• uäskylän Ylioppilaslehti 14/2001 M i k ä labyrintti! Matti luotaa maailmaa Sivut 1 2 1 3 . pääkirjoitus/ Juha Kauppinen Vippaa euro! Sivut 9 ja 1 1 . Rahaa nahkasvetarissa Sivut 1 6 1 7 . Matti Wuori käytti kirjassaan Titanicin k a n s i t u o l i t (1993) mottona Pentti Saarikosken runoa Tanssilattia vuorella runo XIII. "Vasta kun Minotaurus on tuhottu/ ja labyrintti muutettu tanssiksi/ on politeia ja politiikka taas mahdollista/ Tämä on nyt käytävän sodan luonne" Wuoren mukaan runon labyrintit ovat luutuneita järjestelmiä, joihin ollaan tottuneita, mutta samalla tympääntyneitä. Vasta kun ne on tuhottu, muutettu tanssiksi, on politiikka mahdollista. Peilataan runoa hetkeen, Suomen pankin johtajuudesta käytävään kilpajuoksuun. Vuosi sitten vakuuteltiin, että tokihan meille riittää kolmen jäsenen johtokunta. Nyt työt ovat lisääntyneet siinä määrin, että johtajia tarvitaankin viisi. Niinistö jättäytyi koko kisasta pois, kun hänelle ei suostuttu kertomaan, mitä salaseurassa oikeastaan touhutaan. Onneksi paikalle nilkutti Ilkka Kanerva, jolle toki kelpaa oksa. Mikä tahansa oksa. Mikä labyrintti! Vuosi sitten edustajistovaalien paneelikeskustelussa eräs ehdokkaista ehdotti varovaisesti, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Kaikki rämähtivät nauramaan. Ei politiikkaa enää ole olemassa. On vain kasa luutuneita järjestelmiä. Labyrinttejä. Mutta ehkä ympyrä sulkeutuu jos lika räjäytetään pois. Olisivatko ihmiset lopultakin riittävän kyllästyneitä kaikkeen siihen leikkimiseen ja pelailuun, jota kutsutaan politiikaksi? Pääsisimme takaisin alkuun. Siihen pisteeseen, jolloin politiikka kuulsi edessämme kirkkaana, yksinkertaisena ja tärkeänä. Se oli meille välttämätöntä. Yhteisten asioiden hoitaminen. Siinä tämänpäiväinen ripaus idealismia. Näin kaikki voisi toimia jos ihminen olisi jotain muuta kuin olento, jolle ameebamaisesti muotoaan muuttava oma hyöty näennäinenkin on tärkeintä. JYYn edustajistovaalien tulostenjulkistamisen jälkeen meni noin tunti kun jo hiprakassa alkoi puiminen siitä, kuka pääsee hallitukseen. Mikä labyrintti! K A N N E N KUVA: JUHA KAUPPINEN Jyväskylän Ylioppilaslehti «mjyu.tVjyHttari Toimitus Keskussoiroolanlie 2 •10600 Jyväskylä (014)2603360 jylkkari@ccjyu.fi Fox (014)2603928 Päätoimittaja Juha Kauppinen (014)2603359, 040584 0414 juho@sJ.jyu.fi Toimittajat Annakaisa Vääräniemi (taitto) 4 5 3 8 1 9 4 annvoaf@st.jyu.fi Lassi Toivanen 4 5 9 2 7 1 lotorvon@st.jyu.fi Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Ftaula Rouhiainen (014)60 7226 Sulokurkut, Sivu 2 . Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. Ajan tappava aika ff * .gAJ„",nT vieraasta päästä/ ' JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jy&köri maksaa 50 morkkaa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 IlmoHusmyynti tmi Martti Mikkonen (014)272 1 6 6 , 4 6 4 2 5 3 3 Fox (014) 272 163 Ylioppilaslehden v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 IlmoHuksenvalmistaja Grafiikka Rutanen (014)216315,050596 2444 gfofiikko.rutonen@co.inet.fi Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)7234212. Painos 1 1 ISSN 0356-7362 Miira Rauhamäki Ilmestymispäivät syksyllä 2001 ilmestyy 2 8 . 1 1 . 12.12. d e a d l i n e 2 2 . 1 1 . 5 . 1 2 . Järjestöilmoitusten d e a d l i n e p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! I Ilmoitushinnat tekstissä 6.00mk/pmm lakosivu 7.00mk/pmm määräpaikkalisä 0.65mk/pmm etusivu 9.00mk/pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) Värihinnat yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk Jylkköri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 13.11. KELLO 14.00. TOIMITUKSESSA. Herätyskello rätk y t t ä ä pöydän laidalla. Paiskaan sen seinään. Ei huvita herätä, ei ilian vielä. Mitä jos jäisi kotiin koko päiväksi. Sanoisi paskat kaikelle viralliselle. Vetäisi kellot alas WC-pöntöstä. Antaisi tenttikirjojen pölyyntyä ja lähes työksi muodostuneiden harrastusten odotella parempia päiviä. Keskittyisi itseensä. Kuluttaisi päivän sohvalla löhöillen, lueskellen romaaneja tenttiopusten ja toimitustöiden sijaan. Nuuskisi pakkasukon kätten jälkiä. Havahdun houreestani. "Prkele!"' Seinään nakatun kellon viisarit juoksevat edelleen, ja lujaa lunnin aikatauluani edellä. Housut jalkaan, tukka ojennukseen, tossua toisen eteen. Yhtä kilpajuoksua koko päivä. Kunnes yöpuulla itsensä ja yhteiskunnan orja heittää kroppansa laverille vain nähdäkseen strcssiunia seuraavan päivän aikataulusta. Seuraa päivä toinen. Aikataulukaan ei jätätä. Päinvastoin, tapaamisen peruuntumisen vuoksi kalenteriini eksyy yllättävä tunnin aukko. Maatuulen päämäärättömänä tekemistä etsien piikin kampusta, kunnes tuttava käppäilee vastaan. "Minnes malka", hän kysäisee. "Tapan tässä vain aikaa", tokaisen jalkojeni kuljettaessa minua aina vain eteenpäin. Tuttava jää taakse, mutta sanat jäävät pyörimään päälläni. Pysähdyn. Vai lapan minä aikaa, ajattelen. Päivän ainut suunnittelematon vapaahetki on muuttunut ajan lappamiseksi. Vien jalkani kohti vielä nurmena paisiavaa maalaikkua. Makaan selälläni ja vedän keuhkoni täyteen ilmaa. Katseeni alkaa seurata pilviä. Ajatukseni lentävät niiden perään, toinen toisensa vanavedessä. Synnytän ajatusleikkejä, kikkailen mielikuvilla. Olen vapaa, ajattelen. Hetken päästä minulle tulee tarve kaivaa muistilehtiö esille. Survaisen mielentuotteeni paperinpalalle, siitä myöhemmin tietokoneen kovalevylle. Lopputulos päätyy tähän, lehden sivulle. Orjapa hyvinkin.
• http://www.jyu.fi/jylkkari 14. MARRASKUUTA 2001 • 4 1 . UUOSIKERTA Edustajiston paikka jakauma ja edustajistoon valitut 2002 Jyväskylän demariopiskelijoiden pöydässä oli aihetta juhlaan tulosten julkistamisen aikana edustajistovaalivalvojaisissa. Demarit ottivat edustajistossa kaksi lisäpaikkaa. Poliittisuus oli valitiaJYYn edarivaaleissa TEKSTFANNAKAISA VAARANIEMI KUVAT: JUHA KAUPPINEN YLIOPISTOJEN YLIOPPILASKUNNISSA valittiin uudet edustajiston jäsenet lähes kautta maan sopivasti Taiston päivänä eli keskiviikkona 7. marraskuuta. Jyväskylän ylioppilaskunnan (JYY) edustajistovaaleissa ei suurempaa taistoa käyty; viime vuoden tapaan JYYn vaaleissa voittivat sitoutuneet ryhmät. Vuoden 2002 edustajistoon valittiin entiseen lapaan 41 jäsentä, joista Grönioni sai kuusi paikkaa, Jyväskylän demariopiskelijat kolme paikkaaja Tuhatkunta kuusi paikkaa. Nämä ryhmittymät kuuluivat vaalivoittajiin; Demarit ja Grönioni saivat molemmat kaksi lisäpaikkaa edustajistoon. Tuhatkunta lisäsi paikkalukuaan yhdellä edaattorilla. Lisäksi kahden vuoden tauon jälkeen edustajistoon nousi nyt Sosialistiopiskelijoiden ryhmä, joka sai yhden paikan. Entiset paikkalukemansa edustajistossa säilyttivät Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset (5 paikkaa), PresSure (3 paikkaa) ja Akateeminen Siperia Seura (2 paikkaa). Poikkitieteilijät (8 paikkaa) menettivät kaksi paikkaa. Pörssi & Dumppi (4 paikkaa) sekä Maltillinen äärivasemmisto (3 paikkaa) hävisivät molemmat yhden paikan. "MIELENKIINTOINEN kokoonpano. Muun muassa paikat ovat jakautuneet tasaisesti ryhmien kesken; mukana ei ole mitään massiivisen isoa ryhmää. Lisäksi joukossa on paljon uusia jäseniä. Edustajistossa tullaan käymään runsaasti arvokeskustelua", luonnehtii JYYn pääsihteeri Matti Mäkinen ensi vuoden edustajistoa. JYYn ensi vuoden edustajistossa istuu vähintään yksi jäsen jokaisesta nyt vaaleissa ehdolla olleesta ryhmästä. Vaikka poliittiset ryhmät olivatkin vaalien voittajia, uudessa edustajistossa on sitoutuneita ja sitoutumattomia melkein tasapäin. Edustajiston poliittisetkin ryhmät ovat keskenään Mäkisen mukaan nyt kooltaan tasavahvoja. "Jo ehdokasasettelusta sai hieman arviota tulevasta, kun poliittisilla ryhmillä oli enemmän ehdokkaita. JYYssä ei selvästikään vieroksuta puolueita, kuten taas esimerkiksi Helsingin ylioppilaskunnassa puolueet hävisivät tämän vuoden vaaleissa", Mäkinen analysoi tuoretta tilannetta. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN liiton tulostiedotteen mukaan äänestysinto laski ylioppilaskunnissa valtakunnallisesti. Sibelius Akatemian ylioppilaskunnassa äänestysaktiivisuus nousi eniten edellisvaaleista ollen nyt 31,3 prosenttia (vuonna 1999 se oli 25 prosenttia). Epäpoliittisuus leimasi yleisesti ottaen monen ylioppilaskunnan vaaleja. JYYssä mentiin äänestyksen suhteen noin prosenttiyksikkö alaspäin edellisvuoden 20 prosentista 19 prosentin kieppeille. Pääsihteeri Mäkinen selittää pienen äänestysprosentin johtuvan muun muassa siitä, että JYYssä edustajistovaalit pidetään joka vuosi. Edarivaalivalvojaiset sen sijaan vetivät Jyväskylän yliopiston opiskelijoita ravintola Rentukkaan luvan täydeltä Taiston päivänä. Tosin poliittisia lauluja tai sanataistoja ei tällä kertaa kuultu; ilmapiiri oli rento, mutta ehkä vaisun puoleinen eniten jännitystä vaikutti olevan ainakin desibelien perusteella tuhatkuntalaisten joukossa; valtakunnallisesti Tuhatkunta pitää vielä asemansa suurimpana poliittisena ryhmittymänä. Myös Jyväskylän Sosialistiopiskelijat (toim. huom. sana vääntyi juontajien suussa pariin otteeseen sosiaaliopiskelijoiksi!) saivat odottaa tietoa menestymisestään aina lopullisiin tuloksiin saakka. Kun 70 prosenttia äänistä oli laskettu, sosialistiopiskelijat eivät olleet vielä saamassa edustajistopaikkaa, vaikka muuten jo tuossa tilanteessa esimerkiksi vaalien ääniharavat olivat tiedossa. Eniten ääniä saalistivat Poikkitieteilijöiden Maria Pekonen (60 ääntä) ja Jyväskylän yliopiston Tuhatkunnan Niina Arola (50 ääntä). Kolmannen sijan jakoivat Grönionin Ismo Leikola ja Tuhatkunnan Kirii Mattila (40 ääntä). EDUSTAJISTO käyttää ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa ja ensimmäinen työkoitos uusilla edaattoreilla liittyy ylioppilaskunnan hallituksen muodostamiseen. Matti Mäkinen kertoo, että tulevan kuukauden aikana ryhmien valitsemat 1-3 neuvottelijaa käyvät ryhmien kesken hallituspohjaneuvotteluja. "Hallituksen kokoamisesta tulee nyt kova työ. Kaikilla edustajistoryhmillä ei ole mahdollisuutta saada edustajaansa hallitukseen, koska JYYn hallitus on perinteisesti ollut 8-10 paikkainen", Mäkinen mainitsee. 'Viime aikoina hallitusneuvottelut on käyty yleensä vasta SYL: n liittokokouksen jälkeen, jotta välit pysyisivät yhtenäisinä siihen saakka. Nyt liittokokous on kuitenkin niin myöhään marraskuussa, että neuvottelut saattavat alkaa jo ennen sitä." Hallituksen puheenjohtajaksi valikoituu yleensä valta-asemassa olevan ryhmittymän jäsen. Ylioppilaskunnan puheenjohtaja, kuten uusi hallituskin puheenjohtajineen, nimitetään uuden edustajiston järjestäytymiskokouksessa, jonka JYY pitää 5. joulukuuta. • Lisäö eduslajistovaalitunnelmaa sivulla 5. A.S.S. 2 111 KINNARI JAANA (38) 119 PETÄJÄJÄRVI ANNE (11) GRÖNIONI 6 126 LEIKOLA ISMO (40) 131 SALMELA SIMO (33) 120 BERG MERJA (29) 122 ISOAHO LEENA (26) 129 NUKARI ELLI (20) 135 VISKARI TUOMAS (18) JYVÄSKYLÄN DEMARIOPISKELIJAT 3 3 VANHANEN LYYTI (33) 5 MATINLAURI MATTI (24) 12 NYKÄNEN ANNA-MARI (23) JOK 5 38 KOKKO MARI (31) 32 ALAJOUTSIJÄRVI ARTO (SIT.) (25) 40 LEHTOVUORI MAIJA-KAISA (SIT.) (19) 36 JAUHIAINEN TIINA (18) 34 HERVA RIIKKA (17) JYTK 6 62 AROLA NIINA (50) 61 MATTILA KIRIL (40) 55 KÄRKI ANTTI (26) 59 JAUHIAINEN SIGNE (24) 65 SELENIUS TUULA (19) 52 LAHTI SANNA (18) MÄÄ 3 43 KAINULAINEN ANNA (20) 154 RAUHAMÄKI MIIRA (18) 155 SILLANPÄÄ MINTTU (16) POIKKITIETEILIJÄT 8 86 PEKONEN MARIA (60) 91 LINDHOLM MARIKA (39) 92 HOLAPPA HEINI (37) 81 MIELONEN KATJA (32) 82 PÖYHÖNEN SIMO (24) 93 SILLANPÄÄ KIRSI (21) 79 KETTUNEN ANNE (21) 84 AAPA RIINA (20) PÖRSSI & DUMPPI 4 26 TURUNEN ULLA-MAIJA (22) 16 JAATINEN TEEMU (21) 28 SOININEN PERTTU (19) 18 HAKKARAINEN PASI (18) PRESSURE 103 NERA EVELIINA ' 102 MÄKILÄ KIMMO (19) 106 VARAMÄKI ANNA-KAISA (17) SOSIALISTIOPISKELIJAT 4 69 JÄNTTI RAISA • (11) Henkilön nimen perässä henkilökohtainen öönimöärö.
• Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2001 kahvipöytävisailu_ OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Kuka oli olympiahistorian ensimmäinen naishiihtäjä? 2. Mitä on megalokelalia? 3. Moniako puhelinta Suomessa oli vuonna 1886? 4. Kuka suunnitteli Suomen Pankin päärakennuksen? 5. Mitkä maat ottavat euron rahayksikökseen? ALLIKKO 6. Kuka on kirjoittanut kirjat Suomen omatie (1985) ja Haastaja (1989)? 7. Kuka on heikoiten palkattu suomalainen NHLjääkiekkoilija? 8. Kuinka monta savuketta suomalaiset kuluttivat vuonna 1995? 9. Millä nimellä Allen Stewart Konigsberg paremmin tunnetaan? 10. Montako kertaa näyttelijä AI Pacinon vuorosanoissa elokuvassa Arpinaama esiintyy sana "luck"? FT? Kuinka monta Paavo Lipposta tarvitaan vaihtamaan sähkölamppu? uanis euoriA ues>|3puE)| uejj9>i uasmapo uas IOIUJBA e)fof 'euoniond -eisroisai eisasjujeied und -IUB| ueeuieuAAs uauioi el enau3)|3| ueAeiuai ueeuiei -ie[ uautoj. ISHB» :snNOfl miaueroi uanvApooM'6 000 000 I6S 5 '8 eueiiop 000 00t> 'sn|u3|3H itues L USUJBIJBE» oddas "9 e^ioj» e[ jiuons 'ES>|BS ' K I -suey 'neöniJOd fjjnqujaxnn 'eiieAEji ' e p u 'iiue|i| 'elued -s^ 'eiöisg 'ieewo)|ueiv g ipaisugog Bj/viprri v 0081 W0N'E BllÄAsigdosi z !S>|A B||0J3Ujnu0me| 3||!J|atUO|!>| Oi u3iS!B|e!dujA|0!A|ei2Q6l usporiA unei B(o| '(u3un>| -|Od'SO)J3puei!AE>|)iJis-l laSMflVlSVA i-tarjolla tänään t n r i n l l a t ä n ä ä n on Jylkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä I d l J U l l d L d t l d d l l j yV äskylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämäslä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseenjylkkari-tanaan@cc.jyu.fi TEATTERIT Kaupunginteatteri Suun näyttämö: Särkelä itte to 15.11.. pe 16.11., la 24.11. klo 19. Lumikki Ia 17.11. klo 14. West Side Story la 17.11. klo 19, pe 23.11. klo 19, la 24.11. klo 14. Komtealtcri: Teillä ei ollul nimid ma 19.11. Klo 19 Maan päällä paikka yksi on (ennakko) pe 30.11. klo 19 Pieni näyttämö: Improtralleri to 15.11.. pe 16.11., la 24.11. klo 19. Frankeja Johnny la 17.11., pe 23.11. klo 19. Sdddyllinen murhenäytelmä la 24.11. klo 14. Jäänja tulen lauluja (ennakko) ti 27.11., (ensi-ilta) ke 28.11. klo 19.JVT: Neiti Julie to 22.11, su 25.11. ja ke 28.11. klo 19. Huonetealleri: Tyköistuva tango (ennakko) to 15.11. klo 19, (ensi-ilta) pc 16.11. klo 19, su 18.11. klo 15, pe 23.11. klo 19. Lasinen eläintarha la 24 11. klo 19, su 25.11. klo 15 Mäki-Matin syysteatteri: Vanha Vihtahousu ja seitsemän syntistä to 25.10. (ensi-ilta), la 27.10. su 28.10., su 4.11., ti 6.11., la 10.11, ke 14.11., su 18.11. Kulttuuriklubi Siperiassa. Nuorten Taidctyöpaja: LAAKARJ VASTOIN TAHTOAAN. Esitykset: ke 21.11. klo 14 ensi-ilta, pe 23.11. klo 19.00, la 24.11. klo 19. NÄKY Jyväskylän A-salissa (Väinönkatu 7). Pe 23.11. klo 19 (ensi-ilta), la 24.11. klo 14, pe 30.11. klo 19.00, la 1.12 . klo 14.su 2.12. klo 14, pe 7.12. klo 19, la 8.12. klo 14, su 9.12. klo 14. Teatteri Poleemi: "Haluatko liatsojaltsi" -sketsikimara Vakiopaine-baarin teatteritilassa. Ensi-ilta 23.11 klo 19. Muut esitykset Ia 24.11 klo 19, pe 30.11, la 1.12, su 2.12 klo 19. NAYIItlVI Jyväskylän taidemuseo: su 2.12. saakka Murrofcsissa. Keski-Suomen museo: ONNI -valtakunnallinen leksltilitaidenäyttely -6.1.2002. Alvar Aalto -museo: Kultakelloja mehiläispesä. Alvar ja Aino Aallon valaisimia -28.2.2002. Suomen Käsityön museo: Pajukosta 30.10.-25.11. Galleria Becker: Rune Snellman 3.11.—21.11. Galleria Harmonia: Valokuvia 1.11.-2.12. Jyväskylän yliopiston Galleria Pinacotheca: "Mlfcl ifciTA" Kaupunginkirjasto Sarjahuvandyttely Drawing blood — Piirroksia Amnestylle 12.-22 11. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI; KUORO Jyväskylä Sinfonia: Juhlavuosia, säveltäjä Erik Bergman 90 vuotta ke 14.11 Jyväskylän teattentalo. Liput 90/70/40 mk. Titaani, Yhteiskonsertti Tapiolan Nuorien Sinfonikkojen kanssa ke 21.11. klo 19 Jyväskylän teatteritalossa. Konservatorio Oppilaskonsertti ma 19.11. klo 18. Kamarimusiikkisali, vapaa pääsy. Siltasali. Kamarimusiilikikonscrlti ma 26.11. klo 18. Kamarimusiikkisali M.A. Nummisen konserni 23.11. klo 19. Liput 30/40 mk. Ennakot: Kampus Data ja kulttuurisihRENTUKKA Ti 20.11. "VValer jor People"-Stammlisch klo 21 alkaen. Leikkien, ohjelman, tietoiskujen ja hauskanpidon ohella kerätään varoja kehitysmaiden vesihuollon parantamiseksi. Ti 27.11. Stammlisch klo 21 alkaen. POP/ROCK'JAZZ/KLUBIT l.utakko Ke 14.11. Seminaarinmäen mieslaulajat Pc 16.11. Maj Karman haumit huvat, Cerubi. La 17.11. SubUrban Tribe, No Big Silence(Est). To 22.11. Jonna Tervomaa. Pe 23.11. Avain, Nuera. La 24.11. Ensi/erum, Funeris Noctumum. Bar 68: Pe 16.11. Blanket. Pe 23.11. Bephant Bell. La 24.11. Private Line. Niitty: Vire Special pe 16.11. Troublc Shooter (Whoop! Rccords. Israel) feai. Oded Peled (Misc, Hki). Uu (Niiny). Erkko (Resident). Domino klo 21-03. Lipui 30 mk. llokivi: Hl/ONE/STOhlubilla marraskuussa Kuusumun Profeetta ja Panda Love 24.11.2001 klo 21 20mk/kl8. la 24.11 Vakiopaine: legendaariset VallanKumousbileet. Liput 10 mk. Järjestäjänä Vasiavalia ja Tealten Poleemi. Jyväskylän nuorisotiedotus ja -neuvonta järjestää nuorille Kirjoittajasta ja jutuntekijästä toimittajaksi -hurssin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 16.11 mennessä p. 624 952 , e-mail:laiuri@jkl.fi tai VAvw.jkl. fi/nuoriso/ajankohtaista. Kolumnisti FM Matti Vcsamaa Varkaudesta puhuu kollektiivisesta turvallisuudesta Global Discourse ry:n seminaarissa Athenaeum-talon auditoriossa A103 tiistaina 20.11.2001 klo 18:15 alkaen. Pekka Himasen Studia generalia-luento 21.11. 2001 klo 15.15-16.00 Agora, Auditorio 2, Mattilanniemi 2. j y y KULTTUURIVALIOKUNTA Su 18.11. klo 11-15 Zen-johdantokurssi, 30;-, Ilokiven alakerta, ilm. jompiaincn@luukku.com Valiokunnan kokous 20.11. klo 16, ruokalan takaosa, llokivi. Projektorinkäytiökurssi 19.11. klo 13-17, 21.11. klo 13-17. 22.11. (iltapäivä ja ilta). Valokurssi 20.11. klo 11-16 ja pe 23.11. klo 14 alkaen koko ilta. Ilmoittautumiset kulttuurisihteerille p. 260 3356 tai jyy-kulttuurisihteeri@cc jyu.fi. Finnkinon opiskelijalippuja saatavana 1.11.2001. lähtien Jyväskylässä ainoastaan Kampus Kirjasta, Kauppakatu 9 ja Mattilanniemi. A-rakennuksen aula. Lipun ostamiseen vaaditaan opiskclijakonti. Liput 40 mk, vaihdetaan elokuvalippuun Finnkinon kassalla. KV-VALIOKUNTA Kokous klo 18 Yo-talon hallituskabinclissa To 29.11. Kaikkien kv-ihmisicn ja kansainvälisten opiskelijoiden yhteiset pikkujoulut Ilokiven alakerrassa. Syömistä, ohjelmaa ja tietenkin pukki. Tuo mukanasi 10mk:n lahja. Ti 13.11. klo 18 kehy-ryhmän kokous. SOPOVALIOKUNTA To 15.11. klo 15 kokous. Ilokiven ruokala. TASA-ARVOKUNTA To 15.11. klo 16 kokous, Ilokiven ruokala perinteen ja modernin risteyksessä P I T K Ä S T Ä A I K A A Jyväskylässä voi tutustua julkisuudessa vähemmälle huomiolle jääneeseen taidemuotoon, tekstiilitaiteeseen. Keski-Suomen museossa esittäytyy 39 taiteilijaa valtakunnallisessa ONN/nimen alle kootussa tekstiilitaidenäyttelyssä, joka on ensimmäinen lajissaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella sitten vuoden 1996. Yli kolmesataajäseninen Tekstiilitaiteilijat Tcxo ry päätti järjestää laajan näyttelyn Alvar Aallon ryijynäyttelyitä varten suunnittelemassa salissa. Käytössä ovat myös museon muut vaihtuvien näyttelyiden tilat. Kuluva vuosi o n teollisuustaiteen liitto Ornamon 90-vuotisjuhlavuosi, ja ONNI on sen jäsenjärjestö Texon vuoden päätapahtuma. Näyttely oli kaikille avoin juryn valittua mukaanotettavat työt. Valituista taiteilijoista 13 eivät ole Texon jäseniä. "Näyttelyssä voi nähdä teoksia seinällä, veistoksia tilassa sekä tilateoksia. Myös valolla ja varjolla on merkittävä osuus", tekstiilitaiteilija Outi Tuominen kertoo. Nyi nähtävässä näyttelyssä traditionaaliset työtavat ja raaka-aineet toimivat nykyaikaisen ilmaisun välineinä. mutta myös uudet menetelmät ja materiaalit ovat vahvasti esillä. Taiteilijat ovat lähestyneet teemaa monimuotoisesti omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi valokuvauksen ja grafiikan menetelmät sulautuvat perinteisiin tekstiilimateriaaleihin ja raaka-aineisiin, mutta uudenlaisiakin materiaaleja, kuten lasikuitua, sekä teknologiaa on käytetty omarjeräisesti. Näyttelyn töiden tekotapoja ovat olleet muun muassa kuvakudos, värjäys, kudonta, paikkaus, revintä, kudonta, ompelu, huovutus, kirjonta, batiikki, ryijy, silkkipaino, valokuvaus, liimaaminen, prässäys, maalaus, sahaus, etsaus, hartsaus, neulonta, valkaisuja virkkaus. "Teeman tuli olla riittävän laaja. Sen tarkoitus oli suunnata tekemistä, mutta ei missään nimessä rajata. Aihetta oli mahdollista lähestyä monelta eri kantilta. Haluttiin myös jotain positiivista. Edellytyksenä oli korkeatasoinen toteutus ja mielenkiintoinen sisältö", kertovat näyuelytyöryhmän jäsenet Katri Haahti, Aino Rajaniemi, Kaija Poijula ja Silja Puranen. Nykyaikaisen tekstiilitaiteen määrittely on toisinaan hieman vaikeaa juuri materiaalien ja menetelmien runsauden takia. Termi on jossain määrin hämäävä ja vääriä mielikuvia luova, arkikielessä tekstiilitaide saattaa kuulostaa banaalilta. Maailmalla puhutaankin yleisemmin kuiiutaiteesta. Niinsanoitujen vanhojen kaunotaiteiden rajat ovat helpommin määriteltävissä. Tekstiilitaiteen piiriin voidaan lukea monenlaisia töitä esimerkiksi niiden rakenteen perusteella. "Jokaista työtä tulee tarkastella erikseen, jolta löytää selityksen, miksi se on tekstiilitaidetta. Toisaalta en tiedä, kuka tarkkoja määritelmiä kaipaa. Raja on veteen piirretty viiva", sanoo Kajaniemi. Näyttelyyn osallistuvat tekstiilitaiteilijat näkevät taidemuotonsa rikkaana ja ilmaisuvoimaisena, vaikka se ei aina välttämättä saakaan ansaitsemaansa arvostusta tai huomiota. "Tekstiilitaide Suomessa on kaikesta huolimalta aktiivista ja virkeää. Jaksetaan järjestää näyttelyitä, vaikka ne ovat iso taloudellinen asia ja ponnistus", Tuominen toteaa. LASSI TOIVANEN Onni Keski-Suomen museossa 6. tammikuuta 2002 saakka. news in english M A NUMMINEN IN ILOKIVI The subcommittee for cultural affairs has succccded in getting M.A. Numminen to perform in llokivi Friday November 23. The tickets are priced 30 marks for students and 40 marks for others. The gates of llokivi open at 7pm and the show launches with movie presemations at 8pm. The tickets can be purchased beforehand either from Kampus Kirja (Kauppakatu 9) or from the Secretary for Cultural Affairs, Marjo Kokkonen (tel 2603356). Numminen will bc accompanied by Pedro Hietanen, a long term sidekick of liis musical projects. See olso: http://www.ma-numminen.net/ THE RESULTS OF THE STUDENT UNION ELECTION The political groups gained more new places for the Council of Representatives 2002 than the unaligned groups. The 41 representative places are now aimosi evenly divided between the more politically inclined groups and unaligned groups. "An interesting composition. The places are evenly divided between the groups; theres not any massive group. Also diere are lots of new faces. The council will have plenty of value discussion", summarizcs Matti Mäkinen, the Secretary general of siudent union. The turnout perceniage came down from lasi year, and was now about 19 per ccnt. The vote queen was Maria Pekonen wiih 60 votes. INTERDISCIPLINARY ACTION Lasi spring 15 student associations got together and decided to arrangc bigger and better parties. The first interdisciplinary Kupla (Bubble) party with 70's theme will be held in November 21 in Raatikellari and Night Life by five associations. The possible profit from the event will be spent to arrange more Kupla parties. two of which are already planned for the spring term. At the same day there will also be the second round of JYY-cup in the form of orientcering at Harju. There is suli a chancc to pariicipate in the cup as only the three best team efforts are taken into accountin theend. Kuplo party November 21 in Raatikellari and Night Life, tickets 20 morks. Advance säle oi tickets November 13.-14. at 12-14 in the University Main Library, llokivi ond Mattilanniemi. The next party and cup days: februory 20 and April 24. Registrations for the JYY-cup: Mori Kokko, tatsi@cc.jyu.fi by November 20. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
