I III! y i . NUHESO fflUIETKSTA • 2!. U M U i m 1999 SISÄLTÖÄ Piin, opit kaiken Arkitietoisuudessa aivot hylkivät suurta osaa aistien kokoamasta tiedosta, mutta hypnoottisessa transsissa opiskelu on yhtä kristallista unelmaa. Pian luet tenttikirjoja nopeammin kuin ymmärrätKESKIAUKEAMA PÄÄKIRJOITUS 28. LOKAKUUTA 1999 Onko Suomessa köyhyyttä? Goingup the Country... ...aina viimeiselle rajalle. Tosimies lopettaa Suomen Halki -kävelynsä vasta kuumeen noustessa yli 40 asteen. Mutta ensin on vielä patikoitava 50 kilometria lähimpään terveyskeskukseen... i SIVU 8 Tupla-Uurna! Kansa käy taas kilvan kohti äänestyspaikkoja, ja tällä kerralla hupia on luvassa koko rahan (499,edestä: on edarivaalia. on jäsenäänestystä. SIVU 15 Sota-ajan kokeneet ihmiset närkästyvät usein, kun heitä nuoremmat sukupolvet valittavat olevansa köyhiä. Tähän on varmasti aihetta, mikäli nykyistä Suomea verrataan suoraan pula-ajan yhteiskuntaan. Samaten kehitysmaihin verrattuna Suomi on yltäkylläinen paratiisi, jossa ei kuolla nälkään ja kuiva kesäkään ei merkitse perheen toimeentulon romahtamisia nollaan. Toisaalta jos Suomessa ei kerran ole köyhyyttä, niin mitä varten täällä sitten jaetaan ihmisille kadulla leipää ja muita peruselintarvikkeita? Eihän heidän tarvitsisi kuin mennä kauppaan ostamaan niitä. Ja eihän perheenäidin tarvitsisi enää 1990-luvun Suomessa tiuskaista lapselleen, ettei ole rahaa, kun tämä on käynyt poimimassa karkkihyllystä ostoskärryyn suklaapatukan. Silti näin on. Pienituloisten osa Suomessa ei ole helppo, kun lähes koko maa on rakentunut sen illuusion varaan, että täällä asuu pelkästään niitä samoja keskiluokkaisia ja keskituloisia ihmisiä, jotka kuvataan televisiomainoksissa iloisena nelihenkisenä perheenä lauantaiostoksilla automarketissa. Ja perheen äiti vain hymyilee, kun ylimääräinen suklaapatukka livahtaa kassahihnalle. Epätasainen tulonjako aiheuttaa pidemmän päälle ongelmia. Köyhyys koetaan yhä häpeänä ja ikään kuin omana vikana, ja ihmiset lappavat mielummin itsensä ja perheensä kuin paljastavat tilanteensa naapureille. Tämä kaikki tapahtuu maassa, jossa naapurin apuun luoteltiin aikaisemmin varauksetta. Ainakin minun mielestäni on turha puhua hyvinvointivaltiosta niin kauan, kun ihminen jää todellisen hädän hetkellä ongelmineen yksin. Tämä tulee harvemmin mieleen silloin, kun itsellä on kaikki hyvin. "Minä" tulee arvohierarkiassa nykyisin paljon ennen "meitä". Sen takia olemme paljon köyhempiä kuin ennen, vaikka jokaisella meistä olisi taskut täynnä rahaa. JARI PEITOIA 00 00 MM )KMH WS!MMSM J y v ä s k y l ä n y l i o p i s t o n y l i o p p i l a s k u n n a n j u l k a i s u , joka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 keilaa vuodessa. Kulltuuii-, mielipideja 1 edelehlien Hillo Kultti ry.in jäsen. Päötoimittoja Ilmoitusmyynti Jari Pelloin Imi Martti Mikkonen (0I4|260 3359,040 539 7698 (014)272166,0400642 533 joipelt@sl.jyu.fi. fox(014)3721 363 Toimittajat: Ylloppiloslehticn Petri Heikkinen valtakunnallinen Ilmoitusmyynti (014)2603360,040 7265103 Pirunnyrkki Oy peltieik@stjyu.fi (02)2331222 Sami Kero limoitu ksenvalmiitaja (014)2603360,050303 9217 Grafiikka Rulonen samikeio@ec.jyu.fi (014)216315,050-5962444 Toimitus giomUa.tutonen@co.inet.fi Jyvoskylon ylioppilastalo Ilmoitushinnat Keskussoiioalontie 2 tekstissä 5.50mk/pmm 40600 Jyväskylä lakosivu (.Mmk/pmm Fox määräpaikkalisä 0.65mk/pmm (014)2603928 etusivu 9.00 mk/pmm Sähköposti jvlkkari@LC.jyu.fi (etusivu myydään ainoastaan kokonoon) Värihinnot yksi lisavmi 450 mk Verkkolehti neliväri 1350 mk www.jyu.ti/iyy/jylkkori Jylkkäii ei ole arvonlisäverollinen, Taloudenhoitaja toten hintoihin ei lisala veroa ja toimistosihteeri Poulo Rouhiainen Painopaikka (014)2607226 lehlisepöl Oy, Pieksämäki (015)7234212. JYY:n jäsenille kotiin kanneltuna Jytkkäii maksaa 50 maikkaa. ISSN 0356-7362 Osoitteenmuutokset KANNEN PIIRROS: Mervi Heikkilä. VAttlYS: Sami Keto i VIERAASTA PÄÄSTÄ 5ÖS Taistele Jyppi! Hyvinkin epäileväisenä menin Jyväskylän colosseumille, Hippoksen jäähalliin, jossa kaupungin omat gladiaattorit taistelevat elämästä ja/tai kuolemasta. Kyynisen ennakkoasenteeni karistua huomasin nauttivani sitkeän ja sympaattisen Daavidin sekä Goljatin, tuon mahtavan körmyn pääkaupungista, modernisoidusta ja dramatisoidusta taistelusta. Kyseessä on tietysti jääkiekko, jossa koko yhteiskunnan pirstaleisuus kiteytyy, ehkä tahattoman koomisesti, mutta kuitenkin niin totuudenmukaisesti. Kirppu pisteli vastoin odotuksia jättiläisen poskeensa sen kummemmin nikottelematta, mutta voittajalla ei liene väliä pitkässä juoksussa, vaan keinoilla, joilla tämä taistelu mahdollistuu yhä uudelleen. Menestykseen Jyp tarvitsee rahaa, ja rahaa tuovat katsojat. Tullakseen paikalle katsojat haluavat viihtyä. Ehkä juuri tämän vuoksi jäähallissa onkin panostettu erityisesti sisustukseen. Värejä mielikuvituksellisesti ja -valtaisesti yhdistellen on sadat eri yrityksiltä tulleet tervehdykset saatu asettumaan harmoniseen kaaokseen. Näin katsoja joutunee sekavaan olotilaan ja vapautunee elämöimään epäsovinnaisen riehakkaasti, joka taas innostanee kotijoukkueen huimaan laukkaan kohti Graalin maljaa (lue: Kanada-maljaa). Nykyaikana on hienoa se, että luotetaan ihmisten omaan harkintaan melko rajattomasti. Em. kamppailun ohessa katsoja saa aivan itse päättää hankkiiko itselleen Saabin, Seatin, Mazdan, BMVVn vai Renaultin matkojensa jouduttajaksi. Kaikki ovat omalla tavallaan parhaita, kuten me katsojatkin. Pelikatkon aikana Sammy Babitzin laulaakin ympäripyöreän oivaltavasti: "kiitää alla autostrada", eikä mene turhaan eriitelemään auton merkkiä. Ihailtavaa on myös, kuinka sopusoinnussa kilpailevat yritykset julkituovat itseään vieri vieressä, miltei käsi kädessä. Katossa Sampo kerää katseita samalla kun Pohjola vetoaa asiatyylillä auditiivisesti. Kaukalon laidassa pelaajien lempeitä töytäisyjä ottaa vastaan Shellin simpukka, ja korvissa sointuu suloisesti Esson Snackn Shop -lallatus. Erätauolla liehuvalettinen, norjalaisvillapaitainen mies ohjaa aluksensa jäätyneille laineille. Kuin lokit merellä, kirkuu aluksen kyljessä Viking Line-teksti. Käänteisen psykologian tajua osoittaen Silja Line on jäänyt satamaan, sillä ainakin minun sympatiani ovat poissaolollaan loistavan puolella. Poistun tilaisuudesta aistit ravittuina. Täytettä suolilleni lähden hankkimaan Euromarketista... vai olisiko Citymarket miellyttävämpi... vai sittenkin Taloustalo? Taidanpa nähdä nälkää tämän illan! MATTI TUILA !l T li;i[fi!!lli , ril'|l^finf:lW»iVJJIll(lWlI[ll!<lllM(l]|i',lllll!f^W
älslSl 39. VU0S1K. Kero Jeppo Sintonen ja näkymätöntä näkyväksi tekevä, kulttuuria uudelleen lukeva lehtikuvopmeeraus. Rasisti, rasisti, näytä sarves Jokunen vuosi sitten, loppukesästä, oli kyydissäni naapurin Sylvi -mummo, 72 vuotta. Ajettiin naapuritalon ohi. Tie oli suora, näkyvyys hyvä. Siitä huolimatta ajoin lähes ojaan. Syy oli Sylvin vilpitön, syvästä ihmetyksestä syntynyt tokaisu: "Siellä seisoo neekeri pihalla." Oliko vanha rouva rasisti kun hämmästeli tuolla tavoin ihonväriltään erilaisen ihmisen olemista omalla kotikylällään ? "Ei voi sanoa yksi yhteen, että joku on rasisti ja joku ei. Ennemminkin niin, että toiminnassa voi olla rasistisia ulottuvuuksia. Toimija itse ei ehkä edes tiedosta näitä", vastaa sosiologiasta kohdakkoin väittelevä Teppo Sintonen. Hän on koko tieteellisen uransa ajan tutkinut etnisiä identiteettejä, ja siinä sivussa on pakostakin tullut pohtineeksi myös rasismin ongelmaa. "Rasismi perustuu kuvitelmaan, jonka mukaan ihmiset jakaantuisivat biologisesti eri rotuihin, ja että joku ihmisryhmä olisi tämän oletetun jaon perusteella kaikin tavoin ylivertainen muihin nähden", selvittää Sintonen. "Etnisyys viittaa puolestaan tapaan ymmärtää erot eri ihmisryhmien välillä niiden toisistaan poikkeavien kulttuurien ja historioiden kautta." Vuodesta 1995 lähtien Sintonen on järjestänyt opintopiirejä rasismi-teeman ympärillä. "Osallistujamäärä on ollut rajattu, sillä haluan pitää ryhmän keskustelevana. Kurssi on täyttynyt yleensä parissa päivässä, kaikki halukkaat eivät ole ensi yrittämäliään päässeet mukaan", kertoo tutkijaopettaja, ja on ilmeisen tyytyväinen asiain tilaan. "Opiskelijoita on ollut laidasta laitaan eri oppiaineista. Jos osallistujat herkistyvät tiedostamaan rasistisia piirteitä omassa käyttäytymisessään ja ympäristössään, on kurssin tavoite täyttynyt." Media levittää rasistisia käsityksiä "Kun esimerkiksi mediassa puhutaan rasismista, samastetaan se rasistisiin käytäntöihin. Tämä ei ole kuitenkaan rasismin ydin. Ollakseen rasistista toiminnalla on oltava rasistinen ideologia", tähdentää Sintonen. Siispä jos nakkarijonossa syntyy kähinää kapakkaillan päätyttyä, voi syynä hyvinkin olla se, että joku yritti etuilla. Jos jonosta poimimalla poimitaan joku ihonvärinsä vuoksi mukiloitavaksi, silloin syy on ilmeisesti rasismi. "Media syyllistyy luvattoman usein rasististen käsitysten levittämiseen", sanoo Sintonen ja antaa Keskisuomalaisesta otetun leikkeen luettavaksi. "Tämä on vain yksi monista esimerkeistä", sanoo hän. Leikkeen päiväys on 8.10.1999, tekstin on tuottanut Suomen tietotoimisto. Uutisen otsikko on: "Somalitappelu kallis veronmaksajille". Kun jutun lukee käy ilmi, että suomalaisnuoret olivat käyneet jalkapalloa pelanneiden somaleiden kimppuun. Syntyneen nujakan seurauksista eniten veronmaksajien rahoja vei tappelun aloittaneiden suomalaisten puolustus. Otsikko kuitenkin virittää lukijan toiseen tunnelmaan. Että somalit, ne tulevat tänne tappelemaan ja jättäväl tappelujen seurauksista vastaamisen tavallisille kunnon veronmaksajille. Mikä onkaan poliittisesti korrektia? Sanojen käytöstäkin siis on kyse. Olisiko Sylvi ollut vähemmän rasistinen, jos olisi käyttänyt poliittisesti korrektia kieltä ja hihkaissut: "Siellä seisoo värillinen ihminen pihalla!" Kysymys kirvoittaa Sintoselta kipunoivan katseen. "Suomessa political correctness, poliittinen korrektius, on tuotu esiin kummallisuuksien kautta. On esimerkiksi puhuttu sosiaalisesti työrajotteisista, sen sijaan että olisi puhuttu alkoholisteista. Se on vähän hölmöä", kiivastuu hän. "Poliittisessa korrektiudessa kyse ei ole siitä, että erot kiellettäisiin, vaan siitä että puretaan halventavia historiallisesti syntyneitä käsityksiä." Syy siihen että Suomessa PC koetaan kummajaisena on Sintosen mielestä se, että Suomessa syrjivät käytänteet ovat vielä paljolti näkymättömissä. "Näkymättömän näkyväksi tekemistä, kulttuurin uudelleen lukemista, sitäkin PC on", leppyy Sintonen lopuksi. RIITTA KOIKKALAINEN POLIITTISESTI KORREKTIA TAPAA NOUDATTAEN KIRJOITTAJA ON PYYTÄNYT SYIVILTÄ LUVAN KÄYTTÄÄ TAPAHTUNUTTA ESIMERKKINÄ IUTUSSAAN. TÄTÄ NYKYÄ SYLVI ON YSTÄVYSTYNYT PIHALLA SEISONEEN IHMISEN KANSSA.
uumen* aunaen tm KAHVfPÖYTÄVlSAILU_, LuuiiLlEG Sami Kero OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1 . Kuka faaraoista yhdisti Yläja Ala-Egyptin kuningaskunnat? 2. Mille maalle kuuluvat Pääsiäissaaret? 3. Kenen kanssa Silla Sukkela heilasteli 1960-70 -lukujen vaihteessa? 4. Mistä dumdum-iuoti on saanut nimensä? 5. Miksi kutsutaan mustaihoisen ja intiaanin jälkeläistä? ALLIKKO 6. Mikä oti Kolumbuksen ensimmäisen matkan lippulaivan Santa Marian lempinimi? 7. Mikä mies oli Fredrik VVathen? 8. Mikä Olof Palme oli sotilasarvoltaan? 9. Missä yhtyeessä Van Morrison aloitti muusikon uransa? 10. Kuka oli Röytän karhu? Mikä on Bulgarian valtionsirkuksen suurin suosituin vetonaula? •uauieu uoiejicy :sriN08 eleuioAeiduMio UQUUQ/J -tre|nmKE6t"3POr>A*(H •ESS98X}l|A-UJ3Ui 6 'ireisamnsiey g (I061 A niejsmtejjid) ijeissujueujiieeui uauiei -BUJOHS U9UIPUJUJISU3 l •eBaiieg -g iSHoqaiBZ rej {euiu.3 UJ9|) isijoumo "S •g|si6undneH UIIXI -nQ-UinQ E)S9S!B|8!|U| " f uodOH nsssH ' 6 3||9|!H0 Z 13S)inVlSVA Metakan jälkeen yksi näistä tienoista kasvattaa pitkän takan ja ryhtyy tokkitähdeksi ja piesidentiksi. loinen alkaa opiskella vakavissaan ja kolmas joo kahvinsa loppuun. KOHTA NOUSEE METAKKA, TASAARVOSTA "Työnjako järjestäjien kesken meni niin, että nyttemmin Tampereelle muuttanut Elena Koivu teki keväällä hurjan pohjatyön, Jarkko jatkoi tekemistä kesällä. Minä naukkailin Sacre Coeurilla punaviiniä ja tulin sitten lähes valmiille pöydälle tekemään jotain pientä", hekottelee Virrannan työpari, Pekka Hytinkoski. "Ei se ihan noin mennyt", hymyilee Virranta. "Jokainen järjestelyissä mukana ollut on tehnyt vakavissaan töitä, jotta saataisiin kunnon meteli aikaan." Nuoret herrat sanovat yllättyneensä siitä, kuinka kivuttomasti puhujat ja vetäjät lopulta löytyivät. Myös opintoviikoista sopiminen oli helppoa. "Aihe oli sen verran kiinnostava", arvelee Hytinkoski suopeuden syyksi. JYYläisten mukana seminaaria on ollut järjestämässä myös hieman vanhempi herra, liikuntakasvatuksen yliassistentti Martti Silvennoinen. Virkatyönsä ohessa hän on yliopiston tasa-arvotoimi"Jos sinä haluat jotain pohdintoja siitä, mitä tasa-arvo merkitsee, niin tule osallistumaan meidän seminaariin", kehottaa Jarkko Virranta. Hän on toinen marraskuun ensimmäisellä viikolla järjestettävän Paljon melua tasa-arvosta -seminaarin puuhamiehistä. JYYn tasa-arvovaliokunnalle täytyy nostaa hattua: ovat järjestäneet tapahtuman aiheesta, joka on aina puhumisen arvoinen, mutta tätä nykyä hieman epämuodikas haastavuudessaan. kunnan puheenjohtaja. Hän vetää myös yhtä työryhmistä. Sen otsikko on Tuloshurmio maskuliinisuuden uusi kenttä? "Tulosvastuullisuuden retoriikkaa pitäisi miettiä vakavissaan myös tasa-arvon kannalta", sanoo mies, kulmien väliin ilmestyy juonne. "Kun puhutaan tulosvastuusta puhutaan mielestäni melkoisen kovien maskuliinisten arvojen maailmasta. Ihmiset voivat pärjätä siellä, jos osoittavat olevansa kovia jätkiä, olivat he biologiselta sukupuoleltaan sitten miehiä tai naisia. Yliopistolaisten on syytä miettiä, mitä kaikkea se merkitseekään." Muita työryhmiä on neljä, ja vetäjät Silvennoisen ja luennoitsija Raija Julkusen tapaan alojensa kansallista ja kansainvälistä huippua. Tuija Parvikon Taia-arvoa vai isonomiaa? -ryhmässä tarkastellaan tasa-arvoa Hannah Arendtin ajatusten pohjalta, Tuija Modinos mietityttää osallistujia aiheesta Tasa-arvo mediassa. Liisa Lautamatin työryhmä kysyy Puheessako tasa-arvon ydin? David Hoffman vetää keskusteluja otsakkeella Diversity in the conlext oj jinnish higher education. Seminaari alkaa torstaina 4.I l. Raija Julkusen luennolla Kuinka tasa-arvosta on tullut ruma sana (sali C4). Sen jälkeen osallistujat jakaantuvat työryhmiin, jotka työskentelevät puolentoista päivän ajan. "Se, miten työryhmien työskentely kootaan yhteen on vielä vähän auki. Ehkä kokoamme tuotokset verkkoon, josta ne ovat sitten muidenkin saavutettavissa", miettii Virranta. RIITTA KOIKKALAINEN KORVAAVUUDET: YHTEISKUNTAPOLITIIKKA, VALTIO-OPPI, SOSIOLOGIA, NAISTUTKIMUS, SOSIAALIGERONTOLOGIA, TAIDEHISTORIA, YHTEISÖVIESTINTÄ, KASVATUSTIEDE, SUOMEN KIELI, PUHEVIESTINTÄ IA ENGLANTILAINEN FILOLOGIA. ILMOITTAUTUMISET IA LISÄTIEDOT: PEHYTINK@SAUNALAHTI.fl ITUIililliHili Arcticly Fabulous The Arcticly Fabulous tour will bring new Nordic films to Jyväskylä starting on Thursday 4.11. in Bio City. The following days will see the Last Contraa (Sweden 1998) by Kjell Sundvall, Juha (Finland), the siient film by Aki Kaurismäki among many others. Iceland wili be represented by Oskar Jönasson and Jdlius Kemp with films blending European influence with local life and scenery. The happening will also feature many interesting female directors, including Kiti Luostarinen, Maiju Leppänen, Maria Fuglevaag Warsinski. Karoline Fronger, Nathilde Overrein Rapp and Eva Isaksen. However, the most feministic approach will be laken by Peter Gren Larsen from Denmark with his burlesque short film Mothers tn Arms. There will also be small scale seminars about the effects of the visual flood on the view of reality of the television generation. Tickets for screenings will be 25mk. Competilion pieces and seminars will be free of charge. Additional Information is available from Nordic Glory association, tel. 624 815, e-mail: nordic.glory@j kl. fi Five Presidents in Jyväskylä The presidents of Estonia, Poiand, Lithuania, Latvia and Finland will meet in Jyväskylä on Monday 8.11. The occasion will be held in celcbration of the ending of the cold vvar. The presidents will give speeches on the new direction into which Europe is heading in the present situation. The event will be hosted by the supporiing defence organization of central Finland (Keski-Suomen Henkisen Maanpuolustuksen Liitto) in co-operation with the City of Jyväskylä, Jyväskylä University and the newspaper Keskisuomalainen. The happening will be open for public. Gloomiest Hallovveen in llokivi Club Electricity will host the Gothic Halloween party in llokivi on Friday 29.10. The nighi will feature three live bands: Two Witches, 80th Disorder and Velvet Nails. Two Witches, probably the most well known Finnish gothic band abroad, will show the more extreme side of gothic music. On the other hand, 80th disorder is a mixture of The Cure, Depeche Mode and New Order and Velvet Naii a somewhat brighter approach. NEWS BY TANELITAKAU ..
