• XöL h
• H Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2002 • nopeampi Utunen, s. 5 Tyrkyllä edariin, s. 6 7 Seksiä! Karvoja! s. 9 Täysipäi(väi)nen trubaduuri, | J \ ^ | s. 18 Mitäs jos äänestäisit tänä vuonna? pääkirjoitus/ Tämän Anna-Maija Tuuliainen ,ehden i 1 m e s tyessä JYYn edustajistovaalien ennakkoäänestys on täydessä vauhdissa. Tänä syksynä ehdokasmäärän ja äänestysprosentin kasvattamiseksi on nähty aika paljon vaivaa. Kauas on kuljettu parhaista edarivaalivuosista, jolloin ehdokkaita saattoi olla yli 600 ja äänestysprosentti suurimmillaan 65 (vuonna 1972). Tasan kaksikymmentä vuotta sitten, 1982, käytiin pohjamudissa, äänestysprosentti oli käsittämättömän alhainen: 12,83. Nyt päästään toivottavasti ainakin reilusti yli kahdenkymmenen prosentin. Nyt on oikeasti aika muuttaa asiat. Edarivaaleja haukutaan kaverivaaleiksi, mutta ne voivat olla sitä myös positiivisessa mielessä. Äänestä siis kaverisi edariin! Tai jos omasta kaveripiiristä ei ehdokkaita löydy käy tutustumassa vaalikoneeseen (http://www.co.jyu.fi/~jyy/vaalit/hakukone.php) ja katso, kuka ehdokkaista ja heidän edustamistaan ryhmistä vastaa omaa ajatusmaailmaasi parhaiten. Edari kaipaa piristysruisketta. Tänä syksynä edustajistossa on oltu harvinaisen hiljaa. Joko porukka on kaikkeen tyytyväinen tai sitten sitä ei juuri mikään kiinnosta. Ainuttakaan aloitetta tai kyselyä en muista syksyn kokouksissa kuulleeni. Historiallisia muutoksia (kaksivuotiseen edarikauteen siirtyminen) tai muuten vain tärkeitä asioita (esim. JYYn kiinteistöhuollon yhtiöittäminen) on nuijittu pöytään tuosta vaan. Viimeisimmässä edarissa sitten vihdoin syntyi keskustelua siitä, pitäisikö kansainvälisen valiokunnan tehtäviin edelleen sisällyttää rauhan ja solidaarisuuden edistäminen vai ei... Pari valopäätä katsoi asiakseen äänestää ko. tehtävän poistamisen puolesta käsi natsitervehdykseen kohotettuna. Tällaisia edaattoreitako me JYYn jäsenet haluamme asioitamme ajamaan? Sinulla on nyt mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Kuka päättää ensi kaudella JYYn jäsenmaksun suuruudesta ja monesta muusta sinullekin tärkeästä asiasta? Edarista CV-merkintää hakemaan lähtenyt pelle vai edaattoriuteen tosissaan suhtautuva opiskelija? Omalle ryhmälleen luottamustehtäviä hinnalla millä hyvänsä kahmiva opportunisti vai asioista oikeasti kiinnostunut ihminen? Kauas Jyväskylästä jo muuttamaan ehtinyt ryhmän listantäyte vai Jyväskylässä asuva tyyppi, joka todella ottaa edaattorin paikan vastaan? Käykäähän äänestämässä, täytetään edari fiksuilla ihmisillä! KANNEN KUVA: SATU PIRINEN, LÖÖPPIKUVA: JANNE HERNESNIEMI Jyväskylän Ylioppilaslehti www.ryu.fi/lyf~xiri Totmrtus JYYn jäsenille koliin kannettuna Keskussoiroalontie 2 Jylkköri maksoo 8 euroa, ei40600 Jyväskylä jösenilb 45 euroa. (014)2603360 jylkkari@cc.iyu.fi OsoHteenmuutokMt Fox JYYn keskustoimisto, (014)2603928 (014)2603355 Pciätolmirraja Anna-Maija Tuuliainen (014)2603359 040 581 4972 onirtu@cc.fyu.fi Toimitta |at Miira Rauhamäki 5 5 6 7 9 5 9 mifouhom@cc.iyu.fi Ftelrus Koskimies 5 5 3 7 8 2 4 6 pekoskim@cc.iyu.fi Taitto Miira Rauhamäki Taloudenhoitaja ja tolmlstosimeeri fbula Rouhianen (014)60 7226 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. Ilmoitusmyynti tmi Mortti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 5 3 3 Fox (014) 272 163 YlioppilasJehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 llmohutaenvotmblala Grafiikka Rutanen ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 grofiikka.rutanen@co.inet.fi Painopaikka LehtisepätOy, Pieksämäki (015)7234212. Painos 8 k p l ISSN 0356-7362 » K U I T T I I l m e s t y m i s p ä i v ä t syksyllä 2 2 ilmestyy deadline 13.11. 27.11. 11.12. 6.11. 20.11. 4.12. Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin!! H U O M I O ! 2 7 . 1 1 . ilmestyvän lehden tekevät journalistiikan fuksit! Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä , 1 2 e u r o o / p m m etusivu myydään ainoastaan kokonoon värilisä 0/4 euroa / p m m Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroo. Nörtit vs. ihmiset AVUSTAJAPALAVERI Tl 29.10. KLO 19.30 RAVINTOLA SOHVVIN KABINETISSA. vieraasta päästä/ •**?<* Jussi Laitinen valvontalaite." Mitä hittoa? Kopiokone puhuu avaruuskieltä. Yritän miettiä, millainen on se ihminen, tai insinööri, joka ohjelmoi näitä vempaimia. Sama tyyppi on istuttanut VVordiin automaattisia jippoja, jotka saavat kirjoittajan olon tukalaksi. Kone tuntuu tietävän paremmin kuin minä. miltä tekstini pitää näyttää. Teknologia-alan hikipajoissa nörtit keksivät uusia leluja toisille nörteille. Isoissa firmoissa hiihtää myös jokunen hissukka humanisti, joka yrittää muistuttaa käyttäjäystävällisyydestä ja siitä, että asiakas voi olla muukin kuin nuori mies. On selvää, kuka saa äänensä kuuluviin. Humanismi pärjää teknomanialle liike-elämässä yhtä hienosti kuin Jyväskylän yliopistossa. Siinä vaiheessa mennään metsään, kun teknologiasta tulee itseisarvo. Ei kukaan jaksa selata hienoja verkkosivuja, jos niiden tekijällä ei ole mitään sanottavaa. Ensimmäinen IT-paise puhkesi jo. Lisää mätää on luvassa, jos sisällön arvoa ei tajuta ajoissa. Myönnän, etten ymmärrä mitään teknologian, uusmedian ja talouden suhteista. En ainakaan niin sanotusta ansaintalogiikasta. Miksi teleoperaattori tuhlaa omaisuuksia kuvaviestien markkinointiin, kun kenelläkään ei vielä ole kuvapuhelimia? "Onko sinulla mahdollisuutta käydä internetissä?", Rakkautta ja anarkiaa -festarin numerosta kysyttiin, kun utelin leffojen aikatauluja. Suomessahan kaikki pääsevät verkkoon, joten kysymykseen ei voi vastata kuin myönteisesti. Mutta miksi sitä pitää kysyä puhelinpalvelussa? Olen kai vanhanaikainen ja tylsä, koska mielestäni asiakaspalvelu on mukavaa ja koneet ovat ikäviä. Ihmisten kanssa voi jutella; kone on mykkä tai sanoo: "Aktivoi ulkoinen valvontalaite." Tämä kotikoneeni yltää kyllä nykyään internetiin, ja onhan se kätevää. Aivan niin, internetistä on valtavasti hyötyä. Sanotaan nyt sekin ääneen, että en vastusta teknologiaa sinänsä. Silti olisi kivaa, jos se kopiokone voisi vain sanoa: "Anna kortti". JUSSI LAITINEN
• 29. LOKAKUUTA 2002 • 4 2 . VUOSIKERTA Suomalainen opiskelija on m m • • • • mm ia k a s " SUOMEN JA SEITSEMÄN muun EU-maan korkeakouluopiskelijoiden sosiaalinen ja taloudellinen tilanne on arvioitu Euro Student -raportissa. Muut vertailumaat olivat Alankomaat, Belgia, Irlanti, Italia, Itävalta, Ranska ja Saksa. Suomalaisopiskelijat ovat raportin mukaan iäkkäämpiä kuin vertailumaissa; keskimäärin 25,5-vuotiaita. Nuorimpia ovat belgialaiset (keskim. 21,5 vuotta). Suomalainen opiskelija Pauliina "Ritola, 30, kommentoi: "Onkohan mahdettu ottaa huomioon, että koulu aloitetaan Suomessa vanhempana kuin esimerkiksi Belgiassa?" Pauliina lähti aikanaan Imatralta Jyväskylään opiskelemaan luokanopettajaksi. Nyt hän opettaa Kulosaaren alaasteella Helsingissä. SUOMALAISOPISKELIJAT ovat muihin verrattuna selvästi useimmin naimisissa (15,2%) ja heillä on useimmin lapsia jo opiskeluaikana (14,5%:lla opiskelijoista). Naisopiskelijoita on hieman yllättäen eniten Irlannissa. Sekä Irlannissa että Suomessa naisten osuus on hieman yli 60%. Useimmissa vertailumaissa yli puolet opiskelijoista on naisia. Vähiten naisopiskelijoita on Saksassa (46,4%). Suomalaiset käyvät muita useammin (63%) töissä jo ennen opintojaan. Seuraavana listalla ovat Saksa ja Ranska, joissa noin kolmanneksella opiskelijoista on työkokemusta ennen opintoja. Italialaisilla ja ranskankielisen Belgian opiskelijoilla ei ole työkokemusta opintoja edeltävältä ajalta lainkaan. Pauliinalla oli opintojen alkaessa takana vuosi vaihto-oppilaana UudessaSeelannissa, sekalaisia kesätöitä sekä muutama opettajan sijaisuus. PITKÄT OPISKELUAJAT ovat yleisiä Euroopassa siis muuallakin kuin Suomessa! Ylempään korkeakoulututkintoon johtavat yliopisto-opinnot kestävät keskimäärin pisimpään Italiassa: 7,5 vuotta. Suomi ja Itävalta jakavat kakkossijan noin 6,5 vuodella. Pauliina aloitti opintonsa 1992. "Gradu on ollut ns. vaiheessa viimeiset viisi vuotta. Viime kesänä minulla oli palkallinen kesäloma, jonka aikana tein gradua niin pitkälle, että olisi tarkoitus valmistua ennen joulua", Pauliina raportoi. Korkeakouluopiskelijoiden osuus ikäluokasta on suurin Suomessa (67%). Itävallassa, Belgiassa ja Saksassa luku on vain noin 30%. ITALIASSA VANHEMPIEN luona asuu 68% opiskelijoista ja Saksassakin 24%. Italiassa yli 27-vuotiaista opiskelijoista ainoastaan 52% asuu omassa taloudessa, Suomessa 90%. Suomalaisopiskelijoista ainoastaan kuusi prosenttia asuu vanhempiensa luona. Muualla kuin vanhempien kanssa asumista selittää osittain se, että Suomessa alle sadan kilometrin etäisyydellä vanhempiensa kodista asuvien osuus on tutkimuksen pienin eli 47%. Belgiassa vain neljällä prosentilla on yli sadan kilometrin matka opiskelupaikkakunnalle. Toistaiseksi perheetön ja lapseton Pauliina vahvistaa raportin tulosta omalta osaltaan: hän on opiskeluaikanaan asunut joko itsekseen tai kämppisten kanssa. Kotiseutu ei tarjonnut mahdollisuutta opiskella opettajaksi, joten vanhempien luona asuminen ei ollut edes teoriassa mahdollista. SUOMESSA JA Alankomaissa valtion opintotuen osuus on opintojen rahoituksessa suurin. Suomessa 48,3 ja Alankomaissa 41,6%. Italiassa valtion tuen osuus on seitsemän prosenttia. i t s e n ä i n e n TEKSTI: ANNA-MAIJA TUULIAINEN, PIIRROS: LASSI TOIVANEN Myös opintotuen saajien osuudet ovat suurimmat Suomessa (83%) ja Alankomaissa (90%). Belgiassa ja Italiassa opintotukea saa vain noin kymmenen prosenttia opiskelijoista. Itävallassa, Saksassa ja Alankomaissa valtion tuki ohjataan osittain opiskelijan vanhemmille. "Ensimmäiset viisi vuotta olin ihan aktiivisesti opiskelija, tein ylimääräisiä erikoisiumisaineitakin 20 opintoviikkoa. Sitten opintotuki loppui ja menin töihin. Sen jälkeen on ollut vain yksi puolen vuoden jakso, jolloin en ollut töissä, silloin tein englannin cumua. Totesin etten pärjää taloudellisesti ja menin taas töihin", Pauliina selvittää. VANHEMPIEN TUEN osuus opintojen rahoituslähteenä on pienin Suomessa (8,3%) ja Alankomaissa (14,7%). Belgiassa ja Italiassa vanhempien tuki muodostaa opiskelijan tuloista yli puolet. Vanhemmilta saadun tuen tarkkaa määrää on Pauliinan mielestä hyvin vaikea arvioida. Lienevätkö raportin laskelmissa mukana esimerkiksi kotoa mukaan saadut täpötäydet ruokakassit? "Vaikka olen nostanut opintotukea ja lainaa, vanhemmat ovat auttaneet paljon, heidän puoleensa on voinut aina kääntyä", Pauliina kertoo. TYÖSSÄKÄYNTI opintojen ohessa on Suomessa harvinaisempaa kuin vertailumaissa yleensä. Suomalaisten opiskelijoiden työtulojen määrä ja työntekoon käytetty aika on suurempi kuin useimmissa muissa maissa. Pauliina on monen muun tavoin tehnyt töitä niin paljon, että valmistuminen on viivästynyt. "Ihan oman alan töitä olen tehnyt koko opiskeluajan, eli olen ollut ala-asteen opettajana. Pisin aika samassa paikassa on ollut puolitoista vuotta. Nyt on meneillään toinen vuosi Kulosaaressa."' Soksoloisen Euro Student -raportin on toimittanut Hochschul-lnformations-System -tuHcimuslaitos [HIS) Saksan opetusministeriön aloitteesto. Suomessa tutkimusaineisto kerättiin 2157 ammattikorkeakouluja yliopisto-opiskelijalta kyselyllä vuonna 2000. Otos vastaa noin prosenttia perusopiskelijoista. Euro Student. Social and Economic Conditions of Student Life in Europe 2000 -raportti on luettavissa osoitteessa http://www.his.de/ Jylkkärin vakiopalstat remonttiin KUTEN tarkkaavaisimmat lukijat ovat ehkä huomanneetkin, Jylkkärissä on jo jonkin aikaa jyllännyt vakiopalstamyllerrys. Muutama palsta on poistettu, joitain uusia on perustettu ja paria vanhaa palstaa on uudistettu. ENNALLAAN säilyvät pääkirjoitus. Vieraasta Päästä, nelossivu kokonaisuudessaan (Oja & Allikko, Tarjolla Tänään sekä News in English), Fuksi, kuutossivun uutispätkät, Varjopääkkäri, Eiih!, Vauhkonen, sarjakuva. Ilokiven ruokalista, Pianissimo, Keskustelua, Järjestöt, Piilosana, Vaihtopenkki. Multi ja Jylkkäri maailmalla. Lakkautettujen palstojen hautausmaalle päätyvät ainejärjestöaktiiveista kertonut Mun Juttu sekä Kaupungin ja Kampuksen Kummajaiset. Kuutossivunkuvaan voi vastedes tarjota myös mustavalkoisia vaakakuvia. Edari&halliius kertoo edelleen lyhyesti JYYn edustajiston ja hallituksen viimeisimmistä päätöksistä. Tarkoitus on raportoida erityisen kiinnostavista, edarissa ja hallituksessa käsitellyistä asioista omina erillisinä juttuinaan. PALANEEN KÄRY jatkaa ennallaan, mutta tekijä on uusi (Juha-Pekka Honkasen tilalla aloitti Janne Ikonen numerossa 12/02). Sarjakuvan vieressä sijainneet Kuplat ja Sitaatti ("Ja sitten minä sanoin sille Jylkkärin toimittajalle että...") on korvattu Jylkkäri X vuotta sitten palstalla. Siinä voi olla mitä hyvänsä aikaisempien vuosien Jylkkäreissä julkaistua, tavalla tai toisella kiinnostavaa kamaa. TEATTERI-, LEVY-, elokuva-ja kirja-arvostelujen rinnalle toivomme saavamme pitkästä aikaa myös sarjakuva-arvosteluja. Löhnöpruut ja Puolikuunpartituuri on korvattu Hengentuote-nimikkeellä, jonka alle mahtuu kaikenlaista fiktiivistä tarinaa: pakinoita, runoja, lyhyitä novelleja... KOKONAAN uusista palstoista on jo julkaistu aloittelevien muusikkojen tuotoksia arvoiva Demoni sekä Yllärinurkka, jossa voi olla periaatteessa ihan mitä tahansa, mikä ei vie paljon tilaa. Tässä numerossa aloittaa seksipalsta, jossa nimimerkki Lettutieteen Vihtori raportoi kaikenlaisesta seksiin liittyvästä. Numerossa 14/02 aloittava Ajaton esittelee laaja-alaisesti kulttuurin klassikoita, etenkin jo julkisuudesta kadonneita sellaisia. Yksi Jylkkärin muinaisista palstoista palaa takaisin: Opinnäyte, joka esittelee mielenkiintoisia graduja, lisureita ja väikkäreita sekä niiden tekijöitä. JYLKKÄRIN TOIMITUS
• H J g j j j g f f g Ylioppilaslehti 13/2002 rkahvipöytävisailu-j OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Minä vuonna James Dean kuoli? 2. Mikä instanssi jakaa vuosittaiset suomalaisen elokuva-alan tunnustuspalkinnot, Jussi-patsaat? 3. Mikä on Andorran virallinen kieli? 4. Kuka on eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja? 5. Montako miljoonaa savuketta Yhdysvalloissa valmistettiin vuonna 1999? ALLIKKO 6. Mitkä ovat Euroopan neljä suurinta saarta? 7. Kuka oli ensimmäinen nainen, joka valittiin Suomen vuoden urheilijaksi? 8 Mitkä kappaleet olivat Don Huonojen ensimmäisellä singlellä? 9. Kuinka korkea on aurinkokuntamme korkein vuori? 10. Mikä on suomalaisten miesten elinajanodote? Ii». Kuka tietää kaiken Barbien miesystävästä? mnöuax :snN09 (9'18 lOSjeu) eipiA 9't^ o i suoy\| snduMio EA -osiiehs esstsJBiftj 'tu>| $Z '6 (0661) >nnon>| unnpeqrijj o>|uo el eeuaajd eeAey '8 £Z6l EUUOOA uoumisjry BSH-EUOIAJ i ueessjol -iiod ue[|iuoz BIBAON el nuei -il 'IIUE|S| 'eiuueijig-osi g •epied -de>| eeuoojHiu 626 U 9 S xej >i!JU3H f lueeieie» e ÄJ BJnv-!LU|y z '5961 t 13S)inVlSVA tarjolla tänään tnriniin Innään o n M k k ä r i n osasto, jolla kerrotaan vinkkejä I d l j U H d I d l l d d l i j y V ä s k y i ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä, kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@cc.jyu.ti POP/ROCK/JAZZ/KIUBIT Lutakko: Pc 1.11. JKL-Punk-HC -ilta, Down My Throat, Surplus People (Fin/Swe/Nor), On a Solid Rock, Phoenix Foundation. La 2.11. XL feat. Pekka Pohjola ja Kie von Hertzen Pc 8.11. Vaihloehio-klubi voi. 2, Sv/eatmaslcr, Henry Fiats Open Sore (Swc), Ass Cobra. La 9.11. Apulanta, No Direction. Ke 13.11. Hellacopters (Swe), Maisen (Nor) Bar68: Pc 1.11. Klaus. La 2.11. Syvä Lohenpuna plays Deep Purple. Pc 8.11. Dirty Deeds Indeedplays AC/DC La 9.11. TheButchers. llokivi: Pe 1.11. Rock 'n' Roll komedia, stand up -koomikko Teemu Vesterinen & Jalo VValamies yhtyeineen klo 21-03, lipui 3e. La 2.11. SETA.n Halloweenbileet klo 21-03, liput 3/6e. Ke 6.11. Yläkaupungin Yö esittää: Kaarle Kustaa -klubi, yhtyeet Tero/C64, Soda, stand up -koomikot Teemu Vesterinen ja Ismo Leikola, elokuva Rieku ja Raiku Täydelliset Seikkailut klo 21-03, liput 4e. Pe 8.11. Kirves heilahtaa IX Turpasauna 2002, Rotten Sound, Deepred, Obscurant, lnjeria klo 21-03, liput 5e. La 9.11. Rikos Klubi X: Oudot Fuusiobileet, Magyar Posse, Ercola, Le Kimono, DJ:t Tim-O & Rikos DJ.i klo 21-04, liput 5e. Ke 13.11. Seisomapaikka -klubi, 1-vuotissynttärit & vierailijoita alk. klo 21, liput 4e. Vakiopaine: Pe 1.11. Pirulainen ja Pyhä Lehmä alk. klo 22. La 2.11. Kentauri ja Au Pair alk. klo 22. Ke 6.11. Trio De Janeiro feat. Laura. Pe 8.11. Jackie 0'Motherjucher (Can) ja Kiila. Tabasco: Kupla-bileet, Scandinavian Music Group ja VVee People alkaen klo 21, liput ennakkoon 5e ja ovelta 7e. KIASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Pyhäinpäivän konsertti pe 1.11. klo 19 Taulumäen kirkkossa. Klassiset romantikot to 7.11. ja ke 13.11 Jyväskylän teatteritalolla klo 19. Alvar Aalto -museo: 24.9.