\tx i I* 13. VUOSll • 16 piikkiä ja 1,5 reikää, s. 10-11 i H Pn8Rw^«ffijRHIEHraBHHK JYSKYJA JA JYSKYTTÄRIÄ, S. 14 KÄÄRME KONSULTTINA, S. 8 HYVÄT IDEAT KIERTOON, S. 5
Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2003 Vaikuttaminen kiinnostaa taas pääkirjoitus/ n i Anna-Maiia Tuuliainen «'PP*' l a s kuntatoimima ja yhteisten asioiden hoitaminen kiinnostavat opiskelijoita e n e m m ä n kuin aikoihin, ja värillä on väliä oli se sitten sininen, punainen tai vihreä. Siinä tiivistetysti useimmissa yliopistojen ylioppilaskunnissa 4.-5. marraskuuta järjestettyjen edustajistovaalien saldo. Ainejärjestöjen ja kiltojen vaaliliitot pitivät edustajistovaaleissa kärkipaikkansa ennustetusti, mutta pientä laskua paikkojen määrissä oli havaittavissa, kertoo Suomen ylioppilaskuntien liiton edarivaalitiedote. Jyväskylässä näin kävi vain osittain: kahden ainejärjestön yhteinen edariryhmä Pörssi&rDumppi säilytti suurimman ryhmän asemansa, mutta ei menettänyt paikkoja, vaan päinvastoin kasvatti paikkamääräänsä yhdellä viimevuotisiin vaaleihin verrattuna. Viime vaaleissahan P&D sai kuusi paikkaa, mutta keväällä yksi Poikkitieteilijöiden edaattori loikkasi P&D:iin, jolloin paikkaluku nousi seitsemään. Puoluepoliittisten vaaliliittojen paikkamäärät kasvoivat monen ylioppilaskunnan edustajistoissa. SYLin tiedotteen mukaan kaikki puoluepoliittiset listat saavuttivat lisäpaikkoja valtakunnallisella tasolla, ja etenkin vihreiden ja sosiaalidemokraattien paikat lisääntyivät useissa ylioppilaskunnissa. Yli 6 prosenttia edustajistoihin valituista edustaa kuitenkin yhä puoluepoliittisesti sitoutumattomia tahoja. JYYn vaalit noudattivat valtakunnallista trendiä: äänestysprosentti nousi usealla prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna, ja väriä tunnustavista ryhmistä Grönioni peräti tuplasi paikkamääränsä. Äänestysprosentti nousi tänä vuonna lähes kaikissa ylioppilaskunnissa. Valtakunnallisesti äänestysprosentti kasvoi reilulla parilla prosenttiyksiköllä ja ylitti 30 prosenttia. Korkein äänestysprosentti 35 saavutettiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, jossa nousua edellisvaaleista oli peräti kymmenen prosenttiyksikköä Myös ehdokasmäärät kertovat kasvaneesta vaikuttamisinnosta; lähes kaikissa ylioppilaskunnissa ehdokkaita oli enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa ehdokkaiden määrä oli kasvanut edellisistä vaaleista jopa neljänneksellä, mikä näkyi myös äänestysvilkkaudessa, SYL tiedottaa. KANNEN KUVA: TUUKKA R O N K K O Jyväskylän Ylioppilaslehti www.jvu.ViytWu3n Toimitus Keskussoiroolontie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 lylkkari@ccjyu.fi Fox (014)2603928 Poätoimitraja Anna-Maija Tuuliainen (014)2603359 040581 4972 onirtu@cc.jyu.fi Toimittaja Miira Rauhamäki 0505670959 min3uham@cc.iyu.fi Valokuvaaja Tuukka Rönkkö 0505398138 luronkko@cc.iyu.fi Taitto Miira Rauhamäki Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri fbufa Rouhronen (014)60 7226 JYYn |äsenille kotiin kanneltuna Jylkkäri maksaa 8 euroa, eijäsenille 45 euroa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti tmi Martti Mikkonen (014)272166,0400642 533 Fox (014) 272 163 Ylioppi laslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 limoitu ksenvalmistaja Grafiikka Rutanen (014)216315,0505962444 grofiikka.rulanen@co.inet.fi Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)7234212. Abinumero, painos 11 000 kpl ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonna 15 kertaa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. • « K U L T T I Ilmestymispäivät syksyllä 2003 ilmestyy deadline 26.11. 19.11. Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin!! Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa / pmm takosivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa / pmm etusivu myydään ainoastaan kokonaan värilisä 0,4 euroa / pmm Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa Sajavaaran selvitys: Uudet ylioppilaat nopeammin sisään, pääsykokeet uusiksi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON asettama opiskelijavalintojen selvitysmies, professori emeritus Kari Sajavaara, on tehnyt esityksensä yliopiston opiskelijavalintojen kehittämisestä. Esitys julkistettiin 5. marraskuuta. Sajavaaran raportti pistäisi toteutuessaan valintakokeet uusiksi. Hänen mukaansa valintakokeita on reippaasti kevennettävä ja valintoja muutenkin yksinkertaistettava. Pääsykoekirjoista olisi luovuttava kokonaan ja muuteltava valintakokeet aineistokokeiksi vuoteen 2006 mennessä, ellei kirjallisuuden käyttö ole erikseen perusteltavissa näiden kokeiden tai soveltavien tehtävien materiaalina. Yliopistossa tulisi lisäksi aloittaa akateemisia perustaitoja mittaavan kokeen suunnittelu. Ylioppilastutkintoa tulisi käyttää valinnan perusteena siten, että sen pisteytys olisi periaatteeltaan yhieinäistä koko yliopistossa, vaikka opiskelualan kannalta tärkeät arvosanat tuottaisivatkin puolet näistä pisteistä. VALINTAYHTEISTYÖTÄ tulisi raportin mukaan lisätä sekä yliopiston sisällä että valtakunnallisesti. Opiskelijat voitaisiin tällöin valita myös yksittäistä oppiainetta laajempiin ohjelmiin, joissa oman pääaineen valinta voisi selkiytyä vasta opintojen edetessä. Matemaattis luonnontieteellisellä alalla ja kasvatustieteissä tulisi Sajavaatan mielestä pyrkiä valtakunnallisiin yhteisjärjestelyihin. Opetusministeriölle esitetään loimia keskitetyn sähköisen yhteishakujärjestelmän kehittämiseksi. Yliopistossa jo opiskelevia tai tutkinnon suorittaneita ci pitäisi lainkaan ottaa mukaan uusien opiskelijoiden valintaan, vaan he voisivat siirtyä toiselle alalle, jos täyttävät kyseisen alan perusedelltykset. Raponin lisätavoitteina ovat myös valintaperusteiden läpinäkyvyys ja valintatiedotuksen kehittäminen hakijoiden tarpeita paremmin palvelevaksi; Sajavaaran mukaan monet abiturientit eivät tiedä, "mihin he ovat hakemassa ja mikä heitä odottaa, jos he sinne pääsevät". Pääsykoetehtävistä ja valintakriteereistä yliopisto antaa etukäteen niukasti tai joissain tapauksissa ei lainkaan tietoa. UUSIEN YLIOPPILAIDEN asemaa valinnoissa tulisi Sajavaaran mukaan parantaa asteittain. Ensi vuonna yhdenmukaistettaisiin pisteytyksiä ja kehitettäisiin valintakokeita. Uusien ylioppilaiden kiintiöt (55% hyväksytyistä) ja niiden täyttämiseen tähtäävät lisäpisteet otettaisiin käyttöön vuonna 2005. Näitä sovellettaisiin kahden ensimmäisen vuoden ajan myös edellisen vuoden ylioppilaisiin. Sen jälkeen kiintiöt ja lisäpisteet koskisivat vain saman vuoden ylioppilaita. Sajavaaran mukaan myös pääaine käsitteenä joutaisi romukoppaan. Hän esittää, että "yliopistoon otettavat opiskelijat saavat opiskeluoikeuden Jyväskylän yliopistoon. Pääainckäsit 7 teestä luovutaan eikä opiskelijoiia oteta enää va lintavaihecssa johonkin pääaineeseen. Opiskelijat tulevat yliopiston tiedekuntiin valintayksiköiden kautta, joina voivat ollajoko tiedekunnat, aineryhmät tai yksittäiset oppiaineet." A N N A M A I J A TUULIAINEN Uunista ulos vieraasta päästä/ o l e n Kaisa Paastela AVUSTAJAPALAVERI KE 12.11 KLO 15.30 JYLKKÄRIN TOIMITUKSESSA. kuullut s a n o n nan. että on helpompi päästä sisään yliopistoon kuin sieltä pois. Vaikka sisäänpääsyn helppoudesta voidaan olla monta mieltä, omalla kohdallani lausahdus tuntuu pitävän paikkansa. Kirkassilmäisestä tulevaisuuden toivosta on tullut ännännen vuoden opiskelija, kupru tilastossa ja perheen musta lammas. Aikaa on kulunut liikaa. Mieluiten sulkisin yliopiston ovet takanani jo lopullisesti, mutta viimeisellä ovella on järeä lukko. Siihen on tihrustettu Pro gradu, eikä armoa anneta. On tola olemassa myös toinen ovi, heilurimallia, josta on vapaus mennä miten huvittaa. Tuon oven nimi on keskeyttäminen ja väkeä lappaa siitä solkenaan. En kuitenkaan halua valita sitä tietä, vaan rynkytän itsepäisesti isoa geetä ja yritän saada hommasta jotain tolkkua. Käyn taistoon aseinani vankka motivaatio ja suvun herkeämätön hiillostus. Uskon, että tällä kertaa onnistun. Sanoin "tällä kertaa", aivan. Takanani on pari gradun aloitusta kuten pitkittyneissä opinnoissa pitääkin. Kerran olen jopa päässyt professorin puheille asti. Mutta matalalento päättyi pikaiseen mahalaskuun. Kirjat ja muu avuliaalla graduohjaajalta saatu materiaali pölyttyivät nurkassa kuukausia, minkä jälkeen palautin ne illan hämärissä proffan lokeroon edes jonkinlaisen kasvojen säilyttämisen toivossa. Myönnän, että poden gradun tekemisestä tarpeetonta angstia. Mutta on vaikea säilyttää mielenrauhansa, kun joka toinen sekunti olen varma, että minua epätieteellisempää tyyppiä ei laitoksella ole nähty. Joka toinen sekunii taas hoen itselleni, että kun muut, niin kyllä minäkin. Motivaatiotani onneksi lisää voimakkaasti se, kun katson kampuksella käveleviä lapsenkasvoisia kaksikymppisiä, jotka vaihtavat sisäpiirin tietoa Jyväskylän halvimmasta tuopista ja miettivät, mistä saisivat lisää merkkejä haalareihinsa. Olen tulossa vanhaksi, enkä halua 30-vuotispäiväni jälkeen enää raapustaa virallisiin papereihin ammatikseni opiskelija. Sitä paitsi olen sortunut siihen hullutukseen, että perustin perheen kesken opintojen. Ajatus jälkikasvundäuämisestä antaa potkua herätä torstaisin kello 4^r*joua ehdin kotoani Espoosta JyvSsftytäfin^fa^luseminaariin. Koska kahden pienen bpsen.äijinä en ole suosituinta työvoimaa, tavoitieenani-on olla edes valmistunut kahden lap&täiii.?
Jfväikylän Ylioppilaikhti 14/2003 H Grönioni, I l k k a ia Pörssi & Dumppi tuulettivat voittajiksi TFKSTITMIIRA RAUHAMÄKI KUVAT: TUUKKA RÖNKKÖ TEKSTIT: MIIRA RAUHAMÄKI, KUVAT: TUUKKA RONKKO JYYN EDUSTAJISTOVAALEISSA äänestettiin tänä vuonna hieman edellisvuotta vilkkaammin. Ääänestysoikeuttaan käytti noin 25,4 prosenttia äänioikeutetuista, mikä tarkoittaa neljän prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Nyt äänestettiin ensimmäistä kertaa edustajisto kahdeksi seuraavaksi vuodeksi entisen yksivuotisen kauden sijaan. Alustavien ja lehden ilmestymisviikolla tarkistettavien tulosten mukaan suurimman ryhmän asemansa säilytti Pörssi <Sr Dumppi. Tämä sitoutumaton, pääosin talous-ja tietojärjestelmätieteiden opiskelijoista koostuva ryhmä keräsi seitsemän paikkaa. Vaalien suurimmat voittajat olivat vihreitä arvoja tunnustava Grönioni ja sitoutumaton likka-Puolue, jotka kaksinkertaistivat paikkamääränsä. Grönioni kahmaisi saldokseen kuusi paikkaa ja likan molemmat kaksi ehdokasta menivät läpi. VIIME VUONNA seitsemän paikkaa haalinut Poikkitieteilijöiden ryhmä sai tulevaan edustajistoon kuusi edustajaa. Kristilliset opiskelijat säilyttivät viisi paikkaansa. Demari-, Kokoomusja Keskustaopiskelijat saivat itukin kolme paikkaa. Tosin viimeksi kolia suoritettavan arvonnan jälkeen saada saldokseen neljä. Ryhmä kamppailee yhdestä lisäpaikasta Akateemisen Siperiaseuran (A.S.S.) kanssa. A.S.S.:n pussiin kertyy siis joko kaksi tai kolme edaattoria. Viestiniätieteilijöiden ryhmä PresSure menetti kaksi paikkaa saaden vain Kimmo Mäkilän läpi. Myös Maltillinen äärivasemmisto kuului häviäjiin saaden entisen kolmen sijasta kaksi paikkaa. Näiden vaalien uudet ryhmät, Tuula Sinikka Hannonen ja Rakkaus, jäivät ilman paikkoja. Myöskään Sosialistiopiskelijat ei tänäkään vuonna saanut edaattoria. VAALIEN ÄÄNIHARAVIEN osalta ei edellisvuoteen verrattuna tapahtunut muutoksia. IlkkaPuolueen Ilkka Jarva säilytti kuninkaan paikan, tosin lähes tuplaten äänimääränsä 56:sta 104:ään. Toiseksi eniten ääniä, 68, pokkasi Kristillisten opiskelijoiden Lilja Saikkonen. • Ääniharavat Ilkka Jarva (vas) ja Lilja Saikkonen sekä Juha Koskinen Rentukan äänekkäässä juhlahumussa. a l i v a l v o j a i s e t yltyivät vaalihuutajaisiksi TYRMISTYTTÄVÄÄ. Rentukan vaalivalvojaisissa ei tänä vuonna kajahtanut toimittajan korviin ainuttakaan laulunpätkää. Ei noudattanut perinnettään keskusvaalilautakunta eikä ryhmittymien punaisempi puoli. Muuta meteliä porukasta sitten lähti sitäkin enemmän. Illan juontaja Tuomas Viskari joutuikin välillä töräyttämään edaattorinpaikkoja eniten kahmineen Pörssi & Dumpin tuulettajille: "Minä olen musiikinharrastajia ja haluaisin jatkossakin kuulla myös oikealla korvallani", hän hirnahti. Kädet ja riemunkiljahdukset nousivat kattoon tietysti myös paikkamääränsä tuplanneiden grönionilaisten sekä likkojen tukijoukkojen parissa. "Näyttää siltä, että tämä on viimeinen kerta, kun Ilkka-Puoluetta oli mahdollisuus äänestää", äänikuningas Ilkka Jarva totesi Viskarin mikkiin, mutta se ei riemuitsemista laimentanut. Toimittajalle Jarva totesi suosionsa johtuneen kovasta työstä: "Totuus on se, että kaikkina neljänä vaalipäivänä puhuin kaikille tutuille ja tuntemattomillekin liikunnan puolella yrittäen saada näitä ylipäänsä äänestämään." JARVA SELITTI kuluneen edustajistokauden menneen lähinnä järjestelmään totutellessa ja äänestäessä. Tulevalle kaudelle Jarva ja puolueen toinen osapuoli, Ilkka Malinen, asettavat tavoitteekseen yhden tärkeän epäkohdan muuttamisen: "Kortepohjan saunatilojen parvekkeille pitää saada matot. Lattiat ovat niin kylmät." Jarva oli yksi kovaäänisimmistä OLL.sta eroamisen vastustajista. Hän korosti, ettei ole katkeroitunut: "Nyt haluaisin, että rahat käytetään hyvin. Yhtenä vaihtoehtona pidän takaisin OLLiin liittymistäkin, mutta pitää nyt toimia näistä lähtökohdista, missä olemme." GRÖNAREIDEN vanhat konkarit Janika Konnu ja Leena Isoaho puolestaan arvelivat ryhmänsä suosion johtuneen pitkälti vaalilehdestään ja sen sisältämistä teemoista: