• Ä S 4 . J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P P I L A S L E H T I 3 1 . 1 . 1 9 9 3 . V U O S I K E R T A • / M U n k a r i l a i s e t e l o k u v a t * Mitä EC a j a t t e l e e ? * P e s e v ä t k ö n a i s e t E Y p y y k i n ? * Jyy:n v a a l i t 1 3 . 1 4 1 1 . 1 9 9 *
• J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P P I L A S L E H T I 3 1 . 1 . 1 9 9 M E N E T T I K Ö Y L I O P P I L A S K U N N A N N A I S R Y H M Ä U S K O T T A V U U T E N S A ? Emmanuelle Cuntilaista logiikkaa käyttäen feministit ovat rasistijoituksen sisältäneen rotuennakkoluuloja ruokkivia asenteita. sia kritiikkiä kestämättömiä, naiiveja ainoastaan yhdenlaista ajatteHe kielsivät sen myöskään mitenkään liittyneen ainakaan suoralutapaa käyttäviä ihmisiä, joiden kannanotot tähtäävät huomion naisesti Kortepohjan raiskaukseen. Ehkä näin oli, mutta ajankohta herättämiseen ja agressiivisen imagon luomiseen itse asian kustanja toisen raiskaukseen liittyvän liittyvän naisryhmän jutun myötä nuksella, joskus jopa kokonaisten maanosien asukkaiden kustansyntynyt mielikuva yhdisti nämä kaksi asiaa. nuksella. Minun oli erittäin vaikea myöskään uskoa korviani kun naisryhEmme kuitenkaan halua enää käyttää cuntilaista logiikkaa emmemän edustaja valitteli sitä, että ulkomaalaisia naisopiskelijoita ei hän. Emme halua yleistää. Emmanuelle Cunt ei luojan kiitos ole yhnäy ravintoloissa ja että heidän kanssaan ei pääse näin tekemisiin. tä kuin feminismi. Ravintolako on toisaalta se ainoa paikka ja lisäksi vielä emansipaaNaisryhmän uusi kannanotto on tässä lehdessä toisaalla. Onko tion mitta. kuitenkin ylioppilaskunnan virallisen naisryhmän uskottavuus jo Naisryhmä ei myöskään ollut ollenkaan tajunnut minkälaisen mennyt kun uudessakin kannanotossa puhutaan vain virhetulkinvastaanoton heidän kirjoituksensa saisi. He kuvittelivat, että siitä noista? Naisryhmälle voisi suositella tekstianalyysin kursseja. Kylnämä huonosti käyttäytyvät ulkomaalaiset miehet (joita on siis lä ne asenteet siellä tekstissä olivat -tarkoituksella tai ei. vain muutama, ryhmä korosti keskustelussa) ottaisivat opikseen. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tunteita loukattiin ehkäpä jopa Tilaisuudessa oli paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Heidän suhverisesti. Osavastuun otan myös itselleni lehden päätoimittajana, tautumisensa kirjoitukseen oli ymmärrettävää ja sen takana voi Naisryhmän juttua ei ehkä olisi koskaan pitänyt lehdessä painaa, nähdä sen surullisen totuuden, että ulkomaalaisilla opiskelijoilla ei edes mielipidesivulla. ole täällä Jyväskylässä ja Suomessa helppoa. Naisryhmän kirjoitus Kyseessä oli mielipidekirjoitus, jonka tehtävä olisi parhaiten ei sitä tilannetta ollut parantamassa. täyttynyt sillä, että ryhmä olisi ottanut yhteyttä ulkomaalaisiin Eräs naisryhmän jäsen kertoi kokemuksistaan, joissa tummapinopiskelijoihin henkilökohtaisesti. Sitä ei olisi tarvinnut laittaa lehtäiset ulkomaalaiset olivat häntä lähennelleet ja naisen sanottua, teen, jossa kirjoituksen provokatiivinen sävy 7500-kertaistui. Kun että ei kiinnosta, painu helvettiin, häntä oli syytetty rasismista. En Keskisuomalainen referoi juttua se 75 000-kertaistui. Ei voi auttaa, voinut olla ajattelematta, että juuri tuolla tavalla myös jotkut femivahinko oli jo tapahtunut. nistit usein torjuvat heihin kohdistuvan kritiikin: se leimataan soJulkaisun jälkeisellä viikolla toimitukseen tuli suuri ryhmä uikovinismiksi. maalaisia opiskelijoita. He olivat vihaisia. Heidän mielestään juttu Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja naisten välisistä ongelmista lietsoi rotuvihaa ja joku oli sitä jo suoraan jutun vaikutuksesta kovoisi keskustelun mielestäni lopettaa jo tähänTSisäsivuilta löytyy kenutkin. Ulkomaalaisopiskelijat halusivat tapaamisen naisryhmän EC:n kannanoton lisäksi myös kaksi muuta aihetta valottavaa jutkanssa ja se järjestettiin. tua. Feminismistä ja rasismista pitää keskustella yhä. En tiedä kannattaako tapaamisesta edes kirjoittaa. Siellä oli paiUlkomaalaisten opiskelijoiden järjestö ISAJ järjestää ensi perjanjon ihmisiä, monenvärisiä ja kahta sukupuolta. Keskustelu oli kiitaina 9.11. seminaarin, jossa pohditaan sitä, ovatko ulkomaalaiset vasta ja vilkasta, mutta mielestäni hedelmätöntä. Hedelmättömyys uhka suomalaiselle yhteiskunnalle vai päinvastoin. Asiasta lisää johtui siitä, että naisryhmälle oli äärettömän vaikeata myöntää kirsiellä. Y R I T Y S T O I M E N Y H T I Ö I T T Ä M I N E N N Ä Y T T Ä Ä T O D E N N Ä K Ö I S E L T Ä Jyväskylän ylioppilaslehti teki tähän vaalilehteensä kyselyn edustajistoon pyrkiville ryhmille JYY:n taloudesta ja erityisesti yritystoimen yhtiöittämisestä. Vastaukset olivat Reunionin kannanottoa lukuunottamatta (Kumman Luja ja Faust eivät vastanneet) joko varovaisen tai vähemmän varovaisen myöntyväisiä yhtiöittämiselle. Varovaisten fraasien, kuten opiskelijan edun turvaamisen lisäksi löytyi myös muutama konkreettinen pointti. Esimerkiksi Pörssi, jonka meritoitumispaikka yritystoimen johtokunta on perinteisesti ollut, kritisoi samaa elintä opiskelijoiden meritoitumispaikkana. Kirveleekö Pörssiläisiä kuitenkin Rentukkaremontin surulliset vaiheet, joita sen edustajat olivat siunaamassa yritystoimen johtokunnassa. Vai halajaako se vain vielä merkittävämpää meritoitumisväylää oikein yhtiön hallituksessa? Reunioni taas asettaa kyseenalaiseksi koko juuri vapautuneen yritystoimen johtajan paikan tarpeellisuuden ja jakaisi vastuuta alemmas. Toisaalta aina niin perusteellisen keskusteleva Reunioni ilmaisee pettymyksensä Jylkkärin vaaliteemaan ja on sitä mieltä, että asiasta ei pitäisi keskustella lainkaan. Ihmetystä herättävä kommentti Reukuilta. Pelottaako, etteivät omat argumentit olekaan tarpeeksi hyviä? Demareilta on hyvin perusteltu yhtiöittämistä puoltava kanta, onhan puolue ajanut sitä jo pitkään. Keskustaopiskelijat eivät ota kantaa, heidän mielestään asia ei ole tärkeä. Tutkiminen auttaisi heidän mielestään asiaa. Keskusta vastaa myös Jylkkäristä vaikkei siitä edes kysytä, onhan se varsinaisen toiminnan isoimman potin viejä. Heidän mielestään lehteä pitää postittaa kaikille jäsenille. Niin meistäkin. Vaalit ovat vajaan kahden viikon päästä. Äänestysprosentti ei saa olla alle kahdenkymmenen. Äänestä siis, vaikka tyhjää. Varmasti miltei jokainen opiskelija tuntee ainakin yhden ehdokkaan. Se riittää. T A S S A L E H D E S S Ä : U U T I S I A Päätoimittajan ja pääsihteerin haut loppuivat, ketkä hakivat? Ylioppilastalolla tapahtuu, ainakin sitten kun se peruskorjataan. Koska ja miten. SYL-liittokokousedustajat valittiin. E L O K U V A N E S I T T Ä M I N E N O N P O L I I T T I N E N T E K O Ylioppilaskunta järjestää unkarilaisen elokuvan viikon. mutta miksi pitäisi katsoa niin erilaisia elokuvia? Onko kysymyksessä muuttumisleikki? Tämä on outo juttu, jonka kirjoitti Pekka Linna, viikon organisaattori. S U U R E T V A A L I S I V U T Vaalit tulevat, älä valita vaan ala valita. Ehdokasyhdistelmät tässä tarjoiltuna ja hajamietteitä tietyiltä ryhmiltä JYY:n taloudesta. Kuluttajavalistusta. E M M A N U E L L E C U N T J A U L K O M A A L A I S E T O P I S K E L I J A T -Mitä tuli sanottua ja mitä se tarkoittaa? Syksyn keskustelu kuumui ja kuumuu. Emmanuelle Cunt selittelee tekemisiään, mutta pyytääkö anteeksi? AnnaMaija Alarto iskeytyy ytimeen teemana länsimaiden ja kehitysmaiden nainen EC:n jutun valossa. Anne Saastamoinen etsii synteesiä liiankin kiihkeässä keskustelussa. E U R O O P P A Y H D E N T Y Y M I T Ä T E K E V Ä T N A I S E T ? Naiset keskustelivat taannoisessa Naisfoorumissa siitä, miten naisiin vaikuttaa Euroopan yhdentyminen. Muissa Pohjoismaissa naisilla on jo omat kantansa asiaan -miten Suomessa Ulla Kumpula Seuraavan numeron teemana voisi olla vaikka erilaiset aggressiot. Jos niitä herättää esimerkiksi tämä lehti, tule avustajapalaveriin keskiviikkona 31.10. Silloin otamme ne käsittelyyn. Jylkkärin toimituksessa kello 18.00. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI jyväskylän ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja Eero Leppänen p.617 288 Ulkoasutoimittaja Tuija Tarkiainen p.617 288 Ilmoitukset Kari Johansson p. 617 288 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen p.607 226 Toimitus ja ilmoitukset Jyväskylän ylioppilastalo Keskussairaalantie 2 40600 jyväskylä Ilmestyy Yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 17 kertaa vuodessa Ilmoitushinnat Tekstissä 4,00, takasivulla 4,70, etusivulla 5.50 väri 600 mk/netto, määräpaikkalisä 0,65 palstamillimetriltä Tilaushinnat Koko vuosi 115 markkaa, puoli vuotta 60 markkaa Pankit Keski-Suomen Sp SYP jyväskylä Kauppakatu 3 Nisulan Op Postisiirtotili TA 74517-4 Osoitteenmuutokset Toimitukseen tai taloudenhoitajalle ISSN 0356-7362 2
• K O L M E P Ä Ä S I H T E E R I K A N D I D A A T T I A , N E L J Ä H A K I P Ä Ä T O I M I T T A J A K S I Ylioppilaskunnan pääsihteerin ja päätoimittajan hakuaika loppui viime perjantaina. Määräaikaan mennessä oli pääsihteerin virkaa hakenut kolme henkilöä: Ulla Anttonen, Vesa Järvinen jä s virassa tällä hetkellä oleva Tapio Särkelä. Päätoimittajakilpaan oli ilmoittautuneita neljä: Marita Tiihonen, Marko Pulkkinen, Teuvo Littunen ja Yrjö Hjelt. Edustajisto valitsee viranhaltijat kokouksessaan 8.11. jonne on jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä vapaa pääsy. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan löydät ilmoitustauluilta. E D U S T A J I S T O V A L I T S I S Y L K O K O U S T E L I J A T Keskusjärjestömme' §U§fflefl YJ> oppilaskuntien Liiton tulinen liittokokous on lähestymässä. Viime vuonna JYY esiintyi siellä agressiiyisesti ja yhtenä ryhmänä. Miten käynee tänä vuonna. Edustajisto valitsi äänestyksen jälkeen tämänvuotiseen liittokokoukseen 22.-23.11. seuraavat edustajat: Soile Hakkarainen (Tapio Huttula), Juha Laaksonen (Matti Kuhna), Tarja Parviainen (Eero Lukin), Timo Helosuo (Janne Ollikainen), Kasperi Launis (Mika Määttä), Vesa Järvinen (Pekka Murto), Tiina Lappalainen (Ari Heikkinen). Suluissa henkilökohtaiset varajäsenet. •; V A A L I T U L O K S E T R A D I O S T A JA E R I K O I S L E H D E S T Ä Jyväskylän ylioppilaskunnan vaalitulokset kuulet tuoreeltaan ensi viikon keskiviikkona 14.11. Kampuksen Kaiun erikoislähetyksestä radio Jyväskylän taajuudelta. Lähetys tulee suorana vaalivalvojaisista Rentukasta. Jyväskylän ylioppilaslehteen tulokset ehtivät vasta kahden viikon kuluttua vaaleista, mutta luvassa on suppea erikoisnumero, jota jaetaan Kampuksen ilmoitustauluille ja Kortepohjaan. Erikoisnumeron .valmistuminen ei ole vielä täysin v i r n a a . Hevi-musiikki j u o n t u u 70-luvun f l a i h r o c k i s t a ja p u n k m u s i i k i s t a j o i d e n a l k u j u u r e t ovat t a a s j a z z i s s a , joka on t u l l u t a l k u a s u k k a i d e n r i t u a a l i m u s i i k i s t a . Honet h e v i b ä n d i t h o u k u t t e l e v a t k u u l i j o i t a a n s a a t a n a n p a l v o n t a a n ja h a r j o i t t a v a t k o n s e r t e i s s a a n s a a t a n a n p a l v o n n a n r i t u a a l e j a . Hevi-musiikin t a r j o a m a e l ä m ä n t a p a on v ä k i v a l t a i s t a ja s e k s u a a l i s t a ja s e h o u k u t t e l e e h u u m e i d e n k ä y t t ö ö n ja o r j u u t t a a k u u l i j a n s a . A m e r i k k a l a i s e n j o u k k o m u r h a a j a n uhrien l u o t a l ö y t y i v i i t t a u k s i a s a a t a n a a n ja murhaajan j ä ä t y ä kiinni kävi i l m i , e t t ä h ä n e l l ä o l i p ä ä h ä n p i n t t y m ä AC/DC-yhtyeen k a p p a l e e s t a Kifbvray t o n e l i . f H e v i y h t y e i d e n n i m i s s ä v i i t a t a a n u s e i n juuri s a a t a n a a n , kuten e s i m e r k i k s i «C/DC • A n t i C h r i s t / D e m o n C h i l d ja KISS-Kids In t h e Service of S a t a n . H e v i y h t y e e t o v a t j u l i s t a n e e t , e t t ä 9 l u v u l l a k o n s e r t t i m m e t u l e v a t m u i s t u t t a m a a n j u m a l a n p a l v e l u k s i a ja hankimme n i i s s ä s e u r a a j i a k u l t i l l e m m e . ( U s k o n n o l l i s t a i n f o r m a a t i o t a k o t i i n k a n n e t t u n a ) " M I S S Ä O L E T ? " Jyväskylän eri kristilliset opiskelijajärjestöt järjestävät 6.