilla on käytössään myös yhteinen osakuntahuoneisto kampuksella. "Vastaavia perinteitä kuin Helsingissä ei ole, eivätkä uudet opiskelijat aina edes tiedä, mitä osakunnat ovat. Jyväskylän yliopistossa ainejärjestötoiminta on merkittävämpää kuin osakuntatoiminta. Ainejärjestö on ensimmäinen ja usein ainoa JYYn opiskelijajärjestö, johon opiskelijat liittyvät. Osakunnat siis jäävät kieltämättä ainejärjestöjen varjoon", Tove Asplund toteaa. Anu Kukkonen, Savo-Karjalaisen osakunnan puheenjohtaja, on samaa mieltä. Osakuntien asema on todella vaatimaton. Siihen vaikuttavat osakunnan aktiivisten jäsenten määrä, toiminnan laajuus ja osakunnan varakkuus. Myös historiallisilla tekijöillä on merkitystä. "Alussa toiminta keskittyi valokuvanäyttelyiden pitämiseen, välillä toimitimme lehteä, mainostimme ja esittelimme enemmän kymenlaaksolaista kulttuuria. Nykyisin tämä puoli on jäänyt vähemmälle", Tove Asplund kertoo. • Päijöthömäläisen osakunnan perustava kokous pidetään 28.11. klo 19.00 osakunlotilossa ravintola Loain alapuolelta. Kokouksessa päätetään muun muassa osakunnan nimi jo ideoidaan yhdessä toimintoa. Osokuntatoiminnosta kiinnostuneet voivoi ottoa yhteyttä Marianne Koskeen sähköpostitse osoitteeseen maelkosk@cc.|yu.(i. • JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON NYKYISET OSAKUNNAT PERUSTETTU 90-LUVULLA (OSA UUDELLEENPERUSTETTUJA) • OSA REKISTERÖITYNEITÄ YHDISTYKSIÄ • JÄSENIÄ ERI OSAKUNNILLA 4 1 • RAHOITUS MUUN MUASSA YLIOPPILASKUNNAN AVUSTUKSESTA, BILEISTÄ, TAPAHTUMISTA, JOILLAKIN OSAKUNNILLA PIENI JÄSENMAKSU uutisia KESKISUOMALAISET KIRJAILIJAT NETTIIN Jyväskylän kaupunginkirjasto on laatimassa keskisuomalaisen kirjallisuuden www-hakemistoa, j ohon kootaan keskisuomalaisten aikuisten-ja lastenkirjailijoiden, runoilijoiden ja näytelmäkirjailijoiden lyhyet elämäkertaja julkaisutiedot sekä ki rjailijoiden kuvia. Tarkoitus on tuoda kirjallisuus lähemmäksi kirjaston asiakkaita tutustuttaa lukijat Keski-Suomen omaan kirjallisuuteen. Hakemistoon laaditaan omakustantajien ja kirjallisuusantologjoihin kirjoittaneiden oma osio. Hakemistossa esitellään myös Keski-Suomessa ta nolla olevia mahdollisuuksia kirjallisuuden harrastamiseen ja opiskeluun. Hankkeen rahoituksesta vastaa pääosin Opetusministeriö. Yhteistyökumppaneina ovat Keski-Suomen taidetoimikunta ja Keski-Suomen kirjailijat ry Keskisuomoloinen kirjallisuus -projektin kotisivut honketietoineen löytyvät jo osoitteesta hMp://www,jkl.fi/kirjastoAirjailija!/i ndex.htm TESTAMENTTILAHJOITUS JYVÄSKYLÄN TAIDEMUSEOLLE Jyväskylän taidemuseolle on tehty testamenttilahjoitus, joka käsittää 40 taideteosta. Teokset liitetään osaksi Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaa Huugoja Vilma Oksasen kokoelmaksi. Kokoelmassa on muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Hjalmar Munsterhjelmin, Albert Edelfeltin, Victor Westerholmin, Hugo Backmansscnin. Juho Rissasen ja Yrjö Saarisen maalauksia ja piirustuksia. PAAVO KOMI VVATERLOON YLIOPISTON KUNNIATOHTORIKSI Biomekaniikan professori Paavo Komi on kutsuttu kanadalaisen Waterloon yliopiston kunniatohtoriksi (Doctor of Science, honoris causa). Kutsumisperusteina ovat Komin tärkeä tuddmuspanos liikkumisen mekanismien tuntemiseksi sekä Komin ainutlaatuinen tutkimusote, joka yhdistää biokemian, fysiologian, biomekaniikan, anatomian ja neurofysiologian tietoa ja tutkimusmetodeja. Komi promotoidaan kunniatohtoriksi kesäkuussa 2002. Professori Paavo Komi johtaa Jyväskylän yliopiston hermo-lihastoiminnan tutkimuskeskusta sekä toimii Kansainvälisen olympiakomitean kuntoliikuntavaliokunnan ja lääketieteellisen valiokunnan jäsenenä. HAUSSA LUCIA-NEITO 2001 Nyt etsitään Ylioppilaskunnan hemaisevimpia neitokaisia ehdokkaiksi vuoden 2001 Lucia-neidoksi. Voittaja kruunataan ja palkitaan ruhtinaallisesti 13.12. Lucian päivänä järjesteltävissä JYYn pikkujouluissa johon kaikki ovat tervetulleita äänestämään oman suosikkiehdokkaansa voittoon. Jos siis olet aina unelmoinut Luciakruunusta kutreillasi otapa yhteyttä mahdollisimman pikaisesti Jylkköriin e-moil: jylkkori@cc.jyu.fi; 4.12. mennessä. Ehdokkaat esitellään Jylkkärissä 12.12. HUOM: laulutaitoa toi oiempao Luciokokemusto ei vaodito. Kaikkien JYYn opiskelijoiden mega-pikkujoulut klo 20-03 Ilokivessä: Ohjelmosso Lucia-neito kilpailun lisäksi soulia a'lo Cinnamon Girls, särmikästä poppia Sodalta, Antti Laukkanen sekä dj pikkujoulutunnelmissa. Tarjolla glögiä jo pipareita, liput lOmk.Tule äänestämään oma Lucio-suosikkisi voittoon. JYYn pääsihteeri Matti Mäkinen on lupautunut myös mukaan Lucia-kisaan. Mari Kokosta SYLn hallituksen jäsen JYYN HALLITUKSEN nykyinen puheenjohtaja Mari Kokko valittiin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitukseen vuodelle 2002. Kokon valinta ei missään vaiheessa ollut vaakalaudalla ja hänen takanaan oli ennen kaikkea oman ylioppilaskuntansa laaja tuki. Puoluekannaltaan Kokko on keskustalainen ja hänen vastuualueinaan SYL:n hallituksessa todennäköisimmin tulevat olemaan sosiaalipolitiikka ja tasa-arvo, joista hänellä on vankka kokemus ja näkemys. Mari Kokko oli hallitusvaalin ääniharava. Valinnan tehneessä Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa 23.-24. marraskuuta Espoon Korpilammclla Kokon lisäksi SYL:n hallitukseen valittiin Elena Gorshckovv {Joensuun yliopiston ylioppilaskunta, sd.). Veikko Halmeloja (Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, vihr.), Mikko Kahlos (Oulun yliopiston ylioppilaskunta, kok.), Leena Noronen (Svenska Handelshögskolans Studentkär, sit), Anna-Maija Salo (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, sii.). Liittokokouksen kovin vääntö käytiin puheenjohtajan valinnan kohdalla kolmen suuren ylioppilaskunnan hallituksien sitoutumattomien puheenjohtajien kesken. Valinta kääntyi lopulta Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ehdokkaan Elina Moision hyväksi. Moision puheenjohtajuus ratkesi vasta loisella äänestyskierroksella, jolla hän löi niukasti äänin 74-62 Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan puheenjohtajan Katri Makkosen. Makkonen oli vielä ensimmäisen kierroksen ääniharava, mutia Moisio pen ensimmäisellä kierroksella pudonneen Turun yliopiston ylioppilaskunnan Lasse Miettisen äänet, ja ne ratkaisivat hänen valintansa Suomen ylioppilaskuntien liiton johtoltahmoksi
renoTtavaT Korreponf I-*.::,: KORTEPOHJAN ylioppilaskylässä kohtaa roskienviejiä usein ruma näky. Jätteet pursuavat yli roska-astioista saaden ympäristön näyttämään siivottomalta. Jätteet tyhjennetään kaksi kertaa viikossa. Ongelma ei ole ainoastaan roskisten liian vähäinen määrä. Sotkua roskisten l kasvattavat myös käyttäjien ajattelemattomuus ja piittaamattomuus. Roskien ylipursuaminen on tuttu, viikoittainen ilmiö Kortepohjan asukkaille. Varsinkin Emännäntiellä, eli niin sanotulla kakkosalueella sijaitsevat roskaastiat ovat usein niin täynnä, että roskapusseja joudutaan jättämään astioiden viereen lojumaan. "Roskien kanssa on kyllä ihan selkeä ongelma kakkosalueella. Itse olen siitä joskus kulkenut ohi, ja aika ikävältä se on näyttänyt", Konepohjan asukasneuvoston puheenjohtaja Ilpo Lintula myöntää. Ongelma ei ole aivan uusi. Etenkin keväisin ja syksyisin roskikset tulvivat,. kun opiskelijat muuttavat edestakaisin. , "Itse kiinnitin huomiota asiaan ensimmäisen kerran viime keväänä. Ajattelin ensin, että kyseessä on joku parin kerran juttu, mutta kesän jälkeen roskia tuntui taas riittävän enemmän kuin astioihin mahtuu, Lintula toteaa. OSASYYLLISIÄ SOTKUISIIN roskisten ympäristöihin ovat käyttäjät itse. Varsinkin ylioppilaskylän ykkösalueella, eli Taitoniekantiellä roskien levällään olo johtuu useimmiten käyttäjien huolimattomuudesta. "Huhut jäteastioiden riittämättömyydestä ykkösalueella eivät pidä paikkaansa. Olen itse tarkkaillut-tilannetta, ja JOST . sain roskiksessa on lähes aina ollut tilaa, vaikka pusseja olisi jätetty astioiden ulkopuolelle", Konepohjan ylioppilaskylän isännöitsijä Osmo Kääriäinen huomauttaa. "Roskia ei jakseta kuljettaa paria metriä kauemmas, jos reunimmainen astia on täynnä. Kun yksi sitten jättää roskansa pihalle, niin muut seuraavat perässä. Roskia jätetään jopa käytäviin ja ovensuihin, joista me henkilökunta saamme niitä sitten keräillä". Kääriäinen moittii. Ongelmia roskien kanssa on ollut ykkösalueella yli viiden vuoden ajan. "Vuonna 1995 otettiin käyttöön nykyiset roskasäiliöt. Niitä ei oikein osata käyttää", Kääriäinen toteaa, YLIOPPILASKYLÄN asukkaiden keskuudessa ongelmasta ollaan tietoisia. Lähes jokainen kortepohjalainen on törmännyt maassa lojuviin roskiin asuJyväskylän Ylioppilaslehti 15/2001 Q Tällä kertaa Kortepohjan roskisten ympäristössä oli siistiä, vain yksi turhautunut televisionomistaja ei ollut osannut päättää, mihin pönttöön kodinkoneensa jättää. misensa aikana. "Olen itse joutunut jättämään monesti roskat maahan. Aina en ole kyllä tarkastanut, ovatko kaikki roskikset täynnä vai eivät", ensimmäistä vuotta Konepohjan kakkosalueella asuva Tiina Rauma kenoo. Roskia on pursuillut jo pitkään, viidettä vuotta Konepohjan ykkösalueella asuva Silja Markkanen tietää. "Aina niitä on ollut. Tilanne on jqpa jonkun verran huonontunut. En ole onneksi joutunut itse jättämään roskia maahan kovin usein, mutta aina niitä koirien tai muiden eläinten auki repimiä inhottavia roskapusseja tuntuu riittävän", Markkanen kuvailee. Kovin helposti ei leviävistä roskista kuitenkaan valiteta. "Onhan se todella epämiellyttävää. En ole kuitenkaan mihinkään siitä ilmoittanut. Olen vain tyytynyt kohtalooni", Kortepohjan kakkosalueella asuva Markus Kilkki naurahtaa. PAHIMPAAN roskien pursuamisongelmaan on tulossa lähiaikoina helpotusta, kun kakkosalueelle tulee yksi kuivajäteastia lisää. "Kaupungilta tuli käsky puuttua ongelmaan, johon mekin olimme kiinnittäneet huomiota. Astioita päätettiin lisätä, näillä näkymillä yhdellä", Konepohjan asukasneuvoston puheenjohtaja Ilpo Lintula lupaa. Muuten ei Konepohjan jätehuoltoon ole luvassa suurempia muutoksia. Esimerkiksi ylimääräisiä tyhjennyskenoja ei ole suunnitteilla. "Jätehuollon kapasiteetti on jo nyt hieman ylimitoitettu. Jätehuoltoyhtiöt eivät aja turhaan puolityhjiä roska-astioita tyhjentelemässä", ylioppilaskylän isännöitsijä Kääriäinen muistuttaa. • Yllättävämpiä ennakkoluuloja Kun edes kotimainen ei kelpaa ENNAKKOLUULOJA on kaikilla. Ennakkoluulot ovat vain ajatuksia ja jokaisella on niihin oikeus, mutta ei pidä unohtaa ajatustensa mahdollisia seurauksia. Itse olen nähnyt vierestä, kun ystäväni hakattiin tajuttomaksi pelkän ulkonäkönsä vuoksi. Esimerkkejä on lukemattomia, mutta edelleen ihmiset laskevat itsensä oikeutetuiksi arvottamaan muiden hyvyyttä tai huonoutta ulkoisen olemuksen tai sosiaalisen aseman perusteella. Sama oikeutus antaa luvan syrjiä, nimitellä, lyödä tai tappaa. Rastatukkainen Matti Pihl joutuu ennakkoluulojen kohteeksi jatkuvasti. Pihiin mielestä negatiivisia kommentteja on Jyväskylässä etenkin viime aikoina tullut usein. Toisinaan kadulla kävellessä auto hidastaa kohdalla ja joku huutaa ikkunasta: "Mee töihin!". Ulkonäköön kohdistuvat ennakkoluulot eivät Pihiin mukaan ole tavallisia pelkästään rastatukkaisia kohtaan. "Riittää jos joku kokee että on eri näköinen." Ennakkoluulojen perimmäiseksi syyksi hän arvelee pelkoa, oman ryhmän kokemista uhatuksi. Mustavalkoinen "me ja muut" -ajattelu on myös yleisimpiä syitä ennakkoluuloisuuteen. Paras lääke olisi Pihiin mielestä yrittää ajatella itsensä muiden asemaan, empaattisuus. Matti Pihl ei vaihtaisi tyyliään muiden takia missään nimessä. Joskus toisten asenteet kuitenkin pistävät miettimään. "Välillä tekisi mieli olla vain tavallinen kadunmies eikä aina se vitun hippi tai Bob Marley" TANJA JA TOIVO PALMROOS ovat molemmat olleet pitkään työttöminä. Tanja muistelee olleensa vailla työtä jo kuusi-seitsemän vuotta. Työpaikan etsinnässä romanitausta on tullut monta kertaa vastaan. Erityisongelma on romaninaisen asuun kuuluva hame, joka soveltuu huonosti esimerkiksi keittiötöihin. Tanja Palmroos kokee ennakkoluulojen vaikuttaneen suoraan häneen itseensä. Aikanaan töitä lähti etsimään touhukkaasti, mutta törmääminen negatiivisiin asenteisiin oli valtava pettymys. "Tulee sellainen olo, ettei kannata edes yrittää." Työttömyys ja romaniväestöön kuuluminen ovat yhdistelmä, joka aiheuttaa kielteisiä reaktioita monissa. Tanja kenoo kuulevansa usein elävänsä verorahoilla. Ihmiset myös olettavat, ettei romaneilla ole haluakaan tehdä töitä. Virastoissa asioiminen on kautta linjan vaikeampaa kuin valtaväestön edustajalla; omista oikeuksistaan saa pitää kiinni väkisin. Sama ongelma on Palmroosien mielestä kaikilla Suomen vähemmistöillä. Toivo Palmroosin mielestä sivistys ja rasismi ovat tulleet nykypäivänä vastakkain. Sivistyksellä ei olekaan ollut myönteinen vaikutus inhimillisyyteen, päinvastoin. Arvostus toisia kohtaan on kadonnut. Tämän vuoksi niin romaneita kuin työttömiäkin katsotaan alaspäin. Romanilla on hänen mukaansa aina altavastaajan olo. "Sota Suomeenkin palauttaisi inhimillisyyden. Silloin jokainen ihminen kokisi toisen ihmisen tarpeellisuuden", pohtii Toivo. Ennakkoluuloja voisi Palmroosien mukaan poistaa suhtautumalla avoimin mielin työnantajana ja muussakin elämässä. Romanien itsensä taas tulisi osoittautua luottamuksen arvoisiksi. Luottamuksen voittaminen on vain vaikeaa, jos ensimmäistäkään mahdollisuutta ei anneta. Tähän vaikuttamiseen Palmroosien mielestä poliitikot ovat avainasemassa. TEKSTI JA KUVAT: KATRI KANGAS Romanien koulutustaso on parantunut nykyään huomattavasti, multa koulutuskaan ei auta työpaikan hankinnassa, jos asenteet estävät työpaikan saamisen. TÄSSÄ YHTEYDESSÄ haluaisin kiittää kahta eläkeläisnaista, jotka istuivat viereisessä pöydässä haastatellessani Palmrooseja. Heidän kuuluvien, negatiivisten huomautustensa ansiosta huomasin, että ennakkoluuloista puhuminen ei edelleenkään ole turhaa. Naisten mielestä romaneja ei pitäisi haastatella. Jyväskylän Ylioppilaslehden joka tällaisen jutun suostuu julkaisemaan tasosta heillä oli myös oma mielipiteensä. Olemme kenties jotenkin oppineet hyväksymään ulkomaalaisuuden onhan meitä siihen julkisesti koulutettu. Emme kuitenkaan vieläkään osaa hyväksyä sitä, että myös oma kansamme on mitä monenkirjavin. Kaikki eivät ole samankokoisia tai -näköisiä. Jokaisella on myös oma yksilöllinen elämäntilanteensa, esimerkiksi työttömyys ei ole aina oma ratkaisu. Kuitenkin se on aina riittävä syy joutua ennakkoluulojen kohteeksi. • Motti Pihl. Tanja Palmroos.
