i Ylioppilaslehti 13/2001 Syrjinnän kaksi puolta takertunut mykseen. Sivu 7. Vive la Sivu 9. \men S a l l i t t u ? Keskiaukeama. Aikuisten naisten ruokaa. Sivut 18. K A N N E N KUVA: JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDEN TOIMITUS Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 1 6 kertoa vuodessa. "www.Jni.Wktoii" " " Kulttuuri-, mielipide-ja tiedelehtien liitto Kultti ry. :n jäsen. K u t T i i Jyväskylän Ylioppilaslehti p ä ä k i r j O l t U S / Naisten surkea Juha Kauppinen f sema islam !" r r laisessa maailmassa on noussut jälleen puheenaiheeksi. Vaikka idänasiantuntijoiden mukaan Koraanissa puhutaan naisesta ylistävästi, käytäntö on toinen. Tämä keskustelu kääntää huomion muualle meidän länsimaisesta, ultratasa-arvoisesta ihannemaailmastamme. Tutkija Liisa Husu Helsingin yliopistosta on käsitellyt väitöskirjassaan seksismiä, sosiaalista tukea ja selviytymistä akateemisessa maailmassa otsikolla Tiedenaiset ja piilosyrjintä Suomessa. Tutkimus kääntää katseet takaisin, sanoisinko, omaan perseeseen. Enemmistöllä tutkimuksen haastatelluista on kokemuksia sukupuolisyrjinnästä. Osa on jopa päättänyt luopua tutkijanurastaan rankan syrjinnän vuoksi. Nuorimmat naistutkijat ovat kokeneet härskiä seksuaalista häirintää toiset muun muassa väitöskirjan ohjaajan taholta. Niinkin luonnollinen ilmiö kuin raskaus tai edes pelko siitä osoittautuu äärimmäisen raskauttavaksi tekijäksi työnhakijan miinussarakkeessa. Muuan yliopiston rehtori on muun muassa ihmetellyt: "Voiko tällaiselle antaa rahoitusta kun hän on saamassa perheenlisäystä?!" Aivoräjähdys vieraasta päästä/ lsius Jussi Hermaja tSu tässä iltana muutamana eräässä uuden kotikaupunkini lukuisista baareista, ratkaisin opiskelijoiden pahimmat sosiaalipoliittiset ongelmat: Miksi syrjintään ei puututa? Syy on yksinkertainen: koska sitä ei ulkopuolisen silmin tarkasteltuna ole olemassa. Tokihan tiedemaailman homekorvat tietävät, että syrjintä on kiellettyä, siksi sitä harjoitetaan vaivihkaa. Käytössä ovat sellaiset keinot kuin vähäeleinen sivuuttaminen, hiljaisuus, näkymättömäksi tekeminen sekä tuen ja kannustuksen puute. Kyllähän sen nyt jokainen tietää, millainen on oikein helvetin ovela sovinisti! Missäpä sitä lähdet syyttämään paitsi laitoksen bileissä kahden promillen takakenossa, jolloin kukaan ei ota sinua tosissaan. Ovelista sovinisteista tuleekin mieleeni naispuolisen tuttavani kokemus eräässä suuressa maakuntalehdessä. Nainen oli ollut lehdessä töissä vuoden verran. Sen jälkeen hän lähti kaikessa sovussa muihin töihin tyytyväisenä saamastaan työkokemuksesta. Käydessään viimeistä keskustelua pomonsa kanssa saman, joka oli häntä työhönottovaiheessa haastatellut nainen kuuli tulleensa alunperin valituksi työhön pääasiassa hemaisevan ulkonäkönsä perusteella. Kyseisessä lehtitalossa sukupuoli siis ei ole rasite. Paitsi jos sattuu olemaan mies. Toimitus Jyvöskylön ylioppilastalo Keskussoiraolontie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylkkari@ccjyu.fi Fox (014)2603928 Peraten m rtta jo Juho Kauppinen (014)2603359. 4 5 8 4 0414 juho@s!.jyu.(i Toimittajat Annokoiso Vääroniemi 4 5 3 8 1 9 4 onnvoar@st.jyu.fi Lossi Toivanen 4 5 9 2 7 1 latoivon@st.jyu.fi Taloudenhoitaja jo toimistosihteeri Fbula Rouhiainen (014)607226 JYYn jäsenille koliin kannettuna Jyfltkari moksoo 50 rnarkkoo. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti Imi Mortti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 533 Fox (014) 272 163 Ylioppi lastentien valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnytkki Oy, (02) 2331 222 limoitu ksenvalmistcija Grafiikka Rutanen (014)216315,050596 2444 grofiikka.rutanen@co.inet.fi Painopaikka Lehtsepät Oy, Reksömäki (015)723 4212 Fbinos 8 ISSN 0356-7362 Ilmoitushinnat tekstissä 6.00 mk/pmm takasivu 7.00 mk^pmrn määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (elusrvu myydään ainoastaan kokonaan) Värihlnnat yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa, AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 30.10. KELLO 14.00. TOIMITUKSESSA. 1. Toimeentulo. Opintoraha on liian pieni kattamaan opiskelijan elinkustannukset, toimeentulorajaksihan on määritelty minimitoimeentulotuki, eli reilut kaksi tonnia. Sosiaalitoimistot eivät myönnä opiskelijalle toimeentulotukea, sillä mahdollisuus opintolainaan lasketaan aina tuloksi. Jos kaikki opiskelijat jättäisivät jatkuvasti toimeentulotukihakemuksia sossuihin ja valittaisivat kielteisistä päätöksistä hallinto-oikeuksiin ruuhkauttaen näin oikeusistuimet ja sosiaalitoimistot, pakottaisi se valtion taipumaan opintorahan korottamiseen. 2. Asuminen. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on Jyväskylässä niukasti opiskelijamäärään nähden. Harvan yksin asuvan opiskelijan vuokra jää asumislisän kattovuokran alapuolelle. Kiinteistö-ja tonttispekulantit pitävät vanhoja taloja tyhjillään vuosia odottaen, että ne rapistuvat niin huonoon kuntoon, että purkulupa myönnetään. Sitten tontin voi myydä kalliilla hinnalla ja rakennuttaa tilalle kovan rahan asuntoja. Opiskelijoiden kannattaisi joukolla vallata noita tyhjillään olevia taloja, joita löytyy Jyväskylästäkin. Pienellä vaivalla monista kohteista saa hyvinkin asumiskelpoisia, ja asuinneliöitäkin on enemmän kuin Konepohjan pienissä itsemurhayksiöissä. 3. Päihteet. Opiskelijakulttuuriin kuuluu runsas alkoholinkäyttö. Suuret määrät alkoholia kena-annoksina ei ole terveellistä kenellekkään. Koska humalahakuisuutta tuskin saa kitkettyä opiskelijoiden käyttäytymismalleista, tulisi etsiä vaarattomampia vaihtoehtoja alkoholille. Julkisuudessa tuli äskettäin esille SYLin puheenjohtaja Esa Perkiön näkemys, jonka mukaan erilaisten päihteiden hyöty -ja haittapuolia ryhdyttäisiin tutkimaan ennakkoluulottomasti, ja että "kovat" ja "pehmeät" huumeet eriteltäisiin omiksi ryhmikseen. Opiskelijoiden kannattaisi jo terveysnäkökohtienkin vuoksi ottaa tämä näkemys omakseen, jotta Suomessakin huumekeskustelussa päästäisiin asialinjalle pelottelun ja kaksinaismoralismin sijaan. Luonnollisesti ylioppilaskunnille lankeaa vetovastuu näiden toimenpide-ehdotusten käytännön toteuttamiseksi.
://www.jyu.fi/jyl aslehtiia 3 1 . LOKAKUUTA 2 1 • 4 1 . VUOSIKERTA Opintojen muuttaminen maksulliseksi ei käy käden käänteessä TEKSTI: TOMMI HIMBERG PIIRROS: LASSI TOIVANEN (S § SETELEIN vai ilman? o» LUKUKAUSIMAKSUT jakavat mielipiteitä. Kysymys ei ole niinkään periaatteesta, vaan perimmäisistä arvoista. Yleensä varsin heppoisin eväin keskusteluun heitetyt ehdotukset opintojen maksullisuudesta on ammuttu nopeasti alas. Juupas-eipäs keskustelun sijaan on aika kysyä: "mitäs jos?". HELSINGIN YLIOPISTON rehtori Kari Raivio aloitti syksyn räväkästi vaatimalla yliopistoille oikeutta periä opiskelijoilta lukukausimaksuja. Raivio perusteli ehdotustaan yliopistojen rahoituspohjan laajentamisella todeten, että perusrahoituksen puolesta edellisvuonna käyty kampanja "tuotti laihan tuloksen, eivätkä poliitikot taantuman uhatessa ja eläkepommin tikittäessä taatusti muutu suopeammiksi". Opiskelijan niskaan ei Raiviokaan halunnut lisätaakkaa sälyttää. Hän ehdotti ratkaisuksi koulutussetelijärjestelmää. Yksinkertaiselta tuntuvan ratkaisun torppasi tuoreeltaan "lumelääkkeenä" Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Esa Perkiö. Mutta mihin kaikkeen asialla loppujen lopuksi olisi vaikutusta? Mitä muutoksia jouduttaisiin tekemään lukukausimaksujen myötä? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON hallintojohtaja Erkki Tuunanen kertoo ihmetelleensä jo aiemminkin, miten kevyesti lukukausimaksuehdotuksia on julkisuudessa heitelty "Monet asiat yliopistoissa joutuisivat läpikotaisin remonttiin, mikäli siirryttäisiin järjestelmään, jossa yliopistot rahoittaisivat toimintansa lukukausimaksuin", hän pohtii. "Esimerkiksi nykyisen virkajärjestelmän puitteissa yliopistojen toiminnan volyymia ei olisi mahdollista nopeasti sopeuttaa kilpailutilanteen mukaan." Toisaalta haluttujen vaikutusten aikaansaamiseksi ei pintaremontti riitä. "Mikäli yliopistojen rahoitusjärjestelmää ei samalla perusteellisesti muutettaisi, kohdistuisivat koulutusseteliuudistuksen vaikutukset vain opiskelijoihin, eikä sillä olisi yliopistojen toimintaan suurtakaan vaikutusta", summaa Tuunanen. Sinänsä yliopistojen välinen kilpailu ei ole uutta, eikä sitä pelkää Tuunanenkaan. "Jyväskylän yliopisto olisi varmasti monia muita valmiimpi", toteaa monena vuonna hakijatilastojen valossa Suomen suosituimmaksi yliopistoksi tituleeratun opinahjon hallintojohtaja. RAIVION EHDOTUKSESSA koulutussetelien hallinnointi uusien byrokratian koukeroiden välttämiseksi kuuluisi opintotukijärjestelmän tehtäviin. SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri Jukka Pajarinen näkee Tuunasen tavoin, että toteutuessaan ehdotuksella olisi monia seurannaisvaikutuksia. Todennäköisesti käyttöön olisi muun muassa oteltava erillinen osa-aikaisen opiskelijan status. Tämä olisi jo sinänsä varsin suuri muutos. "Esimerkiksi osa-aikaisen opiskelijan oikeus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluihin ja opiskelija-asumiseen sekä opiskelija-alennuksiin tulisi siten pohdinnan alaiseksi", huomauttaa Pajarinen. Teknisesti koulutussetelien hallinnointi opintotukijärjestelmän kautta Pajarisen mukaan onnistuisi. Hän ei kuitenkaan yhdy Tampereen yliopiston hallintojohtajan Timo Lahden Helsingin Sanomissa esittämään näkemykseen siitä, että homman voisi hoitaa helposti vain korottamalla jokaisen opiskelijan opintotukea lukukausimaksuja vastaavalla summalla. "Koulutussetelin tulisi olla erillinen elementti, joka järjestelmänä periaatteineen ja euromäärineen kirjataan lakiin", Pajarinen toteaa. Raivion kannustinmallissa on Pajarisen mukaan ongelmia. "Eri alat olisivat epätasa-arvoisessa asemassa, eikä nopea valmistuminen ole toisaalta mikään itseisarvo. Kannustavia elementtejä voidaan opintotukijärjestelmään luoda ilman koulutusseteleitäkin", Pajarinen lopettaa. KARI SAJAVAARA johtaa Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan lisäksi yliopiston Bologna-prosessin seurantaryhmää. Korkeakoulutuksen eurooppalaisen alueen rakentaminen ei kuitenkaan lukukausimaksuihin vaikuta: "Bolognan julistuksessa ei sinänsä oteta kantaa lukukausimaksujen puolesta tai niitä vastaan, vaan asiasta päätetään kansallisella tasolla myös jatkossa", hän toteaa. Erittäin tärkeä on kuitenkin Euroopan opetusministereiden hyväksymä periaate, jonka mukaan opiskelija ei ole yliopistossa asiakas vaan partneri. "Opiskelijat tulisi ottaa vielä nykyistä kiinteämmin osaksi yliopistoyhteisöä, sen tutkimusprojekteihin ja muuhun toimintaan", Sajavaara vaatii ja jatkaa: "Tästä näkökulmasta tarkasteltuna ci lukukausimaksuissa ole mitään järkeä." Myöskään kannustaminen lukukausimaksuilla ei Sajavaaran mielestä toimi. Motivaatioongelmien syyt ovat hänen mukaansa ennemminkin jäykissä opintojärjestelyissä kuin opiskelijassa itsessään. VANHA SANONTA kaiken liittymisestä kaikkeen pitää paikkansa tässäkin tapauksessa. Toki mikä tahansa on muutettavissa ihmisten luomassa järjestelmässä jos tahtoa vain löytyy tarpeeksi. Joka tapauksessa keskustelu muutosten suunnasta ja laajuudesta jatkunee tulevaisuudessakin. • Raivion malli: • lukukausimaksut vahvistamaan yliopistojen talouden pohjaa • opiskelija saa tukun koulutusseteleitä, jotka kattavat lukukausimaksut tutkinnon laskennalliselta suoritusajalta + parin vuoden jatkoajalta • norrmaikaa ennen valmistuvalta lunastetaan opintojen päättyessä käyttämättömät setelit takaisin • uudistus olisi valtiolle ja yliopistoille kustannusneutraali, koulutusseteleihin käytettävä raha oietaan yliopistojen tutkinioperusteisesta rahoituksesta • valtio kuitenkin rahoittaisi edelleen yliopistoja muiden kriteereiden perusteella • setelien hallinnointi liitetään opintotukijärjestelmään • yliopistot voivat periä lukukausimaksuja ulkomaalaisilta opiskelijoilta • koulutussetelimallin edut ja haitat tulee analysoida parhaillaan käynnissä olevan yliopistojen perusrahoitusmallin uudistamisen yhteydessä Löhde: rehtori Kori Raivion puhe Helsingin yliopiston ovaioisisso 10.9.2001 Muutoksia suuntaan ja toiseen KOULUTUKSEN maksuttomuuden periaate on Suomessa kirjattu perustuslakiin. Yliopistolaissa määritellään tutkintoon johtava koulutus maksuttomaksi, täydennyskoulutuksesta ja esimerkiksi avoimen yliopiston opetuksesta sen sijaan saa periä maksuja. Lukukausimaksujen käyttöönottoa on ehdotettu moneen otteeseen. Tässä on lyhyenä koosteena argumentteja puolesta Javastaan: Puolesta: • yliopistojen rahoitusongelmien ratkaiseminen ja rahoituspohjan laajentaminen. •kannustin valmistua nopeasti • yksilön vastuuta lisättävä, korkeakoulutuksen maksuttomuus tulonsiirto rikkaille/tulevaisuuden hyvätuloisille •ulkomaalaiset opiskelijat maksajiksi Vastaan: •ei ratkaise rahoitusongelmaa, stipenditai koulutussetelijärjestelmään tarvittavat varat otettaisiin yliopistojen rahoituksesta • kannustimena tehoton, tarvitaan porkkanaa keppien sijaan • maksuton koulutus koulutuksellisen tasa-arvon perusta • vastuu koulutuksen rahoittamisesta kuuluu yhteiskunnalle, korkea koulutustaso on taloutemme perusta • EU/ETA-alueen opiskelijoille tulee maksupolitiikan olla sama kuin suomalaisillekin EUROOPAN maissa porskutellaan sekä lukukausimaksuin että ilman. Joissakin Keskija Itä-Euroopan maissa, esim. Itävallassa, on viime aikoina oteltu käyttöön lukukausimaksuja. Yliopistojen välisen kilpailun eurooppalaisessa mallimaassa Englannissa monet huippuyliopistot ovat toisaalla alentamassa lukukausimaksujaan voidakseen laajentaa rekrytointipohjaansa. Skotlannissa lukukausimaksuista on päätetty luopua kokonaan. TOMMI HIMBERG
U Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2001 kahvipöytävisailu_ L—^TÄTTRI OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Montako USA:n dollaria on yksi euro? 2. Missä päin Suomea kannatus kieltolain kumoamiselle oli matalinta vuoden 1931 kansanäänestyksessä? 3. Missä järjestetään kirkkoja kamarimusiikin esittämiseen erikoistunut taparrtuma Hetan Musiikkipäivät? 4. Milka viisi Alrikan maata ovat mukana vuoden 2002 jalkapallon MM-kisoissa? 5. Mikä oli sähkötuolin keksijän Albert Southwickin siviiliammatti? ALLIKKO 6. Montako luuta on ihmiskehossa? 7. Kuinka pitkä on yksi päivä Pluto-planeetalla? B. Mikä oli soitetuin kappale latvialaisilla radioasemilla vuonna 2000? 9. Kuinka paljon lipputuloja Andrew Lloyd VVebberin Catsmusikaali on tuottanut yksinomaan Lontoon esityksillä? 10. Missä maassa on Timbuktu? BONUS: Mistä maailman maista Suomeen saa tuoda kaneja ja muita jyrsijöitä, kuten marsuja, hamstereita, rottia, hiiriä jne. ilman maaja metsätalousministeriön lupaa ja muita eläinlääkinnällisiä todistuksia? IBIIBA -SAPUA e| OJIA '!iue|3as-isnn 'n -B)|Un 'BpABSei UjlOUSi '|S1!3AS 'EJU3A0IS 'EI^BAOIS 'B|UBUJ -oy 'eiond 'BIJON 'WW 'ennän 'eiAiei 'soidÄy 'eiieorx 'epuu -ey 'uusisi 'iiueiuojg 'ejJEÖina 'Ei|ej|snv :eisiau eismeejnas ?)|3sei|aan|eu:n3:snNOa essneiAj o i !l3eeiundooo'E9£'SU?s -S8UU3U) 6661 unqnn>nmnH '6 •3JH Au s.n u.iAOp uog g (eiiuni uBHiapuA el eiAjed ueew!snni|!|8)e!iuni9g|.-£ '902 9 •ijnieeiseiuujeH -g eisiuni el Bimijv-eiay 'leBauas 'euaBiN 'uruaujey f •eiigiiiaiuoua-e (?lS|3U?lS3UeB eipssoid £'9S !ueuue)| eisiui -eouiroi UIBI) essiueei ueseeA z (emnne)(or9z)i892680'l. IBSXnViSVA r tarjolla tänään tn ri n Iin lännän o n • l v l k k ä r i n osasto, jolla kerrotaan vinkkejä l d I | U l l d I d l l d d l l J y v ä s k y | ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@cc.jyu.fi TEATTERIT Kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Särkelä ilte ke 31.10., to 1.11., pe 2.11.. ke 7.11 klo 19. VVfel Side Story to 8.11. klo 19. Lumikki ja 7 kääpiötä la 10 11 klo 14 Valkaman Taideviikot: Jevgeni Oncgin. ooppera la 3.11. klo 19, su 4.11. klo 14, ma 5.11. klo 19 Pieni näyttämö. Frankie ja Johnny pc 2.11., la 10.11. klo 19. Improteaueri ke 7.11. Säädyllinen murhenäytelmä to 8.11. klo .19. JYT August Strindbergin näytelmä Neiti Julie (ohjaus Maaret Dufva). Ensi-ilia su 4.11. klo 19. Seuraavat esitykset: 8.11., 10.11. ja 11.11. Liput 40/30 mk. Varaukset puh. 050 3808900. llokivt. Pahnanpohjimmaiset: Pdriisiin (viim. kerta) su 11.11. klo 15. Kiljandcnnkatu2. Huoncteatteri: Masennuslanna pe 2.11., la 3.11., su 4.11. klo 19. Kumi-Taizafl su 4.11. klo 15. Lasinen eläintarha pe 9.11.,1a 10.11. klo 19. Mäki-Matin syystcattcri: Vanha Vihlahousuja seitsemän synlistd Käsikirjoitus ja ohjaus: Panu Pitkänen. Käsikirjoituksen ideointijaosto: Sanna Lahtinen, Anu Lehtonen ja Sipriina Kauranen Esitykset su 4.11., ti 6 . 1 1 . pe 9.11.. la 10.11.. ke 14.11. Kulttuuriklubi Siperia, Sepärtkeskus. Taidemuseon Holvi: James Ensorin grafiikkaa 22.9.-11.11. Keski-Suomen museo: ONNI. TEXO-triennaalin tekstiilinayttcly, Ornamo 3.11.2001-6.1.2002. Alvar Aalto -museo: Alvar Aallon valaisimia. 1.11.2001-31.1.2002. Suomen Käsityön museo: Maarit Mustosen tekstiiliveistoksia 6.9.-18.11. Galleria Becker: Rune Snellman 3.11.-21.11. Galleria Harmonia: Valottuvia 1.11.-2.12. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Mozartin Requiem, sielunmessu pe 2.11. klo 19. Konsertti toteutaan yhteistyössä Sibelius-Akatemian lauluosaston kanssa. Liput 90/70/40 mk. Juhlavuosia. Säveltäjä Erik Brgman 90 vuolta, ke 14.11. Jyväskylän teatteritalo. Konservatorio: Oppilaskonsertti ma 5.11., ma 12.11. Kamarimusiikkisali, vapaa pääsy. Julistemyynli. Ilokiven alakerta ke 31.10., pe 2.11. klo 8-16. La Fiesta Espanola, Espanjalainen ilta to 1.11. klo 20. Ilokiven alakerta, liput 15 mk. RENTUKKA Italian Party ti 13.11. klo 20-03. 50 ensimmäiselle ilmaista pastaa Vapaa pääsy POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lillakko Apulanta (lOv-juhlakiertue). Lehlivihreät lo 01.11. Tulenkantajat, Ihmepoika pe 02.11. The Crash, Gcorgie Pickct In Colours la 3.11. Svveatmastcr ke 7.11 YUR Turun romantiikka pc 9.11. Seminaarinmäen mieslaulajat ke 14.11. Bar 68: Radiopuhelimet pe 2.11. Nemehs O.D. la 3.11. MilestoneslalO.il. Niitty pcl6.ll. klo 21-03 Virespecial® Domino. Trouble Shootcr -live (VVhoop! records, Israel) feat. Oded Peled (Misc, HKI), Liu (Niitty, JKL), Erkko (resident) Lipui 30 mk. llokivi: Ruins (Japani). Circle pe. 9.11. Rikos Records-klubi. Setan bileet la 3.11. Seisomapaikka-Klubi Stand Up komedia -klubi Ilokivessä ke 31.10. klo 21.00 Liput 10mk. Pankkija vakuutuspäivä Mattilannimessä järjestetään ke 14.11 klo 9-15. Palvelujaan esittelevät useimmat Jyväskylässä toimivat pankit sekä vakuutusyhtiö!. Nyt voil kysyä mitä ikinä olet halunnut lainoista, palvelupaketeista sekä saasiämisesuJ. "Maailman kauppajärjestö (WTO) ja kansalaiskritiikki" -keskustelutilaisuus. Jyväskylän kaupunginkirjaston pieni luentosali, ti 6.11.2001 klo 18-20. Järjestäjät: Vastavalla (http://sail.lo/vastavalta) &ViSiO. riyy KULTTUURIVALIOKUNTA Johdantokurssi sul8.11. klo 11-15. YO-talon monitoimitila (Ilokiven alakerta). Hinta: 30 mk. Tieduslelul ja ilmoiltaulumiset: Jouni Kolunkulma, jompiainen@luukku.com. 014-262146. Lisätietoja a@iki.fi tai http/Avww.kaäpcli.fi/zen KV-VALIOKUNTA Espanjalainen ilta lo 1.11. kello 20 alkaen Ilokiven alakerrassa tarjolla ruokaa, juomaa, tanssia, musiikkia espanjalaiseen henkeen. Liput 15 mk. 6.11. Unkarilaisten opiskelijoiden järjestämä Stammtisch-illa Rentukassa, noin klo 21 alkaen. 13.11 Italiaistcn Stammtisch-ilta, klo 21. 50 ensimmäiselle tarjolla pastaa!! Nordic Network Meeting 9.-1111. Viikonlopun aikana työpajojen muodossa käsitellään vaihto-opiskelemiseen ja ulkomailla asumiseen liittyviä teemoja. Seuraava kokous 5.11. klo 18 halliluskabinetissa. YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Yo-kirjaston kahvila ke 31.10 klo 16. Yliopiston Elokuva kerho on järjestämässä Stanley Kubrick-elokuvapäivää. Tom Cruice (vasemmalla) näytteli Kubrickin (oikealla) viimeisimmässä elokuvassa, Eyes wide shutissa. ilmaisia leffoja S A N A I L M A I N E N herättää opiskelijan laskupäässä helposti toimintaa. Mitä, missä ja milloin? Kuka jakelee ilmaisia elokuvia? Vastaus tähän löytyy Yliopiston La vie de boheme -elokuvakerhosta, noin niin kuin suurinpiirtein. Eihän mikään voi olla ilmaisia. Elokuvakerhon puheenjohtaja Kimmo Jarvanne kertookin, että tällä hetkellä elokuvakerhossa ei ole mitään taloudellisia toimintaa. Viime viikolla oli tästä poikkeuksena kauhuelokuvaaiheisei bileet, josta kerättiin lipputuloja. Muuten elokuvakerho näyttää ilmaiseksi leffoja joka toinen maanantai-ilta Vanhalla juomatehtaalla Aikaisemmin videoiltojen paikkana oli Kortepohjan videohuone, mutta Juomatehtaan valmistuttua sieltä tarjoutui tila videotykkineen ja isoine valkokankaineen. Jarvanteen mukaan videoiltoihin ovat kaikki tervetulleita. "Onhan se toista katsoa videoelokuvaa valkokankaalta kuin kotona televisiosta", Jarvanne mainisee. Iltamien elokuvat ovat Jarvanteen mukaan valikoituneet kerholaisten ehdotusten avulla. Syksyn ensimmäisessä videoillassa Juomatehtaalla porukka katsoi David Lynchin Straighl Storyri. Viime viikolla Ilokiven bileissä esitettiin Roger Cormanin The Pit and the Pendulum. Äänettömänä valkokankaalla kauhistutti bilettäjiä myös The Mummy ja White Zombie. Kimmo Jarvanne toteaa, että toistaiseksi pienenä pysynyt aktiiviporukka maksaa itse videokulunsa. Iltamien jälkeen Boheme yleensä myös kokoustaa, mutta kerhon jäsenyys ei ole mikään ehto elokuvien katsomiselle. "Viime vuonna toimimaan liittyi myös lukupiiri, ikään kuin taidekasvatuksen laitoksen puolelta. Nyt sitä toimintaa ollaan suunnittelemassa uudelleen", Jarvanne kertoo. Reilun vuoden ikäinen Elokuvakerho on muutenkin toiminnassaan vielä kehitysasteella. Bohemen sähköpostilistalla on paljon nimiä, mutta puheenjohtaja Jarvanne toivoo uusia tyyppejä tulemaan ennakkoluulottomasti mukaan toimimaan. Jarvanne tietää jo sanoa, että Kampus Kinon kilpailijaksi kerhosta ei ole eikä siitä sellaista tule, vaikka monessa yliopistossa juuri elokuvakerhon jäsenet pyörittävätkin elokuvia ylioppilaskunnan elokuvateatterissa. Yhteistyö on kuitenkin sallittua; muun muassa viime huhtikuussa Elokuvakerho järjesti ylioppilaskunnan kulttuurivaliokunnan kanssa yhteisen Aki Kaurismäki -elokuvatapahtuman. "Joulukuun kahdenneksanneksi päiväksi on suunnitteilla Stanley Kubrick -teemapäivä. Hankimme sinne Kubrickin elokuvia ja ehkä professori J a r m o Valkola suostuu pitämään siellä jonkun alustuksen aiheesta", tuumailee Jarvanne. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Seuraava elokuvakerhon videoilta 12. marraskuuta Vanhalla Juomatehtaalla. Enemmän inloo osiosta sähköpostilistalta: boheme@maiordomo.cciyu.fi ja internetistä: http://www.cciyu.li/yhd/boheme/ news in english TURKU-POP FOR PEOPLE T h e Crash from Turku released their second album, WiMh/e, on September 2 1 . Alter the first album, Comjort Deluxe (1999), the expeciations were high and VVildlife vvill probably fulfil them. The record offers chic, middle-tempo, melancholic pop music, and also some faster tunes to complement the sensitive stuU The initial goal of the band is to make themselves known in Scandinavia and Northem Europe. "The album has been out for a month abroad, and already it seems that we achieved more than in two years with the first record," boasts Teemu Brunila, the vocalist and guitar player. The Crash stood out from most of the other indiepop bands due to Brunilas personal voice and pleasant pronunciation of English. The band has a rather light touring Schedule in Finland, but, while outside the country, they are much busier. Nevertheless, they have time to do a concen in Jyväskylä. The Crash in Lutakko November 3. MY THING: THE FRENCH CULTURE Sini Saares, the chairperson of Asterix (French students' association) for the third year already, is passionate tovvards French culture. She has become more and more interested about it through her Studies and acuvities in Asterix. The students' association has organised. for example, French movie nights and wine evenings, and French language and culture occupy Saares' free time as well. She has had the opponunity to practise French on many occasions such as, for instance, au-pair summer in the Southern France, interrail and holiday trips. THE PSYCHOLOGIST ON THE TRACKS OF ATTACHMENT Kaisa Männikkö, who recenily defended her doctoral thesis on the topic "Aduli Attachment Styles: A Person-Oriented Approach", found out in her research that people attach lo each other either in a secure or insecure way. A person with secure attachments feels oneself to be accepted and valuable, and is able to establish satisfactory personal relationships. Insecure attachments might result in selfsufficient, adherent or fearful behaviour. A self-sufficient person is afraid of intimacy, whereas an adherent person cannot do without it. One with fearful attachments is characterized by deep feelings of insecurity and loneliness. Most of those interviewed by Männikkö were securely attached. One of the most interesting findings of the thesis was that male attachment is more probably self-sufficient, whereas female attachment is more likely to be adherent. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
Jyväskylän YlJoMilaitolrti 13/2001 H Oikeasti opiskelijan asialla edarivaalit 30-31.10. ja 6.-7.1 1. fuksin matkassa YLIOPPILASKUNNAN edustajistovaaleissa äänestäjillä on tänä syksynä varaa valita 156 ehdokkaan ja 10 ryhmän joukosta se itselleen kaikkein mieluisin edaattori. Ja aatteita ja vaihtoehtoja todellakin riittää. Demarit ovat valtakunnan hallituksessa hyvää pataa kokoomuksen kanssa, mutta edustajistovaaleissa Jyväskylän demariopiskelijat uhoavat, että "kun demari bailaa, porvari nukkuu huonosti". Vielä enemmän vasemmammalle puoluekanalla asettautuvat Sosialisiiopiskelijai, jotka ilmoitavat olevansa liikkeellä "rauhan ja sosialismin puolesta". Ja kolmantena vaihtoehtona vasemmalta on vaaleissa vielä Maltillinen äärivasemmisto (MÄA), joka linjaa kuitenkin, että "vasemmistolaisuus ei ole meille sinänsä itseisarvo, koska kaikki meistä eivät katso olevansa vasemmistolaisia saati maltillisia". SELKEIMMIN OIKEALLE ryhmistä taas leimautuu kokoomusopiskelijoiden Tuhatkunta, jonka julisteessa jo numerot on sijoitettu oikealle osoittaviin nuoliin. Järkevää harkintakykyänsä ja maltillisuuttaan korostava ryhmä on vaalirenkaassa Jyväskylän opiskelevien keskustalaisten QOK) kanssa. JOK etsii kampanjassaan KESKUShyökkääjiä tai KESKUStelijoita, vasemmat tai oikeat laiturit ovat keskustalla pannassa samoin kuin jaarittelijat. Vihreitä arvoja JYYn edustajistovaaleissa edustaa Grönioni, joka uhoaa jäsentensä olevan gaselleja gepardin vaatteissa ja kertoopa ryhmän esittelyteksti heidän ymmärtävän monenmoista, vaikkeivat kaikkea ymmärtämäänsä kykenekään hyväksymään. Aatteellisesti suuntautuneita tai poliittisia ryhmiä on siis tarjolla puoluekentän laidoilla ja keskeltäkin. Jollei sitoutuneista ehdokaslistoista löydy suosikkiehdokasta, niin tarjolla on myös kaksi ainejärjestöjen listoiksi luokiteltavaa ryhmää. Pressure kertoo olevansa viestintätieteilijöiden sitoutumaton ja ryhmäkuriton ryhmä, joka kantaa huolta siitä, miten pienten ääni pääsee kuuluville JYYssä. Pörssi&Dumppi koostuu puolestaan lähinnä nimensä mukaisten ainejärjestöjen aktiiveista, mutta onpa mukaan viime vuosina hiipinyt esimerkiksi humanistineitojakin. P&D kehottaa yksiselitteisesti "Choose Pörssi&Dumppi". Ja kaksi ehdokasryhmää kuuluu sitten puhlaasti luokkaan sitoutumattomat. Poikkitieteilijäl kertovat "olevansa missä vain" ja ehkä kaikkein selkeimmin juuri tämä ryhmä ilmoittaa vaalitekslissään vieroksuvansa puoluepoliittisia sidoksia. Akateeminen Siperia Seura (A.S.S.) koostuu oman näkemyksensä mukaan yksilöistä ja "ideologinen liikkumavara ryhmän sisällä on suunnaton". Ainoastaan ääriliikkeitä A.S.S. vieroksuu. EHDOKKAISIIN VOIT tutustua eripuolille kampusta pystytettyjen julistesermien avulla. Jos pelkät pärstät eivät vakuuta, niin tyrkkyjen mielipiteitä voit testata JYYn vaalisivuilla osoitteessa www.st.jyu.fi/~pasiA'aalit, sieltä löytyy niin linkki vaalikoneeseen kuin ryhmien esittelystekstitlon kokonaisuudessaan. Jylkkärin testiryhmä ruksasi kaikkiin vaalikoneen väittämiin vaihtoehdoksi "aivan eri mieltä", jolloin suosikkichdokkaiksi valikoitui ehdokkaita Maltillisesta äärivasemmistosta ja Sosialistiopiskelijoista etunenässään Miira Rauhamäki MÄA:stä. Kun ladoimme koneeseen kaikkiin väittämiin "aivan samaa mieltä", löytyy kärkeen ehdokkaita puoluekentän oikealta laidalta selkeänä kärkenään Tuhatkunnan Jaakko Pirttikoski. Ryhmien välillä on siis eroja, mielipiteitä löytyy, aatteita on tarjolla äänestämispääiöksen empiminen ei siis ole kiinni ainakaan tasapaksuista ehdokkaista tai tylsistä tavoitteista. Edustajistovaaleissa sinä ratkaiset, kuka asioistasi päättää. Ehdokkaat taitavat oikeasti haluta olla opiskelijan asialla. Päätä sinä siis, kuka sinun asiaasi mielestäsi ajaa parhaiten haluamallasi tavalla ja ennen kaikkea haluamallasi aatteilla. Äänestä! • E D U S T A J I S T O V A A L E I S S A äänestää voivat kaikki JYYn jäsenet. Ota mukaan opiskelijakortti tai muu henkilöllisyystodistus ja käytä hyväksesi seuraavat äänesiysmahdollisuudet: n 30.io KIRJASTO 10.00-18.00 MATTILANNIEMI 10.00-18.00 YLISTONRINNE 11.00-17.00 KE 31.10 KIRJASTO 10.00-18.00 MATTILANNIEMI 10.00-18.00 ULPUKKA 12.00-20.00 TI6.11 KIRJASTO 10.00-18.00 MATTILANNIEMI 10.00-18.00 YUSTONRINNE 10.00-16.00 TOURULA 10.00-16.00 YUOPPILASTALO 10.00-16.00 KE7.11. KIRJASTO 10.00-18.00 MATTILANNIEMI 10.00-18.00 YUSTONRINNE 10.00-16.00 ULPUKKA 12.00-20.00 YUOPPILASTALO 10.00-16.00 JYYN EDUSTAJISTOVAALIEN EHDOKASLISTA Jyväskylän demariopiskelijat (sd.) 2-13 2. HUTTUNEN, MARIANNE 3. VANHANEN, LYYTI 4.RÖNKKÖMÄKI,TIM0 5.MATINLAURI,MATn 6. LEHTINEN, MARJO 7. PUTTONEN, HANNA 8.KIUUNEN,RAUHA(SIT) 9. HALTTUNEN, SIMO 10. MÄKELÄ, PASI 11. HAAPALA, TARU 12. NYKÄNEN, ANNA-MARI 13. LEPISTÖ, LEENA Pörssi & Dumppi (P & D) 14-31 14. VAINIKKA, MIKKO 15. HEINONEN, SANTERI 16. JAATINEN, TEEMU 17. PURSIAINEN, SAMI 18. HAKKARAINEN, PASI 19. JYLUNMAA. JOUNI 20. MATILAINEN, PASI 21. JÄRNEFELT, SAMPO 22. KAURANEN, TUOMAS 23. WAHLMAN, MIKKO 24. MEHTONEN, KATJA 25. RUUSKA, PILVI 26. TURUNEN, ULLA-MAIJA 27. SOUKKA, ASKO 28. SOININEN, PERTTU 29. KONTIO, JOHANNA 30. KASTIKAINEN, KATRI 31. MATTILA, LAURA VAALIRENGAS JOK-JYTK Jyväskylän opiskelevat keskustalaiset (JOK) 32-46 32. ALAJOUTSUÄRVI, ARTO (SIT) 33. ARKKO, JAANA 34. HERVA, RIIKKA 35. HUTTUNEN, MARKO 36. JAUHIAINEN, TIINA 37. KENTALA, JOHANNA 38. KOKKO, MARI 39. LAHTI, KATI 40. LEHTOVUORI, MAIJA-KAISA (SIT) 41. MAKKONEN, JUHA 42. RAASSINA, PEKKA 43. SAUKKO, JUUA 44. SEPPÄNEN, JUSSI 45. SIVONEN, PÄIVI 46. VIRKKALA, MARKUS (SIT) Jyväskylän yliopiston tuhatkunta (JYTK) 47-66 47. LEIKAS, ANASTASIA 48. RAJALA, HEIDI 49. PIESANEN, ANNE MAARIT 50. OJALA, MIKKO 