NUMERO KOLMETOBn 28. UHUKUUTA1999 Sami Kero Pauliina: älliä. Tilaa elämälle Fuksi Pauliina Vanhatalo, 19, varoittaa olevansa huono esimerkki yliopisto-opintoja suunnitteleville. Hän nimittäin valitsi pääaineensa, filosofian, pääsykoepäivän sopivuuden vuoksi eikä ole vielä suorittanut ainoatakaan opintoviikkoa. Pääaineita valitessaan Pauliina mietti taidekasvatuksen, kirjallisuuden ja filosofian välillä. Sivuaineenaan hän jalkaa Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittajakoulutusta, josta suoritti perusopinnot jo abivuonnaan. "Filosofia ja kirjoittaminen on hyvä yhdistelmä. Vaikea kuvitella filosofia, joka pärjäisi ilman kirjoittamista. Toisaalta, jotta kirjoittaisi hyvin, on myös ajateltava hyvin. Filosofianhan kai pitäisi kehittää juuri ajattelua," Pauliina tuumii . "En myöskään ajattele pääaineen olevan kovin ratkaiseva valinta. Jos tekee itseään todella kiinnostavia asioita, ei voi kovin harhaan mennä, vaikkeivät tulevaisuuden suunnitelmat olisivatkaan selvät." Yhdeksän laudaturin ylioppilas ei tosin tyytynyt yhteen opiskelupaikkaan, vaan aloitti syksyllä opinnot yliopiston lisäksi musiikkiopistolla tavoitteenaan musiikin alan ammatillinen perustutkinto. "En ole luonteeeltani ihminen, joka hyppää tunneliin ja kävelee sen läpi. Haluan olla paikkojen välillä enkä leimautua tiettyyn aineeseen tai ryhmään. Kirjoittamisenkin takia on hyvä olla monialainen", Pauliina toteaa. Tuomio opintoviikkotehtailulle Monella fuksilla ensimmäinen opiskeluvuosi kuluu lähinnä ihmetellessä, mutta Pauliina on päässyt hyvin kiinni opintoihinsa. Hänen mielestään kuilu lukion ja yliopiston välillä ei ole järin suuri. "Yliopisto-opinnot eivät niin älyttömiä vaadi, vapaus ja vastuu kyllä lisääntyvät. Filosofian opiskelu on paljon itsenäistä lukemista ja kirjatenttejä, joista pitää itse huolehtia." Pauliina ei tuomitse massaluenioja. "Niissä on hyvät ja huonot puolensa. Voipa luennoilla joskus saada jonkun ajatuksenkin, jos hyvin käy", hän hymyilee. Yliopistojen tulosvastuuajattelusta hän ei sen sijaan pidä. "Ikävää, että yliopistosta tulee tehdas, joka on vastuussa tuotannostaan ja kannattavuudestaan. Ehkäpä markkinatalous on ihmisille niin sisäistynyt, ettei mitään tehdä ilman että siitä seuraa konkreettista hyötyä, yleensä rahaa." Hän on tyytyväinen, ettei yliopisto-opinnoilla hänen kohdallaan ole kiire, sillä musiikkiopinnot eivät syö korkeakoulun opintotukea. "Liikaa täällä keskitytään pelkästään ovareiden hankintaan. Se että paneutuu muutamaan asiaan, niin ctta niistä tulee osa itseä on parempi kuin tenttejä varten ulkoa lukeminen. Tiedolla on oltava henkilökohtaista merkitystä, jotta sen sisäistäisi," Pauliina hymähtää. Pääaine pettymys Pauliina vaikuttaa pettyneeltä pääaineopintoihinsa. "Tuntuu epätodennäköiseltä, että opiskelisin filosofiaa laudaturiin saakka. Luennoilla kerrataan perusasioita, jotka piti osata jo pääsykokeissa. Oppikirjat ja tiivistelmät vievät terää alkuperäisklassikoiden mielenkiintoisista teksteistä. Harmillista, ettei kirjoittajakoulutusta voi opiskella pääaineena." Musiikin opiskeluun Pauliina on tyytyväinen ja kiittää sen käytännönläheisyyttä: "Ei tarvitse miettiä niin teoreettisesti ja analyyttisesti, vaan musiikki voi pelata ihan tunnepohjalla." Pauliina kertoo kotiutuneensa hyvin uuteen kaupunkiin, vaikka myöntääkin elämänmuutoksen olevan suuri. Kotoa lähteminen on laajentanut elämänpiiriä, mutia Pauliina kokee sen myös tavallaan kaventuneen. Hän vierastaa opiskelijayhteisön erillisyyttä muusia maailmasta. "Kun kaikilla on sama elämäntilanne ja samat kuviot, käsitys oikeasta elämästä hämärtyy. Mielelläni peilaisin elämääni muihinkin kuin samanikäisiin opiskelijoihin, vaikkapa vanhuksiin ja lapsiin." Unelmana rikas arki Tivatessani lahjakkaan nuoren naisen tulevaisuudensuunnitelmia, Pauliina vaipuu mielteisiinsä. Hän ei lupaa rikkoa mitään ennätyksiä yliopistourallaan, ei ainakaan nopeudessa. "Musiikkikoulutuksen jälkeen otan yliopisto-opinnot vakavammin ja tähiään sitten yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoon. Roikun täällä varmaan kymmenen vuoden kuluttuakin," hän nauraa. Pauliina ei haluakaan suunnitella tulevia vuosia tarkkaan, vaan jättää elämälle lilaa. "En niin välitä faktoista, mitä lyötä leen tai mitä tutkintoja minulla on. Se mitä tekee on vain pieni osa ihmistä. Enemmän haluaisin säilyttää sisäisen maailmani ja välttää paikalleen pysähtymisen. Rikas arki olisi unelma", hän miettii hiljaisella äänellä. TANJA AITAMURTO iinalainen vaihtosopimus Iän yliopisto on sopinut historiansa ensimmäisen. ko yliopistoa koskevan kahdenkeskisen vaihtosopimuksen kiinalaisen yliopiston kanssa. Sopimus koskee seka opiskelijaettä opettajavaihtoa. Uudeksi yhteistyökumppaniksi tullut Xi'an Jiaotang on Kiinan vanhimpia ja korkeimmalle rankattuja yliopistoja, informaatioteknologiaan painottunut Xi'an Jiaotang -yliopisto laajenee parhaillaan humanistisiin aineisiin kuten viestintätieteisiin. Se on hyvä vastinpari Jyväskylän yliopistolle, joka on rakentunut vastakkaisessa järjestyksessä eli humanistiselta pohjalta informaatioteknologian suuntaan, rehtori Aino Sallinen valottaa. Sallisen mukaan yhteistyön rakentaminen Aasian maihin kuuluu yliopiston kehittämisstrategiaan. Ensimmäinen kiinalainen yhteistyöyliopisto on merkittävä strateginen edistysaskel. Suhteet Xi'an Jiotang -yliopistoon ovat syntyneet dekaani Kalle Lyytisen ja hänen informaatioteknologiaan suuntautuneen lutkimusryhmäns pohjustamina. Päämiehiä kylässä Suomen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari, Viron tasavallan presidentti Lennart Meri, Puolan tasavallan presidentti Aleksander Kwasniewski, Liettuan tasavallan presidentti Valdas Adamkus ja Latvian tasavallan presidentti Vaira VikeFreiberga kokoontuvat Jyväskylässä pidettävään juhlatilaisuuteen maanantaina 8.11. Jyväskylän yliopiston juhlasalissa järjestettävässä, yleisöllekin avoimessa tilaisuudessa juhlistetaan kylmän sodan päättymistä. Juhlapuheissaan presidenl tarkastelevat Euroopan uutta suuntaa nykytilanteessa. Tapat tuman isäntänä toimii Keski-Suomen Henkisen Maanpuolustuksen Liitto yhteistyökumppaneinaan Jyväskylän kaupunki Jyväskylän yliopisto ja sanomalehti Keskisuomalainen. Veteraanityöstä opintoviikkoja Jyväskylässä järjestetään ensi kesänä 6.-16.7. XII Veteraanien yleisurheilun EM-kilpailut. jyväskylään odotetaan tuolloin 6000-8000 vierailijaa eri puolilta Eurooppaa. Vapaaehtoisten toimitsijoiden työpanos on näin suuren tapahtuman onnistumisen kannalta erittäin tärkeä. Tämänhetkisten sopimusten mukaan kaikilla humanistisen, liikunta-ja terveystieteellisen sekä informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoilla on mahdollisuus saada opintoviikkoja EM-kisojen aikaisesta työstä. Toimitsijoille järjestetään kilpailujen aikana myös ruokailut ja syksyllä 2000 tavataan vielä karonkan merkeissä. Toimitsijoita tarvitaan kisojen aikana kilpailijoiden opastukseen informaatiopisteissä, aitasealehtäviin, tulospalveluun, punmyyntiin, ravintolapalveluihin jne. Apua kaivataan myös kilpailujen aikaisen majoituksen järjestämisessä. Lähiaikoina kaikkia KOAS:n asunnoissa asuvia tiedotetaan mahdollisuudesta vuokrata asunto pariksi viikoksi EM-kisavieraiden käyttöön. Lisätietoja saat kisojen kilpailutoimistosta Janne Hentuselta tai Katja Rajalalta (p. 624 955 / 624 855 ). Tiedusteluja voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen evaco2000@jkl.fi. Himberg ja Latonen ehdokkuuksiin JYY ehdottaa Tommi Himbergiä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajaksi vuodelle 2000. Himberg toimii tällä hetkellä JYYn hallituksen puheenjohtajana. Valinnan tekee Korpilammella 19.-20.11. kokoontuva liittokokous. Liittokokouksessa valitaan myös liitolle hallitus sekä päätetään vuoden 2000 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Kuluvana vuonna yliopisto-opiskelijoiden edunvalvonnasta vastaavan SYL:on hallituksessa on jyväskyläläisiä opiskelijoita edustanut Sami Kontola. Opiskelijoiden hikuntaliiton (OLL) nykyinen varapuhe johtaja Henri Latonen on JYYn ehdokas OLL:on uudeksi pi heenjohtajaksi. Valinta ratkeaa Kuopiossa 12.-13.11. järjestettävässä liittokokouksessa. Kuopion liittokokouksessa valitaan myös liitolle hallitus sekä päätetään toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. OLL on sekä korkea-asteen että keskiasteen opiskelijoiden liikuntajärjestö, jonka hallituksessa kuluvana vuonna JYYtä ovat edustaneet Latonen sekä Anna Uusitalo.
Lehdistössä kerrotaan kilpailun laskeneen ruoan hintaa. Hieno homma. Lehdistössä on myös kerrottu Eurosparin pitävän yllä hintakilpailua. Hieno homma sekin. Parasta on kuitenkin se, että Eurosparin asiakkaat tietävät ostavansa joka päivä paikkakuntansa halvinta ruokaa. Ai niin ensin oli siis Eurospar. Parasta ruokaa, Eurospar hinnoilla! URO PARfO JYVÄSKYLÄ AHJOKATU 18 SEPPÄLÄ
'The KIIROY tiikel. For young peapte under 26 and students under 33 nnly. KILROY Pre-Millennium Amsterdam 680,Pariisi 800,ABIT TEKNILLISIIN KORKEAKOULUIHIN JA LÄÄKETIETEELLISIIN TIEDEKUNTIIN pyrkiville valmennus kurssit Helsingissä 2.5.-19.5.2000. Valmennusmonisteita saatavana itseopiskelua varten. Tarkempi esite lähetetään pyynnöstä. Asuntoja järjestetään. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: SYSTEEMI-INSINÖÖRIT/P. Skinnari, Kalevankatu 45 E 56,00180 Helsinki, puh. 09-602 872, klo 16.30-17.30 Lontoo 680,Varsova. 680,Praha 740,Budapest..... 800,Wien 800,Dublin 900,Barcelona 925,Milano 925,Munchen 800,Rooma 925,Myynti\a matkustusaika V0.-15.12.99 Kysy myös muita kampan\ahinto\al Hinnat yhteen suuntaan Helsingistä, alle 26-v. nuorille ja alle 33-v. opiskelijoille. Hinnat eivät sisällä lentokenttäveroja, toimistokuluja eikä ISICja G025-korttia. Ekskursio Eurooppaan, KieltenopiskeUia Kanadassa, Pudista Fidzillä... KILROY travels järjestää myös unelmienne ryhmämatkan. Hysy ryhmämatkoista 014-33 22 100. MUISTATHAN, että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. TERVETULOA Kauppakatu 3:een! K O P I O T A L O Kauppakatu 3, Puh. 614 173 avoinna ma-pe 9.00.17.00 www.nettisanomat.com. LUE, KATSO, KIRJOITA JOKA TORSTAI. OPISKELIJAN KOPIOJA PAINOPALVELUT KOPIOT, VÄRIKOPIOT AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET JA JULKAISUT, GRADUJEN PAINATUS JA SIDONTA SEMINAARINKATU I5,RAK. T P. 014-601140 J Y V Ä S K Y L Ä N jjf* Y L I O P I S T O fpaino CYCNAEUKSENKÄrU 3, 40100 JKI. P. 014-601 141 F. 014-601 191 E-MAIL: PAINO@CC.IYU.FI Check the KILROY site on www.kilroytravels.com Jyväskylä Forum Kauppakeskus Vapaudenkatu 49-51 014-3322100 KiiRoy travels Hellenistiset ideaalit lentävät edelleen kaikkialla kallioilla... Pyhimysten kamppailut jatkuvat, ja myös niiden jotka ovat sitä vähän vähemmän. Jokainen voi sanoa 'minua ei ole olemassa' ja olla oikeassa tulevaisuudessa ellei hiukkasen jo nyt. Mitä se merkitsee? Keskiössä? Heidi Liehu: Kirsikankukkia. SYKSYN UUTUUDET SAAPUNEET Meiltä: Silmälasit Piilolasit • Näöntarkastukset Silmälääkäri Aurinkolasit + clipit OPISKEUJA-ALE uippu piilolasiuutuus: Ciba Night and Day ja kysy lisää! •Optikulma Jyväskeskus, II krs. puh/fax 310 0033 ma-pe 10-18, la 10-14 e-man: optikulma@optikulma.fi wuw.aitfatonfa Ja alle 26-v/uotiaille maksutonta! Totta! A He 26-vuotiaatsaavat nyt Kultaraha-lnternet-palvelut maksutta. Tufeja tee päätepaiveiusophnus Osuuspankissa. • Rahaa ympäri maailmaa? Kyllä. Silvermatic-kortti taskussa W$A-automaateista. Muistathan, että Osuuspankista kannattaa kysyä opintolainaa. LUE LISÄÄ KOTISIVUILTAMME www. osuuspankki, fi/ KESKISUOMEN OSUUSPANKKI
miiaoHHKioisn-28.u)HramnM "Ilman muuta jos niin hullu oot". Tämä oli yhden sponsoriehdokkaan vastaus 26-vuotiaalle luokanopettajaksi opiskelevalle Samuli Järviselle, kun hän kävi viime keväänä etsimässä yhteistyökumppaneita yritykselleen kävellä Suomen läpi. Ja Samulihan oli niin hullu. "Mulla oli eka kesäloma vuosiin, ja mä olin vaan kyllästynyt kaikkeen sosiaaliseen hulinaan", Samuli kertoo projektin taustoista. "Ja totta kai siinä oli idenana myös testata omia kykyjään." Samuli saikin tuekseen muutamia yrityksiä, joilta hän sai lahjoituksina "lähinnä erilaisia vehkeitä, joita matkalla tarvitaan", hän muistelee. "Rahaa ei tosin annettu. Opintolainoilla maksoin kaiken muun mitä tarvittiin." Eväät pitkin metsiä Samulin alkuperäisenä tarkoituksena oli matkata jalan läpi Suomen pohjoisesta etelään. ja perillä Helsingissä piti matkan päättymisen kunniaksi juosta vielä maraton. "Lähtö oli viikkoa ennen juhannusta, ja Hesassa piti reittisuunnitelman mukaan olla 14. elokuuta", Samuli kertoo. "Päivämatkoista oli tarkat suunnitelmat, ja ruoat olin käynyt kaivamassa reitin varrelle maahan etukäteen." Heti alussa satoi kuitenkin viikon verran joka päivä, mikä toi omat ongelmansa matkantekoon. "Ei se muuten olisi haitannut, mutta kun teltta osoittautui ihan sudeksi", hän harmittelee. "Kaikki kamat oli ihan märkiä ja mä venytin päivätaipaleita liian pitkiksi, kun pelkäsin tulevani kipeäksi." Lopulta Samuli sairastuikin: jännetuppitulehduksen lisäksi hän sai haavan kautta verenmyrkytyksen ja joutui sairaalaan. "Kyllä mä yritin jatkaa, mutta jossain vaiheessa kuumetta oli varmaan jo yli 40 astetta. Oli pakko kävellä joku 50 kilometriä Ivalon sairaalaan hoitoon ja reissu jäi siihen. Tosin mä jäin vielä kaverin kanssa muutamaksi päiväksi Rovaniemelle kalastelemaan, kun olin päässyt sairaalasta pois." Lapin kevät on kostea Samulin teki matkan varrelta raportteja retken edistymisestä Radiomafialle. "Siinä olisi ollut ideana, että mä annan vinkkejä, missä olen menossa ja mut olisi sitten saanut bongata matkan varrella." Matkan jääminen kesken harmitti tietysti kunnianhimoista vaeltajaa, mutta Lappikin tarjosi Samulille monenlaista mielenkiintoista nähtävää. "Silloin Lapissa oli vielä kevät. Paikallisten aika näytti silloin menevän vielä aika lailla hauskanpidon merkeissä. Sitten siellä oli paljon pettyneitä hollantilaisia ja saksalaisia, jotka oli tulleet liian aikaisin katsomaan Lapin kesää." Moni Samulin matkalla nähnyt ihminen kyseenalaisti koko touhun mielekkyyden, kun kuuli mistä on kyse. "Hulluksi ne lähinnä haukkuivat ja tarjosivat kyytiä. Paras oli varmaan yksi humalainen miesporukka, jonka mä tapasin yhdessä tienvarsiravintolassa. Kerroin, mitä olen oikein tekemässä, ja miehet sanoivat olevansa just lähdössä helikopterilla etelään päin. Kovasti olisivat kyytiin ottaneet, eivätkä ymmärtäneet kun sanoin ei." Etäopiskelua savannilla Suomen-vaellus jäi Samulilta siis viime kesänä kesken, mutta ensi vuonna hän aikoo yrittää samaa uudestaan paremmalla onnella. Sitä ennen hän lähtee marraskuussa yli kuukaudeksi Tansaniaan ja Sansibann saarille. "Sansibariin mä meen ihan vaan sukeltelemaan. Jotkut siellä olleet on sanoneet. että siellä on ehkä maailman parhaat sukellusvedet. Savanneilla olisi tarkoitus metsästää", hän suunnittelee. "Oppaaksi lähtee masai-heimon miehiä. Se voi olla aika jännää. Se metsästyskulttuuri on vähän erilainen kuin meillä. Siellä keskitytään enemmän tuohon eloonjäämispuoleen." Paitsi aseen niin myös kameran kanssa pitää Afrikassa olla Samulin mukaan varovainen. "Masai-heimossa uskotaan, että ihmiseltä katoaa sielu, jos se valokuvataan." Suomessakin on nähtävää Samuli naurahtaa, että esimerkiksi tyttöystävä pitää häntä reissaamisen takia hulluna. "Mutta kyllähän