K j w ä s k y l ä n ylioppilas leBxi n u m e r o 1 3 2 9 . 1 . 1 9 9 8 p ä ä n u m e r o Pään asiat keskiaukeama Vaaliasiat s. 14-17 Muut asiat muilla sivuilla
TOINEN) SIVU -13098 p ä ä k i r j o i t u s 2 9 . 1 . 1 9 9 8 Passiivisuusko maan perii? JYY:n edustajistovaahen ennakkoäänestys on 2.-3. marraskuta ja varsinainen vaalipäivä on 11.-12. marraskuuta. Vuosittain valittavan edustajiston tarkoitus on hoitaa opiskelijoiden eli JYY:n jäsenmaksun maksaneiden asioita. Edustajistoon valitaan vuosittain 40 jäsentä, jotka edustavat vaaleissa ehdolla olleita poliittisia ryhmittymiä. Riviopiskelijoille laaditun kyselyn mukaan edustajisto mielletään peräkammarissa puuhastelevaksi poliitikkopiiriksi, jonka tekemisistä itse jäsenistö ei tiedä mitään. "Ylioppilaskuntavaalien ehdokkaiden naamat näkyvät yliopiston käytävillä vaalien alla, sen jälkeen on vuoden hiljainen tauko, jonka jälkeen uusien ehdokkaiden naamat näkyvät käytävillä", kommentoi edustajistoon uutena pyrkivä riviopiskelija. Todellisuudessa vaalien välillä oleva harmaana nähty jakso sisältää paljon toimintaa, johon opiskelijoilla on puoluekannastaan riippumatta mahdollisuus vaikuttaa. Edustajiston kokoukset ovat kaikille avoimia samalla tavalla kuin eduskunnan kokoukset. Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus tehdä edustajistolle aloite, jonka hän voi tuoda esille joko jonkin edusiajisioryhmän kautta tai 50 kannattajan allekirjoittamana. Joidenkin opiskelijoiden mielestä koko ylioppilaskunta lehtineen joutaisi lakkauttaa. Näiden lyhytnäköisten ajatusten vastaväitteeksi löytyy muutamia olennaisia asioita, joilla ylioppilaskunta on tänä vuonna ajanut riviopiskclijan etuja. JYY on ollut maamme ylioppilaskunnista näkyvimmin esillä vastustamassa opetusministeriön työryhmän raporttia, jossa mm. opinto-oikeus uhattiin rajata viiteen vuoteen. JYY on julkisesti kampanjoinut kurssikirjojen säilyttämisen puolesta. Se on myös ottanut kantaa nykyisen opintotuen riittämättömyyteen. Kulttuuria ja viihdettä JYY on järjestänyt sekä Ilokivessä että Rentukassa. Ilokivessä toimii edelleen ylioppilasteatteri ja siellä esiintyvät jälleen viikoittain maan ykkösbändit. Ilokiven elokuvatarjonta koostuu klassikoista, joita muualla kaupungissa ei näe. Ylioppilaskunnan aktiivit järjestävät liikunta-, urheiluja kulttuurkempauksia riviopiskelijoille. Niiden järjestämiseen voi jokainen osallistua. Aktiiveista on yhä huutavampi pula samalla, kun opiskelijamäärät kasvavat. Opiskelijoille tehdyn kyselyn perusteella heitä kiinnostaa enemmän JYY:n kritisoiminen kahvilassa kuin millään tavalla toimintaan osallistuminen, edes äänestäminen. Edellisissä vaaleissa äänestysprosentti jäi alle kahdenkymmenen. Pitäisikö opiskelijoiden mielestä sittenkin lakkauttaa elin, joka puolustaa heitä silloin, kun opiskeluun liittyviä oikeuksia ja vapauksia yritetään rajoittaa? U L L A L I P S A N E N n a l a a t i k k o Jyväskylän Ylioppilaslehti on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, joka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 014-607 226 toimitus: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan ja -lehden fax: 014-603 928 Sähköposti: Lipsa@cc.jyu.fi. Verkkolehti: www.jyu.fi/jyy/jylkkari. Kannen kuva: Tommi Anttonen Apinalaatikon kuva: Tommi Anttonen JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 50 markkaa. Osoitteenmuutokset keskustoimistoon. p. 014-603 355. i l m e s t y y 1 2 Toimitus, puh. 603 360 Petri Heikkinen, petfteik@st.jyu.fi Juha Mäkinen. mcinen@st.iyu.fi Päätoimittaja: Ulla Lipsanen, puh. 603 359,. 050 526 0767, Lipsa@ec.jyu.fi. pia$ n u m e r o i 3 z.9 , 1 . 1 9 9 8 Ilmoitukset: tmi Martti Mikkonen. 014-215 026 0400 642 533 fax 014-3721 363 Ylioppilas/ehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy. p. 02 2331 222. Ilmoituksenvalmistaja: Grafiikka Rutanen p. 216 315, 050 596 2444 grafiikka.rutanen@co.inet.fi Ilmoitushinnat: tekstissä 5.50 mk/pmm, takasivu 6.00 mk/pmm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9.00 mk/pmm, etusivu myydään ainoastaan kokonaan. Värihinnat: yksi lisäväri 450 mk, neliväri 1350 mk. Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 015-723 4212. ISSN 0356-7362 — d e a d l i n e k l o 1 3 — Nurinaa^ Monenlaisia totuuksia Viime aikoina on tapahtunut paljon niin meillä kuin muuallakin. Yhdysvaltojen kestonäytelmä saa aina vain mielikuvituksellisempia ulottuvuuksia, ja kotimainen draamasarja tai kauhukomedia "Paavo ja Arja" tekee katsojaluvuissa aina vain uusia ennätyksiä. Venäjällä puolestaan arvuutellaan kilpaa, selviääkö presidentti hengissä seuraavaan syksyyn. Kaikissa näissä asioissa on kuitenkin kyse yhdestä asiasta, pienestä sanasta, joka alkaa pikku hiljaa menettää hohtoaan. Kyse on totuudesta. Sitä yritetään kaivaa esille Clintonin ja harjoittelijatytön välisestä suhteesta ja sitä jahdataan toisen presidentin, Jeltsinin, terveydentilasta. Myös täällä kotona ovat totuudenmeisästäjät liikkeellä pyrkiessään selvittämään, kuka sanoi ja mitä ja milloin. Totuus on siitä hauska käsite, että se ei pala tulessakaan. Viime aikojen tapahtumat ovat kuitenkin kovasti saaneet epäilemään, että hiljainen grillaus näyttää murtavan totuuden. Yhdysvalloissahan presidentti kiisti ensin kaiken ja väitti kertovansa totuuden. Kun grillaus jatkui niin syyttäjän kuin mediankin taholta, totuus alkoi rakoilla ja muni kuolaavan mediaväen iloksi uuden totuuden. Tämä tomera totuudenpoikanen olikin jotakin ihan muuta kuin se, mitä ensin oli puolustettu totuutena. Tai idässä: virallisen totuuden mukaisesti presidentti kärsii vain pienistä flunssavaivoista ja keuhkoputkentulehduksesta. Suomen virallinen totuus tuli oman presidenttimme suusta, kun hän puhelinkeskustelun perusteella diagnosoi Jeltsinin. Pan lääkäriä oli päätynyt hieman eri diagnoosiin, mutta sen ei annettu häiritä virallisen totuuden synnyttäjäisiä. Ihan oma totuutensa on meidän poliittinen farssimme, jossa kiistellään siitä, kuka kertoi totuudenmukaisimman totuuden. Arjan ja Paavon tarinassa minua on ihmetyttänyt eräs seikka. Oletetaanpa, että Paavo kertoili sepustuksessaan eduskunnalle totuuden. Nythän hän siis toistaa itseään. Arja vastasi hänelle omalla paikaltaan rivikansanedustajana ja vakuutti oman totuutensa ja Paavon totuuden olevan yhtäpitäviä. Hyvä niin. Mutta: miksi Arja sitten meni puhumaan toimittajan kanssa jotakin ihan muuta väittäen, että itse asiassa hän totuutta puhuessaan puhuikin vain annettua totuutta, jotta Paavon totuus tulisi totuudeksi? Tai miksi Arja hänen toimittajalle kertomansa totuuden tultua ilmi meni kiistämään kaiken ja ilmoitti pitävänsä kiinni aikaisemmasta totuudestaan, jonka totuudenmukaisuuden hän oli kiistänyt puhelimessa toimittajalle. Pitäisiköhän meilläkin alkaa rohkeasti puhua totuudesta ja virallisesta totuudesta. Virallista totuutta saisivat käyttää ne, jotka virkatms. asemansa menettämisen pelossa joutuisivat turvautumaan todellisen totuuden vääristelyyn. Virallinen totuus olisi kiistämätön ja perustuisi suoraan hierarkkiseen arvojärjestykseen. Näin eniten totuutta olisi puhunut se, joka olisi hierarkiassa korkeimmassa asemassa. Virallisen totuuden etuina olisivat myös mukautuvuus käyttäjänsä tarpeisiin, kiusallisten lisäkysymysten poistuminen sekä selkeä taivutus: virallinen, virallisempi ja virallisin lotuus. Malli on tuttu nk. sosialistiseen ideologiaan perustuvista maista. Tavallisen siis tuon tulessa palamattoman totuuden voimme jättää tuomiopäivän yksinoikeudelliseen käyttöön. Helvetin tulet kyllä tekevät selvää virallisesta totuudesta ja tuo todellinen totuus tulee silloin ilmi. Valitettavasti mediat eivät (todennäköisesti) silloin enää ole raportoimassa tapahtumista. K I M M O E L O
13098UUTISET Yliopiston tietoverkkoa hakkeroidaan ahkerasti Tommi Anttonen Jyväskylän yliopiston tietoverkossa ilmenee turvallisuusongelmia kuukausittain. Hakkerit ovat tavallisesti 'turisteja', jotka vierailevat verkossa, mutta murtautujat ovat päässeet myös verkon käyttäjiksi. Yliopiston tietoverkossa on noin 12000 käyttäjää. "Useampia kertoja kuukaudessa tulee turvallisuusjuiiuja. Tunkeutujat ovat olleet pääasiassa turisteja, jotka katsovat, mitä kivaa verkosta löytyy. Vakavampia yksittäisiä tapauksia on ollut tietyillä laitoksilla, joissa on vallattu koneita, kuunneltu liikennettä ja saatu haltuun paljon käyttäjätunnuksia", sanoo atk-keskuksen suunnittelija Otto Mäkelä Mäkelän mukaan 'turistit' ovat tavallisesti koululaisia, uteliaita nuoria ihmisiä, eikä verkkoon murtautumisen taustalla ole mitään erityisiä intressejä. Joskus on käynyt myös ilmi, että yliopiston omat opiskelijat tekevät tyhmyyksiä verkossa. Verkossa on levitetty esimerkiksi rahankeruuseen tarkoitettuja kiertokirjeitä. Yliopiston tietoverkon turvallisuutta on kohennettu ongelmien välttämiseksi. Mäkelän mukaan ongelmana ovat helpot salasanat, jotka on pyritty muuttamaan vaikeammiksi. "Salasanan tulee olla 'vaikea'. Huonoin mahdollinen salasana on tyttöystävän tai koiran nimi. Itse olen käyttänyt sellaista keinoa, että ottaa jostakin lutusta lauseesta alkukirjaimet ja yhdistää ne salasanaksi. Pitää muistaa myös, että salasanaa ei saa kertoa kenellekään", Mäkelä muistuttaa. Jos hakkeri saa haltuunsa opiskelijan käyttäjätunnuksen ja salasanan, opiskelijan sähköposti tulee vieraan osapuolen käyttöön. Mäkelän mukaan rahallinen menetys ei ole oleelliTämä kaveri ei ole mikään turisti, vaan hämäristä hämärin hakkeri. nen riski, mutta hakkeri voi tehdä hallaa tunnuksen haltijalle käyttämällä tämän sähköpostia ja käyttäjätunnusta nc-keskusteluissa. Jos käyttäjätunnusta käytetään yhtä aikaa kotimaassa ja ulkomailla, tunnus suljetaan heti. Käyttäjätunnus menee lukkoon automaattisesti myös silloin, jos se on käyttämättä puoli vuotta. WWW-sivuja selaillessa saattaa törmätä sivuille, joissa käyttäjältä pyydetään sähköpostiosoitetta ja salasanaa henkilöllisyyden varmistumiseksi. Mäkelän mukaan monet menevät lankaan eivätkä ymmärrä, että kyseessä on vain keino kerätä käyttäjätunnuksia. Hakkerointia tapahtuu kaiken aikaa ympäri maailmaa, mutta murtautujista ei kerrota julkisesti useinkaan. Viime kevättalvella Helsingin yliopiston tietoverkkoon tehdystä hakkeroinnista oli poikkeuksellisesti juttu Helsingin Sanomissa. Hakkeri oli saanut käyttöönsä lukuisia käyttäjätunnuksia ja rehenteli saavutuksillaan jo yliopiston sisäisillä keskustelukanavilla. Kun murtautujaa yritettiin saada ansaan, jäljet veivät Intian kautta Kainuuseen. Hakkeria ei saatu kiinni. RISTO LÖF A-rakennuksesta kaavaillaan 'taiteiden taloa' Nykykulttuuri ja taidekasvatus yhdistyvät uudeksi laitokseksi Humanistinen tiedekunta järjestelee uudelleen taideaineiden pakkaansa. Kirjallisuuden laitoksen yhteydessä aiemmin toiminut Nykykulttuurin tutkimusyksikkö ja viime syksynä tiedekunnan syliin kaatunut taidekasvatuksen laitos yhdistyvät uudeksi laitokseksi, jonka nimeksi tulee Nykykulttuurin ja taidekasvatuksen laitos. Yhdistymishankkeesta päätti tiedekuntaneuvosto lokakuun puolivälissä. "Tämä on yliopiston toimintojen järkevöittämistä. Siitä on kysymys. Tarkoituksena on toiminnan tehostuminen, eivät säästöt. Pikemminkin haemme lisäpanostusta laitokselle", toteaa tiedekuntasihteeri Matti Myllykoski. Uuden laitoksen synnyttäminen on osa laajempaa kokonaishanketta, jossa kampuksen A-rakennuksesta halutaan luoda 'taiteiden talo'. Kaavailujen mukaan nykyisin Yliopistonkadulla sijaitseva Nykykulttuurin tutkimusyksikkö siirtyy A-rakennukseen tai sen läheisyyteen. Tiedekunta etsii samalla uutta osoitetta rakennuksessa sijaitsevalle Tissarin taidekokoelmalle ja Pinacothecan näyttelytiloille. Tiedekunnan mukaan tilaneuvottelut alkavat välittömästi. Tilajärjestelyiden yhteydessä on keskusteltu lisäksi taideaineiden yhteisestä kirjastosta. Nykyisin kirjastot sijaitsevan eri puolilla rakennusta. Myllykoski pitää erityisen tärkeänä kirjaston valvontakysymyksen ratk a i s e m i s t a . Suunnitelmissa on lisäksi kansliapalveluiden keskittäminen laitosten