51. METSÄLÄ, MINNA-MAARIT 52. LAHTI, SANNA 53. URPILAINEN, SATU 54. HAUTALA, SANNA 55. KÄRKI, ANTTI 56. MUTIKAINEN, OULA 57. NYKÄNEN, PASI 58.VIINIKKALA,JUHA 59. JAUHIAINEN, SIGNE 60. KANGASKOSKI, EUSA 61. MATTILA, KIRIL 62. AROLA, NIINA 63. PIRTTIKOSKI, JAAKKO 64. HIETA, MIKKO 65. SELENIUS, TUULA 66. KORHONEN, JANI Sosialistiopiskelijat 67-74 67. FYRSTtN, SANNA 68. HERNBERG, KALLE 69. JÄNTTI, RAISA 70. KURKO, ANTTI 71.PIROJENKO.ALEXANDRE 72. TOLVANEN, ANNA-KRISTIINA 73. TUOMI, EMMI 74. VIITASAARI, SUSANNA Poikkitieteilijäl (POIK) 75-94 75. KOSKINEN, TUOMAS 76. BISKOR KIRSI 77. TURTIAINEN, ELSE 78. HALUKA1NEN, SATU 79. KETTUNEN, ANNE 80. AUTIO, KARI-PEKKA 81. MIELONEN, KATJA 82. PÖYHÖNEN, SIMO 83. HEISKALA, ANNA-UISA 84. AAPA, RIINA 85. OKSANEN, TIINA 86. PEKONEN, MARIA 87. LAITINEN, PAULA 88. HAUTAMÄKI, MINNA 89. KÄHKÖNEN, SAMI 90. LINTULA, ILPO 91. UNDHOLM, MARIKA 92. HOLAPPA, HEINI 93. SILLANPÄÄ, KIRSI 94. RINKINEN, NIINA PresSure (Press) 95-107 95. ERKKOLA, JUSSI-PEKKA 96. IKONEN, JANNE 97. KANGAS, KATRI 98. KOISTINEN, ANTTI 99. KOKKONEN, MINNA 100. KRAPU, RAISA 101. KUMPULAINEN, PIIA 102. MÄKILÄ, KIMMO 103. NERA, EVEUINA 104. NURMINEN, EEVA 105. SAVOLAINEN, ANTTI 106. VARAMÄKI, ANNA-KAISA 107. TIIRIKKALA, AINO Akateeminen Siperia Seura (A.S.S.) 108-119 108. HARJULA, PASI 109. HEISKANEN, TERO UO.KELK,KARU 111. KINNARI, JAANA 112. KOSKI, JOONAS 113. LATVALA, JENNI 114. UNTINEN, URHO 115. TULLA, TANJA 116. VESALA, PEKKA 117. VIHERVUORI, PETRI 118. VÄRRI, MIKKO 119. PETÄJÄJÄRVI, ANNE Grönioni (Grön.) 120-136 120. BERG, MERJA 121. HOLMBERG, NICO 122. ISOAHO, LEENA 123. KAINULAINEN, KAROUNA 124. KONNU, JANIKA 125. LEHTONEN, JERE 126. LEIKOLA, ISMO 127. LEPPÄAHO, MERJA 128. LUKKARI, JYRKI 129.NUKARI,ELU 130. RISSANEN, SANNA 131. SALMELA, SIMO 132. SALMINEN, TIMO 133.SATKA,JARI 134. VIKSTRÖM, MERI 135. VISKARI, TUOMAS 136. WAHLSTRÖM, JOHAN Maltillinen äärivasemmisto (MÄÄ) 137-157 137. AHOLAINEN, LEENA 138.ALAKONTIOLA,MIKA 139. BLOMSTER, VEERA 140. HAATAINEN, JUSSI 141. HEMMINKI, KAI 142. HERNESNIEMI, JANNE 143. KAINULAINEN, ANNA 144. KANGASMÄKI, MIKKO 145. KARJALAINEN, TUOMAS 146. KIRJAVAINEN, ANTTI 147. KOSKINEN, JUHA 148. LAHDELMA, ANDRAS 149. MARKUKSELA, EUNA 150. NISKANEN, ANTTI 151. OJALA, PETRI 152. PUHAKKA, ISMO (SIT) 153. PULKKINEN, TEEMU 154. RAUHAMÄKI, MIIRA 155. SILLANPÄÄ, MINTTU 156. TOPPI, PEKKA 157 ÄBERG, TOMI JYLKKARI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA LIIKUNTAPEDAGOGIAAN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJAN KIRSI HYVÄRISEN FUKSIELÄMÄÄ. ENSIMMÄISESTÄ KESKUSTELUTUOKIOSTA KIRSIN KANSSA KERROTTIIN JYLKKÄRISSÄ 9/2001. Syysflunssa on iskenyt paljon liikkuvaan Kirsiinkin. Ja fuksi vain ui LIIKUNTALAISFUKSIN elämä vaikuttaa olevan yhtä vedessä polskuttelua. Tämänkertaiseen haastatteluun Kirsi Hyvärinen kertoo saapuneensa suoraan uimatunnilta. Liikuntalaisen viikkokalenteriin kun kuuluu uintia pari kertaa viikossa; tällä kertaa Kirsi ja muut opiskelijat olivat kroolanneet. 'Vettä meni välillä nenään, ja se ei ole kovin mukavaa näin kun flunssa tuntuu iskevän päälle. Muuten kyllä uiminen on kivaa, vaikka en olekaan sitä niin hirveästi harrastanut", Kirsi mainitsee. Kirsin mukaan monet muutkin koulukaverit tuntuvat olevan nyt flunssaisia. Tälle löytyy Kirsin mielestä mahdollinen yhteinen tekijä heidän fuksiaisistaan, jotka olivat viime viikolla: 'Vuorilammella kastajaisissa meidät heitettiin järveen käsistä ja jaloista kiinnipitäen. Vesi sinänsä ei ollut kylmää, vaan kylmä tuli odottaessa tuota tapahtumaa. Siinä seisotuin noin kymmenen minuuttia kylmällä hiekalla uimapuku päällä." Tai ehkä flunssanpoikanen iski ennen varsinaista kastamista: "Fuksiaisten aluksi kiersimme kaupungilla rasteja. Viimeisellä rastilla piti sitten koota ryhmän vaatteista mahdollisimman pitkä jono. Loppuen lopuksi päällämme oli vain alushousut sekä rintsikat, ja meidän ryhmämme voitti tuon kisan." Vaikka Kirsikin on innokkaana ollut hankkimassa itselleen mustaa haalaria, liikunnan fukseilla ei ollut sitä vielä päällä kastajaisissaan. Kirsi sanoo illan varustuksena fukseilla olleen kalsarit, neonvärinen pipo sekä vyölaukku hienoon 80-luvun tyyliin! Kertomisen arvoiseksi tästä fuksin viime viikkojen kohokohdasta Kirsi katsoo myös heidän ryhmänsä venäläisleikit. "Tanssimme niin paljon ripaskaa, että nyt pohkeet ovat ihan kipeät, ja jollakin pojalla murtui kai solisluu temppuillessaan liikaa eräällä rastilla." KIRSIN MUKAAN kastajaisista toipuminen vie nyt sen verran aikaa, että lähiviikkoina hänen ohjelmassaan ei ole luvassa juhlimista. "Kastajaisia seuraavana päivänä luennoilla näkyi väsynyttä porukkaa. Ensimmäinen tunti oli onneksi vasta kahdeltatoista, mutta se olikin voimaharjoittelua kuntosalilla", Kirsi naurahtaa. Fuksin tulevat viikot ovat taas viimeaikaista löysempiä. Kirsi toteaa istuneensa viime viikonloput nenä kiinni kirjassa, kun vuorossa oli fuksin ensimmäinen tentti yliopistossa. Muuta kirjallisuutta Kirsi ei sitten ehdikään harrastamaan vapaa-ajallaan. Hän sanoo lukeneensa kesällä paljon muun muassa Stephen Kingin kirjoja. Kiireisen opiskelijan arkea ilahduttavat nyt esimerkiksi videoilla! poikakaverin kanssa ja vanhempien vierailut. Torakat ja veli käyvät aina silloin tällöin kylässä, kun itse en ole käynyt Laukaassa kuin pari kertaa Jyväskylään muuttoni jälkeen. Ja äiti muistaa joka kerta kantaa ruokaa mukanaan niin paljon, että pakasteeni on aina ihan täynnä", naurahtaa Kirsi. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI
Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2001 KUTOSSIVUNKUVA Sinä lähdit pois. PUOLIKUUNPARTITUURI Sallinen jälleen | spekulaation kohteena ;ILTA-SANOMAT ILMOITTI TAANNOIN (20.10.2001), ETTÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON REHTORI AINO SALLINEN O N HEHDOLLA YLEISRADION TELEVISIOTOIMIALAJOHTAJAKSI. •KIINNOSTAVAKSI ASIAN TEKEE SE, ETTÄ SALLINEN El KESKISUOMALAISESSA ANTAMANSA LAUSUNNON (24.10.2001) MUKAAN OLE ITSE TIETOINEN, KUKA HÄNET ON KILPAJUOKSUUN MUKAAN ILMOITTANUT: 'NÄMÄHÄN OVAT VAIN SPEKULAATIOITA JA SPEKULAATIOISSA | O N OLLUT ESILLÄ HYVINKIN MONIA NIMIÄ. TIETYSTI TÄMÄN LUOKAN TYÖMAHDOLLISUUDET TÄYTYY OTTAA HYVIN VAKAVASTI, MUTTA OLEN ERITTÄIN TYYTYVÄINEN NYKYISEEN TYÖHÖNI. SE ON ERITTÄIN KIINNOSTAVAA JA PALKITSEVAA." KUULOSTAA TUTULTA: VUONNA 1994 SAMANLAISTA SPEKULAATIOTA KÄYTIIN KUN SALLISTA EHDOTETTIIN SALAKAVALASTI OPETUSMINISTERIÖN KANSLIAPÄÄLLIKÖKSI. ^NÄHTÄVÄKSI JÄÄ, KUINKA TÄLLÄ KERTAA KÄY. YLEISRADION ^HALLINTONEUVOSTO PÄÄTTÄÄ TOIMIALAJOHTAJANSA VALINNASTA 7. MARRASKUUTA PIDETTÄVÄSSÄ KOKOUKSESSA. uutisia SUKUPUOLEN TEKNOLOGIAT ESILLÄ SEMINAARISSA Teknologian sukupuolia tarkastellaan marraskuun lopussa kahden päivän ajan Jyväskylän yliopiston seminaarissa. Tässä Gendering technologies -seminaarissa on mahdollisuus kuunnella alustuksia ja pa neelikeskusteluja sekä osallistua aiheisiin liittyviin työpajoihin. Naistutkimuksen opiskelijat voivat hyö dyntää seminaarin opinnoissaan; muut yhteiskuntatieteilijät voivat yrittää sopia korvaavuuksista arvosanatenttaattorin kanssa. Avauspäivän paneeliin on alustavasti lupautunut puhujiksi muun muassa professori Jeff Hearn Svenska Handelshögskolanista ja professori Paul Mcllvenny Aalborgin yliopistosta. Työpajoja on kymmeniä erilaisia, joissa myös opiskelijat saavat esitelmöidä. Gendering technologies -seminaarin taustalla on teknologian tehtävä, jonka mukaan se luo erilaisia subjekteja ja pitää yllä muun muassa luokkaeroja. Samannimisessä hankkeessa ollaan huolestuneita siitä, että humaanikaan teknologia ei ole sukupuoletonta. Ilmoittautuminen seminooriin 5. morrakuuta mennessä sihteeri Jani Kolehmaiselle, koiak@st.jyu.fi Työpajoihin ilmoittautuminen sekä sihteerille että työryhmän vetäjälle. Tarkemmat aikataulut ja työpojoteemat löytyvät internetistä: http://www.iyu.fi/yhtfil/gencle.htm LUENTO JUKKA KANERVAN MUISTOKSI Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos sekä taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos järjestävät nyt vuorossaan neljännen Jukka Kanervan muistoluennon. Tämänkertaisen luennon aikana Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen käsittelee ajankohtaisesti kaupunkistrategioita ja kaupunkipolitiikkaa. Luento on avoin kaikille. Politiikantutkija Jukka Kanerva menehtyi 27. syyskuuta 1998 polkupyöräonnettomuudessa yliopiston kampuksella. Kanerva hoiti Jyväskylän yliopistossa professorintointa valtio-opin laitoksella. Jukka Konervon muistoluento ke 3 1 . lokakuuto klo 14.15-15 Agora, Delta, Mattilanniemi. Lisätietoja: Eevo Aarnio, Poliittisen retoriikan instituutti, puh. 014 260 3073, eeao@cc.jyu.fi SESON KITYÖPAIKKOJA AUKI ITÄVALLASSA Itävaltalaiset Vorarlbergin ja Tirolin alueen hiihtokeskukset tarvitsevat tulevaksi talvisesongiksi (joulu-huhtikuu) työvoimaa. Tarjolla on työpaikkoja kokeille, keittiöapulaisille, tarjoilijoille, tiskaajille, siivoojille ja vahtimestari-kantajille. Työnantaja tarjoaa ilmaisen ruokailun ja asunnon. Työpaikat ovat useimmiten pienten alppikylien majoitusliikkeissä ja ravintoloissa. Saksan kielen perustaidon lisäksi tarvitaan englannin kielen taitoa. Haku tapahtuu työvoimatoimistosta saatavalla saksankielisellä hakulomakkeella. Hakemus palautetaan viimeistään 5. marrakuuta Jyväskylän työvoimatoimistoon. Tiedotustilaisuus asiasta järjestetään 6. marraskuuta kello 9.00 Jyväskylän työvoimatoimiston auditoriossa, jossa on vieraana itävaltalainen EURES-neuvoja Otto Hosp. lisätiedot Jyväskylän työvoimatoimiston EURES-työnväliryksestö. IRIS SCHVVANCKISTA VUODEN ALUMNI Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen johtaja, romaanisen filologian tohtori Iris Schwanck on nimetty Jyväskylän yliopiston Vuoden Alumniksi. Sveitsiläissyntyinen Schvvanck on toiminut aktiivisesti kansainvälisten edellytysten luomiseksi suomalaisessa yliopistomaailmassa. Ennen nykyistä työtehtäväänsä Schvvanck on työskennellyt suomalaisen kulttuurin ja suomen kielen hyväksi Suomen Ranskan instituutin johtajana. Hän on toiminut useissa erilaisissa yhteistyöprojekteissa Jyväskylän yliopiston laitosten kanssa. Yhteisiä toirrunta-alueita ovat olleet Euroopan unionin koulutusohjelmat sekä kielet ja kulttuuri. Jyväskylän yliopiston alumnijärjestö JYKYS (Jyväskylän yliopiston ja korkeakoulun seniorit ry) huomioi ansioituneen Jyväskylän yliopistosta valmistuneen henkilön eli Vuoden Alumnin Yliopistopäivillä 19. lokakuuta. •• SA PERHEELLISILLE OPISKELIJOILLE Perheellisille opiskelijoille on perustettu oma.« postilista. Lapselliset-nimisellä listalla lapsiperheet voivat vaihdella ajatuksiaan ja ilmoitella lyhytaikaisesta lastenhoitotarpeesta esimerkiksi tenttien aikana. Vastavuoroisesti myös työtä kaipaavat opiskelijat voivat ilmoittaa listalla, jos he ovat valmiita ott maan lapsia muutamaksi tunniksi hoitoon. listalle liitytään lähettämöllä osoitteeseen lopselliset-reqoest@lists.jyo.fi viestinä "subscribe". Viestit sähköpostilistalle lähetetään osoitteeseen lopselliset@lists.jyu.fi edari ja hallitus EDUSTAJISTON KOKOUS 18. LOKAKUUTA 2001 Edarikokouksessa torstaina 18. lokakuuta oli puhetta muun muassa tulevista edustajistovaaleista, talouden toteutumasta sekä SYL:n keskustelua herättäneestä toimintasuunnitelman luonnoksesta. Edustajistosta ero myönnettiin Mikko Räsäselle. Jussi Seppänen todettiin jatko-opiskelun myötä jälleen vaalikelpoiseksi, joten hän jatkaa edustajistossa. Varajäsenyyden menettii Johanna Kentala. Uudeksi varajäseneksi nousijanne Arkko. Anna Kainulainen (MÄÄ) valittiin Jussi Hermajan ulalle KOAS:n valtuuskunnan jäseneksi. Talouspäällikkö Maija Saamisto kertoi talouden toteumasta elokuun tuloksen perusteella. Erityisen merkittäviä heittoja talousarviossa ei ole. Miinusmerkkisen tuloksen tuotti esimerkiksi Jyrock-tapahtuma. Saamiston esittelemä toteuma avasi pohjaa tulevalle talousarviolle. Euroon siirtymisen vaikutuk• H I •f sista ja siirtymissuunnitelmasta keskustellaan jatkossa enemmän. Hallitus esitti yksimielisesti edustajistolle Mari Kokon valintaa JYYn ehdokkaaksi SYL:n hallitukseen vuodelle 2002. Kokko on JYYn hallituksen puheenjohtaja. Tapio Sänkiaho (MÄÄ) tiedusteli Kokon mahdollista vastuualuetta. "Haluaisin keskittyä sosiaalipoliittiseen puole joka on vahvinta aluettani. Tosin vielähän ei voi sanoa, millaiseksi SYL.n hallitus tulee muodostumaan", Kokko totesi. Kokon mielestä SYLn tulisi olla terävämpi toimija. Tomintasuunnitelmia tulisi priorisoida. Kokko katsoo, että pienempienkin asioiden kohdalla tulisi noudattaa tietynlaista jatkuvuutta ja edunvalvontapuolen tulisi olla merkittävämmässä roolissa. "Kansalaisjärjestöpuolen ja edunvalvonnan tulisi olla oikeassa suhteessa". Kokko lisää. LASSI TOIVANEN
Jyväskyliin Ylioppilaslehti 13/2001 Q ogitar kiinty TEKSTI JA KUVA: JUHA KAUPPINEN "KYLLÄ MINÄ sisällytän käsitteeseen normaali huomattavasti enemmän nykyään kuin silloin kun tulin opiskelemaan", toteaa psykologian ohtori Kaisa Männikkö. Hän väitteli iljattain aiheesta Aikuisten kiintymysylit henkilökeskeisessä tarkastelussa. Käsite "normaali" tulee esille puhuttaessa psykologian opiskelusta. Eräistä kursseista liikkuu hurjia tarinoita. Tarinoiden mukaan opiskelijat joutuvat autumaan syvälle itseensä; seurauksena on vvorkshop-tyylisiä istuntoja, oilla kukin purkautuu vuorollaan opiskelijatovereilleen hämmentävän tunnelman vallitessa. Männikkö suhtautuu tällaisiin huhuihin rauhallisesti: "Psykologin on tutkiskeltava itseään voidakseen auttaa muita. Monet opiselijat valittavat kun eivät pääse tutusi 'oikeisiin' potilaisiin. Minusta i saman asian ajaa, kun tarkkailee itseään ja opiskelutovereitaan. Samat ilmiöt sieltä löytyy, mittakaava vain on MÄNNIKKÖ ei ole ajautunut psykologiaa opiskelemaan kaikkein tavallisinta reittiä pitkin. "Kirjoitettuani ylioppilaaksi 1981 mielessäni oli monia eri vaihtoehtoja. Kotipaikkakuntani Tyrnävä on lähellä ilua, joten lähdin sinne yliopistoon ptskelemaan kallioperägeologiaa." Männikkö valmistui maisteriksi -88. altaisella alalla ei kuitenkaan juurikaan ollut töitä, ja Männikön sanojen nukaan puolet väestä vaihtoi alaa työllisyyskurssien kautta toisen puolen nennessä töihin jätehuoltoon. "Minulla oli siinä vaiheessa opintoelkaa noin satatuhatta, joten halusin luonnollisesti alalle, jolla on hyvät työnäkymät. Siirryin ATK-alalle, jolla olin i viisi vuotta; juuri sen verran, että sain lainan maksettua", Männikkö nuistelee. "Sen jälkeen oli pohdinnan paikka. Totesin, että se ei ollut minun alaani: elkänahka oli kulunut aika ohueksi muutamassa vuodessa, koska tahti oli van älytön. Asetelma, jossa tekniikka on ihmisen edellä, ei sopinut muutenkaan minulle." TCoska olen aina ollut kiinnostunut siitä, mitä ihmisen päässä liikkuu, aloin opiskella psykologiaa vuonna 1994. Pääsin muuten sisään toisella yrittämällä. Osasin opiskella ja ennen »»: suunnitella opintoni, joten »pinnat menivät nopeasti, valmistuin ;; kolmessa vuodessa." ÄNNIKÖN TUTKIMUKSEN ilökset pohjautuvat akatemiaprofesLea Pulkkisen johtamassa Lapseskttiseksi -pitkittaistutkimusprojeki kerättyyn aineistoon. Noin 300 ... ai .toi i(v\u"iiaara kiirttyH ^ B n suhteessa «ka naisettä miespuolisiin läheisiin ihmisiin. Ihminen kiintyy toiseen ihmiseen turvallisesti tai turvattomasti. Turvallisesti kiintynyt ihminen tuntee Männikön mukaan itsensä hyväksytyksi ja arvokkaaksi sekä pystyy solmimaan tyydyttäviä ihmissuhteita. Turvaton kiintyminen puolestaan voi olla