maailmaa pitää nähdä", hän jatkaa. "Kyllä se avais varmasti monien ihmisien silmiä, jos ne kävis kattomassa miten muualla eletään. Suomi on semmoinen turvapaikka, että täällä pidetään huolta koko ajan. Jos elää välillä semmoisessa paikassa, jossa ruoka ei ole itsestäänselvyys, niin lakkaa kummasti pelkäämästä sitä, että mitä tapahtuu jos opinnot ei valmistukaan ajallaan." Mutta onko ilmeisen itsenäinen matkamies ollut koskaan seuramatkalla? "Oon mä kerran. Se jäi kyllä siihen. Kaikki turistikohteet on oikeastaan samanlaisia sijainnista riippumatta." Entä mitä Samuli haluaisi sitten näyttää Suomesta ulkomaalaiselle? "Siinäkin ollaan mun mielestä usein aika vähin eväin liikkeellä. Suomi on uskomattoman hieno maa, kun vaan lähtee tuonne metsiin pyörimään. Periaatteessa kaikki mitä täällä näkee on ulkomaalaiselle uutta. Ei sen tarvitsis aina olla sitä iänikuista saunaa, joulupukkia ja jotain lasitehdasta." JARI PELTOIA APORIA Hienosti sanottu "Tuntuu kuin mä ajelehtisin vaan kohtauksesta ja kulissista toiseen. Ihmettelenpä vaan, että mitä pirua tää kaikki tarkoittaa..." Tuo on hienosti sanottu. Kun olin lukiossa, kaikki oli selvää. En tarkoita "selvällä" mitään kurssivalintoja tai yhteishakua. Menin maailman mukana mitään kyseenalaistamatta. Mutta sittemmin tunteet ovat vaihtuneet. Kun opiskelin lisää, tajusin nopeasti olevani vain osa "jostain" kokonaisuudesta. Olin osa asuntoani, osa laitostani, osa tentaattorin kallisarvoista aikaa, osa yliopistoa ja osa koko systeemiä. Ja pahimmillaan pohdin edelleen, että ajelehdin vain kulissista toiseen ja mitä ihmeitä se kaikki tarkoittaa. Kiitos yliopistolle siitä. Lukion nuoresta kasvoi henkisistä finneistä kärsivä kakara. Kiitos! Jos nyt selviydyn maailmassa, kaikki tulee menemään hyvin (virallinen klisee). Opiskelu on Clerasilm aivojen aknelle. Mutta idealistit hei. se ei ole milaan "arvovapaata" Clerasilia. "Jos mulla olis omatunto, mä varmaan menettäisin järkeni. Mitäpä mä omatunnolla tekisin, kuskaisinko ehkä kanikonttoriin..." Tuo on hienosti sanottu Han kieltää omatuntonsa. Onpa typerä kaveri. Hän on viisas, koska tiedostaa omatuntonsa ahneuden ja moraalittomuutensa, mutta typerä, koska olettaa elävänsä ilman omatuntoa. Ihminen, jolla ei ole omatuntoa, ei ole ihminen. Mutta moni ajattelee, että kun tutkimusrahoitus on taskussa, omatunto on turha. Julkisuudessa on raportoitu siitä, mitä tapahtuu, kun omatuntoa ei ole tai se on kuskattu kanikonttoriin. Esimerkkinä toimikoon pari puoskaria Kuopion suunnalta. Arvovapaa tiede ei tarkoita arvovapaata käyttäytymistä. "Ft tatdfl fukea n.iKkirjailijoila? sf kys} i M.i rastasta, että mistä sä sen tiedät ja mitä väliä sillä on. Se sanoi, että sä vaan näytät siltä, ja jatkoi, mitä sä sitten oot muka lukenut? Oon lukenut Erica Jongia, ma vastasin..." Hienosti sanottu. Kuinka kukaan saattoi edes kuvitella, että yliopistossa olisi tarkoitus tutkia ja raportoida yksilöllisiä, intiimejä ja "jännittäviä" kokemuksia? Eli lukekaa vain sitä tutkija X:ää ja teoriaa! Niinhän vanhat viisaat opettavat. Mutta eihän maailmassa muuta olekaan kuin ihmisten, asioiden ja atomeiden yksilöllisiä, intiimejä ja "jännittäviä" kokemuksia. Siitä tieteen on lähdettävä liikkeelle. Niistä teoriat tulevat. Muistakaa se, teorianvihaajat. Ja hermostun heti, kun joku sanoo, että "jos et ole lukenut tutkija X:ää, et tiedä tästä asiasta mitään." Voihan olla, että tiedän asiasta vaikka kuinka paljon, ja tietyssä mielessä se voi olla hyvinkin "tarpeeksi", mutta en tiedä sitä, mitä tutkija X sanoo siitä. Sääli sitä ihmistä, joka sanoo tietävänsä naiskirjailijoista tarpeeksi, kun on lukenut Erica Jongia. Ennen se riitti, ja sillä pääsi lukion kurssin läpi. Mutta ei enää. Tällä en tarkoita sitä, että tentit, tutkija X:t ja erica jongit olisivat turhia, en missään tapauksessa... "Jossain on tie ylämaille, ja jotenkin mä vielä löydän sen. No, oonhan mä jo ajatuksissani siellä ja se riittääkin toistaiseksi..." Hienosti sanottu. Nuorempana kuvittelin löytäväni jonkun todellisen "tien". Se oli naiivia ajattelua. Mutta mitäpä sille mahdat, jos lukiokin on tehtaan piipun juurella. Isovanhempani, ja varmasti monien muidenkin isovanhemmat, elävät elämäänsä enemmän tai vähemmän tehtaan piipun juurella ja elättämänä. Heille se on todellinen "tie". Se on todella olemassa. Kiitos heille siitä! Se on kadehdittavaa ja ihanaa elämää. Mutta sellaista on valitettavasti enää erittäin vaikea löytää. Voi olla, että vaellan pätkätöistä, työnantajasta ja paikasta toiseen. Se ei ole todellinen ja fyysinen tie. Multa jos se muodostaa tien omassa päässäni, niin se riittää. Toistaiseksi.., Mutta mitä jos loppujen lopuksi onkin niin, että "ehkä se mitä mä todella tarvitsen, on vaan täyspitkä nahkatakki"? Siis tuo on hienosti sanottu... KOMMUNIKATIIVISESTI, JONI V I U E JUHANI SAARIKOSKI ATKEIMAT B. DYLAN: "HLGHLANDS*. VAPAAT SUOMENNOKSET)
mmnmmamk • :;• uiuuiir. 1999 Vaatimuksena: Rajaton Eurnnppn Mustat ja punaiset liput liehuivat Tampereella kilvan EU.n lähtilippujen alla 15.-17. lokakuuta. Samaan aikaan kun EU:n huippukokouksen poliitikot puivat EU.n pakolaisja siirtolaislakien tiukentamista, kokoontui kaupunkiin myös vastahuippukokous nimeltä "Ei rajoja". Työryhmiä ja yleisötilaisuuksia sisältänyt vastavoimien viikonloppu huipentui mielenosonuskulkueeseen, joka keräsi yhteen yli 800 ihmistä yli 12 maasta. Tueksi järjestettiin myös 20 mielenilmausta eri puolilla Eurooppaa Tampereen mielenosoitusta edeltävänä päivänä, perjantaina 15. lokakuuta, kansainvälisenä Linnake-Euroopan vastaisena toimintapäivänä. Tampereella käveli rinta rinnan ihmisiä erilaisista solidaarisuus-, ihmisoikeusja maahanmuuttajien järjestöistä. Kulkueen edessä kannettiin teräsverkkoja, jotka kuvastivat kiristyvien pakolaisja siirtolaislakien mukanaan tuomaa ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien rajoittamista. Mielenilmauksen kohokohta oli, kun teräsverkot aukenivat, ja mielenosoittajat kävelivät verkkojen välistä polttaen leikkipassinsa. Putkaan päätyi kaksi mielenosoittajaa, mutta yhteenotoilta poliisin kanssa vältyttiin. Anton Monti, yksi tilaisuuden järjestäjistä, huokui tyytyväisyyttään mielenosoituksen jälkeisenä päivänä. "Poliisi ja media valehtelivat osanottajamäärän. Esimerkiksi Aamulehti kertoi kulkueeseen osallistuneen 400 ihmistä, mutta lehden oma kuva paikan päältä kertoo toista. Tämä osoittaa, että olemme saaneet nämä tahot jotenkin huolestumaan", tuumaa Anton. Vastahuippukokouksen tarkoituksena oli rakentaa kansainvälistä verkostoa kansalaisryhmien välille. "Maailmassa, jossa raha liikkuu vapaasti, on myös ihmisten saatava liikkua tahtonsa mukaan. Ihmiset ovat yhtä paljon sodan kuin taloudellisen tilanteen uhreja. On väärin, että ihmiset eivät saisi lähteä pois köyhyydestä tai yleensäkin, että ihmiset eivät saisi asua missä itse haluavat. Vastahuippukokouksella halusimme antaa ilmi, että Suomessakin on olemassa kriittinen liike, joka tiedostaa ongelmaa yhä enemmän", Anton selventää. Italiassa raja-aidat heiluvat Pakolaisten vastaanotto huolestuttaa useimpia eurooppalaisia lähinnä pakolaisten yhteiskunnalle tuomien talousrasitteiden takia. Monti vastaa tähän väittämään, ettei Suomessa ole enää omaa taloutta, vaan se on osa globaalia maailmantaloutta. Käytännössä Suomen taloudesta päätetään lähinnä sellaisissa kansainvälisissä viitekehyksissä kuten Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Nykysysteemissä ei hänen mukaansa ole kyse yksittäisen maan varojen keventymisestä, vaan rikkautden jakamisesta yleensäkin tässä maailmassa. Luca oli yksi tapahtumaan osallistuneesta seitsemästä italialaisesta. Hänen mukaansa Tampereen mielenosoitus oli rauhallinen verrattuna Italian vastaaviin. Italia on yksi Euroopan suurimmista pakolaisien ja siirtolaisten vastaanottajamaista. Aktivistijoukot muuttajien puolesta ja vastaan ovat molemmat voimakkaita. Vasta noin kuukausi sitten Milanossa koruja myyvän kojunpitäjän taposta syytettiin siirtolaisia, josta seurasi iso kampanja siirtolaisia vastaan. Tapon takaa paljastui kuitenkin italialainen ja englantilainen mies. "Vuosittain Italiassa päätetään siitä, kuinka paljon siirtolaisia otetaan. Heitä otetaan täsmälleen sen verran, mitä alipalkattuihin töihin maassa tarvitaan. Siirtolaiset tulevat köyhistä kolmannen maailman maista, joiden alikehitys johtuu pohjoisien valtioiden aiheuttamasta hyväksikäytöstä", Luca kertoo. MIIRA RAUHAMÄKI Opinnot ovat vasta alkamaisillaan, mutta jo nyt tekisi mieli vaihtaa alaa? Valmistut muutaman kuukauden päästä, eikä sinulla ole haisuakaan siitä, mihin ammattiin valmistut? Uraneuvontapsykologilla tai työelämäpalvelussa käynti on varmasti muutaman ylimääräisen askeleen väärti. Jos opiskelu tökkii, neuvot ovat lähellä Kauppakatu 4:ssä sijaitsevan uraneuvontapsykologin palvelut ovat olleet yliopiston opiskelijoiden käytettävissä vuodesta 1995 lähtien. Nykyään Katja Kyllösen työkenttää värittävät muutkin kuin loppuvaiheen opiskelijat ja vastavalmistuneet, joille palvelu alun perin suunniteltiin. Asiakaskuntaan kuuluvat nyi niin itsenäistymisen hämmcntamät ensimmäisen vuoden opiskelijat kuin työllistymisestään huolestuneet maisterit. "Kaikki akateemiset", Kyllönen määrittelee. "Alkuvaiheen opiskelijat eiväi usein tule ajatelleeksi, että uuteen opiskelutapaan sopeutuminen, uusien ystävyyssuhteiden solmiminen ja mahdollinen paikkakunnan vaihto sekoittavat aluksi muidenkin elämän. Ongelmat saattavat asettua mittakaavaan jo sillä, etlä niistä keskustellaan uusien opiskelijoiden kesken tai vaikkapa tutorin kanssa." Opiskeluputki nielee motivaation Vanhemmilla opiskelijoilla syy urasuunnittelupsykologille tuloon liittyy usein motivaation hiipumiseen. Taustalla kummittelee usein myös pelko siitä, mitä valmistumisen jälkeinen elämä tuo tullessaan. Monet opiskeluun uupuneet ovat tulleet yliopistoon suoraan lukiosta, opiskelleet ehkä kesätkin ja alkaneet väsymyksen hämaäminä uskoa, että alanvalinta on ollut väärä. Silloin uraneuvontapsykologin tärkein tehtävä on auttaa opiskelijaa asettamaan ongelmansa laajempaan perspektiiviin ja pohtimaan realistisesti omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Jos alanvalinta todella tuntuu menneen vikaan, uraneuvonta tarjoaa tietoa ammateista ja koulutuksista, jotka kiinnostavat enemmän. Tarvittaessa uranvaihtoa suunnittelevalle voidaan järjestää muutaman kuukauden työkokeilu kaavaillulla alalla. Vaikka Katja Kyllönen ei halua markkinoida välivuoden pitämisiä, hän sanoo, etlä jollekulle vuosi poissa opiskelukuvioista voi olla keino tehdä itselle oikea ratkaisu. "Harva vain pitää välivuotta, useimmat myös tekeväl sen aikana jotakin muuta kuin opiskelevat. Se ei välttämättä ole ollenkaan hukkaan heitetty vuosi. Opintopuiken katkaiseminen on kuitenkin iso ratkaisu", Kyllönen pohtii. Kaikista ei tule opettajia Hallintorakennuksen alakerrassa toimiva työelämäpalvelu tarjoaa sekin uraneuvontaa. Työelämäpalvelun neuvonnasta löytyy tietoa muun muassa siitä, mihin milläkin aineyhdistelmällä on aikaisemmin sijoituttu, millaiset opinnoi johtaisivat kohti toivetyötä ja siitä, kuinka työnhaussa tarvittavia papereita laaditaan. Työelämäpalvelun väki vastaa myös harjoittelujaksoja koskeviin kysymyksiin. Neuvonnan lisäksi työelämäpalvelu järjestää luentosarjoja ja tapaamisia jo työelämään siirtyneiden ja opiskelijoiden kesken. "Monen mieltä kalvaa kuvitelma siitä, että valmistumisen jälkeen on pakko ryhtyä opettajaksi. Olemme luoneet opiskelijoiden kuultaviksi esimerkiksi kielisiä valmistuneita luennoitsijoita, jotka ovat sijoittuneet vaikkapa matkailualalle tai kansainvälisten asioiden sihteeriksi. Suuresta osasta humanisteja, biologeja ja matemaatikkoja tulee aikanaan opettajia, mutta ainoa vaihtoehto se ei ole", sanoo suunnittelija Sanna-Maija Vuotila työclämäpalvelusta. O p i n t o l a i n a v o i v i e d ä VELKALOUKKUUN O pintojen kestäessä moni opiskelija joutuu ottamaan opintolainaa päivittäisten elinkustannustensa kattamiseksi. Lainan saaminen on nykymuotoisessa opintotukijärjestelmässä vaivatonta, ja sen nostaminen helppoa, mutta vuosien varrella lainasumma saattaa kasvaa sellaiseksi, että sen takaisinmaksu voi aikanaan olla ennalta suunniteltua hankalampaa. Kansaneläkelaitos keräsi syksyllä 1998 postikyselynä aineistoa yli 1300 opintovelalliselta heidän taloudellisesta tilanteestaan ja asennoitumisestaan lainan ottoon ja takaisinmaksuun. Kysely kohdistui sekä opintolainojensa kanssa maksuvaikeuksiin joutuneille että lyhennyksistä suoriutuneille ihmisille. Tällä pyrittiin kartoittamaan sitä, löytyykö näiden kahden ryhmän väliltä tilastollisesti merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttaisivat opintolainan lakaisinmaksukykyyn. Paljon menoja, vähän tuloja Tutkimuksen mukaan opintolainansa kanssa vaikeuksiin joutuneet olivat keskimäärin hieman yli 30-vuoliaita, ja he elivät joko avotai avioliitossa. Osaksi tästä syystä muiden maksuvelvotteiden kuten asuntolainan lyhennykset olivat ajaneet opintolainan hoidon edelle. Toisaalta kartoituksen mukaan monet lainan takaisinmaksun kanssa vaikeuksiin joutuneet olivat hakeneet opiskeluaikanaan myös toimeentulotukea. Silti maksuvaikeuksiin joutuneiden lainamäärät olivat keskimääräisesti suuremmat kuin maksuista suoriutuneiden ryhmässä. Opintojen kesto ei ollut määräävä tekijä maksuvaikeuksiin joutumisessa. Itse asiassa ongelmalainojen haltijat olivat opiskelleet muita lyhyemmän ajan, mutta heidän käsityksensä lainan reaalisesta määrästä, korkojen suuruudesta sekä myöhemmistä lyhennyksistä oli heikompi kuin vertailuryhmällä, jolla ei ollut maksujen kanssa ongelmia. Takaisinmaksu oli tuntunut vastaajista kohtuulliselta lainan ottamisen aikaan, mutta maksujen realisoituminen oli yllättänyt ongelmalainaisei. Taloudenpitoa olivat myös vaikeuttaneet esimerkiksi työttömyys, oletettua suuremmat takaisinmaksuerät sekä epäsäännölliset ja pienet tulot. Toimeentulotukea oli ongelmaryhmässä haettu usein myös opintojen jälkeen. Osalla tämän ryhmän opintovelallisista oli myös enemmän takausja yritysvelkoja. Pankki voittaa aina Kaiken kaikkiaan Kansaneläkelaitoksen tutkimuksen vastausten katoprosentti oli suuri, minkä tekijät arvelevat johtuvan, mm. aihepiirin arkaluonteisuudesta ja köyhyyden mukanaan tuomasta sosiaalisen häpeän tunteesta. Tutkimus toi myös uusia näkökulmia pankkien rooliin opintolainoista ja niiden takaisinmaksuehdoista tiedotettaessa. Pankille sopimus opintolainasta on valtiontakauksen takia riskitön. Pankki ei siis häviä rahojaan, kävi itse lainan ottajan kuinka tahansa. Vastaajat olivat myös olleet ongelmatilanteessa epätietoisia siitä, keneltä neuvoa olisi oikeastaan pitänyt kysyä. Osa myöhemmin maksuvaikeuksiin joutuneista oli myös ollut hyvin nuoria tehdessään pankin kanssa sopimuksen opintolainan ottamisesta, eivätkä he olleet ymmärtäneet sitä, mihin kaikkeen he olivat samalla sitoutuneet. Vuonna 1998 Kelalla oli perittävänään noin 31 000 opiskelijan pankeille maksetut opintolainat. Perittävä markkamäärä oli yhteensä 920 miljoonaa markkaa. Pankkien hallussa oleva opintolainojen kokonaispääoma oli 9700 miljoonaa markkaa yhteensä noin 390 000 opintovelalliselta. JARI PELTOLA LÄHTEn: ANNA-RIITTA LEHTINEN: ONGELMANA OPINTOLAINAT. K A N S A N E U K E I A I T O I I S E N SOSIAALIIA IERVEYSIURVAN KATSAUKSIA 3 4 .