• J«wiiMMiYlwwitoilrtrti 14/2001 O Virallinen tavoite rikkoontui EDUSTAJ1STOVAALEISSA menestyneen Grönionin listalla vaikuttanut Ismo Leikola jakaa JYTK:n Kirii Mattilan kanssa miespuolisen ääniharavan tittelin 40 äänellä. Leikola on lopullisten tulosten selvittyä yllättynyt mutta onnellinen. 22-vuotias Leikola opiskelee fysiikkaa kolmatta vuotta, mutta on edarivaaleissa ensikertalainen. "Hyvältä tuntuu tottakai. Iskulause jos et ole puolellani, olet minua vastaan' taisi toimia. Tämä on todella odottamatonta, menin politiikkaan mukaan vasta pari viikkoa sitten", Leikola myhäilee Rentukan vaalivalvojaisten hälinässä. Täysin tarkkaa suunnitelmaa uudessa edustajistossa toimimisesta ei Leikolalla vielä ole, mutta suuntaviivat ovat selvillä. "Aion ajaa luonnollisesti Grönionin asioita, mutta ottaa kantaa myös putkitutkintoa ja yritysmaailmaa palvovaan systeemiin. Haluaisin, että ihmiset voisivat opiskella rauhassa ja runsaasti erilaisia aineita. Pois tällaisesta rahan sanelemasta opiskelusta", Leikola kertoo linjauksistaan. Vaalimenestyjä on tyytyväinen myös ryhmänsä tulokseen. Grönioni oli Leikolalle luonteva valinta, vaikka hän ei ryhmän toimintaan ole ehtinyt läpikotaisin lutusillakaan. "Henkilökohtaisen menestyksen ohella on tietenkin hienoa, että Grönioni on noussut suurten ryhmien joukkoon." Syytä edustajistovaalien alhaiseen äänestysprosentin Leikola ei osaa sanoa, mutta sen kasvattaminen ei miehen mielestä ole mahdoton tehtävä. "Ei ole hyvä, enä poliitikot yleensä kehottavat kaikkia äänestämään. Päinvastoin, mielestäni äänestäminen pitäisi kieltää, jos äänestäjä ei osaa valintaansa perustella eikä ole muutenkaan hyvää syytä äänensä antamiselle. Syyksi ei riitä se, että jollakin on hieno mainos. Nämä ovat tietenkin eräällä tapaa kaverivaalit. Olisihan se hyvä, että kiinnostusta olisi enemmän. Ehkä yliopiston poliitikkojen pitäisi vielä näkyvämmin luoda julki se, mitä on saavutettu. Ainakaan minulle ei ole missään tullut erityisesti vastaan, mitä esimerkiksi edustajisto on milloinkin saanut aikaan. Muutenkin tällaisessa toiminnassa tulisi saavutuksia korostaa, mikäli korostettavaa on." LASSI TOIVANEN Maria Pekonen. Psykologitar ääniharavana EDUSTAJISTOVAALIEN ääniharava kuudellakymmenellä äänellä, Poikkitieteilijöiden Maria Pekonen, 24, kertoo niin ikään olevansa hieman yllättynyt hyväsiä henkilökohtaisesta tuloksesta. Poikkitieieilijäi muutoin kuuluvat vaaleissa paikkoja menettäneisiin ryhmiin. Mikä meni pieleen? "Vaikea sanoa, sillä en ole Poikkareiden toiminnassa ollut kovin pitkään mukana. Tulin mukaan oikeastaan vasta vaaleihin. Ehkä syynä oli se, ettei ihmi(smo Leiko/a. "EUROSPORT PITÄISI SAADA NYT TAKAISIN KYLÄÄN." "KUN DEMARI BAILAA porvari nukkuu huonosti koko yön." Näin meni Jyväskylän demanopiskelijoiden motto tämän vuoden edustajistovaaleissa. Ja tulosten julkistamisen jälkeen juhlintaa riittikin: demarit lisäsivät paikkalukuaan ensi vuoden edustajistoon kahdella paikalla. Valtio-opin fuksi Taru Haapala oli yksi kahdestatoista ehdokkaasta demareiden ehdokaslistalla. Jo ennen virallisten tulosten julkistamista Haapala totesi, että hän ei usko omaan läpimenoonsa näissä vaaleissa. Ehdokkaaksi ryhtymistä hän ei ollut kuitenkaan epäröinyt hetkeäkään. Kun hän oli mennyi syksyllä ensimmäiseen demareiden kokoukseen ja saanui puheenjohtajalta ehdokaspaperit eteensä, hän oli tantunut uuteen kokemukseen innokkaana. "Olen ensimmäistä kertaa ehdokkaana edustajistovaaleissa ja iloinen ihan muiden menestyksestä. Fiilis on mitä mahtavin", Haapala lausui edustajistovaalivalvojaisissa. Tänä vuonna hänen äänensä eivät riittäneet edustajiston jäsenyyteen. Omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa Haapala uskoo silti vahvasti. Jos edustajistopaikka olisikin auennut Haapalalle, olisi hänellä ollut jo mielessään muutamia epäkohtia joihin tantua: "Opiskelijoiden terveydenhuoltoa tulisi parantaa ja monipuolistaa. Lisäksi opiskelun kohtuuhintaisuuteen on panostettava enemmän", kertoo Haapala, joka pitää näitä asioita selkeästi "myös Taru Haapala. "JYYn heininä". Kortsuja ja karkkeja äänestyssyöttinä jakaneet demarit iloitsivat suurella joukolla vaalivalvojaisissa punainen sydän rinnassa vilkkuen. Taru Haapalan mukaan demareiden sydäntä lähellä ovat muun muassa solidaarisuus ja tasa-arvo. Ryhmän puheenjohtaja Marianne Huttusen mielestä koko demariporukan oli syytä olla iloinen: kolmella paikallaan Jyväskylän demariopiskelijat täyttivät liiton virallisen tavoitteen. Huttunen on ollut ainoana demareiden edaattorina tämän vuoden edustajistossa, mutta ensi vuoden edustajistoon hän ei päässyt. ANNAKAISAVÄÄRÄNIEMI Viidennellä kerralla varalle Jussi Seppänen. sillä, varsinkaan fukseilla, ollut tarpeeksi tietoa ryhmän ideasta. Sitoutumattomuutta ei kenties tuotu tarpeeksi esille." Omaan menestykseensä psykologiaa neljättä vuotta opiskeleva Pekonen arvelee vaikuttaneen toimiminen ainejärjestö Stimuluksessa, joka on saanut JYYltä kunniamaininnan aktiivisuudesta. "Luulen, että psykalaiset olivat suurin kannattajaryhmäni. Siellä on sellaisia tyyppejä, että kun niitä vähän herättelee, niin siellä on paljon voimaa." Psykologian opiskelusta Pekonen uskoo olevan hyötyä tehtävässään. "Se antaa sellaisen epävarmuudensietokyvyn. Ehkä sen kautta osaa myös tarkastella asioita monipuolisesti eri näJYVÄSKYLÄN Opiskelevien Keskustalaisten (JOK) Jussi Seppäselle tämänvuotinen edariehdokkuus oli jo viides laatuaan. Vuoden vaihteessa hän joutui jättämään edustajistopaikkansa kesken kauden valmistuttuaan liikuntatieteiden maisteriksi. Nyt, saatuaan terveystieteiden opinto-oikeuden, hän oli taas kelvollinen asettumaan ehdokkaaksi niin edustajistokuin Koncpohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston vaaleissa. Jälkimmäiseen hän pääsi varsinaiseksi jäseneksi, edustajistoon varalle. JOK.n tämänvuotinen vaalitulos oli Seppäsen mukaan tyydyttävän hyvä. Seppänen pitää jokaista ryhmälleen annettua ääntä tarpeellisena; hän uskoo pääsevänsä itsekin vielä vaikuttamaan JYYn edustajistossa varajäsenyytensä kautta. Neljällä edellisellä kerralla hän on päässyt läpi edustajistoon, ja vuonna 1999 hän oli edustajiston varapuheenjohtaja. Kaksi edellistä kertaa on tärpännyt myös asukasneuvostovaaleissa. "Parhaiten JYYn edustajistossa on jäänyt mieleen isoista asioista, kuten ylioppilastalon laajennuksesta, päättäminen", muistelee Seppänen edustajistokausiaan. Sen sijaan asukasneuvostossa toimiminen kohdistuu Seppäsen mukaan enemmänkin pienempiin asioihin. Esimerkiksi pihaviihtyvyys on semmoinen asia. Henkilökohtaisesti tämä liikunnanopiskelija kokee läheisiksi asioikseen terveyden ja hyvinvoinnin sekä liikunnan. "Eurospon pitäisi saada nyt lakaisin kylään", listaa Jussi Seppänen tavoitteitaan asukasneuvostossa. Ikuiseksi opiskelijaksi itseään kutsuva Seppänen liittyi JOKiin ensimmäisenä yliopisto-opiskeluvuotenaan. Sen jälkeen keskustalaisuus on tantunut lujasti miehen mieleen: muun muassa viime kunnallisvaaleissa hän oli ehdokkaana Keskustan riveissä. "En ollut aikaisemmin ollut mukana politiikassa, ja esimerkiksi isäni oli ollut vain joskus nuorena mukana poliittisessa toiminnassa. Sitten yliopistolla eräs liikunnanopiskelija kysyi minua toimintaan mukaan. Hyvä porukka ja ilmapiiri vakuuttivat oikeasta valinnasta." ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI kökulmista ja lähtökohdista. Uskon, että yhteistyön kannalta se on hyvä opiskeluaine edustajistotyötä ajatellen. Varmasti pystyy sietämään erilaisia näkemyksiä ja erilaisuutta toimijoiden keskuudessa", Pekonen pohtii. Ensimmäiseksi uusi edaattori aikoo tutustua paremmin edustajiston toimintaan, josta aikaisempaa kokemusta on kenynyt lähinnä ainejärjestöyhteistyön puitteissa. Hän on kuitenkin kertomansa mukaan ottanut jo jonkin verran selvää yliopistojärjestelmän ja hallinnon kiemuroista. "Minulla ei ole vahvaa puoluepoliittista kantaa. Sitoutumattomuus antaa jollain tapaa mahdollisuuden perehtyä asioihin vapaammin ja monipuolisemmin", Pekonen kertoo. Yliopistopoliitikan suuriin linjoihin Pekonen ei tässä vaiheessa uskalla ottaa kantaa, mutta on sitä mieltä, että JYYn tulisi tehostaa tiedottamista etenkin ainejärjestöjen ja riviopiskelijoiden suuntaan. Pekosen mukaan vaaleissa oli hyvä henki, eikä selkäänpuukotusmentaliteettia ollut havaittavissa. "Voi kyllä olla ylpeä siitä, että Jyväskylässä enemmistö ehdokkaista on osannut hoitaa tämän touhun sellaisessa mukavassa ilmapiirissä." LASSI TOIVANEN
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2001 KUTOSSIVUNKUVA Torso. edari ja hallitus, JYYN EDUSTAJISTON KOKOUS 8.11.2001 Lyhdyssä 8. marraskuussa pidetyssä edarikokouksessa näkyi edellisen illan vaalivalvojaisten jäljiltä enemmän tai vähemmän väsähtäneitä naamoja. Paikalle jaksoi silti tulla 34 edustajiston jäsentä. Pirteänä sen sijaan oli vierailemaan saapunut Katri Makkonen Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnasta. Hän on ehdolla SYL:n puheenjohtajaksi ensi vuodelle. Makkonen opiskelee vesitaloutta Teknillisen korkeakoulun rakennusja ympäristötekniikan osastolla. "Puheenjohtajan tehtävä on vastuullinen ja kiinnostava. Minulla on pitkä kokemus ylioppilaskunnassa toimimisessa", Makkonen kertoo. Tapio Sänkiaho tiedusteli Makkosta kiinnostavia teemoja, johon Makkonen vastasi: "Haluaisin ottaa esille esimerkiksi opintotuen tason korotuksen ja ylipäätään toimeentulon edistämisen. Korkeakoulupoliittisella puolella pitäisi keskustella opiskelujen kestosta ja tasosta. Opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin eteen on tehtävä työtä." Poliittisesta suuntautumisestaan Makkonen ei kerro yksityiskohtia. Hän sanoo olevansa i sitoutumaton, mutta olleensa tekemisissä kansanedustajien ja kunnallispoliitikkojen kanssa. Keskusteluyhteyksien luomista eri tahojen kanssa hän pitää olennaisena. "Mielestäni tulisi keskittyä enemmän puhtaasti opiskelijoita koskettaviin asioihin. On hyvä, että kiinnostusta löytyy muuhunkin, mutta ne muut asiat eivät saisi nousta opiskelija-asioiden edelle. Yhteiset linjat tulee olla, vaikka ajattelutavoissa olisi eroavuutta", Makkonen kuvailee SYL-visioitaan. Edustajistovaalien tuloksissa ei tarkastuslaskennan jälkeen löytynyt kuin yksi äänimuutos Grönionin sisällä. Kokouksessa valittiin SYL:n ja OLL:n liittokokouksiin lähtijät sekä pohdittiin lisäksi Kampus Datan ja Kampus Kirjan tulevaisuutta vuokrasopimuksen päättyessä. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi nykyisen liiketilan ostaminen tai uusien tilojen etsiminen. Aloitteita todettiin olleen viime aikoina vähän. Kokouksessa keskusteltiin pitkään PresSuren aloitteesta hankkia pakettiauto ylioppilaskunnan käyttöön. Kannatusta ja vastustusta löytyi erilaisten vuokraamisehdotusten lisäksi. Asiaa lullaan käsittelemään myöhemmin. LASSI TOIVANEN OMA FOORUMI MEDIAKULTTUURILLE Suomalaista mediakulttuuria varten on internetissä nyt oma foorumi, medium. Marrakuun 6. päivänä julkaistun mediumin tarkoituksena on paikata aukko, joka on jäänyt mediakulttuurialalla käytävään keskusteluun ja kritiikkiin. Se siis tarjoaa uusia näkökulmia kulttuurin ja teknologian kehitykseen. Mediumin pääkohderyhmiä ovat alan tekijät, tutkijat ja kehittäjät; julkaisu pyrkii edistämään mediaymmärrystä laajemman yleisön parissa. Mediumin tekijät pyrkivät kirjoituksillaan asiantuntevaan, kriittiseen ja yleistajuiseen viestintään suomeksi. Esikoisnumerossaan 1.0 medium esittelee virtuaalikaupunkeja. Sisältö koostuu tutkimuksista ja keskusteluista, jotka koskevat e-kaupunkeja, kaupunkisuunnittelua ja -kulttuuria. Mediumin kirjoittajina toimii moniääninen joukko tekijöitä, tutkijoita ja tuntijoita mediakulttuurin, teknologian, viestinnän ja talouden aloilta. Julkaisijana toimii Mediakulttuunyhdistys m-cult ry. http://wvw.m-cult.net/mediumi/ SÄHLYÄ YÖTÄ MYÖTEN Jo perinteeksi muodostunut yösähly järjestetään jälleen tänäkin syksynä marraskuun puolessa välissä. Mukaan mahtuu 12 joukkuetta, ja joukkueisiin kuuluu neljä pelaajaa sekä varamiehet. Mukana on oltava vähintään kaksi naispuolista pelaajaa. Yösählyt pelataan Viitaniemen ammattioppilaitoksella 17. marraskuuta kello 20.00 alkaen aina aamun tunneille saakka. Osallistumismaksu on 100 markkaa/joukkue. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 14.11. jvy-soposihteeri@cc.jju.fi toi tel. 260 3357 OPINTOJA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKEMISEKSI Jyväskylän yliopistossa käynnistyy ensi kevätkaudella mentoroinnin opinnot. Uusi opintokokonaisuus soveltuu työssä oppimisen tukemiseen useilla eri aloilla. Opinnot palvelevat aikuiskouluttajien ja opettajien koulutusta sekä it-alan oppimista. Rakentumassa on laaja-alainen mentorverkosto eri alojen työssäoppimisen tukemiseksi. Mentor-opinnot on yksi monista Jyväskylän yliopiston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeista. Yliopistosta mukana ovat avoin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, kasvatustieteen laitos sekä tietojenkäsittelytieteiden laitos. Opintokokonaisuuden suunnittelusta ja yhteistyön organisoinnista vastaa Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto. Verkosto on myös Lapin, Tampereen ja Heisinuutisia gin yliopistojen käytössä. Koulutus aloitetaan Jyväskylässä 30 opiskelijan pilottikoulutusryhmällä. Syksyllä 2002 aloitetaan vielä laajemman mentorioukon kouluttaminen. lisätietoa: http://www.ovoin.iyu.fi/iemp/mentor.htm NEITTAANMÄKI VAATII OPINTORAHAAN TASOKOROTUSTA Kansanedustaja Petri Neittaanmäki vaatii kuukausittaiseen opintotukeen vähintään 200 matkan tasokorostusta. Neittaanmäen mukaan opiskelijat elävät jatkuvassa toimeentulokuopassa. Tämä on seurausta siitä, että opintorahaan ei ole tullut tasokorotusta vuoden 1992 jälkeen. Asia oli esillä eduskunnan kyselytunnilla marraskuun ensimmäisellä viikolla, kun Neittaanmäki tenttasi asiaa opintotuesta vastaavalta kulttuuriministeri Suvi Liudeniha Neittaanmäki muistutti, että Lipposen ensimmäinen hallitus leikkasi kuukausittaista opintorahaa 30 markalla ja muutu tuen veronalaiseksi. Opintorahan ostovoima on alentunut vajaassa kymmenessä vuodessa yli 200 markkaa/kuukausi. Linden vastasi kysymykseen, ettei opintorahaan ole voitu tehdä eikä todennäköisesti voida tehdä myöskään lähivuosina korotusesitystä valtiontaloudellisista syistä johtuen. Ministerin vastaus ei tyydyttänyt Neittaanmäkeä. Hän on jättänyt opintotuen tasokorotuksesta talousarvioaloitteen. PANKKIJA VAKUUTUSPÄIVÄ 14.11. Harkitsetko opintolainaa tai tarvitsetko vakuutusta? Joudud<o maksamaan päivittäisistä pankkipalveluista? Nyt voit kysyä pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä mitä ikinä haluat! Ylioppilaskunta järjestää keskiviikkona 14.11. klo 9-15 kaikkien aikojen ensimmäisen pankki-ja vakuutuspäivän Mattilanniemessä Agorassa. Tarkoitus on helpottaa opiskelijoiden tutustumista pankkien sekä vakuutusyhtiöiden laajaan palveluvalikoimaan. Paikalla ovat seuraavat pankit ja vakuutusyhtiöt: Merita, Keski-Suomen Osuuspankki, Handelsbanken, Sampo, Fennia sekä Pohjola. lisätietoja antoo JYYn sosiaalisihteeri Piia Järvenpöä-Kansikos (iyy-soposihteeri@cc.jyu.fi) OKAISU Jylkkärin numero 13 Tarjolla tänään -sivulla kerrottiin kulttuurivaliokunnan järjestämästä Zen-johdantokurssista. Ilmoituksesta oli epähuomiossa jäänyt pois sana Zen. Virallinen muoto on siis; "Zen-johdantokurssi su 18.11. Klo 11-15 YO-talon monitoimitila (Ilokiven alakerta)." Toimitus pahoittelee erhettä. Kupla puhkeaa AINEJÄRJESTÖJEN välinen yhteistyö on poikinut uuden toimintamuodon: bileiden järjestämisen. Viime keväänä 15 ainejärjestöä päättivät yhdessä, että he haluavat järjestää yhä isompia ja parempia bileitä. Ensimmäiset poikkitieteelliset Kupla-bileet järjestetäänkin nyt marraskuussa viiden ainejärjestön (Abaskus, MephLsto. Tosine, Sane ja Varkaat) organisoimana. Teemaksi on valittu 70-luku, jota kevään bileissä seuraavat 80-ja 90-luku. "Luvassa on tasokasta ohjelmaa, 70-luvun musiikkia soittavia dj:itä, livebändi Night Lifessä ja mahdollisesti 70-luvun tyyliin pukeennmeita juhlijoita", Tosincn Kupla-vastaava Hanna Ikola mainitsee. Haalaritkin voi päällensä pukea, mikäli niin haluaa. Pääsylipulla pääsee illan aikana juhlimaan kahdessa eri baarissa, Raatikellarilla ja Night Lifessä. Ikolan mukaan bileillä ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, vaan mahdollinen tuotto siirretään seuraavien bileiden järjestämiseen. Keväällä on tiedossa kahdet Kupla-bileet Kupla-bileiden kanssa samana päivänä ylioppilaskunta järjestää myös JYY-cupin osakilpailut. Tulevalla kerralla tiedossa on suunnistusta Harjun maisemissa; talvella kilpailut keskittyvät lumileikkcihin ja keväällä vesielementtiin. Vaikka ensimmäinen cup-osio menikin jo, voi cupiin vielä osallistua: keväällä tulokset lasketaan kolmesta parhaimmasta joukkuesuontuksesta. Ensimmäisen osakilpailun jälkeen johdossa on yhteisöviestijöiden, Comixin, joukkue. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Kupla-bileet 21.11. Roatikellarillo ia Nightlifesso, yhteislippu 20 markkaa. Bilelippujen ennakkomyynti 13.-14.11., klo 12-14 kirjastolta, Ilokivessä ja Mottilonniemessö. Seuraavat cupjo bilepäivöt ovat 20.2. \o 24A. JYY-cupiin ilmoittautumiset Mari Kokolle, totsi@cciyu.fi 20.11.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2001 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON (SYL) kuukausi sitten julkaistu toimintasuunnitelmaluonnos herätti kohua kansallisessa lehdistössä. Syynä olivat osiossa "Kestävä yhteiskunla"esitetyt huumelausunnot. Varsinaisessa tekstiösiossa todettiin seuraavaa: "SYL näkee huumeongelman terveydellisenä ja sosiaalisena, ei moraalisena ongelmana. Valtion päihdepolitiikassa täytyy ottaa käyttöön mietojen ja kovien huumeiden käsitteet. Päihdevalistuksen täytyy perustua faktoihin ja kiihkottomaan asiantuntemukseen." Myös yksityiskohtaisissa tavoitteissa julkituotu näkemys kohahdutti: "Mietojen huumeiden laillisuusstatusta tulee tarkastella sallittujen päihteiden terveysvaikutusten pohjalta " Ylioppilaslehti julkaisi toimintasuunnitelmaluonnosta koskevan artikkelin, jonka pohjalta STT otsikoi seuraavasti: "SYL ajaa mietojen huumeiden laillistamista". Soppa oli syntynyt. YLIOPPILASKUNNILLA ja niiden vuonna 1921 perustetulla etujärjestöllä, SYLlla, on perinteisesti ollut eräänlainen edelläkävijän rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa. Liitto muun muassa otti vankasti kantaa ympäristökysymyksiin jo 80-luvun loppupuolella. Vasta tämän jälkeen ympäristöasiat nousivat olennaiseksi osaksi yleistä yhteiskunnallista politiikkaa ja keskustelua. Tämänkertaisen luonnoksen sisällön siis kommenttien merkityksen ohella harmistusta ovat aiheuttaneet tekniset kysymykset; erimielisyyksiä on siitä, missä tällaista keskustelua pitäisi käydä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) pääsihteeri Matti Mäkisen mukaan ongelma liittyy SYLn rooliin eräänlaisena kattojärjestönä; liiton tarkoituksena on yksinkertaisesti edustaa jäsenylioppilaskuntiaan. Tämä taataan sillä, että asioista käydään keskustelua ylioppilaskuntakenlällä ennen kuin kannasta tehdään virallinen. Toimintasuunnitelmaluonnos toki kiersi jäsenylioppilaskunnissaan lausuntokierroksella, mutta vasta sen jälkeen kun sitä oli julkisuudessa reposteltu. Tilanne ei saa olla sellainen, että SYL ikäänkuin kokeilee toiminiasuunnitelmaluonnoksessaan, mitä kaikkea saadaan painettua läpi ylioppilaskunnissa, vaan päinvastoin: SYL on enemmänkin siihen kuuluvien liittojen äänitorvi. Toimintasuunnitelmassa ja sen luonnoksessa lukevista asioista tulee keskustella etukäteen. Sitä vartenhan liitto järjestää esimerkiksi sosiaalipoliittisia ja koulutuspoliittisia tapaamisia." SYL:n puheenjohtaja Esa Perkiö on Mäkisen kanssa eri mieltä toimintasuunnitelmaluonnoksen luonteesta: "Asioista pitää voida keskustella. Meidän (SYL:n hallitus) mielestämme tosu-luonnos on sellainen paikka, että siellä voidaan tuoda tällaisia asioita esille." Perkiö tukee hallituksen näkemystä huomauttamalla, että toimintasuunnitelmaluonnoksen on tarkoitus olla osa liiton jäsenten välistä luottamuksellista keskustelua. Ei siis virallinen mielipide, joka tuodaan suurella rummutuksella julkisuuteen. Koska luonnos käy laajalla lausuntokierroksella, SYLin huumekohun pohjalla tekniset ja sisällölliset ristiriidat on kuitenkin mahdollista, että se ajautuu julkisuuteen spekuloitavaksi ennen kuin siinä esitetyissä näkemyksissä on mitään virallista. Tämä ei Perkiön mukaan saa olla esteenä keskustelulle. "Emme me voi lopettaa keskustelua, koska pelkäämme, että asioista tulee julkisia." Samalla hän kuitenkin myöntää, että luonnos oh joiltain osin kiistanalainen; sitä koskevassa SYL:n hallituksen äänestyksessä jätettiin "useita eriäviä mielipiteitä". Mäkisen kommenttiin siitä, että tällaiset asiat pitäisi tuoda esille liiton sosiaalija korkeakoulupoliittisista tapaamisista, Perkiö huomauttaa: "Se on totta, mutta täytyy muistaa, että kaikkien asioiden käsittelylle ei ole olemassa mitään valmista mekanismia. Esimerkiksi jos SYL haluaa herättää