itseriittoista, takenuvaa tai pelokasta, ltseriittoisesti kiintynyt pelkää läheisyyttä, kun taas takertuvasti kiintynyt ei tule loimeen ilman sitä. Pelokkaasti kiintynyttä luonnehtii syvä turvattomuuden ja yksinäisyyden tunne. Haastatelluista niin naisista kuin miehistä noin puolet kiintyy turvallisesti. Jo aiemmissa tutkimuksissa on saatu selville, eitä miesten kiintyminen on suuremmalla todennäköisyydellä itseriittoista, ja naisten kiintyminen suuremmalla todennäköisyydellä takertuvaa. Männikön tutkimuksen merkittävin löydös on, että tämä pätee vain kun kiintymisen kohteena on mies. Naisiin sekä miehet että naiset kiintyvät yhtä lailla turvallisesti. Männikkö tarkentaa käsitteitä: 'Takertuvasti kiintyneelle omaan parisuhteeseen liittyvät asiat ovat ylenpalttisen tärkeitä. Pohtimisen sävy on märehtivä ja huolestunut. Takertuvalla kiintyjällä on usein sellainen olo, että toinen osapuoli ei välitä eikä ole kiinnostunut suhteesta, ltseriittoisesti kiintyvä puolestaan on yksinäisessä tilassa, mutta se yksinäisyys ei ole ahdistavaa vaan enemmänkin turvapaikka. Parisuhteessaan iiseriittoiset vaikuttavat kylmiltä ja etäisiltä." Männikön mukaan kiintymistavoilla ja ihmisen muulla persoonallisuudella on yhteys. Kiintymistavai myös koskevat muitakin suhteita kuin parisuhdetta. "Esimerkiksi itseriittoiselle ihmiselle oman avuttomuuden myöntäminen on hankalaa. Takenuva kiintyjä puolestaan voi asettaa ihmiset työnteon edelle." Nämä ominaisuudet kuulostavat varmasti jossain määrin tutuilta kaikille. Itsessä, kumppanissa tai ystävissä saattaa ollaa piirteitä, jotka viittaavat takertuvaan tai itseriittoiseen kiintymiseen. Männikön mukaan kaikki kiintymistavat luonnehtivat jokaista ihmistä jossakin määrin. Ongelmalliseksi tilanne muuttuu, jos arkipäiväinen elämä luennoilla käynti ja yleinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa vaatii suuria ponnisteluja. "1 Iätätilantetssa ihmisistä tulee estin aivan uusia piirteitä. Ne voivat myös olla kausiluontoisia: esimerkiksi takfijs-i tuva kiintyminen voi olla ohimenevä, tiettyyn ikään liittyvä purre, joka lievenee ihmisen kasvaessa." Männiköt) mukaan kiusaus luokitella itseään oman tutkimukset) termien mukaan on itsestäänselvyys "Käsitykseni omasta kiiravrastyyiiS"töni:(Jn kylläkin muun ••; -.. :•• 'ipsM&i joikin tein aiheesta & jäsentäminen on parantunut, olen kasvanut työnteon ohessa. Näköjään sitä nelikymppisenäkin voi vielä kasvaa", Männikkö pohtii. MÄNNIKKÖ on tutkinut väitöskirjassaan vain sitä, millaisia ihmiset ovat, perehtymättä syihin, jotka ovat johtaneet erilaisiin kiintymistapoihin. Miksi miesten ja naisten tavat olla läheisissä ihmissuhteissa ovat erilaisia? Miksi nimenomaan suhteissa miehiin esiintyy turvattomuutta? Kiintymyksen perusta rakentuu varhaislapsuudessa ovatko äidit siis isiä taitavampia hoitamaan lapsiaan, kun kerran naisiin kiinnytään turvallisesti? Vai jäävätkö isät vieraiksi tyttäriensä silmissä? Männikkö on perehtynyt aiheeseen kirjallisuuden perusteella. "Esimerkiksi stereotypioiden merkitys voi olla tällaisissa asioissa hyvin suuri." "Miehet ja naiset mielletään tietynlaisiksi tiettyjen asioiden suhteen ja kun nämä stereotyyppiset oletukset ovat selvillä jo nuoresta alkaen, ne vaikuttavat myös siihen, millainen ihmisestä lopulta tulee." Männikkö spekuloi isäsuhteen yleisellä muuttumisella: "Tutkimuksen ihmiset ovat nyt 36vuotiaita. Sillä ikäpolvella suhde isään on aivan varmasti jäänyt vieraaksi verrattuna nykynuoriin." Männikkö viittaa myös Heiskasen ja Piispan vuonna 1998 Tilastokeskukselle tekemään Usko, toivo ja hakkaus -tutkimukseen. "Heiskasen ja Piispan mukaan 40 prosenttia aikuisista naisista on joutunut ainakin yhden kerran miehen taholta väkivallan tai sen uhan kohteeksi." Edelleen, Männikkö kenoo, 66 prosenttia naisista pelkää vieraan ihmisen hyökkäämistä. 20 prosenttia puolestaan on joutunut nykyisessä parisuhteessaan joko raiskatuksi tai pahoinpijäljillä dellyksi. "Ajattele, joka viides!" Männikkö puuskahtaa. "Kun tähän lisätään se, että naiset puhuvat asioista, tieto leviää ja kuva miesten pelottavuudesta yleistyy" Tämä voi puolestaan osaltaan olla vaikuttamassa siihen, että naisen kiintymisestä tulee turvatonta. MÄNNIKÖN väitöskirjatutkimus on tehty itseraportointimenetelmällä. Maallikon näkökulmasta menetelmään liittyy ongelmia: antavatko ihmiset itsestään todenmukaisen kuvan ja voiko ihminen ylipäänsä tutkia toista ihmistä; eikö kapasiteetin pitäisi loppua kesken samaan tapaan kuin jos hämähäkki laitettaisiin tutkimaan toista hämähäkkiä? "Kyllä ihmiset pyrkii antamaan itsestään todellisuutta paremman kuvan etenkin niin sanotuissa tabuaiheissa. Se pystytään kuitenkin jossain määrin ottamaan huomioon tutkimuksessa. Esimerkiksi haastateltavilta ei tarvitse suoraan kysyä juuri sitä asiaa, mitä ollaan tutkimassa." Jälkimmäistä ongelmaa Männikkö on niinikään pohtinut. Hänen mukaansa psykologian perustehtävä ei olekaan muodostaa aukotonta kuvaa ihmisestä. "Psykologiassa selvitetään, miten ihminen toimii ja mikä on tärkeää meille. Tutkija on osa joukkoa, jota hän tutkii. Pitää pystyä rakentamaan oma identiteettinsä niin, että voi samaan aikaan olla ulkopuolinen ja kuitenkin empaattinen tutkimuksensa kohteelle", Männikkö kiteyttää. Hän siteeraa vielä lopuksi kuuluisaa ajattelijaa: "Jos ihmisellä olisi sellaiset aivot, että hän ymmärtäisi, miten ne toimivat, niin hänellä ei olisi mitään mahdollisuutta ymmärtää, miten n e toimivat."» • • • • • eiih! TALLA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN K O R K E A K O U L U P O L I I T T I N E N SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Niin sanottu tutkintokeskustelu TÄLLÄ HETKELLÄ yhtenä keskeisenä teemana koulutuspoliittisessa keskustelussa on tutkintojärjestelmän ronklaaminen, erityisesti alemman tutkinnon osalta. Etenkin opiskelijat ovat korostaneet joka yhteydessä, että maisterin tutkinto on pidettävä jatkossakin perustutkintona, johon opinto-oikeus suoraan myönnetään. Kandidaatin tutkinnon aseman kehittämistä on perusteltu mm. opintonsa keskeyttäneiden suurella määrällä -ilman minkäänlaista tutkintoa on 13,5 kirjoillaolovuoden jälkeen neljäsosa kaikista aloittaneista. Alemmankin tutkinnon ottaminen tuossa tilanteessa nähtäisiin "kunniallisena" takaovena siinä tapauksessa, että aikomusta tai mahdollisuutta jatkaa graduun asti et ole. Muita perusteluja ovat muun muassa "väliportaan" vahvistaminen keinona tehostaa opintoja ja täten lyhentää opiskeluaikoja. Taka-ajatus liittyy osaltaan niin sanottuun Bolognan-Prahan prosessiin, jonka päämääränä on eurooppalaisen korkeakoulualueen luominen ja sitä kautta tutkintojärjestelmien vertailtavuuden parantaminen, joka väistämättä johtanee niiden yhdenmukaistamiseen. Tästä päästään hieman oikomalla siihen, millä lavalla "kandia" sitten pitäisikään linjata. Raaasti jakamalla saadaan kaksi pääteemaa. Kandidaatin tutkinnosta pitäisi tehdä joko yleissivistävän luonteinen pohjatutkinto, josta sitten erikoistuttaisiin esimerkiksi maisteriohjelmien avulla ylempään tutkintoon. Vaihtoehtona tälle taas esitetään erikoistavaa, työelämäorientoivaa kandidaatin tutkintoa, mikä siis tekisi maisterin tutkinnosta AMKlyylisen jatkotutkinnon! Merkille pantavaa on, että kummallakin tavalla on jo mahdollista valmistua. Jos joku haluaa lukea pääaineena esimerkiksi filosofiaa, mikään ei estä valitsemasta sivuaineikseen vaikkapa laskentatointa, fysiikkaa ja taloushistoriaa. Yhtä lailla kandintutkinnoon voi, mikäli haluaa, tehdä pääaineesta ja yksinomaan sen kanssa hyvin läheisistä sivuaineista. jolloin tutkinto on hyvinkin erikoistava, Keskustelu "välitutkinnon" asemasta onkin keskustelua vaihtoehtojen rajaamisesta. Tämäkin kirjoitus taitaa valitettavasti olla useita vuosia myöhässä. Enää ei keskustella siitä, tarvitseeko linjata ja miksi, vaan lähinnä siitä, miten linjataan. ANTTI VESALA JYYn koposihteen
• • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2001 r T H H yarjopaäkkari Joko uuvuttaa? Viime kolumnini jälkeen minulta kysyttiin, että onko toimittaja sinkku? Kirjoitus käsitteli sinkkuutta. Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa burn outista. Toivottavasti kukaan ei ala heti miettiä, että onkohan toimittaja nyt uupunut. Toimittajilla on jokus taipumus itserakkauteen, mutta kuka nyt enää omasta tai tuttunsa bum outista kirjoittaisi? Aihehan on ihan arkipäiväinen. Uupuksesta puhutaan nykyään kuin jostakin suomalaisten perintötaudista, vaikka sitä se ei missään nimessä saisi olla. Bum out vaikuttaa välillä myös julkkisten ammattitaudilla. Tai kovapalkkaisten insinöörien. Mutta yhtä hyvin työssään voi uupua nuori yliopisto-opiskelija. Hän vain on useimmiten hiljaa uupuksestaan, ainakin niin pitkään kuin pysyy pystyssä. Kun juoksee luennoilla kahdeksasta kahdeksaan, ja jalkaa vielä sen jälkeen hommien tekemistä kotona, oravanpyörä on valmis Kaiken kiireen keskellä ongelmaa on itse vaikea havaita, ja loisinaan menee kauan, ennen kuin edes kanssatoverit tajuavat mistä on kyse. Kun samaa ihmistä näkee päivittäin, ei muutosta huomaa, mutta venaamalla esimerkiksi syksynaamaa kesäisempään hymyyn selviää paljon. Kiireisen opiskelijan kasvot ovat harmaat, silmänaluset pullottavat lai ovat aivan tummat, olemus on kuin 60-vuotiaalla eläkeläisellä. Onhan monella opiskelijalla syytäkin ahertaa, jotta opintotuki ei loppuisi, mutta mikä on sitten niiden "kaksivuottajaiutkinto"-maistereiden motiivi? Kiltin tytön syndrooma on yksi syistä, joka ajaa myös uupuksen partaalle. Kun jo pienenä on päähän isketty sana täydellisyys, ei siitä määreestä uskalla tinkiä. Ensimmäisessä työssään nuori maisteri puurtaa itsensä puhki yötä päivää, viikonloppuisin ja lomilla. Ja mitä hän tästä hyötyy? Ehkä muutaman ylimääräisen euron palkkapussissaan, muuten hyöty on yksinomaan työnarkomaaneja kasvattavan tappajafirman. Uupuneena ihmisenä elämästä häipyy kaikki ilo ympäriltä. Henkilökohtainen suhdetoiminta kuolee. Sairaslomat lisääntyvät. Joululomakin on suunniteltu pelkästään voimien keräämiseen (ja ehkä uusille projekteille). Nyt on kuitenkin viimeistään aika löysätä ranteita, jos mielessä on jo joululoma. Sitä ennen on vielä melkein kaksi kuukautta ihanaa aikaa. Ei siihen tarvita kuin viisi opintoviikkoa. Ei niitä pikkujoulujakaan tarvitse vielä miettiä", eiköhän sen stressaamisen voi säästää johonkin muuhunkin, jos niin ovat asiat. ANNAKAISA VAARANIEMl o isto myynnissä: M W m m I TEKSTIJA KUVAT: USSIT0IVANEN PÄÄKIRJASTOSSA järjestettiin jälleen kerran kinänmyyntitapahtuma 17.-18. lokakuuta. Myynnissä oli aikuistenja lastenkirjojen ohella myös levyjä, kasetteja sekä aikakauslehtiä. Myytävänä olleet tuotteet olivat pääja lähikirjastoista poistettua aineistoa. Kirjaston myyntipäivillä kävi tänäkin vuonna runsaasti kaikenikäistä väkeä. Seuraavassa joidenkin vierailijoiden kokemuksia. SAKU RAJALIN löysi tapahtumasta tällä kertaa yhden LP:n, mutta myös kirjat kiinnostavat. Rajalin kertoo lukevansa enimmäkseen romaaneja sekä historiateoksia, jotka hän useimmiten lainaa. Tällaiset myyntitapahtumat ovat ihan hyvä juttu, on mahdollisuus hankkia kinoja edullisemmin kuin kirjakaupoista". Jussi Pitkänen sanoo lukevansa paljon ja monipuolisesti, ainoastaan scifi-, kauhuja rakkausromaanit saavat jäädä hyllyyn. Viimeksi työn alla oli Albert Camus'n klassikkoteos Rutto. Uusimpia kiinnostuksenkohteita kirjallisuuden alalla ovat eteläamerikkalaisten kirjailijoiden hengentuotteet. Pitkänen kertoo mieluummin ostavansa kuin lainaavansa kirjoja, ongelmana on vain se, että niitä kertyy nurkkiin hieman liikaakin. Myyntitapahtuma on hänen mielestään hyvä idea. Mukaan tarttui Manuel Scorzan romaani Agapito Roblesin kirjava viitta. "Kyllähän sieltä varmaan kaikenlaista löytyisi, jos jaksaisi ja olisi aikaa etsiä". Esko Lehtiö kertoo lukevansa suhteellisen vähän. Tapahtumasta ei tänä vuonna löytynyt mitään mielenkiintoista. Eniten Lehtiö kertoo tutkivansa ajankohtaiseen tekniikkaan liittyviä teoksia. Suurin piirtein puolet tarvitsemistaan kirjoista hän löytää kirjastosta, puolet ostetaan. Lehtiöllä ei ole mitään myyntitapahtumia vastaan, vaikka harvoin löytääkään sellaisista itseään kiinnostavia opuksia. Hilkka lukee jonkin verran, enimmäkseen romaaneja ja elämäkertoja. Edellinen hänen lukemansa kirja oli jokin Laila Hietaniemen romaaneista. Jo jonkin aikaa Hilkka kertoo syventyneensä myös tietotekniikkaa käsittelevään asiakirjallisuuteen. OUi Salmelan lukuharrastus ei ole kovin tiivistä, vuodessa hän sanoo lukevansa pari kolme kirjaa. Romaaneja hän ei lue kovin paljon, niistä viimeksi hän muistelee lukeneensa jonkin Päätalon kirjan. Myyntitapahtumia hän pitää silti hyvänä asiana. Timo Kähkönen ei ostanut myyntitapahtumasta mitään. Häntä kiinnostavat historiateokset, romaanit kuluvat käsissä melko vähän. Kähkönen ostaa useammin kirjoja divareista kuin lainaa kirjastosta. Parasta aikaa hän lukee Alan Bullockin kirjoittamaan Hitlerin elämäkertaa. "Kyllä näistä myyntitapahtumista yleensä jotain löytyy". MIRVA ASTIKAINEN lukee parisensataa kirjaa vuodessa. Myyntitapahtumasta löytyi nyt yksi teos. Astikaista kiinnostavia genrejä ovat muiden muassa fantasia ja scifi. Hän mieluiten ostaisi kirjoja, mutta koska ne ovat suhteellisen kalliita, kirjastoa tulee käytettyä paljon. Stiina kertoo lukevansa paljon, viime aikoina lähinnä ammattikirjallisuutta. Viimeksi lukemastaan kaunokirjallisesta teoksesta hän ei muista muuta kuin sen, että se oli kotimainen. Aini Pieviläinen sanoo lukevansa jatkuvasti ja kaikenlaista. Myyntipäiviltä hän löysi joitakin lastenkirjoja. Itse Pieviläinen lukee kaikkea historiasta ja elämäkerroista romaaneihin. Ainoastaan jännityskirjat jäävät lukematta. Suosikkikirjailijoihin kuuluvat esimerkiksi kotimaiset Tuominen ja Hietamies. "Olen käynyt kirjastossa jo nuoresta tytöstä, kohta en löydä enää mitään luettavaa". Juhana Säde lukee melko paljon, tosin enimmäkseen opiskelukirjoja. Tapahtumasta löytyi eräs Martti Lutherin teos. Historialliset romaanit kiinnostavat, hänen viimeksi lukemansa opus on Waltarin Mikael Karvajalka. Myyntitapahtumiin hän suhtautuu positiivisesti, etenkin kun tuotto menee hyvään tarkoitukseen. MINNA TURUNEN tulee Minnansalista syli täynnä kirjoja. Hän osti yhteensä kymmenen teosta. "Ostin lähinnä nuortenkirjoja kummitytölle, sellaisia kirjoja joita olen itsekin joskus lukenut". Turunen kertoo lukevansa paljon, sen mitä nyt yliopistolta ehtii. Kaikkiruokainen kirjallisuudenystävä useimmiten lainaa kirjansa, taloudellisista syistä. Jatkuu seuraavalla sivu/la... Kori Arho. Mervi. Minna Turunen. Timo Kähkönen. Eurona Brysselissä TEIN ÄSKETTÄIN valtiovierailun Brysseliin ja Bryggeen. Ensimmäiset käytännön kokemukset europarlamentin toiminnasta antoivat varsin toisenlaisen kuvan kuin mitä julkisuudesta on saanut. Kaikki vaikutti yllättävän vaatimattomalta ja asialliselta. EN PITÄNYT europarlamentin arkkitehtuurista. Siitä ei voinut lukea unionin ideoita, ja kaikki vaikutti kovin epäkäytännölliseltä; ehkä se kuitenkin kuvasi nykyisiä toimintatapoja. Ilma leijui vähintään yhtä tunkkaisena kuin Mattilanniemen käytävillä ja huoneissa. ALTIERO SPINELLIN nimi oli ikuistettu toiseen parlamenttirakennukseen. Suomessa tunnetaan EU:n isähahmoista lähinnä Jean Monet. Spinellin ja Ernesto Rossin kirjoittaman Ventoteneen manifestin (1941) tietävät aniharvat. UNIONIN SUOSIO lilluu erilaisten selvitysten mukaan pohjamudissa. Niissä ei kysytä, että "haluaisitko lähteä pyssy kädessä ratkomaan Englannin, Ranskan ja Saksan erimielisyyksiä?" Tähän kysymykseen EU vastaa sillä tavalla myönteisesti, että "ei, yritetään sopia asiat puhumalla". OIKEASTI ANIHARVA kuitenkin haluaa enää purkaa unionin. Miltei yhtä harvassa löytyy niitä, jotka etsivät ja löytävät vastauksia EU:n ongelmakohtiin. VARSIN YLEINEN käsitys lienee, että europarlamentilla ei ole mitään päätäntävaltaa. On totta, että se ei ole yhtä merkittävä kuin senaatti ja edustajainhuone USArssa tai parlamentti esimerkiksi Isossa-Britanniassa. Kuitenkin europarlamentin säätämät direktiivit vaikuttavat meidän kaikkien elämään jo nyt hyvässä ja pahassa. MEPP1EN VAIKUTUSVALTA kasvaa koko ajan. Sille löytyy Britanniasta. Ruotsista ja Ranskasta vahvoja vastavoimia, joiden mielestä kansallisten hallitusten aseman täytyy säilyä vahvana. Se merkitsee Göteborgin kaltaisten huippukokousten jatkumista. Tässä "hallitustenvälisyydessä" piilee EU:n nykyisten ongelmien ydin, joka kiteytyy lyhytnäköisen "kansallisen edun" käsitteeseen. Minusta tolkullisempi tie edetä olisi, että komissiosta muodostettaisiin ministeristö, joka olisi poliittisessa vastuussa europarlamentille. Tähän ajatukseen on Hesarin mukaan (25.10.) päätynyt viime viikolla myös europarlamentti. MERKITSEEKO TÄMÄ, että EU:sta tulee liittovaltio? Sivuutan kysymyksen epäoleellisena, vaikka pönäkät tahot ovat sitä loputtomasti lehdissä jauhaneet. Tärkeämpää on kysyä, millaiset käytännöt saavat EU:n toimimaan niin, että mylly jauVauhkonen haa käytännöllisiä ratkaisuja. Parlamcntarisointi ei poista EU:n ongelmia, mutta muuttaa hallitustenväliset kiistat puolueriidoiksi. BRYGGE SÄILYI jonkun 1500-luvulla sattuneen laman ansiosta keskiaikaisessa asussaan. Senja Brysselin keskustan viehätysvoima ja miellyttävyys nousee paitsi historiasta myös siitä, että sinne ei juuri tule autoja. Auto näyttää noissa imijöissä yhtä irvokkaalta kuin "kansallinen etu" ratkottaessa Euroopan ongelmia. JOUNI VAUHKONEN