mielenterveysongelmaisten hoito, perheellisten opiskelijoiden asema, ekologisuus ja suvaitsevaisuus. He haluavat herättää keskustelua ja puuttua erityisesti YTHS:n resurssipula-asiaan. "Meillä on nyt myös halipolitiikka. Tehdään kaikkien kanssa yhteistyötä", Konnu lämmitti. Pörssi & dumppilaisten pöydässä hekumoitiin hyvän taustajengin merkitystä. "Meillä on oikeita ystäviä. Ja maksettuja kavereita", pöydässä hekoteltiin ja todettiin ryhmän jatkavan edustajistossa vanhalla, hyvällä linjallaan poistaen esteitä opiskelun tieltä. UUDET RYHMÄT eivät nousseet edustajistoon, vaikka Rakkaus-ryhmälle oli vielä Ilokiven vaalipaneelissa povattu kovasti menestystä muiden ryhmittymien edustajien suulla. Rakkaus-ryhmän Jani Kohonen aikoo nyt ajaa rakkauden teemaansa muilla areenoilla: "Omassa lähipiirissä, koulussa, paikallisissa asioissa eli omissa ihmissuhteissa, rakastaen. Asioista voi olla eri mieltä ja silti olla ystäviä. Sitä ajatusta olisin halunnut edustajistoonkin." SAAPA NÄHDÄ, löytyykö tällaisia suvaitsevuutia tulevasta edustajistosta ilman Rakkauttakin. • VAALITULOKSET Vaaliliiton nimen perässä sen saama paikkamäärä. Henkilön nimen perässä henkilökohtainen äänimäärä. A.S.S:n ja JOK:n viimeisillä läpimenneillä on sama vertailuluku, joten arpa ratkaisee, kumpi heistä pääsee edariin. Lopullinen vaalitulos varmistuu tarkistuslaskennan jälkeen viikolla 46. EDUSTAJISTOVAALIT Akateeminen Siperia Seura 2 tai 3 Aaltonen, Jaakko (20) Kämäräinen, Anni (18) (Heiskanen, Taneli (16)) Demariopiskelijat 3 Lindborg, Jenny (23) Huttunen, Marianne (17) Ahokas, Jussi (14) Grönioni 6 Isoaho, Leena (59) Kautto, Niina (40) Konnu, Janika (30) Laitinen, Jussi (30) Leikola, Ismo (29) Salmela, Simo (25) Ilkka-Puolue 2 Jarva, Ilkka (104) Malinen, likka (27) Jyväskylän Keskustaopiskelijat (JOK) 3 t a i 4 Nissinen, Eino (24) Marttinen, Kirsi (22) Arkko, Jaana (21) (Piilonen, Susanna (19)) Kokoomusopiskelijat 3 Antin, Aino (31) Manninen, Johanna (24) Jauhiainen, Signe (22) Kristilliset opiskelijat 5 Saikkonen, Lilja (68) Maanselkä, Asmo (32) Koskinen, Juha (30) Kuningas, Tiina (24) Lyhty, Jarmo (23) Maltillinen äärivasemmisto 2 Kerkkänen, Heikki (41) Laakso, Laura (35) Poikkitieteilijät 6 Tuomisto, Elina (36) Sankala, Hanna (31) Lindholm, Marika (26) Nousiainen, Emmi (26) Seppälä, Mikael (24) Pihjala, Olli-Pekka (19) PresSure 1 Mäkilä, Kimmo (29) Pörssi & Dumppi 7 Koska, Veikko (45) Mattila, Laura (43) Jaatinen, Teemu (29) Soininen, Peruu (24) Hakkarainen, Pasi (20) Filtness, Karl (18) Kujala, Janne (17) ASUKASNEUVOSTO Ehdokkaan nimi, vaaliliittoja henkilökohtainen äänimäärä: Konnu, Janika, Kumman Luja, 37 Lindholm, Marika, Kumman Luja, 35 Sänkiaho, Tapio, Kumman Luja, 30 Alajoutsijärvi, Arto, Jyväskylän Keskustaopiskelijat, 19
Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 4 / 2 3 [ kahvipöytävisailu-i f OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Mika joukkue voitti kaudella 2002-03 kaukalopallon SM-kultaa? 2. Minkä puolueen kansanedustaja on Tarja Cronberg? 3. Minkä yhtyeen debyyttialbumi oli nimeltään Faceless Days? 4. Kenellä on JYP:nSM-liigajoukkueen suurin pelaa janumero? 5 Mitkä ovat Israelin rajanaapurit? ALLIKKO 6. Mitä planeettaa kiertää aurinkokuntamme suurin kuu? 7. Kenen taiteilijan teos on Tohtori Tulpin anatomialuento? 8. Mitkä maat ovat Nokian kolme suurinta markkinaaluetta? 9. Kuinka korkea on Viron korkein kohta? 10. Missä sijaitsevat Jyväskylän kaupungin kirjaston kahdeksan sivukirjastoa? Mikä on egoisti? eisnuiui is>|93dJE) nu,nd ia e>|0[ 'uoujium :SflN08 •esso|es)euÄe$ e[ ei -|9))SO)|!U,(r| 'essagiuejedÄy 'esselu.odai.iox 'essaeuj -Umax 'ei|BB|ue)|uo!ia>i 'ei -lonsemnn 'essepssieH 01 iBBLUEuniftj 'LU 8LS '6 EU!!» e( cm -ueiiig-osi 'iE||EASÄpi4A 8 •mjpuejquiay 7 '(wU9ZSe!!S|e>neu. sapaujÄue9) euandnp 9 !ldÄ63 el e|u -epjop 'euAAs 'uoueqn '9 M emuinojQ apneio-auay p •uisipeig BUBABH e uo)!!i uesjqiA Z !>|U!S|3H '|JOds 3 M 3 g ' 1 iaSMVISVA tarjolla tänään , , on Jylkkärin osasto, jossa kerrotaan vinkkejä Jyväst ä r j O l l c l t ä l l ä ä n kylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä, kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@cc.jyu.fi P0P/R0CK/JAZ2/KLUBIT Ullakko: To 13.11. The 69 Eycs t Deadbabes. pe 14.11 Mami Servo&Napandcr. h 15.11. Mary Giughlun (Irl), ke 19.11. CMX. 10 20 11 Apulanta •• Disco Ensemble, pc 21 11. Klamydia. la 22.11 Jonna Tcrvomaa. Bar 68: Pe 14 11 Melrosc. la 15.11. The Grammers. pe 21. II. Divlne Decay. la 22.11. Stlcky Sweet plays Mötley Cruc llokivf Pe 14.11. ja la 15.11 Arktisen upeeia-leaivaalikluni klo 23-03. lipui 4e/ilia Pe Cucumbct Farmcr säestää avantgarde-elokUvla + Au Po» . la Hältcläisef |a Ia Sega Del Canto, dokumcntlcja. Ke 19.11. Seisomapaikkakluhi klo 18 30 ja 22.00. liput 5c. Kämäräinen. Johansson. Vesterinen. Chaumenlin. Alarmo, Parkkinen. Pc 21 11. Au-Right! -klubi, lipui 3e: OAK LEAP S01/NDSY57TiM (TRE). dj:I Tuukka Ruoisalo (Bundolo, Ilki, Au Righl) & kRcal (Au-Right). La 22 11. Substiiutc for Lighi, Iiput3c. Cukl Co/ours, Marcli Magg/H. 80th Disorder La 22 11 Yläkerrassa SETA:n bileet, liput 3/6e Rcmukka: To 13 11. klo 20 Saksankielisien maiden Siammtisch-ilta Jazz Bar b 22.11 klo 21 Jyväskylä Big Band. Liput 5e KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jy\ r dskylä Sinlonla: Kosmisia maisemia -konsertti ke 19.11. klo 19. solistina liro Rantala . flyygeli Jyväskylän teatteritalo, lipui lVI2/7e. Konservatorio Suamalainen Konsenatorio soi ma 24.11 klo 18 JAMK:n kamanmusiikkisalissa. Oppilasillat to 13.10. seka 20.11. klo 18 ja 19 konservatorion orkcstcriluokassa vapaa pääsy. Jyväskylän ammaitikorkeakoulun kamanmusilkkisall: Brittiooppera The Piratcs aj Penzance pe 14 11. klo 19,1a 15.11. klo 14ja 19.sekäsu 16.11. klo 14 Uput lOe. Varaukset: 0400-859 723. «AiTIEm Alvar Aalto -museo, perusnäyttely Alvar Aalto Arhhilehli Varjoja. keraamikko Kati Tuominen-Niitiylän unttkkikeramiikkaa. Jyväskylän taidemuseo: Holvi: Mistä faiaV on kotoisin? Keskisuomalaisten taiteilijoiden uusi sukupAvi: 23.11 saakka Huugo ja Vilma Oksasen kokoelma. 25.11 alkaen Taiio Mörkin kokoelma. Suoja: leo Ruuskanen & Bonkorjaalat. Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttely Perintönä ympäristö koe öinen iicflti laivaan alla suurpeloien seurassa. SyysnäyticlyMarkku KönkköLm valokuvia. Veden varassa -näylle!) seka Vcsilirmä 50 vuolta. Keski Suomen museo: perusnäyttelyt Kesftl-Suonii Maakunlalfii sekin on ? ja Jyväskylä Kaupunkiho sekin on? Lisäksi Kolme pa/ijoista -valokuvanäytlely |a Olvin panimomuseon kiertonäyttely. Suomen Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: Penisnäyttelyt Aikamatka käsityöhön tunne vuosituhannet sormenpäissdsl ja Käsityössä elämiin tuntu lunnelmoinlia pohjakerröksessa. Lisäksi näyttelyt Luonnostaan materiasta muoJohsi. I6.ll saakka Suomalaiset nauhat, 23.11 saakka Eetri Utinlo Doctor Design sekä 21.11. alkaen Nufefccja hansauispuvuissa l Milena PinaaMheca* 13.11. alkaen Perspelttttvtpellnlä kaleidosktxippisia muunnelmia. Leena-Maija Kontulan teoksia. Galleria Harmonia 23 11 saakka Jyrki Markkanen WWI-Well luistelu öljystä Jyväskylän yliopiston museo: Perusnäyttely Opihsi ia huvihsi sekä 23.11 saakka Vierailija Alaskasta B A. Godenhidmin alttaritaulu. Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Ennen lähtöä la 13.11. klo 19. Täällä Pohjantähden alla pe 14.11. klo 18 ja la 15.11 klo 19. Hdtd d lue lahto ke 12 11. klo 19,1a 15.11 klo 13ja la 22.11 klo 19 Piukatpuihul pe 21.11. klo 19ja la 22.11. klo 13. Pieni näyttämö: Motille Horror to 13 11 klo 19. Nukkekoti la 22.11. klo 19. Konsta Kotkan Ijorkeunnalkankammo la 22.11 klo 12 |a H. Tuuli tulija meni ke 12 11 klo 19ja la 15.11 klo 13. Hyvännäköinen mies pe 14.11 klo 18ja klo 20. Huoneteatteri: Bernardo Alban talo to 20.11 ja pe 21.11 klo 19. Ansa la 15.11. klo 19. Ad*Astra. Piiat ke 12.11.. ke 19 11 , pc 21.11. ja la 22 11 klo 19, Vakiopamcen teatteritila, liput 8/6e. varaukset: 0405669905. Pabnanpohjimmaisei: Dracula ii 18.11. klo 19, Tanssisali Lillakko, lipui 10/6e. varaukset. 014-624 901 Onko Suomi keksijöiden maa? Ke 12.11. klo 14—16. Cl, Seminaarinmäki. Tekniikan tohtori h.c. Kari Sipilä. Vammainen lajisi /a perhe ammum-ihinisfeti yhteistyt)kumppanetna. Ke 12.11. klo 18-20. Paulaharju. Villa Rana. Prolesson Paula Määttä. Tiedonhaun koulutusta pääkirjaston opciusstudiossa. To 13 11 klo 18-19.30 Internet-ticdonliäku 2. To 20.11 klo 18-19.30 Aineisloltaku kirjaston tietokannasta. Jyväskylän yliopiston Aki-pdivd pe 14.11. klo 10-15. Agora. Mallilannicml To 13 11 klo 18 esitelmä Hannes Auteresta Taiteilijan tytär Sirpa Autere kenoo isästään. Jyväskylän taidemuseon Holvi. Kirjailija Siiri Magga-Miellunen vierailee pääkirjaston pienessä luentosalissa to 13.11. klo 18-20. Vapaa pääsy Taidekasvatuksen seminaari 14.-15.1] Juomatchlaalla. Järjestäjänä Jyväskylän lasienja nuoncnkulttuurikeskus Kullluurialtta. Grafiikan non-stop-työpaja yleisölle perjantaina 14 11 klo 12-17 ja lauantaina 22.11 klo 12-17. Hinta 3 e, Jyväskylän taidemuseon Holvi. Konepohjan koulun kirpputori la 15.11. klo 10-13. Runokahvit Arjen huumona Katriinan Kahvilassa su 16.11 klo 15 Viron tasavallan presidentti Amold Ruutel luennoi aiheesta Yhteistyö Itämeren ja EU:n alueella ma 17.11. klo 17.15, CI ja C2, Seminaarinmäki. Tuikkeita tulen syntysijoilta -luentosarja. Ma 17.11. Elsa Heporauta kultfuunvaikiitfajä Jyväskylän Seminaarinmäeltä. Yliassisienin Katriina Kajannes. Ma 24.11 Nuku aalto rauhaton Isa Aspin runoilijanne. Kirjailija Jaana Janhila, lehtori Hannu Heikkinen ja OKLn draamakasvatuksen opiskelijat. Yliopiston päärakennuksen juhlasali Cl. O/ennaisla-tanssilcattcria. Esnyksct Huoneteatterilla ke 19.11., la 22.11. ja su 23.11. klo 19, liput 5e. Pöytärummutukscn SM-kisojcn Jyväskylän esikarsinta to 20.11. Baari Väkiopaincessa. Teijan Kaltio kokkaa kasvisniokaa su 23 11. klo 16-18 Kulttuurikeskus Siperiassa, Kyllikinkatu 1 Ateria 2c, jälkiruoalla 3e. Cuenia Cuentos -tarinankerrontaa ma 24.11 Baari Vakiopainecssa. Vapaa pääsy Hiljenny hetkeksi tannan äärelle. TEKSTI JA KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ keksittyä "TÄMÄ EI TULE olemaan korkeakulttuuria", toteaa illan isäntä Mika Terävä Improvisaatioteatteri JOO:n improjamien alussa. Meno ja tunnelma käyvät kuitenkin illan aikana korkealla. JOO:n näyttelijöistä kootut joukkueet kilpailevat keskenään yleisön antamien aiheiden parissa. Yleisö toimii myös tuomaristona. Syksyn ensimmäisissä jameissa yleisö sai nauttia muun muassa intialaisesta Leijonan metsästys -actionleffasta suomeksi dubattuna sekä Äidin tuskaa -hevi-esityksestä. Välillä käytiin myös partioleirillä, hammaslääkärissä ja opettelemassa lentämistä lentokoneella. J O O ON 1998 perustettu improvisaatioteatteriryhmä, joka koostuu lähinnä draamakasvatuksen opettajista. "Tavoitteenamme on luoda leppoisa, mukava ilmapiiri, ellei kenenkään tarvitsisi lähteä ryppyotsassa kotiin", toteaa JOO:ssa alusta asti mukana ollut Antti-Jussi Alarmo. • JOOn Improiomit Juomatehloon Studiossa (Vapaudenkatu ? 7 t 1 W | ( T ' " " 2 / . 11. klo 19. Kesto n. 2h, liput 5/jc lisätietoa: 050-356'o5?6 i — i y y KULTTUURIVAIIOKUNTA Kuluuurivaliokunnan seuraava kokous keskiviikkona 12.11. klo 16 ylioppilastalolla. Aiheina mm. Kampus Kinon kehittäminen ja kevään ohjelma. Jyrock 2004 -työryhmän kokous torstaina 20.11. klo 16 ylioppilastalolla. Järjestyksenvalvojakurssi marras-joulukuun vaihteessa on täynnä. Kuluuurivaliokunnan kirpputori lauantaina 29.11. klo 10-15 Ilokiven ruokalassa, pöytävaraukset hintaan 2 euroa kulttuurisihteeriltä: Jiri Sironen, jyy-kulttuurisihteeri@cc.jyu.fi, 014-260 3356, www.ccjyu.fi/ilokivi. inim KVAT ja El Reino järjestävät bändi-illan Rentukassa torstaina 20.11. klo 20 alkaen. Esiintymässä ovat TuB, Cold Colours, Haarakiila ja Seize. Vapaa pääsy. Batiikkivärjäysilta Lillukassa ke 19.11. klo 19. Osallistumismaksu 3 euroa. Omat kankaat mukaan, ilmoita väritoive ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumiset 17.11. klo 19 mennessä kvat@ccjyu.fi / 607213 / 050-3252963. news in english STUDENT UNION ELECTION RESULTS The student union elections got people more active ihan previous times, the final per cent of voters rose about four percentage units from lasi year, to 25,44%. The biggest group is still Pörssi&Dumppi vvith seven places. The biggest gainers vvere Gröniont and Ilkka-Puolue, doubling their previous places (Grönioni to six, Ilkka-Puolue to two). Poikkitieteilijat have six places and Kristilliset Opiskelijat live places in the new student council. Ilkka Jarva from Ilkka-Puolue got the biggest personal share of votes (104). The final and official results of the elections will be ready by the beginning of week 46. ALONE IN THE RÄIN? Alone in the Räin? is a happening of new and experimental dance that focuses on solo works. The combining factor between the performancers of ali ages is ihcir relationship to improvisaiion. Besides dance ihcre will be discussions about dance, improvisation and body culture. Alone in the Räin? solo dance event was arranged first time in Joensuu on November 2002. This year the organiser is the an dance association of Jyväskylä. Alone in the Räin? on November 2830, m Teatteri Miilu (Sammonkatu 7) and Suoja of Jyväskylä An Museum (Kilpisenkatu 8). Free entrance. GOTHIC PARTY IN ILOKIVI Subsutute for Light gothic pany in Hoki vi on November 22. Three bands Cold Colours, March Maggot and 80th Disorder and DJ playing gothic tunes. The pany starts at 9pm and the first band starts at 10:45pm. Tickets 3 euros, no advance tickets. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN AND MIKA PUUKKO