-8. marraskuuta "Missä olet" -nimisen tapahtumasarjan Kortepohjan nuorisotalolla, osoite Kartanonkuja 4. Pääpuhujana on Jyväskylän navigaattorien työntekijä Arto Valkeapää, joka kertoo siitä, mitä ratkaisuja tavallinen opiskelija voi löytää omiin kysymyksiinsä. -Haluan, että ihmiset voisivat nähdä sen; miten Kristuksesta löytyy voimaa ja raamatusta periaatteita, joilla ratkaista sekä omia että kansainvälisiä kysymyksiä, Valkeapää kertoo. -Suurin asia, mikä vaatii ratkaisua, on kysymys oman elämän tarkoituksesta. Se taas johtaa kysymykseen Jumalasta. Valkeapään mukaan jokaisella ihmisellä on Jumalaan uskonvarainen suhtautuminen. Toiset uskovat, että Jumala on, toiset taas, että häntä ei ole, Jokainen perustaa toimintansa päätökset johonkin. Päätökset ovat uskonvaraisia, jolloin mukana on oma maailmankatsomus. -Suuri kysymys meille on se, pitääkö raamattu paikkansa. Moni ei avaa raamattua ollenkaan. Tulen tuomaan esille sen, että raamatusta löytyy ratkaisu m m . lukkiutuneisiin ihmissuhteisiin. ANTEEKSIANTO LÖYTYNYT Arto Valkeapää uskoo, että jokaisessa ihmissuhteessa tulee aina eteen inhimillisesti toivottomia tilanteita. Usein ne liittyvät anteeksiantamattomuuteen. -Ehkä jopa uskomattomalta tuntuva asia on, että kun on saanut Jumalalta Kristuksen kautta anteeksi, on hyväksynyt Kristuksen elämään ohjaamaan. Tätä kautta saa myöskin voimaa antaa anteeksi puolisolle ja jopa pyytää anteeksi. Valkeapää torjuu virheellisenä myytin, että Kristuksen kautta löydetyt ratkaisut olisivat pakoa elämästä. Kristus ei myöskään ole lottovoitto, jonka jälkeen vastuu omasta elämästä siirtyisi jollekin muulle. Illoissa, jotka alkavat kello 20, kuullaan myös tavallisten opiskelijoiden puheenvuoroja. Nuorisotalon kahvio on auki kello 19 alkaen. Lisäksi tarjolla on elävää musiikkia, draamaa, sketsejä ja runonlausuntaa. Kortepohjan ylioppilaskylässä opiskelijoita kutsutaan iltoihin henkilökohtaisesti. Y R I T Y S T O I M E N J O H T A J A U T R I A I N E N O N E R O N N U T Jyväskylän ylioppilaskunnan yritystointa jo vuodesta -80 luotsannut Jouko Utriainen on jättänyt eroanomuksensa ylioppilaskunnan hallitukselle. Ero astuu voimaan ensi kuun alusta. Utriaisen paikka on julistettu haettavaksi ja hakuaika loppuu 9.11. Ylioppilaskunnan yritystoimi kattaa ravintolat Rentukan ja Ilokiven, sekä tietokonekauppa Kampus-Datan ja kirjakauppa Kampus-kirjan. P U U S A L Ö Ö P I N L Ö Y T Ö Lehtikuvaaja Jorma Puusa on v u o d e n Lööpin Löytö eli paras vieraileva luennoitsija Jyväskylän yliopiston toimittajakoulutuksessa 1989-1990. Puusan luentojen aiheena oli kuvajournalismi. Toimittajaopiskelijain ainejärjestö Lööppi valitsi Löydön nyt toisen kerran. Viime vuonna tittelin sai Sanomalehtimies-lehden päätoimittaja Timo Vuortama, jonka luentosarjan aiheena oli toimittajan lait, säännöt ja etiikka. Kuvatoimisto Pressfotossa työskentelevä Puusa toimii jatkossakin toimittajaopiskelijoiden kuvajournalismin luennoitsijana. Y L I O P P I L A S T A L O JA T O N T T I K I I K A R I S S A ' Ilmassa oli Jyväskylän ylioppilastalon peruskorjauksenjtleiffäminen ensi kesänä. Jälleen tuuli käy ja remontti siirtyy. Asia ei ole kiinni pelkästään taloudellisista kantimista. Ensin on ratkaistava talon alakerrassa olevan keilahallin kohtalo. Alustavia suunnitelmia muutoksista on. Se on ainakin varmaa, ettei Aallon torsoksi jäänyttä ylioppilastaloa koskaan rakenneta koko mittaansa. Kaupungin elimissä on vireillä kaavamuutos tälle ylioppilaskunnan omistamalle tyhjälle tontille. Sitä yliopisto odottaa kieli pitkällä ja toivoo kauppoja. Kauppoja ei tule. Niin on parempi pitkällä tähtäimellä, sanoi JYYm pääsihteeri Tapio Särkelä. Ylioppilastalo kaipaa peruskorjausta. Siihen on yksi hyvin perusteltu syy: talo on huonossa kunnossa. Ilmastointi ei vastaa tarpeita, lämmönjakosysteemi on tiensä päässä. Samoin vesijohdot ja viemärit. Keittiö pitäisi uusia. Peruskorjaus pitäisi tehdä välittömästi. Jatkuvasti riittää jotakin korjattavaa. Toivomme kädet ristissä, ettei mitään pahempaa tapahtuisi, kertoi Särkelä. Vuonna -64 rakennettua taloa on muunneltu tarpeen mukaan. Pienillä osaremonteilla ja maalauksilla talo on nuorentunut hetkeksi, mutta rapistuminen jatkuu. ALUSTAVIA SUUNNITELMIA Viime vuonna talon tulevaisuutta pohti työryhmä. Myös talon käyttäjiä kuultiin. Ensimmäisenä listalla on keskustoimiston ja sihteeristön tilat. Suunnitelmien mukaan ne sijoitettaisiin yhtenäiseksi tilaksi talon yläkertaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että nykyinen iso sali yläkerrassa pienentyisi ainakin puoleen. Pienemmässä koossa sali toimisi edelleen samalla tavoin monitoimitilana kuin nyt; teatterin, ravintolan ja yhteisöjen kokoontumispaikkana. Jos Ilokivellä on laajentumistarpeita, se voisi kasvaa alakerrasta vapautuviin tiloihin. Toistaiseksi Särkelän mukaan näitä tarpeita ei näyttäisi olevan. Campus Kinon kohtalo on sikäli selvä, että se halutaan säilyttää. Nykyinen tila ei ole paras mahdollinen, joten elokuvateatteri saattaa löytää u u d e n paikan remontin myötä. KEILAHALLI ODOTUTTAA Koko remontin lähtölaukaukselle on oleellista, jääkö alakerran keilahalli tyhjäksi. Keilaajat ovat siirtymässä uusiin tiloihin, k u n he saavat uudet tilat. Vuoden vaihteessa pitäisi ratketa, onko kaupunki edelleen halukas vuokraamaan nykyistä keilahallia. On puhuttu, että JYY voisi perustaa vaikka rockluolan alakertaan, mutta siihen meillä ei ole näillä näkymin mitään intressiä. Liiketaloudellisesti tilojen vuokraaminen ulkopuolisille on kannattavampaa. Särkelän mukaan yliopisto on hyvin kiinnostunut kyseistä tilasta, mikäli kaupunki ei sitä enää vuokraa. Tällöin alakerrasta tulisi esimerkiksi varasto. Opetustilaksi sali on liian matala. Ensi v u o d e n alussa näiden asioiden pitäisi olla selvillä, minkä jälkeen peruskorjaussuunnitelmia voidaan viedä eteenpäin. Särkelä sanoo, että remontin aloittamiseen voi mennä puolitoista vuotta. Toisaalta hän ei pidä mahdottomana, etteikö ensi kesän Kortepohjan kakkososan remontista huolimatta voitaisi käynnistää myös talon remonttia. Aikaisemminkin on vedetty useampaa rakennushanketta yhtä aikaa. Oman ongelmansa korjaukseen tuo arkkitehtuuri. Talon ulkoseinät ovat suojeluskohde. Periaatteessa ikkunoihinkaan ei saisi liimata mitään ilman museoviraston lupaa. Viime keväänä on jo laskettu viitteitä peruskorjaukseen tarvittavista rahamääristä. Kyse oli tuolloin 6-7 miljoonasta. Särkelä sanookin, että mikäli ylioppilastalon remontti toteutuu, on odotettavissa jäsenmaksuihin korotus. HALUTTU TONTTI Ainut rakentamaton tontti harjun yliopistoalueella on ylioppilastalon vieressä laajennusosaa odottava tontti. Parhaillaan sille ollaan hakemassa kaavamuutosta kaupungin elimissä. Yliopisto on hyvin kiinnostunut tontista. He haluaisivat ostaa sen. Myyminen ei ole kuitenkaan järkevää pitkällä tähtäimellä, kertoi Särkelä. Hänen mukaansa JYY aikoo vuokrata tontin yhteisölle, joka rakentaa alueelle opiskelijoita palvelevia tiloja. Yhteisö voi sitten vuokrata tilat edelleen yliopistolle. Tontille tuleva rakennus olisi suurempi kuin ylioppilastalo. Systeemi on tuttu Tourulasta, missä yliopisto vuokrasi tilat YLE:n toimitalosta. Marita Tiihonen JYY VAALIT 1 3 . 1 4 . 1 1 . 1 9 9 AÄNESTYSAJAT JA -PAIKAT TI 13.11. k l o 10 14 PÄÄRAKENNUS k l o 10 16 MAA, MATnLANNIEMI k l o 14 18 PÄÄKIRJASTO KE 14.11. k l o 10 16 PÄÄRAKENNUS klo 1 1 6 M A A, MATTILANNIEMI klo 10-18 YLIOPPILASTOLO klo 16 20 LILLUKKA, KORTEPOHJA ENNAKKOÄÄNESTYS MA 5.11. k l o 10 18 PÄÄRAKENNUS TI 6.11. klo 12 20 LILLUKKA, KORTEPOHJA Äänioikeutettuja ovat kaikki läsnäoleviksi ilmoittautuneet JYY:n jäsenet. Äänioikeuden voi todistaa opintokirjalla tai opiskelijakortilla. KAYTA ÄÄNTÄSI KESKUSVAALILAUTAKUNTA 3
• u n k a r i l a i n e n e l o k u v a Elokuvan esittäminen on poliittinen teko -Ja tämä on artikkeli vaihtoehtoisen elokuvatoiminnan tärkeydestä Nyt kun rapin ja punkin ja monien muiden jälkeen harva enää kehtaa väittää, etteikö musiikki (ei vain sanat vaan musiikki, niin laajasti kuin sen voi ymmärtää) olisi poliittista, saattaa elokuvan kohdalla aistia vielä moisia asenteita. Mutta, mutta jokainen elokuva rakentaa kuitenkin maailman, jota katsellessa on toki helppo epäillä sen todenmukaisuutta ("Eihän tämä mikään dokumentti ole"), mutta vaikeampaa voi olla edes huomata niitä ennakkoehtoja, joille elokuva rakentuu käsitys toimijoista, näiden suhteista, "luonnonlaeista", jotka tuossa maailmassa ovat voimassa. Nämä kun ovat usein lähellä noita "vallitsevia asenteita", joita tukiessaan elokuvat tukevat myös sitä järjestystä, joka noiden asenteiden pohjalta on rakennettu: varallisuuden jako (itse omaisuuden käsite), vallan jako, sen käyttö ja kontrolli ja noin. Jyväskylässä yksi yritys hallitsee lähes kaikkea elokuvatoimintaa, tuo koko Suomessakin melkein monopoliasemassa oleva Finnkino. Finnkino tuo Jyväskylään kansainvälisiä megahittejä, jotka täyttävät esitystunnit, pyörivät loppuun ja pyörivät sitten pois tieltä tehdäkseen tilaa uusille hiteille. Entä sitten? Milläs pyörität yhtään mitään, ellet ota taloudellisia reunaehtoja huomioon onko kaupallisuus aina pahasta? Ei tietenkään. On aivan totta, että yrityksen, joka pysyy pystyssä sillä, että ihmiset käyvät katsomassa elokuvia, on pidettävä huolta siitä, että ihmiset myös käyvät (vaikka tämänkin myöntäminen perustuu tosin monen ennakko-oletuksen hyväksymiselle miksi yrityksen ylipäätään olisi pysyttävä pystyssä?). Tällainen toiminta ei kuitenkaan jää vaille seurauksia. Nuo kansainväliset hitit kun ovat useimmiten isojen tuotantokoneistojen läpi tulleita tuotteita, joista on moneen kertaan varmistettu, että ne jättävät katsojan tyytyväiseksi mutta muuttumattomaksi. Nyttemminhän on usein jopa niin, että isommilla tuotoksilla on varastossa kaksi loppuratkaisua, joista koenäytösten jälkeen valitaan soveliaampi. Kulttuurinen valta ja sen puute näkyy juuri siinä, ettei voi tehdä valintaa tai oikeammin: valinnalta näyttävä paljastuu pohdinnan jälkeen näennäisvalinnaksi. Mitä eroa on siinä ottaako tuon vai tämän Valion maitopurkin, tuon vai tämän Kellogg's-muropaketin? Elokuvassa valinnan mahdollisuus tulee todelliseksi silloin, kun tarjolla on erilaisia elokuvia: eri kulttuuripiireistä, eri pituisia, eri syystä tehtyjä, eri firmojen tuottamia. Siinä missä joku vieraampi elokuva tuo toki omat ennakko-oletuksensa, se kuitenkin tuo jotkut toiset oletukset toiset kuin ne joiden keskellä enemmän tai vähemmän elää ja joiden kautta suostuu määrittämään paikkansa, minäkuvansa ja suhteensa muihin ihmisiin ja m u u h u n maailmaan. Nämä vieraat lähtökohdat (jäsennykset, arvostukset, pyrkimykset) voivat hypätä niin voimakkaasti silmille, että elokuvaa katsoessaan näkee vain ne eikä omiaan ollenkaan. Näinhän varmaankin käy, jos suomalainen vaikkapa katselee vahvan johtajan kunniaksi tehtyjä filmejä, meillä Suomessahan totalitarismin perinne on sen verran hintelä. Parhaimmillaan elokuva saattaa kuitenkin päästää katsojansa ulos hiukan muuttuneena. Niin että tämä näkee jotain, mitä ei ole aiemmin h u o m a n n u t katsella. Kun näkee selkeästi joitain oletuksia, voi aina kysyä niiden pätevyyttä ja oikeutusta. Tällaisen kyvyn arvoa voi tuskin yliarvioida aikana, jolloin yhteen ääneen puhutaan muutostarpeesta luonnonkatastrofiuhan edessä, kehitysmaiden ongelmien (vaurauden jakaantumisen, maailmantalouden rakenteen) MMöa Jcmcsö: Oldaäs es kötes edessä, tilanteessa, jossa on selvää, että kansainvälinen yhteenliittyminen tulee yhä tiivistymään aiheuttaen monia muutoksia arkipäiväiseenkin elämään. Kaiken tämän pohjalta