Lukukelpoisia niteitä KIRJANMYYNTITAPAHTUMIA on järjestetty jo vuodesta 1990. Ensimmäinen tapahtuma pidettiin tuolloin 10. lokakuuta, kirjastotalon kymmenvuotispäivänä. Myyntitapahtumalla haluttiin juhlistaa talon merkkipäivää, mutta sen saama suosio teki poistomyyntitempauksesta jokavuotisen. Aiemmin yksipäiväisiä myyntitapahtumia oli kaksi kertaa vuodessa, mutta viime vuonna, tämän vuoden tapaan, pidettiin vain yksi kaksipäiväinen tapahtuma. Tämä tullee olemaan käytäntönä jatkossakin, sillä sellaisena tapahtuman toteuttaminen on helpompaa. Alunperin idea syntyi mietittäessä, miten päästä eroon poistokirjoista. Myyntitapahtumat ovat kannattavia sekä taloudellisesti että kierrätystä ajatellen, kertoo tiedottaja Minna Koivisto Nyt myynnissä oli noin 9 500 kirjaa aikakauslehtien ja äänitteiden lisäksi. Edullisia kirjoja oli myynnissä laidasta laitaan, kauno-ja tietokirjallisuudesta historiikkeihin sekä tekniikkaa käsitteleviin teoksiin, Aineistoa joutuu poistoon kirjastokäyttöä ajatellen huonon kunnon, vanhentuneen sisällön tai yksinkertaisesti laantuneen kysynnän vuoksi. Kaikki niteet ovat silti lukukelpoisia, täysin hajonneita painotuotteita ei myydä. Myymättä jäänyt aineisto menee paperitai jätekeräykseen, silla resursseja varastoimiseen ei Koiviston mukaan ole. LASSI TOIVANEN H Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2001 Q ...jatkuu edellisellä sivulta. Mervi niin ikään lukee runsaasti. Tyylilaji riippuu mielialasta. Välillä iskee esimerkiksi dekkarikausi. Useimmiten hän käy hankkimassa lukemisensa kirjastosta. multa parhaat kirjat tulee usein ostettua myös itselle. "Kirjanmyyntitapahtuma on mielettömän hyvä homma. Saadaan kirjat pois lojumasta jostain varastosta, ja ihmiset voivat löytää itselleen hyviä teoksia". Kari Arho ei tällä kertaa ostanut mitään. Hän sanoo lukevansa jonkin verran, ehkä enimmäkseen kotimaista kaunokirjallisuutta. Arho useimmiten lainaa kirjansa. Myyntitapahtumia voisi hänen mielestään olla useamminkin. • Sini Saareksen elämäntapaan kuuluvat myös ranskalaiset painotuotteet, kuten Le Monde -sanomalehti. mun juttu: Ranskan kulttuuri TEKSTI JA KUVA: ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI VIVE LA FRANCE! Kauan eläköön Ranska! Vaikka Asterixin puheenjohtaja Sini Saareksen intohimon kohde onkin Ranskan kulttuuri, hänen Ranska-innostuksensa ei silti ole mitään yltiömäistä ihannointia ranskalaisuutta kohtaan. Sini on Orimattilasta kotoisin oleva 21-vuotias Jyväskylän yliopiston opiskelija, joka on muun muassa opintojensa kautta kiinnostunut Ranskan kulttuurista. "Opiskelin lukiossa niin saksan kuin ranskan kieltäkin, mutta ranska oli ehdottamasti se ykkösjutai. Jyväskylään hakeuduin, koska täällä oli kiinnostavimmat sivuainemahdollisuudet", Sini perustelee. Ainejärjestönsä puheenjohtajaksi Sini valituin heti ensimmäisenä opiskelusyksynään. Nyt hän vetää ranskan kielen opiskelijoiden ainejärjestöä, Asterixia, jo kolmatta vuotta. "Asterix jäljestää hyvin vähän perinteisiä opiskclubileitä. Painotus on enemmänkin kultairellissa puolessa. Kokoonnumme muun muassa ranskalaisiin videoiltoihin ja pidämme viini-iltoja. Myös teatteriin olisi tarkoitus mennä katsomaan Pahnanpohjimmaisten Pariisiin-näytelmää", kertoo Sini Asterixin ainejärjestötoiminnasta. opinnoissa vähälle huomiolle. "Tykkään varsinkin ranskalaisesta musiikista ja elokuvista. Kun katselemme kotona videoita, poikaystäväni joskus valittaakin, että 'taas sinä valitsit ranskalaisen elokuvan'." Ensi vuonna Sinillä ja hänen poikaystävällään on tarkoitus lähteä vaihto-opiskelijoiksi Ranskaan puoleksi vuodeksi Sinin mukaan suuri projekti on nyt saada poikaystäväkin oppimaan ranskan kieltä. "Ranska on suhteellisen vaikea kieli, eikä sitä opita vain kirjoja lukemalla. Kielen opiskelusta täytyy olla oikeasti kiinnostunut", Sini selittää. RANSKAN KULTTUURIN li saksi Sini sisällyttää mielenkiintonsa kohteeksi myös Espanjan kulttuurin. Hän on tehnyt espanjan perusopinnot yliopistossa, ja suunnitteilla on nyt muun muassa joululomamatka Espanjaan. Keväällä hän toivoo pääsevänsä Espanjaan työharjoitteluun kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn kautta. "Espanja on helpompi kieli kuin ranska. Tai ainaRANSKAN KULTTUURI korostuu myös Sinin opinnoissa. Hän tekee parhaillaan proseminaarityötä niin ranskan kielessä kuin yhtcisöviestinnässäkin. Tutkimustöissään Sini muun muassa tarkastelee ranskalaislehtien välittämää Suomi-kuvaa. Sini kertoo, että erityisesti ranskan kielen perusopinnoissa tulee esille paljon kulttuuritietoutta, kuten tietoa ranskalaisesta kirjallisuudesta. Hän kuitenkin harmittelee, että muu taidepuoli, esimerkiksi musiikki, jää "RANSKA ON SUHTEELLISEN VAIKEA KIELI. SITÄ El OPITA VAIN KIRJOJA LUKEMALLA." kin jos osaa jo ranskaa, niin (SS panjan kielen oppii tosi helposii", määrittelee Sini; hän on tänä syksynä ehtinyt opiskelujensa lomassa myös toimimaan espanjan ja ranskan kielen opettajan sijaisena Tikkakosken lukiossa. Käytännön harjoitusta ranskan kielen taidolleen Sini sai muun muassa au pair -kesänään. Ensimmäisen opiskeluvuotensa jälkeen hän matkasi Etelä-Ranskaan ravintoloitsija-perheen lapsenvahdiksi. Sittemmin hän on käynyt Ranskassa interrailsekä lomamatkoilla. • MUN JUTTU -PALSTALLA TUTUSTUTAAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AINEJÄRJESTÖAKTIIVIEN AJATUKSIIN. TÄLLÄ KERTAA SINI SAARES, RANSKAN KIELEh ASTERIXIN PUHEENJOHTAJA, KERTOO INTOHIMON KOHTEESTAAN ELI RANSKALAISESTA KULTTUURISTA. OPISKELIJOIDEN puhekuplat ..ja sitten sille Jylkkärin toimittajalle että.. "Nämähän on sellaisia virkoja, joihin voi ilmoittautua tai ilmoittaa olevansa käytössä. En ota mitään kantaa tässä vaiheessa. Vasta sitten kun se tulee ajankohtaiseksi." REHTORI AINO SALLINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 9/1994 (1.19.1994). UUTISESSA PUITIIN AINO SALLISEN MUKANAOLOA OPETUSMINISTERIÖN KANSIAPÄÄLLIKKÖKISASSA. hämeenaho f ViEiAtfo / HALUTUS TVJKEE AF6A^ISTAWIM OLEMME \ VANHAIMKÖTIEN /VAATINEET \ V PoMMlTUS/EETTISTEN I X ^ H f A f O A A ? / 4 ^OHJuSTEr* / KÄYTTÖÄ;. J " * * V * ^ ' ^ » * " JUST JOO Vihreä Lanko 43/2001 TAI TOTTAKAI! TÄMÄN PA/VÄM Ufi\Wif,K M d -#YTYY KftnEltf M<>S SCTft, rttlTEAJ AieuisrSfl toHEET T * J W A T itfvtin .' J/iJUA) UHSAi/riiVAiMTRi Vt/0£S( ftji)J$MM£ fi&iti SP£KVJIMTIOA) 5j0rW AIÄYITÄMAAJ, MlTEftl JAKESTA Tl/tee S£KWft AftVMMrrTpN.. • JA VAtMVAtTM (Jgjl. TÄ4» flitPf I 1Ä'[,fÄ' EMfÄ.TMYOTMvAJTl BJWK(PMAt£ JÄ^YTT) TEITÄ 9 M 5 t > .
Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2001 L O u N A S S 1 1 1 6 Myös vegaanivaihtoehio.joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. MA5.1I. KE7.11 PE9.11. MA12.11. TI13.11. TO 15.11. Kasvisgratiini Kasvislasagnc Kasviskaalilaaiikko Aurajuusto-perunakiusaus Pinaattiohukaiset Tomaattincn kasviskeitto Paistettu lohi, lartarkasiikc Ynti-porkkanakuorruttcinen Kaalilaatikko Sitruunainen turskaleike, Jauhelihapihvi, sicnikasiike Merellinen lasagne Kanaa kala Broilerpyörykät perunasose Broilerpastapaistos Broilerleike mango-hunajakaslikkeessa Paella Seikeiuo Uunimakkara, perunasose KE 14.11. PE 16.11. Tl 6.11. TO8.11. o y e g o i o l l O K I V I Täytetyt kasvisohukaiset Kasviskastike, spaghetti Penmaohukaiset Kasvispizza o y e g o i o l l O K I V I Kalagratiini Jauhelihakastike, spaghetti Makaronilaatikko Lohikiusaus o y e g o i o l l O K I V I Burgundin lihapata Pyttipannu Nakkistroganoff Kiinalainen porsaspata o y e g o i o l l O K I V I [YVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA PIPAREITA, HODOSTA JA KAIKKEA SILTA VÄLILTÄ Mattila: Piparikirja. (Atena) "Joka syö tätä, häntä ei vaivaa koskaan kihti." 143 mk Tyrväinen, Lappalainen, Mäkelä, Vierimaa (toim.): Muualla, täällä. Kirjoituksia elämästä, kulttuurista, musiikista. (Atena) Kulttuuria on muualla; on sitä täälläkin. Erityisesti sitä on tämän kirjan kansien välissä. 240 mk Huttunen: Isänä olemisen uudet suunnat. (PS-Kustannus) "Iskä, mihin sä meet?" (Sohvi 4-v.) 173 mk Vehviläinen: Ohjaus vuorovaikutuksena. (Gaudeamus) Ohjaus mitä ohjaus oikein on? Tämä kirja pyrkii kysymykseen vastaamaan. 160 mk Autio, Katajala-Peltomaa, Vuolanto (toim.): Historioitsijan arki & tutkimuksen prosessi. (Vastapaino) Hodos suurennuslasin alla. 139 mk Opiskelijan K a m p U S Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa f i f f f E V , 3 kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta www.sonaatti.fi sivun vasemmasta yläkulmasta ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Lähesty meitä palautteella toiminnastamme internetin kautta www.sonaatti.fi (palaute) Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatko JUHLAT tiedossa?» Toteutamme eCämyksiä niin pieniin kuin suuriinfqn jufilatitaisuuksiinne. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 juhlat@sonaatti.fi www.sonaatti.fi (Tilaus) Kiireiseen päivääsi suo itsellesi hetken pysähdys. TERVETULOA TERVETULOA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on yli 10 000 yliopisto-opiskelijan muodostama julkisoikeudellinen yhteisö, joka on perustettu 1934 toimimaan jäsentensä yhdyssiteenä ja edistämään heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään. Ylioppilaskunta julkaisee Jyväskylän Ylioppilaslehteä, joka ilmestyy 16 kertaa vuodessa. Lehden painos on 8100 kappaletta (kaupunkinumero 2-3 kertaa vuodessa 50 000 kappaletta). Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittajan . . toimittajan /toimitushar öitten an määräaikaisen taimen alalle määräaikaisen toimen ajalle 10.1.2002 12.5.2002 ja 21.8.2002 8.12.2002 ia 8.1.2003 18.5.2003 ja 20.8.2003 7.12.2003 määräaikaisen toimen ajalle 10.1.2002 12.5.2002 ja 28.8.2002 8.12.2002. Päätoimittaja vastaa lehden toimituksellisesta sisällöstä jo teknisestä toteutuksesta sekä toimii toimitussihteerinä ja toimituksen esimiehenä. Päätoimittajalta edellytetään kokemusta itsenäisestä lehtityöstä sekä yliopistoyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemusta. Toimi on sopimuspalkkainen. Toimittajan tehtäviin kuuluvat kaikki toimitukselliset työt: juttujen ideointi, kirjoittaminen, kuvankäsittely ja lehden taittaminen. Hakijalta edellytetään kokemusta itsenäisestä lehtityöstä ja taittamisesta sekä ylioppilosyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemusta. Toimi on sopimuspalkkainen. Toimittajan työajasta 4 tuntia viikossa käytetään ylioppilaskunnan muiden julkaisujen taittotyöhön. Lisätietoja antovot päätoimittaja Juha Kauppinen p. 014-260 3359 jo pääsihteeri Matti Mäkinen p. 014-260 3354. Vapaamuotoiset hakemukset asianmukaisine liitteineen on toimitettava ylioppilaskunnan keskustoimistoon viimeistään 20.11.2001 kello 12. Osoite: JYY, Keskussairaalanne 2,40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä 'päätoimittaja" toi "toimittaja". Hakemuksia ei palauteta. Työsopimukset laaditaan niin, että kesäkuukausina ja joulun aikaan päätoimittaja ja toimittaja/toimitusharjoittelija eivät ole töissä. Jaan ja tulen lauluja osat I ja II "Saatanan paskaläjä mala, kärvenny helvetissä iankaikkisesti!" Teatterikorkeakoulun ja Jyväskylän kaupunginteatterin yhteistyöprojekti Suomalaisen ahdistuksen loppu Ensi-ilta pienellä näyttämöllä ke 28.11. klo 19.00 ei lapsille liput 65/50 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TEATTERI i Lippumyymälä >, ma-la klo 12-19 s puh. 624 200 I Mika Icr.tva KOHTI KADOTIiTTUA (osaV) N o se tuskin kehtaa sunnuntaiaamuna kello kahdeksan tulla herattamaan. jos ne ei kerran sun kanssa ole mitan n sopineet. N o eivät todellakaan ole sopineet m u n kanssa yhtään mitään, mutta se ei tola olohuoneessa hortoilevaa tyyppiä tunnu häiritsevän. Se on i d i o o t t i . Ropponen ei Saanko mä lahtea? Meidän piti tänään pitää vapaata. kierrellä kaupungilla, vuokrata video, paahtaa mikropopcorncja ja vaan olla. Pliis. Mä korvaan tän jotenkin. Okei, saat mennä yhdellä ehdolla. Hommaa toi h ä i r i k k ö välittömästi pois täältä. Sovittu. Mä rakastan sua. Suutelin Eveliinaa hätäisesti. Ja menin olohuoneeseen. Silvennoinen oli tällä välin löytänyt kaapista m u k i n ja hörppi tilaamaansa kahvia. www.sonaatti.fi kampus _ klrT° esitykset kello 19. liput 24/30. syksy 2001 **30.10. war zone. roth. uk 2000. 6.11. kaikkeuden enkelit, fridriks» 13.11. romance. breillat. ranska M^ralT 20.11. seuralainen, blanc. ranska 1999 27.11. j o u l u o r a t o r i o , andersson. r i
