JYVÄSKYLÄN 2lL YLIOPPILASLEHTI 25. marraskuuta 1986. N:o 15. 26. vuosikerta.
Jyväskylän Ylioppilaslehti etsii palvelukseensa toimitusharjoittelijaa 1.1.1987 alkavaksi 1-vuotiskaudeksi. Toimen täyttämisen edellytyksenä on, että edustajisto myöntää JYY:n vuoden 1987 budjettiin varat toimitusharjoittelijan palkkaamiseksi. Toimitusharjoittelijan toimi on osa-aikainen ja hän on osan vuodesta lomautettuna. Tarkemmat työajat määräytyvät edustajiston budjettipäätösten myötä. Tiedustelut päätoimittaja Pekka Kinnunen. puh. 617288. Hakemukset on lähetettävä osoitteella: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä "toimitusharjoittelija". Hakemusten on oltava perillä viimeistään perjantaina 5. joulukuuta 1986 kello 12.00. Edustajisto toimii Jyväskylän Yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston seuraava kokous on tiistaina 25.11.1986 klo 16.00 Kampus-Kinossa. Kokouksen esityslistalla ovat muun muassa varsinaisen toiminnan, Ylioppilaskylän ja yritystoiminnan talousarviot vuodelle 1987, pääsihteerin valinta. Jyy:n jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan edustajiston päätöksentekoa. T u o m o Yli-Hultul» Jyy:n puheenjohtaja Opiskelijakortit valmiina Kaikki syksyn aikana kuvatut opiskelijakortit ovat valmiit. Hakekaa omanne ylioppilaskunnan toimistosta. Ympäristövaliokunta Kokous-pikkujoulusaunailta 27.11. klo 18.00 Kortepohjan B-talon sauna. Vaalit yo-kylässä Muutaman vuoden tauon jälkeen oli Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvostovaaleihin saatu niin paljon ehdokkaita, että vaalit voitiin järjestää. 20 asukasneuvostopaikkaa oli tavoittelemassa neljä ryhmää ja 32 ehdokasta. Asukasneuvoston vaalit eivät saaneet kuitenkaan kyläläisiä kovin suurella joukolla liikkeelle. 1834:stä äänioikeutetusta äänesti 227 eli äänestysprosentti jäi 12,3:een. Asukasneuvosto vuodelle 1987: Kyläpuolue. 113 ääntä, 10 paikkaa: Marjo Soininen, 17, Yrjö Tolvanen, 12, Päivi Maula, 10, Ulla Kumpula, 10. Timo Tuunainen, 8, Timo Aholainen, 8, Hannele Wahlst6n, 7, Olli Porkholm, 7, Kari Muistola, 5, ja Kari Järvinen, 5. JYTK/kokoomus, 43 ääntä, 4 paikkaa; Lasse Pekka Koistinen, 17, Terhi Kivimäki, 9, Pekka Pajarinen, 6, ja Anni Virnes, 6. Kumman Luja. 35 ääntä, 3 paikkaa; Johanna Risku, 14, Heikki Risku. 12, ja RiikkaMaija Risku, 5. Reunioni, 30 ääntä, 3 paikkaa; Katri Myllykoski, 12, Ari Heikkinen, 8, ja Heljä Siitari, 7. Kortepohjan ylioppilaskylässä on haettavana Vapaa-aikasihteerin toimi ii31.12.1987 väliseksi toimikaudeksi siten, että kausi katkeaa 15.5.-15.8. väliseksi ajaksi. Hakijalta edellytetään Jyy:n jäsenyyttä, ylioppilaskylän asumisolosuhteiden tuntemusta sekä perehtyneisyyttä järjestö-, tiedotus-ja harrastustoimintaan. Tästä puolipäivätoimesta maksettava palkka on 2 100 mk/kk. Kylähallitukselle osoitetut hakemukset liitteineen on jätettävä yo-kylän toimistoon viimeistään 10.12. Lisätietoja isänn. Kamunen tai va-siht. Soininen. Kannanotto Kuluvana syksynä ovat JYYn hallituksen keskusteluissa toistuvasti nousseet esille tiedottamisen ongelmat. Lääkkeeksi on esitetty järjestöja tiedotussihteerin paikkaamista. Toisaalta tällä hetkellä tärkeimmältä tiedotuskanavalta Ylioppilas lehdeltä ollaan valmiita voimakkaasti supistamaan resursseja. Tiedotuksen tehostamisessa ollaan etenemässä helpoimmalla mahdollisella tavalla. Siirtämällä vastuu tehtävään palkatulle henkilölle voidaan tyytyväisenä todeta asia hoidetuksi. Näin jäisi edelleenkin pohtimatta mm. lehden asema ja tehtävät, keskustelun painottuessa sen osalta ainoastaan kulujaamän pienentämiseen, Tarkkaavainen lukija on varmasti huomannut ylioppilaskuntaan ja sen toimintoihin liittyvän materiaalin lisääntymisen lehdessä, mikä onkin ollut toimit uksen tietoinen linja. Toimituksella ja Johtokunnalla on myös halua osallistua muiden tiedotusvälineiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Lehden johtokunta pitää tärkeänä jo olemassa olevien tiedotuskanavien kehittämistä. Ne on huomioitava uusia tiedotusratkaisuja kaavailtaessa. Johtokunta esittää, että tiedottamisesta ja sen ongelmista käynnistetään julkinen keskustelu. Jyväskylä 12.11.1986 Jyväskylän ylioppilaslehden johtokunta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus julistaa haettavaksi Kulttuuriohjaajan määräaikaisen toimen ajalle 1.1.-31.12.1987 siten, että hän on lomautettuna kesällä kahden kuukauden ajan. Kulttuuriohjaajan tehtävänä on ideoida JYY:n kulttuuritoimintaa, toimia kulttuurivaliokunnan sihteerinä, huolehtia valiokunnan asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta. Tehtäviin kuuluu lisäksi toimiminen ympäristövaliokunnan sihteerinä. Peruspalkkaluokka on A 11. Valittavalta edellytetään kokemusta kulttuuritoiminnan alalta ja jonkin taiteenalan aktiivista harrastusta. Lisäksi edellytetään perehtyneisyyttä opiskelijakulttuuriin sekä ylioppilaskuntatoiminnan tuntemista. Kielitaito ja äänentoistolaitteiden tuntemus katsotaan eduksi. JYYn hallitukselle osoitetut hakemukset liitteineen tulee toimittaa ylioppilaskunnan keskustoimistoon 9.12.1986 klo 15.00 mennessä, os. Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Lisätietoja: pääsihteeri Kaisu Pöyliö, p. 612509 ja kulttuuriohjaaja Anitta Peltola, p. 216173. Jyväskylässä 17.11.1986 Kaisu Pöyliö pääsihteeri VaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalit Vähän muutoksia JYY:n edustajistovaaleissa 18. ja 19. marraskuuta ei koettu mitään suuria yllätyksiä. Poliittiset ryhmittymät säilyttivät viime syksyn vaaleissa saavuttamansa keskeisen aseman. Äänestysprosentti pysyi edelleen 20 prosentin paremmalla puolella. 5850:sta äänioikeutetusta äänesti 1243 eli 21,25 prosenttia. Viime syksynä äänestysprosentti oli 21,1. Nykyisessä edustajistossa mukana olevista ryhmistä paikkamääräänsä lisäsi JYTK/kokoomus yhdessä. Ylioppilaiden Kansanrintaman -nimikkeellä nykyisessä edustajistossa mukana olevat it ;V>aikkamääräänsä aSBisena Vaihtoehhdellä. Faalitappion kärsisosiaalidemokraatit (JSO), joiden paikkamäärä putosi kahdella. Osittain JSO:n tappio selittyy vaalimatematiikalla. Viime syksyn vaaleissa ryhmä sai vaalirengas Unionissa tavallaan yhden "ylimääräisen" paikan. JYYn edustajistoryhmät, äänimäärät (äänimäärä edellisissä vaaleissa), paikkajakautumat (paikat nykyisessä edustajistossa) ja edustajiston jäsenet vuodelle 1987: Reunioni, 235 ääntä (231), 8 paikkaa (8); Katri Myllykoski, henkilökohtainen äänimäärä 45 (vaalien ääniharava), Ari Heikkinen, 28, Terttu Ihalainen, 28, Liisa Kuusela, 25. Minna Tunkkari, 24, Ulla Anttonen, 21, Tero Elomaa, 17. ja Marja Kaskisaari, 17. JYTK/kokoomus, 208 ääntä (163), 7 paikkaa (6); Tuomo Yli-Huttula, 42, Anna-Maija Rissanen, 18, Anni Virnes, 17. Auli Näätänen, 17, Pekka Pajarinen, 17, Lasse Koistinen, 16, ja Hannu Heikkinen, 15. Kumman Luja, 190 ääntä (-), 6 paikkaa (-); Jari Noponen, 28, Heikki Risku, 28, Riikka-Maija Risku, 28, Selja Partanen, 23, Marjatta Kinnunen, 18, ja Juha Hyötyläinen, 16. JOK/keskusta, 163 ääntä (144), 5 paikkaa (5); Ismo Laitinen, 37, Keijo Varis, sit., 19, Leena Rantasalo, 19, Seppo Tervo, 18, ja Hannu Heikintalo, 18. Pörssi. 141 ääntä (151), 5 paikkaa (5); Pia Hemmilä. 31, Ilmo Kerttula, 29, Peter Holm. 20. Hannu Hokka.