kesken. Nykykulttuurin ja taidekasvatuksen laitoksen toiminnan käynnistymisestä ei ole vielä tarkkaa aikataulua. Hanke etenee kuitenkin tulosneuvottelunkin marraskuussa ja laitokselle valitaan hallinnolliset elimet vaaleissa ensi keväänä. Taidekasvatuksen maisterikoulu? Taidekasvatuksen assistentti Helena Sederholm pitää yhdistymistä nykykulttuurin kanssa ja taiteiden saamista saman katon alle hyvänä ratkaisuna. Hänen mukaansa taidekasvatus ja nykykulttuurin tutkimus lupaavat Taustalla talo, edessä taide. hedelmällistä yhteistyötä. Molemmat yksiköt ovat ainutlaatuisia Suomessa, ja yhdistymisen myötä pyrkimys monitaiteisuuteen vahvistuu. Laitosten yhdistämistä pohtinut tiedekunnan toimikunta esittää taidekasvatuksen oppiaineen painottamista maisterija jatkokoulutukseen, jolloin perusja aineopintojen järjestämisestä sovittaisiin erikseen avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Tiedekunnan hyväksymä esitys lupaa, että "tämä ei saa aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia Tommi Anttonen y l i o p i s t o n omille opiskelijoille". Sederholm p a i n o t t a a k u i t e n k i n taidekasvatuksen säil y t t ä m i s t ä oppiaineena, joka tarjoaa myös perusja aineopetusta. Hänen m u k a a n s a taidekasvatus on oma oppiaineensa eikä sen luonteeseen käy, että opiskelijat tekevät taideopintonsa jossakin muussa oppiaineessa ja sitten tekevät lopputyön taidekasvatukseen. Lokakuun alussa eläkkeelle jääneelle taidekasvatuksen professorille etsitään tehtävän jatkajaa. Viime vuonna opiskelijoiden ja professorin välille syntynyt luottamuspula ajoi laitoksen sekavaan tilaan, minkä vuoksi tiedekunta siirtyi hallinnoimaan laitosia. Nyt uutta professoria kaivataan nopeasti vakautumaan taidekasvatuksen oppiainetta. Nykykulttuurin tutkimista jatketaan Nykykulttuurin tutkimusyksikkö jatkaa uudessa laitoksessa tutkimustoimintaansa pääasiassa entisillä linjoillaan. Yksikkö on toiminut poikkitieteellisesti humanistisen ja yhteiskuntatieteellisten oppiaineiden kesken. Muutoksena aiempaan on tarkoitus perustaa nykykulttuurin jatkokoulutusohjelma, joka mahdollistaa jatkokoulutuksen suorittamisen ja väittelemisen nykykulttuurista. Nykykulttuurin tutkimusyksikön varajohtaja Erkki Vainikkala on tyytyväinen uuden laitoksen syntyyn ja odottaa mielenkiinnolla, mitä yhdistelmästä syntyy. Vainikkalan mukaan uudistus on pitkän neuvottelun tulos ja luo hyvät kehitysmahdollisuudet. Tutkimusyksikössä työskentelee nykyisin erikoistutkija ja kaksi tutkijaa, jotka saavat palkan yliopistolta, sekä yliopiston ulkopuolisella rahoituksella toimivia tutkijoita. Laitosuudistuksen yhteydessä erikoistutkijan virka muuttuu tutkimusprofessorin viraksi ja lisäksi pyritään palkkaamaan tutkimusamanuenssi. Taidekasvatuksen puolella assistentin virka tulee yliassistentin viraksi. RISTO LÖF
4UUTISET -13®98 Kortepohjassa koetaan epätasa-arvoa V a i h t o e h d o t v u o k r i e n t a s a u s j y v i t y k s e l l e v ä h i s s ä Kortepohjan ylioppilaskyiän peruskorjauskustannukset jyvitetään tasan kaikkien asuntojen vuokraan. Näin ollen kylän kaikissa asunnoissa on sama neliövuokra, riippumatta siitä, kuinka kauan talon peruskorjauksesta on eli missä kunnossa talot ovat, mikä on herättänyt lievää närää osassa asukkaista. Heidän mielestään vastikään peruskorjatuissa ja verkotetuissa taloissa asuvat saavat kohtuutonta etua ja asumiskustannuksia tulisi jollain tavalla porrastaa sen mukaan, missä taloissa asutaan. Ylioppilaskyiän isännöitsijä O s m o K ä ä r i ä i n e n ei näe nykykäytännölle järkeviä vaihtoehtoja. Erityisesti peruskorjaamattomissa perhetaloissa asuvat joutuvat huonoon asemaan kuin äskettäin peruskorjattujen perhetalojen asukkaat. Perhetalolaiset kuuluvat KELA :n myöntämän yleisen asumistuen piiriin ja heidän kohdallaan talon peruskorjausvuosi vaikuttaa asumistuen määrään. Vailla peruskorjausta olevien perhetalojen asukkaiden reaalinen vuokra on korkeampi, vaikka he asuvat huonompikuntoisissa taloissa. Kismitystä lisää sekin, että viimeksi peruskorjatuissa taloissa asuvilla on käytettävissään suora verkkoyhteys, josta heidän ei tarvitse maksaa erillistä maksua. Annastiina Junnila, yksi joka kokee joutuneensa vääryyden kohteeksi, kuitenkin sanoo, ettei hän niinkään haikaile verkkoa. "Kaipaan, että voisin asua kohtuullista vuokraa vastaan kohtuullisessa kunnossa olevassa asunnossa." Junnila ymmärtää, että peruskorjauksia ja verkotuksia ei voi siirtää pelkästään niiden kohteena olevien talojen asukkien maksettaviksi, mutta hänestä olisi oikein, jos verkkoyhteyden avanneet maksaisivat edes pienen, symbolisen käyttömaksun. Muut mahdollisuudet olemattomat Isännöitsijä Osmo Kääriäinen sanoo, että ylioppilaskylä ei voi ryhtyä perimään asukkailta erillistä verkkomaksia, tällöin ATKkeskus todennäköisesti perisi yhteyksistä korvausta kylältä. Yliopisto on jo yrittänyt saada maksua asuntojen verkkoyhteyksistä, mutta Kääriäinen aikoo pitää maksuttomuudesta härkäpäisesti kiinni. Perusteena hän pitää jo sitä, että ylioppilaskyiän verkotus vähentää työpisteiden tarvetta Mattilanniemessä. Peruskorjauskustannusten jyvittämiselle tasan kaikkien kesken ei ole juuri vaihtoehtoja jo lainsäädännöllisistä syistä. Kustannukset on joko jaettava tasan kaikkien kesken tai maksatettava pelkästään kulloinkin korjauksen kohteena olevan talon asukkailla. Jälkimmäisessä Kääriäinen taas ei näe "järjen häivää". Mikäli talokohtaisuuteen siirryttäisiin, aiheuttaisi esimerkiksi äkillinen putkiston laukeaminen yhdessä talossa kohtuuttomia kustannuksia ko. rakennuksen asukeille. Tällöin aiheuneen remontin kustannukset siirtyisivät pelkästään heidän maksettavakseen ja nostaisivat vuokria huimasti. Kääriäinen voi vain lohduttaa Junnilaa ja hänen kohtalotovereitaan sillä, että kukin talo saa kärsiä vuoronperään jokainen peruskorjataan vuorollaan ja aina jotkut ovat paremmassa, jotkut huonommassa kunnossa. Verkotuksen suhteen hän lupaa tasa-arvon toteutuvan nopealla aikataululla. "Vuonna 2000 kylän kaikki talot on verkotettu. Ja sehän on pian." PETRI HEIKKINEN CmLO ' eet tiukassa kunnossa Yliopiston jalkapallomestaruudet ratkottu Yliopistoliikunnan järjestämät Jyväskylän yliden sarjassa toiseksi tuli Tähkä ja pronssit sai opiston jalkapallopuulaakisarjat ratkottiin loProfitit. Varsin mielenkiintoisen sekasarjan kakuun alkuviikoilla. Joukkueet pelasivat pihisti itselleen Varkaat. Sekasarjassa tulee kolmessa sarjassa: kilpasarja isolla kentällä joukkueessa pelata ainakin kolme naispelääViitaniemessä, potkupalloilijat ja sekasarja jaa. Hopeat menivät sekasarjassa Piikkosille ja pienpelinä tunnelmallisella Kampuksen kenpronssit Tyhjälle joukolle. tällä Saijoissa oli yhteensä 34 joukkuetta, ja Kaiken kaikkiaan jalkapallopuulaakia leipelejä pelattiin tiiviisti arki-iltaisin, aina hämasi tänä vuonna melko tiukka kilpailullirnärän rajamaille saakka. suus. Kuulua "puulaakihenke;i" löytyi lähinnä Kilpasarjasta mestariksi selvisi liikuntavain sekasarjasta. Ilmeisesti miehillä voitiamiueieelliscn tiedekunnan 2. vuosikurssin opissen tarve ajaa hauskanpidon edelle. Puulaakikelijoista koottu joukkue Pohkeet Se peiuosi sarjan kannalta olisi ehkä eduksi, jos kilpasarvähämaalisessa finaalissa Tosineen 1-0. jan joukkueet ja pelaajat eivät saisi osallistua Pronssille selvisi taloustieteilijöiden Pörssi. puulaakisarjaan. Tällä säännönmuutoksella Mestaruus kilpasarjassa ei riitiänyl Pohkeille, ehkä rauhoitettaisiin puulaakisarja liian (nivaan se täydensi menestystään voittamalla kalia rypisunuseiia. myös pienpeiisarjan. Tässä potkupalloilijoiPASI KOISTINEN Aieseccarit Zimbabwesta ja noin 90 muusia maasta tapasivat elokuussa Helsingissä. \ T C C E r 1 hihastako l\LH^LLX^ nykäisty? Riviopiskelijalle lyhenne AIESEC ei välttämättä kerro yhtään mitään. Tietovajeen täyttämiseksi AIESEC on päättänyt täsmentää lyhenteensä taustoja. AIESEC on maailman suurin opiskelijoiden pyörittämä järjestö, joka tekee kansainvälistä harjoittelijavaihtoa. Mitkään maanosat eivät ole säästyneet tämän oudon opiskelijajärjestön kosketukselta. Mutta ei tämä levittäytyminen yhdellä hattutempulla onnistunut. Tasan viisikymmentä vuotta sitten toisen maailmansodan jälkeisessä pettyneessä ilmapiirissä heräsi idea kansainvälisen järjestötoiminnan muodostamisesta. Siinä vaiheessa oli mukana ainoastaan seitsemän maata. Suomi yhtenä niistä. Järjestölle syntyi oma ideologiansa sekä vaalivat tavoitteet: Eri kulttuurien välisessä yhteisymmärryksessä oli j a on edelleen paljon parantamisen varaa. Toisena isona haaveena oli kehittää yhteiskuntaa yksilöiden kautta. Suuria haasteita, eikö? Millä resursseilla näihin käydään käsiksi? AlESEOn voi tänään löytää 88:stä maasta, uusin verkostoon liittynyt maa on Taiwan. Noin 90 maata oli edustettuna elokuussa Helsingissä ja Tukholmassa, kun AIESEC juhlisti 50-vuotissynttäreitään. Ulkomaalaiseen yritykseen harjoittelijaksi AlESECn lyökaluna kulttuurienvälisen yhteisymmärryksen lisäämisessä on kansainvälinen harjoittelijavaihto. Ideana on lähettää motivoitunut opiskelija töihin ulkomaalaiseen yritykseen. Suurin osa vaihtokohteisia koskee vielä kauppatieteilijöitä ja tietotekniikan osaajia, multa harjoittelu on muuttumassa poikkitieteellisemmäksi. Vaihto-ohjelma YDEP (Youth Development Exchange Programme) on tarjonnut kokemuksia parille jyväskyläläisellekin Etelä-Afrikassa. Nämä innokkaat nuorei osallistuivat kehitysyhteistyöprojektiin. Vaihtoprosessin laadun takaamiseksi harjoittelijat valitaan huolella, prepataan tulevia kokemuksia varten, ja harjoittelijoiden, "narkkareiden", palatessa heidän sopeutumista kotimaahan tuetaan. Työharjoitteluaikana kyseisen maan aieseccarit pitävät huolta narkkaristaan: opettavat maan tavoille ja auttavat arkiongelmissa. Harjoittelijavaihto on hieno mahdollisuus tutustua vieraaseen maahan ja kulttuuriin. Kyytiä ennakkoluuloille! Yritysmaailma tutuksi Yritykset ovat olennainen osa harjoitteluvaihtoa. Jyväskyläläisissä firmoissa AIESEC on iloksemme saanut lämpimän vastaanoton. Harjoittelijat tuovat yritykselle tullessaan tuoretta osaamisiaan sekä tuulahduksen kansainvälisyyttä. Mutta me emme soittele pitkin maailmaa saadaksemme harjoittelijalle pätevän työpaikan, vaan uusi tietojärjestelmä 1NSIGHT yhdistää sopivan harjoittelijan ja harjoittelukohteen keskenään. Myös meidän toimikuntamme tarvitsee ennakkoluulottomia opiskelijoita pyörittämään vaihtoprosessia: solmimaan suhteita paikallisfirmoihin, ottamaan vastaan ulkomaalaisia harkkareita ja pitämään yllä mukavaa ilmapiiriä. Säpinää Jyväsmaisemissa Jyväskylän toiminnassa emme halua olla sisäänpäin lämpiäviä, vaan yhdessä lSAJ:n (International Student Assosiation of Jyväskylä) kanssa tutustutamme ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita sekä AlESEOn harkkareita suomalaisiin paheisiin: vihtomiseen, pesäpalloiluun ja avantouintiin! Kauden kohokohta on INPUT-seminaari, joka järjestetään iloksemme Jyväskylässä ensi keväänä. Omia tempauksiamme ovat myös järisyttävät mökkikeikai. J O H A N N A SUONIEMI JA JUTTA LEHTINEN AIESEC JYVÄSKYLÄ Lähde vaihtoon ulkomaille! lyväskylän yliopisto järjestää kansainvälisen viikon 2 6 , Marraskuuta. Viikon aikana opiskelijat «oivat muistua vaihto-opiskeluun ulkomailla. Heloa opiskelusta saa viikolla järjesteltävistä infotilaisuuksista. Infotilaisuudet ovat: Hakeminen opiskelijavaihtoon! n 51 I kello 12, sali C5; ke 4.11. kello 14. sali C3 ja 10 5.11. kello lO.sali ( 5 Opiskelu USA:ssa. Kanadassa ja Australiassa suomalaiset vaihto-opiskelijat kertovat kokemuksistaan li 3.11. kello 10, sali C5: USA: ke 4.11. kello 16, sali C3: Kanada ja lo 5.11. kello 12. sali C5: Australia, Vaihto-opiskelijat USA:sta ja Kanadasta kertovat kotiyliopistoistaan lo 3.11. kello 16, sali C.5. Kansainvälinen harjoittelu ja kesätyöpaikat, Nordjobb-Euroneuvoja lemu SVirzenius, lyväskylän työvoimatoimisto ke 4.11. kello 10. sali C3. Opiskelijavaihdosta kertova näyttely esillä koko viikon ajan päärakennuksen sivukäytävällä. Infopiste ma-io kello 12-15.
