Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 3 1. MARRASKUUTA 2000 SISÄLTÖÄ Näkymiä roMtinäyttämölle Mitä on rock ja ennen kaikkea: mitä se on Jyväskylässä? Ainakin rokkielämän kirjo on laaja, ja kovien jätkien skeban skulailun lisäksi löytyy paljon muutakin. Esimerkiksi hiphoppia ja akustista laulelmamusiikkia. us 1. MARRASKUUTA 2000 KESKIAUKEAMA Soitin syntyy ja soi Ari-Pekka Paasonen tuntee soittopelit: hän valmistaa verstaassaan kitaroita ja muita kielisoittimia, korjaa niitä ja opettaa soittimentekoa työväenopistossa. Kun tentti ahdistaa SIVU 19 Tenttitilanteet jännittävät itse ketäkin opiskelijaa. Joillakin jännittäminen muuttuu suoranaiseksi paniikiksi. Vakavaa ongelmaa voidaan helpottaa esimerkiksi tenttitilanteen erityisjärjestelyin. SIVU 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti Jyväskylän y l i o p i s t o n y l i o p p i l a s k u n n a n j u l k a i s u , joko ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kettoa vuodessa. *• K U l T T I Kulttuuii-, jo tiedelehtien liitto Kuitti ry.:n Josen. Päololmitlajo Juha Kauppinen (014) 260 3359,040584 M H luhoftDst.jyu.fi Toimittajat: Annakaisa Vööräniemi (014)2603360,040 5381904 onrrvooi(a>sl jyu li Tuomas Tirkkonen (014)2603360.050 524 5128 luotirk(a>sl.jvu.ri Toimitus Jyväskylän ylioopilostolo Keskussotioalonrie 2 40600 Jyväskylä Fox (014)2603928 Sähköposti iylkknri@rx jyu.fi Verkkolehti wvw.jyo.fi/rvlkkori Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen (014)607226 JTYn jäsenille koriin kannettuna iytkkäri matan 50 morkkaa. OsoHteenmuutoloet m-.n keskuiloimHIo. (014) 260 3355 Ilmoitusmyynti tmi Mortti Mikkonen (014)272166,0400642533 Fai(OI4)272163 Ylioppilaslehden valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy (02)2331222 limoitu kscnvalmistoja Grafiikka Rutanen (014)216315,0505962444 gtaliikkri rutonen(a)co ine! li Ilmoitushinnat tekstissä 6.00 mk/pmm takasivu 7.00mk/pmtn nöäiäpaikkolisn 0.65 mk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myydään oinoastnan kokonaan) Värihinnat yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk JyHdcöri ei ole otvonlisaverollrnen, joten hintoihin ei lisätä « Painopaikka Lehlisepäl Oy, Pieksämäki (015)7234212. Painos 11000 ISSN 0356-7362 KUMDIKUVA: JUHA KAUPPINEN ILMESTYSSYKSY 2 : iiMESTyy 15.11. 29.11. 15.12. DEADLINE 9.11. 25.11. 7.12. Eräs maamme pankeista lähestyi asiakkaitaan henkilökohtaisella mainoskirjeellä. Kuoren päällä oli kuva tietokoneen vieressä istuvasta ihmishahmosta ja teksti: "Tämä henkilö on juuri nostanut opintolainaa nostamatta takapuoltaan tuolilta", tai jotain sinnepäin. Näin hienoa ajatusta voisivat muutkin alat hyödyntää. Seksikaupasta läheieltäisiin ihmisille kirjekuoria, joiden päällä olisi edellä mainittu kuva tietokoneen vieressä istuvasta ihmisestä ja kuvan vieressä teksti: "Tämä henkilö on juuri harrastanut seksiä ilman sukupuolielimiään." Urheiluliike käyttäisi kuvan ohessa lausahdusta: "Tämä henkilö on juuri pelannut jääkiekkoa ilman luistimia." Kampanjan nerokkuudesta varmistuttuaan mukaan liittyisivät uimahalli ja teatteri ja lopulta poliisilaitos ja peruskoulu. Kun kirjekuorten lähettelyä jatkuisi esimerkiksi kymmenentuhatta vuotta, NASA voisi kaivertaa maailmankaikkeuden ääriin lähetettävän avaruussukkulan kylkeen tekstin: "Planeetta Maan asukkaat ovat surkastuttaneet alaraajansa nostamatta takapuoliaan tuoleilta". Kiistaton totuus on, että kaltaistemme hyvinvointivaltioiden asukkaat kärsivät aiempaa enemmän elimistön rappeutumisvaivoista. Niin ikään mikäli tutkijoihin on luottaminen lisääntymiskykymme heikkenee. Syynä on pomminvarmasta muun muassa se, että potentiaaliset isät hautovat kiveksiään vuorokaudet ympäriinsä vasten lämpimiä konttorituoleja. Lyhyesti sanottuna koko länsimaisen yhteiskunnan ongelma on, että yhä harvemmin kukaan enää nostaa takapuoltaan tuolilta mistään syystä. Niin miten pankki voisi vaikuttaa tähän? Esimerkiksi käynnistämällä seuraavanlaisen kampanjan: "Nosta takapuolesi tuolilta ja lähde ulos raikkaaseen ilmaan. Kuuntele lintujen liverrystä j a puron solinaa. Samalla voit käydä meillä nostamassa opintolainaa." Eräs pikkuseikka jäi muuten vielä mainitsematta. Lähetin pankin johtokunnalle kirjekuoren, johon liimasin oman kuvani. Kuvan viereen kirjoitin tekstin: "Tämä henkilö on juuri siirtänyt rahansa kilpailevaan pankkiin nostamatta takapuoltaan tuolilta." JUHA KAUPPINEN .vieraasta päästä. Kännykät ovat Suomessa kansallinen epidemia. Jo useampi kuin joka viides suomalainen on tartunnan uhri. Tätä räjähdysmäisesti leviävää sairautta esiintyy kaikissa ikäryhmissä ja yhteiskuntaluokissa. Kännykkä on kuin loinen. Ja kaikkien taudinaiheuttajien tavoin se pyrkii leviämään ja lisääntymään. Kännykkäloinen on siitä ainutlaatuinen, että ihmiset hankkivat sen vapaaehtoisesti, jopa maksavat siitä. Erikoiseksi loisen tekee myös se, että ihmiset ovat kehittäneet sen tieten tahtoen. Kännykkäloinen onkin ensimmäisiä ns. teknoparasiitteja: koneita, jotka huomaamatta irtautuvat ihmisten kontrollista ja alkavat vähitellen käyttää luojaansa hyväkseen. Kännyköiden leviämismekanismi on erittäin hienostunut. Loinen tuntee ihmisen psyyken ja hyödyntää sitä lisääntyäkseen. Ne, jotka ovat toistaiseksi pystyneet välttämään tartunnan, tuntevat usein pakottavaa tarvetta hankkia loinen itselleen. Ihmiset alkavat tuntea sosiaalisia paineita, jotka lisääntyvät sitä mukaa kun lähipiiri sairastuu. Näin parasiitti manipuloi ihmistä hänen syvimpien vaistojensa, kuten laumahenkisyyden kautta. I Sairastuneiden keskuudessa kännykkäloinen vahvistaa elinkykyään vetoamalla ihmisten omatuntoon. Jos joku erehtyy pitämään puhelintaan kiinni siis loista toimintakyvyttömänä hän saa heti moitteita muilta tartunnan saaneilta. Sairauden pahin oire on stressi. Kännykät tekevät elämän kiireiseksi ja rauhattomaksi. Ainainen tavoitettavuus on henkisesti raskasta, puhumattakaan joka puolella kuuluvasta loisten rasittavasta ääntelystä. Ajan myötä stressi voi aiheuttaa kuolemaan johtavia psykosomaattisia sairauksia. Loisille ominaisen sähkömagneettisen säteilyn seuraukset ovat vielä tuntemattomat tai ne on salattu epidemiasta hyötyvien tahojen loimesta. On kuitenkin useita aivotutkijoita, jotka kieltäytyvät käyttämästä kännykkää potentiaalisen syöpäriskin vuoksi. Kännykkä lappaa myös välillisesti aiheuttamalla vaaratilanteita esimerkiksi liikenteessä. Kännyköiden käyttökulttuuri on karannut käsistä. Kännykät ovat läsnä kaikkialla, samoin niiden sairaalloiset äänet, jotka aiheuttavat usein kiusallisia tilanteita. Ylimmätkään auktoriteetit eivät säästy loisten piinalta: itse •piesiilentin puhe keskeytyi taannoisessa lehdistötilaisuudessa, kun hänen käsilaukkunsa alkoi piip^i. ' Kannykftäloiscn evoluutio on ollut uskomattoman nopea. Kännykkä on reilussa kymmeneasa^yuodessa kehittynyt painavasta kömpelöstä matkapuhelimesta minikokoiseksi taskutietokoneeksi. Loinen muuttaa muotoaan ameeban tavoin ja tulee vähitellen osaksi ihmistä. Tästä selvä merkki ovat ns. hands free ulokkeet. Uusimmat muodot ovat yhteydessä koko maailman kattavaan informaatioverkostoon ja samalla ne tekevät voimattomat uhrinsa ajasta ja paikasta riippumattomiksi tahdottomiksi koneiksi. Symbioosi kotitietokoneen kanssa nopeuttaa tätä kehitystä. Miten taistella tätä epidemiaa vastaan? Lääkkeitä tai rokotetta sairauteen ei ole. Ainoa keinomme on yksinkertaisesti luopua kännyköistä, tunnustaa virheemme ennen kuin se on liian myöhäistä. Parasta olisi valtiovallan toimeenpanema kampanja kännyköiden eliminoimiseksi. Sellaista tuskin on luvassa, koska toistaiseksi epidemia tuottaa valtiolle huomattavia tuloja. Parantumisen on lähdettävä yksilötasolta. Hyvä keino on kännykän rituaalinomainen tuhoaminen. Loista ei kannata jättää eloon, sillä kiusaus ottaa se uudelleen käyttöön voi ajoittain olla melkoinen. Toistaiseksi paras tapa estää sairauden uusiutuminen on hankkia lankapuhelin. JUSSI LAITINEN Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin!! n , ii!<;(:iiiiiiiViif.irin!iiViiiiVi4iii!iiiii:iiiiiiiiiiiii]ii , iiiiii[fiti!{i
http://www.jyu.fi/jylkkari 1. MARRASKUUTA 2000 • 40. VUOSIKERTA Opiskelijoiden ansiopalkkavertailusta muodostuu pitkä numerohaitari. Jotkut tekevät töitä puoli-ilmaiseksi harjoittelijoina, kun toisilla taas on viisinumeroisia lukuja kuukauden tilinauhoissa. Viimekesäisten työkokemusten perusteella kartoitetaan taas uusia lukuja monissa opiskelijoiden ammattijärjestöissä. Opiskelijoidenkin palkkatasossa tuntuu olevan päällä nousukausi. Esimerkiksi Suomen Ekonomiliiton viime vuoden tutkimuksessa ekonomiopiskelijan keskimääräinen kesätyöpaikka oli 8300 markkaa kuussa. Liiton opiskelijaasiamies Riitta Viitasaari kenoo opiskelijoiden palkkasuositusten liikkuvan 7500 markasta 9500 markkaan, kun valmiiden ekonomien kuukausipalkan keskiarvo on 20 000 markkaa. Uusin kartoitus ei ole vielä valmistunut, mutta Viitasaaren mukaan opiskelijoilla on edelleen hyvä työpaikkatilanne. Suurin osa ekonomiopiskelijoiden työpaikoista on yksityisellä sektorilla. Viitasaaren mukaan palkkasuosituksia käytetään paljon työhaastatteluissa; ne ovat yksi tapa vaikuttaa palkan suuruuteen. Viitasaari toteaa silti, että palkka on vain yksi osa kesätyötä. Jos opiskelijalle tarjottu työ on muuten mielenkiintoinen ja lähellä omaa alaa, on suositeltavaa ottaa työ vastaan. Samaa mieltä on järjestösihteeri Nuutti Pursiainen Suomen Valtiotieteilijöiden Liitosta; opiskelijalle on tärkeää saada oman alan työkokemusta ja jalka oven väliin. "Jossain toisella alalla valtiotieteiden opiskelija voisi tehdä enemmän rahaa, mutta oman alan työkokemus on parasta. Esimerkiksi lakimiehet tekevät työharjoittelua osin ilmaiseksi, mutta meidän alallamme ihmiset saavat aina jotain summia työstään. Palkat ovat olleet jopa nosteessa", Pursiainen väläyttää. Valtiotieteilijöiden työnkuvat vaihtelevat. Tämä vaikuttaa myös heidän palkkatasoonsa. Opiskelijan alkupalkka on 6000 markkaa, mutta rahoitusalalle päässyt yhteiskuntatieteiden opiskelija voi tienata yli 10000 markkaa kuukaudessa. Vastavalmistuneiden alkupalkka alalla on noin 12000 markkaa. Tämäkin ammattiliitto antaa palkkaneuvontaa työelämään lähteville. Pienet tulot Opiskelijat eivät ole Nuutti Pursiaisen mukaan valitelleet palkoistaan, mutta kysymyksiä palkkatasosta esitetään heidänkin liittoon. Ansaisevaiko valtiotieteilijä-opiskelijat siis kunnolla? "Osa saa kunnon palkkaa, toiset ovat pienituloisia", linjaa Pursiainen. Niin ikään Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitosta (YKL) todetaan suoraan, että heidän alansa opiskelijoiden keskimääräinen palkkataso on suosituksia alhaisempi. Osaselitykseksi ympäristöasiantuntijaopiskelijoiden mataliin keskipalkkoihin YKL:n opiskelija-asiamies Mikko Ollikainen mainitsee valtionhallinnon harjoittelupalkat, joista saa noin 5000 markkaa. Hajonta on suuri palkoissa; yli 130 opintoviikkoa haalineille opiskelijoille YKL:n suositus on 10200 markkaa. Kesätyökartoituksissa suurin osa opiskelijoista on juuri loppuvaiheessa opintojaan. Ollikaisen mukaan osa on saanut palkkaa jopa yli 12 000 kesäkuukaudessa. Vakituiset, valmistuneet ympäristöasiantuntijat saavat alalla kuukaudessa keskimäärin kymppitonnin. Valvonta pelaa Valtiotieteilijät, yklilaiset ja ekonomit kuuluvat AKAVAn jäsenjärjestöihin. Yhteensä opiskelijoita AKAVAssa oh 64 000. Lähes kaikille akavalaisille opiskelijajärjestöille on omat palkkasuositukset. Sen sijaan muun muassa Suomen Journalistiliitossa toimitusharjoittelijat lasketaan kaikki yhteen isoon palkkaryhmään. Suomen Journalistiliitto on itsenäinen ammattijärjestö, joka solmii itse työehtosopimuksia työnantajien kanssa. Harjoittelijapalkat ovat 75 prosenttia oikeista palkoista tämä linjaus on voimassa korkeintaan ensimmäisen työkokemusvuoden aikana. Liiton työehtoasiamies Lauri Kerosuo myöntää, että opiskelijajäsenten kohdalla palkkatilanne on melko hyvä. Kerosuo uskoo, että jos toimittajien työkentällä olisi enemmän vaikeuksia, liitossa kyllä kuultaisiin niistä. "Joka kesän jälkeen tulee aina muutama soitto palkkaansa pettyneeltä kesäharjoittelijalta, ja usein soitot tulevat työn loppuajalla. Jos palkassa on ollut iso heitto, silloin on esitetty vaatimus työnantajalle. Yleensä asiat ovat ratkenneet neuvottelemalla. Juuri ikinä ei ole tarvinnut mennä oikeuteen saakka", Kerosuo toteaa. Akavalaisetkin voivat valvoa opiskelijajäsentensä palkkoja, multa palkkasummia he eivät voi määrätä. Mikko Ollikainen toteaa asiaa valvottavan siltäkin osin, että opiskelijoille ei maksettaisi aivan laittomia palkkoja. Ykl-opiskelijoista 75 prosenttia oli kesätöissä viime vuonna julkisella puolella, jossa palkat ovat jo etukäteen sovitut. "Valtionhallinnon töissä palkka on tarkkaan määrätty. Yksityisellä sektorilla palkka on taas parempi, mutta luonnontieteet ei ole kasvuala. Yliopisto-opiskelijoita ei rekrytoida suoraan koulusta", Ollikainen myöntää. • AKAVAssa tehdään joka vuosi laaja työmarkkinatutkimus, mutta keskusjärjestössä ei ole opiskelijoista yhtenäisiä palkkatietoja. Suositukset ovat järjestökohtaisia. Opiskelijasihteeri Merja Berglund toteaa, että palkkaasioissa paljon riippuu kysynnästä ja alasta. "Esimerkiksi teekkareille maksetaan hyvin, sillä alalla on työvoimapulaa", listaa Berglund. Teekkarien viime vuotisessa harjoitteluja kesätyökyselyssä ilmeni, että teekkareille on töitä myös lukukausien aikana. Kolmasosa kyselyyn vastanneista kävi töissä kesän jälkeen. Teekkarit itse pitävät palkkojaan liian matalina, vaikka heidän suosituspalkkansa usein ylittyivät käytännössä. Berglund toteaa, että jokaisen opiskelijan pitäisi kunnioittaa itseään ja vaatia enemmän palkkaa, jos siihen on tarvetta. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton (YKL) kesätyöpaikkakartoituksessa osoittautui oman työmarkkinajärjestön palkkasuosituksiin vetoamisen hyöty työhaastatteluissa. Opiskelija-asiamies Mikko Ollikainen kenoo, että viidesosa vastanneista oli esitellyt suosituksia ja näistä puolet oli päätynyt miellyttävään lopputulokseen. "Osa ohjautuu työelämään suoraan koulusta. Heitä asia usein mietityttää. Työpaikka voi mennä sivu suun jos esimerkiksi hinnoittelee itsensä liian korkealle. Tärkeää on arvostaa itseään ja työpanosta", Berglund mieltää. AKAVAssa on tänä vuonna alettu toden teolla tutkia yliopistossa opiskelevien työllistymistä ja sijoittumisia. Yliopistosta valmistuneiden työelämää tutkitaan muun muassa koulutuksen tarkoituksenmukaisuuden kannalta. Merja Berglund korostaa, että työllistymiseen voi vaikuttaa jo opiskeluaikana huomioimalla työkokemuksen ja opintojen vastaavuudet työmarkkinoita silmällä pitäen. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI +
• « • Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 3 1. MARRASKUUTA 2000 .kahvipöytävisailu OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1 . Mikä on elokuvaohjaaja Mel Brooksin alkuperäinen nimi? 2 . Montako tiiltä on Empire State Buildingissa? 3. Mika on maailman levyleiyin kappale? 4 . Mikä on avaruudesta katsottuna kirkkain ihmisen r a kentama paikka? 5 . Mikä o n Barbie-nuken koko nimi? A L L I K K O 6. Milloin Ison-Britannian parlamentti jakautui kahtia yläja alahuoneeseen? 7. Kuka suomalainen pääsi mukaan Los Angelesin kesäolympialaisten maratonille vuonna 1932, kun Paavo Nurmi joutui kilpailukieltoon? 8. Mitkä olivat J.R.R. T o l kienin etunimet? 9 . Mikä o n Jaska Jokusen isän ammatti? 1 . Minkälaisiin vaivoihin mainostettiin Tohtori Scottin sähkökorsettien auttavan vuonna 1883? BONUS: Mitä Arsi Harju tekee syksyisin? Ul:l'||i3ja>i -eenproi 33i!edon :snN08 •UIUJOAIBA uusieujujo anjsieu ujujnuj uiiM&l el uaas^niatutun 'U00]jai)|U3J3A U00)0|j3l| 'uiujOHjASienunm el -BSJIBLU 'uiujouioisnieinsuennj 'usssiujninnd 'usssiiuni -neAieu. 'uniusiieiunsj 'mu, -|0A!BAB>(UBJB>||8S 'U33inO)| -)\\äi\ U93S!||01S0LUJ3H ( H •uniJty "8 janaa pieuoa uu.or 8 • e p p p i u:uj>i f e un||ed|p| ojAasi -S9>| B)Ol 'usueiJjA unei L •05E I euuonA UJON 9 sjjsq -oa iU83!H!|Aj eiqjea "S se63A sen 'f E)0!S -J3A 0093 HA" 'Aepj3iS3 A £ EBU -Öo[|llU uau9UiujA>| UJON Z AjSUjUje)! UIA|3|AJ I, 13S»nVlSVA ,-tarjolla tänään t a r j o l l a t ä n ä ä n on Jylkkärin uusi osasto, jolla kerrotaan vinkkejä Jyväskylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkiclämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat ja edustajisto. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen j y l k k a r i t a n a a n @ c c . j y u . f i r-meininki NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo 26.11. saakka: Nuoria muotoilijoita Suomesta. Galleria Becker 2.11.-22.11. Virve Lilja. Galleria Harmonia 19.11. saakka: Nicky West: valokuvia Keski-Suomen museo Glamour, glamour. Teatterimuseon näyttely operetin maailmasta. 10.11. alk.: Urpu Ilasmaa: maalauksia. Suomen Käsityön museo 26.11. saakka: Hilkka Vanni: paperivalaisimia. Taidemuseo 19.11 saakka.: Asetelma uusiksi. Tavallisen ihmisen taidetta. TEATTERIT Huoneteatteri Sano Oili vaan pe 3.11. klo 19, pe 10.11. ja la 11.11. Klo 19.Pahaa suita ken pelkäisi su 5.11. ja U7.ll. klo 18, ke 8.11.klo 14. Kaupunginteatteri Pieni näyttämö: Gabriel tule takaisin ke 1.11 klo 19, pe 3.11. Klo 19. Lännen syrjällä la 4.11. klo 19, la 11.11. Klo 19. Jäätelönlekijä ja lohikäärme la 11.11 klo 14. Suuri näyttämö: Fame pe 10.11. klo 19 ja pe 10.11. klo 19. Ruhtinaan peili ke la 4.11. Klo 14, ke 8.11. ja ke 15.11. klo 18. Tohvelisankarin rouva la 4.11. klo 19, to 11.11 klo 19. Täydelliset häät to 2.11. klo 19, to 9.11. klo 19, pe 17.11. Vihtoria ja hänen husaarinsa pe 3.11. klo 19, la 11.11. Klo 14. POP/ROCK JAZZ-KLUBIT Lutakko 3.11. Painajainen feat. Billion Dollar Babies. Liput 20/10 mk 10.11. Sir Elvvoodin Hiljaiset Värit. Liput 50/40 mk 11.11. Metallilauantai: Diablo, Painflovv, Enter My Silence. Liput 30/25 mk. 4.11. la Pop Open -klubi Liput 10 mk. 9.11. to Monikulttuurinen ilta kello 20 alk. Vapaa pääsy. 10.11. pe Kukka. liput 20 mk. 17. 11. pe And The Lefthanded. Liput 25 mk. RENTUKKA 1.11. Disco-swing -ilta. 8.11. Edarivaalivalvojaiset. 8.11. Kuumat ja villit bileet Tabascossa.Järj. Sane. -iyyKV-VALIOKUNTA ESN meeting on Tues. 14 November at 8.30 pm. New and old Finnish and Foreign students are warmly \velcome. Stammiisch (gct-together for intemationally minded people) on Tuedays at Rentukka student restaurant as usual. Lätin American Night on Mon. 20 November. Baking for the Lätin American Night on Sun. 19 November (address: Roninmäentie 6 K B 26, 3rd floor, bus number 12, next bus stop after the supermarkets in Keijo). For further information, please contact Laura Laamanen (secretary), tel. 2603979, jyy-kvsihteeri@cc.jyu.fi, or Tuija Hämäläinen (pj), tuijaha@st.jyu.fi. Check out our www-site at www.co.jyu. fi/--jyy/ OPINTO-JA TIEDEVALIOKUNTA Valiokunnan kokous tiistaina 7.11. klo 17 Ilokivessä, ruokalan takaosassa. KULTTUURIVALIOKUNTA Kulttuurivaliokunta kokoontuu keskiviikkona 15.11. Klo 14 Ravintola Soluvin kabinetissa. Kulttuurivaliokunnan teatterimatka Helsinkiin 24.11. Ryhmäteatteri: DIIVA LINTU ja Japanin tyttö. Ilmoittautumiset kulttuurisihteerille henkilökohtaisesti tai sähköpostitse. Ilmoita yhteystietosi (puh.no & sähköposti ja pääaine) ilmoittautuessasi. Ilmoittautumisesi vahvistat lopullisesti maksamalla 120,Leonian tilille 800012-695 758 viitteellä 07333 pe 10.11. mennessä. Matka on ensisijaisesti tarkoitettu yliopiston opiskelijoille (hinta on opiskelijahinta, liput opiskelijalippuja). Lisätietoja ja sitovat ilmottautumiset: kulttuurija projektisihteeri Juha Ruuska, p. 260 3356, e-mail: jyy-kuluuurisihteeri@cc.jyu.fi Niitty on jyväskyläläinen teknokulttuuriyhdistys, jonka toimintaan kuuluu muun muassa tanssimusiikkiklubien ja -bileiden järjestäminen. Niityn kesällä järjestämät Kaaos-bileet keräsivät yli kuusisataa maksanutta bileilijää. Klubi-illoista toistaiseksi suurimman suosion on saavuttanut Vire, kuukausittainen houseja tranceklubi. Dominossa järjestettävä Vire on kerännyt kahdella ensimmäisellä kerralla satamäärin modernista tanssimusiikista kiinnostuneita ihmisiä. Seuraava Vireilta on 10.11. Tällöin luvan odotetaan jälleen täyttyvän rytmimusiikin ja hyvän meiningin ystävistä. Jiri Sironen Niitystä kenoo: "Hyvän klubin erottaa selvästi normaalista ravintola-illasta. Tilaa esimerkiksi koristellaan klubi-iltaa varten. Myös dj:den valinta vaikuttaa olennaisesti illan tunnelmaan." Seuraavassa Vire-klubissa musiikki tulee painottumaan yleisestä linjasta hieman trancempaan suuntaan. Sironen kuvailee trancea house-musiikin alalajiksi, jonka luonteesta saa melko Jylkkäri uudistuu Jylkkäri piristää pienin muutoksin lukijoidensa syksyä. Entisen puna-vihreän logon tilalla nähdään tästä lähtien kannessa ja lööpissä yksivärinen, taustasta riippuen joko musta tai valkoinen logo. Syy muutokseen on yksinkertainen: punainen ja vihreä väri vangitsevat liiaksi kannen ja lööpin tekemistä. Esimerkiksi sini-kellaisen valokuvan yhdistäminen puna-vihteään logoon on vaikea toteuttaa siten, että ulkoasu säilyy yksinkertaisen tyylikkäänä. Musta ja valkoinen sitä vastoin hyvän kuvan sen nimen perusteella. Vire-klubia edustaa kaikissa klubi-illoissa Erkko Niitystä. Vierailevat lätyn pyörittäjät ovat tällä kenaa helsinkiläiset Indigo ja Static. Static edustaa helsinkiläistä Entropy -teekkarijärjestöä, jolla on vankka maine myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Rytmi luo energiaa Vaikka tekno ja muu tanssimusiikki aukeavat parhaiten tanssimusiikkiin vihkiytyneelle henkilölle, tämä ei tarkoita, etteikö tunnelmaan voisi tutustua myös "ulkopuolinen". "Tanssimusiikki-klubissa tai -bileissä meininki on ihan omanlaisensa. Siitä saatu energia on erilaista kuin esimerkiksi rock-klubilla. Modernin tanssimusiikin voimakas tunnelataus perustuu hyvin pitkälti rytmiikkaan." Musiikin tärkeydestä huolimalta Sironen korostaa myös klubin sosiaalisia puolla: "Hyvissä bileissä fiilis tulee paitsi musiikista myös muisia ihmisistä " JUHA KAUPPINEN Vire-klubi Dominossa 10.11.2000 klo 21-03. Liput 20,-; www.niitty.org sopivat luontevasti yhteen useimpien sävyjen kanssa. Netti-Jylkkärin tarjontaa monipuolistetaan keskustelusivulla. Sivu on tarkoitettu vapaaksi keskustelufoorumiksi Jylkkärin ja Netti-Jylkkärin lukijoille aiheesta kuin aiheesta. Keskustelun ruokkimiseksi toimitus julkaisee keskustelusivulla ajatuksia herättäviä kirjoituksia joskus tulenaroistakin aiheista. Myös toimitukseen lähetetyt mielipidekirjoitukset julkaistaan keskustelusivulla kirjoittajan luvalla, luonnollisesti. JUHA KAUPPINEN news in english Fear of Exam An upcoming examination can sometimes cause so much tension that some questions may be left unanswered, even though the answcr would bc very well known. Various students discussed their exam fears on a course arranged by the language centre. Some of them had even come up vvith a so-called 'catalyst' that lcssens die stress caused by an exam. If an exam kceps on bothering, alternatives can be discussed vvith the examiner: perhaps a complementary essay or an oral exam. And there will always be new exams, in which one has learned from the previous mistakes. Is there a Rock Scene in Jyväskylä? There are many bands in Jyväskylä producing many kinds of noise pollution, bui can it be called a scene? The present program coordinator from Jelmu, Matti Salmela asserts that there certainly is a rock scene in Jyväskylä. Such bands as Sunride, Dynamo, Laulurastas and Trio Niskalaukaus are perhaps the best known, bui there are also many more potential groups out there. The dance hali, Lutakko, is essential to Jyväskyläs rock reputation and few are those top Finnish rock groups who have not performed there. Also many of the bars are presenting live acts regularly. According to local rock experts, an active rock Winter can be expected. From Socialism nothing more than computer constructs. tO Capitalism And nobody knows who is behind it ali. Victor Pelevin is perhaps the most talked about of the Russian contemporary novelists. His latest novel, Generation P, introduces a character who represents the Russian Pepsi generation. The protagonist, Vladimir Tatarski, dreams of a career of a Soviet poet, but the fall of the Soviet Union forces him to gjve up such dreams and he drifts into the advertising business. In the novel old myths and beliefs, historical figures and the traditions of Russian literature ali merge into the needs of the advenising world. The most vivid vision of the novel is virtual politics: for example, presidents Jeltsin and Bush are Nordic Movie Excellence in Jyväskylä The film festival. Arktisen Upeeta, is once again presenting new Nordic quality films 9-11 November in Bio Elohuvi, Jyväskylä. The program includes also a show of shon films from Finnish female directors and the Arktisen upeeta seminar. Reservations and inquiries: 014 624 815 or nordic.glory@jkl.fi. Web-pages can be found at www.jkl.fi/kulttuuri/ngfest.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 13 1. MARRASKUUT* 2000 Äänestä edes etlaniuaaleissa TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: JUHA KAUPPINEN Ylioppilaskunnan edustajistovaalit ovat taas ovella. Ehdolla on ihmisiä ja ryhmiä laidasta laitaan; yhteistä ovat ainakin vetoomukset aktiivisuuden lisäämiseksi. Vaalien äänestysprosentti olisi saatava nousuun ja opiskelijat muutenkin vaikuttamaan. Ainakin tämän voi päätellä Jylkkänn viime tiistaina järjestämän vaalipaneelin puheenvuoroista. Aterioitsevan kansan sonnan keskellä Ilokivessä väittelivät Niklas Granö (Akateeminen Sipena-Seura), Satu Hallikainen (Poikkitieteilijät), Jussi Hcrmaja (Maltillinen äärivasemmisto), Marianne Huttunen (Demariopiskelijat), Antti Kärki (Tuhatkunta), Juliana Leskinen (Sosialistiopiskelijat), Hanna Littow (Kolminaisuuden Postulaatti), Pasi Matilainen (Pörssi & Dumppi), Mikko Räsänen (Pressure), Jussi Seppänen (Jyväskylän opiskelevat keskustalaiset) ja Tuomas Viskari (Grönioni). Puhetta juonsi Juha Kauppinen. Paneelin kättelyksi ehdokkaat esittäytyivät ja kenoivat tärkeiksi kokemistaan asioista sekä edustamistaan ryhmistä. Kierroksen perusteella tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, ympäristöja sosiaaliset kysymykset ovat monelle tärkeitä arvoja. Politiikasta ehdokkaiden käsitykset erkanivat suuresti. "Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista", tarjosi Granö yleisölle perinteistä fraasia. "Siitä ei päästä mihinkään, kun kyse on muista kuin vain itseä koskevista asioista." "Olen mukana puoluepoliittisessa ryhmässä, koska koen että siinä voi vaikuttaa laajemmin kuin vain täällä", perusteli Seppänen. "Politiikka viittaa ikään kuin poliin, paikkaan johon mennään, kun on hätä", Uttow keksi. Viimevuotisten ääniharavien, MAA:n ja Poikkitieteilijöiden, suosion syitäkin ruodittiin. Toikkanen" sukseen säläksi arveltiin sitä, että sen listalla on monien kavereita. Kavereiden äänestämistä ei tosin pidetty sinänsä huonona asiana. MAÄ:n taas päivitelPaneeliin osallistuivat. Hasanen (Pressure), Leskinen (Sos.), Matilainen (P&D), Hermoin | Huttunen (Dem.), Granö (ASS), Kärki (MK) ja Littow (KuPL). \, Viskari (Grön.) jo Seppänen (M), alarivissä Hallikainen (Poik.), tiin menestyneen populistisilla lupauksilla. Kantaa ja kyselyjä Panelisteilta tivattiin myös, mistä he tekisivät valituksi tultuaan ensimmäiseksi aloitteen. Huttunen haluaisi vaalikauden kaksivuotiseksi ja Kärki pyrkisi parantamaan JYYn toimivuutta. Räsäsen aloite ottaisi kantaa kieltenopetuksen rahatilanteeseen, Matilaisen aloite VR:n lipunhintoihin ja Seppäsen JYYn kalenteriin. Littowin mielestä kampukselle tulisi saada säilytyskoppeja päiväkäyttöön. Viskarin mukaan JYYn ympäristöohjelma tulee saattaa ajan tasalle. Granö toivoisi Ilokiveen ruokajuomaksi myös olutta ja siideriä. Kulttuuritoiminta on ehdokkaiden mielestä tärkeää, etenkin ruohonjuuritasolla. Viskari muistutti, että kulttuuriasioihin voi vaikuttaa esimerkiksi osallistumalla valiokuntiin. Entä miten voisi helpottaa kurssikirjapulaa, opiskelijoita kiusaavaa ikuisuusongelmaa? "Kun ei panttaa niitä kirjoja hyllyssään", Granö tokaisi. "Pari tuhatta ihmistä huutamaan hallintorakennuksen eteen niin kauan kunnes niitä kirjoja tulee", jylisi puolestaan Hermaja. "Jos helppoja ratkaisuja olisi, niin ne olisi varmaan jo tehty", Huttunen toppuutteli äärivasemmistolaista. Panelistien mielestä JYYn tulisi olla suhteessa yliopistoon kuin rakkikoira: on osattava ärhennellä, mutta myös tehdä yhteistyötä. "Suhteen tulisi olla parisuhteen tyyppinen: hyvää kommunikointia ja keskustelua", luonnehti Hallikainen. Puolilavastettuna yleisökysymyksenä ehdokkailta udeltiin, mitä he tekisivät, jos budjetista löytyisi sata tonnia ylimääräistä. Granö järjestäisi juhlat, Viskari ja Hermaja sijoittaisivat luomuruokaan ja Seppänen tarjoaisi kotiviiniä. Leskinen ja Räsänen laittaisivat rahat kurssikirjoihin, Littovv velkojen lyhennyksiin ja säilytyskoppeihin. Matilainen alentaisi ruokalan hintoja. Hallikainen laittaisi potin poikimaan sijoitusrahastoon. Kärjen kohteena olisivat atk-laitteet ja Huttusella YTHS. Loppupuheenvuoroissaan ehdokkaat kehottivat opiskelijoita aktiivisuuteen. Asioita saa kysellä, kantaa pitää ottaa ja edarivaaleissa kannattaa äänestää, vaikka sitten kaveria. • Edustajistovaalien ennakkoäänestys 31.10.-3.11., varsinainen vaalipäivä 8.11. JYYn varoja uuteen yhtiöön Ylioppilastalon laajennusosa ja Akateemisen Siperiaseuran hallitusneuvotteluja koskeva tiedoksianto käynnistivät laajimmat keskustelurupeamat viimeisimmässä edustajistokokouksessa. Muuten kokous sisälsi lähinnä henkilövalintakeskusteluja. Arkkitehtikilpailuvaiheessa olevasta laajennusosasta on aikaisemmin tehty konsulttiselvityksiä eri tahoilla. Asiaa kokouksessa edustajistoryhmille esitelleen rakennustyöryhmän puheenjohtaja Pekka Ojalan mukaan osakeyhtiön perustaminen olisi selkein ratkaisu ylioppilaskunnalle. Osakeyhtiössä päätösvalta tulisi edustajistolle, joka myös nimeäisi yhtiölle hallituksen. Edustajisto hyväksyi tällä erää uudisrakennuksen yhtiöittämisen, mutta jatkossa edustajisto saa vielä päätettäväksi muun muassa yhtiön lopullisen muodon. Edustajistoryhmille esitettiin kokouksessa haaste, joka koski ylioppilaskunnan ensi vuoden hallituksen muodostamisen menettelytapoja. A.S.S:laiset toivovat, että edaattorit eivät kävisi asiaa koskevia keskusteluja ennen kuin uudet edustajiston jäsenet on valittu. A.S.S:n haasteen tiimoilta virisi kokouksessa vilkas keskustelu. Esityksiä tehtiin useita. Lopulta edustajisto sitoutui kahteen asiaan: 1) Hallitusneuvotteluja ei käydä ennen Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokousta (10.11.2000), ja 2) Vuoden 2000 edustajistovaaleissa eniten ääniä saaneen ryhmän edustaja kutsuu SYL:n liittokokouksen jälkeen kaikista ryhmistä edustajan neuvottelupöydän ympärille keskustelemaan uuden hallituksen perustamisesta. Näiden kahden aiheen lisäksi keskusteltiin muun muassa hallitustunnustelijan nimeämisestä. Tämän kysymyksen suhteen edustajisto ei kuitenkaan sitoutunut mihinkään. SYL:n liittokokoukseen JYYstä lähtee 11 varsinaista edustajaa ja heidän varamiehensä ja -naisensa. SYL:n puheenjohtajana on tänä vuonna toiminut jyväskyläläinen Tommi Himberg. Ensi vuodeksi puheenjohtajaehdokkaita tai hallitukseen haluavia ei vielä löytynyt, tai ainakaan niitä ei tuotu kokouksessa esille. JYYn potentiaalisia ehdokkaita Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) hallitukseen ovat Jouni Airola. Jouni Kallio ja Simo Pöyhönen. Ollilaiset kokoustavat Hyvinkäällä 17. marraskuuta. Edustajiston kokouksessa päätettiin muun muassa seuraavista henkilövalinnoista: 1) Yliopiston eettisen toimikunnan uusi opiskelijajäsen on Jarkko Lammi. 