3 Mihin suuntaan Suomi? Suomalainen yhteiskunta on tuskin toipunut 1960-luvun suuresta yhteiskunnallisesta murroksesta, kun uudet ongelmat ovat jo kaatumassa päälle. Kalliilla hinnalla ostettu maine Pohjolan Japanina on romahtamassa idänkaupan vaikeuksien myötä, j o ensi talveksi ennustetaan ennätystyöttömyyttä. työttömyysasteen on ennustettu nousevan lähelle kymmentä prosenttia, mikä merkitsisi noin 250 000 työtöntä. Työttömyys koskettaisi noin joka viidennen suomalaisen perheen elämää. Itäja Pohjois-Suomessa työttömyyaste kohoaisi 20 prosenttiin ja paikoin ylikin. Kestääkö suomalainen konsensus tällaista työttömyyttä, joka vielä kohdistnu voimakkaimmin ammattiyhdistysliikkeen perinteisesti vahvoille aloille metsäja metalliteollisuuteen? Suurtyöttömyyden aikana yhteiskuntakelpoisten työllistettyjen ja "epäkelpojen" työttömien välinen vastakohtaisuus kärjistyy. Yhä harvemmat maksavat yhä useamman sosiaaliturvan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolustajat joutuvat tuntemaan nahoissaan menestyneiden, vahvojen uusitsekkään kapinan. Yhteiskuntasuunnittelulla on löydettävä keinot lähestyvän katastrofin vaikutusten pehmentämiseksi ja pitemmällä tähtäimellä on löydettävä suomalainen ratkaisu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen tasa-arvon toteuttamiseksi uudessa tietoyhteiskunnassakin, jottei kapitalismin "näkymätön käsi" saisi vapaasti heilutella viikatettaan. Teollisuusyhteiskunta on vääjäämättömästi vaihtumassa jälkiteolliseksi, ns. tieto-ja informaatioyhteiskunnaksi. Tietoyhteiskunnan todellisuus ja sen tarjoamat erilaiset kehitysnäkymät ovat vielä vaikeasti hahmotettavissa. Tässä tilanteessa tarvittaisiin ennakkoluulottomia visioita ja keskustelua erilaisista kehitysvaihtoehdoista. Yhteiskuntalaiva ei saisi tahdottomasti ajautua kohti tuntematonta tulevaisuutta. Ihmisen tahdon on voitava ohjata yhteiskunnallista kehitystä eikä päinvastoin. Pekka Kinnunen Vallan miehet Vallan miehet on sitten nähty ja kuultu. Ja luettu. Arvo Salon "kansanooppera" ei kaiken kaikkiaan ole ollut saamansa huomion arvoinen. Se on enemmän tekijänsä kuin henkilöhahmojensa näköinen muotokuva. Vain kaiken pyhittävä rahanhimo voi olla selitys sille, miksi MTV ja WSOY ovat lähteneet mukaan moiseen limboiluun. Vallan miehiä ei kannata kuitenkaan nostaa jalustalle edes skandaalina. Suomalainen yleisö pystyy ilman ohjeitakin erottamaan toisistaan onnistuneen satiirin ja mauttoman rienauksen. PK Wäen VValdaako? Viime vuosisadan alkupuolen sanakirja kääntää "demokratian" suomen kielelle ruotsin folkväldesanasta. Jos demokratia käsitettäisiin edes kuta kuinkin antiikin "polislaisittain" enimpien vallaksi, ei JYY olisi lähelläkään demokraattista. Valtaansa JYY:n edustajiston viimeviikkoisissa vaaleissa käytti runsas viidennes siihen oikeutetuista. D D D Vaalien voittajat ovat selvinneet krapulastaan ja voitetut pettymyksestään. Vai voittiko vaaleissa kukaan ja josko kukaan ei hävinnytkään? Jyväskyläläinen asetelma selvillä poliittisilla ryhmillä oma kannatus ja jyrkän sitoutumattomilla omansa e! muuttunut, vaikka yksi uusi isoja kaksi pientä ryhmittymää näkiväikin päivänvalon. Oikeastaan ei siis mitään uutta yo-politiikan rintamalta. Pohjalaispesäpalloilijoiksi mainittu Kumman Luja sai odotetusti edustajistoon paikkoja, mutta kuusi puhdasta kotiutusta ja kerralla kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi oli jo ehkä kummalaisilie itselleenkin yllätys. Nyt vain jäädään kummissaan odottelemaan, millaista on "opiskelijan asiat ensin ja sitten vasta maaiimanparannus"-politiikka, vai onko se politiikkaa ollenkaan? Pakkojäsenyyttä vastustava ja yo-kunnan jäsenistöstään vieraantumista saarnaava Deva sai edustajistoon kolme paikkaa, mikä lienee osoitus siitä, että riittävän yksioikoinen ja yleinen vaaliteema vetää. Varmasti myös joukkojen mobilisointiaste oh* korkea. Kyläpuolue kahdella edustajallaan on oikeastaan positiivisin lisä edustajistoon* Ryhmästä kun sata prosenttia on naispuolisia henkilöitä. Edustajistoa naisistua myös Reunioni, joka nyt yhtenä ryhmittymänä säilytti edellisissä vaaleissa usean eri ryhmän yhteisvoimin saamat mandaatit. On toivottavissa, että hallitusneuvotteluista tulee värikkäät ja mielenkiintoiset. Puoluesidonnaisia ryhmiä tuskin saa kirveelläkään oppositioon, jokin niistä saattaa kuitenkin jäädä mielikseen rannalle. JYTK korostaa yhden lisäpaikan vahvistamana hallitusohjelmasta sopimista. JSO luettiin varsinkin ensi arvioissa vaalien varsinaisiin häviäjiin. Pudotusta kuudesta neljään edustajistopaikkaan tasoittaa hieman se, että edellisissä vaaleissa saatiin paikat vaalirenkaassa. Valtakunnan hoitajapuoiue on kuitenkin ehkä hieman entistä vähemmän yokunnan "hoitaja". JOK säilytti asemansa, mutta tyydyttävää menestystä himmensi ryhmän vetojuhdan yllättävä jäänti edustajiston ulkopuolelle. Reunionin ääni-imuri toivoo hallitusmyrskyn jatkumista, mikä ei varmaankaan ilman ko. ryhmää onnistu. Toisaalta porukasta löytynee potenssia myös oppositiopolitiikkaan. Kun paikkansa pitänyt Pörssikään ei ole tällä kertaa aivan selvä rannallejääjä, voi "varmuudella" sanoa vain Devan jääv D D D Tammikuun puoliväli on jonkinlainen maaginen ajankohta, jonne odotukset kääntyvät. Entisenlaista hallituspohjaa puoltaisivat ainakin argumentit, joilla on haettu jotakin sellaista kuin "jatkuvuus" ja "asioiden järkevä hoito' Rauno Lahti VaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalit 20, ja Pekka Kuusela, 16. JSO/sosialidemokraatit, 122 ääntä (148). 4 paikkaa (6); Olli Hyvönen, 28. Matti Tanskanen, 20, Pertti Knuuttila, 18, ja Joonas Hokkanen, 17. Demokraattinen vaihtoehto, 98 ääntä (78), 3 paikkaa (2); Pirjo Karjalainen, 26, Vesa Lankinen, 21, ja Kalevi Kastinen, 17. Kyläpuolue, 56 ääntä (viime vuonna Aggrahogga ja Nuor kurjalisto yhteensä 90 ääntä), 2 paikkaa (3); Marjo Soininen, 31, ja Ulla Kumpula, 9. Kuka kenelle kelpaa Enemmän, paremmin pitää kehittää. Edes näennäisdemokratia ei toimi, jos ei äänestetä. Mikä vaalitaistelu? Mikä tavallinen opiskelija? Mitkä äärilaidat? Kysymyksiä ilman vastauksia vaalivalvojaisiltana Ilokivessä. Radio kertoo, että kaksi ihmistä hymyilee. Toinen painottaa ohjelmia ja toinen myrskyjä. Kuunnellut taas kertoo vaalien radioinnin onnistuneen hyvin. Olihan radioväellä asiantuntevaa lähdemateriaalia, asiantunteva läntinen tarkkailija, jonka nimeä ei tosin mainittu. Eipä sitä täälläkään paljoa hyvistä tavoista tiedetä. Jylkkärin toimitus oli ääntenlaskun hämärä näyttämö. Tunnelma vaikutti välillä jopa hieman jännityneeltä, mutta lopulta lippupinot olivat juuri niiden numeroiden kohdalla, joille ääniä oli odotettukin. Hymyilevien ihmisten kannat alkavat radion mukaan lähestyä. Kengänkannat. Kuka kokoomukselle kelpaa? (siis hallitukseen). Vastaus: "Minun on vaikea henkilökohtaisesti päättää." Vasemmistolaisuus ja edistyksellisyys eivät todellakaan ole sama asia. Kuka niin sitten yleensä luuli? Juhlat jäivät lopulta vaisuiksi. Vastuuntuntoiset ylioppilaspoliitikot keskittyivät jo uuteen koitokseen: SYL:n liittokokoukseen lähtivät muutamat jo seuraavan aamun aamujunalla. Reunionistien pöydässä kuitenkin kuohuviini virtasi. Ei kuulemma suinkaan ollut vaaleanpunaista. Kokoomuslaiset tyytyivät mallasjuomaan ja demareiden keulamies joi jaffaa. RL