keskustelua siitä, pitäisikö äänestysalaikärajaa laskea, ei ole olemassa sellaista virallista sektoria, jonka tapaamisessa asia tulisi luontevasti esille." Tämä ei toki edelleenkään selitä sitä, miksi huumelausuntoja ei käsitelty etukäteen esimerkiksi SYLn sosiaalipoliittisissa tapaamisessa. "TEKNISTEN" ristiriitojen siis sen, missä keskustelua tulisi käydä ohella toinen suuri ongelma on kohua herättäneen asian luonne: voiko SYL ottaa ollenkaan kantaa asiaan, jonka tiedetään takuuvarmasti aiheuttavan jäsenylioppilaskunnissa radikaaleja, sisäisiä mielipide-eroja? Mäkinen kommentoi asiaa: "SYL ei mielestäni saisi tehdä kannanottoja tai tuoda esille tavoitteita sellaisista asioista, joista jäsenylioppilaskunnissa ollaan aivan selkeästi eri mieltä. Mielestäni esimerkiksi ydinvoima on tällainen asia, koska se jakaa ihmisten mielipiteet min selkeästi kahtia." Voimakkaat kannaotot ja muut mielipideilmaukset johtavat keskustelun helposti myös SYLn kahtiajakoiseen luonteeseen. Pitäisikö liiton keskittyä puhtaasti opiskelija-asiaan vai ottaa kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin? Liiton nettisivuilta löytyvässä tavoitevisiossa käsitellään aihetta: "SYL tuottaa vuonna 2015 asiantuntijapalveluita, aistii yhteiskunnan muutosta ja kantaa yhteiskunnallista vastuuta, valvoo opiskelijoiden etua ja toimii vakavasti otettavana mielipidevaikuttajana." Matti Mäkinen puntaroi asiaa kaksin puolin: "SYL edistää opiskelijan huomioimista valtakunnallisessa päätöksenteossa. Tämä on Uiton päätehtävä. Sen lisäksi sillä on kansalaisjärjestörooli, jonka pääajatuksena on, että opiskelija on myös osa yhteiskuntaa, joten myös yleisempiin yhteiskunnallisiin asioihin voidaan ottaa kantaa." Herää kuitenkin kysymys: jos SYL toteuttaa enenevissä määrin kansalaisjärjestörooliaan, kärsiikö opiskelijan asiain ajaminen? Kuka ajaa opiskelijan ruohonjuuritason asiaa, jos Suomen ylioppilaskuntien liitto pitää päätehtävänään ottaa kantaa milloin homolakiin, milloin ympäristöasioihin ja huumekeskusteluun? JYYn hallituksen puheenjohtaja Mari Kokko on hakemassa JYYn edustajana SYLn hallituksen jäsenyyttä. Hänen näkemyksensä SYLn roolista on selkeä: "Kansalaisjärjestötoiminta ei saa ottaa liian suurta osaa. On olemassa monenlaisia kansalaisjärjestöjä, joiden yksiselitteisenä tavoitteena on ajaa jotain tiettyä näkökulmaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Mikään ei estä opiskelijoita liittymästä näihin. SYLn päätehtävä on ajaa opiskelijan etua." Kokon mukaan tosu-luonnoksessa esiintyneet huumekommentit haiskahtavat vahvasti siltä, että kun sopiva tilaisuus tuli, joku tai jotkut SYLn hallituksen jäsenet halusivat tuoda oman sydämenasiansa esille koko liiton nimissä. Hän viittaa siihen, kuinka lyhyt aika yksi vuosi hallituksessa on. Jollain on saattanut käydä houkutus liian suureksi ja oma etu, oman nimen saaminen julkisuuteen, on mennyt liiton jäsenylioppilaskuntien edun edelle. Perkiö kiistää tällaisen spekulaation ehdottomasti: "Minä en näe tätä millään tasolla oman edun asiana. En esimerkiksi näe itse saaneeni minkäänlaista henkilökohtaista hyötyä tästä kohusta. Minulla ei edes ole mitään suunnitelmia lähteä mukaan valtakunnanpolitiikkaan", hän naurahtaa. Perkiön mukaan SYLn kaksijakoinen rooli on ikuisuuskysymys. Hän toteaa, että historian kuluessa milloin mikäkin liiton jäsen on ollut nyreissään liiton poliittisista linjoista ja siitä mihin tulisi ottaa kantaa, mihin ei. Perkiön mielestä SYLn uskottavuus ei ole tämänkertaisen kohun johdosta kärsinyt inflaatiota, Matti Mäkinen on samaa miellä. 'Toki jotkut yksittäiset poliitikot voivat olla sitä mieltä, että nyt on SYL:n uskottavuus mennyt, muita pääyhteistyötahot ministeriöt ja muut tietävät varsin hyvin, että SYL tekee tärkeää työtä. On vain luonnollista, että tällaisissa asioissa tulee ylilyöntejä ja virhearviointeja. Mutta vaikkei SYLn uskottavuudesta tarvitsekaan olla huolissaan, on silti hyvä muistaa, että liiton pitäisi nimenomaan keskittyä pitkäjänteiseen ja kärsivälliseen työhön. Tämä tarkoittaa ikävä kyllä sitä, eitä yksi hallitus ei omalla panoksellaan voi saada kovinkaan suuria liikahduksia aikaiseksi", hän lopettaa. MAINITSEMISENARVOISTA on, että toimintasuunniielmaluonnos teilattiin kiistanalaisilla osiltaan täydellisisesu jäsenylioppilaskuntien lausuntokierroksella. Kaikki 28 SYL:n jäsenylioppilaskuniaa lukuunottamatta Taideteollista korkeakoulua vaativat luonnoksessa muotoiltuihin huumenäkemyksiin radikaaleja muutoksia. Valitusten johdosta huumeita käsittelevät ongelmakohdat on nyt poistettu kokonaan. Jäljellä on vain lakoninen toteamus: "Panostusta ennaltaehkäisevään huumetyöhön ja huumeongelmaisten hoitoon on lisättävä." Ilkeämielisesti voisi kysyä, onko tällaisella ympäripyöreällä lausahduksella taas mitään vaikutusta valtakunnalliseen huumekeskusteluun. • _fuksin matkassa, JYLKKARI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA LIIKUNTAPEDAGOGIAAN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJAN KIRSI HYVÄRISEN FUKSIELÄMÄÄ. ENSIMMÄISESTÄ KESKUSTELUTUOKIOSTA KIRSIN KANSSA KERROTTIIN JYLKKÄRISSÄ 9/2001. "Reppu selkään ja kouluun!" Kirsin viime viikko meni opetusharjoittelussa. Kurssikirjapula vaivaa REIPAS fuksityttömme ei vieläkään ole selvinnyt sitkeästä flunssastaan, jonka hankki fuksiaisten aikana. Siitä huolimalla opinnot etenevät. Liikunnanopettajaksi opiskeleva Kirsi Hyvärinen on saanut tutustua opettajan ammattiin käytännön tasolla oppilaitoksessa, missä on itsekin käynyt viiden kuukauden kurssilla. 'Viime viikko oli kouluharjoittcluviikko. Olin erään toisen tytön kanssa tarkkailemassa tunteja Varalan urheiluopistossa Tampereella. Oli ihan mukavaa, sitä kiinnitti huomiota vähän erilaisiin asioihin opettamisessa kuin aikaisemmin", Kirsi kenoo. Ensimmäinen tenttikausi on takanapäin, mutta toinen tulossa kovaa vauhtia. "Jää varmaan taas lukeminen vähän viime hetkeen. Sitten viikkoa ennen tenttiä on taas monta sataa sivua luettavana", Kirsi naurahtaa. Kirsi valittelee, että tenttikirjojen saatavuuden kanssa on ongelmia. Hänestä on tyhmää, että ilmoittautuu tenttiin, eikä sitten saakaan kirjoja. "Koko ajan on sellainen stressi kirjoista, kun niitä pilaisi olla jatkuvasti varaamassa ja lukea juuri silloin, kun ne sattuu saamaan. Silloin saattaa olla paljon muutakin luettavaa. On se vähän inhottavaa. Eikä niitä ole oikein varaa ostaakaan." Edustajistovaalit menivät Kirsiltä hieman ohi. Hänen mukaansa niistä ei ollut tarjolla nittävästi tietoa Pelkät ehdokkaiden naamataulut eivät saaneet fuksin kiinnostusta heräämään. Tosin asiaan vaikutti myös se, että hän oli vaalien alla jonkin aikaa toisella paikkakunnalla. "Politiikka ei kiinnosta kovinkaan paljon. Mulla on ihan tarpeeksi selviämistä omissa opiskeluissa", Kirsi toteaa. Liikunta-ala jaksaa kiinnostaa Kirsiä edelleen. Tuleva ammatti tosin panee miettimään toisinaan. "Kyllähän sitä välillä miettii, että onko juuri liikunnanopettajan työ sitä, mitä tulen tekemään, vai onko se jotain muuta." Yliopisto on tähän saakka vastannut Kirsin odotuksia hyvin, eikä suurempia ongelmia ole ollut. Opiskelun vastapainoksi hän on päässyi välillä rentoutumaankin. "Oltiin tuossa taannoin mökillä. Uimaan en mennyt, Vuorilampi riitti. Uinnit on nyt iällä vuodelta uitu", Kirsi viittaa fuksiaisten järveenheittoon. LASSI TOIVANEN
• • • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2001 ' * . * _ • " * ' V V •-^»i ^ S S K y ? -" * ' . • T c r i pr . , Ä ' ^r^-" • ' # * 'i^fy*6 ;44 ^PISTORASIASTA VUODEN KULUTTU) TYÖSTÄ tuleeTo TEKSTI: TUOMAS PYNNÖNEN KUVA: PIHLA TIIHONEN IHMINEN on onnellinen 44 vuoden kuluttua. Tietotekniikan laitoksen sulautettujen järjestelmien professori Jarkko Vuoren laskelmien mukaan onnellisuuden vaatima tietovirta liikkuu joka kotiin edullisesti tuon ajan kuluttua. "Kaikkien aistien ärsyttämiseksi tarvitaan 20 gigabitin informaatiovirta sekunnissa. Tuollaisen bittimeren keskellä ihminen voi aistia olevansa siellä, missä haluaa, sillä keinotekoinen maailma syntyy omista haluista ja haaveista. Maailma ei tunnu edes keinotekoiselta, sillä kaikessa täydellisyydessään ja haaveissaan sitä ei pysty aistimaan," Vuori hahmottelee. Vuosikymmenten aikana pitäisi vielä selvittää, miten ykköset ja nollat saadaan natsaamaan hermojen koodikielen kanssa. "Eri asia on, miten yhteiskunta tulee kontrolloimaan keinotekoista maailmaa. Ihmisethän käyttävät huumeitakin tullakseen onnellisiksi, mutta tämä malli saattaa saada hyväksynnän, koska sitä on helpompi rajoittaa. Osta onnellisuutta 10 000 markkaa tunnissa." VUOREN MUKAAN keinoäly sekä koneiden muodostamat yhteisöt tulevat lähivuosina haastamaan ihmisen entistä useammin. Tulevaisuudessa yhteisöt voivat viestiä matkapuhelinten avulla. Japanissa metrot toimivat jo nyt ilman kuljettajaa. "Kun puhutaan keinoälysiä, niin joku metron äly on naurettava ja lapsenkengissä oleva juttu. Onhan robotteja ollut jo 1960-luvulta lähtien, muita ne ovat olleet kalliila ja huonoja. Nyt tekniikka voittaa ihmisen kädenjäljen jo autoteh«BS." Pankkipalveluille on tapahtumassa sama, sillä imernetpääte korvaa tiskin takana istuneen neidin. Vuori uskoo, että myös elintarvikekauppa siirtyy automaation ihmemaailmaan. "Kotiinkuljetuksesta tulee kannattavaa, kun tavaroiden jakelu varastoista automatisoituu." "Onko keinoälyn yleistyminen siunaus vai kiusaus, se ei ole yksinkertainen juttu. Ajankohtainen kysymys onkin, onko ihmisen perimmäinen tehtävä kuljettaa junaa koko elämänsä ajan. Eihän se onni ole töissä käydä, sitä tehdään rahan takia," Vuori pohtii. Vuori täsmentää, että pitkälle viedystä automatisoinnista puhutaan jopa sadan vuoden tähtäimellä. Parinkymmenen vuoden sisällä eletään kuitenkin taitekohdassa. "Voi olla, että ihminen tulee vielä joskus vapautumaan työn teosta. Kun elämisen taso paranee kehityksen kautta, ihminen on vapaa siirtymään työntekoa korkeampiin päämääriin, pohtimaan vaikkapa descartesilaista logiikkaa." MUSIIKKITIETEEN LAITOKSEN professori Jukka Louhivuori puolestaan uskoo, että tekniikka joutuu ottamaan ihmisen huomioon yhä enemmän ruumiillisena, emotionaalisena sekä intuition avulla toimivana olentona. Selkeitä esimerkkejä on jo olemassa. Vvbrdin käyttöä auttaa pikku ukkeli, jolla on ilmeet ja eleet. Emootiot tunnistava hiiri on jo olemassa. Kone tulee apuun, jos käyttäjän kädet paniikissa hikoavat. Lisäksi kaupoissa ja ravintoloissa on automaattisia musjikkijärjesielmiä seuraa-. massa ihmisten toimintaa. Tavoitteena on myydä yksi paukku tai maitopurkki lisää. Louhivuori puhuu hiljaisesta tiedosta, jonka tutkimiseen olisi satsattava yhä enemmän. "Humanistisen tutkimuksen rooli uetoyhteiskunnan kehittämisessä on entistä suurempi. Esimerkiksi keinotekoiset hermoverkot antavat humanistien käsiin tutkimusvälineitä, joiden avulla on mahdollista tarkastella entistä ihmisläheisemmästä näkökulmasta vaikkapa ihmisen tapaa hahmottaa maailmaa", hän suuntaa. TEKNIIKAN AVULLA etsitään uusia vuorovaikutuksen tapoja jatkuvasti. Puheviestinnän professori Maarit Valo näkee tekniikan kehityskulun valoisana. "Itse odotan kovasti monitoimikännykkää. jolla voisi soutaa kuvapuheluja." Valo arvelee, että tulevaisuudessa laitteet ovat yhä enemmän personoituja. Koska tekniikan käytössä ei ole enää hankaluuksia, haasteeksi muodostuvat laitteen käyttötarve ja sillä muodostettavat yhteydet. "On suorastaan muotia olla kriittinen ja saarnata kasvokkaisviestinnän kuihtumisesta sekä nörttien tunnevammaisuudesta ja raihnaantumisesta. Kasvokkaiskontaktit eivät kuitenkaan häviä minnekään verkkoviestinnän lisääntyessä." "Usein ajatellaan, että tekniikka muuttuu ja me ihmiset tulemme perässä, multa mehän tekniikan rakennamme. Olisi aika mietliä, millaista tekniikkaa loppujen lopuksi haluamme", Valo .kghpuaa-%** •-. Tietotekniikka on miesten kieltä TIETOTEKNIIKKA on kehittynyt tähän päivään saakka tekniikan ehdoilla. Informaatioyhteiskunnassa pärjäävän ihmisen prototyypiksi on muotoutunut pari-kolmekymppinen hyvin koulutettu valkoinen mies, jolla ei ole ongelmia laitteiden kanssa. "Miessuunnittelijai tekevät sovellukset ja käyttöohjeet samanmielisille miehille, jotka ovat juuri näitä prototyyppejä. Tuotteissa näkyy ihmiskuva, joka ei ota muita ihmistyyppejä huomioon", professori Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopiston psykologian huippututkimusyksiköstä korostaa. Agorassa etsitään nyt uusia vaihtoehtoja monitieteellisin keinoin. Alkusyksystä pidetyssä kutsuseminaarissa tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa luotsattiin yllättävien tieteenalojen voimin. Psykoccnterissä on käynnistynyt psykologian ja tietotekniikan osaamista yhdistävä Perheportaali-projekti yhteistyössä Soneran kanssa. Projektissa etsitään tapoja, joilla tekniikkaa voisi hyödyntää myös perheen yhteydenpidossa. Kehityksen haasteet ovat teknologian ulkopuolella. "Koko tietoyhteiskunnan rakenne on lähtenyt siitä ajatuksesta, että ohjelmat tehdään työhön liittyviksi. Kuitenkin erityisesti äidit oivaltavat, miten tekniikka saattaisi olla kotona avuksi. Totta kai tarvetta uusiin ratkaisuihin on", Lea Pulkkinen toteaa. TUOMAS PYNNÖNEN
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2001 O TEKSTI: LASSI TOIVANEN Euro tulee oletko valmis? Markat vaihtuvat pian euroihin, halusimmepa tai emme. Miten siirtyminen uuteen valuuttaan vaikuttaa opiskelijan arkeen ja muuhun yliopiston sisäiseen rahaliikenteeseen? JYYN talouspäällikkö Maija Saarnisin kerloo, eitä muutokseen on alettu varautua jo kauan sitten. 'Talousja asukaspalveluissa lähdeitiin varautumaan euron tuloon jo muutamia vuosia sitten, kun ennakoitiin siihen siirtyminen Kaikki atk-hankinnai ja vastaavat on tehty sila silmällä pitäen, että taloushallinnon järjestelmissä olisi eurovalmiudet ajoissa", Saamisto kertoo. Siinymissuunnitelmassa on pyritty ottamaan huomioon kaikki mahdolliset euroon liittyvät asiat. Saarniston mukaan kirjanpidon sekä talousja asukashallinnon ohella myös ylioppilaskunnan käteiskassapisteiden rahanvaihtoasiat on ennakoitu. "Tämän vuoden jäsenmaksupankkisiirroissa on ensimmäistä kertaa näkynyt summa markan lisäksi euroina. Jäsenmaksu pyrittäneen pitämään entisen suuruisena, mutta jatkosta ei voi sanoa mitään varmaa. Sen päättää lopullisesti edustajisto budjetin yhteydessä. Myös Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaiden vuokrat on määrätty euroissa tämän vuoden talousarviossa." Saamisto toivoo, että opiskelijat käyttäisivät pankkikortteja ylioppilaskunnan ruokaloissa ja Rentukassa, sillä käteisrahan käsittely pankissa aiheuttaa lisäkustannuksia. Ruokaloiden kannalta tilanne on siinä mielessä hieman pulmallinen, että pankkikorttien käyttö hidastaa esimerkiksi Ilokiven henkilökunnan mukaan jonojen sujuvaa etenemistä. Yhtenä ratkaisuna ovat ruokalipui. Käteisellä maksettaessa olisi toivottavaa välttää suuria seteleitä. "Erilaiset maksut pyritään pitämään enimmäkseen ennallaan. On joitakin maksuja, jotka nousisivat joka tapauksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi kylän toimintaan liittyvät maksut, kuten perintäkulut tai ovenavausmaksut. Ainoa, missä on selkeä pyöristys ylöspäin, on vippikassamaksu. Esimerkiksi kriisilaina oli aiemmin 2500 mk, nyt se tulee olemaan markoissa 2900 suuruinen. Lainamäärä on haluttu saada pyöreäksi eurosummaksi, mikä on myös opiskelijalle etu", sanoo Saamisto. ILOKIVEN ruokala on myös lähtenyt ajoissa vastaanottamaan rahamuutosta. Arja Harju ja Leena Minkkilä ovat yhtä mieltä siitä, että yllätyksiä ei todennäköisesti ole odotettavissa. "Koulutusta on saatu, ja sitä on vielä tulossa. Päivittäinen kassatilitys on tehty sekä markkoina että euroina. Hintojen nousemisesta ei voi vielä sanoa mitään, se riippuu KELA:n ateriatuesta. Jokin pyöreä hinta olisi hyvä saada, sillä se vaikuttaa jonojen liikkumiseen. Toivottavasti opiskelijat siirtyvät eurojen käyttöön mahdollisimman pian. Ruokalippuja saa meidän kassalta, ja niiden hankkiminen kannattaa etenkin tuossa alkuvaiheessa", Harjuja Minkkilä kertovat. OPINTOTUKILAUTAKUNNAN sihteeri Saija Kyllönen kertoo, että opintotukiasioissa euron vaikutus näkyy enimmäkseen KELA:n toiminnassa. "Siellä tehdään euromuunnokset. Opintotukeen ne tehdään tarkalleen muuniokertoimella. Summat on määritelty laissa, ja eduskunta on tehnyt tarvittavat lakimuutokset. Opintorahat ja asumislisät ovat sentin tarkkuuksissa, eivätkä myöskään KELA:n takaisinperintäsummat kasva. Opintolainojen takauksissa on pientä pyöristystä, täysi-ikäiset saavat nostaa opintolainaa 220 euroa kuukaudessa", Kyllönen selvittää. Opintolainan nostamista suunnitteleville Kyllönen antaa ohjeeksi, että edelleen kannattaa kysellä tarjouksia pankeilta ja kerrata koronlaskukaava. Itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan täysi bruttomääräinen opintoraha tulee olemaan 259,01 euroa ja vanhempien luona asuvat saavat 105,96 euroa kuukaudessa, mikäli korotusta ei tule vanhempien tulojen perusteella. Tukisummien suhteet pysyvät siis samana. Kyllönen lisää, että opintotuet pyritään saamaan tileille vuodenvaihteen jälkeen ajoissa ja oikean suuruisina. Pieniä mutta ei käytännön kannalta merkittäviä muutoksia tulee sen sijaan siihen, miten paljon opiskelija saa hankkia ansiotuloja niiden vaikuttamalta opintotukeen. "Yhdeksän kuukauden opintotuella saa tienata vanhan 54 000 markan sijasta 9090 euroa. Tämä on kuitenkin vain noin 47 markkaa enemmän kuin ennen. Kaksitoista kuukautta tukea nostettaessa saa ansaita 6060 euroa, yhdellätoista kuukaudella 7070, kymmenellä 8080 ja niin edelleen siihen saakka, että yhdellä opintotukikuukaudella on vuodessa sallittua tienata 17170 euroa. Koska summat ovai selkeitä, ne jäävät ehkä paremmin mieleen." YLIOPISTON talouspalveluista talouspäällikkö Päivi Seppä sanoo, että valmistautuminen euron tuloon on aloitettu jo vuoden 2000 keväästä lähtien, jolloin järjestelmää päivitettiin ensimmäisen kerran. "Valtio siirtyy euroon yhtenäisesti, joten se on antanut pelivaraa. Erillisiä toimintoja ei ole otettu käyttöön. Versiopäivitykset ja tietojärjestelmän euroon konvertoiminen ovat maksaneet jonkin verran, mutta yliopiston kannalla kustannukset eivät ole erityisen suuria". Seppä olettaa, että siirtyminen tapahtuu jouhevasti ja tilanne normalisoituu tammikuun kuluessa. KELA.n tiedottaja Heini Metso kertoo, että uusi valuutta on teettänyt paljon töitä. Euron aiheuttamat kustannukset ovat KELAUe eli veronmaksajille olleet huomattavat. "Atkja henkilöiyökustannukset ovat varmaan suurimmat kaikista yksittäisistä instansseista. Tarkkaa summaa en osaa sanoa." PÄÄKIRJASTON Cafe Librin kahvilapäällikkö Raija Hintikka kertoo, että siirtyminen ei aiheuta kovin j . merkittäviä muutoksia • > | ^«Bk kahvilan toimintaan. "Kassaan pitää vaihtaa päivitykset ja uusi pankkikorttipääte saatetaan hankkia. En usko, että suurempia ongelmia tulee. Hinnat eivät ainakaan nouse." Hintikka toivoo, että opiskelijat ottaisivat eurot käyttöön niin pian kuin mahdollista. Myös pankkikorttien käyttö on suotavaa varsinkin alkuvaiheessa. "Tammikuu voi mennä opetellessa, mutta joulun jälkeen on muutenkin hiljaisempaa. Opiskelijoita tulee taas enemmän vasta loppiaisen jälkeen. Siirtymiseen on kyllä varauduttu ajoissa, kunhan saisi markat pois käytöstä mahdollisimman pian." • JUSSI HERMAJA ON 22-VUOTIAS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HIST0RIANOPISKELIJA JA TOTAALIKIELTÄYTYJÄ. HÄN PAKENI MAASTA 2.10.2001 HAKEAKSEEN BELGIASTA POLIITTISTA TURVAPAIKKAA.BELGIA HYLKÄÄ KAIKKIAAN NOIN 48 PROSENTTIA TURVAPAIKKAHAKEMUKSISTA. HERMAJA ON TUOMITTU KOTIMAASSA 197:N VUOROKAUDEN MITTAISEEN VANKEUSRANGAISTUKSEEN TOTAALIKIELTÄYTYMISESTÄ. HÄN KATSOO, ETTÄ SUOMI RIKKOO YK:N IHMISOIKEUSJULISTUKSESSA TURVATTUA MIELIPITEENVAPAUTTA TUOMITESSAAN HÄNET VANKEUTEEN MIELIPITEEN PERUSTEELLA. JUSSI HERMAJA ON ENSIMMÄINEN POLIITTISTA TURVAPAIKKAA ULKOMAILTA HAKEVA SUOMALAINEN TOTAALIKIELTÄYTYJÄ. HÄN El AIO PALATA SUOMEEN VAPAAEHTOISESTI. OHESSA ON JUSSI HERMAJAN AVOIN KIRJE TASAVALLAN PRESIDENTTI TARJA HALOSELLE. Avoin kirje Rouva Tasavallan Presidentille KIRJOITAN TÄTÄ kirjettä Belgiassa, jonne olen olosuhteiden pakosta joutunut lähtemään maanpakoon. Olosuhteet, jotka Suomen valtio on lainsäädännöllään ja poliittisilla linjauksillaan luonut, ovat ajaneet minut hakemaan poliittista turvapaikkaa. Suomalainen palvelusvelvollisuusjärjestclmä asettaa palvelusvelvolliset räikeän eriarvoiseen asemaan: nuoria, jotka päättävät omantunnon syistä suorittaa velvollisuutensa isänmaatansa kohtaan rauhanomaisesti siviilipalveluksessa, rangaistaan pidemmällä palvelusajalla kuin mitä asepalveluksen valitsevia. Siviilipalvelus kestää 13 kuukautta yleisimmän asepalveluajan ollessa kuusi kuukautta. Tälläkin hetkellä Suomen vankiloissa istuu parhaassa iässään olevia nuoria miehiä tuomittuina vankeuteen totaalikieltäytymisestä. Useat heistä ovat kieltäytyneet suorittamasta siviilipalvelusta juuri sai rangaistuksenomaisen luonteen takia. Ovatko nämä mielipiteidensä lakia vangitut pasifistit todellakin uhka yhteiskunnalle? Amnesty International on adoptoinut vuodesta 1999 lähtien. kymmeniä suomalaisia totaaleja mielipidevangeiksi. Suomella onkin kyseenalainen kunnia olla Amnestyn mukaan ainoa EU-maa, jossa on mielipidevankeja. Huolimatta siviilipalveluksen rangaistusluontoisesta kestosta "rauhanpalvcluksen" valitsevien määrä on voimakkaassa kasvussa. Osittain tästä johtuen nykyinen siviilipalvelusjärjestelmä ei enää pysty täyttämään lain sille määräämiä velvoitteita. Tästä kärsivät ensisijaisesti siviilipalvelusmiehet. Siviilipalveluspaikkoja on tarjolla vuosittain vähemmän kuin mitä siviilipalvelukseen hakeutuvia. Vain kolmannes palveluspaikoista hoitaa sivareidensa asumiskustannukset lain edellyttämällä tavalla (Työministeriön selvitys vuodelta 2000). Usein siviilipalvelusmies pakotetaan kustantamaan asumisensa itse palveluspaikan saadakseen. Mielestäni on käsittämätöntä, että yhteiskunnan asettamaa palvelusvelvollisuutta suorittavien sivarien lainsäädännössä turvatun oikeuden maksuttoman asumisen loukkaamisesta on tullut yleinen tapa. Vielä oudommaksi asian tekee se, että lähes kaikki sivarit palvelevat julkisella sektorilla valtion ja kuntien palveluksessa. Näen tilanteeseen yksinkertaisen ratkaisun: sivareiden asumiskustannusten siirron valtiolle. Palveluspaikkojen määrä kasvaisi samalla. Lukumäärää saataisiin lisättyä myös sallimalla sivareille mahdollisuus suorittaa palveluksensa ulkomailla, esim kehitysyhteistyön parissa. Siviilipalvelusmiehet ovat nykyisen lainsäädännön mukaan vapautettuja aseelliseta palveluksesta vain rauhan aikana. Aseistakieltäytymisoikeuden rajoittaminen vain rauhan aikaan on mielestäni eettisesti tuomittavaa. Vallitsevan tilanteen johdosta voidaan esittää vain arveluja, miten valtiojohto aikoo kohdella sivareita mahdollisen kriisin aikana. Aseistakieltäytymisoikeuden laajennus kirjaisi mielestäni lakiin sen itsestäänselvyyden, ettei kouluttamattomia miehiä ole tarkoituksenmukaista käyttää aseellisiin tehtäviin kriisin aikana. Saman mielipiteen esitti professori Jukka Kekkonen vuonna 1999 siviilipalveluksen kehittämistarpeita selvittäneessä raportissaan. Teitä on usemmin kuin kerran tituleerattu julkisuudessa ihmisoikeuspresidentiksi. Samoin olette tuonut esiin, että haluatte olla presidentin tehtävässänne suomalainen mielipidevaikuttaja. Kysynkin nyt Teillä, mikä on mielipiteenne siviilipalveluksen kestoajasta? Entä miten suhtaudutte palveluspaikkojen käytäntöön kiertää velvoitteittaan ja heikentää sivareiden taloudellista asemaa? Tähän saakka ette ole käyttänyt lain Teille suomaa armahdusoikeutta totaalikieltäytyjien kohdalla. Kysynkin, tuleeko tämä tulkita siten, että katsotte valtiolla olevan oikeuden vangita ihmisiä poliittisten mielipiteiden takia? Mielelläni kuulisin julkisuudessa yleisestikin henkilökohtaisia näkemyksianne siviilipalveluksen kehittämissuunnasta. Kunnioittavasti, JUSSI HERMAJA