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2003 Q IDEAT poikimaan YHTEISEKSI hyväksi TEKSTIT: ANTTI NISKANEN, KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ YLIOPISTO TIEDOTTI lokakuussa Kuningasidea.netin synnystä, sosiaalisten innovaatioiden tukemiseen tarkoitetusta www-palvelusta. Projekti henkilöityy FM Kimmo Wideroosiin ja YTK Markus Vattulaiseen. Kaikki alkoi viime kesänä, kun he ryhtyivät käymään läpi kehittelemiään ideoita. Mieleen tuli samalla, että ideoita on varmasti muillakin ja ne voisi tuoda esille. Vvlderoos selvittää: 'Tuli ajatus, että pitäisi olla kaikille avoin paikka, missä ideoita voisi kommentoida". Tämän jälkeen päätettiin paikan nimi, sitten se rekisteröitiin. Tukea Kungasidean tarpeellisuudelle antoi vielä rehtori Aino Sallisen avajaispuhe yliopiston lukuvuoden avajaisissa. "Siitä näki, miten isoissa piireissä sosiaalisista innovaatioista ollaan kiinnostuneita", Vattulainen kertoo. Myös Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran pilottihankkeissa niitä "jalostetaan ja siirretään muualle", kuten Sitran nettisivuilta selviää. MITÄ SITTEN OVAT sosiaaliset I innovaatiot? Onko kyse vain hie. nommasta nimestä Niksipirkalle? Vattulainen selventää: "Termiä on hankala määritellä, mutta voidaan sanoa, että yhteiskunnan perustavat instituutiot ovat olleet aikanaan sosiaalisia innovaatioita. Osamaksu, luotto ja vakuutus ovat esimerkkejä itsestäänselviksi muuttuneista sosiaalisista innovaatioista". Wideroos purkaa Niksipirkkaan vertailun: "Nikseihin liittyy tekninen ratkaisu. Sosiaaliset innovaatiot ovat enemmänkin ihmisten välistä vuorovaikutusta, uudenlaisten vuorovaikutusmuotojen löytämistä". Entä mikä erottaa sosiaalisen innovaation teknisestä? "Teknisiin innovaatioihin liittyy bisnesmalli. Meidän innovaatiomme ei sulje pois kaupallisuutta, mutta se ei ole perustavana lähtökohtana", Wideroos tarkentaa. NETISSÄ PYÖRIVÄÄN Kuningasidea.nettiin on jo sadellut vapaaseen käyttöön tarkoitettuja ideoita, kuten netinkäytön omaehtoinen rajoittaminen ja selviytymistarinoiden pankki, selviytymistarina.net. Ovet ovat avoinna myös ideoiden kommentoimiselle. Patentoiminen sulkeutuu lähtökohtaisesti pois: "Tämä perustuu ideoiden julkiseen esittämiseen, ja laki menee siten, että näin tehtäessä ideaa ei voi enää patentoida", Vattulainen selvittää. "Jos ideallasi ei ole kaupallisesti hyödynnettävää mallia näköpiirissä, kannattaa sitä tarjota", Wideroos väläyttää. "Kutsumme opiskelijoita kehittämään omaa toimintaympäristöä palvelumme avulla", Vattulainen lisää. YLIOPISTON tiedotteessa mainitaan myös innovointia tukevien ideointitilaisuuksien kehittäminen. "Esimerkiksi ideointikilpailu siitä, miten tukea valmistumista. Olemme kiinnostuneita toteuttamaan tällaista yliopiston tukemana" Vattulainen kertoo. Haastattelun lopun keksijäpari uhraa ideansa markkinointiin: "Tässä on kaikilla mahdollisuus tuoda keksimiään ratkaisuja esille ja saada kerrankin ideoilleen rehellistä palautetta." • Kimmo VVideroosilla (vasemmalla) ja Markus Vattulaisella on kuningasidea Kuningasidea.net. Sosiaalisista innovaatioista uusi haaste yliopistolle? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA suunnitellaan nyt vauhdilla teknologisten innovaatioiden rinnalle sosiaalisia innovaatioita. Rehtori Aino Sallinen otti asian esille lukuvuoden avajaispuheessaan: "Valtion tiedeja teknologianeuvosto on esittänyt laadittavaksi sosiaalisten innovaatioiden kehittämisstrategian. Tavoitteena on tukea teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden tuottamista sekä niille rakentuvan, kansainvälisesti menestyvän yritystoiminnan laajentamista". Innovaatio käsitteenä on viime vuosiin asti yhdistetty teknologiseen ja liikkeenjohdolliseen osaamiseen. Nyt yliopisto halutaan nähdä sopivana juuri sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen. Käsitteellisesti näillä tarkoitetaan innovaatioita, jotka vaikuttavat niin sosiaalisten käytänteiden muuttumiseen kuin myös taloudellisen ja yhteiskunnallisen suorituskyvyn kasvuun. Käytännön esimerkkinä sosiaalisesta innovaatiosta käy verkkopalvelu Kuningasidea.net, kansalaisten vapaasti käytettävissä oleva ideointipalvelu, jonne kuka tahansa voi lähettää ideoitaan vapaasti hyödynnettäväksi, ldeaehdotukset jaotellaan yhteiskunnan eri alojen mukaan. Uusimpiin ehdotettuihin kuningasideoihin kuuluu kirjakerho, jossa yhteinen lukuprofiili mahdollistaisi lainaajien yhteystietojen vaihtamisen. • I V E C A yhdistää tutkimusta ja yrityksiä ^ • — * TEKSTI JA KUV/TMIIRA RAUHAMÄKI Projektipäällikkö Janne Avela (vas) ja tuotekehitysjohtaja/terveysteknologian professori Shu Lin Cheng (oik) seuraavat harjoitustyötä. Koehenkilönä Heidi Edelman-Lasanen, tutkijana hyvinvointiteknologian muunto-opiskelija Jarmo Rinkinen. LOKAKUUN ALUSSA käyttöön vihitty Viveca-rakennus kokoaa yhteen hyvinvoinliteknologian tutkimusja yritystoiminnan Jyvässeudulla. Samalla se tuo ulkopuolista rahoitusta ja yhteistyötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kanssa entistä vahvemmin yliopisto-opiskelun osaksi. Hippoksella jäähallin ja Hippos-hallin välissä sijaitsevassa talossa tehdään tutkimusta, testausta ja opetusta. Yliopiston puolelta Vivecaan ovat levittäytyneet liikuntabiologian, liikuntakasvatuksen ja terveystieteiden laitokset sekä Suomen gerontologian tutkimuskeskus. Saman katon alle ovat löytäneet tiensä myös JAMK sekä yrityspuolelta Metso Paper Oy ja L1KES. VIVECAN ODOTETAAN synnyttävän uusia hyvinvointialan yrityksiä, jotka soveltavat yliopiston ja ammattikorkeakoulun osaamista. Opiskelijat voivat esimerkiksi liikuntabiologian laitoksen alaisessa hyvinvointiteknologian muuntokoulutuksessa tehdä opinnäytetöitään suoraan ulkopuoliselle yritykselle. Samalla opiskelijat voivat saada työpaikan siitä yrityksestä, jolle gradunsa tekevät. Hyvinvointiteknologian muuntokoulutuksen projektipäällikkö Janne Avelan mukaan näin on monen kohdalla jo käynytkin. "Tällainen tiedekuntamme harjoittama yhteistyö yritysten kanssa lienee vielä aika erikoista. Missään nimessä se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tinkisimme tutkimuksen laadusta. Monesti yritykset haluaisivat nopean ja pinnallisen tuotteen testaamisen, mutta myöntävät lopulta, että on tietysti hyödyllisempää tehdä kunnollinen tutkimus", Avela tuudittaa jatkaen, että tämäntyyppisiltä EU-hankkeilta jopa edellytetään ulkopuolista rahoitusta. YRITYKSIÄ HAALITAAN Vivecan remmiin myös Wellness Dream Labin eli WDL:n kautta. WDL on Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n ja JAMKn hallinnoima yrityskehitysohjclma ja hyvinvointiteknologian koelaboratorio. Yliopiston ja JAMKn yhteistyöstä kertovat esimerkiksi tutkija Shu Lin Chengin juuri saamat virat: hän toimii sekä WDL:n tuotekehitysjohtajana, joka on JAMKn rahoittama, että yliopiston kustantamassa terveysteknologian alan professorin virassa. Chengin mukaan hänen tehtävänään on kehittää tutkimuksen ja yritysten yhteistyötä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hän selittää, että WDL:n alaisuudessa opiskelijoiden opinnot kustannetaan sekä yritysten että WDL-ohjelman voimin. Juuri käynnistyneessä WDL:ssä on jo meneillään muutamia yrityslähtöisiä pilottihankkeita, joissa on mukana muutamia opiskelijoita. VIVECAN ON rakennuttanut Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n tytäryhtiö JSP Facilities Oy. Yliopisto on sen suurin hyyryläinen vuokraten noin 40 prosenttia tiloista. Talon tavoitteena on luoda seudulle noin 3000 hyvinvointialan työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Rakennuksen erikoisuudeksi on tulossa sisäpihalle sijoitettava ulkokylpyallas.»
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2003 kolumni etsimässä Tässä taannoin elokuvissa käydessäni trailereiden joukossa oli ennakkomainos elokuvasta S.WA.T. Siinä itsevarmat juuri valmistuneet SVVAT-agentit paloivat halusta päästä kentälle. Valmistuin vähän aikaa sitten filosofian maisteriksi ja ihmettelin, miksei minusta tunnu samalta. Työpaikkailmoituksia selatessa tulee usein kylmä hiki. Ne vilisevät sanoja "energinen" ja "innostunut", ja vaatimuslista on toisinaan niin pitkä, ettei sitä jaksa lukea. Täytyisi "hallita" yhtä ja toista, muita olla samalla joustava. Ihmissuhdetaidot ja kyky itsenäiseen työskentelyyn mainitaan samassa lauseessa. Kielija atk-taidot ovat välttämättömyys. Ja eipä siinäkään vielä kaikki. Jotkut työnantajat ilmeisesti arvostavat myös selvänäkijän kykyjä, koska silloin tällöin ilmoituksista puuttuu viimeinen hakupäivä, työsuhteen alkamispäivä tai palkkaus. Kokemus on useissa ilmoituksissa kova sana, ja ihmetyttääkin, mitä varten kokemusta toitottava ilmoitus on yliopiston rekrytointipalvelun sähköpostilistalla? Useimmat valmistuvat tai valmistuneet kai vasta etsivät ensimmäistä työpaikkaansa...? Ensimmäistä työpaikkaansa etsivä ei ole itsevarma ja kaikenkokenut, vaan juuri päinvastoin. Tuntuukin, että on olemassa kaksi eri maailmaa: ilmoitusten ideaalimaailma ja tämä tavallinen vastavalmistuneen maailma. Ilmoituksissa j a usein oletettavasti myös niihin vastaavissa työnhakukirjeissä työ on työnhakijan koko elämä. Todellisuudessa kuitenkin mieltä vaivaavat mahdollinen paikkakunnan vaihto, työpaikan ihmissuhdeongelmat, epävarmuus omasta osaamisesta... Mielelläni näkisin joskus työpaikkailmoituksen, jossa etsittäisiin suhteellisen normaalijärkistä työntekijää, joka ilmaantuu töihin ajoissa, ei harrasta työpaikkakiusaamista, ja muistaa joskus tehdä jotakin muutakin kuin lyötä. EEVA LEINONEN Opintopgikqn perässä,, .,, TEKSTI: JESSICA RISTIMÄKI, I [J [i I X ' ^ \ 1 ^ ^ ^ 1 1 "| N KUVA: JENNI VISALAN ARKISTO \ J I I V v I I I \ A I I I Ulkomailla opiskelu on pitkän harkinnan ja paperisodan tulos. Noin 5000 suomalaista opiskelijaa suorittaa tutkintoaan ulkomailla. SUURIN SYY LÄHTEÄ OPINNOT KIIKARISSA rajojen tuolle puolen on opiskelupaikan saannin vaikeus Suomessa. Moni pääsykokeissa vuodesta toiseen ravannut on havainnut paikan aukeavan helpommin ulkomailla. Ulkomaille vetävät myös kielitaidon oppiminen. Suomen oppilaitoksista poikkeavat opintokokonaisuudet, arvostetut opiskelupaikat ja uusien kokemusten hankkiminen. Tällä hetkellä suomalaisten veri vetää vankimmin englanninkielisiin kulttuureihin ja pohjoismaihin. Vankalla ykkössijalla on Britannia, jonka jälkeen tulevat Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat ja Viro. Pohjoismaat ja Baltian maat ovai lisänneet vetovoimaansa samalla kun Yhdysvaltojen suosio on hiipumassa. Tämä lienee osittain seurausta siitä, että nykyään tieto opiskelupaikasta on helppo hankkia internetin ja suorien kontaktien kautta. niitä sisäistää paremmin, kun niiden ymmärtämiseksi joutuu näkemään vähän vaivaa." Jenni valmistuu joulukuussa ja odottaa paluuta Suomeen todella paljon. "Tosin samalla vähän mietityttää talven työmarkkinat ja kaikki muut käytännön asiat. Neljän ja puolen vuoden aikana elämä on kuin vahingossa siirtynyt tänne Yhdysvaltoihin."» "MISSÄ MUUALLA KESKITASON POTKIJA PYSTYY KATTAMAAN ELÄMISEN KULUT OPISKELULLA?" Lähteet: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Itmo Garamin tutkimus: Kun opintie vie ulkomoille. Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa. (CIMO) ULKOMAILLA OPISKELUUN vaikuttavat suuresti tulevat työskentelymahdollisuudet. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMO:n teettämän tutkimuksen mukaan ulkomailla opiskelevat suomalaiset uskovat ulkomaisen tutkinnon auttavan työllistymistä ulkomailla, kun taas Suomessa sen arvon ei ajatella olevan yhtä suuri. Suurin osa ulkomailla opiskelevista elää opintorahalla ja asumistuella, aivan kuten Suomessakin. Tosin monessa maassa lukukausimaksut tekevät opiskelijan rahapussiin suuren loven. Opintolainaa mieluummin käytetään apuna vanhempien tukea tai käydään töissä. Ulkomailla opiskeluun on myös mahdollista hakea stipendiä. JENNI VISALA LÄHTI yli neljä vuotta sitten pelaamaan jalkapalloa Parkville Missouriin, Yhdysvaltoihin. Samalla hän suorittaa sikäläisessä yliopistossa BA-tutkintoa kuvajournalismin alalta. Kaikki alkoi kotiin tulleesta mainoksesta, jonka perusteella Jenni innostui ottamaan asiasta selvää. Päämäärä ei ollut hänelle vielä mitenkään selkeä. "Lähdin puoleksi vuodeksi pelaamaan jalkapalloa ja miettimään, mitä tehdä elämän tässä vaiheessa", selvittää Jenni syitään ulkomaille lähtöön. "Mä en oikein vieläkään tiedä, miten asiat oikein eteni Parkin valmentajan Jamie Hemingwayn kanssa sille mallille, että mä päädyin tänne. Se taisi tarvita maalivahtia aika lailla." Jenni on silminnähden tyytyväinen valintaansa. Koulun maksamalla jalkapallostipendillä tulee ihan mukavasti toimeen ja samalla saa opiskeltua itselleen ammatin. "Missä muualla keskitason potkija pystyy kattamaan elämisen kulut opiskelulla? Sitoutuminen omaan Lajiin on täällä vähän ammattimaisempaa kuin Suomessa, ja se vaatii henkisesti enemmän. Mutta eipähän tarvitse maksaa lisenssejä ja hallimaksuja." YLIOPISTO-OPISKELUSSA PARASTA on vapaus: omaa alaa voi etsiä ja vaihtaa ilman omantunnontuskia. Jenni valitsi oman pääaineensa vasta toisen vuoden puolivälissä harkittuaan asiaa ensin kunnolla. Myös kielitaito on kohentunut paljon opiskelun aikana. Jennin mielestä englanniksi opiskelu on ollut rankkaa, mutta hyödyllistä: "Opiskelemalla englanniksi asioita joutuu miettimään enemmän, joten VAIHTOON voi lähteä myös TYÖTÄ TEKEAAÄÄN TIESITKÖ, ETTÄ ULKOMAILLE voi suunnata opiskelijavaihdon ja tutkinto-opiskelun ohella myös työvaihtoon? AIESEC-Jyväskylän kaulia malkaa vuosittain noin 20 jyyläistä kansainvälisen työharjoittelun pariin. Vastaavasti noin kuusi ihmistä vuodessa saapuu Jyväskylään harjoittelijaksi. Tänä syksynä järjestöön saapui 25 hakemusta, joista seitsemän henkilöä valittiin ohjelman pariin. Seuraava hakuaika päättyy helmikuussa. TYÖVAIHTO-OHJELMAN tavoitteena on lisätä kansainvälistä yhteisymmärrystä ja vuorovaikutusta sekä toimia tulevaisuuden johtajien verkostona. Työpaikkoja on tarjolla lähes 90 maassa informaatioteknologian, kauppatieteiden, englanninopettajan sekä kehitysyhteistyön aloilla. Näistä viimeksi mainittu sopii kaikkien aineiden opiskelijoille ja pitää sisällään esimerkiksi kouluavustajan, ympäristövalistajan tai HIV-klinikan lasienhoitajan tehtäviä. Vaihto kestää paikasta riippuen kahdesta kuukaudesta puoleentoista vuoteen. Hakijan tulee olla alle 30-vuotias, kinoilla yliopistossa ja kielitaitoinen. 