2 Runokahvit Ruustinnassa Mitä tapahtuukaan, kun raavas mies eksyy keski-ikäisten setien ja tätien runomatineaan? Voi sitä sievistelyä ja pateettista hapatusta, voisi joku luulla. Mutta ei: Juha Mäkiseltä oli mennä teet ja leivokset väärään kurkkuun, kun lausujasetä alkoi puhua rivoja. Mihin tämä maailma oikein on menossa? Sivu 6 Olen kuullut on ylioppilastalo tuolla llokivi on kunniakas, keski-ikäistyvä kulttuurin kehto jotkut tosin sanovat että niinhän se joskus oli, mutta... Jylkkäri tutki rakkaan lapsen anatomiaa ja havaitsi, että talosta piti tulla hohtavan valkoinen. Mikä loistava ajatus! Näkyisiköhän vielä paljasta pintaa graffitien alta, jos suunnitelma olisi toteutunut? Sivut 8-9 Talo nousee. 1964. Ultra Bra, men hemma bäst Annamme vihjeen: tämä bändi ei julista. Se ei koskaan ole halunnut miellyttää. Orkesterin jäsenet haluaisivat olla suomenruotsalaisia. He ovat 90-luvun lapsia. Heidän seuraavan levynsä nimi on "Stalin". Hei, sehän on... Lapinlahden Linnut. Sivu 12 Kannen kuva: Jaana Kautto 13.11.1997 Kaveri äänesti kaveria Edustajisiovaalit eivät taaskaan kiinnostaneet äänestäjiä. Vain joka viides JYY:n jäsen pudotti numerolappunsa uurnaan. Jälleen JYY:ssä pälikäillään. mikä on vikana, kun politiikka ei kiinnosta opiskelijaa. Äänestysprosentin olisi voinut ennustaa korkeammaksi, koska vaaleihin löytyi huomattavasti enemmän ehdokkaita kuin vuosi sitten. Myös äänestysaikoja pidennettiin ja vaalipisteitä lisättiin. mutta mikään ei auttanut. JYY:n vaalit ovat kaverivaalit. joissa äänestetään tuttua naamaa, ei niinkään ryhmää. Mitä alhaisempi äänestysprosentti on. sitä enemmän ne ovat kaverivaalit. Tänä vuonna edustajistopaikan saattoi lunastaa 13 kaverin äänellä. Vaalien alla järjestetyssä paneelissa edustajistoryhmät pitivät ylioppilaskunnan tärkeimpinä toimintoina Kortepohjan yo-kylää, Ilokiveä sekä sihteerien ja valiokuntien toimintaa. Tarpeettomiksi koettiin Kampuksen Kaiku ja Jyrock. Halutessaan karsia lähes talkoovoimin puuhattua kulttuuria. ryhmät tuskin tietävät, mitä ovat tekemässä. Kampuksen Kaiku tuottaa viikoittain Radio Jyväskylään lähetyksen. jossa käsitellään opiskelijoille tärkeitä asioita. Lähetys tulee ulos parhaaseen kuunteluaikaan. joten sillä taatusti on kuulijoita. Jyväskylä on tunnettu Jyroekista vuosikymmenten ajan. Viime vuonna se tuotti tappiota, mutta kolme vuotta sitten voittoa. Yhden tappion jälkeen festivaalisia tuskin voi puhua turhana. Sekä Kampuksen Kaiku että Jyrock tekevät ylioppilaskuntaa tunnetuksi opiskelijoiden keskuudessa sekä muualla kaupungissa. Jos nämä toiminnot koetaan tarpeettomiksi. JYYrstä tulee yhä enemmän sisäpiirin poliitikkojen leikkikenttä. Kun ryhmiltä kysyttiin, pitääkö JYY:n harrastaa liiketoimintaa. olivat ryhmät yksimielisiä siitä, että pitää. Jopa vasemmisto kannatti bisnestä. Ryhmien mielestä liiketoiminnan tulisi olla ravintolatoimintaa, ruokalatoimintaa. atk-palveluja ja kirjakauppatoimintaa. Uusia liiketoimintoja JYY:lle ei keskustelun aikana esitetty. Onko ylioppilastalo turha ? Ennen vaaleja jäi iestetyssä paneelikeskustelussa ryhmät olivat yksimieleisiä siitä, että kansainvälisiä asioita hoitamaan tarvitaan kv-sihteeri ja sihteerille tilat. Koko ylioppilastalo on käynyt niin ahtaaksi, että neliötäkään uutta tilaa ei tunnu liikenevän, vaikka millimetriviivottimella mitattaisiin. Ylioppilastalon neliöhinnat hipovat pilviä. Talousarviossa sihteerien ja toimituksen huoneistojen neliöhinnaksi on laskettu 235 markkaa. Esimerkiksi Jyvlkkärin toimituksen neliön hinta on noussut vuodessa yhdeksänkertaiseksi. Vastaavalla summalla saisi ikkunallista liiketilaa kaupungin keskustan tuntumassa. Käytävällä huhuillaan, että koko Ilokiven toiminta tulisi siirtää Kortepohjaan. Tällä hetkellä Ilokiven tilat ovat jatkuvassa käytössä. Päivisin jono Ilokiven ruokalaan ylettyy parhaimmillaan ulko-ovelle. Monitoimitiloissa tehdään teatteria täysille katsomoille. Siellä esitetään elokuvia, jotka ovat tänä vuonna vetäneet huomattavan määrän yleisöä. Lisäksi tiloissa toimii valokuvakerho. Päivisin talolla palvellaan opiskelijoita, jotka tarvitsevat neuvoja opiskelijakontiasioissa. asumisasioissa, koulutukseen ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Lisäksi talolla on lehti, jonka avustajakunta koostuu opiskelijoista. Kaikki toiminnot ovat Kampuksella keskeisellä paikalla, eli siellä. mistä opiskelija ne tavoittaa. Kuinka moni opiskelijoista olisi valmis maksamaan siitä, että vastaavat palvelut olisivat Kortepohjassa? Kuinka moni olisi valmis luopumaan ylioppilastalosta, jonne koko aktiivinen opiskelijaelämä on vuosikymmenten ajan keskittynyt? U L L A LIIVSAM \ 4 ; • • • • Laadusta tinkimällä, massaluentoja • • • • m • • • • _ _ • • säästämättä E dellisessä kolumnissani julistauduin laadukkaan opiskelun kannattajaksi. Näinä aikoina laadun puolesta liputtavat kaikki, joten on syytä hieman tarkentaa lausuntojani — erityisesti kun suomalainen laatukaan ei enää ole sitä. mitä se joskus oli. Tästä syystä julistan kuusi laatuteesiäni. joiden katson olevan keskeiset lähdettäessä kehittämään yliopistosta laadukasta instituutiota: Teesi 1: Pienryhmäopetuksen nostaminen keskeiseksi opetusmetodiksi. Opiskelijoille on annettava mahdollisuus kehittää suullisia taitojaan muutenkin kuin kaveripiirin (ja kaljan?) voimalla. Opiskelijoiden on opittava argumentoimaan ja puolustamaan mielipiteitään sujuvasti, hermostumatta ja loukkaantumatta. Massaluennot palvelevat vain luutunutta "minä-jaan-nyt-tietoa-teille-opiskelijat"-periaateUa. Teesi 2: Tenttikäytännön uudistaminen sellaiseksi, että suulliset tentit otetaan osaksi lopputenttikäytäntöä. Suullisten tenttien suuri etu on siinä, että sopivilla kysymyksillä tentaattori voi nopeasti testata, onko tenttijä vain lukenut kaiken ulkoa vai myös tajunnut lukemastansa kirjoittajan "pointin". Myös pro gradu -tutkimusten nykyinen käytäntö tulee saattaa harkintaan. V Teesi 3: Valinnanvapauden lisääminen siten, että opiskelijan alaan liittyvää kiinnostusta tuetaan ja hänelle annetaan mahdollisuus painottaa opintojaan tiettyyn suuntaan. Erityisen luutunut tilanne on niin sanotuissa kirjatentti-tiedekunnissa, joissa oman aineen puitteissa ei ole tarjolla minkäänlaisia vaihtoehtoja, vaan ne on haettava sivuaineiden kautta. Teesi 4: Tutkimusja opetushenkilökunnan eriyttäminen siten, että tutkijat eivät osallistu varsinaiseen opetustoimintaan, mutta ovat kuitenkin velvollisia siirtämään tietoaan opetushenkilökunnan käyttöön. Ajallinen jako voisi olla esim. 80/20. jolloin tutkija käyttää 80%:a ajastaan tutkimustoimintaan ja 20%:a tietonsa jakamiseen opettajille. Samalla tavoin opettajat 80%:sti opettaisivat, mutta 20%:sti seuraisivat alan tutkimusta. Tällöin opetuksessa käytettävä tieto olisi ajanmukaisempaa ja opiskelijoilla olisi jälleen laadullinen kannuste opiskella. Teesi 5: Opiskelijoiden vastuun lisääminen omista suorituksistaan. "Akateeminen päivähoito" saakoon luvan loppua. Opintojen alusta alkaen tulisi teroittaa sitä. että yliopisto tarjoaa vain raamit, ei mitään putkea, jonka päästä putkahtaa kaikkitietävä maisteri. Pääaineen kurssitarjonnan pakollisten kurssien tulisi luoda vain viitekehys, jonka puitteissa opiskelijan tulee päättää omien opintojensa painotus ja suunta. Mikään kokonaisuus (15. 35 jne. ov) ei saisi olla suoritettavissa vain pakollisten kurssien läpäisyllä. Myös opintosuoritusten vanhentumisaikaa tulisi rajusti lyhentää. Teesi 6: Opiskelijamäärien raju supistaminen (puolitus?) henkilökunnan ja määrärahojen määrää supistamatta. Rahoitus tulee muuttaa muuksi kuin kandi/maisteri/tohtori-perustaiseksi. Yo-tutkinnon arvostuksen lasku osoittaa hyvin sen. millaisen inflaation määrän kasvu tutkinnon arvostuksessa aiheuttaa. On mieluummin luotava laajempi pohja koulutukselle. kuin yrittää tunkea kaikki "akateemiseen oppiputkeen". Teesit ovat kokonaisuus. Ne ovat vaihtoehto sille, että maisterin paperin voi huomenna heittää samantien silppuriin. koska sen arvostus on täysi nolla ja koska sellainen on jo kaikilla muillakin. On väärin kuvitella, että yliopisto tarjoaa korkeimman tiedon, jonka jälkeen voi asettua tietonsa päälle laakereilleen lepäämään. Mieluummin tulisi opiskeluaikana haalittu tieto nähdä jalustana, jonka päälle on hyvä lähteä laajentamaan tietämystään haluamaansa suuntaan — j a samalla omata jatkuvasti tietous siitä, että jalusta on valettu oman kiinnostuksen perusteella. Jos perustukset kuitenkin voi valaa vain yhdellä tavalla ja jos vielä perustukset ja talo ovat eri paria, ei tulos voi koskaan olla kovinkaan onnistunut. K I M M O E L O • • n p ä jyCS! ^ j y v a s l t y i i i i i £?<*Ä Rakkaat 90-luvun postmodernit opiskelijatoivot! Ottakaamme kurssikirjapulassamme oppia isistämme ja äideistämme (vai isoisistämme ja -äideistämme?) ja pankaamme kerrankin HANTTIIN. Jyikkärissä S/1968 ylioppilaskuntamme kehoitti kaikkia katkeroituneita mielenosoitukseen kurssikirjojen puolesta: 99X71ioppilaat TE joiden tentit viivästyvät kurssikirjojen JL puutteen takia, TE jotka jonotatte sitä ainoaa kirjastossa olevaa tenttivaatimuksiin merkittyä yhtä kirjaa kuukausia. TE joilla ei ole rahaa hankkia kirjoja, TE kaikki jotka nauratte sitä että tasavalta antaa antaa ylioppilailleen vain markan per nuppi per vuosi kurssikirjojen ostoon (sama määrä kuin vankiloiden kirjastoon)... Katkeruus alkaa purkautua NÄIN El SAA JATKUA. Ensi tiistaina klo 11.50 pakkautuvat kaikki 3700 opiskelijaa pääkirjaston siihen huoneeseen, jossa on varattuna ne kullankalliit 50 lukusalipaikkaa. limittäin lomittain päällekkäin. Sopu suokoon sijaa itsekunkin seisoa vaikka hyllyn päällä, emmehän ole yleensäkään tottuneet lukusalissa istumaan... KAIKKI MUKAAN TÄMÄN VUOSIKYMMENEN AKTIIN."