Hullusta HUOMIOITA 1 3 « 9 8 Juha Mäkinen perustutkimuksesta liikeideaksi Kolmen hengen shakki ajautuu uusiin ulottuvuuksiin Yliopistoa syytetään yhä useammin siitä, että yrityselämän tarpeisiin muovautunut erityistutkimus on jättänyt varsinaisen perustutkimuksen jalkoihinsa. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen lehtori J o r m a K y p p ö kertoo shakkipelin ympärillä pyörivän tutkimuksensa olevan sitä "kaikkein hulluinta perustutkimusta". Tässä tapauksessa on käynyt juuri päin vastoin kuin nykyisin tyypillisen tutkimuksen teon kanssa. Alussa on ollut paperin reunaan piirreltyjä kaa! vioita, jotka ovat vähitellen alkaneet laajentua poikkitieteellisesti eri suunimi, |a nyt perusidean ympärille on kehkeytynyt kaupallinen yritys, PnmeChess Oy. Martti, Eeva ja Marko kilpasilla TriChess eli kolmishakki lähti liikkeelle vanhasta matemaattisesta verkkoteorian ongelmasta Hamiltonin silmukasta. Lyhyesti sanottuna Hamiltonin silmukka on suljettu polku, joka kulkee verkon kaikkien solmujen kautta siten, että kussakin solmussa käydään vain kerran. Hamiltonin polun eräs erikoistapaus on hevosen liikkuminen shakkilaudalla. Kyppö tutki Hamiltonin polkuun liittyvää ongelmaa yhdessä tuolloin 73-vuotiaan amerikkalaisen matemaatikon Frank Hararyn kanssa 90luvun alussa. Kolmen hengen pelattava shakki tuli ikään kuin verkkokirjeenvaihtona tehdyn varsinaisen tutkimuksen sivutuotteena. Ilman Jyväskylän Teknologiakeskusta peli ei olisi koskaan päässyt ulos pöytälaatikosta. Jo yhden patentin saaneen kolmishakin perustana on yhtäältä shakin taustalla oleva matematiikka ja toisaalta shakin historiallinen esi-isä, shaturanga, muinaisesta Intiasta. Kolmishakin kuningasajatus on kolmen hengen yhtäaikainen osallistuminen shakkipeliin. Jokainen pelaaja on täysin samanlaisessa asemassa vastustajiinsa nähden. Kolmishakki on normaalin shakin täydellinen isomorfismi, joten siihen pätevät Mikko Kallio Hankasalmelainen "pölökyntekijä" Antero Kovanen teki moottorisahalla Helsingin kaupungille luovutettuun kolmishakin puisloversion nappulat. Pelin toinen ääripää on muodissa olevalla Java-kielellä ohjelmoitu tietokoneversio. kaikki perinteisen shakin säännöt suunnilleen sellaisenaan. Nappuloilla on tosin suhteessa pelitilan kokoon suurempi iskuvoima kuin traditionaalisessa shakissa. Peli päättyy joko ensimmäiseen mattiin tai sovittaessa toiseen maitiin. "Kolmishakkia voisi kuvata strategiapeliksi, jolla on shakin matemaattiset ulottuvuudet, mutta joka pelattuna on dynaamisempi, nopeatempoisempi ja sosiaalisempi", Kyppö selvittää. Kolmas henkilö tuo peliin mukaan väistämättä kokonaan uuden strategisen tason, jossa kaksi pelaajaa taktikoi kolmatta vastaan. "Minä markkinoinkin kolmishakkia Martti Ahtisaarelle nimenomaan sillä, että siinä voi kuvitella pelaavan EU, Venäjä ja USA vastakkain", Kyppö sanoo. Tasavallan presidentille luovutettiin oma lauta tammikuussa 1998 sähköpostilla tulleen tilauksen jälkeen. "Pelillä voi myös kätevästi selvittää mistä valtapuolueesta tulee uusi pääministeri", Kyppö vielä lisää. Ahtisaari ei ole ollut ainoa peliä testannut kuuluisuus. Kahden hengen shakin maailmanmestari Anatoli Karpov suhtautui kolmishakkiin varsin positiivisesti testattuaan peliä Jyväskylässä vieraillessaan. Tietokoneella kohti universaalia shakkia Kolmishakki on osa pyrkimystä tavoitella universaalia shakin ideaa. Mika Vesterholm kehitti tietojenkäsittelytieteiden laitoksella kolmishakista tietokonepeliversion. Tietokoneversioon on ohjelmoitu shakin tiukat matemaattiset lauseet puhtaimmillaan. Siinä voi pelata kolmishakin lisäksi pieniä 6x6 -kahvitaukoshakkia tai suurempaa 12x12 shakkia. Shakkiohjelma on myös toteutettu siten, että sila voi pelata internetin välityksellä missä tahansa. Tarkoitus olisi laajentaa shakkipeli myös kolmanteen ulottuvuuteen, jolloin mukaan saataisiin neljäs pelaaja. Olioajatteluun pohjautuvan ohjelman pitäisi jatkossa kyetä viemään shakki myös neljänteen ulottuvuuien tai periaatteessa aina n.nteen ulottuvuuteen asti. Näitä ei enää ihminen tietystikään pysty käsittämään, joten kone pystyisi pelaamaan ainoastaan itseään vastaan. Tällainen useamman pelaajan peliteoriaan pohjautuva simulointi on herättänyt kiinnostusta erityisesti taloustieteellisellä osastolla. Shakin pelaajien siirtoja voi verrata yritysjohtajien strategisiin valintoihin. Tietokoneohjelma mahdollistaa esimerkiksi erilaisten painoarvojen antamisen yksittäisille nappuloille. Metapeliä pelin taustalla "Koko ilmiö on ollut ameebamainen kokonaisuus, jossa on paljon absurdeja yksityiskohtia", Kyppö selittää. Alunperin verkkoteoriasta lähtenyt tutkimus on laajentunut koskemaan tietojenkäsittelytieteitä, taloustieteitä, multimediaa, yrittäjyyttä sekä tulevaisuudessa vielä uutta elektronisen kaupankäynnin tieteenalaa. Konkreettisia, jo olemassaolevia opinnäytetöitä on yksi laaja laboratoriotyö tietojen käsiticlytieteidenlaitokse 11a, Multimediaopintokokonaisuuden projektiopintojakson suoritus TlTU:ssa ja eräs laudaturtyön osasuoritus taloustieteen osastolla. Kolmishakista on myös suunnitteilla kaksi gradua kahdesta eri tiedekunnasta. Jorma Kyppö kutsuu peliä pelin takana metaverkkoteonaksi. Han pyrkii alati seuraamaan tutkimuksensa kehittymistä ylhäältä käsin ja vetää lankoja hallitusti yhteen ja taas erilleen Kaikki tietoiset siirrot kytkeytyvät aina toisiin siirtoihin. Julkisuuden myötä ilmiö on lähtenyt pyörimään omalla voimallaan. Kyppö ei tavoittele henkilökohtaista julkisuutta, vaan varoo pelin ehdotonta henkilöitymistä. Kyppöä itseään kiinnostaa eniten pelin matemaattinen malli. "Olisi hyvä, jos pelistä saatavalla luotolla voisin kustantaa oman tutkimukseni", Kyppö kertoo pelin perimmäiseksi tarkoitukseksi. M I K K O K A L L I O
1 3 9 8 HUOMIOITA Oulu lähti periferiasta Q# 7 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallitus on päättänyt erota periferiasta. JYY:ssä on pohdittu, aikooko OYY muuttaa Helsinkiin vai kenties Rl siin. Ilmeisesti oululaiset haluavat eroamisellaan viestittää, elia he haluavat irti pohjoisten ylioppilaskuntien perileriayhteistyosta. Tämäkin paatos kummastuttaa, silla yhteistyö ei edellytä mitään virallista liittymispäätöstä. Oululaiset ovat todennäköisesti närkästyneet periferiayhteisiyön epäonnistumisesta nimenomaan Oulussa. He itse peruivat muutama viikko sitten Oulussa järjestettävän periferiatapaamisen osanottajien vähyyden vuoksi. Tapaaminen siirrettiin Kuopioon. Kohta saavat Oululaiset kaamoksen keskellä kysellä, että "alakko nää mua". ULLA LIPSANEN Kuopio Joensuu Jyväskylä •nOS ie e e p r a Tpääsee a i d o i s t a a n Oululaisia eiperiferiapuuhastelu viiummin kiinnosta. Aino-täti raportoi Aino-täti epäilee, että valtakuntaa kuohuttava Lipponen-Alho -jupakka on demareitten itsensä kehittämä salajuoni. Eduskuntavaalien alla mikä tahansa julkisuus on tarpeen, ja vanhat ketut tietävät sen kyllä. JYY:n edustajistoon pyrkivien ryhmittymien kannattaisi käyttää samaa strategiaa. Tarvittaessa Aino-täti on käytettävissä. Aino-täti on helpottunut koska syysmyrskyt ovat vihdoin kaupungissa. Huonolla kelillä ei ensimmäinenkään teini uskalla ulos edes haalareissa. Kaupungilla kulkiessaan ei siis tarvitse enää väistellä Kauppakatua eestaas seilaavia tolkuttomassa kunnossa hoippuroivia isänmaan toivoja. Ensi syksyä varten Aino-täti aikoo hankkia aseenkantoluvan, hirvikiväärin ja säkillisen suolapanoksia, jotka läpäisevät sopivasti haalarikankaan ja jyystävät hieman myös persnahkaa aiheuttamatta kuitenkaan hengenvaaraa. Aino-täti seisoskeli menneellä viikolla Prisman kassajonossa, joka ei liikkunut ainakaan varttituntiin. Jonon jumiutumisen aiheutti tunnettu jyväskyläläinen mediatutkija, joka kirjoitutti kassatytöllä paragonkuittia verottajaa varten. Myöhemmin Aino-täti sai tietää, että tutkija luuli ostaneensa klassisen kauhuleffan Teksasin moottorisahamurhaajat. Vasta kotona mediatutkija oli huomannut, että videokasetin takakanteen oli painettu lakimieskirjasimella alaotsikko The Next Generation. Veteraaniopiskelija Koikkalainen on kuuleman mukaan kokeillut eräelämää. Soudellessaan eräänä viikonloppuna itärajan tuntumassa Koikkalainen on todistettavasti sotkenut muutaman muikkuverkon, menettänyt yhden airon ja kaatanut lasikuituveneen. Aino-täti suosittelee Koikkalaiselle ja muille opiskelijoille soutuveneilyn approbaturin suorittamista ennen vesille lähtöä. Kaikki Jyväskylän pitkälettiset hunsvootit, jotka kuuluvat kirkkoon, löytävät tiensä varmasti kirkollisvaalien uurnille. Heille on kerrankin tarjolla omat )YY:stä tutut ehdokkaat, joista toinen on pitkäletti ja loinen hunsvootti. Aino-täti aikoo äänestää Pekka Kettusta. JYY:n hallituksen puheenjohtaja, joka on asettunut ehdolle myös tuleviin vaaleihin. lähtee huhujen mukaan jälleen kilpailemaan kalenterin teosta. Aino-täti kaiveli Jylkkarin arkistoja ja totesi, että viime vaalien alla pj:n kalenterihanke onnistu mainiosti: kirjoituksia kalenterista riitti jokaiseen syyslukukauden 1997 numeroon. Aino-täti oli todistamassa tilannetta, jossa yleensä sanavalmis JYY:n pääsihteeri mykistyi. Hänelle läheiset tahot onnistuivat viemään mieheltä yhden elämän unelman toteuttamalla sen: pääsihteeri istui ja kuunteli onnesta soikeana kun Kari Peitsamo esiintyi vain ja ainoastaan hänelle. Jyväskylän miesvoimistelijoiden tiukkojen peppujen salaisuus paljastui Aino-tädille eräänä lokakuisena iltana. Voimistelijat istuvat kulttuuriravintola Sohwin rallipelin äärellä ja veivaavat takamustaan jakkaran puolelta toiselle. Valmentaja tekee eteen. VaUhKonen elää edelleenkin siinä uskossa, että Aino-täti on oikeasti Jylkkarin päätoimittaja. Aino-täti tahtoo näin lehden välityksellä välittää VaUhKoselle ja muillekin, että ainakaan vield Aino-täti ei ole päätoimittaja, mutta paikkahan on juuri haettavana. Tiedoksi: Aino-täti syö, juo ja nai ihan itse, eikä käytä sen enempää päätoimittajaa kuin ketään muutakaan sijaistekijänä. s£ ivlkkaiilla on suuri ilo kertoa jo etukäteen ensi viikolla tapahtuvasta journalistisen tiedonvälityksen vn-tanpylvaastä. Lauantaina 7.11. sanomalehti Keskisuomalainen jatkaa kunniakasta "tehdään teemaliite, niin saadaan ilmoittajiaMin•i tällä kertaa mainostajia ei houkutella näennäisjutuilla. vaan edistyksellisesii lehti on päättänyt tehdä itse jutuista mainoksia. Mistäkö on kyse? Tästä: Keskisuomalainen julkaisee Kokoomus-liitteen. sopivasti neljä kuukautta ennen eduskuntavaaleja Liitteen toimitussihteerinä toimii Keskisuomalaisen lemmikkija Kokoomus-asioihin erikoistunut toimittaja Henna Virkkunen. Virkkusen matkapuhelin ei ollut tavoiteltavissa kommenttia varten. Päätoimittaja Erkki Laatikainen kertoo, että Keskisuomalainen on valmis tämänkaltaiseen yhteistyöhön "kaikkien merkittävien yhteiskunnallisten tahojen kanssa luontevissa yhteyksis Luonteva yhteys on Kokoomuksen paikallispiirin 80-vuotisjuhla. Keskisuomalainen julkaisi vastaavan liitteen samasta puolueesta pari vuotta sitlen Laatikainen muisita Miioin oli heillä joku muu suuri merkkipäivä.' Laatikaisen mielestä lehden siTOidaan kehittää "myös yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa, eikä vain kaupallisten." Perinteisestihän lehden sisältöä on totuttu pitämään toimituksen vastuualueena, mutta Laatikaisella onkin pitkät perinteet näiden rajojen rikkomisesta. Keskisuomalainen pyrkii ilmeisesti tekemään lopullisen irtioton multaisesta keskustamenneisyydestään. Miksi turhaan kaveerata maanviljelijöiden kanssa, kun kykypuolueen kannattajilla on enemmän rahaa? JUHA M Ä K I N E N UH! kone SI Satumaan teletapit loistoristeilyllä "AAVAN MEREN tuolla puolen jossakin on maakunta, missä onnen kaukorantaan laine liplattaa." KAIKKIEN MAAKUNTALÄÄNIEN parodia Keski-Suomi risteili pari viikkoa sitten. "Laivalla saattoi aistia rentoutena ja avoimuutena sen tosiseikan, että Keski-Suomen synkimmät ajat ovat takana. Kehityssuunta on ylöspäin, vaikka ongelmat eivät ole kadonneet", kirjoitti Juhana Lepoluoto (KSML 17.10.1998). SAMAN PÄIVÄN LEHTI kertoi kuitenkin, että työpaikkojen kasvu pysähtyi samaisessa kuvitteellisessa läänissä. Esimerkiksi Jyväskylässä työpaikkojen kasvu stoppasi 20,1 prosentin työuömyyslukemaan. Minusta se on paljon. MINKÄ JOHTOPÄÄTÖKSEN vedämme? Sen että paikalliset (tele)tapit käviväi päätoimittaja Erkki Laatikaisen (kesk) johdolla vetämässä Itämerellä lärvit. Helppo se on itsetyydytyksen huumassa olla merellä viisas, kun maalla on hätä. SAMAA RALLATUSTA kyllä on nähty vuosikymmenet. Menipä seudulla miten tahansa, niin Laatikaisen lehti kertoo, että "KeskiSuomi osaaja menestyy", kuten takavuosien kampanja väitti. Viimeisin versio kuluu "Tiedolla ja työllä iisensä elättävä maakunta". Onhan se tietysti uskottavampi kuin "Pekkarisen hommaamilla tukiaisilla elätettävä lääni", Minulle näistä on suurta iloa, mutta onko niistä mitään hyötyä. Railakka riitely tuo asiat paremmin esiin kuin hymistely: erimielisyys tarkoittaa, että ihmiset ainakin yrittävät ajatella. NEUVOSTO-KARJALA oli aikoinaan Pahkasian ohella paras huumorilehti. Uupumatta se jaksoi näyttää, kuinka monta uutta traktoria kombinaattiin on saatu ja paljonko tuotantoluvut ovat nousseet. Hauskaa oli aina laskea, kuinka monta kertaa se toisteli tiettyjä sanoja ja ideoita. Laskekaapa moniako kertaa Keskisuomalaisen yrityssivuilla sana "yritys" tai "yrittäjä" tulee. Siinä kalpenee jo itse Pravdakin. Kyllä teillä on varmasti riemukasta, kun tuppaatte niitä jokaiseen lauseeseen. LAATIKAISEN AINUT oivallus risteilyllä oli, että (radiotielojen mukaan) sellaisille turhanpäiväisille porukoille kuin naisille ja kokoomuslaisille ei annettu puheenvuoroa. Tämä on hyvä alku. Tältä pohjalta voitaisiin rakentaa Keskisuomalaisen tai lehden omistajasuvun Vesterisien pihaan mielenosoitus, jossa naisryhmät Markku Lumion (kok) johdolla vaativat Laatikaista siirtymään yhtiön toimitusjohtajaksi. Näin avautuisi päätoimittajan paikka oikealle journalistille. "01 JOS KERRAN SINNE Satumaakuntaan käydä vois', niin linnun lailla lähtisi en sieltä koskaan pois. Vaan siivetönnd en voi lentää. vanki olen maakunnan..." J O U N I V A U H K O N E N