pitäisi olla selvää, ettei kyvyssä muuttua ja muuttaa ole jotain torjuttavaa pikemminkin maailma tuntuu asettavan sen ehdoksi mielekkäälle oman elämän hallinnalle. Sitä paitsi mitä järkeä on siinä, että ne, joilla ei ole valtaa, vain vahvistavat uskoaan, että niin tuleekin olla. Tässä näkynee vaihtoehtoisen elokuvatoiminnan tärkeys. Jyväskylässä tätä (vähyydestään huolimatta) toki on: elokuva-arkisto esittää elokuviaan kirjaston Minnansalilla keskiviikkoisin k u u d e n aikaan, ja samassa paikassa kaupunki pyörittää ainakin torstaisin päivällä omaa sarjaansa, joka on ilmainen. Näistä molemmista voi kysellä ja hakea esitteitä kirjastolta. Tässä yhteydessä voinee mainita myös Finnkinon yöja matineaohjelmiston, perjantai-yönä ja viikonloppuna päivällä, näistä lisää voi kysellä teattereista. Kahden virallisen vaihtoehdon lisäksi on Jyväskylässä perinteisesti ollut kaksi muuta yksityisillä harteilla: elokuvakerho Casablanca ja Kampus-kino. Casablanca on tällä haavaa valitettavasti levossa pääasiallisten toimijoiden uppouduttua muihin puuhiin, mutta jos joku haluaa kelpo kerhon käyttöönsä, asiaa kannattaa tiedustella Helena Seppälältä (puh. työ 601484, koti 618381). Kampus-kinon vaihtoehtoisella ohjelmistolla on jo pitkät perinteet, mutta syksyn alussa aikaisempi omistaja päätti vetäytyä ja kino siirtyi ylioppilaskunnan omistukseen, mikä ei kuitenkaan aivan välttämättä ole paha asia. Yksityisestä poiketen ylioppilaskunta ei ole yrityksessä kiinni henkilökohtaisen omaisuutensa kaupalla ja on näin jonkun verran vapaampi taloudellisen tulosvastuun suhteen. Kuten aiemmin jo on m u u n kulttuuritoiminnan kanssa toimittu, voidaan näiden "kulttuuripalvelujen tuottamiseen" body enyedi gaal jancso makk sandor szabo varata jonkun verran rahaa, jonka oletetaankin kuluvan. Eli budjetoidaan tappio ja lähdetään siitä liikkeelle. Näin voidaan toimia, mikäli asiaa pidetään riittävän tärkeänä ja näin juuri on tapahtunut. Kampus-kinon toimintaan on nyt syksyn aikana vakiintunut kaava: maanantai-iltana klo 17.00 ja n. klo 19.00 pyöritetään kaksi eri kuvaa (maanantaimatinea), yhteislippu maksaa 30 mk ja erikseen 20 mk kappale. Muina päivinä pyörii perjantaina ensi-iltansa saava elokuva (liput 25 mk, opiskelija-alennuksesta on ollut puhetta), josta on arveltu, että se on kiinnostava eikä välttämättä m u u t e n tulisi katsojien ulottuville. Tämä ei tietenkään ole mikään jäykkä järjestelmä, johon on päädytty, vaan kehiteltävä kehikko. Eräinä ideoina on esitetty kuukausittaista lyhytelokuvailtaa (johon tekijä/tekijät tulisivat kertomaan ja keskustelemaan työstään) ja eräänlaisia esittelymatineoita, joiden yhteydessä esitettäisiin ensi-iltaan tulevan elokuvan tekijän muuta tuotantoa. Yksi peruskehikon muunnos on tietysti myös viikko eri elokuvia tietyn teeman alla tällä tavalla on mahdollista antaa katsaus johonkin alueeseen, joka yksittäisen elokuvan pohjalta jäisi kenties tyhjäksi tai vaikeasti tavoitettavaksi. Kampus-kinossa järjestetään 2.-8.11. tällainen teemaviikko, unkarilaisen elokuvan viikko, jolla esitetään viisi vanhempaa ja kaksi uudempaa elokuvaa. Ajatuksena on, että vaikka aika on ajanut ohi "sosialististen valtioiden", se ei kuitenkaan ole ajanut ohi "sosialistisen elokuvan" silloin kun sillä tarkoitetaan elokuvia, jotka ovat vallitsevan kulttuurin tiukkaa mutta hienovaraista kritiikkiä. Tämä ei tietenkään tarkoita yhteiskuntatieteellistä sepite-elokuvaa: ateistisessa valtiossa jo tunnustuksellinen uskonnollinen elokuva on "vallitsevan kulttuurin tiukkaa mutta hienovaraista kritiikkiä". Viikon ohjelma on seuraava: Pe 2.11. klo 19.30 Istvan Szabö: Isän varjossa (Apa, 1966) La 3.11. klo 19.30 Istvan Gaäl: Haukat (Magasiskola, 1970) Su 4.11. klo 19.30 Päl Sandor: Outo rooli (Herkulesfurdöi emlek, 1976) Ma 5.11. maanantaimatinea, ei unkarielokuvia Ti 6.11. klo 17.00 Karoly Makk: The House Under The Rocks (Häz a szikläk alatt, 1958) klo 19.30 Ildikö Enyedi: My 20th Century (Az en XX. szäzadom, 1989) Ke 7.11. Miklös Jancso: Vapauden tuulia (Fenyes szelek, 1968) To 8.11. Gabor Bödy: Koiran yölaulu (Kutya eji dala, 1983) Elokuvista mainittakoon, että ne ovat keränneet palkintoja festivaaleillaympäri maailman (mikäli tällä nyt sitten on merkitystä), ja Szabön, Gaalin, Makkin ja Jancsön työt ovat unkarilaisen elokuvan klassikkoja, Sandorin elokuva viikon järjestäjän pikku lemmikkejä ja Enyedi ja Bödy tällaisia uudempia (Bödy eräänlaiseksi kulttifilmiksikin muodostunut). Lisää tietoa ja esitteen elokuvista voi halutessaan hakea kulttuurisihteerin toimistosta ylioppilastalolta (puh. 216173). Sarjan alkusysäyksenä toimi tieto, että Erkki H u h t a m o , elokuvatutkija ja unkarilaisen elokuvan tuntija, on tulossa Jyväskylään yliopiston hungarologia-projektiin liittyen pitämään luennon unkarilaisesta rock-musiikista ja elokuvasta. Luento on torstaina 8.11. klo 16-19 luentosalissa A 103 Athaeneum-rakennuksessa. Englanninkielellä tekstitettyihin elokuviin tiistaina samaten kuin Huhtamon luennolle on vapaa pääsy, muihin liput maksavat 10 mk (on myös mahdollista ostaa sarjakortti, joka maksaa 30 mk). Kaikkia lippuja saa kinon ovelta ennen näytöstä ja Kampuskirjasta. Henkilökohtainen on poliittista. Lisää mahdollisuuksien pelitilaa. Tule mukaan muutruPekka Linna 4 Vaalit 13.-14.1 1.90 Käytä ääntäsi
• MILLAISIN EVÄIN EDUSTAJISTOON? EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTON VAALEISSA 13.-14.11.1990 VAALILIITTO A REUNIONI 2 Anttonen, Ulla 3 Dahlström, Auli 4 Heikkinen, Ari 5 Hyödynmaa, Aki 6 Järvelin, Juho 7 Lappalainen, Tiina 8 Lemettinen, Timo 9 Lukin, Eero 10 Luukkonen, Mika 11 Muona, Sari 12 Parrila, Rauno 13 Parviainen, Tarja 14 Ruoppila, Ahti 15 Saarimäki, Päivi 16 Savola, Keijo 17 Seppänen, Johanna 18 Siikaluoma, Sirpa 19 Sinkkonen, Aki 20 Salminen, Jukka 21 Tarasoff, Tiina 22 ! teiito, Outi 23 Korpiluoma, Hillevi VAALILIITTO B PÖRSSI 24 Helosuo, Timo 25 Hirvonen, Kalle 26 Hämäläinen, Kari 27 Kantola, Sirpa 28 Karlsson, Ilkka 29 Kaukovuo, Harri 30 Kokkinen, Arto 31 Kärkkäinen, Matti 32 Laine, Riikka 33 Launis, Kasperi 34 Määttä, Jusse 35 Määttä, Mika 36 Ojala, Pekka 37 Ollikainen, Janne 38 Ouko, Francis 39 Paakari, Petri 40 Piirainen, Veikko 41 Postari, Tuija 42 Ropponen, Janne 43 Ruippo, Ilkka 44 Salminen, Mikko 45 Sinkkonen, Ari-Pekka 46 Anttila, Simo 47 Laitinen, Nina 48 Saarinen, Arto 49 Sopanen, Suvi 50 Haapanen, Kristiina VAALILIITTO C DEMARIOPISKELIJAT 51 Keronen, Jukka 52 Keurulainen, Juha 53 Knuuttila, Pertti 54 Nissinen, Kaarina 55 Pasanen, Tuula 56 Taavitsainen, Anu Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan talousasiat ovat tällä hetkellä tilanteessa, jossa Jylkkäri katsoi tavoistaan poiketen aiheelliseksi keskittyä talouden asioihin. Yritystoimi ei ole oikein osoittanut parastaan tänä vuonna ja tuloksessa ollaan jäljessä budjetoiduista. Yritystoimenjohtajakin lähtee laivasta, joka ei kuitenkaan vielä ole uppoamassa. Yleiset löperehdinnät jätettiin tällä kertaa kokonaan pois. Mutta kuluttajainformaatioksi tarkkailijan tulkintaa ryhmistä tämän vuoden aikana. Reunioni hajoitti hallituksen. Reukit ovat vasemmistovihreitä, jotka ottavat kantaa asioihin kuin asioihin. Ryhmään mahtuu feministejäkin. Aloitteidentekijänä ahkera. Tyypillinen hyvien asioiden puolesta pahoja vastaan-ryhmä. JSO-kirjainyhdistelmä tarkoittaa demareita. Heitä on tällä hetkellä yhdennaisen ryhmä edustajistossa. Ei kovin näkyvää toimintaa kuluvalla kaudella. Takana on suurehko suomalainen puolue. Niin on myös Keskustaopiskelijoilla, joita äänestävät pääasiassa Keskustalaiset. Kannatus ollut vakaa viime vuosina ja toiminta edustajistossa kohtuullisen ahkeraa. Pörssillä ei ole takanaan puoluetta, mutta taloustieteilijöiden taloustietämystä kyllä. Ahkera ryhmä, jonka yritystoimen ulkopuolisista aktiviteeteista voisi vaikka mainita kahden ryhmän jäsenen poikkitieteellisen tarkan tutkimuksen Jylkkärin tyhjästä tilasta, jonka edustajisto päätti lähettää toimitukseen. Faust on keskusteluryhmä, jolla yksi edustaja edustajistossa. Viime vuonna lupasivat anarkiaa kokouksiin, mutta eipä ole juuri näkynyt. Vankka filosofinen tausta. Ei vastannut Jylkkärin kyselyyn. Kumman Luja, eniten ehdokkaita, vähiten sanomista. Vapaa-ajan äänenkannattaja ja sosiaalisen kanssakäymisen airut. Aktivoi opiskelijoita, joskaan ei poliittisesti. Saa paljon ääniä. Ei vastannut kyselyyn. JYTK tämäkin hallituspuolue eli Kokoomus. Suomessa ja ylioppilaskunnassa. Ei harrastusjengi vaan poliittinen yhdistys, jolla on poliittisia päämääriä. Vankka asioidenhoitajaryhmä. Korostan vielä, että luonnehdinnat ovat allekirjoittaneen. Eero Leppänen D E M A R I T V A S T A U K S E M M E D e m a r i o p i s k e l i j a t o v a t jo v u o s i k a u s i a h a l u n n e e t n o s t a a y l i o p p i l a s k u n n a n t a l o u d e n ja e t e n k i n y r i t y s t o i m i n n a n y h t i ö i t t ä m i s e n k e s k e i s e k s i k y s y m y k s e k s i . Y h t i ö i t t ä m i s t ä o l e m m e ajaneet a i n a k i n v u o d e s t a -84 l ä h t i e n . V a h i n k o , e t t ä m u u t r y h m ä t eivät ole asiasta olleet i n n o s t u n e e t . Y h t i ö i t t ä m i s e n e t u n a n y k y i s e e n s u o r a a n y r i t t ä m i s e e n v e r r a t t u n a o n m o n i a asioita: -Byrokratia k e v e n e e . O s a k e y h t i ö s s ä o n m a h d o l lista t e h o k k a a m p i ja j o u s t a v a m p i p ä ä t ö k s e n t e k o k u i n n y k y i s e s s ä mallissa. -Riskit p i e n e n e v ä t . O s a k e y h t i ö s s ä v o i d a a n y r i t y s t e n t a k a n a o l e v a t p ä ä o m a t s a a d a m u r t o o s a a n n y k y i s i s t ä . N y k y i s i n h ä n e s i m e r k i k s i y l i o p p i l a s k y l ä ja y l i o p p i l a s t a l o o v a t p e r i a a t t e e s s a m a h d o l lista p a n n a v a s a r a n a l l e , jos y r i t y s t o i m i n t a a j a u t u u k o n k u r s s i i n . P a l k a n s a a j a r a h a s t o n p e r u s t a m i n e n m a h d o l l i s t u u . O s a k e y h t i ö n m y ö t ä o n m , a h d o l l i s t a l u o d a y r i t y s k o h t a i n e n p a l k a n s a a j a r a h a s t o , j o n k a a v u l l a t y ö n t e k i j ö i s t ä o s a k k e e n o m i s t a j i n a t u l i s i e n t i s t ä k i i n t e ä m p i osa yritystä. N y k y i s e s s ä s y s t e e m i s s ä ei o l e k ä y t ä n n ö s s ä o l e m i t ä ä n r a t k a i s e v a s t i p a r e m p i a p u o l i a o l e m a s s a : -Väitetty o m i s t a j a n s a n a k u u l u u tietysti p a r e m m i n , m u t t a e n t ä s jos " k a i k k i e n alojen erityisasiant u n t i j o i d e n " jäljiltä ei ole e n ä ä m i t ä ä n o m i s t u k s e s sa? Toisaalta o s a k e y h t i ö s s ä k i n omistaja s a n o o ain a v i i m e i s e n s a n a n . Y h t i ö s s ä t u o o m i s t a j a n s a n a ei t o s i n v a i h t e l e v i i k o t t a i n ja k u u k a u s i t t a i n r i i p p u e n kulloisistakin poliittisista s u h d a n t e i s t a . -Työntekijöillä o n n y k y ä ä n k o l m e e d u s t a j a a yrit y s t o i m e n j o h t o k u n n a s s a , m u t t a m y ö s o s a k e y h t i ö s s ä h a l l i t u k s e e n v o i d a a n (ja p i t ä ä k i n ) v a l i t a t y ö n t e k i j ö i d e n e d u s t a j a . O s a k e y h t i ö s s ä t u l e e lisäksi m a h d o l l i s u u s o s a k k e e n o m i s t u k s e e n . N y k y i s i n l i k v i d i t e e t t i ä v o i d a a n p a r a n t a a k u n y r i t y s t o i m i n n a n ja v a r s i n a i s e n t o i m i n n a n r a h a v i r r a t t a s a a v a t t o i s i a a n . Tällä o n m e r k i t y s t ä v a i n jos y r i t y s t o i m i n n a l l a m e n e e h y v i n . Mikäli y r i t y s t o i n ta o n t a p p i o l l i s t a s e u r a a tästä j ä s e n m a k s u j e n (pak o l l i s t e n ) tai v u o k r i e n a v u l l a t a p a h t u v a a k a p a k k a t o i m i e n s u b v e n t o i n t i a . L i s ä k s i t u l e e h u o m i o i d