Q Jfväskyiän Yliop iMJntehti 15/2M1 r nr TT Tanssii • TEKSTI JA PIIRROS: JESSICA RISTIMÄKI sponsorien kanssa MIEHILLÄ ON päällään frakki tai tumma puku, naisilla pitkä iltapuku tai juhlapuku. Alkuseurustelun jälkeen miehet saattavat daaminsa pöytään. Seremoniamestari esittelee pääpöydän väen: kunniapörssiläiset, muiden Suomen kauppatieteen yksiköiden edustajat ja muut kunniavieraat. Ruokailun ajaksi naiset riisuvat käsineensä pois, lukuun ottamatta pitkiä olkapäähän yltäviä käsineitä. Jyväskylän yliopiston taloustieteen ainejärjestö Pörssi ry vietti tänäkin vuonna akateemista juhlaa, joka taloustieteilijäpiireissä on jo vakiintunut vuosittaiseksi perinteeksi. Vuosijuhlassa käyttäydytään hyviä tapoja noudattaen. Etikettisääntöjä opiskelija ei ole lainkaan huono yhdistelmä. Kyseessä ei nimittäin ole mikään tosikkojen juhla. Vapaan sanan aikana niin opiskelijat kuin muutkin vieraat yltävät kunnon showesityksiin. Erityisesti Lappeenrannan opiskelijat ovat tunnettuja hyvistä jutuistaan. Eniten juhlaan osallistuu toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoita, mutta mukaan mahtuu myös vanhoja konkareita sekä muutama uusi opiskelija haistelemaan juhlien ilmapiiriä. Riippumatta illalliskortin hinnan vaihtelusta (250 ja 320 markan välillä) juhlissa käy suunnilleen vakiomäärä ihmisiä. VUOSIJUHLA ON Pörssin tapahtumista suurin. Luonnollisesti juhlan järjestämiseen uppoaa myös paljon rahaa. 30-50 prosenttia kuluista katetaan sponsorituella. Tukemassa on yleensä pari suuna yritystä ja joukko pienempiä, paikallisia linnoja tai suurten yritysten sivukonttoreita. "Emme kuitenkaan ryhdy tiiviiseen yhteistyöhön monen samalla alalla toimivan yrityksen kanssa", selvittää Pörssin projektivastaava Perttu Soininen. "Tapahtuman järjestämiseen liittyvät raha-asiat eivät ole vaikeita. Kuka tahansa osaa ottaa vastaan pääsymaksuja tai maksaa laskuja. Kysymys on ajattelutavasta, kun pohditaan lähdetäänkö jotain projektia toteuttamaan vai ei. Ehkä taloustieteilijöissä on muita enemmän halukkuutta kevyeen riskinottoon tai tuloksentavoitteluun", hän naurahtaa. Harva ainejärjestö käyttää sponsorirahoitusmahdollisuutta hyväkseen tapahtumien järjestämisessä. Yhteistyö unohtuu usein opiskelijahaalareiden hankkimisen jälkeen. Taloustieteilijöiden ainejärjestössä yhteistyökumppaneiden etsintä on yritystiimin tehtävä. Sponsoreita haetaan sekä henkilökohtaisten että Pörssillä jo entuudestaan olevien yrityskontaktien kautta. Usein firmojen rahoitusasioista vastaavilla ihmisillä on kaupallinen koulutus, mikä "VUOSIJUHLASSA SPONSORIT SAAVAT LOGONSA ILTAOHJELMAAN JA MUUHUN JUHLAN MAINOSMATERIAALIIN. PIDEMPIAIKAISIA YHTEISTYÖTAHOJA KUTSUTAAN VUOSIJUHLAAN VIERAAKSI." on vain eduksi pörssiläisille. Osa markkinointihenkilöistä on itsekin vanhoja pörssiläisiä ja tuntee Jyväskylän opiskelijaelämän hyvin. Suuren luokan tapahtumat kiinnostavat rahoittajia eniten. Yritykset haluavat tietää, miten he hyötyvät sopimuksesta, eivät niinkään mihin rahat käytetään. Vuosijuhlassa sponsorit saavat logonsa iltaohjelmaan ja muuhun juhlan mainosmateriaaliin. Pidempiaikaisia yhteistyötahoja kutsutaan vuosijuhlaan vieraaksi. YRITYSTEN MARKKINOINTIOSASTOILLE tulee paljon soittoja eri opiskelijaryhmiltä. "Meitä kiinnostavat suuret aktiiviset ryhmät, joilla on vaikutusta ihmisten mielipiteisiin", kertoo erään suomalaisen virvoitusjuomatehtaan myyntipäällikkö Sami Asikainen. Asikaisen mukaan opiskelijoiden tieteenalan ei pitäisi vaikuttaa valintaan, mutta ainakin tähän asti kauppatieteiden opiskelijat ovat olleet innokkaimpia tapahtumien järjestäjiä. Opiskelijat osaavat esittää asiansa vaihtelevalla menestyksellä. Toisaalta vastaanottajakaan ei ole aina niitä helpoimpia, Asikainen arvelee. Osa on jo rutinoitunut yrityskontaktien solmimiseen, ettei enää tarvitse jännittää soittaessa ja asiat tulevat selkeäsu esille. Erityisesti pitkien yhteistyösopimusten myötä opiskelijat alkavat ymmärtää oman arvonsa. Yritykselle hyöty on yhteistyösopimuksesta hyvin pieni, jos tuijotetaan vain lukuja. Imagon rakentamisessa taas opiskelutapahtumien sponsorointi on tehokas keino. Merkki jää mieleen positiivisessa yhteydessä. AKATEEMISIA VUOSIJUHLIA on taloustieteilijäpiireissä juhlittu iät ja ajat. Pörssin lisäksi myös muut järjestöt Jyväskylässä ovat kiinnostuneet vuosijuhlien järjestämisestä. Psykologian opiskelijoiden ainejärjestö Stimulukselle Pörssi on jopa antanut konsultointiapua. Kaikkien ei tarvitse tehdä samoja virheitä, kun kokemusta järjestämisestä kerran löytyy • Maailman napanderit KESKISUOMALAINEN kirjallisuus on rikastuttanut maailmaa viime aikoina yllättävällä tavalla: kirjoilla. Joskus teemoina niin teoksissa kuin eräissä tutkimuksissakin ovat olleet Idrjailijaneron valtavat paineet minän ja itsen puristuksessa. Tällä lavealla tiellä haluan kulkea iloisena ja esitellä seuraavat aihelmani kustannusalan vaativalle toimituskunnalle. MINUUS ITSEN KESKIÖSSÄ kertoo kirjailijan luomisen tuskasta. Erityisenä huomion kohteena on itse, jonka keskipisteestä paljastuu jännittävä ITSE MINÄN VARJOSSA heittää valoa ihmissuhteista kaikkein vaikeimpaan: kun voimakas minä joutuu kärsimään itsensä varjossa. Sankarillinen pelastautumistarina näyttää, että minäkin voi pärjätä vaikka itse olisi kuinka vahva. ITSE KESKEISYYDEN KESKIPISTEENÄ valaisee kaikkein tärkeintä päämäärää: keskittymistä maailman sijasta itseen tai minään. Sulje televisio ja ajattele kerrankin itseäsi! MINÄT, KAIKKI HEIDÄN VIHREYTENSÄ sepittää paavihaavikkoimaisen metsälaistannan puiden suhteesta juuriinsa, itseensä ja minäänsä. Haavikkolaiseen tyyliin ankaran tarkastelun kohteena ovat paitsi minä, itse, minäitse myös omat juuret, oksat, lehvät, neulaset ja niiden vihreys. MINÄ, MINÄ, MINÄ paljastaa persoonallisuuden kolmet kasvot: minä itsen valaistuksessa, itsen itsen kaverina ja minän ininänäkin. TYKÖISTUVA MINÄ auttaa ihmissuhdeongelmissa. Kun minä pienenee parisuhteessa itsensä kanssa liikaa, niin teos helpottaa suhteen pitkittämisen vaikeuttamista. Talvisodan henkilöityminen tarkoittaa: minua ei jätetä! RAKASTAN ITSENI MINÄKSI kuljettaa lukijana rakkaussuhteista kaikkein kuumimpaan: kun minä rakastaa itseänsä, niin se ottaa sen vaikka keittiön pöydällä. Niin rajua on rakkaus. MINUUDELLISUUDELUSUUS paljastaa laajojen latteukseUisuuksien päätoimittamisen tuskan. Elämäkö tarkoituksellisuudettomuutta? Kyllä minä löytää aina itsellisyydellisyyttömyydellisyyicnsä. Se on maakunnan etu. PUHUN ITSELLENI TUHMIA tuo seksuaalisen Vauhkonen ulottuvuuden itseensä. Mitäpä olisikaan käteenvetäminen ellei haaveilisi minusta. NE TEKEVÄT SEN ITSE ottaa Haavikon kuuluisan lauseen parodian mahdottomuudesta ja tekee sen itse. Mutta mitäpä olisikaan maailma ilman seuraavia tarinoita, joiden juonikuvion voi tehdä itse: Minä, en me. Itseni minä pidän, Pidä itse, Minun mukaani, Minulla menee hyvin, entä itsellä, Itseys ja minuus napaseudulla, Keskipiste, se on tässä, Minä itseisarvona jne. JOUNI VAUHKONEN
TI Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2001 u TT TEKSTI: ANNA-STIINA TOIVONEN KUVA: JUHA KAUPPINEN KOTIMATKOJEN KULKEMINEN on kallista, multa mikit kulkuneuvo rasittaa opiskelijan kukkaroa vähiten? Kannattaako huristella bussilla, junalla vai omalla autolla? Jylkkärin tekemän selvityksen mukaan edullisimmin matkustaa bussilla. Toiseksi halvin liikenneväline on juna, ja kalleimmaksi menopeliksi osoittautui oma auto. Selvityksessä olivat mukana pio ja Oulu, ja siiliä kaytettjin opiskclijalippuhinloja. Selvityksen muk,i,m opiskelijan'kannattaa matkustaa Jyväskyläsiä Helsinkiin, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun linja-autolla. Vaasaan sen sijaan pääsee edullisimmin junalla. Pienimmät erol bussien ja junien taksoissa ovat välillä Jyväskylä-Helsinki, suurimmat erol matkustettaessa Jyväskylästä Ouluun. selvityksessä selkeäksi jumboksi. Omalla autolla matkustaminen osoittautui sen verran tyyriiksi touhuksi, ettei opiskelijan juuri kannata autolla ajella jollei kyydissä ole muitakin samaan paikkaan matkaavia. Käytännössä edes kimppakyydillä kulkeminen ei ole kovin halpaa, sillä autoilusta koituu selvityksessä laskettujen bensiinikulujen lisäksi monia muitakin kuluja. ussa Junalippujen liimojen vertailukelpoisuutta puolestaan vaikeuttavat eri junatyypit. Hintaselvitys on tehty yhtenäisyyden vuoksi tavallisten pikajunien hintojen cli halvimpien lippujen mukaan, vaikka joillakin väleillä monet junista ovat kalliimpia Pendolinoja tai IC-junia. Tämä korostaa entisestään linja-auton asemaa edullisimpana matkustusvälineellä. • PAIKKA fflJTOHTiTOlJHiiT™ LINJA-AUTO JUNA* OMA AUTOHELSINKI 9 9 103 134 TAMPERE f KUOPIO OULU 120 146 169 VAASA 105 I •HELSINGIN JA OULUN JUNISSA ON VAIHTO: HELSINGIN JUNISSA TAMPEREELLA JA OULUN JUNISSA JOKO SEINÄJOELLA TAI TAMPEREELLA. MUUT JUNAYHTEYDET OVAT SUORIA. "BENSIININ KULUTUKSEKSI ON ARVIOITU 8 LITRAA \100 KILOMETRIÄ JA LITRAHINNAKSI 6,20 MK. varjopääkkäri VR t e k i sen taas "66 MARKKAA", sanoo lipunmyyjä. Ei voi j olla totta! Seison Tampereen rautatieaseman j lippuluukulla, ja tunnen kuinka verenpaineej ni nousee. VR teki sen taas. Pendolinot tulivat Jyväskylään. Ai kun on kiva. Niiden mukana nousivat nimittäin myös lippujen hinnat. Taas, uskaltaisin väittää, vaik: ka VRhän tunnetusti ei rahasta ihmisiä lippuuudistuksillaan. Oma edestakainen kotimatkani kallistui Pendolinojen mukana 24 mar—: kalla, jos verrataan tavallisiin pikajuniin ja 12 markalla, jos verrataan Intercity-juniin, Ajan mittaan se on iso summa rahaa. Mitä tuolla 24 markalla sitten saa? Ei yhj tään mitään. Ei ainakaan kakkosluokassa matkustava, ja opiskelijoillahan ei tunnetusti ole mitään asiaa ensimmäiseen luokkaan. Matkustusaika ei lyhene eikä matkustusmukavuus parane. Kahvikin maksaa edelleen yhdeksän markkaa. Periaatteessa Pendolinoilla kyllä pääsisi muita junia nopeammin, puolustautuu VR, mutta kun ne käytännössä kuitenkin kulkevat yhtä hitaasu kuin muutkin junat, ei tieto paljon lämmitä. VR:n on turha kehuskella myöskään Pendolinojen matkustusmukavuudella, sillä niiden kallistelevat vaunut ovat yksinkertaisesti ärsyttäviä. Junien kuuluu kulkea tasaisesti. Keikkuvien vaunujen oikea osoite on huvipuisto. Kiukuttavinta koko Pendolino-touhussa on kuitenkin junissa näytettävä Pendolinon esittelyvideo. Tiedättehän, se jossa esitellään junatyypin hienouksia ja palveluita ja jossa VR:n henkilökunta hymyilee aurinkoisesti. Videon lopussa todetaan, että ai niin, lehtihyllyt ja muut mukavuudetovat vain ensimmäisen luokan matkustajien käytössä. On tietysti mukavaa, että VR huomioi kakkosluokan rahvaan edes näyttämällä opetusfilmiä bisnesluokan mukavuuksista, mutta jos se ei parempaan palveluun pysty, kannattaisi ehkä luopua videoistakin. VR:n asiakaspalvelu taas on ihan oma lukunsa, josta minulla ja monella muulla olisi paljonkin sanottavaa. Tyydyn tässä kuitenkin vain toteamaan, että adjektiivi aurinkoinen ei kuvaa sitä parhaiten. VR antoi minulle Tampere-Jyväskylä -välin Pendolinon neitsytmatkalle osallistumisesta diplomin. Taidan säilyttää sen. On se sen verran huvittava, ANNA-STIINA TOIVONEN puhekuplat VAI N I I N ? CN OLE IKINÄ KUVLIUT ISOÄIDISTÄ, JOKA ENNUXTAA MADOISTA TENAVAT o-Sonomot23.11.2001 hämeenaho M*J ..ja sitten «itifisv sille Jylkkarin toimittajalle fttä.. "En ole minkään jatkaja. Taidehistorian jatkamisesta ci tule kuin postmodernia hörhellystä. Olen oman kapisen tien kulkija täällä Telluksen tiellä." RUNOILIJA ARTO MELLERI JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 15/1997 (27.11.1997). . . -.