n KULTTUURI Esiintyjät 4rw Twf turvaverkkoa Nämä tytöt tanssivat Peräkammarissa. -, vapisuttamassa Kamalimmassa improvisatorisessa painajaisessa unennäkijä lykätään esiintymislavalle tietämättä mikä esitys on meneillään tai mitä pitäisi yleisön edessä tehdä. Luonnollisesti uniesiintyjä on vaillinaisissa tai muuien sopimattomissa varustuksissa. Hallitussa improvisaatiossa (tai autetussa sattumassa) paikka, aika, esiintymisen aihe, esiintyjien määrä, virkatehtävät ja puvustus ovat tiedossa etukäteen. Loppu onkin esiintyjän turvaverkon vapisuttamista: oman ilmaisun keksimistä, toisten tekemisiin reagoimista, lapsenuskoista itseensä ja toisiin luottamista ja yleisön herpaantumattoman kiinnostuksen ylläpitämistä. Yliopistoyhteisön povella lötköttelee mielenkiintoisia taitajia, jotka uskaltavat kokeilla: lentää ja uneksia painajaisensa kanveesiin, silläkin uhalla, että niistä ei aina saadakaan lopullista selätystä. Isäntäväki eli Peräkammarin soittajat, tanssijat (Helena Ratinen, Teija Häyrynen ja Anne Joutsimäki) sekä kutsutaiteilijavieraat Yövieraat (muina iltoina Pia Lindy & Sakari Luoma sekä Kaupunginteatterin improvisaatioryhmä) riemastuttivat rohkeudellaan ja joustavuudellaan jyväskyläläisiä sadekuun kulkijoita. Tanssi-improvisaatioissa kolme naista yritti tyypitellä hahmoja ja samalla tarinoida kehoillaan niistä jotakin. Usein tämä jäi hajanaiseksi ja keskeneräiseksi, kunnes lattialle ilmestyi ihana pyöreä valoläikkä. Valomiehen antama impulssi laukaisi hurjan, syvältä kumpuavan liikekielen syntymisen lavalla. Liikehdintä valon leikkauspisteissä toi esiin tanssin parhaimman puolen: sisäisen maailman (äly ja tunne) näkyminen liikekielessä sytytti ja sähköisti tanssijat ja yleisön. Peräkammarin soittoniekat käyttivät "yltiöliven" esiintymisen mahdollisuuksia luomalla äänimaisemia mm. esiintymissalin kaiteilla ja pesuvadilla. Hetkeen tarttuminen ei ole lavalla helppoa, sillä sattuman laki on voimakas! Tästä syystä soittajat eivät aina reagoineet liikkeeseen tai tanssijat ääniin. Valoillakin olisi voinut ilmaista enemmän. Toisaalta; improvisatorinen täydellisyys olisi tavallinen harjoiteltu esitys. Puolivalmiilla maailmalla on varaa epätäydellisyyksiin. Yövieraiden "Moskovan sirkus"-esityksessä Kalle Vastamäki taituroi briljantisti englanniksi parinaan iki-ihana Hyde (Timo-Lauri Hyytiäinen). Katsomo henkeään pidätellen odotti areenalle leijonaa (sai kirpun ja kirahvinkin) ja samalla sivusilmällä kertasi yksykskakkosta, silla näyttämöllä olevan kokkaajan tulenkäyttö oli jännittävää. Katsomollinen väkeä velloi naurua ja jännitystä ja sai puhdistavan olon (katharsis). Ilta oli siis täydeksi tekevä. M I N N A LAUKKANEN Rujoa rakkautta ja ankaraa anarkiaa videolla Johnny To S Ching Siu-Tunp Heroic Trio Executioners, Hong Kong, 1995 Peter Greenaway: The Pillow Book, Englanti, 1996 Me, jotka emme pääse nauttimaan Helsingin Rakkautta ja anarkia -elokuvafestivaalien annista suoraan valkokankaalta, olemme joutuneet tyytymään Kampus Kinon yksittäisiin näytöksiin ja Nelosen tiistai-iltoihin. DHE Castle on vihdoin siunannut meitä susirajan tämänpuoleisia varsinaisella kulttuuriannoksella. Vastikään julkaistiin järjestyksessä jo toinen Rakkautta ja anarkiaa -videokokoelma. Pakettiin on mahdutettu edustava joukko festareiden namupaloja eri vuosilta ja eri maista. Satsi sisältää elokuvat: Heroic Trio executioners, The Pillow Book, Keskipäivän aave, jossa on Brigitte Bardot pääosassa, Tierra Maa on voimaa sekä tekotaiteellisuutta kritisoiva lateksikomedia Irma Vep. Tietysti voidaan kummastella miksi juuri nämä elokuvat, kun muitakin yhtä hyviä olisi ollut tarjolla, mutta tottahan nämäkin kelpaavat. Tämän R&A-satsin mielenkiintoisimmaksi elokuvaksi noussee Peter Greenawayn Pillow book. Pillow Book ei kerro mädänneisyydestä, kuten Greenavvayn aiemmat elokuvat (esim. ZOO) ellei sitten kirjakustantamoalan mädänneisyydestä. Vivian Wun ja Ewan McGregorin tähdittämän leffan lähtökohtana on kalligrafia ihmisen iholle piirreltynä, sillä "mikään elämässä ei ole tärkeämpää kuin lihan ja kirjallisuuden ilot". Aforismimainen Pillow Book on hurjan kaunis visuaalisessa ilmeessään. Tosin isollekin tv-ruudulle sullottuna epäinhimillisellä tarkkuudella suunniteltu kokonaisuus kärsii pahasti. Elokuvassa on käytetty jopa viittä päällekkäisiä kuvaa samanaikaisesti, joten yhden ruudun koko jää teeveessä väistämättä varsin mitättömäksi. Heroic Trio executioners ei pettymyksekseni yllä alkuperäisen Heroic Trion tasolle. Hyvin mielenkiintoista on tulkita elokuvaa siten, että siinä otetaan kantaa Hong Kongin siirtymiseen Kiinalle. Elokuva kertoo ydinsodan runtelemasta Hong Kongista, jossa on pulaa niin puhtaasta vedestä kuin lääkkeistä. Poliisi ja sotavoimat hajoittavat väkivaltaisesti mielenosoituksia. Hallitus on meneitänyt täysin kansan luottamuksen. Muita kuitenkin siinä missä ensimmäinen Heroic Trio ampui yli täysin vilpittömästi, kakkososa yrittää olla astetta vakavampi ja kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Kakkososan loppuvastustaja jopa tylsästi kuolee heti kerralla taistelun päätteeksi. Taistelukohtaukset ovat edelleen näyttäviä, ja Chat, Dong Dong ja Sandy ovat yhä huimaisevan hemaisevia. Jääkäämme odottelemaan vesi kielellä tämänvuotisia festariherkkuja tulevaksi videolle sitten joskus. Kaikki Rakkautta ja anarkiaa -videoelokuvat ovat muuten turvallisesti Tommi Hännisen piirtämän sarjakuvahahmo Pupuankan suojeluksessa. M I K K O K A L L I O 1 3 9 8 Marikirjan ilta Syksyllä 1995 Jyväskylän kaupunkiin saapui tumma ja aikaansaava nuori nainen. Mukanaan hän loi aimo annoksen energiaa ja uusia ideoita. Hän löysi heti tultuaan ylioppilaskunnasta kansainvälisen toiminnan valiokunnan ja on ollut mukana sen tekemisissä siitä lähtien. Tuo nuori nainen on unkarilainen Boglarka Straszer. Heti tultuaan hän yhdessä Eeva Lyytikäisen ohjastaman joukon kanssa aloitti nyt kolmatta vuolta vireillä olevan sukukansa-projektin. Projekti liittyy suurempaan sukukansaohjelmaan, jonka eduskunta pani liikkeelle vuonna 1993. Sukukansaohjelman tarkoitus on tukea uralilaiseen kieliryhmään kuuluvien pienten kielialueiden kulttuuria. Jyväskylässä alkuun lähdettiin pienesti: ensimmäisenä projekti näkyi uutena rastin paikkana ylioppilaskunnan jäsenmaksulomakkeessa. Ne, jotka halusivat, saattoivat jäsenmaksun yhteydessä maksaa pienen summan projektin tilille. Sittemmin on järjestetty pieniä tiedotusluonteisia tapahtumia. Parhaiten muistissa lienevät kevään 1997 Suomalais-ugrilaiset päivät (14.-16.4.1997), jotka huipentuivat mainioon musiikilliseen illanviettoon. Syksyllä 1997 Jyväskylään saapui loinen tumma ja aikaansaapa ihminen, malilainen vaihtoopiskelija Erik Juzykain. Hänen ja Boglarga Straszcrin tapaamisesta sai alkunsa uusi hanke: kv-valiokunta lähti tekemään marinkielistä lastenkirjaa. Nyt tuo kirja on lähes valmis. Marinmaalla työryhmä Gennadi Gordajev Aleko Juzykain Galina Skalina Mihail juzykain ovat saaneet niin käsikirjoituksen kuin kuvatkin miltei valmiiksi. Kirjan nimi on "Kö me ulyna (Keitä me olemme)". Ainoa, mitä enää suuremmin puuttuu, on raha kirjan taittamiseen ja painattamiseen. Kirja halutaan tehdä Suomessa: "Marinmaalla painotekniikka on aika heikko. Tästä halutaan tehdä kunnollinen ja tukeva, käyttöä kestävä kirja, ja siksi se tullaan painamaan täällä", sanoo kirjaprojektissa tiiviisti mukana oleva Jari-Pekka Tikkanen. "Ajatus on, että kirja jaettaisiin mahdollisimman moneen malilaiseen päiväkotiin ja ala-asteelle." "Emme ole liikkeellä kaupantekomielessä. Marinmaalla taloudellinen tilanne on ainakin yhtä heikko kuin koko emämaassa. Tarkoituksemme on idealistisesti tehdä jotain konkreettista sukukansamme kulttuurin tukemiseksi. Kirjat siis todellakin jaetaan, niitä ei myydä", kertoo ylioppilaskunnan kv-sihteeri Mira Leppänen. Marinmaalaiset puhuvat äidinkielenään mana, kieli ei siis ole kuollut. Kouluissa ei kuitenkaan ole montaakaan marinkielistä, malilaisesta perinteestä nousevaa kirjaa. Lapset joutuvat heti opintiensä alussa suuntautumaan omaan kulttuuriinsa pääasiassa vieraan kielen, venäjän kautta. Miltähän suomalaisista tuntuisi, jos ensimmäinen aapinen olisi englanninkielinen? Rahankeruu on ollut käynnissä jo viime syksystä lähtien, mutta nyt kampanja aloitetaan toden teolla: yliopiston rehtori Aino Sallinen avaa valtakunnallisen haastekampanjan 3.11.1998 pidettävässä juhlassa. Lisäksi käynnissä ovat lista-, lipasja tilinsiirtokeräykset aina 24.3.1999 saakka. RIITTA K O I K K A L A I N E N Marilainen ilta 3.11.1998 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasalissa kello 18 alkaen. Esiintymässä marilainen Aleksei Alekseev ja suomalainen kansanmusiikkiyhtye Tallan, liput 100 mk (sisältää marilaisen illallisen)/S0 mk (pelkkä konsertti, joka alkaa noin kello 20.IS). Lipputulot menevät lyhentämättöminä kirjaprojektille.
i o < O i , d « t T T U U ^ l Uljas uusi Zorro (Antimia Banderas) on astunut kehiin. Uusin Zorro-filmatisointi hakee myyttisiä painotuksia melskeen keskeltä ISO sohii jälleen Zorron naamio Ohjaus: Hartin Campell Pääosissa: Anthony Hopkins, Antonio Banderas, Catherine Zeta-jones, Stuart Wilson, Man Letscher. Fantasia, Jyväskylä Zorron naamio on huumorin ja romantiikan sivulauseilla täytetty "vanhan ajan" seikkailuelokuva. Tuo pikkupoikien idoli ja sorrettujen puolustaja on jälleen täällä. Missä? Kohta ainakin hampurilaisen kylkiäisenä, sillä ison meren takana vallitsee oikea Zorro-mania. Zorro, siviilissä Don Diego de la Vega (Anthony Hopkins). taistelee meksikolaisten talonpoikien puolesta espanjalaisten diktatuuria vastaan 1800-luvun Meksikossa. Paha Don Rafael Montero (Stuart Wilson) puuttuu traagisesti Zorron elämään; lappaa Zorron vaimon, vie hänen tyttärensä Elenan ja sulkee Zorron tyrmään. Kuluu kaksikymmentä vuotta ja Zorro saa tilaisuuden vapauttaa itsensä vankilasta. Tästä alkaa hänen pikkutarkasti suunniteltu kostonsa Monteron päänmenoksi. Hän kouluttaa lainsuojattomasta Alejandro Murriettasta (Antonio Banderas) kostonsa välikäden. Murriettan nuhjuisen olemuksen muuttaminen vaalii paljon de la Vegaha, jotta tästä tulisi edustuskelpoinen Zorro, Mutta hiljaa hyvää tulee, no, tai aika nopeasti turhapuromaiscsta Murrietasta kehittyy tyylikäs mustanaamioinen viittaheppu. Romantiikkaa juoneen tuo de la Vegan kaunottareksi kasvanut Elena (Catherine Zeta-Jones). Jotten tulisi paljastaneeksi juonta liikaa, en kerro kuka rakasluu keneen... Zorron naamion toiminnallisuus keskittyy miekkailukohtauksiin, joika sinällään ovat näyttäviä, mutta joista kuitenkin puuttuu esimerkiksi Errol Flynn -miekkailuelokuvien toiminnallinen hienostuneisuus ja linjakkuus. Kerronta etenee suoraviivaisesti, ja kunnolliseen ja jäntevään leikkausdynamiikkaan päästään vasta viimeisessä välienselvittelyssä elokuvan lopussa. Myöskään visuaalisesti tai sisällöllisesti Zorron naamio ei tarjoa mitään uutta, pikemminkin päinvastoin: se on napannut, ajoittain kiusallisenkin selvästi, ideoita monista tunnetuista seikkailuja toimintaelokuvista. Muutamat hiljaiset hetket, kuien esimerkiksi de Ia Vegan ja Elainen uudelleenkohtaamiset, ovat elokuvan vetovoimaisimpia hetkiä. Hopkinsin uurteiset ja vimmaiset kasvoi luovat jännittävän vastakohdan pehmeässä valossa kuvatuille Zeta-jonesin hehkeille kasvoille. Kerronnalliset jännitteet kietoutuvat kahden parin, dc la Vegan ja Monteran seka