a p e r i a a t t e e l l i n e n p u o l i . A a t t e e l l i n e n t o i m i n t a o n a a t t e e l l i s t a t o i m i n t a a ja r a v i n t o l a t o i m i n t a o n v i i n a n ja r u u a n m y y n t i ä a a t t e e l l i s e n t o i m i n n a n r a h o i t t a m i s e k s i . A s i a ei s a a k ä ä n t y ä p ä i n v a s t o i n . M u u t o i n k i n t a l o u s t o i m i n n a s s a t u l e e e l ä ä kireid e n b u d j e t t i e n a i k a a . V a l i o k u n t i e n t o i m i n t a o n t u r v a t t a v a , m u t t a y l i m ä ä r ä i s e t k i i n t e ä t k u l u t o n l e i k a t t a v a . R a h a a a n n e t t a v a v a i n t o i m i n n a n t u k e m i s e e n . V a r s i n a i s e n t o i m i n n a n t u l e e o t t a a s a a m a t t a j ä ä v ä t y r i t y s t o i m e l t a tulleet a v u s t u k s e t m e noja l e i k k a a m a l l a ei j ä s e n m a k s u j a k o r o t t a m a l l a . M I E T T E I T Ä JYY:N TALOUDESTA Y h t i ö i t t ä m i n e n ? A s i a o n kit-H.imättä o n g e l m a l l i n e n . V a r s i n k i n k u n k a n n a n o t o t p y y d e t ä ä n n ä i n l y h y e l l ä varoitusajalla. Y h t i ö i t t ä m i n e n s a n a n a h e r ä t t ä ä ristiriitaisia t u n t e i t a . Toisaalta Jyy:n y r i t y s t o i m i n t a olisi h e l p o m p i h o i t a a o s a k e y h t i ö n p u i t teissa. Y r i t y s t o i m e n j o h t a j a ja y h t i ö n h a l l i t u s p y s t y v ä t j o u s t a v a a n p ä ä t ö k s e n t e k o o n . M u t t a t o i s a a l ta p ä ä t ö k s e n t e k o s a a t t a i s i m u u t t u a Jyy:n hallitsem a t t o m a k s i . H i n n a t k i n e h k ä n o u s i s i v a t . M i t ä ä n a i v a n e r i n o m a i s t a s y y t ä y h t i ö i t t ä ä Jyy:n l i i k e t o i m i n t a ei t i e d o s s a m m e ole. Ei m y ö s k ä ä n sitä v a s t a a n . T o i s a a l t a l i i k e t o i m i n n a n t a p p i o l l i s u u s o n s u h t e e l l i s t a . O s a l i i k e t o i m i n n a s t a p y ö r i i o i k e i n h y v i n . R a v i n t o l a a l a l l a o n y l e e n s ä k i n l a m a . Rem o n t t i o n r a s i t t a n u t r a v i n t o l o i d e n t u l o s t a . K u i t e n k i n v ä k i t u n t u u r a v i n t o l o i t a v a r s i n h y v i n k ä y t t ä v ä n , j o t e n n i i d e n k i n t u l o s p a r a n t u n e e . T ä y s i n r i i p p u m a t t a y h t i ö m u o d o s t a . N ä i l l ä n ä k y m i n y h t i ö i t t ä m i n e n k a n n a t t a a t u t k i a t a r k k a a n . Jos e s i t e t ä ä n a i v a n e r i n o m a i s e n h y v ä s y y y h t i ö i t t ä m i s e l l e , k a n n a t a m m e sitä. Ei o l e m i t ä ä n s y y t ä a l k a a s y y t t ä m ä ä n o p p i l a s k u n n a n sisällä j o t a k u t a t a p p i o i s t a . Asioista o n e d u s t a j i s t o s s a k u i t e n k i n y l e e n s ä y k s i m i e l i s e s t i p ä ä t e t t y . M i t ä J y l k k ä r i i n t u l e e , o n m i e l e s t ä m m e h y v ä , e t t ä s e p y s y y j ä s e n e n l e h t e n ä . L e h t i t o s i n t u o t t a a t a p p i o t a , m i n k ä m ä ä r ä ei k u i t e n k a a n saisi k a s v a a T i l a u s p o h j a i s e n a l e h d e n t a s o t u s k i n p y s y i s i n y k y i s e n ä . H y v ä l e h t i o n o p p i l a s k u n n a l l e a r v o s i n ä n s ä . L e h d e l l ä o n t i e d o n v ä l i t t ä j ä n ja k e s k u s t e l u a r e e n a n a r v o v a i n s i l l o i n , jos k a i k k i J y y : n j ä s e n e t l e h d e n s a a v a t . J y v ä s k y l ä n o p i s k e l e v a t k e s k u s t a l a i s e t . P Ö R S S I Y L I O P P I L A S K U N N A N TALOUS S I T T E N K I N K U N N O S S A Y l i o p p i l a s k u n n a s s a o n y l e i n e n h a r h a l u u l o , e t t ä y r i t y s t o i m i n t a t u o t t a a t a p p i o t a . N ä i n i t s e a s i a s s a ei ole, sillä k u m m a t k i n r a v i n t o l a t ja K a m p u s D a t a o v a t y k s i k ö i t ä , j o t k a t u o t t a v a t JYY:lle r a h a a sis ä i s i n ä s i i r t o i n a , k u t e n v u o k r i n a ja t o i m i s t o k o r v a u k s i n a . L i i k e t o i m i n n a n t a p p i o l l i s u u s o n p i t k ä l l ä a i k a v ä l i l l ä p e l k k ä l a s k e n n a l l i n e n h a r h a . Y r i t y s t o i m i t e k e e m y ö s h u o m a t t a v a a p a l v e l u t y ö t ä , j o n k a a r v o s t a m i n e n r a h a k s i o n v a i k e a a . Y H T I Ö I T T Ä M I S E S T Ä K e s k u s t e l u y h t i ö i t t ä m i s e s t ä o n y l i o p p i l a s k u n n a s sa o l l u t k ä y n n i s s ä jo p i t k ä ä n , m u t t a k u i n k a m o n i t o d e l l a tietää m i s t ä o n k y s e . N o p e a a n a l y y s i lien e e p a i k a l l a a n . Tällä h e t k e l l ä y l i o p p i l a s k u n t a , eli m e o p i s k e l i jat, v a s t a a m m e h e n k i l ö k o h t a i s e s t i y l i o p p i l a s k u n n a n v e l o i s t a . V a i k k a n y k y i s i n JYY:n o m a i s u u s o n v e l k o j a s u u r e m p i , n i i n o n k o t a r p e e n r i s k e e r a t a a s u n t o l a t o i m i n n a n ja v a r s i n a i s e n t o i m i n n a n jatk u v u u s y r i t y s t o i m i n n a n m a h d o l l i s t e n e p ä o n n i s t u m i s i e n v u o k s i . Y h t i ö i t t ä m i s e l l ä v o i t a i s i i n y r i t y s t o i m i n n a s t a aih e u t u v a t riskit rajata k o h t u u l l i s i k s i , n o r m a a l e i k s i l i i k e t o i m i n n a n ' riskeiksi.. N y k y i s e n tilan vallitessa JYY:n y r i t y s t o i m i n n a n v a l t a ja v a s t u u s u h t e e t o v a t v ä h i n t ä i n k i n e p ä s e l v i ä . O n k o m i t ä ä n j ä r k e ä y l l ä p i t ä ä s e l l a i s t a i n s t a n s s i a k u i n y r i t y s t o i m e n j o h t o k u n t a , j o k a o n o p i s k e l i j o i d e n m e r i t o i t u m i s p a i k k a , i l m a n k o n k r e e t t i s t a v a s t u u t a . V a s t u u n p u u t t u m i n e n s a a t t a a v a l i t e t t a v a s t i j o h t a a s i i h e n , e t t ä j o h t o k u n n a n jäs e n t e n h e n k i l ö k o h t a i n e n s i t o u t u n e i s u u s l u o t t a m u s t o i m e e n s a jää p e r i n v ä h ä i s e k s i . N y k y i s i n y r i t y s t o i m i n n a n p ä ä t ö s v a l t a o n k ä y t ä n n ö s s ä eri ihmisillä k u i n niillä, jotka siitä juridis e s t i v a s t a a v a t . Y h t i ö i t t ä m i s e l l ä t ä m ä e p ä k o h t a k o r j a a n t u i s i . O n g e l m a n a v o i s i k u i t e n k i n olla t a v a l l i s e n o p i s k e l i j a n e t ä ä n t y m i n e n y h ä k a u e m m a k s i o m i s t a m i e n s a y r i t y s t e n h a l l i n n o s t a . Yhtiöittämisellä m i t ä t o d e n n ä k ö i s i m m i n s a a v u tettaisiin h u o m a t t a v i a etuja n y k y i s e e n o r g a n i s a a t i o o n v e r r a t t u n a . P ä ä t ö k s e n t e k o p r o s e s s i n o p e u VAAULIITTO D KESKUSTAOPISKELIJAT (JOK) 57 Anttila, Tahvo 58 Snellman, Mikko 59 Heinilä, Jaakko 60 Kaipio, Riitta (sit) 61 Halla-Seppälä, Pirjo (sit) 62 Koskenpää, Päivi 63 Mäki, Petri 64 Mäki, Satu-Maarit 65 Kärnä, Jaana 66 Lahtinen, Päivi 67 Arola, Eija 68 Tulla, Matti JYY:N V A A L I T 13.-14. MARRASKUUTA 6 t u i s i ja t u l i s i j o u s t a v a m m a k s i , l i s ä k s i p i t k ä n t ä h t ä i m e n s u u n n i t t e l u ja j o h t a m i n e n h e l p o t t u i s i . U u s i y h t i ö m u o t o a n t a i s i m a h d o l l i s u u k s i a k o k e i l e v i e n ja v a i h t o e h t o y r i t y s t e n p e r u s t a m i s e e n . Tätä k a u t t a voitaisiin l ö y t ä ä u u s i a p a l v e l u m u o t o ja o p i s k e l i j o i l l e , k u i t e n k a a n r a s i t t a m a t t a l i i k a a JYY:n t a l o u t t a . E d e l l ä m a i n i t u i s t a s y i s t ä j o h t u e n P ö r s s i o n sitä m i e l t ä , että y h t i ö i t t ä m i s t ä k a n n a t t a a a i n a k i n t u t kia v a k a v a s t i . T a l o u d e l l i s e n t a a n t u m a n jo a l e t t u a olisi m y ö s y l i o p p i l a s k u n n a n m y ö n n e t t ä v ä t a l o u d e l l i s t e n res u r s s i e n r a j a l l i s u u s ja t i n g i t t ä v ä t u r h i s t a m e n o i s ta. JYY ei ole m i k ä ä n r u n s a u d e n s a r v i , joka v o i jak a a m ä ä r ä t t ö m i ä m ä ä r i ä varoja k a i k k e e n h y v ä ä n . O n v a l m i s t a u d u t t a v a k i r i s t ä m ä ä n v y ö t ä jo n y t ja v a k a v a s t i h a r k i t t a v a j o i d e n k i n t o i m i n t o j e n t a r p e e l l i s u u t t a y l i o p p i l a s k u n n a n p e r i m m ä i s t e n t e h t ä v i e n k a n n a l t a . R E U N I O N I P E T T Y M Y S , PETTYMYS! J y l k k ä r i o n v a s t o i n a i k a i s e m p a a l i n j a a n s a r y h t y n y t JYY:n v a a l i e n alla y r i t y s t o i m i n n a n j o h d o n j u o k s u p o j a k s i l y ö m ä l l ä l ö y l y ä y r i t y s t o i m e n y h t i ö i t t ä m i s k e s k u s t e l u u n . R e u n i o n i l a i s e t t u n t e v a t s y v ä ä v a s t e n m i e l i s y y t t ä k o . a i h e t t a k o h t a a n , m u t ta p y y d e t t ä e s s ä k o m m e n t o i m m e t ä t ä k i n a s i a a . P u u t u m m e h a n m u u t e n k i n a s i o i h i n , j o t k a e i v ä t m e i l l e k u u l u k u t e n k u n n o n i n t e l l e k t u e l l i t a i n a kin. E r o a v a yritystoimenjohtaja m a s i n o i jo v i i m e k e v ä ä n ä ajatusta y l i o p p i l a s k u n n a n y h t i ö i t t ä m i s e s t ä , ties k u i n k a m o n e n n e n k e r r a n . T ä n ä s y k s y n ä t u o t o i m e n p i d e o n m y ö s e r i t t ä i n h e l p o s t i p e r u s t e l t a v i s s a , y r i t y s t o i m i n n a n t u o t t a v u u s o n v u o d e s s a l a s k e n u t p o h j a l u k e m i i n , K a m p u s D a t a a l u k u u n o t t a m a t t a . Y l i o p p i l a s k u n t a o n tilanteessa, jossa y r i t y s t o i m i s y ö v a r s i n a i s e n t o i m i n n a n v a r o j a , v a i k k a a s e t e l m a n tulisi olla p ä i n v a s t a i n e n . N ä i n n ä i n ä v a i k e i n a a i k o i n a . Y r i t y s t o i m e n j o h t a j a o n siis p ä ä t t ä n y t erota, J Y Y n k a p a k o i l l a m e n e e h e i k o s t i ja k o k o ylio p p i l a s k u n t a o n m o n e s s a asiassa u u d e n e d e s s ä . M i e l e s t ä m m e JYY:n o r g a n i s a a t i o n m u u t t a m i n e n e s i m e r k i k s i j u u r i y r i t y s t o i m e n o s a l t a o n t ä s s ä t i l a n t e e s s a v ä h i n t ä ä n k i n h ä t i k ö i t y ä . N y t olisi a i k a k a r s i a k u l u j a , joita h y v i n ä v u o s i n a o n o l l u t h e l p p o k a s v a t t a a . Voitaisiin a l o i t t a a v a i k k a y t o i m e n j o h t a j a s t a ; t a r v i t s e e k o y l i o p p i l a s k u n t a i s o p a l k kaista y r i t y s t o i m e n johtajaa? Voitaisiinko v a l t a a ja v a s t u u t a j a k a a e n t i s t ä e n e m m ä n e r i y k s i k ö i d e n v a s t a a v i e n hoitajien ja l u o t t a m u s h e n k i l ö i d e n v ä lillä? Y r i t y s t o i m i n n a n y h t i ö i t t ä m i n e n m e r k i t s i s i y r i t y s t o i m e n j o h d o l l e a i e m p a a i t s e n ä i s e m p ä ä p ä ä t ö s ja t o i m i v a l t a a . L u o t t a m u s h e n k i l ö i d e n , siis o p i s k e l i j o i d e n ja t y ö n t e k i j ö i d e n , v a i k u t t a m i s m a h d o l l i s u u d e t s a a t t a i s i v a t o l e n n a i s e s t i h e i k e n t y ä . Yritystoimen johtokunta jäisi ns, asiantantöjä-j ä s e n t e n ( l u e : e s i m . p a n k i t ) t e m m e l l y s k e n t ä k s i . L i i k e e l ä m ä n o m a t lait ja k y l m ä k i l p a i l u linjaisiv a t e s i m e r k i k s i y l i o p p i l a s k u n n a n r a v i n t o l a t o i m i n t a a . O p i s k e l i j a r a v i n t o l o i s t a t u s k i n t a r v i t s i s i e n ä ä p u h u a . M i k ä s i t t e n olisi K a m p u s K i r j a n k o h t a l o , p a l v e l u n a s e n o l e m a s s a o l o ei v a r m a s t i e n