'Toivomme, eitä hakijalla on jo sopivaa työkokemusta. Työvaihto sopii vastavalmistuneelle ja opintojen loppuvaiheessa olevalle. Vielä puolen vuoden päästä valmistumisestakaan ei ole liian myöhäistä", tähdentää AIESEC-Jyväskylän puheenjohtaja Antti Hämäläinen. Hän painottaa, että hakijalta edellytetään sitoutumista vaihto-ohjelmaan muutenkin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Suomi-aiheisten esitelmien pitämisiä kohdemaassa ja kotimaassa puolestaan kokemustensa jakamista. "Meidän kauttamme ei välttämättä pääse juuri tiettyyn maahan, mutta toiveet otetaan huomioon. Pyrimme järjestämään hakijalle tämän kykyjä vastaavan paikan, se on tärkeintä", 1 lämäläinen selventää. TYÖSTÄ SAA harjoittelijan palkkaa, mutta joissakin kehitysyhteistyön projekteissa palkkana saattaa olla vain ruoka ja majoitus. Matkakulut täytyy maksaa itse, ja AIESEC veloittaa jokaiselta ohjelmaan päässeeltä 130 euroa. Hämäläinen selittää itse olleensa vaihdossa Stuttgartissa Saksassa kolme vuotta sitten kesällä, vaikkakin vaihtamille ei kuulemma yleensä järjestetä kesätyöpaikkoja. "Vaihdossa jokaisesta päivästä kannattaa ottaa kaikki irti. Helposti sitä jää pyörimään vain ulkomaalaisten kanssa. Vaatii tsempaamista, että ehtii tutustua itse maahan ja sen kansalaisiin. Suosittelen kuitenkin, että ei jättäydy vain turistin asemaan. Itse tutustuin paikallisiin käymällä yliopiston urheiluvuoroilla." MIIRA RAUHAMÄKI
• • • • M i s l n B u Yliop>»la«WKi 14/MB3 i Ylioppilaskylä aajenee elementti kerrallaan Suuri nosturi muutti osaksi kortepohjalaista maisemaa, kun ylioppilaskylän lähellä Savelassa sijaitseva tontti muuttui suureksi rakennustyömaaksi. Vielä viime vuoden alussa paikalla oli vain iso monttu, mutta keväällä alkoi ylioppilaskylän laajeneminen, elementti kerrallaan. Jylkkärin sivari Tuukka Rönkkö on pitkin syksyä (23. syyskuuta, 21. lokakuuta ja 7. marraskuuta) valokuvannut tontille kohoavaa ensimmäistä taloa. Rakennusprojektin myötä ylioppilaskylä kasvanee alkajaisiksi kolmella talolla. Hanketta hallinnoi JYYkonsemiin kuuluva Kiinteistöosakeyhtiö Vuokra-Savela Oy. Opiskeluympäristön esteistä kysely OLETKO KOKENUT ESTEITÄ opiskeluympäristössäsi? Auta kehitiämään Jyväskylän yliopistoa esteettömäksi ja kaikille tasavertaiseksi. Vastaa kyselyyn, joka on tarkoitettu kaikille yliopiston opiskelijoille, joiden opiskeluja osallistumismahdollisuuksia fyysinen, sosiaalinen tai psyykkinen opiskeluympäristö on jotenkin rajoittanut. Kysely on tarkoitettu myös entisille opiskelijoille, jotka ovat kokeneet opiskeluympäristön esteitä, ja jotka ovat opiskelleet Jyväskylän yliopistossa vuoden 1990 jälkeen. KYSELYYN ON LINKKI Osallistumisen ja opiskelun tasavertaisuus -työryhmän kotisivulta osoitteessa www.jyu.fi/oot. Kyselylomakkeen saat myös paperiversiona opiskelijapalveluista tai ylioppilastalolta. Vastaa kyselyyn vuoden 2003 loppuun mennessä. Jos tarvitset kirjurin vastataksesi suullisesti tai haluat lisätietoja, ota yhteys kyselyn tekijään: eijkoske@cc.jyu.fi.» Seuraava maksaa! Tällä kupongilla + AUTON PiSi Jo joka 12. suomalaistalous hoitaa tv-maksunsa Seuraava maksaa -menetelmällä. Nyt voit kokeilla sitä myös autonpesussa. Tällä kupongilla voit yrittää maksaa autosi pesettämisen millä tahansa huoltamolla. Kuponki on voimassa niin kauan kuin tehostetut tv-maksutarkastukset talia alueella jatkuvat. Jos et halua käyttää Seuraava maksaa -menetelmää, tee tv-llmoitus postissa, numerossa (091613161 tai osoitteessa tv-maksu.fi Kaino ei ole NORMAALI Haloo, onko tohtorilla? -Kyllä. Tohtori, lapseni on epänormaali. No mutta sehän on täysin normaalia. Niinhän se on, niinhän se on, mutta kyllä tämä nyt on... epänormaalia. Milla tavalla? Miten sen nyt sanoisi.. Onko lapsenne sairas? E kai se Kaino nyt sairaskaan... Onko Kaino tehnyt jotain sopimatonta? No ei! Mistä sitten on kyse? Kehtaako sitä ääneen sanoa... Rohkeasti vain, Onko tohtori avarakatseinen. Mikään ei ole epänormaalia tässä ammatissa. Niin.no kun..katsokaas kun..Kaino on...normaali. -Niin? Niin. No. Sittenhän kaikki on hyvin? Miten niin? Tahtooko tohtori tehdä minusta pilaa? Kuinka? Helppohan se on siellä pilkata, tohtorismiehenä. Nyt minä en ymmärrä. Vai eikö tohtori seuraa aikaansa? Anteeksi, mitä te nyt oikein Minä kyllä tiedän missä mennään! Mutta Kaino, ei herrajumala, ei uedä ei. Menee aamuksi kouluun, tulee kotiin, telkkaria katselee, käy kaverin luona kylässä, perjantaina ottaa kännit. Hävetä saa. Siis mikä tätä Kainoa Huolissani minä vain olen. Kuinka Kainon oikein käy? Miten se integroituu? Onko se hippi? Ei. Onko se gootti? Ei, eikä bi, eikä mitään muutakaan. Miten se integroituu, minä vaan kysyn, kun kaikki huomaavat, että se on niin normaali! Eikä se edes pidä siitä mitään mekkalaa. No eihän seOnko tämä normaalia, minä vaan kysyn? Kyllä minä ymmärtäisin, jos sen naama olisi lehen etukannessa ja sanoisi siinä, että OLEN NORMAALI. Tulis Kainosta julkkis, olis jotakin. Tai menisi televisioon, onhan näitä, mitä ne on. lidols. Normaali laulaja. Mutta ei se halua. Oletteko te ihan kunnossa? Tätä häpeää! No en ole. Minä suosittelisin että tulisitte käymään täällä. No minä tuon sen. Eikun te. Että tulisitte itse. Minähän olen täysin normaali. Ei, Kaino on normaali. -Niin. Mutta te ette. Tarkoittaako tohtori., olenko minä tohtorista erikoinen? Sanotaanko näin, että ette te ihan normaali ole. Ai! Tohtori huomasi, että minussa on., sitä jotakin? -Jotakin sellaista. Tohtori! Minä olen aina tiennyt! Minä tulen! Ei ole tarpeen. Lähetän pojat heti hakemaan. Tervetuloa vain! Kainokaan ei ole paikalla. Ehkä niin on parempi. Aivan. Ei se tällaisesta mitään ymmärtäisi. Toivotaan niin. Sitä minäkin. Kuulemiin tohtori! Kuulemiin. ANTTI NISKANEN
P J Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2003 J-falniUiiYfaMitedtlitiK/am jfl Keskiverto-opiskelijaa m e t s ä s t ä • • massa 15 000 yliopisto-opiskelijaa on iso joukko. Pystyykö heidän joukostaan hahmottamaan, millainen on Pekka Perusopiskelija tai Taina Tavis? OPINNOT: Naishumanistit valtaavat yliopiston? Naiset ovat kovaa vauhtia valtaamassa Jyväskylän yliopistoa (JY). Opiskelupalvelujen tuoreimpien tilastojen mukaan (syyskuu 2003) nimittäin 64,1 prosenttia koko puulaakin 14 568 opiskelijasta on naisia. Prosentuaalisesti naisvaltaisin tiedekunta yliopiston seitsemästä tiedekunnasta on kasvatustieteiden tiedekunta (84 % naisia). Kakkoseksi tulee humanistinen tiedekunta luvulla 78,6. Naiset ovat enemmistönä kaikissa muissa tiedekunnissa paitsi informaatioteknologian tiedekunnassa, jossa lähes kahdeksan opiskelijaa kymmenestä on miehiä (78,3%). Suuiin tiedekunta -kisan voitto napsahtaa puolestaan ylivoimaisesti humanistiselle tiedekunnalle, jonka suojissa pänttää 3893 opiskelijaa eli 26,7 prosenttia kaikista Jyväskylän yliopiston opiskelijoista. Humanistimassa kattaa siis vähän yli neljäsosan koko opiskelijamassasta. Opiskelupalveluiden tilastojen mukaan humanistia huomattavasti hankalammin bongattava on taloustieteiden tiedekunnan opiskelija. Heitä kun on vain vähän yli seitsemän prosenttia kaikista JY:n opiskelijoista. OPINTOLUKUJA: Hei, tässä Johanna ja Juhani Ikäkriisin kanssa kamppaileville on tiedossa ilosanoma. Jyväskylän yliopiston varsinaisten perustutkinto-opiskelijoiden keski-ikä on niinkin korkea kuin 27 vuotta. Ei siis hätää, jos ikämiitarisi raksuttaa jo reilusti parinkympin paremmalla puolella. Keski-iältään vanhimpien opiskelijoiden titteli lankeaa kasvatustieteilijöille (28,9 vuolta) ja kakkoseksi skabassa kirivät liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijat (28,8 vuotta). Näin ainakin Opiskelupalvelujen tilastojen valossa. Jos opiskelijoiden keski-ikä on 27 vuotta, heisiä suurin osa lienee syntynyt 1970-luvulla. Näin ollen voisi olettaa, että yliopistolla useimmin huhuillut nimet olisivat miesten puolella Juhani, Tapani ja Petteri sekä naisilla Johanna, Maria ja Susanna. Kyseiset nimet kun ovat suosituimmat nimet 1970-luvulla syntyneillä Väestörekisterikeskuksen mukaan. Myös opintoviikkopuolella luvut alkavat kakkosella. Opiskelupalvelujen annin mukaan (vuonna 2002) JY:n opiskelijan rekisteriin kirjautuu keskimäärin 22,9 opintoviikkoa vuodessa. Luvussa ei ole mukana korvaavuuksia, vaan todelliset suoritukset. Eniten opintoviikkoja tilille ropsahtaa taloustieteilijöillä (28,6 ov), ja tiukimmassa opintoviikot ovat matemaatikoilla ja luonnontieteilijöillä. Heidän vuosittainen ov-saldonsa on keskimäärin 20,7. Mittailu jalkukoon. Tiukkojen jakolaskutoimitusten tuloksena selviää, että vuodessa Jyväskylän yliopistossa tehtaillaan keskimäärin yksi tutkinto 13 opiskelijaa kohti ja yksi väitöskirja 156 opiskelijaa kohti (vuonna 2002). Luvuista innostuneille tiedoksi myös se, että yliopistolla on tiloja opiskelijaa kohden keskimäärin 10,5 neliömetriä Jyväskylän yliopisto 2003 -faktaesitteen mukaan. Tai tiesitkö, että keskiverto-opiskelija lainaa noin 43 kirjaa paikallistamana yliopiston kirjastosta vuosittain? (Lähieenä kirjaston kotisivu). Kuinkakohan monesta kirjasta hän joutuu maksamaan keskimäärin sakkoa? RAHA JA TYÖLLISTYMINEN: 88 prosenttia opiskelijoista työllisty/ Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät 88prosenttisesti. Näin myös siis keskimäärin Jyväskylässä. Parhaiten työmarkkinoilla tutkimuksen mukaan nappasi luokanopettajilla (94,9%), fysikaalisten "VOISI OLETTAA, ETTÄ YLIOPISTOLLA USEIMMIN HUHUILLUT NIMET OLISIVAT MIESTEN PUOLELLA JUHANI, TAPANI JA PETTERI SEKÄ NAISILLA JOHANNA, MARIA JA SUSANNA." tieteiden opiskelijoilla (94,6%) sekä tietojenkäsittelyä opiskelleilla maistereilla. "Hyvin tällä hetkellä työllistyvät myös erityisopettajat. Opiskelijat voisivat olla uratietoisempia ja heidän kannattaisi rakentaa suhteita työelämään jo opiskeluvaiheessa", Anna-Mari Rovamo Työelämäpalveluista kehottaa. Ennen valmistumista ja suuren rahamassin omistajaksi siirtymistä keskiverto-opiskelija voi joutua ottamaan lainaa. Mutta kuinka paljon? "Arvioisin, että joka toinen Jyväskylän yliopiston opiskelija ottaa lainaa, ja että lainaa ottaneella valmistuneella on keskimäärin 6700 euroa lainaa", Sanna Pylvänäinen Opintotuki-yksiköstä uumoilee. Kelan tutkija Timo Partion mukaan kaikista yliopisto-opiskelijoista vain neljäsosa ottaa lainaa. TERVEYS: 16 kertaa rokotettu ja 1,5 kertaa porattu "Arvioni mukaan keskimääräisellä yliopisto-opiskelijalla on 1,5 reikää suussa. Tämän lisäksi keskivertoopiskelijalla on ainakin yksi viisaudenhammas, joka vaivaa ja joka pitäisi poistaa", ylihammaslääkäri Kari Lyytinen Ylioppilaiden Terveydenhuokosäätiöstä (YTHS) sanoo. Hänen mielestään opiskelijat ovat aktiivisia oman terveytensä suhteen. "He ovat valmiita käyttämään palveluita ja ottamaan opastusta vastaan." Tulevaisuudessa keskiverto-opiskelijan hampaiden reikien määrä ei ainakaan ole vähenemään päin Lyytisen mukaan, koska säästöjen myötä hampaiden säännöllisten tarkastusten määrä vähenee. Jos taas tarkastellaan opiskelijan terveyttä kokonaisuutena, antaisi YTHS:n ylilääkäri Pirjo Paajanen keskivertoopiskelijan terveydelle kouluarvosanan kasi tai ysi. "Opiskelijoiden terveydentila on hyvä eikä heidän terveydentilansa ole lähivuosina muuttunut." Tavallisimmin hoitoon hakeudutaan flunssan takia. Normaaliopiskelijan osaksi koituu Paajasen mukaan kahdesta viiteen ylähengitysinfektiota vuodessa. Ja vaikka flunssa kestäisi kaksi viikkoa, ei sitä kannata pelästyä. "Se on normaali flunssan kesto opiskeluaikaisella porukalla", Paajanen lohduttaa. YTHS tulee tutuksi myös opiskelijoille, jotka matkustavat paljon ja tarvitsevat rokotuksia. Mutta montako kertaa tavis-opiskelijaa on piikitetty? "Keskimäärin 16 kertaa", Paajanen laskeskelee. Mielenterveyspuolella opiskelijoiden tilanne ei liene helppo. Kun loimittaja soitti YHTS:n mielenterveyspalveluihin, kaikki psykologit olivat varattuja, eikä kellään ollut antaa minuutin haastattelua opiskelijoiden voinnista koko päivänä. Kertooko tämä mielenterveyspalveluiden suuresta tarpeesta vai mistä? Ylilääkäri Paajasen mielestä keskiverto-opiskelijan ongelmana on, että hän ei pidä opiskelusta taukoa eikä anna itselleen lupaa viikkolepoon. "On normaalia tehdä muutakin kuin opiskella. Opiskelijat yrittävät napata yöunesta päiväänsä lisää mittaa. Mutta aivot tarvitsevat unta. Se on tärkeää fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalla." LIIKUNTA: Supersuositut sähly ja circuit Yliopistoliikunnan hikuntapäällikkö Henriikka Järveläinen tuumaa hetken ennen kuin arvioi lavisopiskelijan liikkumista. "Luulen, että Jyväskylän yliopiston opiskelija liikkuu keskimääräistä yliopisto-opiskelijaa enemmän, koska meillä on hyvä ja kattava tarjonta. Viime keväänä tarjonnassa oli vajaa 70 erilaista lajia ja noin 30 kurssia. Lisäksi meillä on hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa. Uskon myös, eitä ohjaamisen taso on meillä keskimääräistä korkeampi liikuntatieteellisen tiedekunnan ansiosta." Kuluva lukukausi on ollut yliopistoliikunnassa erityisen suosittu. "Yliopistoliikunnan tarroja on mennyt jo noin 2500, mikä on suurin määrä pitkästä aikaa. Myös alayhteisövuorot ovat olleet tänä vuonna suosituimpia kuin koskaan", Järveläinen kertoo. Järveläisen mukaan ainejärjestöissä aktiivisesti mukana olevat opiskelijat käyvät.todennäköisesti pelaamassa kerran viikossa sählyä alayhteisövuorolla. 