Murrietan ja kapteeni Loven (Matt Letscher) välille. Tässä hyvä-paha -asetelmassa astuu esiin elokuvan myyttiset ja sadunomaiset painotukset, jotka ikävä kyllä jäävät alakynteen toiminnan määrätessä tahdin. Hopkins tekee hyvän roolityön katkerana ja kostoon fiksautuneena Zorrona, joka synkkine ajatuksineen ja luolineen muistuttaa Tim Burtonin luomaa Batmanhahmoa. Banderas on elokuvan koomikko, paikoitellen Viktor Kalhorek -tyyppinen latinorakastaja. Hän selviää roolistaan tyylikkäästi Zorron syvimmän olemuksen hiljalleen omaksuvana hahmona, ja hänen elokuvallisena esikuvanaan on selvästi Tähtien sodan Luke Skywalker ja tämän henkinen kasvu. Elenaa esittävä Zeta-jones oivaltaa paikoitellen hyvin roolinsa mahdollisuudet. Zorron naamion alaikäraja on kahdeksan vuotta. Se on mielestäni liian vähän, sillä elokuva on välillä rajun väkivaltainen. Varmasti lapset katsovat televisiosta raaempaa väkivaltaa, mutta elokuvateatterissa väkivallan vaikutus tehostuu suuren kuvaformaatin ja äänitehosteiden vuoksi. A N T T I KAIIALAINEN SOTA JA SPIELBERG Menot El OLE Suomen mittakaavassa niinkään jokapäiväinen tapahtuma, että viisikymmenkenkinen kuoro valmistaa ammattilaisten tuottaman levyn. Jyväskylän kaupunkiseurakunnan Gospelkuoro Tuluksen tuleva äänite on koostettu lähes täysin kuoron omasta, sen sisällä syntyneestä, materiaalista. Tuluksen uudella äämteeliä olevia nuorekkaita sävelmiä voi kuulla to 29.10 Jyväskylän Keskusseurakuntatalolla kello 19 sekä pe 30.10 Jyväskylän Keskusseurakuntatalolla kello TULEVAN kaksivukkoiskauden poptarjontaa: Osa A. Lutakko: Lemonator M Yourself (30.11.). Kai Röyhkä + Pohjannaula (7.11.)) t u k k a m u s i i k k i p e r j a n t a i n 13,11 Altcrworld, Embraeeri ka Am 1 Blood. Osa B, YUP soittaa humppaa! Yhtye esiintyy 2.11. Ravintola Punaniskassa nimellä Yhtyneet Urbaanit Paritanssittajal. Luvassa suomalaisen iskelmän klassikoita Baddingista alkaen. Osa C, Uokivi: 5.11. kuulemme Niko Ahvosen laulamaa l malaista soulia, ja hämmästyitä västt tasan viikkoa myöhemmii (larkoittaa 12.11.) kuulemm Aki Sirkesalon laulamaa suomalaista soulia. Osa D, A-sali: Sir Elvvoodin Hiljaiset Värit on näemmä kasvanut ulos Lutakon kokoisista tiloista ja hinnoista. Orkesteri konsertoi eraan maailmankuulun jyväskyläläisarkkitehdin paTodiamtelessä suunnitteleman rakennuksen yläkerrassa 6.11. ja maksaa Sibeliuksen verran. JA VIELÄ. Onhan näitä rientoja. JYTin Frankenstein pyörii vielä tovin, vilkaiskaa päivät järjestösivulta. Kahvila Ruustinnassa Sana-Seppojen runokahvit 8.11. kello 14. Tuntia myöhemmin sama jengi lausuu sauna-aiheista runoa ja proosaa Työväenopiston ji Pelastakaa sotamies Ryan. Ohjannut Steven Spielberg, pääosissa Tom Hanks, Tom Sizemore ja Edward Burns. Elokuvakeskus Fantasiassa. K M . Kesto 2 tuntia 47 minuuttia. Pienenä tyttönä muistan silittäneeni miehen käsivartta, jossa oli omituinen kohouma. Mies saattoi olla oma isäni, hän ehti solia hetken Lapissa ennen kuin taistelut Suomessa päättyivät toistaiseksi. Ihan varma miehen henkilöllisyydestä en kuitenkaan ole. Mutta silittämäni ihmisen vastaus kysymykseeni jäi sitä vastoin mieleeni selkeästi. Hän sanoi, että ihon alla on kranaatinsirpale ja että se oli jäänyt sinne muistoksi sodasta. Siinä minun reaalikosketukseni toiseen maailmansotaan mihin tahansa sotaan. Vanhan miehen kulku on laahaavaa ja askel lyhyt. Alue, jossa mies kävelee on valtava hautausmaa, missä valkoiset ristii seisovat sotilaallisessa järjestyksessä. Ollaan Normandian maihinnousun maisemissa. Mies jää katsomaan yhtä risteistä ja palaa ajassa kesään 1944. Muistelija on sotamies Ryan, jota pelastetaan kahden tunnin ja 47 minuutin ajan kahdeksan miehen voimin. Pelastusoperaatio ei ole sotatoimien kannalla kovin järkevä. Siihen ryhdytään vain sen vuoksi, että jossain esikunnassa eräs esikuntaupseeri on kovan ulkokuorensa alla pehmeä. Sotamies Ryanin kolme veljeä on kuollut taistelutehtävissä, eikä esikuntaupseeri halua tapattaa äidiltä viimeistä poikaa. Abraham Lincolnia siteeraten hän komentaa alaisiaan hoitamaan pojan kotiin sieltä jostain. Kahdeksasta tehtävää suorittamaan lähteneestä miehestä kuolee erinäisten taistelujen jälkeen seitsemän, -kö se oli? Kuolevista pelastajista yksi velvoittaa viime sanoissaan sotamies Ryania ansaitsemaan ne kuolemat millä hänen henkensä pelastettiin. Vanhan miehen muistelu päättyy. mies kääntyy vanhan vaimonsa puoleen ja pyytää vaimoa todistamaan vainajalle, että hän on ollut hyvä mies. Vaimo, elämää kokeneena viisaana naisena toteaa niin kuin on varmaan tuhannen tuhatta kertaa suhteen aikana todennut, että kyllä, kyllä sinä olet hyvä mies. Viimeinen kuva: pieni tuulenvire liehuttaa haalistunutta Yhdysvaltain lippua, lopputekstit. Siinä Steven Spielbergin fiktiivinen kosketus loiseen maailmansotaan mihin tahansa sotaan? Tästä elokuvasta on vaikea sanoa mitään ihmeempää. Sotaelokuvien perusmiehet ovat mukana hiljaisesta muka-karskista miehestä siihen pelkuriin joka vapisee vallihaudan suojissa sillä aikaa kun muui sotivat. Perinteen mukaisesti pelkurikin löytää miehuutensa teloittamalla sen ihmisen, joka jätit hänet henkiin vain hetkeä aikaisemmin. Nainen on kaukaisesti olemassa äitinä ja sihteerinä, joka kirjoittaa äidille viestejä kuolleista pojista. Uskonnollisuus on työnnetty mukaan tarkka-ampujan hahmossa. Kantaaottavuutta löytyy sen verran, että juutalainen Ryanin pelastuspartioon kuuluva sotilas huutelee antautuneille saksalaissotilaille: "Hei, minä olen juutalainen." Tämän elokuvan kai pitäisi kuvastaa sodan julmuutta ja saada ainakin naiset vääntelehtimään tuskissaan: en ikinä tee (poika)lapsia etteivät joutuisi kokemaan moisia. Mutta ei. Ainoa väänne tuntui aivan elokuvan lopussa, missä odotus laukeaa toimintaan, ja senkin väänteen aiheutti taitava kameran käyttö ja oivallukset leikkausvaiheessa, ei esimerkiksi juonen kulku. Elokuvan käsikirjoitus on kevyt ja kliseinen. Dialogi on löysää ja näyttelijätyö muutamia hetkiä lukuunottamatta laiskaa. Jonkun pitäisi kertoa Spielbergille, että hyvä 'realistinen' sotaelokuva ei synny siitä, että vähän aikaa näytetään läheltä kuinka miehen sisäelimet pursuavat ulos ja veri virtaa. Hyvää elokuvaa ei synny myöskään siitä, että ohjaaja jättää näyttelijät oman onnensa varaan. Ohjaajan lyö on ohjata. Jonkun pitäisi näyttää Spielbergille vaikkapa Jouko Turkan versio Tuntemattomasta sotilaasta. Tai ehkä Spielbergin pitäisi koskettaa ihoa, joka on kokenut sodan. RIITTA KOIKKALAINEN • A v » • : • :
ti Tommi Anttonen Yliopisto-opiskelijalta vaaditaan suorituksia. Hyvä opiskelija on nopea, tehokas ja tuottava. Häntä voisi verrata huippu-urheilijaan, joka rasittaa itsensä maitohapolle. Osa kestää suoritusten vaativat paineet, osa ei. Jyväskylän yliopistossa on yhä enemmän väliinputoajia. Nämä näkymättömät "häviäjät" jonottavat aikoja psykologille. Tornini Antnnon a a l i n a m i e l e n t e r v e y s t o i m i s t o Jyväskylän yliopiston opiskelijoista neljä prosenttia käyttää mielenterveyspalveluita, vaikka tarve olisi monta kertaa suurempi. Psykologi, dosentti Tuula Pahkinen väittää, että 15 prosenttia opiskelijoista käyttäisi mielenterveyspalveluita, jos he mahtuisivat mukaan hoiiolisioille. Pahkinen on tehnyt tutkimuksen opiskelijoiden psyykkisestä oirehdinnasta. Tutkimuskohteena ovat olleet Jyväskylän yliopiston opiskelijat kymmenen vuoden ajan. Tutkimuksessa on luokiteltu potilaiden mielestä yleisimmät syyt, joiden vuoksi he tulevat vastaanotolle. Suurin syy vastaanotolle tuloon on jo kolmen vuoden ajan ollut masennus. Masennuksen oireisiin kuuluvat keskittymiskyvyn heikkeneminen, unettomus ja monet muut somaattiset oireet. Masennuksessa ote elämään on hukassa. Toiseksi eniten potilaat ovat kertoneet kärsivänsä jäsentymättömästä pahasia olosta. Pahkisen mielestä pahan olon taustalta löytyy iisenäistymisongelmia ja identiteettiongelmia. Suurin osa oirehtivista on 21-24-vuotiaita, mikä on opiskelijoiden keski-ikä. Kolmanneksi eniten opiskelijat kärsivät ahdistuksesta, jota voisi kuvata määrittelemättömäksi tuntemattoman peloksi. "Kun potilas pelkää, että jotain kamalaa saattaa tapahtua, hän kanavoi pelkonsa johonkin fyysiseen sairauteen. Hän voi alkaa esimerkiksi epäillä, että onkohan minussa syöpä", kertoo Pahkinen. Kasvava ryhmä vastaanotolle tulijoista kärsii erilaisista syömishäiriöistä. Pahkisen mukaan syömishäiriöt heijastavat suoraan yhteiskunnan tilaa. Omasta ruumiista on tullut sekä palvonnan että pahoinvoinnin kohde, koska ulkonäkö on yksi menestyksen mittari. Burn out -opiskelija On virheellistä luulla, että vain työelämässä olevat keski-ikäiset kärsivät stressistä. Pahkisen mukaan burn out on opiskelijoiden keskuudessa yhä yleisempi syy vastaanotolle tuloon. "Nimenomaan ihanncopiskelijat ovat burn outin partaalla. Vero viiden vuoden opintotukiajasta näkyy mielenterveystyöntekijöiden jonoissa. Vastaanotolle tulee opiskelijoita, jotka ovat kuin urheilijat ylikunnossa. Valitettavasti herkimmin sairastuvat ahkerat, tunnolliset ja ns. hyvät oppilaat", puhuu Pahkinen, joka näkee ajatuksen opiskelun rajoittamisesta viiteen vuoteen lyhytnäköisenä. "On älytöntä pitäytyä kvantitatiivisiin opintoviikkoihin. Yliopistosta on tulossa makkaratehdas, jossa kukaan ei huolehdi laadusta. Kuka kantaa huolta niistä, jotka eivät kestä vauhdissa'', Pahkinen kysyy. Hän ihrrnruclee edelleen, miksi vastaanotoille tulevat potilaat suhtautuvat ittscensä kriittisesti ja kyselevät kelpaanko minä. "Eikös tilanteen pitäisi olla toisinpäin, eli opiskelijoiden tulisi kritisoida yliopistoa, instituutioita ja auktoriteettejä, eikä vähätellä itseään." Pahkisen mukaan vastaanotolle tulevat opiskelijat unelmoivat siitä, että he voisivat valmistua pian ja päästä kansainvälisille työmarkkinoille EU:n tai jonkin suuryrityksen palkkalistoille. "Elämän laatu ja henkinen hyvinvointi eivät näytä olevan tavoittelemisen arvoisia asioita. Kestämmekö tulosvastuullisuuden vauhdissa ja mikä on sen hinta", kysyy Pahkinen. Rohkeammin vastaanotolle Pahkisen mielestä kynnys hoitoon tuloon on madaltunut tämän vuosikymmenen aikana. YTHS:n toimitilat ovat siirtyneet saman katon alle Pitkäkatu l:n rakennukseen, mikä on myös helpottanut hoitoon hakeutumista. Kaverillehan voi selittää olevansa matkalla kerrosta alempana työskentelevälle hammaslääkärille, jos ei uskalla kertoa, että aika oli varattu yläkertaan. Psykologin vastaanotolla hoito aloitetaan selvittämällä vastaanotolle tulon syy, jonka jälkeen tarvittaessa laaditaan hoitosuunnitelma. Terapian pituus on keskimäärin noin kaksi vuolta. Käytännössä hoito on terapeutin ja potilaan välistä keskustelua, jossa tärkeää on asiakkaan ja terapeutin välinen vuorovaikutus." Pahkisen mukaan lääkehoitoa annetan vain silloin, jos potilas on esimerkiksi niin lukossa, että keskusteluhoitoa ei voida aloittaa. Hänen mukaansa vaikeimmat tapaukset ohjataan YTHS:n psykologilta muihin hoitopaikkoihin. Naisien on edelleen miehiä vaikeampaa tulla psykologin vastaanotolle. Pahkisen mielestä naisien on luontevampaa puhua tunteistaan, eli vanha klisee nainen puhuu, mies toimii pitänee paikkansa. "Opiskelijoiden ongelmat eivät juurikaan eroa valtaväestön ongelmista. Opiskelijat tosin ovat kiitollisia hoidettavia, koska he pystyvät kommunikoimaan abstraktilla tasolla ja ovat kiinnostuneita itsestään ja ongelmiensa ratkaisuista." YTHS:n toimintaa vaikeuttaa kasvava resurssipula. Kolmen psykologin ja kahden puolipäiväisen psykiatrin voimat eivät riitä, ja hoitoa tarvitsevia potilaita täytyy jopa käännyttää takaisin. Pahkinen pelkää yhä kasvavan opiskelijamäärän aiheuttavan lisää paineita. Kaikesta huolimatta Pahkinen kehoitiaa opiskelijoita kääntymään ongelmissaan rohkeasti asiantuntijoiden puoleen, jos tuntuu siltä, että apu olisi tarpeen. "Meillä ei kuitenkaan olla vielä USA:n tilanteessa, jossa psykologilla käynti katsotaan meriitiksi." Kaksikymppisenä eläkkeelle Armi (mmi muuicUuJ on .'.:• vuotias j,< tyokyvyttiJmyysclak keellä II. m lv. i ii •• .iTun;.ii-ii ki rran i ojmaunella luol alla Ail m u huolesi uit i vai pojan räkivallai•'•i [iiirrok • min ähoiusi l Ma «i ii >ia ongelmani i ilm vii' den vanha kun isä (ähii kiitämään ;>en oletetaan lictysii heti aiheuttavan lapsi Ile ylimääräisiä ongelmia . i I I.MII | alan erityiskoulua muutaman kuukauden lla fi|i tavallista koulua huornauavasii hiionon njiihdoHlsuudi * äHneitäkään ei l (Hilulta aah ui ne piii luod i iic llaul ; il i |.il IMI |.ill L I I Auni k.iv im, •!' li 1 " u l i ii . . 'u| i"ii >ilten tuli < U i ii -ui;' Inusij taitelin a kV ia klliai leinrupesivat hennoi okmaun.pinnassa Kävin KyUo arat ha i.ini ; m luona |a iten olin piikaan ;.i lopulta -.iin paperit, inima mlnui mdcttiin tyokyvyuomäl ,i .M vuotiaasta asii olin ollui lopullisi iii l',\yii..iny ; •••l.il keellä Iaakkrcl uval kimnosla Iniumalaisia nm K un rvcydcnhoiioiaricsielmaa Ai n n ..••• :. rantein hoidi luksi Koska terapiassa käynti on vapaai httiia la on törkeftii helppoa sanon poulaalli eUA von lähtea'hukimään jos el miellytä |a kulienkin Msräpiamtioioja ja terapcm teja on niin monenlai iia i itrayäl i iiii ki sovi laini aan l tikille |ot] ui i ipaamani ti rupeuiii ovai ölleei rasittavan main ii Mutia gloriäafc&eiti ajan litinä Suojpessa on a ii il helvetin hyvin |os .-in marl ktnaiaki • mi i • m a minua pl d< tiaisiin lä) siii <\ ui. vk-, isena -III. n paat) Isin ti ki M M,m i uu I .iii.l, n kahden mittaisia patl tyoiu>, kunm s hennoi pci täi m ii-ui pilialle Psyyl. lääkkeisiin Antti cl oli halunnui iiirvautua i inhan uin i <•<• <••• luputtaa Muna otci iän ihmi.iiii läakki ii.' i"iii II.UII.I pj nyyfll u i eiftaan tombcina ' y i a llul uhihnan aan ••• • n • cttia -n afveluitavai Niistä peniin ncc paa I lakiei anna aineita juhlaan Päivänsä AntU iaa kulumaan hyvin harrasiuMi asu parissa l lan moi) oli '.Mu-..i I h .ci .••••n a •liuun" i h pystyvänsä htiviita maan i in i u»l * että • iii ihmi iii vapaa ijan kayuo luoiiaa paljon suurempaa n«ia kuin hauelU Kovin pilkalla tähtäimellä Antti ej ejäm i m a uunmttclc 2600 markan eläke n toripa (yuren ajuri i Mahdollisuuksia i n pysty perustamaan perhfettä, ostamaan latoa lal ntiuan |os olisin ollui kuukaudi tikin loissa, saisin i loiupaa i laki itä i lieri kyll i manannut hakea opiskelemaan Hulluksihan tassa culut, IOtyhiyfel mictinnä&H, että nain pn.i.i VH la vuosikymmeniä sinnitellä.' JUHA M A K I N I N