3 PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Kv Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014)676 350 fax 676 357 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI V e r k k o l e h t i : http://www.jyu.fi./jyy/jylkkari. Nro 14 13.11. 1997 37. vsk P I I L O L A S I P A K E T T I ' Silmälääkärin tarkastus • Piilolasit Yht. alk. 650; SILMÄLÄÄKÄRI VÄINÖNKATU 9 P. 214 4 4 4 Tilakysymyksestä odotettavissa tiukka kädenvääntö Ylioppilaskunta painii tilojen puutteessa m O Y Y Y L I Jaana Kautto I Ylioppilastalo on käymässä ahtaaksi. kun ylioppilaskunta kaipaa työskenlelytilaa suunnitteilla olevalle kansainvälisten asioiden sihteerille. asunnonvälittäjälle ja apurahoilla työskenteleville tutkijoille. Kortepohjan ylioppilaskylästä löytyy vapaita neliöitä, mutta kukaan ylioppilastalon nykyisistä työntekijöistä ei ole halukas siirtymään Kortepohjaan. Tilakysymyksestä odotetaan vielä kovaa kiistakapulaa. "Kortepohjassa on tilaa, mutta jokainen kokee tärkeäksi toimia ylioppilastalosta käsin. Tila-asiasta on tehty eri olettamuksia ja käyty keskustelua. mikä täällä on tärkeätä ja miten erilaiset ihmiset saavat palveluja". selvittää ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Toni Nevanpää. Tilanpuute on ollut esillä keskustelutilaisuuksissa ylioppilaskunnassa. Nevanpää kiistää kuitenkin, että tilaasialla tehtäisiin politiikkaa. Keskusteluissa on noussut esiin jopa esitys, jonka mukaan kaikki ylioppilaskunnan toiminnot siirrettäisiin Kortepohjaan. "Tämän hetken poliittinen näkemys on. että toiminta pidetään kampuksella". sanoo Nevanpää. Onko Kortepohjaan menijöitä? Ylioppilastalon tilakysymys on tiivistynyt kansainvälisten asioiden sihteerin ympärille. Toimea ei ole vielä perustettu, mutta ylioppilaskunta on hakenut hankkeeseen EU-rahaa yhdessä yliopiston kanssa. Nevanpään mukaan uuden sihteerin palkkaaminen tullee ajankohtaiseksi ensi syksynä. Uusi työntekijä tarvitsee työtilaa ja mahdollisuudet tilan järjestämiseksi ovat harvassa: joko sihteerin työtilat järjestetään Kortepohjaan tai jokin ylioppilastalon palveluista siirretään Kortepohjaan. Väliaikaista työtilaa ylioppilastalossa kaipaavat vielä asunnonvälittäjä alkusyksystä sekä ylioppilaskunnan myöntämillä apurahoilla työskentelevät tutkijat, joille ei ole osoittaa lakisääteistä työtilaa. Tilantarve ei lopu pelkästään työntekijöiden tarpeisiin. Nevanpään mukaan ylioppilaskunnalle on siunaantunut kirjallisuutta. VALOKO ..oiMEtn Ylioppilastalon liloista riittää puutetta ja puhetta. Työtilat ovat kovin kalliita, kun yhden neliön hinnaksi arvioidaan 235 markkaa kuukaudessa. joka nykyisin notkuu jossain nurkissa. Kirjat olisi kiva saada esiin ja opiskelijoiden käyttöön. Tilanpuutteen keskellä myönteisenä nähdään, että ylioppilastalon tiloja käytetään yhä ahkerammin. Keskustoimiston, ruokalan ja monitoimitilojen kävijöiden määrä on lisääntynyt samaan aikaan, kun työntekijöiden lilat jo pullistelevat nurkistaan. Talon ylläpito vie 1,3 miljoonaa vuodessa Ylioppilaskunnan tilanpuutetta ei helpota, että remontissa kasvonsa pesseestä ylioppilastalosta on vuokrattu seminaarija tutkijatiloja yliopiston käyttöön vuoteen 2015 saakka. Nevanpään mukaan tilanpuute koskee laajemminkin koko yliopistoa. sillä kampusalueen rakennuksista ei löydy vapaita tiloja. Lisäksi ylioppilastalon työtilojen laajentamisen esteeksi on ilmaantunut muun muassa, ettei talon alakerran tiloja voida ottaa työtiloiksi, koska sinne ei saada luonnonvaloa. Tarvittavien muutosten tekeminen ei ole mahdollista, sillä Alvar Aallon suunnittelemaan ylioppilastalon julkisivuun ei ole lupa koskea. Ylioppilastalon neliön hinta on noussut huimasti. Tällä hetkellä neliön arvoksi on laskettu 235 markkaa neliötä kohden kuukaudessa, ja noita neliöitä on talossa kaikkiaan 830. Vuosittain ylioppilastalon ylläpitoon kuluu 1,3 miljoonaa markkaa. Nevanpään mukaan neliön korkea hinta on perua talon remontista. Hän painottaa kuitenkin, ellei remontti tullin liian kalliiksi. Ylioppilaskunnan taloudellista tilannetta Nevanpää luonnehtii "hyvin vakaaksi". R I S T O L Ö F Taidekasvatuksen laitos tiensä päässä Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen laitos lakkautetaan, ja oppiaine siirretään suoraan humanistisen tiedekunnan alaisuuteen. Taidekasvatuksen professorista tulee oppiaineen pääedustaja. Järjestelyä kuvataan tilapäiseksi. mutta aineen tulevaisuudesta ei ole vielä olemassa mitään päätöksiä. Humanistisen tiedekunnan edustajat korostavat, että tämän yliopiston pienimpiin kuuluvan laitoksen antaman opetuksen kehittäminen on jatkossa helpompaa, koska tiedekunta huolehtii oppiaineen hallinnollisista asioista. Toimenpiteellä uskotaan olevan positiivinen vaikutus rahoitusjärjestelyihin ja opintojen suorittamiseen. Vuonna 1973 perustettu taidekasvatuksen laitos on viime aikoina ollut historiansa kovimmassa sisäisessä kriisissä. Eniten ongelmista ovat kärsineet uudet opiskelijat, joille ei opetuksen vähyydestä johtuen ole voinut kertyä opintosuorituksia. Laitoksen tulehtuneen tilanteen usYves Klein Archives vS 3-k J |r WfW? * H H * 1 I * E^ » Miten sujuu Yves Kleinin ja muiden nykytaiteilijoiden tutkimus jatkossa Jyväskylän yliopistossa'.' Taidekasvatuksen laitos lopettaa ensi vuoden alussa. kotaan vaikuttaneen myös hakijamääriin. jotka ovat pudonneet viime vuosina radikaalisti. Tänä vuonna taidekasvattajiksi pyrki valintakokeessa enää 20 hakijaa, joista 14 aloitti opinnot. Parhaimpina vuosina hakijoita oli parikin sataa. "Hakijajoukko on nykyään valikoituneempaa", kommentoi hävikkiä taidekasvatuksen professori Lauri Olavi Routila toissa viikolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Ensi vuoden suunnitelmissa on jättää uusien opiskelijoiden sisäänotto kokonaan väliin. Tällä pyritään ennen kaikkea varmistamaan nykyisten opiskelijoiden asema. Sisäänotosta luopumisen kielletään olevan signaali taidekasvatuksen lopullisesta alasajosta. Professori Routila jäänee tehtävästään eläkkeelle ensi vuonna. Tiedekunnan edustajat ja yliopiston johto painottavat, että taidekasvatus tulee säilymään oppiaineena Jyväskylän yliopistossa vastaisuudessakin, vaikka sen ja muiden taideaineiden resurssien voimakas supistuminen 90luvulla toki myönnetäänkin. J U K K A Y I . I L A S S I L A Jukka Yli-Lassila Vaalivalvojaisissa tyytyväisenä P&D:n Heikki Isokääntä (vasemmalla). Kolme suurta nousi JYY:n vaaleissa JYY:n edustajistovaaleista muodostui kolmen suuren juhla. Eniten ääniä keräsivät Pörssi & Dumppi (7 paikkaa). Jyäskylän Opiskelevat Keskustalaiset (6 paikkaa) sekä sitoutumattomat Poikkitieteilijät (10 paikkaa). Vaalien yllätyskiipijä oli Kristityt Opiskelijat (KROS), jonka molemmat ehdokkaat menivät reippaasti läpi. Vaalien äänestysvilkkaus jäi 19.3 prosenttiin, kun se vielä viime vuonna oli 22 prosenttia. Vaikka ehdokkaita listoilla oli huomattavasti viime vuotista enemmän, eivät opiskelijat löytäneet tietään äänestyspaikoille. Äänestysvilkkautta yritettiin JYY:ssä lisätä pidentämällä äänestysaikoja ja lisäämällä äänestyspisteitä. Vaalit järjestettiin tänä vuonna samaan aikaan myös maamme muissa ylioppilaskunnissa. Valtakunnallisesti eniten ääniä saivat ainejärjestöt, sitoutumattomat sekä kokoomuslaiset. Koko maan ylioppilaskuntien keskimääräinen äänestysprosentti oli 30. Edarivaaleista lisää sivulla 4. U L L A L I P S A N E N
4 Kristityt rynnivät edariin Vaalit eivät houkutelleet äänestäjiä JYY:n edusiajistovaaleissa äänesti vain 19,3 prosenttia opiskelijoista, mikä on huomattavasti vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Esimerkiksi HYYissä ja TYY:ssä äänestysprosentti oli yli 30. JYY:ssä edustajistoon pääsi 13 äänellä. Edustajiston puheenjohtaja J a r i H a a p i a i n e n ei osaa sanoa selkeätä syytä tilanteeseen. "Vaalien läsnäolo tiedostettiin, mutta ilmeisesti uurnilla ei käyty, ellei jokin kaveri ollut ehdokkaana. Vaikuttaa sillä, että opiskelijat eivät edelleenkään tiedä tarpeeksi JYY:n loiminnasta. Ryhmät olisivat voineet myös jalkautua ennen vaaleja, eli tehdä itseään enemmän lunnetuksi tempausten avulla", täsmentää Haapiainen. Hänen mukaansa JYYissä tehtiin ennen vaaleja tietoinen päätös siitä, että äänestäjiä ei houkutella paikalle pullakahveilla, kuten joissain muissa ylioppilaskunnissa on tapana. Kristittyjen opiskelijoiden nousua Haapiainen ei pidä yllättävänä, sillä hänen mukaansa uusi ryhmä vetoaa tuoreudessaan aina äänestäjiin. Toisaalla hän uskoo.etlä kyseisen ryhmittymän takana on tietty vakioäänestäjäkunia. Edustajistovaalien pieniä yllätyksiä olivat Nuorsuomalaisten tipahtaminen edustajistosta sekä Vasemmisto-Opiskelijoiden (VASO) nousu edariin. Vasemmiston paikkaa puolustaa T a n j a Kekäläinen. Iso D-paidoista ja 2000 markan vaalibudjetisla huolimalla Demariopiskelijat saivat edariin vain yhden paikan, eli J u t l a U r p i a i n e n jatkaa edustajistossa. Vaalien suurel JOK ja Tuhatkunta pitivät paikkansa. Paikkansa edustajistossa uusi mm. Edustajistovaalln paikkajakautuma ja henkilökohtaiset äänimäärät Kristityt opiskelijat 2 paikkaa (+2 viime vuodesta): Suni. Mikko XII; Nikula. Sami 71. Poikkilieteilijät yhteensä 10 paikkaa (-2) Liitävät liikuntatieteilijät I paikka : Latonen. Henri 22: Varalla: Koskenranta, Hilkka 13: Muut: Hyppönen. Kimmo 11: Meronen. Katja 9; Collin. Helena 8: Virtanen, Sirkku I. Ylettömät yhteiskuntatieteilijät 3 paikkaa: Vähäkangas. Katja 52; Halme. Mika 2?: .Itintunen, Harri 15: Varalla: Pöyhönen. Simo I I: Hovi. Henri 4: Karjalainen. Antti I. Lupsakkaat luonnontieteilijät 3 paikkaa: Junttila, Henna 33: Nevanpää, Tom 32: Kokko, Piia 17; Varalla: Kähkönen. Sami 9: Tarvainen. Nina 8. Hukassa 3 paikkaa: Häkkinen. Kaisa 51), Himberg, Tommi 41; Ala-Könni, Satu 24: Varalla: Vähäkangas. Petri 8. Grönioni 4 paikkaa (-1): Heikka, Minna 25: Jokinen. Leena 14: Hyppönen, Anu 14: Ylönen, Riku 13; Varalla: Koivu. Elena 12; Pasanen. Sami 11; Haimi. Piia 10; Tanninen. Marko 9: Laine. Nina 9; Muut: Louhimaa. Jarkko 9: Hokkanen-Oja. Tiina 7; Barrcdo. Tanja 2. Kolminaisuuden postulaatti 3 paikkaa (sama kuin viime vuonna): Littow, Hanna 18; Lyytikäinen, Eeva 17: Huttunen, Anna 13; Varalla: Paavola. Tommi 11; Leppänen. Mira K); Kuutti. Jussi 9: Muut: Laitinen. Samuli 9; Hclakangas. Jyri 9; Nieminen. Sanna 8: Rauhamäki. Miira 8; Alaoja. Johanna 7; Lahdensuo. Henry 6: Hänninen, Kimmo 0. Pörssi & Dumppi 7 paikkaa (+1): Isokääntä, Heikki 40: Häkkinen, Ari 26: Kontola, Sami 21; Söderström, Markus 15: Miettinen, Ilkka 14; Remes, Emilia 14: Moilanen. Panu 14; Varalla: Pakkanen. Lasse 14: Kallinen. Minna 14: Turunen. Markku 13: Druey. Jiska I I; Ojala. Elsi 10: Karhapää. Vesa 9: Niemelä, Katja 8: Muut: Oksanen, Jani 8; Turpeinen. Keijo 7; Kostamo. Johanna 7; Hämeenniemi. Heli 7; Okkonen. Pete 6: Sistonen. Tomi 4; Alanen. Kalri 4: Vidgren. Teemu 3; Kusmin. Sonja 3: Ellonen. Antti 3: Korhonen. Kimmo 3: Collander. Heidi 2: Koskinen. Hannu 2: Basaranoglu. Hale 2; Rautiainen. Anni 2; Lappalainen, Miia I: Pirilä. Karoliina I; Mattsson. Kristine I. Nuorsuomalaiset paikkaa ( I ) : Haapala. Eija 9; Talpila. Mari 5; Ylä-Sulkava. Laura 4; Kullberg. Anssi 3: Kuusi. Sampo 3: Anttila. Jyri 3: Paavilainen. Rami 2: Hänninen. Liisa 2: Kiljunen. Jan 2. Vasemmisto-opiskelijat I paikka (+1): Kekäläinen. Tanja 19: Varalla: Holopainen. Kalja 16: Muut: Lehtonen, Eeva o; Savolainen. Marko 9. Jyväskylän opiskelevat keskustalaiset d paikkaa (sama): Seppänen. Jussi IMI.) 43: Haapiainen. Jari 22: Makkonen, Juha 22: Aitamurto, Tanja 18; Sorjonen, Anni 16: Virranla, Jarkko 14: Varalla: Niskanen. Mervi 13; Kankaala. Harri 12 : Elo. Kimmo (sit.) 11: Syrjänen. Auli 9; Törmä. Kati 7; Viitala. Katja 7; Muut: Höytö. Petri (sil.) 6: Friman. Sarita 6: Kyllönen. Saija 5; Luukko. Juha 4: Joona. Kai-Malti 4: Heikkinen. Pasi 4; Luoma-aho. Heli 3; Martikainen. Ossi 3; Huttunen. Marko 2; Sistonen. Tiia I: Vainio. Marjukka I. Kumman Luja 2 paikkaa (sama): Mattila, Pauli 18: Junnila. Annastiina 17: Varalla: Uusitalo. Anna 12: Perälä. Hanna 12; Muut: Launis. Esa I I; Kannisto. Jussi 11; Koskela, Hanna 8: Jukkala, Jonni 4. Jyväskylän Yliopiston Tuhatkunta 4 paikkaa (sama): Pesonen, Nina 23: Helminen, Tommi 19; Mattson, Lisbeth 18: Niemensivu, Sanna 18: Varalla: Peltomaa. Reetta 17; Ylikoski. Sami-Pekka 15: Ahvenainen. Sari 8; Nummi Antli 7: Muut: Poikonen. Perttu 7; Kopra. Anu 5; Parkatti. Raija 5: Mäki-Panula. Mika 3: Virtanen. Sanna 2; Tanninen. Janne 2: Tassila. Iiris 2: Salokorpi. Esa 2: Riipinen, Vesa I; Aapakari. Markku I; Laaksonen. Pekka 0; Honkaheimo. Jenny 0; Lassi. Outi 0. Jyväskylän demariopiskelijat I paikka (sama): Urpilainen, Jutta 14: Varalla: Veijola. Anne 10: Muut: Saarinen. Janne 9: Heikkilä, Kaisu 7; Rönkkömäki. Timo 5; Huovinen. Susanna 4: Korhonen. Olli 4; Rimmi. Sari 2; Koistinen, Elsi I; Hakkarainen. Mikko I. Liittokokousedustajat puhuttivat Ylioppilaskunnan edustajisto valitsi edustajia Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) liittokokoukseen. joka pidetään ensi viikonloppuna. Edustajiston kokouksessa nimilistan valinta ei ollut itsestään selvä. Työjärjestykseen tuli kokouksessa puolen tunnin tauko, jonka aikana ryhmät laskivat, kuinka he saisivat kokoukseen mahdollisimman paljon omia edustajiaan. Lopulliset valinnat tehtiin äänestyksen jälkeen. Tänä vuonna liittokokous on JYY:n kannalta mielenkiintoinen, sillä kokouksessa valitaan edustajiston puheenjohtaja Jari Haapiainen (JOK). Pörssi & Dumppi sai yhden lisäpaikan ja nousi suurten joukkoon. Yhtenä syynä Pörssin & Dumpin nousuun on pidetty sitä. että Mattilanniemessä oli ensimmäistä kertaa ennakkoäänestyspiste. Ennakkoäänten laskun jälkeen P&D sai huomattavan enemmistön äänistä. Viime vuoden kiipijä Poikkilieteilijät menetti kaksi paikkaa. Poikkitieieilijöiden yllätyksiä olivat hallituksen puheenjohtaja T o m N e v a n p ä ä n nousu uudelleen edustajistoon 32 äänellä sekä P e t r i V ä h ä k a n k a a n putoaminen edustajistosta. Muutama vuosi sitten Grönioni oli yksi vaalien kiipijöitä. Nyt ryhmittymä menetti yhden paikan. Grönionista eniten ääniä sai M i n n a Heikka. Yksi selitys Grönionin laskuun voi olla ryhmiitymän pitkäaikaisten vaikuttajien Ville Elonheimon. M a r i Varosen sekä Antti Puustisen jättäytyminen pois vaaleista. Sitoutumattomat Kolminaisuuden Postulaatti sekä Kumman Luja säilyttivät paikkansa edustajistossa. Viime vuoden ääniharava Eeva Lyyt i k ä i n e n (KuPI) nousi jälleen edustajistoon 17 äänellä. Uuden edustajiston 40 jäsenen joukossa on 26 uutta edustajaa, eli tuoretta verta on luvassa myös uuteen hallitukseen. Hallitusneuvotteluja käydään j o käytävillä, mutia virallisesti uusi hallitus nimitetään edustajiston järjestäytymiskokouksessa Ilokivessä 3. joulukuuta kello 18. Edustajiston kokoukseen on tervetullut jokainen riviopiskelija. ULLA LIPSANEN Jaana Kautto Kaisa Häkkisen iHukassa/Poikkilieieilijäl) suhdeluvulla mentiin edariin ensimmäisenä. Vaalien äänikuninkaalliset eivät pelkää vastuuta Erityispedagogiikan opiskelija Kaisa Häkkinen aloittaa toisen edarivuotensa tämänvuotisien vaalien suhdelukukuningattarena. Kaisan henkilökohtaisten äänien määrä oli toki hyvä sekin: 50 opiskelijaa halusi hänet edustajistoon ajamaan asioitaan. "Vaikka sainkin varmaan eniten ääniä oman aineeni opiskelijoilta, koen hirveän tärkeäksi tiedon levittämisen kaikille. Ihmisille pitäisi nykyistä laajemmin selvittää, mitä edarissa oikein tehdään ja miten asioista päätetään", tämä "järjestelijäksi" itseään kutsuva aktivisti pohlii. Kaisa ei itse ole pelännyt haasteita. Ensimmäinen vuosi edustajistossa meni lähinnä opetellessa käytäntöjä, mutta nyt on koittanut aktiivisemman toiminnan aika. "Äänestysprosentin lasku on todella karmaiseva asia. Vaikeahan tässä on tuntea edustavansa kaikkia opiskelijoita", Kaisa vakavoituu. Ja mikä onkaan Kaisa Häkkisen keskeinen teesi riviopiskelijan hyvinvoinnin edistämiseksi? "Yliopiston opetus on saatava opiskelijakeskeisemmäksi. Palautteen saaminen on tärkeää." Edarivaalien ääniharava oli tänä vuonna kristittyjen opiskelijoiden M i k k o S u n i . 80 henkilökohtaista ääntä on melkoinen potti, ja Suni onkin hieman hämillään saavutuksestaan. Haastetta siis riittää. "Minun mielestäni poliitikot ovat kadottaneet kosketuksen normaalielämään, ja sama koskee myös ylioppilaskuntaa. Olen saanut sellaisen kuvan, että edustajistossa kaikki eivät ole ollenkaan tosissaan mukana", Mikko Suni pohtii. Kristittyjen äänisaalis vaaleissa johtui Sunin mielestä selkeästi vaihtoehtojen puutiestä. "Moni on varmaankin jättänyt äänestämättä, koska meidänlaistamme vaihtoehtoa ei ole ollut olemassa. Tietyllä tavalla meille on tilaus olemassa. Meillä on selkeät arvot." Jotka ovat? "Linjamme on Raamattu, omatunto ja terve järki." JUKKA Y L I L A S S I L A SYL:n uusi puheenjohtaja, jonka paikasta kilpailee JYY:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja T o m Nevanpää. SYL:n liittokokoukseen lähtijät ovat: Vesa K u h a n e n . Eeva-Kaisa Rouhiainen. Petri Väh ä k a n g a s . Auli S y r j ä n e n . J a r i H a a p i a i n e n . J a r k k o L o u h i m a a . S a t u A l a K ö n n i . M i r a L e p p ä n e n ja Nina Pesonen. Edustajiston kokouksessa valittiin myös Opiskelijoiden Liikuntaliiion liittokokoukseen lähtijät. He ovat A n n a Uusitalo. J u k k a T i r r i . Pirjo M ä e n p ä ä . J o u n i Airola. Vesa Riipinen. M a t t i M ä k i n e n . K a s p e r i L a u n i s . M a r k k u T u r u n e n ja Tom Nevanpää.