'Tilojen puute on karsinut alayhteisövuoroja ja siten myös sählyvuoroja, mutta sähly on edelleen kaikkein suosituin vapaavuorojen laji." Ohjattujen vuorojen kohdalla Järveläisen tilastoista kärkeen kiilaavat circuit ja bailatino ja kurssien puolella spinning. Löytyykö tavisopiskelijan kotoa siis sählymaila ja kalenterista circuit-aika? KANSAINVÄLISYYS: Australia kiehtoo, Eurooppa kutsuu Jos ystäväsi on humanisti tai taloustieteilijä, voi olla, että hän katoaa salaperäisesti muille maille vierahille ainakin lukukaudeksi kesken opintojen. "Prosentuaalisesti ylivoimaisesti eniten vaihtoon lähtee humanisteja ja taloustieteilijöitä, vähiten Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoita sekä kasvatustieteilijöitä", sanoo Tuija Koponen, kansainvälisten asioiden päällikkö. Noin joka viides Jyväskylän yliopiston sisaänoietuista opiskelijoista lähtee vaihtoon opintojensa aikana. Suosituimpia vaihtomaita ovat valtakielien maat Saksa, Ranska ja englanninkieliset maat. "Keskiverto-opiskelijaa kiehtoo Australia vaihtopaikkana, mutta kilpailu paikoista on kova", kertovat suunnittelija Solja Ryhänen ja opintoneuvoja Taru-Mari Talaslahti Kansainväliset palvelut -yksiköstä. Todennäköisimmin opiskelija lähtee vaihtoon lukukaudeksi. Vuonna 2002 vähintään kolmen kuukauden ajaksi vaihtoon Jyväskylän yliopistosta lähti 376 opiskelijaa. Aukkoa täyttämään saapui vastaavasti 306 vaihtaria ja muuta opiskelijaa. Kampuksella Erasmus-opiskelijaan törmätessä todennäköisesti reaktion saa joko saksaksi tai ranskaksi. Nimittäin joka kolmas heistä tulee joko Saksasta tai Ranskasta, paljastuu opintoneuvoja Laura Laamasen taulukoista. RUOKA: Pasta ja kasvikset ovat pop Opiskelijaravintola Ilokiven esimiehen Arja Harjun mielestä opiskelijat syövät keskimäärin terveellisesti ja ovat valveutuneita. "Kalan ja kasvisten suosio kertoo siitä. Kala tekee hyvin kauppansa kuin myös broileri, riisi, kasvikset ja pasta. Pasta on missä muodossa tahansa todella suosittua. Myös kasvisruoan suosio on nousussa." Ravintola Ilokivessä käy päivittäin noin 800 ruokailijaa. HENGELLISYYS: Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia Miten normaaliopiskelija voi pastorismiehen näkökulmasta? Oppilaitostyön pastori Heikki Korhosen reviirillä Jyväskylän yliopistolla, ammattikorkeakoululla sekä ammattiopistolla tallustaa yhteensä noin 30 000 opiskelijaa. "Mitä olen opiskelijoita tavannut, voivat he kohtuullisen hyvin. Väsymystä löytyy, mikä johtuu kiireestä, suuresta määrästä kursseja ja tenttejä, jolloin myös yöunet jäävät vajaaksi." Korhoselta opiskelijat kyselevät etenkin sitä, ovatko he omalla alallaan, ja mikä on heidän tehtävänsä tässä maailmassa. "Juttelemme elämänkatsomuksellisista kysymyksistä ja omasta identiteetistä. Opiskelijoilla voi olla paljon kysymyksiä, multa vähän vastauksia", Korhonen sanoo. Ne opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita uskonasioista, hakeutuvat usein kristillisten opiskelijajärjestöjen toimintaan. "Evankelisluterilaisella puolella opiskelijajärjestöjä on neljä. Niiden lisäksi myös esimerkiksi Vapaaja Helluntaiseurakunnalla on toimintaa opiskelijoille. Lisäksi on yhteiskristillistä toimintaa", Korhonen kertoo. Keskimääräisen opiskelijan määritelmä täyttyy myös, kun kurkataan Mirjan liikunnallisuutta: hänet voi löyiää circuitista tai aerobicista. Mirja kuuluu myös yleisimpään vaihto-opiskelijoiden ryhmään, joka suunnistaa vaihtoon Eurooppaan lukukaudeksi. Mirjan maana oli tosin Unkari. Tunteeko naishumanisti Oksanen olevansa keskiverto-opiskelija? TEKSTI: HELENA MOILANEN, KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ "Vaikea sanoa. Olen lavallisen erikoinen. Samalla lavalla erikoinen kuin monet muut ihmiset. Erityistä minulle on esimerkiksi se, että soitan haitaria ja pelaan strategiapelejä." • AATTEET: Perusopiskelija aiempaa tyylitietoisempi Jyväskylän yliopiston sosiologian dosentti Kimmo Jokinen piirtää silmien eteen 70-luvun luokkakuvan ja pyytää vertaamaan sitä 2000-luvun lukiolaisten luokkakuvaan. "Muutos on ollut järkyttävä. Tai se vanha maailma näyttää vaan aika omituiselta. Ny ky opiskelija on tavallisimmillaankin jollain tavalla monta askelta tyylikompetentimpi kuin edeltäjänsä, ja tyylillä tarkoitan jonkinlaista habitusta, en pukeutumista sinänsä." Riviopiskelija on Jokisen mielestä myös koko sukupolvensa tavoin kyvykäs neuvottelemaan sopimukset uusiksi. Perusopiskelija osaa etsiä vaihtoehtoja ja äänestää jaloillaan. Hän on myös kielitaitoinen ja valmis lähtemään vaihtoon. Pähkinänkuoressa keskiverto-opiskelija saa Jokiselta monta määrittäjää profiilia rajaamaan. Perusopiskelija ei edusta hänen mielestään sivistyneistöä perinteisessä mielessä, ei yläluokkaa, ei tulevaisuuden edustajia, eikä älykköjä eikä yhteiskuniakriitikoita vanhassa mielessä. "Sen sijaan he ovat aiempaa kommunikaiiivisempia, neuvottelevampia, eettis-liikunnallisempia, älyllisesti useammalle taholle suuntautuneita ja myös työstä kiinnostuneita. Mutta se näyttäisi olevan vielä vähän auki, mikä on perhe-elämän merkitys heidän tulevaisuudessaan. Siis tavallisetkin opiskelijat ovat tällaisia." Sosiologi Jokinen on havainnut myös tiettyä tieteellistä, "yliopistollista", maallistumista. Opiskelijat kun voivat jo käyttää haalareita. "HE OVAT AIEMPAA KOMMUNIKATIIVISEMPIA, NEUVOTTELEVAMPIA, EETTIS-LIIKUNNALLISEMPIA, ÄLYLLISESTI USEAMMALLE TAHOLLE SUUNTAUTUNEITA JA MYÖS TYÖSTÄ KIINNOSTUNEITA." ( CASE STUDY: Onko Mirja Oksanen keskiverto-opiskelija? Suomea pääaineenaan opiskeleva Mirja Oksanen (kuvassa), 22, täyttää koko joukon keskimääräisen JY-opiskelijan kriteereitä. Ensinnäkin hän on humanistinaincn. "Olisin päässyt lukemaan myös biologiaa ja mankkaa, mutta rupesin humanistiksi. Nyt olen tyytyväinen valintaani", Mirja nyökyttelee. Opintoviikkoja tämä humanisti on takonut vuosittain keskimäärin 30-40, mikä on keskivertohumanistia (21,7 ov) reilusti enemmän. Ikänsä puolesta Mirja ei täsmää täydellisesti 27-vuoden keskiverto-opiskelijaan. Sen sijaan Mirjalle maistuvat broilerit ja pastat, niin kuin monelle perusopiskelijalle. SYÖ KALAA, QROiLERiA JA fASTAA »f$tw *äSfe •s * * % > 4& +
H Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2003 L O U N A S I 1 1 1 6 Myös vegaanivailitocluo joka päivä. Ruokalalla on oikeus muiiloksiin. Opiskelijahinta 2,55 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4,60 e JATKO-OPISKELIJAT 3,80 i TI 11.11. Kasvispapupata Kalkkunapihvi Riistakäristys KE 12.11. Kesäkurpitsa vuoka Silakkapihvit, kerma viilikastike Mangokana T 1 3 . l l . Hcrkkusicni-kasvisrisotto Yrtti-porkkanasei Jauhelihapihvi, tomaattikastike PE 14.11. Feta-pinaattipiirakka Kalakeitto Tulinen lihapata MA 17.11. Kasvisgratiini Paistettu lohi, tartar-kastike Tcx mex -kanapata TI 18.11. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Jauhclihakääryleet, perunasose Kalagratiini O Q o Q O l O ilokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KE 19.11. Kesäkurpitsakeitto Merellinen lasagne Broilcrleikc TO20.11. Purjo-perunavuoka Perämiehen silakkaherkku Possustroganoff PE 21.11. Kasviskaalilaatikko Kaalilaaukko Lohipyörykät Makkarahcrkku MA 24.11. Kukkakaalilasagnette Paistettu kalaleike, purjokastike Kinkku kiusaus • • • • AJATELKAAPA NAITA Einstein & Freud: Miksi sotaa? KirjeenNiiniluoto: Totuuden rakastaminen Tievaihto vuodelta 1932. (Bazar, 2003) teenfilosofisia esseitä. (Otava, 2003) Pieni kirjanen, jossa syviä ajatuksia. BonukNiin, raatimme rakastaa totuutta syvästi ja ei sena Paulo Coeihon esipuhe ja Isaac Asimosiitä hennoisi millään luopua. Onneksi tiede vin essee. rientää avuksi ja kenoo meille rakkautemme 10,00 eur kohteen olevankin tuolla ulkona. 28,20 eur Vähämäki: Kuhnurien kerho Vanhan lyön paheista uuden hyveiksi. Copleston: A History of Philosophy (Con(Tutkijaliitto, 2003) tinuum, 2003) Jumala, anna minulle kärsivällisyyttä, ja heKlassikkosarja jälleen saatavana! Yksitoisti!! Näin tuntuu nykyihminen ajattelevan. Rata pehmytkantista osaa yhdessä tai erikseen. ha-asiat ovai kunnossa, mutta vastuu ei kiinRaati lykkää tästä! nosta, koska se ei anna elämyksiä. 18,50 eur/osa 23,00 eur Opiskelijan K a m i )U§ Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa tfrtftrjl _Ji kirjamyynti@kampusdata.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on yli 10 000 yliopisto-opiskelijan muodostama julkisoikeudellinen yhteisö, joka on perustettu 1934 toimimaan jäsentensä yhdyssiteenä ja edistämään heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään. Ylioppilaskunta julkaisee Jyväskylän Ylioppilaslehteä, joka ilmestyy noin 16 kertaa vuodessa. Lehden painos on 8000 kappaletta (kaupunkinumero 2-3 kertaa vuodessa, n. 52 000 kappaletta). JYY julistaa haettavaksi Jyväskylän Ylioppilaslehden lailtaja-toimiitajan/toimii määräaikaisen toimen ajalle 7.1. 2004-16.5.2004 ja 18.8.2004-15.12.2004. Taittaja-toimittajan tehtäviin kuuluvat kaikki toimitukselliset työt: juttujen ideointi, kirjoitiaminen, valokuvaus, kuvankäsittely (Photoshop-ohjelmalla) ja lehden taittaminen (QuarkXprcssillä). Hakijalle lasketaan eduksi yliopistoyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemus. Työ edellyttää joustavuutta ja sopeutumista vaihteleviin työaikoihin (laskennallinen työaika on 35 tuntia viikossa). Toimi on sopimuspalkkainen. Lisätietoja antavat päätoimittaja Anna-Maija Tuuliainen, p. 014-260 3359 tai sähköposti anirtu@cc.jyu.ii, ja pääsihteeri Mau» Mäkinen, p. 014-260 3354. Vapaamuotoiset hakemukset (maksimipituus yksi liuska ja enintään 5 juttunäytettä) asianmukaisine liitteineen on toimitettava ylioppilaskunnan keskustoimistoon viimeistään perjantaina 21.11.2003 kello 12. Osoite: JYY, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä "toimittaja". Hakemuksia ci palauteta. Työsopimukset laaditaan niin, että kesäkuukausina ja joulun aikaan toimittaja/toimitusharjoittelija ei ole töissä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) julistaa haettavaksi kansainvälisten asiain sihteerin viran ajalle 1.1.2004-31.6.2005 Kansainvälisten asiain sihteerin tehtävänä on mm. kehittää ylioppilaskunnan kansainvälistä toimintaa sekä organisoida ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanotto. Sihteerin vastuulle kuuluvat vaihto-opiskelijoiden tutoroinnin organisoiminen, orientaatioviikkojen järjestely sekä JYY:n kehitysyhteistyöprojektien koordinointi. Lisäksi hänen tulee toimia kansainvälisen toiminnan valiokunnan sekä kehitysyhteistyövaliokunnan sihteerinä ja asioiden valmistelijana. Kv-sihtceri työskentelee osan työajastaan yliopiston kansainvälissä palveluissa. Virka on JYY:n virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen mukainen palkkaluokka A 11 (1332 euroa/kk ilman ikälisiä). Hakijalle katsotaan eduksi kansainvälisten asioiden ja ylioppilaskunnan tuntemus sekä hyvä kielitaito. Hakemukset liitteineen on toimiteltava JYY:n keskustoimistoon (Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä) perjantaihin 21.1 L.2003 klol4.30 mennessä osoitettuna JYY:n hallitukselle. Merkitse kuoreen "hakemus kv-sihteeriksi". Hakemuksia ei palauteta. Työhaastattelu pidetään viiki suun jo ennakkoon. 8 alussa, joten varaudu mahd v s haastattelukutLisätietoja avoinna olevasta paikasta antavat halutessasi pääsihteeri Matti Mäkinen, puh. 050 5866 089, hallituksen puheenjohtaja Teemu Jaaunen, puh. 050 356 3723, sekä viran nykyinen hoitaja Anne Kettunen, puh. 050 336 5390. Jyväskylässä 7.11. 2003 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus
VIDEOVUOKRAUS Katso mielielokuvasi ilmaiseksi! Jo Joka 12. suomalaistalous hoitaa tv-maksunsa Seuraava maksaa •menetelmällä. Nyt voit kokeilla sitä myös videovuokraamossa. Tällä kupongilla voit yrittää maksaa 1 vrk vldeovuokrauksen missä tahansa alan liikkeessä. Kuponki on voimassa niin kauan kuin tehostetut tv-maksutarkastukset iällä alueella jatkuvat Jos et halua käyttää Seuraava maksaa -menetelmää, tee tv-llmoltus postissa, numerossa (09) 613 161 tai osoitteessa tv-nuktii.fi Vaihto-opiskeluun halajavan ylistys TEKSTI JA KUVA: SARI PÖYHÖNEN KANNUSTAVAA LIIKENNEOPETUSTA AUTOKOULU JUHA Tapionkatu 4 Jkl GCCD A u ö t (014) 615191 www.autokoulujuha.fi Tällä kupongilla leffalippu kurssimme aloittavalle lahjaksi! Biljardi Karaoke Tiistaina ja lauantaina Että Mitenkä-tietovisa Torstaisin klo 21.15 Sunnuntaisin klo 18.00 Perjantaina LIVE Elävää musiikkia TERVETULOA! U D CORNEft^ P U B A-OIKEUDET Kannaksenkatu 2 P. 014-616 261 MATKA MIELESSÄ! TÖÖLÖ [PARTNER HetinMatkat neo s intpct www.helinmatkat.fi Yliopistonkatu 32 40100 Jyväskylä Puh. (014) 337 3100 ^ HELSINGIN YLIOPISTO Tervetuloa opiskelemaan luomua luonnollisesti Mikkeliini LUONNONMUKAISEN MAAJA ELINTARVIKETALOUDEN OPINTOKOKONAISUUDET (15 ov ja 35 ov) perehdyttävät niihin haasteisiin, joita ympäristöja yhteiskuntavastuullisuus, eettinen yrittäminen sekä luonnonvarojen nykyistä kestävämpi käyttö asettavat maaja elintarviketaloudelle. Opetus antaa valmiuksia toimia elintarvikeketjun ja sen tukitoimintojen tehtävissä, joissa tarvitaan luonnonmukaisen maaja elintarviketalouden tuntemusta. Se tarjoaa edellytyksiä alan kriittiseen tarkasteluun ja kestävään kehittämiseen. Kevätlukukaudella on tarjolla C-kokonaisuuden (35 ov) opintojaksoista: LUOMU 6 Organic food Systems (Luonnonmukaiset tuotantojärjestelmät, opetus englanniksi, 5 ov) 26.1.-29.2.2004 llm. 21.11.2003 mennessä LUOMU 7 Tapaustutkimus (5 ov), alkaa 8.3.2004 llm. 31.1.2004 mennessä Vapaavalintaiset opinnot (5 ov) esim. LUOMU 8 C-kirjallisuus (2 ov) tai LUOMU 9 Työskentely tutkimusryhmässä (2 ov) Ajankohta sopimuksen mukaan. C-kokonaisuuden opintojaksoille esivaatimuksena on Luonnonmukaisen maa-ja elintarviketuotannon A-kokonaisuusp5ov) tai vastaavat tiedot. Opetus on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaista. Siihen voivat osallistua Helsingin yliopiston opiskelijat sekä erillisopinto-oikeudella myös muiden yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen opiskelijat sekä tutkintonsa ja ammattitaitonsa täydentäjät. Opetuksen toteuttaa Mikkelissä Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimusja koulutuskeskus. Opiskelijoilla on mahdollisuus edulliseen majoitukseen. Lisätietoja: Opintosuunnittelija Ritva Mynttinen s-posti: ritva.mynttinen@helsinki.fi puh. (015) 202 3368 tai 044 590 6832 http://www.mtkk.helsinki.fi/ecostudies/perusopetus.htm Tilaa ilmoittautumislomake puh. (015) 202 3324 tai sirpa.nupponen@helsinki.fi tai tulosta se internetsivuiltamme. i f i f i f i f i f i r . m t k l c . h e l s i n k i . f i *"7 Ei tule mitään, lähdin sitten itään, taikka länteen tai etelään, aina astun vetelään. Entäs jos menis pohjoiseen, ehkä siellä potkis persiiseen onni. Mutta jos tähän jään vain vanhaa, tuttua nään. Siitä saa dementoituneen pään. Uskallanko silti tänäänkään, kun aina kaikki näyttää mulle vain persettään. Pyllistän niille: "Maistakoon omaa lääkettään!" Nostan housut ja huudan: "Lähdetään!" P I Z Z A l P 620 909 Kaikki pizzat 4 , 5 € Kebabrulla 4 , 5 € Kotiinkuljetus limarisenkatu 17 N u o r t e n koulutus Hae oma H a k u k o o d i 554 Viittomakielentulkki (AMK) Tutkinnon laajuus 160 ov. Koulutusta antaa Turun yksikkö. Sosionomi (AMK) 422 Tutkinnon laajuus 140 ov. Koulutukseen voi nyt hakea Helsingin, Järvenpään, O u l u n ja Pieksämäen yksiköihin. Sosionomi (AMK) 780 + kelpoisuus diakonian virkaan (diakoni) Tutkinnon laajuus 140 ov. Koulutukseen voi nyt hakea Helsingin, Järvenpään ja Oulun yksiköihin. Sosionomi (AMK) 781 + kelpoisuus kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan Tutkinnon laajuus 140 ov. Koulutukseen voi nyt hakea Järvenpään, Kauniaisten ja Pieksämäen yksiköihin. Sairaanhoitaja (AMK) «o Tutkinnon laajuus 140 ov. Koulutukseen voi nyt hakea Helsingin, Lahden, O u l u n ja Pieksämäen yksiköihin. Sairaanhoitaja (AMK) 721 + kelpoisuus diakonian virkaan (diakonissa) Tutkinnon laajuus 160 ov. Koulutukseen voi nyt hakea Lahden, O u l u n ja Pieksämäen yksiköihin. Terveydenhoitaja (AMK) 105 Tutkinnon laajuus 160 ov. Koulutukseen voi nyt hakea Helsingin ja Lahden yksiköihin. H a k e m i n e n : Nuorten koulutukseen haetaan ammattikorkeakoulujen yhteishaussa. Hakuaika on 15.3. 2.4.2004. Täytä hakulomake internetissä osoitteessa w v v v v . a m k h a k u . f i . Diak Soita ja kysy lisää! D I A K O N I A A M M A T T I K O R K E A K O U L U Yksikkö Puhelin Hakukoodi Helsingin yksikkö 020 160 6100 0112 Järvenpään yksikkö 020 160 6501 0340 Kauniaisen yksikkö 020 160 6481 0240 Lahden yksikkö 020 160 6182 1124 Oulun yksikkö 020 160 6552 1941 Pieksämäen yksikkö 020 160 6304 1334 Turun yksikkö (02) 412 3063 0595 Diakin hakutoimisto 020 160 6204 f
f Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2003 Pirtu partioista TEKSTLVIRPI KIRVES, KUVAT: KAARINA PIIPON ARKISTO JYVÄSKYLÄN opettajaseminaari perustettiin vuonna 1863. Pääsykokeet olivat kaksipäiväiset. Johtaja piti jokaiselle kokelaalle lyhyen puhuttelun, jonka tarkoituksena oli selvittää, olisiko opiskelijasta opettajaksi. Lisäksi järjestettiin kirjalliset ja suulliset kokeet. Opettajaseminaarin valinnoissa painotettiin musikaalisuutta. 15 parasta otettiin laulun arvosanasia riippumatta ja seuraavista viidestätoista parhaasta lehtori saattoi hylätä laulutaidottomat. Jo vuosisadan alussa järjestettiin suosittuja preppauskursseja. V u o s i n a 1903-1937 Jyväskylän seminaarista valmistuneista opettajista 78 prosenttia oli kotoisin maaseudulta Hämeen, Turun ja Porin sekä Vaasan lääneistä. Suomen seminaareista Jyväskylässä oli eniten talonpoikia. OPETTAJASEMINAARIN alkuaikoina heikoimmin menestyvät opiskelijat istuivat eturivissä ja heitä kutsuttiin Ateenan viisaiksi. Miesopiskelijat olivat jyskyjä ja naiset jyskyttäriä. Myös ruokalajeilla oli omalaatuisia kutsumanimiä: esimerkiksi palttu oli totinen virsikirja ja kiisseli haaveilua. Innokasta opiskelua kutsuttiin iskemiseksi, kopioimista säveltämiseksi ja Harjun rappusia neron portaiksi. OPEHAJASE HEIKO ISTUIVAT KUTSUTTIIN Kieltolain aikana raittiusintoilija, lehtori Väinö Gabriel Kivilinna synnytti keskustelua seminaarilaisten parissa. Kaapoksi kutsuttu lehtori sai yöllisiin pirtupartioihinsa vapaaehtoisia opiskelijoiden joukosta. Pirtupartioi onnistuivat myös ottamaan kiinni pimeän pullon salakuljettajia. Pojilla oli perinnäistapa, jolla pääsi jäseneksi jyskyjen sisärenkaaseen. Tehtävänä oli mennä istumaan tyttöjen rakennukseen. Sen pelkkä ohittaminen oli alkuvuosina kiellettyä, ja myöhemminkin rakennuksen ohi piti kulkea MINAARIN ALKUAIKOI MENESTYVÄT OPISKI NA mahdollisimman huomaamattomasti. SEMINAARIALUEELLA OLI yövartija, jonka selän takana pidettiin juhlia. Seuralaiset tuotiin paikalle huomaamattomasti ja samalla tarkkailtiin, ettei vartijaa näkynyt. Juhlissa saatettiin tanssia lattia jytisten polkkaa, eikä yövartija tullut silti sanomaan mitään. Myös omenavarkaissa käynti oli joka syksyinen hupi. Pian 93 vuotia täyttävä Martta Ruoppila muistaa, kuinka opettajat seurasivat tarkkaan, kuka seurusteli milloin kenenkin kanssa. Jopa opettajainkokouksissa saateltiin kritisoida, miten joku pari ci sopinut toisilleen. LAULUHARRASTUS oli suosittua niin mieskuin naisluokkien keskuudessa. Miesten kuoro oli luonnollisesti nimeltään Jyskyt ja naisten Jyskyttäret. Ennen loppututkinnon tenttejä pidettiin tenttilaului, joissa laulettiin opettajista ja ennakoitiin tulevaisuutta. Tenttiluokat kokoontuivat useimmiten Seminaarinharjun rinteelle laulantaan saveltämiään ja sanoit tamiaan lauluja. Yksinlaulutunteja ottanut Ruoppila meinattiin erottaa, koska hän esiintyi luvatta kaupungilla. Keväisin kuorot lauloivat seminaarin puistoissa ja eri tilaisuuksissa. Jyskyttärillä viimeisen lukuvuoden perinteisiin kuului osallistuminen yölliseen nunnakulkueeseen, jossa he kiersivät Moirislammen lakanoihin kietoutuneina. "Kulkue oli hiljainen ja juhlallinen. Kukaan ei laulanut ja joillakin oli kynttilöitä mukana", Ruoppila kenoo. Jokaisen seminaarilaisen velvollisuus oli oppia uimaan opiskeluaikanaan. Voimisteluharjoituksiin pukeuduttiin valSeminoarin naisosaston nunnakulkue palaamassa Moiris lammelta. Naisosaston viimeisen lukuvuoden perinteisiin kuului kiertää Moirislampi lakanoihin kietoutuneina, niin sanottuna nunnakulkueena. koiseen jumppapukuun ja kumijalkineisiin. VUONNA 1920 Jyväskylän seminaarin naisosasto muuttui asteittain kolmivuotiseksi. Joinakin vuosina seminaarista valmistui jopa 120 kansakoulunopettajaa. Viikkotunteja oli kahtena ensimmäisenä opiskeluvuotena 36 ja viimeisenä 18. Lunitaus oli yleistä varsinkin niiden opettajien lunneilla, jotka vaalivat ulkoa lukemista ja tarkkaa osaamista. Nykyajan OKL:sta poikkeavia opetettavia aineita olivai sielutiede (psykologia), maatalousja kasvitarhanhoito, yhteislaulu, luonnonhistoria, koulunpito ja kotitalous. Kotitaloutta opeteltiin, jotta opiskelijat eivät vieraantuisi kodistaan. Voimistelu, uskonto ja käsityö olivat vahvasti painotettuja tuntimäärien osalta. Jyväskylän opettajaseminaari muuttui vuonna 1934 Jyväskylän kasvatusopillliseksi korkeakouluksi. OPISKELIJAT saattoivat asua asuntoloissa eli internaateissa. Internaattiin pääsi vain muutama ensimmäisen vuoden opiskelija. Suurin osa asukeista oli toiselta tai kolmannella vuosikurssilta. Pääsyn edellytyksenä oli varattomuus sekä opintomenestys. Miesja naisopiskelijat asuivat eri rakennuksissa ja asumista valvoivat emännät. Jyväskylän vuokrataso oli halpa ja moni perhe otti seminaarilaisia vuokralle. Vuokrasopimukset lehtiin usein jo keväällä seuraavaa lukukautta varten. Iso osa opiskelijoista asui ahtaasti Mäki-Matin alueella. Martta Ruoppila asui äitinsä vanhan luokkatoverin luona, ja vanhemmat auttoivat häntä rahallisesti. Jo opintojen alussa Ruoppilalle sanoitiin, ettei hänellä ole "rikkaana" mahdollisuuksia päästä internaattiin OPISKELIJOIDEN TALOUS oli usein tiukoilla. Seminaarilla oli yhteinen lainausrahasto eli vippikassa, jonne kerättiin rahaa esimerkiksi musiikkiesityksillä. Seminaarin lehtorit saattoivat taata opintolainan menestyville opiskelijoille säästöpankista ja muutkin opettajat saattoivat vipata opiskelijoille. Kodittomien ja vähävaraisten oli mahdollista saada Kansankoulunopcttajain Leski-ja orpokassasta opintolainaa.» Lähteet: Jyskyjen seminoori, Valistus, Helsinki 1963. Aimo Halila: Jyväskylän seminaarin historia, WSOY 1963. viime keväänä ensisijaisia hakijoita 762 sisään otettiin 92 opiskelijaa vanhoista ajoista poikkeavia aineita: draamakasvatus, teknologiakasvatus sekä tietoja viestintätekniikka musiikillisella osaamisella ei ole juurikaan merkitystä sisäänpääsyyn ainejärjestönä Pedago, joka järjestää paljon ohjelmaa, mm. kastajaiset ja kostajaiset, kulttuurikäynnit sekä itsenäisyyspäivän soihtukulkue. •
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2003 Q Huoneteatteri virittää 60-luvun futuristisen Ansan "Ruorijuopot kattoo kieroon pullot vaihtuu onkeen, lieroon Venepoliisi kun kerran ärähtää" TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI, KUVA: T U O M O BJORKSTEN 'järven selkään, vienoon tuuleen kättä lippaan, hymy huuleen harvoin tässä työssä pinna kärähtää.' TEATTERI MIILU aloittaa Push upilla ANTTI LATUN OHJAUSTYÖTÄ pääsee länä syksynä katsastamaan Huoneteatterin Ansan ohella myös Teatteri Miilussa. Miilu on Kansannäyttämön uusi teatteritila Sammonkadulla. Kooltaan ja hengeltään Miilu muistuttaa Latun mukaan paljolti naapuriaan Huoneteatteria. Uudelle lavalle nousee räväkkä revyy nimeltä Push up'. Siinä kolme naista haaveilee suuria ympäristön luomien paineiden keskellä. Kritiikin kohteeksi nousee naistenlehtien tarjoama maailma. "Naiset käsittelevät naistenlehtien maailmaa, kuinka lehdissä rakennetaan naisten unelmia: ruokavaliota, kauneutta, silmäpussien häipymistä. Kuinka joka aamu pitää juoda puoli liiraa vettä. Elämää, josta personal trainerit tekevät elämisen arvoista", rallattaa. Tässä tunnin mittaisessa showssa esiintyy livenä Fuego-yhtye ja kappaleet on säveltänyt Suvi Nikula. Revyyn teksti on Latun, Oikarin ja Satu Svyrakin käsialaa. Rooleja tähdittävät kahden viimeksi mainitun lisäksi Tiina Huhtaniemi, Helvi Kangas ja Sari Nissinen. MIIRA RAUHAMÄKI Push Up! -revyyn ensi-ilto Teotteri Miilussa (Sommonkatu 7] 11,11. klo 19. Muut esitykset l 6 . U . , l 9 . l l . , 21.11., 22.11., 26.11., 28.11., 29.11., 3.12., 4.12., 10.12. sekä 12.12., kaikki klo 19. tiput 8/6 e. Ansa Huoneteatteri käsikirjoitus: Robert Thomas ohjaus: Antti Lottu puvustus ja lavastus: Toito-Aivion jo KSL-opintokeskuksen tilosomistuskoulutuksen opiskelijat, opettajinaan Tiina Lempiäinen ja Hilkko Vanni äänet jo valot: Tuomas Honnukselo sävellykset: Antti Lattu sanoitukset: Eso Voikilo rooleissa: Mikko Maasola, Jonna Mönkkönen, Eso Salovaara, Jussi Jäntti, Esa Voikilo, Ulla-Maija Noappi ja Morkku Palviainen JYVÄSKYLÄN TEATTERISYKSY kokee jo kolmannen jännärinsä, tällä kertaa 45 vuoden ikään pyörähtäneellä Huoneteatterilla. Antti Latun ohjaama ja Robert Thomasin käsikirjoittama Ansa poikkeaa kuitenkin Jyväskylän Ylioppilasteatterin ja kaupunginteatterin dekkarinäytelmistä sillä, että tähän tarinaan on mahdutettu myös "pöhkökomediaa". Latun mukaan ehkä hieman jännityksenkin kustannuksella. Ansa virittyy Päijänteen rannalle, jonne vastikään sormusteitu aviopari saapuu. Riidan päätteeksi vaimo häviää ja poliisi aloittaa etsinnät. Lopulta rouva tupsahtaa takaisin huvilalle, vaikkakin miehen mukaan tämä ei ole hänen vaimonsa. Mitä oikein on tapahtunut? NÄYTELMÄN AJANKUVA ON Pekka Saariston suomennoksesta poiketen viety takaisin tekstin lakuperäisajankohtaan 1960-luvulle tosin löyhän futuristiselle sellaiselle. "Ihmiset elävät vähän kuin kaipaisivat avaruuteen", ohjaaja helisyttää. Idea futuristisuuteen on tullut pitkälti lavastusja puvusiustyöryhmäliä, eli Taito-Aivian ja KSLopintokeskuksen tilasomistuskoulutuksen opiskelijoilta. Latun mukaan hän ja näyttelijät ovat karsineet tekstistä turhan jaarittelun ja tuoneet ulalle, viihdykkeeksi, laulavan poliisin. "Muutamia pidempiä kerrontajaksoja on muutettu osin puhelauluksi ja koreografioiksi. 