L O U N A S I 1 1 1 6 Ma 2.11. Ke 4.11. Pe 6.11. Ma 9.11. Ti 10.11. To 12.11. Paprikaperunai Aurajuusiokiusaus Kasvisgraiiini Kasviskiusaus Pinaattikeitto Kesäkurpitsasosekeitto Tonelloni ricoua, jauhelihaVeracruzinpata Nakkipannu Uunimakkara Jauhelihapihvi, tomaattikastike Lohikiusaus herkkusienikastike Sitruunasei Spagetti, tonnikalakastike tai Paistetiu kala, purjokastike Kanarisotto Maksaa kermakastikkeessa Paistetiu lohi, aura-purjokastikatkarapukaslike Wieninleike Oskarinleike Broilerleike, paprikakastike ke To 5.11. Ke 11.11. Pe 13.11. Ti 3.11. Kasvispihvit Broilerinpasta-paistos OQ o a o i o Sieni risotto Kasvisjuusiokastike Porkkanasosekeitto Lihamureke, sipulipastike l l O K I V I JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA l Silakat Aura-kastikkeessa Spagetti, jauhelihakastike Makkaralasagne l l O K I V I JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA l Suikaleporsas Pyttipannu Kanaa currykasiikkeessa l l O K I V I JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA l Jauhelihakeitto JYY:N UUDET SÄHKÖPOSTILISTAT Ylioppilaskunta uusii sähköpostilistojaan. Uudet listat ovat käytössä marraskuun alusta lähtien. Vanhat ja uudci listat toimivat rinnakkain vuoden loppuun saakka, mutta ensi vuoden alusta lähtien käytössä ovat ainoastaan uudet listat. jyy-jasenet@majordomo.jyu.(t kopo-lista@majordomo.jyu.fi kulttuuri-lista@majordomo.jyu.fi kv-Iista@majordomo.jyu.fi liikunta-lista@majordomo.jyu.fi sopo-lista@majordomo.jyu.fi ymparisto-lista@majordomo.jyu.fi Liityt haluamallesi listalle lähettämällä viestin osoitteeseen majordomo@jyu.fi ja viestiksi ainoastaan esim. subscribe kulttuuri-lista. Poistut haluamaltasi listalta lähettämällä viestin osoitteeseen majordomo@jyu.fi ja viestiksi esim. unsubscnbe kulttuuri-lisiä, Sinä itsenäinen ja omatoiminen henkilö, yhteisö tai yritys; tarjoamme sinulle nyt kalenterintekomahdollisuutta Olemme Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja annamme kalenterin kaikille 9000 jäsenellemme. Sinulle tarjoamme mahdollisuuden ostaa vastuullesi ilmoitusmyynnin luotloineen, kalenterin taiton ja painattamisen kuluineen. Osallistu kilpailuun ja esitä tarjouksesi 30.11. 1998 mennessä kirjallisesti osoitteeseen: JYY Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä Kuoreen merkintä "kalenteri". Lisätietoja antaa pääsihteeri Kasperi Launis, puh. 603 354. KASPERI SANOO: g i j s p ö » * = * » Ke 2 8 . 1 . JKL M U S I I K K I O P I S T O N J A Z Z I L T A M A R I A N PETRESCU J A Z Z BAND 25/30 To 5 . 1 1 . N I K O AHVONEN To 1 2 . 1 1 . A K I SIRKESALO To 1 9 . 1 1 . AKNESTIK To 2 6 . 1 1 . JKL M U S I I K K I O P I S T O N SOUL-ILTA laihialainen IsfcUA m l i kirkonkylän rw1kupyönikor];umolli': "Voiskoos taan kortonkin paikata polkupyörän kumi palkalla kuti sun o n rcikaa luilu?" "Eikö* olisi helpompi ostaa uusi?", kysyi I c o i j u j i "Noo 101a". mietti ukko "Korjataan vaan sittenkin, k u n se el ole oikeastaan m u n vaan maamiasscuran " Vuoden hurjimmat Bileet HAUOWEErW Hurjin kauhutarina palkitaan/Ristiretki Neljällle Horror Hawks 31.10. klo 22 Vapaa pääsy Vaasank. 21 p. 615 564 PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NsrroMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014)676 350 fax 676 357 Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset • Opiskelijan asialla jo 35 vuotta 123 Tanja Ailamurto 132 Pekka Raassina 124 Sarila Friman 133 Vesa Riihimäki 125 Jari Haapiainen 134 Mika T. Rossi 126 Elina Hartikainen (sit) 135 Jussi Seppänen 127 Marko Huttunen 136 Anni Sorjonen 128 Sanna Häkkilä (sit) 137 Kati Törmä 129 Juha Makkonen 138 Marjukka Vainio 130 Mervi Niskanen 139 Jarkko Virranta 131 Mikael Palola 140 Kaija Viitala JYY:n edustajistovaalit 1998 ennakkoäänestys 2.-3.11. varsinaiset vaalipäivät 12.—13.11. Ö ^^^^^^^^^•^^^^^ ^mmmzmmä TERVETULOA NIIN UUDET KUIN VANHATKIN ASIAKKAAT NAUTTIMAAN SONAATIN PALVELUISTA Virkistäviä ruoka-ja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintolat Lozzi Keskussairaalantie 2, P-rak. puh. 603 910 www.sonaatti .f i/lozzi lozzi@sonaatti.fi Wilhelmiina Matti lanniemi, A-rak. puh. 603 911 www.sonaatti.fi/wilhelmiina wilhelmiina@sonaatti.fi yiistö Survontie 9, YFL-rak. puh. 603 866 www.sonaatti.fi/ylisto ylisto@sonaatti.fi Kahvilat Liikunta Keskussairaalantie 4, L-rak. puh. 603 902 Päärakennus Seminaarinkatu 15, C-rak. puh. 603 901 Cafe Libri Seminaarinkatu 15, B-rak. puh. 603 903 Kvarkki Survontie 9, YK-rak. puh. 603 887 Mustaa Seminaarinkatu 15, M-rak puh. 603 904 Novelli, kaupungin kirjasto Vapaudenkatu 39-41 puh. 624 438 Löydät ruokalistamme internetistä. SONAATTI OY » ;
/^Oletko huomannut? Suomen l/* suurin kirjakauppa on avattu. e on sinun luonasi! Shoppaile internetissä ja voit valita kiijasi 1 599 389 nimikkeen -* joukosta. Saat tilauksesi seitsemässä päivässä. Edullisesti. Yksinkertaisesti. ERITTÄIN Fiksusti. Tervetuloa kirjakauppaan: i r • • m&KmS^^m
VAALIT 13098 Ulla Lipsanen Ja heillä kaikilla oli niin mukavaa... Jatkuu ensi numerossa Edariehdokkaat yksimielisinä: tiedotusta parannettava, passiiveja aktivoitava Jylkkärin vaalipaneeli pani edustajistoon pyrkivät ottamaan kantaa, vastustamaan, perustelemaan ja inttämään tarkoituksena auttaa rivijyyläistä päättämään, josko joku pyrkyreistä olisi äänen arvoinen. Paneelia oli seuraamassa ilokivellinen ihmisiä, mutta heistäkin enin osa on löydettävissä vaalimainoksista ja äänestyskäyttäytyminen ennakoitavissa. Meille ja teille muille koonti keskustelun anneista tässä. Mukana olivat Niklas Granö Nuorsuomalaisista (NuSu), Jussi Hermaja Sosialistiopiskelijoista (SOS), Anna Uusitalo Kumman Lujasta (KuLu), Laura.Kiviranta PresSuresta (PS), Ilkka Miettinen Pörssi & Dumpista (P&D), Tommi Himberg Poikkitieteilijöistä (Poik), Hanna-Kaisa Simojoki Kristityistä opiskelijoista (KROS), Minna Ikikka Grönionista (Grön), Matti Mäkinen Kolminaisuuden Postulaatista (KuPl), Raija Parkatti Tuhatkunnasta (JYTK) ja Juha Makkonen Keskustalaisista (JOK). Demariopiskelijat ja yhden miehen ryhmittymä Antti Mikkola eivät osallistuneet paneeliin. Vastustan, siis olen olemassa Tilaisuuden aluksi tivattiin, mitä ryhmät vastustavat. Liikuttavan yksimielisessä rintamassa asetuttiin opiskeluoikeuden rajoituksia vastaan. Lisäksi vastustettiin mm. ylikansallista hapatusta (Grönioni), ääriryhmittymiä (P&D), Internetin ja sähköpostin liiallista käyttöä (KuPl), edustajiston hyvä veli -meininkiä (SOS), vastuuntunnottomuutta (KROS) sekä sitä, että "ihmiset jotka eivät perehdy asioihin, hoitavat niitä." (Poik). NuSuja ja JOKia kiinnostaa uusien opiskelijoiden parempi sulauttaminen yliopistoyhteisöön. Grönioni aikoo tehdä selvityspyynnön siitä, mitä on tehty eriarvoisuuden poistamiseksi samaisesta yliopistoyhteisöstä. Poikkitieteilijät haluaisivat yo-talolle saunan. Perustetaan ylioppilaslehti! Edustajiston, hallituksen, laitosja tiedekuntaneuvostojen toimista tiedottaminen puhutti koko paneelin ajan. "Mitä se enää hyödyttää, jos päätökset on taululla? Asioista pitäisi saada tietoa jo etukäteen", todettiin PresSuresta. Tieto pitäisi tarjota ihmisiä kiinnostavalla tavalla. Useat ryhmät nostivat esiin Jylkkärin roolin asioista tiedottamisessa. P&D:n mielestä "noin vitsinä olisi hauska perustaa ylioppilaslehti, joka palvelisi jäsenistön tarpeita." Myös ikuisuuskysymys vaalikauden pituudesta nostettiin esiin. Kaksivuotista kautta perusteltiin muun muassa sillä, että se toisi vaaleille lisää arvokkuutta ja nostaisi tätä kautta äänestysprosenttia. Pidempää kautta myös arvosteltiin: Edustajisto unohtuisi riviopiskelijan mielestä kahden vuoden aikana, ja kun sinne valituista ehtii yhdenkin vuoden aikana erota parikymmentä ihmistä, miten kova kato kävisi kahden vuoden aikana? Kaksivuotiseen vaalikauteen siirtymistä kannattavat JOK, JYTK, P&D, NuSut, KROS ja Demarit. Onko kulttuuria ilman kaljaa? JYY:n kulttuuritoiminnasta käytiin laajoja pähkäilyjä. Monelta suunnalta todettiin niin llokivi kuin Rentukkakin tilaratkaisuiltaan kehnoiksi. KuLusta kuultiin toivomus, ettei kulttuuri olisi vain sitä, mitä voi harrastaa Ilokivessä tai Rentukassa. PresSure ehdotti kulttuuriworkshop-viikonloppua. KROS ei katsonut hyvällä sitä, että JYY maksaa epäsuorasti alkoholiveroja. SOS kritisoi hallitusta, joka antaa avustuksia vain itselleen. KuPl haluaisi tehdä kulttuurisihteerin virasta kokovuotisen, jotta tämä voisi suunnitella kulttuuritarjontaa jo kesällä. JYTKin mielestä pitäisi panostaa tapahtumiin, jotka houkuttelisivat suuremman määrän opiskelijoita. NuSuista todettiin, että jos kulttuurille ei ole kysyntää, ei ihmisiä voi pakottaa siitä kiinnostumaan. Sitten haluttiin kannanottoja markkinoiden suhteesta tutkimukseen. NuSujen mukaan on pelkästään järkevää, että koulutuksesta tulee todellista hyötyä. JYTK sanoi olevan tärkeää, että yliopisto on yhteiskunnassa mukana. KuLustakin kyseltiin, onko järkevää sanoa rahalle ei, mutta haluttiin joku instanssi valvomaan ulkopuolelta rahoitettuja tutkimuksia. Poikkitieteilijät korostivat, että tieteen täytyy pysytellä vapaana yritysten lyhytnäköisistä tarpeista ja katsoa maailmaa pidemmällä tähtäimellä. SOS muistutti markkinoiden olevan epädemokraattinen voima, jota kukaan ei ole valinnut. Kaikki paitsi kaikki on hyvin Entä mikä on JYY:n toiminnassa pahiten pielessä? Useimmat ryhmät kokivat pahimmaksi ongelmaksi ylioppilaskunta-aktiivien vähäisyyden. P&D nosti esiin myös ylioppilaskunnan rahoituksen P&D:n mielestä JYY:n tulisi kehittää pieniriskistä liiketoimintaa lisätulojen saamiseksi. SOS on sitä mieltä, että esimerkiksi Kampus Datasta saadut voitot pitäisi siirtää suoraan hintoihin: "JYY:n liiketoiminnan päämäärä ei saa olla voiton tekeminen, vaan opiskelijan palveleminen." JOKin edustaja ei puolen minuutin vastausaikana keksinyt mitään, mikä JYY:ssä mättäisi. Summa summarum: Vaalipaneelissa nousivat puheeksi täsmälleen samat aiheet kuin edellisenä vuonna, ja sitä edellisenä, ja sitä. Tavoitteet ovat vuodesta toiseen samoja, keinoja niihin pääsemiseksi ei vain keneltäkään tunnu löytyvän. Se äänestää, joka uskoo. Palataan asioihin taas vuoden kuluttua. JUHA MÄKINEN