• I f l Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2001 r T n nr varjopääkkäri H a r d c o r e p y h ä n puolesta Kohta se taas alkaa. Katukuvaan ilmestyy monenlaista koristetta, kaupat pursuavat kimaltelevaa sälää, ja imelä musiikki häilyy taustalla ydinkeskustassa liikkuessa. Jouluhössötys. Tuntuu, että joka vuosi se alkaa aiemmin ja aiemmin. Yhden amerikkalaishenkisen muovijuhlan vielä kestää, mutta kun niitä tulee lisää. Siis vaikkapa pyhäinpäivä. Eikun siis sehän on Halloween. Ennen vietiin kynttilöitä haudalle ja oltiin ihan hissunkissun. Mutta nykyään... aivan perkeleesti jotain muovikurpitsaa ja pahvihirviötä joka paikassa. Mikä tässä on ideana? Sitten on kiitospäivä, anteeksi Thanksgiving. Ja ystävänpäivä eli Valentinea day. Onhan näitä. Isänja äitienpäivätkin tuntuvat nykyään olevan pelkkiä markkinatempauksia. En osaa sanoa, miten hyvin valtamerentakaiset juhlapyhät ja vanhojen juhlien vesitetyt versiot ovat juurtuneet suomalaiseen kulttuuriin, mutta herää kysymys, kuka näitä oikein lanseeraa. Mielikuvituksellisen krääsämylläkän ja totaalisen keinotekoisen juhlakulttuurin takana ci voi olla ainoastaan pari kauppaketjua. Hyvää bisnestä tällaiset sieluttomat tekojuhlapäivät varmaankin ovat. Voi ostaa koristetta ja korttia ja väsätä teemanmukaisia ruokia. Kivaa. Onneksi esimerkiksi vuosituhat vaihtuu vain kerran tuhannessa vuodessa. Missäköhän lepäävät nyt kaikki ne ihanat millennium(tuokin sana kulutettiin aika tehokkaasti loppuun 1999, vuotta liian aikaisin kaiken lisäksi) tavarat ja tilpehöörit? Onneksi sentään on edes muutama perisuomalainen juhla, jota on vaikea kuvitella kaupallistettavan. Miettikääpä vaikka juhannusta. Alkon ei tarvitse järjestää mitään Midsummer-myyntikampanjaa, kun tuotteita kulutetaan muutenkin suhteellisen railakkaasti. Niin, ja vappu. Toki vappuna myydään tonnikaupalla pillejä, huiskia ja tippaleipiä, mutta jokin tietty rehellisyys tuossakin päivässä on säilynyt. Mielestäni pitäisi keksiä jokin uusi juhlapäivä, siis jokin todella karu ja pelkistetty hardcore-pyhä. Mitään ei osteltaisi eikä muullekaan hössöttämiselle olisi tarvetta. Oppisivat, helvetti, kaikenmaailman kertakäyttörekvisiitan hamstraajat ja muut tekopineät nössöjuhlijat. LASSI TOIVANEN Verkosto tiivistyi partiolaisten sekoilussa Toivakassa. TEKSTI: SANNA HILTUNEN KUVA: SAMI SAVONEN SEKOILUA Toivakassa 2 7 . 2 8 . lokakuuta LEIRIKESKUKSEN PIHALLA on sateisen harmaata, mutta 72 yliopisto-opiskelijaa juoksee käsi kädessä jahdaten Kyllikkiä ja Lemminkäistä. Naurattaa. Lähes kaikki kasvot ympärillä ovat uusia. Selvin päin sekoilua II on alkamassa Toivakan Partiokolkassa, jonne järjestäjät, Jyväskylän Opiskelevat Partiolaiset, olivat saapuneet jo edellisenä iltana hiomaan suunnitelmia. Suurin osa osallistujista lähti mukaan tutustuakseen uusiin ihmisiin. 'Tämä on jotakin erilaista." "Halusin pitää hauskaa ja saada etäisyyttä opiskeluihin." Tosin osa ei tarkalleen liennyt, miksi oli Toivakkaan joutunut ja yksi tunnusti tulleensa tyttöystävän lähettämänä. OPISKELIJAT RAATOIVAT ryhmänsä kanssa iltapäivän ajan erilaisilla kursseilla, joiden jälkeen jokainen sai Toivakan appron ja haalarimerkin. Tapahtuman johtaja ja rehtori Katja Turpeinen allekirjoitti todistukset. Pakollisten kurssien lisäksi opiskelijat olivat saaneet valita muun muassa draamapredatoriikkaa, kööperin testiä tai murhamysteeriä. NUO011 oli suosittu, koska tällä kaksi opintoviikon kurssilla opetettiin hengissäselviämisen taidot: Mitä yhteistä on pikaliimalla, hapella, puukolla ja tuluksilla? Tämän kurssin jälkeen sinun ei välttämättä tarvitse turvautua sanontaan "läheisyys luo lämpöä" Kouluttajina toimivat Sami Shamaani ja Kati Pyromaani. Muutkin kurssit olivat alan ammattilaisten käsialaa. Iltatorilla myytiin treffejä, kokovartalohierontaa, uhkapelejä, muotokuvamaalausta ja ties mitä. Jokainen loi oman liikeideansa, ja sai muutaman sadan starttirahan. Pisin jono oli kuitenkin ovella, jossa luki "ERILAISTA JÄNNÄÄ". Toimittajakin uskalsi astua ovesta sisään, missä joutui kohtaamaan omat pelkonsa, mutta lopulta sai leijailla ilmassa ja rentoutua kitaramusiikin säestyksellä. Näillä yrittäjillä oli millä huutaa illan huutokaupassa. Hintatasosta sen verran, että Pandan lakritsista maksettiin yli tuhat Toivakan liiraa! Meklareilla riitti työtä hysteerisen yleisön rauhoittelussa. SEKOILUSSA SYÖTIIN ainakin 200 perunaa, kasa itseleivottuja sämpylöitä, 100 munkkia ja herkullista lihamureketta. Porkkanaa käytettiin kolmella eri tavalla. Hodarikioskille jonottamisen jälkeen yö jatkui kodassa seuraavaan aamuun. Koska porukkaa oli paljon, osa kömpi nukkumaan puolijoukkuetelttoihin. Muutama viimeisistä vietti yönsä tyytyväisenä ruokasalin lattialla. Kahden kuukauden ideointityö kannatti. Jutun kirjoittajan, joka myös vastasi tapahtuman ohjelmasta, työpari Mari Rissanen hehkutti, että oli ihana huomata, että kriittisissä yliopisto-opiskelijoissa asuu kirkassilmäisiä, innostuvia, innovatiivisia sieluja. Eräs vaihto-opiskelija totesi lopuksi: "You have to repeat this happening every year!" Kirjoittaja on samaa mieltä ja toteaa, että nyt kun ryhmä on päässyt alkuun, mikään ei voi sitä enää pysäyttää. Seuraavalla kerralla täytyy uteliaana, muiden osallistujien tavoin, hypätä bussiin tilausajolaiturista. • Jylkkärin kimppakyyti JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDEN ncttikcskustelupalsta lopetetaan. Tilalle perustetaan Jylkkärin kimppakyyti -niminen keskustelufoorumi. Toivomme palstalle mahdollisimman paljon informaation vaihtoa: mistä mihin olet kulkemassa? Koska? Onko sinulla auto, johon haluat matkaseuraa vai haluatko kenties hypätä jonkun autollisen ihmisen mukaan? Jylkkäri pyrkii täten omalta vaatimattomalta osaltaan vähentämään tilanteita, joissa autonomistajat ajelevat esimerkiksi kotipaikkakunnilleen yksin. Kimppakyydistä on hyötyä kaikille osapuolille etenkin nyt kun esimerkiksi junalla kulkeminen on kalliimpaa kuin aiemmin. Idea Jylkkärin kimppakyyti palstasta syntyi Jylkkärin ja journalistiikan fuksien yhteisessä suunnittelupalaverissa, jossa ideoitiin Jylkkärin numero 15/01 juttuja. Journalistiikan ensimmäisen vuoden opiskelijat vastaavat lehden numero 15 sisällöstä. Tarkoituksena on kohentaa yhteistyötä näiden kahden varsin ilmeisesti yhteensopivan tahon välillä. Kimppakyyti-palstan ensiaskeleista raportoidaan Jylkkärin numerossa 15. Kimppakyytikeskusteluun pääsee lisäämään oman toiveensa menemällä Jylkkärin nettisivuille vAvw.jyu.fi/jylkkatija klikkaamalla siellä ensin "lehti" ja sitten "Jylkkärin kimppakyyti". Palstan toimivuuden kannalta olisi hyvä, että jokaisen viestin otsikossa kerrottaisiin, mille välille ollaan kyytiä/kyydittäviä etsimässä. LEHDEN TOIMITUS Ainon onnettomuus eli yksityisen julkisuus TEEKUPIN ÄÄRESSÄ aamulla järkytti Aino Suholan kolari (KSML 9.11.). Kirjailija ja entinen kansanedustaja oli puhujamatkallaan ajanut autollaan ihmisen kuoliaaksi Korpilahden kohdalla valtatie yhdeksällä. "KERKESIN AJATELLA, hyvä Jumala, ei kai vaan. Painoin torvea ja painoin jarrua ja samassa paukahti. Se meni niin, että en ehtinyt kuin säikähtää ja kaikki oli ohi. Isä ota hänet kotiin, pyysin vain." NÄIN SUHOLA tilitti Keskisuomalaiselle. Enkä ihmettelisi, vaikka saisimme tutustua Suholan surutyöhän paitsi iltalchdistä, naistenlehdistä, Maarit Tastulan vieraana televisiosta myös Suholan tulevasta kirjasta. En halua moralisoida: julkisuuden ihmiset toimivat näin ja siten saamme tärkeitä asioita keskusteltua. Suholan itsekeskeisyys ei vielä tavoittele edes SM-tasoa, vaikka keskisuomalaisten kärkikaartissa hän kamppaileekin (itsensä kanssa julkisesti). YKSITYISET ASIAT muuttuvat näin henkilöiden kautta julkisiksi. Kun Aino Suhola sanoo, että "myös minä olen uhri" ja antaa itsesyytösten virrata vuolaana, niin se pikkuisen helpottaa samaan tilanteeseen joutuneita, ehkäpä myös onnettomuuden uhrin omaisia. JULKISUUS KÄSITTELEE kuitenkin liian usein julkkiksen probleemia hänen yksityisenä asianaan. Julkisuus yksityistää ongelman, mutta etsii siihen kuitenkin vastausta julkisella poliittisella vaatimuksella tyyliin "lisää psykologeja auttamaan onnettomuuksien uhreja". Törmäämme Aino Suholan kolarissa kaksinkertaistetun yksityisyyden kautta politiikan vaikeaan alaan. EN KIISTÄ terapeuttisen näkökulman oikeutusta. Useimmat selviävät elämän hankalista draamoista ominpäin, mutta toiset tarvitsevat ammattilaisten apua. Terapeuttisen politiikan lisäksi voisimme tarkastella asioita suurina toimintatapojen muuttamisen kysymyksinä. Lukisin mielelläni Aino Suholan tilitystä, jossa hän pääsisi politisoimaan omat ja julkiset asiat esimerkiksi seuraavasti: "OLEN JÄLKEENPÄIN miettinyt, että tuotakaan kolaria ei olisi tapahtunut, jos olisin tehnyt matkan Jämsään junalla. Auton valinta on kuitenkin tehty minulle aivan liian helpoksi ja junalla matkustaminen vaikeaksi. Ehkäpä meidän tulisi miettiä suhdettamme autoon uudelleen. NÄEN USEIN ruuhkien pitkät jonot, joissa yksi ihminen istuu kussakin autossa. Mistä jonot johtuvat? Poliittisista ratkaisuista, joissa autoilun tuottamiin ongelmiin on vastattu terapeuttisesti (parantamalla autoilun mahdollisuuksia). Nyt oliVauhkonen si korkea aika miettiä, miten tuotamme sellaista yhdyskuntarakennetta, jossa on helppo liikkua julkisilla kulkuvälineillä. EN HALUA KÄSITELLÄ tätä asiaa enää omien tuntemusteni kautta. Kyse on vaikeasta poliittisesta ongelmasta, jonka keskiössä on auton asema liikkumisvälineenä. Näihin pitää puuttua: moottoriteillä, hajautetulla kaupunkirakenteella, automarketeilla ja suosimalla verotuksella kaukana asumista tuotamme toimintatapaa, joka johtaa myös auto-onnettomuuksiin." JOUNI VAUHKONEN
• ir ir Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2001 QJ IC : ANNAKAISAVÄÄRÄNIEMI M ; • TEKSTI JA KUVAT: ANN/ feurotehfava? Anu Määttä. Mikko Kajander. Netta Soiro. Tuukka Längsjö. "VIISI PILKKU yhdeksän neljä viisi seitsemän kolme." Se on fysiikanopiskelija Paula Tarkin vastaus tämänkertaisen pientä puhetta gallupin pääkysymykseen: paljonko yksi euro on markoissa? Ja vastaus on täysin oikein: 5,94573 markkaa. Yhteisvaluuttaan siirtyminen ei pitäisi ainakaan Tärkille luottaa ongelmia, kun muuntokerroin tulee kuin apteekin hyllyltä. Uutta valuuttaa silmällä pitäen hän on ryhtynyt kuluttamaan pois keräämiään kymmenpcnnisiä, Tuskin valuutan vaihtaminen euroon on mikään mahdottoman vaikea tehtävä. Oppiihan sitä aina ulkomaillakin nopeasti uuden valuutan arvon", toteaa Paula Tärkki. KUN Anu Maatalta kysyy euron kurssia, vastaa hän kysymykseen mitä tyypillisimmin: "viisi pilkku yhdeksän ja jotain?" Netta Soiro sen sijaan pyöristää kurssin suoraan kuuteen markkaan. Psykologiaa opiskeleva Määttä kertookin jo tutustuneensa hieman eurohintoihin. "Euroon siirtyminen vaikuttaa ja näkyy eniten työssäni", mainitsee Määttä, joka työskentelee opintojen ohessa ravintola-alalla. Määttä uskoo, että euron käsittelytaidon oppii nopeasti. Hän viittaa myös viime vuotiseen ulkomaanreissuunsa, jossa valuuttakursseja piti miettiä jatkuvasti. Mutta miten hän henkilökohtaisesti suhtautuu tähän uuteen valuuttaan? "Olen isänmaallinen ihminen ja asenteeni on ehkä hieman negatiivinen, kun markka nyt katoaa ja samalla seteleistä kansallismiestemme kuvat." Netta Soiro näkee euro-asiassakin kaksi puolta. Hän uskoo, että uusi valuutta hidastaa rahankäsittelytilanteita ja sen täydellinen oppiminen kestää kauemmin kuin virallinen siirtymäaika varmaankin kolmisen kuukautta. "Euron käyttöönotto on hieman kaksipiippuinen juttu. Yhteinen raha helpottaa kyllä ulkomailla liikkumista, mutta aluksi sen kanssa saattaa tulla ongelmia", Soiro lausuu. MILLOIN EUROON sitten pitää siirtyä? Tuukka Längsjö toteaa, että hän ei tarkalleen sitä tiedä. "Joskus ensi vuoden puolella..." Suomi siirtyy eurorahaan alle viidenkymmenen päivän päästä eli 1. tammikuuta 2002. Ihan samana päivänä kaikkien rahojen ei kuitenkaan tarvitse olla euroja; markat voi kuluttaa kaupoissa tammija helmikuun aikana. Täytyy kai opetella uusia hintoja etukäteen, että ostoksissa ei tulisi suuria virhearviointeja", Tuukka 1-ängsjö mainitsee. Mikko Kajanderin näkökanta euron käyttöönottoon on melko neutraali. Niin hän kuin Längsjö uskovat taitavansa eurohinnat nopeasti muutaman viikon sisällä. "Semmoinen asia kuitenkin ärsyttää, että rahansiirrosta saa vielä maksaa huikeita summia ulkomaalaisille pankeille, vaikka valuutta onkin sama", Kajander tuskastelee. Kansallisissa gallupeissa eurorahaan siirtymisen ensi vuoden alusta lähtien on hyväksynyt noin 70 prosenttia vastanneista. Neljännes pitää uuden rahan käyttöönottoa hankalana. • "VIISI PILKKU YHDEKSÄN JA JOTAIN?" puhekuplat ..,NYKYAJAN LAPSILLE HTAISI OPETTAA < LUOKKATAISTELUA! KYLLÄ ' NYKYAJAN LAPSILLE PITÄISI OPETTAA KUINKA SINITAftHAH SAA IBTI SEINÄSTÄ HANKAAMALLA SITÄ TOISELLA SINITAKALLA ME HETEROT T-Lehti 7/2001 ...jaiitttn "Ylioppilaslehdet ovat menettäneet merkityksensä. Se johtuu päivälehtien yleislchtimäistymisestä." KESKISUOMALAISEN PÄÄTOIMITTAJA ERKKI LAATIKAINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 1/1983 (19.1.1983). hämeenaho Hei I.Teemu ja minä olemme tasa la r >isaq'aku»aol räyttamiista ehkä firtelinitöllä-.fcpuUitfelta. Jarjamuve lahjomattomin luonteen mukaisfjfi Ke*fc.enoiem«ri koulutie on tösta ka»fcapl. Uraan \t\\W caadftNisep -taitavan pemsWoolu-nifl»ise?tiS Vtivttirtä. Koulu on loistava faikta rrinuntalfsiteV \OÄ 5l9WW|öli« : Ti?<J«W<UTeni [a rikkwh>au4<ni paaseviif täysiin oikeuksiinsa^ Koulujahan laps; lopuinteft muotite•taan ja m^isteraart, muutetaan elävästä tienoita |tWs*föi vMeisku»>raan. moi P«rusi^i«m;;llwrt3'övatruojana vain miouttlaikni ti'lojeteeraa»aT KVkwt i e t M t •aikuUlapfet(j&ita a'«e «IrmasaJ ,.j3 Teemun kaltaisettakin seltfavundti NÄninqon u.l&tfum*ttwn\ya. oleva fit-k** rafcalafsfUjoib on lokaluofcaf/a)Draamalliselta kannalta piina'olen kouioepisodien oNjnamo.Ai jitä ry«mu3 Kun fflrtjfjS fid see minun avullani fu/kamaan omia koulu toumojsan.Pijtan onfthyiäijet «peliajat fttenSfti tyfee*vHiktaM|/3 taiken.faijatfaniaila että' Vie eivät w ä mitään "«fettamien$a*3'ioiVen iiiskitrtsttfa saati' tionricfniftiideti f i t f Sfsfa e p i s t a n o ^ y S J ^ / Ä IcKjidO jfäävwstf. /^-^2%\ p0,ee ' n<iuui rulc+faa Ai C ^ ^ N / I Ä J » Mv*' flkn «n esto {on •airut. jafan Teema o hu»l<ksi.j Ibi « t ? on Vuitehkin voitettava -.{mv pi HA
• + J 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2001 JyväskyläR Ylioppilaslehti 14/2001 j f l WAIKUTTAJAN TEKSTI JA KUVAT: JUHA KAUPPINEN Wl E RAANA MERI SYLKEE kylmää ilmaa. Taksikuskit ajavat omituisen hiljaa. Helsingissä on talvi. Astuessani sisälle töölöläiseen kerrostaloon mietin: mitä tiedän Matti VVuoresta, europarlamentaarikosta, lakimiehestä ja entisestä Greenpeace-pomosta? Ensimmäiseksi mieleeni putkahtaa sana ajattelija sielukas kommentoija. Wuori latelee varmoin ottein näkemyksiään milloin ympäristönsuojelusta, milloin ihmisoikeuksista. Kyseessä on niinikään elegantti älykkö, jonka naama ei kaikkia miellytä. Elitisti? Jostain syystä ajattelen erheellisesti Wuoren myös Pentti Linkolan jokapojan fasistististen oppien kannattajaksi. Astuessani sisälle kattohuoneistossa sijaitsevaan lakitoimistoon, mieleeni juolahtaa vielä yksi asia. Sikarit. Muistan joitakin vuosia sitten lukeneeni eräästä aikakauslehdestä artikkelia, jossa Wuoren kerrottiin selvinneen suusyövästä. Silti miehen sormien välissä käryää koko ajan. Nyt menossa on parikymmensenttinen sikari, vastikään sytytetty "HUONOSTA elokuvasta sanotaan, että jos se on tarpeeksi huono, niin siitä tulee hyvä", Wuori avaa pelin. "Tämän hetkisessä maailmantilanteessa on jotain samaa. Päällisin puolinhan asiat ovat nyt maailmalla huonossa jamassa. Alkaen maagisesta vuodesta 1989, jolloin kylmä sota päättyi, on niin politiikan puolella kuin taloudessa ja kaikessa muussakin tapahtunut jyrkkenevää huononemista", VVuori analysoi. '"Väin demokratia on lisääntynyt. Ja sekin näennäisesti", hän lisää lakonisesti. "Mutta nämä ovat vain pintailmiöitä. Suuret kulttuuriset muutokset tapahtuvat syvällä. Ne hautuvat pitkään. Sellaisille on juuri nyt mahdollisuus. Kulttuurinen ja taloudellinen globalisaatio on sysännyt liikkeelle oikeastaan ennennäkemättömän suuria vastavoimia. Hegemonistinen Länsimainen tapa kirjoittaa historiaa joutuu pakosta väistymään. Mc olemme vasta nyt siirtyneet (Euroopan historian sijasta) osaksi maailmanhistoriaa. Monille on avauiunut vasta World Trade Centerin iskujen jälkeen, kuinka epäsymmetrinen maailmamme on. Siis kuinka epäsymmetrisen me olemme siitä itse tehneet." Wuori viittaa muun muassa Etelä-Afrikkaan ja siellä käynnistyneisiin muutoksiin, jotka olivat mahdollisia vasta suurien vaikeuksien jälkeen. "Lähi-idässä asiat on tietysti nyt saatava kuntoon. mutta myös muualla. Meidän on luovuttava väkivaltaisesta, tehottomasta tavasta saada järjestystä aikaan." VVuorcn mielestä tähän on juuri nyt mahdollisuus. Hän mainitsee Paavo Haavikon kehittämän termin "Länsimainen rationaalinen hulluuspuuska". "Sitähän tää on", Wuori mutisee ja sytyttää puoleen väliin palaneen sikarin uudelleen. "Että näistä lähtökohdista ajatellen olen ehkä pikkuisen optimistisempi tulevaisuutemme suhteen kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten." WUORl POHTII problematiikkaa, joka liittyy yksilön vaatimattomalta tuntuviin vaikutusmahdollisuuksiin vaikkapa ympäristönsuojelullisissa asioissa. "Ei joku kierrättäminen vaikuta sanottavasti biosfäärin saastumiseen, kyse on enemmänkin asenteista." Jos ihmiset ovat halukkaita kierrättämään, se on jonkinlainen osoitus siitä, että ympäristönsuojelullisiin asioihin suhtaudutaan myönteisesti. Tällöin suuretkin muutokset ovat mahdollisia. Kun lapset syntyvät yhteiskuntaan, jossa kierrätetään, heistä kasvaa aikuisia, joille luonnonsuojelu käsitteenä ei ole mikään muodoton kummajainen, vaan enemmänkin automaattinen tapa suhtautua asioihin. VVuon itse on harjoittanut kierrätystä jollain lailla 70-luvulta. Tosin hänen mukaansa esimerkiksi Brysselissä kierrättäminen on lähes mahdotonta tai ainakin pelkästään kosmeettista. Wuori jatkaa ajatusta vielä vähän pidemmälle; hänen mukaansa kaikessa "maailmaa parantavassa" toiminnassa tulee olla mukana vahva symbolinen lataus. "Ollessani Greenpeacen puheenjohtajana (1991-93) Etelämannerta uhkasi valtava yksityistämisen paine siellä olevien mineraalien ja muiden luonnovarojen vuoksi. Saimme kuitenkin kovalla työllä mantereen suojeltua. Sitä ympäröiville vesille perustettiin valaidensuojelualue. Kyseessä oli tärkeä konkreettinen suojelullinen teko, mutta kyllä siinä on myös samalla jotain vahvasti symbolista, kun kymmenesosa maapallon pinta-alasta suojellaan!" On jännittävää huomata kuinka suurella antaumuksella Wuori puhuu vieläkin maapallon tulevaisuudesta, vaikka hänen jos jonkun luulisi muuttuneen asian suhteen kyyniseksi. "Kyllä sillä on väliä planeetan tulevaisuuden kannalta, olemmeko täällä 200 vai 2000 vuotta. Jo seuraavien 50 vuoden aikana ihminen tulee muuttamaan toiminnallaan maapallon tilaa enemmän kuin viimeisten 200 vuoden aikana yhteensä. Ja viimeisen 200 vuoden aikana taas olemme vaikuttaneet asioiden tilaan täällä maapallolla enemmän kuin niitä edeltäneiden 2000 vuoden aikana." "Elämme kriisiaikoja. Kriisihän merkitsee jo ctymologisestikin valintaa. Olemme juuri nyt valintatilanteessa. Voimme jatkaa nykyistä väkivaltaa tai kehittää kestävämpiä keinoja", Wuori summaa. Hän palaa takaisin symboleihin ja visioi kuinka tämä muutos parempaan voisi tapahtua: "Muutos tapahtuu aina symboliikan kautta. Viimeiseen hetkeen asti valtaosa ihmisistä kuvittelee, että totuus (ainoa toimiva systeemi) on tämä, mikä nyt on vallalla. Kun saavutetaan kriittinen massa, muutos tapahtuu." Tässä muuten piilee se elitismin siemen, mistä Matti VVuorta on toisinaan arvosteltu. "Muutos tapahtuu katveessa, se on usein lähtöisin verrattain pienestä ryhmästä. Tässä mielessä minä olen elitisti. Mutta elitismillä on käsitteenä useimmiten negatiivinen lataus. Ja kun siihen yhdistetään varallisuutta ja muuta sellaista, se on minusta vastenmielistä. Sitten jos taas puhutaan tällaisesta linkolalaisesta ajattelutavasta, että 5 prosenttia maapallon väestöstä on kelvollista ainesta ja 95 prosenttia pitäisi hävittää, sellaista asennetta en voi sietää. Seurauksena on vain mc ja muut asetelma, jossa muut tuhotaan." VVUORI ON muutoksen suhteen jollain lailla etukoikeutetussa asemassa. Kyllähän vaikkapa Greenpeacen johtajalla on keskimääräistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa maailman menoon. Ja toki hän on tyytyväinen aikaansaannoksiinsa. "Olen ehkä saanut käynnistettyä jotain sellaista, jonka avulla maailma on vähän parantunut", hän sanoo viitaten muun muassa edellä mainittuun Etelämantereen suojeluun. Yhtäkkiä VVuori nousee tuoliltaan ja harppoo lukemattomien lattialla lojuvien kirjaja paperikasojen yli hakeakseen kirjahyllystä kirjan. Saarikoskea. VVuori siteeraa juhlallisin äänenpainoin runoa, jota hän käytti mottonaan kirjoittaessaan kirjaa Titanicin kansituolit (1993): "Vasta kun minolaunis on tuhottu ja labyrintti muutettu tanssiksi on politciaja politiilika taas mahdollista Tämä on nyt käytävän sodan luonne" (Pentti