60-luvun konetai lelumusiikin olen tehnyt lapseni vanhalla syntikalla", Lattu päästelee.» Anson ensi-ilto oli 8.11. Seuraavat esitykset 15.11., 9.11., 30.11., 5.12., 7.12., 12.12., 13.12., 14.12., muut klo 19 paitsi su klo 15. Liput 10/6 e, ennakkomyynti lippupisteessä. Pastori (Jussi Jäntti), rouva Kopra (Jonna Mönkkönen ) ja herra Kopra (Mikko Maasola) ovat keskellä Ansaa. GoottiHleet joissa saa myös tanss.a ILOKIVESSÄ 22. MARRASKUUTA järjestettävät Substitute for Light -bileet tarjoavat kaamoksen keskelle goottimeininkiä. Järjestelytiimiin kuuluva Sami Hurmerinta muistelee, että goottibileilä oli Jyväskylässä vielä muutama vuosi sitten paljonkin. "Pari viime vuotta on ollut kuitenkin aika hiljaista, ja päätimme sitten järjestää itse bileet." Substitute for Light -bileiden idea syntyi bileissä esiintyvän kolmen bändin jäsenten kesken. "Nämä bändit ovat läpileikkaus goottigenrestä ja osoittavat, kuinka vaihteleva se on. Cold Colours edustaa perinteisempää 70-ja 80-lukujen vaihteen postpunkia, esikuvinaan muun muassa Bauhaus ja alkuaikojen Cure. March Maggot sen sijaan soittaa pehmeämmin ja melodisemmin, sitä on usein verrattu esimerkiksi Cranberries-bändiin tai kokoonpanoihin nimeltä Dead Can Dance ja Cocteau Twins. 80th Disorder on taas puhtaasti 1980-luvun elektro-meininkiä tarttuvine melodioineen ja syntetisaattoreineen", Hurmerinta summaa. Hän soittaa itse Cold Colours -bändissä. Bändien välissä musiikista vastaavat dj:t. Samalla bändikokoonpanolla on tarkoitus lähteä ensi vuoden puolella kiertämään myös muita Suomen kaupunkeja. MUSTAT HIUKSET, voimakkaat meikit sekä tummanpuhuva nahkatai lateksiasu. Siinä monen goottikulttuuria tuntemattoman assosiaatio kyseiseen alakulttuuriin. Hurmerinnalle goottius tarkoittaa musiikkimakua. "En luokittele itseäni varsinaisesti gootiksi. Minulle tämä on lähinnä klubikulttuuria, cli järjestetään bileitä ja tavataan samanlaisesta musiikista pitäviä ihmisiä." Goottimusiikista tulee monelle mieleen raskaankin rokin edustajia kuten 69 Eyes ja Nightwish. Vannoutunut goottifani ei innostu tällaisista ulkoiset tunnusmerkit täyttävistä bändeistä. "Vaikka nämä bändit näyttävätkin juuri siltä kuin ihmisten kuvitellaan goottibileissä näyttävän, se musiikki on mielestäni kuitenkin liian muovista". Hurmerinta analysoi. "Mielestäni Jyväskylässä ei ole varsinaista gootti-sceneä, tai ainakaan en ole itse törmännyt siihen katukuvassa kuten esimerkiksi Tampereella. Mutta ehkäpä goottihenkisiä ihmisiä tulee bileisiin". Hurmerinta sanoo ja kehottaa kaikkia musiikin ystäviä scenestä riippumatta kuuntelemaan paikan päälle bändejä ja dj :tä. PIRITTA PESONEN Lisää inlormootioto kiinnostuneille Ilokiven goottibileiden esiintyjistä: Cold Colours: http://wvAv.coldcolours.tk 80th Disorder: http://www.student.oulu.(i/-ralehto/ disorder/ March Maggot: http://www.goldenworld.cjb.net/ Substitute lor Light Ilokivessä 22.11 klo 21-03. Liput:3e, ennakkolippuja ei myydä. Naisohjaajat kilpasilla Arktisen Upeessa KUUDENNEN KERRAN JÄRJESTETTÄVÄ Arktisen Upeeta -elokuvafestivaali tarjoaa mahdollisuuden tutustua valkokankaalla uuteen pohjoismaiseen elokuvatuotantoon. Muista Pohjoismaista tulevien elokuvien lisäksi tapahtumassa nähdään suomalaisille naispuolisille elokuvantekijöille suunnattuun kilpailuun valitut ohjaustyöt. Tämän vuoden ohjaajavieraina tavataan Kiti Luostarinen, Kaija Juurikkala ja Jan Ijäs, jotka esittelevät omaa tuotantoaan. Lisäksi festivaalin puheohjelmistossa kuullaan elokuvaohjaaja Jouko Aaltosen ja filosofian tohtori, dosentti Jarmo Valkolan luennot dokumenttielokuvan kerronnasta. SUOMALAISILLE NAISOHJAAJILLE suunnattu Arktisen Upeeta -elokuvakilpailu kokosi tänä vuonna esiraadin katseltavaksi ennätykselliset 93 ohjaustyötä. Kilpailuun kelpuutettiin vuosien 2002-2003 aikana valmistuneet fiktio-, dokumentti-, animaatio-, sekä kokeelliset elokuvat. Festivaalilla nähtäväksi valittiin 17 ohjaustyötä: mukana on sekä pitkiä että lyhytelokuvia kaikilta mainituilla elokuvan alueilta. Myös festivaaliyleisö pääsee valitsemaan oman suosikkinsa kilpailutöiden joukosta. • Arktisen Upeeta -elokuvafestivaali 13.-16.11. Esitykset Kampus Kinossa (Yliopilastalo, Keskussairaolantie 2). Palkintojenjako ja palkittujen elokuvien esitys 16.11. klo 14 IT Dynamon auditoriossa (Piippukotu 2). www.jkl.(iAulttuuri/ngfest
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2003 I B Elokuva-arkiston syyskausi päättyy SYNKKÄÄN pikkujouluaikaan voi hakea piristystä Suomen elokuva-arkiston syyskauden esityksistä, jotka jatkuvat vielä neljänä keskiviikkoiltana ITDynamon auditoriossa. 26.11. nähdään Roberto Rossellinin neorealistinen komedia Missd on vapaus? (Italia 1953). Se on tarina parturi Salvatoresta, joka vapautuu vankilasta istuttuaan 20 vuoden kakun intohimorikoksesta. Hyvin vankilassa viihtynyt Salvatore huomaa maailman kaltereiden ulkopuolella muuttuneen rajusti. Vapaudessa hän joutuu huijatuksi, nöyryytetyksi, asunnottomaksi ja lehmälauman takaa-ajamaksi. Tässä tilanteessa entinen linnakundi alkaa kaivata sellin lämpöä ja turvaa. Salvatoren roolissa nähdään mestarikoomikko Toto. INGMAR Bergmanin Talven valoa (Ruotsi 1962) on elokuvana koruton kuin marraskuinen peltomaisema. Elokuvan päähenkilö on leskeksi jäänyt keski-ikäinen maalaispappi Tomas Ericsson (Gunnar Björnstrand), joka hoitaa pastorinvelvollisuutensa muita on kadottanut jumalansa. Siten pätkii myös sielunpaimenen yhteys seurakuntansa jäseniin. Tämä käy ilmi, kun ydinsodan ahdistama kalastaja Jonas (Max von Sydow) ja rakkautta kaipaava opettaja Märta (Ingrid Thulin) tulevat Tomasin luo. Talven valoa esitetään 3. joulukuuta. SYYSSARJAN TOISENA Bigas Luna -elokuvana nähdään 10.12. runsaalla seksillä silattu draama Bilbao unelma ilman siipiä (Espanja 1978). Siinä vanhan rakastajattarensa tossun alla sätkivä Leo iskee silmänsä nuoreen prostituoituun Bilbaoon. Pian Leolle ei enää riitä tytön seuraaminen ja kuvaaminen, vaan hänen on saatava tämä omakseen keinolla millä hyvänsä. Bigas Lunan elokuvaa voi tirkistellä kuin pomorainaa, mutta sen voi nähdä myös poliittisena allegoriana baskien asemasta. Esityssarja päättyy 17.12. Jacques Demyn sadunomaiseen rakkauselokuvaan Lola (Ranska/Italia 1961). Tapahtumat sijoittuvat Nantesin satamakaupunkiin, missä kabareelaulaja Lola (Anouk Aimee) on jo vuosia odottanut pienen poikansa solilasisän paluuta. Nyt Lolan tielle osuu kaksi muuta miestä ja hänen on tehtävä valintansa. Demy (mm. Cherbourgin sateenvarjot) ohjaa tapansa mukaisesti höyhenenkevyellä otteella ja liittää elokuvansa fantasiaelementit saumattomasti 60-lukulaiseen realismiin. MARKUS LATVALA Suomen elokuva-arkiston esitykse* IT-Dynomon auditoriossa (Piippukotu 2) keskiviikkoisin klo 18.00. Maailma muuttuu kovasti 20 vuoden vankilassaolon jälkeen. Tämä koetaan Missä on vapaus -elokuvassa. A TUMMAA VALOA Maija Maulat. Tuli. Isis Records/MM-Music 2003. HARTOLALAISELTA LAULELMANTEKIJÄLTÄ Marja Maalarilta ilmestyi syyskuussa neljäs pitkäsoitto nimellään Tuli. Tarkkaan harkitun kokonaisuuden kappaleet liikkuvat valosta toiseen luontevasti. Avauskappale Löytöretkellä varoittaa, ja levyn viimeisessä tarinassa, Trio Niskalaukauksen kanssa tehdyssä Koiranelämää -laulussa, tulen voima on polttanut kokijansa karrelle. Väliin mahtuvat niin kylmennyt tuhka (Olisit tullut käymään silloin), hcleäniloisat pikkuliekit (Mansikkapaikka), hiljainen ihmettely (Enemmän kuin mallonkaan) kuin jäsenet sulattava lämmin raukeuskin (Jäidenlähtö). LAULELMANTEKIJÄNÄ MATTLAR ON omaleimainen ja vahva, ja tuottajakseen hän on tälläkin kenaa löytänyt itselleen ilmeisen hyvin sopivan Yarin. Sanoitukset, sävellykset ja sovitukset kuuluvat kaikki yhteen, jokaisessa pienessäkin nyanssissaan. Erikseen täytyy kiittää Mattlarin ääntä, joka todellakin soi. Sekä yläettä alarekistereissä on musiikkia. LEVYN NIMIKIN ON OSUVA. Jo ensi kuulemalta tämän levyn hehkuma tumma tuli pysäytti kohdalleen, eikä kutsun voima ole kuuntelemiskerroista laantunut. RIITTA KOIKKALAINEN Demoni -palsta esittelee pienehköjä, vielä suhteellisen tuntemattomia yhtyeitä. Levyjä voi lähettää osoitteeseen: Jylkkäri / Petrus Koskimies, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. MUSIIKKIA LUOPIOILLE Nyt ovat tämän syksyn demonit yhtä arvostelua vailla paketissa. Palatkaamme siis asiaan ensi vuoden puolella, ja lähettäkää vain ahkerasti demoja Jylkkäriin. Kiitos ja kuulemiin! Illusionistiset Luopiot: Onnea Urpo (2003) Reko Harju (kitara, bongöt, rumpu), Jarno Hietalahti (laulu, piano, quiro, wavekantele, rytmimuna), Jussi Kalliokoski (bongot, rummut, rytmimuna, kantele, nokkahuilu, quiro), Masi Puikkinen (kitara, tekniikka), Sami Skantsi (kitara, mandoliini, melodica, soittorasia, kirjoituskone) Yhteystiedot: konehes@luukku.com Syksyn aikana olen jakanut pääasiassa ruusuja yhtyeille ja olenkin pohtinut syytä siihen. Onko minusta tullut lepsumpi vai ovatko tuotokset olleet keskimääräistä parempia? Illusionistiset Luopiot tekevät musiikkiaan omalla tavallaan, enkä voi olla venaamatta bändiä Ahkeriin Simpansseihin (Absoluuttisen Nollapisteen sivuprojekti). Biisien äänenlaatu on heikko, mitä bändi saatekirjeessään totesi haluavansa. Puuroinen "demo" sisältää jopa yksitoista kappaletta, joiden sanoma ei ainakaan allekirjoittaneelle mennyt perille, mutta paikka paikoin laulut saivat hymynkin kasvoille. Paha sanoa enempää... + hed<ittäin ihan huvittavaa kuunneltavaa + omaperäinen tuotos musiikkiin vaikea päästä sisälle heikko äänenlaatu vaikeuttaa kuuntelemista Eli ratkaisu ongelmaani on, että syksyn tuotokset ovat olleet yksinkertaisesti hyviä, mutta jaan risujakin tarvittaessa. PETRUS KOSKIMIES MokiVl Kcshti^aini.Htiiiitir',' 'SVK8V 2 tl II 3 l.sinksr! tiistaisin kl» 18:00 (ovei 18:30), Lipl i/-v. i-i ennakkoa Baari auki. A-oikeudet. Tiedustelut: iyv-kulttunrisibtfleritn wjyu.fi. puh: oi 1-260 3356, wwwetd5ufi/ilokiv]
LIIKEIDEA! O n k o Sinulla toteuttamista vailla oleva idea? K a i p a a t k o a p u a ideasi kehittämisessä t a i kaupallistamisessa? O s a l listu liikeideakilpailuun ja tuo ideasi arvioitavaksi. Parhaille ideoille hyvät palkinnot! Jyväskylän Teknologiakeskus Oy järjestää LIIKEIDEA 2004 -kilpailun 2 . 1 . 2 3 9.1.2004. Tavoitteena on löytää huippuosaamiseen ja uuteen tietoon tai teknologiaan perustuvia ideoita, joista voidaan yhdessä kehittää uusia innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Jyväskylän seudulle. Kilpailu on avoin kaikille yksityishenkilöille ja yrityksille. Kilpailun palkintojen arvo on yhteensä yli 25 euroa. Yli 2 euron arvoisen pääpalkinnon lisäksi jaetaan Hyvä idea -palkinto ja palkitaan myös Paras opiskelijaidea. Lisätietoja ja kilpailuiomakkeito sääntöineen saa Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n sivuilta osoitteessa www.jsp.fi. m Edellisessä kilpailussa palkituista ideoista ovat syntyneet mm. seuraavat menestystarinat: \deon \o ,\oswmfi« Magnasense Oy Codewise Oy Aksulit Oy Kilpailun tukijoina ovat: Midinvest Management, Keski-Suomen Osuuspankki ja Pohjola. Uuteen tietoon perustuvien ideoiden jalostaminen liiketoiminnaksi on tärkeä osa Jyväskylän Teknologiakeskuksen toimintaa. Tarjoamme teknologiaja yritysasiantuntemusta, yhteyksiä ja toimitilapalveluja kaikkiin vaiheisiin idean arvioinnista liiketoiminnan toteuttamiseen. JY\ Asta IA SCIENCE PARK J 5 P J S P F a c i I i t i e s Jyväskylä Science Park PL 27, Piippukatu 11,40101 Jyväskylä, puh. (014) 4451 100, fox (014) 4451 199 www.jsp.fi