ä ä olisi k a n n a t t a v a . N ä m ä k a i k k i o v a t m e r k i t t ä v i ä asioita. Y l i o p p i l a s k u n n a n o r g a n i s a a t i o m u u t o s ja y h t i ö i t t ä m i s k e s k u s t e l u o n m i e l e s t ä m m e a l o i t e t t a v a v a r o v a s t i . M u u t o k s i a ei t u l e t e h d ä h ä t i k ö i d y s t i , v a a n s u u n n i t e l m a l l i s e s t i k a i k k i m a h d o l l i s e t s e u r a u k s e t h u o m i o o n o t t a e n . Toistaiseksi y h t i ö i t t ä m i s e n p u o l e s t a k u u l e m a m m e a r g u m e n t i t o v a t olleet v a r s i n heikkoja. M u u t e n R e u n i o n i o n s i t ä m i e l t ä , e t t ä n i i n y r i t y s t o i m i n n a s s a k u i n k a i k e s s a m u u s s a k i n o n o l t a v a v a s t u u l l i n e n a s e n n e . K e r t a k ä y t t ö t u o t t e i s t a o n p ä ä s t ä v ä e r o o n siinä m i s s ä k e r t a k ä y t t ö i h m i s s u h teis takin. V a s t u u l l i n e n y r i t y s t o i m i n t a ja t a l o u d e n p i t o k o s k e e k a i k k i e n y k s i k ö i d e n v a s t a a v i a s a m o i n k u i n y r i t y s t o i m e n j o h t a j a a . Sellaisia v i r h e i t ä k u i n v i i m e k e v ä i n e n R e n t u k a n r e m o n t i n 700 000 m a r k a n b u d j e t t i y l i t y s ei e n ä ä s a a t a p a h t u a . K u n y l i o p p i l a s k u n n a n t a l o u d e l l i n e n t i l a n n e o n h u o n o n e m a s s a , t u l i s i e n n e n y h t i ö i t t ä m i s k e s k u s t e l u a p o h tia k u l u j e n v ä h e n t ä m i s t ä ja m i k s e i vielä m a h d o l listen l i s ä t u l o j e n h a n k k i m i s e s t a k i n , e s i m . s e u r a a v i s t a asioista: h a l l i t u k s e n k a a v a i l e m a l i i k u n t a s i h t e e r i n t o i m e n p e r u s t a m i n e n j ä i h i n , y l i o p i s t o l l a o n jo liik u n t a s i h t e e r i -SYL:n j ä s e n m a k s u o s u u s o n p u d o t e t t a v a m u r t o o s a a n n y k y i s e s t ä (iso, t e h o t o n , v a l t i o l l i n e n o r g a n i s a a t i o , j o n k a rooli opiskelijan etujärjestönä o n v ä h i n t ä ä n k i n k y s e e n a l a i n e n ) y o k y l ä n ja y o t a l o n p a r k k i p a i k a t m a k s u l l i s i k s i A J A T U K S I A TALOUSKESKUSTELUUN Y r i t y s t o i m i n n a n t e h t ä v ä n ä o n t u o t t a a p a l v e l u j a opiskelijoille ja r a h o i t t a a J Y Y n v a r s i n a i s t a t o i m i n taa. N ä i d e n p e r i a a t t e i d e n m u k a i s e s t i tulisi y r i t y s tointa johtaa ja k e h i t t ä ä . TJ\X-Ä ytityijiRmmfth <m WHwd/& "smmk mtiäth y k s i k ö i t ä ja k a s v a t t a n u t l i i k e v a i h t o a a n . T ä r k e ä n ä p e r i a a t t e e n a o n ollut, että y r i t y s t o i m i n t a r a h o i t t a a o m a t i n v e s t o i n t i n s a , t a v a k s i o n m y ö s t u l l u t k e s k u s t e l l a y r i t y s t o i m i n n a n y h t i ö i t t ä m i s e s t ä a i n a k u n y r i t y s t o i m i n t a t e k e e s u u r i a investointeja. Esim e r k k e i n ä I l o k i v e n ja R e n t u k a n r e m o n t t i e n inv e s t o i n n i t . P i t ä i s i k ö y r i t y s t o i m i n t a y h t i ö i t t ä ä ? I d e a o n h a r k i n n a n a r v o i n e n , v a r s i n k i n n y k y i s e s s ä tilanteessa. y h t i ö i t t ä m i s e n s u u r i n p e i k k o o n p e l k o siitä, e t t ä y h t i ö i t t ä m i s e n t a k i a o p i s k e l i j o i d e n v a i k u t t a m i s m a h d o l l i s u u d e t h e i k k e n i s i v ä t ja h e i d ä n i n t r e s s e jään ei otettaisi t a r p e e k s i h u o m i o o n , y r i t y s t o i m i n n a n l i i k k u m a v a r a ja p ä ä t ö k s e n t e k o n o p e u t u i s i y h t i ö i t t ä m i s e n m y ö t ä ja s a m a l l a y l i o p p i l a s k u n n a n r i s k i t v ä h e n i s i v ä t . A i k a i s e m m a t s e l v i t y k s e t y h t i ö i t t ä m i s e s t ä o v a t v a n h e n t u n e i t a . U u s i a l a s k e l m i a tulisia laatia, ettei e n ä ä tarvitsisi jossitella. 90l u v u n v a a t i m a t p ä ä t ö k s e t t u l e e t e h d ä k o k o n a i s valtaisesti j ä s e n i e n e d u k s i . M u u t a m a t y l i o p p i l a s k u n n a t o m i s t a v a t y h t i ö i t ä ja h e k o k e v a t o m a n o r g a n i s a a t i o m a l l i n s a m i e l e k k ä ä k s i . O p i s k e l i j a y s t ä v ä l l i s y y s ei t u l e y k s i s t ä ä n o m i s t u s p o h j a n v a a n m y ö s l i i k e i d e a n k a u t t a . J Y Y n t a l o u t e e n v a i k u t t a a y r i t y s t o i m i n n a n lis ä k s i K o r t e p o h j a n y l i o p p i l a s k y l ä n h a n k k e e t . Solutalojen p e r u s k o r j a u s o n v ä l t t ä m ä t ö n ja t a l o u d e l lisia resursseja v a a t i v a . Y l i o p p i l a s k y l ä n p e r u s k o r j a u k s e n l o p p u u n s a a t t a m i n e n 9 l u v u n p u o l i v ä l i i n m e n n e s s ä v a a t i i r o h k e i t a ja k a u a s k a n t o i s i a p ä ä t ö k s i ä , k o s k a h a n k e o n t a l o u d e l l i s e s t i r a s k a s , m u t t a v ä l t t ä m ä t ö n . T ä r k e i n t ä t a l o u d e n p i d o s s a o n p i t ä ä h i n t a ja laat u s u h d e m i e l e k k ä ä n ä . T a l o u d e n p i d o n t ä y t y y p i t ä y t y ä tosiasioissa, m u t t a y l i o p p i l a s k u n n a n jäsent e n toiveet ja v a a t i m u k s e t o n h u o m i o i t a v a . VAALILIITTO E KUMMAN LUJA 69 Laaksonen, Juha 70 Hakkarainen, Soile 71 Mattila, Eija 72 Kytölä, Sari 73 Antikainen, Mika 74 Huhtala, Pekka 75 Sauso, Aki 76 Rossi, Susanna 77 Uusitalo, Jarmo 78 Kurki, Mirtta 79 Kelloniemi, Liisa 80 Lakka, Nina 81 Hirvonen, Petri 82 Huikari, Jussi 83 Malm, Seismo 84 Pantrila, Sirpa 85 Venäläinen, Tero 86 Oinonen, Markku 87 Kuhna, Matti ! Lymboussakis, Athina 89 Suppula, Taru 90 Tengström, Paavo 91 Eloranta, Kari % % u r u , ^ f r & 93 Manner, Kari 94 Leppänen, Juha 95 Lundström, Jari 96 Virtanen, Raila 97 Pulkkinen, Markus 98 Tikanmäki, Jyrki 99 Tanninen, Timo 100 Roiha, Petri 101 Marttina, Marian 102 Leskinen, Markku 103 Suppula, Katri 104 Toivakka, Sari 105 Risku, Heikki VAALILIITTO F JYTK-KOKOOMUSOPISKELIJAT 106 Ahonen, Laura 107 Andersin, Janne 108 Backman, Henri 109 Hakala, Lasse 110 Harjula, Ilkka 111 Jaatinen, Juha 112 Jäkälä, Mikko 113 Karrakoski, Kirsi 114 Laitinen, Kari 115 Lius, Mari 116 Miettinen, Jukka 117 Norvas, Kimmo 118 Nolvi, Pirjo 119 Ojamies, Mika 120 Riihimäki, Pasi 121 Takala, Hanna (sit.) 122 Tammi, Marko 123 Ylänen, Mari 124 Ylönen, Jyri EDUSTAJISTO NYT Viime vuoden edustajistovaalien äänestysprosentti oli, jos sitä nyt kannattaa muistella ,18,9. Jos prosentti tippuu tänä vuonna, alkaa Jyväskylän maine olla tosi huonoissa kantimissa. Kaksivuotisen edustajiston ylioppilaskunnissa ei tänä vuonna vaaleja ole. Edustajiston voimasuhteet: Kumman luja 10 paikkaa, Reunioni 11 paikkaa, Pörssi 8 paikkaa, JYTK/Kokoomus 6 paikkaa, Keskustaopiskelijat 3 paikkaa, JSO/sosiaalidemokraatit 1 paikka, Faust 1 paikka. Tarjolla tänäkin vuonna 40 paikkaa. VAALILIITTO G FAUST 125 Huttunen, Rauno 126 Kaunismaa, Pekka 127 Isokoski, Kimmo 128 Laitinen Arto 129 Järvenpää, Jari 130 Hokkanen, Veli-Matti 131 Raiskila, Vesa EDUSTAJISTO HUOMENNA Jokainen edustajistoon pyrkivä ryhmä on tänä vuonna tuntunut pitäneen huolta siitä, että veri vaihtuisi. Vanhojen, liiankin tuttujen nimien joukossa on jokaisella ryhmällä ilahduttavan paljon uusia nimiä. Uusia ryhmiä sensijaan ei ole ilmaantunut. Pysähtyneisyyden aikaa ylioppilaskunnassa? Ehdokkaita on taas enemmän kuin viime vuonna eli 130 k u n viime vuonna heitä oli vain 125. Ennustaako tämä huimaa äänestysprosentin nousua? Viime vuonna se ei ainakaan pätenyt.
• We want to apologize to ali those who felt hurt because of our article "Free and easy" in the last issue of Jylkkäri. We are sorry that so many people misunderstood our article. It was not about racism nor rape. We vvanted to dravv attention to certain things that we, as women, experience and feel important. In our previous articles we have talked about some other important issues concerning women's reality. This was just another matter we vvanted to bring up, but unfortunately the timing was not right. We also admit that the way we put things was maybe too provocative or aggressive. We vvere surprised that our article was interpreted in such a different way than we meant it to be. The article's original purpose was to dravv attention to the harassment and sexist behaviour vve have experienced from men. We knovv hovv to deal vvith Finnish men bothering us, but vve are afraid to be as "rough" to foreign men because vve do not vvant them to think that vve are racists. So vve vvrote those things to make it easier for r tyfte m t understand our behaviour vvhen they are settling in Finland. It is nic^ifo have foreigners in Jyväskylä, so vve only vvanted to help things go S I D ^ J , betvveen us and avoid any possible misunderstandings caused by d i f f e j ^ g cultural backgrounds. Unfortunately our attempt vvas misinterpreted. iSfeither vvas our intention to courage Finnish men to behave racist nor to give them any right to insult foreigners. We did not vvant to give the impression that vve spend ali our spare time in restaurants but it is usually the place vvhere our behaviour is most easily misinterpreted. We are also sorry, if some vvomen misunderstood our article as degrading them. There are as many vvays to read an article as there are readers. We are sorry, that vve could not imagine ali the (mis)interpretations. It is not fair to make us responsible for them. Emmanuelle Cunt Kuka p e l k ä ä m u s t a a m i e s t ä ? Emmanuelle Cunt korostaa viime Jylkkärin kirjoituksessaan "Free and easy" suomalaisen naisen vapautta etnisiin naisiin verrattuna. Vapauden symboleiksi kyseinen naisryhmittymä on koonnut kaljanjuonnin, tupakanpolton ja minihameen käytön. Kirjoituksen perusteella E.C. on ottanut itselleen myös vapauden arvostella etnisiä kulttuureja sivistysvaltiossa elävän ihmisen ylenkatseella. Näin on luotu kulttuurihierarkia, jossa yläpuolella on sivistynyt Suomi ja alapuolella afrikkalaiset ja orientaalit kulttuurit. Hierarkia on luotu sivistyneitten jyväskyläläisnaisten objektiivisessa ja kaiken tietävässä tajunnassa. Tällaisella asenteella on toinenkin, paljon rumempi nimi, sitä kutsutaan rasismiksi. E.Crlaiset sortuvat kirjoituksissaan siihen, mistä feminististä liikettä on syytetty aina kuuskytluvulta lähtien: valkoisen, länsimaisen, keskiluokkaisen, heteronaisen yksisilmäiseen eduntavoitteluun. Kun kansainvälisesti tämän päivän feministinen tietoisuus pyrkii emansipaation ohella edistämään rodullista ja kulttuurista tasa-arvoa, on Emmanuelle Cunt ruvennut mittaamaan hameenhelmoja ja osoittelemaan soosoosormella syyllisiä. Ja syyllistähän on helppo etsiä vallattomasta päästä, vähemmistökulttuureista. Yhteiskunnan alistusmekanismit ovat rakenteellisia; jako A ja Bkansalaisiin, rasismi ja homofobia kulkevat känny kännyssä seksismin kanssa. Naisemansipaation edistäminen rasismin avulla on lähinnä osoitus tiedostuksen puutteesta. Huvittavan karmealla tavalla E.C:n esiinmanaama mustan miehen pelko on täysin epärationaalista. Kuka tahansa meikäläisessä kulttuurissa elävä nainen on paljon todennäköisemmin uhattuna valkoisen veljen patologis i penetraatiopakon vuoksi. Onko E.Claisten mielestä j^elottavampaa joutua mustan miehen väkivallan k o h t a s i ? Uskooko E.C. kenties siihen myyttiin, jonka a b k a a n musta mies on eläimellinen, ja sen vuoksi kyvytön hallitsemaan tarpeitaan? Yhä edelleen us*;« mustan miehen aina erektiokykyiseen penikseen, jtoka on haikailematta halukas t u n k e u t u m a a n valkoiseen naiseen, on tekosyy rasistisiin väkivallantekoihin. Juuri tuon uskon ajamana monet Yhdysvaltain valkoiset aviomiehet kokoontuvat hämäriin klaaneihinsa turvaamaan naisrauhaa. Rodullisesti yhä varsin homogeenisessä