2) Edustajistopaikastaan luopuneen Sanna Niemcnsivun (JYTK) tilalle nousi Nina Pesonen. 3) JYYn ehdokkaana Keski-Suomcn Liikunta ry:n hallitukseen pyrkii Jouni Airola ANNAKAISA VAARANIEMI JUHA KAUPPINEN Mainoshuuhaata mailitse Moni sähköpostin käyttäjä huomaa aika ajoin saaneensa mainospostia. Mainosten sisältö on usein kyseenalaista: ulkomaiset firmat kauppaavat esimerkiksi helppoja mahdollisuuksia rikastua tai vaikkapa hankkia ajokortti. Muutakin on tyrkyllä, luottokorteista Viagraan. Mutta ovatko mainoksien lupaukset esimerkiksi mahdollisuudesta suorittaa yhdysvaltalainen ajokortti kovinkaan kiinnostavia tavallisen jyväskyläläisopiskelijan kannalta? Ei-toivottua, tilaamatta lähetettyä mainospostia voidaan pitää niin sanottuna roskapostina eli spammauksena. Suomen laki kieltää spammauksen: viime vuonna voimaantulleen lain mukaan sähköpostin ja muiden automaattisten järjestelmien käyttö suoramarkkinointiin on kiellettyä ilman tilaajan ennalta antamaa suostumusta. Yliopiston atk-keskuksen linjana on pyrkiä estämään roskapostin tulo sähköpostikoneilleen. Ne muun muassa seulovat pois postin, joka on lähetetty ammattispammaajien rekisteröimistä osoitteista. Atk-keskus ei kuitenkaan puutu sähköpostiviestien sisältöön, saali sensuroi niitä. Valituksia saapuneista ja saapumattomista Erikoistutkija Seppo Kallio atkkeskuksesta kertoo, että suodatusjärjestelmä perustuu ilmiantoihin: sähköpostin käyttäjiltä tulee ilmoituksia ei-toivotusta postista. Roskapostia lähettäviä osoitteita kootaan erilaisiin kansainvälisiin tietokantoihin. Niistä Jyväskylän yliopistonkin sähköpostikoneet tarkistavat, onko saapuva viesti tulossa tällaisesta osoitteesta. Jos on, se ei pääse läP>Aukottomaan, kaiken ei-toivotun postin poisseulovaan sähköpostijärjestelmään ei päästä, sillä mainosten lähettelijät vaihtavat käyttämiään osoitteita ja palvelimia alinomaa tai käyttävät luvattomasti kolmansien osapuolien sähköpostijärjestelmiä. Käänteentekeviä järjestelmämuutoksia spammien aikaisempaa tehokkaammaksi poisseulomiseksi ei ole näköpiirissä. Kallion mukaan mainospostista tulee atk-keskukselle jonkin verran valituksia sekä perille tulleista ei-toivotuista posteista että siitä, että jotakin toivottua jää tulematta. "Näen tämän tasapainotteluna, jolla valituksia pyritään minimoimaan. Joskus tehdään jotain väärin, niin että suodatetaan liikaa. Valituksia varmasti tulisi paljon enemmän, jollei mitään suodatettaisi". Kallio sanoo. TUOMAS TIRKKONEN http://www.jyu.fi/alk/email/spam.html http://www.tietosuoja.fi
Q rakki Jyräsfcffti «upiariBlrti 13 1.MARBASKUUTA 2000 Muuh, m i Muuh, muuh, mähkittiin eduskunnan navetassa kunnallisvaalien kynnyksellä. Valtapuolueiden nivusia kuumottivat etenkin mummot, joita edustajat lähestyivät härskisti lailla siitossonnien. Multa toisin kuin siitossonneilla, ei edustajien mähkintä kantane hedelmää. Vaalit kun vertautuvat lähinnä poliittiseen itsetyydytykseen, jossa puolueen etumusta esitellään mahdollisimman ronskisti. Syy vaalien mummopainiin oli määrällistä, ei suinkaan laadullista: mummolauma on tullut sangen lukuisaksi, varttunut niittoikään, ääniharavilla viimeksi viistettäväksi. Ja sinisilmäistä seniiliä on helppo höynäyttää. Kyllähän sukulaiset käppänänsä vaahrakkauden jälkeen hoitavat, kuten aina ennenkin. Tai sitten tulee kuolema. Joka tapauksessa valtio säästää. Sössödeepeessä mummojen kosiskelu yltyi paikoin niin kiihkeäksi, että itse Mooses-Paavo Lipponen joutui vanhuksista seonneita edustajiaan hillitsemään. Liikainnokkuudesta voisivat vielä muumiot keksiä, että haudanryöstöllehän tässä tungetaan. Eikä sössöillä, saati muilla puolueilla, ole varaa joutua Suurten Ikäluokkien kiroukseen. Varsinkaan kun ne ovat vielä hengissä. Siis, kuten raamatullinen esikuvansa, vyöryi Paavo alas hallituksesta ja murskasi vaalimoraalin taulut nähdessään kenttäväen nuoleskelevan mummoa vaalien jumalana. Osa puolueen alamaisista oli jopa uhrannut mummolle eduskunnassa: väki oli laatinut Mooses-Paavon hallituksen esitystä halventavan sairausvakuutusmaksun alennuksen, kun Mooses-Paavo oli ulkomailla. Perkele. Ehkäpä ainoita mummorakkaudesta kieltäytyjiä oli peruspalveluministeri Osmo Soininvaara. joka jylisi ettei vanhainkotien asukkaiden aliravitsemus niin kamalaa ole vanhukset kun syövät yleensäkin huonosti ja laihtuvat. Yhtä tylysti olisi Osmo voinut, ohimennen valtion nimissä, lisätä, että vanhukset yleensä myös sairastavat paljon ja kuolevat. Nyt ministeri on kuitenkin paljastumassa maamme ehkäpä aidoimmaksi vanhustenhoitajaksi, ei tyhjän mähkijäksi. Mutta muuh mähki mummoja Keskusta, muuh mähki SDP ja muuh mähkäisi mummoja Kokoomuskin. Totutusti kumpusi valtapuolueiden vaalikiima mummoissa demokratian raiskaukseksi, jossa edustajistovaaleihin saavutetaan valtakunnallinen yksipuoluejärjestelmä. Silti vaiko juuri siksi jäi äänestysprosentti nöyryyttäväksi. RAKKI TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN KUVA: JUHA KAUPPINEN Vesa Lankinen on muhan kannalla. "Rauhanliike on aina ajankohtainen, se on trendipelleilyn yläpuolella", huomauttaa Sari Pöyhönen kun yritän kiusallani kuitata rauhanpuolustajien tekemiset yhtenä monista elämäntapamuodeista. Pöyhönen on 23-vuotias venäjän kielen opiskelija. Hän toimii Suomen Rauhanpuolustajain Keski-Suomen Piirijärjestön sihteerinä. Mukanaan haastatteluun hän on tuonut pitkän Mikko Vasaran ja Vesa Lankisen. Vasara on hiljattain eläkeiän ylittänyt entinen puuseppä ja Lankinen nelikymppinen nuorisokodin ohjaaja. Rauhanpuolustajat eroaa muista kansalaisliikkeistä muun muassa siinä, että jäsenistössä on silmiinpistävän paljon myös keski-ikäisiä miehiä. Liikkeen tausta on pitkälti vasemmistolainen, mutta siihenkin suuntaan esitetään tarvittaessa kritiikkiä: "Esimerkiksi Metalliliittoa arvostelemme siitä, että se on esittänyt aseviennin lisäämistä", toteaa Lankinen. "Sota tuntuu meille suomalaisille kaukaiselta asialta, mutta samaa sukujuurta sen kanssa ovat meilläkin esiintyvä muukalaisviha ja väkivalta", yhtyy Pöyhönen. Rauhanpuolustajat ovat toiminnassaan paikallisesti kansainvälisiä. Järjestöön kuulumattomille he näkyvät Lähinnä erilaisten tapahtumien kautta. Keski-Suomessa suurimman julkisuuden saa kesäkonsertti ja YK:n päivänä 24.10. järjestettävä rauhanmarssi. Kun katselee ajassa taaksepäin, on myönnettävä että kirkasotsaiselta kuulostava puhe ei ole jäänyt vain puheeksi. Esimerkiksi: 80 -luvulla USA:n Euro-ohjushankkeet tyssäsivät Laajan kansalaistoiminnan ansiosta. 60-70 -luvulta muistetaan Vietnamin sodan aikaiset tapahtumat. 'Toimiessaan rauhan puolesta asevarustelua ja sotaa vastaan ihmiset ovat rauhanpuolustajia, vaikkeivät olisikaan virallisesti siunattuja jäseniä", naurahtaa Vasara. Tämän päivän asioista aktiivit nostavat esiin EU:n ja NATO:n väliset suhteet. Jo Suomen EU-puheenjohtaj uuden aikana päätettiin NATOn alaisen Euroarmeijan perustamisesta, 1954 perustettu WEU lakkautetaan. NATO on tunnetusti USA-vetoinen. "NATO on kehittämässä uusia uhkakuvia vanhojen epäkelvoiksi todettujen tilalle. Niitä voidaan synnyttää esimerkiksi suhteessa kolmanteen maailmaan", huokaa Lankinen. "Pommitusten tarpeellisuus perustellaan vaikkapa ihmisoikeuksilla. Sillä ei ole tietenkään väliä että tärkein ihmisoikeus on oikeus elämään." "On huolestuttavaa että tästäkään asiasta ei ole keskusteltu julkisesti. Kansalaisilta ei kysytty, päätökset valmisteltiin hyvinkin pitkälle pienellä porukalla", huomauttaa Lankinen. "Hurjinta tässä on, että tutkimusteri mukaan 3/4 kansalaisista on liittoutumattomuuden kannalla. Siitä huolimatta poliittiset päätöksentekijät ovat junttaamassa meitä sotilasliittoon mukaan", valottaa Pöyhönen tilannetta. "Vielä nyt on mahdollisuus vaikuttaa, sillä EU:n toistaiseksi voimassa olevan peruskirjan mukaan päätösten on oltava yksimielisiä. Suomikin voisi siis vielä estää Euroarmeijan synnyn. Vuodenvaihteen jälkeen se ei enää ole mahdollista", korostaa Lankinen. Myös ydinaseet pohdituttavat. "Suomen linja ydinaseita koskevissa keskusteluissa esimerkiksi YKssa on ollut vaikeneminen. Esimerkiksi naapurimme Ruotsi on toiminut hyvinkin radikaalisti ydinaseita vastaan", toteaa Pöyhönen. "Jos ydinaseita käytetään, ei diplomaateillekaan tarvita enää pöytää", kiteyttää Vasara. "Se päätös kuka painaa nappia ja milloin sitä painetaan tehdään hyvin pienellä joukolla. Siinä on koko maailman kohtalo kyseessä", sanoo Pöyhönen rauhallisesti. kouhkaamatta. Synkkiä tulevaisuuden kuvia. Muita rauhanpuolustajat eivät tahdo luovuttaa. "Ihmisellä on järki ja tietoisuus. Voimme toimia toisinkin. Uhkakuvien ei tarvitse toteutua", huomauttaa Pöyhönen. "Elämällä on arvo, ja ihmisellä. Rauhanpuolustajat ovat yksi taho jotka toimivat niiden puolesta. Työtä ei kuitenkaan voi siirtää tulevaisuuteen. Sitä täytyy tehdä nyt", säestää Lankinen vierestä. • Lisätietoja: http://www.rauhanpuolustajat.fi "Sodan kanssa samaa sukujuuria ovat meilläkin esiintyvä muukalaisviha ja väkivalta"
JyMskfiia Ylioppilaslehti 13 1 . MARRASKUUT* 2000 TEKSTI: EERO PORVALI KUVA: )UHA KAUPPINEN Jos mielentila ja pyrkimys ovat oikeat ja jos luennoilta ehtii, voi aloittaa syksyllä jotakin, mitä koskaan aikaisemmin ei ole tehnyt; esimerkiksi meditaation. Olen menossa neljättä kertaa kampuksen kappeliin osallistuakseni zazeniin, ryhmameditaauoon. Vaikka olenkin lukenut zenistä ja meditoinut yksin, olen käytännössä keltanokka, sillä en ole ennen syksyä osallistunut kertaakaan zazeniin tai edes käynyt johdantokurssia zeniin. Pelisäännöt selviksi ennen aloittamista Meitä on paikalla kahdeksan. Joukossa on vain yksi minulle uusi kasvo. Puhumme niitä näitä, vitsailemme kevyesti zenistä ja jotkut keskustelevat taijista. Sovimme sessioiden pituudesta. Kuten aikaisempinakin kertoina, joina olen ollut mukana, tehokkaaksi peliajaksi tulee jääkiekko-ottelusta tuttu 3 x 20 minuuttia. "Erien" välissä on viiden minuutin kävelymeditaatio varmistamassa, etteivät jalat puudu. Sovimme myös "kepityksestä", jonka hoitaa valvojana toimiva meditoija. Kaksi kevyitä uneliaisuutta poistavaa ja rentouttavaa iskua Kyosaku-kepillä kumpaankin hartiaan on saatavissa aina session puolessa välissä, jos nyökkää, kun kepittäjä asettaa kepin hartioille. Kauas ajatukset karkaavat... Menemme sisälle kappeliin. Hiiskaustakaan ei kuulu, kun valitsemme paikkamme seinän vierustalta. Otan itselleni tutun kohdan, jolle levitän pyyheliinan pehmusteeksi. Melkein kaikilla muilla on meditaatiopenkit, minä istun risu-istunnassa. Lootus-asentoa en edes harkitse, tiedän sen sattuvan liikaa. Puukapulat kalahtavat. Sitten kello kilahtaa kerran, uudestaan, vielä kerran. Aloitan hengityksen laskemisen. -*|f > i v n m» Ensimmäisellä meduaatiokerfalla en pystynyt keskittymään lainkaan. Mielikuvitukseni alkoi laukata välittömästi kellon kilahdettua tai oikeastaan jo ennen sitä. Vaikka kuinka yritin keskittyä hengitykseen, mieleeni nousi ajatuksia. Mietin meditaatiotapahtumaa sosiaalisena tilanteena, sen elämysluonteisuutta. Olinko itse hakemassa joitain äärimmäisiä elämyksiä? Mielestäni en, sillä tavoittelin mielen tyyneyttä ja kykyä elää yhä paremmin kiinni hetkessä. Toki näin ryhmämeditaation myös elämyksenä itselleni. ... turhaan niitä tavoitan Nyt yritän keskittyä tosissani. Lasken hengenvetojani hitaasti yhdestä kymmeneen ja välillä takaisin yhteen. Toisinaan lasken kahteenkymmeneen tai pidempäänkin. Mieleen nousee ajatuksia. En pysty pysäyttämään niiden virtaa kuin vain hetkeksi keskittymällä hengitykseen. Yksi kaksi kolme ja taas syntyy jokin mielikuva. Näen edessäni tuttuja ihmisiä ja tilanteita, jotka ovat tapahtuneet tai joiden haluaisin tapahtuvan. Vääjäämättömästi mieleni takertuu ajatuksiini. Session puolessa välissä tunnen kepin laskeutuvan oikealle hartialleni. Nyökkään myöntävästi. Iskut eivät ole masokistin unelmia, mutta ajavat asiansa. Toiset kaksi tulevat vasempaan hartiaan Meditoinii jatkuu. Ennen erän loppua jalat alkavat puutua ja keskittyminen on yhä vaikeampaa. Alan jo odotella session päättymistä. Loppu sujuu paremmin Pian sessio on ohi. Kello kilahtaa. Paikoillani istuen kumarran seinään päin, nousen pystyyn, käännän kasvoi keskustaa kohti ja kumarran kevyesti uudestaan. Alamme kävellä ympäri huonetta. Ensimmäisellä kerralla kävelymeditaatio oli suurin ilonaiheeni, koska se näytti niin hassulta. Oikeastaan siinä olisi voinui yhtä hyvin olla kyse Lapinlahden lintujen sketsistä. Kuusi ihmistä käveli rytmissä huonetta ympäri silmät puoliummessa, kämmenet mytyssä vatsan päällä, vain lasermiekat ja Obi-Wan Kenobin opastava ääni puuttuivat. Nyt suhtaudun siihen jo vakavammin ja pystyn keskittymään hengityksen laskemiseen. Viimeiseen sessioon pystyn keskittymään kaikkein parhaiten ja 20-minuuttinen kuluu huomaamatta. Meditoinnin jälkeen oloni on rauhallinen ja rento, aivan erilainen kuin tullessani. Muut osallistujat vaikuttavat hyvin tyytyväisiltä. Astun ulkoilmaan. Yksi istunto on ohi, harjoitus jadaiu. • Ryhmämeditaatio kampuksen kappelissa keskiviikkoisin klo 18.00. tyuttifr kijtMit ktjmfc fajMtit Afäfakäir Zen eli meditaatio Zen eli meditaatio on Mahayana-buddhalaisuudcn koulukunta, joka tähtää henkiseen kehitykseen, omakohtaiseen oivallukseen ja läsnäoloon todellisuudessa ilman dogmaattisia uskomuksia ja kuvitelmia. Zen on alkujaan lähtöisin Intiasta Siddhartha Gautaman eli Buddhan opetuksista. Se muokkautui Kiinassa yksinkertaisemmaksi ja käytännöllisemmäksi opetukseksi leviten myöhemmin Japaniin ja länsimaihin. Meditaatio perustuu opettajan ja oppilaan pitkäkestoiseen suhteeseen. Meditaatiosta on olemassa useita eri traditioita Jyväskylässä ei ole sitouduttu mihinkään tiettyyn traditioon. Täällä ei myöskään ole omaa opettajaa. Zazenin tasot: x Hengityksen laskeminen x Hengityksen tarkkailu: keskitytään tarkkailemaan alavatsaa. x Koan-harjoitus: oppilas keskittyy opettajan johdolla epäloogiseen ongelmaan. x Shikantaza: istutaan valppaana keskittyen kaikkeen, mutta samalla ei mihinkään. Suomessa Zenin keskuspaikka on Helsinki Zen Center ry jossa on jäseniä n. 20. Jyväskylässä zazenissä käy 12-15 henkilöä. lisätietoa: Helsinki Zen Center ty:n kotisivuilta osoitteesta www.k33peli.fi/-2en/