Saarikoski, Tanssilattia vuorella runo XIII) Hän selittää: "Labyrintit voidaan kuvitella erilaisiksi luutuneiksi järjestelmiksi, joihin ollaan tottuneita, mutta samalla tympääntyneitä. Tanssi Matti VVuori jaksaa uskoa muutokseen puolestaan symboloi hyvin elegantilla tavalla spontaania muutosta. Labyrintit eivät ole niin vahvoja kuin helposti luullaan. Luutuneina ne ovat menettäneet elinvoimansa." Mitä tulee VVuoren mainitsemaan ihmiskunnan valintaan väkivallan ja kestävämpien keinojen välillä, hän suhtautuu siihen rauhallisen analyyttisesti. "Jos meille käy nopeasti huonosti, sitten me olemme sen ansainneet. Silloin meidän kulttuurievolutiiviset ainekset eivät vain yltäneet parempaan." "PERINTEINEN edustuksellinen demokratia on tullut tiensä päähän. Sen lähtökohdat ovat hävinneet", VVuori toteaa erään ajatusrakennelmansa päätteeksi. "Mutta ei se tarkoita, että politiikka häviäisi mihinkään. Samalla tavoin kuin tarpeemme taiteeseen (sen luomiseen ja katselemiseen) säilyy vaikka asiat muuttuvat, myös politiikan tarve säilyy" VVuori viittaa talouden voimien ja politiikan kamppailuun vallasta. "Kansallisvaltio ja sen luokkaja edunvalvontayhteiskunnat ovat kriisiytyneet. Poliittisen vallan menetettyä asemiaan ylikansalliselle taloudelliselle vallalle on syntynyt uusien vaikutuskanavien tarve. Niitä ovat esimerkiksi kansalaisliikkeet, jotka eivät ole mikään lopullinen ratkaisu demokratian ahdinkoon, mutta viitoittavat suuntaa." Ex-Greenpeacejohtaja luottaa symboliikan voimaan. MIELENI TEKISI kysyä VVuorelta lisää viimeaikojen maailmanpoliittisista tapahtumista, mutta eräs asia kalvaa mieltäni. Nimittäin VVuoren suhde suomalaisuuteen. Hän on muun muassa kirjassaan Faustin uni (1995) analysoinut suomalaisuutta kolmesta eri näkökulmasta: geologis-myyttisestä, historiallis-propagandistisesta ja näennäisen ajantasaisesta. VVuoren tiedetään joskus ulkomailla puhetta pitäessään sanoneen aika pahasti suomalaisista, tästä metsäläisten kansasta. Onpa epäilty, että hän jopa häpeäisi suomalaisuuttaan. "Suomalaisuus on minulle hämmentävä lähtökohta. Mc suomalaiset olemme vasta etsimässä identiteettiä, siksi se on heikko. Tämän havaitsee kun se hioutuu vanhempia eurooppalaisia kulttuureja ja identiteettejä vasten. Olen samaa mieltä kuin Henrik Meinander (Suomen ja Skandinavian historian dosentti, Helsingin Yliopisto) siitä, että vuodet 1919-1995 saattavat jäädä historiassamme suomalaiseksi välivaiheeksi'." Siis samaan tapaan kuin vuosien 1809-1919 "venäläinen välivaihe". VVuorta selvästi huolettaa, miten suomalaisen identiteetin käy EU-myllerryksessä: "Jää nähtäväksi, onko kulttuurimme riittävän vahva, jotta suomalaisuus säilyy poliittisen itsemääräämisen mentyä." Viime aikoina suomalaisuus ei ole ollut suoranainen ylpeydenaihe Amnesty Internationalin julkaistua tiedon, jonka mukaan Suomi on Euroopan Unionin ainoa maa, jossa on mielipidevankeja. Tällä on viitattu totaalikieltäytyjiin, jotka tuomitaan meillä toistaiseksi poikkeuksetta ehdottomaan vankeuteen. Ei ole mitenkään yllättävää, että VVuoren mielestä tämä on noloa. "Olen tavannut Belgiassa oleilevan jyväskyläläisen totaalikieltäytyjän Jussi Hcrmajan ja antanut iälle taustatukea. Lähinnä olen toimittanut materiaalia hänen belgialaiselle lakimiehelleen. Minusta on hyvä, että tämä asia ei jää pelkästään meidän pihapiiriimme", hän toteaa viilaten totaalikieltäytyjien ja siviilipalvelusmiesten heikkoon asemaan maassamme. UPEAN URANSA alkupäässä olevalta ajattelijalta, rockmuusikolla, kirjailijalta, näyttelijältä keneltä tahansa kuuluu kysyä, mikä on hänen suurin unelmansa. VVuorcn kohdalla on kaiketi aloitettava siitä, mitä on jo saatu aikaan: "Olen toteuttanut itseäni niin kuin sanotaan tai ainakin käyttänyt osaa omasta potentiaalistani. Voin sanoa tehneeni, ja tekeväni edelleenkin, asioita, joita kuvittelin 25-vuotiaana tekeväni kolmenkymmenen vuoden päästä", toteaa 56-vuotias VVuori. 'Toki sitä on joutunut huomaamaan, miten rajallista se (itsensä toteuttaminen) on. Samalla voi kuitenkin tehdä yllättävän paljon." Kuten sanottua, labyrintit eivät olekaan lopulta niin vahvoja. VVuori on sitä paitsi selvästi mielissään tästä seikasta. Muna onko jotain vielä tekemättä? Mikä on Maiti VVuoren suun unelma? "Maailma on tällä hetkellä jännittävämmässä tilassa kuin koskaan aikaisemmin elämäni aikana. Minulla on laaja kontaktiverkko, jota pyrin edelleen käyttämään muutoksen katalysoimiseksija kiihdyttämiseksi." Mutta ne unelmai? "Unelmien sijasta minua siivittää tietynlainen uteliaisuus. Joidenkin tavoitteiden konkretisoiduttua huomaa saavuttaneensa jotakin jota voi kutsua unelmaksi. Tulin juuri puhumasta VVTO-seminaarissa, jossa pohdittiin eilen alkaneen WTO:n Dohan kokouksen vaihtoehtoja. Se on eittämättä yksi juuri alkaneen tai vasta alkamassa olevan oikean maailmanhistonan käännekohtia." VVuon kuitenkin tuntee selvästi lievää vastentahtoisuutta, mitä tulee unelmakeskusteluun. "Sanoin eräässä haastattelussa muutama vuosi sitten, että työskentelen sellaisen maailman puolesta, jossa en itse väittämältä viihtyisi kovin hyvin. Siinä maailmassa ei luultavasti ole esimerkiksi kuubalaisia sikareita. Tämä pitää edelleen paikkansa", VVuori toteaa ja pössäyttää ilmoille savupilven lyhyeksi käyneestä sikaristaan. "Unelmat voivat olla tälläkin tavalla ambivalentteja", hän lopettaa. ELÄMME SIIS käännekohdassa. Niin kuin aina. Onko tässä käännekohdassa jotain merkityksellisempää? Olemmeko nyt aivan oikeasti menossa johonkin suuntaan? Miten joku voisi tietää sen etukäteen? Ainakin oloni on vakuuttunut laskeutucssani hissillä takaisin Arkadiankadun vilinään. Taksit ajavat jo hieman kovempaa. Ne ovat tottuneet lumeen. • +
• Q Jyväskylän ylioppilaslehti 14/2001 L O U N A S £ 1 1 1 6 Myös vcgaanivaihiochto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. ^fe : ^9HHMH8Htt9KR MÄ 19.11. KE21.11. PE23.11. MA 26.11. T127.ll. TO 29.11. Yrttipihvii, parsakasiike Kinkkupiisa Tex-mex kanapaia Purjo-peruna vuoka Perämiehen silakkaherkku Kasslerpaisti Kasvispyttipannu Kasviskiusaus Jauhemaksapihvii Juustoinen kirjolohikastike Tonnikalakasuke, spaghetti Lindströminpihvi Porkkanasosekeitto Kalamurekcpihvi Chili con came Kasvisjuustokeitto Gratinoidut tonnikalakääröt Lihapyörykät T120.ll. T0 22.ll. KE 28.11. PE 30.11. Ratatouille Keitetyt nakit, perunasose Jauhelihakastike lihakeitto Kasvishemekeitto, pannan Hernekeitto, pannari Broiler-juustokebakot Lohipyörykät o y o Q o i o ilokivi . JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON Y L I O P P I L A S K U N T A Kesäkurpitsaherkku Mausteinen broilerpata Porsaanleike, sinappikastike Kasvisvvokki Värikäs uunikala Kinkkukastike, spaghetti HYVAA MIELELLE JA KIELELLE Annala: Salmiakki. (Nemo) "Ku salamijakkija imeskellee, niijjo paranee kaikki naapurikki siinä sivusa." (Veikko Klasila, li) 155 mk von Wright: Hyvän muunnelmat. (Otava) Tämä teos ilmestyi englanniksi jo vuonna 1963, ja heti siitä viisastuneena Otava julkaisee suomennoksen vuonna 2001. 215 mk Ojanen: Kauneuden filosofia. (Kirjapaja Oy) Kun suostuu näkemään, silloin suostuu pysähtymään. Eero Ojanen suostuu kirjoittamaan. 140 mk Castells, Himanen: Suomen tietoyhteiskuntamalli. (WSOY) "... loppujen lopuksi elektroniikka vaatii sähköä." Ilman Castellsia ja Himasta raatimme ei olisi tätä tiennyt. 159 mk Gardberg: Santiago de Compostela. Matka apostoli Jaakobin haudalle. (Schildts) Tämä matka kannattaisi monen nykyihmisen tehdä. 170 mk Opiskelijan K a m p U S Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa I S f B t u 3 kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAAPALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta www.sonaatti.fi sivun vasemmasta yläkulmasta ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Lähesty meitä palautteella toiminnastamme internetin kautta www.sonaatti.fi (palaute) Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatko JUHLAT tkdossaU? toteutamme elämyksiä niin pieniin /Qiinsuuriinfqnjunujtifaisuuksiinne. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 juhlat@sonaatti.fi www.sonaatti.fi (Tilaus) Kiireiseen päivääsi suo itsellesi hetken pysähdys. TERVETULOA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on yli 10 000 yliopisto-opiskelijan muodostama julkisoikeudellinen yhteisö, joka on perustettu 1934 toimimaan jäsentensä yhdyssiteenä ja edistämään heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään. Ylioppilaskunta julkaisee Jyväskylän Ylioppilaslehteä, joka ilmestyy 16 kertaa vuodessa. Lehden painos on 8100 kappaletta (kaupunkinumero 2 3 kertoa vuodessa 50 000 kappaletta). Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittajan määräaikaisen toimen ajalle 10.1.2002 -12.5.2002 ja 21.8.2002-8.12.2002 ja 8.1.2003 -18.5.2003 ja 20.8.2003 7.12.2003 toimittajan /toimitusharjoittelijan määräaikaisen toimen ajalle 10.1.2002 -12.5.2002 ja 28.8.2002 8.12.2002. Päätoimittaja vastaa lehden toimituksellisesta sisällöstä ja teknisestä toteutuksesta sekä toimii toimitussihteerinä ja toimituksen esimiehenä. Päätoimittajalta edellytetään kokemusta itsenäisestä lehtityöstä sekä yliopistoyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemusta. Toimi on sopimuspalkkainen. Toimittajan tehtäviin kuuluvat kaikki toimitukselliset työt: juttujen ideointi, kirjoittaminen, kuvankäsittely ja lehden taittaminen. Hakijalta edellytetään kokemusta itsenäisestä lehtityöstä ja taittamisesta sekä ylioppilosyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemusta. Toimi on sopimuspalkkainen. Toimittajan työajasta 4 tuntia viikossa käytetään ylioppilaskunnan muiden julkaisujen taittotyöhön. Lisätietoja antavat päätoimittaja Juha Kauppinen p. 014-260 3359 ja pääsihteeri Matti Mäkinen p. 014-260 3354. Vapaamuotoiset hakemukset asianmukaisine liitteineen on toimitettava ylioppilaskunnan keskustoimistoon viimeistään 20.11.2001 kello 12. Osoite: JYY, Keskussairaalantie 2,40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä "päätoimittaja" tai "toimittaja". Hakemuksia ei palauteta. Työsopimukset laaditaan niin, että kesäkuukausina ja joulun aikaan päätoimittaja ja toimittaja/toimitusharjoittelija eivät ole töissä. Mika Terävä: Muisteluinhan me merkki oiMc ajatellun Siiven kanssa viedä KOHTI KADOTETTUA kein. Ropponen huolehli. sul pienelle aikamaikalle. Kopponen (osa VI) Merkki? sanoi hymyillen. Eikös sä ekan kaunis veiany juuAikamaikalle? Takapenkillä minua odotti pullo Helri tosia Uikusta? meilevää omenaviinia. J o o . miten niin? 9 TERVETULOA www.sonaatti.fi esitykset kello 1 9. liput 24/30. kampus^ km° syksy 2001 13.11. romance. breillat ranskajf 20.11. seuralainen, blanc. ranska 27.11. j o u l u o r a t o r i o , andefsson. ru
• m PIRKANMAAN f f ^ AMMATTIKORKEAKOULU Tampere, Ikaalinen, Mänttä ja Virrat bioanalyytikko (AMK) fysioterapeutti (AMK) kätilö (AMK) laboratorioanalyytikko (AMK) medianomi (AMK) musiikkipedagogi (AMK) muusikko (AMK) restonomi (AMK) röntgenhoitaja (AMK) sairaanhoitaja (AMK), englanniksi sosionomi (AMK) terveydenhoitaja (AMK) tradenomi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Kuntokatu 4, 33520 TAMPERE, puh (03) 245 2111 www.piramk.fi Laadukas asunto luo puitteet opiskelulle! Keski Suomen oDiskeliia asuntosäätiö Kauppakatu 26 A, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. (OI4) 3393 400, fax (OI4) 3393 411 Sähköposti: asukastoimisto@koas.fi; etunimi.sukunimi@koas.fi Internet: www.koas.fi Kun vertaat vuokria, vertaa OPISHEUJB-HSUMIO TfiVHKB a&nfM TI itä vuokraan sisältyy! keskustelua OPISKELIJOIDEN HUUMEONGELMAN MINIMOINTI ON MYÖS SYL:N ASIA : Lauri Oinosen keskustelupuheenvuoro (jylkkäri numero 13) avasi keskustelun huumeongelmasta. Kaikki i toivovat keskustelusta hedelmällistä, muttei teilaavaa. Haluammehan välttyä tietämättömyyden aiheuttamilta : ikäviltä huumeongelmilta. Kokeellinen tutkimus päiväkotilasten valinnoista paljasti, että vanhempien asettama kieltolaki lisää lasien himoa maistaa kiellettyä hedelmää. Ainakin sellaisessa tapauksessa, jossa lapset tuntevat kicllcliyä hcdeli mää syövän ohjaajan käyttäytyvän "normaalisti". Tutkimusta voisi jalkaa kysymällä: Väheneekö kielletyn hedelmän kokeilu ja käyttö jos se sallitaan uudesiaan? Samalla pitäisi kertoa kielletyn hedelmän terveydelle haitallisista vaikutuksista, muita kuka sellaista voi julkiscs: ii kertoa tutkineensa, jos hedelmä on kiellelly? Huumeita ei voida havaita alkoholimittarin lapaan helposti liikenteessä ja larkkuutta vaalivissa töissä. : USA:n liikenneratsioissa ajokunto tcsiaiaan vaativilla ! lasapainotestcillä, jossa huumeiden käyttöä testataan seisomalla sokkona yhdellä jalalla ja kävellään viivaa piikin. Iestin kehittäminen voisi olla mielenkiintoinen projekti vaikkapa psykologian ja liikunnan tutkijoille: sekä avustaville opiskelijoille. Nykypäivänä liian moni rahanja ajankäyttöään suunnitteleva opiskelija kuulee tuopin ääressä myönteistä palautella kannabiksesta ja vähättelyä kovien; huumeiden vaaroista. Uteliaan opiskelijan kysymys herää. Pettävätkö käyttäjät itseään vai peltaäkö huumeita samaan kategoriaan niputtava valistus meitä kaikkia? SYL, opiskelijoiden etujärjestönä, valistaa YK:n alaisen maailman terveysjärjestö WHO:n asiantumijatuikimusten perusieella kannabista miedompana huumeena, koska realistisessa maailmassa huumeita kuitenkin on tarjolla. SYL:ssa ollaan ilmeiscsli vain huolissaan opiskelijoiden sortumisesta koviin huumeisiin, joiden laaiu ja alkuperä on tuntematon. Huumeet tuleva! rajojen takaa, joien niisiä on lähes mahdotonta päästä eroon, ainakin niin kauan kun lulocrot ovat suuret Huumeongelmakin utopia voisi ehkä toieutua Aatamin ja Eevan paratiisissa, jossa siiyaitsisimmc kaikki yrtit luonnon lahjana ihmiskunnalle Tällöin voisi vilsaukscna kuitenkin olla kielletty tiedon omena, sillä omenan siemenet ovat murskattuna vahvasti myrkyllisiä ihmiselle, samoin kuin avoimen keskustelun teilaaminen. YTM SIMON VIKTOR W. Sana o n vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYYJylkkäri, yliopisto. Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkänn toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseen jylkkari@cc.jyu.fi. Voii kirjoittaa myös nimimerkillä, muita liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Toimitus varaa oikeuden lyhentää tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussairaala*! 2,40600 Jyväskylä 9 Nirvanan Nevcrmind vai Noitalinna huraala. Ropponen kysyi ja heiliini kahta kaseiiia kasvojeni edessä. Noiko on vaihtochdot. kysyin pcillääkseni sila tosiasiaa, että olin pihalla kuin maiioieline. Silvennoisella on joiain curohumppaa, mutta ei kai mc sila, Ropponen naureskeli lempeästi. Paremmin diskoleknolevyi myi. kuin loi leidän ilscsäälimusiikki. Ropponen hymyili lempeästi ja käski minua avaamaan pullon. Ensimmäisen huikan valuessa kurkustani alas kroppani alkoi reagoimaan hylkivästi. Keho muisti paremmin kuin pää. Keho muisti ne lukcmauomai tclniyöt, kun kyseinen aine oli pyrkinyt suun kauna ulos. Ne hetket, jolloin nuoruuden maailmantuska sai hetkeksi väistyä sen tosiasian edessä, että kohia sliä sammuisi Sammuisi niin nopeasii, eitä piti kiristää askeleitaan juoksuun asii. Jolla ehtisi koliin ennen kuin pimeys valtaa lopullisesti pääkopan, Nielin kuitenkin aineen irvisiysia ja inhotusta peiiläcn Auloslereoista alkoi kuulua Noitalinna liutaa yhtyeen Pikkuvclikappale, ja mm:i snr ryin hetkessä kymmenisen vuona taaksepäin ja kauemmaksikin. Ala-asieclla asii me olimme kulkeneet kolmisin, Silvennoinen. Ropponen ja minä. Silvennoinen losin aika-ajoin yriltl identifioitua mcilä meneslyvämpiin ja ajan hermolla oleviin ryliinmi: e Jämsän SEUDUN KOULUTUSKESKUS Jämsän seudun koulutuskeskus tarjoaa monipuolisen väylän kouluttautua eri alojen ammattilaisiksi. Urheilijoiden ammatillinen koulutus on mahdollista kaikilla koulutusaloilla. Ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän suorittaneelle luetaan aiempia opintoja hyväksi. Perustutkinnon suorittaminen kestää heillä n. 2 vuotta. Tekniikan ja liikenteen ala AMMATTIOPPILAITOS Koulutie 19,42300 Jämsänkoski Autoalan perustutkinto 120 ov, ajoneuvoasentaja Kone-ja metallialan perustutkinto 120 ov, levyseppä-hitsaaja Laboratorioalan perustutkinto 120, ov laborantti Logistiikan perustutkinto 120 ov, autonkuljettaja Paperiteollisuuden perustutkinto 120 ov, paperiprosessinhoitaja Rakennusalan perustutkinto 120 ov, talonrakentaja Sähköalan perustutkinto 120 ov, asentaja Vaatetusalan perustutkinto 120 ov, pukuompelija Matkailu-, ravitsemis-ja talousala AMMATTIOPPILAITOS, Koulutie 19,42300 Jämsänkoski • Catering-alan perustutkinto 120 ov, suurtalouskokki • Hotellija ravintola-alan perustutkinto 120 ov, ravintolakokki • Matkailualan perustutkinto 120 ov, matkailupalvelujen tuottaja sekä matkailuvirkailija Kaupan ja hallinnon ala KAUPPAOPPILAITOS, Koulutie 12,42300 Jämsänkoski Liiketalouden perustutkinto 120 ov, merkonomi Tietojenkäsittelyn perustutkinto 120 ov, datanomi Taloushallinnon ammattitutkinto, 15 ov Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto 25 ov Sihteerin ammattitutkinto 48 ov Luonnonvara-ala METSÄOPPILAITOS, Metsäkonekouluntie 14,42300 Jämsänkoski • Metsäalan perustutkinto 120 ov, metsäkoneenkuljettaja • Metsäkoneasentajan, metsäkoneenkuljettajan ja metsien monikäytön tutkintoihin valmistava koulutus Luonnonvaraja-ala MAATALOUSJA PUUTARHAOPPILAITOS Auvilantie 83,42100 Jämsä • Luontoja ympäristöalan perustutkinto 120 ov, ympäristönhoitaja, luontoyrittäjä • Maatalousalan perustutkinto 120 ov, maatilayrittäjä • Puutarhatalouden perustutkinto 120 ov, puutarhuri • Hevosvalmentajan ammattitutkinto 37 ov Sosiaali-ja terveysala SOSIAALIJA TERVEYSALAN OPPILAITOS Auvilantie 81,42100 Jämsä • Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 120 ov • Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto 40 ov • Perhepäivähoitajan ammattitutkinto 40 ov • Välinehuoltajan ammattitutkinto 40 ov JÄMSÄN SEUDUN KOULUTUSKESKUS puh.(014)7492 411 www.jkouke.fi
• t U Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2001 TEKSTI: PANU HAMEENAHO KUVA: VEIKKO SOMERPURO niskasta paperille "ESIKOULUIÄSSÄ halusin olla lihakauppias. Kkaupan Väiskiä enemmän minuun vaikutti lähikaupan Ensio, joka pakkasi jauhelihaa rennoin ranneliikkein. 17-vuotiaana väitin lähteväni muukalaislegioonaan. Voi olla että joskus 18-vuotiaana haaveilin kirjan kirjoittamisesta, mutta silloin lähinnä toivoin pääseväni Hyvät, pahat ja rumat -ohjelmaan vetämään Simo Rantalaisen kanssa viinaa ja pillereitä." Tällä tavoin elämänsä ambitioita muistelee esikoiskirjailija Tuomas Kyrö. Hänen romaaninsa Nahkatakki ilmestyi syyskuussa WSOY:ltä. "Ensimmäistä luokkaa lukuunottamatta en viihtynyt koulussa, joka oli punatiilinen, kuten ne kaikki on. Kasilla lähti mopo käsistä kun ymmärsin, että epävarman teinin on lintsattava, särjettävä paikkoja ja jouduttava suuriin ongelmiin auktoriteettien kanssa." "Äitini otti kaljupäistä minääni niskasta kiinni ja muutimme Hämeenlinnaan, missä seuraava punatiilinen odotti. Tervetuliaistapaamisessa humanistirehtori lausui unohtumattomasti: "Vaikka oletkin Helsingistä niin älä kuvittele että olisit täällä mitään'. Kaupunki tuntui tylyltä ja umpimieliseltä, mutta toisaalta taisin olla itse tyly ja umpimielinen. Kirjoitin ylioppilaaksi ja muutin takaisin Helsinkiin 1995, Kyrö kuittaa nuoruusvuotensa. "Jos joku yleislinja elämältäni pitää löytää, niin se on kyky joutua hankaluuksiin aina ja kaikkialla. Onnistumista on seurannut kaksi epäonnistumista yhtä varmasti kuin Pätkä Pekkaa." KYRÖ POIKKESI Helsingin yliopistossa siirtyi sitten työelämään. "Pari vuotta olin maailman turhimpana työntekijänä monistamassa näytelmiä saadakseni rahat hernekeittoon ja tupakkaan. Työssäni myös suoristelin klemmareita ja kuumeJ § 1 Iin idioottimaisia paikallisrasiy diojuontoja." Tällä Hetkellä Kyrö kirjoittaa kokopäiväisesti. 