Jnästf Ui» Ylioppilaslehti 13/2001 E The Crash (Erkki Kaila, Samuli Haalaja ja Teemu Brunila) karkkimaassa. TEKSTI: LASSI TOIVANEN ja elämää suurempia sovituksia MITÄ IHMETTÄ?! Soittaessani turkulaisen The Crash-yhtyeen lauluntekijä ja laulaja-kitaristi Teemu Brunilalle, puhelimeen vastaa miehekkään matala ääni. Levyjen ylärekisterissä leijuvien lauluosuuksien perusteella olisi voinut odottaa jotain muuta. The Crashilta ilmestyi 21. syyskuuta yhtyeen toinen albumi V/ikttife. Edellisen Comfort Deluxen (1999) jälkeen odotukset olivat korkealla, eikä Wildlife tuottane pettymystä vanhemmillekaan faneille. Levy larjoaa debyytin tapaan täyslaidallisen tyylitietoista, keskitempoista ja melankolisuuteen taipuvaisia popmusiikkia. Harkitussa kokonaisuudessa on myös vauhdikkaampaa rullausta herkistelyn vastapainoksi. "Ollaan saatu erinomaista palautetta. Itselle on tullut sellainen olo, että ollaan tehty edellistä parempi levy. Kyllä se lämmitti mieliä, että tällaisen lähtökohtaisesti väärässä maassa soittavan bändin vastaanotto on ollut näin hyvä. Listamenestys on hieno asia. Kyllä sitä aina toivoo, mutta ei siihen usko kun tietää näitä realiteetteja Suomesta", Brunila iloitsee. Myös ulkomailla vastaanotto on ollut innostunutta. Julkaisuaikatauluja on lyöty jonkin verran lukkoon, mutta Brunila välttää pitämästä mitään itsestäänselvyyksinä. Ensimmäinen tavoite on saada jalansijaa Skandinaviassa ja Pohjois-Euroopassa, jonka jälkeen katsotaan, mitä tapahtuu. "Levy on ollut noin kuukauden levityksessä maailmalla ja jo nyt tuntuu, etlä ollaan saamassa enemmän aikaan kuin kahdessa vuodessa edellisen levyn kanssa. Mitään ei kannata mennä sanomaan varmana, sillä muutoksia suunnitelmiin tulee aina. Sen voin kuitenkin luvata, etlä heti ensi vuoden alussa tulee jotain tapahtumaan myös ulkomailla," Uusi levy eroaa edellisestä ainakin tuotannollisesti, vaikka erityisen radikaalia linjanmuutosta ei ollut tarkoitus tehdä. 'Tässä uudessa levyssä on ehkä hieman vähemmän sellaista muniinpuhaltelumeininkiä. Siis kaikella kunnioituksella edellistä levyä kohtaan, ei me mitään pesäeroa siihen olla otettu. Sellainen tietynlainen rohkeus korostuu nyt. Me saaliin itse tuottaa koko homma, eli se kuulostaa sillä kuin itse haluttiin. Se oli poikkeuksellisen hienoa, etlä levyyhtiö uskalsi antaa vapaat kädet. Kyllä niiiä varmaan välillä vähän pelotti, kun studioon roudattiin harpunsoittajia ja kuoropoikia laulamaan. Kaikenmaailman tapping-soolojen kanssa tuotantopäällikkö oli koetuksella." AIEMPAA tuotiajakokemusta Brunilalla ei ollut, mutta jälkeenpäin ajatellen hän kokee olleensa oikea mies hommaan. Levy-yhtiölläkään ei ole valittamista lopputuloksesta. "Kyllä se menee läpi ulkomaillakin. Tuolanto olisi yhiä hyvin voinui olla minkä tahansa maailmanclviksen tekosia. Kolme biisiä miksautettiin ruotsalaisella Eagle-Eye Cherryn tuottajalla (Adam Kviman), multa ei ne sieltä mitenkään erotu. Kaiken kaikkiaan tää Suomi-Ruotsi -maaottelu on tiukentunut." Tuottaminen ei kuitenkaan Brunilan mielestä ole erityisen helppoa eikä aina kovinkaan hauskaa. "Täytyy sanoa että se oli hel-ve-tillisen rankkaa, kun on kokonaisvastuu kaikesta ja aina välillä joku muistuttaa, kuinka paljon rahaa siihen menee." Levyn saaminen bändin omia mieltymyksiä vastaavaksi ei kuitenkaan ollut koko ajan pelkästään stressaavaa puurtamista. "Loppujen lopuksi täytyy kuitenkin vaan ottaa sellainen asenne, että antaa mennä kun tollanen öky-yhöö haluaa sponsoroida meidän harrastusta. Ei siihen edes p i d ä lähteä a j a lelhienoja hetkiä." LEVYN TEKEMINEN oli alusta alkaen suunnitelmallisia, kuien sen Brunilan mukaan tuleekin olla. "Koko tuotanto oli sellaisen tieteellisen analyyttisyyden, loogisuuden ja järjestelmällisyyden sekä taiteellisen fiilistelyn tietynlainen hybridi. Pakko miettiä vähän ennen kuin menee studioon. Mekin oltiin siellä kolme kuukautta. Siellä kyllä menee ihan sekaisin ilman sellaista päiväjärjestystä. Tärkeää on tietyn kurinalaisuu"UUDESSA LEVYSSÄ O N EHKÄ HIEMAN VÄHEMMÄN SELLAISTA MUNIINPUHALTELUMEININKIÄ. SELLAINEN TIETYNLAINEN j o tain kaupallista vastuuta, kyse on puhtaasti taiteellisesta vastuusta. Se tarkoittaa sitä, että uskaltaa pidättelemäitä lehdä sitä, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Oli se myös paikoitellen mahtavaa, ei ollut sellaista another day ai the office -tunnelmaa, kuten toisinaan muilla elämänaloilla. Välillä oli ihan järjettömän ROHKEUS KOROSTUU." ä ä n i maailma, sillä hänen mielestään periaatteessa samat biisit on ichiy populaarimusiikissa jo tuhanteen kertaan. Wildlife-levyllä huomio kiinnittyy paikoin mahtipontisiin koskeiinsoitinvyörytyksiin, kuten esimerkiksi hauskasti rokkaavalla New York -raidalla. Brunila kertoo, eitä levy syntyi jossain määrin tietynlaisissa avaruusoopperaja scifirock-tunnelmissa. Ranskalaisbändi Phoenix oli David Bowien ohella kuuntelussa ennen studiota. "Kasikytluvun scifileffojen visuaalinen syntikkamaailma vaikutti myös. Olen pitänyt analogisynistä jo pidemmän aikaa. Nehän oli karaktäärisesti mukana jo ekalla levyllä. Niitä käytetään nykyään siinä niissä muitakin soittimia, multa aika minimalistisesti. Mä kaipasin erilaista lähtökohtaa, siis sellaista saatanan isoa, maailman suurinta synaa. Idea oli, että saisi sellaista haikaladokumcntti-fulistä. Inspiraation lähde oli esimerkiksi Blade Runner -soundtrack. Tollanen valtava Vangelis-synajuttu on siksi niin hienoa, kun se äijä oikeasti säveltää sille synalle. Se on vähän eri meininki kuin jos vaan heittelee väliin jotain piupau-saundeja." THE CRASH erouui jo ensimmäisen levyn aikoihin monesta muusta indiepop-yhtyeestä Brunilan persoonallisen lauluäänen sekä miellyttävän englanninääntämyksen ansiosta. Wildlifen sinkkulohkaisu Lauren caught my eye -kappaleessa on ranskankielinen kertosäe. Onko Brunila intohimoinen kieltenopiskelija? "Se tuli siitä, että tein melodian, ja siitä tuli niin ranskalaisen kuuloinen, etlä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin laulaa ranskaksi. En edes osaa ranskaa. Olen suorittanut huonoin arvosanoin ranskan alkeet. Just ja just pystyin sanoittamaan sellaisen kertosäkeen, että siinä oli vielä loppusoinnut." Yhtyeellä on edessään kiireiset ajai ja Brunilalla on muutenkin monia rautaa tulessa. Nykyhetken hektisyydestä huolimatta hän kieltäytyy ottamasta liikaa paineita. "Sitä tekee sen, minkä pystyy. Turha stressata siitä, mitä ei ehdi." The Crashin keikkatahti on Suomessa melko kevyt. Ulkomailla rundatessa esiintymisiä on tiiviimmin. "Tällaisella bändillä on aika rajattu määrä paikkakuntia Suomessa, mihin voi mennä keikalle. Niitä on ehkä maksimissaan viisitoista. Nyt tulee varmaan ennätys meidän Suomen keikoissa, neljä peräkkäin. Mukavampaa on tehdä yksittäisiä keikkoja vähän harvemmin, mutia esimerkiksi kun mennään jonnekin Saksaan, min siellä on tyyliin jotain kaksitoista keikkaa putkeen". Ensimmäinen esiintyminen uuden levyn kanssa Turussa oli loppuunmyyty ja kaikin puolin onnistunut. "Oli helvetin hienoa taas pitkästä aikaa kaiken promopaskan jälkeen päästä iise asiaan. Hyvä keikka on hyvä keikka, joskus ne jopa onnistuu. Se on niin haavoittuvainen ja monista tekijöistä riippuvainen tilanne, että tuntuu tosi hienolla jos kaikki menee hyvin". The Crashin tulevaisuus näyttää hyvällä. Bändi eroiiuu muisia saman genren kokoonpanoista varsinkin omalla saundillaan. "Kaikki levy-yhtiöihmisct eivät ole laskelmoivia ekonomisieluja, vaan siellä on myös oikeita musadiggareiia. Ne pitää siitä, että meidän musiikki kuulostaa aidolla. Miljoona myytyä levyä ulkomailla, niin ollaan tyytyväisiä", Brunila naurahtaa. • The Crosh Ullakossa lauoniaina 3. marraskuuta. +
Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2001 Jo viime keväänä Ilokivessä oli maistiaisia stand up -komiikasta, kun Teemu Vesterinen järjesti muusikkoja teattenystävineen komediallisen rokki-iltaman. Nyt mies on puuhaamassa virallista stand up-klubia samaan paikkaan. Pointti on selvä: Teemu haluaa esiintyä ihmisiä naurattaen. ggr« TÄLLÄ KERRALLA Teemu Vesterinen ei kuitenkaan naurata yleisöä pelkästään omin voimin. Seisomapaikka-klubilla esiintyy muitakin henkilöitä. "Stand up -formaattihan on sellainen, että siinä yhden illan aikana on pelkkää stand up -komiikkaa monen eri koomikon esittämänä. Nyt tiedossa on melkoinen pläjäys, sillä mukana on neljä muuta kaveria minun lisäkseni ja kaikki jutut ovat uusia", Teemu selvittää. Ilokiven lavan täyttävät vuorotellen siis myös improvisaatioteatteri JOO:sta tutut Antti-Jussi Alarmo ja Janne Länsi tie, teatteritaiteilija Hyde Hyytiäinen sekä Teemun lapsuuden tuttava Henri Ruuska. Stand up -formaatin mukaisesti lava on myös avoinna yleisölle. "Klubiin liittyy olennaisena asiana se, että kuka tahansa voi tulla heittämään mitä tahansa juttua, eli lava on yleisölle avoin open mic -periaatteella. Esiintyminen kiinnostaa, sillä jotkut ovatkin jo soittaneet minulle etukäteen ja kysyneet, saako stand up -illassa esiintyä. Eli mukana illassa on muitakin kuin me viisi", Teemu paljastaa. SEISOMAPAIKKA-KLUBIIN suunnitellun komiikkansa aihepiiriä Teemu ei suostu paljastamaan, vaikka hän onkin kirjoittanut oman osuutensa valmiiksi viikkoja ennen klubi-iltaa. Peilin edessä heiluminen puhelimen tai kaukosäätimen toimiessa mikrofonina ovat käyneet harjoittelusta tälle koomikolle. "Yritän nyt kehittää tyyliäni tuomalla siihen enemmän mimiikkaa mukaan. Se on vaativaa, ja siksi hioskelen parhaillaan tekstiäni. Ajan ikään kuin radat suoriksi päähän, että saan kokonaisuuteen selkeän rungon. Viime viikolla treenasin jopa niin, että käsikirjoitus oli tietokoneen ruudulla ja esitin sen seinälle tietokoneen ylitse. Kone toimi ikään kuin teattereiden kuiskaajat." Ehdottomasti parasta ja tärkeintä stand up -lajin harjoittelemista on Teemun mukaan se, kun pääsee heittämään stand upia aidossa tilanteessa yleisön edessä. Yleisön reaktioista ja mahdollisista kommenteista huomaa oman esiintymisensä purevuuden. Aiemmin mainitun komediallisen rokki-iltaman lisäksi Teemu on itse esittänyt stand up -komiikkaa muun muassa Yläkaupungin yö -festivaaleilla ja Hämeenlinnan ammattikoomikoiden klubilla. "Nauru on koomikon tärkein tavoite. Mutta ainahan puhutaan siitäkin, millä lavalla nauretaan. Yleisön pitää viihtyä. Stand up -komiikan fiilikseen kuuluu, että se on satiiria, yhteiskuntahuumoria, jossa käännetään asioita päälaelleen, eli se ei ole KO M11 KA N yksilöurheilija Teemu Vesterinen . ' • ' • " pelkästään semmoisien pissakakkajuitujen heittelemistä paitsi ehkä alussa", Teemu toteaa ja jalkaa: "Alapäähuumorin viljeleminen riippuu paljon siitä, kuka sila viljelee ja millaiselle yleisölle. Viljelin itse alussa paljon alapääjuuuja, kun juuri muuta en osannut. Ensimmäisen keikan jälkeen tuli asiasta palautettakin. Varsinkaan naiset eivät lykänneet alapäähuumorista. Nyt olen kuitenkin nostanut tasoani, jättänyt tämän aiheen pois ja keksinyt älykkäämpiä juttuja." SUOMEN KIELEN opiskelija Teemu Vesterinen on huomannut, että stand up-ko"OVELLE El VOI LAIHAA LAPPUA, ETTÄ MUISTAKAA HUUDELLA KOOMIKOILLE." miikassa kieli on vain väline. Kovin kielellistä akrobatiaa ei lavalla pääse harrastamaan, sillä Teemun mielestä stand up -tekstin pitää olla tuttavallista ja yksinkertaista samalla monipuolista. Kielellisesti taitava pakina ei toimi stand up-komiikassa. Entä mitä muita ohjeita tällä sukkelakielisellä miehellä on aloitteleville stand up -koomikoille? "Jos kehittelee etukäteen stand up -juttuja, niin kannattaa tehdä mahdollisimman tiiviitä ja yksinkertaisia juttuja. Yksinkertaisuus on avainsana. Lisäksi yleisön huomio on puolet koko jutusta. Lavalla täytyy itsekin viihtyä ja pitää hauskaa, pelleillä." Teemun mukaan on erityisen suotavaa, että yleisö heittelee koomikolle kommentteja kesken esityksen Jopa pahansuopaisiin kommentteihin taitava koomikko osaa vastata samalla mitalla. "Se, että joku huutelee yleisön joukosta, on aina mukavaa. Yleisön reagoinnit ovat jääneet parhaina muistoina aikaisemmilta keikoilla. Esimerkiksi Yläkaupungin yössä esiintymispaikkani oli täynnä porukkaa, ja kun shown piti kestää 20 minuuttia, niin yleisö taputti minut sen jälkeen lavalle loiseksi 20 minuuuksi. Ovelle ei voi kuitenkaan laittaa lappua, että muistakaa huudella koomikoille." Juuri yleisön mukanaolo tuo stand up -komiikkaan improvisoinnin makua, vaikka usein lajin taiteilijoilla onkin apunaan valmiiksi harjoiteku teksti tai ainakin runko siitä. "Lajissa on toki mukana myös improvisaatiota: koomikko kosiskelee yleisöä ja puuttuu yleisön huuteluihin. Stand up -komiikassa on se pointti, että vaikutelma pitää saada mahdollisimman luonnolliseksi ja instantiksi, ikäänkuin puhe syntyisi siinä hetkessä kun ollaan lavalla." KUN KOOMIKKOMIES Vesteristä pyytää poseeraamaan iloisesti valokuvaan, ei hymyä kovin herkästi hänen kasvoilleen synny leveästä naurusta puhumattakaan. Koomikko osaa olla vakavakin, jos niikseen haluaa. "Nauraminen on tärkeää stand up -komiikassa, mutta naurun takana pitää olla joku sanoma tai fiksumpi tarina. Sen tarinan täytyy oikeasti kertoa jostain", vetoaa Teemu komiikkaan, joka hänelle merkitsee myös tuskan purkamista omasta maailmasta. Mediaa Teemu tykkää kritisoida paljon. Ärsyttävistä iltapäivälehtien lööpeistä tai televisio-ohjelmista hän keksii useimmat aiheensa stand up keikoilleen. Lisäksi Teemu kirjoittelee pakinoita; viritteillä on myös lastenlaulu-projekti toisen suomen kielen opiskelijan kanssa. Teemun mukaan kirjoittaminen on hänelle nyt ajatonta puuhaa; vielä muutama vuosi sitten mies kirjoitteli kolumneja kotiseutunsa Saarijärven paikallislehteen, ja hän uskoo, että tulevaisuudessa kirjoittaminen voisi olla yksi leipätöistä. Tällä hetkellä stand up -komiikka tuntuu kuitenkin parhaimmalta lajilla. "Päässäni luniuu olevan semmoiset jakelut, että sinne kehittyy aina jotain juttua. Esiintyminen on kuitenkin tässä se juttu, joka kiinnostaa. Olen semmoinen yksilöurheilija, joka tykkää tehdä kaiken itse alusta loppuun saakka. Esiintyminen antaa siihen lisäpotkua ja tyydyttää kovan esiintymisviettini". Teemu mainitsee. • Seisomapoikko-klubi Ilokivessä keskiviikkona 31. lokokuulo, kello 21.00. Liput 10 markkaa.