Kaupunki maksaa kohta lääkärillesi? Terveyttä etsimässä "Kun sairasvastaanotot alkoivat, koki terveyssisar Irja Karvonen uuden työpaikkansa todella vaativaksi. Ensimmäisellä potilaalla oli paha selkärankatuberkuloosi ja toisella niin paha anemia, että hän menehtyi siihen kolmen kuukauden kuluttua." Noin alkoi kolmisen vuosikymmentä sitten Jyväskylän YTHS:n taival. Valtion terveyskoneistoon eivät halua hukkua ihmiset, jotka työskentelevät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Jyväskylän terveydenhoitoasemalla. Jyväskylän kaupunki osallistunee kohta opiskelijoiden yleislääkäritasoisten terveyspalveluiden kustannuksiin, mikä talouspäällikkö Tuula Alisen mukaan saattaa tietää opiskelijoiden maksuosuuden alenemista. Kuntien osallistumista opiskelijoiden terveydenhoidon maksamiseen edellyttää jo vuoden -77 laki. Lääkintöhallituksen luvalla on palveluita jatkettu kuitenkin säätiöpohjaisina. Viime syyskuussa eduskunta hyväksyi suunnitelman terveydenhuollon järjestämisestä vuosina 1987-91: "Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on tarkoitus ottaa valtakunnallisten palveluntuottajien luetteloon, jolloin korkeakoulupaikkakunnat voivat hankkia opiskelijoille kansanterveyspalveluja ostopalveluina". Opiskelijat koneiston osina YTHS vaikuttaa organisaatioltaan sangen keskusjohtoiselta. Keskusjohtoisuuden myöntävät ainakin osittain Jyväskylän YTHS:n ihmiset. "Keskusjohtoisuus näkyy virkavalinnoissa ja budjetissa. Keskusjohto on punakynän käyttäjä, johon moni hyvä ajatus kariutuu", sanoo talouspäällikkö Tuula Alinen. "Päätösten perustelut eivät aina tänne asti kantaudu. Paikallistaso ei neuvottele vaan toteuttaa, keskusjohto on varsinainen päättäjä". Opiskelijoita on mukana hallinnossa niin paikallisjohtokunnissa kuin keskusjohdossakin. Ylintä valtaa säätiössä käyttävässä 68-jäsenisessä valtuuskunnassa opiskelijoilla on jopa enemmistö. Valtuuskunta käytännössä vahvistaa hallituksen päätöksiä. Hallituksessa istuu kolme opiskelijaa. Myös paikallisjohtokunnassa Jyväskylässä on kolme opiskelijaa. Tuula Alisen mukaan opiskelijajäsenet kyllä puuttuvat asioihin johtokunnassa, etenkin kun toiminta ei ole pysynyt suunnitelmissa. Tilapula riesana Pahin Jyväskylän YTHS:n kehittymistä estävä tekijä on tilapula. "Jos toimittaisiin suunnitelmien mukaan tilaongelma olisi valtava." Nyt asemalta puuttuu mm. ihotautilääkäri, vaikka palkkiotoimi lääkäri on suunnitelmissa. Myös laboratoriopalvelut on ostettava ulkoa. Varsinainen murheenkryyni on asemalle muodostunut vakinaisen osapäivätoimisen gynekologin saannista. "Kotiäitigynekologia etsitään Aseman gynekologin virka on ollut useampaakaan otteeseen avoinna, mutta hakijoita ei vain ole ilmaantunut. Asemalla arvellaan, ettei osapäivätoiminen virka houkuttele lääkäriä muuttamaan paikkakunnalle. Asema etsiikin eräänlaista "kotiäitigynekologia". Gynekologipalveluja on asema tähän saakka hoitanut palkkiotoimisilla lääkäreillä. Gynekologiongelmaa lukuunottamatta henkilökunta YTHS:n Jyväskylän asemalla on pysynyt pitkään. Kuukausipalkkaista väkeä on asemalla töissä 33. Muut numerot YTHS:n toimipiirissä on kuluvana vuonna 83 275 opiskelijaa. Terveydenhoitoasemia on lähes "Hangosta Petsamoon": 16. Jos on tehokas, voi käyttää vaikka kaikkien antamia palveluksia. Talousarvion loppusumma koko säätiöllä on 65 miljoonaa markkaa. Säätiön henkilökuntaan kuuluu 434 toimihenkilöä, joista 320 kokopäiväistä. Palkkiotoimisia toimihenkilöitä on 140. Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistys aloitti vuonna 1932 ylioppilaiden keuhkotarkastukset, jotka yhdessä vuonna 1946 Helsingissä ja 1948 Turussa aloitettujen sairasvastaanottojen kanssa edelsivät valtakunnallisen säätiön perustamista. SYL perusti 1954 oman terveydenhuolto-organisaation, joka sai nimen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö muutamaa vuotta myöhemmin. Jyväskylässä säätiö "hoitaa" tätä nykyä 6400 opiskelijaa. Taudit Opiskelijan perussairaus on nykyään tulehdus. Pitkäaikaissairauksia ei liiemmin ole. Mielenterveyspuolelle arvellaan YTHS:llä tutkinnonuudistuksen lisänneen palvelujen tarvetta. Selvimmin ovat lisääntyneet allergiset sairaudet. Huumeista ei Jyväskylän asemalle ole kantautunut merkkejä, jonkin verran opiskelijoiden keskuudessa on rauhoittavien aineiden käyttäjiä. Tupakointi on yksi ilmiö, jota säätiö vastustaa. Vastikään tupakoimattomuutta propagoitiin myös viihteellisesti. Myös ns. nuuskahuulet tuntuvat olevan säätiön tiedossa. R L
mmm-A asablanca tarjoaa: Teemana musta huumori Elokuvakerho CASABLANCA tarjoaa jäsenilleen valoa marraskuun pimeyteen ja toivoa joulunodotukseen perinteisellä tappoja leikkelelauantuilla. Teemapäivä pidetään 29. marraskuuta, lauantaina siis, Campus-Kinossa. Päivä alkaa klo 11.00 Lindsay Andersonin elokuvalla Britannia hospital (1982). Se on sysimusta englantilaissatiiri, räävitön ja hivenen elitistinenkin komedia brittiläisestä elämänmenosta. On sanottu, että Britannia hospitalissa maailma näyttää samalta kuinTV-uutisissa, väkivaltaiselta ja mielettömältä. Klo 14.00 on vuorossa Don Siegelin hyvin vapaa Hemingvvay-sovitus Tappajat (The Killiers 1964). Elokuva on yksi 60-luvun kovia juttuja, sillä Siegel käytti kaiken silloisen ajateltavissa olevan väkivalta-arsenaalin hätkähdyttääkseen jo tuolloin kaiken nähnyttä ja turtunutta yleisöä! Elokuva on myös Ronald Reaganin viimeinen esiintyminen valkokankaalla, mikä sopinee hyvin mustan huumorin teemapäivään. Klo 16.00 esitetään Paul Bartelin vuonna 1982 valmistunut vanhojen englantilaiskomedioiden tyyppistä mustaa huumoria tihkuva hilpeä satiiri Paistinpannumurhaajat (Eating Raoul). Kyseessä on moraali ja lähinnä sen puuttuminen, kieroutumat ja hyvän maun (sic!) rajojen kiertäminen. Ilmoitusasiat Näiden hilpeiden elokuvien jälkeen on tarkoitus keskustella ainakin alustavasti ensi kevään sarjasta. CASABLANCA on varannut sitä varten Ilokiven takaosan klo 18.00-20.00. Tilaisuudessa mitä ilmeisimmin esitetään Kari Paljakan lyhytfilmi Sorkat kuntoon. Aiheena on lehmien sorkkahoidon merkitys tehokkaalle karjataloudelle. Matkahuollon sähläyksen takia peruuntunut Bertoluccin La Luna esitetään näillä näkymin sunnuntaina 30.11. klo 15.00 Campus-Kinossa, mikäli vain Kinosto suo. Tästä aiheesta tarkemmin jäsenkirjeessä. Ja vielä, ilosanoma niille, jotka haluavat nähdä teemapäivän elokuvat ja miksei myös La Lunan mutteivät omista Casablancan jäsenkorttia: näitä kortteja on vielä myytävänä rajoitettu määrä nimelliseen 30 markan hintaan. Kortin voi lunastaa 29.11. tuntia ennen teemapäivän alkua Campus-kinossa. Mikko Husa Valkoinen vastarinta EteläAfrikassa Etelä-afrikkalainen, Lontoossa opiskeleva JUSTIN HARDCASTLE pitää esitelmän valkoisesta apartheidin vastaisesta vastarinnasta, erityisesti aseistakieltäytymisestä torstaina joulukuun 4. päivänä klo 18.00 Campus-alueella, tarkempi paikka varmistuu vasta tämän lehden ilmestysmispäivän jälkeen. Seuraa ilmoitustauluja! Tilaisuuden järjestävät jyväskyläläiset opiskelijat sekä Jyväskylän seudun aseistakieltäytyjäseura r.y. Yleisö on tervetullut tilaisuuteen! Multidiavisio-shovv Millaisia vaikutuksia uraanin louhinnalla on PohjoisSaskatchewarissa Kanadassa intiaanien elämään? Lauantaina 6.12. klo 14.00 yo-talon yläkerrassa on norjalainen multidiavisio-esitys ko. aiheesta. Varmista tarkempi kellonaika ilmoitustaululta. Tilaisuuden järjestää ympäristövlk. TERVETULOA! R2 VAHVAA RANSKALAISTA! Vain 18.15Vain 20.15 2. viikko 