Akupunktuuri hoitaa mieltä ja kehoa Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 3 1. MARRASKUUTA 2000 Neuloilla energia virtaamaan TEKSTI JA KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI Selkää särkee. Lääkäri määrää pillereitä ja loman. Särkee edelleen. Kokeilen hierojaa, seurauksena kahta kankeampi olo. Epätoivo kalvaa. Kaverini suosituksesta päätän kokeilla toisenlaista, kokonaisvaltaisempaa hoitomuotoa: neuloja. Akupunktuurihoitoa antavan lääkärin Riitta Piilon punainen omakotitalo yhdistetty koti ja vastaanotto sijaitsee pienessä Karstulan kunnassa metsän laidalla. Astuessani sisään hengitän Riitasta ja hänen talostaan huokuvaa rauhallisuutta. Vastaanottohuoneessa minua tervehtivät uunin lämpöjä moksa-yrttien tuoksu. Ensimmäisenä ohjelmassa on potilaan eli minun diagnosointi. Riitta istuttaa minut tuoliin. Hän alkaa kysellä ja tehdä havaintoja. Minun on melko helppoa kertoa ongelmistani, niin fyysisistä kuin psyykkisistäkin, joten vaihe ei vie puolta tuntia kauempaa. Useimmilla se kestää Riitan mukaan lunnista puoleentoista. Vaikka tulinkin vastaanotolle selkäkivun takia, havaitsee Riitta kertomani sekä käyttäytymiseni ja olemukseni perusteella kivun olevan oire jostain muusia. Varsinainen syy on psyyken puolella; työ ja rakkaista erossa oleminen aiheuttavat jatkuvaa stressiä ja masentuneisuutta. Kehon energiatasapaino kuntoon Akupunktuuri kuuluu osana kiinalaiseen lääketieteeseen. Sen tehokkuus perustuu Riitan mukaan kokonaisvaltaiseen ihmisen hoitamiseen. "Ihmisen vaivat nähdään akupunktuurissa kehityksen ja olosuhteiden summana, ei vain oireina. Neulojen laittaminen perustuu meridiaanisysteemiin eli energiaratoihin. Kehosta on löydetty pisteitä, joilla on omat funktionsa. Tämä perustuu kiinalaiseen filosofiaan energian tasapainottamisesta ja ihmisen kokonaisvaltaisesta näkemisestä. Katsotaan, minkälaista energiaa ihmisestä uupuu ja mitä energiaa hänessä liikkuu, sekä kuinka aktiivinen tai passiivinen hän on", Riitta selvittää. Lopulta Riitta ei päädykään hoitamaan suoranaisesti selkääni. Hän kohentaa kokonaisenergiaani lisäämällä sydämen ja munuaisten energiaa. Riitan mukaan näiden toimenpiteiden jälkeen pitäisi selkäni hoitua siinä sivussa kuin itsestään. Tankkisi on lähes tyhjä, mutta ajat silli täysillä kierroksilla. On tärkeää, että syöt, juot ja lepäät kunnolla. Oleskelet rakkaimpiesi kanssa, teet iloisia asioita. Oleskele mahdollisimman paljon veden äärellä. Näiden asioiden puutetta ei voi neuloilla korjata", Riitta neuvoo sympaattisella äänellään. Asetun hoitopöydälle istumaan. Riitta asettaa kaksi neulaa selkääni. Alkuun jännittää hiukan, mutta turhaan: neulat eivät satu lainkaan. Ne vain tuntuvat hieman. Minut asetetaan varovasti selälleni makuulle. Seuraavat neulat työntyvät rintakehääni ja nilkkoihini. Yhteensä minut on reiitetty nyt kuudesta pisteestä. 20 minuuttia neulat lihassa Ranteiden kohdalla tulee ongelma: neulat kirvelevät, ja iho niiden alla muuttuu heti punaiseksi. Riitta kokeilee hieman eri kohdasta, mutta tulos on Riina Piilolla on piilossa neuloja. sama. "Mielenkiintoista, nämä ovat juuri ne rentouttavat pisteet. Kehosi ei anna myöten rentoutuakseen", Riitta tokaisee painellen varovaisesti kyseistä akupistettä sormillaan neulan sijasta. Samassa tunnen, kuinka en oikeastaan osaa rentoutua yhtään. Hartiat painavat tonnin, eikä niitä saa alas. Painan silmäni kiinni ja yritän. Riitta istuu huoneen toiseen päähän odottamaan. Neulat ovat paikallaan 20 minuuttia, joiden aikana tulisi vain antaa mielen levätä. Huone alkaa hiljalleen tuudittaa mukaan raukeaan tunnelmaansa. On aika kerätä neulat pois, nousta ja lähteä, ilman kiirettä. Olo tuntuu kuin tuntuukin vähemmän kiristävältä. Seuraava aika varataan viikon päähän. Riitan mukaan keskimäärin neljä hoitokertaa alkaa yleensä tuottaa tulosta. Jos ei, niin diagnoosia tulee muuttaa Mukaani saan vielä renloutusohjeita ja kehoituksen huolehtia "SyÖ. juo ja lepää kunnolla. kehostani ja mielestä. . . . . . , . , _: ni niin liikunnalla Naiden asioiden puutetta ei kuin rakkaiden läheiyQJ n e u l o i l l a K Ö l M a . " syydelläkin. ' Kotimatkalla päätän hellittää elämäni tahtia: minun ei tarvitse ehtiä joka paikkaan. Riitan kertoma vanha kiinalainen viisaus pyörii mielessäni koko illan: aika on hyödyllisintä silloin, kun siitä ei ole mitään hyötyä. Hartioiden kiristys tuntuu hellittävän hiukan, olivat syynä sitten neulat, puhuminen, itsetutkiskeluni tai ne kaikki yhdessä. • Keho on yinin jo yangin summa Neuloihin turvautuvat yleensä ne, joihin muut keinot eivät ole tepsineet. Akupunktuurilääkäri.Riitta Piilon mukaan niillä hoidetaan esimerkiksi niska-, hartia-, nivelynnä muita kiputiloja, toiminnallisia häiriöitä kuten vatsakipuja, allergioita ja pitkittyneitä poskiontelotulehduksia, syömis-ja unihäiriöitä sekä yleistä väsymystä. On laskettu, että hoidosta saa avun keskimäärin 80 prosenttia potilaista. Riitta löysi itse kiinalaisesta lääketieteestä, jonka osa akupunktuuri on, ratkaisun kävelykyvyn vievään selkävaivaansa, migreeniin ja verenhyytymishäiriöön. Riitta kertoo, että neulat parantavat kehon endorfiinituotantoa, mikä on kehon oma keino lievittää kipua. Akupunktuun lisää veren serotoniinija kortisonipitoisuuksia ja parantaa autonomisen hermoston kautta myös ääreisverenkiertoa. Kiinalaisittain se myös tasapainottaa kehon euergiavirtauksia. Kiinalaisen filosofian ja lääketieteen mukaan kaikki asiat koostuvat yinistä ja yangista, siis myös ihmiskeho. Ym ja yang täydentävät toisiaan, niiden välinen suhde on tärkeä. Riitan mukaan yin on vastaanottamisen energiaa. Se tarkoittaa pimeyttä, paikallaanoloa, passiivisuutta ja kehon voimavaroja. Hoikkien ihmisten pernan ja mahalaukun yin-energia on yleensä vähentynyt. Nainen on hyvin yin, mutta hänessä on myös aina enemmän tai vähemmän yangia. Yang puolestaan edustaa aktiivisuulla, miehisiä ominaisuuksia, kirkasta valoa, kuumuutta ja aurinkoa. Riitta selittää, että aamuisin yin-energiaa on paljon. Päivän mitfaan sitä kuluu, ja syödessä se jälleen lisääntyy. Tietyissä olosuhteissa yin voi muuttua vangiksi. Esimerkiksi maarus-depressiiviset ihmiset nielevät vihan tunteensa, jolloin yinin määrä kasvaa ja ihminen on depressiivisen lamautunut. Kun tätä on jatkunut tarpeeksi kauan, yin muuttuu vangiksi. Tällöin ihminen ei nuku, vaan on levoton ja yliaktiivinen, kunnes kierre jatkuu taas yinin puolelle. Kiinalainen lääketiede katsoo kaikista sairauksista, mikä on yinin ja yangin suhde. Se myös hakee selitykset luonnosta. "Jos vesi seisoo pitkään lätäkössä eikä virtaa, se samenee ja pilaantuu. Kehossa esimerkiksi poskiontelotulehdus noudattaa samaa periaatetta. Ellei poskiontelon neste virtaa, vaan kerääntyy poskionteloon, se alkaa 'samentua' eli tulehtua", Riitta havainnollistaa. MIIRA RAUHAMÄKI
• + varjonääkkäri Jyväskylän Ylioppilaslehti 13 1 . MARRASKUUTA 2000 Posti kantoi viikonloppuna pinon mainoksia,; joissa muutamissa jo mainostettiin loppuvuo-1 den tärkeintä juhlaa -joulua. Erään ilmoituksen mukaan parin päivän päästä naapurikunnassa ; juhlitaan joulukauden avajaisia. Kohta kävelyI kadullakin taitaa alkaa soimaan ne puhkikulu-; neet joululaulut, jotka osaltaan lisäävät ihmisten i juhla-ajan pääkipua. Ja varsinaiseen juhlaan on j vielä parisen kuukautta. Tulee pitkä morkkis! En ole henkilökohtaisesti joulun vihaaja, mutta liika hössötys raivostuttaa. Se vie hengenjuhlalta. Joku saattaisi luokitella minutkin näii hin hengettömiin, sillä joulukorttitarvikkeet houkuttelevat jo askartelemaan. Lähimpiä ystä-1 viään on kiva muistaa persoonallisella tavalla, i Jotkut ovat jo laittaneet lapsensa ja eläimensä j poseeraamaan tonttulakkipäisinä kuvakorttei-! hin. Vaikka pikkutontuilla olisi vain väkinäinen hymyn viiva, korteilla lähetetään vilpitön jouluj tervehdys. Itse yritän tehdä konit ajoissa kuin tuskallisessa kiireessä, mutta vielä en ole ehtinyt; hileisiin enkä kultapaperiin tarttua. Sen sijaan kunnon joulutunnelman koin jo • viime viikolla. Tunteeseen ei liittynyt mitään | kaupallista, vaan mukavan ja jouluisen olon toi j ihan tavallinen syysilta hyvässä seurassa. Päivä-; kin oli ollut täynnä iloisia kokemuksia: menesi tyminen päivän töissä ilman kiirettä ja mukavan; lahjan löytäminen ystävälle. Ison, punaisen ja i palavan kynttilän näkeminen illalla koti-ikkui nassa kiinnitii huomioni lopulta hyvään olooni.; Olin kiitollinen päivästäni, joka oli kuin huippu (joulu)lahja. Lisää joulufiiliksiä tuli uutisesta, jonka mu-: kaan entisellä kotiseudullani oli jo ensi lumi saai punut maahan. Lumesta tulee mieleen jouluisia; assosiaatioita. Harmi vain, että rahanhajuiset i joulumainokset pilasivat kaiken. Vain muutaman kerran olen viettänyt lumet-: toman joulun. Vaihto-oppilasvuotenani Jenkeis-I sä minun täytyi tyytyä muovisiin lumiukkoihin; ja lumisuihkutteesecn. Kun aamulla katsoin: isäntäperheeni pihalle, näin siellä vain muovipatsaita ja naapurin neonvaloisen, vilkkuvan: jouluasetelman koko kartanon peittona. Rasi kaampaa oli jouluostoksille lähteminen neljän j aikaan aamulla. Isoimmat kaupat avasivat ovensa Kalifomias-1 sa joulun alla jo viiden-kuuden aikaan aamulla, j Siinä on ideaa suomalaiseenkin kaupankäyntiin, i Liikkeenharjoittajat ovat nyt tympeissään, kun ; aatonaatto sattuu tänä vuonna lauantaille ja liikkeiden ovet saavat olla auki silloin vain kuuteen illalla. Joillekin kun saattaa tulla mieleen ostaa joulu kotiin viimeisillä mahdollisilla tunneilla. Joulutunnelman saa kyllä aikaan etukäteenkin tai sitten jälkeenpäin, kuten ystäväni kerran keskellä kesää teki. Joulun viettäminen kireiden läheisten kanssa oli jäänyt hänen mieltään kaihertamaan ja niinpä piparit sekä lahjat löysivät ystävänsä heinäkuussa. ANNAKAISAVÄÄRÄNIEMI V Moka, kömmähdys, kämmi, söhläys, nolo tilanne. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Jos haluat välttää naamasi perusvärin vaihtumista, outoja katseita ja remahtelevan naurun kohteeksi joutumista, älä hankkiudu ainakaan kylään ulkomailla, auton takapenkille tylsistyneenä, luennolle Blomstedtin saliin tai bikineissä uima-altaaseen. Muun muassa näistä varoitetaan seuraavassa. Haastateltujen nimet on muutettu, jotta he eivät tunnistettavuutensa lakia enää joutuisi noloihin tilanteisiin. Opettajana toimivalla Tanjalla on kokemusta taidenäyttelyn epäsuotuisista jälkimainingeista. "Menimme näyttelystä kahville yhden perheen luo. Istuin sohvalla, kun nenääni tunkeutui kumma pistävä haju. Mietin, tuliko se kukista vai mistä. Kätenikin haisi oudolta. Tunnit kuluivat ja loppuillasta joku sitten tokaisi, että täällä haisee kyllä paska. Ja samassa joku osoitti minua sanoen: 'Sinä!' Kävi ilmi, että kenkäni pohjassa oli tuore koiranjätöskasa. Se oli aivan hirveätä. Kipitin kengät kädessä takaovesta ulos, koska minua hävetti niin paljon. Kohta tulin takaisin etuovesta, jolloin perheenisä ohjasi minut kylpyhuoneeseen puhdistamaan kengänpohjiani", Tanja muistelee, ja varoittaakin menemästä kahta kertaa samaan riskialttiiseen kyläilypaikkaan. "Olin samassa kyläpaikassa toista kertaa, ja hakkasimme kaverini kanssa toisiamme tyynyillä. Yhtäkkiä tyyny osui lasiesineeseen, joka putosi ja meni rikki. Ei se kuulemma ollut kallis, samainen perheenisä selitti." AOX0 Ruuvimeisselistä ensiapu Auton takapenkilläkin voi joutua syviin häpeän tunteisiin; ainakin jos päässä sattuu olemaan pitkiä hiuksia, kuten kasvatustieteitä opiskelleella Johannalla. "Penskana olin menossa autolla äitini ja muutaman sukulaisen kanssa jonnekin. Istuin takapenkillä ja aloin pyöritellä hajamielisesti hiuksia sormeni ympärille, aina uudestaan ja uudestaan. Yhtäkkiä huomasin, että sormeni alkoi sinertyä. Yritin irrottaa tiukkaan kieputettuja hiuksia sormestani irti, mutten onnistunut. Aloin huutaa ihan sairaasti. Onneksi äitini löysi jostain ruuvimeisselin ja sai sillä revittyä hiukseni irti sormesta. Se helpotti, multa minua nolotti hirveästi koko loppumatkan ajan." 27-vuotias Sami kertoo puolestaan serkustaan, joka ei tajunnut sen enempää rahan arvoa kuin söhläystäänkään. "Serkkuni sai joskus mummoltaan paperivitosen, kun ne vielä olivat käypää valuuttaa. Serkkuni sisko oli saanut saman summan kolikoina, joten ehkä sen takia serkkuni ei hahmottanut paperivitosta rahaksi, vaan tavalliseksi paperiksi, ja veti sen vessanpytystä alas." Ui ainoastaan järvessä Vesi on otollinen paikka myös muunlaisten nolojen tilanteiden synnylle. Yliopistossa omien sanojensa mukaan ikuisuuden viihtynyt lähes kolmekymppinen Taija varoittaa suomalaiseen järviveteen tottunutta uimaria bikinien ja hotellin uima-altaan yhdistelmästä. "Olin joskus uimassa hotellin uima-altaalla bikinit päällä. Hyppelin altaaseen, kunnes jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä, ettei kaikki ollut kohdallaan. Bikinit tuntuivat kyllä olevan päälläni, mutta uima-altaassa polskuttelevat miehet tuijottivat minua hieman oudosti. Vasta myöhemmin huomasin, että kaikki näkyi läpi bikineistäni. Sameisiin suomalaisiin järviin tottuneena olin kai jotenkin luullut, ettei uima-altaassakaan uidessa muut näe veden alle", Taija tilittää. Kieliä opiskeleva Hannele. 22, muistaa nolon asiakaspalvelutilanteen. Hän oli myymässä pizzaa erään kirkon alakerran kahvilassa. ^ ^ "Olin aivan väsynyt Kysyin asiakkaalta, että haluaako hän yhden vai kaksi pissaa. Ensin hän katsoi pitkään, mutta repesi sitten nauramaan ja samoin onneksi muutkin huoneessa olijat." Toinen tilanne, josta Hannelelle tuli suurempi mokaolo, tapahtui hänen ensimmäisenä opiskeluvuonnaan. Näyttämönä oli Blomstedin sali ja pääosissa kynä ja kiusallinen oppimisympäristösuunnittelu. Tiputin kynän kesken luennon lattialle ja lähdin heti nostamaan sitä. Puinen istuinpenkki nousi samalla ylös, mitä en tietenkään huomannut. Luulin kynän noukittuani, että allani on edelleen istuin. Mutta eipä ollutkaan, vaan rojahdin korkealta ja kovaa lattialle kesken luentoa. Luennoitsija lopetti puhumisen, ja salissa oli aivan hiljaista. Ajattelin, etten nouse lattialta ollenkaan. Mutta pakkohan se oli. Tapaukselle tulee kuitenkin naurettua näin vielä vuosienkin jälkeen", Hannele hymyilee. HELENA MOILANEN Huonompien vaalilauseiden puolesta ja vastaan OLIN ENSIMMÄISTÄ kertaa ehdokkaana kunnallisvaaleissa ja liityin saman tien erääseen puolueeseen. Vaikeimmaksi osoittautui napakan vaalilauseen muodostaminen. Tuli mieleen vain näitä epätäydellisiä, kiiltokuvan kääntöpuolia. "VETELEHTIMISTÄ JA LÄSSYTYSTÄ myös vaalien välillä. Nyt tarvitaan vanhoja riitapukareita valtuustoon." Yhteistyöstä puhuvat eniten suurimmat rettelöisijät ja ne, joiden ei tarvitse sitä tehdä. "VAALIKARANTEENIA VAUHKOSELLE vaimoke valtuustoon." Lause on liian realistinen. Jylkkärin päätoimittajan ansiosta olin varmaankin ainut vaalikaranteenia nautiskellut ehdokas. Keskisuomalainen julkaisi kirjoituksistani ainoastaan sen, jossa toivottiin kaupunginjohtajan pikaista paranemista. Se vei varmasti ainakin sata ääntä! "NYT TARVITAAN jaarittelua ja paljon turhaa hääräämistä!" Koominen vaikutelma syntyy ns. reaalisen tilanteen ja mahtailevan innon ristivaikutuksesia. "KESKENKASVUISTEN, LAPSELLISTEN, epäkypsien ja ennen kaikkea kaltaisteni keski-ikäisten miesten asialla." Kaikkien hallintokuntien asiat on hoidettava tasapuolisesti. Tässä on unohdettu häiriköt ja pullistelijat sekä naisten puolelta narttuilijat ja lepertelijät. "KORTEPOHJAN KEKKONEN pois, pois mekkoncn." Itseironia yhdistyy liian voimakkaasti vallanhimoon ja miehiseen seksuaalisuuteen. "VALITSE ITSEPALVELUT asiakaspalaute tulee heti! Päätöksentekijät lähemmäs itseäsi." Demareiden vaalilauseen parodiointikin olisi merkinnyt näissä vaaleissa tarrautumista uppoavaan laivaan. "TOIMIN KAUPUNKIMME parhaaksi järjellä ja asiantuntemuksella perustana Raamattuja hyvä auto." Rallikaupungissa autoilun merkitystä ei painoteta koskaan liikaa. Minulle tämä on sikäli kehno lause, etten kuulu kirkkoon enkä omista autoa. "MISTÄ ON SUURET poliitikot tehty? Kunnianhimosta, kunnianhimosta, kunnianhimosta." Omaa pyrkyryyttä ei pidä näyttää liikaa. "VANHOJA TUNKKAISIA näkemyksiä valtuustoon. Nenänkaivajat nostettava tyhjännaurajien rinnalle." Tiedotusvälineiden politiikasta antamalla kuvalla Vauhkonen ratsastelu auttaa meitä pakinoitsijoita tienaamaan voin leipämme päälle, mutta valtuustoon sillä ei pääse. Äänestämättäkin moni jättää. JOUNI VAUHKONEN ryhmänsä 3. varavaltuutettu
Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 3 1. MARRASKUUT* 2000 "Suhteeni mereen on henkinen", Pekka aloittaa. "Tai ei se tietenkään aluksi ollut sitä. Alta kymmenenvuotiaana pikkujätkänä olin vain ylpeä, kun kävin isäpapan kanssa merellä. Sitten 15-vuotiaana olennaisinta oli meren vaarallisuus: oli siistiä kuulua siihen jätkäsakkiin, joka kertoi syksyllä koulussa kesän merikokemuksistaan. Päästessäni parikymppisenä Metsähallitukselle Itäisen Suomenlahden kansallispuiston oppaaksi aloin kulkea yksin merellä. Sen jälkeen olen löytänyt meren myyttisen puolen." "Monesti jo meren näkeminen riittää. Jos lähden Haminassa ollessani funtsimaan asioita tai harhailemaan ilman suunnitelmaa, löydän itseni aina meren ääreltä, esimerkiksi niemennokasta istumasta." Avaruus, rajattomuus "Parasta meressä on avaruus. Se on melko konkreettistakin: ei yksinkertaisesti ole mitään näköesteitä, ympärillä ei tapahdu mitään, mistä ei tietäisi. Kun jossain ulkoluodolla tajuaa, että kymmenen kilometrin säleellä ei ole ketään, niin voi vaikka laulaa täyttä kurkkua. Sellainen vapaus ja rajattomuus on tällaiselle estoisclle ihmiselle mahtava tunne." Pekan mukaan meri tekee olon olosuhteista riippuen -joko heikoksi tai vahvaksi: "Maalla elämä on tasaista, koska ympäristö on kaiken aikaa enemmän tai vähemmän sama. Merellä lilanne on erilainen. Huonolla säällä on keskitettävä voimavaransa. Mielessä jyskyttää kysymys, että mitäköhän tää ympäristö mulle tänään tekee; pelottaa ja tuntuu heikolta. Tyynestä merestä voi nauttia rennommin. Olo on vahva." Kysymykseen, oliko merettömään elämään totutteleminen vaikeaa, Pekka kertoo ensimmäisestä vuodestaan Keski-Suomessa, Korpilahden Alkio-opistossa: "Täytyy myöntää, että suhteesta mereen puhuttiin aika paljon muiden rannikolta muuttaneiden kanssa. On se kuitenkin yhdistävä tekijä. Sellaiseen ratkaisuun päädyttiin, että keskellä talvea mennään pellon reunaan seisomaan ja kuvitellaan sitä mereksi. Nykyään olen jo tottunut merettömyyteen; vieroitusoireiltakin välttyy, kunhan aika ajoin näkee meren." Meri on parhaimmillaan aina "Totta kai voisin yrittää kertoa, milloin meri on kauneimmillaan, milloin se on valokuvauksellisimmillaan ja niin edelleen. Totuus MUN J U T T U ; / p / ^ f m m p B B p ^ p i r m ^ H V m o p i S T ° AINEMRJESTÖAKTIIVIENAJ/UTSÄJUTTUSARJAN ENSIMMÄISESSÄ e lA PEKKA HEIKKILÄ, BIO-JA YMPÄRISfÖTlif EIDE-IN OPISKELJJOIjf ÄfÄSTÖ SyftlNX RY:N PUHEENJOHTAJA, KERTOO OMASTA J M M A U D E N KOHTEESTAAN, MERESTÄ JA S O K t i Ä S K T A Ä M Ä Ä » SfSÄ-SUOMiSSA KAHDENKYMMENEN HAMINASSA ASUTUN VUÖDEIt JÄLKEEN. m myös myyttinen Somi Kero on kuitenkin, että se on aina parhaimmillaan. Syy on, että olipa sitten sumuista, aurinkoista, kohtalaista tuulta tai myrskyä sen olemukseen ei pysty vaikuttamaan. Meri on elementti, jota ihminen ei voi hallita." Toisinaan meren voimakkuus kuitenkin suututtaa: "Omista kavereistani kolme on meri vienyt. Yksi hukkui, kaksi vain katosi. Sellaisissa tilanteissa hallitsemattomuuteen ei voi suhtautua tyynesti. Tällaisten fiilisten luulisin vähenevän vanhemmiten. Esimerkiksi vanhojen saaristolaisten päällimmäinen tunne merta kohtaan on rauhallinen kunnioitus." Onko sisämaahan juurtuneella miehellä tarkoitus joskus palata merelle? Kiinnostaako saaristolaiselämä? "Kyllähän sen yksinkertaisuus viehättää. Saaristolaisella on silloin pullat hyvin uunissa, kun vene on tukevasti köytettynä suojaiseen lahteen. Kun perhe on maissa myrskyn tullessa, saaristolainen tuntee onnistuneensa. Jos tätä peilaa tähän yhteiskuntaan, missä me eletään, niin täällähän asiat on ihan päinvastoin. Täällä riskinotto on muotia." "Toisaalta huomaan monesti olevani tyytyväinen, kun pääsen kertomaan kokemuksistani merellä. Se 15-vuotias, kerskaileva pikkupoika herää eloon. Oikea saaristolainen on vaan hiljaa itsekseen tyytyväinen kokemastaan. Ehkä mä kuitenkin tarvitsen tämän urbaanin elämän ja urbaanit ihmiset, joille voin kertoa meren eksoottisisuudesta. En siis ole sielultani täysi saaristolainen, vaan jotain siltä väliltä." JUHA KAUPPINEN \ kaupungin katot Hipposhalli Hipposhallin huomattavin piirre on sen kaarevuus, ja samaan kaarevuuteen perustuu sen viehätyskin. Perinteisen tikft^munctelmän lisäksi huipulle voi noustäjnyös urheilullisesti itse kattoa pitkin. (Tätä ei missään tapauksessa suositella talvikeleillä, toitn. rmom.)Tätnä jälkimmäinen tapa vaatii rivakan vanbdinoton ja pitaväffc^ngät. Terävän (ontra&iin kaarevalle muodolle luo hal&^pftädy n jyrkkä pudotus. Hipposhallisi liuioäa suunnatonta hupia illaksi tai jiartksC*vaikkä.kin katon suomat mahikjUtMiudutOti nopeasti käyty läpi. ' ftlEKSI MUNTER JUHA MÄKINEN ""•MATTI ÄIJÄNEN : puhekuplat /fcNX MÄ L<SW$*M SUA \HA-ASmiA? hämeenaho herra /> toiseen Voiko lääkäri iii luulosairaaksi? "Ei vapaata vangita voi", toteaa Kai Hyttinen toivotussa iskelmässään. No kenet sitten? Monet ottavat ennen lomamatkalle lähtöään vakuutuksen, joka korvaa myös mahdollisen kuolemantapauksen tai ruumiinvamman. Eikö tällöin olisi järkevämpää vaihtaa suosiolla loman kohdetta? Olisi. On virheellistä sanoa levykokoelmaa kaikkien aikojen parhaaksi, jos kokoelmalla on ainoastaan 80-luvun suosikkikappaleita. ??? Ensin ihminen keksii pyörän. Myöhemmin hän luo kirjoitetun kielen ja painotekniikan. Sittemmin hän kehittää radion, television ja tietokoneet. Tämän kaiken seurakscna meillä on matkapuhelin, mihin voi maksusta tilata soittoääneksi Kirkaa. ??? Minkä takia sekä tietokone että lentokone ovat molemmat koneita? Onko niillä käytännössä mitään yhteistä? Ei ole. AINA SlTJ_0|N,KU0UT KOSSU HC0SUIHS E S f T E U l M PITÄESSÄ, KAR-HA-R I £Kf\AS SILLOIN, KU HAMrtASlÄAKÄRlSSÄ HUUSJT NIIN kKK&A.enÄ o m ktf/JOVA SOrTTi ?OLHSTT? HAR-HAR.-HAR 1 £ W I A S 9L.J TÖRKEETJATKAT Ihme 10/00 VMfÄÄEIM4MSAUM K U U VARHAISTA TUSKAA SARJAKUVAPIIRTÄJÄ' PENTTI HAARIK05ICI MUISTELEE OSAM'Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta Teim-iässä elämäntehtäväni kirkastut minulle.lopullinen matka alas alkoi. PHOO luettuani kaikki taiteilija päiväkirjat ja -elämäkerrat (tosin vain ranlckojer.tappien ja vain ib.ikävuoteen asti) olin täusioppinut, tukahdutettu nuori nero vs.maailma. -fuifcs Paha vain,että l-apsuuoeo kotini ei ollut uskonnollinen, rikkinäinen tai suvaitsematon ;vastustaja puuttui ..ja sitten iille Jylkkärin toimittajalle että... "Työnsaanti opiskelun jälkeen pelottaa, sillä vuosittain Suomessa avautuu noin puoli filosofin tointa. Onneksi olen ammatiltani kirvesmies, joten tietää tiukan paikan tullen ainakin jostain saavansa työtä. Onhan se kiva tietää olevansa akateemisesti kouluteltu kirvesmies." FILOSOFIAN OPISKELIJA TOIVO SALONEN JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESSÄ 7/1976 (6.4.1976) Seuraavaksi-• Nuori mies, sosiaalitoimisto ja 3 w u s .
• • • + <fr JpäskftM Ylioppilaslehti 13 1. MMMSKUUT* ;0DD Jyväskylän elävän musiikin yhdistyksen JELMU:n vastavalittu ohjelmavastaava Malli Salmela määrittelee sanaa scene verkkaisesti, mutta varmasti: "Jonkun rajatun alueen sisällä tapahtuva toiminta, aihepiirinä esimerkiksi rock-musiikki. Ja siihen liittyvä näkymä, miltä tilanne näyttää nyt ja tulevaisuudessa." "Sceneen kuuluvat myös taustavoimat, siis tapahtumien järjestäjät ja tietysti hyvin olennaisena osana yleisö." Ville Häkkinen on seurannut Jyväskylän musiikkielämää hyvin lähellä kymmenen vuoden ajan. Rautaisesta räminämusiikin tietotaidosta kertoo muun muassa vankan maineen saavuttanut Jyrock-festivaali, jonka pääjärjestäjänä Häkkinen jälleen tulevana keväänä heiluu. Rockin ja scenen asiantuntija pudottelee tasaista tahtia assosiaatioita sanasta rock: "Kovaääniset kitarat. Savuiset baarit. Semmonen reilu meininki ja jätkäkulttuuri. Ehkä varsinkin aiemmin -jonkunlainen vaihtoehionen elämäntyyli. Perinteisesti tommonen laitapuolen touhu." Salmela lisää tähän oman rock-määritelmänsä: "Meteli. Mulle rock merkitsee meteliä. Meteli on positiivinen asia." Sen mutkikkaammasta asiasta siis ei ole kysymys hienolta kalskahtavassa termissä rockscene. Jonkun rajatun alueen sisällä tapahtuva meteli ja jätkäkulttuuri. Tähän siis voidaan lopettaa väitteet, joiden mukaan Jyväskylässä ei ole omaa rock-sceneä. Scenen vireydestä Kokonaan toinen kysymys onkin: millainen tämä scene on? Annetaan herra rock-herrojen puhua. "Jyväskylä on tällä hetkellä tosi hyvä rockkaupunki. Täällä on helvetisti hyviä bändejä", aloittaa Häkkinen. Esille tulevat muun muassa sellaiset jokaiselle kaupunkimme katuja kuluttavalle nuorelle tutut nimet kuin Sunride, Dynamo, Laulurastas ja Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus. Salmela listaa samat bändit ja korostaa, ettei lista suinkaan lopu tähän. Molemmat myöntävät myös Lutakon näyttelevän suurta osaa Jyväskylän rock-elämässä. Kymmenen vuotta maamme kevyen musiikin kärkinimiä houkutellut tiililuola takaa osalRock? Scene? Näistä on käyty keskustelua. pungissamme asustaa löyhä joukko bändejä, jotka tuottauat runsaasti aihteleuanlaatui elusaastetta. Saako tä kutsua sceneksi vai ko kyseessä vain löyhä joukko bändejä, jotka tuottavat runsaasti vaihtelevanlaatuista melusaastetta? taan hyvän maineen ulkopaikkakunnilla. Tosin Häkkinen on etenkin menneenä kesänä tehnyt festareita kolutessaan erään toisenkin miellyttävän havainnon: "Sitä kuulee oikeastaan vähän väliä, että teillähän on Jyväskylässä monta tosi hyvää bändiä" Trio Niskalaukaus lienee Jyväskylän bändikatalogin kuumin kansallinen nimi. On silti mukava kuulla, että myös muiden bändien maine on kiirinyt kunnan rajojen ulkopuolelle. Niskalaukauksen ja kolmen edellä mainitun pikkukuuluisuuden ohella valtakunnan uutiskynnyksen on useampaan otteeseen viime aikoina ylittänyt tuore hiphop-tulokas Jonny Bro. Molemmat rock-messiaat Häkkinen ja Salmela toivottavat Jonny Bron lämpimästi tervetulleeksi Jyväskylän rock-sceneen. Siitäkin huolimatta, että Jonny itse lukeutuu mieluummin ihka omaan hiphop-sceneen kuin rock-piireihin. Sekä Häkkinen että Salmela kertovat olevansa hyvin avomielisiä musiikin kuuntelun suhteen. Esimerkiksi kevyen tai raskaan musiikin kategoriointi leimataan täysin turhaksi. Häkkinen muun muassa kertoo, että hänen kavereistaan ei oikeastaan enää kukaan ilmoita rajaavansa mieltymyksiään pelkkään kitararokkiin. Musiikin kuuntelijat siis kaatavat raja-aitoja samaan tahtiin kuin musiikin leldjäddn: konerytmit pauhaavat aika ajoin oikeastaan tyylisuunnan kuin tyylisuunnan keskuudessa. Talvista rock-rikkautta Häkkisen mielestä Jyväskylän bändejä ja myös jyväskyläläisiä rock-yleisöä odottaa ennenkokemattoman rockrikas talvi. Syynä on kaupungin ravintoloiden yllättävä aktiivisuus. Kun ennen etenkin pienemmät akiit joutuivat valittelemaan vähäisiä esiintymismahdollisuuksia, tänä syksynä kaikki kaupungin baarit ovat yhtä aikaa päättäneet olla rock-baareja. Häkkisen ja Salmelan näkemys asiasta on selvä: viimeistään talven jälkeen tulee tapahtumaan karsintaa. "Kyllä niistä osa pian huomaa, ettei tollasen rock-touhun pyörittäminen nyt väittämältä ole ihan kauhee rahasampo" Pienen karsinnankin jälkeen ollaan silti vielä tilanteessa, jossa saattaa jopa arki-iltoina joutua valikoimaan erilaisten live-musiikkitapahtumien välillä. Kuinkahan moni maamme kaupungeista voi leuhkia vastaavanlaisella tilanteella? Scenen tulevaisuus? Huolimatta Jyväskylän rock-scenen tasaisesta ja suhteellisen leveästä kärjestä, todellista megahittiä kaupunkimme ei ole vielä onnistunut maailmaan ahertamaan. Tätä rockin asiantuntijat eivät suostu likimainkaan myöntämään minkäänlaiseksi ongelmaksi, päinvastoin: "Ajattele nyt esimerkiksi jotain Poria. Mitä hyötyä sille oli ns. pori-rockista? Mitä bändejä siitä kaupungista on tullut Dingon ja Yön jälkeen", päivittelee Salmela. "Pikemminkin se on kaupungin bändeille riippakivi." Myös Häkkinen on hyvin skeptinen sen suhteen, että kaupunkimme rock-scene muka kaipaisi jonkinlaista raskaan sarjan vientituotetta. "Mua ei kiinnosta yhtään toi ajatuskuvio. Tokihan se nyt vois hetken jotain ruokkia, mutta..." "Mun mielestä olis paljon hienompaa jos tää rock-scene kehittyi? sillä tavalla hitaasti mieluummin kuin, että tulis joku tähtibändi, joka sitten nuohoais iän kaupungin kolmessa vuodessa kuoliaaksi", maalailee Salmela. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö kaupunkimme bändeillä olisi potentiaalia vaikka mihin: "Kellitystä on tietysti vielä tapahduttava, mutta sanotaan, että kyllä täällä on muutamia sellasia tarkoin varjeltuja salaisuuksia, jotka odottaa kukkaan puhkcemista" Tätä kukkaan puhkeamista on mukava odottaa esimerkiksi laadukasta live-musiikkia kuunnellen. Semminkin kun sitä on nykyään tarjolla joka ilta ja lähes jokaisessa kaupungin kuppilassa.» pianolaulelmii Kentauri on jyväskyläläinen yhtye, joka on säveltänyt Pentti Saarikosken runoista laulelmatyylisiä lauluja. Yhtye on juuri julkaissut Hirvikantaa on vähennettävä -nimisen, viisi laulua sisältävän CD:n. Pariminuuttiset kappaleet ovat pelkistetysti pianon ja kontrabasson säestämiä, oboella maustettuina. Kokoonpanossa musisoivat Liina Aaltonen, Aki Lahnajoki ja Tiina Tolonen (laulu), Juha Kujanpää (piano), Panu Sivonen (oboe) ja Riku Pelo (kontrabasso). Sivosta tosin tuuraa nyt Sakari Antila. Yhtye sai alkunsa pari vuotta sitten, jolloin se kasattiin musiikkitieteen laitoksen 30-vuolisjuhlien Saarikoski-teemailtaan. Aluksi Kentauri soitti muun muassa Muksujen kappaleita. Vähitellen painopiste on siirtynyt omiin sävellyksiin. "Nyt tämä tuntuu jo hyvin omalta, eikä tässä ole mitään uudelleenlämmittelyn makua", pianisti ja säveltäjä Kujanpää sanoo. Entä vertailukohdat? Kentaurin musiikissa voi kuulla kaikuja jostakin 60-70 -luvuilla tehdystä, mutta ainakin silloinen poliittinen mahtipontisuus on yhtyeestä kaukana. Monesti mainitaan myös Ultra Bra, ehkäpä osuvamman vertailukohdan puuttumisen takia. Kentaurin musiikki on akustista ja ilman rumpuja toteutettua. Tämän konseptin sisällä voidaan kuitenkin Kujanpään mukaan luoda monenlaisia sointimaailmoja. Kentauri on heittänyt kaikkiaan kymmenkunta keikkaa, useimmat jyväskyläläisissä kulttuuriravintoloissa. Tunnelma on ollut liki harras. "Yleisö on hiljaa, kuin konserteissa", laulaja Lahnajoki sanoo. 'Yleisön pitää olla hiljaa, jotta ne kuulisivat meidät, ja nehän hiljentyy kanssa", naurahtaa Kujanpää. Kentauri arvelee, että sillä on sijansa Jyväskylän musiikkielämässä: kaikelle löytyy kuulijansa kaupungissa, jossa riittää bändejä ja meininki on hyvä. Helsinkiin muuttanut Kujanpää muistuttaa, että Jyväskylällä on muualla hyvä maine musiikkikaupunkina. "Musiikkielämä on aktiivista, mutta treenipaikkatilannc huono", Aaltonen harmittelee. Uuden levyn myötä Kentauri aikoo karauttaa kohti muun Suomen keikkapaikkoja. Suunnitteilla on myös täyspitkä levy. Vaikkei yksityiskohdista vielä haluta huudella, vaikuttaa siltä, että Kentaurista kuullaan vielä. TUOMAS TIRKKONEN "Musiikin tarkoitus on luottaa hyvää oloa" Jonny Bro on Jyväskylän hiphop-maailman kuumin nimi. 17-vuotiaan konemusiikkivelhon esikois-EP, Superstar, on saanut niin kriitikoilla kuin hiphop-väeltäkin toinen toistaan kunnioittavampia lausuntoja: nuorukaista pidetään maanlaajuisestikin eräänä alan lupaavimmista nimisiä. Kuluneen syksyn aikana ei vahakorvaisinkaan kadunmies ole voinut välttyä kuulemasta eetterin täyttänyttä Suomi-hiphoppia. Jokaisella paikkakunnalla tuntuu olevan oma puheripuliniekkansa. Tästä massasta Jonny Bro eroaa olennaisesti yhdessä suhteessa: hänen musiikkinsa on lähes puhtaasti instrumentaalista. Ihmislajin puhekyvystä muistuttavat vain sinne tänne sämplätyt yksittäiset lausahdukset. Toki Jonnyllä on linkkinsä myös Suomi-rapin puolelle. Vastikään ensimmäisen EP:nsä julkaissut jyväskyläläinen Urbaanilegenda puhuskelee suomea rytmikkäästi. Tässä kokoonpanossa Jonny Bro kantaa nimeä Jonivcli. Hän vastaa musiikin taustoista sekä yhdessä Aikapommin ja Kasanovan kanssa sanoituksista ja riiminsylkemisestä. Lisäksi Jonny Bro tekee taustat raptoveri Ezkimon tulevalle levylle. Jonkinasteista yhteistyötä on myös vireillä Palefacen ja Seremoniamestarin kanssa. Entä millaisia assosiaatioita aiheuttaa hiphop-sankarissa sana rock? "Rockista puhuttaessa mulla tulee mieleen vaan kitara. En mä laske itseäni kuuluvaksi mihinkään rock-sceneen. Ennemminkin hiphop-sceneen." 'Yhteistä näille on tietenkin sellainen kaverimeininki. Ja hyvä fiilis. Oikeastaan kaiken musiikin tavoitteena on tuottaa hyvää oloa," Jonny Bron mukaan hiphop tulee säilyttämään tulevaisuudessa asemansa suomalaisella musiikkikartalla. Myöskin rock on hänen mielestään hyvissä kantimissa. "Koko ajanhan tuolla rockin puolellakin tapahtuu. En mä usko että lähitulevaisuudessa sen enempää hiphop kun rockikaan tulee kuolemaan mihinkään." JUHA KAUPPINEN +