suomettulassa apartheid-politiikkaa on varsin helppo arvostella, ja samalla ilman sen k u m m e m p i a omantunnontuskia on lupa lietsoa rasismia vaikkapa lehtikirjoittelulla. Voi helposti kuvitella sitä veljeyden ja naisasian määrää, joka herää suomalaisessa miehessä, kun hänellä on tilaisuus pukea rasistiset ajatuksensa naissuojelijan kaapuun. Oikea tasa-arvokeskustelukin voidaan unohtaa, kun suomalainen rotukansa löytää yhteisen vihollisen, mustan miehen. T Ä H Ä N V O I S L O P E T T Ä Ä ; J O S H A L U A A ? Palatakseni suomalaiseen tasa-arvoon, jollaiseen E.C. tahtoi uskoa kirjoituksessaan. Onko suomalainen nainen todella tasa-arvoinen? Onko meillä oikeus sanoa "EI" milloin tahansa, missä tahansa? Eikö suuri osa raiskaustapauksista edelleen ole ravintolailtojen ja treffien seurausta, tilanteita, "joissa ensin annettiin ymmärtää, muttei ymmärretty antaa", kuten vanha fallinen klisee kuuluu. Oikeutta sanoa ei ei siis aina näytä olevan. Oikeus juoda kaljaa, polttaa tupakkaa ja pukeutua minihameeseen on suhteellisen triviaalia niille naisille, jotka tässä länsimaisessa demokratiassa kärsivät perheväkivallasta, synnytyskivuista, päivähoitopaikkojen puutteesta, diskriminoinnista, älyllisestä vähättelystä, sukupuolikiintiöistä, väkivallan uhasta, perheessä tapahtuvasta työnjaon puutteesta ja väkisinmakuusta, elatusturvan puutteellisuudesta, alempipalkkaisuudesta.... Puhumattakaan niistä naisista, jotka ovat sorrettuja paitsi sukupuolensa, myös rotunsa, vammaisuutensa tai lesboutensa vuoksi. Ja jos elämme emmanuellecuntilaisen uskon mukaisessa tasa-arvossa, onko meillä oikeus todeta, ettei nainen kansainvälisesti ole yhtä tasa-arvoinen? Voiko siis jäädä tyytyväisenä vetelemään henkosia, jos kehitysmaissa nainen on edelleen päävastuussa koko perhehelvetin pyörittämisestä tai jos katoliselta naiselta puuttuu mahdollisuus syntyvyydensäännöstelyyn ja avioeroon? Rasismiin sortuminen oman edun ajamiseksi edes itsesuojelun nimissä ei ole tiedostavaa 1990-luvun feminismiä, vaan maskuliinisten mallien pukemista minikolttuun. Lukuvinkkejä niille, joita kiinnostaa feministinen näkökulma rasismiin: Bell Hooks: AhVt I a Woman: Black Women and Feminism. From Margin to Center. Hull-Scott-Smith: Ali the Women Are VVhite, Ali the Men are Black, but Some of Us Are Brave. Audre Lorde: Sister Outsider. Marilyn Frye: The Politics of Reality: Essays on Feminist Theory. Adrianne Rich: O n Lies, Secrets and Silence: Selected Prose. Anna-Maija Alarto E M M A N U E L L E C U N T JA U L K O M A A L A I S E T O P I S K E L I J A T M i t ä t u l i s a n o t t u a j a m i t ä s e t a r k o i t t a a ? Pieni yleisönosastokirjoitus edellisessä lehdessä h u o m a t t i i n . Ja siitä myös k u o h a h d e t t i i n . K i r j o i t u s oli u l k o m a a l a i s i l l e m i e s o p i s k e l i j o i l l e o s o i t e t t u h u o m a u t u s , että he eivät voi k ä y t t ä y t y ä maassamme samalla tavalla kuin kotonaan. Kenties silkasta ajattelemattomuudesta kirjoitettu juttu sai aikaan vahvoja reaktioita. Osa niistä tässä Emmanuelle Cuntin uuden kannanoton kanssa. Lue niin tiedät. SAASTA ÄÄNESI VAALEIHIN
• "Olla tummaihoinen ja tiedostava Amerikassa aiheuttaa jatkuvan raivon tunteen. Olla nainen ja tiedostava missä maapallon kolkassa tahansa aiheuttaa jatkuvan raivon tunteen." Suomi on a m e r i k k a l a i s t y y l i n e n maa? Naisryhmän edelliseen Jylkkäriin kirjoittama juttu Free and Easy on aiheuttanut paljon keskustelua ulkomaalaisten opiskelijoiden asemasta tässä maassa jälleen kerran, mikä on oikeastaan hyvä asia. Hyvä että asioista keskustellaan ja mieluusti ääneen, että muutkin tietävät mitä omassa ennakkoluuloisessa päässä liikkuu. Katsonkin aiheelliseksi jättää myös oman puumerkkini virinneeseen keskusteluun, joka on etupäässä käsitellyt suomalaisten naisten ja ulkomaalaisten miesten välistä kimuranttia suhdetta. Ulkomaalaiset olivat hyvin loukkaantuneita tavasta ja yleistämisestä, jolla heistä tehtiin ko.jutussa sovinistista massaa ja toisaalta huolestuneita siitä, että tämänkaltaiset jutut lisäävät rotuennakkoluuloja ja vaikeuttavat jo valmiiksi vaikeaa ja kärjistynyttä tilannetta. Luultavasti naisetkin olisivat loukkaantuneet jos vastaavan kaltainen juttu olisi kirjoitettu esim. suomalaisista naisturisteista, jotka kaikki käyttäytyvät ulkomailla sopimattomasti ja kevytkenkäisesti. Sosiaalisihteerinä minun on pidettävä huolta myös vähemmistöryhmien asioista. Ulkomaalaiset ovat yksi selvä vähemmistöryhmä, naiset taas...niin, tällä hetkellä yliopistossa enemmistöryhmä (joka sekin tuntuu huolestuttavan joita kuita). Asia olisi yksinkertainen, jos määrittelykriteerit olisivat pelkästään numeeriset vailla minkäänlaisia lisämerkityksiä, mutta kun ei ole. Mitä ylemmäksi organisaatioissa noustaan sitä vähemmäksi naisten määrä m u u t t u u ja tämä kertoo jotain muutakin kuin pelkän numeerisen tosiasian. Voisi sanoa, että naiset voidaan mieltää vähemmistöksi hyvin monissa yhteiskunnan rakenteissa ja asemissa, vaikka naisten kokonaismäärä väestöstä ei olisikaan pieni. Myös feministit ovat vähemmistöryhmä, johon lisäksi kohdistuu hyvin paljon negatiivisia ennakkoluuloja. Itseasiassa ulkomaalaisten ja naisten ongelmat muistuttavat hyvin paljon toisiaan: väkivallan pelko ja sorrettu asema: toisella ryhmällä syynä on sukupuoli, toisella rotu, ihonväri tai kansallisuus. Mistä tässä sitten kinataan? Kysymys on luultavasti ko. jutun sisällöstä, jonka ulkomaalaiset opiskelijat ovat kokeneet liian osoittelevana, juttuhan oli kohdistettu ulkomaalaisille miesopiskelijoille, ja liian rasistisena. Ihonväristä ei missään vaiheessa jutussa puhuttu mitään, mutta kaikkein närkästyneimpiä olivat tummaihoiset opiskelijat, ehkä se kuvastaa osittain myös sitä, että heihin kohdistetaan eniten ennakkoluuloja kulttuurissamme. Juttu oli kirjoitettu tiiviiseen muotoon ja "maanisesti" ja epäillään, että osittain yksittäistapauksen perusteella (josta siinä ei mainita sanallakaan, mutta jonka ulkomaalaiset olettivat vaikuttaneen jutun sävyyn). Tämä yksittäistapaus on raiskaus, jonka tekijänä sattui olemaan ulkomaalainen, se olisi voinut olla suomalainen, mutta olisiko silloin ilmestynyt suomalaiselle miehelle suunnattua "kulttuurikasvatus"juttua. Jotkut ovat epäilleet, että jos suomalainen olisi ollut kyseessä ei asiasta olisi noussut minkäänlaista hälyä vaan se olisi painettu Villasella, jota minä en kyllä usko alkuunkaan, eihän naisryhmän tarkoituksena ole tehdä näkyväksi ainoastaan ulkomaalaisen raiskaajan toimia vaan raiskaajan yleensä, ja joka ei sitä usko kannattaa ottaa paremmin selvää naisryhmän toiminnasta. Jutun tarkoitus tuskin oli olla rasistinen, mutta sitä ei oltu perusteltu ja juttu joka ei perustele itseään aiheuttaa aina väärinkäsityksiä ja loputtomia tulkintamahdollisuuksia. On k u u l u n u t hälyääniä, että eikö saman jutun olisi voinut kääntää suoraan suomeksi ja esittää myös suomalaisille miehille, etenkin kun huomioi sen, että se joka asennekasvatusta tarvitsee, taitaa kuitenkin olla se "koti-Urpo", jonka väkivaltaisuutta ulkomaalaiset miehet saavat pelätä, joka ajattelee macho-rakenteen mukaisesti että ulkomaalaiset tulevat viemään meiltä naisetkin (naisilla kun ei ole osaa eikä arpaa valintatilanteessa). Toisaalta yleistykset miehet, naiset, ulkomaalaiset, kotimaiset, feministit, sovinistit voivat olla vaarallisia jos niitä käytetään pelkästään negatiivisen leimaamisen merkityksessä siten, että yksittäistapauksella leimataan koko ryhmä tai tietyllä ryhmällä leimataan yksittäisen ihmisen ominaisuuksia kuten kävi aikoinaan juutalaisille. Tässä piilee myös yleistämisen kompastuskivi; kuvitellaan että negatiivinen yleistäminen on täysin lainvastaista eikä enää uskalleta kuin pureskella kynsiä ja olla yleistäviä ainoastaan myönteisissä kannanotoissa. (Paavo Haavikolla on nimi keskustelulla jota minä tässä mitä ilmeisemmin käyn ja jota Suomessa yleensä käydään, joka on myönteistä ei missään nimessä kielteistä, joka ei ilmaise selvää mielipidettä, eikä sitä edes kohdisteta kenellekään=synteettinen keskustelu.) Ennen kuin lähdetään syyttämään naisryhmää rasismista on hyvä muistaa se, että juttua ei kohdistettu pelkästään ulkomaalaisille vaan (ja uskon että etupäässä) miehille. Ja se mikä mielestäni jutussa on hyvää on se, että se on uskallettu kohdistaa jollekin. Pidän eräänlaisena asioiden kieltämisenä sitä, että jätetään täysin huomioimatta ihmisen yhteiskunnalliset yhteydet, ikä, sukupuoli jne. jotka kuitenkin ovat ihmisen ominaisuuksia. Ehkä juttu olisi pitänyt kohdistaa vielä spesifimmin niille nimenomaisille ihmisille, jotka tunnistavat itsensä jutusta tai jotka sillä on haluttu tavoittaa. Kieli antaa mahdollisuudet yleiskäsitteisiin, mutta ns. arkojen aiheiden yhteydessä peräänkuulutetaan yksilöllistämistä ja vastuullisuutta. Mutta koska jutun tausta väitetään kytkeytyneen raiskaustapaukseen, tekee se siitä räjähdysalttiin. Toistan vielä ettei raiskauksesta mainittu jutussa mitään, joten ehkä on ollut jonkinlaista ylitulkitsemista löytää siitä viitteitä tapaukseen. Toisaalta seksuaalisen alistamisen systeemi on niin kiero, että se tekee kaikista miehistä potentiaalisia raiskaajia. Raiskausilmiantojen yhteydessä Ihonväri tai kansalaisuus ovat vain todistusaineistoa, joita kysytään raiskaajan kiinnisaamisen helpottamiseksi. Jos satut olemaan tummaihoinen Suomessa ei se ole lainkaan h u o n o tuntomerkki kun huomioi sen että meillä kaikki lapsetkin koulunpihalla ovat saman värisiä ja näköisiä, bussinikkunoista tuijottaa vain savolaisslaavilaisia naamoja, jokaisella samanlaiset vaatteet ostettu postimyyntiluettelosta kuudellakymmenelläyhdeksällä. Meillä on vähän erilaisuutta, mutta meidän on hyväksyttävä sitä yhä enemmän, eihän kansainvälistyminen merkitse pelkästään sitä, että suomalaiset matkustelevat etelän turistikohteissa. Raiskauksia meidän ei tarvitse hyväksyä koskaan. On syytä muistaa kuitenkin myös se, että kun suomalainen mies tai nainen muuttaa ulkomaille sellaisen kulttuurin piiriin missä valtauskonto, elämäntavat, naisten paikka julkisuudessa jne. poikkeavat täysin omastamme, annetaan hänelle taatusti neuvoja jopa sääntöjä siitä kuinka hänen toivotaan esim. maan naisten kanssa käyttäytyvän. Naisryhmän juttu, huolimatta siitä että jotkut ovat halunneet kytkeä sen yksittäistapaukseen, on saanut alkunsa naisten omakohtaisista kokemuksista ja feministeille omakohtaisilla kokemuksilla on arvoa sinänsä, niin kuin u s kon olevan ulkomaalaistenkin opiskelijoiden kokemuksilla elämisestä Suomessa. Hyvä kun tuli puheeksi, molemmilla ryhmillä näyttää olevan ennakkokäsityksiä toisistaan, joten keskustelua kannattaisi jatkaa , ennakkoluulot eivät voi kuin vähentyä tai pahimmassa tapauksessa vahvistua. Suhteellisuudentaju olisi suotavaa säilyttää tässäkin asiassa, oikeastaan kun tarkemmin ajattelee eihän juttu ollut kuin "toivomusluonteista tapakasvatusta" ja jutun välittämät neuvot voi kukin vapaasti huomioida tai jättää huomioimatta omassa käyttäytymisessään. "Kun Suomi putos puusta maito oli milkkiä"??? Anne Saastamoinen 9