4 u i i k k n Jean-Luc GODARD •* m«<;rtsi KIISTELTY 3. miestä PALKITTU " IXiUfrQ mestariteos ' sydämellisesti NAURATTAVA! liMiMa«ÄS»rvi|J.a /enetsia: Kultained -KI». leijona LULIUI eikka kannattaa? Terve piirre suomalaisessa elokuvassa on se, että tuottajat ja ohjaajat, jotka aiemmin ovat tehneet lähes yksinomaan samalla metodilla vuodesta toiseen samanlaisia ja melko heikkotasoisia elokuvia, päättävät jossain vaiheessa nostaa tasoa ja yrittää enemmän. Tuottaja Spede Pasanen ja ohjaaja Ere Kokkonen ovatkin nyt lukemattomien Turhapuro-farssien jälkeen yrittäneet tosissaan paneutua komedian "syvimpään olemukseen" ja tehneet elokuvan "Liian iso keikka". Vaikka "Liian Isossa Keikassa" onkin aineksia, jotka Speden tuotoksista lähes aina puuttuvat (juoni, hyvät näyttelijät, uudet sketsit), on myös vanhoja tehokeinoja niin runsaasti, että kyllä tämänkin Pasasen päästöksi tunnistaa. Ehkä selvimpänä erona edellisiin on harvinaisen selkeä, looginen ja melko hauskakin juoni. Rikokset tilaustyönä Elokuva kertoo rikoskoplasta (Ville-Veikko Salminen, Aake Kalliala, VesaMatti Loiri ja Hannele Lauri), joka pääasiallisesti suorittaa rikoksia tilaustöinä, ts. toisten ihmisten puolesta. Näiden lisäksi kopla tekee myös omia keikkoja, joista tämän elokuvan keikka osoittautuu "liian isoksi". Vastapuolia edustaa kaksi etsivää, joita näyttelemään on hankittu kaksi suomalaisen viihteen peruskasvoa, Ritva Valkama ja Pentti Siimes. Elokuva seuraa koplan päivittäisiä työtehtäviä, kuten esim. 50 paikallisbussin ryöstöä tai murtautumista salaiseen puoluetoimistoon. Karhukopla esikuvana Paitsi että elokuvan juoni on looginen, on se myös yksityiskohdiltaan varsin hykerryttävä. Monet pätkät ovat tosin melko "spedemäisiä", mutta tässä elokuvassa yksityiskohdat eivät ole itsetarkoitus eikä koko elokuva rakennu niiden varaan kuten esim. Turhapurojen tapauksessa. Selvästi näkee, että Pasanen ja Kokkonen ovat ehkä ensikertaa urallaan "yrittäneet" jotakin. Töppäilevän rosvojoukon edesottamuksia ei kuvata nyt ensimmäistä kertaa, esimerkkejä varsinkin englantilaisen komedian parista löytyy runsaasti. Ja lähin esimerkki löytyy mielestäni Aku Ankka nimisestä sarjakuvalehdestä, jonka Karhukopla muistuttaa erehdyttävästi elokuvan rikoskoplaa: myös Karhukopla suunnittelee näppäriä rikoksia, jotka koplan tyhmin jäsen aina kuitenkin vesittää. Elokuvassa keikat sotkee joukon sympaattisin jäsen Hikka (Loiri). Loirin bravuuri Loirin näyttelijäsuoritus on (jälleen) elokuvan parasta antia. Toki myös Siimes ja Valkama esiintyvät edukseen, mutta voitaneen kuitenkin todeta, että "Liian Iso Keikka" on melko paljon Loirin loistavan näyttelijätyön varassa. Muut pääosan esittäjät jäävät selvästi Loirin varjoon, osittain kyllä omasta syystään: esim. Salminen ja Lauri eivät (taaskaan) esiinny vakuuttavasti. Liian Iso Keikka on kotimaiseksi komediaksi melko hyvä, todellinen "hyvän tuulen" -komedia (naiivi ilmaus sallittakoon). Huomionarvoinen piirre siinä on sen täysin väkivallaton piirre: vain pari nyrkin iskua esiintyy, ja nekin ovat viitteenomaisia. Nykyaikana tällainen "maitoilu" on ihan piristävää ja tällekin elokuvalle vain plussaa. Arto Jääskeläinen KAMPUS-KAMPUS-KAMPUS-KIRJA iUODERNf/POSTMODER/Jf BENJ/VW i r ~ i i i i t a * u » . . . . , TEHTAAN VALOSSA ^vbijM !M!MB.N ENNENKOKEMATONTA1 Kampua-kirJaasa on s i i r r y t t y f l n l a n d l a a l k a k a u t e e n : POHJOISESTA on t u l l u t K i r s t i P a l t t o n "VOIJAA MINUN PORONI". Entä m i l l a i n e n on Dan Stoinbockln t o r r o r l s t i r o m n a n l ? Onko P o r t t i Hanpalossa uusi Voionmoa se nähdään "TEHTAAN VALOSSA". Pohjoisesta on l i i k k e e l l e l ä h t e n y t "KAMALA NAINEN" Ja Odessa on v a s t a n nut k i r j a l l a "SHEDEVILS". I h n i s k u n nnssa puhuvat Länsi-Saksan v i h r e ä t , Synteeai t a a s on l ö y t ä n y t i k l v l h r p ä n , Meideggerin. J» l o p u k s i : Jos MODERNI/POSTMODERNI-kirJassa v i e l ä l i i k u t a a n r a j a l l a , n i i n t o d e l l i n e n p r o g r e s s koko p o s t i s s a on t ä s s ä : Venäjän vallankumous o i keaoppisena s a r j a k u v a n a ; Torvetuloa.' AVOINNA: MA-PE KI.O 09.00-lfi.OO. mm
Kuvvailijja hakee alakuloa Klassinen kunniallista työtä tekemätön kylähullu nauraa partaansa kaukana Koillismaalla lukiessaan alan lehdestä lopettaneensa valokuvauksen. Jorma Luhta teki menneellä 70-luvulla Kurkimaan, joka teki hänestä vähäksi aikaa pienen kuuluisuuden. Luhta, myöhemmin tässä jutussa Jopi, rustailee parhaillaankin kirjoja, joille hän ei kuitenkaan povaa menestystä. Jopi on "niitä", eli luontokuvaajia. Vai onko sittenkään? Karhujen kanssa mies on seurustellut, mutta mieluummin tituleeraa itseään pelkäksi valokuvaajaksi. Hän ei tunne edes "henkistä sukulaisuutta" ns. luontokuvaajiin. "Kuvvailijja" on asustellut nelisen vuotta Pudasjärvellä koskeaan vilauttavan Livojoen varressa isossa hirsisessä talossa, jonka eteisen nurkassa on mäkisukset, itävaltalaiset. Poikasena Jopi omistitalvet mäkihypylle ja joskus hän vieläkin antautuu suksineen ilman ja vauhdin kannateltavaksi. Keittiön pöydällä on iso kasa omenoita. Kahvi unohtuu melkein juomatta juteltaessa. Sattumalta kertoo tulleensa valokuvaajaksi. Kuvan tekemisen pakko on kuitenkin ollut jo pienestä. Kameran sai käteensä 14vuotiaana, sitä ennen käytti pimeät illat piirtelyyn. Suo "Täällä ympärillä ei ole ehdottomasti mitään upeaa ja viehättävää. Tämä on mitättömintä Suomea." Suon sanotaan vetäneen Jopin Koillismaalle. Suossa kuvaajaa kiehtoo alakulo. Paikallinen luonto on sikäläiselle väelle normaalia elämänmenoa. Ihmiset eivät myöskään ajattele lappalaisten tapaan olevansa jotakin aivan erikoista. "Jos ruotsalainen saamelaisperhe on isä, äiti, kaksi lasta ja antropologi, niin suomalainen on isä, äiti, kolme lasta ja kolme valokuvaajaa." Jopi on kotoisin Seinäjoelta, jota ympäröivältä EteläPohjanmaalta myös löytyi vielä hyvin vähän aikaa sitten suota. Nyt nuo suot on viillelty ojin, metsitetty tai poltettu briketteinä. Kurkimaa syntyi retkillä Eteläja Keski-Pohjanmaalla. Luonto Suomenselän alueella on Jopin mukaan paljolti samanlaista kuin Koillismaalla, alakuloista syrjäisyyttä. Tekeillä on kirja nimeltään Aapaa. Pudasjärvellä on vielä aapaa hirven talloa ja etelän ihmisen ihmetellä. Eränkävijä ymmärtää Suhtautuminen kuvaajaan on erilainen pohjoisessa kuin "jossakin" etelässä. Pohjoisessa eränkäyntikulttuuri on vielä niin lähellä, se on osa lähes jokaisen miehen elämää, että ymmärretään myös luontoa kuvaavaa. Etelässä suhde luontoon ei ole luonnollinen ja arkipäiväinen. Usein kuva luonnosta muokkautuu keinotekoisten luontokokemusten kautta. Luontovalokuvaus on tällöin yhtä kuin värikkäät kirjat, kauniit ja siloiset. Kohta ei ole enää paljoa kuviksi muutettavaa. Jopin mielestä ei ole mitään järkeä arvottaa kuvia aiheen mukaan, valita "vuoden luontokuvia" yms. 7 Onnela ei anna kokemuksia" Nuorten valokuvaajien elämänkokemus jää Suomessa ja etenkin Ruotsissa laihaksi. Pohjoismaissa elämä on yksinkertaisesti liian helppoa, eletään surkean kuolinkouristuksissaan vääntelehtivän maailman kyljessä olevassa Onnelassa, hyvän keskittymässä, jonka ulkopuolella on jo maanosan laajuisia ekokatastrofeja. Onnelassa sosiaalidokumentarismilla ei ole elämänedellytyksiä. Ruotsi on äärimmäinen esimerkki, Suomessa ehkä on vielä jäljellä enemmän särmikkyyttä. Höpinää