J J J J J J MMMMML HIMOO HHJKIOBIA • a LOKAKUUTA IJM # £ ^M Toimituksen puhelin soi. "Jyväskylänylioppilaslehtisamikerohyvääpäivää", tervehdin. "Täällä Se-ja-se hyvää päivää", Se-ja-se aloitti "Meillä olisi täällä tänään Jumalan tiedotustilaisuus kello 14.30. Tiedustelisin vain onko teiltä toimittaja tulossa, että osaamme varata kahvia ja pullaa." "Kuulostaa tärkeältä, ehkä joku ehtii", lupasin. Myöhemmin kävi ilmi, et!ä kysymys oli näytelmän pressitilaisuudesta. Petyin. Jumala olisi perusteellisen tiedotuskampanjan tarpeessa. Viime talvena haastattelin erästä keskisuomalaista kirkkoherraa. Jutun sytykkeinä olivat syksyllä 1998 julkaistu pappi Antti Kylliäisen kirja Kaikki pääsevät taivaaseen ja tutkija-pappi Matti Myllykosken kiteytys "Media on bordelli, jossa papin on sopimatonta käydä". Pelastuskysymykset ja kirkon ihmisoikeuspolitiikka tuli vatvottua, mutta homokysymys jäi hiertämään. Ensin kirkkoherra kertasi kirkon "Raamatussahan se kielletään" -liturgian. Se oli vasta alkua. "Henkilökohtaisesti pidän homoliitoja hyvänä asiana, koska ne vähentävät vaaraa, että muut tulevat vietellyiksi tällaiseen suhteeseen; ettei kukaan tule hyväksikäytetyksi", hengenmies täräytti. Laupias taivas! Ja avioliittojen perimmäinen tarkoitus on vähentää heteroraiskauksia? Juttua ei koskaan julkaistu. Lehden päätoimittaja sensuroi tekstin, koska "siitä olisi tullut kylälle harmia". Voi olla, mutta luulen että kirkkoherrastakin riittää harmia serakuttnän homoille, joita hän kertoi tapaavansa sielunhoitotyössään usein. Kirjailija Pentti Holapan mielestä yhteiskunnan homovastaisuus on suurin yksittäinen syy nuorten miesten itsemurhiin. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hierarkiajärjestys on tiukka. Tuttavapappini, joka tosin erosi virastaan ja aloitti taidemaalarin uran, valitti kuinka sitova ja pelottava papin vihkitilaisuus loppujen lopuksi on. Virassaan hän saarnasi kiltisti kirkon dogmeja ja kätki omat ajatuksensa. Samaa viestitti eräs kolmaskin pappi, jota haastattelin taannoin. Jumalan kuva on pyhempi kuin Jumala. Minua voi syyttää tarkoitushakuisuudesta. Kyyninen käsitykseni kirkosta perustuu vain kolmen papin kanssa käymiini keskusteluihin ja julkisuudesta saamaani kuvaan. Ehkä nämä kolme pappia olivat poikkeuksia, tilastoharha, ja ehkä toimittajat olivat turhan ilkeitä kirkon oppikriisin aikoihin viime syksynä. En minä tiedä. imala kirkkoineen olisi perusteellisen tiedoikamppanjan tarpeessa. SAMI KERO ;*}B!OEAT JLLJLJL mmi] IF Abiturientin arki mielletään usein ahdistavaksi kirjoitusten odottamiseksi ja paniikissa puurtamiseksi. Kyseessä on kuitenkin ainutlaatuinen vuosi, johon kuuluu hieno määrä huikeita hetkiä ja elämän pohdintaakin. Erittäin myönteiset muistot abivuodesta on jäänyt yhteiskuntatieteitä opiskelevalle Jyrille, joka tiivistää abivuoden annin kolmeksi lauseeksi. "Abivuosi oli suorastaan nauttimista. Se oli loistavaa. Mua ei ahdistanut abivuonna mikään." Monen monta mukavaa muistoa abivuodesta on myös 24-vuotiaalla Sarilla, joka opiskelee nykyisin humanistisia aineita. "Abivuonna elämä oli huoletonta. Tunsin olevani aikuinen, mutta minun ei tarvinnut kuitenkaan loppuun asti kantaa vastuuta itsestäni", Sari muistelee. Nami Namin voimin Maukkaana muistona Sarille jäi abivuodesta myös lukuloma, jolloin hän rytmitti lukemistaan Nami Nami -vanukkaiden avulla. Sari luki aina vähän ja söi sitten Nami Namin palkinnoksi vaihdellen en makuja. Päällimmäiseksi tuntemukseksi Sarille jäi abivuodestaan luottamus, sekä tunne siitä, että elämä oli omassa hallinnassa, vaikka päivät olivat pitkiä, ja illat kuluivat läksyjä tehdessä. "Opiskelin luottavaisin mielin. Minulla oli koko ajan sellainen tunne, että olen valmistautumassa johonkin tosi tärkeään juttuun. Silloin minulla oli vielä illuusio elämänhallinnasta. Ajattelin, että nyt kun hoidan hommat hyvin, pääsen yliopistoon. Mutta myöhemmin olen huomannut, että vaikka tekee töitä, elämä ei ole pelkästään omissa käsissä. Kaikki ei riipu minusta. Kannattaa kuitenkin luottaa siihen, että elämä kantaa." Abipäivän ihanuutta Jussi, 23, ja Janne, 26, ovat sitä mieltä, että lukion parhainta antia ovat kaverit. Jussi kävi aikoinaan nelivuotisen urheilulukion, jossa omaa luokkaa ei ollut. "Olin luokata HooMoilanen tomassa lukiossa, joten meillä ei ollut sellaista yhteyttä kuin tavallisissa lukioissa, mutta kaverit tekivät sen, että lukiossa viihtyi, vaikka neljäntenä vuonna lukio alkoi jo maistuakin puulta", sanoo nykyinen yhteiskuntatieteilijä. Ravitsemustieteitä opiskelevan Jannen lukioaikana luokat ja luokkahenki olivat vielä voimissaan. Jannen luokalla yhteishenki oli hyvä, mistä muistot ovat säilyneet mielessä tähän päivään saakka. Janne nostaa mieleenpainuvimmiksi abimuistoiksi abipäivän vieton. "Abipäivä oli ykkönen. Riehuttiin, heiteltiin karkkeja ja myös illan bileet jäivät mieleen." Helpon putken loppu Jussin ja Jannen tavoin ihmiset ja niiden ohella ihmiseksi kasvu olivat tärkeitä yhteiskuntapolitiikkaa opiskelevalle Hetalle abivuonna. "Abivuoteen liittyy se, että sen aikana alkaa oikeasti astua aikuisuuteen. Se oli makee fiilis. Se oli positiivista, että alkoi olla varteenotettava ihminen, jota ei arvioitu enää pelkän oppilasstatuksen perusteella. Minulle abivuosi ei ollut sen stressaavampi kuin muutkaan lukiovuodet. Luokattomuus ja hajauttamisen mahdollisuus vaikuttivat siihen, ettei tullut paineita. Abivuonna minulle iski kuitenkin kammo siitä, että helppo putki loppuu. En tiennyt, mitä halusin elämältäni, enkä kokenut hallitsevani elämääni", pohtii 19-vuotias Heta abivuottaan. Painostusta Luonnontieteileville Tanjalle ja Hannelelle abivuodesta muistuvat mieleen lähinnä erilaiset opettajat. He muistelevat, miten opettajat ahdistelivat kirjoituksilla. Painostaminen alkoi toisen luokan tienoissa tai viimeistään kolmannen syksyllä. "Kaikki tähtäsi kirjoituksiin. Osa opettajista toivoi sulle hyvää, mutta toisille ei ollut vähä, kunhan vain lähdet." Myös kansantaloustieteitä opiskeleva Tapio mainitsee opettajat abimuistojensa top five -listalla, kuten myös liikuntatuntien uudenlaisen riemun ja lukuloman. "Olimme erikoisikäluokka, koska tulimme hyvin loimeen opettajien kanssa. Ja abivuonna liikuntatunnilla oli eka kertaa hauskaa, koska meillä oli hyvä henki päällä. Yllättävin ahdistus abivuonna oli se, kun koulu loppui niin aikaisin keväällä. Muistan myös sen, että lukuloma oli kaikkea muuta kuin lomaa. Silloin päntättiin enemmän kuin koskaan. Yleensäkin ylioppilaskirjoituksista elämöitiin liikaa. Ne eivät olleet niin kamalat kuin väitettiin", lopettaa Tapio pilke silmäkulmassa. HELENA MOILANEN Naiset eivät pullistele, eiväthän? VIIME PAKINASSA IHAN unohdin, että miehiseen pullisteluun kuuluu myös vaimon ja/tai tyttöystävän vaihto nuorempaan. Mutta naiset, nuo kukkamekolliset kaljut lettipäät, ovat onneksi säästyneet uhoamisen vaivasta. Naiset vain nuo toivossa väkevät, sen pienen eron näkevät. BIOLOGINEN KELLO TIKITTÄÄ naiselle ankarasti, sillä raskaus ei tietenkään merkitse naiselle samaa kuin armeija miehiselle miehelle. "Halusin synnyttää tämän lapsen amerikkalaiselle miljonääriperheelle ainoastaan rakkaudesta elämään." MUTTA ONPA niitä vaihtoehtoja maha pystyssä astelulle: adoptio Tulimaasta, koirat, kissat, papukaijat, kilpikonnat, liskot ja miehet. Ah, niitäpä ei voita kuin avioero-oikeudenkäynti ja lasten kaappaus ns. "isältä". VAALEIDEN TAPETTIEN VAIHTO tummiksi tai päinvastoin piristää tätä huoneistoa ja samaan syssyyn voi korjata keittiön ja kylpyhuoneen. Kauppakassin kantoteline teki ne kaikki ja vielä selvinpäin! Sääli oli pistää se pihalle. RINTOJEN KOHOTUS tai pienennys ei mitenkään vastaa miehistä hauiksen kasvatusyrityslä. Ja eikun paljastamaan esimiehelle, alaiselle, opettajalle, opiskelijalle tai telkkarissa, sillä alastomuushan on pelkästään luonnollista. VAATIMATTOMUUS KAUNISTAA naisellisuutta. "Minä olen vain tyhmä nainen, enkä ymmärrä miksi todistuksessani oli vain kymppejä ja professorini tarjoaa gradusta/väitöskirjasta laudaturia." POIKAYSTÄVÄN JA/TAI aviomiehen ja/tai tyttöystävän paras ystävä on koiran jälkeen naisenkin paras ystävä, mutta sänkyyn ei mennä, ainakaan toista kertaa. Kyllä miehet on sikoja! Rakkain on kuitenkin oma isä. MUTTA KAIKKEIN rohkein naisellisen sisäisen sankaruuden uroteoista on tukan värjääminen punaiseksi, valkoiseksi tai raidalliseksi. JOUNI VAUHKONEN
M i ^ Y l l K YLlQMLMJJlfflNIBEIO muesn • a uunm H) Profeetat Koomikkoryhmä Monty Pythonin on pitkään huhuttu puuhaavaan jonkinlaista uudelleenkokoontumista. Ryhmän ensimmäisestä televisiosarjastahan on kulunut 30 vuotta. Pythoneiden anarkistista huumoria esitettiin BBCllä ensimmäisen kerran 5. lokakuuta 1969, ja sen on helppo myöntää olleen aikaansa edellä. Lähes jokaista menestynyttä sketsisarjaa on meilläkin tapana pitää Monty Python -vaikutteisena alkaen Kummeleista ja Alivaltiosihtee^ reistä. Noita vanhoja sarjoja katsoessa (vuokrattavissa muuten myös Jyväskyläläisissä videovuokraamoissa) kuusikon suvereniteetin ajattomuudesta ei jää epäselvyyttä. Myös näennäisesti aikaansa sidottujen poliittisten aiheiden käsittelyyn löytyy uutta puhtia sopivalla yksisilmäisyydellä. Esimerkiksi tammikuussa 1973, Monty Pythonin Lentävän Sirkuksen kolmannen näytäntökauden viidennessätoista jaksossa, oli mukana lyhyt sketsi nimeltä "TV4 vai ei TV4:ää -keskustelu". Sketsin suhde kaksikymmentä vuotta myöhemmin Suomessa käytyyn viestintäpoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon on ilmiselvä. Juontaja ja neljä vierasta istuu tv-»tudiossa ja ruutuun tulee • ' ti "SI 11 ;R1 VÄITTELY NUMERO 31". Juontaja kysyy vierailla: "Tarvitaanko neljäs tv-kanava vai ei." Vieraat vastaavat kukin yhdellä sanalla, kaksi myöntävästi, kaksi kieltävästi, mihin juontaja: "Siinä kuulitte, kaksi sanoo jaa, kaksi ei. Ensi viikon Suuressa Väittelyssä aiheena on 'hallituksen puuttuminen televisiolähetyksiin' ja ohjelmamme tullaan peruuttamaan selittämättömästi." PETRI HEIKKINEN PUHEKUPLAT Korkkarikielen perusteet Toinen maailmansota loppui yli 50 vuotta sitten, mutta suomeksi vuodesta • ' " 1 9 5 3 ilmestyneessä Kor— keajännitys-sarjakuvalehdessä soditaan ikuisesti. Sotatematiikan lisäksi korkkarit tarjoavat myös mainion tavan oppia vieraita kieliä. Korkeajännitys-lehtien henkilöt puhuvat luonnollisesti suomea kuten useimpien sarjakuvalehtien hahmot täälläpäin, mutta mukaan on livautettu aina muutamia sanoja kyseisen henkilön äidinkieltä. Korkkarisaksalla saa opintoviikkoja Taannoin saksan alkeiskurssin loppukokeessa eteeni tuli tilanne, jossa jouduin kirjoittamaan lyhyen tekstinpätkän saksaksi. En tietenkään ollut oppinut itse kurssilla mitään, joten jouduin turvautumaan korkkarisaksaan. Tehtävä onnistui opintoviikkojen arvoisesti, vaikka uskoisinkin aiheen ja tiettyjen sananvalintojen herättäneen opettajassa hilpeyttä. Korkkarisaksa kun ei ole kovinkaan monipuolista. Yleisin saksankielinen repliikki lehdissä lienee "Mein >' Gott", "Himmel" tai "Teufel". Raamatun henkilöiden ja paikannimien jatkuva toistelu johtunee siitä, että Korkeajännitys-lehtien henkilöt puhuvat yleensä suomen sijasta saksaa vain silloin, kun heitä kohti ammutaan. Was, zum Teufel? Passt aut! Repliikkien sekaan on joskus laitettu jopa kokonaisia saksankielisiä lauseita (esim. "Die Feinde sind hier!"), joita voi soveltaa erilaisissa arkipäivän tilanteissa. Tosin se on melko hankalaa, mikäli kirjoitelman aiheella ei ole mitään tekemistä sodan kanssa. Myöskään sellaisia lausahduksia kuten "Hände hoch!", "Alarm!" ja "Schvveinehunde!" ei enää käytetä arkikeskusteluissa. On siis syytä lähteä alunperinkin siitä, etia kirjoittaa jotain loiseen maailmansotaan liittyvää. Valmiiksi annetun aiheen muuntelun kautta tämä yleensä onnistuukin. Jos tehtävänä on esimerkiksi kirjoittaa onnittelukortti jollekulle, onnittelujen kohteeksi voi valita esimerkiksi Lutfwaffen ansioituneen lentäjän Horst Zimmelin, ja koko korkkarisaksan sanavarasto on käytössä. Vanja vetäytyy! Viime vuonna julkaistiin Korkeajännityksen erikoisnumero, joka sijoittui toisen maailmansodan aikaiseen Suomeen. Brittien piirtämässä tarinassa oli alunperin joitakin asiavirheitä kuten kantta koristanut Ruotsin lippu, mutta yhtä kaikki lehdestä saa hyvän kuvan siitä, miltä korkkarisuomi kuulostaisi. Korkkarisuomessa kaikki muut kuin suomalaiset ovat joko lahtareita tai tsuhnia, ja toisilleen suomalaiset puhuvat suunnilleen vain mikäli kyse on bunkkerista sisään lentävän kranaatin väistämisestä. Tässäkin tavoitetaan jotain perustavaa suomalaisuudesta. Vaikka korkkarikielet eivät tarjoakaan mitään proosan huippuhetkiä, niissä on silti aimo annos realismia mukana. Arkielämässä ei juuri sataa sanaa enempää tarvitse. Kun asioi esimerkiksi kaupassa, korkkarikielitaidolla pärjää aivan mainiosti. Ja ruokapöydässäkin voi kiusallisen hiljaisen hetken iskiessä turvautua Suomi-korkkarissa esiintyneen aunukselaisen Onlrein repliikkiin: "Nuori Briha, syö sie hyväst, niin et kauan lasi". HERRA W MITEN LU M ENAU RAAJAT PÄÄSEVÄT TÖIHIN? Olisi paljon järkevämpää ilmoittaa elokuvien pituus minuuttien sijaan metreinä, jotta ihmiset saisivat asioista puolueetonta tietoa. Onko tämä ainoa keino parantaa ihmisten vapaa-ajan suunnittelua? On. f f f Autokolareissa poliisi kysyy aina tilanteen osapuolilta, miten kaikki oikein tapahtui. Olettaako virkavalta, että ihmiset ajavat kolareita tahallaan? f f f On harhaanjohtavaa puhua palapelistä. Todellisuudessa kyseessä ei lainkaan ole peli vaan yksittäisen ihmisen yritys koota tahallisesti hajautetuista pahvipaloista JARI PEITOIA eheä kokonaisuus, joka esittää usein maisemaa. Miksi tämä vastuu sysätään aina yhteiskunnan vähäosaisille? jffjf Voileipä putoaa kansanuskomusten mukaan aina lattialle voipuoli alaspäin, ja kissa putoaa aina jaloilleen. Mitä tapahtuu, jos kissan selkään sidotaan voileipä? f f * Jos teillä ei joskus ole muuta tekemistä, miettikää, millaista olisi olla oletettu postinkantaja U2:n kappaleessa "VVhere the streets have no name". I LOTTrlU,JOSSA KAHDEN RIVIN SARJAKUVAN HENKILÖ TUTKII RAJOJAAN HlSTA TUO NUgmflM fU.yGf*y> CttKaA IfeRTVRiNH LAIKKASI HltJOU^ >l KUOUAAKSINAURATTAIAT RUMBA 19/99 PELKÄÄN, ETTA.MUKTINI HUONOKTUNUr. T K M T B T I N : OTAN TÄMA.N M A 4 H E N . JA POPOTM) J e u . HOP'Itsessään Suomi on mun mielestä saatanallinen paskapesä! Hirvittävän pikkuporvarillinen ja menossa kauhistuttavan ääliömäiseen suuntaan. Yksilöä murjovaan, vapautta vähentävään suuntaan. ESA SAARINEN JYVÄSKYLÄN YIIOPPIIASIEHTI 5/1985 fElTA SAATTAA UNT IHMETirrÄA.MlTEMALMiN MUKTMtfl L U 1 W * NO, OIKEASTAAN KAIKKI JUONTAA JO LAPSUUTEENI ALAJIN ÖU N X H K Ä Ä S AINOA LELUNI JA T»rineiTjij l l l * on oltava pi'PpH. ÄLKÄÄ EKITTÄ <0 TÄTÄ KOTOMA. PM1
JYVÄSKYLÄN 1 « I H O MATOSI» LU0VUU8GENERAATT0R1N OHJAUSPANEELIN ÄÄRELLÄ o "GALILEI VEI IHMISILTÄ HARHAKUVAN SIITÄ, ETTÄ MAA OLISI AURINKOKUNNAN KESKUS. DARWIN VEI USKON SIITÄ, ETTÄ OLISIMME JUMALAN LUOMIA. LOPULTA FREUD VEI IHMISELTÄ MAHDOLLISUUDEN OLLA YLPEÄ EDES OMASTA JÄRJESTÄÄN", FREUD-TUTKIJA ERICH FROMM ON SUMMANNUT. ME TIEUEUSKOISET, JUMALATTOMAT, AJELEHDIMME TEILLÄ TIETYMÄTTÖMILLÄ USEINKAAN YMMÄRTÄMÄTTÄ TODELLISIA MOTIIVEJAMME. Syytä ylpeilyyn ei ole vieläkään. Vaikka kammoksuisikin mielen determinismiä, on myönnettävä, että emme vieläkään osaa esimerkiksi hyödyntää kaikkea tietoa, jota päässämme on. Varta vasten opeteltu asiakaan ei ole aina käytettävissä, kun olisi tarve. Tämä ainaisten motiiviristiriiiojen kanssa painiskelu alkaa jo syödä miestä. "Ihmisen oppimiselle ei ole löytynyt selviä rajoja. Ihminen voi tehostaa oppimistaan, ehkäpä vielä moninkertaistaa sitä, sillä me olemme vasta kehittämässä lapoja hyödyntää tehokkaasti infoa, jota alkaa olla runsaasti kaikkialla", psykologi, vtt. Reijo Kauppila muistuttaa. Hän puhuu itsesuggestiivisista keinoista, joilla kontrolloidaan fyysistä ja psyykkistä rentoutumista, keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta, motivaatiota ja ennen kaikkea "taitoa reflektoida tietoa tajunnan eri tasoilla", jolloin muistille jää enemmän tartuntapintaa. Kauppilan kesällä Helsingin yliopistossa hyväksytty väitöskirja Oppimisen edistäminen suggestioiden avulla todisteli, että hypnoosilla voidaan lisätä opiskelijoiden keskittymiskykyä ja aktivaatiotasoa ratkaisevia seikkoja oppimisessa. Tulos ei liene kovin suuri yllätys kenellekään. Mutta eikö olisi oleellisempaa kysyä, voiko opiskelija säätää oppimistehoaan itsenäisesti itsehypnoosills? ITSEHrPNOOSIIU VOI OPPIA ITSE "Itsehypnoosi ei ole sinällään hankalaa. Mehän teemme sitä arkielämässä päiTEKSII JA KUVAT: SAMI KERO PIIRROS: MERVI HEIKKILÄ vittäin. Kun ihmisellä on eroottisia mielikuvia, tapahtuu fyysisiä muutoksia. Kun ihminen ajattelee auringonottoa, hän tuntee lämpöä käsissään, kontrolloi verenkiertoaan! Ilmiöissä om vain aste-ero kuukautisten viivyttäminseen tai kivun poistamiseen, joita saatdaan aikaan lääketieteellisessä hypnoosissa. Lievimmillään ilmiö esiintvy luentosalissa, kun mietteliään opiskelijan ajatukset karkaavat viime viikocnloppuun", liikuntatieteiden tohtori Jarmo Liukkonen Jyväskylän yliopistoilta esittelee. Hypnoosin mekanismi on toden loitta yksinkertainen ja helppo oppua. Muita hypnotisoi jo hyvinkin pienellä perehtyneisyydellä, mutta itsensä vaiivuttaminen on yllättäen työläämpää Toisten tiedostamaton on helpompi myöntää kuin oma. Kauppila suosittelee itsehypnoosin opiskelua suggestoterapeutin opastuksella, koska harva pääsee itsesuggesuiviseen tilaan omin päin. "Harjoittelemalla ja hypnoosiopeltajan johdolla lähes kaikki voivat oppia sen taitotason, johon heillä on synnynnäiset mahdollisuudet. Opiskelijat pystyvät vaipumaan omatoimisesti hypnoosiin viidennen tai kuudennen istunnon yhteydessä", hän lupaa. Liukkonen on toiveikkaampi. Hän uskoo, että itsehypnoosiin voi siirtyä rentoutumisharjoituksien ja -kasettien avulla ilman läsnäolevia auktoriteetteja. Kauppila myöntää, että itsenäisellä rentoutumisella, keskittymisellä ja rauhoittumisella pääsee jo pitkälle. "On kuitenkin todettava, että varsinainen itsesuggestiivincn taito on eri asia. Usein sekoitetaan toisiinsa hypnoosi ja rentoutuminen, jotka ovat täysin erillisiä." Hypnoosin ja opiskelun suhteeseen perehtynyt suggestoterapeutti Risto Santavuori ehdottaa vuorostaan porukassa opiskelemista. Santavuori itse opetti viime talvena hypnoosiharjoituksia tusinalle musiikinopettajaopiskelijalle Jyväskylän yliopistolla ja antaa ymmärtää, että on valmis tulemaan uudestaankin, jos kiinnostusta löytyy. "Kun itsehypnoosin tekniikka on oikeasti keskittymistä ja kuvittelua, niin se tuntuu kerrottuna niin arkisen lattealta ja tehottomalta. Silti se vie luovuusgeneraattorin ohjauspaneelin äärelle..." hän uhoaa. OLEN TRANSSISSA ENTÄ SITTEN? Hypnoosi tilana ei hoida mitään. Voisi pelkistää, että jos mieli on lauta, niin hypnoosi on verstas ja suggestio puukko. Kauppila määrittelee suggestion prosessiksi, jonka avulla yksilö hyväksyy toisen ehdotuksen ilman loogista syytä. "Mielikuvatyöskentely on suggestion avain. Se luonnistuu kaikilta, vaan ei aivan samalla tavalla. Se voi vaatia harjoittelua ja oman tuntuman löytymistä. Sitten kun olet sen löytänyt, sinulla on mahtava väline itsesi ohjaamiseen", Santavuori tietää. "Ongelmana on, että pitäisi käyttää sekä intuitiivista että rationaalista puolta liki yhtäaikaa. Tila karkaa, jos rupeaa liikaa funtsimaan. Vaivutuksen rakenne, syvyyden testaus, mielikuvat. suggestiot ja herääminen pitäisi olla valmiina päässä, latuprofiili valmiina. Sitten vain rentoudutaan ja annetaan kaiken tapahtua automaattiohjauksella", urheilijoiden mielikuvavalmentajana toiminut Liukkonen neuvoo. Alitajunta on suuri estradi; se ei sovi amatööreille. "Kannattaa miettiä tarkaan, lähteekö kelaamaan lapsuuden traumaattisia kokemuksia. Ne voi kaivaa itsehypnoosissa ulos mielen blokeista, josta syntyy mahdollisesti hirveä ahdistus. Saattaa vaikka käydä sovittelemaan narua kaulaan" "Suosittelen sais pysymään mielikuvaharjoituksissa. varaudu vaikka tuleviin stressaaviin kokemuksiin ja luo toimintamalleja. Hae aikaisempi onnistumisen elämys mieleesi mahdollisimman tarkiaan. Aloitit helpoimmista kysymyksistä ja jatkoit vaikeampiin; luottamuksen tunne mahdollisti muistiaincksen tehokkaan käytön. Kun tunne on vahvimmillaan, ankkuroi kokemus esimerkiksi uloshengitykseen, jotta pystyi oikeassa tenttitilanieessa palaamaan samaan tilaan", Liukkonen opastaa. "Se onko kysymys itsehypnoosista vai mielikuvaharjoituksesta riippuu lilan syvyydestä, joka ei ole loppujen lopuksi kovin merkitsevää." Tiedostomattoman muistiaineksen kaivelu hypnoosin avulla on tuttua rikoselokuvista, joissa todistajan muistikuvia kelataan kuin videonauhaa. Suomessa hypnoosia käytetään rikosten selvittämiseen erittäin harvoin, ja silTUR Tietoinen-tiedostamaton ulottuvuudessa ei ole jyrkkiä rajoja. "Hypnoosista tai muuntuneesta tajunnantilasta ei ole olemassa yhtään teoriaa, joka selittäisi kokonaisuuden. On olemassa useita teorioita, jotka täydentävät toisiaan. Mieli on kummallinen. Hysteerisessä kohtauksessa ihminen voi tehdä käsittämättömiä asioita. Ja samoin keskellä yötä äidin sylistä heräävä kuumeinen pikkulapsi ei välttämättä herää todellisuuteen, vaan peikkojen ja mörköjen maailmaan", Liukkonen kertoo. Hän ee se itsehypnoosi Kevyt itsehypnoosi suggestoterapeutti Risto Santavuoren tapaan. "Kiinnität katseesi kynän kärkeen. Keskityt kynän päähän ja suljet mielestäsi kaiken muun..." urheilijoiden psyykkoaja kimo tiukkenen aloittaa. Katseen hksaatiota käytetään usein hypnoosiin vaivuttamisesso. Asiantuntijoiden kirjavinkit RISTO SANTAVUORI: "JOUNI LUUKKALAN HYPNOOSI, ITSESUGGESTION IA HYPNOTERAPIAN KÄYTÄNNÖN OPAS ON • -'.'OMAUtNEN «tolKKO-ON RAlMOllNDHIN MlftlKUVAOPPIMINEN. TOINFN HYI»-" NOOSIOPPIMiSTEKNIIKAN PERUSKIRJA ON PAUl R, SCHEELEN PHOTOREADING. OMAA HYPNOOSI-IDEAA ETSIVÄN KANNATTAA TUTUSTUA ESIM PASI KOIVUSEN KIRJAAN YllTÄ ITSESI SEKA PAUL M C K E N N A N KIRJAAN HYPNOOSI." REIJO K A U P P I L A : "VALITETTAVASTI ITSEHYPNOOSISTA EI OLE KOVIN HYVIÄ SUOMENKIELISIÄ KIRJOJA. PARAS EHKÄ ON VANHA KIRJANEN OUSBY W. ITSEHYPNOOSI IA TIETEELLINEN 1TSESUG6ESTI0. (INFORMEDIA, HKI) KIRJA ON LOPPUUNMYYTY. SITÄ ON KUITENKIN KIRJASTOISSA. SITTEN ON LÄHDE: HAMMOND D.C. MANUAL FOR SEIF-HYPNOSIS, (ILUNOIS. AMERICAN SOCIETY OF CUNICAL HYPNOSIS). ALOITTELIJALLE VOI OLIA HYÖTYÄ KIRJASTA OAMEY THE POtVER OF SELF HYPNOSIS. (FOULSHAM. LONDON 1 9 8 9 ) . " Hypnoosi on keksittymistä keskittyminen on avainsana. Samalla hypnoosi on myös mukavaa ja uteliasta odotusta siitä, mitä mielenkiintoista on tulossa. Keskittymisen tekniikoita on miljoonia. Näin oppimisviitekehyksessä yksi perustapa lähestyä hypnoosin keinoin oppimistapahtumaa voisi olla jotain seuraavanlaista: OPISKELIJAN TAJUNNAN AVAUS 1) Pysähdy hetkeksi Kuuntele itseäsi: ala hengityksestä. Kuule miten se rauhoittuu. Huomaa miten olosi muuttuu samalla, kun seuraat hengitystäsi. Puhallat pois kaiken tarpeettoman. Kuuntele kehoasi, lihaksiasi: huomaa tuntemukset ja anna itsellesi lupa rentoutua. Päästät irti ja annat mennä. 2) Keskity tilaan, jossa olet Poimit ympäriltäsi eri aistien luomia havaintoja rauhalliseen tahtiin: mitä näet, mitä kuulet, mitä tunnet. Sitten annat loinkin vain esitutkinnassa; ratkaisevaksi todisteeksi se ei kelpaa. Naapurissa hypnoosia on kokeiltu ainakin Palmen murhatutkimuksissa. Opiskelijapiireissä kiertää legendoja tutun tutuista, jotka lukevat kirjan kuin kirjan muutamassa minuutissa. Tarusta voi olla totta toinen puoli. "Valokuvaluvun idea perustuu siihen, että ihminen käsittelee tietoa tiedostomattomasti valtavan paljon nopeammin ja runsaammin kuin hitaassa tietoisessa prosessoinnissa. Hyvä kuvamuisti on kuitenkin erityislahjakkuuden merkki, eivätkä kaikki voi saavuttaa mainittavia tuloksia, mutta hypnoosin avulla voi löytää potentiaaliset mahdollisuudet", Kauppila tietää, mutta lisää samaan hengenvetoon, että joka tapauksessa tarvitaan myös "kognitiivis-konstruktiivista prosessointia", tarkoittaen kaiketi raakaa ajatustyötä. "Aivot heittävät suuren osan viideltä aistilta saamastaan tiedosta sivuun. Ihmisen lukiessa kirjaa hän näkee periaatteessa koko aukeaman, mutta pystyy keskittymään vain yhteen riviin. On ajateltavissa, että hypnoottisessa transsitilassa mieleen painaminen tehostuu niin, että koko sivun informaatio jää mieleen lyhyessäkin ajassa. Esimerkiksi kokeneet suunnistajat kyllä näkevät kartasta kaiken tarpeellisen yhdellä vilkaisulla", Liukkonen pohtii. "Voisi heittää vision, että tulevaisuudessa ihminen pystyy tähän." arastelee hypnoosi-termin käyttöä, koska siihen liittyy niin paljon ennakkoluuloja. Hypnoosimyyteistä yleisin väittää, että hypnoosissa ihminen menettää itsekontrollinsa. Vaikka Aku Ankan tietolaari on suomalaisen yleissivistyksen kivijalka, tässä asiassa se uusintaa väärää tietoa. Hypnotisoitu on yleensä ensimmäisen vaivutuksensa jälkeen pettynyt, koska muistaa sessiosta kaiken. Vain ajan taju on saattanut mennä. Kosmoksen nainti-kokemusta ei synny, jos kohta internetistä löytyy myös ohjeita kuinka kokea psykedeliaa hypnoosin avulla. Hypnoosin arkinen hyötykäyttö on vielä kohtalaisen tuntematonta. Hypnoosilla voi lisätä itsensä hallintaa ja vahvistaa identitteettiään. Vakauttamisen tarpeessa meistä on itse kukin, mutta superoppimiminen kuulostaa joiltain osin arveluttavalta. Tehokkuus on jo niin monella ihmiselämän sektorilla itse tarkoitus, että ehkä opiskelu pitäisi jättää rauhaan. silmien sulkeutua ja jatkat samaa silmät kiinni. 3) Tajunnantilan muuntelu Tämä pysähtyminen, rentoutuminen ja keskittyminen käynnistää tajunnantilan muuntelun, jota hyödynnetään suggestiotyöskentelyssä. Oppimisen maailmassa olisi seuraavia perussuggestioita aina hyvä pitää mukanaan, tässä ne ovat kysymyksinä: a) Miten minä opin hyvin ja mielenkiinnolla! Mikä on ollut sellainen huippuhyvä oppimiskokemus, että sen muistaessa kokee samaa huikaisevan elämyksen f!ow-tunnetta. b) Mitä itselleni tärkeää odotan edessä olevalta tehtävältä. Mitä se voi minulle antaa. Ihan samoin kuin edessä oleva mukava tapaaminen mukavan ihmisen kanssa herättää mukavia tuntemuksia, niin suhtaudu samoin tehtävään jokaisella tehtävälläkin on oma personallinen luonteensa. c) Näe tai koe itsesi osaamassa tavoitteena olevaa taitoa jossain tulevassa tilanteessa. 4) Kun tunnet, kuinka jokin syvällä sisimmässäsi on ollut mukana tässä keskittyneessä kuvittelussa, voit olla varma siitä, että mielesi on avoin opiskelulle. Hypnoositilan voi todentaa levitaatiotestillä. Anna esimerkiksi suggestio (jos kokeilet itsehyp„ • • * ' * noosia. suunnittele testi etukäteen ennen vaivuttamista), että ostat ilmapallon, joka nostaa kättäsi hetki hetkeltä voimakkaammin. Käden tulisi nousta" itsestään" ilmaan.