• K E S K U S T E L U A V A L I T T U J A K Y S Y M Y K S I Ä H U M A N I S T E I L L E JA M U I L L E K I N Humanistisen tiedekunnan laitokset eivät vielä ole tunteneet vastuutaan koko tiedekunnan sulkeutuneisuudesta. Keskustelua on syytä jatkaa muutamilla kysymyksillä. Ensinnäkin kysymys myös kaikille niille laitosten johtajille, joita ei erikseen mainita: miksi pidätte osaja lopputenttijärjestelmää? Se hidastaa opiskelua, koska suorituksia ei voi tehdä silloin kun siihen olisi aikaa ja mahdollisuuksia. Yliopiston rahoja aletaan jakaa valmistuneiden määrän pemusteella. Osaja lopputenttijärjestetaällä teette hallaa laitoksellenne. Esimerkiksi suormsm laitoksen johtaja Heikki Leskinen vois» vastata tähän kysymykseen. Apulaisprofessori Erkki Lehtinen ja dekaani Jorma Ahvenainen, miksi historian laitos järjestää pääsykokeet sivuaineilijoille, vaikka kaikki otetaan kuitenkin sisään ja taloushistorian approbatur on vapaa? Jos lukion kurssi täytyy osata, niin miksi siitä ei voi tenttiä? Pitäisikö mielestänne historian opiskelijoille järjestää sivuaineisiin pääsykokeita? Professori Aino Sallinen-Kuparinen, miksi puheviestinnän sivuaineilijoiden täytyy käydä pääsykokeissa, vaikka puheviestijät saavat suhteellisen vapaasti valita sivuaineensa? Professori Raimo Salokangas, miksi journalistiikkaa opetetaan Alkio-opistossa, vaikka sitä on vaikea saada sivuaineeksi yliopiston sisällä? Pitääkö lähteä Korpilahdelle lukemaan tiedotusoppia? Professori Lauri Routila, miksi otatte niin vähän sivuaineilijoita taidekasvatukseen? Kielten laitosten johtajat Ahti Jäntti, Ellen Sakari, Erkki Peuranen ja Kari Sajavaara, pidättekö tasokokeita välttämättöminä sivuaineilijoille? Tavanomaista resurssiruikutusta on lähes turha minulle esittää, opintosihteeri Ossi Päärnilä on nimittäin selvittänyt sivuainehakemusten ja hyväksyttyjen määrät. N e ovat lähes samoja useimmilla laitoksella, joten vastausten täytyy olla paremmin perusteltujaApulaisprofessori Hannu Olkinuora ja OKL:n johtaja Seppo Hämäläinen, mitä OKL on tehnyt ongelmiensa ratkaisemiseksi? Hallintojohtaja Juho Hukkinen, miksi Ylistönmäen kuppilan pitooikeudet pitäisi antaa Yliopistoyhdistykselle eikä VARK:lle? Kemian ja fysiikan opiskelijat, jotka kuppilaa käyttäisivät, haluavat VARK:n. Tässä asiassa pitää kuunnella nimenomaan opiskelijoita. Yliopistoyhdistys, miksi kahvinne on nän kallista? Kiitoksef etukäteen musiikkitieteen laitokselle, joka on availemassa approbaturiaan. Jouni Vauhkonen JYY:n korkeakoulupoliittinen sihteeri K O U L U T U S T A V A P A A E H T O I S T Y Ö H Ö N T U U L E N S U O J A S S A Kiinnostaako vapaaehtoistyö? Haluatko antaa aikaasi ja tukeasi niille, joille elämä ei jostain syystä hymyile juuri nyt? Tuulensuoja tarjoaa tähän mahdollisuuden: Kauppakatu ll:ssä (puh. 636720)toimii vapaaehtoisvoimin "kriisipäivystys" opiskelijoille perjantaisin ja lauantaisin klo 1924. Koulutusta päivystäjän tehtäviin järjestetään 5.11. klo 16-18 ja 7.11. klo 14-16 Beckerin kirjakahvilan tiloissa.Mukaan toivotaan sekä uusia asiasta innostuneita että vanhoja päivystäjiä. Kouluttajat ovat Palvelevasta Puhelimesta ja Nuorten kodista, mutta tarkoitus on myös pohtia (ryhmän kesken) Tuulensuojan toimintaperiaatteita kevään kokemuksen pohjalta. Alunperin Tuulensuoja perustettiin opiskelijoiden omaksi tukipisteeksi, josta voi hakea helpotusta pahaan oloon, yksinäisyyteen, opiskelustressiin, ihmissuhdeongelmiin tms. Tämän koulutuksen yhteydessä avautuu nyt myös tilaisuus tähänastisen toiminnan arvioimiseen ja edelleen kehittämiseen. Tule siis mukaan koulutustilaisuuksiin ja antamaan panoksesi Tuulensuojan tulevaisuudellelElleivät ko. ajat sovi sinulle mutta olet asiasta kiinnostunut, ota yhteyttä sos.siht. Anne Saastamoiseen puh. 617063 .Päivystäjillä on muitakin kokoontumisia, joiden yhteydessä uusia tulokkaita voidaan valmentaa toimintaan. Seuraa ilmoitustauluja (saunailtakin on tulossa...)! V A M M A I S T E N O P I S K E L I J O I D E N A P U R A H A T J A O S S A Yliopisto julistaa vammaisten opiskelijoiden haettavaksi apurahoja ns. yliopistorahastosta. Yliopiston maksuasetuksen mukaan (A 300/73) perittävistä kirjaamismaksuista kertyvistä varoista vuosittain on osa jaettu hakemuksesta opiskelijajärjestöjen käyttöön ja osa vammaisille opiskelijoille henkilökohtaisina stipendeinä. Tässä yhteydessä jaettavia rahoja on noin 12 000mk. Hakemus on vapaamuotoinen ja siitä tulee käydä ilmi hakijan henkilöja osoitetiedot, mahdollinen puhelinnumero sekä niitä seikkoja, joilla hakija haluaa hakemustaan perustella. Kirjalliset hakemukset osoitetaan opintotoimistoon. Hakuaika päättyy 16.11.1990 Toimistopäällikkö Pekka Kalaja Y O T A L O L L A T A P A H T U U Ke 31.10. ja to 1.11. Kolmas Nainen Jälleen kerran tai paremminkin kaksi kertaa hyvää ja kaunista. Tämä ahkera klubivieras Alavudelta ei varmasti ole tulossa viimeistä kertaa Ilokiveen. La 3.11. Flashbacksliders featuring Albert Järvinen. Ilokivi toimii pelastavana enkelinä kaikille tosi jytinän ystäville. Luvassa rokkia kolmella kitaralla. Ma 5.11. Pöytäjääkiekon SM-karsinnat. Tule testaamaan taitosi tässä vaikeassa lajissa. Maksaa muutaman markan, mutta hauskaa pitäisi olla. Ti 6.11. Folk-klubi. Ke 7.11. Tero Vaaran Maatakiertävä Uusi Viihdeorkesteri Mamba-veteraani ei niinkään uusilla linjoilla. La 10.11. Muurit murtuu! Heinäsirkka & Royal Philharmonics esiintyy ihmisoikeuksien ja suvaitsevaisuuden puolesta. Ti 13.11. ja Ke 14.11. Neljä Ruusua Ilokiven suursuosikki esittää uusia ja vanhoja laulujaan kahtena iltana. To 15.11. The Lost T-Shirts Of Atlantis Brittiläistä skiffleä ja yleistä hauskanpitoa. Katsottavaakin pojissa kuulemma riittää. CAMPUS-KINO Ke 31.10. ja to 1.11. Muukalainen Harlemissa ohj. John Sayles. Pe 2.11. to 8.11. unkarinleffaviikko: 2.11. Szabo: Isän Varjossa 3.11. Caal: Haukat 4.11. Sandor: Outo Rooli 5.11. MATINEAssa klo 17.00 Siegel: Tappajat ja Welles: Pahan Kosketus 6.11.klo 17.00 Makk: The house under the rocks ja Enyedi: My 20th century. 7.11. Jansco: Vapauden Tuulia 8.11. Body: Koiran Yölaulu. Unkari-elokuviin liput kympin, sarjakortti 30 mk ja keskiviikko on ilmainen. 9.11.-15.11. Kuinka Rakastella Neekerin Kanssa Väsymättä ohj. Jacques Benoit. 12.11. MATINEAssa puolalaisia elokuvia. Tulossa: Sleepvvalk ohjaus Sara Driverin käsikirjoitus Jim Jarmuschin. V A L I O K U N N A T & JÄRJESTÖT O P I N T O JA TTEDEVAUOKUNTA kokoontuu torstaina 8.11.1990 klo 18.00 kopo-sihteerin huoneessa ylioppilastalolla. (Lyhtyä ei sitten saatu.) Tilaisuudessa vierailee todennäköisesti Petteri Mussalo, joka kertoo Helsingin kauppakorkeakoulun työvelvollisuuskokeilusta. Ylioppilaskunnan valiokuntien kokoukset ovat muuten avoimia, joten tervetuloa muutkin kuin vakituiset viipottajat. Valiokunnan työryhmä, joka valmistelee Paasion-vierailua kokoontuu myös 8.1. klo 12.00 hallituksen kabinetissa, jos nyt sitten ei tule muutoksia. SYL:n toimintasuunnitelmaa käsittelevä työryhmä kokoontuu torstaina 1.11. klo 16.00 kopo-sihteerin huoneessa. Liittokokousedustajat ja tarkkailijat, tulkaahan! D U M P P I RY ATK-yhteistoimintapäivät järjestetään tänä vuonna Jyväskylässä 1.-2.11.1990 Tänne on tulossa korkeakoulujen tietoteknisen alan ainejärjestöjen opiskelijoita ympäri Suomenniemen. Ohjelma: to 12-14 "vaativia" luentoja. 15sählyn pelailua. 17hallitusten kokous. ++-hulvattoman hauskaa illanviettoa Ilokivessä. Asu: Hattu pakollinen, muuten vapaa. Ilmaisen yöpymisen pyrimme järjestämään kaikille sitä tarvitseville. Tule tutustumaan ammattiveljiin muualta Suomesta. Muutenkin luvassa antoisia kokemuksia ja muistoja. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Dumppi ry. TKLOL Seminaarinkatu 15 40100 JYVÄSKYLÄ D u m p i n liikuntavuorot viikolla 44 (29.-2.11.) on peruttu. Halukkaat voivat osallistua Dumpin joukkueeseen sählyturnauksessa. Se järjestetään torstaina 1.11. klo 15-18. Lisätietoja saat liikuntavastaava Janne Ropposelta p. 607 433. JYKY RY Vanhan pappilan kappelissa (Vapaudenk. 26) ma. 5.11. klo.18.00 kirjallisuuspiiri, aiheena Mark Twainin Matkakirjeitä maasta (Letters from the earth). Ma 12.11. Hetkipalvelu. Sama aika. (10.-11.11. Kulutusseminaari ks erillinen ilmoitus) EV.LUT OPISKELIJALÄHETYS Opiskelijaillat Pappilan rippikoulusalissa Vapaudenkatu 26 keskiviikkoisin kello 19.00. 31.10. Onko Jumala julma? -Veristä maailmanvalloitusta pohtii Timo Junkkaala. 7.11. Ulos u m pikujasta -Daavid armahdetaan. Timo Poikolainen. 14.11. Kasvokkain pyhän Jumalan kanssa. Aija Sairanen. PARTIOLAISET Seis, sinä opiskeleva partiolainen. Tule esiin, nyt on aika kokoontua. Ilmoita 5.11. mennessä Marille (p. 618 167), että pääset tulemaan. Sitten pyyhe ja nyyttärieväät kassiin ja maanantaina 12.11. klo 19.00 Vuorilammen saunalle (se on Laajavuoressa, tarkemmat ohjeet kun soitat). JSO Jyväskylän sosialidemokraattiset opiskelijat JSO syö ja haisee! Joka maanantai kello 12.30 Ilokiven peränurkassa syödään yhdessä ja turistaan politiikasta! 2-4.11. FNSU:n (=Pohjoismaisten demarinuorten) Eurooppaseminaari Oslossa, Norjassa. 3-4.11. SONK:n ^Sosialidemokraattisen Opiskelijanuorison Keskusliitto) seminaari Kiljavalla. Aihe: suomalainen sosiaaliturva ja siihen kohdistuvat muutospaineet. 10.11. Muurit m u r t u v a t tapahtuma Ilokivessä! 17-18.11. Muurit murtuvat Kiljavalla! 22-23.11. SYL:n liittokokous. 25.11.-1.12. SONK:n kansainvälinen seminaari Lontoossa. 5-7.12. Lipun lukijamatka Berliiniin. Soittele puheenjohtajalle: Kaarina Nissinen/608551 tai SONKn varapuheenjohtajalle: Tuula Pasanen/243217. FOKUS RY Myyjäiset Romanian lastenkotien hyväksi pidetään keskiviikkona 7.11. kello 11-15 ylioppilastalon aulassa. Myytäväksi voit tuoda kaikkea, minkä uskot menevän kaupaksi. Fokuksen pikkujoulut ovat perjantaina 23.11. Lillukassa Kortepohjassa. Merkkaa se kalenteriin ja tule mukaan järjestelyihin. Lisää asiasta kuulet Fokuksen seuraavassa kokouksessa maanantaina 12.11. klo 19 Sohvilla. JYRINÄ Saunailta Kortepohjan A-talossa 1.11.90 klo 19.00. JARURY HUOMIO! Syksyn toiminta on jo alkanut. Tiistaisin ammuntavuoro poliisilaitoksella kello 19.00-21.00. Keskiviikkoisin yhteislenkki Rentukan edestä juosten tai hiihtäen klo 18.00. Hallituksen syyskokous la. 10.11. Ulpukassa klo 18.00, jonne odotamme kaikkien jäsenten saapuvan. Kokouksen jälkeen sauna A-talossa 19.00. Valtakunnallinen opiskelijoiden reserviupseeripiirin (ORUP) syyskokous Lappeenrannassa la 17.11. Ohjelmassa kiertoajelua, illanvietto jne. sekä mahdollinen "kasartftlmajoitus". Tarkoitus lähteä ko. kokoukseen "edustavalla porukalla", joten jos varusteesi on kunnossa, ilmoittaudu hallitukselle. Asioista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä tiedottajaan: Jari Kemppi 608507 iltaisin. PÖRSSI RY To 1.11. klo 18.15 hallituksen kokous toimistolla. Ma 5.11. klo 18.00 pörssiklubi Albassa. 9.-10.11. Ekonomiopiskelijapäivät hotelli Priimuksessa, ilmoittautuminen ilmoitustaululla, fee 200 mk/pörssiläiJYVÄSKYLÄN L I I K U N T A Y H D I S T Y S RY sääntömääräinen vuosikokous to 15.11 1990 klo 14.00 Liikunnan seminaarihuoneessa L 207. Talkoot Liikunnan opiskelijatilassa la 17.11. klo 10.00 lähtien. JYT eli Jyväskylän ylioppilasteatteri NÄYTTELIJÖITÄ JA AVUSTAJIA Jos kiinnostaa., ota yhteys kulttuurisihteeri Martti Lummukkaan 216 173 Ehdokaslistojen yhdistelmä 6 . 1 1 . ja 1 4 . 1 1 . 1 9 9 pidettävää Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston vaalia varten. VAALILIITTO A -Kumman luja 2. Susanna Rossi 3. Markku Oinonen 4 . Soile Hakkarainen . 5 . Tero Venäläinen 6 . Kari Manner 7. Sirpa Panttila 8. Nina Lakka 9. Liisa Kelloniemi 10. Tiina Käki 1 1 . Jarmo Uusitalo 12. Markku Leskinen 13. Ari Mäkiaho 14. Jari Nurminen 15. Heikki Risku VAALILIITTO B -Jukka Salmisen vaaliliitto 16. Jukka Salminen" VAALILIITTO C -Kortepohjan Ponnistus 17. Jusse Määttä 1 8. Aki Keso 19. Veli-Matti Juntunen 2 . Pasi Heinonen VAALILIITTO D -Kari Laitisen vaaliliitto •I 2 1 . Kari Laitinen VAALILIITTO E Perhetalojen lista 2 2 . Anu Penttilä 2 3 . Helena Mannila 2 4 . Minna Mäkinen THE AUTUMN SEMINAR OF THE INTERNATIONAL STUDENTS ASSOCIATION OF JYVÄSKYLÄ (ISAJ) THEME: IS FOREINGNER A THREAT TO THE FINNISH SOCIETY OR IS FINNISH SOCIETY A THREAT TO FOREIGNER? ( O N K O ULKOMAALAINEN UHKA SUOMALAISELLE YHTEISKUNNALLE VAI O N K O SUOMALAINEN YHTEISKUNTA UHKA ULKOMAALAISILLE) D A T E : 9 . 1 1 . 1 9 9 TIME: 1 3 . PLACE: M 103 (UNIVERSITY CAMPUS) Opening of the seminar: By charperson of ISAJ Panelists: Representatives of the University of Jyväskylä City of Jyväskylä the Police of Jyväskylä the Student Union of University of Jyväskylä the Foreing Students of Jyväskylä (Nufsof) Emmanuelle Cunt Leader of the panel: Kolawolw Raheem (social Scientist) You are welcome to come, listen and voice your opinions (myös suomeksi) of the theme above. Finnish Sauna arranged by the city of Jyväskylä for members of the ISAJ and the panelists 18.00 at rakennusvirastobuilding. 1 Vaalit 13.-14.11.90