+ m Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2001 JnfaMMTOiiiilnliili 1 5 / 2 1 Kirjat on kannettu Aallon kirjastosta pois. Tilalle on tuotu betonisäkkejä, lapioita ja muita työkaluja sekä traktori. Korjausta tehdään siis tällä kertaa pohjia myöten. TEKSTI: AKI SALO KUVA: JUHA KAUPPINEN N UKSESSA TINTAA SYVEMMÄLLE "PITAAPA TILATA AALLON KIPPO", HERRA REHTORI PUOLESTAAN TOTESI ILKIKURISESTI, KUN UUDISRAKENNUKSEN KATON VUOTAMISESTA VALITETTIIN HÄNELLE. Kaskuja kampuksen kasvusta YLIOPISTON KAMPUKSEN historia jakautuu kolmeen eri rakennusvaiheeseen, joista jokaiseen liittyy omat tarinansa. Kaikki kolme yliopiston rakennuksia suunnitelleista arkkitehdeista ovat joutuneet kohtaamaan sekä ihailua että arvostelua. Tästä kertovat useat akateemiset kaskut Suomen Ateenasta. Jyväskyliin yliopiston museon amanuenssi Pirjo Vuorinen on ollut mukana keräämässä yliopiston historiaa valottavia kaskuja yksien kansien väliin. Lisäksi hän tuntee kampuksen arkkitehtoniseen historiaan liittyvät faktat, jotka viimeistään todistavat oikeaksi väitteen ihmisten peloista muutoksen edessä. Vuorinen lähtee liikkeelle yliopistoalueen tosiasiallisesta historiasta. Consiantin Kiseleff suunnitteli kampuksen ensimmäisen kerrostuman, seminaarin, pienen puukaupungin eteläreunalle. Vuorisen mukaan lehtikirjoituksissa päiviteltiin ahkerasti valmistumassa olleita kivilinnoja, mutta ei aikaakaan kun seminaari koettiin Jyväskylän ylpeyden aiheeksi. Se "loisti kuin Akropolis" Jyväsjärvellä seilaavien silmiin. Korkeakoulun toimintaa laajennettiin edelleen 1950-luvulla, jolloin Alvar Aallolle uskottiin uudisrakennusten suunnittelu. Kasvatusopillisen korkeakoulun rakennuksia pidettiin aikanaan äärimmäisen moderneina muun muassa opiskelijaasuntola Naatissa nautituin sellaisista ylellisyyksistä kuin kuuma vesi, sisävessat ja sauna. Siitäkin huolimatta Aallon selän takana naurettiin monet arkkitehtia ilkamoivat naurut. Vanhaan rakennusmiljööseen liittyy usein runsas ja rehevä anekdootriperinne. Jyväskylän yliopistolla vuosien varrella kerrotut anekdootit on koottu Päivi Putkosen toimittamaan kaskukirjaan. Joukossa vilahtelee useita kampuksemme arkkitehtuuriakin sivuavia tarinoita. Alvar Aallon kokonaisvaltaisesta suunnitelmallisuudesta kertoo kasku pulloposkisia poikia esittävästä reliefistä. Tämä keräysvaroilla hankittu taideteos ei soveltunut Aallon mielestä rakennuksen tyyliin, joten "postimerkki" täytyi poistaa seinältä. Taideteos kiikutetuin piiloon toistaiseksi, mutta palautettiin paikalleen, kun arkkitehti oli poistunut Jyväskylästä. Reliefin ympärillä käyty henkinen taistelu jatkui useamman vuoden ajan, kunnes taideteos katosi salaperäisesti ja löytyi seuraavana päivänä kansanedustaja Leo Mattilalle osoitettuna pakettina eduskuntatalolta. Sittemmin Lapset-reliefi sijoitettiin harjoituskoulun rehtorinhuoneeseen. Erityisesti Aalto joutui napit vastakkain rehtori Aarni Penttilän ja tämän voimakastahtoisen puolison, Kyllikki Penttilän, kanssa. Akateemisten kaskujen joukosta lämminhenkisin lienee rouva Penttilän taisto Sennnaaii-kuusen ja muutaman muun puun häätämistä vastaan. Alvar Aalto suunnitteli kaupungilla päärakennukselle johtavan tien yksikaistaiseksi, mutta törmäsi yhden naisen ihmismuuriin. "Vain nilkkojeni kautta saha käy tämän kuusen kylkeen!", kerrotaan Kyllikki Penttilän sanoneen uhmakkaasti. Hän saikin aikaan, että tiestä tuli kaksiväyläinen ja puut säilyivät väylien keskellä. "Pitääpä tilata Aallon kippo", herra rehtori puolestaan totesi ilkikurisesti, kun uudisrakennuksen katon vuotamisesta valitettiin hänelle. Tosiasiassa päärakennuksen siivessä sijainneeseen kirjastoon hankittiin tavallisia vateja ja ämpäreitä, joita juoksutetuin aina tarpeen tullen vuotopaikkojen alle. YLIOPPILASKUNTA hykerteli korkeakouluviikon kulttuuritapahtuman yhteydessä esittämässään sketsissä keskusaukion puutarhajärjestelyille. Aalto oli piirtänyt kävelytiet ja polut risteilemään melko mutkikkaan näköisesti. Sketsissä opettajakokelas heräsi aamulla asunnossaan Naatissa ja huomasi olevansa myöhässä. Hän yritti ennättää tunnilleen harjoituskoululle, aukion toiselle laidalle, mutta valitsi aina väärän polun Opiskelija ei päässyt perille, vaan jäi eksyneenä pusikkoon, jossa hän kuuli NELJÄNNESVUOSISATA kuolemansa jälkeen arkkitehti Alvar Aalto jaksaa yhä puhuttaa. Arkkitehdin nimissä keskustelua käy usein Alvar Aalto -säätiö, joka yrittää säilyttää mestarin kädenjäljen mahdollisimman muuttumattomana jälkipolvien ihasteltavaksi. Säätiöllä oli painava sanansa sanottavana myös yliopistomme päärakennuksen peruskorjauksen suunnittelussa. Peruskorjausta oli Säätiön lisäksi suunnittelemassa rakennuksen omistaja. Senaatti kiinteistöt, ja vuokralainen. Jyväskylän yliopisto. Osapuolten edustajat vakuuttavat yhteistyön sujuneen "hyvässä hengessä". Peruskorjaukseen lopulta johtanut vikalista on mittava: puutteellinen ilmastointi, huono valaistus, vesivahinkoja... Nyt Alvar Aallon suunnitteleman rakennuksen vikoja ratkotaan noin 29 miljoonan markan budjetilla. Senaatti-kiinteistöjen rakennuspäällikkö Harri Raulo kertoo, remontin tulleen tarpeeseen, vaikka rakennus ei ihan räjähtämispisteessä ollutkaan. TÄLLÄ HETKELLÄ sisätiloihin siirtynyt peruskorjaus on 46-vuotiaan rakennuksen toinen. Perustusten eristys ja salaojitus on saatu päätökseen, ja nyt keskitytään käyttäjiä vaivanneen riittämättömän ilmastoinnin uudistamiseen. Myös sähköpuoli kokee uudestisyntymisen; luvassa on muun muassa tuliterät atk-kaapelit. Uudistuksia talossa sanelee myös laki. Paloturvallisuus käsitetään nykyään hieman eri tavalla kuin puoli vuosisataa sitten. Rakennuspäällikkö Raulon mukaan "direktiivit täytetään", ja varsin vähäisin muutoksin. Uusi varauloskäytävä joudutaan puhkaisemaan talon ulkoseinään paloturvallisuuden nimissä. Uloskäynnin lisäksi turvallisuutta parannetaan ehommilla palotikkailla. Joitakin tiloja myös osastoidaan palo-ovin. LIIKUNTARAJOITTEISTEN vaikea kulkeminen talossa on ollut yksi isoimmista arvostelun kohteista. Peruskorjauksen yhteydessä rakennukseen tulee kaksi uutta hissiä ja vanhaakin avarretaan pyörätuolille sopivaksi. Toinen uusista hisseistä on suunniteltu nostamaan pyörätuoli ison auditorion etuosaan. Auditorion etuosaan tehdään tilaa pyörätuoleille poistamalla ensimmäisen penkkirivin kulmista muutama tuoli. Juhlasalin aulaan tulee myös inva-wc. Monumentaalisuudestaan huolimatta Aallon rakennukset on suunniteltu käyttöä ja käyttäjiä varten. "Rakennussuojelu ei tarkoita museointia", Alvar Aalto -säätiön asiantuntija-arkkitehti Hauni Sippo korostaa. "Suojelun tavoitteena on pitää rakennus pysyvässä käytössä käyttäjäänsä palvellen", hän jatkaa. Esimerkiksi päärakennuksen kirjasto on jatkossakin opiskelijan palveluksessa, vaikka yliopiston linja uhkaakin sivukirjastojen olemassaoloa. Kirjaston lisäksi juhlasali ja aulatila nauttivat korkeampaa suojelustatusta, joten niiden ulkoasu pyritään säilyttämään alkuperäisenä. Keskustelua herättänyt asia johon ei korjauksessa puututa ovat päärakennuksen persoonallisen ahtaat vessat. Tilanpuutteen syynä ovat nykyiset wc-pöntöt, jotka poikkeavat alkuperäisistä. Viisikymmenluvun wc:ssä vesisäiliö oli asiakkaan yläpuolella, eikä takana kuten nykyään. Opiskelijat saavat siis jatkossakin marmattaa polvet suussa pöntöllä istumisesta. Ahtaiden vessojen voidaan jo katsoa kuuluvan osaksi rakennuksen luonnetta. • Juhlosolioso voimistuu tammikuun puolessavälissä ja kirjasto voimistuu elokuussa. Peruskorjauksen edistymistä voi seurata internet-osoitteesso www.senoatti.li koulun kellon jo soivan tunnin päättymisen merkiksi. Muutama vuosi Aallon suunnitelmien vahvistamisen ja toteuttamisen jälkeen puutarhurin olikin rakennettava uudet oikopolut yleisön valitsemia reittejä noudattaen. Aalto ei ole ainoa arkkitehti yliopistomme historiassa, joka on joutunut hätyyttelemään puihin kietoutuneita kaupunkilaisia. Kun yliopiston kolmatta kerrostumaa, Arto Sipisen yliopistorakennuksia ryhdyttiin rakentamaan, oli osa Villa Ranan viereisestä puistikosta kaatouhan alla. Jyväskyläläiset vastustivat hakkuita riittävän fanaattisesti jättääkseen jälkeensä puistosota-legendan, jonka mukaan lehto kaadettiin aamuyöstä kaupunkilaisten nukkuessa ja yliopisto-opiskelijoiden potiessa suurten opiskelijabileiden jälkeistä pahaa oloa. Lähteistä riippuen pääosaa esittivät opiskelijat tai kaupunkilaiset. Muutos viehättää ja säpsähdyttää vielä tänäkin päivänä. Siksi esimerkiksi rakcnnussuojelukysymykset on oiettava huomioon vanhojen mestareiden rakennelmien peruskorjauksen yhteydessä. Toisaalta niin jyväskyläläisiä kuin yliopistoväkeäkin puhuttaa Jyväsjärven peittyminen betoniin. Aallon visioima kaunis järvimaisema kampuksella Jyväsjärvelle on peittynyt Nokian, Agoran ja Ylistönrinteen arkkitehtuurin taakse. Pirjo Vuorisen mielestä ongelmallista on, että ihmiset katsovat hyvin usein asioita vain oman aikansa näkökulmasta. Tärkeää olisikin oppia arvostamaan menneiden ihmisten työtä sekä oivaltaa, että päätökset, jotka teemme miljöön suhteen muokkaavat lastemme ja lastenlastemme kasvuympäristön. "Ihmisten tulisi muistaa, ettemme elä vain tässä ja nyt. Meidän kannattaisi kuulostella vanhaa miljöötä, se kertoo meille paljon ja auttaa juurtumaan", hän vielä tiivistää ajatuksiaan. KAISA KORHONEN Yliopistolla ei ole yhtään leikkikalua / TEKSTI JA KUVA: AI: ANTTI TIAINEN AAMUPALA on syöty. Musiikkitubkioon on vielä kaksi tuntia aikaa. Kortesuon päiväkodin kymmenhenkinen esikouluporukka ja kaksi nuorempaa vahvistusta ovat valmiina. On tarharyhrnän tilaisuus tilittää tuntojaan yliopistosta. Asiantuntijaraadilla on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, mikä yliopisto oikeastaan on. "Se on yhdeksänkerroksinen talo, jossa on kaiken maailman huoneita." "Yliopisto on Yliopistonkadulla." "Yliopisto on jonkinlainen lääkäri. Siellä hoidetaan lapsia." Yliopisto-opiskelu miellettään työlääksi, mutta mielenkiintoiseksi. "Saa tehdä tietokoneella töitä ja laskuja." "Siellä opetellaan työasioita." "Opiskelijat lukevat kaikki päivät, paitsi vapaapäivät." "Tulee paljon kotiläksyjä, mutta ei samanlaisia kuin koulun läksyt. Kahdeksan tuntia menee päivässä, jos on oikein pitkät läksyt." Usealla raatilaisella on yliopistolla opiskelevia äitejä ja isiä. Lopuillekin on kertynyt kokemuksia akateemisesta maailmasta. Alex ja Neea muistelevat kaihoisasti yliopistolla pidettyjä juhlia. Silloin sai pukeutua hienosti ja syödä kakkua. Neea arveleekin, että yliopistolla on silloin mukavaa, kun saa hyvää syötävää. Jutta kertoo kuulleensa kaveriltaan, että yliopistolla on aina kivaa. Kortesuon totuuskomissiolla ei ole vaikeuksia kuvailla yliopisto-opiskelijaa. "Minä tiedän yhden, sillä on vaaleat pitkät hiukset." "Välillä ne tekee hölmöyksiä. Ne on sellaisia haalaripellejä." RAADIN PUHEPASUUNA Sonja myöntää jopa vakoilleensa Konepohjan opiskelijoita. "Yliopistolla opiskelee nuoria poikia. Minä pelkään niitä aika paljon. Ne heittelevät papereita maahan. Käyvät roskiksien sisällä keräämässä pulloja. He liikkuvat öisin ja iltaisin. Opiskelijat tunnistaa, koska heillä on pitkät housut ja pikimustat hatut. Lippalakkeja ne kanssa käyttävät. Yleensä lippa on takana." Sonja opettaisikin opiskelijoita käyttäytymään kunnolla, jos uskaltaisi. H saa roskata luontoa, lii saa mennä roskikseen, koska se on tosi syvä. Toisia ei saa kiusata, tai pahoinpidellä." Muutkin ihmettelevät silloin tällöin opiskelijoiden tekemisiä. "Kerran yliopistolaiset antoivat minulle pussillisen tyhjiä kaljapulloja. Minä sanoin kiitos, vein pullot kauppaan ja sain rahaa." Opiskelijoiden virkistysmahdollisuuksista ollaan aidosti huolestuneita. "Yliopistolla ei ole yhtään leikkikalua." On yliopistolla jonkinlainen leikkihuone, mutta ei siellä ole paljon leluja." TOIMITTAJALLEKIN TARJOTAAN loh dutusmielessä mahdollisuutta kauppaleikkcihin. Tosin raati on vahvasti sitä mieltä, että tiettyihin juttuihin yliopisto-opiskelijat ovat yksinkertaisesti liian vanhoja. "He eivät enää katsele Teletappeja." Tlilarius hiiren maahan ei kannata mennä." Tarhalaiset eivät haaveile yliopistolla opiskelusta. Työelämä kiehtoo enemmän. Omaan osaamiseen luotetaan, eikä akateemista koulutusta pidetä tärkeänä. "Minä en mene yliopistoon. Minä menen uuteen yhtiöön töihin." "Minusta tulee tanssiopettaja, eikä minun tarvitse mennä yliopistoon, koska minä olen jo tanssikoulussa." Raadin suloinen kuopus, neljävuotias Laura, kertoo aikovansa isona lastenhoitajaksi. Sen takia häntä ei kiinnosta yliopisto. Toisille yliopistoopiskelu on itsestäänselvyys. Jutalla uraputki on jo valmiiksi suunniteltu. "Minä haaveilen arkeologiasta. Minun tarvitsee varmasti mennä yliopistoon." "Minunkin täytyy mennä yliopistoon. Minusta tulee korjaaja." Opintotuen pienuutta ja opiskelijoiden rahahuolia kortesuolaisct vähättelevät. 