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2003 E keskustelua U2-SAUSTA UIKUNTAMUSEO JYVÄSKYLÄÄN? Jylkkärissä (12/2003, "Parketti taklasi sählyn") oli lyhyt uutinen U2-liikuntasalia koskevasta salibandyn pelaamiskiellosta. U2:n mäntyparkettilauia on Tilapalvelun ja Senaatin mukaan niin huonossa kunnossa, että lattia remontoidaan vuodenvaihteessa ja lisäksi sählyn pelaaminen on kielletty lopullisesti. Remontissa lattia hiotaan ja lakataan. Tämän jälkeen alkuperäistä parkettia ei enää voida hioa ohuuden takia. Oletamme, että mäntyparkettia ei haluta myöskään uusia, koska rakennus on suojelukohde. Uutisessa mainittiin myös lattian huonon kunnon haittaavan varsinkin OKLn liikunnan opetusta. Ketä OKLeen kuuluu? Meidän ymmärtääksemme laitokseen kuuluu aina sekä henkilökuntaa että opiskelijoita. Emme tunne yhtään OKLn opiskelijaa, jota lattia olisi haitannut. Emmekä ketään, keneltä olisi edes kysytty mielipidettä lattian kunnon vaikutuksesta opetukseen. Silti OKL valitti lattiasta ja oli mukana sählykielteisessä päätöksenteossa. Emme tiedä, ajetaanko tässä OKLn opettajien etua, mutta se kuka on valittanut, on meistä tärkeää. Epäilemme vahvasti, että lattian kunto vaivasi lähinnä OKLn henkilökuntaa ja ainoastaan he OKLsta olivat mukana päättämässä. Yleistys "...on haitannut OKLn liikunnan opetusta...", oli karmea. Opiskelijoilta ei ole kysytty mielipidettä ja ymmärtääksemme opiskelijat ovat kieltoa vastaan. Samalla logiikalla: jos me olemme päätöstä vastaan, myös koko OKL on. Jos lattia remontoidaan jouluna, miksi siellä ei saa pelata sählyä siihen asti? Sitä paitsi sählykicllosta ilmoitettiin vuorojen jo alettua. Törkeätä! Milä tuhoa sählynpeluu voi saada aikaan muutamassa kuukaudessa? Onko liikuntasalin lattia tarkoitus kestää ikuisesti? Ei kai Alvar Aalto U2-salia miksikään museoksi ole suunnitellut? Onko Aallon arkkitehtuurista tullut niin pyhää, että hänen nimissään voidaan rajoittaa yliopistoliikuntaa? Vai onko kiinteistöistä vastaavien rahapula todellinen syy? Jos Alvar eläisi, hän tuskin kieltäisi sählynpelaamista, ja todennäköisesti hän antaisi vaihtaa kuluneen mäntyparketin uuteen, _pnr<-miiiiu kestävään koivuparkettim. Kiellosta päättäneet ovat perustamassa uutta museota kampusalueelle. Käärittäköön siis U2 muoviin turistien ihailtavaksi la viereen rakennettakoon sellainen liikuntasali, jossa voidaan urheilla lajista riippumatta myös tulevaisuudessa. TATU PELLINEN, OKL RAINE RUOKOKOSKI, OKL/FYSIIKKA AVOINTA TARVITAAN AIKUISTEN VÄYLÄKSI Jylkkärin 11/03 artikkelin "OPM kaavailee avoimen väylän vahvistamista" sisältämät viittaukset Kokkolassa toimivan Chydenius-Instituutin avoimeen yliopistoon johtavat harhaan, joten on syytä selventää Chydenius-Instituutin roolia erityisesti aikuiskoulutuksen tarjoajana Keski-Pohjanmaan alueella. Avoimen yliopistomme opiskelijarakenne ja toimintaympäristö poikkeavat esim. Jyväskylän campus-avoimesta ja valtakunnallisista keskiarvoista. Suurin ikäryhmämme on 30-39vuotiaat ja toiseksi suurin 40-49-vuotiaat. Alle 25-vuotiaiden ryhmä, joka valtakunnallisesti tai Jyväskylässä on suurin, tulee vasta kolmantena. Chydenius-Instituutissa avoin yliopisto ei siis toimi nuoriso-opiskelijoiden "oikotienä" yliopistoon. Opiskelijamme ovat todellisia aikuisopiskelijoita: useimmat työssäkäyviä, ammatillisen koulutuksen omaavia, Keski-Pohjanmaalla asuvia. Akateemisten aikuiskoulutusväylien tarjoaminen alueellisesti on yhteiskunnallisesti perusteltua, koska maakunnan väestön koulutustaso on maan alhaisimpia. Jotta alueen aikuisväestölle avautuisi mahdollisuus ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen, olisi resurssien tuhlausta olla käyttämättä jo valmiina olevia avoimen yliopiston rakenteita. Antti Vesala huomioi, että Kokkolan yliopistokeskusohjelmassa korostetaan ehkä tarpeettomankin paljon avoimen yliopiston toimimista väylänä maisteriohjelmiin. Toisaalta olisi aika kummallista, jos alueen ihmiset eivät lainkaan käyttäisi tätä mahdollisuutta. Valtaosa opiskelijoistamme suorittaa opintojaan kuitenkin yleissivistävin tai harrastuksellisin tavoittein. Tudtintotavoitteista opiskelua tuetaan, ja se tarkoittaa lähinnä monipuolista ja riittävää oppiainetarjontaa. Tämä ei millään tavalla sulje pois tai heikennä mahdollisuuksia esim. yleissivistävään opiskeluun. Itsestään selvinä asioina koulutuksellisen ja alueellisen tasa-arvon edistämistä ei ohjelmassa erikseen korosteta. Yliopistokcskusohjelma antaa siten ehkä liian yksipuolisen kuvan niille, jotka eivät tunne tarkemmin toimintaamme. Sen sijaan artikkelin väite, että opiskelumahdollisuudet eivät aukenisi enää yhtälailla fiksun pään vaan kukkaron pulleuden avulla, on perätön ja loukkaava avoimen yliopiston opiskelijoita kohtaan. Väylään vaadittavien opintojen suorittaminen (useimmiten 60 ov) lienee riittävä tae opiskelijan kyvykkyydestä suorittaa korkeakoulututkinto. Myös tutkimustulokset osoittavat päinvastaista kuin em. väite. Joensuun yliopistossa Anna-Liisa Hyvärisen valmisteilla olevassa tutkimuksessa käy ilmi, että avoimen väylän kautta sisään päässeiden opintomenestys on hyvä, keskeyttäneitä ei ole juuri lainkaan, pääaineen vaihtajia on vähän ja valmistumisajat orat huomattavasti lyhyemmät. Jos keskipohjalaisille aikuisopiskelijoille annetaan tutkinnon suorittamiseksi vain se vaihtoehto, että he muuttavat viideksi vuodeksi Jyväskylään, ottavat virkavapaata työstään ja jättävät perheensä saadakseen nauttia maksuttomasta opetuksesta, tulee se niin kalliiksi ja raskaaksi, ettei halukkaita ehkä löydy. Maksullisuusargumentti ei oikein toimi yliopistopaikkakuntien ulkopuolella asuvien aikuisopiskelijoiden kohdalla. Approbaturin hinnalla ei monta Jyväskylän matJaa tehdä tai olla pois töistä. MIKKO VIITASALO, JOHTAJA TEIJA ROSENQVIST, A V O I M E N YLIOPISTON KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON CHYDENIUS-INSTITUUTTI JYY JA SEKSUAALISET VÄHEMMISTÖT Nyt kun vaalit ovat ohi, on aika purnata. Olin melko yllättynyt siitä, kuinka suurella konsensuksella vaalipaneelissa eri edariryhmät vastustivat sitä, että JYY osallistuisi seksuaalivähemmistöjä koskevaan suvaitsevaisuusja tasa-arvotyöhön. Eniten ihmetystä herätti kuitenkin argumenttien luonne; puhuttiin, että JYY ajaa "kaikkien opiskelijoiden etua", eikä näin ollen minkään yksittäisen eturyhmän puolesta toimiminen sopisi JYYn toimenkuvaan. Moinen jäsenistön homogenisointi pistää mielen matalaksi. Ikään kuin erilaisten vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen yliopistoyhteisössä olisi jonkin mystisen "kaikkien opiskelijoiden edun" vastaista. Kuka määrittelee "kaikkien opiskelijoiden edun"? Jos esim. homoseksuaali opiskelija näkee omaksi opiskelijan edukseen sen, että opiskeluympäristöä kehitetään suvaitsevammaksi ja ymmäriävämmäksi, elääkö hän jonkinlaisen väärän tietoisuuden vallassa, jossa hän ei ymmärrä, että oikeasti hänen etunsa on, että JYY on sorsimisesta hiljaa? Onko "kaikkien opiskelijoiden etu" sellaista naiivia välinpitämättömyyttä, jossa uskotellaan itselle, että kaikki on hyvin eikä mitään tarvitse tehdä? Toimitaan niin yleisellä tasolla, että jätetään oman yliopistoyhteisön epäkohdat huomioimatta ja sen sijaan vain silloin tällöin valitetaan Sailaksista ja opintorahoista. Ajatuskulku on melkein yhtä älykäs kuin totalitaristisen Kiinan: hallinto suhtautuu laiskasti rasismin vastaiseen työhön, koska "Kiinassa ei ole rasismia". Yliopistoyhteisö ei ole oikeasti aina niin suvaitsevainen ja toisia rakastava kuin yleisesti uskotellaan. Monilla ihmisillä pääaineesta ja toimenkuvasta riippumatta on ennakkoluuloja niitä yksilöitä kohtaan, jotka eivät jaa yhteisesti jaettua totuutta. Näiden ongelmien ehkäisemiseksi tarvitaan suvaitsevaisuuskasvatusta, jotta ensinnäkin ymmärrettäisiin se, että "erilaiset" eivät ole monoliittista massaa vaan ihmisiä, ja toisaalta se, että myös heille täytyy taata opiskeluympäristö, jossa on mukava olla. Toimiva opiskeluympäristöjä suvaitsevaiset ystävät ovat niitä "opiskelijan keskeisimpiä asioita". HEIKKI KERKKÄNEN, MÄÄ Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aineena JYY, Jylkkäri, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseen jylkkari@ce.jyu.fi Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti (max 2500 merkkiä). Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä •järjestötJärjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu. Ilmoitukset numeroon 15/03 ti 18.11. mennessä! Amnesty International Amnesty Internationa! kokoontuu aina parillisten viikkojen keskiviikkoisin Maailmankauppa Mangon takahuoneessa, Kauppakatu 5. Seuraava kokous on 12.11. klo 18.00. Kaikki ihmisoikeusasioista kiinnostuneet rohkeasti mukaan 1 Kotisivut www.mit.jyu.li/-lt/amneslyjkl/index.hlml Lisätietoja lahoaa ryrimäsihteeri Riikka Vuokila, puh. 040-7087611. sähköposti: nvuokil@cc.jyu.li Pikkujoulut 20.11 Puuroa, oikeaa glögiä, pipareita. Paikka vielä avoinna seuraa sähköpostia ia www-slvuja' Diaarion hallituksen kokous 21.11. klo 15 Juomatehtaan amejarjeslöhuoneessa JT108. Kaikki tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Lisätietoja www.jyu.li/diaario. Lilly museologian sähköpostilistalle osoitteessa http://tists.jyu.li/mallrriari/lislinlo/museologia JOPA Jyväskylän Opiskelevat PAr ti o Iniset ry JOPA ry tuo jälleen nviopiskeiiian ulottuville mitä hauskimpia tapahtumia. Sulje kirjal hetkeksi, ravista seitit korvista ja tule kanssamme JOPAilemaan. Jos olet ihminen ja opiskelija, niin täytät jäsenvaalimukset pilkulleen ja pääset osalliseksi retkeilystä, piknikeistä ja parliomaisista tempauksista Tervetuloa! 11.11. Hallituksen kokous, 29-30.11. Kämppärelki. Lisätietoja ja ohieet sähköpostilistalle liittymisestä www.cciyu.liA/hd/jopas/ Puheenjohtaja Mikko: mipeeeyl@cc.jyu.fi 13.11 torstaina kahvittelu osakuntahuoneistolla klo 12-16. Tervetuloa kaikki osakunnan toiminnasta kiinnostuneet rupattelemaan ja hörppäämään kattit. Paikan päällä myynnissä haalarimerkkeja ja kasseja. Halukkaat voivat myös maksaa jäsenmaksun. Jäsenmaksun maksaminen on vapaaehtoista ja sen maksaneille on tarjolla jäsenetuja. 19.11. keskiviikkona vietetään urheilupäivä ja lähdetään porukalla Hulunkim keilailemaan ja kokeilemaan seinäkiipeilya 1 Mahdollisuus pelata myös mm. squashia ja sulkapalloa. Varmista paikkasi, ja ilmoittaudu heti 1 Lisätietoja tapahlumisia ja ilmoittautumislomake löytyy kotisivuillamme. www.cciyu.li/yhd/epok/ Opiskeliiailtoja pidetään lauantaisin klo 19. Paikkana on Lutherin kirkko osoitteessa Kansakoulukatu 5. Tulevia iltoja 15.11 Kiljukoon nyt kaikkein kaula, avoin lauluilla kaiken ikäisille ja kokoisille, 22.11. Loskagospel. Mikko Nikula, 29.11. Kaksi petturia Juudas ja Pietari, Miika Auvinen. Tervetuloa kuulemaan ja olemaan! Katso lisätietoja toiminnasta: www.stey.ti/eo/jkl Jyväskylän ev.lut. Oplskelijalähetys Opiskehjailial pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen. Sijainti kaupunginkirjastoa vastapäätä, Vapaudenkatu 26 (ovessa teksti kappeli, kerhotilat) Käy sisään! Raamattupiireistä tietoa illoissa. Engsh Bible Study. Inlormation available. -Jos :enka puristaa, ota yhteyttä: Opiskelijapaslon Heikki Lehtimäki, yhteystiedot 014-213 901,050-571 4564, heikki lehtimaki@opffl.li 13.11. Opiskelijat, Laulu se on ollut mun illojeni ilo: 27.11. Matti Sihvonen, Tää on se suru, tää on se ilo: 4.12. Tulus-kuoron .oulukonsertti kaupunginkitkossa (huom muuttunut tieto), 11.12. Heikki Lehtimäki, ulin sinua varten jota jouluna paleltaa Torstaina 13.11 klo 19 keskusleluiltamat keskusseurakuntatalolla. Rupattelua alustaa Osmo Kangas. Tiistaina 18.11. klo 19 seurat Annukka Mäenpäällä ja Hermanni Sivosella, Cygnaeuksenkatu 12 B 20 Tervetuloa! Kotisivu www.|yu.li/yhd/korltioplskeiijat/ Jyväskylän Maan Ystävät Perjantaina 14 11. keskustelutilaisuus ruoantuotannosta, kehitysmaista ja ympäristöstä otsikolla "Lähivai tuontiruokaa'" kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa. Puhujina em. alojen asiantuntijoita laidasta laitaan. Valtakunnallinen vaentapaaminen 14.-16.11 Tapiolan nuorisoseurantalolla Jyväskylässä. Mikäli ympäristön puolesta toimiminen kiinnostaa, tule tutustumaan 1 Jymy kokoontuu parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 18 Järjeslökellanlla osoitteessa Voionmaankatu 34. Lisätietoja San Leinonen, sardo leino@holmail.com, puh. 045-6737565. TERVETULOA MUKAAN"! gon syyskokous 18.11 klo 18.00 Ilokiven takaosassa. Esillä sääntömääräiset asiat Tervetuloa! Sosialislioiiiskelijat Opintopiiri Engelsin kirjasta Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä jatkuu. Seuraava! kerrat ke 19.11. klo 19 ja h 25.11. klo 19. YO-kyiassä Sossin toimistolla. R-lalon kerhotiloissa. Katso myös nettisivut www.cc.jyu.li/sos. Tervetuloa mukaanteatlerimatkalle Lahteen katsomaan Herttanäytelmää. |oka kertoo kommunisti Hertta Kuusisesta. Retki on la 13.12. ja hinta opiskelijoilta 28,50e (sis. teatterilipun ja matkat). Lisätiedot Sari Pöyhöseltä, puh. 040 74 82 596, sähköposti poyhos@luukku.com. Pikkujoulut 19.11. klo 19 Keskisuomen Kirjailijatalolla osoitteessa Seminaarinkalu 26B. Tyoelämapäivä 24.11. klo 12-16 salissa H320 Aiheina työhakemuksen ja ansioluettelon laatiminen, kesätyonhaku, ammattijärjestöt ja jatko-opiskelu. Lisätietoja: http //www.ccjyu.li/yhd/tosine lai liedoilaja Tanja Välisalo, tatjana@cc.jyu.li. Yksin sateessa? Yksin sateessa? on uuden ja kokeellisen tanssin tapahtuma, joka keskittyy sooloteoksiin. Nähtäviä teoksia yhdistää eriikäisten esiintyjien henkilökohtainen suhde improvisaatioon, sen tutkimiseen ja soveltamiseen. Tapahtuman luonne on keskusteleva tanssiteosten lisäksi se sisältää yleisökeskusteluja ja alustuksia tanssista, ruumiillisuudesta ja improvisaatiosta. Yksin sateessa? -soolotanssitapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran Joensuussa marraskuussa 2002. Tänä vuonna organisoinnista vastaa Jyväskylän Taidetanssiyhdistys ry.« Yksin Sateesso? soolotanssitapahtuma Jyväskylässä 28-30.11. Teatteri Miilussa, Sammonkatu 7, ja Jyväskylän Taidemuseon Suojassa, Kilpisenkatu 8. Tilaisuuksiin on vapao pääsy
Katso myös nettisivut: www.turotim.fi TULE MEILLE TÖIHIN! Myymme suosituimmat aikakausilehdet. Tarjoamme reilun palkan, koulutuspalkkion, upeat myyntipalkinnot, lehtija liikuntaedun. Haemme vakituisia ja osa-aikaisia myyjiä palvelukseemme. Soita ja sovi haastattelu: Chargit Heiskanen p. 040 534 2186 Ilkka Rautiainen p. 040 815 2517 --TURQTIM ^ ^ ^ Telemarkkina n i Kauppakatu 26 A 11, 40100 Jyväskylä, p. (014) 819 0020 Helsinki. Porvoo, Hämeenlinna, Tampere, Lahti, Jyväskylä ATK-palvelut * Huolto * Myynti (myös käytetyt) * Kierrätys * www-palvelut AkIRI oy I Vaajakoskentie 76 (Halssilan Esso) Puh (014) 283 909 info@akiri.net www.akiri.net LAAJAKAISTA vauhdilla nettiin v HFYASIDflAN IS@IHHÄT JA PARHAIMMAT S O H W I N SYYSKAUDEN KULTTUURIPLÄJÄYKSiÄ G REG0R HARMAA U22JI. HEVn "KAIKKI TAHTO r atie!P|fc:fotys fmonia fy ennä tikki tahtoo • musiikilli:*n revi Noin \$h U I O M Ä raiiatttu pttkujouli paktoi (oräufattöi löaiiuroöi Nettiyhteys, joka ää vertailun! Nopea, laajakaistainen Intemet-yhteys kaapelitv-verkossa. Edullinen avausmaksu ja kiinteä kuukausihinta mahdollistavat surffailun vaikka kellon ympäri. +