Humanistina nykyajassa "Sirpale yliopistoa kulkee koko ajan mukana", pohtii anoreksiasta kiinnostunut historian opiskelija Riitta Koikkalainen OPISKELIJAELOA Sarjassa tutustutaan erityyppisten opiskelijoiden arkipäivään. Tätä juttua tehdessäni altistuin fyysiselle uhalle. Syy oli omissa ennakkoluuloissani. Haastattelun lopuksi otin kohteestani kuvan ja pyysin häntä viimeisiä otosta varten ottamaan perushumanisti-ilmeen. "Mitä tarkoitat?", haastateltavani kysyi. "No sellainen perusyrmyja älykköilme". vastasin. Takaani joku puuskahti, että "No joo". Tuhahduksen sävy sai olettamaan, että sanojan teki mieli potkaista minua. Onnekseni kyseinen nuori nainen oli minua sivistyneempi ja tyytyi verbaaliseen itseilmaisuun. Kuvauskohteeni oli Suomen historian ja kotimaisen kirjallisuuden opiskelija Ouli Vainikainen.' Hän on tullut opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon vuonna l')92 ja valmistelee parhaillaan graduaan historian laitokselle. Teemana on modernin subjektin synty Suomessa. "Alun perin minun piti tutkia anorexia nervosaa suomalaisen luterilaisen kulttuurin ilmentymänä, mutta teema on sittemmin laajentunut", selittää Vainikainen. "Ai miten tulin kiinnostuneeksi iästä teemasta? Halusin kaivella sitä. mistä nämä nykyajan itseyden, koherenssiuden ja menestymisen vaateet oikein ovat kotoisin. Nämä vaatimukset näyttävät tulevan joltain kasvottomalta laholta. Se ei tunnu olevan tyytyväinen koskaan eikä sitten lopulta kaikista näytöistä huolimatta suo ihmiselle sitä tunnetta, että hän on yhteisönsä haluttu jäsen. Yhteiskuntamme ei kutsu ihmistä sisäänsä. Se vaatii, että hänen on löydettävä ensin itsensä ja sitten suhteensa muihin. Etsinnässään ihminen on yksin, ja joillakin prosessi riistäytyy käsistä." Kuulostaa vakuuttavalta. Mutta ei siinä kaikki. Outi Vainikainen tähyilee yhä kohti humanistisia vapauden sfäärejä. Entinen vihainen pikku tyttö on tosin hiukan rauhoittunut sitten opiskelun alkuaikojen. "Anorexia nervosaa voisi tarkastella päättymättömänä prosessina, jossa ihminen jää etsimään minuuttaan koska yhteisö ei suostu kutsumaan häntä siitä pois." Mitä? Eiviitkö kaikki jyväskyläläiset kotimaisen historian tutkijat piehtaroikaan 1930-luvulla tapahtuneiden työväentalojen kiinninaulaamisten parissa? Ennakkoluuloista ensimmäinen yli laidan, ajattelen. Kasvua jääkuution läpi "Muistan, että olin vihainen pikkutyttö kun tulin opiskelemaan. Akäisyys on karissut täällä ollessa pois, Yliopistomaailma on kasvattanut minua suurempaan vapauteen sekä suhteessa itseeni että suhteessa muihin. Opiskelussakin on nyt mukana nautinto. kun olen vapautunut keskittymään juuri niihin asioihin, jotka aidosti kiinnostavat. Senkin olen oppinut sallimaan, että kaikkia eivät minua kiehtovat asiat jaksa innostaa". pohtii Outi Vainikainen. Hmm. Ja minä kun luulin, että kirjallisuuden lukijoista tulee sitä äkkiväärempiä. mitä kauemmin he alaa opiskelevat. Ainakin tälle naiselle on käynyt päin vastoin — hän ei ole ollenkaan aiTogantti jos kohta ei vaikuta olevan maailmanmenoa tahdottomasti noudatteleva runotyttökään. "Tämä yliopisto on ollut kuin iso jääkuutio, jonka läpi on pitänyt mennä. Sitä ei ole voinut kiertää. Oman kannan löytäminen on ollut joskus vaikeaakin, mutta toisaalta, kasvaminenhan on aina tuskallista. Olen nimenomaan mennyt tuon kuution läpi. Se ei ole musertanut minua, muuttanut kylläkin." "Se ympäristö, missä ihminen on, vaikuttaa maailmassa olemisen tapaan. Oma arkeni on hyvinkin akateeminen ja ehkä opiskelijalle tyypillinen. Teen töitä mieluusti kotona, ilta-aikaan. ja nukun aamuisin pitkään. Joskus istun baarissa, mutta sielläkin on sirpale yliopistoa koko ajan mukana." Siis humanisti, joka tunnustaa olevansa akateeminen eikä kuitenkaan ole ylimielinen. Mutta: "Harrastan elokuvia, teatteria, musiikkia. kirjallisuutta mutta en liikuntaa. En mitään lajia." Tulihan se sieltä. Humanisti ei hikoile. Vai käviköhän tässä niin. että haastatteltavani vain sanoi noin? Tahtoi olla minua kohtaan kiltti ja jätti minulle edes yhden ennakkoluulon? Ota näistä nyt sitten selvää. RIITTA KOIKKALAINEN YTHS muuttaa käytäntöään Opiskelijoiden hammasterveys on parantunut reikiintymisen osalta viime vuosina. Tämän päivän opiskelijat osaavat ja haluavat huolehtia suunsa säännöllisestä hoidattamisesta. Tämän vuoksi Jyväskylän YTHS on asteittain siirtymässä yksilöllisempään tutkimuskäytäntöön. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan henkilökohtaisesti hammaslääkärin tarkastukseen, jossa määritetään yksilöllinen hoidontarve ja seuraava tarkastusajankohta. Opiskelija saa kutsun samassa kuoressa terveystarkastuskmsun kanssa. Kutsu on voimassa koko lukuvuoden. Kolmantena ja viidentenä vuotena on edelleen mahdollisuus hakeutua oma-aloitteisesti maksuttomaan tarkastukseen. Kutsukortteja ei siis heille enää lähetetä. Bisnestä verkossa Kaupankäynti internetissä on rinnastettavissa postimyyntiin sillä erotuksella. että markkina-alueena on koko verkottunut maailma. Kaupankäynti verkossa on tuottajalle halpaa, joten pienikin yritys voi kilpailla tehokkaasti. Näkyvyyteen kannattaa toki panostaa, jotta ostajat löytävät paikalle. Verkossa tapahtuvasta kaupankäynnistä luennoi Janne Lehti Merita Pankista Ekonomiopiskelijapaivillä Jyväskylässä 24.10. Lehti näki internet-kaupankäynnin valtteina väliportaiden vähenemisen, ja sitä kautta mahdollisen hintojen alenemisen. Yhdysvalloissa muun muassa Sonylevy-yhtiöllä on oma levykauppa verkossa. Avainsanoja ovat turvallisuus ja pankkitietojen salaaminen sivullisilta. Verkossa kannattaakin olla tarkkana siitä, että kauppapaikka vaikuttaa aidolta ja uskottavalta. PIILOLASI PAKETTI • Silmälääkärin tarkastus • Piilolasit Yht.aik. 6 5 ; / ^ t SILMÄLÄÄKÄRI VÄINÖNKATU 9 P. 2 1 4 4 4 4 Jyväskylä KAIKKI OPISKELIJAT SAAVAT 10%:n ALENNUKSEN RESEPTILÄÄKKEISTÄ, KÄSIKAUPPAJA VAPAAN KAUPAN TUOTTEISTA (ei koske tarjoustuotteita, eikä erityiskorvattavia lääkkeitä) UUDESTA APTEEKISTA (Sokosta vastapäätä) j a MINIAPTEEKISTA (Hoviraitilla) esittämällä opiskelijakortin UUSI APTEEKKI KAIKKIEN OPISKELIJOIDEN APTEEKKI TERVEYTTÄ & HYVINVOINTIA TORIKESKUS PUH. 620 921 INTERNET: http://www.co.jyu.fi/finlandweb/fazer/ Avoinna ark. 9.30-18. La 9.30-15 OPISKELIJAKORTILLA ALENNUS ITSEHOITOTUOTTEISTA KAUPPAKATU 39 JOKA PÄIVÄ 8-23 PUISTOKATU 4 MA-PE 8-19 YLIOPISTON APTEEKKI
6 f Rujoa runoutta n, l i m i t p . n l r ä v r o c k t m r n i t t f l i a l t a Ruustinnassa lyriikan kuuntelu? E räänä päivänä sen päätin: taiteellinen kompetenssini oli liian vähäinen. Olin ruokkinut itseäni populaarimusiikilla ja keskinkertaisella kirjallisuudella, ja unhoittanut samalla korkeakulttuuriset kutsumukset. Oli aika nousta barbarian suosta. Oli aika mennä kuuntelemaan runoutta. Kello lähentelee kahta seesteisenä sunnuntaipäivänä, kun astun sisään kahvila Ruustinnaan, jossa järjestetään kuukausittain runokahvit. "Että runoja kuuntelemaan", tokaisee lipunmyyjä epäilevästi. Erotun paikan noin nelikymmenpäisestä yleisöstä niin ikäni kuin sukupuoleni puolesta. Suurin osa paikalle saapuneista runouden ystävistä on naisia ja vielä suurempi osa eläkeiän saavuttaneita. Paikalla on kyllä puolenkymmentä nuortakin. Ovella käteeni lyödään käsiohjelma, jossa päivän ohjelmisto paljastetaan etukäteen: Saarikoskea. Saraa, Kettusta. Tyrmistyttävää! Mitä miellä siinäkin nyt olisi, jos Rollareiden keikalla ilmotettaisiin etukäteen. mikä kappale aloittaa setin ja missä välissä soitetaan Satisfaclion. Kahdenkympin pääsymaksuun sisältyy myös kakkupala ja kahvi — pyydän kuitenkin teetä päästäkseni elcgantimpaan tunnelmaan. Luovin nurkimmaiseen pöytään teeiäni siemailemaan ja odottelemaan. Hetken päästä ovi suljetaan ja puheensorina hiljenee. Esiin astuu charmantti mies, joka toivottaa väen tervetulleiksi ja päästää sitten ensimmäisen lausujan, Matti Hyypän, toimeen. Olen tikahtua teeheni. kun Hyypän voimakas ääni alkaa kailottaa Matti Paavilaisen tekstiä: "Kuka nosti minut laulaen potalle?" Perään kuullaan hieman laulua ja sitten lisää tarinaa kakkaamisesta, pyyhkimisestä ja pippelin rasvaamisesta. Luulin kuulevani korkealentoisia, henkeviä, pyhyyden olemusta tavoittelevia säkeitä, mutta sen sijaan minua lyödään korville rujolla vessalyriikalla. Hämmentyneenä vilkuilen ympärilleni saadakseni muilta kuulijoilta vahvistusta pahennukselleni, mutta vaikuttaa siltä, että vulgariteetit saavat yleisön riemuitsemaan. Eikä tässä ole kaikki. Hyyppä jatkaa toisella Paavilaisen runolla. Mitä enemmän vallankäyttöä, ja astuu samalla toiselle kielletyksi luulemalleni alueelle. Tämähän on yhteiskuntakritiikkiä! Ennakkoluuloni hillitystä porvarillisuudesta on särjetty heti kättelyssä. Hyyppä on sanottavansa sanonut ja tekee tilaa seuraavalle lausujalle. Samalla minulle selviää yksi monista kontekstin (runonlausunta-happening) asettamista koodeista: Erillisille "biiseille" ei taputeta. vaan jokaiselle lausujalle erikseen tämän vedettyä oman setiinsä läpi. Lausujat ja lausuttavat vaihtuvat kitkattomasti: roudausta ei tarvita, yleisöä ei huudateta eikä sille turhia kumarrella. Pienoinen kriisi tosin kohdataan Raili Neijosen tulkitessa Aapelin Ripitystä munassa -tekstiä. Neijonen muokkaa ääntänsä nalkuttavasta vaimosia jurriseksi mieheksi niin innokkaasti, että kokee yhtäkkisen muistikatkoksen. Painostavan hiljaisuuden rikkovat yleisön neuvot: "Missä on kuiskaaja?" ja "Ota vähän matkaa takaisin". Minunkin mieleni kirkuu "Improvisoi! Improvisoi", multa ei. Neijonen joutuu noutamaan lunttilapun. ja vetää osuutensa loppuun kunnialla, multa vähemmällä intensiteetillä. Neijosen jälkeen kuullaan päivän hittikavalkadi eri runoilijoita ja lopuksi kaikki lausujat tulevat vielä kumartamaan ja vastaanottamaan riemukkaita aplodeja ja poistuvat. Yleisö taputtaa —ja lopettaa. Ei encorea. Kummallisia nämä Sana-Sepoi. pohdin minä, ja lähden kotiini kuuntelemaan kevyttä musiikkia. JUHA MÄKINEN Seuraavat runokahvit Ruustinnassa 16.11. c e (TJ 0) In «J (0 2 tn b Menot Näillä selviät hengissä seuraavat kaksi viikkoa I LUOVAN VALOKUVAUKSEN KESKUS avaa Jyväskylän messujen tiloissa yhteispohjoismaisen näyttelyn Maisema — The Landscape '97. Teemana on uudelleentulkittu maisemakäsitys 1990-luvun valokuvataiteessa. Osallistujina ovat muun muassa Kari Soinio ja Maija Holma (Suomi), Linda Orloff (Tanska), ja Sven Westerlund (Ruotsi). Valokuvien taidetta on nähtävillä myös Galleria Beckerissä, jossa on esillä Jylkkärissäkin vaikuttavan Jaana Kauton näyttely (kuva yllä). Sponsorointi ja taide ei ole tämän shown ainoa elementti: "Paljastan melkein kaiken", tekijä lupaa. No, se ei ole vähän se. Maisema — The Landscape V7. Näyttely Jyväskylän messujen tiloissa 21.11-14.12. Jaana Kautto Galleria Beckerissä marraskuun loppuun asti. SINFONISTA JAZZIA on tarjolla Jyväskylä Sinfonian (siis sinfoniaorkesterin, suom. huom.) konsertissa, jossa solistina on saksofonisti Jukka Perko. Konsertin johtaa amerikkalainen Michael Gibbs. jonka tuotantoa konsertissa esitettävä musiikki on. Sinfonikkojen jazzailu liittyy valtakunnallisten jazzpäivien ohjelmaan. Mutta eivätkös Gershwinja Sarmanto keksineet tällaisen musiikillisen symbioosin jo aikaisemmin? Jyväskylä Sinfonia esittää Michael Gibbsin sävellyksiä Kaupunginteatterissa 27.11. Liput HO/60 mk. OLL:n SÄHLYKISAT tulevat! Sarjoina rento-ja kilpasarja. Kummassakin kentällä saa olla kerrallaan kaksi miesja kaksi naispelaajaa. Rentosarjassa saavat pelata miehet, joilla on korkeintaan 3. divisioonan salibandylisenssi ja naiset, joilla on korkeintaan 2. divisioonan salibandylisenssi. Sama pelaaja ei saa pelata sekä kilpaettä rentosarjassa. Pelipaikkoina ovat Monitoimitaloja Hipposhalli. Ilmoittautumiset puhelimitse Matti Mäkiselle p. 607 126. Ja hei: järjestäjillä on oikeus poistaa kentältä päihteiden vaikutuksen alaisena olevat pelaajat. Ettäs tiedätte. Sekasählvn OLL-kisat Jyväskylässä 15.