'He ovat vähän tienanneet työllään." "Opiskelijat saavat varmaankin opiskelusta seteleitä." Sitä paitsi: "Minun isällä on yli viisikymmentätuhatta markkaa ja sekin opiskelee vielä yliopistolla." • +
M Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2001 L O u N Ä S I 1 1 1 6 Myös vegaanivaihtoehlo joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. MA 3.12. KE 5.12. PE 7.12. MA 10.12. Tl 11.12. TO 13.12. Kuorrutettu kasvismureke Täytetyt jauhclthaohukaiset Kalkkunakastike Tl 4.12. Kasvisjuustokastike, spaghetti Punajuuripihvit. Purjo-perunasosekeiuo Jauhelihapihvi, lomaaiiikasukc vihannesrcmoulade Kirjolohimurekepihvit Savukalakastike, spaghetti Nakkipannu Jauhelihalasagne Maksaa kermakastikkeessa TO 6.12. Jauhelihakeitto Kukkakaali-sienipaistos Kalkkunapihvi Riistakärisiys KE 12.12. Pinaattikeitto Kinkkukiusaus Kanarisotto PE 14.12. Kesäkurpitsavuoka Silakkapihvit, kcrmaviilikastikc Curry-porsaspata Itsenäisyyspäivä llokivi suljettu o y o Q o i o ilokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Jouluateria Sitruunasei Perunakuorukat, keitetyt kasvikset Lohikeitto Tulinen lihapata MARRASALE Kaikki kotimaiset atk-kirjat -20 % (voimassa vuoden loppuun) Saksankielisiä pokkareita varaston perukoilta alk. 5 mk (ei missään tapauksessa kymppiä enempää) Englanninkielisiä pokkareita alk. 20 mk (No Rowling) HNNKINON OPISKELIJALEFFALIPUT KAMPUS KIRJASTA (Kauppakatu 9, Mattilanniemi A-rak.) Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa ISffBSy 2kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta www.sonaatti.fi sivun vasemmasta yläkulmasta ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Lähesty meitä palautteella toiminnastamme internetin kautta www.sonaatti.fi (palaute) Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatkp J U H L A T tiedossa??? Toteutamme etämyk^siä niin pieniin {uin suuriinkin juhtatitaisuuksiinne. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 juhlat@sonaatti.fi www.sonaatti.fi (Tilaus) Kiireiseen päivääsi suo itsellesi hetken pysähdys. TERVETULOA TERVETULOA MIUKUU 2001 www.ce.Jia.ti/iiiktv fctsMraamalulte 7, i*l <olaOU2.o> Setan bileet fOKe05.12.o> SlEHl-klutii voi 1 o3ftw7.ff.Gb Monikulttuuriset pikkujoulut lirisiä m\$m ja jtiteaia klo 28 24 m <ola08.12.a> INPUT Hiittrs 6th anniversary «o Ja 13.12.o> JYYn DikkuiDuliit HUQNElSTOktUbi ri 8 liialliset jstäsai< o l f . J f . f Z a Setan bileet h Q. Mika Terävä: KOHTI KADOTETTUA (osa VI) Vanhempieni mielipiteen mukaan meidän perheellä ci ollui rahaa sen enempään commodoreihin ktim auloihinkaan. Mc oliiin niin luomua jo silloin. Toisaalla Silvennoinen palasi aina meidän kahden luokse, kun oli uusilla kavereillaan saanui siipeensä lai jos vonkareissu oli tuouanul vesiperän. 9 Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Prodeeraukset • collegepuserot • Tpaidat • hupparit • oloasut • hatut TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 www.sonaatti.fi kampus, Tein esitykset kello 1 9. liput 24/30. syksy 2001 27.11. j o u l u o r a t o r i o ^ d e r s s o n v r « o t s M 9 9 6 . %
Ruttu-ukkoien TEKSTI: ELINA JÄNTTI KUVA: JANNE KILPIMAA ILKKA ALANKO JA KODE KOISTINEN kuulostavat tyytyväisiltä. Neljän Ruusun uusi albumi Valuva taivas ilmestyi marraskuun alussa kauppojen hyllyille, ja miekkoset ovat tuotoksestaan silminnähden ylpeitä. "Oleellista uudessa levyssä ovat vieläkin paremmat biisit. Siinä on hienompia sävellyksiä ja parempia tekstejä. Levyn rytmiikka on monipuolisempaa. Rumpalimme Kämy on kunnostautunut luomalla hienoja komppeja", kehuu Ilkka Alanko. Musiikillisesti vuosien varrella tapahtunut muutos on Alangon mukaan hyvin selvästi kuultavissa, jos verrataan ensimmäisiä levyjä uusiin. Tietoisesti muutosta ei haeta, se riippuu siitä, millaisia biisejä syntyy. Vaikka rutiini on vuosien varrella kasvanut, luomisen tuska on edelleen tuttua. "Tietenkin jokaisella on omat maneerinsa tehdä musiikkia, mutta niitä yritetään välttää ja tehdä tietoisestikin erilaista. Yleensä mitä vähemmän seurailee trendejä ja imuroi vaikutteita, sen parempi. Aina ei synny niin helposti ja silloin joutuu kokeilemaan ja kaivelemaan erilaisia juttuja, ennen kuin napsahtaa. Uusin levy syntyi kuitenkin aika vallattomasti, tosin biisejä on parin vuoden aikaväliltä." "Ukkoinahan me ollaan jokseenkin samoja persoonia kuin ennenkin, mitä nyt äijät vähän ruttuuntuu vuosien varrella. Peruslähtökohta on silti edelleen sama biisejä tehdään ja soitetaan, ei sen kummempaa. Jokainen kantaa vastuun omasta tontistaan." PAINEET ovat aina uuden levyn ilmestyessä Neljälle Ruusulle edelleenkin tuttua tavaraa. "Onhan tämä sen verran iso osa elämää, että joskus saattaa mennä pari viikkoa, ettei saa unta", heittää Kode Koistinen puolitosissaan. "Meidän osuus on hoidettu, kun musiikki on valmista. Levyn kauppaaminen on levy-yhtiön tehtävä. Tottakai toivotaan, että löytyy hengenheimolaisia, ja luojan kiitos tähän mennessä on löytynytkin. Jos levy on huono, niin pelkällä nimellä sitä ei myydä paria tuhatta enempää", toteaa Ilkka Alanko. NELJÄN RUUSUN tahti on ollut melkoinen jo lähes 20 vuotta. Miten ihmeessä miehet jaksavat? "Ei me muutakaan osata", vitsailee Kode Koistinen. "Kummasti sitä jaksaa, kun saa tehdä sitä, mistä pitää ja pystyy tekemisistään nauttimaan. Jos kaiken tämän energian olisi joutunut käyttämään vaikkapa ei-kiinnostaviin toimistohommiin tai fyysisesti raskaisiin töihin, voisi olla aika lopussa. Tämä vuosi on ihan tarkoituksella oteltu keikkailun suhteen vähän iisimmin kuin edelliset ja keskitytty levyn tekemiseen. Eikä tämä nyt niin kamalan rankkaa ole", mietiskelee Alanko. "Niin ei tässä mitään duunifiilistä ole", täydentää Koistinen. Rokkitähden elkeet Ilkka Alanko on hallinnut pienestä pitäen. "Oltiin ensimmäisillä keikoilla Hammaslahden nuorisotalolla ja Ilkalla oli salkussa kossupullo piilossa", Koistinen naureskelee. "Mutta eihän sitä voinut näkyvillä pitää!" puolustautuu Alanko. ENGLANNINKIELISTÄ 4R-aikaa miehet muistelevat ironiseen sävyyn kaiholla ja lämmöllä. "Se oli ihanaa aikaa istuttiin pikkubussissa varpaat jäässä ja polvet kurkussa parituhatta kilometriä ympäri Keski-Eurooppaa. Olihan se kova koulu. Ainakin oppi tietämään, kuinka julma media voi olla. Mutta nyt meille saa tehdä ihan mitä vaan, eikä hevillä heilahdeta!" "Uudesta aallosta tuli silti helvetin lunki levy, eikä sorruttu liikaan yrittämiseen. Ei onneksi käynyt kuten Toni Niemiselle, joka sai nuorena nopeasti paljon suosiota ja jo parin vuoden päästä sille vittuiltiin kadulla. Kaikki me tässä orkesterissa ollaan kuitenkin Tonin hengessä mukana, uskotaan ja toivotaan, että vielä se sieltä nousee. Olisi fantastista vedet silmissä juhlistaa, kun Toni voittaisi mitaleita." Sitä, kuinka kauan Neljän Ruusun tarina vielä jatkuu, miehet eivät halua ennakoida. "Vaikea sanoa miltä tuntuu taas sadan keikan jälkeen. Heti jos alkaa tuntua yhtään vastenmieliseltä ja haluaa tehdä jotain muuta, niin sitten pitää antaa musahommien olla. Kyllä Ilkka Alanko, alle 20-vee. Kuva on Ilokiven hurjilta vuosilta. tähän pitää olla joku kipinä, ja yleensä se on tullut ihan luonnostaan. Kun tätä on lähes koko ikänsä tehnyt, niin on olemassa joku vietti tai tarve tehdä kappaleita ja soittaa. Ennemmin tai myöhemmin se pulpahtaa esiin." Jos Ruusut haluavat piristystä, takataskusta voidaan kaivaa Eurosmithniminen hauska pikkuprojekti. Ohjelmisto koostuu päivän tanssihiteistä akustisesti soitettuna. Energiaa kukin lataa myös omalla tahollaan. "Onneksi ei tarvitse joka hetki pyöriä samojen miesten kanssa ja katsella samoja ruttuisia naamoja. Joskus kaipaa vastakkaisen sukupuolen kosketusta, haluaa kuunnella kimeämpää ääntä ja katsella kauniimpia kasvoja. Se on hyvä tapa rentoutua", myhäilee Ilkka Alanko. Neljän Ruusun valtit 2000-luvulla ovat Ilkka Alangolla ja Kode Koistisella itsevarmasti hallussa. "Tässä on kaksi ukkoa, jotka tekevät hyviä biisejä ja neljä ukkoa, jotka soittavat monen vuoden kokemuksella saumattomasti yhteen. Ei siihen moni uusi bändi pysty. Ja tietenkin ollaan niin lihaksikkaita ja viisaita, että tytöt tykkää meistä." • Lue lisöö: www.neliaruosuo.com. Neljä Ruusua Lutokosso 30.11. •-Neljä Ruusua 1 O vi i n t t n •-Neljä Ruusua 1 / V \J\J i 1 VJ 1982 likka Alanko, Kode Koistinen, Poplaulajan vapaapäivä sekä Luen. Ruu1 .ui c Laakkonen ja Kämy Kämäräisut ovat edelleen kärjessä eri musiikkinen perustavat bändin nimeltä Talousalan äänestyksissä. kukkaro. 1994 bändi esiintyy Joensuussa, Turus1985 bändin nimi vaihtuu Neljäksi sa ja Tampereella kaupunginorkestereiRuusuksi. den kanssa. Tampereen keikka taltioidaan tupla-cd:lle nimeltä Energiaa, joka 1986 levytyssopimus Emi-yhtiön kanssisältää myös remix-kokoelman. Levy sa. myy kultaa. 1987 esikoisalbumi Neljä Ruusua. Sa1995 Tanssienergismi-juhannusshow, mana vuonna ilmestyy myös albumi lavalla yhdeksän tanssijaa ja Neljä RuuKasvukipuja. sua. Englanninkielinen rinnakkaisprojekti 4R astuu kehiin. Neljä Ruusua 1989 albumi Hyväd päivda. väistyy. 1990 Hyvääyötä Bangkok -albumi, joka 1999 paluu suomen kieleen, kultalevy myy kultaa. Bändi, albumi sekä biisi Sualbumista Uusi aalto. kellus äänestetään sarjojensa ykkösiksi Rumban lukijakunnan keskuudessa. 2000 Neljän Ruusun ensimmäinen kokoelma-albumi Popmuseo. Myy kolmes1992 ilmestyy albumi Haloo. Platinaa sa kuukaudessa 65000 kappaletta. myynyt albumi sisältää aikansa klassikoiksikin kutsutut kappaleet Juppihippi2001 Neljä Ruusua Soitetuimmat -histopunkkan ja Tie ajatuksiin. riikki-nuottikirja julkaistaan. Marraskuussa Valuva taivas -albumi, jonka 1993 Pop-uskonlo-albumi, joka myy kansi maalataan osaksi kaupunkikuvaa platinaa, sisältää muun muassa hitit (kerrostalon päätyseinään Helsingissä).