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2001 I B FRITZ BRUMBACH makaa selällään matkailuautonsa alla. Hänen kätensä ovat mustana rasvasta, kun hän kapuaa jaloilleen sirkusteltan takapihalla. Auton juomavesiliitännät ovat pettäneet. "Pientä korjauspuuhaa riittää aina", toteaa lempeästi hymyilevä 63-vuotias veitsenheittäjä murtavalla englannillaan. Tasan kuusikymmentä vuotta sitten Fritz esiintyi ensi kertaa sirkuskehässä. Hän tulee kuuluisasta saksalaisesta sirkussuvusta, ja on syntynyt ja kasvanut sirkuksessa. Suvun historiassa on neljä sukupolvea sirkustaiteilijoita. Myös vaimo Helga tulee sirkusperheestä entisen Itä-Saksan puolelta. "Olin kolmevuotias, kun aloitin sirkuskehässä lasten akrobatiajutuilla, enkä ole sen jälkeen koskaan ollut ulkona kehästä. Joskus tietysti on kyllästyttänyt, kuten kaikissa ammateissa. Mutta kun näen sirkusteltan, auton ja esiintymisvarusteet, en voi vastustaa niitä. Tottakai tämä on raskasta välillä. Kun on kylmä eikä tule vettä, koska putket ovat jäätyneet. Mutta kun aurinko tulee esiin, elämä on taas kaunista", Fritz Brumbach kuvailee intohimoaan sirkukseen. Neljäkymmentä vuotta sitten Fritz Brumbach oli uravalinnan edessä. Sirkus Brumbach hajosi Fritzin sirkustirehtööri-isän kuollessa, ja hänen siskonsa ja veljensä hankkiutuivat muualle töihin. Hän itse kuitenkin päätti jäädä alalle. Useimmat sirkustaiteilijat tulevat edelleen sirkussuvuista. "Vanhempien on näytettävä lapsille, että heidän tulisi tehdä jotakin järkevää. Lapset yleensä haluavat jatkaa sirhe ovat tottuneet tähän elämäntapaan. Sirkustaiteilijoita tulee tietysti myös sirkuksen ulkopuoleltakin, mutta heillä menee usein aikaa ennen kuin oppivat tämän elämäntavan. Sen jälkeen he eivät haluakaan enää lähteä pois sirkuksesta. Tässä kun näkee koko maailman. Minäkin olen työskennellyt kolmessakymmenessä eri maassa." MUKANA BRUMBACHIEN Messershowssa ovat myös perheen aikuiset lapset Patrick ja Sylvia. Pikkuhiljaa veitsimaestro on siirtänyt esityksissä vastuuta pojalleen. Tytär Sylvia tekee miekka-akrobatiaa, ja veitsenheittossa hän toimii elävänä maalitauluna, kuten äitinsäkin. Perhe esiintyy nimellä Los Alamos. "Olen treenannut poikani ja sanon milloin hän on valmis uuteen temppuun. Ohjaan häntä yhä pienemmissä asioissa. Näinkin monen vuoden jälkeen." "Muita veitsenheitossa on oltava niin varma. Tullakseen hyväksi veitsenheittäjäksi on kehitettävä silmiä ja reaktioita. Pieniä onnettomuuksia tapahtuu, kuten naarmuja toisinaan. Mitään vakavampia onnettomuuksia ei kuitenkaan ole sattunut. Olemmehan kaikki hengissä." Brumbachien vaikuttavan Messershovvn aikana ilmassa viuhuu monenlaisia teräaseita. Esityksen vaikeusastetta lisää se, että he heittävät niitä eri etäisyyksiltä. Käytössä on esimerkiksi tähdenmuotoisia kirveitä, joita Patrick Brumbach heittää silmät sidoittuina kahdestatoista metristä. Lisäksi he käyttävät vinhasti pyörivää veitsilautaa, jonka mukana.pyorivät .maalit: äiu Helga ja tytär Sylvia. Fritzin mukaan nämä ovat heidän erikoisuutensa, tavaramerkkinsä, joita kukaan muu maailmassa ei tee. "Olin hyvin nuori, kun aloitin veitsenheiton. Välillä olen tehnyt muuta, mutta olen aina palannut siihen uudestaan. Aiemmin työskentelin eläinten, pääasiassa elefanttien ja hevosten kanssa. Siinä on kuitenkin omat ongelmansa. On aina kiinni eläinten hoitamisessa, ja kuljetukset ovat hankalia. Tein sirkuskehässä myös akrobatiaa, kuten nuorallakävelyä. Mutta sitten veitsenheittäjistä tuli kova kysyntä. Nyt olemme tehneet sitä jo kaksikymmentä vuotta", Fritz kertoo. BRUMBACHIN PERHE asuu karavaanissa 7-8 kuukautta vuodessa. Kauteen mahtuu myös esiintymisiä isojen hotellien varieteissa, ja toisinaan he saavat kutsun elokuvien stunt-kohtauksiin. Pari hiljaisinta talvikuukautta he asuvat talossaan Saksassa, mutta ovat muuten tien päällä. "Kun on aikaa, käymme museoissa ja kirkoissa ja etsimme antiikkiesineitä. Esityksen jälkeen juon kahvia ja otan ehkä yhden viskin. Aamulla herättyämme aloitamme jokapäiväisen harjoittelun. Sirkuselämään kuuluu myös tavalliset arkipäivän askareet, kuten auton korjaukset ja esiintymisvälineiden huolto, esimerkiksi veitsilautojen maalaaminen." "Jos sää on hyvä, istumme esityksen jälkeen yhdessä muiden esiintyjien kanssa ja grillaamme. Aina tähän joukkoon mahtuu hulluja, joiden kanssa ei tule toimeen. Usein samoja sirkustaiteilijoita näkee, myös myöhemmin, muutaman kauden jälkeen jossain muussa sirkuksessa." Sirkusten esiintyjät vaihtuvat vuosittain ja sen mukana vaihtuu myös Brumbachin perheen työpaikka. Seuraavaksi he menevät Ranskaan, jouluksi Hollantiin ja ensi vuonna Englantiin. Ennen Sirkus Finlandiaa Brumbachin veitsenheittäjäperheen Los Alamos Messer -näytöksen saattoi nähdä Dubaissa, Tanskassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Sirkus Finlandiaa Helga ja Fritz Brumbach kehuvat hyvästä ilmapiiristä. "Näin Sirkus Finlandian, kun se aloitti hyvin pienestä. Tämä sirkus ei ole erikoistunut mihinkään erityisesti, mutta tirehtööri on luonut hyvän ja monipuolisen shown. Hänen kanssaan on helppo tulla toimeen, menemme usein drinkille tai juomme kahvia. Sirkusten ilmapiiri vaihtelee ja siitä riippuu pidätkö työskentelystä siellä. Sirkus Finlandiassa ilmapiiri on varsin hyvä, ei pelkästään, että saat rahasi, vaan olemme myös yhtä isoa perhettä." Brumbachien perheessä on parhaillaan menossa sukupolvenvaihdos. Fritz Brumbach kertoo heidän vetäytyvän vaimonsa kanssa pian sirkuskehastä. "Olemme kotona vain talvella, yhden tai kaksi kuukautta, mutta haluaisimme viipyä siellä pitempään. Nyt olen vähän väsynyt tähän hommaan. Silmänikään eivät ole enää erityisen hyvät. Näen kyllä vielä kauas, mutten lähelle enää kovin hyvin. Vetäydyn itse pikkuhiljaa eläkkeelle. Teemme vielä yksi tai kaksi kautta, ja sitten meidän lapsemme ovat valmita jatkamaan pianissimo SIPERIASSA SEITSEMÄN SYNTISTÄ Mäki-Matin syysteatterissa nähdään tänä syksynä näytelmä Vanha Vihtahousu ja seitsemän syntistä. Esiintymispaikkana toimii Kulttuuriklubi Siperia Sepänkeskuksessa, johon Mäki-Matin perhepuiston kesäteatterina tutuksi tullut nuorten teatteriseurue muutti nyt jo toistamiseen. Komediallinen matkanäytelmä sijoitiuu kymmenen peninkulman maikalle, jonka varrelle ripottauiuu hämäriä ja hieman epäesteettisiäkin tapahtumia. Näytelmän käsikirjoitusta ovat ideoineet teatteriryhmään kuuluvat nuoret, ja sen on kirjoittanut ohjaaja Panu Pitkänen. Myös lavastuksen, puvustuksen sekä valoja äänimaailman osalta näytelmä on tehty täysin nuorten voimin. Siperian toiminnan takana oleva Kulttuuriyhdistys Väristys on tällä kertaa näytelmän tuottajatahona ja produktioon on saatu tukea Antenni-projektista. Nuoret ovat muodostaneet teatteriharrastuksensa ympärille myös Nuorten Ääni -vaikutiamisryhmän, joka on yksi Jyväskylän Nuorten Ääni hankkeen pilottiryhmistä. Mäki-Motin syysteatteri: Vonho Vihlahousu ja seitsemän syntistä su 4 . 1 1 . , ti 6.11., pe 9.11., la 10.11., ke 14.11., su 18.11. Kulttuuriklubi Siperiassa, Kyllikinkatu 1 Esitykset klo 19.00, liput 20 mk. Tiedustelut jo varaukset: Kulttuuriklubi Siperia, p. 014-624 9 6 1 , siperia@jkl.fi TEATTERIKORKEA SAAPUI KAUPUNGINTEATTERIIN Jyväskylän kaupunginteatterin yhteistyö Teatterikorkeakoulun kanssa on saamassa piakkoin konkreettista tulosta, Jään ja tukn lauluja -näytelmän harjoitukset ovat alkaneet pienellä näyttämöllä. Ensi-ilia on 28. marraskuuta. Jään ja tulen lauluja koostuu kahdesta pienoisnäytelmästä, jotka ovat itsenäisiä teoksia, mutta joiden tematiikat kommentoivat toisiaan. Ensimmäisessä osassa kerrotaan yllätyksellisestä hääjuhlasta Lievestuoreella. Toinen osa kuvaa kiellettyä rakkautta. Projektin näyttelijät, tekninen henkilökunta ja pukusuunnittelijat ovat Jyväskylän kaupunginteatterista, kirjoittajat, ohjaajat ja valoja äänisuunnittelija tulevat Teatterikorkeakoulusta ja lavastaja Taideteollisesta korkeakoulusta. TROUBLE SHOOTER VIRE-SPESIAALISSA Marraskuun Vire-klubin vieraaksi saapuu yksi tämän hetken kuumimmista israelilaisista house-tuottajista, Trouble Shooter alias Guy Gerber. Guy on noteerattu myös muualla Euroopassa, ja hän on juuri tehnyt levytyssopimuksen brittiläisen Whoop!-progehousefirman kanssa. Trouble Shooter vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa viime kesänä Koneisto-festivaaleilla, jossa hän toteutti DJ/live -hybridisetin Oded Peledin kanssa. Nyt Vire-spesiaalissa on luvassa kaksituntinen setti groovaavaa, mutta syvää ja hypnoottista tech-housea. Alkuillan deep house -soundista vastaa jyväskyläläinen Liu sekä Vireen residenttinä toimiva, hieman menevämpää tech-housea soittava Erkko. www.niitty.org _ — J +
Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/2001 . 1 L päätyi Muurameen TEKSTI: ANNAKAISA VAARANIEMI KUVA: PEKKA SUOMÄKI J O S K U S kaikki voi alkaa siitä, kun mies tulee myöhässä töistä kotiin j a vielä omana syntymäpäivänään. Juuri tästä lähtökohdasta kehitteli englantilainen näytelmäkirjailija Ray Cooncy farssimaisen näytelmätekstin Funny Money. Viime keväänä tuttu JYT-kasvo Antti Viitamäki luki tekstin muiden Cooneyn farssien ohessa. Mielessään Viitamäellä oli ohjaustyö Murlmiu-teatleriin. Tänä syksynä Funny Money kääntyykin sitten j o Riemurahoiksi muuramelaiscssa Murmuussa. Ja Muuramesalin lavallakin vaimoa ärsyttää edelleen, että mies on myöhässä syntymäpäivailtanaan. A N T T I V I I T A M Ä E N mielestä Riemurahat on juonekas näytelmä, jonka teksti on hauska kaikessa kummallisuudessaan ja hulluudessaan. Lajeista erityisesti farssi kiinnosti Viitamäkeä. Aikaisemmin tämä monipuolinen teatterintekijä on ohjannut Murmuu-lcatterille kaksi lastennäytelmää. Näistä viimeisimmän jälkeen Viitamäkeä pyydettiin ohjaamaan Mummulle koko pitkä aikuisten näytelmä. "Idea larssin ohjaamisesta kiinnosti kovasti. Halusin ohjata farssin osasinpa sitten sen tai en. Viimeiseksi farssiksi lama ei kuitenkaan minulla jaa". Viitamäki uhkuu. Jyväskylän ylioppilasteatterissa Viitamäen ensimmäinen rooli oli .Sundiini saapuu Moskovaa» -näytelmässä. Se oli vuosi I 998. ja sen jälkeen lian näyttelemisen ja teatterille säveltämisen Iisaksi myös ohjasi pari näytelmää JYT:llc. Ne cival kuitenkaan olleet larsstja. Miten Viitamäki sitten päätyi Muurameen? "En oikeastaan päätynyt Muurameen, vaan olen alkujaan lähtenyt sieltä. Muuramen teatterissa olen ollut mukana toistakymmentä vuotta". selittää Viitamäki. Murmuu-teatteri on Viitamäen mukaan hyvin tyypillinen keskikokoisen kunnan harrastajateatteri, j o k a pyrkii kehittämään toimintaansa koko ajan. Teatterissa tehdään yksi pitkä aikuisille suunnattu näytelmä noin ken an vuodessa sekä lisäksi lastennäytelmiä. Viitamäki kiittää teatteria erityisesti ammattiohjaajicn palkkaamisesta. "Itseäni en kuitenkaan laske m u k a a n niihin." R I E M U R A H O J E N työryhmässä on Viitamäen mukaan kaiken kaikkiaan 1 3 henkeä. Näiden joukossa on toinenkin JYT-kasvo. Jarkko Kaunismäki. Viitamäki kehaisee kaikkien kahdeksan näyttelijän suoriutuneen kunnialla tämän vaativan näytelmän tekemisessä. Viitamäki kertoo näytelleensä kahtena edellisenä kesänä Korpilahden kesäteatterissa. jossa esitettiin Cooneyn komediaa Juokse vaimosi edestä. Samaisesta näytelmästä on nyt Murmuun laman syksyn ensi-illassa mukana muun muassa näyttelijä Jarmo Lahtinen. Cooneyn farssit ovat viime aikoina pyörineet ahkerasti muissakin icaitcreissa. Esimerkiksi Tampereen työväenteatterissa tulee marraskuun alussa ensi-illaan Cooneyn Munaako herra ministeri-farssi. Antti Viitamäki painottaa, että häntä kiinnostaa ainoastaan hyvä farssi ja sellaisia näkee hänen mielestään nykyisin harvoin: siksi hän kutsuu myös jyväskyläläiset saapumaan Muurameen, "Tykkään pienestä näpertelystä ja teknisestä puolesta. Lavalla minulla on koko ajan kontrolli paalia, joien en ole mikään elaylyjätyyppi", luonnehtii Viitamäki itseään teatterintekijänä. "Farssissa on kyse siitä, että ci ole aikaa tunnetilojen näyttämiseen. Hyvä näyttelijä saattaa tehdä lyonsä tunteella, mutta silloin hän ci kykene ilmaisemaan itseään tarpeeksi voimakkaasti, mikä on juuri farssissa tärkeää". Viitamäki selvittää j a elehtii samalla nopeasti erilaisia farssimaneereila. • Riemurahot Muuramen kulttuurikeskuksessa Muuramesalissa 2.11.,4.11.,110.11., 11.11., 14.11., 16.11., 18.11., 25.11.,28.11..1.12. ja 2.12. (arkisin 19.00. sunnuntaisin 17.00). •..•mrrraaB Syntymäpäiväsankarin (Olavi Kotro) salkussa on jotain, joka kiinnostaa taksikuski-Billiäkin (Jarkko Kaunismäki). fcAS-l Seis ' : : Sn*3E • ';;-» r y , ' ; Traagisia ihmissuhdekiemuroita A U G U S T S T R 1 N B E R G I N kuuluisa teos Neiti Julie vuodelta 1888 saa uuden muodon Jyväskylän ylioppilasteatterin käsittelyssä. JYT:n syksyn loisen näytelmän cnsi-illa on Ilokivessä sunnuntaina 4. marraskuuta. Ohjauksesta vastaa Maaret Dufva. Tämä on muilla lavoin teatterimaailmassa vaikuttaneen Dufvan esikoisohjaus. Neiti Julien roolissa nähdään Kaarina Leinonen, tämän micslakcija Jeania näyttelee Suvi-Jonna Mykkänen. Kcitläjälar Kristiinaa esittää Sanna Nieminen ja lisaroolissa repliikillomana valiltajahahmona näyttelee Matti Koistinen. Valot on suunnitellut Anu Kumpulainen, musiikin sävelsi Antti Viitamäki. Näyttelijöiden ohella työryhmässä on yhdeksän henkeä säveltäjän, kuvaajan/julistccntekijän ja ohjaajan lisäksi. "Kiinnostuin Neiti Julicsta tehdessäni sen ohjaussuunnitelman kirjallisuuden draamapraktikumissa. Pääsin mielestäni sen maailmaan. Suunnitelma jäi elämään, ja nyt sain scnJYT:ssä läpi", aiemmin lavastuksia ja puv u s t u k s i a ' t e h n y t sekä Iisaksi harjoituskuiskaajana ja yleisenä avustajana toiminut Dufva kertoo. Neiti Julie on naturalistinen murhenäytelmä. Sen teemoja ovat muiden muassa luokkaerojen kohtaaminen seka miehen ja n a i s i n asema. Näyttelijät kertovat voimakkaiden hahmojen olevan kuitenkin inhimillisiä. Näytelmä kuvaa nuoren, yläluokkaisen naisen. miespalvelijan seka keilläjällarcn välisiä suhteita. Julie on liberaalin äitinsä kuoleman jälkeen ollut isän kasvattama, eikä han kunnioita jyrkkiä luokkarajoja. Palvcluskunta pitää epäsovinnaisesi! käyttäytyvää hienosloncitia hieman hassahtaneena. Jeanilla on Julien lisäksi s u h d e myös keiltajaltareen. Kartanon tyttären ja palvelijan rakkaustarina 1800-luvun Ruotsissa sisältää yllättäviä käänteitä. Mielenkiintoinen ratkaisu on ollut naisnäyttelijän valitseminen miespääosaan. Ratkaisu on harkittu, sillä pulaa miesnäyttelijöistä ci JYT:ssä ole. Strinbergin näkemykset ovat etenkin laman näytelmän kohdalla nykymitlapuulla ajatellen sovinistisia. "Minusta on hauska ajatella, että herra Strindberg pyörii parhaillaan haudassaan", Jeania esittävä Mykkänen naurahtaa. "Olen halunnut viedä huomiota pois sukupuolirooleista. Katsoja saattaa ensin hämmentyä tavallaan s u k u p u o l e t t o m a s t a hahmosta. Tämä on kolmen naisen esittämä rakkaustarina miehen ja naisen välillä, sukupuoliroolit unohtuvat pian", Dufva toteaa. LASSI TOIVANEN Neiti Julie Ylioppilastalolla 8.11., 10.11., 11.11., 22.11., 25.11.. 28.11., 30.11., 2.12. Ja 5.12.2001. Bad Tasie. Sivistyksen sotajoukot asialla SAKSALAISOHJAAJA Werner Herzogin conquistador-tarina Aguirre jumalan viha (BRD 1972) nähdään Suomen elokuva-arkiston syyssarjassa 7. marraskuuta. Keskiviikkona 14. marraskuuta on vuorossa Peter Jackson i n roskakomediahelmi Bad Taste (Uusi-Seelanti 1988). Aguirre -jumalan viha alkaa upealla maisemaotoksella, jossa Andien huiput ja laaksoja peittävät loputtomat metsät kutistavat vuoren rinnettä laskeutuvan Pizarron espanjalaisarmeijan joukot mitättömäksi muurahaisten jonoksi. On vuosi 1560 ja länsimaisen sivistyksen lähettiläinä tulleet sotilaat, heidän naisensa ja orjansa raahaavat tykkejä ja raamattuja pitkin Perun tutkimattomia metsiä etsien El Doradoa, kultaista kaupunkia. Vaikeakulkuinen maasto pakottaa Pizarron lähettämään pienen conquistador-osaston tutkimaan ympäristöä. Lautoilla jokea pitkin matkaavaa joukkoa johtaa Don, Pedro de Ursua, mukana on myös nuori kunnianhimoinen luutnantti Don Lope de Aguirre (Klaus Kinski). Viidakon ja vihamielisten intiaanien kiusaamat sotilasurhot ajautuvat pian sisäiseen kriisiin, jossa Aguirre kaappaa johdon käsiinsä. Tästä alkaa rikkauksia ja valtaa janoavan Aguirren kova komento, joka ei piiskaa ja verta säästä. Jokimatkan aavemainen tunnelma ja apokalyptiset näkymät välittyvät vahvoina Herzogin ohjauksessa. Klaus Kinski puolestaan on sisäistänyt järjen tuolla puolen operoivan Aguirren roolin täydellisesti. P E T E R J A C K S O N I N Bad Tastessa alienit ovat laskeutuneet uusiseelantilaiseen kyläpahaseen. Heillä on siihen hyvä syy, sillä maan asukit ovat heille A-luokan raaka-ainetta uuden intergalaktisen pikaruokaketjun tarpeisiin. Ihmiskunnan avuksi rientävät Alien Investigation Defence Servicen hyvin aseistautuneet pojat Derek, Barry, Ozzyja Frank. Kulttuurien kohtaaminen vie luonnollisesti tapahtumiin, joissa kallot poksahtelevat ja sisäelimet roiskuvat. Kaikki huipentuu ihmeelliseen uudestisyntymään, jonka Derek kokee moottorisahansa avustuksella ulkoavaruudessa. Bad Taste sisältää typerän juonen, kymmenittäin surkeita (ja rumia) miesnäyttelijöitä, halpaa videokamerakuvaa ja hirvittävää musiikkia. Kaikessa amatöörimäisyydessään se on hillittömän hauska remellys ja lopputuloksesta paistaa Peter Jacksonin innostuneisuus ja lahjakkuus. Pian Bad Tasten jälkeen ohjaaja filmasi Braindeadissa saman verikekkerin uudestaan hieman varmemmalla tyylillä, paljon suuremmalla budjetilla ja yhtä huonolla maulla. Seuraavaksi Jackson siirtyikin Heavenly Creaturesin myötä vakavamman elokuvan pariin. MARKUS LATVALA Esitykset koupunginkirjoston Minnonsolisso keskiviikkoisin kello 18.00.