-16.11. K.liken maailman menot -palstalle tarkoitetut vinkit toimitukseen (ei puhelimitse. kiitos! i Kuvia, piirroksia ym. voi liittää mukaan. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston, mutta ei palauttele materiaalia UH! kone n POLIISI EI OLE enää "paskalakki", "sika" tai "kyttä", joka sakottaa ylinopeudesta, möhlii Mikkelin torilla tai ampuu vahingossa ryöstäjiä. Poliisisarjojen inhimillisten poliisien ja veli-eino nykästen avulla poliisista on tullut "pyhä" hahmo, "joka antoi henkensä meidän puolestamme", kuten pappi sanoi surmattujen poliisien hautajaisissa. Helposti unohtuu, että poliisit käyttävät valtion väkivallan monopolia. Poliisin oikeudet verrattuna hallittujen alamaisten oikeuksiin ovat Suomessa järisyttävän suuret. Ehdoton valta turmelee ehdottomasti, ja kun "pyhä" menettää karismansa, uskovaiset lähtevät kirkosta. MILLAISTA TOIMINTAA uhan ilmapiiri mahdollistaa? Viime viikolla soi ovikello. Voimakkaasti hieltä haiseva mies ennätti miltei naulata "murronestoraudat" oveen ennenkuin sain kolautettua sen takaisin kiinni. Naapureille kauppa kuului käyvän. Poliisi-TV puffaa estottomasti niin sanottuja turvasuojauksia. Tällä kaupalla rikastuu nyt. kun keskiluokka pelkää köyhää. HÄMMÄSTYTTÄVÄN VÄHÄN on tähän asti pohdittu sitä, mikä meni vikaan kun kaksi poliisia kuoli hotelliryöstäjän ampumana. Ryöstäjän tarkoituksena ei selvästikään ollut teloittaa poliiseja (kuten aluksi väitettiin): muuten hän olisi suoraan ampunut sinitakit ja sillä siisti. Ryöstäjä vaivautui ampumaan peräti kaksi varoituslaukausta. MINUSTA NÄYTTÄÄ Helsingin Sanomien tietojen perusteella, että poliisien kielitaito pelti pahan kerran. Vanhempi poliisi ei yksinPoliisi ei ole ystäväsi kertaisesti tajunnut, mitä ryöstäjä halusi hänen tekevän, ei edes varoituslaukausten avulla. Rosvo hermostui ja pamautti poliisit hengiltä. Kannattaisi opettaa kieliä myös vanhemmille poliiseille. Äskettäin skinien hakkaama kiinalaisperhe ei saanut Mikkelissä apua. kun poliisilaitoksella ei osattu englantia. POLIISIEN HAUTAJAISISSA annettiin selvin sanoin ymmärtää, että poliisin ampuminen on rikos yhteiskuntaa eli meitä kaikkia kohtaan. 1800-luvulla rakenneltu myytti siitä, että olisi jokin valtiosta erillinen "yhteiskunta", jonka "me kaikki" muodostaisimme, elää sitkeästi ja tunnekuohun avulla myyttiä voidaan ylläpitää. Minun on helpompi ajatella, että ryöstäjä ampui kaksi tielleen asettunutta ihmistä, ei enempää eikä vähempää. Minusta ei (tietääkseni) ole irtaantunut oliota nimeltä "yhteiskunta", jossa minä kuitenkin olen tavallaan mukana. ETTEI JÄISI epäselväksi: minusta poliisit ampunut tyyppi joutaa vankilaan pitkäksi aikaa. Surmista epäiltyä tanskalaista ovat sekä tiedotusvälineet että poliisi estottomasti nimittäneet murhaajaksi, mikä osoittaa että sekä medialla että poliisilla on ainakin yksi tunne: kostonhimo. Jos tämä tanskalainen tyyppi tuomitaan, niin se helpottaa ihmisten kostonhalua. Pelinhimoon ja lääkeriippuvuuteen, jotka olivat hänen alkuperäiset ongelmansa. elinkautinen tuomio tuskin luo mitään ratkaisua. JOUNI VAUHKONEN
Sensuuri iski jälleen H aluamme oikaista Petri Vähäkankaan harhakäsityksiä. joita hän esitti haastateltavan oikeuksista vastatessaan yleisönosastokirjoitukseemme Jylkkärin numerossa 13/97. Journalistin ohjeiden mukaan haastateltava voi tarkistaa jutusta vain omien lausumiensa asiasisällön. Koko jutun näyttämiselle ei ole perusteita. mihin tosin tässä tapauksessa hellämielisyyttämme suostuimme. I) Vaikka haastateltava ei pitäisi jutun näkökulmasta, ei hänellä ole oikeutta vaatia jo tarkistamiensa kommenttien poisvetämistä. Rautalanka: miten olisikaan ollut mahdollista uutisoida esimerkiksi tapaus Ulf Sundqvistia. mikäli hän olisi voinut valita näkökulman juttuihin, joissa häntä siteerattiin? 2) Mitä tulee yleisönosastokirjoitukseemme. lukijoita on ihmetyttänyt. miksei otsikolle "JYY rajoittaa sananvapautta" ollut perusteluja itse tekstissä. Jutustamme oli "lyhennetty" olennaisin lause, josta olisi käynyt ilmi. kuka/ketkä ja miten kalenteriuuiisemme sensuroitiin. Ihmettelemmekin. kuinka edustaja Vähäkankaalla oli otsaa kirjoittaa "jutut Jylkkäriin hyväksyy tai hylkää päätoimittaja..." 3) Tiettävästi kalenterintekijä Vähäkangas ei vielä kuulu Jylkkärin toimitukseen (paikkahan tosin olisi avoinna...). Tavallisesti nimittäin vain toimituksella on oikeus samassa numerossa julkaistavaan vastineeseen. Saiko siis Petri erikoiskohtelun juuri sopivasti edustajistovaalien alla? 4) Työrauhaakin enemmän toimitus laitaa nyt kaivata riippumattomuutta. Persoonallista ja rohkeaa ylioppilaslehteä on vaikea tehdä brezneviiäisessä ilmapiirissä. Lienee hyödytöntä jatkaa asian valvomista lehdessä, jossa emme näköjään voi puhua asioista niiden oikeilla nimillä. SILJA KONONEN Oskonöhe @ iiu.cc.jyu.fi S A N N A M A T T I L A sauman <fl itu. cc.jyii.fi Ahdistaako? Jäytääkö.' Unko maailma epäoikeudenmukainen paikka? Jos näin on. kerro se muillekin. Jylkkärin lukijapalstalla julkaistaan mieluiten omalla nimellä tehtyjä kommentteja. mielipiteitä ja kannanottoja. Kirjoitukset levykkeellä tai sähköpostitse (Lipsa@cc.jyu.fi) toimilukseen.Hengentuotteiden pituus korkeintaan n. yksi konekirjoilusliuska (väljä rivinväli). Myös kuvia ja piirroksia voi liittää mukaan. Niin. ja kehuakin saa. lukija Mitä Jyväskylän kaupungin johto ja julkinen sana eivät ole oivaltaneet Jaana Kautto J otta valtuuston uusi rooli onnistuisi. tarvitaan johdon ja kaupunginhallituksen uudenlaisia asioiden valmistelua — selontekoja, vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Uuden työtavan tarpeellisuutta eiväl kaupunginjohtoja hallitus valitettavasti ole oivaltaneet. Julkisen sanan havaitsin kuitenkin olevan vielä vähemmän tietoinen valtuuston uudesta roolista. Se ei havainnut kirjoitukseni i Keskisuomalainen 1.10. 1997)-oleellisinta, vaan tulkitsi asian pinnallisesti julkisuushaluksi. Pohjat otti Jyväskylän Ylioppilaslehti 16. lokakuuta 45.000 talouteen jaettavassa ilmaisjakelussaan. Nuori naistoimittaja alentui artikkelissaan henkilösäitimisen tasolle, oleellista asian edistämistä en havainnut. Mielipiteensä valtuuston puheenjohtaja Viljamaasta saivat lausua politiikan tutkija, entinen poliitikko Kanerva. kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lumio sekä kaupunginvaltuutettu Mäkinen. Valtuuston puheenjohtajana sain olla artikkelissa mukana vain väärinlainattuina kommentteina ja toimittajan luomissa mielleyhtymissä. Henkilökohtaisesti hän ei vaivautunut minuun ottamaan yhteyttä. Rauhallisenkaan etsimisen jälkeen en löydä kirjoituksistani ja haastatteluistani lainausmerkeissä olevaa ilmaisua "sapetti kaupungin hallinnon ja johdon". Ilmaisun "olla samassa liemessä mukana". löydän kyllä, mutta asia jatkuu "korostan, että valtuuston periaatekeskustelut ovat jääneet tässä kaupungissa käymättä". Mielelläni jatkan kriittistäkin keskustelua asiasta. Henkilöarvioinnit eivät useinkaan edistä asiallista keskustelua. Haluan kuitenkin nyt poikkeuksellisesti jälkikäteen kommentoida aina neutraalin politiikan tutkijan ja expoliitikko Kanervan tölväisyjä "on turha itkeä jälkikäteen" ja "jos Viljamaa tahtoo kohottaa valtuuston profiilia. voisi vilkaista peiliin". Olisin toivonut, että Kanerva tutkijana olisi arvioinut kokonaisuutta: johto-kaupunginhallitus-kaupunginvaltuusto. Kenties muitakin peiliin vilkaisuja | tarvitaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lumiolle vastaan: Ei kaupunginhallitus vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta, vaan sen tekee valtuusto. Kaupunginhallituksella on vain taloudenhoitovastuu. Hallituksen puheenjohtajan vastaus: "On outoa, jos valtuuston puheenjohtaja valittaa, ettei valtuusto voi keskustella. Valtuusto määrittelee hyvin pitkälle työtapansa." osoittaa täydelleen sen näkemyksen puutteen, joka yhteistyöakselilla johto-kaupunginhallitus-valtuusto pitäisi syntyä, jotta uuden kuntalain mukaisesti eläisimme. Eli valtuusto ei halua pelkästään keskustella. Seminaareilla ei ole merkitystä. ellei hallitus valmistele ja tuo asioita valtuuston päätettäväksi. Valtuusto ei myöskään tyydy saamaan pelkästään lisäinformaatiota, vaan informaation jälkeen haluaa linjata ne tavat, joilla hallitus jatkaa valmistelua eteenpäin. Ja lopuksi untuvikkovaltuutettu Mäkiselle, joka opettaa valtuuston puheenjohtajaa: "Julkisuus on ansaittava. Pitää olla sanottavaa, ei pelkkä asema riitä. Jos toimii kokousten teknisenä puheenjohtajana, ei pidä odottaakaan pääsevänsä porrasvaloihin." Julkisuus ei todellakaan ollut tavoitteeni. mutta julkisuuden kautta toivon saavani valtuutettu Mäkisenkin yhteistyöhön kehittämään valtuustolle uusia työtapoja. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ei yksin niitä voi sanella. Oivallus ja tahtotila pitää syntyä joka poliittisessa ryhmässä ja mielellään jokaisessa valtuutetussa. Ei edes nuorisolehdessä ole viisasta arvostella toinen toisiamme. Se vähentää valtuuston arvovaltaa. Jos henkilökohtaiseen toimintatapaani liittyy toiveita, toivon asian tulevan virallisesti esille valtuustoryhmien puheenjohtajien palavereissa. M A R J A L E E N A VILJAMAA Jyväskyliin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Koe-eläinten elinolosuhteet puhuttavat niin Jyväskylässä kuin muuallakin. Tutkija Jori Rantamäki vastaa Jyväskylän yliopiston koe-eläintiloisla. Minkkejä ja kaneja toisesta näkökulmasta U lla Lipsasen koe-eläinartikkeleissa (Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/97) oli joitakin asiavirheitä, joita haluamme korjata. sekä esittää oman kantamme keskusteluun. Pääkirjoituksessa väitettiin, että EVR:n viemät eläimet koe-eläintiloista vapautetaan luontoon. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä eläimet sijoitetaan koteihin. Turkistarhoista vapautetuilla eläimillä puolestaan on mahdollisuus oppia selviytymään luonnossa. Helsingin yliopiston tutkija, tohtori Jouko Pokki on sitä mieltä, että vapautetut minkit ovat aluksi kyllä lajitovereitaan tyhmempiä, mutta ajan myötä niiden metsästysvaistot heräävät ja nämä perin kaikkiruokaiset eläimet alkavat löytää helpommin ravintoa itselleen ja suuri osa minkeistä selviytyy. Juha Alikoski ja Minna Heikka pitivät Ulla Lipsasen artikkelissa turkiseläinten vapautuksia ympäristönsuojelun vastaisina. Suomen minkkikanta on puolesta miljoonasta miljoonaan. ja Pokin mielestä koko maan minkkikantaan vapautukset eivät vaikuta mitenkään ja paikallisestikin niiden vaikutus on hyvin vähäinen. Koko suomen minkkikanta taas on alun perinkin lähtöisin turkistarhoilla. Lehden pääkirjoituksessa väitettiin myös. eitä "vapauttamalla minkit luontoon kuolemaan toteutuu EVR:n perimmäinen tarkoitus eli julkisuuden tavoittelu". Tämä ei suinkaan ole heidän perimmäinen ideansa, vaan itse eläinten pelastaminen sekä eläimiä riistävien liikeyritysten toiminnan häiritseminen. Vaikka koeja turkiseläimiä onkin pidetty vankeudessa sukupolvien ajan. niin tutkimusten mukaan näiden eläinten vaistot eivät ole muuttuneet juuri lainkaan. Niillä on edelleen tallella samat käyttäytymistarpeet ja synnynnäiset reagointitavat, jotka ohjasivat niiden luonnonvaraisten esiisien elämää. Tarpeet ovat edelleen olemassa, vaikka eläimellä ei olisi koskaan ollut mahdollisuutta toteuttaa niitä. Tämäntyylisiä aktivistien näkökantoja ei Lipsasen artikkeleissa huomioitu ollenkaan. Oikeutta Eläimille Jyväskylän jaosto on ollut yhteydessä yliopistomme koe-eläinvastaavaan ja huomasimme koe-eläintiloissa vieraillessamme suuria puutteita. Parannuksia onkin jo tehty, mutta työmme jatkuu edelleen. Esimerkiksi rottia ja hiiriä pidetään todella pienissä häkeissä, joissa niillä ei ole muita virikkeitä kuin lajitoverit ja purua pohjalla. Turkistarhoilla ei eläimillä usein ole senkään vertaa. Eläinpuistoja, kotieläinpihoja ja lemmikkieläimiä varten on määrätty aivan eri tarpeet kuin samoille eläimille tuotantotaloudessa. Käytännössä tarkoitus siis määrää eläimen tarpeet. Samaisissa Lipsasen artikkeleissa Jari Rantamäki puolestaan totesi, että koe-eläintoiminnan keskeinen periaate on. että eläimille ei luoteta kipua. Koe-eläinkanit elävät kuukausia testihäkkyrät päässään, elektrodit kiinnitettyinä aivoihin. Vaikka väitettäisiinkin. että ne eivät tunne fyysistä kipua. niin kärsimys ei yleensäkään rajoitu vain fyysiseen tuskaan. Tässä kohtaa eläinaktivisteja syytetään usein siitä. että he etenevät musta-tuntuu-tiedon varassa, tunteiden ohjaamina. Emme kiistä tieteellisen tiedon arvoa sinänsä. mutta on myös asioita, joita ei koskaan puhtaasti tieteellisesti voida havaita. Maalaisjärjellä kai me aktivistit sitten ajattelemme, että kani ei viihdy, jos se häkkinsä metallilattialla ei mahdu oikaisemaan itseään suoraksi ei yläeikä alasuuntaan, ainoina viihdykkeinään sama kuivaruoka päivästä toiseen. Lopuksi on syytä muistuttaa, että tärkein vaikutusmuolo eläinten asemaan ovat kunkin omat kulutustottumukset. Oikeutta eläimille-yhdistys vastustaa koko koe-eläintoimintaa ja kannattaa vain laillisia toimintatapoja. M I I R A R A U H A M Ä K I M A R K U S T E R M O N E N T U O M A S K A R J A L A I N E N Oikeutta Eläimille. JyväSk ylä
Se on talo, jolla on sielu. Toiset sanovat sitä torsoksi. Eräille tämä rakennus taas on muistojen ja nostalgian kultaama Onnela, muistuma menneistä ajoista ja kadotetusta nuoruudesta. Ja samalla tuo punatiilinen, vähän nukkavieruksi ja huomaamattomaksi vanhentunut yliopiston kainaloinen on monelle täysin yhdentekevä, jopa vastenmielinen loukko, tai korkeintaan paikka, jossa voi syödä halvan lounaan. Se on nähnyt hyviä ja huonoja aikoja, aktiivisia ja passiivisia opiskelijoita, mutta se on edelleen Käsite isolla K:lla, nimittäin I L O K I V I Talo, jonka tahto synnytti Jaana Kautto A lussa oli kivi, jolle seminaarin opiskelijat tapasivat kokoontua iloitsemaan. Paikka sijaitsi nykyisen ylioppilastalon takana. "Sitten tuli Talo. Armon vuonna 1964, tammikuussa, alkoivat rakennustyöt. Ensisijainen tarkoitus oli lievittää opiskelijoiden asuntopulaa, mutta sitä ennen tarvittiin paikka, josta käsin voitiin toimia. Ylioppilaskunta keräsi varoja, vaihteli tontteja kaupungin ja valtion kanssa, laski roponsa ja totesi, että alkuperäinen suunnitelma oli liian kunnianhimoinen. Varsinainen ylioppilastalo jäi suunnitelmaksi suurmaestro Alvar Aallon piirroksiin. Päätettiin "aluksi" rakentaa pelkkä osakuntasiipi, toisin sanoen nykyinen ylioppilastalo. Osakunnat olivat tuolloin aikaansaavia ja kunnianarvoisia. Kaikki opiskelijat kuuluivat niihin. Osakunnat kilpailivat keskenään siitä, kuka kerää eniten rahaa oman talon rakennushankkeeseen. Voittaja sai ensimmäisenä valita tilat uudesta pytingistä. Neljän osakunnan lisäksi saman katon alle tuli keilahalli alakertaan ja 80 anniskelupaikan ravintola nimeltään llokivi yläkerrokseen. Talosta piti tulla hohtavan valkoinen. Niin oli Alvar Aalto visioinut. Tyydyttiin kuitenkin punatiiliseen "torsoon", ja päätettiin valkaista seinät myöhemmin, kun rahaa olisi enemmän. Se oli päätös, joka lisärakentamisen lisäksi odottaa edelleen toteutumistaan. Osakuntien kulta-aikana tiloista huolehdittiin viimeisen päälle. Sitä ei kuitenkaan kestänyt pitkään. 1960-luvun loppupuolella perinteinen osakunta-aate alkoi hiipua. Ylioppilastalosta käytiin voimakasta kädenvääntöä, ja vähitellen ylioppilaskunta valtasi itselleen lisää tiloja. Ravintola sai vuosikymmenen lopulla A-oikeudet. Kultaisen 60-luvun Jyväskylän Kesien operationaalinen keskus oli ylioppilastalon Kklubi. Koko kantaaottava Suomi pyöri hetken aikaa Jyväskylässä ja Seminaarinmäellä. Aallon arkkitehtitoimistossa tehtiin uudet piirustukset varsinaista ylioppilastaloa varten vuonna 1974. Opiskelijamaailmassa elettiin ylipolitisoitunutta vaihetta. Suunnitelmat unohtuivat. Tuli 1980-luku. Ylioppilaskunta muutti talon yläkertaan ja ravintola siirtyi laajennettuna alakertaan. Rock ja tapahtumat vetivät väkeä. Viime vuosikymmen oli liiketaloudellisesti Ilokiven parasta aikaa. Vanhimmat opiskelijat muistavat yhä ravintolan ahtaat jonot viikonloppuina. Taloa remontoitiin, jälleen. Vanhaa hävisi paljon. Sisällä ei oikein mikään ollut entisensä. Alvar Aallosta jäivät muistuttamaan ulkoseinät ja muutama valaisin kattoon. Keilahalli porskutt edelleen alakerrassa. Se hävisi kuvasta vasta viimeisen remontin myötä parisen vuotta sitten. Tilalle tuli monitoimitila, joka palvelee monia, mutta ei tuota rahaa. Samalla hävisi ravintola llokivi. Yliopistolle vuokrattiin leijonanosa talosta. Paikan henki tapettiin taas kerran, jupisivat pahat kielet. Yli 30 vuotta suunnitelmissa ollut ylioppilastalo oli lähellä toteutumista 1980-90 -lukujen vaihteessa. Aikaa oli kuitenkin kulunut liian kauan. Suunnittelija ei olisi enää ollut kanonisoitu Alvar Aalto, ja sekös on Suomen Ateenassa kuolemansynti no:1. Myös talon koko pelästytti. Eihän se mahdu! Siitä tulee Keskussairaalantien varteen uusi Berliinin muuri! llokivi on yhä olemassa. Tosin sen kaikki toiminnot vain maksavat, eikä mikään oikein tuo kassaan rahaa Mutta se on silti, riisuttuna torsonakin, yhä kampuksen hellässä kainalossa. Ja yhä vieläkin siellä ylioppilaat kokoontuvat. Iloitsemaankin. JUKKA YLI-LASSILA Vielä palavat valoi legendaarisen Ilokiven kulolla... ainakin osittain. llokivi suurena Suomen kartalla mm™ •^ka ^fc^»m£ uvataiteilija Jyrki Markkanen puikahti ensimäistä kertaa Ilokiveen alaikäisenä. Hän muistelee, että tuolloin oli vuosi 1974. "Kaverin kanssa tiesimme, että kaljan saa helpommin ruoka-annoksen kanssa, joten tilasimme aterian keskioluella ja läpi meni. Ajattelimme, että kun tämä on näin helppoa, niin tilataan vielä ruokaryypyt päälle ja sekin onnistui", Markkanen muistelee. Ilokivestä tuli Jyrki Markkasen kantapaikka, josta hänet tavoitti paremmin kuin kotoa. Hän muistaa istuneensa silloisen Ilokiven Gladstonekapakissa myös kesäisin, jolloin ylätasanteella pidettiin terassia. Myöhemmin alakertaan tuli Paradise-disco. "Saatoin lorvailla paikassa jopa sunnuntaiiltapäivänä, jolloin eläkeläiset viettivät tansseja. Niissä muuten oli huikea meno". Galleria Harmoniassa työskentelevä tutkija Jukka Partanen muistaa, miten Ilokiven portsarin saattoi puhua ympäri, jotta kapakkaan pääsi livahtamaan alle 20-vuotiaana. "Sepi oli hyvä jätkä. Se päästi aina sisään", Partanen heittää. Hänelle llokivi oli lähinnä hengailupaikka, jonne kokoonnuttiin Partanen & Markkanen: Syöminen jiii vähiin. porukalla politikoimaan. Partasen mieleen ovat jääneet punaperjantait. "Niinä iltoina opiskelijapoliitikot saivat aikaan kapakassa lähes hengellisen meiningin. Muu jengi dokasi ja kuunteli, kun pojat puhuivat paatoksella." Partanen muistaa, kuinka yläkaupunki eli Ilokiven kulta-aikoina. Opiskelijat aloittivat illan punaviinillä kampuksen pihalla, josta matka jatkui Ylä-Ruthin kautta Ilokiveen. Keskustan ravintolat eivät tuolloin opiskelijoita houkutelleet. "Elimme opintolainalla, joka meni ainakin minulta täysin vapaa-aikaan, päivittäiset ateriat saattoivat |aadä väliin", Partanen myöntää. Suomen suurin elokuvakerho Markkanen kuului 1980-luvun alussa Ilokiven elokuvafriikyeihin. Hän muistaa, kun Jarmo Valkola pyiritti yliopiston elokuvakerhoa, jvKa oli jossain vaiheessa Suomon suurin elokuvakerho. "Leffat tulivat Jyväskylään junalla tai bussilla. Olimme keloja vastassa asemall* Kaikki leffat eivät vetäneet väket vaikka itse muistan istuneeni äkäisen näytöksen. Kerrankin metä oli vain kolme jätkää tuijottamassa Panssarilaiva Potemkinin es-iystä." Niin ikään Galleria Harmoniassa työskentelevä Pia Vasama ei jäänyt poikia huonommaksi, vaan muistaa keinoielleensa itsensä Ilokiveen alaikäisenä. "Hortonomi oli tuima portsari, jonka ohi oli hankala livahtaa, muut olivat lepsumpia. Ilokiven tarjoili|iii olivat äidillisiä, parhaiten jäi mieleen hössö-Sylvi." Taidehistoriaa opiskellut Vasama oli aktiivisesti mukana JYTin näytelmissä, joita 1980-luvun alussa ohjasi Sirkku Peltola. Vasama on vaikuttanut myös JYY:n hallituksessa demariryhmän edustajana. "Opiskeluaika oli sellaista, että aamulla luettiin lehdet kulttuurisihteerin toimistossa, sitten treenattiin näytelmiä ja luennoilla käytiin, jos ehdittiin." Ulla Lipsanen Markus Latvala: Miten selviin hengissä pommiuhkauksesta. Maankuulu rokkiklubi Jyväskylän elokuva-arkistossa työskentelevä Markus Latvala muistaa Ilokiven lähinnä 1980-luvun rokkiklubina, jossa hän itsekin on pyöritellyt levyjä. Vuonna 1985 alkoivat kulttuurivaliokunnan järjestämät Jyrockit. jotka toivat paikalle rokkikansaa ympäri maan. "Ilokiven rokkiklubi oli valtakunnan ykköspaikkoja." Latvala oli itse mukana järjestämässä vuoden -94 Jyrockia, joka tuotti hänen mukaansa huikeita voittoja. Tuona vuonna Jyrockin järjestäjät kokivat myös järisyttäviä hetkiä. "Juuri ennen pääesiintyjän astumista lavalle tuli tarjoilija kertomaan mulie. että täällä on pommi. Kyselin kavereilta, että mitä helvettiä mä nyt teen. Tarkistimme kaikki bändin jätkien kamat, mutta mitään ei löytynyt. Myöhemmin sain kuulla, että uhkaus ei ollut ensimmäinen ja llokivi on s : 'ti pystyssä." Latvalan mukaan llokivi oli kaupungilla 80luvulla huumeja hofliopaikan maineessa. Hän ei ymmärrä, missä maine on peräisin. Latvalan mielesää Ilokiven parhaimmat muistot liittyvät jui.ri rokkiklubi-iltoihin ja Jyrockiin, jossa hän or\ itsekin soittanut. Hän on ollut myös JYYstktiivi ja toiminut kulttuurisihteerinä vuosina 91-92. Se oli aikaa, jolloin llokivi varsina sena ravintolana alkoi vedellä viimeisiään. "Arki-iltoina, kun bändit eivät soittaneet, kapakka oli lähes tyhjä. Myöhemmin edes esiintyjä! eivät tuoneet väkeä, joka virtasi •keskustan rientoihin. Ilokiven nostamiseksi yritimme kaikkea, mutta mikään ei tepsinyt, ei edes sisustuksen muuttaminen." E n n e n nykyistä ulk o a s u a a n oli Ilokiven ruokala ruotsinlaivatyyppinen ravintola. Sitä ennen se oli karu puupintainen ruokala. Ilokiven nousukauden nähneet eivät löydä selitystä ravintolan hiipuneeseen toimintaan. Jukka Partasen mielestä ravintolatoimintaa on mahdoton väkisin elvyttää. "Minusta vanha puupintainen llokivi oli kaikessa karuudessaan kotoinen. Nykyään sisustusta muutetaan viiden vuoden välein, jotta saataisiin erilaiset ihmiset kiinnostumaan ravintolasta." Latvalan mielestä paikan toiminnan kehittämiseksi tarvitaan edelleen pontta ja ideoita. Ehkä kultaiset ajat sittenkin palaavat? U L L A L I P S A N E N K o l k y t ja risat di Gsmm oooo >&&®®7l Elegantti ravintola llokivi sijaitsi 60-luvulta ylioppuuktalon yläkerrassa. SO anniskelupaikkaa ja takaosassa kaksi mahdollisimman epäkäytännöllistä loosia. 