'Työpäivisin herään yhdeksältä ja yritän aloittaa kirjoittamisen kymmeneltä. Kun istuu kolme neljä tuntia koneen ääressä niin ei tarvitse hävetä. Lukemisen rinnastan työntekoon ellen lue Annaa, joka on lehdistä parhain." Vapaapäivät kuluvat "krapulassa, kotona ja Kotipizzassa". Lisäksi Kyrö ilmoittaa katsovansa liikaa urheilua ja huonoja amerikkalaisia elokuvia. VAPAA-AJAN harrastukset liittyvät läheisesti siihen, miksi Kyrö kirjoitti Nahkatakin. "Kyllästyin saamattomuuteeni. Tiesin pystyväni tuollaisen kirjoittamaan, kunhan vain aloitan. Kirjoittaminen ei ole koskaan ollut minulle vaikeaa, kunhan sen saa käyntiin. Päässäni olivat valmiina epämääräiset henkilöt ja hyvin hämärä näkemys siitä mihin tahdoin päästä." "Prosessi ensimmäisestä sanasta valmiiseen kirjaan kesti kutakuinkin kaksi vuotta. Välillä oli taukoja, kirjoituspäiviä tuli ehkä puolen vuoden ajalle. Nahkatakki ei toki ole Kyrön ensikokeilu tekstin kanssa. "Olen todennäköisesti kirjoittanut satoja juttuja ja jäänyt liuskalle kuusi. Mitään romaaniin viittaavaakaan en kuitenkaan ole ennen Nahkatakkia tehnyt. Muista teksteistä Nahkatakki eroaa (toivottavasti) siinä, että siinä kirjoittaa Tuomas Kyrö eikä Tuomas Kyrö joka tahtoo kovasti kuulostaa joltain toiselta, todelliselta kirjailijalta." Eräässä Nahkatakin kritiikissä kommentoitiin tietävään sävyyn 1974 syntyneen Kyrön suppeaa elämänkokemusta. "Itse ajattelin Nahkatakkia aloittaessani, että nyt tätä kokemusta alkaa olla riittävästi yhtä kirjaa varten. Vielä vähän lisäkokcmuksia talousrikollisten, masennuspotilaiden ja entisten jääkiekkoilijoiden seurassa ja nahkatakki olisi vain paaliani" I "VOI OLLA ETTÄ JOSKUS 18-VUOTIAANA HAAVEILIN KIRJAN KIRJOITTAMISESTA, MUTTA SILLOIN LÄHINNÄ TOIVOIN PÄÄSEVÄNI HYVÄT, PAHAT JA RUMAT -OHJELMAAN' VETÄMÄÄN SIMO RANTALAISEN KANSSA VIINAA JA PILLEREITÄ" im: NAHKATAKKI on sikäli erikoinen esikoisteos, että siinä ei ole tekijää muistuttavaa minähahmoa eikä se ole millään muotoa omaelämäkerrallinen. Toki siinä on käytetty omia kokemuksia jonkin verran hyväksi. "Kehyskertomus on täysin keksitty nahkatakkeineen ja jalkapallo-otteluineen. Sen sijaan monilla sisäkertomuksilla on ainakin alkujuuri todellisuudessa. Henkilöt ovat mielikuvituksen, tapaamieni ihmisten, kuulemieni tarinoiden ja oman itseni yhdistelmä." "Lähiökonna Pennasen esikuva harrasti aikoinaan ihmisten peukaloiden sijoiltaan vääntämistä Hämeenlinnassa. Pikkupoika Samissa on paljon itseäni ja pikkuveljeäni sen ikäisenä. Kertomuksella, jossa Keijo Kuusi ajaa kolarin pankkiherroja kuljettaessaan, on yhteys todellisuuteen", Kyrö erittelee. "Daniel Katzin teoksen Kun isoisä Suomeen hiihti motto on osuva: 'Tämän kirjan henkilöillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa niin kuin heillä ei todellisuudessakaan ollut'". Kyröllä on paljon sanottavaa kirjoittamisesta nimenomaan henkilöiden suhteen, mikä on ymmärettävää: Nahkatakin rakenne perustuu kokonaan henkilögallerialle ja näkökulmanvaihdoksille, vaikka kaikki kerrotaan kolmannessa persoonassa. "Kirjalla on oltava oma todellisuutensa, johon lukija toivottavasti uskoo. Henkilöiden on oltava uskottavia tässä todellisuudessa. Uskqn siihen, että henkilön luonnetta kuvaa parhaiten hänen toimintansa. Turha kirjoittaa Urpon olevan pihi, tyhmä laktoosi-intolerantikko, kun voi näyttää kuinka Urpo ostaa alennuksesta maitoa, juo sitä ja istuu viikon vessassa. Asioita ei tarvitse selittää eikä perustella puhki." "OLEN IHMINEN", vastaa Kyrö kun häneltä tiedustelee, pitääkö hän itseään hyvänä ihmisenä. "Ihmisenä elämiseen sisältyy hyvyys, huonous, kusipäisyys. Jos väittäisin olevani hyvä ihminen, se tarkoittaisi että jostain pitäisi löytyä minua huonompi. Epäillähän tuota sopii." Kyrö muistuttaa, että itsensä vakavasti oltava ihminen on naurettava. "Huumori on kai jonkinlainen asenne, en ole koskaan osannut ottaa mitään haudanvakavasi. Tai: Haudanvakavuus on ulkoapäin katsottuna yleensä humoristista. Kuulun ihmisiin, joita alkaa hautajaisissa ja koulun kevätjuhlissa selittämättömästi naurattaa." Nauru on tärkeä asia myös Kyrön romaanissa, vaikka sen aiheet ovat kaukana humoristisesta. "Miksi kuolemanvakavia asioita ei saisi kirjallisuudessa käsitellä huumorin kautta? En kuitenkaan pyri tarkoituksellisesti kirjoittamaan humoristisesti. Jos teksti naurattaa, hyvä. Jos herättää ajatuksia, hyvä sekin." • Rotsi matkaa rekalla Tuomas Kyrö: Nahkatakki. WSOY, 2001 NAHKATAKIN perusjuoni on sinänsä varsin yksinkertainen. Rahalla topatun nahkatakin matka salakuljetusrekasta jalkapallostadionille sisältää muhevia käänteitä, mutta suunta pysyy samana alkusivuilta asti. Takki ete : nee, sitä seurataan. Kyrön kirjan jännite perustuukin moninaisiin henkilöihin |a yhteensattumien vaikutuksiin. Nahkatakin henkilögalleria on laaja ja mietitty. Ihmisia yhdistää lähiö ja eri tavoilla väsähtänyt tai vinoutunut asenne elämään. Hauskaa on tuskin kellään, mutta Kyrön henkilöt eivät valita. Unelmat ovat harvassa, mutta elää pitää. Nahkatakkia on jo rinnastettu WSOY:n tämän hetken "mieskirjailijoihin", etenkin Jari Tervoon. Vertaus on ilmiselvä jo siksi, että tarina pyörii rikollisuuden ympärillä. Kyrön näkemys on kuitenkin kyllin omaperäinen. Nahkatakin pikkurikolliset eivät ole osansa valinneita huolettomia veikkoja maailman turuilla, vaan ahdistavien olosuhteidensa vankeja. Huumori on surkuhupaisaa eikä näiden ihmisten elämässä ole mitään kadehdittavaa myyttisyyttä. Tämä onkin Nahkatakin suurin ansio. Kyrön henkilöissä ei ole mitään ihmeellistä, mutta he ovat kuitenkin kyllin kiinnostavia ja uskottavia. Kyrö ei ihannoi eikä paapo henkilöltään, mutta tekee heille kunniaa. Erittäin piristävänä voi mainita erilaisen lapsikuvauksen. Kerrankin lapsen ääni ei ole jo kliseeksi muodostunutta, tajunnanvirtaista peruslausetykitystä vaan oikean ihmisen puhetta, olematta silti liian "aikuinen". Lähiömaiseman lisäksi Nahkatakki on sidottu tiukasti aikaan: se on täynnä hieman salakielisiä kuvauksia nykypäivän Suomeen liittyneistä esineistä ja ilmiöistä. Viittauksia elokuvista tuotemerkkeihin on niin paljon, että Nahkatakkia voi halutessaan lukea lähes yksinomaan koodattuna ajankuvana. Ainoa elementti, joka yhden päivän tapahtumat kattavassa kirjassa jää hieman tuuliajolle, on itse nahkatakki. Takin oma matka jää varsin yksinkertaiseksi, vaikka sen vaikutukset sitä jahtaaviin ihmisiin eivät. Vasta äärimmäisessä lopussa itse esine saa kohtalonomaista hohtoa ympärilleen, muuttuen nahkatakista Nahkatakiksi, nousten pelkän yhteensattumien summan yläpuolelle. PANU HAMEENAHO
• +
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2001 „H • • T H P i ^ T TEKSTI: TOMMI PYLKKO vaqossa + K U L U N E E N V U O D E N aikana Naomi Klein on saanut ilmaista palstatilaa j a media-aikaa siinä määrin ympäri maailmaa. että monikin s u u r b r a n d i olisi, j a on, kateellinen. VVSOY.n lehtimainoksessa ei paeta todellisuutta. Siinä todetaan k o r u t t o m a s t i , että kirjallinen voimannäyttö on tehnyt Kleinistakin jo brandin. Kyse on siis Naomi Kleinista. ei Calvin Kleinisla eikä Naomi Campbellisla. Mutta minkä ihmeen brandin? Brandi on englannin kielestä rantautunut termi. josta ci vielä m u u t a m a vuosi sitten tiedetty, kirjoitetaanko se äällä vai aalla. Tällä hetkellä olennaisinta on, ctta brandcisla p u h u t a a n . Puhutaan, koska niistä kirjoitetaan. Naomi Kleinin kirja ci ole suinkaan ainoa brandiraamattujen joukossa. Taideteollisen korkeakoulun graafisen s u u n n i t t e l u n osasto julkaisi vastikään mustakantisen opuksen, jonka kannessa koreilee kultakirjaimin The Brand New Testameni. Kirja ci ole aivan Raamatun mittainen, mutta hartauskirjaksi shoppailuviikonlopun kahvihetkiin teoksessa on riittävästi asiaa. Kirjan alkujohdannossa todetaan, ctta maailmassa on hyllyittäni tieteellisiä kirjoja brandcisla ja markkinoinnista. The Brand New Testaincnt on intuitiiviscnipi. Heikoin puoli on, että kahdeksantoista eri opiskelijan esseet ovat hyvin erilaajuisia. Tekijätiimi on kuitenkin oivaltanut t ä r k e i m m ä n asian kirjoitettaessa brandcisla. Kuluttajan ensimmäisen mielikuvan luo monesti kirjan kansi. The Brand New Testamentin kansi on hillitiy tukien samalla hienosti teoksen keskeisintä ajatusta. Brandi on kuin uskonto, joka liittyy pyhään kolminaisuuteen rahan ja idean kanssa. Teoksen kuvitus, j o k a koostuu pääosin valokuvista, käyttää oivaltavasti uskonnollista ja kuluttajakeskeistä kuvamateriaalia. M A A I L M A S S A V O I hukkua brandicn kuvalulvaan. mutta myös hrandikirjallisuuicen. Ilman Kalle Lasnin Culture Jämiä Kleinin uutuuskirja voisi olla hieman erilainen. Täytyy tosin muislaa, ettei Lasn ole ensimmäinen, joka kirjoitti "kulltuurihämmeiitäjislä". Kulltuurikriilikko Mark Dery kirjoitti 1993 kirjasen Culture Jamming. Termiä käytti ensimmäisenä san franciscolainen Ncgativland-bändi vuonna 1984. Kalle Lasn syntyi Tallinnassa toisen maailmansodan aikana, vietti kotikukansa Australiassa, työskenteli Australian puolustusministeriössä sekä mainostoimistossa Tokiossa, josta muutti japanilaisen vaimonsa kanssa Kanadaan. Jonkin aikaa hän toimi palkittuna dokumentiohjaajana. multa kyllästyi 1989 isojen pohjoisamerikkalaisten Iv-yhliöidcn ylläpitämään politiikkaan. Maailman t u n n e t u i m m a n vastamainosjärjestön, Adbusters-lchdcn, päätoimittajana t u n n e t t u Lasn julkaisi kaksi vuolta sitten teoksen Culture Jam How to Reversc America s Suicidal Consumer Bingc And VVhy Wc Must. Viime vuonna pokkarina ilmestyneen teoksen nimi kertoo kaiken. Yhdysvalloista Lasn ei luo tosiaankaan kovin mairittelevaa nykykuvaa. Culture Jam ei ole lonkalta vetäisty aivomyrskytcos. Paitsi että Lasn on mediamaailman asiantuntija, hän on myös terävä kirjoittaja, j o k a popularisoi väitteitään riittävästi säilyttääkseen lukijoidensa mielenkiinnon. Joskus noita anekdootteja on hieman liikaakin. Toisaalta. on u s k o m a t o n t a kuulla, että jenkkiyliopistojen kampukset ovat alkaneet myydä mainostilaa jopa miesten vessojen pisuuaaricn yläpuolelta. Eikö enää missään saa rauhaa kirkuvan kirkkailta väreiltä? Dokumenttiohjaajana työskenteleminen on luultavasti osaltaan vaikuttanut siihen, että Lasnin kirja on vielä yhteiskunnallisempi kuin No Logo. Kaikki eivät ole kuitenkaan lämmenneet Lasnin visioille. Naomi Klein epäilee kirjassaan, että mainonta voittaa aina viime metreillä nuo ammattimaiset plagiaatit. Vuoden takaisessa Eyc-lchdessä graafinen suunnittelija Bruce Mau totesi, elia Adbustersin toiminta on ajattelematonta. brandikiclteista hcrkkälunlcisuulla. Aika herkkätunteinen oli itse Naomi Klcinkin supistuneella Suomen vierailullaan. Mäncn piti olla alkuperäisien suunnitelmien mukaan Suomessa pikavisiittiä pidempään. Lehdistötilaisuudessa Naomi pudotti muutamia aika piikikkäitä kommentteja, liekö syynä matkaväsymys vai perheriidat. Kleinin No Logoa voi kritisoida yksitotisesta ja -ulottciscsla näkökulmasta. Kukaan ei voi kuitenkaan kiistää sitä, etteikö kohukirja olisi tekstiilisesi! hyvin eteenpäin soljuva. Se ci ole ihme. koska työprosessissa on ollut Kleinin lisäksi runsaslukuinen joukko avustajia. Lukuisten taustatietojenja kartoitusten kaiulla No Logoa on vaikea torjua perusteettomana k a n s a n n o u s u n a branditeollisuulla vastaan. Tekstissä ci ole sellaisia kiihkoa kuin Lasnilla. Enemmänkin sanatulva on hyvin perusteltua argumentointia, jota täytyy sulatella hetkisen. ennen kuin siihen pystyy vastaamaan kliinisesti. Yhden lopputuloksen Kleinin kirjasia voi vetää. Kirja ei ole propagandistisena mediana vielä kuoliin se elää ajoittain virkeämpänä sanomanluojana kuin inBRANDEJA K R I T I S O I D E S S A liedosiavakin kuluttaja saattaa olla hukassa. Useat ihmiset ympäri maailmaa saivat viime keväänä ketjusähköposiin. jossa amerikkalainen opiskelija Jonah Pcrelli kertoi sähköpostittelustaan Nikcn kanssa. Perctti yritti saada lenkkareihinsa tekstin s\vcatshop, koska urheiluvaatejätti markkinoi lenkkarciiaan. joihin sai kuluttajan haluaman tekstin tai sloganin. Nike ei oikein lämmennyt idealle, vaikka hikipajoissahan Niken lcnkkareita on tehty j o useita vuosia. Haluamiaan lenkkitossuja Perctti ei koskaan saanut. Yritin saada viileyden kesän lopussa Pereliiin. Sähköpostissaan hän totesi: "1 am not lamous a n y m o r c . 1 had my 15 m i n u t e s and no\v I am back to \vork! Perctti sai j u l k i s u u l t a , mutia niin sai Nikekin. Niken edustajan mukaan iDlenkkarciden myynti moninkertaistui Pcretti-kohun myötä. Ja muistakaa: Body Shop lanseerasi kylpytuotlccn nimeltä Aclivisl. Kiiltäkää ja ylistäkää brandia! Hallelujaa! • Löhteet: The Brand New Testament. Uioh 2001. ISBN 951 558-082X Kalle Lasn: Culture Jam How to Reverse America s Suicidal Consumer Binge And Why We Must. ISBN 0-688-15656-8 Noomi Klein: No Logo. Suomennettu painos WSOY 2001. ISBN 951-0-26275-7 linkkejä: http://www.nologo.org http://www.adbusters.org http://www.subvertise.org Ja muisto: Ala osto mitään -päivä 23.11. PERETTI YRITTI SAADA LENKKAREIHINSA TEKSTIN SVVEATSHOP, KOSKA URHEILUVAATEJÄTTI AAARKKINOI LENKKAREITAAN, JOIHIN SAI KULUTTAJAN HALUAMAN TEKSTIN TAI SLOGANIN. 4
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2001 I B Hitaalla vaihteella Terhi Kuusisto: T-paita. Loki-kirjat, 2001. VILPPU RAKASTAA Tarua, mutta Taru rakastaa Santtua ja hasistötsyjä. Santtu sen sijaan turvautuu uskonnonkin voimaan sekä satunnaisiin päihdesekoiluihin. Vilppu, Taru, Santtu j a Tommi siinä on Terhi Kuusiston T-paita-romaanin henkilömaailma. Huumeromaani se ei ole, vaikka Tommin heroiininen varjo leimaakin eniten t-paitalaisten elämää. yhdellä hiekkalaatikolla Kauniaisten Juliantiellä lapsi kaivoi kuoppaa punaisella muovilapiolla, löysi injektioruiskun ja piteli sitä nyrkissään juostessaan taapertavin askelin äidin luo. 'Äiti äiti nyt me voidaan leikkii Iddkdrid'." T-paidassa Tommin elämää katsellaan sekä ystävän, pojan, veljen että pojanpojan lähtökohdista. Lämmin kesä saa Vilpun, Tarun ja Santunkin hulluttelemaan, mutta todellista hätää ei kukaan huomaa. Kun joku kysyy, et mis Tommi on, niin vastaukseksi hän saa "hitaalla". Terhi Kuusiston esikoisromaani ei saamaa huumeiden käytöstä, sitä salailevista ystävistä ja sokeista vanhemmista. Lyhythihainen t-paita suoneen piikittävän pojan päällä on hyvä merkki vaikkakin paita olisi likainen ja roikkuva säkki. 143-sivuinen T-paita on täynnä erilaisia sutjakkana tarinoita, vaikka se ei olekaan novellikokoelma. Kuusisto kirjoittaa neljän pikkukaupungin nuoren elämästä, josta vauhtia ja yllättäviä käänteitä ei puutu. Puhekielellä kirjoittaminen on Kuusiston apu tähän muuten hitaaseen kertomukseen: veristen suonten ja lumivalkoisten kasvojen kuvailua ei niin nopeasti luetakaan. Nuorten välisten suhteiden lisäksi T-paidassa tulee esille myös vanhempien näkökulma. Kuusisto käyttää vahvoja kielikuvia esitellessään ihmissuhdeongelmia. Erityisesti esillä on Tommin perheen väliset jutut, kuten isän syrjähyppy, mutta hellyyttävän osan Tommin maailmassa saa myös hänen dementoitunut mummonsa: "Mummon kädet. Unisina hiuksissa, pelmauttamssa hyppysellisiä sokeria pannukakkujen päälle kuin lunta, tyyni hipaisu hihojen kätkemiin kasivarsiin, lapsena pesemässä pienen pojan ihon, polvitaipeet, kyynärvarsien sisäpuolet, joihin kuratahrat olivat tarttuneet lätäköiden veden valuttua hihoista siään, mummon tyynet kädet unta..." ANNAKAISAVÄÄRÄNIEMI Markkinavoimat muuttavat aivosi hiilihapoksi Rupert Thomson: Limu. Desuro, 2000. KIELELLISESTI Rupen Thompsonin Limu on yllätys lakoniseen nykytyyliin tottuneelle lukijalle. Kirja pursuaa sivulauseita sivulauseiden perään, mutkikkaita kielikuvia, vertauksia ja laajoja maisemaja ulkonäkökuvauksia. Tämän vuoksi Limua ei noin vain lukaista, mutta kuten yleensä, vuolas sanankäyttö palkitsee. Näin paljon tuoreita, hienoja ja hauskoja kielikuvia ei löydä kymmenestäkään "pelkistetymmästä" nykyromaanista. Lisäksi Limun tapahtumat käynnistyvät kaukaa varsinaisen juonen ulkopuolelta. Päähenkilöt esitellään omissa laajoissa ominaisuuksissaan. Tämäkin uudelle kirjalle harvinainen tekniikka toimii loistavasti; monien omaperäisten sivujuonien avulla henkilöistä todella tulee lukijalle merkitseviä olentoja, he eivät jää pelkiksi tyypeiksi ilmentämään kuka mitäkin vikaa synkeässä ja toivottomassa maailmassa. Sillä sellainen Limun(kin) maailma on. Terävän satiirin alla on kyyninen ja lohduton kuva yhteiskunnasta, jossa pieni ihminen on sosiaalisten epäkohtien, huonon onnen ja sydänsurujen lisäksi vielä kulutustottumuksia ohjailevien markkinavoimien armoilla. Viimeksi mainittua tällä kertaa konkreettisesti. Itse päätarina Kwench!-limonadin äärimmäisestä mainoskampanjasta tuntuu aluksi loistavan persoonalliselta, mutta ei oikein kestä loppuun asti. Ehkä tämä johtuu siitä, että kautta linjan Kwench! tulee kiinnostavaksi vain huono-onnisten keskushenkilöiden kautta. Päätarina sisältää kyllä hyviä kärjistyksiä siitä, miten ihmisvihamielisiä ja vieraantuneita muotoja pysähtymättömän kehityksen vaatimus voi aikaansaada kaupallisessa yritysmaailmassa. Loppua kohden kaikki alkaa kuitenkin tuntua kovin tutulta salailuineen ja valheellisine lehdistötilaisuuksineen. Thomson lienee etsinytkin jonkinlaista antikliimaksia, haluten osoittaa miten kukaan ei ole suurten firmojen eikä yksityisten elämien ohjaksissa. Terävän muistutuksen sijaan Limun loppu vaikuttaa kuitenkin väljä(htynee)ltä. Limun tarinan markkinointihenkisyyteen sopivasti itse kirja esineenä on erikoismaininnan arvoinen. Limun ulkoasu on loistava: harvoin teoksen kansi sopii näin kokonaisvaltaisesti sen sisältämään tarinaan. Toinen erikoismaininta taas tulee kammottavasta, varoittavaksi esimerkiksi kelpaavasta, takakansitekstistä. Se paljastaa tapahtumat lähes loppuun asti (jopa vääristellen niitä tylsemmän kuuloisiksi) sekä pilaa kirjan hitaasti kypsyvän rakenteen esittelemällä satojen sivujen matkalla tutuksi tulevat henkilöt parissa lauseessa. PANU HÄMEENAHO Sido minut jengiin! Kody Scott: Monster. Crip-jengiläisen muistelmat (suom. Yasir Gaily). Desura, 2000. KODY SCOTT on LA:n South Centralissa vantunut jengiläinen, tappaja, joka eli 16 vuotta elämästään täysin omistautuneena Crips-perheelle tai tarkemmin sanottuna omalle alajaostolleen Eight Tray Gangsters. Hänen omaelämäkertansa Monster on kesyttömän ällistyttävä matka merkilliseen ja vaaralliseen varjomaailmaan, epäviralliselle sotatoimialueelle. Monster kattaa Scottin tarinan jengiin liittymisestä nykyhetkeen, jossa hän on tavallaan siirtynyt uusiin kuvioihin. Tavallaan siksi, että Monster ei ole mikään tarina jengihelvetistä tai siitä vapautumisesta. Scott korostaa kaikessa äärimmäistä rakkauttaan jengeihin, hän ei kadu eikä selittele veritekojaan, vaikka nykyisin hän sotimisen sijasta pyrkii yhdistämään jengejä ja näin vähentämään väkivaltaa toistensa kaltaisten ihmisten välillä. Ruudinkäryisen alkunsa jälkeen Monster keskittyy esittelemään äärimmäisen monimutkaista jengija vankilaorganisaatioiden verkkoa. Kuva on tuore: Scott ei hekumoi vankilan väkivallalla eikä selviytymiskeinoilla, kuten useimmat vankilakirjat, vaan pyrkii selostamaan mitä ovat sellaiset organisaatiot, kuten B.G.E, E.M.E., A.B., N.E, C.C.O., U.B.N., VG., T.S., 415 ja missä suhteessa ne toimivat toisiinsa nähden. Yhteistä näille järjestöille on vain yksi asia: enemmän tai vähemmän virallinen sotatila maan hallitsevan yhteiskuntajärjestelmän kansScott maalaa voimakkaan kuvan Yhdysvaltojen kaduilla ja vankiloissa sykkivästä karusta vaihtoehtoyhieiskunnasta lakeineen, ristiriitoineen, liittoutumineen ja sotamarsalkkoineen. Toki Monster tarjoaa myös paljon hurjia väkivaltakohtauksia ja kovaa toimintaa. Vaikka selostukset polkupyörän selästä 13-vuotiaana tehdyistä drive-by-iskuista tuntuvat poskettomalta liioittelulta, uskottavuusongelmaa Monsterissa ei ole. Siitä pitää huolen Scottin konstailematon, sisältöä kaikessa korostava teksti. Monsterissa on samaa autenttisuuden tuntua kuin Henri Charrieren Papillonissa. Molemmat ovat kirjoja, joita ei ole kirjoittanut kirjailija, vaan ihminen jolla on ollut suuri tarve kertoa oma tarinansa. PANU HÄMEENAHO Monimuotoista rakkaushömppää Kota Kärkkäinen: Vangitse minut vapaaksi. Tammi, 2001. KATA KÄRKKÄINEN taitaa hömpän. Kirjailija Kärkkäinen julkaisi juuri toisen romaaninsa, joka on hyvää hömppälukemista. Kun Vangitse minut vapaaksi -teoksen ottaa käsiinsä ja pääsee rentoon asentoon, on lukeminen verrattavissa Regina-lehden novellien fly high -kokemukseen. Tämä kirja viihdyttää. Tosin Vangitse minut vapaaksi -romaanissa lähtökohta on käännetty päälaelleen verrattuna reginoihin. Naistenlehdissä kun yleensä nuori ja köyhä opiskelijaneito ihastuu komeaan ja jo ohimoiltaan harmaantuneeseen herrasmieheen, niin Kärkkäisen uusimassa kirjassa nuori taiteilijamies on se, joka tapaa kuuluisan seurapiirikuningattaren sijoitusmatkalla. Taide on yhdistävä tekijä. Romaanin juoni keskittyy parin yhteiselle Lontoon-matkalle. Romanttinen, mutta paikoitellen melko karukin miljöö on kuin vertauskuva Elmon ja Karmin suhteelle. Intohimoa riittää heidän suhteessaan, mutta epätietoisuus ja luottamuksen puute ajavat paria etäälle toisistaan. Kärkkäinen ei kuvaile kirjassaan mitään intiimejä seksitilanteita, mutta voihan semmoisia keksiä käsikirjoitukseen, jos tästäkin tehdään joskus elokuva kuten Kärkkäisen esikoisromaanista. Minä ja Moirison -romaani ilmestyi vuonna 1999, ja ensi vuoden alussa siitä on tulossa kokopitkä elokuva. Vangitse minut vapaaksi -romaanissa ei muutenkaan leikitellä turhilla kielikuvilla lukijan omat assosiaatiomahdollisuuden jäävät vähemmälle. Elmon ja Karmin näkökulmat puhuvat vuorottain kirjan kappaleissa suoraa tekstiä. "Lupaa Elmo, ettet kuole ennen minua." Rakkaus on teoksessa läsnä koko ajan, välillä vain eri muodoissa. Kysymys on siitä, kumpi tarvitsee toista enemmän. Toiselle se on viihdettä, kun taas joku katsoo sen ehkä parisuhteen epäluottamuslauseeksi. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI ' • . • • ' * . pianissimo KIRJOITTAJASTA TOIMITTAJAKSI Kiinnostaako kirjoittaminen? Jyväskylän nuorisotiedotus ja -neuvonta järjestää nuorille Kirjoittajasta ja jutuntekijästä toimittajaksi -kurssin 22.11., 29.11. ja 10.12. klo 17.30 -19.30 Sepänkeskuksessa (Kyllikinkatu 1). Kurssilla perehdytään toimittajan työn aakkosiin ja jutun toimittamisen saloihin, kuten juttutyyppeihin, jutun rakentamiseen, kirjoittamisen tekniikkaan, lehden profiileihin, jutun kuvittamiseen, painettuun mediaan, javerkkomediaan. Kurssi on maksuton. Lisätietoja jo ilmoittautumiset 16.11. mennessä p. 624 952, e-moii:!oturi@jkl.fi tai www.iki.li/nuoriso/ojankohtaista SUOMEN KÄSITYÖN MUSEON VERKKONÄYTTELYLLE KUNNIAA Tampereen mediaviikon yhteydessä marraskuun ensimmäisellä viikolla järjestettiin taas MindTrek-kilpailu, joka etsi kansallisia innovatiivisia sisältötuotteita. Viidettä kertaa jaettua palkintoa pidetään multimedia-alan Finlandia-palkintona. Suomen Käsityön museon perusnäyttelyistä tehdyt verkkonäyttelyt kilpailivat 20 finalistin joukossa pääpalkinnosta. Kilpailun voitti Tytöt Girls -monimediatuotanto. Suomen Käsityön museon verkkonäyttelysivut saivat yhden kolmesta kunniamaininnasta, jotka jaettiin pääsarjassa pääpalkinnon lisäksi. Sivujen sisällöstä vastasi Suomen Käsityön museon henkilökunta. Tuomariston kommentit Suomen Käsityön museon sivuista olivat: "Harmoninen, kaikkia multimedian keinoja hyödyntävä esteettinen kokonaisuus, joka tarjoaa mutkattoman lavan vierailla museossa. Erikoiskiitos tyylikkäästä verkkototeutuksesta." Museon kesällä 2000 avatuista perusnäyttelyistä Aikamatka käsityöhön ja Käsityössä eldmdn tuntu on valmistettu niin sanotusti flashtekniikalla museon kotisivuille verkkonäyttelyt. Osoite: hflp://www.croftmuseum.fi/verkkonoyttelyt.htm ARKTISET ELOKUVAT PIAN KAUPUNGISSA Arktisen Upeeta -elokuvafestivaali pyörähtää käyntiin Jyväskylässä torstaina 15. marraskuuta. Nelipäiväisen tapahtuman aikana nähdään seitsemän pitkää ja lyhyttä pohjoismaista elokuvaa, kaksi Ingmar Bergman -klassikkoa ja -luentoa ja 18 valtakunnallisessa naisohjaajille suunnatussa kilpailussa kilpailevaa lyhytelokuvaa. Pohjoismaisten elokuvien ohjelmistossa on muun muassa islantilaisen Ragnar Bragasonin ohjaama Fiasco, joka seuraa vuorokauden ajan Bardalin perheen eriskummallista elämää Reykjavikissa. Norjalaista elokuvaa edustaa Pii Jackmanin ohjaus Detektor, joka on kertomus kolmekymppisestä metallinpaljastimella esineitä ja ylipäätään elämänsä tarkoitusta etsivästä Danielista. Pohjoismaista eksotiikkaa on tulvillaan tanskalaisen Katrin Oltarsdottirin ohjaama Bye Bye Blue Bird. Tämä roadmovie sijoittuu Färsaarille ja kertoo kahdesta kotiseudulleen palaavasta nuoresta naisesta. To 15.11. 21.00. Bye Bye Bye Bird; pe 16.11. 19.00. Ken tulta pyytää, 21.00. Detedor; lo 17.11. 19.00. Cobin Fever, 21.00. Toisen kerroksen loulujo; su 18.11. 20.00. De Forio: Mamy Blue Esitykset Ilokivessä, liput näytöksiin 25 mk, kilpailuesityksiin 15 mk. Muu aikataulu osoitteessa www.jkl.fi/kultluuri/ngfest. Fiasco. <eA'&w&\sM&s&s>nssss:*s!^^ : . ' . . •• . ' * •-• -x' .•s&Äai-ijXÄÄÄCi;