-3.11. Göran Schildt, humanisti valokuvaajana. 12.11. alkaen Julkinen valo, Alvar Aallon valaisimia. Taidemuseo: Holvi: 11.10. alkaen Mistd taide on kotoisin? Keskisuomalaisten taiteilijoiden ensimmäinen sukupolvi. Suoja: 8.11 -5.1.03 Maija Kumpulainen-Sokka. Galleria Harmonia: 31.10.-24.11. Hannamari Jalovaara, Vappu Johansson ja Taina Kokkonen. Keski-Suomen museo: 10.11. saakka Aatteet marssilla. 25.10.-26.1.03 Naivisteja Suomen Gallupin säätiön kokoelmista. Suomen Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: 1.12. saakka Pukupalapeli. 30.10.-24.11. Pinnalla. Kuvioita värejä villaa, Leena Sipilä ja Piia Kolho. Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Särkelä itte to 31.10. klo 19, pe 8.11. klo 19, la 9.11. klo 13. Täällä Pohjantähden allapc 1.11. klo 19, la 2.11. klo 13, ke 6.11. klo 19. Maan päällä paikka yksi on la 2.11. klo 19.30. Tam sormusten harasta la 9 J 1 . klo 18. Pieni näyttämö: Ollaanko vai eikö olla? 10 31.10. klo 19. lmproilta pe 8.11. klo 19. lmproteatteria la 9.11. klo 14. Juhani Ahon Rautartela9.il. klo 19. Huoneteatteri: Pe 1.11. klo 18 Jyväskylän Sanasepot 60 vuotta: Seppojen soolot, vierailu. La 2.11. ja 9.11. klo 19 Matkalippu utopiaan. Pe 8.11. klo 19 ja su 10.11. klo 19 Vaimofee. JYT: Skitsofreniasta kertovan monologinäytelmän Alaston viimeinen esitys on 31.10. klo 20 Ilokiven alakerrassa. Näytelmä kestää noin lh 15min. Liput 5/7e, tiedustelut ja varaukset 044-279 5588. Ma 4.11. Reading-ilta Vakiopaineessa, jossa esitetään Miko Kivisen teksti Ransu. Pihtipudas goes kaupunki -tapahtuman elokuvailta ke 30.10. klo 18 Ilokivessä. Illan aikana esitetään Mikko Niskasen ohjaama tositapahtumiin perustuva Kahdeksan surmanluotia. Työväenopiston luentosarja Muutos ja menettäminen kriisikö? Viimeinen luento 30.10. klo 18-19.30: "Kuinka selviytyä muutoksesta ja menettämisestä", kriisityöntekijä Nina Lias. Paikkana on poikkeuksellisesti Villa Rana, Paulaharjun sali, Seminaarinkaiu 15. Luentosarja toteutetaan yhdessä Jyväskylän Seudun Mielenterveysseuran kanssa. Kirjanmyyntitapahtuma kaupunginkirjastolla keskiviikkona ja torstaina 30.-31.10. Kaupunginkirjaston toimipisteistä poistettua lasten ja aikuisten kirjallisuutta, aikakauslehtiä ja äänitteitä myydään klo 11 -20 Minnansalissa (Vapaudenkatu 39-41, l.krs.) Global Discourse ry:n syksyn seminaarisarja jatkuu tiistaina 5.11. Syyslukukauden teemaa "Yhdistyneet Kansakunnat" jatketaan aiheella "YK:n rakenne ja kehitysstrategiat". Seminaari järjestetään yliopiston päärakennuksen luokassa C4, klo 18 alkaen. Vakiopaine täyttää pyöreitä BAARI VAKIOPAINE juhlii kymmenvuotista laivaltaan marraskuun alussa. Ohjelmaa riittää lähes koko viikoksi, ja kaukaisin esiintyjä saapuu Kanadasta saakka. "Synttäriviikon ohjelma alkaa perjantaina 1. marraskuuta, jolloin esiintyvät Pirulainen ja Pyhä lehmä Pirulainen on alun perin seinäjokelainen yhtye, joka soittaa Tom Vvaitsin lauluja suomenkielisillä sanoilla. Pyhä lehmä taas soittaa henkevää kantria", valottaa syntymäpäiväviikon yleissäheltäjäksi itseään nimittävä Emma Siekkinen. Seuraavana päivänä lauteille nousevat punkyhtye Au pair sekä Pentti Saarikosken teksteihin pohjautuvia lauluja esittävä laulukokoonpano Kentauri. BAARIN kellarissa nähdään Pahnanpohjimmaisten Käles kädessäin -näytelmä juhlaviikon sunnuntaina ja tiistaina kello 19. Maanantaina on JYT:n reading-ilta, jossa luetaan Miko Kivisen teksti Ransu. "Virallinen syntymäpäivä on keskiviikkona 6. päivänä, jolloin ilmestyy RajaseutuPyhä lehmä näyttäytyy Vakiopaineen juhlissa. Kuvassa lehmän logo. j y y lehti. Rajaseutu on meidän asiakaskunnan oma lehti, jossa julkaistaan asiakkaiden runoja, novelleja, sarjakuvia ja aivan mitä vaan. Sen lisäksi kellarissa esiintyy klo 19 miesporukka Aikanne urhot, joka esittää runoja ja klo 20 Teatteri Telakka Tampereelta, joka esittää Doke Far Nienten." ILTAMUSIIKISTA vastaa keskiviikkona Trio De Janeiro featuring Laura, johon kuuluvat Ville Leinonen, Janne Laurila ja Tuomas Luukkonen. Torstaina pidetään pieni hengähdystauko, ja perjantaina 8. marraskuuta juhlitaan vielä kahden yhtyeen verran. Kiila ja kanadalainen Jackie 0'Motherfucker päättävät tapahtumarikkaan viikon. PETRUS KOSKIMIES Vokiopoineen syntymöp ö i v ö i 1 . 8 . marraskuuta. Bändi-iltoina vapaa pääsy. Pahnanpohjimmaisten esityksiin liput maksavat 7/4e. Teotteri Telakan \a Aikanne urhojen esitykset 8/6e (samalla lipulla pääsee molempiin esityksiin). JYYn kv-valiokunta kokoontuu Ilokiven Hallituskabinetissa tiistaina 5.11. klo 16 ja valiokunnan alainen kehy-työryhmä (samassa paikassa) 30.10. klo 14.30. Tervetuloa! JYY:n kehitysyhteistyöprojektia Intiassa voi tukea nauttimalla kehy-lounasta Ilokivessä keskiviikkona 30.10. KU11TUURIVALI0KUNTA Kulttuurimatka Helsinkiin 21.11. Ohjelmassa tutustuminen mm. Kalervo Palsan näyttelyyn Kiasmassa sekä iltaohjelmaksi mm. Teatteri Takomon tai Hurjaruuthin esityksiä. Matkan hinta kaikkinensa 20 euroa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset kulttuurisihteerille. 014-260 3356, jyy-kulttuurisihteeri@cc.jyu.fi.Valiokunnan seuraava kokous ma 4.11. klo 17.00 Ilokivessä. Katso valiokunnan uutiset myös JYYn sivuilta Kulttuuri -kohdasta. KVATin perinteinen bändi-ilta 7.11. klo 20 alkaen ravintola Rentukassa, esiintyjinä Else->Sysmis, Pikku enkeli, Tub, Sway. Vapaa pääsy! KVAT kokoustaa 12.11. klo 19 Lillukassa. Käsiteltäviä asioita mm. stereot, DVD, pikkujoulut, sisäinen budjetti. news in english ALL TOO HUMANE Kampus Kino offers the audience humanity in ali its forms. Especially, Bully (USA 2001) by Larry Clark, shown on November 5, is a hard movie to see. The plot of the film is rather crude; local kids pian and execute a murder of Bobby Kent, one of their gang members for the reason that he is a little bastard. The movie is based on a true story. Humanity (LHumanitg, France 1999) by Bruno Dumont, shown on November 12, is also a harsh movic, yei a bii warmer ihan Clark's film. Kampus Kino on Tuesdays at 7pm in llokivi. Tickets 5/4 euros, presale in Kampus Kirja (Kouppakatu 9) UNIVERSITY APPLIES FOR STUDIES IN TECHNOLOGY The board of Jyväskylä University has decided to apply from the Ministry of Education the possibility to start Studies of Master of Science in Technology from the beginning of August 2004 in the University of Jyväskylä. The rationale for the application is, for example, the personnel and research needs of export companies funciioning in the Central Finland area and the possibility to improve the chances of the university to practise cooperation with firms and through that regional development. "The need for Studies of Master of Science in Technology in the Central Finland is, according to company surveys, undisputable," States Erkki Tuunanen, the administrative manäger of the University. FINNS THE OLDEST STUDENTS IN EU SURVEYCOUNTRIES A German Euro Siudeni report has compared eight EU countries. According to the survey. Finland has the oldest students; 25.5 years in average. In addition, Finnish students are more often married (15.2%) ihan oihers and have children (14.5%). The amount of female siudenis is the second highest after Ircland, both countries reaching over 60%. Finnish students have much more work experience (63%) from ihe time before Studies than the others. Long studying periods are common in Europe. Masters Degree takes usualiy 7.5 years lo reach in Italy, whereas Finland and Ausiria share the second place with 6.5 years. Euro Siudeni report: http://www.his.de NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
• Jyvisfctlän Ylioppilaslehti 13/2002 H "Järjestöt on mun lapsia" Heini Utunen edustaa suomalaisnuoria YK:ssa TEKSTI JA KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI HARVA IHMINEN LIENEE yhtä tehokas pakkaus kuin vasukaan Jyväskylään muuttanut opiskelijanuori Heini Utunen, 25. Jatkuva vilkuilu kännykkään ja kalenteriin on hänelle elämäntapa. Heini valittiin elokuussa Suomen nuorison edustajaksi YK-delegaattiin. Haastatteluhetkellä hän on valmistautumassa lähtöön YK:n yleiskokoukseen New Yorkiin. Pihtiputaan kasvatin kalenterissa on sitä ennen vielä päivällinen prinssi Edwardin kanssa sekä Allianssin järjestämä Globaali nuorisojärjestökokous Helsingissä. Marraskuussa häneltä ilmestyy yhdessä siskonsa Rinnan kanssa työstämä lastenkirja, joka kantaa huolta lapsista ympäri maapallon. Heinin mukaan YK:n toiveena on saada kaikkien maiden valtuuskuntiin nuorisoedustajat mukaan, jotta järjestöön saataisiin jatkuvuutta. Nuorisoedustajia lähtee syyskuusta joulukuuhun kestävään YK:n yleiskokoukseen kuitenkin vain Pohjoismaista, Australiasta ja Hollannista. Edustajat ovat kokouksessa mukana lokakuun lopulla muutaman viikon. Tämä kuuden hengen joukko on nähnyt kerran aiemmin ja pitänyt yhteyttä sähköpostitse. "Me tapaamme yleiskokouksessa Kofi Annanin ja osallistumme YK:n kolmanteen komiteaan. Siellä me yritämme tyrkyttää esityslistalle sosiaalisen kehityksen aiheita, kuten pakolaisja lapsiasioita sekä naisten oikeuksia. Nuorison työsarka ei lopu, vaikka yksi nuori kultalusikka suussa menee sinne kokoukseen. Itselleni on selvää, että ajan siellä etelän asioita." KOKOUKSESSA nuorisodelegaatit haluavat puolustaa Maailman nuorisofoorumia, joka on nuorten oma YK-kokous. Se on järjestetty yhteensä vasta neljä kertaa. Foorumin kautta nuorten tahdon olisi tarkoitus kulkeutua YK:iin. "Olin viime vuonna Senegalissa järjestetyssä nuorisofoorumissa. Se oli hyvin epämääräinen ja epädemokraattinen kokous, jonne tuli 55-vuotiaita egyptiläisiä. Haluaisimme foorumista jokavuotisen tapahtuman, jonka järjestäminen ei olisi kiinni vain siitä, suostuuko joku maa maksamaan kokonaan sen järjestämisen. Esimerkiksi viime kerralla Senegal maksoi viulut." Heinin mukaan YKssa, kuten usein opiskelijayhteisöissäkin, vaikuttamiskeinona on pääasiassa käytävälobbailu. Hän kertoo tekevänsä muiden nuorisoedustajien kanssa Nevvslettereitä -joissa he kenovat ajamistaan asioista j a jakavat näitä käytävillä muille. SAAVATKO NUORET mitään aikaan, oikeasti? "Kyllä me saamme, vaikka raskasliikkeinen koneistohan YK on. Pienistä puroista ne kosket ja valtavirrat syntyvät. Täytyy olla tyrkyllä oman maansa ja EU:n edustajille itse ajamiensa asioiden kanssa." Heinin sydäntä lähellä ovat siis nais-, lapsija koulutusasiat. Mahdollisuuksien tasa-arvon täy"LAPSITYÖVOIMAA El VOIDA POISTAA, ENNEN KUIN TUOTTEISTA MAKSETAAN OIKEA HINTA." tyisi hänen mielestään kuulua kaikille. "Täällä me olemme onnellisia, kun banaanin kilohinta on alle euron. WTO-hinnat ovat niin vääristyneitä, varsinkin ruokatuotteiden kohdalla. Lapsityövoimaa ei voida poistaa, ennen kuin tuotteista maksetaan oikea hinta." PALJON MUUTAKIN HEINI tekee kuin työntää kultalusikkansa YK:n soppaan. Loppumattoman puhetulvan lomassa tipahtaa ilmoille jos jonkinmoisia titteleitä, joita neito kantaa tai on kantanut harteillaan. Tällä hetkellä hän on Maailman liberaalinuonen pääsihteeri. YK:ssa hän on mukana Suomen FAO-toimikunnan (Food and Agricultural Organisation) kansalaisjärjestöedustajana. Kuluvan vuoden alkupuoliskon hän toimi Keskustapuolueen kansainvälisenä poliittisena sihteerinä. Viime vuonna hän oli Allianssin globaalityöryhmän puheenjohtaja, edelleen hän on ryhmän jäsen. Takana on myös Oulun ylioppilaskunnan kansainvälisen vastaavan rooli. Valtavirta-liikkeessäkin Heini kertoo olleensa aktiivinen: 'Ydinvoiman vastaisessa mielenosoituksessa mä konttailin eduskunnan rappusilla. Vastustan viimeiseen hengenvetoon tällaisia vaarallisia, tyhmiä päätöksiä. Väitetään, että energiankulutus kasvaa, vaikka emmehän me oikeasti tarvitse tulevaisuudessa sen enempää lämpöä ja kulutusta kuin nytkään", hän puuskuttaa kiihkeään, hymyilevään tyyliinsä. HEINI OPISKELEE Äbo Akademissa valtiotieteitä sekä Oulussa informaatiotutkimusta. Se ei kuulemma haittaa, että koti on Jyväskylässä. Tänne hänet lennätti eduskuntaehdokkuus. Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Oulussa Heini suoritti 120 opintoviikkoa. Nyt hän on laittanut paperit menemään kuuden yliopiston ja MTTKn vireille laittaman maaseutuopintojen maisteriohjelman hakuun. "Mä olen tällainen maalaishiiri kaupungissa, vaikkei maalla voikaan näissä nykyolosuhteissa edes halutessaan kunnolla asua", neito selittää kiinnostustaan uusiin opintoihin. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen oppikirjojen avaamistahti on laantunut, sillä erilaiset pätkätyötkin ovat vieneet hänen tuntejaan, esimerkiksi Yleisradion tutkimusapulaisena ja keskustanuorten poliittisena sihteerinä. Aina nainen ei kuulemma ole ollut yhtä aktiivinen työntekijä tai opiskelija. Lukion jälkeen hän kenoo haahuilleensa neljä vuotta pitkin poikin maailmalla. Tuliaisena hänellä oli muun muassa taito puhua kahdeksaa kieltä. "Kun mä jotain teen, niin mä teen sitten kanssa. Ei mikään tule ilmaiseksi. Monet ovat olleet kateellisen oloisia kielipäästäni, mutta eivät he ole tajunneet, kuinka monia yksinäisiä tunteja olen viettänyt kielten kirjojen parissa." MISTÄ YKSI IHMINEN saa tarmoa tehdä tätä kaikkea? "Kaikkeen pitää tarttua, mitä on ympärillä. Mulla on yleinen maailmanparantamisideologia, ja mä olen hirveän utelias. Ei niitä vapaaehtoishommia muuten tekisikään. Sitten yksi asia yleensä johtaa toiseen." Taustalla on myös halu saada vakituista työtä, vaikkapa YK:sta: "Jotain kehitysmaahommia", hän puntaroi. Jatkuva kiire myös kostautuu: "On harmi, ettei kaikkia ajatuksia ole koskaan ehtinyt ajatella valmiiksi." Mutta miten ihmeessä Heinillä riittää aikaa tähän kaikkeen? Luulisi, ettei harrastuksille enää jää sen kummemmin aikaa, mutta lentopallon pariin hän kertoo jälleen palanneensa. "Mä tingin omasta itsehellittelyajastani. Kyllä mä mietin välillä, että onko tässä kännykkäja kalenterirumbassa järkeä. Mutta mä olen sinkku, niin mulla on aikaa. Nää järjestöt on mun lapsiani, niitä mä hoivaan." LUULISI SIIS, että tästä naisesta sikiää varsinainen uranainen, mutta Heinipä tipauttaakin haastattelun loppuun melkoisen pommin: "Isona mä haluan kotiäidiksi. Sanopa vielä, että menee hukkaan koulutus. Mutta ihmisten pitäisi saada tehdä, mitä he haluavat. Mun kamppanjani on, että itse niin halutessaan kotiäitiyden ja -isyyden pitäisi olla mahdollista. Mun mielestä tää kampanja on paljon haasteellisempi kuin kaikki projektit, joita nyt teen, koska se ei ole oikein mahdollista kovien arvojen nyky-Suomessa."; Heini haluaa ottaa tietoisia riskejä ja kiivetä asioiden katolle. h