j f l Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2001 "KUN O N ALOITTANUT TANSSIN NÄIN MYÖHÄÄN, NIIN VAATIIHAN SE NÖYRÄÄ ASENNETTA HARJOITELLA 15-VUOTIAIDEN TYTTÖJEN KANSSA, JOTKA OVAT EHTINEET TANSSIA JO PUOLET ELÄMÄSTÄÄN." Ja Hannu vaan TEKSTI: LEENA TOLONEN KUVA: MARIE JAAKKOLA HANNU MOILANEN, 23, istahtaa rennosti raidalliselle sohvalle ja ottaa tilan haltuunsa. Pitkänhuiskea opiskelija suorittaa siviilipalvelustaan Jyväskylän kaupunginteatterissa. Päivät ovat pitkiä ja rankkoja, mutta sen kestää, kun saa tehdä juuri sitä mitä haluaa. Teatterista Hannu sai myös tanssikipinän kolmisen vuotta sitten. Koelaulu operettiin avasi nuoren miehen tien estradille, ja kun koreografiaan sisältyi pieni tanssi, alkoi Hannu, mitäpä muutakaan, kuin tanssia. Myöhemmin Hannu sai yhden päärooleista tanssimusikaalissa hame, ja siitä alkoi totinen treeni tanssin parissa. Tällä hetkellä Hannu opiskelee tanssia loista vuottaan Tanssikoulu Saralla ja käy lisäksi yliopistoliikunnan tanssitunneilla. Hän vaikuttaa nuorten omassa Tanssiteatteri Krampissa ja kaiken tämän lisäksi aktiivisen nuorukaisen voi bongata vielä kaupunginteatterissa pyörivästä West Side Storysta. "KUN ON aloittanut tanssin näin myöhään, niin vaatiihan se nöyrää asennetta harjoitella 15-vuotiaiden tyttöjen kanssa, jotka ovat ehtineet tanssia jo puolet elämästään, Hannu hymähtää. "Koskaan ei ole kuitenkaan tullut kiusausta lopettaa. Yliopiston tanssitunneilla on mukavaa, kun saa treenata omanikäisten kanssa." Ennen kuin tanssi astui kuvioihin, Hannu harrasti yleisurheilua entisellä kotipaikkakunnallaan Keuruulla. "Minusta tanssi tuntuu mielekkäämmältä, sillä se on urheilua ja taidetta samassa paketissa. Tanssi kehittää koordinaatiokykyä, oman kehon tuntemista ja vaatii mielettömästi funtsimista", luettelee Hannu, ja toteaa samaan hengenvetoon suosittelevansa tanssia ihan kenelle Hannulle ominaisinta tanssissa ovat suuret ääriliikkeet. vain. "Tanssia voi harrastaa miljoonalla eri tavalla. On lattarit, jazz, baletti, Street, show, salsa", innostuu Hannu ja kertoo itsekin kokeilleensa kaikkia edellisiä. Hannu on silminnähden ylpeä harrastuksestaan. Hän toivoo tanssin pysyvän mukana myös tulevaisuudessa ja kenoo, että lähinnä sydäntä olisi musiikkiteatterin tekeminen. "Siinä täytyy hallita kolme aluetta, osata laulaa, tanssia ja näytellä. Siinähän sitä työsarkaa riittääkin yhtä miestä haastamaan." Hannulle ominaisinta tanssissa ovat suuret ääriliikkeet, joista hän naureskelee olevansa tunnettu teatterillakin. Hannu arvelee tulkinnan tanssissa onnistuvan, mutta tekniikkapuolessa on vielä hiomista. Perustreenaamiscn hyödyllisyyttä hän ei siis käy kieltämään, mutta kertoo silti odottavansa tanssitunneilla sitä hetkeä, kun lopultakin aletaan oikeasti tanssia. "Venytellä ehtii kotonakin, minä haluan tunneilta toimintaa!" HANNU NAURAHTAA stereotypialle, että kaikki tanssivat miehet olisivat homoja. "Kyllähän tuo uskomus Suomessa vahvana elää, ei siitä mihinkään pääse. Minusta esimerkiksi miehen ja naisen pas de deux (kaksintanssi) on kuitenkin homoeroottisesta kaukana. Eikä sitä paitsi voi kieltää, etteikö hyvin tanssiva mies tekisi positiivisen vaikutuksen naisiin." Hannu myöntää, että mies pääsee tanssimaailmassa helpommin pinnalle kuin nainen. Miestanssijoista kun on yksinkertaisesti aina pula. Mutta toisaalta Hannu muistuttaa, että miesten tiellä on puolestaan sellaisia esteitä, joita tanssivat naiset eivät kohtaa. "Kyllähän tämä on rankka laji harrastaa vaikka yläasteiässä. Kun tanssi kuitenkin mielletään niin usein vain tyttöjen lajiksi." Hannu itse kertoo nauttivansa eniten esiintymisestä ja nimenomaan siitä, että sitä kautta hän voi vaikuttaa ihmisten tunteisiin Teatterissa hän näkee ihmisten vuoroin itkevän ja nauravan. "Silloin aina muistaa, miksi tätä tekee." • Yliopistoliikunta saa sohvaperunankin liikkeelle AEROBICISTA AIKIDOON, karatesta kempoon. Liikunnan harrastaja löytää yliopistoliikunnan tarjonnasta treenin vaikka viikon jokaiselle päivälle, innokkaimmat harjoittelijat mahduttavat samalle useampia. Yliopistoliikunnan puitteissa tarjolla olevat lajit vaihtelevat, mutta muotilajien rinnalla vanhat ja vakiintuneet pitävät sitkeästi pintansa. Liikuntasihteeri Merja Kalaja kertoo, että eri lajien asettaminen suosituimmuusjärjestykseen on vaikeaa. "Tilastoimme kävijämäärät sekä kurssien että ohjattujen vuorojen osalta, mutta vapaiden harjoitusvuorojen käyttäjiä ei käytännössä voida laskea. Kalajan mukaan yleisiä suuntaviivoja voidaan kuitenkin vetää, esimerkiksi aerobicin ja sen sisarlajien suosio kestää vuodesta toiseen. "Kaikki aerobictuntimme ovat käytännössä aina täynnä, ei ole juurikaan merkitystä mihin aikaan päivästä ne pidetään. Myös circuit training -tunneilla salit täyttyvät ääriään myöten. Kalaja kenoo, että eräs yliopistoliikunnan pahimmista puutteista onkin juuri salitilojen vähäisyys. "Monille kursseille ja harjoitusvuoroille olisi nykyistä enemmänkin tulijoita, mutta tilanpuutteen vuoksi osa halukkaista jää ovien taakse. TÄMÄN SYKSYN suosituimpien lajien joukkoon ovat kiilanneet itsensä muun muassa salsa, capoeira ja astanga-jooga. Ohjaajana toimiva liikuntapedagogiikan opiskelija Niina Huohvanainen toteaa suosituimpien kurssien ja tuntien olevan selkeästi kausiluonteisia. "Joka vuosi tarjonnassa on muotilajeja, joille pyrkijöitä on enemmän kuin aloituspaikkoja. Esimerkiksi capoeirakurssin noin kolmenkymmenen aloituspaikan täytyttyä varasijoille jäi odottamaan saman verran väkeä. Myös astanga-joogasta kiinnostuneita yliopistolta löytyi yli odotusten." Huohvanainen kertoo erilaisten lihaskuntoa kohottavien harjoitusten olevan tällä hetkellä suosittuja. Esimerkiksi circuit training ja bodypumptunnit mielletään tehokkaiksi, ja niillä käy tavallisten kuntoilijoiden lisäksi myös aktiiviurheilijoita. Aerobicin ja sen sisarlajien suosion taustalla Huohvanainen näkee useita tekijöitä. "Vaikka kyseessä ovatkin yksilölajit, ne voidaan kuitenkin nähdä ryhmäliikuntana. On helpompi motivoida itsensä lähtemään aerobic-tunnille kuudenkymmenen muun kanssa kuin yksin lenkille syyssateeseen. Eri lajeista syntyneillä ensivaikutelmilla on myös merkitystä, hyvät kokemukset tunnista ja ohjaajasta houkuttelevat uusia yrittäjiä." LIIKUNTASIHTEERI Merja Kalajan mielestä ei ole syytä puhua varsinaisesti epäsuosituista lajeista. Hänen mukaansa monet lajit siirtyvät hetkeksi tarjonnasta sivuun tullakseen mukaan kiertoon esimerkiksi vuoden tai kahden kuluttua. Kalaja kuitenkin mainitsee, että 1990-luvun puolivälin tienoilla suositut lumilautailuja laskettelukurssit ovat jatkuvasti menettäneet osallistujia. "Ehkä syynä tähän on se, että opiskelijat katsovat hallitsevansa kyseisten lajien perustaidot. Samantyyppinen kehitys on ollut meneillään myös monilla mailapelikursseilla. Kalaja tähdentää yliopistoliikunnan lajitarjonnan perustuvan pitkälti kysynnän ja tarjonnan periaatteeseen. "Pyrimme lisäämään listoihin uusia lajeja mahdollisuuksien mukaan, aivan kaikkea emme kuitenkaan pysty toteuttamaan." Kalaja kertoo ottavansa mielellään vastaan ehdotuksia uusista lajeista. "Esimerkiksi budolajien kirjo on niin laaja, ettei ole itsestään selvää mille lajeille löytyy kysyntää. Jos varastossa on hyviä ideoita, niitä vastaanotetaan mieluusti." TEPPO HAVO ___ _ ___ ' . ' —
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2001 I B Suomen Käsityön museon kangasvärjäys-työpajassa käytettiin shiboritekniikkaa, jonka avulla opiskelijajätkäkin sai lakanasta värikkäät verhot omaan asuntoonsa. AJAN HENKI on. että kaikkea pitää kokeilla. Ei sitten kiikkustuoli-iassä tarvitse katua. Kukaan ei siis halua jäädä ulkopuolelle; näin olen ymmärtänyt. Äärielämyksiä voi etsiä myös sieltä, mistä ei usko niitä edes löytävänsä. Rohkeasti ilmoittauduin mukaan Suomen Käsityön museon järjestämälle työpajalle, missä oli tarkoitus tehdä kangasvärjäyksiä shiboritekniikalla. Minulla ei siis ollut aavistustakaan mitä olin menossa tekemään. "Shibori on japanilainen solmintavärjäysmenetelmä", alustaa museon kansallispukuneuvoja Ritva Hänninen. "Aasiassa ja Afrikassa on useita samantyyppisiä värjäystapoja, shibori on nimenomaan japanilainen", hän vielä vahvistaa. Olen kurssin ainoa miespuolinen osallistuja. Paikalla on muutama minua vanhempi nainen. Ajattelen, että äitini varmasti viihtyisi täällä hyvin. Ritva Hänninen sekä museolehtori Jaana Peltola esittelevät aluksi tekniikoita, joilla kankaanpaloihin saadaan tehtyä jäljittelemättömiä, sekä hallitsemattomia, kuvioita. "Yleisin tapa on vetää kankaasta nyppy ja solmia se langalla mahdollisimman kireälle. Näin saadaan ympyräkuvio aikaiseksi. Kankaaseen voi myös esimerkiksi kiinnittää klemmareita. Nyppyjen sisälle voi solmia myös herneitä", he esittelevät. Joku kysyy leikillään voiko herneet syödä värjäyksen jälkeen. "Kyllä ne keitoksessa hyvin muhii, mutta emme suosittele syömistä." SAAN ETEENI noin metrin pitkän ja puoli metriä leveän palan valkoista laJätkäkin saa värjätä kankaita TEKSTI: TEEMU LAMPINEN KUVA: JUHA KAUPPINEN kanakangasta. Se on kuin tyhjä taulu. joka on vapaasti käytettävissä. Hallitsematon luova toiminta on aina ollut minulle mieleen. Revin kankaan kolmeen osaan. "Ensimmäiseltä kerralta ei kannata odottaa liikoja", Peltola ja Hänninen hillitsevät innostuneita katseitamme. Naiset ympärilläni ompelevat nopsaan solmuja ja kaikilla tuntuu olevan suunnitelma lopputuloksen suhteen. Minullakin on oma visioni: kaaos. "Vielä on hetki aikaa, ennen kuin kankaat pitää upottaa väriin", ohjaajat hoputtavat: "Mitä värejä te haluatte?" Toivomukset ovat ajankohtaisesti jouluisia. Halutaan joko kirkkaanpunaista tai mustaa. Minä upotan palaseni purnukoihin, joissa on myrkynvihreää. tulisen oranssia sekä yönsinistä väriä. ELÄMYSREISSUNI sotkuisa vaihe alkaa, kun kangas kohtaa värin. Jaana Peltola oli värejä sekoitellessaan saanut kumihanskaansa reiän. Etusormi on elävän punainen. "Kyllä tämä viikossa lähtee..", hän manaa ja pesee sormeaan, neuvoen samalla muita erityisen varovaisuuden noudattamiseen. Viimeiseksi nostamme hengentuotteemme väriseoksesta ja pakkaamme ne. Lopullisesti kankaat saa huuhdella aikaisintaan vuorokauden kuluttua. Ai jaa. Missä minä huuhtelen puolivarustellussa kämpässäni shiborit, joiden väri on kuulemma tarttuvaa? Valmistaudun seuraavana päivänä huolella. Levittelen ilmaisjakelulehtiä suihkun lattialle, vedän kumihanskat käsiin ja käärin vielä hihat ylös. Sotkua ei lopulta syntynytkään. Kolme uniikkia kankaan palaa suihkussani kuitenkin syntyi Yönsinisessä on ehkä munasolu, myrkynvihreässä ruostetahrainen selkäranka ja oranssissa ikuinen pätsi. Hetken olen innoissani. Shiborillahan voisi tehdä vaikka mitä. Nyt kankaat koristavat asuntoani. Kaverini ovat tosin katsoneet minua ja kankaanpalojani oudoksuen kieroon. Mitä, eikö jätkä muka saisi värjätä? "Kyllä meidän työpajoihin saavat lulla kaikki. Studio-työpaja on erityisesti kakskyt ja risat ihmisten suosiossa. Tutka-museokerhoon saa tulla myös, vaikka se onkin lapsille tarkoiteltu. Riittää, että on kiinnostunut", Peltola esittelee. • Seuraavosso Perinnepojossa 12.12.2001 valmistelaan jouluisia olltikoristeiia. Studio-työpaja pidetään 19.12. jossa voi valmistaa joululahjaksi japanilaisen kirjan. Ilmoittautuminen etukäteen, lisätietoja: http://www.croltmuseum.li l ^ Kilpikonnan katseleminen ja muun muassa pöydän jalkojen pyöristäminen kuuluvat Leevin päivärutiineihin. Rontti tuli opiskelijan kämppään TEKSTI JA KUVAT: PIHLA LEHMUSJOKI OPISKELIJAELÄMÄ, schan tarkoittaa maratonlucntoja. puuduttavia lenllirupeamia ja villiä bailaamista vähintään kerran viikossa. Mutta miten arki muuttuu, kun opiskelija-asuntoon ottaa lemmikin? Sanna Forsberg on 17-vuotias ammattikoululainen ja asuu kahden muun opiskelijan kanssa KOAS:n solussa. Syyskuussa hän otti sekarotuisen koiran, jonka ci kannata odottaa jäävän pienikokoiseksi. Neljän rodun coctailista löytyy muun muassa saksanpaimenkoiraa. "Koiran hankkiminen pyöri mielessäni ainakin vuoden, mutta vasu nyt se oli käytännössä mahdollista toteuttaa", Forsberg kertoo viisikuisen Leevin huitoessa lelu suussa ympäri huonetta. Hurtalla on enemmän viitaa kuin pennun vielä hieman holtittomat jalat pystyvät käsittelemään. Ei siis ihmekään, että meno välillä muistuttaa Linnanmäen karusellia. "Leevi on scurankipea riehuja ja haukahlelcc leikkiessään, mutta yksin se ei täällä asunnossa metelöi." Opiskelijan arkirutiineihin koira on luonut muutoksen. Koulusta on tultava pian koliin hauvaa ulkoilutlamaan ja bailaamistakin läytyy rajoittaa. Pitkän koulupäivän jälkeen on varauduttava kotiovella odottavaan pissalammikkoon ja muiden koiran harjoittamien ajanvieietoimintojenjälkiin. "Viimeksi täällä oli hammastahna nm In n sisällöt piikin lattioita ja ed-levynkin Leevi on kerran onnistunut onaniaan soittimesta ulos, siitäkään ci sitten paljon jäänyt jäljelle", Forsberg naurahtaa. Aamuisin ei kannata luulla nukkuvansa pitkään, koiralla on lamankin estämiseksi konstinsa. "Se levittää päälleni mitä milloinkin keksii, se on vanna konsti saada emäntä ylös sängystä." Forsbcrgin toinen lemmikki. 7vuotias punakorvakilpikonna on ehkä huoneen ainoa vakiovaruste, joka on säästynyt Leevin uteliaisuudelta. Se saa hauvan ottamaan vain askeelen lakapakkia. Vaikka Leevi onkin vähäisen haukkumisen lakia naapurisopuyslävällincn koira, kynsicnleikkuu ei suju alle sadan desibelin mekkalaa. Naapurit ovat kuitenkin olleet ymmärtäväistä väkeä, eikä valituksia mctclöinnistä ole tullut. "Omien kamppisteni lisäksi yläkerran poikakin mielellään vie Leeviä kävelylle. Naapureista on ollut vain apua ja kolioaahan lassä kieltämättä omakin kunto, kun on syy lahteä lenkille joka päivä". Sanna Forsberg myöntää. Forsbergillä on edessään pitkä rupeama koiran omistajana ja muutto yksiöön on käynyt mielessä. Kaksio on toinen vaihioehto. mutta yksiötä ongelmallisempi. "En tiedä kuinka helppoa on löytää kaksioon kämppistä, kaikki eivät varmasti halua koiraa huusholliaan karvaamaan", hän pohtii. MUODOSTUUKO lemmikistä sitten ongelma asuntoa vaihdettaessa? Tuskin, vakuuttaa ainakin 25-vuotias Onni-kissan onnellinen omistaja Suvi Alajuuri. Ilse työelämässä oleva Alajuuri haki syksyllä JyväskyIän yliopiston inicrnct-sivuilla kämppäkaveria kaksioonsa. "Halukkaita löytyi helposti. Kyselyjä tuli useita ja iise asiassa jo viikon sisällä ilmoituksen jättämisestä muutti uusi kämppis viereiseen huoneeseen." Kissan omistajan ei tarvitse pelätä ongelmia naapureiden kanssa ainakaan äänihaittojen puolesta, ja Alajuuri uskoo kissojen olevan helppoja kavereita myös niiden itsenäisyyden vuoksi. "Koiraa on vaikeampi jättää yksin pidemmäksi aikaa. Onni on kyllä kova juttelemaan, mutta ei se taida seinien läpi kuulua." •
EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2001 + TEKSTI JA KUVA: MARIE JAAKKOLA Vanhemmilta ei kerjätä, vaikka kukkaro a m m o t t a a tyhjyyttään "KIRISTÄÄKÖ VYÖTÄ? Tarjoamme hyvinpalkattua vuorotyötä! Soita heti!" Kuulostaapas mehevältä. Pikainen soitto paljastaa työn luonteen kyseessä on telemarkkinointityö, asiantunteva ääni ilmoittaa. Arkikielellä tämä merkitsee lehtien puhelinmyyntiä. Jääkaapissa yksinäisenä loistava valo ja ulko-ovelta vyöryvä laskupino pakottavat yleensä työnhakuun. Pyhällä hengellä ei elä pitkään, opintotuki on mukava vitsi. Jotain pitäisi tehdä joulupukkia odotellessa. Siispä lehti kateen ja netti avuksi. Pikaisen tarkastelun perusteella sopivaa osaaikahommaa löytyy ainakin suustaan päteville, luutun varressa viihtyville ja iloisille asiakaspalvelijoille. Sivitoni Oy:n toimistopäällikkö Jukka Kanninen kertoo puhelinmyyjällä vaadittavan ulospäinsuuntautuneisuuua. "Pitää olla kohtelias, mutta röyhkeä", hän korostaa. Epäilemättä röyhkeä jo palkkansa ansaitakseen; pelkällä provikkapalkalla työskentelevän kouraan ei jää kuin känsä, jollei kauppa käy Kanninen kertoo lähes kaikkien yrityksen työntekijöiden olevan opiskelijoita. Vaihtuvuus on kuitenkin suurta. "Yleensä porukka viihtyy täällä viikosta pariin kuukauteen, hän arvioi. KULTTUURIANTROPOLOGIAA OPISKELEVA Hanna Levonen löysi työtä internetin avulla. "Soitin Jyväskylän Siivouskeskus Oy:hyn, täytin paperit ja sitten minulta kysyttiinkin, voinko aloittaa seuraavana päivänä." Rahanahneus voittaa väsymyksen. Asennetta tarvitaankin aamukuuden herätykseen ja töihin lähtöön. Toista vuotta opiskeleva Hanna siivoaa Jyväskylä Paviljonkia opiskelun ohessa muutamana aamuna viikossa. "Motiivini on perinteinen, rahat eivät riittäneet elämiseen eikä vanhemmilta viitsi koko ajan olla ruikuttamassa." Hirmuisesti ei siivoamisesta rahaa heru, Hanna Levonen siivoaa Jyväskylän Paviljonkia opiskelujen •mjmsta muutamana aamuna viikossa. mutta loppukuusta 36 markan tuntipalkasta kertyneet tulotkin auttavat kummasti. Plussana vuoronsa saa päättää itse eikä Paviljonki ole edes paha paikka. "Täällä ei joudu korjaamaan loisten edellisillan oksennuksia", Hanna kuvailee tyytyväisenä. "Yleisesti kavereistani harvat ovat töissä, kai niillä on anteliaat vanhemmat". siivoojatar harmittelee hetken. "Mutta olen ainakin näissä hommissa oppinut, että ennen kymmeniäkin voi herätä!" MC DONALD S-YRITTÄJÄ Ari Taivalsaari nostaa hattua niille, jotka tekevät opiskelujensa ohessa työtä. Jyväskeskuksen Mc Donald'sin viidestäkymmenestä työntekijästä heitä on leijonanosa. Taivalsaari korostaa joustavuutta ja kehuu opiskelijaa hyväksi työntekijäksi. "Me haemme persoonia, valitsemme ennen kaikkea henkilön." Hampurilaisravintolan työtapoja ei opi hetkessä, siksi työssä viihdytäänkin pidempään. Keskiverto työntekijä kuuluu porukkaan pari vuotta. Opiskelijan ilona ovat viikonlopputyö!, tuplapalkkaisei sunnuntai! houkuttelevat, vaikka biletys kärsisikin. Jos hampurilaisen käry ei haittaa ja ryhmätyö maistuu, voi Mäkkärissä siis oikeasti luoda uraa. Hommia löytyy, kunhan ei rupea liian krantuksi. Myös ruusujen myyjiä ravintoloihin kaivataan niin ja raamikkaita järjestyksenvalvojia. Pizzankääntely, varastohommat tai baarissa tarjoilu lisäävät ainakin kokemuspääomaa. Kaukaiset päiväunelmat bemareista, shampanjasta ja vaahtokarkeista voi loki siirtää realististen tavoitteiden joukkoon vasta valmistuttuaan. Siihen asti on pysyttävä opiskelijahintaisten junalippujen, maidon ja Reissumiehen voimin pystyssä. • Vippi kassasta pika-apua KUN MATTI kolkuttelee kukkarossa tilapäisesti eikä työtä löydy hetkessä, JYY tarjoaa apua. Ylioppilaskunta myöntää lainarahastostaan suureen hätään 2000-3000 markan kriisilainaa ja pienempään noin tuhannen markan vippilainaa. Lainan saannin ehiona on JYYn jäsenyyden lisäksi kahden takaajan hankkiminen. Kriisilainaan tarvitaan lisäksi asialliset perustelut lainan tarpeesta. Itse hakulomakkeita saa muun muassa Ylioppilastalolla, ja ne voi kiikuttaa täytettyinä ylioppilaskylään JYYn talousja asiakaspalveluiden tiskille. "Opiskelijakortin lisäksi myös henkilöllisyystodistus on syytä ottaa mukaan lainaa hakiessaan", JYYn talouspäällikkö Maija Saarnisin muistuttaa. Hän lisää, että ongelmattomissa tilanteissa laina tipahtaa tilille jopa vuorokauden sisällä. Takaisinmaksun aikakin koittaa JYY lähetiää laskun sovittuna ajankohtana. Lainan vuotuinen korkoprosentti on yhdeksän prosenttia ja laina-ajat ovat neljä ja kuusi kuukautta. Vippikassan saldo on 200 000 markkaa, josta iällä hetkellä lainassa on kaksi kolmasosaa. Kun jokainen maksaa lainansa ajallaan takaisin, uusillekin pulassa oleville riittää kassasta kahisevaa. Kahta lainaa ei kuitenkaan saa olla samaan aikaan. Vippikassa on tarkoiteltu hetkelliseksi helpotukseksi. Niiksi tuskaisiksi päiviksi ennen opintotuen tai palkan kilahtamisia kirstuun. Tällä hetkellä kriisilainassa on hieman jonoa, vippilainaa saa kuitenkin nopeasti. MARIE JAAKKOLA TALLA HETKELLÄ KRIISILAINASSA O N HIEMAN JONOA. VIPPILAINAA SAA KUITENKIN NOPEASTI.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2001 | Q NISKAJA HARTIAKIVUT KIUSAAVAT IKAA KATSOMATTA TEKSTI: ANNUKKA KOSKELA PIIRROS: JESSICA RISTIMÄKI NYKYÄÄN YHÄ USEAMMAT joutuvat niska-ja hartiavaivojen yllättämiksi. Lihaksisto joutuu huomaamatta kovalle koetukselle niin opiskellessa kuin työelämässäkin, joissa työskentely tarkoittaa yhä enemmän istumista ja tietokoneen näytön tuijottamista. Myös useat lapset ovat omaksuneet omaan elämäntapaansa liikkumattomuuden tavat, sillä ulkoleikit ja liikuntaharrastukset korvautuvat usein tietokonepeleillä ja television katselulla. Monien harteilla tikittää aikapommi, joka voi räjähdettyään tehdä normaalielämästä hyvinkin kivuliasta. Jyväskylän YTHS:n fysioterapeutti Kirsti Siekkisen mukaan opiskelijat hakeutuvat fysioterapiaan enimmäkseen juuri niskavaivojen takia. Joka kolmas hoitoa hakeva henkilö kertoo potevansa niskakipuja. Myös valtakunnallisesti luvut ovat korkeat. Viime vuonna tehty korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus paljastaa, että 14 prosenttia miehistä ja 31 prosenttia naisista karsii viikoittain esiintyvistä niskaja hartiakivuista. Ruuhkaisinta aikaa YTHS:llä ovat Siekkisen mukaan vilkkaimmat tenttikuukaudet eli loka-marraskuu ja helmi-huhtikuu. Tenttikirjojen pänttääminen saa niin monen opiskelijan niska-hartiaseudun huonoon kuntoon, että osa apua tarvitsevista joudutaan ohjaamaan muualle fysioterapiaan. YTHS:n fysioterapeutin vastaanotolle on ympäri vuoden enemmän tulijoita kuin mitä pystytään hoitamaan. Kirsti Siekkinen painottaa, että syyt niskaja hartiakipuihin saattavat olla hyvinkin yksilöllisiä. Yhtälailla kipuja voivat aiheuttaa lihasten ja nivelten yhteistoiminnan häiriöt, yksipuoliset työasennot ja stressi. Siekkisen mukaan usein on kysymys myös siitä, että ihmisten oman kehon tuntemus on heikentynyt. Kehon lähettämiä viestejä ei osata kuunnella eikä tulkita. "Silti esimerkiksi kipua ei kannata pelätä. Sehän ilmoittaa, milloin emme voi hyvin ja milloin olon parantamiseksi täytyy tehdä jotain", Siekkinen pohtii. Kivuliaat viestit ja hankalat oireet kannattaa ottaa tosissaan. Hoitamattomina niskaja hartiavaivat kroorustuvat helposti, ja niistä on silloin entistä vaikeampi päästä eroon. Kroonistuminen aiheuttaa pysyviä kudosmuutoksia ja myös pysyvää kipua. Jos kipujen kourat tahtoo välttää, täytyy oppia tarkkailemaan omia liikkeitään ja liikkumattomuuttaan. Fysioterapeutti Kirsti Siekkisen mielestä nykyään täytyisi osata entistä enemmän juuri liikkumattomuuden hallintaa. "Istuminen on taito, jota pitää opetella. Pitkiä luentoja sisältävä päivä on raskas taakka niskoille, mikäli itsepintaisesti pysyy samoissa, huonoissa istuma-asennoissa. Jälleen kerran on tärkeää kuunnella, mitä oma keho sanoo, ja vaihdella istumaasentoja riittävän usein", Siekkinen toteaa. Liikkumattomuuteen liittyy myös oman työympäristön rakentaminen itselle sopivaksi. Kaikkien ei silti tarvitse ostaa uutta tietokonepöytää tai erikoismuotoiltua tuolia, vaan kyse on Siekkisen mukaan pienistä parannuksista ergonomiassa. Tyyny selän ja selkänojan välissä suoristaa rankaa kummasti, ja rullalle kääritty pyyhe ranteiden alla soveltuu oikein hyvin rannetueksi. Kun vielä muistaa, että 45 minuutin työn jälkeen kannattaa pitää 10 minuutin tauko, niskojen ja hartioiden kolotus kaikkoaa taas askelta kauemmaksi. Liikunta tuo mukavaa vaihtelua tenttikirjojen ja näyttöpäätteen väliselle elämälle. Lajit, joissa tarvitaan ylävartalon lihaksia, ovat Kirsti Siekkisen suosituslistalla ensimmäisenä. "Tärkeintä ei kuitenkaan ole 'oikea' laji vaan se, että liikunnasta nauttii. Kun mieli voi hyvin, myös keho voi hyvin", Siekkinen kiteyttää. • Pika-apua kipeille niskoille MIKÄLI NISKA-HARTIASEUTU alkaa vaikkapa ennen tenttiä temppuilla, ei välttämättä tarvitse heti juosta ammattiapua hakemaan. YTHSm fysioterapeutti Kirsti Siekkinen laati kipujen kiusaamille ahertajille ohjelman, jonka avulla niskavaivoihin saa ainakin ensiapua. Lisää ohjeita löytyy osoitteesta www.yths.ri 1. Kiinnitä huomiota istuma-asentoosi. Pidä pää keskilinjassa olkapäiden yläpuolella älä roiku eteenpäin. Pyyheliinarulla alaselän tukena helpottaa oikean asennon löytämistä. 2. Jos olet työskennellyt pitkään esimerkiksi istuma-asennossa ja selkä eteenpäin taipuneena, nouse seisomaan ja taivuta selkää taaksepäin kädet lanteilla. 3. Istu tuolilla selkä kiinni selkänojassa. Aseta käsivarret ristikkäin rintakehän päälle niin, että sormet lepäävät olkapäillä. Taivuta ylävartalo alas viistoon hartia ja pää edellä. Ojentaudu yläviistoon vastakkaiselle puolelle selkänojan yli. Katse seuraa kiertoa. 4. Seiso tukevassa haara-asennossa. Nosta käsi hartioiden korkeudelle ja vie kyynärpää taakse. Työnnä kädet vuorotellen suoraksi eteen nyrkkeilyn tavoin. Saat harjoitukseen lisää tehoa, jos käytät apunasi kuminauhaa. 5. Nojaa toisella kädelläsi pöytään tai riittävän korkeaan tuoliin ja nostele toista kättä ylös sivulle. Käsipainoilla saat harjoitukseen lisää tehoa, 6. Makaa selälläsi tyyny tai pyyherulla ristiselän alla, sormet ristissä niskan takana. Nosta pää ja hartiat im alustasta kurkottamalla kyynärpäitä kattoa kohden. Voit myös kiertää ylävartaloa vuoroin oikealle ja vasemmalle. 7. Laita sormet niskan taakse ristiin niin, että pikkusormet asettuvat sormen leveyden verran takaraivosta alaspäin. Vedä leukaa sisään ("nyökkäys") ja pidä käsillä niska liikkumattomana. Venytys tuntuu takaraivon alueella. ANNUKKA KOSKELA