+ Jyväskylän Ylioppilaslehti 13 1. MARRASKUUT* 2000 L O U N A S 1 1 1 -• 1 6 MA 6.11. • Leivomme päivittäin tuoreita sämpylöitä leipäpöytään. • Myös vegaani vaihtoehto joka päivä. • 1 6 MA 6.11. KE 8.11. KÖYHÄN PE 10.11. MA 13.11. TI 14.11. T0 16.ll. OPISKELIJAN RUOKAPAIVA Kukkakaali-sienipaistos Kesäkurpitsaherkku Kasvisjuustokastiketta Täytettyjä kasvisohukaisia Kasvishemckeittoa, pannaria Värikäs uunikala Punainen linssikeitto Makkarapannu Sitruunasei Broilermureketta Hernekeittoa, pannaria Broilerpyörykäi Silakkapihvit, perunasose Currykala Makkaralasagnea Burgundin lihapataa Lihapyöryköitä | Lihakeitto Jauheliha-kasviskastike KE 15.11. Paistettuja muikkuja T17.ll. T0 9.ll. O Q o Q O I O Sieni-pcrunakiusausta PE17.U. Kasvislasagnc Kasvispihvit iiokivi Juustoista kirjolohikastiketta Perunaohukaisia Nakkikastike, perunasose Riistapyörykät iiokivi Kasslerpaistia Jauhelihakastiketta, spaghettia Lammaspata Kanaa mango-hunajakastikkees&i iiokivi Broilerpihvi Siskonmakkarakeittoa JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KIRJAA KAMPUKSESTA Ricoeur: Tulkinnan teoria. Diskurssi ja merkityksen lisä. (Tutkijaliitto) Vihdoinkin suomeksi! 138 mk Pulkkinen: The Postmodern and Political Agency. (SoPhi) Rohkene ajatella toisin. 120 mk Schmidt-Bleek: Luonnon uusi laskuoppi. Ekotehokkuuden mittari MIPS. (Gaudeamus) Miten Ilakoida Pilaamatta Systeemiä. 155 mk Pihlström & Siitonen & Viikko (toim.): Aika. (Gaudeamus) Onko sinulla aikaa lukea tämä? 160 mk Kivikäs: Kalliokuva kertovat. (Atena) Rapakon joutsenia ja jousikätisiä naisia. Mitä esi-isämme miettivät? 138 mk Opiskelijan K a m p U S Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa K<fftE\ ^ kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löydät internetistä. www*sonaatthfi Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Agoran ravintola Ravintola Lozzi Ravintola Wilhelmiina Ravintola viisto Kahvila Kvarkki Kahvila Aallokko Liikunnan kahvila Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Mattilanniementie 2 Keskussairaalantie 4 P-rak. Ahlmaninkatu 2 MaA-rak. Survontie 9YFL-rak. Survontie 9YK-rak. Seminaarinkatu 15C-rak. Keskussairaalantie 4 L-rak. Seminaarinkatu 15B-rak. Seminaarinkatu 15M-rak. Vapaudenkatu 39-41 puh. 260 4571 puh. 260 3910 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3887 puh. 260 3901 puh. 260 3902 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 TERVETULOA TERVETULOA www.sonaatti.fi kainous syksy 2000 07.11. Medem. Napapiirin ra» 14.1 f. Ijäs. Sokkotanssi. 1999 21.11, Widerberg. Jo joutui ai 28.11. Tarkovski. Nostalgia.% esitykset kello 19. Liput 20/25. Laadukas asunto luo puitteet menestyksekkäälle opiskelulle myös uudella vuosituhannella! Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 26 A, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. (OI4) 3393 400, fax (OI4) 3393 411 Sähköposti: asukastoimisto@koas.fi; etunimi.sukunimi@koas.fi Internet: www.koas.fi Kun vertaat vuokria, vertaa OPISKElUn-ASUHTO T8VM8 mitä vuokraan sisältyy! . CC^^I-I^IC^^^ :.w:, +
ÄLÄ OHITA TÄTÄ! Kaikki piilarit netistä tukkuhinnoilla!!! 429-J Vrt. hinta muualla: • Nissen 400 mk • Instru 380 mk • Keoos 390 mk • Silmäasema 480 mk suomen hai vimmat??*? 1/2-v. K u u k a u s i l i n s s i p a k e t t i „„ n g 30 p r K e r t a k ä y t t ö l i n s s e j ä 6 pr B&L Soflens 66 -linssit 2 isoa 360 ml pulloa Softeyes All-in-One 1 reissupullo 100 ml Softeyes All-in-One Comfort -silmätipat 10 ml 3 kpl säilytyskotelolta Vrt. pelkät linssit muualta: • Nissen 640 mk • Instru 600 mk • Silmäasema 560 mk • Keops 600 mk U u s i v v e b b i k o t i m m e s i j a i t s e e o s o i t t e e s s a : ^.PIILOUNSSIMYYNTUcom TERVETULOA KYLÄÄN! Tilaaminen o n nyt tosi helppoa!!! NYT «KANNATTAA TIUTA „ jmzPjM^^ ENEMMÄNKIN: , £ $ & f S Z Hinnoissa Oy Softeyes A l l i n O n e ^ 7 Pii | | inssien M y y n l i i Hoitoneste 3o0 ml ' l l l l 1 . ' PL 516,33101 TRE • käyttöaika3/2003asji;.IVV• £ p un .03-3453998,Fax03-3453822 Q v Norm. e O r / p l o A ^ M info®piilolinssimyynti.com Q Leikkaa irti, säilytä huolella! Leikkaa irti, säilytä huolella! lYVXSKYllR YUOPISTOMIMO|| •'• . 1 V U U I M S U | R I N K A T U 1 S , R A K . (O I 4 ) 2 6 Ö ) t 4 D POKE NOPEA TIE AMMATTIIN TAI EDUKSESI JATKO-OPINNOISSASI Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus L U K I O N J Ä L K E E N Ä Ä N E K O S K E N K A U P P I K S E E N 1615 KAUPAN JA HALLINNON ALA LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI Yhteishakukoodi 206. Omassa yo-ryhmässä asiakaspalvelun ja markkinoinnin ammattilaiseksi. TIETOJENKÄSITTELYN PERUSTUTKINTO. DATANOMI YTiteishalukoodi 240. Oma yo-ryhmä. Informaatioteknologiapalvelujen ja markkinoinnin ko., käytön tuki. I L A N N I I M I M A A ( A U L A ) I O I 4 I 2 6 1 2 D ÄÄNEKOSKEN KAUPPAOPPILAITOS Opintie 1,44120 Äänekoski, puh. (014)5192453 www.aanet.aanekoski.fi OPISKELUUN JA YHTEYDENPITOON COMPAQ PRESARIO 7479 IBMAptivat •""^ 5 950,Infogate Ky Gummeruksenkatu 9,40100 Jyväskylä ® 014-214 517 fax. 014-214 418. Tarjoushintaan 6 490,Avoinna: ark. 9.00-18.00 la 10.00-14.00 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta SYKSYN HAKU FYSIIKAN, KEMIAN, MATEMATIIKAN ja TILASTOTIETEEN OPINTOIHIN Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarjoaa monipuolisen huippututkimukseen perustuvan koulutuksen kansainvälisessä ilmapiirissä. M a t e m a a t t i s luonnontieteellinen tiedekunta sijaitsee uusissa tiloissa kauniilla kampusalueella Jyväsjärven rannalla lähellä kaupungin keskustaa. Luonnotieteiden, matematiikan j a tilastotieteen aloilta valmistuvien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät, alan opettajista on j o p a pulaa. FYSIIKAN koulutuksen j a tutkimuksen pääalueet ovat kokeellinen j a teoreettinen ydin-, hiukkasj a materiaalifysiikka, elektroniikka, mittaus-ja anturitekniikka, paperinvalmistusteknologia sekä fysiikan aineenopettajakoulutus. Ydinj a materiaalifysiikan tutkimus on valittu Suomen Akatemian huippututkimusyksiköksi. Fysiikan valintakoe järjestetään 28.11.2000. KEMIAN alalla valittavanasi on epäorgaaninen ja analyyttinen kemia, orgaaninen kemia, fysikaalinen kemia, puunjalostusteknologiaan liittyvä kemia sekä kemian aineenopettajakoulutus. Kemian pakollinen valintakoe pidetään 24.11.2000. MATEMATIIKAN alalla voit opiskella puhtaan matematiikan ja matematiikann aineenopettajan tutkinnon lisäksi tietojenkäsittelyteoriaa, stokastiikkaa j a tilastotiedettä. TILASTOTIETEEN koulutus tähtää tilastoaineiston hankinnan, käsittelyn sekä tilastollisen mallintamisen asiantuntijatehtäviin. Tilastotietelijän koulutuksen saaneista on kova kysyntä. Hakulomakkeen voit tilata opiskelijapalveluista p. (014) 260 1074 j a 260 1075 tai sähköpostitse: opiskelijapalvelut@jyu.fi. Lisätietoja saat myös www-sivulta htp://www.jyu.fi/opiskelijapalvelut/abi.htrnl. Lisätietoja opiskelusta antaa myös matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö, sähköposti mlopsiht@cc.jyu.fi, p. (014) 260 2204. Hakulomakkeet toimitetaan tiistaihin 23.11.2000 klo 16.15 m e n n e s s ä Jyväskylän yliopiston kirjaamoon: Jyväskylän yliopisto. Kirjaamo, P L 35,40351 Jyväskylä ARKIAAMUN ROAD-MOV1E (OSAV) Nyt he tietenkin katsoivat turvakameran kuvaa ja naureskelivat pelokkaalle ilmeelleni. Hyvä on, äskeiset ajatukset olivat naiiveja, kaukaa haettuja, epärealistisia ja tiettyä ammattiryhmää loukkaavia, multa kocuakaapa itse ajatella kypsästi ja itsekriituscsti kun metallinen piippu painaa selkärankaa Vanhus ohjasi minut marketin pihalle. Siellä me patikoimme peräkanaa kohti tyhjäkäynnillä tutisevaa linja-autoa. Papparainen avasi bussin oven, kumarsi kohteliaasti ja sanoi: Niin. Olkaa hyvä ja astukaa kulkuneuvoon. Ja minä astuin. En minä siinä tilanteessa muutakaan osannut tehdä. Ei ollut aikaisempaa kokemusta. Sisällä autossa vanhus kaski minun istua etuistuimelle, sille josta matkaoppaat esittelevät turistikaupunkien nähtävyyksiä Oman ahterinsa hän parkkeerasi kuskin pukille. Sitten hän survaisi vaihteen päälle, nosti kytkintä, huusi "Juhaa", painoi kaasun pohjaan ja kaarsi maantielle. Vanhaksi mieheksi hän ajoi käsittämättömän kovaa ja yllättävän sulavasti niinkin isoa autoa. Tai mistä minä tiedän onko bussin ajaminen vaikeaa, itse kun en ole uskaltautunut edes henkilöauton rattiin. Vaikka Jorma usutlikm minua autokouluun. Olihan se hänen mielestään moderni ja urbaani kansalaistaito. Melkein kansalaisvelvollisuus. Kaikki johtuu televisiosta. Sen haitallisista vaikutuksista meihin eläkeläisiin ci kukaan pidä julkisuudessa melua. Nuorisosta vain ollaan huolissaan, vanhus sanoi kaahalessaan sateen kostuttamalla asvalttitiellä eteenpäin. Anteeksi, kysyin kummissani ja peloissani. Niin. Voin tunnustaa, että sain erilaisista toimintaelokuvista yllykkeen viettää elämäni viimeinen päivä tällä tavoin miehekkäästi. Ymmärrältehän? Totta kai. änkytin. En ymmärtänyt yhtään mitään. Paitsi sen. että hän oli puhunut elämänsä viimeisestä päivästä. Mitä hän meinasi tehdä? Ajaa vastaantulevaa rekkaa päin? Murskata linja-auto kallionseinämään? Vai parkkeerata kiskoille ja odottaa että VR hoitaisi loput? Kyyneleet kirposivat kasvoilleni kun ajattelin lapsiani. Näkisinkö heitä enää koskaan? Kohta Ville heräisi ja huomaisi jättämäni lapun pöydällä. Lapun jossa lupasin tulla ihan pian koliin. Miten hän selittäisi Aleksille, sinen kun hän ymmärtäisi puhetta, miksi äiti ci ole heidän luonaan. 9 Kaipaatko elämääsi haasteita? Pidätkö välivuotta? Aiotko suorittaa yliopistotutkinnon myöhemmin? Kiinnostaako koulutuksesi monipuolistaminen? Vastauksen edellisiin kysymyksiin tarjoaa opiskelu JYVÄSKYLÄN AVOIMESSA YLIOPISTOSSA! • Opetuksemme on Jyväskylän yliopiston vaatimusten mukaista • Järjestämme opetusta kaikista Jyväskylän yliopiston tiedekunnista • Meillä ei ole ikärajoja eikä pohjakoulutusvaatimuksia • Voit liittää avoimen yliopiston opintosi yliopistotutkintoon • Järjestämme opetusta Jyväskylän lisäksi myös muualla Suomessa • Opetuksemme on iltaisin tai viikonloppuisin • Osa opinnoista on ajasta ja paikasta riippumatonta KYSY LISÄÄ: puh. (014) 260 3697 ja 260 3666 http://www.avoin.jyu.fi, email: avoneuvo@cone.jyu.fi Jyväskylän •vliot a v o i n paalle pantavaa Nosta elintasoasi ja ota opintolaina Osuuspankista! Saat edulliset ehdot ja jotakin myös leipäsi päälle. www.osuuspankki.fi/alt
Jyväskylän ylioppilaskunnan edustajistovaalit 31.10.-3.11. & 8.11. Akateeminen Siperia Seura (A.S.S.) 6 Antti E., 12 Karri K., 17 Jaana K. (sit.), valtsikka tietsikka erkka "...tänne nukkumaan olla tultu " "isoon mieheen mahtuu" "äänestä, arvostele sitten." 13 Mika M . , 18 Joonas K. 7 Oskari E., valtsikka (sit.), fyssa valtsikka "tavoitteena "hipahtavan rento "vähemmän jylhä" pistevoitto" ja reipas" 8 Niku G., psyko 14 Tiina T . , 19 Mikko V. (sit.), "komea, mahakas. ahne" ylhisso valtsikka "sairaan tervejärkinen "rauhallista 9 Milla H.. tapaus" harkintaa" valtsikka "nauru pidentää ikää" 15 Antti V., 20 Jaakko K.. vihissä psyko 10 Pasi H., "patakonservatiivinen "harmaa kivi hidaste, valtsikka tukkapää" ei este" "kerro viel kybäl li f es kii" 16 Pekka V., 21 Santtu L., 11 Tero H., väbötiede valtsikka tietsikka "kiertävät hautajaiset" "vakavasti otettava pelle" "humoristinen eibyrokraatti" http://batman.jyto! ,fi/~pekves/siperiä/ S e l k ä r a n k a m m e e i s u l a h o u s u i h i n ! Valitse vihreä valttikortti! Numerot 28-39 edarivaaleissa katso lisää: www.jyu.fi/yhd/gronioni 29 30 31 32 3; 36 37 38 39 Kolminaisuuden Postulaatti arjen riemuvoitto Olemme ryhmä. Ryhmältä löytyy kokemusta. Kokemuksemme on vankka. KuPI. Olemme vaikuttaneet edustajistossa, ylioppilaskunnan j o h t o e l i m i s s ä j a ylioppilaskunnan s i h t e e r i s t ö s s ä . Vaikutamme edelleen. KuPI. Onpa keskuudestamme noustu jopa kaupunginvaltuustoonkin. Meillä on näkemystä. Näkemyksemme on t e r h a k k a . Ajattelemme lämmöllä, järjellä ja vapaasti. KuPI. Tartumme intohimoisesti ^asa-arvoa, suvaitsevaisuutta j a opiskelijan arkea koskeviin kysymyksiin. Kilpi. Hämmennämme Kupl mielellämme isoja k a t t i l o i t a , joissa pitää olla hyvää j a kylläiseksi tekevää soppaa. KuPI. Nautimme hyvästä j a r a k e n t a v a s t a hämmentämisestä. KuPI. Hyvässä samppanjassa pitää olla kuplia, niin myös edustajistossa. KuPI. martonne Huttunen -hasuatustiede Pauli matlila -matematiikka J y v ä s k y l ä n o p i s k e l e v i e n k e s k u s t a l a i s t e n ( J O K ) e d u s t a j i s t o v a a l i e h d o k k a a t : Johanna Kentala 83, valtio-oppi; Juha Makkonen 86, historia; Timo Tuikka 92, valtio-oppi; Kirsi Marttinen 87, englanti; Mari Kokko 84, YKP; Jussi Seppänen 90, liikunta; Päivi Sivonen 91, suomi; Julia Saukko 89, suomi; Pekka Raassina 88, venäjä; Jaana Arkko 82, yht. viestintä. Kuvasta puuttuvat Kati Lahti 85, valtiooppi j a Jaakko Virranta 93, YKP A KTT. /f MALTILLINEN AAfllVASEMMISTD 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 W W W . J Y l . F I / M A A