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2002 KUUTOSSIVUNKUVA Optimisti toppasaappaissa edari ja hallitus o Syksyn kolmas (8/2002) edarikokous pidettiin 22. lokakuuta. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa ylioppilaskunnan kiinteistöhuoltopalvelujen yhtiöittämistä, edustajiston työjärjestystä sekä hallituksen ja ylioppilaslehden ohjesääntöjä. Kiinteisiöpäälikkö Osmo Kääriäinen esitteli JYYn kiinteistöhuollon yhtiöittämistä. Edustajisto hyväksyi yhtiöittämisen yksimielisesti, ja näin ollen JYY-palvelut Oy perustetaan vuoden 2003 alussa. Edustajiston työjärjestys hyväksyttiin muutoksineen ilman aloitteita tai puheenvuoroja. Työjärjestystä muokattiin JYYn uuden perussäännön mukaiseksi. Yksimielisesti hyväksyttiin myös ylioppilaslehden ohjesääntö. Hallituksen ohjesäännön hyväksymisestä sen sijaan käytiin pientä keskustelua. Puhetta aiheutti muutos siitä, että hallituksen kokouksiin eivät saisi enää osallistua valiokuntien puheenjohtajat eivätkä sihteerit, ellei heitä erikseen pyydetä. Toinen keskustelua herättynyt kohta puolestaan piti sisällään, että hallituksessa käsiteltävien asioiden pöytäämiseen tarvitaan kahden jäsenen pyyntö, eikä yksi enää riitä. Kolmas kohta käsitteli rauhan ja solidaarisuuden edistämisen poistamista kv-valiokunnan tehtävistä. Hallituksen pohjaesityksen mukaan nämä sanat eivät ole enää ajankohtaisia. Silti pohjaesityksessä korostettin, että käytännössä rauhan ja solidaarisuuden edistäminen kuuluu kv-valiokunnan tehtäviin, mutta sitä ei enää erikseen mainittaisi ohjesäännöissä. Edellä mainittuja muutoksia vastustavien korjausesitykset eivät kuitenkaan saaneet äänestyksissä enemmistöä puolelleen, joten hallituksen pohjaesitykset jäivät voimaan. Jouni Airola pyysi eroa paikkakunnan vaihdoksen vuoksi LlKES:n hallituksesta. Tilalle nimitettiin ylioppilaskunnan pääsihteeri Matti Mäkinen toimikaudeksi 1.1.2003 31 12.2005. Tasa-arvotoimikunnasta pyysi eroa Leena Kuukasjärvi. Hänen paikalleen nimettiin opiskelijaedustajaksi Maisa Lehtovuori. Hallitus päätti saattaa OLL:n jäsenjärjestöille tiedoksi, että JYYn ehdokkaat OLL:n hallituksen jäseniksi ovat Anne Kettunen ja Marianne Saaristo. Edustajistosta pyysivät eroa Heidi Rajala ja Sanna Lahti. Varsinaisiksi jäseniksi nousivat Jaakko Pirttikoski ja Jani Korhonen Varajäseniksi nousivat Oula Mutikainen ja Satu Urpilainen. PETRUS KOSKIMIES Edariryhmät TÄMÄNVUOTISISSA edarivaaleissa valinnanvaraa on 12 ryhmän verran. Näiden joukossa on vaihtoehtoja niin opiskelijakuin puoluepolitiikastakin kiinnostuneille. Jylkkäri pyysi kaikilta ryhmiltä samanpituisen esittelytekstin sekä vastaukset kolmeen tärkeäksi kokemaansa vaalikonekysymykseen. JYYn vaalisivuilta löytyvät vaalikonekysymykset kokonaisuudessaan: http://www.co.jyu.fi/~jyy/vaaliiAiakukone.php Myös yksittäisten ehdokkaiden esittelyt sekä vastaukset kysymyksiin löytyvät vaalisivuilla. Sitten ei muuta kuin lukemaan ja valitsemaan! Ja äänestämään ennakkoon 30.-31.10. tai varsinaisina vaalipäivinä 5.-6.11.! Äänestyspaikat kellonaikoineen löydät osoitteesta: http://www.co.jyu.fi/-jyy/vaalit/kuulutus.php JYLKKÄRIN TOIMITUS A.S.S. Yliopistopolitiikka my ASS! Akateeminen Siperia Seura on monenkirjava joukko, jota yhdistää paitsi ystävyys ja rakkaus, myös viehtymys rentoon hauskanpitoon, eikä lasiinkaan syljetä. ASS on puoluepoliittisesti sitoutumaton, ei-sosialistinen ryhmä. Tämä kattaa yhtä lailla kansallissosialistit kuin muut sosialistit. Katsomme kieroon kaikenlaista kiihkoilua niin oikealla kuin vasemmalla emmekä pidä yleensäkään fanaattisuudesta. Terve järki on ensimmäinen ohjenuoramme. ASS ei ole minkään puolueen nuoriso-osasto. Ylioppilaskunnan päätehtävä on ajaa opiskelijoiden etuja yliopistossa ja yhteiskunnassa. Tärkeintä on ajaa opintotuen tasokorotusta ja muita parannuksia sosiaalisiin etuuksiin sekä huolehtia opiskelijoiden oikeusturvan toteutumisesta yliopistossa. Maailmaa ehtii parantaa sitten vaikka tuopin ääressä, ja sekös meille sopii. Lyhenteensä mukaisesti ASS on ihan syvältä ja poikittain, mutta sehän on pelkästään kivaa. K: Ihmisten ei tulisi käyttää lihaa ravinnokseen: eri mieltä KTeknillinen tiedekunta JY:oon: eri mieltä K: Yliopistossa pitäisi laitoksille jakaa rahaa nykyistä enemmän muillakin perusteilla, kuin vain suoriteltujen tutkintojen määrän perusteella: Samaa mieltä DEMARIOPISKELIJAT Dynamiittia! E nnakkoluulottomuutia M iksei? A rvovalintoja R ohkeutta 1 ntoa T omaattikin on punainen! PUNASTU JO SINÄKIN! K: Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on liian suuri: Jäsenmaksu on sopivan suuruinen siihen nähden, mitä sillä saa. Demariopiskelijoina maksamme mieluummin nykyisen jäsenmaksun kuin tingimme esimerkiksi YTHS:n laadukkaista terveydenhuoltopalveluista. Kyse on myös yhteisvastuusta! K: Latinan opiskelun tulisi olla pakollista yliopistossa: veni, vidi, viri. K: Yliopistossa pitäisi laitoksille jakaa rahaa nykyistä enemmän muillakin perusteilla, kuin vain suoritettujen tutkintojen määrän perusteella: Yliopiston ainoana tarkoituksena ei voi olla tuottaa mahdollisimman paljon tulkintoja tinkimällä niiden laadusta. Opiskelija ei ole yliopiston asiakas! GRONIONI Haluamme vaikuttaa JYYssä tulevana edustajistokautena siihen, että ajamamme teemat toteutuisivat ylioppilaskunnan toiminnassa, koulutuspolitiikassa, sosiaalipolitiikassa sekä henkilöstöpolitiikassa. Ajankohtaisia teemoja ovat: saada opiskelijat kiinnostumaan JYYn asioiden hoitamisesta, huomioida ympäristöohjelman tavoitteet, korostaa kestävää ja eettistä taloudenpitoa sekä vaalia eettistä normistoa ylioppilaskunnan sijoitustoiminnan lähtökohdaksi. Korostamme valiokuntien roolia ja merkitystä sekä JYYn toiminnasta tiedottamista keinoina aktivoida opiskelijoita. Sul 1 on mun luonto! K: Ilokivessä ei tule myydä Coca Colaa tai muita ylikansallisia tuotteita: samaa mieltä K: Yliopistossa pitäisi laitoksille jakaa rahaa nykyistä enemmän muillakin perusteilla, kuin vain suoritettujen tutkintojen määrän perusteella: uutisia LUOMURUOKAPIIRI PYÖRII TAAS Luomuruokaa voi taas tilata suoraan tiloilta Maailmankauppa Mangon kautta. Toimintaa ylläpitää Jyväskylän Maan Ystävät. Ruoka tulee Keski-Suomen luomuosuuskunnalta. Tilauslomakkeita saa Maailmankauppa Mangosta, josta tilaukset voi myös noutaa. Toisin kuin vielä viime vuonna, Lillukasta yo-kylästä ei voi enää tilata eikä noutaa ruokaa. Tilattavissa on mm. perunoita, porkkanoita, sipuleita sekä erilaisia jauhoja ja hiutaleita. Seuraava tilauspäivä on tiistai 12. marraskuuta. Silloin tilatut ruuat voi hakea Mangosta 19. marraskuuta. DI-KOULUTUS JYVÄSKYLÄÄN? jyväskylän yliopiston hallitus esittää opetusministeriölle, että yliopistossa olisi mahdollista suorittaa teknistieteellisiä tutkintoja (diplomi insinöörikoulutus, Dl) elokuun alusta 2004 alkaen. Esityksen mukaan Dl-opetus yhdistettäisiin matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekuntien opetukseen. Perusteluina tekniikan alan ko ilutukselle hallitus mainitsee Keski Suomessa t( imivien vientiyritysten henkilöstöja tutkimu tarpeet. Hallituksen mukaan teknisen alan ko ! utus parantaisi yliopiston mahdollisuuksia yi ^yhteistyöhön ja sitä kautta alueelliseen kehittä seen. +
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2002 | esittelyssä, olkaa hyvät! samaa mieltä K: JYY voisi järjestää Miss Jyväskylän Yliopisto -kisat: eri mieltä ILKKA-PUOLUE ILKKA-PUOLUE muodostuu kahdesta Ilkasta. Emme aja vain likkojen etuja, vaan myös Seppojen, Kaisojen, Raimojen, jne..., nimestäsi huolimatta ILKKA-PUOLUE on sinua varten. Me arvostamme perinteikkyyttä, koskematonta luontoa, kirkkoa ja rohkeutta. Me likat harrastamme ja kannatamme tervettä maalaisjärjen käyttöä. Emme selitiele, sanomme suoraan ja lupaukset pidämme. ILKKA-PUOLUE:n historia on lyhyt, äänestämällä teet historiaa. K: Ilokiven ruokalassa pitäisi myydä tupakkaa: eri mieltä K:Latinan opiskelun tulisi olla pakollista yliopistossa: eri mieltä K:Suhde opiskelijapoliitikon kanssa on kiehtova ajatus: samaa mieltä JOK Anna äänesi jokkilaiselle Tämänvuotinen listamme koostuu eri ikäisistä, yhteiskunnallisesti valveutuneista, erittäin hyvistä ellei täydellisistä persoonista. Haluamme vaikuttaa JYYssä erityisesti opiskelijoiden asioihin, mutta tarvittaessa meiltä löytyy vahvaa potentiaalia myös muiden yhteiskunnallisten asioiden kommentointiin. Olemme lämminhenkisiä ja yhteistyökykyisiä; pyrimme toimimaan ilman liiempaa suukopua ja närää. Olemme kaikki yksilöitä ja erilaisia, mutta meitä yhdistävät humaani ihmiskäsitys, suvaitsevaisuus ja maanläheisyys. Äänestämällä meitä voit tuntea itsesi hyväksi ihmiseksi! PS. Maaseutua ei voi syödä! Lisää tietoa: hitp-yAwvw.cc.jyu.fi/jokki K: Yksityisautoilu on edesvastuutonta hedonismia: Eri mieltä (hevosellako kauppaan Pihtiputaalla?) K: Kannabis on laillistettava: Eri mieltä (opiskelijoiden terveys...) K: Yliopistossa pitäisi laitoksille jakaa rahaa nykyistä enemmän muillakin perusteilla, kuin vain suoritettujen tutkintojen määrän perusteella: Samaa mieltä (putkitutkinto ei ole ainoa vaihtoehto) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUHATKUNTA "OIKEALLA ASIALLA" Tuhatkunta on oikeasti opiskelijan asialla. Tuhatkunta on kokoomushenkisten opiskelijoiden järjestö, jonka jäsenet ovat tottuneet vaikuttamaan järkevästi harkiten. Kokoomuksen opiskelijaliittona Tuhatkunta on vaikutuskanava kaikkialle monet entiset tuhatkuntalaiset toimivat nykyään päättäjinä valtion korkeimmilla tahoilla. Tuhatkunta pystyykin vaikuttamaan oikeasti ja on aktiivinen opiskelijoiden etujen ajaja. Tuhatkunta kunnioittaa perinteitä ja muita suomalaisille tärkeitä arvoja, kuten yksilönvapautta, vastuuta ja luontoa. Tuhatkunta osaa elää viihtyminen ja elämästä nauttiminen on jokaisen opiskelijan oikeus. Tuhatkunta keskittyy edustajistossa ensisijaisesti opiskelijoiden edunvalvontaan tehden järkeviä päätöksiä ja huolehtien, että saat vastinetta jäsenmaksullesi. Numeromme vaaleissa 99-117 K: Kannabis on laillistettava: ehdottomasti eri mieltä 10. Ihmisen ei tulisi käyttää lihaa ravinnokseen: ehdottomasti eri mieltä 11. Ylioppilaskunnan on otettava kantaa sellaisiin asioihin kuin Jyväskylässä järjestettävä ralli, eläintensuojelu tai energiapolitiikka: ehdottomasti eri mieltä KRISTILLISET OPISKELIJAT Kristilliset opiskelijat (KO) on uusi ryhmä, jolla on hyvin kuvaava nimi. Yliopiston lisäksi ehdokkaitamme yhdistävät kristilliset arvot. Edustamme vastuullista ja osallistuvaa kristillisyyttä. Tuomme keskusteluun kirjavan joukkomme tuoreine mielipiteineen. KO:n mielestä JYYn pitäisi olla enemmän kuin vain opiskelijoiden etujärjestö. Kuitenkaan lusikan laittaminen joka soppaan ei ole järkevää. JYYn velvollisuus onkin ottaa kantaa asioihin, jotka koskevat opiskelijoita edes epäsuorasti, mutta ei enempää. Opiskelijoiden terveyspalvelut ovat KO:n mielestä erinomainen lisä opiskelijan etuihin. Palvelujen kattavuudesta ja lyhyistä jonoista olisimme valmiita maksamaan jonkin verran lisääkin. Opintotuen korottamiseksi JYY saisi tehdä töitä vuorotta. Kohtuullistetusta tuesta maksaisi mielellään JYYn jäsenmaksua tai ostaisi kaksin käsin Reilun kaupan tuotteita. Emme ole visiomme kanssa yksin, mutta vaikuttaaksemme tarvitsemme kaikkien ystäviemme tuen. Toimi paremman yliopiston puolestaLaiile keskustelemaan, kanna vastuusija äänestä! -. POIKKITIETEILIJÄT Poikkitieteilijät on sekä puoluepoliittisesti että aatteellisesti sitoutumaton edustajistoryhmä, joka koostuu ainejärjestöaktiiveista, hallinnon opiskelijajäsenistä ja ylipäänsä monenlaisista innokkaista tyypeistä. Kuuntelemme erilaisia mielipiteitä ja etsimme keskustelemalla hyviä ratkaisuja periaatteinamme avoimuus ja monipuolisuus sekä tietenkin poikkitieteellisyyden tuoma monien näkökulmien rikkaus. Joku-meistä on aina oikeassa. =) MAA K: Ylioppilaskunnan on järjestettävä toimintaa opintotuen koroaamiSeTfpuoleiM»-,. kyllä, koska ylioppilaskunnan tehtävänä on ajaa opiskehjoi**•»». " x . ^ ^ ^ e h etuja. Opintotukeahan ei K: Ylioppilaskunnan on järjesole korotettu VudSfin eikä se tettävä toimintaa opintotuen näin ollen riitä päätoimiseen korottamiseksi: opiskeluun. Täysin samaa mieltä. Opintotuki on riittämätöntj^täysipäiväiseen opisk^luu* Opintotuen reaaliarvo,^ laskenut pidemmän aikaa, eikä nouse tulevaisuudessakaan, ilman uudenlaista toimintaa ohi "vanhojen kaavojen". Tulemme tekemään edustajistoll&aloitteen huhtikuussa järjestettävän opiskelijoiden "lomapäivän" pttoleMa. Tällöin järjestämme mm. mielenosoituksia. i»**«»^——~" K: YTHS:n palvelu^ ovat ^yvä syy jäsenmaksun maksa seen: ^ 4 Ifyllä, koska opiskelijoilla ei ole %araa maksaa yksityisistä tää kunnallisistajerveyspalveluistaP Lisäksi moneyjpiskelijai ojrft ,^irjoilla"fntfaälla ja terveyspalvelujen saanti voi tästä syystä vaikeutua. % i <*** K: Ilokivessä tulee myydä tupakkaa: Täysin^ri mieltä. Suuri syy varallisuucl&n-maailmanlaajuiseen epätasa-arvoiseenjakautumiseen on ylikansallisten%ipakkatuojien kaltaisten riistoyritysten vahva asema. Tupakkayhtiöt tuottavat suurella rahal harhaanjohtavaa mainpjltaa ja valheellista tutkimusta: Lisäksi tupakan viljely on ympäristölle' tuhoisaa. ; ,.--" K: Yksityisautoilu on edesvastuutonta hedonismia: Täysin samaa mieltä. Keskustan pakokaasuissa käveleminen vastaa tupakan polttoa. Autot vievät kävelijöiltä tilaa. Lisäksi yksityisautoilu on yksittäisen ihmisen tehokkain keino edistää ilmaston lämpenemistä. Jyväskylän kokoisessa kaupungissa tulisi pärjätä terveyttä edistävien pyöräilyn ja kävelemisen lisäksi toimivalla ja halvalla joukkoliikennejärjestelmällä. Tulemme tekemään aloitteen että JYY voisi painostaa kaupunkia tarjoamaan opiskelijoille tuntuvan alennuksen joukkoliikenteen käytöstä. K: Yliopistossa pitjisi laitoksille ' "*pEäa*rahaa nykyistä enemmän muillakj» perusteilla, kuin vain suoritettujen tutkintojen määrän perusteella:. kyllä. Myös tutkimukseen ja opetuksen laatuun tulisi panostaa tasapuolisesti. Mahdollisuus hygään koulutukseen on turvatteva kaikille. Mikä? ' Olemme viestintätieteilijöiden sitoutumaton ryhmä. Missä? Vaikutamme tällä hetkellä mm. edustajistossa, hallituksessa ja Jylkkärin johtokunnassa. Mitä? Ajamme JYY:n avoimuuden lisäämistä, tiedotuksen tehostamista ja yhteistyön parantamista. Miten? Omaa järkeä käyttäen, omaa asiantuntemusta hyödyntäen, turhia jaarittelematta. Miksi? Opiskelijoiden edun tähden. Ketkä? Ehdokkaat 2-12. Valitse oikein. PresSure. K: Jyväskylän yliopiston aloituspaikkoja voisi vähentää: eri mieltä. K: Jyväskylän yliopistossa tulisi myydä tupakkaa: samaa mieltä. K: Keskisuomalaisen pääkirjoitukset ovat asiaa: eri mieltä. PORSSI&DUMPPI P&D on poliittisesti sitoutumaton edustajistoryhmitiymä, joka koostuu pääosin kauppaja tietojärjestelmätieteilijöistä ja toimii ylioppilaskunnan hallituksessa ja edustajistossa sekä hallinnon opiskelijaedustajapaikoilla ainejärjestöpohjalta. Vuosien aikana ryhmämme on koonnut suojiinsa myös muiden alojen opiskelijoita. Tärkeissä, opiskelijaa lähellä olevissa asioissa saamme äänemme kuuluviin. Tervetuloa mukaan! K:. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on liian suuri: Samaa mieltä. K:. Yksityisautoilu on edesvastuutonta hedonismia: Eri mieltä. K: Suhde opiskelijapoliitikon kanssa on kiehtova ajatus: Samaa mieltä! SOSIALISTIOPISKELIJAT Miksi Sosialistiopiskelijat? PIIRROS: OLGA PETRENKO Opiskelijoiden olot eivät ole erillään muun yhteiskunnan tilasta. Sivistyksellisyys heikkenee. Yliopistossa toimitaan yhä enemmän ulkopuolisen rahoituksen turvin. Ideologinen aloite on pääomapiireillä, joita eduskunnan ns. vasemmistopuolueetkin tukevat. Nämä uusliberalismin airuet selittävät ylikansallisten yhtiöiden hallitseman kapitalistisen yhteiskunnan luonnolliseksi, parhaaksi ja ainoaksi vaihtoehdoksi. Näin oikeutetaan kasvavat tuloerot ja köyhyys, ympäristön tuhoaminen ja kolmannen maailman alistaminen. Tiede palvelee markkinavoimia. Yliopistossa tarjotaan valheellisia kuvitelmia ja ideologioita, mutta harvoin ihanteita ja päämääriä, jotka johtaisivat toimintaan ihmisyyden puolesta. Me emme halua JYYtä, jonka päämääränä on olla osa sitä joojoo-kerhoa, joka uskalluksen puutteessa ahdistaa ihmiset nurkkaan. Taistelemme opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ylioppilaskunnassa ja yliopistossa, sosiaalisten olojen parantamiseksi, tulosrahoituksen torpedoimiseksi ja ihmisyyden esiin nostamiseksi. Yhdessä. K: Ylioppilaskunnan on otettava kantaa sellaisiin asioihin kuten Jyväskylässä järjestettävä ralli, eläintensuojelu tai energiapolitiikka: samaa mieltä K: Latinan opiskelun tulisi olla pakollista yliopistossa: ASUKASNEUVOSTOVAALIT Jyväskylän yliopiston Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvostovaalien ehdokaslista vuoden 2002 vaaleisLISTA A, Jyväskylän yliopiston Tuhatkunta (TYTK) Huusko Pentu 302 Korhonen Jani 303 USTA B, Jyväskylän opiskelevat keskustalaiset (JOK) Alajoutsijärvi Ano 304 Seppänen Jussi 305 Sivonen Päivi 306 Huttunen Marko 307 LISTA C, Kumman Luja (KuLu) Haapala Taru 308 Kormu Janika 309 Latvala Jenni 310 Lindholm Marika 311 Pöyhönen Simo 312 Rönkkömäki Timo 313 Vanhanen Lyyti 314 Äänestys Ulpukassa 31.10. ja 6.11. kello 12-20. Ylioppilaskylä tarjoaa kylävaaleissa äänestäneille munkkikahvit.