I . . . pimeampi, « • M I m M H H B 1 H B H H B I B B H • • • • TEKSTI: EMMA MESIKÄMMEN KUVA: JUHA KAUPPINEN railija Valtaosa kurvailee pimeässä ilman valoa KAUKAA KADUN päästä kajastaa valoa. Pieni kirkas pilkku suurenee sitä mukaa, kun se tulee lähemmäs. Pimeässä täplän tunnistaa polkupyörän lampuksi vasta melkein kohdalla. Kuitenkin sen on havainnut jo hyvän mad<an päästä. Toista ääripäätä edustavat pimeästä yhtäkkiä ilmestyvät hahmot, jotka vilahtavat ohi ja ovat pian tiessään. Juuri, kun on ehtinyt toipua tumman möykyn aiheuttamasta säikähdyksestä, suhahtaa vierelle toinen. Jälleen saa sydäntä repiä kurkusta alas takaisin oikealle paikalleen huolimatta siitä, että sätkyn aiheuttaja on vain ilman valoa polkeva pyöräilijä. Jylkkärin tutkimusryhmä kökötti eräänä talvisena alkuviikon iltana Kortepohjan ylioppilaskylän tuntumassa. Tehtävänä oli laskea ohikulkevien pyöräilijöiden määrä, kypärän käyttö ja valojen käyttö pyörissä. Yllättävän moni oli uskaltanut uhmata muhkuraista jäätä katujen pinnalla ja lähteä liikkeelle polkupyörällä. Tunnissa ohitse viipotti kaksisataa pyöräilijää. Tutkimusryhmällä oli tukkimiehen kirjanpitomenetelmääkin apuna käyttäen kiire merkintöjensä kanssa. Tulokset ovat murskaavia nimittäin pyöräilijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta. Ainoastaan reilun viidenneksen pyörää koristi lamppu. Nimenomaan koristi, sillä vain noin joka seitsemännellä paloi lampussa valo. Koko otoksesta vain kahdeksan oli suojannut päänsä pyöräilykypärällä! Liikenneturvan tekemän selvityksen mukaan Suomessa kuolee vuosittain viitisenkymmentä polkupyöräilijää; loukkaantuneiden määrä on noin 30 000. Vaikka luvut tuntuvat toisaalta hurjilta, ei tutkimustuloksen pitäisi Jylkkärin tutkimusryhmän havaintojen perusteella aiheuttaa ihmetystä. Suurin osa lampuista, jotka eivät olleet päällä, oli dynamovaloja. Yleisin vastaus kysymykseen, miksi valoa ei tule käytettyä, vaikka sellainen ajokkiin on asennettu, oli se, että dynamo tekee pyöräilystä raskaampaa. Lamppua ei myös aina yksinkertaisesti muisteta laittaa päälle. Liikenneturva taas on listannut syitä siihen, miksi pyöräilijät eivät käytä kypärää. Jotkut eivät usko tarvitsevansa sitä, koska ajavat varoen, ja joidenkin mielestä syyksi riittää se, että kypärä on rumannäköinen. Löytyypä niitäkin, jotka eivät käytä kypärää siksi, etteivät muutkaan käytä. VALOJEN KÄYTTÖ on Suomessa pakollista, mikäli liikkuu pyörällä pimeään aikaan. Konstaapeli Erkki Savolainen Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitokselta korostaa, että katuvalot eivät poista valojenkäyttöpakkoa. Valoitta ajavalle pyöräilijälle voidaan antaa huomautus tai kirjoittaa sadan markan rikesakko. Savolaisen mukaan valojen käyttöä valvotaan valitettavan satunnaisesti. "Kun kohdalle sattuu, niin asiaan puututaan", hän toteaa. Erkki Savolainen teroittaa, että onnettomuuteen joutuminen on arpapeliä, kukaan ei voi sitä kohdallaan tietää etukäteen. Hän pitää kypärää erittäin tärkeänä pyöräilijän varusteena. Etenkin talvella riski joutua onnettomuuteen on suuri. Tiet ovat liukkaat, eivätkä polkupyörän kaksi rengasta anna kovinkaan hyvää pitoa jäällä. Nastarenkaiden käyttö olisi konstaapeli Savolaisen mielestä jo huippujuttu. Tuddmusryhmä havaitsi, että pyöräilijät, jotka käyttävät sekä valoa että kypärää, tai edes toista näistä, voidaan jakaa karkeasti eri ryhmiin. Lähes jokaisella kypärän päähänsä laittaneella oli polkupyörässään myös valo. Nämä ihmiset, jotka havaintojentekijät ristivät tunnollisiksi, olivat joko eläkeikäisiä naisia tai hieman keski-iän ylittäneitä miehiä. Pyöräilijöistä, joilla ei ollut kypärää mutta jotka olivat muistaneet laittaa lamppuun valon päälle, oli eroteltavissa kolme ryhmää. Ensinnäkin urheilullisilla nuorilla, jotka näyttivät olevan matkalla treeneihin tai tulossa sieltä, oli lamppu päällä. Toinen valollisten ryhmä näytti koostuvan parikymppisistä (opiskelija)tytöistä. Oman joukkonsa muodostivat vielä keskija eläkeikäiset naiset. • pLiukkaat kelit koituvat monen pyöräilijän kohtaloksi ENSIMMÄISTEN PAKKASÖIDEN aikaan ilmaantuu teille epämääräisesti hypähteleviä kävelijöitä ja sinne tänne singahtelevia pyöräilijöitä. Omituiselta vaihtoehtoaerobicilta vaikuttavat liikkeet eivät kuitenkaan johdu talventulon aiheuttamasta riemusta, vaan tuskaisen liukkaista tienpinnoista. Jäätyneet jalkakäytävät horjuttavat parhaintakin tasapainoa ja aiheuttavat talven aikana jokaiselle vähintäänkin yhden mustelman. Sairaanhoitaja Piia Taipalus Jyväskylän YTHS:stä kertoo, että talventulo näkyy vastaanotolla selvästi. Heti kun liukkaat kelit alkavat, itsensä teloneita tulee paikattavaksi huomattavasti runsaammin. "Eilenkin kävi neljä asiakasta, jotka olivat kaatuneet ja loukanneet itsensä", Taipalus havainnollistaa marraskuun alkupäivinä, jolloin tiet olivat jäisiä ja epätasaisia, kun satanut lumisohjo oli yöpakkasista jäätynyt. "Pääasiassa vammat ovat pintanaarmuja ja kolhuja tai nilkkojen ja ranteiden nyrjähtämisiä. Pahimpia meille tulevia tapauksia ovat murtumat. Vakavammin loukkaantuneet hakeutuvat suoraan ensiapuun", hän selventää. VAARALLISIMPIA PAIKKOJA kampuksella ovat Taipaluksen mukaan päärakennukselta ja YHTS:ltä Lozzille laskevat mäet. Huomattavan moni on tutustunut niiden maaperään turhankin läheisesti. Taipalus on huolissaan myös uimahallilta tulevan tien valaistuksesta. Tiellä on iltaisin todella pimeää ja rakennustyömaa on vielä lisännyt liikennettä. Hän muistuttaa, että pyöräilijät eivät aina itse ymmärrä kuinka huomaamattomia he voivat autoilijan näkökulmasta katsottuna olla; pimeys kun ei välttämättä häiritse omaa matkantekoa. Ahkerasta opiskelusta huolimatta omasta turvallisuudestaan huolehtiminen tuntuu tutkimusten perusteella olevan opiskelijoille lähes mahdoton tehtävä opittavaksi. Sen vuoksi pöyräilykypäräpropaganda ja piirretyillä tienristeyskuvilla varustetut liikennesääntöesitteet eivät kuulu pelkästään ala-asteille. YHTS viettikin 8.-12. lokakuuta liikenneturvallisuusviikkoa, jolloin koko viikon oli saatavilla esitteitä ja tiedotteita liikennekäyttäytymisestä. Yhtenä päivänä asiakkaille jaettiin lisäksi heijastimia. Valojen puuttumisen lisäksi Piia Taipalus hämmästelee opiskelijoiden vähäistä pyöräilykypärien käyttöä. "Moni ei muuten tiedä, että Liikenneturva korvaa onnettomuudessa rikkoontuneen kypärän uudella samanlaisella", Taipalus valaisee. Niin vaarallista talvipyöräily ei Taipaluksen mielestä ole, että pyörä kannattaisi pakkasten tullessa hylätä kellarin nurkkaan kevättä odottamaan. "Pyöräilyssä on omat riskinsä, mutta niinhän on kaikessa muussakin." Taipaluksen mielestään itse voi tehdä paljon vaaratilanteiden välttämiseksi. Varustautumalla oikein pääsee jo pitkälle, mutta lampun ja kypärän lisäksi mukana pitää olla myös malttia. Hän arvelee, että ympäri vuoden pyöräilevät osaavat olla varovaisempia kuin satunnaisesti pyörän päälle nousevat. "Liiallinen varominen ei kuitenkaan kannata", Taipalus huomauttaa ja pohtii, että se on lähes yhtä nopea tie itsensä ruhjomiseen kuin yltiöpäinen kaahailu. JENNY MATIKAINEN
Rei ua |a vieia reilumpaa TUHLAAMINEN EI ole helppoa; rahoillaan ostaja ottaa pakostakin kantaa. Maailmassa, jossa kaikki on kaupan, myydään nykyään perusoikeuksia. Norsu huutaa kaupan hyllyllä kilpaa omantunnon kanssa: osta reilun kaupan banaani, luo oikeudenmukaisempaa maailmaa. Onko se todella noin yksinkertaista? "Periaatteessa kyllä", vastaa Kari Heimonen. Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen lehtori. Jos olemme valmiita maksamaan, saamme kauppaa juuri niillä ehdoilla kuin haluamme. Rivikansalaiselle asia ei ole aivan selvä. Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tämän vuoden alussa teettämän tutkimuksen mukaan vain viidesosa vastanneista uskoi yksittäisen kuluttajan mahdollisuuteen vaikuttaa eettisen kaupankäynnin puolesta. Tärkeänä eettisenä ongelmana vastaajat mainitsivat tuotannon niin sanotuissa halpamaissa sekä kehitysmaissa toimimisen yleensäkin. Heimosen mielestä halpatuotanto kehitysmaissa ei sinänsä ole ongelma. Työvoima on köyhien maiden suhteellinen etu, heidän erikoisosaamisensa. Todellinen kehityksen este on länsimaiden tapa käydä kauppaa. Rikkaat maat vaativat kehitysmaita vapauttamaan markkinansa, mutta suojelevat itse suojatulleilla ja muilla säädöksillä aloja, joilla kehitysmaat voisivat pärjätä. Heimonen ei allekirjoita kansalaisjärjestöjen kritiikkiä vapaakauppaa kohtaan, vaan on sitä miellä, että vapaakauppa sinällään on köyhillekin hyväksi. Nykyinen kaupankäynti vain on kaikkea muula kuin vapaata. Heimonen korostaa kaupankäynnin ongelmien johtuvan siitä, etteivät markkinat toimi täydellisesti, ja epätäydellinen kilpailu estää markkinavoimien näkymätöntä käitä levittämästä yltäkylläisyyttä kaikille. Hän tarjoaa ratkaisuksi reilua vapaata kauppaa. 'Teollisuusmaiden tulisi poistaa tulleja ja muita kiintiöitä kehitysmaiden tuotteilta huolimatta siitä, että tämä voisi heikentää joidenkin teollisuusmaissa toimivien teollisuusalojen asemaa. Pitkälti kysymys on siitä, miten paljosta olemme valmiita luopumaan", Heimonen toteaa. Jos politiikka ei innosta, marssii reilu kuluttaja siis norsun luo. Norsu-merkki kahvipaketin tai banaanin kyljessä takaa, että tavaran tuottajalle on maksettu tuotteesta ailahtelevaa maailmanmarkkinahintaa korkeampi, vakaa hinta. Reilun kaupan edistämisyhdistys korostaa, ettei kyse ole hyväntekeväisyydestä vaan liiketoiminnasta. Tosin tavallista liiketoimintaa oikeudenmukaisemmasta sellaisesta. Lisäksi norsu lupaa minimoida tuotannon välikädet, noudattaa ihmisoikeussopimuksia ja ympäristömääräyksiä. Norsutyöläiset eivät myöskään joudu tekemään pätkätöitä. VIELÄKIN REILUMPI ostaja suuntaa askeleensa Maailmankaup~>^ö v kuten Jyväskylän Mangoon. Siellä liiketoiminnan taustalla on unelma muuttaa maailman koko kaupankäynti reilummaksi ja tehdä M " " l m a " ' — W i l lri[|^ l | l l l t '"'"^ s ' Maailmankaiipnigga noudatetaan omia reilun kaupan penaatteifa^oTIB^mavai hieman uyrsu-merkin kriteeristä. Siellä myytävät tuotteet on pyritty jalostamaan mahJoUi^ simman pitkälle alkuperämaassa. Näin myös suurempi osa tuotteen hinnasta päätyy paikallisille tuottajille suurten yritysten tai välikäsien sijaan. Maailmankauppojen filosofian mukaan halpa työvoima ei ole kehitysmaiden suhteellinen etu, sillä tuotteen halpa hinta merkitsee usein olemattomia työläisten oikeuksia, huonoja työolosuhteita ja pitkiä työpäiviä. Susanna Nieminen Maailmankauppojen liitosta toteaakin, että halpa työvoima on etu lähinnä maan hallitsevalle piirille Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/2001 Q ja yrityksille. Länsimaille on kannattavaa pitää kehitysmaat köyhinä halvan raaka-aineen ja työvoiman lähteenä. "Halpa työvoima on seurausta siitä, että ammattiyhdistystoiminnalla on myös tavallisten ihmisten palkkoja nostettu länsimaissa, kun taas sama kehitys pyritään estämään köyhimmissä maissa", Nieminen kertoo. Reilu kuluttaja.joutuu tosin karsimaan tarpeitaan rankalla kädellä. Maailmankaupoissa on myynnissä lähinnä suosituimpia tuontituotteita, kuten kahvia, teetä, kaakaota, mausteita ja suklaata. Joitakin reiluja tuotteita Maailmankaupat myyvät jopa tavallisia kauppoja halvemmalla. Reilun tuotteen hintakin on silti reilumpi. Halvimman reilun ja halvimman lavallisen kahvin kilohinnalle tulee eroa noin 35 aa. Suklaan kohdalla sama hintavertailu näytti yli sadan markan eroa kilohinnoissa Inhimillisemmän elämän hinnaksi tulee siis reilu kymppi kahvipakettia kohden. Kohtuutonta? Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tutkimuksessa kaksi kolmesta kuluttajasta oli sitä mieltä, että yritysten toiminnassa on eettisiä ongelmia. Suomalaiset luottavat silti omiinsa. Yrityksinä, jotka noudattavat eettisiä pelisääntöjä pidettiin suomalaista metsäteollisuutta ja Nokiaa. Mutta onko kukaan sattunut kysäisemään, mikä on oman rakkaan kännykän elinkaari? Sitäkin voisi kokeilla. • HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTE POHJAN I s ä n n ä n t i e 1 4 7 4 J y v ä s k y l ä P u h . ( 1 4 ) 2 5 2 4 1 5 K ä y t ä h y ö d y k s e s i k a n t a a s i a k a s TERVETULOA k o r t t i m m e t a i o p i s k e l i j a k o r t i l l a 1 % AVOINNA: T . .. . M a P e 9 1 8 T a l v i l a u a n t a i s i n s o p i m u k s e n m u k a a n La Suljettu Palvelemme pitkään! A r k i s i n L a u a n t a i s i n S u n n u n t a i s i n klo 9-21 klo 9-18 klo 12-18 V o i o n m a a n k a t u 7, J y v ä s k y l ä , p u h e l i n 1 4 2 1 1 1 5 3 järjestötJärjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Järjestöilmoitukset numeroon viisitoista ke 5.12. mennessä! Alkioloinen ostikunlo Tervehdys kaikille osakuntalaisitle' Osakunnan pikkujoulua vieletaan 10 lähes perinteiseksi paikaksi muodostuneella Honsun saunalla. Pikkujoulut on ma 3.12. ja lilaa aloitellaan klo 19 maissa. Honsun sauna sijaitsee Väinönkadulla, vastapäätä Punaista lyhtyä. Saunan ovi on "poittikongisssa" ja oveen tulee lappu, jolla kaikki varmasti löytävät perille. Saunan ovea joudutaan pitämään lukossa, mutta soittamalla (040 550 3005/Anna Mari) ovi avautuu. Pikkujoulussa myös saunotaan ia voit nauttia haluamiasi virvokkeita. Osakunta myös tarjoaa jotain mukavaa pikkuioulupurtavaa. Tervetuloa!! Lisätietoja annamari@st.|yu.ti DemariopiskeliiDt Tervehdys! Seuraava kokous pidetään lavalliseen tapaan Soh*illa maanantaina 4.12. klo 18 Tervetulleita ovat kaikki toiminnasta kiinnostuneet, niin vanhat kuin uudetkin toverit Lisätietoja saat pi Mananne Huttuselta, marhutt@sl.