Jyvaskdän Ylioppilaslehti 13/2001 ffl Mieli järkkyy Kinossa KAMPUS KINON marraskuu alkaa hieman synkissä merkeissä. Tiistaina 6. marraskuuta esitettävä Kaikkeuden Enkelil (ohjaus Fridrik Thor Fridriksson, Islanti 2000) on kuvaus skitsofreniaan sairastuvasta Paulista (Ingvar E. Sigurdsson). Islantilaisen miehen mielessä on myllerrystä kuin hänen maansa geysireissä. ja se ajaa hänet usein mielisairaalan oville. Paul on taiteellisesti lahjakas nuorimies, jonka pää on täynnä lähes runollisia tarinoita. Muun muassa sydänsurujen myötä tarinat alkavat kuitenkin synkistyä skitsofrenisiksi oireiksi. Perhessään Paul koetaan vaaralliseksi ja siksi hänet luotsataan mielisairaalaan monien lääkkeiden alaiseksi. Kohtalotovereita Paulilla on mielisairaalassa monia: eräs muusikko uskoo keksineensä Beatlesien hittibiisit, kun taas nuori matemaatikko esittäytyy joka paikassa Hillerin nimellä. Vaikka heidät leimataankin hulluiksi, tyhmiä he eivät ole. Elokuvassa ei myöskään haluta säälitellä näiden huoneisiinsa suljettujen ihmisten elämää. Eräällä retkellä hoidokit päättävät hankkia luksusta elämäänsä menemällä syömään kaupungin parhaaseen ravintolaan. Itsensä he saavat puhuttua sisään mitä uskomattomilla tarinoilla. Lopulla kun Hitlerin kuittaama shekki ei mene läpi, Paul pyytää tyynesti ravintolahenkilökuntaa soittamaan heille maksajan hullujen huoneelta. Vakavasta aiheesta huolimatta Kaikkeuden enkeleissä saa ja pitääkin nauraa. CATHERINE BREILLATN Romance (Ranska 1999. 95 min) näyttää kuinka perverssiä on tiedotusvälineiden ja mainosten naisiin iskostama kuva naisesta ja naisellisuudesta. Se kun yleensä on miellyttämistä, erityisesti länsimaiden heteroseksuaalisessa ja -seksistisessä valtakulttuurissamme miehen miellyttämistä. Romancen päähenkilö opettajatar Marie (Caro* line Ducey) on seurustellut kolme kuukautta vj§ lokuvamalli Paulin (Sagamore Stevenin) kanssa. Miehellä on kuitenkin nyt menossa sellainen vaihe elämässään, että hän ei siedä läheisyyttä. Vaikka Marie kuinka yrittää osoittaa miehelle rakkautta ja hellyyttä, tämä sysää Marien aina yrnpärtävästi syrjään. Marien emotionaalinen hyväksi käyttö, tämän ainainen torjuminen ja tarpeiden kieltäminen näyttääkin olevan miehen suurin nautinto. Heidän yhteiselonsa jatkuu valjuna. rittömänä, mauttomana, hajuttomana. Marie kääntyykin seksuaalisessa itsetutkiskelussaan, ja kostaakseen Paulille, pian toisten miesten puoleen. Paolo (Rocco "the huuman ' Siffredi) onl hmm, iso ja halukas, mutta niin tylsä, Marie» koulun rehtori Robert (Francois Berleand) puolestaan johdattelee Marien sitomisleikkien saloihin. Mutta edes pahin itseaiheutettu fyysinen ja henkinen koskemattomuuden loukkaus, raiskaajan houkutteleminen ja raiskatuksi tuleminen. <-i vapauta Marie'ta itsetuhoisesta tämän umpikujasta. Romance, kuten niin monet muutkin uudet ranskalaiset elokuvat (muun muassa Kirfössakin nähdyt Post coitum ja Pane mua, sekä iusimpana Intimacy) käsittelevät läheisyyden vaikeutta ja; seksuaalisuuden ongelmallisuutta, esittäen hyvtnl eksplisiittisesti seksiä, venyttäen sitä rajaa, inka valtavirtaelokuvissa yleisesti on totuttu pitämään suotavana näyttää. Mitä kertookaan ajastamme' se, että Harvey Keitelin viuhahtelu vaikuttaa jo lähes disneymäiseltä? Romance ei ole romanttinen elokuva, se on post-romanttisen ajan un hiukan kalsea, paikoin kömpelö -ja kipeä, ALINA SURAKKA, ANNAKAISA VÄARÄNIEMi keskustelua VAPAUTTAMINENKO SYL:N TEHTÄVÄ? Suomessa kansalaismieli on selkeästi kielteinen huumeisiin nähden. Tämä on käynyt lukuisia kertoja ilmi eduskunnan istuntosalin puheenvuoroissa poliittisesta mielipidesuunnasta riippumatta. Erityisesti poliisille ja tullille on haluttu antaa lisää virkoja ja määrärahoja huumeiden maahantuonnin ja kaupankäynnin estämiseen, Samalla on haluttu tehokkaasti toimia huumeongelmiin joutuneiden auttamiseksi ja saamiseksi irti huumekoukusta takaisin yhteiskuntakelpoisiksi. Tätä taustaa vasten tuntuu täysin käsittämättömältä Suomen ylioppilaskuntien liiton alustavan toimintasuunnitelman julki tullut ajatus mietojen huumeiden laillistamiseksi. Lehtitiedon mukaan SYLn hallitus on alustavassa toimintasuunnitelmaversiossaan esittämässä valtion päihdepolitiikassa otettaviksi käyttöön mietojen ja kovien huumeiden käsitteet. Tämän pohjalta muun muassa kannabistuotteet rinnastettaisiin suhteessa alkoholiin ja tupakkaan, ja niiden käyttö saisi laillisuusstatuksen. Tämä toimintasuunnitelma on lausuntokierroksella eri yliopistojen ylioppilaskunnissa. Nyt sopiikin toivoa, että terve järki olisi eri maakuntien ylioppilaskuntien johdossa enemmän edustettuna kuin huumeita vapauttavassa esityksessä, Jos yhteiskunta alkaa hyväksyä huumeiden käyttöä lievien aineiden osalta, jo pelkästään se riiittää luomaan suuria ongelmia. Lievät huumeet olisi erityisen vaikea havaita liikenteessä ja tarkkuutta ja täsmällisyyttä vaalivissa työtehtävissä. Kukapa haluaisi bussinkuljettajaksi, lentäjäksi, lääkäriksi tai poliisiksi esimerkiksi huumeiden lievässäkään vaikutuksessa olevaa henkilöä. Sama koskisi kaikkia muitakin töitä opettajista, pankkivirkailijoista alkaen omaa työtään tekeviin. Kaikki liikenne, työmoraali ja turvallisuus vaarantuisivat. Alkoholi on mitattavissa tarkoin lukemin liikenneratsioissa. Huumeiden kohdalla menetelmät ovat vaikeampia ja kalliimpia. On olemassa vahva ennakointi siihen, että niin sanottujen lievien huumeiden käyttö olisi vain välivaihe kovempien huumeiden käyttöön. Näin huumekaupalle avautui laillisuuden peitteen osittaisessa suojassa entistä laajemmat markkinat. Missään tapauksessa lievien huumeiden laillistamisella ei ehkäistäisi rikollista huumekauppaa, kuten varmaankin halutaan väittää. Suomi on jo nyt kautta maan aivan tarpeeksi huumeongelman todellisuuden parissa, lisää näitä huumeita ei todellakaan tarvita. Tiedän, että jo pitkään on ollut ajatuksia sallia ja laillistaa niin sanotut lievät huumeet. Täten SYLn hallituksen esitysversio ei ole mitään uutta. Ongelmalliseksi sen tekee se, että kouluja käyneen ja opiskelevan nuorison ääntä halutaan nyt käyttää huumeiden edistämiseksi vastoin opiskelijoiden suuren enemmistön huumekielteistä kantaa. Opiskelijajärjestöjen tulisi muistaa todellinen perustehtävänsä puolustaa opiskelijoiden toimeentuloa, oikeusturvaaja asemaa yhteiskunnassa. Näitä varten varmaan ylioppilaskuntien jäsenet jäsenmaksunsakin maksavat. Kansanedustajana olen huolissani juuri opiskelijoden käytössä olevien rahavarojen vähäisyydestä, joukkoliikenteen toimivuudesta ja sen opiskelija-alennuksista ja myös opiskelevien lapsiperheiden asemasta. Näissä asioissa toivon todellista yhteistyötä ylioppilaskuntien ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Opiskelu on opiskelijan työtä, siihen on annettava kunnon taloudelliset ja kaikki muutkin mahdollisuudet. LAURI OINONEN, konsanedustoia (kesk) Keuruu/Hoopomöki ENERGIALAITOKSEN MYYNNISTÄ Elämme mielenkiintoisia aikoja. Yhteinen omaisuutemme on ollut viimeaikoina ale-myynnissä. Julkisuudessa Jyväskylän energialaitoksen myyntiä vauhditetaan myyntikonsulttien mukaisilla kertomuksilla. Energialaitoksen omistajana on ollut hauska seurata mitkä piirit ovat heittäytyneet toistamaan näitä konsulttien sadunomaisia juttuja. Pääosin ne löytyvät yhteisen omaisuutemme myyjäpuolueen eli VihKo-puolueen päättäjistä. Miksi julkisuudessa ei keskustella niistä todellisista riskeistä, joita energiayhtiön myyntiin sisältyy? Siitäkään huolimatta, vaikka meillä on esimerkkejä miten energiayhtiöiden ostajat eli energiajätit elävässä elämässä käyttäytyvät. Naapurimaassamme Ruotsissa on noussut suuri häly, kun Vattenfall ja muut sikäläiset energiajätit ovat vähentäneen kesän aikana ydinsähkön tuotantoa ja näin vedättäneet pohjoismaisen pörssisähkön hinnat kaksinkertaisiksi edelliseen kesään verrattuna. Saman aikaisesti täkäläinen Vattenfall ilmoitti pikaisesti Keski-Suomen Valon asiakkaille, että sähkön hankintakulut ovat nousseet, joten olemme pakotettuja nostamaan tämän vuoksi sähkön hintaa keskimäärin yli 20 prosenttia. Hämeenlinnassa samainen Vattenfall on tehnyt. Fonumin kanssa yhteistyötä sikäläisten lämmönkäyttäjien kustannuksella. Yhteistyön tuloksena Fortum nosti Hämeenlinnan voimalaitokselta toimittamansa lämmön hintaa ja tämän perusteella Hämeenlinnan Energian uusi omistaja Vattenfall nosti vuorostaan asiakkaidensa kaukolämmön hintaa kertarysäyksellä yli 25 prosenttia. Ja samalla se ystävällisesti ilmoitti, että lisää korotuksia on tulossa vuoden 2002 ja 2003 alussa. Nyt hämeenlinnalaiset epäilevät, että Vattenfall hyvittää asiakkaidensa kautta Fortumia, koska se ei kilpaillut Hämeenlinnan Energian ostosta vuosi sitten. Samalla voisi myös selvittää miten työpaikoille ja asiakaspalvelupisteille on käynyt täällä Keski-Suomen Valon alueella? Jyväskylän Energialaitoksen myyjäpuolueen edustajilla on edelleenkin hyvin lapsenomainen käsitys, etiä joku ruotsalainen yhtiö tulee tänne hyvää hyvyyttään tekemään energiabisnestä. Yliopiston talousalan asiantuntijat voisivat kertoa VihKo-puolueen edustajille mistä yritysten voitot otetaan ja mitä tarkoittaa, kun ruotsalainen energiajätti ilmoittaa tavoittelevansa sijoitetulle pääomalle 15 sijoitettua tuottoa. Kun kuuntelee päivittäin jyväskyläläisten mielipiteitä, niin vain joku harva ilmoittaa kannattavansa energialaitoksen myyntiä. Moni kysyy, eikö näin suuressa asiassa olisi syytä antaa kaupunkilaisille ratkaisuvalta ja järjestää kansanäänestys siitä säilytetäänkö energiayhtiö kaupunkilaisten omistuksessa vai ei. Tämä olisi sitä todellista demokratiaa. Näiden energiajättien toimia seuratessani olen todella huolissani lapsieni ja kaikkien tulevien sukupolvien puolesta, miten ne pärjäävät näiden suurten yhtiöiden puristuksessa, ja tämän vuoksi vastustan kaikin käytössä olevin keinoin energialaitoksen myyntiä nyt ja tulevaisuudessa! ENERGIALAITOKSEN OMISTAJA
+ B3 Jwä«fcylw Ylnmmlariehti 13/2M1 _löhnöpruut_ MARJA-TERTTU PULLIAINEN Kaide Ai paljon mä saan, jos mä nyt nousen tähän kaiteelle ja kävelen tuonne toiseen päähän, käännyn siellä ympäri ja tulen takaperin lakaisin sormet korvissa ja laulan samalla jotain itse valitsemaani suomalaista iskelmää tekemättä virheitä sanoituksessa? Että paljonko? Mä sanoin, että sä saat salkun. Sanoin jo, että saat satasen kouraan, jos teet sen. Eitä, miten on? Satkun saat. Pitää nyt tarkentaa vielä, että missä kohden mun tarkalleen ottaen pitää kääntyä luolia kaiteen toisessa päässä nimittäin? Miten niin toisessa päässä nimittäin, kun eihän sun pidä edes kääntyä muussa päässä kun tuolla toisessa päässä. Ja eihän tässä sillalla edes ole, kuin kaksi päätä. Kassaäi. " Kassaan kassaan. Mut et missä kohden? Ala tulla, niin käydään sitten tarkistamassa, jos se sua hämää eniten tässä tehtävässä. Kässäät, että tää on tehtävä ja saat sata markkaa suomalaista rahnaa, jos teet sen. Ai tän tummemman läiskän kohdallako mä sitten teen käännöksen? Onks tää jotain kasvirupea tässä puussa vai mitä? Syöpä sillankaiteessa. Sanopa hei kuule, onko tämä tumma läikkä tässä syöpä sillankaiteessa? Kyllä, se on just nimenomaan sitä ja just sen nimenomaisen läiskän kohdalla sä käännyt. Mitens sen biisin kanssa? Siis joku kotimainen iskelmä pitää olla. Eikä virheitä saa tulla. Yhtäänkö pientä sähläystä vaikka vokaalinpainotuksessa? Kyllä. Täsmälleen niin. Yhtään jos mokaat. Jos vaikka ton Satasen lainan tempaisisit. Se kato kävis aika nätisti tähän teemaan, eikö? Niin se, että en tahdo duuniinkaan. Hei mitäs sä nyt? Sä minkään duuniin mene, vaikka haluisitkin. Sä kävelet nyt tän kaiteen päästä päähän. Kässäätsä nyt vieläkään jumalauta, mitä sun kuuluu tehdä? -Juu juu. Kunhan vähän treenasin sitä biisiä. Entä jos mä missään tän tehtävän? Mitä, jos sä missaat tän tehtävän? No, mitäs siinä sitten. Tiput tonne kylmään veteen ja uit siellä sitten niin kauan kun mä annan luvan tulla pois. Etkä saa koskaan yhtään penikkaa. Ymmärrät, munat jäässä. Yhtään penikkaa en saa. Jarno hei, eihän tää nyt näin mene. Enhän mä nyt herrajumala tätä temppua uskalla tehdä, jos en saakaan koskaan yhtään penikkaa, jos laulan väärin tai lipun vaikka. Ajan hukkaa taidat olla suutari että kehtaat haaskata mun kallista aikaa senkin pässi pässi pässi. Mene kotiis ja neulo mulle villasukat. Teet mulle sukat, joissa kolme punaista raitaa. Huomenna pitää olla valmista. Ja lörppövarrei jos teet, niin mä tuikkaan ne neulomispuikot just sinne niin. PALSTAN TARKOITUKSENA ON ROHKAISTA OPISKELIJOITA ETSIMÄÄN VAIHTOEHTOJA MAKSALAATIKOLLE JA KOTIVIINILLE. SILLOIN TÄLLÖIN JOUKOSSA ON MYÖS JOKUNEN RUOANLAITTOON ETÄISESTI LIITTYVÄ OHJE. palaneen käry TÄLLÄ KERTAA Palaneen käryn vieraana on kuumoittava hameisiin mieltynyt muusikko, lääninveijari Nikke T. Hän soittaa rumpuja viestintätieteiden laitokselta tulevassa Aikuiset naiset -kokoonpanossa, joka koostuu naisista ja naisenmielisistä kasari-iskelmäfaneista. Skandaalinkäryisen orkesterin jäsentä ei ollut vaikeaa vietellä kokkailemaan herkkusieniä sekä curry-omenanuudeleita. Ateria oli kevyt vaikka täytteenä käytettävän juuston rasvaprosentti tirisi rapeat 40 prosenttia. Painoaan pudottava voi sen sijaan vaikkapa pilkkoa jalopenoja mössöksi, sotkea ketsuppiin ja lapata juuston tilalle. Ateriasta riitti syötävää kokille, kiiltävämekkoiselle artistille sekä silminnähden mustasukkaiselle tyttöystävälleni. Annoksen hinnaksi tuli kymmenen markkaa herkuttelijaa kohden. Siispä toimeen. Kaivaessani tarvittavia välineitä: paistinpannua, kattilaa ja lastaa, stereoista alkoi pauhata yhtyeen esittämä musiikki, 80-luvun iskelmä. Tässä vaiheessa staraa vielä epäilytti koko touhu. Varsinkin omenan käyttö herkkusienien kanssa sai soittajan epäilemään manööveriä kulinaristiseksi benjihypyksi. Silloin oli pakko laittaa kokintaitonsa peliin tai tie lähtien keittiöihin olisi ikuisesti tukittu. NIKKE MUISTELI Aikuisten naisten edellisen kiertueen ruokalistaa ja kertoi, että juustotäytteiset herkkusienet ovat vallan mainioita. Suunnittelemani muhennos sai luvan väistyä. Tölkkialumiinin välttämiseksi ruoka kannattaa tehdä mahdollisimman pitkälle pitkästä tavarasta, joten olin ostanut herkkusienet kokonaisina ja tuoreina. Purkkiherkkusienei ovat edullisia, mutta paljon heikompilaatuisia kuin tuoreet. Lisäksi viipaloituja tölkkisieniä voi olla aika tuskaista käydä täyttämään muulla kuin injektioneulalla. Sienen kanta lähtee pyöräyttämällä veitsellä sen ympäri ja vetämällä irti. Kun hosuin veitsen kanssa, Nikke täytti jäljelle jääneen montun chili-paprika-basilikajuustolla. Tämän jälkeen ne asetetaan pannulle, jonka pohjalla on loraus ruokaöljyä. Juusto sulaa nopeammin, eivätkä sienet kuivahda, jos pannun päälle asettaa kannen. Kannan irroittaminen veitsen avulla on ainoa oikea tapa. Muuten koko sieni räjähtää sormille. Ennen kuin Nikke soitti kiertuekokiltaan neuvoa, ehdimme musertaa jokusen herkkusienen. Sieniä ei myöskään kannata polttaa poroksi. Joku kolmonen riittänee keittolevyllä tehonsa puolesta. Setti on valmis kun sienet ovai ruskistuneet ja juusto sulanut. HERKKUSIENIEN valmistuminen kestää noin 10 minuuttia, joten paistovaiheen alussa kannattaa laittaa kattilaan vettä kiehumaan nuudeleita varten ja kuoria viimeistään nyt kaksi omppua. Omenat pilkotaan pieniksi paloiksi ydintä lukuunottamatta ja lauetaan valmiiden nuudeleiden sekaan, joista on valutettu ylimääräinen vesi pois. Lisukkeet maustetaan reippaalla kädellä curryllä ja annetaan hautua kannen alla muutamia minuutteja. ''KuJinaristinen benjihyppy! Nuudelit ovat valmiita kolmen minuutin keittämisen jälkeen. Pitkään keittämistä tulee välttää, sillä pidemmän keittoajan jälkeen niistä tulee kumimaisia. Halpisnuudeleiden mukana tuli katkaravun makuinen maustepussi, mutta se jätettiin pois häiritsemästä omenan freesiä makua. HERKKUSIENTEN KOKO pienenee paistettaessa, joten aluksi pieneltä näyttänyt juusiomäärä riitti mainiosti. Muhkeat sienet kutistuivat läpimitaltaan puoleen, noin viiden markan kolikon kokoisiksi, joten niitä kannattaa varata riittävästi. Vivahteikas makuelämys maistui vieraalleni hyvin. Omenat sopivat mainiosti nuudeleiden kanssa. Vaikka lähdimme aterian valmistukseen täysin arvailujen varassa, kokeileminen kannatti jälleen. Nikke arvelee hellapuuhista innostuneena, että yhtyeen tuleva sapattivuosi antaa hänelle uuden mahdollisuuden siirtyä rumpukapulan ja bassorummun välistä lieden ääreen. Omenanuudeleiden sekaan kannattaa lorauttaa juoksevaa hunajaa, jolloin kokonaisuutta voi mainostaa kavereille aasialaisena sweet&rsour -herkkuna. • Palaneen käry-keittiössä tällä kertaa vieraana oli Aikuiset naiset-yhtyeestä Nikke T. ja ruokalajina täytetyt herkkusienet ja curry-omenanuudelit. NUUDELI 2.50 NUUDELI 2.50 HERKKUSIENI CHAMP 11.90 PIKKU-VELI 100G 10.90 OMENA GRANNY SMITH 3.42 YHTEENSÄ 30.23