L O U Ä S I 1 1 1 6 MA 1.11. KE 3.11. Pasta, kasviskastike Aurajuustokiusaus Broilermurekepihvit, juustoJauhelihaohukaiset täyte Sitruunasei Paisteltu lohi, tartarkastike T 4 . l l . T12.ll. Sieni risot to Sipulikasvispata Broilerinpasta-paistos Makkaralasagne Lihamureke, sipulipastike Kanaa mangohunajakastikklV-.-.;! PE 5.11. Kasvisgratiini Oopperapannu Spagetti, tonnikalakastike MA 8.11. Kasviskiusaus Uunimakkara Paistettu kala, purjokastike Wieninleike TI9.11. TO 11.11. Pinaattikeitto Kesakurpitsacurrypata Jauhelihapihvi, lomaattikastiJauhelihakeitto ke Lohikiusaus Kanarisotto Maksaa kermakastikkeessa o y o g o i o llOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KE 10.11. Kasvispihvit Tulinen lihapata Värikäs uunikala PE 12.11. Kasvisjuustokastike Spagetti, jauhelihakastike Pyttipannu ka m DU s syksy 1999 02.11. draskovic. vukovar olipa kerran maa. 1994. 09.11. bigas luna. tissi ja kuu. 1994. 16.11. kassovitz. cafe au lait. 1993. 30.11. bergman. syyssonaatti. 1978. esitvkset kello M l i p u t 2 / ' MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAAPALVELUMME LÄHELLÄ SINUA T E R V E T U L O A Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintola Lozzi Ravintola VYilhelmiina Ravintola Ylistö Kahvila Kvarkki Kahvila Aallokko Liikunnan kahvila Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Keskussairaalanne 4 P-rak. www.sonaatti.fi/lozzi Ahlmaninkatu 2 MAA-rak. www.sonaatti.fi/wilhelmiina Survontie 9 YFL-rak. www.sonaatti .f i/yl isto Survontie 9 YK-rak. Seminaarinkatu 15 C-rak. Keskussairaalanne 4 L-rak. Seminaarinkatu 15 B-rak. Seminaarinkatu 15 M-rak. Vapaudenkatu 39-41 puh. 260 3910 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3887 puh. 260 3901 puh. 260 3902 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 Ruokalistamme löydät myös internetistä. www.sonaatti.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY on noin 9000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö, joka on perusteltu 1934 toimimaan jäsentensä yhdyssiteenä ja edistämään heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään. Ylioppilaskunta julkaiseen Jyväskylän Ylioppilasleheteä. Jyväskylän Ylioppilaslehti ilmestyy 16 kertoo vuodessa. Lehden painos on 8100 kappaletta (kaupunkinumero 2-3 kertaa vuodessa 48 000 kappaletta). Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittajan määräaikaisen viran ajalle 10.1.2000 -12.5.2000 ja 21.8.2000 8.12.2000 ja 8.1.2001 -18.5.2001 ja 20.8.2001 7.12.2001 sekä toimittajan/toimitusharjoittelijan määräaikaisen viran ajalle 10.1.2000 -12.5.2000 ja 28.8.2000 8.12. Työsopimukset laaditaan niin, että kesäkuukousina ja joulun aikana päätoimittaja eivät ole töissä. Päätoimittaja vastoo lehden toimituksellisesta sisällöstä ja teknisestä toteutuksesta sekä toimii toimitussihteerinä ja toimituksen esimiehenä. Päätoimittajalta edellytetään kokemusta itsenäisestä lehtityöstä sekä ylioppilasyhteisön jo ylioppilaskunnan tuntemusta. Toimittajan tehtäviin kuuluvat kaikki toimitukselliset lyöt: juttujen ideointi, kirjoittaminen, kuvan käsittely ja lehden taittaminen. Hakijalta edellytetään kokemusta itsenäisestä lehtityöstä sekä ylioppilasyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemusta. Ylioppilaslehti käyttää Macintoshia jo QuarkXPress-pohjaista taitto-ohjelmaa, joiden tuntemus katsotaan eduksi. Virat on sopimuspalkkaisia. Toimittajan työajasta 4 tuntia viikossa käytetään ylioppilaskunnan muiden julkaisujen taittotyöhön. Lisätietoja antovat päätoimittaja Jari Peltola p. 014-2603359 ja pääsihteeri Samppa Siikavirta p. 014-2603354. Vapaamuotoiset hakemukset osianomaisine liitteineen on toimiteltava ylioppilaskunnan keskustoimistoon viimeistään perjantaina 12.11.1999 kello 16. Osoite: JYY, Keskussairaalontie 2,40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä "päätoimittaja' tai "loimiltajo". Hakemuksio ei palauteta. Irlantilainen ilta 11.11. klo 19 Ilokivessä Ohjelmassa Irlannin esittelyä, irlantilaista musiikkia, ruokaa ja juomia. Liput 20 mk Järj. JYY kv-vlk OPISKELUUN ja YHTEYDEN PITOON IBMAptiva59G K6-25003D Now Muisti 64 Mt, kovalevy 6 Gt Multimedia / DVD-6 Tietoliikenne/Modeemi/Fax 17" näyttö Joustavat maksutavat Infogate K y 7 990,Laajat ohjelmistot: mm. lapsille oma CD Fifa 99 Avoinna: Gummeruksenkatu 9, 40100 Jyväskylä a r k 8.30-17.00 g) 014-214 517 fax. 014-214 418. la 10.00-14.00 H P Deskjet 710 värimusteQ Q A suihkutulostin jrZr")~
-mmmm mmmmm M M KOLIIETCHSTA • ä . UNHKUUn 1999 Vasemmisto-oikeisto -jako elää yhä Jylkkärin edustajistovaalien ehdokasryhmille pitämä vaalipaneeli ei tuonut vaaliasetelmiin mitään häkellyttävää uutta. Vaikka monet väittävätkin vanhojen puoluerajojen kaatuneen, eniten skismaa tuntui silti olevan perinteisen oikeiston ja vasemmiston välillä. Käytännössä tämä näkyi esimerkiksi siinä, että Tuhatkunnan Mika Rossi oli ainoa, joka nimesi muista ryhmistä omalle puolueelleen sopimattoman hallituskumppanin, vaalien laajimmalla ehdokaslistalla mukana olevan Maltillisen Aärivasemmiston (MAA), jonka Rossi totesi olevan "arvomaailmaltaan liian kaukana Tuhatkunnan edustamasta linjasta". MÄÄn paneeliedustaja Jussi Hermaja tosin linjasi omat kriteerinsä mahdollisista hallituskumppaneista siten, ettei mikään muu ryhmittymä niitä välttämättä täytä. Hermaja ei silti halunnut asettaa tiukkoja suitsia MAAn listan ehdokkaille mahdollista tulevaa cdustajistotyötä ajatellen. "Meidän listan ihmiset eivät kaikki ole välttämättä äärivasemmistolaisia tai maltillisia", Hermaja korosti. Edarivaaliiyhmien paneäiedustajal esittelevät maailmaan mi Jipiteiden koko kiijoa. Välttävä vai kiitettävä hallitus? Kaikilta ryhmittymiltä kysyttiin myös kouluarvosanaa JYYn tämänvuotisen hallituksen toimista. Vastaukset vaihtelivat aina Poikkitieteilijöiden Johanna Vesenterän yhdeksiköstä ryhmä Tommi Kotosen viisi miinukseen. Nykyisistä hallitusryhmistä esimerkiksi Pörssin & Dumpin Heli Hämeenniemi piti hallitusta kahdeksikon arvoisena. "Kaikkia tavoitteita ei ole saavutettu, mutta paljon on saatu aikaankin", Hämeenniemi linjasi. Syynä mahdollisiin tavoitteista jäämiseen hän piti lähinnä aikaja resurssipulaa. Liikuntasihteeri, vaalikausi... Jonkin verran mielipiteitä jakoi myös kysymys siitä, pitäisikö JYYn perustaa liikuntasihteerin virka. Demujen Simo Mikkonen piti ajatusta puolipäiväisen liikuntasihteerin viran perustamisesta hyvänä. Ajatusta vastustaneista ryhmistä asiaa kommentoinut Juha Makkonen (JOK) totesi, että liikuntapalveluiden tuottaminen ei ole JYYlle sen tyyppinen asia, että se vaatisi uuden viran perustamista. Myös kaksivuotinen vaalikausi sai sekä kannatusta että vastustusta. Kannatuspuheenvuorot pitivät hyvänä sitä, että kaksivuotisen kauden myötä edustajiston jäsenet pystyisivät paneutumaan tehtäviinsä paremmin. Toisaalta esimerkiksi PresSuren edustaja Riina Malhotra totesi, ettei kaksivuotiselle vaalikaudelle ole perusteita, "koska keskimäärin yliopistossa ollaan viitisen vuotta ja on hyvä, että porukka vaihtuu edustajistossakin." 2000-luvun JYY Ylioppilaskunnan tulevaisuutta linjanneissa loppupuheenvuoroissa ryhmät korostivat aika odotetusti entistä toimivamman, avoimemman ja jäsentensä mielipiteitä huomioon ottavamman ylioppilaskunnan aikaansaamiseen pyrkimistä. Enemmistö oli myös sitä mieltä, että tämä visio on mahdollista saavuttaa. Tosin esimerkiksi Akateemisen Siperia Seuran (ASS) Antti Vesala oli ainakin tulevien edustajistovaalien suhteen hieman pessimistisempi. "Kun olin kiinnittämässä mainoksia, tapasin esimerkiksi sellaisia yliopistossa opiskelevia kavereita, jotka eivät edes tienneet mitkä vaalit on tulossa." JARI PELTOLA Kolmen vuosikymmenen vaalit Tästäkin Jylkkärin numerosta löytyy perinteiseen vaaleja edeltävään tapaan niitä käsittelevää materiaalia. Mutta mitä vaaleista sitten on kirjoitettu aiempien vuosien vaalinumeroissar Tarkastelun alla ovat Jyväskylän Ylioppilaslehden vaalinumerot vuosilta 1969,1979 ja 1989. Jyväskylän ylioppilaslehti 1989: juppivaalit 1969: alas kapitalistisiat! Vuoden 1969 JYYn edustajistovaalien perusasetelma käy ilmi jo lehden kannesta, jossa korostetaan, että "ensin valitaan maailmankatsomukselliset vaihtoehdot selväpiirteisistä vaihtoehdoista ja vasta sen jälkeen oma ehdokas". Nämä selväpiirteiset vaihtoehdot olivat käytännössä kolme suurempaa vaaliliittoa: vasemmistolla, keskustalla ja oikeistolla kullakin omansa. Vasemmiston linjaukset kuvaavat hyvin tuon ajan poliittista ilmapiiriä. Pinnalla ovat mm. "yliopiston sosialistinen uudistaminen", "koulutuspolitiikan tavoitteiden irrottaminen kapitalistien tavoitteista" sekä "vallitsevan talousjärjestyksen kumoaminen marxilaista analyysia välineenä käyttäen". Oikeisto vastasi vasemmistolle tekemällä 13 kohdan teesilistan siitä, mitä oikeistolaisuus on. Vuoden 1969 vaalien lopputulos ei kuitenkaan ollut V a a l i t t u l e v a t T a a s o l k a t a r k i s t a a toiminnan suunta KlMi (M—flM•I ihfol t.ll b * M » I I . HlHäMfc— taMliMA HilM M ****** .**«« Hrnii*** UI Um* •IM ]»!•««. M ?<tm H»eW m « 8 MS*» »oj*r JA TYTTAHST t»OM KUAT» rvrrAocl KEHMM POJAT IA r m i M n • r U L K M VAMKiOSM iSOVANKIiMUiKt»! J O K JVvSlkyiÄi. OGfe&äNltl KMlfl m M N U M niOPISTON lUHATttMU.XOKOOMUS tm? Hfir i n . ANNA AÄMttt XUUUJA: •=§§£: vielä vasemmiston riemukulkua. Oikeiston vaaliliitto sai läpi 14, vasemmisto 11 ja keskusta yhdeksän edaattoria. Äänestysprosentin valitellaan jutun lopussa jääneen "niinkin alas kuin 57,4". 1979: Tuhatkunta äänesti Vuoden 1979 vaaleissa sosialidemokraatit olivat jo omalla listallaan ja kommunistit sekä kansandemokraatit omallaan. Nykyisistä ryhmistä mukana olivat jo JOK sekä Tuhatkunta. Sosialidemokraattien itsetunto näyttää olleen tuohon aikaan kovinkin korvALITSE O M A naama 7. ja 8.11. kea. Jylkkärin esittämään kysymykseen "miksi teitä pitäisi äänestää" demarit vastasivat "Olemme ainoa todellinen vaihtoehto". Toisaalta Tuhatkunta vastasi samalla mitalla. "Pyrimme saavuttamaan meille kuuluvat asemat Ylioppilaskunnan hallituksessa ja muissa päättävissä elimissä", ryhmä linjasi perusteita sille, miksi on mukana vaaleissa. Lopputulos oli jälleen tasainen. Tuhatkunta nousi suurimmaksi ryhmäksi yhdeksällä paikallaan, mutta heti perässä tulivat JOK seitsemällä ja sosialistit kuudella edaattorilla. Vuoden 1979 äänestysprosentti laski edelleen, tällä kertaa uurnalla kävi 38,7 prosenttia äänioikeutetuista. Vuonna 1989 Suomi eli ehkä historiansa voimakkainta taloudellista nousukautta Tämä näkyi myös ehdokasasettelussa. Eniten ehdokkaita oli puoluepoliittisesti sitoutumattomalla Kumman Lujalla, ja toiseksi suurimman ryhmän muodosti Pörssi ry. Vasemmisto oh demareiden viittä ehdokasta lukuunottamatta poistunut kuvioidsta. Syy alhaiseen äänestysprosenttiin edellisinä vuosina oli yksi ennakkokysymys ehdokasryhmille. Vastaukset ovat mielenkiintoisia. Esimerkiksi JOK toteaa, että "äänestysprosentti ei ole itsetarkoitus" ja jatkaa, että "äänestäjiä on sen verran kuin toiminta edellyttää". Filosofian ainejärjestö Mephisto vastasi samaan kysymykseen ihmettelemällä sitä, "miksi äänestysprosentin pitäisi nousta, jos valitut edustajat eivät tee mitään järkevää". Ehkä tällä kyynisyydellä ennakoitiin tulevaa, sillä vuoden 1989 äänestysprosentti oli vain 18,96. Kumman Luja ja vihreän aatteen ympärille rakentunut Reunioni saivat molemmat 11 paikkaa. Seuraavaksi suurin ryhmä Pörssi sai viisi paikkaa. Se, mitä joku kirjoittaa tulevaisuudessa vuoden 1999 edustajistovaalista, ratkeaa marraskuun alussa. JARI PELTOLA
BraMmro'auttama» 6DUSTnjlSTO-, VAflUT ' 9 9 / I Ryhmäajattelun satoa Vuoden 1999 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa on ehdolla kaiken kaikkiaan 144 ehdokasta 13:sta eri ryhmittymästä. Kaikki ryhmät vastasivat Jylkkärin heille esittämiin viiteen kysymykseen, jotka toivottavasti ovat apuna omaa ehdokasta etsittäessä. Jokaisen ryhmän vastauksille oli käytössä enintään 1000 merkkiä viidelle vastaukselle. Mikäli jotain tärkeää jäi mielestäsi kysymättä, lisäinformaatiota ryhmistä, ehdokkaista ja heidän mielipiteistään on saatavilla esimerkiksi internetissä osoitteessa www.jyu.fi/jyy/vaalit. I. Mitä asiaa haluaisitte erityisesti painottaa ylioppilaskunnan toiminnassa? cä seikka tekee ryhmästänne äänestäjän kannalta muita paremman vaihtoehdon? 3. Mitä asioita ryhmänne vastustaa? 4. Miten maanittelisitte politiikan? 5. Jos ryhmänne saisi käyttöön 100 000 markkaa vapaasti yliopppilaskunnan toimintaan sijoitettavaa rahaa, miten sijoittaisitte summan? t Hämmästyttäviä linjauksia vaalikoneessa Tämän lehden sivuilla on luettavissa ryhmien viralliset linjaukset, joita on mietitty, siloiteltu ja poliittisen retoriikan osaamista hyväksikäyttäen muokattu antamaan äänestäjille kuva dynaamisisla samoinajalelevista ryhmistä, jotka ilman ryhmäkuriakin ajavat yhtenä miehenä kaikkea hyvää ja kaunista. Äänestää näissä vaaleissa kannttaa, mutia ehdokasta valitessa kannattaa perehtyä heidän omiin vastauksiinsa, sillä ryhmien esittelyt eivät kerro ainakaan koko lotuutta. Vaalikoneen kysymyksiin ehdokkaat ovat vastanneet omillansa purkien syvimmät mietteensä näihin 20 vastaukseen. Vaalikone on tosin leikkimielinen, samoin osa sen kysymyksistä. Ylioppilaskuntapoliiiikan tulevaisuuden suunnan vastauksista kuitenkin pystyy päättelemään vai jyrääkö kasvoton kabinettipolitiikka sittenkin ehdokkaiden tahdon yli? Periferiaravintola Rentukan remontti ei kiinnosta siperialaisia Rentukassa kokoustava Akateeminen Siperia Seura ei halua lisää ihmisiä kantapaikkaansa häiritsemään salaseuramaisia "kokouksiansa". Lähes kaikki siperialaiset vastustavat Rentukan remonttia. Poikkeuksen tekee ilmeisesti iästä syystä sitoutumaton Niklas Granö. Monista siperialaisista puolityhjä Rentukka on jo nyt kaupungin ykkösmesla. Viime vaaleissa tiedotusteemoilla edustajistoon noussut viestintätieteilijöiden ryhmittymä Pressure on tavannut vaatia tiedotuksen parantamista ja uskonut itselläänkin olevan sille paljon annettavaa. Taustaa vasten onkin hämmentävää, että journalisiipoppoolla ei ole selkeää kuvaa edes Jylkkärin nykytasosta. Kuusi vastannutia antoi mahdolliset viisi vastausta, eli yksi vastannut ei edes osannnut sanoa mielipidettään. Vuosi sitten Pressure haki hallituksen liedotusvastaavan paikkaa. Hitihatit byrokraatteina Kolminaisuuden Postulaatin vastauksissa näkyy ilmeisenä puheenjohtajien määräysvalta. Kaikki Kupl:n ehdokkaat pitävät sihteerien työpanosta merkittävänä. Tieto on hämmästyttävä, sillä ryhmään kuuluu useita täysin uusia ehdokkaita, joille sihieerien työnkuvan ei luulisi olevan täysin selvä. Mahdollisesti KuPl:n puheenjohtaja, joka toimii sihteerinä, ja kunniapuheenjohtaja, joka on ollut sihteeri, ovatkin harrastaneet törkeää mielipidemuokkausta. Ehdokasmäärältään rajusti pienentynyt ylioppilaskunnan talouspuolue Pörssi & Dumppi on lopettanut kevennyspopulistisen linjauksensa jäsenmaksujen suhteen. Kaikki vaalikoneeseen vastanneet P&D:laiset pitävät jäsenmaksua sopivana suhteessa saatuihin palveluihin. Vielä joitakin vuosia sitten Mattilanniemen valkohaalarijärjestössä pohdiltiin jopa pakkojäsenyyden poistoa, mutta nykyisin helppo jäsenmaksumarkka on rakas kauppatieteilijällekin. Onko aatteellisuus äärivasemmalla vain mainoksissa? Maltillinen äärivasemmisto linjaa omassa esitelyssään, että JYYn tulisi ottaa kantaa koko yhteiskuntaa koskeviin asioihin. Ryhmän kahdestatoista vastanneesta vain kaksi piti kansalaisjärjestötoimintaa tärkeimpänä. Oma napa tuntuu olevan äärivasemmisiollakin tärkeimmällä sijalla, sillä JYYn tärkeimpänä tehtävänä MÄÄ:n ehdokkaiden enemmistö pitää opiskelijoille suunnattuja palveluja ja toimintaa. Eiuryhmäpoliiiikka tyrmätään ryhmäesittelyssä, mutta ehdokkaista iso osa pitää myös opiskelijoiden sosiaalisen aseman parantamiseen keskittyvää toimintaa kansalaisjärjestöroolia oleellisempana. Ehkä tämä on sitä maltillisuutta tämän ryhmän vasemmistolaisuudessa? Kaikki eivät sittenkään yllätä Osa ryhmistä on sen sijaan vastannut hyvin odotuksenmukaisesti. Grönionin ehdokkaista lähes kaikki ovat sitä mieltä, että kasvisyöjät tulisi huomioida paremmin opiskelijaruokaloissa.Yksi vastanneista oli tosin aivan päinvastaista mieltä, multa hän lienee se ryhmän lihansyöjä. Poikkitieteilijöistä vastaamaan on taas päästetty vain oikeamieliset, sillä vain 5 ehdokasta reilun kahdenkymmenen listalta on vastannut ja ilmankos he kaikki pitävät koulutuspolitiikkaan panostamista tärkeimpänä. Demareista tuloerot nykysuomessa ovat joko sopivat tai hiukan liian suuret. Sosialistiopiskelijat seisovat "Kansainvälisen" sanojen takana, sillä heidän enemmistönsä mielestä kansainvälistymisen tulisi toteutua yliopistossa läpäisyperiaatteella kaikessa toiminnassa. Kumman Luja olisi puolestaan melkein yksimielisesti lisäämässä yliopiston yhteistyötä Nokian kanssa. Kysyä tietysti sopii, onko se ilman Jyväsjärven lisätäyttöä edes mahdollista. Ristiriidattomin vastauksissaan oli ryhmä Tommi Kotonen. Sisäisestä hajoamisesta ei ollut merkkiäkään. Tommi Kotosen linjauksista päätellen kehitysyhteistyötä ei ryhmän valtakaudella tultaisi kehittämään voimallisesti, sillä ryhmä toteaa yks'kantaan, että zulipuppelien tulisi hoitaa omat bisneksensä. Mielenkiintoiset vaalit Edellä mainitut yksityiskohdat ovat vain esimerkkejä siitä, mitä vaalikoneen kautta ryhmistä ja ehdokkaista voi saada selville. Tässä kirjoituksessa odotuksenmukaisesti vastanneista ryhmistä saattaa tarkemmalla tutkinnalla löytää lukuisiakin yllätyksiä. Varmaa joka tapauksessa on, että ehdolla ihan oikeasti on 13 varsin erilaista ryhmää, joiden aatteista ja ajatuksista syntyy vielä melkoinen sillisalaatti. Sinä voit äänestämällä olla sen muodostamisessa yhtenä kokkina. A.S.S. 1. Ylioppilaskunnan tulisi osaltaan tukea sivistysyliopiston säilyttämistä. 