on se, että kamera ottaa kuvan todellisuudesta. Jos kuvaaja ei elä mukana, niin lopputulos ei ole hyvä. Pitää liikkua, kokea ja elää, ehkä myös kolhia itseään... Ääriepääly Luontokuvien yhteydessä löytyy äärimmäistä epä-älyllisyyttä puhuttaessa luonnonsuojelusta tehtäessä esim. "kaunista kuvakirjaa Keskisuomesta". Luontokuva-arkiston kuvat päätyvät useimmiten juuri noihin kuvakirjoihin. Julkaisijan käsitys määrittelee tuolloin käsityksen hyvästä kuvasta. Voiko luontokuvalla vaikuttaa? "Ei sitä vaikuttamista ainakaan kuvaa tehdessä ajattele, silloin määrää käytäntö. Kuvilla vaikuttaminen on kyllä tärkeää. Näennäisesti ilmaisu vaikuttaa silloin, kun se ennakoi jollakin tapaa tulevaa." Kuvilla voi ihmistä havahduttaa sekä myös opettaa havainnoimaan. Voi synnyttää uusia ajatusprosesseja ja murtaa typeriä kliseitä. "Jyväskylän koulukunta" Se, mikä valokuvauksessa nyt on ns. pinnalla ei Jopia hirvittävästi kiinnosta. Yleensäkään hän ei ole ihastunut tämän hetken suomalaiseen eikä myöskään ruotsalaiseen valokuvaukseen. "Jyväskylän koulukunnaksi" Jopi nimittää lähinnä Fotogenesis-lehden palstoilla kuviaan ja itseään esitelleitä. Jopi laskettelee piippunsa vartta pitkin: "Täydellistä tämän hetken porvarilliseen arvomaailmaan samaistumista, joka ei kurkota tulevaisuuteen kriittisyydellään. Sitoutuessaan urbaaniin citykulttuuriin muotisuuntaukset ovat nykyisen tekniikkaja tehokulttuurin ilmentvmiä." Metson kuolema Hirveän kauan kertoo Jopi jo laatineensa muuatta kirjaa. Kuvat ovat jo kauan olleet punaisissa pahvisuojissaan, mutta tekstipuoli on ollut työläämpi. Kirjan tapahtumapaikka on sijoitettu Kuhmon Suomussalmen rajamaille. Ideana on se, että juoni kertoo tapahtumatasolla minä-muodossa pojasta ja tarkastelee kolmea eri suhtautumistapaa luontoon. Pojan isän suhde luontoon on hyvin maskuliininen, kun taas pojan sisko edustaa "pehmeämpää", naisellista suhtautumistapaa. Kirjan minän suhde luontoon on ristiriitainen. Kirjan työnimi on Metson kuolema. Kirjan kuvat kuvittavat, mutta kuvien maailma on eri kuin tekstin, kuvaselostuksia ei ole. Jos kuvia selostaa, ei tule jännitettä. Kuhmossa Kuhmossa Jopi kerran kyttäili kesäkuussa karhua kuvatakseen. Lähelle oli majavapariskunta padonnut lammen. Istui odotellen mesikämmentä hieman ennen auiingon laskua, joku liikkui lammen suunnalla, ampua räiskien lähestyi. Karhusta ei tietty tietoakaan siinä räiskeessä. Viikon päästä löysi Jopi raadon: haulikolla oli tapettu majava. Syrjäisimmässä talossa asui perhe, Jopi sai kuulla myöhemmin. Perheellä oli umpimielinen poika, jota eivät tavat tai lait sido. Rajamiehet tiesivät, mutteivät halunneet lyötyä lyödä. Teksti: Rauno Lahti Kuvat: Jorma Luhta
8 Suomalainen viestintäjärjestelmä on ollut koko kuluneen vuosikymmenen ajan jatkuvassa kriisissä. Viestintäpolitiikassa on heijastunut suomalaiselle nyky-yhteiskunnalle tyypillinen näköalattomuus. Päättäjät ovat keskittyneet ratkaisemaan syliin pudonneita ongelmia mahdollisimman nopeasti, etteivät ne vain ehtisi polttaa omia näppejä. Suomalaiset ovat lukijakansana edelleen MM-luokkaa. Me kuulumme maailman ahkerimpiin lehden lukijoihin mitattiinpa tätä sitten sanomaja aikakauslehtien suhteellisena määränä tai ilmestyneiden lehden numeroiden suhteena asukasmäärään. Kirjoja kustannetaan ja luetaan huippumaana ja kirjastoja käytetään ahkerasti. Tulevaisuus ei kuitenkaan kaikilta osin näytä yhtä ruusuiselta. Nuoret lukevat sekä kappalemääräisesti että ajallisesti vähemmän kuin ikäisensä aikaisemmin ja vähemmän kuin muut ikäryhmät. Jo jonkin aikaa pelolla tai ainakin jännityksellä odotettu TV-sukupolvi näyttää olevan vähitellen kasvamassa. Sanomalehdet ovat säilyttäneet lukijansa huolimatta sähköisen viestinnän (radio ja televisio) voimakkaasta Hajanaisia mietteitä viestinnästä kasvusta. Viimeisten tutkimusten mukaan sanomalehtiä seuraa yleensä 96 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä suomalaisista ja päivittäin sanomalehtiä lukee 87 prosenttia suomalaisista. Sanomalehdistön seuraamisessa on kuitenkin viime vuosina tapahtunut muutoksia. Lehtien lukemiseen käytettävä aika on hieman vähentynyt. Lehtiä luetaan valikoivasti. Iltapäivälehtien suosio on voimakkaasti kasvanut. Sanomalehdet seuraavat tarkasti mahdollisia muutoksia lukijoidensa lukemistottumuksissa ja lukijatutkimusten tulokset heijastuvat lehdistön yleisilmeessä. Isot otsikot, lyhyet jutut ja runsas kuvitus ovat olleet viime vuosien kehityssuuntia. Kolme kohtaa Useimmissa Länsi-Euroopan maissa sanomalehdistön kehitystä ovat leimanneet seuraavat kolme piirrettä: 1) Kaupallistuminen. Poliittisiin puolueisiin sitoutuneen lehdistön osuus on vähentynyt samalla kun kaupallisen, sitoutumattoman lehdistön osuus on kasvanut. 2) Keskittyminen. Sanomalehtien lukumäärä on vähentynyt samanaikaisesti kun niiden kokonaislevikki on kasvanut. Lisäksi lehtien omistus on keskittynyt harvemmille kustantajille. 3) Yksipuolistuminen. Alueellinen lehdistötarjonta on kaventunut. Sekä poliittista oikeistoa että vasemmistoa edustavien lehtien osuus on vähentynyt. Nämä kolme kehityspiirrettä on helposti löydettävissä myös suomalaisesta sanomalehdistöstä. Länsieurooppalaisen pääkaupunkilehdistövaltaisuuden sijasta suomalaista lehdistökenttää hallitsevat pääkaupunkilehtien rinnalla vahvat maakuntalehdet. Verratessa suomalaisen sanomalehdistön poliittista rakennetta vuosina 1946-1985 sanomalehdistön poliittisen sitoutumisen väheneminen on selvästi havaittavissa. Vuonna 1946 Suomessa ilmestyi yhteensä 104 ja neljä vuosikymmentä myöhemmin 99 sanomalehteä. Sanomalehdistön kokonaislevikki oli samanaikaisesti kohonnut vajaasta 1,5 miljoonasta hieman yli 3 miljoonaan. Vuonna 1946 kokoomuksen lehtiryhmä oli vahvin puoluepoliittisesti sitoutunut lehtiryhmä. Kokoomuksella oli 19 äänenkannattajaa ja 24 prosenttia sanomalehdistön kokonaislevikistä. Keskustapuolueen (maalaisliiton) lehtiryhmään kuului 16 äänenkannattajaa, joiden osuus kokonaislevikistä oli noin 15 prosenttia. Vasemmistopuolueilla oli vuonna 1946 yhteensä 25 äänenkannattajaa, joista sosiaalidemokraattisia 14 ja kansandemokraattisia ll.Vasemmistolehtien osuus kokonaislevikistä oli vajaat 16 prosenttia. Eduskunnassa SDP:llä, SKDL:llä ja keskustapuolueella (maalaisliitolla) oli kullakin vuonna 1946 noin 50 paikkaa ja loput 50 paikkaa jakaantuivat kokoomuksen, RKP:n ja liberaalien edeltäjän edistyspuolueen kesken. Vaaleissa vasemmistopuolueita oli äänestänyt lähes puolet äänestäjistä. Sitoutumattomuus Vuoteen 1985 mennessä pahiten oli romahtanut kokoomuksen lehtiryhmä; 19 äänenkannattajasta kymmenen oli kuollut ja neljä oli julistautunut sitoutumattomaksi viimeksi puolueen päälehtenä pidetty Uusi Suomi sitoutumattomaksi porvarilliseksi 1970-luvun lopussa. Kokoomuksen lehtiryhmän osuus kokonaislevikistä oli pudonnut 24:stä 11 prosenttiin. Parhaiten poliittisesti sitoutuneista lehtiryhmistä oli vuosina 1946-1985 menestynyt maalaisliitto-keskustapuolueen lehtiryhmä. Vuonna 1985 keskustapuolueella oli 14 äänenkannattajaa ja 15 prosenttia kokonaislevikkiosuudellaan lehtiryhmä oli poliittisesti sitoutuneista lehtiryhmistä suurin. Tarkasteltavana ajanjaksona vasemmistolehtien lukumäärä oli hieman vähentynyt; SDP.Ilä 14:stä kymmeneen ja SKDL:llä ll:stä seitsemään äänenkannattajaan. Vasemmistolehtien osuus kokonaislevikistä oli pudonnut 16:sta kahdeksaan prosenttiin.