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2002 E UT UT — varjopaakkari n TAPAHTUI KERRAN TOSIELÄMÄSSÄ Tiedättehän näitä sattumuksia, joita ei usko kenellekään oikeasti tapahtuvan, tosielämässä. Eikä niistä usein kehtaa puhua jälkeenpäin, ainakaan ennen kuin on sopivasti aikaa kulunut ja osaa jo hirnua itselleen. No, nyt on yhdestä sellaisesta sattumuksien yöstä kulunut puoli vuolta. Asuin tuolloin vielä Kortepohjassa, B-talon ylimmässä kerroksessa. Tytön veteläksi vievä flunssa oli iskenyt päälle, ja olin kaatunut sänkyyni kuumehoureisten yöunien vietäväksi. Kesken hikoilun heräsin siihen, että jotain läiskähtää naamalleni. Aargh, neropatti kultainennoutajani Otto oli taas saanut vatsansa sekaisin ja valinnut plöröpaikakseen sänkyni vierustan. Siinä sitten hoipuin nappaamaan takin ja avainkortin, kiskaisin koiran messiin ja hilasin sen hissiin Sinnehän se sitten väänsi vielä lisää torttua. Pihalle ehdittyämme sieltä pakoputkesta ei sitten enää mitään valunutkaan, tietenkään. Takaisin hissiin kömytiyämme onnistuin tiputtamaan avainkorttini. Mutta sitä ei löytynyt hissin lattialta. Hieroin silmiäni, mutta kun ei niin ei. Aloin tutkia koiraa päästä varpaisiin: ei löytynyt suusta, ci tassun alta, hmm, entäpä sen muhkean huiskuhännän keskeltä. Ja kas, sinnehän se oli juuttunut. Aivan, juuttunut, sillä "hyttikorttini" oli hieman rikki. Tempaisin kortista, kuului räts kädessäni oli kortin varsi. "Ei voi olla totta", pääsi nyt jo huuliltani. Mutta uskottava se oli. Mitäs siinä sitten, kello oli noin kolme yöllä, kännykkää ei ollut matkassa, ulkona pikkupakkanen, ja kämppään ei ilman avainta pääse. Mistä puhelin, jotta laitosmieheen saisi yhteyden? Aloin miettiä, ketä tuossa samaisessa B-talossa asui. Vastapäinen naapuri. Joo, sille olin sanonut muutamat kerrat moi. Hipsin hänen ovensa taakse ja huhuilin oven läpi, että "juhuu, onko siellä ketään kotona, naapuri tässä, avain hajosi". Ei vastausta. Tyyppi tietysti tuhisi tyytyväisenä vällyjensä välissä. Tai pidätti hengitystään oven toisella puolella. Sitten tajusin, että ex-avokkini kamu asui paria kerrosta alempana. Olikos se nelosvai vitoskerros? Ei kun yrittämään. Pähkäilin hetken arpapelillä, mikä ovi mahtoi olla oikea, rohkaisin mieleni ja koputin. Ei vastausta. Koputin kovempaa. Kotvasen kuluttua oven takaa kuului mölähdys, johon mölähdin takaisin kertoen nimeni. Luukku aukesi ja kynnyksellä seisoi unenpöpperöinen mies valkoisissa, pikkiriikkisissä aluspöksyissään. Onni onnettomuudessa, kyseessä oli oikea kaveri, Ja siinä samassa sai Otto päähänsä lehahtaa skaiffarin kämppään tutustumisreissulle kakkapeppuincen. Ajojahdin päätteeksi sain selitettyä asianikin: voisko soittaa laitosmiehelle, pliiis. Tulihan se apu lopulta paikalla ihanan avaimensa kanssa ja päästi emännän ja löyhkähännän sisään. Vain tajutakseni, että siellähän ne kakkakasat odottavat, vuoteen vieressä ja päällä sekä hissin lattialla. Rätteilyn jälkeen nojasin vessan lavuaariin ja tihrustin peiliin. Sieltä minua katseli punoittavasilmäinen tyttö, jolla oli koirankakkaa poskessa. MIIRA RAUHAMÄKI Puulaakin henkeä TEKSTI JA KUVAT: JESSICA RISTIMÄKI PALLO LENTÄÄ, PELAAJAT lentelevät ja muutama maalikin tulee siinä sivussa. Tätä on yliopistoliikunnan järjestämän jalkapallopuulaakin henki kentän laidalla katsottuna. Useimmat ymmärtävät, ettei olekaan kyse kuolemanvakavasta kilpailusta. Järjestäjillä on tosin annettavana toisenlaistakin palautetta: "Muutamat joukkueet eiväl ymmärtäneet puulaakipelien henkeä, vaan valittivat jokaisesta tuomiosta tuomarille." Ainejärjestöille ja ylipäätään JYYn jäsenille suunnattuja liikuntapuulaakeja järjestetään vuosittain viidestä kymmeneen. Alkusyksystä ratkottiin golfmestaruudet Sippulanniemessä, ja ennen joulua on tiedossa mittelöt lentopallossa. JALKAPALLOPUULAAKI potkittiin Viitaniemen kirpeässä syyssäässä lokakuun alussa. Muutamaan peliin toi lisäväriä lumisade. Pelit oli jaettu pelattavaksi kahden viikon aikana. Alun perin neljä sarjaa sisältänyt tapahtuma supistui kahteen sarjaan: sekajoukkueisiin ja pelaajiin. Yhteensä joukkueita oli 36, joten jokainen joukkue sai potkia palloa koko rahan edestä. Tänä vuonna pelaajasarjassa oli e n e m m ä n o s a n o t t a j i a (27), mutta yleensä harras tesarjat ovat o l l e e t suositumpia. TASO oh kummassakin sarjassa yllättävän hyvä. Kentällä näkyi sen verran mallikkaita suorituksia, että jalkaetsimässä palloa on varmasti pelattu ennenkin. Joukkueen kasaaminen jää yleensä ainejärjestön liikuntavastaavan harteille. Yhteydet potentiaalisiin pelaajiin saadaan sähköpostilla ja ripustamalla lappuja ilmoitustaululle. Varhaiskasvattajien (Varkaat) liikuntavastaava Mikko Viinikka kertoo, että joukkue on aika helppo saada kokoon: "Yllättävän hyvin se onnistui. Meillä on hyvä porukka kasassa henkisestikin." Joukkuekaveri Aki Viinikainen mainostaa, että jopa vaihtomiehiä on ollut. Varkaat ovat tyytyväisiä puulaakin rentoon meininkiin. Tuomarit eivät olleet liian tiukkapipoisia, ja joukkueet olivat löytäneet tasolleen sopivan sarjan. "Kyllä tietysti joka matsia lähdetään voittamaan, mutta ei ihan kaikkia keinoja käyttäen", Viinikainen kuvailee Varkaiden asennoitumista puulaaltipeleihin. VARKAAT EIVÄT OLLEET suotta hyvällä tuulella, sillä joukkue selvitteli tiensä sekasarjassa aina semifinaaliin asti. Onnen lisäksi puulaakissa menestyminen vaatii hippusen taitoakin. Varkaat eivät kuitenkaan myönnä harjoitelleensa paljoa. Puulaakipeleissä voiton avaimet löytyvät jostain muualta. Tärkeintä on hyvä yhteishenki ja huumorintaju. Tää on hyvän motivaation tulosta", Henna Koskenlahti kuittaa. Lajista riippumatta puulaakit ovat olleet vuodesta toiseen osallistujien suosiossa. Toisin on järjestäjien laita. Järjestelyvastuu jää yleensä harvoille asiasta kiinnostuneille. "Miten vain saadaan järjestymään. Aina se on tosi vaikeaa, mutta viimeiseen asti yritetään", liikuntasihteeri Merja Kalaja harmittelee. TÄNÄ VUONNA jalkapallopuulaakin järjestelyistä vastaamaan saatiin lopulta liikunnan opintojaan täydentäneet Jussi ja Mikko Tupamäki. Tuomareina oli kolmannen vuosikurssin liikunnan opiskelijoita, joilla jalkapalloerotuomarin kurssi sisältyy joka tapauksessa opintoihin. Silti tuomareita oli todella vaikeaa saada jokaiseen peliin. Puulaakin järjestämiseen sisältyy yllättävän paljon tekemistä. Ei riitä, että järjestää kenttävaraukset, välineet ja tuomarit kuntoon. Joukkueiden ilmoittautumiset ja maksut vievät myös oman aikansa. Tämän vuoden jalkapallopuulaakin heikko kohta oli kehno tiedotus. Lienee kuitenkin puulaakihenkeen sopivaa, että joukkueen ensimmäinen tehtävä on löytää oikealle kentälle oikeaan aikaan.! Saqojen voittajat pelaajat: Team ber ber sekasarjo: Terässiipi Kimmo Mäkilä seisoi portinvartijana Lööpin joukkueessa. Harjoiteltukin oli viisi minuuttia ennen peliä. PÄÄJOHTAJA VESTERISEN LOYSA HIRSI OLEN AINA pitänyt sanomalehti Keskisuomalaista epäkiinnostavana työpaikkana. Useimmat tutut toimittajat ovat hyvin nopeasti häippäisseet sieltä tiedotusvälineisiin töihin. Toiset lahjakkaat ihmiset taas varapäätoimittaja Risto Pynnösen valpas journalistinen kepulaattori on erotellut kenet minnekin: aina kun lehdestä löytää kiinnostavan jutun, niin voi olla suhteellisen varma, että tällä toimittajalla on edessään kiinnostava ura jossain toisessa mediassa. NYT MAAKUNNAN veturinlämmittäjä Keskisuomalainen on alkanut näyttää mielenkiintoiselta. Salaperäisyydellisyyden hämärällisyydet leijuvat lehden ympäristöllisyydessä, käyttääkseni päätoimittaja Erkki Laatikaisen kielellisyydellisyyksiä. Kukapa olisi uskonut, että Keskisuomalaisen avustaja, käräjäjuttuja kuivakasti raportoinut entinen keskustapuolueen sisäpiiriläinen Jukka Rusi olisi Supon kuulusteluissa siksi, että hänen epäillään luovuttaneen asiakirjoja DDR:n tiedustelupalvelulle. HÄNEN VELJENSÄ professori Alpo Rusi, Keskisuomalaisen pitkäaikainen avustaja myöskin, päätoimittaja Erkki Laatikaisen pätkittäinen ystävä yms. on saanut nauttia samaisen viranomaisen palvelua. Tässä vaiheessa maakuntalehtien pääkirjoittajat lausuisivat: "Nähtäväksi jäänee, viranomaiset selvittävät ja tuomioistuin antaa tuomionsa jnpp". KÄRÄJÄOIKEUS HYLKÄSI Merenkulkulaitoksen pääjohtaja Kyösti Vesterisen syytteet lahjonnasta äänin 3-3. Samainen Vesterinen toimi pitkään Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen puheenjohtajana ja istuupa mies edelleen yhtiön hallituksessa. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUISSA käräjäoikeus vetosi siihen, että virkamiehet joutuivat työskentelemään liiketoiminnan periaatteita noudattavissa tilanteissa. Äänestystuloksessa oikeuden maallikkojäsenten kanta voitti, mikä ei ennakoi syytettyjen kannalta mukavia asioita hovioikeudessa. Oikeusistuimet nimittäin tarkastelevat yleensä vain sitä, onko lakia noudatettu vai ei, eivätkä ensisijaisesti sitä, onko sen noudattaminen hankalaa vai ei. Eiväthän käräjäoikeudetkaan toimi asiakkaidensa liiketoiminnan periaatteita noudattaen: suunnilleen saman pitäisi päteä myös muihin viranomaisiin. EN OTA KANTAA siihen, mihin Merenkulkulaitoksen johtajat syyllistyivät. Virkamiesten ei kuitenkaan pidä ottaa lounasta suurempaa tarjousta tahoilta, joiden kanssa asioivat. Nämä herrat saivat sentään matkoja ja aikamoista kestitystä. Se Vauhkonen on typerää ja väärin. He eivät nauti enää viranomaisena toimimiseen tarvittavaa uskottavuutta. YHTÄ VÄÄRIN oli roikottaa Kyösti Vesteristä ja kumppaneita ns. löysässä hirressä kaksi ja puoli vuotta. Esitutkinta ja syytteet valmistuivat aivan liian hitaasti. Se on ollut jo kova rangaistus näille ihmisille ja heidän läheisilleen. Lisäksi tutkinnan hitaus lähes halvaannutti Merenkulkulaitoksen toiminnan. JOUNI VAUHKONEN
• TT Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2002 H u Lettutieteen Vihtori Karvoilla TEKSTI: LETTUTIETEEN VIHTORI, PIIRROS: LARS HAMMER 9 vai iiB^' ALAPÄÄN KARVOITUS on monen mielestä aivan luonnollinen juttu. Jotkut taas ajelevat osan haituvistaan pois. Toiset vetävät koko alueen sileäksi. Varsinkin miesten kohdalla tuntuu useimmin törmäävän ensin mainittuihin, joista Jani, 25, on elävä esimerkki. Hän ei saksi muita kuin partakarvojaan. "En ole nähnyt ajelemiseen mitään syytä. Karvat ovat niin sanotusti luonnollinen asia. Enkä mää muutenkaan ole hirveen karvainen tyyppi, joten pidän mielelläni ne harvat karvat, joita mulla on." MARIKA, 28, sen sijaan on jo kymmenen vuoden ajan jättänyt tupsustaan jäljelle vain etukolmion. "Se taisi olla alun perin kokeilu. Sheivasin ekaksi kaikki pois, mutta ei se ollut mun juttu: sänkivaihe oli aika vmäistä. Mutta totesin, että karvoituksen pitäminen minimissä on hyvä." Marikan mielestä esimerkiksi bikineitä on kivempi käyttää siistin karvarajan kanssa. Toisaalta esimerkiksi jumpassa muut eivät kiinnitä niin paljon huomiota, jos etukolmio on tallella. Toinen asia on sitten seksi: "Suuseksi on kivempaa ilman ylimääräisiä karvoja." Miehen karvoilla ei hänen mielestään ole niin väliä. Mutta eipä hän ole koskaan törmännytkään kumppaniin, jolta häpyhaituvat olisivat puuttuneet. "KAIKKI POIS" on Anteron. 32. motto. Mies on ajellut alapäänsä muliksi reilun viiden vuoden ajan, eikä hän aina perskarvojakaan säästele. Tyyli on hänen mielestään normaalia jatkoa trimmailulle, jota hän oli harrastanut jo pidempään, vähitellen leikellen enemmän ja enemmän. "Ei mulle sitten taas ole niin väliksi, onko mun kumppanilla karvoja vai ei. Mutta naiset, joista ei tiedä, missä näiden pillukarvat loppuvat ja mahakarvat alkavat, eivät oikein ole mun leipälajini. Posliinissa on se hyvä puoli, ettei mene karvoja suuhun", Antero tuumaa. ANTERO HÖYLÄÄ puskansa noin kerran viikossa, ilman vaahtoa, toisinaan saippuan kanssa. "Jos ajelen tiuhempaan, niin sattuu: ei saa olla liian lyhyt sänki. Sittenkin sattuu, jos antaa karvojen rehottaa liian pitkäksi ja silloin alkaa ulkonäkökin olla ikävä." Alkuun alakerran ajelu oli kuulemma hieman vaikeampaa: sängen ilmestyessä ilmestyi myös kutina. "Mutta kaikkeen tottuu. Ei sitä kutinaa pitkään tarvinnut kestää. Onhan toki erilaisia ihoja, mutta uskoisin perusihon tottuvan. Nykyään ajelu on mulle huomattavan helppoa, ellei höylä ole tylsä. Voimakkaan alkoholipitoinen aftershave auttaa punoitukseen, mutta mä en ole omalla kohdallani huomannut sitä tarpeelliseksi." JONNA, 25, kekkasi sheivailun noin vuosi sitten aiheesta innostuneen ystävättärensä kautta. Myös vakikumppanin löytäminen edesauttoi sitä, että hän viitsi tarttua hommaan. "Se on vaan paremman näköistä ilman karvoja. Suuseksikin on sitten ainakin miehen mielestä kivempaa." Jonna hurauttaa myös Mikansa alakerran karvamatosta osan pois: kaiken kasseista ja muuten lyhennellään vain. Suuseksin karvattomuuden lisäksi etuna on Jonnan mielestä se, että vehje näyttää ilman karvoja isommalta. Tämänhän ovat pornoleffojen miesnäyttelijät huomanneet aikaa sitten. ANTERON ajclukertoihin verrattuna Jonna sheivaa itsensä verrattain harvoin: kahdesti kuukaudessa. "Mika tykkää, kun mulla on pieni sänki, itse ajelisin ehkä useammin. Mikan mielestä on kivaa, kun mun sänki vähän kutittaa sitä", Jonna kertoo suu virneessä ja jatkaa: "Vaihtelukin virkistää. Joskus mä olen ollut kuukaudenkin ajamatta, mutta me todettiin, että karvaton malli on kivempi." Jonna on myös nyppinyt karvojaan, mutta se on hänen mielestään liian hidasta. Miehille tarkoitettu partaierä on parempi. Häntä ei haittaa, jos esimerkiksi uimahallissa joku tuijottaa hänen paljasta pintaansa. Sen sijaan sukulaiset ovat ongelmallisempi juttu: "Silloin hävetti, kun olin anopin kanssa ekaa kertaa saunassa. Jotenkin sitä ajattelee, ettei oman äidin ja anopin seksielämä kiinnosta, eikä niille myöskään haluaisi näyttää omaansa." KUKAAN HAASTATELLUISTA ei ollut vahauttanut karvojaan pois. Jonna voisi kuulemma tätäkin vaihtoehtoa harkita, Marika sen sijaan epäilee sen tulevan pidemmän päälle liian kalliiksi vaihtoehdoksi. Kerta kun ei riitä, vaikka ajan kanssa karva tätä kautta alkaisi harventuakin. Haastoteltovien nimet on muutettu. Kutsu kokoukseen Jylkkärissä 17/81 (4.11.1981): Nainen! Mitä on raivo-kiihko-yltiöpää-FEMINISMI? Siitä kertovat Sinulle kiihkokohtukoplan jäsenet Päivi, Riitta, Eeva, Leena, Kirsti ja Nora ravintola Cumuluksen Keuruu-kabinetissa 11.11. kello 19. Tule kuuntelemaan ja kyselemään. Uusia ryhmiä perustetaan jos halukkaita löytyy. Olet Tervetullut! hämeenaho PH0£ «y! TALLA KERTAA SUOHCAJ PARAS SAMAKUVMMTEMIAI KÄSITTELEE tfETASARJAKOVAA TANA W 0U tfCTVJlMfaMAAUMME. A r W N I TÄ«Ä V/£S£Kl VUV&ltis&H RUOToUH,iJ0«A QPfeTt/5 AL41AA. MIKÄ «E OLI " A U l MlWN$~E0NN£TOW V0| E l ! M 6 W J * f JAHA! P f t t A « KKTI ! ANNA (£ flvV TÄNNE NIlNVfllNVlHPO/MAVOltTAA/ &£>... KAAOutrt JA 5E LCN$\ JONUEKIM . — f LOMATONTA ! Y « I V M I N KERfAIJjEM HOMMA JA £1 ONNISTU 1 / C k A I K K l PITÄISI TEHPÄ' (jT56„. N0,ALD1TETAAN
• a Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2002 J y r i t t ä YliM»aastofcti13/2M2 j f l Asunnottomuus kiusaa TEKSTIT: JUKKA VUORIO, KUVAT: JANNE HERNESNIEMI "EPÄVARMAA TULEVAISUUTTA mutta tulevaisuuttahan se on sekin", sanoo entinen asunnoton Sami Sauro. Sami Sauron asiat ovat nykyään hyvin, sillä hän on löytänyt itselleen kodin tukikoti Rinteestä Puuppolasta, maalaiskunnan puolelta. Hän on myös aktiivinen Kalliomäen päiväkeskuksen palveluiden käyttäjä. Aina Samin asiat eivät kuitenkaan ole olleet näin hyvällä mallilla, sillä hän on entinen asunnoton. Hänelle ovat tulleet tutuiksi myös Jyväskylän seudun laitokset. "Jyväskylässä olin pitkiäkin aikoja kokonaan asunnottomana. Välillä saattoi päästä vähäksi aikaa johonkin, mutta sitten se taas jatkui. Kangasvuoren osastolla olin pariin otteeseen", Sami kertoo. "Epävarmuus vaivaa jatkuvasti silloin kun on asunnoton. Tulevaisuudestaan ei koskaan oikein tiedä, ja ikävältähän se tuntuu. Ei innosta mennä asuntojonoonkaan, koska siellä saa sitten odotella pitkiä aikoja, jopa vuosia. Ja kun lopulta tulee oma vuoro, ei asuntoa välttämättä kuitenkaan edes saa", Sami sanoo. SUOMESSA ON NOIN 10 000 ihmistä vailla asuntoa, omaa kotia. Pienen kaupungin verran ihmisiä siis. Perinteisesti asunnottomiksi mielletään ihmiset, jotka viettävät päivänsä ja yönsä metsissä, kaduilla, teltoissa, hökkeleissä, rappukäytävissä tai muissa vastaavissa paikoissa. Laajemmin käsitettynä asunnottomia ovat myös erilaisissa laitoksissa ja turvakodeissa tai tuttavien ui sukulaisten luona nukkuvat ihmiset. Jossakin mielessä jokaista, joka haluaisi oman kodin mutta ei sellaista pysty omin avuin hankkimaan, voidaan pitää asunnottomana. Virpi Tiilisen Valtion Asuntorahastolle laatiman selvityksen mukaan Jyväskylässä oli vuoden 2001 marraskuussa 135 asunnotonta. Selvityksessä Jyväskylä oli myös mukana kahdentoista pahimman asunnouomuuskunnan joukossa. Suomen perustuslain mukaan jokaisella kansalaisella on oikeus asuntoon. MITÄ OMA KOTI sitten tarkoittaa? Käsitteemme ovat kiinni ajassa ja kulttuurissa, ja ne voivat venyä niidenkin sisällä. Yhtä mieltä ihmiset voinevat kuitenkin olla siitä, että vähimmilläänkin asunto, oma koti siis, on paikka, jossa voi jatkuvasti nukkua, valmistaa ja syödä ruokansa sekä peseytyä ja säilyttää omaisuuttaan. Lisäksi tämä kaikki tulee voida tehdä rauhassa ja vailla pelkoa tai uhkaa esimerkiksi henkisestä tai fyysisestä väkivallasta. Toisaalta ihmisen tulisi tuntea kodistaan myös vastuuta ainakin siinä määrin, että omalle kodille tai mahdollisille naapureille ei tarkoituksella aiheuteta vahinkoa. Usein nämä seikat tuntuvat itsestään selviltä, eikä monikaan välttämättä tule ajatelleeksi, että kirjaimellisesti tuolla ulkona on satoja ja jopa