2. Meiltä puuttuu puoluepoliittinen sitoutuneisuus. Olemme tuore ja ennakkoluuloton ryhmä. Siperia opet3. Ympäripyöreiden fraasien hokemista (ja ääriliikkeitä). 4. Ainakin jokaisen valtio-opin opiskelijan tulisi tietää, ettei tähän kysymykseen voi alle tuhannella merkillä vastata. 5. Tukisimme yliopiston ulkopuolisesta rahoituksesta riippumatonta tutkimusta ja opetusta. DEMUT I I I I I I I I I I I I I I KESKUSVAALILAUTAKUNNAN TIEDOTUSTYÖRYHMÄ JUTUSSA ON KÄYTETTY VASTAUKSIA, JOTKA OUVAT SAAPUNEET ENNEN LEHDEN DEADLINEA 2 1 . 1 . TUOREEN TILANTEEN VOI KÄYDÄ TARKISTAMASSA OSOITTEESSA HNP://WWW.IYU.FL/LYY/VAAUT. I I I I I I I 1. Painotamme edunvalvontatyötä sosiaalija koulutuspoliittisissa asioissa. Opiskelijan oikeuksien ajaminen ja valvominen on tärkeintä, mitä ylioppilaskunta voi opiskelijalle tarjota. 2. Kvaliteetti. Listallamme on kuusi vahvaa nimeä ja asiantuntiaa, ei 23 tuntemattomuuna. Meiltä löytyy tietoa ja taitoa toimia niin kopo-, sopo-, kvkuin kulttuurisektorillakin. Vaikutuskanavia meiltä löytyy aina eduskuntaan asti ja me myös käytämme niitä. 3. Vastustamme opiskelun näennäismaksutomuuua (mm. tulostus-, kopiointija materiaalimaksut). Lisäksi vastustamme yliopiston sisäistä eriarvoisuutta, joka ilmenee mm. sunä, että opiskelijoita kohdellaan eri ainelaitoksilla hyvin eri tavoin. 4. Politiikka on kamppailua mahdollisten maailmojen toteuttamiseksi. 5. Sijoittaisimme rahat vuoden kestävään kokeiluun puolipäiväisen liikuntasihteerin viran sekä puolipäiväisen projekteihin keskittyneen sihteerin viran perustamiseen. Tällä hetkellä yo-kunnalla ei ole liikuntasihteeriä lainkaan. Projektisihteerin toimenkuvaan taas kuuluu tehdä ylioppilastalosta opiskelijoita palveleva talo mm. kehittämällä monitoimitilan käyttöä. GRÖN10NI 1. Valiokunnat pitää herättää henkiin ja ainejärjestöyhleistyötä tulee syventää. On pyrittävä ympäristöja ihmisystävällisiin ratkaisuihin mm. JYYn rakennushankkeissa. 2. Olemme ainoa ryhmä, joka on toutunut jo usean vuoden ajan ymjx ristöystävällisyyden ja suvaitsevaisui, den periaatteiden ajamiseen ylioppilaskunnassa. 3. Jyväsjärven täyttämistä, ralliradan rakentamista Laajavuoreen. Ihmisen ja todellisen tieteen lyttäämistä sokean tulosuskovaisuuden seurauksena. 4. Parhaimmillaan se on luovaa, kommunikatiivista peliä/toimintaa, pahimmillaan keskitytään vain toisten ulospelaamiseen. JYYssä ongelmana on byrokratisoituminen ja "hyvän" politiikan tukahtuminen: tekemisestä on ilo ja jännite poissa ne pitää saada takaisin. 5. Aatteellisen toiminnan virkistämi
mMunm • & maa m seen, mikä ei ole vain rahakysymys: toimintakulttuuria pitäisi muuttaa tietoisesti. Voitaisiin palkata vaikka joku kartoittamaan organisaatiomme henkinen tila. Tai sitten järjestetään ympäristökoulutusta päättäjille ja henkilökunnalle. JOK 1. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävän määrän turvaaminen jatkossakin on yliopiston opiskelijamäärän kasvaessa tärkein YO-kunnan palvelutoiminnan muoto. 2. JOK on ollut opiskelijan asialla jyväskylässä jo 36 vuotta, mikä yhdistettynä ehdokaslistamme monipuoliseen kokoonpanoon tiedekunnittain ja ainejärjestöittäin tekee ryhmästämme parhaan vaihtoehdon. 3. Opiskelijoihin yhteiskunnassamme kohdistuvaa eriarvoisuutta esim. riittämätöntä asumisen tukea 4. Tasa-arvoisten elämisen mahdollisuuksien suominen tai luominen jokaiselle ihmiselle riippumatta asuinpaikasta, varallisuudesta, iästä, sukupuolesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta. 5. YO-talon mahdollisessa laajennuksessa varat käytettäisiin alayhteisöjen esim. ainejärjestöjen käyttöön tulevien harrastetilojen rakentamiseen. Kumman Luja 1. On tärkeää, että ylioppilaskunta on monipuolinen yhdistelmä sekä edunvalvonta-, palveluettä kansalaisjärjestöäkin. Ennen kaikkea ylioppilaskunta on kuitenkin opiskelijoiden edunvalvontajärjestö. Tärkeintä on keskittyä opintojen ja koko koulutuksen kannalta merkityksellisiin asioihin. 2. Meillä on toimijoita. Kaikki ehdokkaamme ovat toimineet aktiivisesti erilaisissa järjestöissä aikaisemminkin. Ehdokkaistamme löytyy aitoa kiinnostusta juuri senkaltaiseen toimintaan, mitä ylioppilaskunnassa tehdään ja mistä edustajistoa 3. Oletettavaa on, että koska ehdokkaamme ovat hakeutuneet juuri sittariryhmän ehdokkaaksi, kaikki haluavat sanoutua irti erilaisista ääriliikkeistä. 4. Toiminnaksi, jossa erilaiset ihmiset ja ryhmät ajavat itselleen tärkeitä asioita eteenpäin ja pyrkivät vaikuttamaan asioihin oman maailmankatsomuksensa mukaisesti, toki muiden mielipiteitä kunnioittaen. 5. Rahat tulisi ohjata parhaalla mahdollisella tavalla jäsenistölle. Kenties se lisättäisiin projektimäärärahoihin, josta eri alayhteisöt voisivat sitä hakea omiin projekteihinsa. Toki yokunta itsekin voisi käyttää rahoja jäsenistöä hyödyttäviin projekteihin. KuPL hemmän lausuntoja enemmän tapahtumia ja actionia. 2. Ehdokkaamme! Puolet uusia ja puolet konkareita kaikilla silti kokemusta ainejärjestöstään ja yo-kunnan valiokunnista. Sitoutumattomuudestamme huolimatta meillä on suorat suhteet eduskuntaan ja ministeriöihin asfc 3. Suvaitsemattomuutta ja ihmisten eriarvoistamista. Piittaamattomuus ympäristöasioista on myös raivostuttavaa. Ja toki vastustamme vastustamista vastustamisen vuoksi. 4. Rehellisimmillään politiikka on tietyn ryhmän itse itselleen olettaman äänestäjäkunnan ryhmän sille olettamien mahdollisimman yhteisten asioiden hoitoa. 5. Sijoittaisimme toiminnan vilkastuttamiseen. Valiokunnille siis tuo määräraha, joko eteenpäin jaettavaksi tai niiden omaan toimintaan. Näin syntyisi monia pieniä liikuntaja kulttuuritapahtumia, olisi resursseja kansalaisjärjestönä järjestää mielenkiintoisia tilaisuuksia, luontoretkiä etc. MÄÄ 1. Käytännön toimintaa! Tekemisen kautta opiskelijoiden edunvalvonnastakin tulee kiinnostavampaa. Vä1. JYYn tulisi ottaa aktiivisemmin kantaa koko yhteiskuntaa koskeviin asioihin. Opiskelijoiden ongelmat eivät rajoitu "yliopistomaailmaan", eivätkä nämä ongelmat opiskelijoihin. Pelkällä eturyhmäpolitiikalla ei saada aikaan kuin kosmeettisia parannftt&iä-fYYr; tulisi r e t o enemmän' opiskelijoiden omaehtoista toimintaa. 2. Meillä on kokemusta kansalaisjärjestötoiminnasta ja erilaisten tapahtumien järjestämisestä (Jyrock, Street Partyt). Osaamme myös demokraattisen tiedottamisen. Uutena ryhmänä emme ole mukana jyytyneessä sisäpiirimeingissä, joka tekee useiden ryhmien äänestämisestä mitä konservatiivisimman teon. Kannattaessaan meitä tietää millaisia arvoja äänestää. J H H H 3. Lähestulkoon kaikkea ;-) 4. Meille politiikka on vapaata kansalaistoimintaa, arkipäivän henkilökohtaisia valintoja, asioiden kyseenalaistamista ja uudelleenarviointia, f 5. Asiasta tulee päättää jäsenäänestyksellä! Ehdottaisimme mm. YOkylän kehittämistä vapaakaupunkityyppiseksi autonomiseksi alueeksi, opiskelijakahvilan perustamista keskustaan, ilmaisia city-pyöriä kampukselle, JYYn luomutilan perustamista ja YO-talon kehittämistä. Poikkitieteilij ät 1. Opiskelujen edellytysten turvaamista. Ylioppilaskunnan pitää vaikuttaa yliopistoyhteisössä siten, että opetus ja kirjastoja tukipalvelut ovat kunnossa eikä opiskelijan oikeusturvaa loukata. Opiskelun edellytyksenä on myös riittävä toimeentulo, ja siksi ylioppilaskunnan pitää vaikuttaa myös valtakunnallisesti mm. opintotuen kehittämiseen. 2. Poikkarit on poliittis tieteellinen ryhmä, josta asiantuntijoita joka alalle. 3. Vastustamme sellaista päätöksentekoa, jossa ratkaisut tehdään aatteeseen perustuen tai ryhmän painostuksesta, vaikka tosiasiat tai oma henkilökohtainen mielipide vaatisivatkin toisenlaisia valintoja. 4. Meidän ryhmässämme politiikan käsitteen määrittelevät Satu ja Else. 5. Palkkaisimme ylioppilaskuntaan järjestöja tiedotussihteerin. Toimenkuvana olisi ainejärjestöjen toiminnan tukeminen, yhteydenpito ja JYYn toiminnasta tiedottaminen. PresSure 1. Ylioppilaskunnan täytyy vaalia YLIOPISTOTASOISTA opetusta ja tarjota opiskelijapalveluita kaikille jäsenilleen. _ _ _ _ _ _ _ _ ^ _ _ 2. Ajattelun vapaus ja värikkyys. 3. Ryhmäkuria ja yliopistotasoisen opetuksen alasajoa. 4. Meidän politiikkamme on avointa keskustelua ja yhteisten asioiden hoitamista, ei kabinettikähmintää. 5. Summa käytettäisiin opiskeluesteiden poistamiseen. Kirjastolle hankittaisiin kurssikirjoja ja tietokoneluokkiin henkilökohtaiset sähköiset avaimei, joilla töitä pääsisi tekemään muulloinkin kuin virallisina aukioloaikoina. Pä Svenska 1. Vaihteeksi toimintaa. JYYn passiivit on aktivoitava ja nykyaktiivit on jo säteilyturvallisuusnäkökohtien vuoksi puolitettava. Ruotsin kielen asema on lisäksi säilytettävä. 2. Ryhmäkuri! Emme tule sulautumaan kasvottomaan massaan. Ordnung muss sein! Lisäksi täytyy muistaa, että sokeiden valtakunnassa yksisilmäinenkin on kuningas, saatika 3. Ranskan lentotukialushanketta, tuberkuloosia ja kaikkia muita yleisimpiä pöpöjä. Lisäksi vastustamme semanttista kohinaa, liian pitkiä etäisyyksiä sekä hilsettä. Tuomiomme saa myös ykkösolut maitokaupoissa sekä hallituksen seikkailupolitiikka. 4. Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa, sitä ja vain sitä! 5. Aatteensa vuoksi ruokarajoitteisten ravinnonsaannin turvaamiseksi kriisitilanteiden varalta rakennuttaisimme Ilokiven viereen AlV-rehutornin. Lisäksi järjestäisimme edustajistoon elekielisen tulkkauksen mahdollisia sinne pääseviä sosialisteja varten. Pörssi&Dumppi 1. Aktiivista vaikuttamista jyväskyläläisten yliopisto-opiskelijoiden asemaan etu-, palvelu-ja kansalaisjärjestönä 2. Ainejärjestötaustamme, josta kumpuaa vahva taloudellinen osaaminen. Omat pertnit saattavat toisinaan olla hukassa, mutta yhteiset markat pysyvät hyvässä hoidossa. 3. Ylenpalttista byrokratiaa ja kalliita projekteja, jotka hyödyttävät vain pientä osaa jäsenistöstä. 4. Yhteisiin asioihin vaikuttamista ja niiden hoitamista. 5. Sijoittaisimme sen niin, että rahaa olisi kohta vieläkin enemmän! I opiskelijat SOS 1. Yo-kunta on lakisääteinen instituutio ja sen jäsenyys pakollista opiskelijoille. Sen vuoksi on olemassa suuri riski, että se kadottaa kontaktit jäsenistöönsä. Siksi yo-kunnan pitää olla mahdollisimman itsekriittinen ja kyseenalaistaa toimintatapansa. Meille on tärkeää tuoda ylioppilaskuntaan uusi, edistyksellisempi toimintatapa, jotta tämä instituuiiomöhkäle voi kehittyä jäsenistönsä tarpeiden mukaiseksi. 2. Toimimme kollektiivisesti. liekuin yms. käsiteltävistä asioista keskustellaan ensin koko poppoon kesken, koska näin saadaan esiin mahdollisimman kehittyneitä näkemyksiä ja laaja kontaktipinta. Toiseksi, koska lähtökohdat toiminnallemme ovat puhtaasti aatteellisia, äänestäjä tietää mitä odottaa. Ja aatteemmehan perustuu tieteellisen sosialismin teoriaan. eikä olettämuksiHeja luuloille. 3. Vastustamme kapitalismia ja sen lieveilmiöitä. 4. Politiikka on kamppailua resurssien jakamisesta yhteiskunnassa. 5. Vastakulttuuriin. Tuhatkunta 1. Ylioppilaskunnassa on lisättävä avointa tiedottamista mm. edustajistossa käsiteltävistä asioista. JYY on tehtävä tutuksi jokaiselle opiskelijalle. 2. Emme ole yhden asian liike vaan ajamme selkeitä kokonaisuuksia. Meillä on hyvät yhteydet eri vaikuttajatasoihin yhteiskunnassa niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. 3. Opiskelijoiden asumistuen leikkaamista. 4. Politiikka on osa vuorovaikutussuhteita. Se on osallistumista yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Arkipäivän tilanteissa jokainen törmää politikkaan. 5. Osan rahoista antaisimme kirjastolle käytettäväksi kirjahankintoihin. Haluaisimme panostaa myös opiskelijoiden terveydenhuoltoon, etenkin ennaltaehkäisevään toimintaan. I I I I I sevään toimintaan. II Yksivai kaksivuotinen edari? ajistovaalien yhteydessä jä nyös jäsenäänestys' likauden pituudesta. Ylioppilaskunnassa jo 70-luvulta saakka ] liittisen kädenväännön kohtee ollut asia aiotaan nyt saattaa päätökseen. Jäsenäänestyksen kautt; JYY pyrkii myös eroon kuvas etäisenä kabinettibyrokratian li ena. simmäinen järjestetty änestys on kenties aiheeltaan vähemmän seksikäs, mutta ylio pilaskunnan toimintatajjaa linja: vana sitäkin merkittävämpi. A nestäjiltä kysytään mielipide seuraavasti Ylioppilaskunna vaalikauden tulisi olla a)l vuoti h) 2 vuotta tai c) en osaa sanoa. Ylioppilaskunnan toiminta paranee Kaksivuotisen vaalikauden kannattajat perustelevat näkemyksiään yleensä toiminnan paranemisella. jatkuva vaalien käyminen on este toiminnalle siinä mielessä, että edustajiston jäsenet eivät ehdi oppia toimimaan toimessaan ennen uusia vaaleja. Käsitys on ymmärrettävä, silla ensimmäiset 3-4 kokousta menee hankalahkon kokoustekniikan sisäistämiseen. Ene n e n feäää onkin enää muutama kokous ja syksyllä keskitytään jo uusiin vaaleihin. Vaalit ovat myös melkoinen S ponnistus käytännönjärjestelyistä vastaavalle pääsihteerille. Kaksivuotisen kauden kannattajat pelkäävätkin ylioppilaskunnan edunyalvontatyön kärsivän nykymallissa. Pidemmän vaalikauden kannattajat uskovat myös vaalien äänestysprosentin kasvavan, mikäli vaaleja olisi harvemmin. Demokratia vähenee Nykyisen vuoden vaalikauden säilyttäjät perustelevat kantaansa demokratian vähenemisellä äanestysmahdoliisuuksien vähetessä. Ylioppilaskuntatoimlntaan mukaan tuleminen katsottiin myöskin vaikeammaksi, mikäli kaksivuotinen vaalikausi toteutuisi. Yksivuotisen kauden kannattajat lähtevät siitä, että useammat vaalit tuovat useampia ehdokkaita ja sitäkautta useampia aktiiveja. Kaksivuotinen kausi estäisi heidän mielestään sellaisten ihmisten mukaantulon toimintaan, joilla vaihtooniähdön tai muun vastaavan syyn vuoksi on mahdollisuus t y a h i lyhyempään osallistumiseen. Pidemmän vaalikauden katsotaankin suosivan tiettyjä ryhmiä. Äänestäessäsi kaveriasi tule» vaaleissa edustajistoon ota siis samalla kantaa siihen, kuinka pitkäksi aikaa tahdot päästä hänes eroon. HEIKKI ISOKÄÄNTÄ VMtlPÄÄUIKKÖ m
JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI .NUMERO KOLMETOISTA • 28. LOUKUITTA 1999 Stanley meets Sigmund Eyes Wide Shut. Ohjannut Stanley Kubrick. Käsikirjoitus Stanley Kubrick ja Frederic Raphael. Pääosissa Tom Cruise ja Nicole Kidman. • Ihmismieli, sen liikkeet ja toiminta, eivät ole niitä teemoja, jotka Stanley Kubrickin elokuvista ensimmäisenä nousisivat esiin. Hänet muistetaan suurimuotoisten eeposten ja "elämää suurempien" tarinoiden kertojana. Mutta viimeiseksi jääneessä työssään Kubrick ottaa vahingon lakaisin sukeltamalla ihmisen psyykeeseen syvemmälle kuin useimmat koskaan tekevät. Eyes Wide Shut pyörii seksin ympärillä ei niinkään itse aktin kuin siihen liittyvien halujen ja pelkojen. Cruisen esittämä tohtorismies edustaa miehistä rationalismia, joka joutuu hämilleen kohdatessaan naisen pimeän puolen, salatut intohimot, ja löytäessään sitten omat pinnanalaiset viettinsä. liikahdetun seksuaalisuuden teema vie ajatukset tietysti Freudin teorioihin pohjautuuhan elokuva Freudin ystävän Arthur Schnitzlerin romaaniin Unikertomus. Koko tarina rakentuu minän, yliminän ja piilotajunnan hippaleikille: miten käy, kun alitajunta nousee pintaan? Ja mikä yhteys unilla ja fantasioilla on todellisuuteen? Tirkistelijän märkä uni Tämän voyeurisiisemmaksi ei elokuva enää tule. Paitsi että pääosaparia kuvataan jatkuvasti piinaavan pitkissä lähikuvissa, kuuluu itse tarinaan olennaisena osana luvaton tirkistely. Tässä mielessä mainosjulisteeseen valittu kuva, jossa Nicole Kidman vilkuilee peiliin nähdäkseen itsensä ja itseään suutelevan Tom Cruisen, kiteyttää Eyes Wide Shutin tunnelman. Elokuvan kohuttu seksuaalisuus on kyllä valitettavan yksioikoisesti sitä, mitä feministiset elokuvatutkijat kutsuvat "male gazeksi", kameran miehiseksi katseeksi. Tompan kehoa tarjoillaan naiskatsojien iloksi (?) vain navasta ylöspäin, mutta naisten sääriä, pakaroita ja rintoja kamera suorastaan nuolee eivätkä Nicolen sulot jää suinkaan ainoiksi. Mielenkiintoista kyllä, Eyes Wide Shut ei enimmän aikaa erityisesti näytä Kubrickin elokuvalta. Siinä viivytään kyllä paljon loisteliaissa sisustuksissa. mutta sellaista huolellista sommittelua ja alleviivattua symmetriaa mitä Kubrick tavan takaa käytti, ei nyt juuri nähdä. Puolivälin naamiaiskohtauksessa elokuva on visuaalisesti upeimmillaan, eikä pelkästään nakuilun ansiosta. Silmäänpistävänä yksityiskohtana jokaisesta asunnosta, niin aristokraattien kuin huorien, löytyy räikeä ja mauton muovijoulukuusi. Amerikkalaisen elämäntavan kritiikkiä vai freudilaista symboliikkaa? Onhan kuusi symboloinut niin seksuaalisuutta kuin uskollisuutta. Kubrickin komeassa tuotannossa Eyes Wide Shut ei kisaa korkeimmasta paikasta. Onpahan kuitenkin yksi viime vuosien kiintoisimmista ja ennen kaikkea elämykscllisimmistä elokuvista, äärimmilleen viety esimerkki psykoanalyyttisen elokuvateorian soveltamisesta käytäntöön. JUHA MÄKINEN Mestariohjaaja Stanley Kubrick t i vasemmalla) laittoi viimetöikseen Silmät Sepposen Suljetuiksi. Uusi pohjoismainen elokuva saapuu jälleen Jyväskylään marraskuun alussa kun Arktisen Upeeia -elokuvakiertue starttaa Torstaina 4.11. elokuvateaileri Bio Citystä. Seuraavina päivinä valkokankaalle heijastuvat mm Olof Palmen murhaan salaliiitoteoreettisen ratkaisun tarjoava Viimeinen Sopimus, jonka on ohjannut ruotsalainen Kjell Sundvall sekä Aki Kaurismäen klassikoksi syntynyt mykkäelokuva Juha. Islantia edustavat Oskar Jönasson ja Julius Kemp, joiden elokuvissa eurooppalaiset vaikutteet sekoittuvat paikalliseen elämänmenoon ja maisemaan. Näytöksien alkukuvina tarjoillaan edustava otos pohjoismaisia lyhytelokuvia, joista mainittakoon esimerkiksi Lukas Moodyssonin kylmä kuvaus syrjäytymisestä ja yksinäisyydestä Äidit maitohampaisiin saakka aseistautuneina. Naiset taiteellisen tason vakauttajina Arktisen upeetaelokuvatapahiuma esittelee useita mielenkiintoisia nais ohjaajia. Tutuin heistä lienee Kiti Luostarinen, jonka dokumentti Se Otfeea tarmolta rakkaudesta aa niittänyt kiitosta kaikkialla missä sitä on esitetty. Jyväskylän ensi-illassa mukana on myös dokumentin kuvaaja Maiju Leppänen, jolle yleisön on mahdollista esittää kysymyksiä elokuvan taustoista ja toteutuksesta. Perjantai-illan r §8;TMtst crtmes 6} (Hefutufe on norjalaisien naisohjaajien persoonallinen sukellus Knut Hamsunin novellien maailmaan, Kolmen episodin elokuva käsittelee rikosta eri muodoissaan. Ohjaajat (Maria Fuglevaag Warsinski, Karoline Fronger. Nathilde Ovcrrein Rapp! keskittyvät enemmän Hamsunin tekstien merkityksiin ja tunnelmaan kuin itse tarinoihin, jolloin lopputulos on intensiivinen ja omintakeinen. Eva Isaksen puolestaan kaivautuu syvälle päähenkilönsä menneisyyteen, inka kietoutuu norjalaisen lakapajulan vaiettuun murhaan jännityselokuvassa Cellophanc. Feministisimmän asenteen omaa kuitenkin tanskalainen miesohjaaja Peter Gren Larsen, joh ka burlesielokuvassa Mothers in arms vauvakerhon äidit alkavat hankkiutua vakavalla tavaili eroon saamattomista miehistään. Tapahtuman yhteyteen järjestetään myös pienimuotoista seminaaria. jossa pohditaan kuvatulvan vaikutusta televisiosukupolvien todellisuuskäsitykseen. Käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi lasten ja nuorten "mediakielitaidon" kehittyminen (YTL Annikka Suoninen ) sekä lumetodellisuus uhkana ja mahdollisuutena (PST Anu Mustonen). Tapahtuman järjestäjänä loimii Nordic JOHANNA ROSSI LIPUT: 25MK. KRPAIIUNAYTOKSET IA SEMINAARI OVAT MAKSUTTOMIA, LISÄTIETOJA SAA NOSDIC GLOSV >. P. 624 815. E-MAIL: soMJic.GtOft»@i<L.!i
Mitä on? Mitä Woody Allen: Jumala. Ohjaus Janne Lahtia. Ad*Astra -teatterin ensi-ilta Vakiopaineessa 23.10. Tekstin lähtökohtana on suuria kysymyksiä. Mitä on olemassa? Onko Jumalaa olemassa? Rakennekin ole monimutkainen, näytelmän sisällä on kaksikin näytelmää ja monta vuorovaikutteisia tasoja sekä viittauksia. Alussa ollaan Antiikin Kreikassa, jossa kirjailija ja näyttelijä pohtivat valmistuvaa teosta. Kohta pasmat sekoitetaan, kun yleisö puuttuu peliin ja osoittautuu pian fiktioksi sekin. Puhutcllaanpa välillä itseään Woodya puhelimitse. Jumala ei kuitenkaan ole kovin syvällinen teksti. Allen käyttää suuria peruskysymyksiä ja moniulotteista rakennetta työkaluna, jonka avulla hän takoo kiihkeää farssikomediaa. Itse asiassa lopulta ei ole ollenkaan selvää, antaako näytelmä vastauksen esittämiinsä kysymyksiin ja jos antaakin, mikä se on. Luultavasti vastaus ei ole ollutkaan kirjoittajalle olennaista. Monimutkaisesta rakenteesta ja tyylilajista vaatii myös tekijöiltä. Rytmityksen tulisi olla napakkaa, ja siihen ei kaiken aikaa ylletty. Kuvaa käänsi lkaoottisen suuntaan myös se, että monilla nayiiclilöilla oli useampia rooleja, eivätkä kaikki löytäneet jokaiselle hahmolle erottuvaa ääntä Jumala ei ole suuri pohdiskelu pieni, absurdi komedia, joka antaa muutamat makeat nauMAINONTA JA TIEDOTUS AMMATTINA Koulutus tarjoaa työpajatyyppisen opiskelun kautta mahdollisuuden varmistaa kilpailukykysi mainosalan työmarkkinoilla, päivittämällä tietoteknisen osaamisen ja yrittajyystaidot. Koulutuksessa perehdytään tietotekniikan sovelluksiin ja laitteisiin sekä niiden käyttöön mainostyössä, kasvetaan yhdessä kohti sisäistä yrittäjyyttä ja yhteistyökykyisyyttä. Pääset harjoittelemaan asiakkaan näkemyksen huomioonottamista ja tiimityönä tehtävän multimediaesityksen tuottamista, jolloin vuorovaikutustaidot saavat käytännön harjoitusta. Internet, intranet ja informaatiopalvelin tulevat tutuiksi ja opit niiden tekemisen. Kirjalliseen kommunikaatioon saat valmennusta kaupallisen ja luovan kirjoittamisen valmennuksessa. Omien voimavarojen ylläpitoon haemme keinoja keskustellen. Koulutukseen sisältyy tietokoneajokorttitutkinto ja mainosalan ammattitutkinnon visuaalisen suunnittelun näyttökoe. Ajankohta: 1.11.1999 30.6.2000 iltaisin ja joka toinen viikonloppu. Kokonaiskesto 602 tuntia, joista 154 tuntia etäopetusta, itsenäistä ja pienryhmätyöskentelyä. Kustannukset: Osallistumismaksu on 500 mk. Koulutus on LänsiSuomen lääninhallituksen rahoittamaa aikuiskoulutusta. Pohjakoulutusvaatimus: Mainonnan ja markkinointiviestinnän peruskoulutus tai vastaavat työssä hankitut tiedot ja taidot. Hakemukset 1.11.1999 mennessä Jyvälän kansalaisopistoon. TIEDUSTELUT ja HAKULOMAKKEET Jyvälä: Hannele Pylvänäinen, puh 217 202, email hannele.pylvanainen@co.jyu.fi • • • • JYVALA K c r a s u o n k a t u 52-54 41)700 Jyväskylä p u h . ( 1 4 ) 2 1 7 202 rui ia h y y t i m 'gleii. PETR' H ; Kf.NSN Studia futura-sarja jatkuu Seuraavana: 4.11. klo 18.00 Yliopiston juhlasali, C 1 LOPPUAJAN PROFEETTOJEN TUOMIOT JA VAATIMUKSET APOKALYPSIT RAAMATUN JA MUUN KIRJALLISUUDEN KAYTEVOIMANA Dos. M a r t t i Nissinen ja kirjailija Torsti Lehtinen Tilaisuudet m a k s u t t o m i a Järj. Jyväskylän kaupunkiseurakunta, Jyväskylän maaseurakunta JyväslcVlan-fcaiJpiinkl,Jyväskylän yliopisto,-Kristillinen Kulttuuriliitto ja Opetusministeriö • • HYVÄN ELAMAN 0PI5T0 LA5TEN0HJAAJAUNJA K0ULUNKÄYNTIAVU5TAJAUNJA SUNTION AMMATTITUTKINTO PERHEPÄIVÄHOITAJAN AMMATTITUTKINTO KASVATUSTYÖN LINJA ^ m ^ KASVUNPAIKAN LINJA * peruskoulupainotteinen * kädentaitopainotteinen * hoitoalapalnottelnen VIESTINNÄN LINJA AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VARTTUNEEN VÄEN LINJA Tervetuloa Jyväskylän kristillinen Sulkulantie 28>, 4 5 2 J Y V Ä S K Y L Ä Puh. ( 1 4 ) 6 4 1 1 6 6 k u r s s i . s\hteer\@jko.orq www.jkl.org opisto Rehtori Maarit Jakobsson Surffaa maksamaan laskut: www.leonia. Kokeile, miten helposti selviät laskuista ja tiiiasioista Leonian verkkopankissa. Tarvitset vain pankkiavaimet ja Leonia-tilin. Leonian verkkopankki palvelee sinua kelloon katsomatta siellä, w w w . l e o n i a . f i missä muutenkin käytät Internetiä: kotona, työpaikalla, oppilaitoksessa, kirjastossa. Tervetuloa kysymään lisää Jyväskylän konttoristamme. Kauppakatu 37. / * LEONIA \^S^\ KESKI-POHJANMAAN OPISTOSSA 03.01. 26.5.2000 YLIOPISTO-OPINTOJEN LINJAT: * Historia, kulttuurintutkimus ja filosofia * Kasvatustiede, psykologia j a varhaiskasvatus * Travel and Economics kulttuurij a matkailupalveluidentuottaja * Lehtitoimittaja * Radiotoimittaja KULTTUURIN JA TAITEEN LINJAT: * Tanssija musiikkiteatteri * Valokuvataide * Kuvataide Soita 06-832 4200, 06-832 4254 http ://educa. kpnet. f i/kalvia/kpopisto POKE 1615 KAUPAN JA HALLINNON ALA Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus LUKION JÄLKEEN KAUPPIKSEEN! LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI Yhteishakukoodi 897. Voit erikoistua kahdessa vuodessa liiketalouden ammattilaiseksi (markkinointi ja taloushallinto) tai valita tietotekniikkaopinnot, joiden suunnittelussa on huomioitu myös paikallisen elektroniikkateollisuuden tarpeet. Suoritettu tutkinto on Sinulle eduksi myös jatkaessasi opintojasi ammattikorkeakoulussa. ÄÄNEKOSKEN KAUPPAOPPILAITOS Opintie 1, 44120 Äänekoski, puh. (014) 519 2453 www.aanet.aanekoski.fi
-mimm immaunNunao KouiEnen • a. mmm m Taiteilijaperheen kiirastuli Ruotsalainen kirjailija August Strindberg (1841-1912) oli monien muiden suurten taiteilijoiden tapaan normaalia huomattavasti hullumpi tapaus. Jyväskyläläiselle teatteriyleisölle tarjoutuu tilaisuus ottaa tuntumaa miehen sielunelämään, kun Per Olof Enqvistin kirjoittama ja Eira Mollbergin ohjaama Tribadicn yö saa ensi-iltansa Ilokivessä perjantaina 29. lokakuuta. Näytelmä kuvaa Strindbergin (likka Heiskanen) ja hänen suomalaissyntyisen näyttelijävaimonsa Siri von Essenin (Hanna Liinoja) avioliiton loppulaskua. Perhehelvetin kuvaus saa puitteet Sirin valmistellessa paluuta näyttämölle Kööpenhaminassa Dagmar-teatterissa vuonna 1889. Paikalla ovat silloin myös von Essenin ystävätär Marie David (Maaria Rantanen) ja ohjaaja Viggo Schiwe.(Jari Pehkonen). Strindberg terrorisoi von Esseniä parhaansa mukaan ja vaikka taiteilijoita kuvataankin, Mollberg näkee näytelmän ensisijaisesti ihmissuhdekuvauksena. "Ja myöskin valtakuvauksena siinä mielessä, miten ihmisen mielentila voi luoda valtaverkoston ihmisten välille. Tässä on kyse poikkeusmielentilasta. Strindberg on vainoharhaisessa tilassa, tekee päänsä sisällä omaa todellisuutta, epäilee kaikkea." "Näytelmässä Strindbergiä peilaOhjaaja sanoo, Tribodit eli miesvihaajat kuuntelevat. taan suhteessa vaimoon. Miehenä hän on hyvin vähän hengitystilaa antava. Strinberg edustaa tässä eräänlaista ääritapausta, ja tilanne on jonkinlainen ääritilanne. Juuri ennen eroa, tunteet kuumimmillaan", ohjaaja analysoi. Helposti koottava ja purettava Ilokiven kuuden esityksen jälkeen Liinojan aloitteesta syntynyt Tribaditlyöryhmä vie teoksen Helsinkiin, teatteri Jurkan lavalle. Vierailuja muiLaitapuolen ELOKUVAT Elokuva-arkiston syyssarja jatkuu keskiviikkona 3.11. Emir Kusturican ohjaamalla tragikomedialla Mustalaisten aika (Jugoslavia 1989). 10.11. On vuorossa Robert Altmanin sankariton länkkäri McCabe ja Mrs Miller ( USA 1971). Mustalaisten aika on Kusturican edellisen elokuvan Isä on työmatkalla tapaan nuoren pojan kasvukertomus. Samalla se kuvaa yhden Balkanin vähemmistökulttuurin, Jugoslavian mustalaisten karuja elinoloja ja vahvaa elämänhalua. Elokuvan päähenkilö Perhan (Davor Dujmovic) asuu henkiparantajaisoäitinsä ja ramman sisarensa Dakan kanssa hökkelikylässä. Pojalla on rujo ulkomuoto, terävä pää ja telekineettisiä kykyjä. Hämäräbisnestä harjoittava Ahmed-setä ottaa Perhanin ja Dakan mukaansa matkalle Milanoon luvaten järjestää siskolle jalkaleikkauksen ja Perhanille rahaa omaa taloa varten. Matkan aikana nuori poika pääsee tutustumaan petoksen, hyväksikäytön ja rikoksen eri muotoihin. Kusturica ei romantisoi mustalaisyhteisöä mutta ei myöskään lankea sosiaalipornoon. Hänen värikkäässä ja ripeäliikkeisessä kerronnassaan on mustalaisyhteisön kurjan arjen kuvien vastapainona paljon terävää huumoria, musiikkia ja mielikuvituksellisia näkyjä. Yhteiskunnan laitapuolen yrittäjät ovat pääosassa myös Robert Altmanin elokuvassa McCabe ja Mrs Miller. Altmanin ja Brian McKayn kirjoittaman tarinan tapahtumapaikkana on 1800-luvun lopun surkea rajaseutukaupunki. Tänne saapuu viihdemaakari-pelurina keplotteleva John McCabe (Warren Beatty), joka yhdessä ilotaloekspertti Mrs Millerin (Julie Christie) kanssa perustaa kaupunkiin bordellin. Pienyrittäjien rattobisnes kiinnostaa paikallisten mainarien lisäksi myös suurta kaivosyhtiötä, joka lähettää asiamiehensä kaupunkiin. Altman antaa länkkärimyyteille kyytiä. John Waynen kokoiset sankarit on korvattu simppeleillä pikkunilkeillä, jotka saapastelevat jylhien maisemien sijasta kuran ja sohjon seassa. Näillä pienillä ihmisillä ei ole jaloja periaatteita, heille riittää että henki kulkee ja taskuun kilahtaa muutama taala. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa ja harmittomasti huseeraavat amatöörit joutuvat häikäilemättömien suuryritysten jyrän alle. Siinä Robert Altmanin käsitys amerikkalaisesta unelmasta. Leonard Cohenin komea musiikki sopii täydellisesti Altmanin tarinaan. MARKUS LATVAIA ELOKUVA-ARKISTON ESITYKSET KAUPUNGINKIRJASTON MLNNANSALISSA KESKIVIIKKOISIN KELLO 1 8 . hinkin kaupunkeihin, mahdollisesti ulkomaillekin Viron ja Saksan suuntaan, on luvassa. Jo harjoituskaudella ryhmä on ottanut tuntumaa erilaisiin ympäristöihin ohjaaja Mollbergin pihamaalla Vakiopaineen kellariin ja teatteri Jurkan varastoon. "Ohjaajalle tämä on ollut unelmaryhmä, mutta ongelmana on se, että ihmiset ovat meneväisiä. Meillä on ollut äärivähän harjoituksia, joissa kaikki ovat olleet läsnä. Se on tietysti tämäntyyppisen tekemisen miinuspuoli. Mutta kaikki ovat mukana vilpittömästi halusta tehdä, eikä velvollisuudesta. Ammattiteatterilaiset tekevät työväenteatteriperiaatteella", Mollberg nauraa, mutta ei pidä sekalaista nayttämövalikoimaa sinällään ongelmana, "Näytelmä on laadultaan niin psykologisesta viritteestä lähtevä, että tila ei ole niin kauhean tärkeä. Ja lähtökohtana on ollut, että esityksen on oltava helposti koottavissa ja purettavissa, joten ei siinä mitään." PETRI HEIKKINEN THIBADIEN YÖN ENSI-ILTA ILOKIVESSÄ 19.10 KLO 18 Syksyn synkimmät Hallovueenbileet Club Electricity kokoaa synkän musiikin ystävät perjantaina 29.10. Ilokivessä järjestettäviin Gothic Hallovveen -bileisiin. Tapahtuma on suurin Llcctricilyn yli kaksivuotisessa historiassa, sillä ohjelmassa on ensimmäisiä keilaa livc-csiintyjia. III.m pääesiintyjä on maailman goottipiireissäkin mainetta niittänyt Two Witch.es, jonka esiintyminen on osa yhtyeen Ijcmal Passion •albumin julkaisukiertuetta. Ennen Two \Vitchesia lavalle nousee oululainen 80ih Disorder ja jyväskyläläinen Velvel Nails. Eleclricilyn puuhamies Enrique Pena korostaa musiikin monipuolisuutta. "Two VVitches näyttää, mitä goottimusiikki on äärimmillään. 