10 Kauhun maisema on arvoitus Tobe Hooperln elokuvassa Poltergeist I normaalin, porvarillisen perheen pakastearkkuun kesytetty kyljys saa pahoilta hengiltä uutta puhtia ja muuttuu käristystilanteessa liikkuvaksi lihaksi. Kyseessä ei kuitenkaan ole artaudilainen lihan estetiikka vaan modernin kauhuelokuvan shokki vaikutelma, jossa jokin ennalta aavistamaton pelon realisaatio rikkoo porvarillisen perheen turvallisuusjärjestelmiä ja arkipäivän jatkuvuuden illuusiota. Eisensteinin Potemkinissa lihakimpaleiden matoisa levottomuus on vielä yksinkertaisesti selitettävissä historiallis-konkreettisista yhteyksistään käsin, mutta mistä on kysymys Hooperin raflaavassa visiossa? Videoväkivalta-keskustelussa ovat torjunta ja perspektiivien lyhyys merkinneet sitä kauhistuttavaa tosiasiaa, että kaikki inhimmillinen pimeys, kuona ja brutaliteetti on syydetty Teksasin moottorisahamurhaajan päälle. Näin yksiviivaisiin tulkintoihin kykenee ainoastaan mikroaaltouuninsa kanssa hästäävä uusmoralistinen lihankäristäjä, jolle Kkaupan lihatiski merkitsee henkisen kasvun huipentumaa. elämän täyttymystä. Kun hirviöt heräävätkokoelma pyrkii luomaan perspektiiviä kauhun, pelon ja alakulon maisemiin, tutkailemalla hirviöiden olemusta eri aikoina ja eri taiteiden alueilla. Kokonaisuus on eklektinen. horjahteleva, mutta syvissä vesissä ja laajoissa kaarissa hyvinkin innostava: Hirviöiden kanssa tullaan sinuiksi. On siis käytävä peremmälle. Hirviö tutkimuskohteena Kieltämättä useimpia kirjan artikkeleita vaivaa eräänlainen "kesytetyn todellisuuden" -illuusio akateemisin asein. Liikutaan kuin hirviöiden eläintarhassa tai korkeasaaressa; luokitukset ja nimilaput peittävät alkuperäisen atmossfäärin, irrationaalisen kokemisen powerin, kiihkon ja myrskyn. Taidehistorioinnin ongelma on siinä, että se haluaa pyydystää liikkeen tai levottomuuden, ja pystyttää eläintarhan tai museon sille paikalle, jossa villieläimet ja hirviöt käyskentelivät vapaalla jalalla. Syntyy perspektiivi. horisontti, melkeinpä lineaarinen jatkumo. Mutta villieläimet ovat menettäneet hampaansa ja kyntensä. Ja meillä on taide. Picassosta puhuessaan Jean Cocteau viittasi hänen lausuntoonsa: On juostava nopeammin kuin Kauneus. jotta vaikuttaisi siltä, että olisi kääntänyt selkänsä sille. Hirviöillekin halutaan kääntää selkä: kauneuden ja harmonian nimissä, kasvatuksellisista syistä. Tanskalaisen elokuvatutkijan Peter Schepelernin artikkeli "Lajityyppikäsite ja kauhuelokuva" pyrkii teoreettisesti määrittämään kauhuelokuvan alueen, sen tyylilliset konventiot ja streotypiat, dramaturgiset ulottuvuudet. suhteuttamalla se tiettyyn institutionaaliseen kokonaiskehykseen, joka muodostuu niin tekijöiden, yleisön, kriitikoiden ja rahoittajienkin lajityypille hyväksymistä ehdoista. Tuotannolliset, teolliset ja taiteelliset intressit muodostavat näin kokonaisuuden, josta kauhuelokuvan genre saa siitä ominaisen hahmonsa. Tytti Soilan Raimo Kinisjärven artikkelit tekevät mielenkiintoisia sukelluksia modernin kauhuelokuvan "pimeyden ytimeen" tarkastelemalla audiovisuaalisen kulttuurin alitajunnallisia syövereitä suhteessa hajoavaan perherakenteeseen. Soila tutkailee Hooperin Poltergeistiä ja Cronenbergin Videodromea eräänlaisena videoaikakauden maagisena uuspakanallisuutena, jossa television kontrolloiva silmä vartioi jatkuvan kuvatulvan kautta ihmisten elämää. Raimo Kinisjärven artikkeleissa, joissa käsitellään paitsi Hooperin Teksasin moottorisahamurhaajaa, myös VVes Cravenin "The Hills Have eyes"-elokuvaa perhemotiivi-taustaa vasten, herää henkiin freudilainen teema seksuaalisesta ylijäämästä, energiasta, jonka tukahduttamiseen tai kompensoimiseen eivät enää tavaramaailman ilot riitä. Tuosta tukahdutettujen voimien väkivaltaisesta paluusta kertoo myös Kubrickin "Hohto", jossa niin perhe, eros kuin työkin ovat menettäneet yhteisöön orientoivat merkityksensä. Lassi Kalleinen puolestaan luotaa syvältä Frankenstein myytin arvoitusta artikkelissaan "Järki luo vihollisensa Frankensteinin hirviön synty". Se luo eräänlaista basista kirjallisen materiaalin pohjalta kauhuelokuvan visuaalisille näyille. Petri Vuojala tekee puolestaan perusteellisen retken romantiikan maalaustaiteen ulottuvuuksiin, kylmän, kauhean ja surullisen salattuihin motiiveihin. Simo Alitalo analysoi Kubrickin "Hohdon" musiikinkäyttöä. Saturnus syö lapsensa Kauhun perinne kirjallisuudessa (Kalleinen) ja kuvataiteissa (Vuojala) antaa toki perspektiiviä sellaisille ilmiöille kuin esimerkiksi kannibalismi modernissa kauhuelokuvassa. Mutta jäännöksettömällä tavalla eivät rinnasteiset "kauhunelämykset" loksahda samalle kohdalle. Sen verran lavea ja yleisinhimmillinen on koko teema; kyseessä onkin ns. ilmeinen kauhu eksplisiittisellä tarinan ja tematiikan tasoilla. Modernin kauhun hienovaraiset muodot saattavat sisältyä yhden runon säejakoon, ja siitä syntyvään tyhjiöön, putoamiseen. Kirjan kuvitus on harkittua ja tekee oikeutta juttujen sisällölle. GOYAN hurjasta maalauksesta "Saturnus syö lapsensa" on peräti kaksi erikokoista kuvaa. Kun hirviöt heräävät-artikkelikokoelmaa voi pitää eräänlaisena kauhun-tematiikan yleisesityksenä että puheenvuorona kaikenlaisten moralistien ja uussuojelijoiden pintavaahtoiluun. He, jos ketkä cvat valmiimpia rikkomaan peilin kuin katsomaan siihen. Godardin elokuvassa Etunimi: Carmen on repliikki: "Sitä mitä unet ovat yksilölle, sitä sensuuri on yhteiskunnalle." Sen esittää muistaakseni poliisi tai turvallisuusmies. Rinnastus osoittautuu erheelliseksi: niiden väliin mahtuu elämä, rakkaus, kuolema väkivalta ja kauhu. Hannu Waarala KUN HIRVIÖT HERÄÄVÄT Kauhu ja Taide. Toimittaneet Raimo Kinisjärvi ja Matti Lukkarila. Kustannusyhtiö Pohjoinen 1986. KORTTIOSASTOMME on pullollaan uusia TAIDEKORTTEJA AIHEKORTTEJA JOULUKORTTEJA UUDET ALLAKAT ja KALENTERIT myynnissä TAIDEJULISTEITA Pikkujoululahjoja Poikkea ostoksille! TPAPERI Yliopistonkatu 8. OPISKELIJOILLE sopuhintaan Mercantil-mapit 16,50 Plastic-mapit 7 cm 14,50 Plastic-mapit 5 cm 13,50 Muovikansio A 4 7,50 Luentopaperi A4/100 7,50 Luentpvihko VVALKI/A4 8,50 PAPERI Yliopistonkatu 8
11 "Vastustan, vaikken tiedä miksi" Nyt käydyt ylioppilaskuntavaalit olivat passiivisuuden ja latteuksien surujuhlat. Äänestysprosentti oli aitoon jyväskyläläiseen tyyliin luvattoman alhainen. Voidaan perustellusti kysyä, kenen mandaattia ylioppilaskunta oikein käyttää, kun vain n. joka viides jäsen vaivautuu äänestämään? Kynnetöntä profiilia esiintyi koko vaalitaistelun ajan. Panelissa tavallaan kirkastui jyväskyläläinen opiskelijailme. Opiskelijapolitikot olivat ihmeissään, kun vanha panelihäirikkö haistatteli paskaa ja persettä takarivistä. Oli se sentään hyvä asia. että radio oli paikalla: maine haistattelijoiden mekkana vain voimistui. En ymmärrä, kuinka nykyinen touhu voi jatkua. Tässä ylioppilaskunnassa on parasta vain vastustaa. Tämän linjan oli näköjään valinnut myös "Kumman Luja", jonka ehdokas sätti edustajistokeskustelujen tasoa. Kun tähän "epäkohtaan" radion toimittaja vaalivalvojaishaastattelussa halusi tarkennusta oli ehdokkaan vastaus yksiselitteinen: "En tiedä, olen ekavuotinen. en voi sanoa mitään erityistä esimerkkiä, mutta kyllä se keskustelu edustajistossa varmaan on ala-arvoista!" Tyylitajun puute, asioiden paisuttelu ja ennen kaikkea kaiken epäily ovat ilmeisen hyviä avuja jyväskyläläisessä