tuhansia ihmisiä, joille edellämainitut asiat ovat toistaiseksi vain haaveita. YHDISTYNEIDEN Kansakuntien julistamaa köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää 17.10. on jo kolmena syksyhyvinvointiyhteiskuntaa Sami Sauro on asunnottomuuden jälkeen tyytyväinen elämäänsä Puuppolassa. nä sävähdyttänyt Asunnottomien yö -tapahtuma. Tänäkin vuonna kolmellakymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea sytytettiin isompia ja pienempiä nuotioita merkiksi tapahtuman vietosta. Jyväskylän ja maalaiskunnan alueella tulia syttyi kahdeksassa eri paikassa. Tulien ympärille kokoontui nykyisten ja entisten asunnottomien lisäksi poliitikkoja sekä kunnalliselta että valtakunnalliselta tasolta, toimittajia, eri järjestöjen edustajia ja ihan omana itsenään paikalle tulleita tavallisia ihmisiä. KALLIOMÄKEEN OLI asioista saapunut keskustelemaan muiden muassa Jyväskylän maalaiskunnan kunnanjohtaja Tarmo Pipaui. Hän tarjosi asunnottomuuden ongelman ratkaisuksi muun muassa uusien asuntojen rakentamista. Ensi vuonna maalaiskuntaan on tarkoitus valmistua 102 uutta asuntoa. Hakijaperheitä on 490. Hakijaperheiksi on laskettu niin yhden kuin monenkin hengen muodostamat ruokakunnat. Hakijaperheistä 307 on Jyväskylän maalaiskunnasta. Jos hakijalla on työpaikka maalaiskunnassa, hän pääsee jonon kärkisijoille. Kun asiasta keräännyttiin puhumaan isojen ja lämpimien tulien äärelle ja sen jälkeen vielä vetäydyttiin sisätiloihin, ei kolean syysillan kylmyys päässyt juurikaan vaivaamaan. Täysin vailla asuntoja olevien ihmisten eräs suurimmista huolenaiheista on kuitenkin juuri syksyisin ja talvisin pureva kylmyys. Olisikohan asiaan saanut sopivaa lisäperspektiiviä, jos asioista olisikin kokoonnuttu puhumaan ilman lämpöä ja tulia vaikkapa kahdenkymmenen asteen pakkaseen? ASUNNOTTOMIEN YÖ alkoi Jyväskylässä jo päivällä, kun alueen päiväkeskusten sekä tukija puolimatkankotien asiakkaille ja asukkaille tarjottiin päivän teemaan liittyvä elokuvanäytös: Aki Kaurismäen runsaasti maailmallakin kehuja ja kiitosta kerännyt elokuva Mies vailla menneisyyttä, joka kuvaa muutaman muun teeman ohella myös asunnottomien elämää. Elokuvan päähenkilö M (Markku Peltola) asuu satama-alueen tyhjässä tavarakontissa. Kontin edellinen asukas on edellisenä talvena paleltunut hengiltä. Suuri osa vaikeuksissa olevista ihmisistä kuten asunnottomista ei juuri pääse elokuvissa käymään, kun ajatukset ja vähät rahat keskittyvät toisaalle. Näytännön päätyttyä osa katsojista kyynelehti näkyvästi. Osa ehkä elokuvan sadunomaisen kauneuden vuoksi, mutta osa varmastikin muista syistä. Mies vailla menneisyyttä kuvaa asunnottomien ja vähäosaisten elämää suurilta osin huumorin keinoin, jolloin esimerkiksi asunnottomien todellinen ahdistus tulevaisuuden epävarmuudesta jää katsojalle välittymättä. Huomion arvoista Kaurismäen eduksi on joka tapauksessa se, että hän antoi elokuvansa korvauksetta Asunnottomien yö -tapahtuman käyttöön ja sitä esitettiin 15 eri paikkakunnalla asunnottomien ja muiden asiaan liittyvien iloksi. NUOTIOTULELLA syntyneessä keskustelussa tuotiin esille myös ihmisarvon käsite. Kaikki tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että jokainen ihminen on arvokas, eikä ihmisyyden arvo muutu missään tilanteessa. Ei myöskään silloin, kun ihminen jää vaille omaa asuntoa. Toisaalta osa keskustelijoista koki jo asunnoton-nimikkeen loukkaavaksi. Tämän käsityksen mukaan ei tulisi puhua asunnottomista, vaan ihmisistä tai henkilöistä. Ei siis asuntoja asunnottomille vaan asuntoja ihmisille. Maalaiskunnan asuntosihteeri Mikko Karppinen näki ongelmana myös ihmisten ja asuntojen välisen yhteensopimattomuuden. "Jos vaikka tiedossa on tyhjillään oleva mummon mökki jossain maaseudulla, niin ei sinne voi laittaa mitään nuorisoa asumaan. Eihän ne osaa siellä mitään tehdä. Emäntähän sinne pitäisi sitten mukaan laittaa", Karppinen sanoi. PÄIHTEIDEN hallitsematon käyttö liittyy usein, mutta ei aina, asunnottomuuden ongelmaan. Kaikki asunnottomat eivät suinkaan ole juoppoja, vaan joukossa on myös täysiä absolutisteja. "Päihdeongelma on vain yksi syy asunnottomuusongelmassa. Jos ihminen on päätynyt tilanteeseen, jossa hän on vailla asuntoa, kyse voi olla myös onnettomien yhteensattumien summasta, sairaudesta tai muusta sellaisesta", sanoo Liisa Saarnivaara-Soini, Kalliomäen puolimatkankodin vastaava työntekijä. Asunnottomuus uhkaa kodistaan häädettyjen tai irtisanottujen lisäksi myös eronneita avioja avopareja sekä lapsuudenkodista syystä tai toisesta pois muuttavia nuoria. Kun päihdeongelmaisia olivat he sitten kuiville pyrkiviä tai eivät sijoitetaan uusiin asuntoihin, tulisi huomiota kiinnittää myös yhteisöön, johon he päätyvät asumaan. Jos alkoholisti päätyy asumaan rappuun, jossa on pari julkijuoppoa jo ennestään, kynnys jatkaa juomista on oletettavasti paljon matalampi kuin mitä se olisi vaikkapa tavallisten keskiluokkaisten perheiden keskellä. KALLIOMÄEN keskusteluissa toivottiinkin yleisen asenneilmapiirin muuttuvan. Muun muassa seuraavaa tuotiin esille: "Jos kaupunki ilmoittaa rakentavansa johonkin kaupunginosaan asuntoja vaikkapa päihdeongelmaisille tai entisille vangeille, tai jos oikein halutaan repäistä niin kummallekin, on todennäköistä, että lehtien mielipideosastot täyttyvät nopeasti vihaisten asukkaiden kirjoituksista. Yleisesti ottaen ihmiset ovat sitä mieltä, että kaikilla pitäisi olla asunto. Mutta hei, ei sentään meidän kulmilla." "OLEN OLLUT KUUSI vuotta ilman asuntoa. Kesäisin ei mitään suurempia ongelmia ole, koska päänsä voi yöksi kallistaa ulkosallekin. Syksyn ja talven tullessakaan en joudu palelemaan öitäni ulkosalla, sillä olen tässä vuosien aikana oppinut tuntemaan ne Jyväskylän rappukäytävät, jotka ovat auki ja joihin voi yöksi mennä. Niissä saa aika usein nukkua rauhassa, jos noudattaa tiettyjä perussääntöjä. Aina pitää mennä mahdollisimman pienellä porukalla. mieluiten yksin, sillä iso joukko pitää liian suurta ääntä. Liian kovassa kän nissä ei myöskään saa mennä eikä muutenkaan pitää ääntä ja möykätä", nimettömänä pysyttelevä Jyväskylässä majaileva mieshenkilö kenoo kokemuksistaan. Kaikesta huolimatta hänellä on aavistus positiivisuutta äänessään. Vai onkohan kyseessä sittenkin ironia? ASUNNOTTOMIEN Y ö ON myös kansalaisliike. Vuosi sitten liike keräsi vetoomuksen, jossa vaadittiin asunnottomuuden vähentämisohjelman sijaan asunnottomuuden todellista poistamisohjelmaa. Asunnottomien yö haluaa kiinnittää huomiota myös syrjäytymiseen, ja se esittääkin, että yhteiskunnassamme ei ole pelkästään syrjäytyneitä, vaan myös suoraan tai epäsuorasti syrjäytettyjä. "Syrjäytymisuhan alaisista tulee asunnottomuuden syyja seurausverkoston vuoksi usein syrjäytettyjä", todetaan kansalaisliikkeen esitteessä. Myös Kalliomäen nuotiotulien keskusteluissa osa puheenvuoroja käyttäneistä oli sitä mieltä, että yhteiskunnassamme esimerkiksi alkoholistit ja asunnottomat eivät niinkään syrjäydy, vaan heidät syrjäytetään. Kansalaisliike pyrkii tekemään päämääränsä saavuttaakseen yhteistyötä yli uskonnollisten ja poliittisten rajojen ja kiinnittämään huomiota perustuslain noudattamiseen. Väkisinkin tulee mieleen kysyä, minkälainen hyvinvointiyhteiskuntamme oikein pinnan alla on, kun ihmisten perustuslaillisia oikeuksia täytyy tukea kansalaisliikkeen voimin?» :; •'•sa-£fc~*2äm T,x£gäiaWi! 1VJP 4$ * • : M a J-yyäsjP£tarj Kalutä"hetyksen L Kalliomä' en puoliI rnatkanko"ti ja päiväkeskus , sijaitsee /Puuppolassa viitisentoista kiloi.etriä Jyväskylästä tyrJöhjöiseen. Paikka /gx), Suunnattu etupäässä päiHdeongelAnaisille, narkomaaneille, sekakäyttäjille, vankiSsTsTvapautuville ja muille, Oilia on vakavia vaikeuksia saada vuokramarkkinoilta Lioiokrasopimusta tai joille itsenäinen asumihen'ylipäätään ei tunnu mielekkäimmältä vaihto-. hdolta. Kalliomäkeen pääsee sekä" miehiä,rnaisia että perheitä." Kalliomäessä on neljän huoneen ja eittiörrsoluja, joissa jokaisella"asukkäalla ön oma huone. Asunnot on taroiteTlu ensisijaisesti-Jy^skylässä^tai Jyväskylän maalaiskunnassa Tarjoilla oleville. Asukkaille järjestetaäifvirkistys 1 ja vapaaän toimintaa mu,un mttassa ejilaisten reteir jaJelrien mflbdossa. Tarjojla on myös vertetf£fl-ja efibisia pelejä. ""Mjfilla ollaan taalla selvin päin, sillä Ralliomä:n plhaplirun ei.saa tulla päihtyneenä. Talla het*IIa meillä ori 12 asukasta, ja yhteisö lukee jäsenii • anA9ufTiaao"j"ä elämään selvinpäin", Kalliomäen pri-• musmotör^ Liisa Saajnivaara-Soini kertoo paikan .tlnhottpoluiikasta. j'Kä11i0mäessäTsutf>inen voi olla joillekin myös pysyvä •, ' t v ; --W• • V • fc?a V •V S , • ^ : ] ' \ Xv « ,-T^ asumismuoto* ja ".^.i i*J > fl -vaikka monessa paikassa painotev. taan ja kannusti? taan itsenäistä as*I mistä, tämä ei ole' kuitenkaan yhtään"vär hempiarvoista", SaarrlH vaara-Soini sartoa. . ""Valitetfavan-usem ih?:*» misen jäädessä asunrtotto" maksi seurauksista kärsivät myös lemmikit tai muut ih-*.l misen omistuksessa .olleet -eläimet. Asumisyhteisön ältF 1 \ eella asuu eläimiä, jotka *y.ai-,' kaikki.löytäneet kooin Kalliomäestä edellisten omistajien eläintenpidon estäneiden ongelJ\ mien tai muiden omistajia kohdan neiden vastoinkäymisten jälkeen."Erään kerrah mejlle tuli pariskunta, joka toi sisään kimpsunsa ja-k»mpc sunsa ja lähti saman iien.ryyppaämään. No niiden tavaroiden joukossa oli myös kissa. Kun"pariskunta sai luvan lähteä, kissaa ei annettu mukaan. Ne ympyrät olivat eläimelle liian rauhattomia", Saamiyaara-Soini keijoo. / "Niin ja sitten meillä on tietysti Roope-koiV ra, joka on kyllä koko Kalliomäen paras terä-.. peutti. Roope on toisaalta myös paikan para; pummi, sillä se on aina kerjäämässä", SaarniC. vaara-Soini kertoo, paikan suosituimmasta asukkaasta.. Roopen lisäksi ainakin kaksi kania jheronen ja pari kissaa ovat löytäneet turvan pliollfetkärikodjSjSi; . ta. Kalliomäen asukkaat saavat hakueSsaan osajljjpia S* ' ' myös pienimuotoiseen eläinten hoitoon: ** , ^ Saarnivaara-Soini täsmgrttaCeHä Ralliomäjfl^ei suii?*' t kaan oleainoa tukikot"hädässä olevat eläimet ovat • v. e :-:• iti tai vastaava paikka. josBUJiyö? ivat löytänettkodin.n jr« _ Vaivattomien kujaa kulkemalla pääsevät liikuntaesteisetkin Kalliomäen saunalle. Talon asukkaat ovat kuluttaneet aikaansa rakentamalla kujan ja saunan lisäksi myös grillikatoksen ja valtavan kodan. Kalllionmäen puolimatkankodin asunnot on tarkoitettu etupäässä jyväskyläläisille ja maalaiskuntalaisille, mutta erityistapauksissa myös muualta tulleille. +
• KQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 3 / 2 2 L O U A S I 1 1 1 6 Myös vcgaanivaihtoclilo joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2.35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4.40 c JATKO-OPISKELIJAT 3,60 i Tl 29.10. Aurajuusto-perunakiusaus Paistettu kala, purjokastike Curry-porsaspata KE 30.10. Täytetyt kasvisohukaiset Kehy-lounas: broilerkastike intialaiseen tapaan Kasler TO 31.10. Kukkakaalikeitto Jauhelihapihvi, tomaattikastike Broilerpastapaistos PE 1.11. Kasviswokki Curry kala Jauhemaksapihvit MA4.11. Kukkakaali-lasagnette Paistettu kalaleike Jambalaya T15.ll. Kasvisjuustokeitto Merellinen lasagne Broilerleike o y e Q o i o llOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KE 6.11. PE 8.11. Kasvis-papupata Silakkaherkku Possuvvokki Kasvisjuustokastike Jauhelihakastike, spaghetti Pyttipannu T 7.ll. MA 11.11 Kasvishemekeitto pannari Kasviskiusaus Hernekeitto, pannari Kalatäytepihvi Juustoinen ldrjolohikastike Lindströminpihvi MISTÄ TULEN? MINNE MENEN? Kulmala: Kohtalokasta kerrontaa. Hermann Lappalainen: Haluatko Hesse ja proosan psykologia. (Atena) historiankirjoittajaksi? (SKS) Kirja niille, jotka ovat lukeneet vain Raatimme vastaa vankasti ja Arosuden. käytännönläheisesti, mutta silti 31,00 e riemastuttavan hauskasti KYLLÄ! 27,00 e Honkonen (toim.): Koulutuksen lumo. Retoriikka, politiikka ja arviointi. (Tampere Hentilä, Krötzl, Pulma: Pohjoismaiden University Press) historia. (Edita) Koulutuspolitiikkaa arvioidaan jälleen Muinaiset viikingit vihdoinkin suomeksi. eturivistä, ja takarivissä yskähdellään... 40,35 e 25,00 e Wiik: Eurooppalaisten juuret. (Atena) Tämä olikin kielitiedettä. 49,50 e Opiskelijan K a m i m § Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa liftfgm __\, kirjamyynti@kampusdata.fi 21-03 K-18 MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta www.sonaatti.fi ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatko JUHLAT tiedossa??? Toteutamme elämyksiä niin pieniin /qiin suuriinkin jiifilatilaisuuk]siin meiCCä tai teiltä. Kysy e h d o t e l m i a suoraan t o i m i p i s t e i s t ä m m e tai saat m y ö s y h t e y d e n meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai juhlat@sonaatti.fi tai www.sonaatti.fi Toivotamme Sinut tervetulleeksi opiskelusi ja palvelujemme pariin. TERVETULOA Pe 01.11. La 02.11. Ke 06.11. Pe 08.11. La 09.11. Ke 13.11. 15-16.11. La 16.11. Pe 22.11. La 23.11. La 23.11. Pe 29.11. La 30.11. stand up -koomikko Marraskuu 2 1 media, K. mu Vesterinen S Jalo VValamies yhtyeineen SETA:n Hallotveenbileet, 3/6€. Yläkaupunain Yö esittää: Kaarle Kustaa -klubi, 4€. & l S ^ m ^ W W ^ U 12 osa.) B irves heilahtaa IX Turpasauna 2002,5€. otten Sound, Oeepred, Obscurant, Inlerla un: Magyar Posse." Ercola, le Kimono. Dft: Tlm-01 RiKos DJ:t ' SETA:n rättikoodi -bileet mm, 3/6€. Shamaani-klubi, 2€. (et Sacgedra, Bats. ieavestone FUNK-UII -levykirppis, klo 10-15, ilmainen! Myyntipöytä 5 euroa, varaukset: antti.lentinen@faiko.fi Dl:t Tuukka Ruotsalo/kReal, Soullood, Glmmlx. funk-soul-Jazz-hiphop-Jamaican SETAm tukibileet AIDS -tukikeskukselle, 3/6€. I.t Apostoli. JR [ftl-3, Effen. Live: lus-T, Hikko Nikula ww.KoolKatrecords.fi B-Boys Floiv-Ho www.ct.jyu.fi/iloklvi / TERVETULOA \ www.sonaatti.fi V KUPLA-BILEET SKANDINAAVISISSA TUNNELMISSA Viidentoista ainejärjestön muodostama Kupla-ryhmä järjestää jo neljännet bileensä. JYY-Cupin osakilpailupäivänä Tabascossa pidettävät Kupla-bileet kutsuvat marraskuun 6. päivänä artisteikseen Ultra Bran kalmistosta kootun Scandinavian Music Groupin ja Jyväskylän konservatoriostakin kumpuavan funk-rock-yhtyeen Wee People. teemana on ruotsalaisuuden päivän kunniaksi skan^ k dinaavisuus, joka tarkoittaa suksia, villiyttä, lapasia, ^ ^ blondeja ja kuumaa mehua. Pukeutumisessa sallitaan teema-asun ohella haalarikin. Päävastuullisina bilejärjestäjinä toimivat Dumppi, Lööppi, Magna Carta, Puolue, Sane ja Tiltti. Kupla nro 4 keskiviikkona 6.11. klo 21 alkaen Tabasco Hot Clubissa. Liput ennakkoon viisi euroa ja ovelta seitsemän. Ennakkolippuja maanantaina 4.11. ja tiistaina 5.11. klo 11-13 Mattilanniemen A rakennuksen aulasta, llokivestä, Pääkirjastosta, Tourulasta tai Dumpin toimistosta. S
• Jnätfc|«Hi Ylioppilaslehti 13/2081 E O n k o Sinulla toteuttamista vailla oleva idea? Kaipaatko apua ideas. kehittämisessä tai kaupallistamisessa? Osallistu liikeideakilpailuun ja tuo 'deasi arvioitavaksi. Parhaille ideoille hyvät palkinnot! Jyväskylän Teknologiakeskus Oy järjestää LIIKEIDEA 2 2 -kilpailun 1 5 . 1 . 2 9 . 1 1 . 2 2 . Tavoitteena on löytää huippuosaamiseen ja uuteen tietoon tai teknologiaan perustuvia ideoita, joista voidaan yhdessä kehittää uusia innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Jyväskylän seudulle. Kilpailu o n avoin kaikille yksityishenkilöille ja yrityksille. Kilpailun palkintojen arvo on yhteensä yli 25 euroa. Yli 20 euron arvoisen pääpalkinnon lisäksi jaetaan pienempiä Hyvä idea -palkintoja ja palkitaan myös Paras opiskelijaidea. Lisätietoja ja kilpailulomakkeita sääntöineen saa Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n sivuilta osoitteessa www.jsp.fi. t ,\ofto \»V«> on 000 eutoo Edellisessä kilpailussa palkituista ideoista ovat syntyneet m m . seuraavat menestystarinat: • Liqum O y • Penaudio O y • Humap / HAC Human Application Consulting Ltd Uuteen tietoon perustuvien ideoiden jalostaminen liiketoiminnaksi on tärkeä osa Jyväskylän Teknologiakeskuksen toimintaa. Tarjoamme teknologiaja yritysasiantuntemusta, yhteyksiä ja toimitilapalveluja kaikkiin vaiheisiin idean arvioinnista liiketoiminnan toteuttamiseen. JSP JYVÄSKYLÄ SCIENCE PARK JYVÄSKYLÄN TEKNOLOGfAKESKtb OY JSP F a c i I i t i e s PL 27, Piippukatu 11,40101 Jyväskylä, puh. (014) 4451 100, fax (014) 4451 199 www.jsp.fi f
• Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2002 Puhuttu rakkaus KAKSI NAISTA, kolme miestä syntyy kolme, ehkä neljä rakkaustarinaa. Höyrystetään ne tragedialla ja huumorilla, mustallakin sellaisella. Lopputulos voisi olla perinteistä Hollyvvood-krääsää, mutta ohjaajan ollessa espanjalainen Pedro Almodovar on tavallisuus kaukana. Mutta ei liian. Almodovarin uusin Puhu hänelle (Hable con Ella, 2001) on mieluinen piriste Jyväskylän kaupallisimman leffateatterin "amerriikkalaiset rakastaa ja tappaa" -muottiin hiukka kyllästyneelle No, tokihan syksy on tarjonnut Moodyssoniakin, mutta mainio ja hyvin erilainen tarina on tämä Almodovarinkin vääntö. Varsinkin kun se on työstetty ilman ohjaajan ilmeisen lykästämää näyttelijää Antonio Banderasia, jonka ilmeettömyydelle allekirjoittaja ei vain ole sattunut lämpenemään. Benigno (Javier Camara) rakastuu sateisen ikkunansa läpi vastapäisessä tanssikoulussa treenaavaan kaunottareen Aliciaan (Leonor Vvatling). Epätoivoisesti rakastuneen miehen käsi ei yllä sulottareen, ennen kuin sattuu jotain ikävää. Ikävää, joka ei epätoivossa olekaan ikävää. Sateen piiskaama autoajelu suistaa sulottaren koomaan, ja kas, hoitsun ammatin hankkinut Benigno hakee ja saa Alician henkilökohtaisen hoitajan paikan. Koomaan vajonnutta naistakin voi rakastaa, koskettaa, puhua hänelle. Toisaalla toimittaja Marco (Dario Grandinetli) näkee tollosta härkätaistelijattaren haastattelun, hakeutuu tämän luokse ja rakastuu. Huima hahmo tämä taistelijatar Lydia (Rosario Flores) onkin: uhmaa mullia rumassa härkätaistelussa, mutta pelkää käärmeitä ja rakkaudettomuutta. Marcon ja Lydian uuden onnen taustalla häämöttää Lydian edellisen heilan varjo. Benignon ja Marcon tiet kohtaavat, kun Lydiakin kärrätään samaan sairaalaan. Härkää ei huijattukaan. Puhu hänelle kertoo nimensä mukaisesti puhumisen tärkeydestä ja "hitusen" omituisista rakkausja ystävyyssuhteista. Kauniita pieniä ja isoja kuvia, joissa tunteita riittää niin, että katsojan rintaa polttaa. "Rakkaus on maailman surullisin asia, kun se loppuu", leffassa sanotaan. Onko näin omituinen rakkaus rumaa, jäi tämä katsoja teatterista poistuttuaan miettimään. Se on hyvän leffan merkki se, kun jää miettimään. MIIRA RAUHAMÄKI Kaarle Kustaa tukee TEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES Yläkaupungin Yötä 10.-1.11. kirkkoherranvirastossa • vaalipäivät 10.-11.11. Ei jätetä asioita vain herran hattuun Matti Mäkinen (108) • Vihreät Niityt ELUTAKKO L A 2 . 1 1 . X L (IDv. jiMMi»"».IctlPrtUPolMlitiiaenaHvDm) LIPUT B 5 IK-18!] PE 08.11. Vaihtoehto-klubi Vol.2: SVVEATMASTER. TEENAGEID0LS (Svve) & A S S C B R A UPUT «/ 5 |K-1S!1 • Ei ennakkoja LA 09.11. APULANTA. INIS. NO DIRECTION . U P U I 8 7 (SI * KE 13.11. THE HELLACOPTERS (Svve) & MENSEN iNorI LIPUT 20 IS |S] . . . . T u i n » o t o l l m l i t D l : PE 15.11. «CIO M0THERS 1EMPLEIJPNI S CIRCLE. LA 16.11. KAUKO R O I H U • W « i ™ « i m l i r a b W M l ^ l l « W i w J [ W | ! I t i l l l i 1 l l l | S ( l l . » « » U l u ) M I J J M 0146I7SS8 M M j a M H T V A L O S i 675 133 . • | • • ' • TULE KOPIOIMAAN ! Kopiot itsepalveluna: joustavasti ja nopeasti toimivat koneet auttava ja ammattitaitoinen henkilökunta INNA 8-17.00 Hyvät palvelut: väri-ja mustavalkotulostus värija mustavalkokopiot julisteet, flyerit toimistotarvikkeita KOPIOPAIVAT 4.-8.11.2002 Viikolla 45 Valoksella kopioidaan Jyväskylän halvimpaan hintaan! Kaikki A 4-kokoiset ,y£ itsepalvelukopiot vain Vr„,c\0^ 4,5 snt/sivu W ILOKIVESSÄ JÄRJESTETÄÄN ruotsalaisuuden päivänä 6. marraskuuta Kaarle Kustaa -klubi. Vaikka nimi ja ajankohta kohtaavatkin toisensa, niin illan teemana ei ole ruotsalaisuuden ylistäminen, vaan tarjolla on järjestäjien mukaan mielenkiintoisia artisteja ja mukavaa illanviettoa. Kaarle Kustaa -klubi toimii omalta osaltaan myös Yläkaupungin Yö tapahtuman tukikeikkana. Tukikeikka on eräänlainen työnimi näille bileille. Tavallaan tämä on osa Yläkaupungin Yötä. Poikkeavaa on se, että Kaarle Kustaa -klubi ei ole ilmaistapahtuma, kuten Yläkaupungin Yö, mutta ei me aleta nyhtää yleisöltä hirveitä summia", kertoo Yläkaupungin Yö ry:n projektisihteeri Samuli Hytönen ja jatkaa: "Nyt on ollut vuosi tai pari ettei tuldkeikkaa ole järjestetty, mutta sitä ennen tämä on ollut lähes säännöllistä. Jokainen penni tai sentti, miten asian haluaa ilmaista, menee Yläkaupungin Yön toimintaan, joten pyrkimyksemme ovat jaloja." Iltaman järjestää Yläkaupungin Yö ry, joka pistää pystyyn vuosittain yhden tai kak| si pienempää maksullista iltamaa. Toiminnan pääpaino on kuitenkin keväisin järjestettävällä suurella ilmaistapahtumalla, eli itse Yläkaupungin Yöllä. "YLÄKAUPUNGIN YÖ järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992, jolloin järjestäjänä loimi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Koko festivaalin toiminnanjohtajana toimii edelleen Markus Latvala, joka on ollut tekemässä tapahtumaa jo ihka ensimmäisestä Yöstä saakka." Ennen varsinaista Yläkaupungin Yötä ihmiset voivat siis rentoutua Kaarle Kustaa -klubilla, jossa esiintyy artisteja ja taiteilijoita joka lähtöön. Tiedossa on huumoria, elokuvataidetta ja kaksi loisistaan huomattavasii poikkeavaa yhtyeitä. Ilta alkaa stand up -komiikalla, jota saapuvat esittämään Seisomapaikka-klubilta tutut Teemu Vesterinen ja Ismo Leikola. Hytösen mukaan komiikalla on tarkoitus saada heti huumorilihakset lämpenemään. Tämän jälkeen katseet siirtyvät elokuvakankaalle, jossa alkaa pyöriä legendaarinen piirretty Riehu ja Raiku. "Me näytetään Riekun ja Raikun Täydelliset seikkailut, eli aivan kaikki jaksot. Sitten on vuorossa vielä muutama esiintyjä, joista ensimmäisenä lavalle kipuaa kaupungin yksi kovimmista elektroartisteista, Tero. Tero on Commodore 64 -anisii, käyttäen Commodore 64 -pohjaisia musiikintyöstöyksikköä", kuvailee Hytönen Illan ohjelmallisen tarjonnan päättää paikallinen, Hytösiä lainaten "kitarapoppia säröllä" soittava Soda, joka on monille jo varmasti mclko tuttu nimi. "Me halutaan tarjota kaikkea kaikkiin makuihin ja monenkirjavalle porukalle. Kyllä me odotetaan useampaa sataa ihmistä paikalle", Hytönen sanoo varmanoloisena. i Samuli Hytönen ja puu odottelevat innolla Kaarlea. Demoni -palsta esittelee pienehköjä, vielä suhteellisen tuntemattomia yhtyeitä. Levyjä voi lähettää osoitteeseen: Jylkkäri / Pcirus Koskimies, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. VITTUVOIMA RIKKOI HILJAISUUDEN! Ajaiusvirhedemonin takia viime Jylkkärissä ei mainittu Antti Vesalaa, joka on suunnitellut palstan kuvituksen. Demoja ei tällä kertaa tipahtanut kuin yksi kappale, joka osoittautuikin lämän numeron kovimmaksi. Hoarokiila: Vittuvoimao Johanna (laulu ja basso), Elino (kitara ja laulu), Sanna (kitara ja laulu), Saora (rummut jo loulu) Yhteystiedot: Sanna Vuorinen, Taitoniekantie 9 C 504, 40740 Jyväskylä, e-mail: hoarokiila@luukku.com, nettisivut: http://www.haorakiilo.cjb.nel Noin vuoden verran koossa ollut yhtye täräyttää melkoisen paketin ilmoille. Unohtakaa girl power, sillä tilalle on lullui vittuvoima. Sanoitukset Liikkuvat hyvin feministisissä aiheissa, ja heti aloituskappaleessa (Vutuvoimaa) lyödään miehiä vyön alle. Soundit ovat melko räkäiset, ja demo kuulostaakin kunnon garage-meiningiltä. Vaikka äänitystason ei pitäisi vaikuttaa itse musiikkiin, niin silti tätä kuuntelisi mieluusti hiukan paremmalla ja laajemmalla äänimaailmalla höystettynä. Toisaalta se saattaisi syödä pahasti levyn tunnelmaa, joka on nyt tosi Rock! + piristävää vaihtelua + laulaja lausuu enttäin selvästi + levystä välittyy hyvä fiilis soundimaailma jää vähän köyhäksi
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2002 E Teos ja katsoja taideik TEKSTI: JUSSI LAITINEN, KUVA: PETRUS KOSKIMIES NIKOLAINKULMAAN ON avattu kaupungin pienin näyttelytila, Nikolain Ikkuna. Asemakadulle avautuvassa ikkunassa esitellään lähinnä makupaloja kaupungin museoiden näyttelyistä. Nikolain Ikkunaan voivat hakea näyttelyaikaa myös ulkopuoliset taiteilijat. Tiedottaja Janimarkus Toimisen mukaan muutama hakemus onkin jo vastaanotettu. Loppuvuoden näyttelyajat on kuitenkin pyhitetty museoille. Minigalleriassa komeilee marraskuun kymmenenteen päivään saakka pöytäkattaus, joka kuvaa tunnelmia 1930-luvun alusta. Tuolloin Nikolainkulmassa toimi Jyväskylän kaupungin hotelli. Kattauksessa näkyvät viinipullo ja snapsilasit kielivät siitä, että kieltolain rajoitukset eivät enää häiritse ravintolailtaa. Uuden näyttelytilan ikkunalasi heijastaa harmillisesti. Ohikulkija näkee paremmin itsensä ja ulkomaailman kuin taideteokset. Voisiko asialle tehdä jotain? "Jokin pintakäsittely lasille pitäisi tehdä", Toiminen sanoo. Kulttuuritoimelle tyypillisesti tässäkin asiassa on puute rahasta. Teosten näkyvyyttä pyritään parantamaan myös kokeilemalla erilaisia ripustuksia. Ehkäpä heijastava ikkuna onkin luova postmoderni innovaatio. Taidekokemuksen merkitys ja yleisön rooli nousevat aivan uusiin ulottuvuuksiin, kun ensin ikkunasta näkyykin pahaa-aavistamattoman katsojan omakuva ja vasta sitten itse taideteos, i Nikolain Ikkunan takana komeilee pöytäkattaus 1930 luvulta. Näyttelyikkunassa katsoja näkee myös itsensä. Let's menään peipi! Esa Kuloniemi GO-GO SHOES. Honey B. & T-Bonesin lorina 19822002. Uke: Helsinki 2002 JUHLAKIRJAN ARVIOINTI on aina arkaa puuhaa: kaikki genren teokset on ihan varmasti laadittu sydänverellä, sellaista ei saa mennä haukkumaan, se olisi moukkamaista. Mutta rehellinen pitää kirjoittamisessaan olla. Esa Kuloniemen laatima historiikki bändistään Honey B. & T-Bonesista juhlistaa nimensä nyttemmin HBTB:ksi lyhentäneen kokoonpanon 20-vuotista taivalta. Tämän tekstin kohdalla ei tarvinnut pelätä: veri virtaa paikoin kohisten, mutta lisäksi teoksella on muutakin arvoa. Se dokumentoi palasen suomalaisesta musiikkielämästä ja näyttää läheltä, mitä pitkäjänteinen musiikin tekeminen on. HBTB on yksi harvoista suomalaisista asianharrastajapiirien ulkopuolellakin tunnetuista roots-kokoonpanoista. Bändin toimijat vaikuttavat j a vahvasti muutenkin kuin muusikkoina: vokalisti-basisii-kitaristikin-kosketinsoittaja-multimuusikko Aija Puuriinen on myös pedagogi. Ja kitaristi, no, multimuusikko hänkin, Esa Kuloniemi toimittaa muun muassa Radiomafian taajuudella maanantai-iltaisin pyöriviä roots-iltamia, erityisenä leipäalueenaan hänellä on blues. Bändin kolmas jäsen on tällä tietämällä rumpali Toni Porthfn. KIRJA SISÄLTÄÄ ODOTETUSTI kirjoituksia ja haastatteluja bändin lähellä liikkuneilta ihmisiltä vuosien varrelta. Ne ovat teoksen juhlakirjamaisimpia pätkiä, kaunista joskaan ei siirappimaista sanontaa juhlan kohteesta. Yllättävän sujuvasti ne punoutuvat yhteen kirjan keskeisimmän annin, eli Puurtisen ja Kuloniemen omien muisteloiden kanssa muusikkopari rohkenee muusta juhlakansasta poiketen karheuteenkin ja tarjoaa lukijoilleen välähdyksiä myös vaikeista hetkistä. Eri aiheista, eri teemoista, eri ajoista, joita bändi on elänyt, piirtyy eri kokijoiden kertomana yhteen soiva tarina tahdosta tehdä musiikkia ja siitä, mihin se tahto on vienyt ja vie. Teksti houkuttelee mukaansa. Tämä kirja on niitä, jotka voi lukea yhdeltä istumalta ilman että persaus puutuu. Kirjan arvoa lisäävät sen loppuun liitetyt diskografiat kerrankin voinee luottaa siihen, että tiedot pitävät paikkansa. Jos nyt tikulla kaivaa jotain erityistä huomautettavaa, niin ehkä juhlakirjasta olisi tullut toisenlainen, jos sen olisi kirjoittanut joku muu kuin Kuloniemi itse. Olisiko se ollut parempi kun tämä nyt luettu, no -jaa tuskinpa. Se soittaa hyvin, kirjoittaakin. Mikä herättää myrtyneen kateellisen kommentin: Varmaan se seisoo päälläänkin niin sujuvasti ettei kukaan... RIITTA KOIKKALAINEN Ihanaa e l ä m ä ä Trentossa OSA 4: TRENTO ADE, SCHEIDEN TUT WEH Ahmittuani kuukauden päivät keskiajan ja renessanssin taidctla aloin karsia sakraalin taiteen yliannostuksesta. Vastalääkkeeksi madonnaähkyyn tarvitsin oloa keventävää nykytaidetta. Valitettavasti Trenton nykytaiteen museo avataan vasta 15. joulukuuta. Tämän tosiasian havaitsin etsittyäni turhaan uuclenkiiltävästä rakennuksesta sisäänkäyntiä. Jouduin siis hankkimaan sielun samariinini jostain muualta. Syyskuun seitsemäntenä päivänä olimme olleet tutustumassa paikalliseen irkkupubiin Kesken Kilkennyn ilmassa posahti ilotulitusraketti, joka sai pian seuralaisia tummuneelle taivaalle. Myöhemmin minulle selvisi, että kyseessä oli kiinalaisen taiteilijan Cai Guo-Qiangin räjähtävä taideteos, joka samalla avasi miehen näyttelyn Trentossa. Cai Guo-Qiangin teokset löytyivät pienestä nykytaiteen gallenasta rcnessanssipalatsien välistä. Taiteilijan taivaan tuuliin kaioaval työt on tallennettu videonauhoille, joten katsoja saa jonkinlaisen käsityksen Cain uuteen laadusta ja mitasta; Massiivisten iloiuliiusnäyiosten lisäksi Cai tekee kankaalle ja paperille mutia räjäyttämällä pitkäkestoisempia teoksia, ]oita näyttelyvieras voi pysähtyä rauhassa tutkimaan kuin mitä tahansa perinteisemmillä menetelmillä tuotettuja töitä. Cain teokset saattavat kuulostaa aikuisen miehen tulitikkuleikeiltä, mutta varsinaisesti ne sisältävät esteettisen hekuman lisäksi yleensä myös jonkin poliittisen sanoman, kuten teos the Cenlury vvidi Mushroom Qouds, joka jo nimensä puolestakin viittaa nykymaailman poliittiseen tilanteeseen. Sain siis kaipaamani pinsiysampullin. vieläpä aivan "kotinurkilta" Vom keskittää tuulettuneen mieleni jälleen pakkauspuuhiin. Lähtölaskenta Trentosta on alkanut, viimeinen päivä lokakuuta rullaamme jälleen kiitoradan päähän |a palaamme Suomeen kaamoksen, kylmyyden ja ostoskeskuspommitiajien keskelle Trcnto osoittautui varsinaiseksi lintukodoksi moneen muuhun Italian kaupunkiin verrattuna. Väki täällä on varakasta, kerjäläisiä ci juuri näy ja kadut kiilta vät puhtauttaan. Siinymä Trentosta lyväskylään ei näin ollen liene ongelma. Suurimman shokin todennäköisesti aiheuttaa pimeys, joka lyö mustiksi moicmmat näkimet heii Helsinki-Vahtaan lentokentällä. Täytyy muistaa ostaa kilo kynttilöitä. SANNA OJANNE pianissimo ARKTISEN UPEETA ETSII LIPUNMYYJIÄ Pohjoismainen elokuvatapahtuma Arktisen upeeta järjestetään Jyväskylässä 14.-17. marraskuuta. Tapahtuman esitykset järjestetään Kampus Kinossa ja kaupunginkirjaston Minnansalissa. Arktisen upeeta -käsiohjelma on saatavilla 25.10. alkaen mm. ylioppilastalolta, kaupunginkirjastosta, Baari Vakiopaineesta, Jyväskylä-neuvonnasta (Vapaudenkatu 53) ja Nordic Glory. Festival ry:n toimistosta (Asemakatu 6). Ohjelma löytyy myös tapahtuman internetsivuilta (http:/Avww.j kl. fi/kult tuuri/ngfest). Festivaali kaipaa esityksiinsä lipunmyyjiä. Lippuja myydään Kampus Kinossa ja Minnansalissa. Myynti aloitetaan aina 30 minuuttia ennen kunkin esityksen alkua. Tiskin takana on aina kaksi myyjää/vuoro. Palkkioksi työstä kolmessa esityksessä lippuja myynyt henkilö saa ilmaisen sisäänpääsyn kaikkiin festivaalin esityksiin. Lipunmyyjäksi voi ilmoittautua 6.11. mennessä Nordic Glory Festival ry:n toimistossa Asemakatu 6:ssa, sähköpostilla (nordic.glory@kestel.pp.fi) tai puhelimitse (014-624 970). VIELÄ YKSI ALASTON JYT esitti viime keväänä Kirsi Biskopin kirjoittamaa monologinäytelmää Alaston. Näytelmä kertoo Karoliina Roudasta, kolmikymppisestä naisesta, joka kamppailee sekä mielenterveyden ongelmien että eri hoitomuotojen kanssa. Karoliina sairastaa skitsofreniaa ja masennusta. I Iän syö lääkkeitä ja on ollut sairaalahoidossa, mutta mikseivät äänet ole kadonneet? Miksi Karoliinan katse painautuu maahan ja hän näkee painajaisia valveillaollessaankin? Karoliinan henkilön esikuvana on jyväskyläläinen opiskelija, näytelmä on kooste hänen ajatuksistaan. Näytelmää pääsee katsomaan vielä kerran, torstaina 31. lokakuuta, klo 20.00. Esitys kestää noin 75 minuuttia, eikä siinä ole väliaikaa. Liput 5/7 euroa. Tiedustelut ja varaukset numerosta 044-279 5588. JYY KULTTUURIMATKAILEE HELSINGISSÄ JYYn kulttuurivaliokunta järjestää torstaina 21. marraskuuta kulttuurimatkan Helsinkiin. Matkaan lähdetään aamuyhdeksältä, ensin kampuksella ja sitten Tilausajolaiturilta. Takaisin Jyväskylään palataan samana iltana, perillä ollaan noin kahden aikaan yöllä. Matkan hinta, 20 euroa, sisältää bussikuljetukset, sisäänpääsyn Kiasmaan, opaskierroksen Kalervo Palsan näyttelyssä Kiasmassa sekä iltaohjelman: Teatteri Takomon esityksen Emma ja pirut selittämättömiä ilmiöitä Ylöjärvellä tai tanssia K & C Kekäläinen & Companyn vierailuesityksessä BODYFragnentteja ihmisruumiista tanssiteatteri HurjaruuthLssa. Ennen iltaohjelmaa ehtii myös hyvin käydä syömässä Helsingin yliopiston opiskelijaruokaloissa sekä muuten vaan viettää aikaa kaupungilla. Lisätiedot & ilmoittautumiset: kulttuurija projektisihteeri Jiri Sironen (puh: 014-2603356, gsm: 040-7175771, fax: 014-2603928; jyy-kuktuurisihteeri@cc.jyu.fi, wwwoc.jyu.fi/ilokivi, www.co.jyu.fi/~jyy).