Jyväskylän ylioppilaskunnan edustajisto vaalit 31.10.-3.11. & 8.11. Poikkitietcilijät Meistä löytyy ainejärjestöaktiiveja, yliopiston hallinnon opiskelijajäseniä j a muuten vaan asioista kiinnostuneita t y y p p e j ä . Y h t e i s t ä meille on halu osallistua ylioppilaskuntatoimintaan j a y l i o p i s t o n k e h i t t ä m i s e e n ilman puoluepoliittisia sidoksia. Uskomme, e t t ä näihin h a a s t e i s i i n t a r v i t a a n p u o l u e k i r j o n s i j a s t a asioihin monipuolista perehtymistä, tahtoa j a laajaa näkemystä. Tähän meillä on oivat edellytykset, sillä ehdokaslistallamme on opiskelijoita kaikista yliopistomme tiedekunnista. Ylioppilaskunta muodostaa palvelujen j a edunvalvonnan kokonaisuuden. Sen tehtävänä on tarjota tietoa j a tukea esimerkiksi opiskelijan asumiseen, toimeentuloon j a yliopiston hallinnon e r i portaisiin liittyvissä ongelmissa. Niinpä meidän l i s t a l l a m m e onkin e h d o k k a i t a , j o i l t a l ö y t y y a s i a n t u n t e m u s t a j a i n n o s t u s t a (Poik.) ylioppilaskunnan toimintaan liittyviltä sektoreilta. Meidän ihanneyliopistossamme on t u r v a t t u akateeminen vapaus j a mahdollisuus monipuoliseen, p o i k k i t i e t e e l l i s e e n k i n opiskeluun. O p i s k e l i j a t ovat tasa-arvoinen osa tiedeyhteisöä j a riviopiskelijallakin on mahdollisuus v a i k u t t a a sekä ylioppilaskunnan e t t ä yliopistonkin p ä ä t ö k s e n t e k o o n . Vapaaseen opiskelijaelämään taas kuuluu niin kannankuin känninottokin. Löpinät sikseen, puhukoon ehdokaslista puolestaan: laajaan edustukseen meillä on laaja ja pätevä opiskelijakunta. Äänestäminen kannattaa aina. PresSure PresSure on v i e s t i n t ä t i e t e i d e n o p i s k e l i j o i d e n muodostama e d u s t a j i s t o r y h m ä . Emme ole sitoutuneet mihinkään puolueeseen tai ideologiaan, ainoastaan opiskelijoihin. Näin v o i t olla varma s i i t ä , e t t ä t ä r k e i n t ä meille ovat t a v a l l i s e n opiskelijan asiat, ei oman poliittisen uran edistäminen. PresSure on koko olemassaolonsa ajan t o i m i n u t paremman t i e d o t t a m i s e n puolesta. Niin edustajiston kuin koko ylioppilaskunnan o l i s i k e r r o t t a v a t e k e m i s i s t ä ä n j a t e k e m ä t t ä j ä t t ä m i s i s t ä ä n enemmän, j a selvällä suomella ilman kapulakieltä. Heikon tiedottamisen takia edustajiston j a koko ylioppilaskunnan t o i m i n t a j ä ä v a l i t e t t a v a n usein o p i s k e l i j a l l e h ä m ä r ä k s i . Haluamme kumota sen k ä s i t y k s e n , e t t ä e d u s t a j i s t o o l i s i p i k k u t a k k i i h m i s t e n ikioma hiekkalaatikko. Se onnistuu avoimella t i e d o t t a m i s e l l a . P i k k u p o l i t i k o i n t i , Käytä ä ä n t ä s i , k ä y t ä j ä r k e ä s i . kokouskikkoilu j a k a v e r i p ä ö t ö k s e t saavat PresSurelta jyrkän tuomion. Y l i o p p i l a s k u n t a ei myöskään mielestämme käytä ääntään tarpeeksi o p i s k e l i j o i d e n puolesta j a o t a voimakkaasti julkisuudessa kantaa opiskelijalle t ä r k e i s i i n kysymyksiin. j y y . l l ä on mahdollisuus olla merkittävä vaikuttaja, jos se vain niin tahtoo. Siksi P r e s S u r e haluaa J Y Y t l l e oman tiedotussihteerin. Kannatamme lämpimästi oman j ä r j e n käyttöä. Jokainen ryhmämme jäsen e d u s t a j i s t o s s a on vapaa tekemään päätöksensä oman m i e l i p i t e e n s ä mukaan, ilman kahlitsevaa ryhmäkuria. R a t k a i s u t sanelee oma j ä r k i , ei puolueohjelma t a i r y h m ä n j o h t a j a . Tulemme e d u s t a j i s t o s s a tekemään runsaasti a l o i t t e i t a j a edistämään keskustelua aiemmista. Käytä sinäkin järkeäsi. Lisätietoja: Mikko Räsänen, irasane@st.jyu.fi, 040-508 1189 TUHATKUNTA vakuuttavaa VASTUUTA 94 TomiAuremaa 95 Sinikka Auvinen 96 Mikko Hieta 97 Signe Jauhiainen 98 Elisa Kangaskoski 99 Sonja Karjalainen 100 Masa Kontula 101 Jani Korhonen 102 Antti Kärki 103 Pirjo Lahdesmäki 104 Kirii MaMa 105 Oula-Antoi Mutikainen 106 Pasi Nykänen 107 Jaakko Pirttikoski 108 Merja Puustinen 109 Mika Rossi H H 110 Mikko Sairanen UlJuhaVnnikkala Edustaiistovaalit 2000 P Ö R S S I Ä DUMPPI "Choose l i f e . Choose a job. Choose a career. Choose a family. Choose a fucking big television. Choose washing machines, cars, compact disc players and electrical t i n openers...Choose good health, low cholesterol and dental insurance. Choose fixed interest mortgage repayments, choose a starter home, choose your f riends, choose leisure wear and matching luggage, Choose your f uture. Choose Pörssi & Dumppi.." Votc 112 127! 112 Santeri Heinonen (Laskentatoimi) 113 Tarja Hujala (Suomen kieli) 114 Teemu Jaatinen (Yrityksen taloustieteet) 115 Jouni Jyllinmaa (Kansantaloustiede) 116 Mikko Kapanen (YKP) 1 1 7 Katri Kastikäinen (Markkinointi) 1 1 8 Johanna Kontio (Suomen kieli) 119 Markus Lappi (TJT) 120 Jussi Myllymäki (Laskentatoimi) 121 Sanna Pekonen (Laskentatoimi) 122 Simo Rantanen (TJT) 123 Antti Seppä (Laskentatoimi) 124 Perttu Soininen (TJT) 125 Tuomas Vanhanen (TJT) 126 Pasi Matilainen (TJT) 127 Outi Oja (Kirjallisuus) SOS Sosialistiopiskelijat Ehdolla JYY:n edustajiston vaaleissa Kalle Hernberg Athanasios Vappu Kopra Juhana Leskinen venäjä Konstantopoulos biologia/biology venaja fysiikka Ivo Luciano Mesquita Alexandra Pirojenko Sari Pöyhönen Emmi Tuomi taloustiede/economics fysiikka venäjä psykologia JYY yliopistohallinnon etäispesäkkeestä painostusjärjestöksi! Taisteluun, toverit! "Meitä broilerit ei enää hoivaa..." www.jyu.fi/so V A A L I M E S S U T z e 1.11. klo 2 1 . 3 llokivellä v a a l i p a n e e l i a , kulttuuriesityksiä, h a l p a a kaljaa ilmainen vaalibingo (palkintona kaljaa ja muuta kivaa) v a p a a pääsy järjestää : JYY:n keskusvaalilautakunta E d u s t a j i s t o v a a l i t 2 ' A n n a y s t ä l l e s i i l m a i s t a p u h e a i k a a '
YLIOPPILAS . « * > KOHENNA KIELITAITOASI JA KANSAINVÄLISTÄ OSAAMISTASI TULE TAMMIKUUSSA TALOUSKOULUUN ! Programme in H o m e Economics ( e n g l a n n i n k i e l i n e n l i n j a ) Haushaltungsschule ( opetus pääosin saksaksi) Hakuaika marraskuu Lisätietoja ja h a k u l o m a k k e i t a saat työvoimatoimistosta ja oppilaitoksesta puh. 252143 Koulutus alkaa 8.1.2001 Kysy myös vapaita paikkoja suomenkielisiltä l i n j o i l t a m m e ! M I I I U H M I I I I AI H A SALOKATU 20,40630 lYVÄSKYlA. P. (014) 252 143, FAX (014) 252 403 OTA ASKEL AMMATTIIN! 1 3 . Ö . 2 1 2 4 . 5 . 2 2 (17/19/36 ov) Lisäpisteitä, korvaavuuksia, valmiuksia alallesi, elämyksiä... LINJAT: LIIKUNTA... kun liikunta-, kuntoutus-, poliisi-, pelastustai opetusala kiinnostaa. Urheiluopisto vko, Kuntosaiionjaakurssi, Uimaopettajakurssi ym. KASVATUSJA PSYKOLOGISET AINEET... kun suuntaat sosiaali-, kasvatustai opetusalalle. Mm. kasvatustietie, psykologia, erityispedagogiikka. Ilmainen opinto-oikeus yhteen Jrkylän avoimen yo:n approon (kt/ps/ep). ERÄJA LUONTOMATKAILU... erä-ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava linja. Seikkailuja, retkiä ja vaelluksia ympäri Suomen. KÄSITYÖN ERITYISTEKNIIKAT... työn vastapainoksi/yrittäjyydestä kiinnostuneille/valmentaa jatko-opintoihin. Myös yksittäisiä kursseja. Ilmainen opinto-oikeus yhteen J:kylän avoimen yo:n approon (kt/ps/ep). Haku 31.7. saakka. E s i t t e e t j a hakulomakkeet: AI?«Vn II A M FV Puh 01^-462 791, 462 151 ? . « J A F a k s i 014-461337 k A N S A N P I S T E-mail: kansanopisto@karetula.fi Opistotie. 4 3 5 KARSTULA "ww.karstula.fi/kansanopisto Ravintola Pizzeria KONOSEUA Väinönkatu 9 C 2. kerros, puhlelin (014) 617 762 OPISKELIJAKORTILLA PIZZAT 2 j KEBAT N n i l T n D Ö Y T Ä Ma-Pe 10.30-15.00 N U U I U P U Y I A La. s u 10 .30-17.00 Syö niin paljon kun jaksat kebebliha, pizza, riisi, ranskalaisetpemnat ja monipuolinen salaattipöytä + 1 lasi juomaa (meillä myös tupakka osasto) Sohivin ki # Alkaen! sjuhlat 11.30 # Kutsu Juhla Huipentuma ke 8.11 klo 21.00 Runsaasti tarjontaa vaan ei menoa haittaavaa erityisohjelmaa valmista kutsusi Soi Vaasankatu 2 1 , sohwi.fi KIITOS KUNNALLISVAALEISSA MEITÄ ÄÄNESTÄNEILLE MARI KOKKO., J U H A M A K K O N E N , JUSSI SEPPÄNEN, T I M O TUIKKA Muista myös ylioppilaskunnan edustajistovaalit 8.11. Ennakkoäänestys 31.10.3.11. H I U S A S I O I S S A S I N U A PALVELEE KOflTEPOHJAN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä h y ö d y k s e s i kanta-asiakas TERVETULOA k o r t t i m m e tai o p i s k e l i j a k o r t i l l a 1 % AVOINNA: -r , •• . , Ma-Pe 9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan La Suljettu 9 Miksi isä hoilaisi heila uuden äidin kanssa? Viha ja katkeruus alkoi taas puskea pintaan voittaen pelon. Minä haluan kotiin lasteni luokse, kiljuin itkunsekaisella äänellä. Teillä on oikeus yhteen puheluun, sanoi vanhus ja ojensi minulle povitaskustaan kännykän. Jokainen järkevästi käyttäytyvä ihmisolento olisi varmaan näppäillyt kotinumeron sijasta poliisin numeron, ilmoittanut vaivihkaa sijainnin ja pyytänyt apua. Minä en käyttäytynyt järkevästi. Minä olin sairas huolesta. Enkä minä edes tiennyt sijaintiamme. Maisemat vilahtelivat ohitsemme sen verran kovaa kyytiä, että muut tielläliikkujat näyttivät pysyvän paikallaan kun ohitimme heitä. Kotinumero tuuttasi seitsemän kertaa ennen kuin oma ääneni ilmoitti, etten ole nyt kolona ja että voin jättää viestin itselleni. Järkevästi käyttäytyvä ihmisolento olisi vannaan jättänyt viestin. Minä olin sairas huolesta. Halusin soittaa kuten liian usein elämässäni hädän hetkellä äidilleni. Saanko soittaa vielä yhden puhelun, kysyin. ... jatkuu seuraavassa numerossa. vakuuttavaa Yi 94 Torni Auremaa 95 Sinikka Auvinen 96 Mikko Hieta 97 Signe Jauhiänen 98 Elisa Kangaskqski 99 Sonja Karjalainen 100 Masa Kontula 101 Jani Korhonen 102 Anoi Kärki 103 Pirjo Lähdesmäki 104KiriiMamia 105 Oula-Antä Mutikaink 106 Pasi Nykänen 107 Jaakko Pirttikoski 108 MeijqPuustinen 109 Mika Rossi 110 Mikko Sairanen 111 Juha Vtinikkala Ed 1 ,rt n.'ist n i ,nn ^* 2000 W O KOTIKESKUS Rakenteilla olevia asumisoikeuskohteita: ASO/Järveläntie 32 Jyväskylän mlk, Jyskä 4 H+K+S 99,0 m 2 Valmistuvassa rivitalossa on 18 saunallista huoneistoa. Arvioitu valmistumisaika 31.12.2000. Huoneistot m 2 4 h+k+s 5 h+k+s 99,0 110,5 Asumaksi! 112.300,124.000,Vastike 3.851,4.250.Vesimaksu 60,-/hlö/kk ASO/Valssikuja 5 Jyväskylä, Kekkola 4 H+K+S 92.0 mValmistuvassa kerrostalossa on 23 saunallista huoneistoa. Arvioitu valmistumisaika 01/2001. Huoneistot ra 2 Asomaksu Vastike 2 h+kk+s 47,5-58,5 62.000-75.000 2.100-2.550 3 h+k+s 703-77,0 87.000-89.200 2.900-3.100 4 h+k+s 85,0-95,0 102.000-115.000 3.500-3.900 Vesimaksu 60,-/hlö/kk ASO Tiedustelut: VVO-kotikeskus, Väinönkatu 7,40100 Jyväskylä A C T T M M A T / ^ \ " V Tarja Koivunoksa puh. 020508 4172, Lahja Lehmonen puh. 020508 4171 J \ U I N I N V J 1 V J I Fax 020508 4175, E-mail: tarja.koivunoksa@wo.fi TURVALLISTA ASUMISOIKEUSASUMISTA T o i m i s t o a v o m n a M*6 l °-P e 830-14.00. ke 10.00-17.00 Meiltä: kaikenlaiset piilolasit uusimmat kehykset ja arskat huippusiistit linssit (titysti kaikilla mausteilla) OPISKELIJA-ALENNUS
Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 3 1.MAHBASXIILIIA 2000 K^ Ja sehän soi TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: JUHA KAUPPINEN Monta on asiaa, joita voi opBJa_ tekemään itse. Ammattimuusikon ja harrastajankin näppejä saattaa soittamisen ohella syyhyttää itse instrumentin valmistaminen. Eräs tämän alan taitajista on jyväskyläläinen Ari-Pekka Paasonen. Jasesoinimisessä pajassa hän sekä rakentaa että korjaa kielisoittimia. Paasonen myös vetää soitinrakennuksen kursseja työväenopistossa. Vaajakoskelta kotoisin oleva Paasonen päätyi työhönsä soittoharrastuksensa kautta. Oltuaan muutaman vuoden yliopistolla kemiaa lukemassa hän päätti 90-luvun alussa hakeutua Ikaalisten Kasija taideteolliseen oppilaitokseen puuseppä-artesaanikoulutukseen. Valmistuttuaan hän perusti verstaansa vuonna 1994. Nyt 32-vuotias Paasonen katsoo olevansa oikealla alalla. "Kyllä tämä on nyt semmoinen valinta, että homma toimii." Mietittyä tekemistä Suurin osa tuloisia iu\v soiiumien korjaamisesta, mutta työaikansa PaaCQU.cn pyrkii jakamaan suunnilleen puoliksi korjaushornmien ja soitinrakentamisen välillä. Uusia instrumentteja syntyy suunnilleen yksi kuukautta kohti. Soittimet ovat useimmiten tilaustöitä ja siten uniikkikappaleita. Koska esimerkiksi akustisen kitaran teko vie hyvinkin pari sataa työtuntia, on prosessi suunniteltava huolella alusia loppuun, materiaalien valinnasta lähtien. "En näe mielekkäänä käyttää jotain ö-luokan puuta ja pyöritellä sitä kahta sataa tuntia, vaan puun pitää olla parasta laatua." Osa puusta on kotimaista, mutta enimmäkseen Paasonen tilaa materiaalin ulkomailta. Esimerkkinä hän näyttää tiikeriraidallisella kuviolla koristettua mandoliinia, joka on tehty slovakialaisesta loimuvaahierasta. "Ei meinannut mennä tullissa läpi, kun eivät uskoneet, miten puu voi olla näin kallista", Paasonen naureskelee. Tilaustyönä tehdyn soittimen etu on niin soitannollisten ominaisuuksien kuin ulkonäönkin osalta yksilöllisyys. Vaan eikö kyseessä ole aika kallis hankinta? "Tehdasvalmisteisissa kunnon soittimissa on ihan sama hintahaitari kuin minulla, alimmillaan jostain kuudesta tonnista tuonne viiteentoista tuhanteen markkaan. En mollaa tehdasvalmisteisiakaan, siellä on erittäin hyviä soittimia. Ensimmäiseksi kitarakseen tuskin kukaan hankkii tällaista käsinrakennetlua", pohtii PaasoSoittimentekijän opissa Verstaassa työskentelynsä lisäksi Paasonen vetää soitinrakentamisen kursseja työväenopistossa. Asia lähti liikkeelle muutama vuosi sitten Paasosen Ali-Pekka Paasonen työstää kitaronkaulao kunnon kuosiin. pitämästä soitinnäytielystä, jossa opiston rehtori Olli Kaikkonen ehdotti iälle kurssin käynnistämistä. Kurssit ovat olleet suosittuja ja niillä käy väkeä 18-vuotiaista seitsemänkymppisiin, ammattimuusikoista harrastajiin. Naisia losin ei kurssilla jostain syystä ole näkynyt. Yhteistä soittimia rakentamaan ryhtyville on ainakin kiinnostus ja motivaatio asiaa kohtaan. "Soittimien rakentamisesta saa aivan uuden näkökulman soittimeen. Monille on suuri haaste lähteä tekemään jotain, mitä ei aiemmin ole tehnyt. Siinä pitää skarpata koko ajan, että lopputuloksena on soitin, joka soija myös kestää." Soittimentekoa opettelevien yleisin valinta on tietysti kitara, mutta mukana on mandoliineja ja kanteleitakin. Erikoisimmasta päästä lienee t u v a l a i n e n kurkkulaulun säestyssoitin morinkhur. "Oppilaat on olleet tyytyväisiä, ainakaan kukaan ei ole sanonut, ctiä ei kelpaa. Itse nautin opetuksesta hirveästi ja saan siitä myös tähän työhön ideoita, joita en olisi tullut muuten ajatelleeksi." Soittimentekijän työ tuleekin näillä näkymin jatkumaan entiseen malliin: kurssit pyörivät ja verstaalla riittää tekemistä. "Toivon, että voisin keskittyä enemmän uusien soittimien rakentamiseen, koska tämä on 'se juttu'. Toisaalta korjaaminenkin antaa perspektiiviä rakentamiseen. Tämä on mielenkiintoinen ja erittäin haastava ammatti: joka päivä tulee jotain uutta. Pysyy pää kunnossa kun pitää skarpata koko ajan."» "En näe mielekkäänä käyttää jotain Ö-lUOkan puuta ja pyöritellä sitä kahta sataa tuntia: Tee se itse DIY Soittimien rakentaminen käy eräästä esimerkistä tee se itse -henkisestä toiminnasta. Tällöin kyse voi olla laajemmasta asiasta kuin pelkästään hanastuksesta. Omaehtoista asioiden itse tekemistä voidaan tarkastella myös kulttuurisena ja elämäntapoihin liittyvänä ilmiönä. x Käsite DIY (do it yoursell) on tunnettu ennen kaikkea punk-musiikin ja siihen liittyvän alakulttuurin piiristä. Periaatteen voi laajentaa muunkinlaiseen omaehtoiseen kulttuuriseen toimintaan musiikin tekemisestä soittimien rakennukseen ja lehtien julkaisemisesta oman ruokansa kasvattamiseen. Kyse on siitä, että kuka tahansa voi esimerkiksi perustaa bändin tai julkaista oman pienlehtensä; ammattimuusikko tai -toimittaja ei tarvitse olla. DIY sai alkunsa punk-musiikissa 1970-luvun lopulla, mutta on sittemmin laajentunut muunkinlaiseen vastakulttuuriseen toimintaan. Vastaavasti punk-musiikista osa kaupallistui heti alkuunsa, mutta vireää ruohonjuuritason toimintaa on kaiken aikaa ollut eri puolilla maailmaa, vaikka valtajulkisuus ei sitä juuri ole noteerannut. Dry-kulttuurissa kulttuurituotteet tehdään ja jaellaan itse tai samanhenkisten toimijoiden kautta. Isoja levy-yhtiöitä tai kustannusfirmoja mainoskoneistoineen ei tarvita. Omaehtoista toimintaa on toki rajaton kirjo, joten sellaista ei sinällään voida pelkistää esimerkiksi vastakulttuuriseen DIY-periaatteeseen joka sekään ei ole yhtenäinen ja sisäisesti ristiriidaton kulttuurinen alue. TUOMAS TIRKKONEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 13 1.MABRASKUU1A 2 Teatteri riisuuntui TEKSTI JA KUVA: ANNAKAISA VAARANIEMI Huip van Dijkille riisuuntuminen näyttää olevan luonnollista jopa museossa. Hollantilainen van Dijk kertoo vetäneensä paljon esityksiä museoissa, mutta Jyväskylään sijoittuneen harjoittelun aikana tehdyt taidemuseo-performanssit olivat silti ainutlaatuisia kokemuksia. Jyväskylässä hän kävi opastamassa muitakin kyseiseen taidemuotoon. Näytelmätaiteen tekeminen niin sanotulla kolmannella sektorilla on tullut tutuksi Transmission-koulutusprojektiin osallistuvalle van Dijkille. Keskieurooppalaisin voimin järjestettävän koulutuksen tarkoituksena on laajentaa näyttelijän työkenttää teatterin ulkopuolelle. Van Dijkin mukaan taidetta voi viedä kaikkialle, mutta projektin puitteissa teatteria on nyt esitetty muun muassa museoissa, kouluissa ja sairaaloissa. Kotimaassaan hän on lähinnä toiminut museoissa, joilla on historiallinen leima, kuten tiedeja tekniikka-alan museoissa. "Pystyn viihdyttämään museossa kävijöitä teatterin keinoin. Joskushan museot ovat vähän tylsiä paikkoja. Ihmisten täytyy kuitenkin saada elämyksiä", van Dijk huikkaa. Näytelmätaiteen tekijöillä on myös opetuspuoli mielessä. "Erään hollantilaisen museon vitriinissä on kaiken tavaran keskellä pieni, mutta kuuluisa mikroskooppi. Sitä ei kukaan tavallisesti huomaa, mutta pystyn performansseissani kiinnittämään ihmisten huomion mikroskooppiin jopa nostamalla tavaran ulos kaapista", toteaa van Dijk. Lapsen silmin Viimeisen kahden viikon aikana myös jyväskyläläiset opiskelijat ovat päässeet viettämään teatterimaisia päiviä museossa. Van Dijkin mielestä taidemuoto on heille vielä melko uusi. Alussa oli ymmärtämättömyyttä, mutta van Dijk sanoo stimuloineensa ryhmän toimimaan tukevalla ja vuorovaikutusta korostavalla käyttäytymisellä. Riisuntumisteema ei ole hänenkään mielestä ollut kaikista helpoin toteutettavaksi. 