1965 tammikuu: Talo avataan. Eniten rakennustöihin varoja kerännyt Pohjanmaan osakunta valitsee ensimmäisenä oman kolonsa uudesta talosta. 1965 toukokuu: Ravintola llokivi avataan. 1971 Ylioppilastalon lapsiparkki aloittaa toimintansa. Palvelu oli suunnattu perheellisille opiskelijoille, ja se jatkui aina vuoteen 1983 saakka. 1978 Hiipunut osakuntatoiminta lopahtaa, ylioppilaskunta ottaa osakuntien tilat haltuunsa, poliisin apua tarvitaan vihoviimeisten osakunta-aktivistien häätämiseksi talosta. 1980 Peruskorjaus valmistuu, ensimmäiseen kerrokseen tulee ravintola llokivi, Kampus-Kino, keskusja taloustoimistot. Ulos tulee terassi ja toiseen kerrokseen monitoimitilat ja kokouskabinetti. Alko ei myönnä enää anniskeluoikeuksia toiseen kerrokseen. Opiskeluruokailu alkaa Ilokivessä. 1981 Jyväskylän Ylioppilasteatteri vuokralaiseksi ylioppilastalolle. 1983 llokiveä saneerataan. Taloustoimisto siirtyy Kortepohjaan. 1985 helmikuu: JyRock järjestetään ensimmäisen kerran. Nousevina tähtinä esiintyvät muiden muassa 22-Pistepirkko, Terveet Kädet. Clifters ja Backsliders. 1987 llokiveä saneerataan. Kokolattiamatot pois ja kalusteet uusitaan. 1992 Ravintola Ilokiven iltatoiminta loppuu. 1995 maaliskuu: Vanha KampusKino esittää viimeisen näytöksensä, elokuvana Derek Jarmanin VVittgenstein. 1995 lokakuu: uusittu ylioppilastalo avataan. Alakerran keilahallin tilalle on tullut monitoimitila ja yläkerta on vuokrattu yliopiston käyttöön. Ensimmäisen kerroksen jakavat ravintola llokivi ja ylioppilaskunnan toimistotilat. 1997 llokiveä käyttää päivittäin noin 700 ruokailijaa. Monitoimitiloissa esitetään elokuvia, tehdään teatteria tai järjestetään ainejärjestöjen ja muiden ryhmien bileitä joka ilta. [LOKIVi VIIHTYJSÄ LOUNASPAIKKA YLIOPISTOALUEELLA ( Ilokiven mainoseleganssia 1980-luvun alusta. J J U H A H A L I N E N , TEKSTI K U V A T Y L I O P I S T O N MUSEO
10 , « » J l J t J I g S t K u l t t u u r i v a l i o k u n t a j ä r j e s t ä ä t e a t t e rija n ä y t t e l y m a t k a n T a m p e r e e l l e p e r j a n t a i n a 5 . 1 2 . 1 9 9 7 . M a t k a l l a k ä y d ä ä n k a t s o m a s s a u p e a M e k s i k o n ja G u a t e m a l a n i n t i a a n i k u l t t u u r e i s t a k e r t o v a n ä y t t e l y " S u l k a k ä ä r m e ja jag u a a r i j u m a l a " , s e k ä j u u r i T a m p e r e e n T e a t t e r i s s a e n s i i l t a a n t u l e v a m u s i k a a li "Virgo", j o k a o n H e i k k i S a l o n , Cost e l l o H a u t a m ä e n ja H e i k k i P a a v i l a i s e n y h t e i s t y ö t ä . M a t k a n h i n t a o n JYYrläisiltä 1 3 m a r k k a a (sisältää m a t k a t ja l i p u t s e k ä m u s e o o n e t t ä t e a t t e r i i n ) ja l ä h t ö o n p e r j a n t a i n a k e l l o 1 4 . . Sitovat ilmoittautumiset kulttuurisihteerille 19.11, mennessä joko sähköpostilla (paaunola@cc.jyu.fi) tai puhelimitse (60 3356). Kampus Kino Tiistai 18.11. elokuva vaihtuu pääilekkäisvarausten vuoksi! Seuraa ilmoittelua uudesta elokuvasta. Pahoittelemme tapahtunutta. Tiistaina 25.11. Kinon syksyn viimeinen elokuva, espanjalaisen Alejandro Amenäbarin Tesis ("Gradu"). Kello 20. Tarina väkivaltaelokuvista graduaan tekevästä tytöstä, jonka elämään gradun aihe tunkeutuu piinaavasti. Lipur 20/25. Olutja siideribaari auki. Hinnat alk, Vunha koni' vaihdossa, pyydä tarjous UUDET IBM Aptiva E s a r j a n entistäkin edullisemmat tietokoneet m y y m ä l ä s s ä m m e lähipäivinä! 8 990,Me automme Sinua koneen valinnassa ja opastamme käytössä. Tule juttelemaan! Infogate K y Gummeruksenkatu 9 Puh: (014) 214 517 , . . 1 Avoinna: ark. 8.30-17.00 El MIKA TAHANSA t i e t O K O I i e la 10.00-14.00 S E P P Ä L Ä N A P T E E K K I PRISMASSA Ahjokatu 7 Puh. 675 711 PALVELEMME M a P e 1 2 1 La 9 1 8 H U H T A S U O N A P T E E K K I Nevakatul, puh. 282 131. PALVELEMME Lauantaisin M a P e 9 1 7 . suljettu ALENNUS OPISKELIJAKORTILLA TERVETULOA! Kulttuurivaliokunta järjestää ylioppilastalolle tammikuussa 1998 valokuvanäyttelyn, jonka at' heena on opiskelijaelämä, opiskelijan arki ja juhla. Kaikenlaiset kuvat ovat tervetulleita, mieleli 8 ) lään pienen tarinan kera. i / j Kaiva arkistostasi kaikkein parhaiten omaa ~~\ opiskelijaelämääsi kuvaavat otokset, liitä m u (~*) kaan omat yhteystietosi ja lähetä kuva(t) vaikka?Y pa sisäisessä postissa kulttuurisihteeri Pirkka ! " ~ | Aunolalle (osoitteeksi yo-talo). Myös lisätietoja < P saat kulttuurisihteeriltä aunola@cc.jyu.fi, p. 60 MEDIA Menu 17.11.-21.11.-97 M e n u 2 4 . 1 1 . 2 8 . 1 1 . 9 7 Maanantai: Lihapalaa, kaalikääryleet, purjoperunakeitto ja piirakka Tiistai: Wieninleike, chili con came jauhelihasta. punaiuunraastepihvit. Keskiviikko: Porsaan noisetil ja sienikastiketta, janssoninkiusaus, juusto-kasviskeitto Torstai: Valkosipulipihvi, kreikkalainen pastalihalaatikko, lohikeitto. Perjantai: Broileria ananaskastikkeessa, kinkkukasvispaistos, tomaattinen kesäkurpitsakeitto. H Y V A A R U Maanantai: Patapihvit ja sose, riistapyörykät, feta-pinaattipiirakka. Tiistai: Holsteininleike. liha-makaroonilaatikko, kalaseljanka. Keskiviikko: Porsaanleike cafe de paris, maksa-porkkanapalapaisti, kaali-kasviskääryleet. Torstai: Sipulipihvi. hedelmäinen broilerpata, kasvispiirakka. Perjantai: Ananaskirjolohi. luumuporsaspata, pinaattikeitto. O K A H A L U A FRED A Menu 17.11.-21.11.-97 Maanantai: Syysleikettä, broilerpyöryköitä. romanialaista kasvispataa, minestronekaittoa ja patonkia. Tiistai: Broileria osterivinokaskastikkeessa. kinkkurisottoa. kalapaloja ja sitruunakastiketta. juusto-kasviskeittoa ja karjalanpiirakkaa. Keskiviikko: Porokääryleitä, tonnikalakasliketta ja pastaa. kasvis-bonjourpiirakkaa, lihakeittoa. Torstai: Stroganotlia, jauheliha-makaronilaatikkoa, kasvistäytteisiä paprikoita, kalakeittoa. Perjantai: Kampelaa ja katkarapukastiketta, jauhelihakastiketta, kasviskiusausta. LOUNASAIKA klo. 10.30-14.30 H Y V Ä Ä R U O K A H A M e n u 24.11.-28.11.-97 Maanantai: Wieninleike ja perunasosetta, tomaatti-basilikakastiketta ja pastaa, lex-mexpataa. kalapyöryköitä Tjjstai. Italialaista porsaspihvia, makkarakastiketta, hunajasilakoita. kasvisborssia ja smetanaa. Keskiviikko: Ministerinleiketta. kana-persikkakastiketta. kinkkukiusausta. sienikääryleilä. Torstai: Chili con camea. kirjolohilaatikkoa, uuniperunaa kasvisläytteellä, hernekeittoa ja pannukakkua ja hilloa. Perjantai: Karjalanpaistia ja lanttulaatikkoa, lihamureketta ja luumukastiketta. porkkanapihviä ja rosepippurikastiketta, riisipuuroa ja rusinasoppaa. HAUSKAA PIKKUJOULUA KAIKILLE! L U A L O U AS I 1 1 1 6 Ma 17.11. Raastekeitto Riistakäristys Juustoinen kirjoiohikastike Ti 18.11. Purjoperunavuoka Jauhelihakeitto Broileripyörykät Nakkikastike *Metsästäjänleike Ke 19.11. Porkkanaohukaiset Jauhelihapihvi Currykala *Porsaanleike Choron To 20.11. Kasvispihvit Kinkkukiusaus Chili con came Pe 21.11. Kasvi slasagne Kaalikääryleet Makkaraherkku *Pippurihärkä Ma 24.11. Kesäkurpitsacurrypata Juustoporsaat Kalagratiini *Wieninleike IL0KIVI Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta Ti 25.11. Kasviskiusaus Porsaanleike, sinappikastike Kanakastike Ke 26.11. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Lihamakaronilaatikko Makkarakastike *Broilerleike To 27.11. Punajuuripihvi Nakkikeitto Kalamurkepihvit Maksaa kermakastikkeessa *Poronkäristys Pe 28.11. Kukkakaalikeitto Jauhelihalasange Paistettua lohta LOZZI Menu 17.11.-21.11.-97 P ANNUPITZ A A TARJOLLA KOKO VIIKON Maanantaina: Tonnikalapannupizzaa. italianpataa, aurakiusausta Tiistaina: Kinkkupannupitzaa, kaalilaatikkoa, kreikkalaista salaattia Keskiviikkona: Kasvispannupitzaa. kalakeittoa, lihapullia ja ranskalaisia Torstaina: Jauhelihapannupitzaa, kalapuikot ja tartar-kastiketta, makkararisottoa, peruna-purjokeittoa ja sämpylä Perjantaina: Salamipannupitzaa, havvaijin pataa, kasvispihvit * * * Menu 24.11.-28.11.-97 Maanantaina: Makaronilaatikkoa, juustobroilerpyörykät, meksikolaista tomaattikeittoa Tiistaina: Jauhemaksapihvit ja sipulia ja puolukkaa, rakuunasilakat, kaalijuurespataa, kanelihärkää ja kurkumariisiä Keskiviikkona: Lindströminpihvit ja sipulikastiketta, kanapaprikakastiketta ja riisiä, feta-pinaattipiirakkaa, paistettua lohta ja hunajaperunat Torstaina: Meetvvurstikiusausta, italialaista jauhelihakeittoa, kukkakaalipihvit, Wienin leike ja perunasosetta Perjantaina: Jauhelihakastiketta, katkarapucurrya, perunaohukaisia ja puolukkahilloa PIDÄTÄMME O T U L O A YLISTO Menu 17.11.-21.11.-97 Maanantaina: Broileria kiewin tapaan, pippuriporsasta, kuorrutettu kasvisleipä Tiistaina: Porsaanleikettä ja juustokastiketta, paprikaista uunikalaa, purjo-perunasosekeittoa Keskiviikkona: Ranskalaista lihapataa, jauhemaksapihvit, porkkanakiusausta Torstaina: lohta purjopedillä, kanarisottoa, pinaattiohukaisia Perjantaina: Lämmin broilersalaatti, jauhelihakastiketta, kesäkurpitsa-juustokastiketta Menu 24.11.-28.11.-97. Maanantaina: Mantelikirjolohta, broilerpyöryköitä, kasvis-pastavuokaa Tiistaina: Valkosipulihärkää, kirjolohilaatikkoa, linssijuurespataa Keskiviikkona: Pustan jauhelihapihvi, maksa-porkkanastroganott, kasvislasagnea Torstaina: Metsästäjän leike, lihakeittoa, vihannespihvit Perjantaina: Kampelaa ja kasviksia japanilaisittain, pyttipannu, kasvisborssikeittoa KEUDEN RUOKALISTALLA MAHDOLLISESTI TAPAHTUVI WILHELMIINA Menu 17.11.-22.11.-97 Maanantaina: Riistakäristystä ja peruna-sipulisosetta, lihapyöryköitä, sitrus-uunikalaa, kukkakaalikeittoa ja juustopasteija Tiistaina: Porsaanleike ja aurajuustokastiketta, rapeanrukiisia silakoita. Chili con 1 camea, juurespihvejä ja kurkkumajoneesia Keskiviikkona: Smetanakirjolohta ja pariisinperunoita, jauheliha-kinkkukastiketta ja n pastaa, kana-maissikeittoa, sipulipiirakkaa u Torstaina: Ministerinleike ja perunasosetta, uunimakkaraa tomaattikastikkeessa ja . . perunasosetta, kreikkalaista pasta-lihalaatikkoa, ruska-ajan kasvispataa u Perjantai: Broilerin rintalileeleike ja herkkusienikastiketta, stroganoffia, täytettyjä paprikoita N Lauantai: Italialainen porsaspihvi, kalamureketta ja tilli-juustokastiketta, pinaattikeittoa ja kananmuna A * i, * A Menu 24.11.-29.11-97 1 Maanantaina: Turskaa venäläisittäin, liha-perunalaatikkoa, Caesarin salaattia, kaalipiirakkaa • Tiistaina: Broilerinfilee pestotäytteellä, isoäidin lihapyöryköitä, bouillabaissea, L perunamoussakaa Keskiviikkona: Smetanahärkää ja riisiä, Janssonin kiusausta, chili con carnea jauE helihasta ja riisiä, kasvis-pennepataa Torstaina: Holsteininleike ja lohkoperunaa, siskonmakkarakeittoa, jamaikalaista kanapataa, linssipihvejä ja salsakastiketta Perjantaina: Kala-äyriäisruukku, karjalanpaistia ja perunasosetta, porkkana palsternakkasosekeittoa ja aurajuustopatonki Lauantai: Sveitsinleike ja juustoperunaa, jauheliha-perunasoselaatikkoa, herkkusieni-smetanakastiketta ja pastaa IN MUUTOKSIIN.