• Jyväskylän ylioppilaslehti 14/2001 TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN KUVA: JUHA KAUPPINEN eministinen lauluryhmä "ME OLEMME nimenomaan lauluryhmä, emme mikään kuoro", tähdentää Heli, yksi Impivaaran jäsenistä. "Kuorossa on aina joku johtaja, joka päättää, mitä oietaan ohjelmistoon ja pomottaa laulamaan tietyllä tavalla. Meillä päätökset syntyvät porukalla", tarkentaa Johanna. "Ensimmäistäkään esitettyä ideaa ei historiamme aikana ole hylätty, vaan kaikkeen on suhtauduttu avoimin mielin, kannustaen", jatkaa Riikka. "Sanoma on tärkein, mutta laulamaankin ollaan ajan myötä opittu", toteaa Sanna. "Vastaanotto on ollut aina myönteinen. Joitakin on saattanut vähän arveluttaa se, että olemme feministinen lauluryhmä, mutta keikoilla on tullut vastaan iloisesti yllättyneitä kommentteja malliin 'hei noihan on tosi hyviä, tää on hauskaa, noi ei paasaa™, kenoo Tuuli. Tästä tiistai-illan tapaamisesta puuttuu kaksi Impivaaran jäsentä, Elina ja Päivi, mutta he ovat antaneet suostumuksensa muille siskoille puhua heidänkin puolestaan. Impivaara on feministinen lauluryhmä, joka esiintyy akustisena, a capella. Puhunnasta päätellen tämä ryhmä on kiinteä ja jäsenensä luottavat toisiinsa. "Pitää paikkansa. Heti alusta lähtien on tuntunut hyvältä, kun on saanut tuoda omia luovuuden kukkasiaan esiin, eikä kukaan ole niitä tyrmännyt", sanoo Johanna ja saa vahvistuksen viereltään Riikalta: "Meillä ei ole kenelläkään ollut tarvetta ampua alas toistemme ideoita." "Porukka ammentaa toisistaan", nyökkää tähän Tuuli. Impivaara on juuri edellisen viikon lauantaina viettänyt 2-vuotissyntymäpäiviään. "Ryhmä lähti muotoutumaan pari vuotta sitten ylioppilaskunnan sisällä toimineesta naisryhmästä, joka tuol"NYT O N JO KORKEA AIKA TUODA ESIIN NAISENA OLEMISEN MYÖNTEISIÄ PUOLIA." loin vielä oli nimeltään Emmanuelle Cunt. Nykyään se tunnetaan nimellä Siskot", kenoo Heli. "Naisryhmän sähköpostilistalle laitettiin kysely, löytyisikö ketään laulamisesta kiinnostuneita, ja aika nopeaan tahtiin porukkaa löytyikin." Aivan alkuun sulokurkkuja on ollut neljä, pian viisi, ja lopulta joukon koko kasvoi kahdeksaan laulajaan. "Alkuperäisestä kokoonpanosta yksi on jäänyt pois, mutta muut ollaan oltu mukana koko ajan", toteaa Sanna. "NIMI tuli tosi helposti", muistelee Sanna. "Suunnilleen niin, että yhden illan aikana mietittiin", yhtyy Heli. "Ja joku sen vaan heitti. Se mietitytti, koska se viittasi Seitsemän veljekseen. Mutta kun sitä tarkemmin pohdittiin, nimen monimerkityksellisyys alkoi viehättää enemmän ja enemmän, ja onhan se hauska", hymyilee Johanna. "Me halusimme tällä tavoin, laulamalla, ottaa kantaa, ja tuoda nimenomaan naisen elämään liittyviä asioita esiin, saada naisten ääntä kuuluviin", pohtivat Heli ja Riikka. Johanna jatkaa: "Laulut ovat melkein kaikki itse tekemiämme. Ohjelmistossa on muutama lainabiisi, ihan ensimmäiset kaksi lauluamme otettiin Naislaulukirjasta, mutta omaa tuotantoa on ollut aina." "Ensimmäinen keikka oli jossain Siskojen pikkujouluissa, ja se oli kyllä sellaista hihittelyä ja kikattelua", muistelee Riikka. "Noista ajoista esiintymisiin on tullut varmuutta, vaikka aina ennen keikkaa onkin pieni jännitys päällä, että miten menee. Yleisöstä ei koskaan voi tietää etukäteen, kuinka se reagoi, varsinkin kun me olemme niin omanlaisiamme. Meitä ei voi pitää rokkibändinä, mutta emme esitä myöskään laulelmia emmekä balladeja. Kuoro no, tästähän jo puhuttiin." "ME emme venaa itseämme muihin esiintyjiin, me ollaan omassa kategoriassamme", sanoo Heli. "Vihaisuus ei ole meidän genremme, maailma on täynnä nuoria vihaisia ihmisiä, mutta me emme ole vihaisia", toteaa Tuuli ja jatkaa: "Meillä ei ole vertailukohtaa." "Niin, joskus oli Paatos ja Akkaryhmä, ja Kitkerät neitsyet", yhtyy puheeseen Sanna, "mutta me olemme koko ajan tehneet omanlaistamme juttua." "Mehän voidaan olla vertailukohta", heittää Johanna, Riikka myötää: "Niin, ollaan tiennäyttäjiä." Keikkoja naiset ovat heittäneet ympäri Suomea mitä erilaisimmissa paikoissa. "Parasta on esiintyä jossain intiimissä tilassa, silloin kontakti yleisöön on välitön, ja ehkä nuo meidän laulutkin toimivat sellaisessa tilassa parhaiten", pohtii Tuuli. Impivaara ei ole vielä levyttänyt, mutta naiset ovat miettineet studioon menemistä ensi kevään puolella. Naisista näkee ja kuulee, että he nauttivat laulamisesta, joskus peräti heittäytyvät ilkamoimaan esiintyessään. Tunnelma välittyy kyllä myös yleisön puolelle. Iloista, valoisaa, raikasta, stemmat kohdillaan, äänet soivat hyvin yhteen. Kuulostaa hyvältä. "Meidän linjanamme on laulaa myönteisiä lauluja. Sanat saattavat olla hyvinkin kriittisiä ja ironisia, mutta asenne on kuitenkin aina myönteinen. Ja jatkosta olemme sen verran puhuneet, että nyt on jo korkea aika tuoda esiin naisena olemisen myönteisiä puolia, eli tämä piirre tulee ohjelmistossamme korostumaan entisestään", miettii Heli. "Olemme sitä mieltä, että naiseus on arvokas pääoma, ja tämä on tärkeää ajattelemme, että naiseus on moninaista. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla nainen ei ole." • Pyydä Impivooro keikalle Sonnolta, sonnov@st.jyu.li toi Heliltä, helihei@cc.jyu.fi, p. 044-3253363
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 4 / 2 1 E l VIULISTI VALKOISEN VALAAN SELÄSSÄ Lourie Anderson: Life on a String. Nonesuch 2001. LAURIE ANDERSON ei ole koskaan tyytynyt tekemään pelkkää musiikkia, vaan hän on myös arvostettu performanssitaiteilija, joka on esityksissään yhdistänyt teatteria, musiikkia ja liikkuvaa kuvaa. Teatraalisuutta on myös hänen tavassaan soittaa viulua valaisevalla jousella. 1980-luvulla Anderson teki massiivisen United States -teoksen, johon sävellettyjä kappaleita kuultiin ainakin Big Science -levyllä. Samalla levyllä oli hänen ainoa radiohittinsä O Superman (for Massenet). Kovin monta yhtä omituista hittiä ei aivan heti tulekaan mieleen. Paljon on kahdessakymmenessä vuodessa muuttunut, ja paljon on pysynyt samana. Vastikään ilmestynyt Life on a String on ensimmäinen studiolevy sitten vuoden 1994. Edelliset levyt olivat live-takiointi The Ugly One With thejmel and Other Stones ja kokoelma Talh Normal. Osa Life on a Stringin kappaleista on Andersonin Herman Melvillen Moby Dickiin perustuvasta teoksesta, osa on tätä levyä varten sävelletty. Ilmaisultaan Andersonin uusimmat studiolevyt ovat olleet Big Scienceä helpompia: ilmaisuun on tullut rauhallisuutta ja avantgardesta on siirrytty lähemmäs valtavirtaa. Uutta radiohittiä ei ole kuitenkaan syntynyt. Se ei liene ollut Andersonin tarkoituskaan. Life on a String avautuu parhaiten, kun sen kuuntelemiseen keskittyy. Muuten suurin osa sen hienosta äänimaailmasta menee ohi korvien. Huomiota kannattaa kiinnittää varsinkin Skuli Sverrisonin bassoon ja Bill Frisellin ja Lou Reedin kitarismiin. Ensin mainittu vierailee Washington Streetja jälkimmäinen One Beautiful Evening -kappaleella. Eniten esillä ovat jousisoittimet: Dark Angel -kappaleella niiden soittajia on peräti seitsemäntoista. Kolmesta lähes kolmeenkymmeneen soittajaan vaihtelevan joukon kanssa esitetyt kappaleet on kaikki tuotettu erittäin ilmavasti. Andersonin laululle on annettu runsaasti tilaa, ja sehän sopii, sillä laulajan ääni ja kappaleiden sanoitukset ovat hienoja. Mainitsemisen arvoisia sanoituksiltaan ovat valasaiheiset One White Whale ja Pieces and Parts. KITARISTI KAVEREINEEN Bill Frisell with Dove Holland and Elvin Jones. Nonesuch 2001. BILL FRISELL on yksi tämän hetken kuuluisimmista jazzkitaristeista. Tosin hänen pitämisensäjxJkastään jazzin soittajana on suuri erehdys: hän on tehnyt yhteistyötä El^js Costellon ia lohn Hiattin kanssa, ja viime vuosina hän on ottanut musiikkiinsa paljon vaikutfeitäTfäTTrrista: Onpahan hän joutessaan säveltänyt musiikkia Buster Keatonin mykkäpätkiinkin. Hitaudesta kitaristia ei voi syyttää, sillä tämä on jo hänen toinen levynsä tänä vuonna. Basisti Dave Hollandin ja rumpali Elvin Jonesin kanssa tehty levy merkitsee paluuta hieman jatsahtavampaan ilmaisuun. Kolmestatoista kappaleesta kaikki paitsi Henry Mancinin Moon River ja Stephen Fosterin Hard Times ovat Frisellin omia sävellyksiä. Frisell soittaa kauttaaltaan hyvin melodisesti, ja kitaroita on kaikissa kappaleissa useampia päällekkäin. Lisäksi äänimaailmaa rikastuttavat erilaiset luupit, joita käytetään tyylikkäästi. Holland ja Jones soittavat kurinalaisesti Frisellin taustalla, eikä heillä ole kuin muutamia lyhyehköjä sooloja, mutta Jones säilyttää rummuissa oman tyylinsä, joka hänellä oli jo 1960-luvulla John Coltranen legendaarisessa kvartetissa. Tempoltaan kappaleet ovat suhteellisen rauhallisia. Frisell ei yritä tavoitella kitaransoiton nopeusennätyksiä, mutta eipä hänellä ole siihen mitään syytäkään. Tyylikkyydessä hän jättää monet tiluttelijat jälkeensä. Nopeutta lisätään oikeastaan vasta viimeisessä Smi/in, Jones -kappaleessa. Alkupuolella hienoinen kappaleitten samankaltaisuus vaivaa, mutta yhdeksänminuuttisen Teli Your Ma, Teli Your Pa jälkeen ilmaisuun tulee mukaan enemmän monipuolisuutta. Alun käynnistysvaikeuksista huolimatta yli tunnin kestävän levyn jaksaa kuunnella hyvin. Jonkinlaisia irtiottoja jäin kuitenkin kaipaamaan. JOSKUS PELKKÄ KITARA RIITTÄÄ More Ribot: Saints. Atlantic 2001. JOS FRISELLIN levyllä olisi saanut olla enemmän tyylillistä vaihtelua, tästä Marc Ribotin uutuudesta ei voi samaa sanoa. Frisellin tavoin Ribot on erittäin laaja-alainen kitaristi. Hän on soittanut John Zornin noin minuutin mittaisia pyrskähdyksiä saksofonistin Booh ofHeads -levyllä, musisoinut 80-luvulta lähtien Tom Waitsin kanssa, levyttänyt kuubalaista musiikkia kahdenkin levyn verran, ja nyt hän on tehnyt riisutun mies ja kitara -soololevyn. Ribot on mainittu joillekin kappaleille laulajaksikin, mutta laulaminen jää yksinäisiksi huudahduksiksi tai ääntelyksi. Soololevynsä materiaalin Ribot tuntuu valinneen käymällä läpi levyhyllyään ja valitsemalla sieltä sopivia kappaleita, joita voisi soittaa omaksi ilokseen. Mukaan on valikoitunut muun muassa Beatlesin ehkä paras kappale Hctppiness Is a Warm Gun, kolme saksofonistikapinallisen Albert Aylerin kappaletta ja muutamia traditionaalisia sävelmiä. Ribotin omia sävellyksiä ei ole mukana kuin yksi, joka onkin ainut, jossa on käytetty useampia päällekkäinäänitettyjä kitaroita, Jos Frisellin levyä voisi ilkeämielisesti kuvitella kuulevansa tavaratalossa taustamusiikkina houkuttelemassa asiakkaita kuluttamaan vähiä varojaan, Ribotin musiikki tyhjentäisi käytävät jouluruuhkassakin. Hän soutaa kitaraa kulmikkaalla tyylillä, joka tuo mieleen Thelonious Moukin pianonsoiton: taukoja on runsaasti ja välillä soittaja tuntuu pohtivan, mitä soittaisi seuraavaksi. Levyn parhaisiin hetkiin kuuluu Lennon-McCartney-versiointi Happiness Is a Warm Gun. Yleensä Beatlesiin kajoamisesta ei synny kuin mitäänsanomatonta tai hinattavaa jälkeä: tästä on Suomessakin liikaa esimerkkejä. Ribot onnistuu tulkitsemaan kolmiosaisen kappaleen omalla tyylillään. Saints on yksi tämän vuoden mielenkiintoisimpia uutuuksia. M I K K O MÄÄTTÄ Näky haastaa Moulin Rougen TEKSTI: KAISA PASTILA SAMAAN AIKAAN, kun Moulin Rouge juhlii täysissä elokuvasaleissa perinteistä musikaalia, päätetään Jyväskylässä laittaa koko musiiikkiteatterigenre uusiksi. "Kyllä, uudistusta se kaipaa", vakuuttaa 23. marraskuuta kantaesityksensä saavan Ndfey-musiikkinäytelmän säveltäjä Janne Ikonen. "Meillä on ollut lähtökohtana pyrkimys realistisempaan ilmaisuun. Kuollut sankari ei puhkea laulamaan aariaa puoli tuntia kuolemansa jälkeen, niin kuin on nähty muutamissa oopperoissa. Musiikki ei myöskään ainoastaan alleviivaa tekstiä, vaan se muodostaa oman tasonsa ja vie tarinaa eteenpäin." Ratkaisuna on musiikin ja puhenäytelmän erottaminen toisistaan. Teatteriyhdistys Tritonuksen näyttelijät näyttelevät tarinan, ja laulusolistit laulavat biisit. Yliopiston sinfoniaorkesteri säestää. Tavallaan tässä on pyritty sellaiseen elokuvalliseen ilmaisuun. Vain elokuvissa pystytään luomaan sellainen vaikutelma, että jos sarjamurhaaja tappaa jonkun ja taustalla soi kevyt musiikki, niin muodostuu ajatus, että kaikki on ihan hyvin, että Hei, se on ihan okei tappaa'." Elokuvamusiikilliseen suuntaan Näkyä on vienyt myös esityskoneisto, joka säveltäjällä on käytössään: sinfoniaorkesteri vahvistettuna komppiryhmällä, solisteilla ja naiskuorolla. "Sinfoniaorkesteri on osoittautunut hyvin käytännölliseksi. Sillä voi tehdä pitkiä sointumattoja, suuria dynamiikan vaihteluita ja erilaisia värejä", Ikonen kuvailee. NÄKY KERTOO tästä ajasta. Näyn saa erään pienen maalaisseurakunnan kirkkoherra. Hän julistaa: "Koko Suomen kristikunta, kerätkäämme voimamme ja auttakaamme Pietarin katulapsia", vaikka oikeasti taustalla ovat kirkonmiehen henkilökohtaiset motiivit edetä vallan kahvassa. Valtatematiikan kanssa yhtä keskeiseksi näytelmässä nousee rakkaus. "Näytelmä pohtii ikuista kysymystä rakastamisen vaikeudesta. Miten voi kohdella toista huonosti, vaikka rakastaa häntä. Ihmissuhdepuoli on tosi rankka", Ikonen pohtii. Näytelmässä on neljä roolia, joista jokaisen säveltäjä on profiloinut ikiomalla musiikilla. Jos Jyrkin Bosnian sodasta kotiin palaavan katkeroituneen sotilaan musiikillinen tyylilaji on hidas ja karhea grunge, taipuu tekopyhän kirkkoherra Henrikin rooli pintakevyeksi loungc-musiikiksi ja bossa novaksi. Musiikilla Ikonen on halunnut myös monitasoistaa juonta. Säveltäjä heittää yleisölleen vihjeitä kappaleissa ja altistaa heidän ajattelunsa assosiaatioketjuille. Kun katsojalle esimerkiksi syntyy mielleyhtymä jonkun laulun aikana, niin vaikka samasta kappaleesta käytettäisiin pelkkä musiikki jossain toisessa vaiheessa näytelmää, säilyvät assosiaatiot. Sävellystä Sibelius-Akatemiassa opiskelevalle Ikoselle Näky-projekti on tuonut tervetullutta vaihtelua koulurutiineihin. "Musiikki on pääosin poppista. Lisäksi olen valinnut tähän sellaista musiikkia, josta itse pidän." Tämän tarkemmin säveltäjämme ci suostu vaikutteitaan nimeämään, vaan hän jättää tehtävän teatteriyleisölle. "Jos joku pongaa jonkun bändin tai artistin, niin saa tulla sanomaan. Myönnän kyllä!", Janne hymyilee. • Musiikkinäytelmä Näky ensi-ilto 23, marraskuuta 2001 klo 19 Aalto-solissa Käsikirjoitus: Tuija Elina Honkanen ja Jari Lindström musiikin sävellys ja sanoitus: Janne Ikonen Mahdoton mies • ja sikareista 71 pitävä kumppani MIES. jonka kotisivut aukeavat KISta neljän päivän yrittämisen jälkeen. Mies, jonka managerin juttua varten lähettämät niuul pohjatiedot ovat sellaisessa liitcticdostomuodossa, että mikrotukihenkilökin insinöörismics koulutukseltaan huokaisee jotta itkuksi pistää. Tämän miehen ansiosta mclsästäjäisät ovat joutuneet kiihkeisiin keskusteluihin jälkeläistensä kanssa aiheesta jänisten oikeudet. Ja muuta riesaa. Mahdoton mies, jonka vuoksi Jyväskylän yleisestä järjestyksestä vastaavat viranomaiset nostanevat valmiustilaansa. Hän on näet tulossa käymään. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kultluurivaiiokunta tuottaa kaikkia kohtalon voimia uhmaten Mauri Antero Nummisen esiintymään Ilokiveen perjantaina 23. marraskuuta 2001. Liput maksavat opiskelijoille 30 markkaa, muille 40 markkaa. Ovet aukeavat kello 19 ja shown aloittavien elokuvien näyttäminen aloitetaan kello 20. Lippuja voi ostaa ennakkoon Kampus Kirjasta (Kauppakatu 9) ja ylioppilaskunnan kulttuurisihteeri Marjo Kokkoselta, joka vastaa myös asiaan liittyviin tiedusteluihin numerossa 260 3356. Mukanaan Mauri Antero Nummisella tulee olemaan Pedro Hietanen, joka erään tarinan mukaan on kuubalaisesta mcrirosvoaluksesta Suomenlahdella lankulle laitettu entinen messipoika. Hän oli jäänyt kiinni varastettuaan kapteenilta sikareita. Tarinan paikkansapitävyyttä ci ole voitu varmistaa; se kumminkin tiedetaan, että Suomessa herra Hietanen on ansainnut elantonsa muusikkona. RIITTA KOIKKALAINEN Katso myös: http://wv/w.mo-numminen.net/
• H Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 4 / 2 1 Teatteri aloittaa mediakritiikillä TEKSTI: LASSI TOIVANEN VOIKO POLITIIKAN, huumorin, yhteiskuntakriittisyyden, kansalaisjärjcstöaktivismin, itseironian sekä sketsiviihteen yhdistää? Ilmeisesti voi. Tämän vuoden keväällä perustettiin viisitoistahenkinen teatteri Poleemi, joka nuoresta iästään huolimatta on ehtinyt olla jo paljon esillä. Tämä kaikki alkoi siitä, että viime keväänä järjestettiin ydinvoiman vastainen kampanja, johon tarvittiin katuteatteriesitys. Meitä oli tätä tekemässä sellainen kaverijoukkoja sitten huomattiin, että tällaiselle jutulle on tarvetta kansalaisjärjestöjen piirissä. Tuli puheita siitä, että jo pitkän aikaa monella on ollut mielessä ryhtyä tekemään enemmän poliittisesti suuntautunutta teatteria. Siitä se sitten lähti", kertovat Kai Hemminki ja Antti Niskanen. Nyt teatteri työstää ensimmäistä pitkää, mediakriittistä sketsi-iltaa Haluatko katsojaksi?, jonka yhteydessä näytetään lisäksi kesällä kuvattu lyhytelokuva. Ensi-ilta on 23. marraskuuta Vakiopaineen alakerrassa. Esityksessä nähdään toistakymmentä sketsiä. Sketsien aiheita ovat muiden muassa pasifismi ja ympäristöasiat. Poleemin poliittiset aatteet sijoittuvat perinteisellä puoluekarttajaolla pitkälti vasemmalle. "Pilkkaamme esimerkiksi militarismia ja nykyistä kulutusyhteiskuntaa, mutta osaamme myös nauraa itsellemme. Meillä on myös itseironisia sketsejä aktivismista ja kansalaisjärjestötoiminnasta", Niskanen selvittää. Kaikilla poleemilaisilla ei ole poliittista taustaa eikä poliittisuus Hemmingin ja Niskasen mukaan ole mikään välttämätön edellytys poleemilaisille. Enemmistö Poleemin näyttelijöistä on opiskelijoita. Mukana on myös ihmisiä, joilla on teatterikokemusta JYT:stä ja Pahnanpohjimmaisista. Näyttelijöitä saatiin mukaan flaijerikampanjalla. "Osa on poliittisesti aktiivisia esimerkiksi yliopistolla ja kansalaisjärjestöissä, osalla on enemmän kokemusta teatterista ja osalla ei ole kokemusta kummastakaan", Niskanen kertoo. "Mukana on tunnettu ennestään. Se on erittäin positiivista", toteaa Hemminki. NISKANEN JA HEMMINKI kertovat, että Poleemi hakee vielä muotoaan. Innostusta riittää silti. "Ollaan vielä alkuvaiheessa. Meillä on hyviä juttuja, mutta kehittämisen varaa on. On helppo tehdä irvailevaa poliittista teatteria, mutta rakentavan tekeminen on jo sitten vaativampaa. Jälkimmäiseen tietysti pyritään", Niskanen pohui. "Mulla on haaveena, vaikka ollaankin tällainen eräänlainen huumoriteatteri, että mentäis jatkossa niin sanotusti vakavampaankin suuntaan", Hemminki lisää. Ryhmän jäsenet kirjoittavat tekstinsä itse. Toistaiseksi vain yksi sketsi on ollut lainatavaraa. Kaikilla jäsenillä on yhtäläinen oikeus ideoida uutta materiaalia. "Yleensä se käy niin, että jollekin tulee idea, jonka hän kirjoittaa ylös ja tuo kokoukseen. Sitä sitten katsotaan yhdessä. Tulevaisuudessa jutut varmasti paranevat ja terävöityvät entisestään", Niskanen kertoo kirjoittamisessa vallitsevasta demokratiasta. JYVÄSKYLÄÄN keskittynyt Poleemi on käynyt myös Helsingissä, Tampereella, Loviisassa ja Jokioisissa. Suurin osa tähänastisista esiintymisistä on ollut erilaisten järjestöjen tilaamia, jotka ovat olleet ryhmään varsin tyytyväisiä. Myös katsojien vastaanotto on ollut enimmäkseen lämmintä. Poleemi ei halua olla pelkästään tilausteatteri, vaikka tilauskeikkoja he tulevat tekemään jatkossakin. Hemminki ja Niskanen odottavat mielenkiinnolla, miten ensimmäisen pitkän teema-illan kanssa käy. "Toivomme, että tätä tulevat katsomaan monenlaiset ihmiset. Voi olla, että ehkä eniten tästä nauttivat poliittisesti aktiiviset tai yhteiskuntakriittiset tyypit. Ei saisi sanoa, että tämä käy kaikille, sillä eihän se koskaan pidä paikkaansa. Emme kuitenkaan pyri olemaan ketään poissulkevia", Hemminki kertoo. Teatteri Poleemi on myös avoin asiasta kiinnostuneille uusille jäsenille. "Kyllä meille saa tulla. Tarvitaan uusia ideoita ja uusia proggiksia, tekijöitä ja näyttelijöitä. Itsetarkoituksellisesti ei pyritä tekemään myöskään pelkästään poliittista teatteria, vaan jos löytyy hyvä ja sopiva teksti, niin mikäs siinä. Poliittiset teemat ovat enemmänkin sellaisia painotuksia", Hemminki ja Niskanen toteavat. "Mulle on tärkeintä se, että tehtäisiin sellaista hyvää juttua, jossa on mieltä ja järkeä. Tarkoitan sitä, että se olisi sellaista terävää yhteiskuntakritiikkiä, eikä vain tyhjänpäiväistä olemme-lavallajavastustamme-jotakin-mcsoamisia", Niskanen kiteyttää. • Haluatko kotsojoksi? Vokiopoineesso pe 23.11., la 24.11., pe 30.11., l a l . 