'Täällä olen opettajana, mutta yleensä luen jotain museon kohteista etukäteen. Mielenkiintoisimmat kohteet museossa löytää eläytymällä lapsen rooliin. He kiinnostuvat aina isoimmasta ja näyttävimmästä kohteesta. Vanhemmatkin ovat usein samanlaisia; . he vain ovat ujompia", mainitsee van Dijk. Vaatteita pois paljosta vähään Acts on Art -draamatyöpajassa Jyväskylän taidemuseon Holvissa työskenteli yhteensä 13 henkilöä, joiden joukossa oli myös yliopisto-opiskelijoita; työpajaa järjestämässä oli mukana yliopiston taidekasvatuksen yksikkö. Yliopisto-opettaja Ilkka Marjanen toteaa työpajan olleen kuin lähtölaukaus laajempaan projektiin, sillä myöhemmin yhteistyötä jatketaan mahdollisesti yhteisötaideteoksen parissa. "Paino on sanalla yhteisö. Taiteilija on osa ryhmää ja tekee taidetta sen mukana. Yhteisotaideteoksellc on jo ehdotettu teemaksi erilaisuutta ja sen hyväksymistä, mutta lopullinen aihe on kyllä ryhmän itsensä päätettävissä", Marjanen mainitsee. Riisuuniuminen-leema anneltiin Huip van Dijkin vetämään työpajaan suoraan museolta. Siellä on juuri meneillään aulanäyttely samalla teemalla. Suomalaiset ovat saunakansaa. Tästä huolimatta niin Marjasen kuin van Dijkin mielestä riisuuntuminen julkisella paikalla ei ole helppoa suomalaisille. Työpajassa riisuunnuttiin tekijöiden mukaan paljosta vähään, mutta nakuilua ei museolla harrastettu. Taidemuseon omassa näyttelyssä riisuuntuminen on esillä eri näkökulmista katsottuna. Useimmissa teoksissa riisuuntuminen liittyy rituaaliseen tapahtöstövmws.M Ilkka Maijanen ja Huip van Dijk. lumaan, kuten peseytymiseen tai rannalla olemiseen. Yksi modernimmista teoksista on Ilkka Sariolan Elämän keinussa -videoesitys, joka ainoana teoksena paljastaa koko pinnan. • Riisuuntuminen Holvissa 26. marraskuuta saakka. ytaa museossa eläytymällä lapsen rooliin. He kiinnostuvat aina isoimmasta ja näyttävimmästä kohteesta: Sari Tikkanen ja Tomi Välimaa. % TEKSTI: ANNAKAISA VAARANIEMI Akka hakkaa huti naulan Vaikka Jyväskylän Ylioppilasteatterin uusimmassa esityksessä eletään vain yhden päivän viimeiset tunnit, ei näytelmästä silti puutu toimintaa. Ohjaajavierailun JYT:ssä nyt tekevä Eino Airo vihjaa, että paljasta pintaa ja väkivaltaakin on uudessa produktiossa. Näytelmänä on Jussi Parviaisen kirjoittama Akka, jonka aiheena on rankka avioero. 80-luvulla kirjoitettu näytelmä on Airon mielestä käypää tekstiä uudella vuosituhannellakin. Avioeroja ja niiden traagisia seurauksia on melkein joka päivä esillä julkisuudessa. Akka-tekstissä itse pääakka. Salli, järkkyy pahasti miehen lähdön jälkeen. Eroa on kestänyt jo viitisen vuotta, ja Salli käyttää lapsiansa lyömäaseena miestä vastaan. Airon mukaan Salli saa viimeisen naulan päähänsä näytelmässä. "Näytelmässä eletään noin kolmeneljäsosaa päivästä. Sallin on täytynyt suunnitella viimeistä tekoaan aikaisemmin. Kun naulan saa joskus päähänsä, niin se iskee joskus aina uudelleen", selittää Eino Airo. Minä-henki ahdistaa Avioero ei ole koskaan pelkästään puolisoiden ongelma. Akassa näkyy myös lasten haavoittuvuus erossa. Salli-akan poikaa näyttelevä Tomi Välimaa toteaa näytelmän ytimen olevan ääriesimerkki pahoinvoivasta perheestä. "Tähän se maailmanloppu tulee eikä sotaan", lausuu Jusan roolissa oleva Välimaa eräässä kohtauksessa. Akassa perhe on yksin ongelmineen, eikä ystävät uskalla tarttua perheen pulmiin. Lisäksi aikuisilla on päällä vahva minäminä-henki. "Aikuiset ajattelevat asioita niin itsekkäästi. Toiselle puolisolle ero on aina helpotus, mutta avioerolapsi ei ole yleensä tasapainoinen". Airo ynnää. Vahvasti homorooiiinkin Jussi Parviaisen draama ei ole ollut kaikista helpoin teksti jyttiläisille. Pääakan roolissa esiintyvä Kirsi Biskop toteaa käsikirjoituksen olevan avoin ja kasvattava teksti. Asiat sanotaan suoraan. JYT:n näyttelijäporukassa on tällä kertaa viisi uutta taiteilijaa. Heidän näkökulmastaan koko Akka-porukka koostuu entuudestaan tuntemattomista kasvoista. Biskopin mielestä joukkue tuntui kuitenkin turvallisella. "Yhdessä on täällä itkut itketty ja naurut naurettu", Välimaa heittää. Ohjaaja Aironkin mukaan Akan näyttelijöillä on vahva itsetunto, erityisesti miespuolisilla. Yleensä kun pääsykokeissa on pulaa miehistä, niin nyt miehiä ja naisia oli tasapuolisesi. Kaksi homo-painotteista rooliakin täytettiin helposti, eikä niiden kanssa ole ollut näyttämöllä toistaiseksi ongelmia. Näytelmäteksti oli ohjaajalle mieluinen, sillä hän oli pohtinut tekstiä ohjaamismielessä muutaman vuoden ja tehnyt tarjouksen itse siitä jyttiläisille. • Akka-näytelmän ensi-ilta Ilokivessä 3. marraskuuta.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 13 1. MARRASKUUTA 2000 TEKSTI: MIKA TERÄVÄ Muistanette vielä suurvallan, jota muinoin kutsuttiin Neuvostoliitoksi. 70-luvulla sen nuoriso litki Novorossijskin kaupungissa lisenssillä valmisteltua Pepsiä, joka oli maan ainoa sallittu kolajuoma. Sitten yhtäkkiä ikuisena pidetty valtio hajosi ja sen seurauksena useiden virvoitusjuomien logot saapuivat Venäjälle. Tästä ja paljon muusta kertoo moskovalaiskirjailija Viktor Pelevinin (1962) viimeisin romaani Ceneraation P. Runoilijasta copyvvriteriksi Generation P:n päähenkilö, Vladimir Tatarski. kuuluu Pepsi-sukupolveen. Nuori mies haaveilee neuvostorunoilijan urasta, jota hänellä on tarkoitus rahoittaa venäjäntämällä neuvostokansojen kirjallisuutta. Neuvostoliiton hajoaminen kuitenkin pyyhkii tällaiset haaveet mennessään. Eihän enää ole olemassa neuvostokansoja, puhumattakaan neuvostorunoilijoista. Jotain tuttua kuitenkin säilyi: "Samaan aikaan televisiossa näytettiin samoja naamoja, jotka jo parikymmentä vuotta olivat kuvottaneet kaikkia. Ne puhuivat nyt täsmälleen samoja asioita, joista muita oli aikaisemmin pantu linnaan, tosin rohkeammin, suoremmin ja radikaalimmin." Tatarskikin luopuu entisistä ihanteistaan ja tempautuu mainosalalle, copyvvriteriksi. Venäjällä on menossa taloudellinen nousuhuuma, välistävetojen aika. "Lännessä mainoksen tilaaja ja copywriter yrittävät yhdessä aivopestä kuluttajan, kun taas Venäjällä copyvvriterin tehtävänä oli tilhild mainoksen tilaajan aivot." Tyhmäkin mainos on hyvä mainos, se kun viestii siitä, että bisnekset pyörivät hyvin, koska on varaa tuhlata rahaa J-*. roskaan. Mainontaa ja mytologiaa Generation P:ssä vanhat myytit ja uskonnot, historialliset henkilöt ja venäläisen kirjallisuuden traditio sulautuvat mainonnan maailman tarpeisiin. Ote on ironisoiva: mm. Che Guevara opastaa kirjoituslaudan välityksellä Tatarskia mainonnan teorian saloihin, pitkälti antisemitismiin perustuvaa "venäläisyysaatetta" käytetään surutta TV-katsojien manipuloimiseen, jopa buddhalaista TV:n katsomistapaa sivutaan. Voimakkaimpana alatekstinä kirjassa on muinaisten babylonialaisten lstar-jumalattaren myytti, joka lomittuu päähenkilön elämään. Virtuaalisuurvaltapolitiikkaa Kirjan huikein visio on virtuaalipoliuikka. Tatarskin yletessä mainosbisneksessä, hän pääsee työskentelemään entisen KGB:n rakennuksen ylimpiin kerroksiin, joissa tietokoneella luodaan virtuaalisia hahmoja maan asioita hoitamaan. Esimerkiksi presidentti Jeltsin ei ole muuta kuin tietokoneen numeropilvi, joka toimii käsikirjoituksen mukaan. Eikä Venäjä ole ainoa maa, joka toimii näin: "Kuule", hdn kysyi "tekeekö amerikkalaiset samoja hommia?" Tietysti. Ne vain aloittivat jo paljon aiemmin. Reagan oli toisella kaudellaan jo animoitu. ja Bush..Muistatko kun hän seisoi täristen helikopterin luona ja tuuli tuiversi kaljun suojaksi kammattuja hiuksia koko ajan pystyyn?Se oli oikea helmi." Kukaan ei kuitenkaan tarkalleen tiedä kuka tai mikä on kaiken takana Kysymyksen pohtiminen on ankarasti kiellettyä. Lukijan ei ole vaikea vetää yhtäläisyysmerkkiä tällaisen persoonatViktoi Pelevinin Generation P kertoo merkeistä ja niiden tulkinnasta, muun muassa. toman poliittisen voiman ja koko nykyistä maailmaa hallitsevan markkinatalouden välille. Markkinavoimathan esitetään meille kasvottomia ja pörssikursit luonnonvoimiin verrattavina ilmiöinä. Kuka Viktor Pelevin? Viktor Pelevin lienee tällä hetkellä Venäjän kohutuin nykykirjailija. Kotimaassaan hänen tuotantonsa on kohun lisäksi herättänyt paljon kiistelyä, länsimaissa etupäässä ihastusta. Pelevin on kirjoittanut neljä romaania, joista Generation P:n lisäksi on suomennettu Hyönteiseldmää (Tammi 1999). Pelevinin julkinen imago on etäinen: hän esiintyy mustat lasit silmiensä peittona, välttelee valokuvaajia eikä turhan usein antaudu haastateltavaksi. Pelevinin menneisyyteen kuuluu mm. ilmailuinsinöörin opinnot ja osallistuminen projektiin, jonka päämääränä oli MIG-hävittäjien suojeleminen hyönteishaitoilta trooppisissa olosuhteissa. Lisäksi hän on opiskellut kirjallisuuskorkeakoulussa, toiminut kääntäjänä, toimittajana ja copyvvriterina. • Kursivoidut sitaatit: Viklot Pelevin: Generaation P (suom. Arja Pikkupeura) Tammi 2000 Merkkien pauloissa Kari Aronpuro: Pomo:n lumo Tommi, 2000 Kari Aronpuron runotuotannon pitäisi kuulua kirjallisuuden opetuksen teoriaopintoihin. Pari kokoelmaa lukemalla opiskelija saisi hyvän käsityksen siitä, mitä on käytännön dekonstruktio, tekstin hurma ja tulkinnan mahdottomuus. Vuodesta 1963 lähtien Aronpuro on säännöllisin väliajoin julkaissut runoja, joita kuvaa yhdistävästi vain yksi sana: polyfonia. Aronpuron runous sisältää mm. ready madea, suoraa semioottista teoriaa, murretta, luontolyriikkaa, välimerkitöntä tajunnanvirtaa ja kollaasia. Siis kaikkea. Yhdeksästoista kokoelma, Pomo.n lumo, poukkoilee eri mantereiden, aikatasojen ja kielellisten merkitysten välillä. Runoilija käy Australiassa, istuskelee kotona ja kirjastossa sekä lukee jälleen kerran semiotiikkaa. Välillä kerronta on yllättävänkin selkeää. Aronpuro esimerkiksi kertoo suoraan, miten mukavaa on kun vaimo tekee grafiikkaa. Onkohan mies vanhenemassa? Kokoelman ensimmäisessä osastossa pääosan vievät sattumukset, pienet yksityiskohdat arkipäiväisessä ympäristössä. Lopputulos on hajanainen, mikä lienee tarkoituskin. Runoilija tarkkailee lasta ja koiraa lehtikasassa, juttelee maalarin kanssa ja vierailee Sveitsissä. Yhdistävänä tekijänä voi pitää muistia, joka liittää kohtaukset laajempiin yhteyksiin. Isästään kertovassa runossa Aronpuro äityy jopa koskettavaksi. Rintamalla kaatunut isä puhuu omalla äänellään jälkeenjääneissä kirjeissään. Aronpuro päättää runon yksityiseen tunnustukseen. "Näin miesten kesken minä en oppinut puhumaan näin / miesten kesken". Ulottuvuuksia-osastossa runoilija tekee malkaa Australissa. Runot koostuvat omituisista huomioista, paikkojen välisistä yhteyksistä ja nimistä. Runon lähtökohdaksi riittää esim. suihkun rikkoutuminen (renaaminen), josta teksti alkaa virrata, lai poukkoilla ajan ja paikan tuolle puolen. Aronpuro siteeraa myös avaruuslentäjää, jolloin perspektiivi laajenee yli horisontin. Äkkiä tavaraluetteloiden keskeltä saattaa löytyä kunnon mietelmää: "Tahdon ilmaus, joka ei vaadi I ei pakota itseään tunnistettavaksi / jonain muuna kuin mielen ilmauksena I eitä maailma on pelkkä illuusio I kierrätettävien merkkien peli / Das Ziveite näpsii huvia / Trijfo triiffoo." Merkkien elämä on Aronpuron mukaan Riitta Uosukaisen esittämäksi suunnitellun performanssin notaaiio. Vähintäänkin moniulotteinen runosarja sisältää lainauksia mm. John Cagelta, Leniniltä ja C.S. Peircelta. Runoelmaa voi lukea Aronpuron rakkaudentunnustuksena jälkistrukturalismille. "Aikani lutkutin I ideologian nisää / havahduin merkkiin / tyhjä / sattumalta törmäsin merkkijonoon I STRUKTURALISMIA SEMIOTIIKKAA POETIIKKAA I orasti kalpea aavistus verenkierrosta I viheriöi / maailma tehstinä / tämä kevät I aina keskeneräinen hanke / tulkita". Lopussa on (onneksi) Aronpuron oma seliiysosasto, joka antaa hiukan valoa hämärimpiin kohtiin. Pomon identiteettikin paljastetaan siellä. MIKA NYKÄNEN Seream-Cravenin kökkö debyytti Wes Craven: Pahan palveluksessa Fountaln Society: Suomentanut Tero Kuittinen. Kustannusosakeyhtiö Otava 2 , 4 4 8 s. Alkuteos Fountain Society 1999. Wes Craven on lahjakas teininviiltelyelokuvien ohjaaja, jonka käsialaa ovat muun muassa elokuvat Painajainen Elm Streetillä ja Scream. Esikoisromaanissaan Pahan palveluksessa Fountain Society Craven ei kuitenkaan liiku puberteetii-ikäisten paloittelupainajaisissa, vaan realistisemmassa ja teknisemmässa maailmassa. Yhdysvaltain armeijan salaiset kokeet hyödyntävät luonnontieteiden uusimpia innovaatioita sotilasteknologiaan. Vanhenevan fyysikkoneron aivot siirretään hänestä jo aiemmin kloonattuun, nuorempaan vartaloon. Valitettavasti vartalolla oli aiemmin oma elämä. Huippumalli alkaa selvittää rakastettunsa oletettuun kuolemaan liittyviä omituisuuksia ja törmää korkean tason salaisuuksiin. Seurauksena on takaa-ajoja, räiskettä ja romantiikkaa kahdella mantereella. Tätä kirjaa markkinoidaan lähinnä teknotrillennä. Teknotrillerin tulisi liikkua uskottavuuden rajoilla, scifin ja jännitysviihteen välimaastossa. Lajityyppiin kuuluu usein teknologian ja tieteen nippelitietouden käyttö yksityiskohdissa. Craven lähtee kuitenkin rakentamaan romaanissaan enemmänkin ihmissuhdekuvausta, eikä sitäkään erityisen luovasti. Parhaimmillaan Pahan palveluksessa Fountain Society on kohtuullinen viihderomaani. Heikoimmillaan teos on populaariviihteen kliseillä rasitettua epämääräistä moraalista pohdiskelua tieteen oikeuksista ja velvollisuuksista. Elm Streetin veikeän veitsikäden luojalta olisi odottanut jotain omaperäisempää kuin keskinkertaista X-Files -tematiikkaa. RIKU YLÖNEN