80lh Disorderin musiikki on sekoitus Curea. Dcpcchc Modea ja New Orderia. Velvel Nails soittaa 80-luMin tyylisiä iloisempaa konepoppia." Aikaisemmin Golhit-bileissä yleisökin on ollui jaettavissa eri ryhmiin. "Yksi porukka on ns. Curc-ihmisiä, eli ajattelevan synkän musiikin ystäviä. Sen lisäksi illoissa käy aina todellisia lu-goolleja. Viimeisissä bileissä mukana on ollut livc-ioolipclaajia. jotka bailaavat kuin muutkin, muna he pelaava! samalla omaa livc-pcliaan." Two VVitches on maailmalla tunnetuin suomalainen gooltiyhtye. Yhtye on ollut koossa 12 vuotta. julkaissut 10 levyä, tehnyt 15 ulkomaan kiertuetta ja esiintynyt 20 maassa. Suomessa lehdistö ei kuitenkaan ole noitia' noteerannut. vaan yhtyeen luulevat lähinnä goottimusiikin ystävät. Two ho V/ilches -yhtyeen solisti lyiki Viitanen synkistelee Mk Hallor/een -bileissä 29.10. VVitchesin keulahahmo Jyrki Virtanen on huomannut tämän. "Saamme helpommin jäljestettyä pilkan Keski-Euroopan kiertueen kuin Lapin viikonlopun". Virtanen naurahtaa. Tuntemattomuus Suomessa ei kuitenkaan harmita Virtasia, silla heidän markkina-alueensa on ulkomailla. Uransa toistaiseksi iUinuiistoisimmiksi hetkiksi Virtatien mainitseekin molemmat Two VVitchcsiu Etelä-Amerikan kiertueet. Siellä yhtyeen konsertit oval olleet loppuunmyytyjä ja yli-innokkaal lanil piirittävät idoleitaan kellon ympäri. Two VVitchesin esiintyessä Sao Paolossa Etelä-Amerikan MTV esitteli heidät uutistensa pääaiheena. ja vasta sen jälkeen kerrottiin lake Iliaiin kuulumiset ja muut uutiset. Suomessa yksi harvoista kunnianosoituksista tuli imuuama vuosi sitten, kun Cilv-lehli valitsi Two Max Jakobson: Väkivallan vuotiet, 20. Vuosisadan tilinpäätös I (Otava) Nyt näitä alkaa tippua: kirjoja, joissa hiljennytään vuosisadan kuolinvuoteella, kerrataan tapahtunut ja ripittäydytään kulttuurina Jakobsonin teksti kokoaa Suomen ja Suomeen vaikuttaneiden valtioiden historian 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Tilinpäätöksen loinen osa ilmestyy vuoden 2000 syksyllä. Teos on laiskan miehen kirja. Se käsittelee reilussa 400 sivussa yleissivistävän kattavasti Euroopan modernin historian. Vaikka historian käänteet ovat vanhan kertausta, näin selkeää ja yhtenäistä synteesiä tapahtumista, henkilöistä ja ajan hengestä ei löytynyt koulukirjoista. Historiankirjoittajien paheena on. että he eivät tohdi sanoa minä. Jakobson tohtii. Hän haastaitelee nuoruuden minäänsä ja kertoo myös perheensä tarinan valtapolitiikan ohessa. Esimerkiksi oli kiintoisaa tietää mitä 18vuotiaan juutalaisen, korpraali Jakobsonin, päässä liikkui jatkosodassa, saksalaisten aseveljenä. Euroopan arpia on ruvettu repimään auki vasta nyt. Yksikään maanosan kansa ei pysty tarkastelemaan menneisyyttään tuntematta suma ja nöyryytystä, ellei myös häpeää ja syyllisyyttä ei edes Ruotsi tai Sveitsi, Jakobson huomauttaa. Hän kirjoittaa kansakunnan kollektiivisesta muistista, ja sen kypsyydestä käsitellä historiaansa. On hämmentävää, kuinka paljon tavaraa Suomenkin historialliseen romukoppaan on kerääntynyt. Miksi vielä meidän sukupolven tajunnassa riehuu niin paljon tietoa, joka on enemmän poliittisesti korrektia kuin totuuden mukaista? Teos on totta vie terveellistä luettavaa. Valtiomies, journalisti ja suurlähettiläs Jakobson summaa valtavan määrän asioita. Vuosisadan faktat ovat surullistakin surullisempia, joiden perusteella luotu ihmiskuva ei voi olla kovin veikeä. Mitä Jakobson tuumii? Hän käyttää usein termiä "historian arpapeli". Ei kuitenkaan siinä mielessä, että ihminen olisi vastuuton. Onko siis syytä olettaa, että se minkä kansan kontolle hirmuteot ovat osuneet, on suurta sattumaa? Pässejä kaikki tyynni. VVitchesin parhaaksi suomalaiseksi livc-bändiksl. Perusteluissa lehti kiilteli sitä. että yhtye on lavalla hyvin epäsuomalainen. Virtanen lupaa järjestää Jyväskylässäkin Ikimuistoisen shown. "Olemme aina panostaneet live-esiintymiseen ja olleet aktiivisia lavalla. Yleisölle pitää tarjota jotain, mitä he eivät saa levyjämme kuuntelemalla. En näe potentiaalia siinä, että mennään lavalle ainoastaan soittamaan biisit läpi." MIKKO RÄSÄNEN
-jmmiKYLLQffillfflm NVMEIO KOUtETOISH • 28. LOIUKUim 19*9 PlayStationille VValtari: Radium Round (Edel) Tämä on hirvittävän huono levy. Vuonna 1993 ilmestyneen So Finen kaltaisesta povver-revinelystä ei ole tietoakaan. Kärtsyn rap-osuudet kuulostavat Kan Kuuvalta ja biisit ovat tasaista monotonista hölkkää alusta loppuun ilman huippukohtia. Mistään rankkuudesta on turha puhuakaan, koska esimerkiksi kaikki levyn rumpusoundit ovat kuin suoraan PlaySiationin pelien soundtrackeilta. Kun näillä eväillä tehdään kappale nimeltä "Love Rocket", tuloksena on lähinnä auditiivista impotenssia. NValtari levyttää nykyään samalle levymerkille kuin Scooter. On aika kamalaa havaita, että Scooter on nykyään näistä kahdesta sitä encrgisempaa kuunneltavaa. JARI PELTOLA Don Huonot: Kultaiset apinat hittejä ja harvinaisuuksia 1990-2000 (Pytamid) Don Huonot on kasvanut niin suureksi kuin tässä maassa on mahdollista. Tasakymmenen täyttyessä aihetta juhlakokoelmaan on, vaikka edellisestä kokoelma-albumista ei ole kulunut kauaakaan, mikä antaa tietysti pontta rahastusylöksille. Kultaiset apinat tyydyttää keskivertoa kiihkeämpääkin ihailijaa, sillä tuplalevyn loinen puolikas koostuu harvinaisemmista kappaleista, kuten MiH',liTanioiita Itse asiassa donkkarihittcjä ja -harvinaisuuksia vertailemala paljastuu, että kyseessä on kovan luokan orkesteri. Materiaalissa ei varsinaista tasoeroa kuule. Parilla viimeisimmällä albumilla kehitys on käynyt kohti hieman seesiyneempää ilmaisua, mutta Kultaiset apinat on tasapainoinen kokonaisuus. Varhaisemmissa kappaleissa on ehkä mukana ylimääräistä briljeeraamista, multa Don Huonot on aina ollut määrätietoinen ja terveellä itseluottamuksella varustettu orkesteri. Iggy Pop: Avenue B (Virgin) Iggy Pop on yksi maailman hienoimmista kokonaistaideteoksista, mitä rockteollisuus on koskaan synnyttänyt. Loppujen lopuksi vanha lommoposki ei ole kasvanut miksikään hittilistojen megasuosikiksi, mutta myytissä löytyy. Don Wasin tuottama, varsin rauhallisissa tunnelmissa etenevä Avenue B on ehkä epätoivoinen ja säälittävän ruikutuksen rajamailla liikkuva yritys tuoda taiteilijakuvaan jotain uutta ja "syvää" mutta siinä on myös vilpittömyyttä, joka tekee albumista onnistuneen teoksen. Ikääntyneen rocktähden osa ei varmasti ole maailman kadehdittavimpia, mutta onneksi Iggystä ei ole pateetikoksi. Heikki Salo & Janne Louhivuori: Omskista (Pyramid) Lapsille suunnatun taiteen arviointi suurin piirtein aikuistunein aistein on vaikeaa, multa Omskista saattaa hyvinkin osoittautua kestäväksi tuotteeksi. Heikki Salon tekstit ja Janne Louhivuoren musiikki eivät aliarvioi kohderyhmäänsä ja tunnelmien skaala on laaja. Salolta sujuu suvereenisti myös rempseän rehevä sanaleikittely, mutta hän antaa oikeuden viipyvampiinkin pohdiskeluihin. Puolet levyn 24 laulusta on myös videoitu Pikku Kakkoselle ja tullaan esittämään televisiossa marraskuusta alkaen. PETRI HEIKKINEN NEROUTTA Linssin molemmin puolin Linssi, luo valtakunnallinen akateeminen valokuvauskilpailu on syntynyt! "Mikä ihmeen linssi ja mitä sillä voi tehdä?" Toimittuani itse yhtenä kätilöistä tässä iloisessa perhetapahtumassa saanen hieman selventää teille, mikä Linssi oikein on ja mihin sitä voidaan käyttää. Kateellinen kulttuuriväki Linssi on Suomen ylioppilaskuntien järjestämä valokuvauskilpailu, joka on avoin kaikille ylioppilaskuntansa jäsenmaksun maksaneille; käytännössä siis kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille, jotka eivät maisteriksi asti ole itseään onnistuneet hilaamaan. Alun alkaen Linssi syntyi turhautumisesta ja kateudesta. Kävi nimittäin niin, että ylioppilaskuntien kulttuuriväki kokoontui kevättalvella 1999 Tampereella ja tuskastui siihen, että Suomen Ylioppilaskuntien Liitto järjestää korkeakoulupolittista, sosiaalipoliittista ja kansainvälistäkin toimintaa, mutta kulttuuritoiminta puuttuu kokonaan. Liikuntapuolellakin on yhteistyölle oma kehys OLL. Niinpä Kulttuuriväki päätti ulida lotain. Syntyi Sylkykuppikunta (SYL:n kulttuuriyhteistyö = SylKY). Sylkykuppikunta päätti keskuudessaan järjestää ensimmäisenä voimannäytteenään ja rajojaan kokeillakseen suuren valokuvauskilpailun. Oikein valtakunnallisen ja akateemisen valokuvauskilpailun. Keväisessä kokouksessaan Jyväskylässä Sylkykuppikunta viimein takoi tapahtuman raamit paikoilleen: syntyi Linssi Valokuvaustapahtuma. joka ei olisi pelkästään valokuvakilpailu, vaan jonka osana olisi myös valokuvanäyttely. Ja ennen kaikkea toimisi näytteenämme siitä, että ylioppilaskuntien välinen kulttuuriyhteistyö kannattaa. Luomisen tuskaa Kulttuuriväki oli perin onnellinen ja tyytyväinen saavutuksestaan; kaikkien meidän mielissämme synnytystyö oli jo onnellisesti ohitse enää ei puuttunut kuin toteutus käytännössä. Tunnetusti siis se kaikkein vaikein osuus. Sylkykuppikunnan jäsenet siirtyivät kukin taholleen tekemään valmisteluja kilpailun toteuttamiseksi. Vastuksia tuli eteen useita. Osaan ylioppilaskunnista oli vaikeaa saada yhteyttä, osaan mahdotonta. Kilpailulle oli myös tarkoitus saada kulttuuriministeri suojelijaksi, jota kautta tapahtuma olisi myös saanut ansaitsemaansa huomiota. Nykyinen "kuluuuriministerimme" Suvi Linden kuitenkin kieltäytyi kiireidensä perusteella, vaikka lopulta kaikki mitä häneltä pyysin, oli hänen nimensä saaminen kilpailun käyttöön! Multa toisten nimei ovat kiireisempiä kuin loisien ja Lindenin nimellä on niin hoppu, ettei sitä saa edes paperille. Miten mukaan? Kilpailuun osallistuvan kuvan täytyy olla mustavalkoinen ja vedostettu 24x30 -koon paperille. Tänä ensimmäisenä vuonna värillisien kuvien sarjaa ei vielä ole. Kuva ei saa myöskään olla aiemmin julkaistu, se ei saa olla kuvasarja, eikä digitoitu. Sääntöjä ja ohjeita on tarjolla ylioppilastalon sihteerikäytävän varrelta. Kuvasi voit toimiitaa ylioppilastalolla sijaitsevaan lootaan. Kuva tulee laittaa kuoreen, johon lisäksi kannattaa lainaa omat osoiteja yhteystiedot, että saadaan palkinnot oikeille ihmisille. Yksi ihminen saa osallistua kilpailuun korkeintaan kolmella (3) kuvalla. SIMO MIKKONEN KANSALLISEN KILPAILUN ENSIMMÄINEN PALKINTO ON 5 MARKKAA. KAKSI SEURAAVAA SAA PALKINNOKSI KAMERAN. LLSÄKSI PARAS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VALOKUVA ANSAITSEE 2 MARKAN LAHJAKORTIN JYVÄSKYLÄN VLLLEN KUVA -LIIKKEISIIN. KILPAILUAIKA JYVÄSKYLÄSSÄ ON 2 1 . 1 1 2 . 1 1 . KILPAILUUN OSALLISTUVIEN KUVIEN TÄYTYY SIIS OLLA PALAUTETTUNA KIRJEKUORESSA YHTEYSTIETOJEN KERA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASTALOLLE KESKUSTOIMISTOON PERJAIHIN 1 2 . 1 1 KELLO 12.00 MENNESSÄ. LISÄTIETOJA KILPAILUA KOSKIEN SAA SIMO MIKKOSELTA PUH: 5 352 1 7 8 , IA TIETENKIN SÄHKÖPOSTITSE: SIMIKKO@ST.IYU.FI. NÄYTTELYT Jyväskylän taidemuseon Suoja -28.11. Lokasuoja: nuorten näyttely. Taidemuseon Holvi Rakkaudesia laiieeseen Ester ja Jalo Siitalan laidesäätiön kokoelma. Suomalaisen laidegrafiikan vuosimymmenei. Suomen kansallispukukeskus 23.12. Vaatteistaan mies tunnetaan Suomen kansallispukukuneuvoston 20vuoiista työtä ja mallipukuja esittelevä näyttely. Suomen käsityön museo -28.11. tekstiilitaiteilija Markku Pirin 20-vuoiisjuhlanäynely. -28.11 Viimeinen tango . Galleria Pinacotheca -29.10 Outi Markkanen installaationa ja esineitä. Galleria Harmonia 31.10 valokuvanäytiely Keskisuomen museo Näyttely Tuulensuun kokoelmasta. Galleria Becker -3.11. Kalju Haanpää, tekstiilikollaaseja. TEATTERIT Teatteria Ilokivessä kaiso alhaalta Vakiopaine Ad*Astra: Jumala 2.11. Klo 20, 4.11. Klo 20, 6.11. Klo 20, 7.11 Klo 20. PahnanpohjimmaiseL: Lauluja luopumisen kauneudesta 29.10. Klo 21, 30.10. Klo 21, 3.11 klo 21, 4.11. Klo 21, 5.11. Klo 21, 6.11. Klo 21, 10.11. Klo 21, 11.11. Klo 21. Ullakkoteatteri, Vehkakatu 1: Oikeamieliset 29.10. Klo 19, 31.10. Klo 19. Huoneteatteri, sammonkatu 4: Liian paksu perhoseksi ennakkonäytös 29.10. Klo 19, ensi-ilta 30.10. Klo 19,5.11. Tiermotj f) Klo 19, 6.11. Klo 19. Oppitunnit 15.10. klo 19, 16.10 klo 19, 22.10. Klo 19. 23.10 Klo 19, 24.10 klo 15. Kaupunginteatteri Gabriel tule lakaisin 28.10. Klo 19,30.10. Klo 14,5.11. Klo 19, 6.11. Klo 19, 11.11. Klo 19. Vifetoria ja hänen husaarinsa 28.10. Klo 19, 29.10. Klo 19, 30.10. Klo 19,4.11. Klo 19, 5.11. Klo 19, Ella voisi paremmin 29.10. Klo 19,30.10. Klo 19,4.11. Klo 19. Peter Pan 30.10. Klo 14, 6.11. Klo 14. Täydelliset häät 6.11. Klo 19, ensi-ilta 21.10. Klo 19,23.10. Klo 19, 11.11. Klo 19. Pähfcindnsärktjd baletti ja orkesteri Pietarista. 7. ,8. Ja 9.11. Klo 19. POP/ROCK Lutakko 29.10. Crash, Fridge. 30.10. Sir Elwoodin hiljaiset värit. 5.11. Metalliperjantai: AEON, Funeris Nociurnum, Negatory. 6.11. Disco. Pe 12.11. Waltari + Privaie Line. 13.11. Kauko Röyhkä. Paviljonki 29.10. Klo 19 Hector, Hidas-kiertue. Sohvvi 3.11. klo 20.30 Namu-jamit. Yliopiston vanha juhlasali 11.11. Klo 19 Semmarii 10 vuolta, akustinen konserni. KLASSINEN Teatteritalo 3.11. Klo 19 "Faktaa ja fiktiota" Valenia, Beethovenia, Sibeliusta. Jyväskylä Sinfonia. Taulumäen kirkko 11.11. Klo 19 konsertti: Jyväskylän amk:n sinfoniaorkesteri, kapellimestari Jyri Nissilä, sello Olli Varonen. MUUTA Yliopisto 1. Ja 8.11. klo 18 19.30. Suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria tavoittamassa yleisöluento. Historian laitos, sali 320. 21.10. Klo 18 Studia Futura -yleisöluenio juhlasalissa Paikallisuus ja kansallisuus suomalaisessa kuvataiteessa, prof. Pekka Vähäkangas. 1.11. klo 18 19.30. Keskiajan kirkkojen restaurointi kansallisten pyrkimysten indikaattorina, amanuenssi Leena Valkeapää. 3.11. Ja 10.11. Klo 18. Historian laitos (Historica) Alamaisia ja kansalaisia luentoja vaikuttamisesta ja vaikuttajista Vapaa pääsy. 4.11. Klo 18 juhlasalissa Studia Futura yleisöluento, dosentti Martti Nissinen ja kirjailija Torsti Lehtinen lopunajan profeetiojen tuomiot ja vaatimukset. Vapaa pääsy. Sosiaali -ja terveysalan oppilaitos 10.11. Klo 18 -19.30 Ajankohtaisia mielenterveydestä luentosarja Kuntoutujan monet polut -paneeli. 27.10.klo 18.00 -19.30 psykoterapeutti Jorma Mönkkönen. Bio City 4.-6.11. Arktisen upeeta -elokuvatapahtuma. Kaupunginkirjasto, Minnansali 26.10 klo 18: Jussi Jäppisen luento "Sadan vuoden muutos kaupunkikuvassa". Vapaa pääsy. Jyväskylä Paviljonki 30.-31.10 Maaseudun naisten valtakunnalliset kulttuuripäivät. Tribadien yö ensi-ilta pe 29.10 klo 18. Muut esitykset 30.10., 31.10., 1.11., 4.11. Ja 5.11. Klo 18. Ekstraesitykset 28.11. klo 15 ja 19 Vakiopaineessa. Electricity presents 29.10. Klo 22 Gothic Halloween. Livenä Two Witches. Velvet Nails + 80th Disorder. K18. 12.11. Duplo. Kampuskino: 2.11. Klo 20 Olipa kerran maa. 9.11. Klo 20 Tissi ja kuu. Irlanti-ilta To 11.11. klo 19. RENTUKKA: 3.11. Vaalivalvojaiset: dj ja poliittista musiikkia. 4.11. Hallovveen-bileet. 10.11. Stammlisch.
., qfrlMKÄRI LÄHELLÄ S1NU* Piilolinsseille ja silmälaseille on nyt vaihtoehto EXCIMER LASERLEIKKAUS Kun haluat eroon piiloja silmälaseistasi, käänny silmälääkäriemme puoleen. Korjaamme Excimer-lasertoimenpiteellä liki-, kaukoja hajataitteisuutta uudella hellävaraisella SPOT-laserilla. Toimenpide on nopea ja silmäl e kivuton. . Laserleikkauksen suorittavat kokeneet silmätautien erikoislääkärit alansa viimeisintä huipputekniikkaa olevalla leikkauslaitteella. Keski-Suomen Silmälaser Neuvontapalvelumme P U H . (014) 3 3 9 014< • maksuton neuvonta • esitetilaukset • ajanvaraus ' • ' ' . i . " " ' . • • .. JYVÄSKYLÄN LÄÄKÄRIKESKUS OY Jyväskylän Lääkärikeskus Puistokatu 4 , 4 1 JYVÄSKYLÄ