• J y y : n v a a l i t 1 3 . 1 4 . 1 1 . 1 9 9 • • • • AANESTA V A I K U T A matkatoimisto Jyväskyftssi puh. mvffimm Kauppakatu lr*®8®*" Travela V I E P I T K Ä L L E Pro gradut pöytäkirjat diplomityöt nahkasidokset ym. KlQ&NSUOMO Rihto Ky \ SU—Tl 9—24.00 KE—LA 9—01.00 ' I KELLARIRAVINTOLA I Kauppakatu 30 ALASINKATU 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (941) 676 350 NYT INSTRUN PEHMOUNSSIT 490,VAIHTAESSASI PIILOLINSSIT 400 par CVSTRUMEVTARIUM Kulutusseminaari Jyväskylässä Beckerin kirjakahvilassa (Seminaarikatu 25) 10.-11.11.1990 David Pemberton, Gert Ruppel Osallistumismaksu 35 mk osallistumismaksu + täysihoito 90 mk Aiheina: Yhdentyvän Euroopan vaikutukset Kolmas maailma ja kulutus Raamatullinen kritiikki Tarpeellinen ja tarpeeton kulutus Talouskasvun vaihtoehdot Mahdollisuutemme hillitä kulutusta Tiedustelut ja ilmoittautumiset (mahdollisimman pian): Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto Siltasaarenkatu 11 C 47,00530 Helsinki puh. (90) 719 286. Järjestäjät: Jyväskylän Ylioppilaiden Kristillinen Yhdistys Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto Kristillinen Opintokeskus Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on 6 5 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. Ylioppilaskunta toimii jäsentensä etujärjestönä opintoja sosiaalisissa kysymyksissä. Etujärjestötoimintojen tukemiseksi ylioppilaskunta harjoittaa myös monimuotoista yritystoimintaa. JYY:n kokonaisbudjetin loppusumma on n. 43 milj. markkaa, josta yritystoimen budjetoitu liikevaihto on n. 23 miljoonaan markkaa. Yritystoimeen kuuluu kuusi yksikköä ja päätoimialana on ravintolatoiminta (opiskelijaja nuorisoravintolat Rentukka ja llokivi). Nykyisen yritystoimenjohtajamme siirtyessä oman yrityksensä palvelukseen etsimme määrätietoista YRITYSTOIMENJOHTAJAA haasteelliseen ja nuorekkaaseen ympäristöön. Yritystoimenjohtajan tehtäviin kuuluu JYY:n yritystoimen tulosvastuullinen johtaminen. Hänen apunaan toimivat eri yksiköiden vastaavat hoitajat. Liikkeenjohdollisten tehtäviensä ohella hän toimii esittelijänä yritystoimen johtokunnassa ja raportoi toiminnasta JYYn hallitukselle ja edustajistolle. Odotamme hakijalta kaupallisen tai ravintola-alan peruskoulutusta kokemusta esimiestehtävistä, ravintola-alan esimieskokemus katsotaan eduksi pitkäjänteisyyttä, yhteistyökykyä ja joustavaa otetta. Pyydämme lähettämään hakemukset palkkatoivomuksineen 9 . 1 1 . mennessä osoitteella JYYn keskustoimisto, Keskussairaalantie 2, 4 6 JYVÄSKYLÄ. Kuoreen merkintä "Yritystoimenjohtaja". Lisätietoja antavat toimistopäällikkö Maija Saarnisto p. (941)607211 ja pääsihteeri Tapio Särkelä p. (941)617599 J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O N Y L I O P P I L A S K U N T A E K O E L O A H I U K S I L L E S I , N Y T L I I K K E E S S Ä M M E G O L D W E L L f ; " V I H R E Ä L E H T I " K O T I H O I T O S A R J A . emi Isännäntie 1 40740 Jyväskylä (941) 252 415 LIIKKEESSÄMME TYÖSKENTELEE MYÖS PARTURI. PALVELEMME MA—PE 9.00—18.00 Osa Goldvvell "VIHREÄ LEHTI" -tuotepakkauksen tuotosta menee "Pietä Norppa Pinnalla" -keräykseen. Keräyksen tuloilla autamme luonnonsuojelujärjestöjä rauhoittamaan saimaannorpan pesimäpaikkoja. Kauneusja Jalkahoitola Aune Tiainen Dipl. kosmetologi värija meikkiasiantuntija Ajanvaraus puh. 941-617 009 Silja Liukkola Hanna Berg Ajanvaraus puh. 941-616 902 Väinönkatu 9 A I! krs, JKI (Solanan tiloissa) OPISKELIJA-ALENNUS 10% LOZZIN ALAKERTA KESKUSSAIRAALANTIE 2 p. 615 744 AVOINNA MA-PE 8.15-16.00 MYYNTITEMPAUS MATTILANNIEMEN A-RAKENNUKSEN ALA-AULASSA KESKIVIIKKONA 7 . PÄIVÄ MARRASKUUTA KLO 10.00-14.15. HALVALLA M M . UUSIOPAPERIA JA UUTUUSKIRJOJA... MUISTA KÄYDÄ MYÖS KAMPUS-KIRJASSA TSEKKAAMASSA UUTUUKSIA! Willy Russel SHIRLEY SHIRLEY VALENTINE VALENTINE ensi-ilta 8.11. klo 19 Pienellä näyttämöllä Elokuvanakin tunnettu näytelmä naisesta, joka tempaisi itsensä irti... { e S%, Seuraavat näytännöt La 10.11, la 17.11, la 24.11, su 25.11, pe 30.11 1 • I Opiskelijalippuja, m varata ennakkaan V M I kaikkiin teatterin esityksiin. Lippumyymälä puh. 624 200 Opetusministeriö julistaa haettavaksi KORKEAKOULU JA ASIANTUNTIJA-APURAHAT lukuvuodeksi 1991—92 seuraaviin maihin: Albania tiedeasiantuntija-apuraha 1 kk. Australia jatko-opiskelu ja tutkimusapuraha ä 9 kk, alle 35 v. Espanja 2 jatko-opiskelutai tutkimusapurahaa ä 9 kk, vierailuapurahoja tutkijoille 1—2 viikkoa, kulttuuriasiantuntija-apurahoja 1—2 viikkoa, 2 arkisto-, kirjastotai museoalan vierailuapurahaa ä 1 vko. 8 kesäkurssiapurahaa espanjan opiskelijoille. Irlanti 2 jatko-opiskelutai tutkimusapurahaa ä 8 kk, tiedeja kulttuuriasiantuntija apurahoja ä 1 viikko. Kiina 1—2 jatko-opiskelutai tutkimusapurahaa ä 1—2 v, alle 35 v. Kreikka 1—2 jatko-opiskelutai tutkimusapurahaa ä 9 kk, alle 35 v., kulttuuriasiantuntijavierailuja ä 1 viikko, kreikan kielen kesäkurssiapuraha 1 kk, apurahoja professoreille ja tutkijoille ä 1—2 viikkoa. Kuuba 2 jatko-opiskeluapurahaa ä 9 kk, alle 35 v. Portugali 2 jatko-opiskelutai tutkimusapurahaa ä 9 kk apuraha portugalin kielen opiskelijalle 8 kk, apuraha portugalin kielen tutkijalle 1—12 kk, tiedeja kulttuuriasiantuntija-apurahoja ä 1 vko. Puola jatko-opiskelutai tutkimusapurahoja yht. 20 kk, väh 4 kk, alle 35vuotiaille, 1—2 apurahaa puolan kielen opiskelijoille yht 10 kk. Tsekkosjatko-opiskelu tai tutkimusapurahoja yht. 20 kk, lovakia väh. 4 kk, alle 35-vuotiaille, tiedeja kulttuuriasiantuntija-apurahoja. Turkki 2 jatko-opiskelutai tutkimusapurahaa a % WK, 6 kesäkurssiapurahaa ä 2 kk turkin kielen opiskelijoille, tieteen ja kulttuurin asiantuntija-apurahat ä 1 vko. Unkari opiskelu-, jatko-opiskeluja tutkimusapurahoja yht. 25 kk, väh. 3 kk., tiedeja kulttuuriapurahoja, 10 kk apuraha suomalais-ugrilaisen kielitieteen, kansantieteen tai folkloristiikan opintoihin, 3 kk kääntäjäapuraha. Hakulomakkeita saa korkeakouluista ja opetusministeriön stipendiasiain keskuksesta, puh. 90-134 171. Täydelliset hakemukset palautetaan stipendiasiain keskukseen, pl 293, 00171 Helsinki, 30.11.1990 mennessä. 1 Kokoomuksen k ova sana Lasse Hakala edustajistoon "Olen isänmaallinen oikeistolainen, enkä häpeä piiruakaan vakaumustani." N:o 109 Kokoomus 11
• Euroopan y h d e n t y m i n e n o n asia, josta k a i k k i toki ovat kuulleet, mutta harva tietää oikeastaan m u u t a k u i n että ruoan h i n n a n väitetään h a l p e n e v a n ja s u o m a l a i s e t k i n v o i v a t tuntea k u u l u v a n s a Eurooppaan. Näillä m i e l i k u v i l l a o n pohjustettu s u o m a l a i s t e n varovaisen myönteistä suhtautumista EY:hyn, sillä k u k a p a haluaisi syödä kalliisti tai tuntea itsensä Pohjolan juntiksi m e n e v ä n e u r o i h m i s e n rinnalla. Jyväskylässä pidetyssä N a i s f o o r u m i s s a k e s k u s t e l t i i n vakavasti siitä, mitä EY merkitsee S u o m e l l e ja erityisesti s u o m a l a i s n a i s i l l e . Mistä kaikesta l u o v u m m e tämän s u u r e n m o i s e n y h d e n t y m i s e n nimissä? MITEN NAISTEN KÄY EY:SSÄ? ENTÄ MIESTEN? EY on ensisijaisesti taloudellinen liitto. Siinä suhteessa mielikuva kultturellista euroihmisestä johtaa ajatukset harhaan. Vuosi 1992 merkitsee yritysten eikä ihmisten yhdentymistä ja EY-neuvotteluissa kulttuuriyhteistyö ohitetaan sivumaininnalla. EY merkitsee tilannetta, jossa esteet pääoman, työvoiman , tavaroiden ja palvelusten liikkuvuudelle on mahdollisimman pitkälle poistettu. Pääomien vapaan liikkumisen myötä valtiovallan taloudellinen päätösvalta kuitenkin vähenee ja tätä kautta paineet kohdistuvat sosiaaliturvan leikkaamiseen. Itse EY-säädöksiin ei sisälly vaatimusta sosiaaliturvan yhdenmukaistamiseen, mikä olisikin mahdoton tehtävä Pohjoismaiden ja m u u n Euroopan erilaisen hyvinvointivaltiotradition vuoksi. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on luonut edellytykset naisten taloudelliselle itsenäisyydelle ja meillä naisten työssäkäynti onkin huomattavasti yleisempää kuin eurooppalaisten naisten keskimäärin. Pohjolassa valtio on naisen ystävä ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolustaminen on etenkin naisten intressi. Foorumissa korostettiin sitä, että taistelu hyvinvointivaltiosta tulee joka tapauksessa, kuuluimmepa EY:hyn tai emme. Pääomien liikkuvuuden lisääntyminen merkitsee myös suuria vaikeuksia huonoeti kannattavalle teollisuudelle. Suomessa ainakin tekstiilija elintarviketeollisuuden naiset ovat huolissaan. Naisten työttömyys tulisi joka tapauksessa lisääntymään. Euroopan yhdentyminen mahdollistaa myös työvoiman entistä v a p a a m m a n liikkumisen. Naisnäkökulmasta tilannetta arvioitaessa ei voi olla kysymättä, onko vapaa liikkuminen sitten helpompaa miehille vai naisille? Naisten on perheen ja kodin vuoksi vaikeampaa muuttaa. Ja jos he.muuttavatkin, on naisten tyypillisen hoivatyön tekeminen toisella kielialueella vaikeampaa kuin tyypillisten miesten töiden. Ihmisten huoltamiseen painottuva työ edellyttää enemmän kielitaitoa kuin koneilla työskentelyyn painottuva työ. Tavaroiden vapaa liikkuvuus mahdollistaa joustavat tavaravirrat maasta toiseen, mutta siitäkin pohjoismaisilla sisarilla on kriittinen sanansa sanottavana. Samalla kun sitoudumme tavaroiden vapaaseen liikutteluun, sitoudumme luopumaan monista erityissäännöksistä, jotSUOMI VOISI KESKITTYÄ MYYMÄÄN LUJAA PERUSKALLIOTA YDINJÄTTEIDEN HAUTAUSMAAKSI ka on luotu suojelemaan pohjoismaista kuluttajaa. Erityisesti ruotsalaiset EY:tä vastustavat haiset ovat nostaneet keskustelun kohteeksi sen, haluammeko purkaa terveyttämme ja turvallisuuttamme suojelemaan kehitetyt säädökset EY:n vuoksi. EY on siis suoranainen riski terveydellemme samalla kun se on sitä myös luonnon hyvinvoinnille. Tavarat kun eivät siirry paikasta toiseen ilman kuljetusliikenteen huomattavaa lisääntymistä. Euroopan yhdentymisen myötä lainsäädäntövaltaa siirtyy hallitusten välisille toimeenpaneville elimille. Päätöksenteon etääntyminen kaventaa demokratiaa. H u o n o n n u s t a vallitsevaan tilanteeseen se on etenkin naisille. EY-neuvottelujenkaan kravattimassasta ei juuri naisia havaitse. Toisaalta EY:tä puolustava Salme Kandolin mainitsi, että alueellinen päätöksenteko on esimerkiksi Ranskassa lisääntynyt muutosten myötä. Miten mahtaisi käydä Suomessa? EY-keskustelun kuluessa vilauteltiin hurjia tulevaisuudenvisioita. Jos Suomessa ei kerran kannata viljellä maata niin ainakin puuta m u u n maailman tarpeisiin. P u u n lisäksi voisimme sitten keskittyä myymään lujaa peruskalliotamme ydinjätteiden hautausmaiksi. Historiaa toi esiin visio, jossa entisten valoittajien tilalle ovat tulossa monikansalliset yhtiöt talousjohtajineen. Miksi enää valloittaa maita, kun sen sijaan voidaan perustaa Yhteisö! Eurooppaa laajemmin asiaa tarkasteli Hilkka Pietilä, joka kysyi onko meillä oikeutta rakentaa vahvaa talousmuuria Euroopan ympärille? Vieläkö haluamme elää ns. kehitysmaiden köyhien kustannuksella? Dahlerupin mukaan meidän ei edes kannata eksyttää itseämme säädösVUOTTA 1 9 9 2 VOITAISIIN JUHLIA ALKUPERÄISKANSOJEN RIISTON 5 VUOTISMUISTOVUOTENA ten viidakkoon vaan kysyä sen sijaan mitä me haluamme ja edistääkö EY tätä pyrkimystä. EY-pullaa täytyy pureksia eikä sitä sittenkään ole pakko niellä ei naisten eikä miesten. Kyseenalaistaminen on tärkeää ja aikaa on vähän. EYtä vastustava kampanja kantaa nimeä Ihmisten Eurooppa, sillä se haluaa ihmisten yhdentyvän, ei yritysten. Kampanjan suunnittelijoiden mukaan vuotta 1992 voitaisiin juhlia alkuperäiskansojen riiston 500-vuotismuistovuotena. Suunnittelijoilla on jo kansalaisadressi EY-kansanäänestyksen puolesta. Onko sinulla vastausta annettavana? Tarvitsevatko suomalaiset naiset ja miehet EYtä? Ulla Kumpula 1 2 KAYTA Ä Ä N E S I V A A L E I S S A !