12 Kettuja, tomaatteja ja paiskottuja ovia Ultra Bra ei harrasta korkeakulttuuria ja ärsyyntyy poliittisen bändin leimasta Miira Rauhamäki "Kysyttiinkö Marialta, että haluaako se lapsen Jumalan kaa'.' Oliko kyseessä raiskaus? Lyhyt raiskaus, lyhyt tuomio." Ultra Bra on perillä päivän puheenaiheista j a Ultra Bra on päivän puheenaihe. ainakin j a vähintään opiskelijapiireissä. Bändin kokoonpuristaja. säveltäjä j a pianisti K e r k k o Koskinen myöntää, että hän valehtelisi j o s väittäisi, ettei Ultra Bra ole opiskelijabändi. Uuden Kroketti-levyn myötä kuuntelijakaarti on laajentunut, mutta toisaalta sitä ei "Voi lukea ainakaan Tanssisali Lutakon yleisömerestä. Ennen Ultra Brata ei laulaja Olli Virl a p e r k o n mielestä löytynyt tulkkia vähän päälle parikymppisen opiskelijan tunteille. Bändi on itsessään täynnä nuoria opiskelijoita, mutta opiskelijabändin leima lähinnä ärsyttää. "Ihan kuin ois joku bailubändi. että tulkaa soittaan meidän fuksiaisiin", tuumaa Kerkko. Kovaa peliä saunaosastolla Kysymykset yhtyeen koosta saavat Ultra Bran haukottelemaan. Jäseniä on 13. j a levyllä varmaankin toinen mokoma lisää. Eikä tämäkään aivan tyydytä; huilu olisi kiva j a vaikkapa kahdeksan kipaletta jousia. Mutta nytkään Kerkon työ lauman kaitsijana ei ole kukkasilla bailaamista eikä tarpeeksi isoja keikkasaleja ole helppo löytää. Keikkoja on harvakseltaan ja matkan päällä uuden levyn kera ollaan nytkin vain suunnilleen kerta kolmeen viikkoon j a sekös Kerkkoa harmittaa. Yhteisten aikataulujen rustaaminen on helvettiä. Tällaisella ihmismäärällä voisi muodostaa j o futisjoukkueen. Sählyn kohdalla moisesta onkin ollut puhetta. Kerkon mielestä miesten paikka ei ole balettiesityksen katsomossa, eikä Ultra Bran tiimi muutenkaan harrasta yhdessä mitään korkeakulttuuria. Kapakoiden käryissä kyllä istutaan. kiertueella käydään saunomassa j a nautitaan yhteisiä aamiaisia. Varsinaisten saunailtojen organisoiminen ei ole ketään huvittanut. "Vaikka pitäisi", valittelee Kerkko. Ilman saunailtojakin poppoo kuulostaa melkoiselta "Heartmixiltä". Kysymykseeni mahdollisista kulissien takaisista suhteista kitaristi Joel Melasniemi toteaa vain "Ei". Kerkko tyrmää tämän väitteen heti naureskelemalla, että Joelhan se pahin on niissä romansseissa. "On hajonneita ja syntyneitä liittoja, kuumia suhteita, ihan oikeesti". kommentoi Kerkko tämän vähintään kolmen naisen j a 12 miehen yhteiseloa. Lapinlahden lintujen tapaisesta tvkomiikasta tulisi poppoon mielestä Ultra Bran käsissä pikemminkin tragedia. mutta ihmissuhdesarja onnisymjABRA Ultra Bra: Kroketti (Pyramid) KROKETTI Musiikilliset ja verbaaliset sitaatit ovat """* ••-~"~'c , ~.-'^trrs kivoja, ja niitä Ultra Bran toisellakin lerNu vyllä viljellään ahkerasti. Tällä kertaa tukeudutaan muun muassa Kristiina Halw& kola -puhelauluun {Heppa), Frank Zap• ' — pa -puhallinkuvioihin (Tule pelaamaan • ' — meidän kanssa krokettia) ja Bertolt • ' — Brechtiin (niin ikään krokettibiisi, joka käy täydellisestä vieraannuttamisen oppitunnista). Kokonaisuus on yhtenäisempi kuin ensialbumi, mutta samalla kenties turhankin paljon kallellaan chydeniuslaisen lemmenproblematiikan suuntaan. Nämä urbaanit airueet voisivat olla todellisia sukupolvensa ääniä huutamalla esiin kaiken sen turhautuneisuuden, jota nyt sivutaan lähinnä vain Suosi ulkomaista -vyörytyksessä. Mutta he eivät halua tehdä sitä, ja voi vain kysyä: kun sitaatit loppuvat, mitä meille jää? Säveltäjäänimattilaiset Koskinen & Sinnemäki ja hupaisa muistomerkki 90luvusta, ei juuri muuta. Sääli. JUKKA YU-LASSILA Ultra Bra Lulakossa: svengasi kuin hirvi, tai heppa, lai haikara, lai hanki. Multa tarvittiinko innostuneen yleisön hillitsemiseen krokettimailoja ? tuisi huomattavasti paremmin, ovien paiskomisineen ja kamojen potkimisineen."Ultra Bra-beat" ? Stalinia ja taulutusseja Politiikka. Tästä sanahirviöstä j a leimasta otsassa orkesterimme ei pääse eroon. "Ärsyttää ihan vilusti", älähdetään minulle 13-päisestä suusta, kun kysäisen jäsenten mielipidettä ainaisista heille heitetyistä poliittisista kysymyksistä. "Seuraavan levyn nimi on Stalin". hirnahtaa Joel. Mutta pakko mikä pakko, saihan bändi alkunsa poliittisten laulujen kilpailun voitosta kolme vuolta sitten ja siitä saakka heitä on pidetty lähinnä uusvasemmistolaisina lipunkantajina. Nyt porukan on j o helpompi hengittää j a olla haastatteluissa. kun media on pätevästi huomannut. ettei Ultra Bra olekaan mikään laisiolaisvitsi. Bändissä ei ole tapahtunut merkittävää linjan muutosta, ja artistien mielestä kyse onkin median havahtumisesta totuuteen. Silti syyllistyn kyselemään lisää. j a vastaukset eivät värjäydykään punaisiksi. Viime vaalien aikaan keikkapaikan takahuoneessa bändi järjesti pikagallupin hellyttävine taulutusseineen j a tukkimiehen rukseineen: melkein kaikki olivat äänestäneet. Ollin mielestä äänestäminen onkin nykyään radikaalimpaa kuin äänestämättä jättäminen. Mutta mitä lunnustivatkaan bändin viivat ja ruksit? eivät suinkaan SKP:n voitokasta paluuta vaan — tsadaa — 80 prosentin voittoa vihreille. Ollin mukaan vihreät ovat vielä kohtalaisen epäpoliittinen puolue, eli sekin kertoo kai jotain. Se siis siitä punaisuudesta. Kuinka moni vasemmistolainen huokaisikaan pettymyksestä paljastettuani heille myöhemmin tämän tiedon. No. punaista tai ei. niin yhteiskunnallisia aiheita uudelta Kroketti-ievyltäkin löytyy, ainakin jonkin verran. Haikaroiden. Heppojen ja lovestoryjen kyljessä. Neljä eri sanoittajaa kuulemma lykkäävät sitä tekstiä, mitä mielen säiliöistä milloinkin juoksee paperille. Suosi ulkomaista -biisissä haukutaan nurkkapatriotismia. Olli innostuu tästä aiheesta hurjaan vuodatukseen suomalaisesta ruuasta ja erityisesti tomaateista. "Espanjalaiset Bonny-tomaatit maistuvat paljon paremmilta kuin suomalaiset". Samaisessa biisissä puhutaan myös tarhaketuista j a niiden liian pienistä häkeistä. "Turkistarhaajat pitäis tappaa. Niiltä pitäis vetää polvilumpiot paskaks". uhkuu Kerkko useimpien jäsenten nyökkäillessä perässä. Vihreästä radikalismista yleensäkin enin osa porukkaa tuntui olevan sitä mieltä, etlä on hyvä. että joku pitää äläkkää. "Ei me olla suomenruotsalaisia, mutta haluitais olla. ku niil on niin kivaa", sanailee Joel. Ultra Bran nimi (rintaliivimerkki. kuinkas muuten!) lähti vitsinä, mutta vakiintui kuitenkin käyttöön. Ultra Bra tekee pienen suuresti, "vähän niinkö Brahms", toteaa Olli. Väitettähän puoltaa j o laulajien viisikaulainen määräkin. Kuten Kerkko kuvaili Savanni-biisiäkin. niin ainakin Jyväskylän keikka svengasi kuin hirvi. Tai haikara. On se vaan harmi, että on talvi eikä pääse telomaan kavereiden nilkkoja. muka palloja tähdäten, puisilla krokettimailoilla. M I I R A R A U H A M Ä K I Yhden naisen show Dario Fo Franca Räme: Lihava on kaunis Grassa e bello. Ad* Astra -teatteri. Suomennos Petri Friari, ohjaus Aleksander Anria, tuottaja Timo-Lauri Hyytiäinen, rooleissa Annukka Töyri, Sari Tikkanen, Esa Valkila, Jani Johansson, Sanna Nyyssönen, Aleksei Lobski ja Pasi Tuominiemi (ääni). Ad Astran syksyn ensi-ilta sai mukavaa markkinointiapua Ruotsin Nobelakatemialta, joka palkitsi vaihteeksi kirjailijan, joka on tunnettu ja rakastettu akateemisten piirien ulkopuolelllpo Vuorela lakin. Palkitun D a r i o F o ' n farssit ovat ehtineet kutittaa kansaa Italiassa ia maailmalla j o vuosikymmeniä. Näytelmäkirjailija Fo on kirjoittanut useita näytelmiä myös vaimonsa F r a n c a R a m e n kanssa. Tästä j o u kosta on valittu Ad Astran farssikomedia. Lihava on kaunis eli Grassa e bello. joka ei ole Fo'n tuotannon tunnetuimpia näytelmiä, mutta se ei menoa Koskenharjulla haittaa. Lihava on kaunis kertoo yksinäisen Mattean ( A n n u k k a T ö v r i ) vuoro/ will survive! Maltealla (Annukka TöyriI menee lujaa Dario Ho'n ja Franca Manien Lihava on kaunis •näytelmässä, kaudesta. Mattea hankkii elantonsa yksinäisille ihmisille tarkoitetuilla kaseteilla eli keinorakastajilla. jotka osaavat sanoa juuri oikeat sanat eivätkä haise ja vie peittoa yöllä. Mattean vuorokausi täyttyy koomisesti törmäilevistä miehistä j a miehiin törmäilevästä tyttärestä. Loppua kohti Mattea huomaa ettei keinorakastaja ehkä pystykään korvaamaan oikeaa, Lihava on kaunis on aitoa Fo'ta eli hikisellä j a hengästyttävällä rytmillä tahditettua naisen arkipäivän ongelmille parantavasti nauravaa komediaa. Pitkiä perinteitä kunnioittaen mukana on myös miimikko (mainio Aleksei Lobski) j a paljon slapstickkomiikkaa. Show'n ehdoton keskipiste on Annukka Töyri. joka kurkottelee kohti tähtiä Mattean roolissa. Töyri on juuri sen kaliiberin koomikko, joka tarvitaan Fo"n näytelmän pääroolin esittämiseen. Töyrin Mattea pitää jöölä sekä miesten että naisten suhteen kuin Siiri A n g e r k o s k i . tosin välillä hengähtäen riekilake-terapionnin merkeissä. S a r i T i k k a n e n Mattean tyttären Annan roolissa tuo näytelmän loppupuolella kaivatun vastapainon pingottuneen rauhallisella olemuksellaan ja kauniilla aksentillaan. Ohjaaja A l e k s a n d e r A n r i a n valitsemaa onnistunutta musiikkitaustaa — loppuhuipennuksena aina yhtä ilahduttava / »/// survivi täydentää Töyrin hillityt pastissit 70-luvun musiikkivideoista. Eli lyhyesti Matteaa lainaten: "Lihava nainen on best". JUHA HALINEN
13 Sinisen ja lehtikullan neroutta Yves Klein Archives Yves Klein. Näyttely Sara Hildenin taidemuseossa, Tampereella 23.11. saakka. "No niin näin ne juna-aikataulut taas meni. Hitsi pitää odottaa Tampereella pari tuntia." Näinhän Tampereella usein käy. mutta ei hätää, jos odotat päiväsaikaan. Silloin kannattaa ehdottomasti piipahtaa Sara Hildenin taidemuseossa ja ihmetellä Yves Kleinin tauluja. Vielä ehtii, mutta kiirettä kannattaa pitää! Klein teki minuun armottomaan vaikutuksenNiin kuin kaikkia modernin nerojen tuotoksia, voi Yves Kleinin töitäkin moittia: liilahan pieni lapsikin osaa tehdä. Nerokasta on kuitenkin se. että hän teki töitään omalla tavallaan puritaanisena 1950ja 60-luvuilla. jolloin seksi oli hyi! ja performanssi vielä omaperäisiä. Kuten esimerkiksi Antropometrit. Nimi kuulostaa hienolta, mutta itse toteutus on yksinkertainen. Klein pingoitti kankaan kehyksiin ja antoi alastomille naisille maaliastian. Mallit kävelivät astia kourassa lavalle, sivelsivät itseään ja kieriskelivät taulunpohjalla. Varsinainen taide tapahtui performanssissa. mutta sen todistetta ihail-Taan vieläkin ympäri maailmaa, ja tällä hetkellä siis Tampereella. Yksinkertaisen nerokas oivallus on mielestäni myös tulenliekin käyttö. Tulimaalaiis syntyi niin, että Klein poltti kaasuliekillä jäljen kankaaseen. Nerokasta ei tietenkään ole itse tekeminen, vaan tekotavan oivaltaminen. Lopputulos on kaunis. Mielettömän vaikutuksen minuun teki myös Portrait Relief d'Annan Klassikon ainesta? Yves Kleinin muoloknvarelieji "Annan"! 