ylioppilaskuntapolitiikassa. Riittää, kun vain tiukasti epäilee rötöstelyä, vastustaa puoluepolitiikkaa ja kehuu omaa asiaansa, kuten esim. "Maailmanparannus sikseen, ja opintorahaan korotus!" Ei se tule olemaan helppoa jatkossakaan. Veikkaan, että sellaiset keskeiset yhteiskuntapoliittiset kysymykset, kuten hiukkaskiihdyttimen hankinta laitokselle sekä ylioppilaskunnan oman ydinaseen rakentamisen estäminen ahmaisevat edustajiston ja hallituksen mielenkiinnon ensikaudella. Toki ei sovi unohtaa sivareita ja kommuuniasumista, nehän koskettavat meitä kaikkia. Pääasia on, että vastustetaan, oli kannatus sitten mikä tahansa. Lasse Hakala Rakas naapurimme Vajaan vuoden ajan on meidän perheellä ollut naapuri, joka meluaa. Kolmena tai neljänä iltana viikossa se pitää kovaa ääntä. Miksi se ei ole saanut häätöä, niin kuin muut huonot asukit? No, siksi, että se häiriöntuottaja on oma kunnon Rentukkamme, johon asennettiin alkuvuodesta uudet äänentoistolaitteet. Emme tietenkään toivo rakkaan naapurimme poismuuttoa, sillä viihdymmehän mekin siellä silloin tällöin. Toivomuksenamme on ollut vain musiikin aiheuttaman häiriön poistaminen. sillä vanhojen laitteiden aikaan Rentukka oli hiljainen naapuri. Olemme soittaneet ja valittaneet vähintään kerran viikossa Rentukkaan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Yritystoimenjohtaja Utriainen on luvannut parannusta asiaan, mutta käytännössä ei ole tapahtunut mitään. Olen väsynyt ja turhautunut. Emmekö me opiskelijat ole kuitenkin pääasiallisesti vuokralaisia Kortepohjassa ja meidän asumisemme tärkeintä? Pitäisiköhän meidän muuttaa elämänrytmiämme niin, että yrittäisimme käydä nukkumaan hitaitten aikana? Mutta niidenkin aikana basso jyrää tajuntaan ja vasta puoli yksi yöllä hiljenee. Ei enää ympäripyöreitä vastauksia t o i v o o Aya-Leena Nurminen C-talon päätyhuoneesta JK. Ote Korsetista: miten toimia, jos naapuri aiheuttaa häiriötä: "Mikäli oma yhteydenotto ei tuota tulosta, voit kutsua paikalle päivystävän laitosmiehen ja ellei tämäkään auta on seuraavana asteena poliisi. Laitosmiehen yöllisestä käynnistä laskutetaan häiriön lähdettä 100 mk:lla." Edellisen johdosta Pahoittelemme sitä, että Rentukan disco on aiheuttanut naapureillemme haittaa. Olemme huomioineet ja käsitelleet asiaa ylioppilaskunnan sisällä jo alkusyksystä, jolloin pyrimme eristystoimenpitein estämään äänen kantautumisen, esim. runkoääninä, muualle. Valitettavasti emme ole tässä täysin onnistuneet, koska olemme saaneet huomautuksia aiheesta. Osoituksena siitä, että ongelma on myös meille tärkeä, olemme siirtäneet elävän musiikin esittämisen toiseen ravintolaamme (Ilokiveen) ja seuraamme tulevan syksyn aikana äänen laatua ja voimakkuutta entistä tarkemmin. Olemme valmiit vaihtamaan Rentukan äänentoistolaitteet pienempitehoisiin. mikäli ongelmia vielä esiintyy. Lisäksi tulevan kevään peruskorjauksen yhteydessä pyrimme teknisiin ratkaisuihin. jotka edesauttavat sitä. ettei ääni leviä ravintolan ulkopuolelle. Jotta yhteys asiakaskuntaan pysyisi edelleen hyvänä ja luottamuksen arvoisena. on reilu ja rehti palaute aina tervetullutta. Toivomme naapureiltamme kärsivällisyyttä vielä hetken, jotta ehdimme saada muutokset aikaan. Yhteistyöterveisin Jouko Utriainen Ylioppilaskunnan yritystoi menjohtaja NSUn uusia piirejä Terapia ja terapeuttinen kulttuuri Terapia on yleistynyt yhteiskunnallinen toimintamuoto. Mistä yhteiskunnallisista ja yksilöllisistä tekijöistä syntyy terapian tarve? Syrjäyttääkö terapia poliittisen toiminnan? Terapia on nähty ihmisten emansipaatiopyrkimykseksi. Kuinka radikaaleja ovat institutionaalisista terapiamuodoista poikkeavat 'vaihtoehtoiset terapiat?' Tuovatko ne todella vaihtoehdon vallitsevalle ihmiskäsitykselle? Voidaan myös kysyä, missä määrin kiinnostus terapiaan nousee yhteiskunnallisten ristiriitojen ratkaisemattomuudesta. Estetiikka, sukupuoli ja kulttuuri Kretsi aloittaa toimintansa samanaikaisesti Terapia ja terapeuttinen kulttuuri -kretsin kanssa. Alustavissa pohjapapereissa kretsin toiminta on jaettu kahteen pääalueeseen, ensinnäkin naisten ja nuorten tyttöjen estetisointi arjen elämässä ja toiseksi naisten esteettis-taiteellinen tuottaminen ja naiselliset ilmaisukeinot. Mitään tarkastelukulmaa tai kohdetta ei kuitenkaan rajata ulkopuolelle. Mikäli olet kiinnostunut teemoista tai jos sinulla on näkemyksiä kretsien toimintaan mahdollisesti liittyvistä uusista tarkastelutavoista ja aiheista, tule tapaamiseen torstaina 27.11. klo 18.00 Beckerin talon Kirjakahvilaan. Etsimme myös mahdollisia yhteisiä, rinnakkaisia tai toisiinsa kytkeytyviä teemoja näille kahdelle kretsille ja katsomme, voisimmeko jatkossa kehittää niille yhteistä toimintaa. Näin alustavasti tuntuisi olevan joitakin yhteisiä kulttuuriin ja naisen olemiseen liittyviä kysymyksiä, joiden käsittely yhdessä voisi olla hedelmällistä. Tule kertomaan omista toiveistasi ja ajatuksistasi. Mahdollisia lisätietoja asiasta voit kysyä Annukka Järveläiseltä, (Estetiikka, sukupuoli ja kulttuuri -kretsi), puhelin töihin 291742 tai kotiin 216879, tai Riitta Teittiseltä, (Terapia ja terapeuttinen kulttuuri -kretsi), puhelin kotiin 252255. NSU TAPAAMISIIN! ITSENÄISYYSPÄIVÄN PUKUJUHLAT 6.12. 1986 ILOKIVESSÄ kello 17.00 alkaen Sisäänpääsymaksu 20 markkaa menee opintoja tiedevaliokunnan perustamaan kulttuurirahastoon. OHJELMAA mm. kättelyä, maljapuhe, kunniaylioppilaan nimeäminen, musiikkia, kutsuvieraita... ... ja hyvät sisällepyrkijät pankaapa yllenne parasta mitä kaapistanne tai vuokraamalla/lainaamalla löydätte. Puvut päälle ja juhlimaan Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. OSTOJA MYYNTILIIKE KEIJO HURMERINTA Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766
12 Infotilaisuus ainejärjestöille Keskiviikkona 26.11.1986 ylioppilastalon yläkerrassa on ainejärjestöille tarkoitettu tilaisuus, jonka ohjelma on: klo 14.00 YTHS:n lääkintävoimistelija Markku Kekäläinen kertoo hartiaja niskaseudun ennaltaehkäisevästä hoidosta ja antaa käytännön voimisteluohjeita. Klo 14.45 Kalle Laine opintotoimistosta tulee keskustelemaan uudesta harjoittelukäytännöstä. Aikaisemmin työvoimaministeriön kautta tulleet valtion ns. kesätyöntekijäpaikat muuttuvat opetusministeriön myöntämiksi harjoittelijapaikoiksi, joita myönnetään Jyväskylän yliopiston opiskelijoille ainakin 195 vuosittain. Tarkoitus olisi keskustella valtion harjoittelupaikkojen tarpeellisuudesta eri laitoksilla, ja miten olisi syytä järjestää paikkojen saaminen. Päivi Matilainen opintoja sosiaalisihteeri JYKY 26.11. klo 18 Jykyssä suunnitellaan ensi vuoden ohjelmaa. 1.12. Adventtiajan hctkipalvelu ja kahvit Vesalassa, lähtö 18.30. 8.12. Vaalikokous M klo 18. Jyky. Y liopistonkatu 2 A 1 , puh. (SL.JSJ68. Savo-karjalainen osakunta Valitettavasti syyslukukausi on loppumaisittaan. mutta vieläkin on aikaa aäytoille. Ja toimintaahan meillä on löytyny*;•""•" Ehkäpä '. osakuntakansan mieliin on ikuisesti jäänyt Kuopion yliopiston karjalais""'delegaation vierailu tässä hiljan. Pari päiväähän siinä meni sählyn yms. kulttuurivaihdon merkeissä. Ylioppilaskylässä vietettyä intiimiä saunailtaa juhlisti jo tutuksi käyneen XL-bändin musisointi. Onneksi elimme tilaisuuden kynttilän valossa. eikä tilanpuute paljastunut. Osakunnan viimeinen rieha on tietysti pikkujoulu. Älä tuhlaa rahojasi muihin hömpsötyksiin, vaan säästä ne tähän tilaisuuteen! Ohjelma on mitä moninaisin ulottuen elävästä musiikista muuhun itäiseen eksotiikkaan osakunnan hengen mukaisesti. Pikkujoulun alkupalana pidetään osakunnan yleiskokous. Tuolloinhan valitaan uusi hallitus ja hahmotetaan kevään toimintaa, jos joku ei vielä tätä tietäisi. Sinunkin äänesi tarvitaan juuri nyt historianopiskelijoiden diktatuurin murtamiseen! Edellä kuvatut seremoniat alkavat klo 19.00 Ilokivessä tiistaina 9. joulukuuta. Kaikki tontut ja muutkin mukaan Hallitus E Y L Ti 25.11. klo 17 viimeinen buulaaki-lentopallo liikunnalla. Klo 18 EYL:n syyskokous. 