|yu.ti. Evankeliset opiskelijat Teemaillat lauantaisin klo 19 Lutherin kirkko. Kansakoulunkalu 5.1.12.Eiamää suurempi rakkaus Juha Heinonen, 8.12. Baby Betlehem ja me muut joulujuhla VANHAN PAPPILAN juhlahuoneistossa kello I8 Tom Säilä I Global Discourse Tietoyhleiskunta. tietoturva, kollektiivinen turvallisuus.. Mika on Internetin rooli maailmanjärjestyksen kannalta? Mitkä ovat sen vaikutuksen globaaliin turvallisuuteen? Tule mukaan Global Discourse ry n syyslukukauden päätösseminaariin aiheesta "Internetin IOOII globaalin turvallisuuden näkökulmasta". Seminaarin alustajana yksi Ruotsin johtavista alan asiantuntijoista TKT insinööri ja High Capasity Web Systems Qesigner/Administrator Arvid Oja. Adhoslcenler, Tukholma. Tämä kuuma aihe päättää Global Discoursen syyslukukauden globaalin turvallisuuden seminaarisarjan ja toimii päätöstilaisuuksille luonteenomaisesti syksyn seminaarien yhteenvetona. Seminaari järjestetään luokassa A103 tiistaina 4.12.2001 kello 18 15 alkaen, jonka jälkeen iltaa jatketaan kahvin ia teen ääressä Mummin Pullapuodissa. Poikkitieteelliset GO-seminaarit ovat kaikille avoimia, tule siis ja tuo myös kaverisi. TERVETULOA! "Kiinnostaako vihreä opiskelijatoiminta 7 Ovatko ympäristöia tasa-arvokysymyksei lähellä sydantäsi? Grflnioni on poikkitieteellinen vihreä opiskelijayhdistys Jyväskylässä. Lisätietoja bluesky@st.jyu.fi tai http://www.jyu.li/yhd/gronioni" Joulu se lulla jolkoltelee, joten on aika alkaa väsäämään joululahjoja. Joululahjavalvojaisetosakunlähuoneislolla la 1.12, Merkkaa kalenteriin myös pikkujoulut 13.12. Jopailusta lisätietoja ja listalle liilymisohjeet sivuillamme www.cc.jyu.fi/yhd/jopas. Lisätietoja myös pj. Kaljalta (katja@st|yu.fi / 040-764 0635). Tuu mukkaan, niin et jouvu hukkaan! JYKY n eli Jyväskylän Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen tämän syksyn viimeinen teemailta torstaina 29.11. klo 18 Vanhassa Pappilassa, Vapaudenkatu 26 Aiheena "Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme." elämää opintotuen varassa materialismin maailmassa Kanssamme keskustelemassa pastori Eivor Piikanen TERVETULOA! Katso myös http//personal.inelli/yhdistys/sky Jyväskyliin Akateemiset Reservinupseerit Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit ry. Rentoa reserviläistoimintaa. Ota yhteyttä, jaru-hallitus@cc.jyu.fi tai www.cc.jyu.fi/yhd/jaru Seuraava kokous to 29.11 klo 19 Vakiopaineen alakerrassa (Kauppakatu 6) JYT hakee tiedottajaa vuodelle 2002 lisätietoja egiaslen@st.jyu.li. Muistakaa myös logokilpailu 1 Säännöt ilmoitustaululla. JYTn yhteystiedot jyt-postia@cc.jyu.fi, puh. 050 582 1421/Hanna Opiskelijoille ja nuorille aikuisille suunnatut tiislai-Hlat Sanan Kulmalla (Seminaarinkatu 19) klo 19. Saa tulla mukaan. 2711. Rasmus Mäntymaa MESSIASSALAISUUS, 4.12. Riikka Vuoristo LAHTISINKÖ'11.12. TULE JOUUJKULTAINEN„ syksyn viimeinen virallinen kokoontuminen, joulujuhla. Nähdään 1 Kumman Luja Moi kaikki KuLulaisei ja toiminnasta kiinnostuneet. 1.11.2001 valittiin vaalikokouksessa Kuhille uusi hallitus, onnittelut mukaan tulleille ja kiitokset virasta poistuneille. Samalla saunoimme ja hioimme 2-4.11.2001 toteutettua mökkireissua Petäjävedelle. Reissu onnistui siienmiteo mainiosti ja osallistujat olivat tyytyväsiä oloonsa Jatkamme perinnettä ja vastaavaa kivaa on tiedossa alkaneellakin toimintakaudella, saunailtojen, videoillojen. roskaruokapaivän, grillauksen, sählyn, pesiksen, mäkiautoilun, petankin ja kaiken mieleentulevan kivan puuhan lisäksi. Tulevasta toiminnasta päivämäärän muodossa seuraavaa: Pikkuiouiutkarketot jäsenistö viettää lauantaina 8.12 klo 16 alkaen Kortepohjassa saunatiloissa ja sen jälkeen Lillukassa. Toimirmasiamme kiinnosiuneel (ia lisatieloia tapahtumista yrns. haluavat jo olemassaolevat jäsenet) voivat ottaa yhteyttä KuLun hallitukseen sähköpostitse kuluhallitus@cc.jyu.li ja kerromme kuinka loimia, jotta kaikkeen kivaan pääsee mukaan osallistumaan Jäsenmaksuksi vaali. kokous asetti 31.12.2001 mennessä maksaville 30mk ja senjälkeen maksaville 5 Euroa, sisältää läsenvuoden marraskuu 01-Tammikuu 03 eli hiukan yli vuoden hubat lohkeavat noin puolentoista kaljatuopin hinnalla, ei paha eihän!? Sijoita siis sinäkin rahasi viisasti. Jyväskylän körttiopiskelijoiden ja Helsingin herannäisnuortenkuoroien yhteiskonsertti lauantaina 8.11. klo 19.00. Kaupunginkirkossa.Tervetuloa kuuntelemaan ja virittäytymään joulun odotukseen! vastovalta Järjestämme kuljetuksen torstaina 6.12 Helsingissä pideltäviin Kuokkavieras|uhliin. Tämä tapahtuma, johon viime vuonna osallistui noin tuhat henkeä, on protesti köyhien ja syrjäytettyjen oikeuksien puolesta. ja sen keskeisimpiä teemoja ovat taattu toimeentulo ja avoin kansalaisuus (lisätiedot ks. http://kuokkavieias.cjb.net). Bussikuljetuksemme lähtee aamulla klo 9 linja-autoaseman tilausajolaitunsta. ja palaa Jyväskylään seuraavana yönä (lakaisin lähtemisen aika täsmentyy matkaan lähtijöiden toiveiden perusteella). Bussiin mahtuu 45 henkeä. Kuljetuksen hinta on 100mk, ja se maksetaan matkaan lähtemisen yhteydessä. Jotta meillä olisi varmuus siitä, että bussiin tulee riittävästi ihmisia, edellytämme ilmoittautumista (mielellään marraskuun loppuun mennessä). Tämän voi tehdä joko puhelimitse (040-813 7925 / Arto) tai sähköpostitse (vastavalta@nic.fi). Nettiosoilteemme on http://sail.to/vastavalta. Järjestötiedotteet myös verkossa: www.jyu.fi/jylkkari/uusin /järjestöt.htm VAAKASUORAAN: I. Pumpulitupot pitävät sisällään pilkkaa noin, Tarmo Uusivirta, ja olo on kiusallinen. (12) 8. Hamletin esittäjä Lawrence oli vierailijana monissa teattereissa. (7) 9. Nousee kuume, irtoaa ilo. (5) 10. Ajoluvan saanti kiinnosti prinssiä. (5) II. Palmu-onjaaja katsoi peilisalissa kuvaansa. (Ti 12. Ei kaukalossa auta Tik tak, lataa vastustaja laitaa vasten. (7) 14. Tukirakenne sijaitsee Kansasissa. (5) 15. Ala naura, tämä kunta sijaitsee Lapin läänissä. (5) 17. Hockenheim tarjoaa oivat @ Marko Kunnan mahdollisuudet kisaan. (7) 19. Kun Saurilta putoaa viimeinen pois, on kyseessä kovakuoriainen. E) 20. Ilman muuta Reijo tietää vetimen. (5) 21. Nakuta kaikki ainekset kulhoon, että saadaan sisältö kohoamaan. (12) PYSTYSUORAAN: 1. Energiavirtaus, Reipas ja käännetty Mauritanian kaupunki löytyy niin Helsingistä kuin Tampereel2. Homeroksen teos, jonka Liisa tietää. (5) 3. Hoitaa hommaansa: latinan pöllösuku ja Aalberg. (7) 4. Annoin pokeille ravintoloissa kaikki taskumarkkani. (13) 5. Kylläpä tuo Ruusa on ollut ahkerana. (5) 6. Yksi seitsemästä on tuttu Disneyltä. Auli sen tietää. (7) 7. Otetaan toisaalta-kumparemaksu, avuksi vielä rainantekoväline ja siirrytään leffan tekoon. (12) 13. Kokoomuksen vekaran tunnistaa naisseikkailuistakin. (7) 14. Mutkista suorasi, niin selviää Hessen teos. (7) 16. Onpas lakki vinossa Lapin miehellä. (5) 18. Ex-pääministeri Barak on sellainen muualta katsottuna. (5) iqeiv 81 leisv -gi i s n s o j y n EAiaue>i e i eiauieifsneAnx 7 senaun 9 sejnn s insiieuiBpiueN t> epioisv E sein 2 eiejo|suon/\ • [ eui>|ieirnpie» • tg aiein 02 s e p u / 6 1 eiEJoJv 7 1 enuetj 51 sesuv f l mwu eiisse» t i issui rji nuiaia 6 »!«I0 '8 lnuniueeAjBA' i nsxnvisvA
Vihreä Lanka planeetan paikallislehti ' ö N K O VlHtfEA J^ANKA TOPEUA ptlKKl TÄHÄ>» )tftt VATASEN UHASSA? 'rt? PAlHVASTtMH ' I A&l V A T A M C M OM | L M A VIMREÄH UA|iGAt4 PIIKISSÄ'. "s. "Ydinvoima. Se vasta onkin tartarpihviä Vihreän Langan lukijoille!" Ari Vatanen > ? P o sti O so ite ? n n n n n 0> •7T 7 P o sti O so ite I 3 " o o • D < —t o' Iin to i O so ite OI c p is s id S u o si —t o' IX QJ 7T TT — u o si «-*' IX n n y t n m < TT c p a ik n n y t lija p lij a / js o n e rta £ e n s ia lk u u n i u o liv u o s i 9 6 ty ö tö n vu o s co U I 3 7? 2 2 (4 5 n ro 3 3. TC n 3 3 O i : 3 C O 3 3 TT VO O 3 TT D OI c IA NJ VO O O) OJ D < rr -^ n> OJ: r~ OJ UD QJ DJ* i / i QJ QJ =3 L o w <• < < • o p im 3 A S T A ih re ä Ih r H e is in JS 1 U S L Ä L a n k a S: 7 T O ~ O m O ET -1 6 5 T Y S *< n k a li! Virpi Piippo (vasemmalla) ja kasvisravintola Katriinan tiimi. Mti^iSta TEKSTI: AINO HUILAJA KUVA: JUHA KAUPPINEN KASVISSYÖNTI EI ole enää hämmästystä herättävä, outo ilmiö. Etenkin yliopisto-opiskelijoista suuri osa on hylännyt lihansyönnin tai etsii muuten vain keveämpää ruokavaliota kasviksista. Jyväskylän ravintolatarjonta on pysynyt mukana ajan hengessä. Ravintoloita, joiden pääpaino on kokonaan kasvispuolella löytyy Jyväskylästä vain kaksi. Katriinan kasvisravintola avasi ovensa Kauppakadulla muutama viikko sitten. Keskisuomen Martat ovat sen sijaan pyörittäneet jo kaksikymmentä vuotta Kasvislounas Marttalaa Väinönkadulla. Näiden kahden varsinaisen kasvisravintolan lisäksi kaupungin muidenkin ravintoloiden listoilla löytyy kasvisvaihtoehtoja. Myös yliopistoruokalat tarjoavat kasvisten ystäville makoisia, lihattomia pöperöitä. KATRIINAN KASVISRAVINTOLASSA vallitsee lämmin, kotoisa tunnelma. Seinien nostalgiset mustavalkoiset valokuvat ja pöydillä leppoisasti lepattavat kynttilät tiivistävät rauhaisaa ilmapiiriä. Taustalla soi jazzin suuria klassikoita, mutta hyvin hiljaisella volyymilla. "Ihmisten täytyy pystyä keskustelemaan vaivattomasti keskenään. Taustamusiikki ei saa vaikeuttaa jutustelua, vaikka onkin tärkeä osa ravintolan ilmapiiriä. Leppoisa ympäristö on yksi peruselementeistämme", tähdentää uuden kasvisravintolan omistaja Virpi Piippo. Virpi, toiselta nimeltään Katriina, on kaiken viilettämisen keskellä istahtanut pöydän ääreen kertomaan uudesta yrityksestään. Kasvisravintola on hänen juttunsa. "Olen ollut kasvissyöjä käytännössä katsoen koko ikäni. Idea kasvisravintolasta syntyi pikkuhiljaa maailmaa kierrellessä ja Jyväskylän heikkoa kasvisravintolatilannetta tuskastellessa. Olen aina haaveillut omasta ravintolasta, ja kesällä siihen tarjoutui yhtäkkiä mahdollisuus. Olen tällainen päähänpistojen toteuttaja." Ravintolan kohderyhmäksi hän nimeää hetken pohdinnan jälkeen yliopisto-opiskelijat, sillä heidän joukostaan löytyy luultavasti suurin osa Jyväskylän kasvissyöjistä. Uuden ravintolan sijainti on myös heidän kannaltaan ihanteellinen. Opiskelijat Virpi kertoo huomioineensa kortilla, joka oikeuttaa nauttimaan joka kymmenennen aterian, joko lounaan tai listalta tilattavan annoksen, ilmaiseksi. "Lisäksi hintataso on suhteellisen alhainen myös opiskelijan rahapussille. Kylmäsydäminen rahastus ei sovi luonteelleni", hän tuumaa topakasti. "Töimintaperiaaiteemme nostavat kuitenkin hintatasoamme verrattuna tavallisten ravintoloiden hintoihin. Ateriat pyritään mahdollisuuksien mukaan valmistamaan pelkästään luomutuotteista, ja kotimaisuutta suositaan." RUOKA-ANNOKSIEN suunnittelussa otetaan huomioon aterian terveellisyys ja ruoan riittävyys. Kaikkien aterioiden ravintoaineista on myös saatavilla erillinen lista. "Emme tarjoa asiakkaillemme muutamaa kastiketippaa ja paria hassua purjoa kauniisti suurelle lautaselle asetettuna, vaan annoksemme ovat täyttäviä, reiluja ja ennen kaikkea terveellisiä. Toki ateriat tarjotaan silti esteettisesti", Virpi tähdentää. Erikoisuutena tuore ravintoloitsija esittelee niin kutsutun pikkulistan. Siltä voi tilata viiniä ja pieniä naposteltavaa, esimerkiksi mantclikeksejä ja dipattavia kasviksia. Pikkulista ei tosin vielä ole käytössä, sillä ravintolalle ei ole toistaiseksi myönnetty A-oikeuksia. Toisena spesialiteettina voidaan pitää listalta tilattavaa sisäfilepihviä. Se voi saada vannoutuneen kasvissyöjän kurtistamaan otsaansa ihmetellen. "Pihvikin on osa palvelua. Koska minulla ei ole mitään järjestöä takanani, eikä toimintani nojaa mihinkään aatteeseen, voin kehittää paikkaani täysin asiakkaiden toiveiden mukaan. Siispä raavaat miehet, jotka eivät rehuihin koske, saavat hekin murua rinnan alle", Virpi valaisee. Virpi Piippo pyörittää kolmihenkisen henkilökuntansa avulla ravintolan yhteydessä myös Teeja kahvihuone Briossia sekä pitopalvelua. Teeja Kahvihuone Briossi on erikoistunui erilaisiin teelajeihin, joiden lisäksi tarjotaan myös muun muassa kahvia sekä piirakoita ja kakkuja. Tcevalikoimammc on melko laaja, ja se sisältää muun muassa punaista ja vihreää teetä. Kaakao valmistetaan oikeasta suklaasta ja luonnollisesti kahviinkin panostetaan kunnolla." KESKI-SUOMEN MARTAT ovat tarjonneet jo kaksi vuosikymmentä nälkäisille kasvisten ystäville makoisaa kotiruokaa aina lounasaikaan. Asiakaskunta on hyvin kirjavaa ja tiettyä kohderyhmää on vaikea nimetä. "Yli puolet meidän asiakkaistamme noudattaa sekaruokavaliota, eli täällä käy kyllä ruokailijoita laidasta laitaan. Joukosta löytyy niin nuoria vegaaneja kuin raavaita keski-ikäisiä miehiäkin. Opiskelijoita meillä käy myös, ja heille me annamme kymmenen prosentin alennuksen", kenoo Kasvislounaan emäntä Kaisa Honkonen. Asiakasmäärä ei ole viime vuosien varrella juuri noussut, vaikka kasvissyönti onkin yleistynyt. Honkosen mukaan asiakkaista on kuitenkin tullut tietoisempia, ja kiinnostus kasvisravintoa kohtaan on kohonnut. Honkonen ei koe kaupungin uutta kasvisravintolaa kilpailijaksi, vaan uskoo lujasti vakioasiakaskuntaansa. "Todella moni asiakas on käynyt meillä jo useampia vuosia, joten uusi ravintola ei varmaan muodosta mitään varsinaista uhkaa", hän kertoo ja jatkaa: "Toimeen ollaan tultu hyvin jo kaksikymmentä vuotta, joten eiköhän tässä pärjätä tulevaisuudessakin." • Jl Ö Tilanne oli aina jotenkin se. ciiä kun mc kolme olimme muiden ihmisien seurassa. Silvennoinen päti meitä ylempänä, mutia kolmisin ollessamme häneltä oli vaikeuksia päästä mun ja Ropposen juttuihin mukaan. Ropponen tajusi Silvennoisen säälittävyydcn jo silloin, minua se vain ärsytti. Ja kuten tänään aamulla huomasin, ärsytti edelleenkin. Silti me kolme olimme taas yhdessä. Jatkuu seuraavassa numerossa... S I L M Ä L Ä Ä K Ä R I A S E M A //^"Z^xX KAUPPAKATU 24 | I l U ' M I H ! m i ] SOKOS IIKERROS U ' t l » 7 T KÄVELYKATU L ^ = ^ P. 2 1 4 4 4 4 J