• I B Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2002 TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN, KUVA: H T T P : / / W W W . C C . J Y U . F I / I I O K I V I / K I N O K U V A T Inhimillistä, aivan liian inhimillistä MARRASKUINEN KAMPUS KINO tarjoaa katsojilleen inhimillisyyttä kaikissa sen ulottuvuuksissa. Ensimmäinen kaksiviikkoinen maistuu varsin karvaalta, erityisesti 5.11. esitettävä Larry Clarkin Bully (USA 2001) on vaikeaa katsottavaa. Elokuvassa ei mässäillä erikoistehosteisella väkivallalla eikä paisutetuilla tunteilla; Bullyn tyylilaji on realismi. Ei sosiaalisellainen eikä sosiaalipomosellainen, tavan pornahtava sentään. Juoni on karu. Tavalliset lähiöteinit suunnittelevat ja toteuttavat yhden joukkoonsa kuuluvan pojan, Bobby Kentin (Nick Stahl), murhan syystä, että tämä on iso pikku paskiainen. Hankkeen johdossa on Bobbyn paras kaveri Marty (Brad Renfro) yhdessä Bobbyn kaltoin kohteleman tyttöystävän Lisa Connelyn (Rachel Miner) kanssa. Elokuva perustuu tositapahtumiin, ja vaikka se onkin USA-syntyinen, puuttuu siitä kaikki kiva. Totta, maailma on tällainenkin. Bully on kielletty alle 18-vuotiailta. IHMISEN NÄKÖISTÄ karheaa siis on elämä myös 12.11. nähtävässä Bruno Dumont'n elokuvassa Inhimillisyys {VHumanite, Ranska 1999). Kertojana Dumont on kuitenkin lämpöisempi kuin Clark. Hän näyttää, mitä tapahtuu pikkukaupungissa, joka joutuu elämään kuvottavan rikoksen seurausten kanssa. Pieni tyttö on raiskattu, murhattuja heitetty tien pientareelle. Päähenkilö Pharaon de Winter (Emmanuel SchoM) on jäyhä poliisi, joka kärsii uhrin kärsimystä ja potee sitä häpeää ja syyllisyyttä, jota välinpitämättömän ympäristön kuuluisi potea. Osoittelua Dumont ei kuitenkaan harrasta ihmiset ovat ihmisiä, tavallisen kuoren alta löytyy sekä hyviä että vähemmän hyviä, pahojakin piirteitä. Inhimillistä, hyvin inhimillistä. Liian?: Kampus Kinon näytännöt tiistaisin kello 19 Ilokivessä (Keskussairaalanne 2). Liput 5/4 euroa, ennakko Kampus Kirja (kauppakatu 9). "Bullyä" on vaikea katsoa paljaasta pinnasta huolimatta. TEKSTI: MARKUS LATVALA, KUVA: SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO z&m Leijonan veljekset satumaassa Leijonat tähtien tuolla puolella TULEVAT VIIKOT SUOMEN elokuva-arkiston esityssarjassa vietetään pohjoismaisen elokuvan parissa. Olle Hellbomin elokuvasovitus Astrid Lindgrenin lastenkirjasta Veljeni Leijonamieli (Ruotsi 1977) nähdään 6. marraskuuta. Viikko tämän jälkeen on vuorossa Gabriel Axelin ohjaama draama Ranskalainen illallinen (Tanska 1987), joka puolestaan pohjautuu tanskalaisen kirjallisuuden klassikon Karen Blixenin novelliin. Olle Hellbom ehti ohjaajauransa aikana siirtää filmille parisenkymmentä Astrid Lindgren -tarinaa, joista tunnetuimpia ovat riehakkaat Peppi Pitfcdtossu -elokuvat. Kestävintä jälkeä hän sai aikaan hieman vakavamman satuelokuvan. Veljeni Leijonamielen, parissa. Elokuvan pääosassa ovat Lejonin perheen pojat, 9-vuotias Korppu ja hänen isoveljensä Joonatan. Veljekset kuolevat, toinen sairauteen, toinen tapaturmaisesti, ja heräävät henkiin Nangijalan satumaassa. Aluksi Korppu ja Joonatan arvelevat tulleensa paratiisiin, mutta pian he joutuvat vastakkain häijyn Tengilin ja hänen mustien ritariensa kanssa. Hellbomin ja Lindgrenin onnistuu pitkälti välttää nykylastenelokuvan pahimmat rasitteet; äitelän söpöilyn ja positiivisen pomppimisen. Veljeni Leijonanmieli on kasvattavaa katsottavaa myös vanhemmalle väelle: siitä löytyy vakava pohjavire. RANSKALAINEN ILLALLINEN -ELOKUVAN tapahtumat sijoittuvat 1870-luvun Jyllantiin. Eristäytyneessä kalastajakylässä eletään ankarassa herran nuhteessa, askeettisesti ja naapuria kyräillen. Täällä asuvien ikäneitosisarusten Philippan ja Martinen ovelle saapuu vieras, ranskalainen pakolainen Babette, joka kysyy sisaruksilta töitä. Babettc saa palvelija-kokin pestin ja jää taloon vuosikausiksi. Saadessaan eräänä päivänä arpajaisvoiton hän päättää juhlia onneaan ja järjestää komean illallisen silliaterioihin tottuneelle kylänväelle. Ranskalais-tanskalaisen Gabriel Axelin elokuvassa on varsin vähän tapahtumia, mutta tunnelmaa ja herkullisia yksityiskohtia sitäkin runsaammin. Elokuvan upeassa loppujaksossa, Babeiten pidoissa, armo ja aistinautinnot sopivat hyvin samaan pöytään. Kömpelöä huumoria PAHNANPOHJIMMAISTEN TUOTANNON taso vaihtelee arvaamattomasti. Tuore komedia Kätes kädessäin on sieltä kehnommasta päästä. Erkki Teittisen ohjaama ja kirjoittama näytelmä yrittää hauskuuttaa mahdottomilla perhesuhteilla ja arkisten roolien stereotypioilla. Tapahtumat sijoittuvat kerrostalohuoneistoon. Asunnon omistaja tulee kotiin ja yllättää kumppaninsa sängystä vieraan kanssa. Klassinen tilanne, josta seuraa tietenkin paljon sanomista ja epäuskottavaa selittelyä. Näyttämöllä on melkein farssin tuntua, kun ovet paukkuvat, asut vaihtuvat ja ihmiset ryntäilevät umpimähkään edestakaisin. TEITTISEN TEKSTI ON silti auttamattoman kömpelö. Epäjohdonmukaisuudet peittyvät huonojen vitsien alle, eikä repliikeissä päästä kertaakaan rosoista pintaa syvemmälle. Jotkut toimivat sketsit uhrataan armotta toistamalla niitä liikaa. Näyttelijät tekevät kunnioitettavan työn haastavan tekstin kanssa. Mari Rouvala onnistuu Marjan roolissa, ja äitinä hössöttävä Hanna Emaus on hassu ja sympaattinen. Jari Mansikkaviita lenkkareineen saa suomalaisen miehen stereotyypin kukkimaan. Puhumaton isä yrittää korjata menneisyyden virheitä, mutta eihän se onnistu. Mansikkaviita yhdistää sujuvasti hauskan ja vakavan. Yllättävä loppuratkaisu ei pelasta näytelmää. Teksti ei valitettavasti kanna loppuun asti, ja suoranaiset mauttomuudet saavat katsojan vaivaantumaan. Pissahuumori voi naurattaa hetken, mutta sillä ci kannata mässäillä. JUSSI LAITINEN Ka ma Iata, satuja! Salakamalo Satu. Antologia. Kopijyvä Oy, 2002 JYVÄSKYLÄN AVOIMEN yliopiston kirjoittajakoulutus on julkaissut uuden antologian, joka on tällä kertaa "moderni satukirja lapsille ja aikuisille", kuten kirjan takakansiteksti kertoo. Läpyskä kantaa hauskaa nimeä Salakamala Satu. Osa kirjan saduista käsittelee aikuisen ja lapsen suhdetta, joku lapsen ja eläimen, ja kaikissa painottuu mielikuvituksen tärkeys ja merkitys lapselle. Lasten ja aikuisten suhde aina tärkeä ja ajankohtainen aihe on tapetilla Emma Kontiokorven sadussa Hanki. Kyseessä on tarina Fannysta: tytöstä, jonka paras juttukaveri perheessä on pesukone, vanhemmat kun ovat töidensä vuoksi liian uupuneita ja kiireisiä häntä kuuntelemaan. Kertomuksen ikävä loppu jää mietityttämään, mutta muistuttaa aikuisille, että hyvää suhdetta lapseensa ei voi hankkia rahalla. ANTTI KOIVUSALON Pahka & Nahka modernisoi Maxin ja Moritzin tarinan: se käsittelee nykyaikaista ilkivaltaa. Tämä tosikkokriitikko olisi halunnut lukea myös modernimman (lue: ilkivallan motiiveihin syventyvän) lopun tarinalle. Säeparit "Pian unohtuu nuo paskiaiset I kun syövät possut ihanaiset" ja "Paha korjas' omansa I tuumi siitä tämä kansa" noudattelevat kyllä esikuvaansa, mutta eivät vastaa kysymykseen: mikä näitä riiviöitä oikein elämässään nyppii, kun kaikkia pitää kiusata? Vastauksen löytäminen tähän on järkevämpää kuin lasten pelottelu rangaistuksilla, olipa tarina kerrottu kieli poskessa tai ei. ESSI KÄHKÖNEN JA Markus Hähkiöniemi vastaavat kirjan useimmista runoista, joista riemukkain (ei kylläkään varsinainen runo) on jälkimmäisen Satukone. Idea on siinä se, että sitä mukaa kun tarinaa lukee, siihen voi valita/poimia/kerätä haluamansa sanat näin kertomus muuttuu joka lukukerta. Mainiota mannaa mielikuvitukselle. Kirjalta voisi toivoa hieman rohkeampaa heittäytymistä tarinoihinsa (jolloin tarina vie kirjoittajaa eikä toisin päin) ja eläytymistä lasten vahvaan tunnemaailmaan. ANTTI NISKANEN
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2002 I B arjakuvamaailmojen TEKSTI: TOMMI PYLKKÖ, KUVA DANIEL CLOVVESIN ALBUMISTA GHOST WORLD SARJAKUVIIN PERUSTUVISTA elokuvista ei tule monellekaan mieleen muuta kuin ne pakolliset Hdmdhdkkimiehet, Teräsmiehel ja Batmanit. Kulttielokuvien ystävät muistavat tietenkin Barbarellan, Modesly Blaisen tai Mario Bavan legendaarisen Mies mustassa Jaguaarissa, joka muuten nähtiin viime vuoden Jyväskylän Kesän clokuvaohjelmistossa. Kuitenkin sarjakuva-aiheisia elokuvia on tehtailtu aikojen kuluessa kaikkiaan yli 700, joten ehkäpä epäonnistumisia on syntynyt timantteja useammin. Sarjakuvaan pohjautuva elokuva ei todellakaan ole helppo aihe. Vaikka romaanien filmatisoinnit tuntuvat monesti kujan jo lukeneilta katsojilta "epäaidoilta", sarjakuvan visuaalista maailmaa on vielä vaikeampi järjestää uudelleen liikkuvan kamerataiteen lainalaisuuksiin. Esimerkiksi voisi nostaa Jamie Hewlettin ja Alan Martinin 90-luvun underground-sarjakuvan länk Girl. Tankilla ajavasta riiviötytöstä kenova pitkä elokuva kuulosti ihan hyvältä idealta, mutta lopputulosta ei juuri kannata muistella. Elokuva sai Suomessa teatterilevityksen, mutta katosi pian vaivihkaa vidcohyllyjen kauimmaisiin uumeniin. TERRY ZVVIGOFF OHJASI 90-luvun puolivälissä dokumenttielokuvan sarjakuvapiirtäjä Rohert Crumbista. Ne, jotka ovat lukeneet Crumbin höyrypäisen hienoja kulttituotoksia, tietävät, että miekkosen sarjakuvissaan kuvaama maailma on lievästi sanoen omituinen. Erityisen "wcirdolta" sarjakuvat näyttävät verrattuna keskiluokkaiseen amerikkalaiseen maailmankuvaan. Kaiken kaikkiaan elokuva Crumbista oli kiinnostava sukellus epänormaalin ja normaalin lopulta varsin ohuelle rajavyöhykkeelle. Nyt, useamman vuoden ohjaustauon jälkeen, Zwigoff on tehnyi fiktioelokuvan, joka pohjautuu amerikkalaisen vaihtoehtosarjakuvan nykyklassikkoon, Ghost Wor\diin. David Lynch rahoitti Zwigoffin Crumb-dokumcntin. Ghost VVorldiin tuotantoapua tuli mm. John Malkovichilta. Elokuvan käsikirjoitusta on rustannut ohjaaja Zvvigoffin lisäksi itse piirtäjä/käsikirjoittaja Daniel Clowes. Niille, jotka eivät tunne Daniel Clowesia tai Ghost Worldiä, ei ole helppoa selittää Ghost Worldin monitasoista maailmaa. Ghost World on elokuva, joka olisi pitänyt tehdä pahimman slackerbuumin aikaan. Sen sijaan saimme nähdä Reality Bitesin ja muita vielä vähemmän onnistuneita Sukupolvi X -tuotoksia. Ei pidä kuitenkaan sekoittaa Ghost VVorldiä slacker-tuotoksiin. Ghost World vain tuntuu sarjatai elokuvalla, jonka "Sukupolvi X:n luoja" Douglas Coupland saattaisi tehdä. Village Voice on verrannut albumia nykypolven vastineeksi Salingerin Siepparille ruispellossa. AMERIKASSA JA BRITANNIASSA koettiin 90-luvulla voimakas "graafisten romaanien" nousu, jolla tarkoitettiin kunnianhimoisia, pitkiä sarjakuvia. Vähän aikaa nuo sarjakuvaromaanit komeilivat paraatipaikoilla monissa kirjakaupoissa, kunnes niiden tarjonta alkoi vähitellen supistua. Taustalla on monen tekijän ketju, jonka olennaisia lenkkejä olivat kohonneet painokustannukset sekä perussarjakuvatuotannon lasku. Amerikkalaiset teinit eivät enää tuhlanneet viikkorahojaan pelkästääasarjatai elokuviin, vaan tilalle tulivat myös kalliin (tietokone-)pelimaailman houkutukset. Sarjakuvaromaanien nousukauden aikana syntyi muutamia hyvin ansiokkaita teoksia, kuten Art Spiegclmanin Maus tai Alan Mooren ja Frank V set. ^ T Millerin v • • anssa uustulkinnal kliseisistä supersankareista. Silti suurelle yleisölle jäivät tuntemattomiksi monet taitavat tekijät, kuten Hcrnandezin veljekset, Adrian Tomine tai Daniel Clovves. Entä kuka tuntee Joe Saccon, joka uutisoi Lähi-Idän tilanteesta sarjakuvan keinoin? GHOST WORLD ILMESTYY suomenkielisenä albumina joskus lokakuun lopussa. Se kuuluu niihin sarjakuviin, joissa tapahtumat etenevät myös ruutujen välissä. Siksi olisi vaikeaa kuvitella Ghost Worldiä kirjana tai elokuvana. Silti elokuva toimii, ehkäpä sen takia, että käsikirjoitusta on muokannut myös sarjakuvan luoja Clovves. Vaikka elokuvassa on paljolti samoja elementtejä kuin sarjakuvassa, tarinan palaset on järjestelty uudelleen ja eräitä roolihahmoja on syvennettyjä muuteltu. NÄINÄ AIKOINA, KUN Viivi & Wagner on Suomessa suositumpi kuin koskaan, olisi oivallista tarttua myös sarjakuvaromaaneihin. kuten Ghost Worldiin. Elokuvan levitys siinynec videonauhureilten varaan, mutta onhan sekin parempi kuin totaalinen hiljaisuus. Ghost World sai sentään Oscar-ehdokkuuden käsikirjoituksestaan, ja Steve Buscemi teki hienon roolityön. Ja onhan pääosanesittäjä Thora Birch niin ihanan kapinallisen sivistynytGhost World on amerikkalaisen vaihtoehtosarjakuvan nykyklassikko. Teatterin moniottelijan kirjoituksia Juho-Pekka Hotinen Tekstuoalisto häirintää Kirjoituksia teatterista, esitystoiteesla. Elektro, Teatterikorkeakoulun jo Like-kustannuksen julkaisusarja 2002 JUHA-PEKKA HOTINEN on työskennellyt mm. dramaturgina, ohjaajana, teatterinjohtajana, kriitikkona ja opettajana. Suomalaisessa teatterimaailmassa tällainen monipuolisuus on harvinaista Suutari pysyköön lestissään -ajattelun mukaanhan on vähintäänkin kyseenlaista, jos esimerkiksi teatteriohjaaja kirjoittaa lehteen teatteriarvosteluja Tekstuaalisia häirintää -teos sisältää mittavan määrän (461 sivua) Hotisen kirjoituksia vuosilta 1994-2002. Kirjoitusten polttopisteessä ovat luonnollisesti esittävät taiteet, mutta teosta voi lukea myös yleisenä kannanottona taiteen puolesta. Nimenomaan taiteen itsensä puolesta, vastakohtana esimerkiksi taiteen käytölle terapian välineenä. HOTISELLA ON VOIMAKAS halu uudistaa esittävän taiteen kenttää niin, että se vastaisi paremmin aikaa jota elämme. Työkaluina tässä uudistustyössään hän käyttää vankkaa jälkimodernin filosofian ja teorian tuntemusta, monipuolista käytännön kokemusta sekä ennakkoluulotonta ja kriittistä asenneta näyttämötaiteen perinteisiä itsestäänselvyyksiä kohtaan. HOTINEN POHTII mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: Tarvitaanko teatterissa ohjaajaa? Millaista on radikalismi, joka suhtautuu kriittisesti myös itseensä? Vastaako suurena näkijänä pidetyn Jouko Turkan Suomi-kuva enää nykyaikaa? Mikä on teatterin suhde urheiluun? Mikä on teatterin suhde pomoon? Hotinen vaalii teatterin ammattilaisilta ja harrastajilta tinkimätöntä asennetta työhönsä. Kriitikoita hän suomii seuraavasti: Kriitikot ovat, ainakin teoriassa, usein penäämässä taiteilijoilta heittäytymistä, itsensä alttiiksi panemista, taistelua laitostumista vastaan, kaiken muun hylkäämistä taiteensa hyväksi. Nämä kaikki ovat rakkaimpia kliseitämme. Moniko kriitikko on itse valmis samaan, omassa työssään? Kaiken kaikkiaan Tekstuaalisia häirintää on provosoiva, mielenkiintoinen ja älykäs kirjoituskokoelma. Kirja, joka haastaa lukijansa hedelmälliseen dialogiin. MIKA TERÄVÄ Liimatta irrottelee ilman musiikillisia velvoitteita Tommi Liimatta Avoinlostu WSOY 2002 KUN KUULIN, ETTÄ Absoluuttisen Nollapisteen sanoittaja-laulaja Tommi Liimatulta ilmestyy esikoisteos Avainlastu, olin helpottunut. Kohta tietäisin, mitä Liimatan Pan Alley -soololevyn (1996) kummallisissa biiseissä sanotaan. Levyn kuuden kappaleen lyriikoiden kohdalla nimittäin lukee "ks. Avainlastu". Kitjan kun piti alun perin ilmestyä kyseisen soololevyn yhteydessä. Avainlastu on kuitenkin paljon muutakin kuin Liimatan Pan Alleyn kansivihkosta puuttuvat sanoitukset. Itse asiassa näiden laulujen sanat on painettu vain kirjan kansilehden nurjalle puolelle. Liimatta on todennut, että sanojen sovittaminen lauluihin rajoittaa tarinoiden kerronnan mahdollisuuksia. Nyt kun tällaisia rajoituksia ei ole, on Avainlastussa päästy todella irrottelemaan. Teos koostuu seitsemästä osiosta, joiden tyyli vaihtelee lyhyistä teksteistä pitkiin novellityyppisiin tarinoihin. Mielestäni tarinoissa mielenkiintoista on niiden ero siihen, mihin olin Nollapisteen lyriikoissa tottunut. Tosin Liimalta tyylittelee Avainlastussakin tuttuun tapaan pienillä elementeillä ja havainnoi ympäristöä yhtä mielenkiintoisella tavalla kuin laululyriikoissaan: Lyhyt tukka on helppohoitoinen vaikka naistenlehti on samaa miellä. 'Pahe' on kunnollisten nimitys riippuvuudelle /osta voi kehittyä opportunistin moraali. Avainlastun lyhyemmät tekstit ovat lähempänä tuttua Liimattaa, mutta on niissäkin paljon sellaista, mistä en olisi ilman ennakkotietoja miestä tunnistanut: Ratiastamme sisiliskoa heti kun näemme sellaisen. Lähetämme lehteen mielestämme humoristisen kuvan jossa eläin käyttäytyy ihmismäisesti tai lapsi aikuismaisesti. Mitään hauskempaa kuin aurinkolasit vauvan päässä emme tiedä. Teos oli mielestäni paikka paikoin hieman sekava ja hämmentävä, mikä on sekä hyvä että huono asia. Huono siksi, että haluni ymmärtää siltä istumalla tämän hienon sanataiturin tekstejä oli suuri, ja pieni sekavuus tuntui silloin hieman ärsyttävältä. Hyvä siksi, että teosta tulee luettua vielä monta kertaa uusien oivallusten toivossa. TEEMU KESKINEN
• SQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2002 Trubaduuriperinne on viihdettä, tarinoita ja lohdutusta LEENA PYYLAMPI esittelee itsensä laulajaksi, pianistiksi, trubaduuriksi ja lauluntekijäksi. Häneltä on juuri ilmestynyt toinen levy, Tolia ja Unelmaa nimeltään. Musiikkityyli on laulelma, mutta tämä on vain yleisnimitys, joka pitää sisällään monenlaisia suuntauksia. "Tällä levyllä on syvällisempiä tekstejä kuin ensimmäisellä. Uskalsin laitLeena Pyylammen mielestä esiintyessä on oltava oma itsensä. taa levylle rankempiakin sanoituksia, eikä vain sellaisia kauniita lauluja. Mutta löytyy levyltä toki huumoria ja rakkauslaulujakin", Pyylampi kertoilee. "Perusvire on se, että pieni ihminen on tärkeä. Hurja maailma pyörii tuolla ulkona, mutta läheiset ihmiset ja läheinen ympäristö ovat niitä asioita, joista löytyy elämänilo." Sanat ovat merkityksellinen asia Leena Pyylammelle. Lauluissa pitäisi olla jotain sanomaa, jotain sellaista, mikä saisi ne kestämään vähän pitempään kuin tusinatuotannossa syntyneet kyhäelmät. Toisista välittäminen on yksi keskeinen teema Pyylammen lauluissa, samoin massatuotannon vastustaminen ja omilla aivoilla ajatteleminen. "Kauheeta maailmanparannusta", Pyylampi nauraa. ESIMERKIKSI TÄSTÄ maailmanparannuksesta Pyylampi nostaa kappaleen Tää laulu tehtiin sulle. Yksi säkeistö syntyi, kun Pyylampi sai pankista kirjeen, jossa ihmeteltiin sitä, ettei hänen Visa-kontiaan ollut käytetty vähään aikaan. Niin paljon turhaa jota pitäis hankkia, ottaa lainaaja kituuttaa taas, niin paljon vanhaa jota pitäis heittää pois, ostaa uuttaja hienompaa. £i oikein jaksais enää kuluttaakaan, kun vähemmälläkin pärjäilee, ilon elämään takaisin saan, kun kaupan tarpeet unohdan. "Tässä iässä uskaltaa jo sanoa, mitä mieltä asioista on. Yllättäen voi huomata, että moni muukin on samaa mieltä, mutta menee vaan siinä virran mukana." "Musiikki merkitsee minulle iloa, lohtua ja nautintoa. Parhaimmillaan se Sarjassa käydään yliopiston TEKSTI: MIKKO LJOKKOI JA TEEMU KESKINEN, KUVA: TEEMU KESKINEN OSA 1/5 PÄÄKIRJASTO PÄÄKIRJASTON ala-aulan miesten vessa aamulla kello kahdeksan. Ruuhkaa ei vielä ole, mutta tuoksu on tutun viemärimainen. Tunnelma on kolkko, valo kelmeä. Opaste kieltää tupakoimasta ja heittämästä käsipyyhkeitä pisoaariin. Tämä on se vessa, jossa jokainen yliopistossa opiskeleva mies tulee opiskeluaikanaan asioimaan. Keskipäivällä vessan kolme koppia ja kaksi pisoaaria sen sijaan ovat ahkerassa käytössä. Vasemmanpuoleisten koppien väliseinässä on reikä, joka on tukittu paperilla. Yksityisyys tuntuu uhatulta, eikä istumaan asettuminen erityisesti houkuttele. Seiniin on piirrelty paljon sukupuolielimiä. Vuoropuhelusta päätellen seinät ovat miehille tärkeä keskustelufoorumi, joillekin jopa päiväkirja. RS. Keskimmäinen hana pärskii. Seiniin kirjoitettua: Intia intiaaneille.' Somalit Somaliaan Suomalaiset Suomeen Mika Häkkinenkinkö? Jypi voittaa 11 divarin V.2005 Olenko ainoa hetero joka käy täällä wc:ssä? (Olet, sen takki olet outo) Tällainen on ollut suussani usein Osta naisellesi silikonirinnat? Lahoavat vasta 15 vuoden kuluttua. on sitä, kun harjoitellessa menee kylmät väreet selässä. Aina kun minulla on iloa tai surua, menen pianon ääreen tai teen lauluja. Siten pystyn järjestämään omaa elämääni". Pyylampi kertoo. LAULUA JA pianonsoittoa Leena Pyylampi on harrastanut lapsesta saakka. Hän jatkoi molempien harjoittelua konservatoriossa, kun lähti Alavudelta opiskelemaan Jyväskylään. Yliopistolla meni muutama vuosi matematiikan parissa ja sitten kasvatustieteellisessä eräitä vuosia lisää valmistumiseen meni kahdeksan vuotta. Opettajana Pyylampi ei juuri ehtiTEKSTI JA KUVA: VEERA JÄÄSKELÄINEN nyt olla ennen siirtymistään kokopäivätoimiseksi muusikoksi. Nyt Pyylammen tavallinen työpäivä koostuu markkinoinnista, suunnittelusta, harjoittelemisesta, laskujen lähettämisestä ja muusta, mitä nyt.voi kuvitella liittyvän itsenäisen muusikon arkeen. "Jos keikkakalenteri näyttää tyhjältä, niin se pitää itse hoitaa. Jos ei ole itse aktiivinen, koko Leena Pyylampea ei enää ole. Se on välillä aika rankkaa." Musiikki ja esiintyminen on kuitenkin Pyylammelle kutsumusammatti. Eteenpäin jaksaa, kun saa tehdä omanlaistaan työtä omalla tavallaan ja omalla tahdillaan.' Sen kasvoja ei halua nähdä, joka oli viereisessä kopissa. fuksin matkassa JYLKKÄRI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA HISTORIAA ENSIMMÄISTÄ VUOTTA OPISKELEVAN ANSSI KESKISEN FUKSIELÄMÄÄ. ANSSI ESITELTIIN JYLKKÄRIN LUKIJOILLE NUMEROSSA 9/02. E LAMA JAKSAA HYMYILLÄ TEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES OPINNOT etenevät, ja niin vain pääsi käymään, että yhdessä yössä Anssi sisäisti tenttikirjan ja ensimmäinen koetus meni kiitettävästi läpi. Rimaa ei edes hipaistu. "Koulu on menny ihan jees. Ekasta tentistä tuli 2+, ja ku miettii että tentit arvostellaan asteikolla 1-3, niin erittäin hyvin se meni. Mut mä en silti uskalla luottaa tähän mun metodiini, että luen pelkästään viimesenä iltana ennen tenttiä", Anssi myöntää. HARVINAISEN KYLMÄ lokakuu ei ole antanut Anssille aihetta tympääntymiseen. Sen sijaan Anssi on löytänyt asian toisen, valoisan puolen. "Ei kylmyys mua ota päähän. Varsinki nyt kun on bussikortti. Kylmyys vaan nostaa k y n n y s t ä lähteä ulos lämpöisestä p a i k a s t a . Tää on hyvä tekosyy jäädä istumaan esimerkiksi baariin vielä hetkeksi", Anssi kertoo. P i k k u joulukausi alkaa ensi kuun aikana, mutta Anssi suhtautuu pikkujouluihin pienellä varauksella "En oo yleensä lähteny pikkujoulutraditioihin riemulla mukaan. Pitäis vähä kysellä, että mitä muut fuksit meinaa", miettii Anssi. MUUTEN ANSSI on kyllä tutustunut kaupungin bilepaikkoihin. Jopa Dominon kuuluisa euro-ilta on tullut nähtyä. "On kohtalokasta mennä Dominoon, kun se meininki ei oikein iske muhun, mut olut on halpaa. Mun luona kävi pari viikonloppua sitten kavereita Pohjanmaalta, ja siilon tuli tehtyä nopeatempoinen kierros eri baareissa." Jyväskylä on vienyt Anssin sydämen niin mennessään, ettei kotona ole tullut yhtä kertaa enempää käytyä. "Ei oo ollu missään vaiheessa mitään koti-ikävää. Nyt oon menossa käymään kolona viikonlopuksi. Onhan porukoita ja kavereita mukava nähä, mut ei oo vaa tullu lähettyä", Anssi toteaa, i
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2002 E keskustelua VIELÄ REILUSTA KAUPASTA Jylkkärissä 12/02 Kehitysmaayhdistykscn edustajat Leena Ahonen, Karolina Kainulainen, Liisa Laitinen ja Arno Malin esittävät vääristeltyjä ja asiavirheellisiä tulkintoja tekstistäni. EN VÄITÄ lapsityövoiman hyväksikäytön olevan myönteinen asia, kuten HE asian ilmaisevat. Lapsityövoiman hyväksikäytöstä olen sanonut vain sen, että "tämä vetoaa tunteisiin". Miksikö? Koska meillä (lapsi)työntekijöiden hyväksikäyttö käsitetään vastenmielisenä asiana. Tämä johtunee työksi kutsumamme toiminnan epämielekkyydestä, sen neuroottisesta ja stressaavasta luonteesta. Kehitysmaissa työnteko on luonnollisempi, sydämellisempi ja positiivisempi asia, jolla tienataan leipä pöytään ja katto pään päälle koko perheen voimin vaikkapa kahvipensaita istutellen tai jalkapalloja ommellen. lLO:n käsitteillä ilmaisten "lapsen kotona tekemä työ (child labour)" on lähempänä edellisen kirjoitukseni mukaista myönteistä kehitystä, joka antaa myös valmiudet leipätyön aloittamiselle nuorempana, mikäli elämäntilanne niin vaatii. Rikkaissa teollisuusmaissa syntynyt kaiken maailman kattava kaupallinen kasvupyrkimys on aiheuttanut kehitysmaissa (lapsityövoiman kohtuutonta hyväksikäyttöä ja työstressin kiristymistä kohu työväestön oikeuksia polkevaa "pahaksikäyitämistä" (oma termi). Tämä selittää myös reilun kaupan kielteisen tulkinnan "lapsityövoiman hyväksikäyttämisestä". Itsekin pidän tällaista "hyväksi"eli pahaksikäyttämistä epämieluisana työstressiä aiheuttavana ilmiönä, mutta en usko, että lasten oikeuksiin voidaan vaikuttaa millään kaupallisilla tempauksilla. Niin kauan kun vaihdamme kalliita televisioita halpaan kahviin, luomme vain työtahtia kiristäviä tarpeita kehitysmaiden asukkaille. Lapsityövoiman valvonnalla kehitysmaissa yritämme sitten sammuttaa tulipaloa väärästä päästä. Jos kehitysmaiden lasten työtä valvovan ja kieltävän lLO:n toiminta on mielestänne oikeutettua, niin ajatelkaapas asiaa toisin päin. Jospa vaikka kehitysmaiden kahvinviljelyä! keksisivät boikotoida globaalia kaupankäyntiä, koska heidän perhekeskeisestä näkökulmastaan jätämme lapsemme pienestä pitäen heitteille erilaisiin kasvatuslaitoksiin työkiireidemme takia, jotka lisäävät kaupallisuuden avulla ekologisesti kestämätöntä kahvin kulutusta ja alentavat kahvin rnaailrnanmarkkinahintaa. Todella reilu kaupankäynti on kotimaisten hyödykkeiden, pienyritysten maatalouden ja käsityöteollisuuden suosimista. Tällöin ulkomailta tuotettu hyödyke on ylellisyyttä, jonka kuuluisi yhtäläisen työn arvostuksen nojalla maksaa paljon enemmän kuin vastaavasti tuotettu kotimainen hyödyke tai sen korvike. YTM. YMPÄRISTÖSOSIOLOGI SIMON WAHLROOS YKSILÖLLISYYDESTÄ JA HYVINVOINNISTA Jussi Laitinen vastasi viime Jylkkärissä (12/02) hänen kolumniinsa kohdistamaani kritiikkiin otsikolla "Yhteisöllisyydestä ja hyvinvoinnista". Laitinen toteaa, että odotan ilmeisesti kolumnisteilta "eksaktiutta, ankaraa loogisia johdonmukaisuutta ja yksiselitteisyyttä" ja jatkaa, että hänen kirjoitustyyliinsä sopii paremmin erilaisten näkemysten esittely kuin yhden kannan tarkka muotoilu. Mikäs siinä, esitelkööt kolumnistit puolestani niin monta kantaa kuin haluavat, mutta jos he sitoutuvat tiettyihin väitteisiin, on mielestäni kohtuullista, että näihin väitteisiin sisältyviin mahdollisiin ristiriitoihin saa esittää kritiikkiä. Jos väitän, että Laitinen on pohjimmiltaan esittänyt ristiriitaisia ajatuksia, odotan vasta-argumenttia, en kritiikin väistöä siinä muodossa, että "tarkoituksena on vain esitellä erilaisia mielipiteitä'. Laitinen väistelee myös lieventäessään ilmaisuaan ja mielipiteitään. Alkuperäinen toteamus, jonka mukaan tulisi olla vaan, turhia reflektoimatta, onkin vastineessa lieventynyt muotoon: "...ne jotka eivät voi hyvin, voivat välillä ottaa vähän rennommin ja hakeutua mukavaan seuraan." Laitinen toteaa, että hänen kolumninsa päätarkoitus oh kyseenalaistaa ulkoa annetut kriteerit siitä, mitä on olla hyvä jossakin. Vastineessani mainitsinkin olevani tässä täysin samalla linjalla. Mutta en vieläkään käsitä, miten Laitinen saa tungettua tämän käsityksen yhteen yhteisöllisyyden kanssa. Hän ehdottaa minua tutustumaan kulttuureihin, joissa arvostetaan yksilöllisyyden sijaan yhteisöllisyyttä. Sivugraduni aihe, herännäismaallikkosaamaaja Oskari Vihantolan maailmankuva, voisi jollakin tapaa sivuta ehdotusta. Luuleeko Laitinen, että esimerkiksi Vihantolaan liittyvissä, hyvin tiiviissä herännäisyhteisöissä ulkoa asetettujen kriteerien kyseenalaistaminen olisi mahdollista? Tai henkisen kasvun harrastaminen muissa kuin tiukoissa uskonnollisten 'normien mukaisissa' puitteissa? Tai itsereflektio? Ja kaikki edellä mainitut asiat ovat kuitenkin asioita, joita Laitinen toteaa itse pitävänsä hyvinä Jos Laitinen tarkoittaa yhteisöllisyydellä sitä. että yksilön tulisi saada päättää omasta elämästään, kehittää luonnettaan ja ominaispiirteitään haluamaansa suuntaan, ja 'harrastaa' henkistä kasvua, kunhan ottaa huomioon muut ihmiset ja omat sosiaalisuuden tarpeensa, voin vain todeta, että hyvä on, olemme samoilla linjoilla. Se on sitten eri asia, käyttääkö kukaan muu kuin Laitinen yllä kuvaillusta asennoitumisesta nimitystä yhteisöllisyys. Joka tapauksessa olen iloinen (ilman ironiaa!), että Laitinen on löytänyt itselleen sopivan asumismuodon, siis kommuuniasumisen. Yhteiskunnassamme kun on varaa valita, asuuko yksin vai yhdessä. MIKA PEKKOLA Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseenjylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, multa liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti (max 2500 merkkiä). Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, KeskussQiroolontie2, 40600 Jyväskylä -järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.ti Ilmoitukset numeroon 14 ti 5.11. mennessä! Defii cirion iskel i jcit Vaalikuumeita' Edustajistovaalit lähestyvät ja demarit ovat mukana täysillä ehdokasnumeroilla 13-31. Omal ehdokkaamme esittäytyvät kotisivuillamme. http://www.cclyu.li/yhd/demari. Sääntömääräinen syyskokous pidetään 20.11. klo 18.30 Ilokivessä, ionne kaikki toiminnassa mukana olevat ja silta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Lisätietoja saat Marianne Huttuselta, marhutt@cc.jyu.rt. Global Discourse tyn syksyn seminaarisarja latkuu tiistaina 511. Syyslukukauden teemaa "Yhdistyneet Kansakunnat" jatketaan aiheella "YK.n rakenne ja kehitysstrategiat". Seminaari järjestetään yliopiston päärakennuksen luokassa C4 klo 18 alkaen JOPA Jyväskylän Opiskelevat PArtiolaiset JOPA on iloinen partiohenkinen kokoelma erilaisia ihmisia. Tule nauttimaan luonnosta. kamppäretkista, illanistujaisista, lauluista ja yhdessäolosta kanssamme. Opiskelusta on hyvä välillä saada laukoa, tee se reippaasti ia hyvässä seurassa! Liity sähköpostilistalle taikka suittaa nettisivuillemme, sieltä saat isaa tietoja ja voit itse todeta liittymisen todelliset hyödyt (http//www.cc.jyu.li/yhd/jopas/). Seuraavat tapahtumatke 30.10. Pula-ajan ruokailla. Ke 7.11. Saunaja peli-ilta. Puheenjohtaja Katja, kalja@cc.jyu.li. Jyly [äriesiaa yhteistyössä TJS.n ia SPR:n kanssa ensiapukurssit kaikille kemisteille ja biologeille. EA1 to 2111. saleissa YAA 305 ;B-12) ja YAB310 (12-14) ja pe 22.11. säissä KEM3 (8-16). EA2 ti 26.11. salissa YA8310 (8-16) ja ke 27.11. salissa YAB312 (8-16). Kurssin hinla on 12 euroa. Jyly tarjoaa lounaan kurssilaisille. Luonnontieteiden akateemisten liitto esittäytyy to 711 klo 16.15 alkaen salissa FYS1. Päivällä klo 1115 liiton edustajia on tavattavissa myös ravintola Ylistön edessä. Tervetuloa! Kysy Iisaa: jyly-hallilus@cc.jyu.li. Seuraava JYT-kokous pe 8.11. klo x 18.00 Ilokiven hallituskabinelissa. JYTyhteystiedot jyt-postia@cc.jyu.li tai pj. Sanna Lahdenmemi 040 5689526 Jyväskylän ev.lut. Opiskelijalähetys Opiskeluina! pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa kaupunginkirjastoa vastapäätä. Vapaudenkatu 26, lippikoulusalissa klo 18.30 alkaen. Tuo itsesi ja lahjasi mukaan toimintaamme 1 31.10. Hyvät pärjäävät. heikot sortuvat?/Jouni Hynynen. 7.11. Paratiisin palasia/Arto Mikkola. 14.11. Ajatuksia elämän poluilla/Mauri Salojärvi. Saunailta la 9.11. klo 19 Kortepohjan kirkolla. Syysleiri Muuramen Mehtolassa 22.-24.11. Jyväskylän SETA Jyväskylän SETA on seksuaalija sukuipuoltvähemmistöjen etuja virkislysjärjesIto. Avoimien ovet torstaisin toimistolla (Lyseonkalu 2. linja-autoaseman lakennus. huone 205) klo 18.30. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19 • 21. voi! kysyä lisää ja keskustella luottamuksellisesti. P (014) 310 0660. Bileitä Ylioppilastalolla klo 21 03: 2.11. (alakerta). 16.11. (yläkerta) ja perjantaina 29.11 (alakerta). Liput maksavat 4/6 euroa, ennen klo 22:ta 3/4 euroa. 21 Lisätietoa ryhmistä ja muusta toiminnasta (esim. syyskokous 16.11) nettisivuilla: http //www mc li/—jklseta/ Kansan Raamattuseura 0piskeii|oiden ia nuorten aikuisien illat tiistaisin klo 19 alkaen Sanan Kulmalla (Seminaarinkatu 19). 29.10. Tero Hietanen: Minä Jumalalle, 5.11. Ulla "Ressu" Saunaluoma: Ystävämme Paavali. 12.1 Vaiheena tytöt ja pojat ja mitä siihen ny! liittyykään. 15.-16.11. Ihmepäivät, tule iltoihin kuulemaan lisää. Käy myös tutustumassa netti lehteen Elämässä kiinni, sen löydät osoitteesta www.karas-sana.li/opiskelijat. Lisätietoja toiminnasta Lauralta, lateinon@cc.jyu.fi Kymenlaakson osakunta Hui hai, syysvireeseen uutta vivahdetta K0SAN perinteikkäästä viini|a peli-illasta nyt liistaina 29.10. osakunlahuoneistolla klo 19 alkaen. Luvassa seka nesteja kiinteämpikinpainotteista kuvuntäyitoa elia poreilevaa rylimailyä seuraleikkien muodossa. Muutenkin osakuntamme tuo valoa elämääsi kirjavan tähiikaartinsa kautta. Viitteitä tulevasta ohjelmistostamme löytänel sahkislistaltamme, jonne sinut johdattaa osoile http//lists |yu.li/mailman/listinlo/kosa Körttiopiskelijat Korttilaisyys on armoa korostava ^ kirkon sisäinen herätysliike. |ossa korostetaan ihmisen pienuutta ja Jumalan suuruutta. Jyväskylän körttiopiskelijat taasen on lämminhenkinen porukka, lohon on helppo jokaisen tulla. Opiskelijoiden kortlikuoro esiintyy Marlinpäivänseuroissa Kellinmaen kirkossa su 10.11. klo 15. Tiistaina 12.11. vietetään seuroja Anna-Mari Buchtilla osoitteessa Taitoniekantie 9 E 80KJ<uorp harioit telee keskiviikkoisin klo 19 Keskusseurakuntatalon Sacariumissa. Kotisivu! www jyu ti/—livimaku/herattaia/ Maltillinen Aätivasemmisto Julistetaan avoin logonsuunittelukilpailu. Logon tulisi symboloida yhteiskunnallista eriarvoisuutta sekä linriäke-Eurooppaa. Logosuunnitelmat tulee palauttaa vaalivalvojaispäiväna Rentukkaan tai sähköpostilla osoitteeseen maa@cc.jyu.fi. Radikaalin syyskokous keskiviikkona 30.10. klo 18.00 järjestöjen talolla. Tarjolla puitavaa ja tottakai kotiviiniä. Salvele omnes! Taberna Latinan syyskokous pidetään keskiviikkona 6.11. klo 19 ravintola Solmin kabinetissa. Kaikki anliikin kulttuurista ja klassisista kielistä kiinnostunee! ovat lämpimästi tervetulleita Lisätietoja: http://www.cc.jyu.li/yhd/lalma sekä latina@lists.cc.iyu.fi. Marko Kunnari VAAKASUORAAN: I. Onko pilasana in? Operaatio Finlandian kirjoittajalle kyllä. (10) 9. Vuonna 2001 kirjallisuus-Nobelin saanut ei lupaani tarvitse. (7) 10. Kämpän kirjoittajan suunta vaihtuu rajalta takaisin. (5) I I . Ihastutti dramaattisen syvällisillä, taidokkailla romaaneilla Öölantia myöten. (7) 12. Kosmonautti, toveri Herman. (5) 13. Betonimyllärillä alkuun päässyt on seitsemäs Torsti Antero. (5) 14. Dorian Grayn muotokuvan kirjoittajan etunimestä tehtiin otos Cardiffissa. (5) 19. Oi aikoja, paikkoja ja tapoja ilmaiseva "mainosteonsana". (7) 20. Agitpropin kirjoittajan taiteellinen murros sisältää lyriikkaa. (5) 23. Helkavirsiäkin kirjoittanut oli, en muista kuka. (5) 24. Rauman murteesta kuulu kirjailija on moraton. (7) 25. Mitä tapahtuu todella? Muusikko Sami hipaisi teosta. (10) PYSTYSUORAAN: 2. Ensiluokkaiset ukit olivat kansalaisia mm. Unkarissa. (7) 3. Toisaalta kamala sotku nousi Juhannustansseista. (6) 4. Soittoa kuvaava peluri tuskin osaa soittaa haitaria. (7) 5. Kun suunta muuttuu, angorakissat pitävät meteliä. (5) 6. Helena oli melko vanha valmistellessaan lyriikkaa. (6) 7. Liikenteen dimensioita tutkinut Itkonen. (5) 8. Kala, joka on pienempi kuin särki, iski hampaansa nutipäähän. (6) 15. Ei liene hassua nimetä patoa. (6) 16. Tulenkantajien perinnön jatkaja oli kai laskelmoiva teoksissaan. (6) 17. Ryysyrannan Joosepin tekijän kirjoitusputki antoi mallia muille. (6) 18. Neil tai Paul, lista sisälsi monia muitakin. (5) 20. Vihjeen 17 kirjailijan teoksessa punainen tai kuudes pilkka. (5) 21. Teatterinumero oli loistava, ainakin osa siitä. (5) 22. Venäjän valtion perustaja ei ollut Kurri. (5) VM H lloouTZ |)|S0)|!JBBS 92 BAHA 02 otueuoN f 2 uoui!S'8t 0U|3T 11 OJIEN £1 issoy n sepex 91 iqj3Apv6t uenssysi JBOSO n IISI!» 8 ei!!A£l 0|SU3 L «OMI Zl BAeuuv 9 l u g j i s p r u in.neN S «nntroi sniijrn t> inedjBN 6 etueiBs £ euiJJllSEEfJ ' J HJEEAV 2 :jJS)inVlSVA
• H I U S A S I O I S S A S I N U A PALVELEE KORTE PORI AN PARTURI' om Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 4 1 5 K ä y t ä h y ö d y k s e s i k a n t a a s i a k a s TERVETULOA k o r t t i m m e t a i o p i s k e l i j a k o r t i l l a 1 % Talvilauantaisin sopimuksen mukaan AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu MATKA MIELESSÄ! w w w . h e l i n m a t k a t . f i Yliopistonkatu 32 40100 Jyväskylä Puh. (014)337 3100 * S0HWIGOFS * *HOLLYW00D * S H W * JOKA LAUANTAI KLO 23-04 KOKO SYKSYN-VAPAA PÄÄSY Vaasankatu 21 o n k y i 2.11 Miksi aina »i «oi ollasuoci-POP-lauaaiai 8JJL DEFUIOEHS Ifl*jublakossemi 9.11.70-5HOK ala I e » ja Marcus 16.11. BaccusParty: linnaoeiloja ja ritareita... 23.11. Oua lepo 6 Maicus Russian lour 2682 36.11. Tontut saamin. muu l i k i ryyppää PIKKUJOULUT!!! JÄRJETÖNTÄ MENOA. IMPROILUA. KILPAILUJA. SEKOILUA. SUOMIPOPPIA 1 — T Ä T om IDEfl Ruokaj a seurusteluravintola Lutakossa • Lounas klo 11.00-13.00 • Ala Carte klo 14.00-22.00, uusittu ruokalista! • Hyviä viinejä, oluita ja drinkkejä • Edulliset hinnat • Piippusauna, kokouskabinetti P a l v e l e m m e m a p e 9 2 3 , la 1 4 2 3 P i i p p u k a t u 3 , p u h . 1 4 4 4 4 7 8 M y y n t i p a l v e l u , p u h . 1 4 4 4 4 6 5 6 4 T e r v e t u l o a ! Tule seminaariimme kuulemaan toimivista innovaatioista Televiestinnän ja median kehitys houkuttelee meidät vähitellen o m a k s u m a a n uusia tapoja t e h d ä asioita j a viestiä k e s k e n ä m m e . Ajatellaanpa vaikka m a t k a p u h e l i n t a meille i t s e s t ä ä n s e l v ä ä k u m p p a n i a työssä ja v a p a a a i k a n a missä ovat sen k ä y t t ö m a h d o l l i s u u k s i e n rajat? S e m i n a a r i s s a m m e kerromme m a t k a p u h e l i m e n u u d e s t a roolista "viestintäkeskuksena" j a siitä, mitä se voi merkitä sinulle j a yrityksellesi. Kuulet myös muista ajankohtaisista innovaatioista, joiden luomisessa TietoEnatorin Telecom & Media on m u k a n a , k e h i t t ä m ä s s ä toimivaa t e k n i i k k a a . M u k a n a seminaarissa on myös Tietoviikko-lehti, joka on jo 2 vuoden ajan kriittisesti s e u r a n n u t it-alna. Katso ohjelma n e t t i s i v u i l t a m m e www.tietoenator.com/event j a ilmoittaudu sinulle sopivaan tilaisuuteen. S e m i n a a r i on m a k s u t o n . I l t a p a l a j a juoma tarjoilu. www.event.tietoenator.com » 4/11 Helsinki » 5/11 Tampere » 11/11 Jyväskylä Rantasipi Lasjavuori 18.00 " 12/11 Kuopio m 18/11 Oulu JYVÄSKYLÄN A M M A T T I K O R K E A K O U L U TietoEnator^ Building the Information Society