13098VAALIT I I JYYm keskusvaalilautakunnan tekemän gallupin tulokset osoittavat selkeästi, että ylioppilaskunnan jäsenet eli me opiskelijat emme pidä ylioppilaskunnan toimintaa sellaisena, jossa ihan oikeasti voidaan vaikuttaa asioihin. Kyselymme ennakoi seuraavanlaista paikkajakoa 41paikkaisessa JYY:n edustajistossa toimintavuodelle 1999. Vastaaja aikoo vaaleissa äänestää i 1 m Vaaliliittoa Henkilöi Ei tiedä 100 m CL C n J t 3 V ) : »8 O _ l O O D . D3 (0 Keskusvaalilautakunta teki gallupin! Kahvilassa valittaminen kiinnostaa enemmän kuin äänestäminen Opiskelijat kokevat yleistä välinpitämättömyyttä Heitä kunnostaa enemmän valittaminen kahviossa kuin vaikuttaminen. Gallupissa annettiin selvästi ymmärtää, että nykyopiskelijaa ei politiikka ja sen tekeminen kiinnosta missään muodossa, yhteiskunnallista vaikuttamista pidetään meriiitienkeruuareenana. Ylioppilaskunnan toiminta mielletään pikkubyrokraattien temmellyskentäksi, jossa päättäjät eivät ole ymmärtäneet todellista tarkoitustaan. Keskusvaalilautakunta teki gallupin kampusalueella 15. lokakuuta. Tarkoituksena oli kartoittaa kiinnostuneisuutta edustajistovaaleja kohtaan sekä saada ideoita äänestysprosentin nostamiseksi. Jo vuosikymmeniä on pohdittu, miksi äänestysprosenttia ei ole saatu kohoamaan tasolle, jonka se merkityksellään monen mielestä ansaitsisi. Paljon moitittiin myös tiedotuksen onnetonta tilaa. Vähemmän aktiiviset opiskelijat eivät saa nykyisista informaatiovuorista valikoitua oleellista, ja vaikuttaakin siltä, että ylioppilaskunnan toiminta kokonaisuudessaan jää etäiseksi ja harmaaksi möykyksi. Vastaajilla kysyimme mitä he aikovat vaaleissa äänestää. 149 vastaajasta 85 prosenttia aikoo vaaleissa äänestää henkilöä. Kuitenkin ehdokkaista monet jäävät tuiki tuntemattomiksi. Viime vuonna jäsenistämme (9000) äänesti noin 1 800 opiskelijaa eli noin 12 ääntä/ehdokas. Voimmeko tästä päätellä, että yliopistossamme opiskelevilla opiskelijoilla, jotka ovat ehdolla edustajistovaaleissa, on vain vähän kavereita? Vai onko yksinkertaisesti kyse siitä, että elämme pullamössökaudella, jolloin opiskelijoita ei yksikertaisesti kiinnosta äänestäminen, koska tuntuu, että asiat hoituvat muutenkin. Gallupimme ennakoi äänestysprosentin tänä vuonna nousevan 19 prosentista 46 prosenttiin. Jäämme mielenkiintoisina odottamaan vaalien lopputulosta, sillä kyselymme ennakoi vaalivoittoa Pörssi & Dumpille, Kristillisille opiskelijoille'sekä Nuorsuomalaisille. Vaalihäviäjiä tulevat kyselymme mukaan olemaan Tuhatkunta sekä Poikkitieteilijät. Keskusvaalilautakunta kiittää kaikkia tulevia äänestäjiä sekä 149:ää kyselyymme vastannutta ylioppilaskunnan jäsentä. KESKUSVAALILAUTAKUNTA umman Lujan Annasiiina Junnila, "*2T?isrtiuin1 fTYn fthAajUftV. kH 5 * K B U H I U U U I i koukseei hj/uonna I ensimmäisen kerran uonna 1992, kolmantena opiskeluvuonnaan Tuolloin vielä tyttönimellään Puolakka tunnettu etnologian opiskelija tuli lähteneeksi mukaan KuLun toimintaan kämppäkaverinsa kautui Kun yllytyshullu olen". hän muistelee edaritaipaleensa alkujuuria. Heti vuonna 1992 Annastiina vaikutti myös JYY:n hallituksessa ja kaikenkaikkiaan hän on päässyt edustajiston varsinaiseksi jäseneksi kolme kertaa. Hän kokee, että edustajistossa voi vaikuttaa asioihin, mutta pitkän virkaiän kokeneen puheissa on ironisiakin sävyjä. "Ainakin siitä saa merkinnän ansioluetteloon..." Tietojärjestelmäiieieilijä Ilkka Miettinen, 24, taas pääsi edustajistoon heti fuksina viime syksyn vaaleissa. "Päätin kerralla aktivoitua", sanoo Pörssin & Dumpin listoilla valitiu edustaja, jonka valinta meni mahdollisimman tiukalle: paikka varmistui vasta arvonnan jälkeen, kun kaikkiaan viisi P&D:n ehdokasta saalisti saman äänimäärän ja heistä vain kolme saattoi saada varsinaisen jäsenyyden. Ilkka on ehdolla tänäkin syksynä. "Haluan tehdä työtä kymmentuhatpäisen jäsenistön eteen", hän sanoo ja katsoo sen jopa velvollisuudekseen. Annastiina sen sijaan aikoo vetäytyä taistosta, sillä hän toivoo valmistuvansa lähiaikoina. Junnilan perheestä kuitenkin löytyy yhä ehdokas, eikä hän malta olla puffaamatta: "Mun mies on ehdolla." VETERAANI Juha Mäkinen UNTUVIKKO Ikuisuuskysymykset nyt, ikuisuuskysymykset aina Nykyistä opiskelijasukupolvea moititaan siitä, että heillä ei ole mielenkiintoa ylioppilaskuntapolitiikkaa kohtaan. Tämähän totutusti ilmenee alhaisina äänestysprosentteina edustajistovaaleissa, mutta kuluneen vuoden uutuusongelmia ovat olleet edustajien jatkuvat poissaolot kokouksista ja eroamiset. Peräti 20 edustajaa on jättänyt kauden aikana eronpyynnön edustajiston jäsenyydestä. Pian kaksikkomme pääseekin sujuvasti ikuiselta tuntuvaan juupas-eipäs -kiistaan edustajistokauden pituudesta. Annastiina sanoo välittömästi aina olleensa yksivuotisen vaalikauden kannalla. Hän on sitä mieltä, että ihmiset eivät pysty sitoutumaan pidemmäksi ajaksi ja epäilee likan kannattaman kaksivuotisen vaihtoehdon järkevyyttä. "Toimiiko se sen paremmin?", hän kysyy. "Yllättävän hyvin se on toiminut myös muissa oppilaitoksissa", likka puolestaan lataa takaisin, hänestä taas vuosi on liian lyhyt aika pitkäjänteisempää työskentelyä ajatellen. Hiekkalaatikolla? Edustajistoa ja koko ylioppilaskuntapolitiikkaa pidetään usein valtakunnanpolitiikkaan halajavien hiekkalaatikkoleikkinä, mutia Annastiina ei suostu myöntämään, että asia aivan juuri niin olisi. "Ei se varsinainen ponnahduslauta ole. Varmasti helpompi olisi päästä esille kunnallisjärjestöjen kautta." Ilkka on heti samoilla linjoilla: "Hiekkalaatikolla varmaan leikitään kaikkialla, mutta JYY on hirveän epäpoliittinen esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan verrattuna." PETRI HEIKKINEN
IT 1 3 9 8 Tarjolla tänään: Ylioppilaskunnan edustajiston vaaleissa on ehdokkaita 12 vaaliliitosta sekä yhdestä yhden miehen ryhmittymästä. Kyseiset poppoot esittelevät itsensä tällä aukeamalla. Yhteensä ehdokkaita on 139, ja mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, noin joka viidettä JYY:n jäsentä kiinnostaa, ketkä heistä istuvat ensi vuonna edustajistossa. Antti Mikkola Olen 4. vuoden kansantaloustieteen opiskelija. Nyt sitoutumaton. Kannatan, vastustan ja keskustelen päätökseni muodostuvat asioiden kattavista perusteluista. Sivuilta www.jyu.fi/--antmikk löytyy kritisoivia näkökulmia ja asioita, joita korostan. Tutkimuksen lisääntyvä kaupallistaminen ja yliopiston rooli nykypäivän yhteiskunnassa huolestuttaa minua. Täysin vapaa kilpailu saa helposti markkinat epäonnistumaan. Yliopistosta ei tule kehittää yritystä, joka seuraa korostuneesti taloudellisia mittareita. Yhteiskunnallista tuloksellisuutta ei voi paketoida mittasuureisiin. 2 (H ci i H I • i H cd Sosialistiopiskelijat 13-18 Sosialistiopiskelijat (SOS) on puolueisiin sitoutumaton, mutta aatteellisesti sitoutunut vapaa ihmisten yhteenliittymä. Johtoajatuksenamme on sosiaalisen ja taloudellisen tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, vapauden sekä avoimen demokratian ajaminen. Johtoajatuksemme pätevät myösJYY:n edustajiston vaaleissa, painottuen nykyistä kattavamman demokratian ja avoimuuden vaatimukseen sekä ylioppilaskunnan että yliopiston sisällä. Olemme nimittäin havainneet, että useimmat opiskelijat ovat täysin epätietoisia heihin vaikuttavien päätösten valmisteluprosesseista johtuen siitä, että liian monet ylioppilaskunnan sisällä vaikuttavat henkilöt ovat ns. sisäänlämpiäviä ansioluettelon täyttäjiä ja aivan liian monesti unohtuu yhteinen etu. Tavoitteenamme on laittaa poroporvarilliselle pikkupolitikoinnille kapuloita rattaisiin ja luoda uutta, demokraattisempaa vaihtoehtoa kaikille. Pyrimme tuomaan esiin ihmiskeskeistä, kaupallisista intresseistä riippumatonta kulttuuria. Periaatteemme on, että edustajien tulee edustaa äänestäjiään, eikä itseään. 2W0 PresSure Onko sinulla hajuakaan edustajiston toiminnasta? Tiedätkö mihin olet meitä äänestämässä? Odotettavissa muhevia paljastuksia vaalien jälkeen. PresSure, viestintätieteiden vaaliryhmä uskoo, että yhteisöviestijöillä, journalisteilla ja puheviestijöillä on sanansa sanottavana yliopiston tiedonkulusta. Esimerkiksi yliopiston ulkoisen ja sisäisen viestinnän parantaminen on jokaisen opiskelijan etu. Peräänkuulutamme avoimuutta päätöksille ja asioiden valmistelulle. PresSure on sitoutumaton, kuriton ryhmittymä. Tästä moni-ilmeisestä ja suvaitsevaista joukosta löytyy tuoreita kasvoja joka makuun. Viestinnästä tinkimättä, yliopistopolitiikkaa säästämättä. PresSure haluaa olla rasvattu osa yliopiston koneistoa. Sitä koneistoa, johon me kaikki kuulumme. Vaikka Tourula on kaukana me olemme sinua lähellä: mopo kulkee. Nuorsuomalaiset Olemme heterogeeninen joukko erilaisia yksilöitä. Mielestämme maailma tarvitsee enemmän yksilönvapautta, tasa-arvoa, A 1 suvaitsevuutta ja markkinaliberaJ W » I / lismia. Tavoitteenamme on yhteiskunta, jossa ihmisillä on yksilönvapaus elää omaa elämäänsä oman arvomaailmansa mukaisesti, niin pitkälti kuin se ei loukkaa loisten yksilönvapautta. Sitä, kuinka yhteiskunnalla menee, ei pidä mitata sillä, kuinka hyvin yhteiskunnan parhaiten menestyvällä kymmenyksellä menee, vaan sillä kuinka yhteiskunnan heikoimpituloisimmalla kymmenyksellä menee. Tämän vuoksi opiskelijoita pitäisi kohdella sosiaaliturvaasioissa yhdenmukaisesti muihin väestöryhmiin nähden.Tasapäistäminen ja yksilönvapauden liiallinen kahlitseminen ylhäältä päin annetuin rajoittein ovat out. Ryhmäkuri on totaalisen out; se vaarantaa vaaleilla valitun edustajiston demokraattisen päätöksenteon. Sen sijaan jokaisen edustajan tulee tehdä päätöksensä henkilökohtaisen vakaumuksensa mukaisesti. (Äänestä! 2 . 3 . 1 1 . ja 11.-12.11?) Kumman Luja (KuLu) 19-24 Kumman luja on poikkitieteellinen ja taiteellinen, kaikille avoin järjestö. Ryhmämme on moniarvoinen ja suvaitsevainen jokainen saa olla mukana omana itsenään ja ajaa hänelle tärkeitä asioita, kunhan ne eivät ole ristiriidassa tasa-arvon kanssa. Olemme sitoutumattomia, emme aatteettomia. Sitoutumattomuus ei ole sanomamme; se on tapa, jolla suhtaudumme polittisiin järjestöihin ylioppilastalolla. KuLu on hauska harrastusporukka, joka osaa myös ajatella asioita vakavasti. KuLu ei ole mikään yhden asian järjestö, vaan se tarjoaa jokaiselle jotakin ja kuuntelee kaikkien jäsentensä mielipidettä. Porukassa on helpompi osallistua ja ottaa kantaa olemmekin aktiivisesti mukana erilaisissa tapahiumissa. Ryhmämme on piikki puolueiden lihassa! Sitoutumattomuudesta huolimatta meillä on mielipiteitä ja halu vaikuttaa. Akateeminen vapaus on säilytettävä ja tarpeen tullen opiskelijoiden on pystyttävä taistelemaan oikeuksiensa puolesta. Jokaisen JYY:n jäsenen on saatava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yliopiston asioihin, ensimmäinen ja viimeinen opiskeluvuosi mukaanlukien; tästä ja monista muista syistä kannatamme yksivuotista edustajistokautta. Toimintamme on perinteistä ja pitkäjänteistä: olemme vanhin edustajistossa toimiva sitoutumaton ryhmittymä. KuLu osallistui vaaleihin ensimmäisen kerran vuonna 1968 ja yhdistykseksi se rekisteröitiin kymmenen vuotta myöhemmin. Olemme siis tarjonneet yhdessäoloa, ystäviä ja yksilöllisyyttä jo yli kymmenen vuoden ajan. KuLu ei ole itsekäs omaan napaan tuijottaja, vaan vaihtoehto, joka täytyy kokea ja tuntea! 31-35 n Demut eli Demariopiskelijat Me demut, eli demaripuun omenat, olemme värikästä porukkaa. Opiskelemme eri tiedekunnissa täysin erilaisia aineita, mutta päämäärämme ja tavoitteemme on tästä huolimatta sama: tehdä tästä opiskelijayhteisöstä tasa-arvoisempi, oikeudenmukaisempi ja viihtyisämpi. Aina se ei ole helppoa, kuten esimerkiksi silloin, kun erinäiset virkasedät tekevät hulluja ehdotuksia opinto-oikeuden leikkaamisesta...mutta emme silti lannistu, vaan tahto vaikuttamiseen säilyy kovana. Tämä näkyi mm. kansalaisadressissa, jonka keräsimme heti OPM:n työryhmämietinnön julkistamisen jälkeen. Meillä on myös vaikutuskanavia ja kontakteja valtakunnan päättäviin elimiin. Jos on uskoa ja tahtoa, on myös muutosta. Ylioppilaskunta on oiva paikka vaikuttaa meitä opiskelijoita koskeviin asioihin. Tällä hetkellä tavoitteenamme on vaikuttaa mm. opiskelijoiden keskenäisen tasa-arvon lisäämiseen yliopiston sisällä, kurssikirjatilanteen parantamiseen ja viikonloppuruokailujen järjestämiseen. Ajaaksemme edellä mainittuja asioita haluamme saada värikkäitä "omppujamme" myös tulevaan edustajistoon tuomaan esille tärkeitä punertavia näkemyksiä. "..Omena on pyöreä, omena on soikea, omena on valinta ihan oikea..!" Pörssi&Dumppi Pörssi&Dumppi on puoluepoliittisesti sitoutumaton ylenpalttiseen byrokraattisuuteen kielteisesti suhtautuva ryhmittymä. Olemme jo vuosia vaikuttaneet aktiivisesti ja tehokkaasti ylioppilaskunnan ja yliopiston eri toimielimissä. P&D:ssa me kaikki toimimme oman näkemyksen ja kokemuksen mukaan. Ainejärjestötausta luo tälle toiminnalle hyvät lähtökohdat. Talous on vahvin alamme. P&D:laisten henkilökohtainen budjetti saattaa vapun tienoilla olla hyvinkin sekaisin, 36-65 mutta yhteisten varojen kyseessä ollessa ovat P&D:laiset viimeiseen saakka tarkan markan miehiä ja naisia. P&D aikoo jatkaa toimintaansa rivijäsenen asiamiehenä. Kannatamme rivijäseniä koskettavien palvelujen kehittämistä. Vastustamme vain minimaalisia ryhmiä palvelevia kalliita projekteja. Suhtaudumme nihkeästi ekofasistien, anarkistien, vegaanien, eläinaktivistien ja muiden ääriryhmittymien enemmistön oikeuksia ja vapautta polkeviin vaatimuksiin. Kannatamme luonnollisesti kuitenkin monikulttuurisuutla, aatteen, tieteen, taiieen ja uskontojen vapautta. Kukin tavallaan, muttei sentään aina jäsenmaksuvaroin. Tulemme vastustamaan opinto-oikeuden rajoittamista ja muita OPM:n opiskelijaan kohdistamia sortotoimenpiteitä. OIKEUTTA IHMISILLE!