19.30 Opiskelijoiden raamattupiiri. La 29.11. klo 19 Opiskelijalta "Tarvitseeko Jumala puolustajaa?" Riitta ja Pasi Hujanen. Ti 2.12. klo 19.30 Opiskelijoiden raamattupiiri. To 4.12. klo 18 Nuoret aikuiset. La 6.12. klo 19 Itsenäisyyspäivän vastaanotto Luomarannoilla. Tule katsomaan Lutherin kirkolle, Kansakoulukatu 5!! Kaikille entisille, nykyisille ja tuleville ABAKUKSEN hallitusten jäsenille yhteinen saunailta on suunnitteilla. Seuratkaapa ilmoittelua... Fokus Fokuksen kokous 25.11. klo 19 ilokivessä Sos.sifet. huoneessa. ISAJ Jyväskylän kansainvälinen opiskelijayhdistys HUOMIO;"Valitettavasti emme lähdekään sankoi n joukoin Helsinkiin ulkomaalaisten opiskelijoille ii kulttuuripäivine 28.-30.11.86, köskä ko. päivät PERUUNTUIVAT. Älä kuitenkaan vaivu surun suohon: Kulttuuripäivät kyllä järjestetään, mutta vasta 13.-15.2.87. Joten otetaan silloin uudemman kerran suunta kohti Helsinkiä laita jo päivät muistiin. Ikimuistoinen ISAJ-pikkujoulu järjestetään tänä vuonna Lillukassa maanantaina 1.12.86 klo 19 alkaen. Ohjelmassa on arpajaiset, laulua, leikkejä, tanssia, musiikkia, virvokkeita. yhdessäoloa. Ja tietenkin Joulupukki, jota voit avustaa tuomalla mukanasi pikku paketin (n. 5 mk). Ota onkeesi tämä oiva tilaisuus viettää jouluinen ilta mukavassa seurassa. TERVETULOA. ATTENTION: We are sorry to announce that the trip to the Cultural Days of the foreign students in Finland. held in Helsinki 2 8 30.11.86 is CANCELLED. Hovvever, do not get depressed, because the Cultural Days are only postponed: they will be held in Helsinki 13.-15.2.87. So that* the right time for everyone to head for Helsinki. Keep in mind the date. The unique ISAJ-Christmas-party will be held in Lillukka on monday 1.12.86 at 7 pm. The programme consists of lottery, singing, playing games, eating, drinking, dancing and enjoying good company! And, of course, Father Christmas will be there, too. You can help him by bringing along a small present (about 5 mk). Do not hesitate, come along and bring your friends, too. WELCOME. English Club Muistettakoon vielä, että huomenna (26.11.) on se suuri päivä, jolloin englanninlukijat kokoontuvat Rentukkaan sankoin joukoin YLEISKOKOUKSEN merkeissä. Huhu kiirii, että nykyinen hallitus on vanha ja väsynyt, joten luvassa on paljon vapautuvia paikkoja... Eli uudistusta ja uusiutumista Rentukan kabinetissa huomenna alkaen klo 19 Ennen yleiskokous]^ nostuneilla kuulla läj Mark! .li.... iisevästa osallistua kt uudesta harjoiuel nöstä klo 14. {Lisät ilmoitustaululla >. Ouluun Verban vuosijuhlaan on lähdössä" edi joukkio. Jos; vielä Joku mattimyöhäinen haluaa mukaan, oltakoon \hievttä Jaakko Mattilaan tai Tiina Lappalaiseen. Malkaan läh«tetHfin perjantaina 28.11. Ekavuotiset järkkäävät pikkujoulut 3. joulukuuta Ilokiven yläkerrassa. Tilaisuudessa harjoitetaan lahjontaa, minkä kukin juhlija huomioikoon. Yhteinen ilonpito ei vielä lopu pikkujouluihin vaan luvassa on vielä lentopallo-ottelu ja saunailta tai vastaavaa. Olkaa kuulolla! VVhatchamacallitin toimitus valittaa syvästi tuottaessaan teille pettymyksen lehti ilmestyy vasta joulun jälkeen. Kirjoituksia ym. (varsinkin rauha-aiheisia tai jotenkin rauhaan tai/ja rauhanvuoteen liittyviä) otetaan vielä vastaan. Dumppi Pikkujoulu 3.12.1986 Myllyjärvellä. Runsasta osanottoa toivotaan. Lähemmin ilmoitustaululla. Jyrinä Pikkujoulu 2.12. alkaen klo 19.00 Vuorilammen majalla (sauna). Mikäli paikan sijainnista on epäselvyyttä, ota yhteys Ilkka Järvimäkeen puh. 253310 tai Merja Jokiseen. puh. 611850. TERVETULOA! Fokus Fokuksen kokous on tänään tiistaina 25.11. sosiaalisihteerin huoneessa klo 19.00. Lehtirvhmä kokoontuu perjantaina 28.11. klo 13.00 Jarmo Röksän luona. Osoite on Puistokatu 11 A 4. Muistutuksena jälleen, että Fokuksen pikkujouluja juhlitaan keskiviikkoiltana 3.12. Lillukassa klo 18.00 lähtien. Matkaryhmän seuraava kokous pidetään tiistaina 2.12., paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kuitenkin sitä ennen kokoonnutaan leipomis-askartelutalkoitten merkeissä lauantaina 29.11. Kortepohjassa. Touhuaminen on tarkoitus aloittaa klo 11.00 lähtien, ja paikaksi on varatt Kortepohjan M, N, Q talojen keittiöt. M j j g p ^ kalle lähtö kun nostaa, tulkaa mukaan touhuamaan, %cä riittää. kokoonYmpäristökretsi tuu yliopisfc -huone aa W^ OKUPn s\\skokous Turussa2O1l-30.il. LisjitietOJÄ Väisanen/:2M ja Purafle n/217 997. Itsenäisyyspäivän vietto: Käynti sankarihaudalla seppeleenlaskutilaisuudessa ja lounas. Pikkujoulu B-talon tilaussaunassa 18.12. klo 18.0021.30. "3 3" TILAISUUS, JOKA EI HETI TOISTU: Vuoden -86 viimeiset tanssit Yo-talolla (II krs.) la 29.11. klo 20-01 (Ei anniskelua!) Naamiaisasu toivottava (paras palkitaan!) TULE!TOPFEELING! Your true colour are beautiful like a rainbovv. Don't be afraid to show your true colours. So, Don"t' be afraid to let them shine! Tosine Syksy onkin ollut arkistopojille ja -tytöille yhtä saunomista. Nyt on vähän niinkuin sokerinapohjalla pikkujoulu Ilokivessä torstaina 4. joulukuuta alkaen klo 19.00. Luvassa on elävää musisointia useamman kuin yhden bändin voimalla ja tiettävästi jouluaiheisia näytelmiä Tosineen kehittämään vvanhaan malliin. Kaikki aidon joulumielen omaavat ovat tervetulleita. Hallitus JOK Kiitämme saamastamme luottamuksesta yo-kuntavaaleissa. Johtokunnan kokous tiistaina 2.12.-86 klo 18.00 piiritoimistolla (Cygnaeuksenk. 12). Asiasta kiinnostuneet tervetuloa! Yhteiskuntapolitiikan laitoskokous Yhteiskuntapolitiikan laitoskokous 10. joulukuuta -86 kello 15 alkaen Lyhdyssä. Laitos vastaa me kysymme, tai päinvastoin.Tutkintovaatimusten muutosja kehittelyprojekti etenee hurjaa kyytiä. Tarjolla myös kahvji lamössöä. Suomi, ™ suomalaisuus, Jyväskylän Ylioppilaslehden vuode n l l l<S(i viimeinen Somero ilmestyy 9. joulukuuna. Numero on kaupunkinumero (painos 37 500) ja sen teemana on Suomi, suomalaisuus, nationalismi ym. Lehteen tarkoitettu materiaali on toimitettava lehden toimitukseen viimeistään KESKIVIIKKONA 3. joulukuuta. Myös teeman ulkopuolinen aineisto on tervetullutta. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Toimitus: Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617288 Päätoimittaja: Pekka Kinnunen Toimittajat: Markku Kekäläinen ja Rauno Lahti Ilmoituspalvelu: Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617599 Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen, puh. 252211/2113 Pankit: KOP-Mattila. Keski-Suomen Sp, SYPJyväskylä Kauppakatu 3. Nisulan OP, postisiirtotili TA 74517-4 Tilaushinnat: koko vuosi 90 markkaa, puoli vuotta 45 markkaa Ilmoitushinnat: tekstissä 3,50, takasivulla 4,00, etusivulla 5,00, värija määräpaikkalisä 0,65 markkaa palstamillimetriltä. Ilmestyy 17 numeroa vuodessa. Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle. ISSN 0356-7362 Jämsän Lehti Oy, Jämsä 1986.