19621 sävähdyttää kuin antiikin veistos. (1962). Sininen hahmo kultaisella pohjalla antaa kieltämättä hieman pirumaisen olon. Pintapuolisen katsojan silmissä laulut näyttävät huitomiselta, mutta itse asiassa Kleinin työt ovat tarkkaan harkittuja. Ne ovat älyllisen pohdinnan lopputuloksia. Klein halusi palauttaa taiteen alkupisteeseen. "Kleinin työ sijoittuu taiteen ja elämän rajamaastoon. Hän asetti kysymyksiä taiteen luonteesta, mitä se oli. on ja voisi olla. Sitten hän myös kyseenalaisti rajat ja rakenteet, jotka määrittelivät taideteoksen. Hän oli taiteilijana visionääri." Sitaatti on näyttelyluettelon esipuhe pähkinäkuoressa. Meidänkin aikanamme elää samanlainen keskustelu siitä. mikä on taidetta ja mikä ei. Se. että Klein kiistatta oli nero, todistaa myös hänen kohtalonsa. Taiteilijan ura kesti vain kahdeksan vuotta. Hän kuoli 34-vuotiaana sydänkohtaukseen ehditlyään olla vasta vuoden naimisissa, traagista, traagista. E L I S A B E T H U N G E R Kovaa luuta Anarkiaa Baijerissa. Jyväskylän ylioppilasteatterin ensi-ilta 25.10.1997. Ohjaus Nina Laine, käsikirjoitus Rainer Werner Fassbinder, suomennos Maria Valtonen ja Nina Laine. JYTin Anarkiaa Baijerissa on keskimääräistä kovempi luu! Nina Laine aloittaa ohjaajauransa etukäteen ajatellen pelottavan haasteellisella työllä, kun kääntää ja ohjaa kuulun Fassbinderin näytelmän. Haasteeseen kannatti näköjään vastata, sillä saamme seurata yllättävänkin jäntevää teosta. Anarkiaa Baijerissa kertoo perhe Normaaliajan kautta tarinan siitä, mitä ihan tavallisen keskiluokkaiselle elämälle tapahtuu, kun yhteiskunta siirtyy anarkiatilaan. Aluksi muutos yritetään kieltää ja estää, mutta vähitellen siihen alistutaan, tilanne hyväksytään ja lopulta siitä jo nautitaan Keskiluokkainen elämä saa kyytiä, kun yhteiskunta siirtyy anarkiatilaan. Rainer Werner Fasshinderin näytelmä sai Suomen kantaesityksensä JYTissä. perverssillä tavalla. Näytelmän sanoma on vahvasti moraalinen, mutta ei lainkaan sormella osoittava. Viesti on paljolti löydettävä rivien välistä. Ohjaus on hallittua. Tarina etenee välähdyksittäin. mutta silti tunnelma on yhtenäisen raadollinen alusta loppuun. suvantokohdat ovat vähissä. Toiminta ja sen puitteet myös näyttävät hyviltä. muutamien kohtauksien kokonaiskuvat on suorastaan silmiä hiveleviä. Antti Heermannin yksinäinen viulunsoitto tukee kokonaisuutta loistavasti. Ja nimenomaan tukee, ei sooloile: huomio ei "taustamusiikkiin" kiinnity, multa ilman sitä esityksen voisi kuvitella olevan paljon. paljon vaisumpi. Näyttelijöistä on turha mainiia ketään erikseen. Roolitus on onnistunut ja koko leegio tekee onnistunutta ja sisäistettyä työtä, vain muutamat mumisevasti artikuloidut repliikit pistävät kuuloelimiin. Anarkiaa Baijerissa on tasapainoinen ja syvällinen kokonaisuus, jolle Laineen panos — tietenkin — on olennainen, mutta jossa silli on onnistuneen ryhmätyön vahva maku. Tämä kannattaa käydä katsomassa, tätä kannattaa suositella muidenkin katsoa. Eikä se ole liian pilkä. P E T R I H E I K K I N E N Cassavetes elokuvaarkistossa Elokuva-arkiston esityssarjan kuukauden nimi on John Cassavetes. Keskiviikkona 19. marraskuuta esitetään hänen elokuvansa Varjoja (USA I959). John Cassavetes kuuluu amerikkalaisen independent-elokuvan uranuurtajiin. Hänen esikoisfilminsä Varjoja on improvisointiin nojautuva kuvaus kolmen sisaruksen levottomasta harhailusta New Yorkin kaduilla ja baareissa. Charles Mingusin jazzsoundtrack tukee mainiosti Cassavetesin suurkaupunkinäkymiä. Torstaina 27.marraskuuta vuorossa on niin ikään Cassavetesin leffa, tällä kertaa Tunteiden virrat (USA I984). Tunteiden virrat kertoo keski-ikäisestä. viinaan ja naisiin menevästä kirjailijasta sekä hänen sisarestaan. joka kamppailee omien perheja mielenterveysongelmiensa kanssa. Oman elämänsä kaaoksessa sisarukset osaavat etsiä tukea vain toisistaan. Spontaaniin näyttelijätyöhön perustuvan elokuvan pääosissa nähdään Gena Rowlands ja ohjaaja John Cassavetes itse. Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa klo 18. Ville Soininen P-all stars -orkesteri on valinnut elämäntehtäväkseen pomosoiindtraekit. Likaiset nuoret miehet soittavat pornofilmien taustamusiikkia 1970-luvun pornofilmien taustamusiikki on vihdoinkin saanut tulkitsijan. Seitsemän jyväskyläläisen likaisen nuoren miehen perustama P-all Stars on ottanut tehtäväkseen pornofunkin ilosanoman välittämisen synkeälle Suomen kansalle. "Olemme innokkaita asianharrastajia. Makasiinityyppiset dokumenttiohjelmat aikuiseen makuun ovat aina olleet sydäntä lähellä. Tässä bändissä oikeantyyppisel ihmiset löysivät toisensa". hehkuttaa yhtyeessä rumpuja paukuttava Sami. Mutta minkälaista sitten on pornoleffojen taustamusiikki? "Taustamusiikki on vanhemmissa filmeissä yleensä keskitempoista funkia. Nykyisin se kyllä on yleensä ihan avantgardea. Mennyt aika ei koskaan palaa. Aika ennen silikoneja", kitaristi Juho filosofoi. P-All Starsin soittamat kappaleet oval lähinnä pehmopornofilmeislä lähtöisin, koska poikien mukaan hardcore-pornoleffojen musiikin säveltäjät eivät todellakaan ole mitään beethoveneja. "Kyllä se on aika pitkälle niin. että väkeväbiitlisestä slovarifunkista tulee ihmisille ajatus, että tämä voisi olla jostain pornoleffasta", arvioi P-All Starsin basisti Riku. Pojat yrittäväl kovasti vakuutella. että bändi perustettiin rakkaudesta funkiin, eikä suinkaan intohimosta pornoa kohtaan. Yhtyeen soittamista biiseistä noin puolet on ollut jonkin "dokumentin" taustamusiikkina. Loput kappaleista oval paremmin tunnettuja funk-biisejä, mutia niitäkin settiin valittaessa on eroottinen tunnelma ollut yksi pääkriteereistä. Onpa mukaan mahtunut jopa yksi Kool and die Gangin kappale — ja lietysti sieltä rasvaisemmasta päästä. Omia biisejä yhtyeellä ei ainakaan vielä ole. 'Tämäntyylistä musiikkia on hauska soittaa ja se on ennen kaikkea hyvää tanssimusiikkia". Sami sanoo. P-AII Stars ei ole mikään vitsi, sillä kaikilla yhtyeen jäsenillä on soittokokemusta vähintään kymmenen vuoden ajalta. Muita poikien bändiviritelmiä ovat muun muassa Vahva Emäs. Brutaali Magneetti ja Suuret Suljetut Purppurasilmät. Onpa eräs vaatimattomuuttaan nimettömänä pysyttelevä orkesterin jäsen soittanut aikaisemmin Johannan ja Tauskin taustabändeissä. Mutta eivätkös pojat tiedä, eitä pehmopornofilmitkin ovat vastakkaista sukupuolta halventavia ja alistavat naiset pelkiksi seksiobjekteiksi? "Tietysti joku voi loukkaantua. mutta esimerkiksi meidän keikkajulisteemme ampuu niin selvästi yli, että pitää olla aika huumorintajuton ihminen, jos sen otiaa tosissaan". Sami puolustautuu. Keikkailemaan P-All Stars ei ole vielä ehtinyt. Ensimmäinen liveesiintyminen tapahtui marraskuun viides päivä Pörssin järjestämissä poikkitieteellisissä bileissä hotelli Arctiassa. "Meidän keikalla tulee hiki. ei siksi että tempo on niin nopea, vaan koska tunnelma on niin kuuma", Juho kiteyttää. VII.I.E S O I N I N E N
15 KULTTUURIVflLIOKUNTfl * • Kulttuurivaliokunla matkailee jälleen. 5.12. suuntana on Tampere, jossa käydään katsomassa Sulkakäärme ja Jaguaarijumala -näyttelyä, sekä Virgo-musikaalia. Hinta on vain 130 mk ja sitovia ilmoittautumisia otetaan vastaan jo nyt. Soita (p. 60 3356) siis kulttuurisihteerillesi vaikka heti! Valiokunta järjestää myös opiskelijaelämästä kertovan valokuvanäyttelyn tammikuussa, jonne kaivataan kaikenlaisia otoksia. Jos kiinnostaa, kysy lisää Pirkalta. Ennakkotietona mainittakoon, että ensi vuoden alussa tullaan pitämään paljon kysytty ainejärjestölehtikurssi. Lisäinfoa mahdollisimman pian. Tervetuloa mukaan valiokunnan toimintaan. Jos et ole vielä ehtinyt, niin ota yhteyttä kulttuurisihteerikkö-Pirkkaan ja hän neuvoo seuraavan kokouksen koordinaattija aikataulutiedot sinulle. KV-VAUOKUNTfl INTERNATIONAL SCJBCOMMITTEE • • JYY on nyt Erasmus Student Netvvorkin jäsen! Kv-valiokunnan yhteydessä alkaa toimia ESN-Jyvaskylä -alajaos, jonka puheenjohtajana on Sami Kontola (kosasa@kanto). ESN-Stammtisch -kokoontumiset Hemingways'issä tiistaisin klo 19. Mosambikilaisia vieraita tulee viikolla 47, seuraa ilmoitustauluja ja sähköpostia! Pikkujoulunomainen Farevvell Party vaihto-opiskelijoille 28.11. Ilokivessä yhdessä ISAJ:n ja AIESEC:in kanssa. Marilainen kirjaprojekti etenee. Lisätietoja Esalta: esaeskeOsilmu (p. 244 340) Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Lehti, jota ilman Jyväskylässä ei voi elää! Tilaa J y l k k ä r i kotiisi! JYY:n jäsenille lehtemme maksaa kotiinkannettuna vain 50 markkaa/lukuvuosi (16 numeroa) Tilauksesi voit tehdä helposti tällä lomakkeella Postita tilauksesi osoitteella JYY:n taloustoimisto, Taitoniekantie 9 40740 Jyväskylä. Kuoreen merkintä "Lehden tilaus". = O) *Q P : S»: •-< 89 S z 7T TT Se S e 3 S a 09 O 3 OPINTO)G TIEDEVflLIOKUNTfl <•Opintoja tiedevaliokunnan seuraava kokous on 17.11. klo 18 yotalolla. Kokouksessa on esillä ainakin SYL:n liittokokoukseen ja hallinnon opiskelijajäsenten koulutukseen liittyviä asioita. Tervetuloa! t: Tommi (pj.) ja Sari (siht.)p.s. Edellä mainittu koulutus pidetään 25.11. ja sen jälkeen valiokunnan pikkujoulu Sosiaalialan oppilaitoksen saunalla. Lisätietoja sähköpostiosoitteesta jyy-koposihteeri@cc.jyu. ti tai puhelinnumerosta 603 358. SOSIAALIVALIOKUNTA • • Sosiaalivaliokunta kasaa itsensä kokoon yo-lalolle torstaina 27.11. kello 16.00 alkaen. Esillä muun muassa aids-tukipäivä ja SE keittokirja, johon jo kovalla tohinalla myydään mainoksia. Mainosten myyntiä goordinoi Jyri Anttila (anjype@cc.jyu.fi): ottakaahan häneen reippaasti yhteyttä, jottei homma kaadu yhden miehen niskaan! Kaikesta lisäinfoa Masa-sihteeriltä; p.60 3357. LIIKUNTflVfUIOKCJNTfl Jos et ole vielä ilmoittautunut sekasählyorganisaatioon, tee se nyt! Sekasählyorganisaatioon liittyminen takaa Sinulle merkittäviä luontaisetuja, kuten pääsyn järjestäjien saunailtaan ja ilmaisen ruokailun 'Neljän lunnin rennosta toirnitsemisesta ei mikään huonompi palkkio!) Hm. ""f-muille p. 60 7741. Sählyl siis 15.-16.11. KVATin biljardikurssi 22.11. klo 12-15. LAnna (asuusita@itu) Nyt on edullinen aika hankkia • L U O K K A P A I D A T kauttamme • collegepuserot • Tpaidat • hupparit • oloasut kotimaista korkealuokkaista TARRA PAITA OY V a a s a n k a t u 1 . P. 2 1 5 3 8 4 Tule tutustumaan. Itsepalveluna A4 kopiot edullisesti uusilla korttikäyttöisillä kopiokoneillamme Liittymällä Valos-Kopion/Kampus Datan kanta-asiakkaaksi saat etuja molemmista liikkeistä! Palveluna saat laadukkaat värikopiot tai suuremmat monistesarjat vaikkapa koviin kansiin sidottuna Monien mahdollisuuksien kopiotalo — K nPI O T A L O QVALDS Kauppakatu 3, puh. 614 173 avaama ma-pe Mo 9.00-17.00 ..Kauppakatu 3:een K u u d e s l u k u tn CD cc CO co o ro C9 ro « • • • • CD CO ro tn tn :<o :co ro (O T e o r e e t t i n e n p o l i i s i t y ö 1 VAR.APAAKOmiAAfcJO ö R A N ^ K l O TOTKlMyKssT OVAT S04pOwe5T Uf1p!C<JjA«M CvSI K£RBÄLLA: Koi/ieSTI NRjtASTCTOÄ, v4BäP45KOM!s$4äR.io ö R A « / «
16 Jyväskylän YLI-^ OPPILAS^ LEHTI ilmestyy seuraavan kerran 27.11. Aineiston deadline 20.11. Avustajapalaveri Sohvvillake 12.11. klo 20. Tervetuloa ideoimaan ja k o m m e n t o i m a a n ! O P I S K E L I J A N KOPIOJA PAINOPALVELUT Konor, VAMKCFior AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET IA JULKAISUT, GRADUJEN PAINATUS IA SIDONTA S ö C N A A J O N K A T U 1 5 , RAKENNUST PUH. 014-601 140 • JYVÄSKYLÄN Y L I O P I S T O paino CYCNAEUKSENKATU 3,40100 JKL PUH. 014-601 141 F« 014-601 191 Naisten & MiestenX NAHKASORMIKKAAT Kudotullavuorilla Miesten JJAHKASORMIKKAAT leddyvuorllla Miesten NAHKAISET ILOTTIORMIKKAAT] lanellivuonlla K-S Suurimmasta laukkuliikkeestä HUIPRUEDULLISESTI Mietitkö mitä tekisit tänä yönä ?? Hymyileviä ihmisiä, maistuvaa musaa ja hassunhauskoja drinkkejä Löydät j o k a y ö Klo 2 1 4 K a u p p a k a t u 3 3 P ä ä s y m a k s u v a i n pe-la o l e t h a n 2 v. ?! 1 R A A T I K E L L A R I Miesten NAHKAISET PILOTTISORMIKKAAT IGdUvvuorilla Naisille & Nuorille NAHKARUKKASET teddyvuorilla Kotimaisia Naisten & Miesten NAHKARUKKASIA teddyvuorilla Upea > plyyssikankainen REPPU ' paljon eri sävyjä • pehmustetut olkaimet 120:fORUAf PALVELEMME ark. 9-19 la 9-17 Upea K-nupukki SALKKU iLauttu-ia Inahfcapuoti Asemakatu 7 puh. 614 465 1 Nisulnnkufma _~7fft*&nt « '•kerros rOMUSKUS 612 331 .JYVÄSKYLÄ Monilokeroinen TIETOKONELAUKKU • pehmustetut muunneltavat väliseinät 149.20 ^ORlKESKOj. PALVELEMME ark. 10-18 la 10-15 Surffaa, maksamaan laskut: www.psp. POSTIPANKKI Nyt pääset Postipankin päätepankkiin suoraan Internetistä. Kokeile, miten vauhdikkaasti selviät laskuista ja tiliasioista uudella, graafisella Rahalinjalla. Lisäohjelmia et tarvitse, vain Rahalinja-tunnukset ja Postipankin käyttötilin, jonka palvelupakettiin Rahalinjan vuosimaksu sisältyy. Taloudellista, kun voit hoitaa niin omat kuin perheenkin pankkiasiat samalla vaivalla ja rahalla. Rahalinja palvelee sinua kelloon katsomatta siellä, missä muutenkin käytät Internetiä: kotona, työpaikalla, oppilaitoksessa, kirjastossa. Päätepankista kuulet lisää Postipankin puhelinpankista 9800 2580 ark. klo 7-21, la klo 9-14 tai klikkaamalla yhteyspyynnön Internetin Postipankki-sivulta. E N E M M Ä N M A H D O L L I S U U K S I A