12. ja su 2.12. klo 19. Liput 25/35 mk, ennakkomyynti 050 598 4494. Teatteri Poleemissa panostetaan itseironisiin sketseihin, jotka kertovat aktivismista ja kansalaisjärjestötoiminnasta. löhnöpruut TEEMU VESTERINEN Marcolle töitä! SILMIIN KATSOMINEN rasittaa silmiä. Sanoipa Bjursirömin Marco-setä mitä tahansa silmiin katsomisen jokapäiväisestä tärkeydestä, ei sellaisia maicoselää olekaan, joka voisi pakotlaa sinua katsomaan silmiin esimerkiksi vastaantulijoita kadulla. Jos ei siis halua kohdata vastaantulijan katsetta, vältä se. Mutta väliä se sujuvasti ja taitavasti ettei sinua aleta tuijottaa. Teeskentele olevasi ajatuksissasi. Sinähän olet. Ajattelet aina varmasti jotain. Varsinkin vastaantulijan kohdalla. Tai tuijota vastaantulija matalaksi. Tuijota päättäväisesti, mutia älä liian hyökkäävästi, kuitenkin niin pitkään, että kohde laskee katseen katuun. Tarkista ohitettuasi, eitä katse jälleen nousi. Katso reilusti ohi. Selitä ohikatsominen itsellesi sillä, että silmäsi karsastavat kutakuinkin 30 senttimetriä. Sehän on normaalia. Ala kuitenkaan törmää mihinkään. Tarkastele ympäristöäsi ällistyttävän intensiivisesti, minkä takia et sinen huomaa muita kadunkäyitäjiä. Ihaile täysin rinnoin liikennemerkkien materiaalivalintoja ja asvaltin viiltävän impulsiivista värimaailmaa. Leiki hullua. Silloin kohde ei edes yritä katsoa sinua silmiin, sillä hyvänen aika, nehän kiiltävät. Näprää jotakin. Näprää takkia, nappia, pipoa tai lakkia. Puhu vierailla kielillä, kännykkään tai vain keskenäsi. Kunhan teet jotakin. Multa älä nyt kuitenkaa nenää ala kaivaa, koska vastaantulija seuraa varmasti loppuun saakka saadakseen tietää, mihin sinä sen klöntin aiot jemmata. Työllistä siis Marco Bjurströmiä edelleenkin ja jatka mököttämistä ja murjottamisia äläkä katso toisia silmiin. Se säästää silmiä. Todellisuuden murtuessa Neiti Julie. Käsikirjoitus August Strindberg. Ohjaus, puvustus ja lavastus Maaret Dulva, musiikki Antti Viitamäki, oboe Anniina Saarinen, laulu Krista Pylkkö ja Antti Viitamäki, valot ja äänet Anu Kumpulainen, valojen ajo Anu Leminen, rooleissa Kaarina Leinonen, Suvi-Jonna Mykkänen, Sanna Nieminen ja Matti Koistinen, Jyväskylän Ylioppilasteatterin ensi-ilta 4.11.2001. JYVÄSKYLÄN ylioppilasteatterilaiset ovat tarttuneet syksynsä päätökseksi August Strindbergin naturalistiseen tragediaan Neiti Julie. Vuonna 1888 ilmestynyt Neiti Julie on valtava näytelmä, joka pitää lukijansa viiltävässä otteessaan alusta loppuun asti. Toisaalta näytelmän teemat ja tietyt asenteet eivät avaudu helposti nykyajan ihmiselle. Jotain jokaista ihmistä koskettavaa tarinasta kuitenkin löytyy. Tarinan keskiöön nousee aatelisneiti Julien ja hänen palvelijansa Jeanin yhteinen rikos sekä heidän yhden yön aikana käymänsä rankat dialogit. Valtasuhteet kääntyvät päälaelleen, kun ihmiset joutuvat tekemisiin toistensa kanssa paljaimmillaan. Henkilöt kasvavat hetkeä suuremmiksi menneisyyden ja tulevaisuuskuvitelmien paljastuessa heidän pitkien, monologimaisten repliikkien aikana. Järjen, raivon, ahdistuksen ja epätoivon tunteet vaihtavat paikkaa keskenään lähes kaoottisella tavalla. Aamu palauttaa ihmisen todellisuuteen. ESIKOISOHJAAJA Maaret Dufva on tarttunut rohkeasti sovinisti Strindbergin tekstiin muuttamatta sitä juuri lainkaan. Oman tulkintansa hän esittää komeasti lavastuksen ja puvustuksen avulla sekä ohjausteknisillä keinoilla. Hän on marssittanut lavalle neljännen henkilöhahmon, Matti Koistisen, joka toimii osana lavastusta ja äänettömänä, ymmärtävänä sivustaseuraajana. Myös muut hahmot ovat todella elossa monologimaisten repliikkienkin aikana. Mielenkiintoinen ratkaisu on laittaa miespääosaan nainen. OHJAAJAN itsensä puvustus ja lavastus yhdistelee pelkistyneisyydestään huolimatta osuvasti 1800-lukua ja nykyaikaa. Osittain seininä toimivien rauta-aitojen merkitys selkenee viimeistään siinä vaiheessa, kun niiden kaataminen nousee eräässä kohtauksessa yhdeksi keskeisistä tekijöistä. Eväskorina toimiva kaljakori ja olutja viinipullojen virkaa ajavat tiivistemehupullot sen sijaan tuovat tragediaan oudon koomista tunnelmaa. Rauta-aitojen kaatuessa kerronnan keskiöön tulevat myös Anu Kumpulaisen valaistus ja Antti Viitamäen musiikki, jotka muuten ovat pienesti toteutettuja. Hiostavan lämminsävyiset yleisvalot saavat vastata tunnelman luomisesta. Musiikki on hienosti toteutettua ja väkevää. Yksinkertaisuudessaan tekniikka toimii, jättäen tilan näytelmän henkilöille. NEITI JULIE lähtee käyntiin melko hitaasti. Alussa vaikuttaa, että näyttelijät olisivat vielä hieman eksyksissä roolihahmoistaan. Ote kuitenkin jämäköityy nopeasti ja henkilöt alkavat elää. Suvi-Jonna Mykkänen tekee Jeanina vahvaa roolityötä. Jeanista välittyy ehkä hieman suoraviivainen, mutta jylhä henkilökuva kirkkaana nuorena miehenä. Hänen syväluotaava katseensa on asia sinänsä. Kaarina Leinonen on Julien roolissa alun hakemisen jälkeen upea. Julie on kevyesti elävä, miehiä ympärilleen vetävä nuori, uhkea nainen. Muodollisen aseman murtuessa hänestä kuitenkin paljastuu epävarma, kahteen eri arvomaailmaan kasvatettu sisältä tyhjä lapsi. Leinonen hallitsee roolinsa vaatimat tunnetilat. Hänen ilmeensä ja eleensä ovat värikkäitä kuin elämä itse. Sanna Nieminen tekee keittäjätär Kristiinana rentoa, multa selkeää roolityötä. STRINDBERGIN nykynäkökulmasta katsottuna vanhahtavista teemoista ja asenteista huolimatta JYT:n esitys on tuore ja vaikuttava. Dufva on onnistunut häivyttämään näytelmästä Strindbergin vaikutusta, vaikka teksti on säilynyt ennallaan. On kuin esityksellä olisi pyritty saavuttamaan niskaote Strindbergin edustamasta arvorelativismista. Tässä on myös onnistuttu loistavalla tyylillä. TERO KAIHLAVIRTA
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 1 / 2 1 E Vampyyri ja virkamies SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON syyssarjan kaksi seuraavaa elokuvaa pohjautuvat molemmat eurooppalaisen kaunokirjallisuuden klassikoihin. 21. marraskuuta Esitettävän Werner Herzogin ohjaustyön Nosferatu -yön valtias (BRD 1978) taustalta löytyy Bram Stokerin vampyyriromaani Dracula. Marraskuun 28. päivä nähdään Steven Soderberghin elokuva Kafka (USA/Ranska 1991), joka puolestaan yhdistelee omaperäisellä tavalla tsekkikirjailijan elämäkerrallisia aineksia ja hänen tuotantonsa teemoja. Werner Herzogin Nosferatu-elokuvan taustalla on Stokerin romaanin lisäksi toinenkin kauhuromantiikan perusteos, saksalaisen F.W Murnaun mykkäelokuvaklassikko Nosferatu eine Symphonie des Grauens (1922). Herzog seuraa vampyyritarinassaan tiukasti Murnaun Nosferatun juonta ja rakennetta ja tekee siten kunniaa tälle ekspressionistisen elokuvan mestarille. Tarinan pääpiirteet ovat tuttuja lukemattomista Dracula-muunnelmista: Nuori lakimies Jonathan Harker (Bruno Ganz) matkaa kauas Transylvaniaan tapaamaan kreivi Draculaa (.Klaus Kinski), joka haluaa ostaa asunnon Harkerin kotikaupungista. Kauppa solmitaan mutta samalla onneton juristi tulee teljetyksi Draculan synkkään linnaan. Vampyyrikreivi puolestaan astuu laivaan ja lähtee katsastamaan uutta asuntoaan ja Harkerin kaunista vaimoa Lucya (Isabelle Adjani). Arveluttavan oloinen tulokas saa Delhin kaupungin asukkailta kuitenkin kylmän vastaanoton. Ilmeisesti nämä kelpo porvarit sietäisivät naapurinaan yhden aristokraattisen verenimijän, mutta tämän tuliaisinaan tuoma laivalastillinen ruton saastuttamia rottia on heillekin jo liikaa. Klaus Kinskin tulkitsema kreivi Dracula on pitkine kynsineen, suippokorvineen ja jyrsijänhampainecn huikea ilmestys. Tämä yksinäinen, omaa kuolemaansa kaipaava hahmo herättää katsojassa pikemminkin myötätuntoa kuin kauhua. Näin Herzog on varmasti halunnutkin, hänen Nosferatunsa on ennen kaikkea surrealistisia kuvatehoja hyödyntävä tragedia. SEKSIÄ, valheita ja videonauiiaa (1989) teki Steven Soderberghista ohjaajatähden, jolta erityisesti amerikkalaiset clokuvapiirit odottivat paljon. Esikoiselokuvahittinsä jälkeen Sodergberghillc koittivat kuitenkin vaikeat ajat, hänen seuraava ohjaustyönsä Kafka sai varsinkin jenkkikriitikot irvistclcmäan ja yleisönkin vastaanotto oli nuiva. Jälkikatsannossa Kafka osoittautuu kuitenkin reippaasti mainettaan paremmaksi tekeleeksi, joka jo aiheensa puolesta erottuu virkistävästi suurkaupunkien nuorten sinkkujen elämästä tehtailtujen romanttisten komedioiden ja autonräjäytysfilmien amenkkalaisesta valtavirrasta. Kafka on kieltämättä outo keitos elokuvaksi, siinä on niin elämäkertateoksen kuin murhamysteerin ja scifi-tarinan aineksia. Tarinan tapahtumat sijoittuvat Prahaan vuonna Nosferatu yön valtias. 1919. Päähenkilö on Kafka-niminen suuren vakuutusyhtiön virkailija, joka iltaisin kirjoittaa kotonaan outoja tarinoita; parhaillaan on työn alla kertomus tavallisesta miehestä, joka muuttuu jättimäiseksi hyönteiseksi. Kafkan työtoveri katoaa selittämättömästi ja etsiessään tätä pikkuvirkaniies törmää pommi-iskuja harrastavaan anarkistiryhmään. Kaikki johtolangat näyttävät vievän Linnaan, josta käsin salaperäinen organisaatio hallitsee koko kaupunkia. Soderberghin luoma arvoituksen ilmapiiri pitää tehokkaasti katsojan mielenkiinnon yllä. Tässä ohjaajaa auttaa hänen kuvaajansa Walt Lloyd, jonka mustavalkokuvaus luo vanhan Prahan katunäkymiin vahvaa goottilais-ekspressionistista tunnelmaa. Elokuvan nimiroolissa esiintyy Jeremy Irons, sivuosissa nähdään muun muassa Theresa Russell ja Alec Guinness. MARKUS LATVALA Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansolisso keskiviikkoisin klo 18.00. Miehen kriisi ja matkalla surussa RANSKALAIS-ENGLANTILAISTA tuotantoa oleva Seuralainen (1999) on Michel Blancin ohjaama tarina keski-ikäisestä Pierrestä (Daniel Auteuil), joka luulee elämänsä jääneen elämättä ja lähtee tästä havainnosta kauhistuneena etsimään jotakin todellista, jotakin, joka maistuisi joltain. Boheemi kirjailijaelämä Lontoon vähemmän hohdokkailla seuduilla ei entistä pariisilaista kirjallisuudenopcttajaa jaksa kauaa kiehtoa. Uuden ystävänsä Tomin (Stuart Townsend) kautta hän löytää iloisen elämän, jossa ainakin alkuun tuntuu olevan kaikkea sitä, mitä aiemmasta olemisesta on puuttunut. Helppo rahakaan ei ole pahasia. Pienestä tulee keski-iän kriisinsa seurauksena huora. Mutta uuden elämän hohto haipuu pian Asiakkaat ovat vaikeita: jotkut rakastuvat. jotkut eivät syty vaikka mitä tekisi. ja työtoveritkin osaavai olla melkoisia kiusankappaleita. Arjen ankeus, ja ihmiset, on vain kohdattava, näitä seikkoja ei pääse pakoon edes miespuolinen huora. Vaikka Pierren tarina esitetäänkin ihmissuhdehömppäviihde-elokuvan kaavussa, on se myös ajatuksia herättävä: mikä saa ihmisen kuvittelemaan, että elämä olisi itseään suurempaa jossain toisaalla? Seuralainen nähdään Kampus Kinossa 20. marrakuuta. OLEN OLEMASSA vain koska minua ennen on ollut muita, heidän kohtalonsa ovat osa minun kohtaloani, ja minun muiden. Elämäni ci ole vain omani. Tämä on yksi niisiä viesteistä, jonka Kinon syyskauden 27. marraskuuta päättävä, Kjell-Ake Anderssonin vuonna 1996 ohjaama, jouluoratorio katsojilleen välittää. Elokuva perustuu viime vuonna kuolleen Göran Tunströmin samannimiseen, syystäkin kiitettyyn romaaniin. Vaikka käsikirjoitus seuraileekin tarkasti kirjan tapahtumia, on Andersson luonut oman itsenäisen teoksensa, kyseessä ei ole pelkkä filmatisointi. Sekä elokuvassa että kirjassa on sitovana elementtinä vielä yksi koskettava taideteos, Johan Sebastian Bachin kaunis ja surullinen, kuulas Jouluoratorio. Tarina on yksinkertainen. Nainen kuolee, ja hänen kuolemansa myötä mies menettää rakkaansa, poika rakastavan äitinsä; myös heistä kuolee osa. Suru varjostaa myös sellaisten ihmisten elämää, joilla ei ole suoranaisesti mitään tekoa alussa kuolleen naisen kanssa. Elokuvan alkaa kohtauksella, jossa kapellimestari Victor (Krister Henriksson) saa kesken Bachin teoksen harjoitusten tietää äitinsä l-annyn tViveka Seldahl) kuolemasta. Hän lähtee malkaan, viimeiselle tervehdyskäynnille, seurakseen Andersson antaa hänelle sukunsa tarinan. Yksinkenainen aloitus, joku voisi pitää jopa kuluneena, mutta vahva tarina, taitavat näyttelijät j o mainittujen lisäksi Peter Haber, Johan Widerberg, Fiona Mogridge ja Tomas von Brömssen sekä uskaltava ohjaajan ote kaniavai. Eivät vain alun, vaan koko elokuvan ajan. RIITTA KOIKKALAINEN -järjeStÖtJärjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Järjestöilmoitukset numeroon neljätoista ke 21.11. mennessä! AIESECin marraskuu on jälleen taynna toimintaa' Keskiviikkona 21.11. järjestämme kuukausittaisen kulttuuri-illan, talla kertaa aiheena Portugali. Lisää tietoa tapahtumasta loimisioltamme tai Mervillä (memakine@sl.jyu.fi). Saman viikon lopulla, 24.-25.11 Lähdemme mok keilemaan Jyväskylän lähistölle LTS'01 n merkeissä. Kaikki kiinnostuneet mukaan, lisätietoja Tanjalla (tanjatol@st.jyu.fi) 1 Pallon muutakin on meneillään, mm. pikkujoulujen ja National Conference'02 n valmistelu. näistä tietoa AIESECin toimistolta. MaD 255 tai email aiesecjy@cs.jyu.li. Amnesty International Jyväskylän Amnesty-ryhma kokoontuu seuraavan kerran ke 21 11 klo 18.00 Maailmankauppa Mangossa. Tervetuloa! Demariopiskelijut Edustajistovaalit ovat lakana päin. multa onneksi meiltä demariopiskelijoilta ei tekemisen into lopu kesken. Puuhalislalia löytyy liittokokousta, pikkujoulurienioja seka pal|on muuta mukavaa. Seuraavan kerran kokoonnutaan syyskokouksen merkeissä tiistaina 20.11. klo 17 alkaen Sohvvilla. Toiminnasta kiinnostuneet voivat kysellä lisätietoja pj. Marianne Huttuselta. marhult@st.jyu.fi Global Discourse NYT PUHUTAAN AJANKOHTAISTA ASIAA! Global Discoursen seuraavan seminaarin alustajana kolumnisti ja tutkija EM Math Vesamaa Varkaudesta! Seminaarin aiheena "Kollektiivinen Turvallisuus". Tama kuuma aihe jatkaa Global Discoursen syyslukukauden globaalin turvallisuuden seminaarisarjaa, jota lähestytään eri näkökulmista asiantuntijoiden alustusten pohjalta joka toinen tiistai talviloman alkuun saakka. Seminaari järjestetään luokassa Ai03 tiistaina 20.11.2001 klo 18 15 alkaen, jonka jälkeen iltaa jatketaan kahvin ja teen ääressä Mummin Pullapuodissa. Poikkitieteelliset GD-seminaaril ovat kaikille avoimia, tule siis ja tuo myös kaverisi. TÄTÄ El KANNATA MISSATA' Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset kokoustaa ti 20.11. klo 18 kirjaston -ryhmälyöhuoneessa (3krs.). Kokous on avoin, kaikki tervetuloa! Pikkujoulu! on 28.11 klo 19 alkaen Kauppakatu 16, osoite neuvoja numerosta 040-5212124. Sinne kaikki mukaan. Sauna on lämmin!! i; JOTAJ Seuraavaksi luvassa hurrjan hauska yhteiskämpparetki Jaiun kanssa 1 7 . 18.11. jonnekin lähimaaston kämpälle. Siellä luvassa suuri joukkuekisa, hyvää luokaa, saunomisia eli kaikkea, mikä tekee kämppäretkesla täydellisen! 1 Ilmoittautumiset Sannalle 14.11. mennessä osoitteeseen sanhiltu@st jyu.fi. Jos haluat tietää lisää JOPAsta. vieraile sivuillamme www.cc.jyu.ti/yhd/jopas tai kilauta/mailaa pj. Katjalle (040-764 0635/ katja@st.jyu.li). JYKY eli Jyväskylän Ylioppilaiden Kristillinen Yhdistys kokoontuu keskustelemaan Nykyajan syrjäytyneet -aiheesta yhdessä erityisnuorisotyöntekijä Pekka Turtiaisen kanssa 15.11. klo 18. Paikkana edelleen Vanha Pappila, Vapaudenkatu 26 (kaupunginkirjastoa vastapäätä) TERVETULOA' "Epäile tai usko, epäiOi tai luule tietäväsi. mutta alä jätä keskutelematta." TeeJYTIIe uusi logo 1 Kaikille. myös ei-JYTtiläisille, avoin LOGOKILPAILU päättyy 31.1.2002 käy katsomassa säännöt JYTn ilmoitustaululla (yo-talo. samassa käytävässä on JYY-sihleerien huoneet) Seuraava kokous to 29.11. klo 19 Vakiopaineen alakerrassa (Kauppakatu 6). JYTn yhteystiedot iyt-postia@cc.|yu.li, puh. 050 582 1421/Hanna Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit Jyväsihän Axaieemiset Reservinupseerit ry. Rentoa reserviläistoimintaa. Ota yhteyttä, jaru-hallilus@cc.iyu.fi tai mvw.cc.|yu.li/yhd/järu Jyväskylän ev.lut Opiskelijalähetys Teemaillat vanhassa pappilassa torstaisin klo 18.30 15.1t. aiheena "Voiko uskoa puolustaa 7 ". Lauri Seppänen. 22.11, "Kolmas käsky". Heikki Lehtimäki. 29 11. "Jumalan armosta olen se mikä olen", Keijo Hämäläinen. Saunailta Kortepohjan kirkolla la 17.11. klo 19. Myös raamattupiirejä ja urheilutoimintaa, iisätiel. lauri.seppanen@opko.li. p. 6166123. Kainuu-osakuntu Kiitokset kaikille elokuva-iltaan ja perinneruokakekkereihin osaNistuneillelRuoka oli mahottoman hyvvaa! Kainuu-osakunnan toiminta on taas täydessä vauhdissa, toten kaikki kainuulaiset ja kainuuhenkiset ovat tervetulleita loukkoon mukaan. Kirjaudu sähköpostilistallemme (majordomo@majofdomo.cc.jyu.fi, subscribe kainuu) ja seuraa tapahtumia, lisätietoja saat myös sähköpostitse osoittesta eljuntun@st.jyu.fi tai kainuu@majordomo.cc.jyu.fi Valoa marraskuun synkeaän yleisilmeeseen luo KOSAN pikkuiouluren vietto ke 21.11 osakuntahuoneistolla: tuttuun tapaan poydat notkuvat ja pukin pussi pullottaa. Muuta virikkeellistä voi ammentaa kauhoittain vaikkapa osoitteen hnp//majordomo.cc.jyu.li/mailman/listinfo/kosa kautta jallitettavalta postilistaltamme. k?ll Su 18.11. klo 10.00. opiskelijajumalanpalvelus Keltinmäen kirkossa Jyväskylän kortliopiskeli|oidenkuoro ja Helsingin herännäisnuortenkuoron yhteinen joulukonsertti pidetään lauantaina 8.12. klo 19.00. Kaupunginkirkossa. Tervetuloa kuuntelemaan! Lisäinfoa saara.korkalainen.kmu@iypoly.fi Pörssi ry n sääntömääräinen syyskokous pidelään torstaina 22.11.2001 Handelsbankenilla klo 18.00 alkaen. Ohjelmassa on mm. vuoden 2002 hallituksen ja tilintarkastajien valinta. Lisäksi tarjolla on mokaa ia juomaa sekä Handelsbankenin luennot sijoittamisesta ja rekrymahdollisuuksisla Ilmoittautumiset sähköpostitse keskiviikkoon 14.11 mennessä osoitteeseen mikkohy@cc.jyu.li Kaikki Pörssin jäsenet oval tervetulleita 1 14.11.2001 Syyskokous Honsun saunalla Ynnan sääntömääräinen syyskokous. jossa päätetään mm. vuoden 2002 hallitus, ensi vuoden talousarvio ja |äsenmaksu. Kaikki Ynnän toiminnasta kiinnostuneet tervetuloa paikalle! 15-16.11.2001 FysikerFesl. Valtakunnallinen fysiikan opiskelijoiden lapahiuma Espoon Otaniemessä. Suomalaisten fysiikan opiskelijoiden yhteistyöjärjestö lAPS-f inland järjestää ensimmäistä kertaa valtakunnallisen opiskelijatapaamisen, Fysikertestin. 22.11.2001 Ynnän PAREMMAT Pikkujoulut. Palkitaan vuoden parhaat luennoitsijat, esitellään vuoden 2002 hallitus jne. Ynnatlä on sahlyvuoro U1-salissa tiistaisin klo 18.00-18.45. Torstaisin klo 18.00 Ynnan lenkkikerho Rentukan edestä. Lisätietoja tapahtumista ja Ynnan toiminnasta www.ynna.li J ä r j e s t ö t i e d o t t e e t m y ö s v e r k o s s a : www.jyu.ti/jylkkati/uusin /järjestöt.htm VAAKASUORAAN: I. Antiikkitavaroiden jako: enolle kuksal, muualle tiuku. (10) 9. Ingmar kutsui niitä sanallisiksi. (5) 10. Riikka putosi tikkailta, työmies putosi huulilta. (7) II. On ilman muita toisaalla vahvaa, toisaalla mietoa. (5) 12. Toiminnallinen jäsenliitto, sitten toinen, sitten kuudes. (7) 13. Menkää toisaalle hupsut, Sulo upeasti loimi oikeudessa. (13) 16. Laittaa punoittamaan Utissa, kun siihen menee vielä tunti. (7) 18. Toinen kyllä veronalaisittain on tuttu mummollekin. (5) 20. Kun pelikaanista poistuu Hess, ollaan tekemisissä johdon kanssa. (7) 21. Media tarkasteli Kiasmaa tovi sitten. (5) 22. Kun Vainio meni kellariin, oli hänellä mielessä kupliva. (10) PYSTYSUORAAN: 2. Araratista löytyi parkkipaikka Nooan menopelille. (5) 3. Puitako lisää? Ei, mutta jeesiä kyökin puolella. (7) 4. Aja konttorille klo 12.00. Pidä taskussa kaita lipuke. (13) 5. Olivatko litterat lilliputtien maassa? (5) 6. Ah, Leppänen, korjaa, jos olen väärässä. (7) 7. Damon, "tao päähäsi" hylätty musiikkityyli tai siivousväline. (11) 8. Epäileekö Irvine ensin aatelista? (11) 14. Jokunen aika sitten Loka ja Soila saivat oivat roolit. (7) 15. Cooke ja käännetty Särkelä esiintyy nukkapinlaisena. (7) 17. Täytti edesmenneen Edisonin päivät? (5) 19. Ennen Jackia YK ja Jupiterin kuu. (5) jnrJn S snjsBMi 9j j 6>|iBsnisesie>| > aijndsnisniory £[ uoiufi'61 ndenox i WWll epau.71 Wi Z Biuini • 11 IH8UIBS g i !Wdnim oijBleso f t IUIIABU3UJ0 II WV '6 U3UI13AIUIS 8 BPffiflZ 0||8>|n)|SBi'L EHsndoiJEiAj 7 liadBE» 02 nsieujo '9 jsnnj/vi 8L aasxnvisvA
• YLIOPPILAS Kohenna kielitaitoasi, kädentaitojasi ja kansainvälistä osaamistasi. Tule tammikuussa talouskouluun 7.01.2002! Programme in Home Economics 2 ov Englanninkielinen talouskoululinja on tehokas ja turvallinen tapa rohkaistua puhumaan vieraalla kielellä. Käytännön taitojen lisäksi opiskellaan kansainvälisyyttä ja samalla kielitaitokin kehittyy. Hakuaika marraskuu puh. 2 5 2 1 4 3 Lisätietoja ja hakulomakkeita saat j.!.•' Q jt oppilaitoksesta ja työvoimatoimistosta PS. Kysy lisää myös suomenkielisistä vaihtoehdoistamme! JYVASKYI AS I rciiiiAirnftrro-iLAiics Salokatu 2 , 40630 Jyväskylä R (014) 252 143. Fax (014) 252 4 3 www.ko1i.jypoly.li Nyt maistamaan O.O.MARK Oma olut saapunut maahan! v M i l e s rneidi p i k k u j o u l u t w w w . s o h w r . f i i®0i)fcffi Vaasankatu 21 p. 615 564, www.sohwi.fi c r r y B A A R x s i L O IDRINKS, BEEB, MUSIC Väinönkeskuksessa S I L M Ä L Ä Ä K Ä R I A S E M A KAUPPAKATU 24 SOKOS II KERROS KÄVELYKATU P. 214 444 P a l v e l e m m e p i t k ä ä n ! Arkisin Lauantaisin Sunnuntaisin klo 9-21 klo 9-18 klo 12-18 Voionmaankatu 7, Jyväskylä, puhelin 1 4 2 1 1 1 5 3 © Ala-asicclla commodore 64:n joysuckia vcmpimaviin n ö r i i c i h i n . yläasteella mopoja vessassa kastaviin koviksiin ja lukioaikana isin autolla pikkupilluja ajeluttavaan karvanoppajengim. Mitään johdonmukaista linjaa Silvennoisen vertaisryhmien haku ei osoittanut. Myönnetään, elia olin usein ollut kateellinen Silvennoiselle. julkun seuraavassa numerossa:» J Y V Ä S K Y L Ä ** Voita maisuudessamme Nokia 9210 Communicator ja Tietoviikko-lehden tilaus. ^ 50 000 mk. Suomen parhaasta televiestintäalan opinnäytteestä. Olomme perustaneet uuden Telecom Scholarship-kilpailun yhdessä Tietoviikko.lehden kanssa. Ensimmäinen palkinto on 50 000. toinen palkinto on 30 000 (a kolmas palkinto on 15 000. Rajaton viestintä on jo täällä. Kuinka se vaikuttaa sinun tulevaisuuteesi? • 12.11 Helsinki • 13.11 Turku • 14.11 Tampere • 19.11 Jyväskylä • 21.11 Oulu Tervetuloa langatonta tulevaisuutta käsittelevään iltatilaisuuteen Rajaton viestintä käyttäjän ehdoilla on sitä, että voit lähettää ja vastaanottaa kaikenlaisia tietoja riippumatta siitä, onko kädessäsi matkapuhelin vai satutko istumaan tietokoneen ääressä. Voit käyttää sähköpostia, puhelinta, tekstiviestipalveluja, MMS:ää, kuunnella musiikkia, katsella televisiota tai elokuvia kaikkialla. Tietokone, puhelin, televisio ja kämmentietokone ovat jo aloittaneet näiden raja-aitojen kaatamisen. Uusia muutoksia tapahtuu nyt nopeasti. Eri viestintäratkaisujen toimittajat ovat tähän asti toimineet tiettyjen rajojensa sisällä. Tulevaisuudessa käyttäjien tarpeet on otettava huomioon entistäkin paremmin. Tämä ei vaikuta ainoastaan telealan ja media-alan yrityksiin. Tällä kaikella on vaikutuksensa jokaisen elämään, Tarjoamme sinulle iltapalan ääressä tilaisuuden tutustua rajattoman viestinnän mahdollisuuksiin. Apunamme on Tietoviikko-lehti, joka analysoi muutokset yksilöiden ja yritysten näkökulmasta. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu osoitteessa www.tietoenator.com/event Osallistuminen on täysin ilmaista. Y h t e i s t y ö s s ä m u k a n a TIETOVIIKKO www.tietoenator.com/event u TietoEnator Building the Information Society i www.jyvaskylasinfonia.fi T l T A A N I Yhteiskonsertti Tapiolan Nuorten Sinfonikkojen kanssa Ke 2 1 . 1 1. klo 19 Jyväskylän teatteritalo Markus Lehlinen, kapellimestari Wagner: Siegfried-idylli Mahler: sinfonia nro 1 "Tilaani" Konserlli uusitaan Espoossa to 22.1 nelmia Ti ta musii n kanssa klo 19 l i p u i 9 / 7 / 4 mk. LIPPUPALVELU SOKOS puh. 10141630 6 2 1 . LIPPUPALVELU puh. 6 10 800.(5.95 m k / m i n * p v m ) . EUROMARKETIN NEUVONTA puh. (014) 411 9 9 . JYVÄSKYLÄN LIPPUPISTE puh. (014) 6 2 4 9 1 . Jään ja tulen lauluja osat I ja II "Saatanan paskaläjä mala, kärvenny helvetissä iankaikkisesti!" Teatterikorkeakoulun j a Jyväskylän kaupunginteatterin yhteistyöprojekti Suomalaisen ahdistuksen loppu Ensi-ilta pienellä näyttämöllä ke 28.11. klo 19.00 ei lapsille liput 6 5 / 5 n JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TEATTERI i ! Lippumyymälä ma-laklo12-19 5 puh. 624 200 I OPISKELIJOIDEN VUOKRAVÄLITYS Etsitkö vuokralaista? V A L T A K U N N A L L I N E N Yhteistyössä:!, Fortum Yliopistonkatu 6 Puh. 310 0622 T U R K U H E L S I N K I T A M P E R E L A H T I R A U M A P O R I LAPPEONRANTA M I K K E L I K U O P I O J O E N S U U J Y V Ä S K Y L Ä VAASA O U L U R O V A N I E M I H I U S A S I O I S S A SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN PARTURI" Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla 1 % AVOINNA: -r > •> . • • • , Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan La Suljettu