1 3 » 9 8 VAAUT 17 Poikki tieteilijät 66-82 Poikkitieteilijät ovat ainejärjestöaktiiveja ja yliopiston hallinnon opiskelijajäseniä, jotka haluavat osallistua ylioppilaskunlaioimimaan ja yliopiston kehittämiseen ilman puoluepoliittisia sidoksia. Uskomme, että näihin haasteisiin tarvitaan puoluekirjan sijasta asioihin perehtymistä, tahtoa ja näkemystä. Ylioppilaskunta muodostaa palvelujen ja edunvalvonnan kokonaisuuden, joka tarvittaessa tarjoaa tukeaan, oli kysymys sitten asumisesta, toimeentulon tukiviidakosta, yliopiston byrokratian rattaista tai vaihto-opiskelusta, kulttuuririennoista ja itsensä toteuttamisesta tai järjestötoiminnasta. Mitä opiskelijan aseman edistämiseen tulee, emme pelkää valtakunnallisiakaan haasteita. Hallitusvastuuta JYY:ssä olemme kantaneet kahden vuoden ajan, ja olemme siihen edelleen valmiita. Meidän ihanneyliopistossamme on turvattu akateeminen vapaus ja mahdollisuus monipuoliseen, poikkitieteelliseenkin opiskeluun. Opiskelijat ovat tasa-arvoinen osa tiedeyhteisöä. Vapaaseen opiskelijaelämään taas kuuluu niin kannankuin "kännin"ottokin. Ehdokaslista puhuu puolestaan: meillä on vaikuttajia ylioppilaskunnan kaikissa valiokunnissa ja yliopiston hallinnon joka portaalla. Ei kannata synkistellä ja ruikuttaa kun voi perehtyä ja vaikuttaa! Grönioni Jyväskylän yliopiston vihertävät opiskelijat 89-95 Ryhmämme on puoluepoliittisessa mielessä sitoutumaton, mutta sitäkin voimakkaammin olemme sitoutuneet meille tärkeisiin asioihin. Teemme kaikkemme edistääksemme henkistä kasvua ja sellaista yhteiskunnallista keskustelua, joka palvelee ihmisen ja muun luonnon rauhanomaista rinnkkaiseloa, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa, ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja kansainvälistä solidaarisuutta. Käytännössä toteutamme kunnianhimoisia periaatteitamme mm. tiedottamalla erityisesti yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen sekä ympäristön tilaan liittyvistä seikoista. Yritämme toiminnallamme tuoda esiin epäkohtia, joiden korjaaminen on mielestämme perusteettomasti laiminlyöty. Ongelmien esiintymistä ja laajuutta ei useinkaan edes vaivauduta kartoittamaan. Yliopistoyhteisön olisi otettava tasa-arvoasiat erityiseen suojelukseensa. Nythän näin ei tapahdu. Jos yliopisto ei ole kiinnostunut edes kartoittamaan erilaisten syrjintäongelmien ilmenemistä ja laajuutta omasta aloitteestaan, tulee ylioppilaskunnan toimia aloitteentekijänä. Opiskelijan asemaa uhkaavat "uudistukset", kuten opinto-oikeuden rajoittaminen, liittyvät mielestämme olennaisesti tasa-arvokysymyksiin, jotka tulisi ottaa kaikessa toiminnassa läpäisyperiaatteen mukaisesti huomioon. JYY:n ympäristöohjelman valmistuttua täytyy pitää huolta siitä, että se ei hautaudu pöytälaatikkoon, vaan seuranta tehdään vuosittain. Varsinkin asennekasvatuksen tulee olla systemaattista ja pitkäjänteistä jäsenistön ja etenkin ylioppilaskylän asukkaiden kohtalaisen suuren vaihtuvuuden vuoksi. Grönionin toimintakenttä ei rajoitu ylioppilaskuntaan tai edes yliopistoyhteisöön, eivätpä kaikki jäsenemmekään ole JYY:läisiä. Edustajistovaaleissa ehdokkaiksi asettui seitsemän topakkaa ja määrätietoista henkilöä, ja päinvastoin kuin monilla muilla ryhmillä, listoillamme ei löydy yhtään täyte-ehdokasta. Olemme vaalirenkaassa KuPl:n kanssa, koska kannatamme biodiversiteetin säilyttämistä myös ylioppilaskunnassa. 83-88 K R O S Kristityt opiskelijat Originaali, valitsijalle uskollinen, puoluekannaltaan taivaallinen. Selkeät ja koetellut arvot moniarvoisessa yhteiskunnassa. KROSilaiset ovat Jeesukseen uskovia yliopiston opiskelijoita. Toimintamme perustuu: 1) Raamattuun, arkirealismia, totuutta, elämää, moraalia ja aito tavaramerkki. 2) Omaantuntoon, puhdas ilman liotusta, 10 käskyn pohjalla. 3) Terveeseen järkeen, reaalipolitiikkaa eri alojen asiantuntemuksella, lähes yliluonnollisia lahjakkuuksia. Voimme antaa enemmän kuin uskotkaan! I i CO I htd v£y Äänestä! 2.-3.11. ja 11.-12.11^ Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset 17J-140 JOK on ollut mukana JYY:n toiminnassa jo 35 vuotta. Paikallisen vaikuttamisen lisäksi me jokkilaiset toimimme valtakunnallisella tasolla Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) kautta. Kansainvälisiä kontakteja luomme kuulumalla Pohjoismaisiin Keskustanuoriin (NCF) sekä Euroopan Unionin liberaalinuoriin (LYMEC). Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset koostuu yhteiskunnallisesti aktiivisista yli aineja tiedekuntarajojen. Myös edustajistovaaliehdokkaamme edustavat monia eri oppiaineita, joten opiskelijoiden edunvalvonta tulee laaja-alaisesti huomioitua. Tämän vuoksi esim. pohdittaessa kirjaston tulostuskiintiöitä on huomioitava eri oppiaineiden tarpeet. Tulostuskiintiö on määriteltävä realistisesti tarpeeksi korkealle, jotta se riittää koko opiskeluajaksi. Nykyinen 50 tulosteen kiintiö on täysin perusteeton. Mielestämme opiskelijoiden edunvalvonnan kannalta keskeinen kysymys on se, kuinka yliopisto huolehtii korkeatasoisen opetuksen järjestämisestä. Vaikka tietyillä aloilla markkinoiden tarpeet vaikuttavat tutkimuksen suuntautumiseen, on perustutkimuksen resurssien riittävyys taattava. Opiskelijan arjessa laadukaskaan hengen ravinto ei riitä, vaan opintotukea, asumisen edellytyksiä ja terveydenhoitoa on kehitettävä käsi kädessä koulutuspoliittisen edunvalvonnan kanssa. Tämän vuoksi on luotava oikeudenmukainen ja kannustava perustulomalli. Vaikka lyhenieemme onkin JOK, emme ole JOKE. Paremmat vitsinheittäjät löytyy varmaan muista vaaliliitoista. r 108-122 i 96-107 Kolminaisuuden Postulaatti Kolminaisuuden Postulaatti, KuPl, on kybersitoutumaton ryhmittymä, joka ei kannata puoluepoliittista vääntöä ja kokoustamista, vaan iloista ja monipuolista toimintaa. KuPl ei kuitenkaan häviä tuossa väännössäkään sillä kyllä meiltäkin omat kokousjyrämme löytyvät. KuPl:lainen yo-kunta panostaa toimintaan: valiokunnat, radioryhmä, JYT, ylioppilaslehti yms. ovat kaikki asioita, joiden eteen ihmiset vapaa-ajallaan innosta puhkuen työtä tekevät. JYY:n tehtävä on taata tälle toiminnalle toimintaedellytykset ihmisten omaehtoista toimintaa tulee kannustaa. Opiskelijoiden edunvalvonta ja neuvonta on myös KuPI:n sydäntä lähellä. Vuodesta 1995 alkaen aina joku JYY:n sektorisihteereistä on ollut meikäläinen; muilla ryhmillä ei vastaavaa asiantuntemusta ole esittää. Esimerkiksi KuPl:n edunvalvontatyöstä käyköön kolmannen pakollisen kielen alkeiskurssien neuvotteleminen maksuttomiksi niiden osalta, jotka ovat vasta aloittaneet kyseisen kielen opinnot yliopistossa. KuPl:n panos kv-sihteerin saamiseksi yo-kuntaan oli myös merkittävä. KuPl toimii mielikuvitusrikkaasti, ilman ryhmäkuria ja ennen kaikkea pilke silmäkulmassa. Samassa ensi vuoden kokouksessa saatamme tehdä aloitteen pääsihteerin styroksisesta näköispatsaasta ja monitoimitilan tilaratkaisujen järkeistämisestä. Me emme istu kokouksissa tuppisuina ja olemme valmiita kuuntelemaan hulluimpiakin ideoita kirjaston kahviossa. KuPlainen JYY ei ole tylsä! Olemme vaalirenkaassa Grönionin kanssa, siksi että grönarit ovat kivoja me emme puuhastele yksin vaan yhteistyössä muiden kanssa. Tarkoitus, ympäristön vaikutus ja vapaa vaihtelu muodostavat sekä tieteellisen teorian että aatteen ryhmittymällemme. Äänestämällä meitä näet, mitä tuo käytännössä sitten tarkoittaa. Ja jos kiinnostuit, tule itse mukaan toimintaan. Jyväskylän Yliopiston Tuhatkunta Jyväskylän Yliopiston Tuhatkunta on kokoomushenkisten opiskelijoiden paikallisyhdistys. Olemme osa maan suurinta poliittista opiskelijajärjestöä, Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkuntaa. Tarkoituksenamme on ajaa opiskelijoiden etuja ja pyrkiä vaikuttamaan, jotta sopivat ja aktiiviset ihmiset valittaisiin oikeille paikoille edustamaan opiskelijoita. Yhdisiyksellamme on neljä paikkaa edustajistossa. Ehdokkaita on listallamme tänä syksynä 15. Ehdokkaistamme Raija Parkatti ja Marcus Olaleye ovat mukana myös eduskuntavaaleissa sekä seurakuntavaaleissa. Tulosiusmaksuja ei pidä Tuhatkunnan mielestä ottaa käyttöön esitetyllä tavalla. Kaavaillun 50 maksuttoman tulosteen sijasta raja pitää asettaa huomattavasti korkeammalle, mikäli maksullisuuteen kuitenkin mennään. Toinen ratkaisu voisi olla, että esimerkiksi esseet pystyisi palauttamaan sähköisesti. Luentojen sijasta tiedotusta ja materiaalia voisi soveltuvin osin siirtää internettiin. Nettiä voisi hyödyntää myös esimerkiksi laatimalla wwwpohjaisia julkaisuja. Näin vaikkapa gradut saataisiin helpommin toisten luettaviksi. Työelämän ja opiskelun yhdistäminen on yleensä vaikeaa; tarvitaan joko hyvin joustavaa työtä lai mukautuvia opiskelumahdollisuuksia. Nykyinen opintotukijärjestelmä pakottaa työntekoon opintojen ohella, jos ei halua velkaantua konnaan myöten Oman alan töihin olisi järjestettävä paremmin mahdollisuuksia luomalla suhteita laitoksien ja työantajien välille. Vaikka opinnot venyisivät, gradun kirjoittaminen ja työllistyminen varmentuisivat. Kesällä tulisi järjestää enemmän tenttejä ja kursseja, vaikka kesä onkin parasta aikaa virkistyä ja leventää talven leipää. Tenttien tarkistaminen tulisi suorittaa mahdollisimman nopeasti, jotta tarvittaessa olisi mahdollisuus ilmoittautua hyvissä ajoin uusintatenttiin. Periaatteenamme on lehdä hyödyllistä hauskasti ja niin, että hauska jatkuu hyödyllisen jälkeenkin. Ehdokkaat ja lisätietoja löytyy internetistä: www.jyu.fi/tuhatkunta. Voit ottaa yhteyttä myös Perttu Poikoseen, sonicjam@cc.jyu.fi. 5 5123302 lai Reetta Peltomaahan. repeltom@st.jyu.fi, 040-5011298.
BliBEM^MBMgiBiaSMBJgJBJBMBJgjgMgfpifgtlBl / * GENGHISKHAN E: S i a CHINESE RESTAURANT OPISKELIJA-ANNOKSET • sisältää runsaasti salaattia, Ä riisiä ja perunaa &Qs S i S 1 I i KAUPPAKATU 14, JYVÄSKYLÄ Tel (014) 618 298 ButaiiaigMgigi^irirptagjBtMBJBfgiaBiMBMaBilia i I D E N U T / 31 Pauli M a t t i l a 3 2 A n n a Veijola 33 Jutta Urpilainen 34 A n u Paananen (sit.) 35 Sari R i m m i ENERGIAA EDUSTAJISTOON! •LÄHIKAUPPA K Y M P P I Avoinna ma-pe 8-21 la 9-18 •AI LI E Or^E-DAY CONTACT LENSES °" S i P ae\m^ öVamyhfä ^ f 'Ppoa... ja yVtf ° Unohda piilolasien hoitoaineet Laita uusi DAILIES-pari silmiisi aamulla ja heitä pois illalla. Voiko piilolasien käyttö olla helpompaa? Se miellyttävä ero DAILIES-kertakäyttöpiilolasin reuna on erittäin ohut ja pyöristetty. Niiden käyttö on miellyttävää koko päivän joka päivä. Kokeile DAILIES CIBA Vision tarjoaa sinulle kokeilulinssit! TM C^ptikulma Jyväskeskus, II krs. puh. 310 0033 ma-pe 10-18 la 10-14 HUOITO-KAUC TVVIDEOHUOLTO Opfskclija-olcnnus huolloista 10 % r Cdullisesli j o nopeasti, myös kuljetus! KHpIscnkotu g , ( g ) g 1 t t tttt7 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTE POKJAN PARTURI m Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA A V O I N N A : Käytä hyödyksesi kanta-asiakas M a P e 9-18 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % La Suljettu ÄM3 \ J y v ä s k e s k u s puh o u 4499340 . 40100 Jyväskylä fax 014 • 44 99 341 / M U S I I K K I Fyysinen Mikkomme avoinna shop@aironmusiikki.fi Ma Pe 10-19 La 10-16 PIILOLASI PAKETTI i Silmälääkärin tarkastus i Piilolasit Yht. alk. i VÄINÖNKATU 9 P. 214 4 4 4 ^MUISTATHAN^ että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uHilla kreLlla, jonottamatta & edullisesti I Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. T E ; OA Kauppaka t u 3 : e e n ! Kauppakatu 3, Puh. 614 173 avoinna ma-pe 9.00.17.00 O P I S K E L I J A N KOPIO-JA P A I N O PALVELUT KOPIOT, VÄRIKOPIOT AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET JA JULKAISUT, GRADUJEN PAINATUS JA SIDONTA SEMINAARINKATU 15,RAK. T p. 014-601 140 J Y V Ä S K Y L Ä N 'O Y L I O P I S T O ypaino CYGNAEUKSENKATU 3,40100 JKL P. 014-601 141 F. 014-601 191 E-MAIL: PAINO@CC.JYU.FI • • NÖRTIT! www.liisakoo.fi jyväskylän paras lehti lue! VL EI 5 Opintosihteerien puolesta Yliopiston hallitus päätti uuden tiedekunnan perustamisesta (Informaatioteknologian tiedekunta) palattuaan ansaitulta kesätauoltaan. Olemassa olevissa tiedekunnissa ja niiden hallinnossa jäi kuitenkin huolenaihe siitä, miten tai kuka hoilaa uudessa tiedekunnassa henkilökunnan ja opiskelijoiden hallinnolliset sekä käytännön asiat asianmukaisesti. Käsittääksemme asiasta päästiinkin yksimielisyyteen; olemassa olevat tiedekunnat sitoutuivat antamaan käytännön sekä hallinnollisenkin tuen vuoden loppuun saakka. Suuri yllätys kuitenkin koettiin matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa kun eräänä aamuna opintosihteerin työhuone oli käyty tyhjentämässä. Rehtori oli ilmeisesti päätöksellään ilman kuulemismenettelyä ja perusteluja siirtänyt matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintosihteerin viran uuteen perustettavaan tiedekuntaan, mistä tiedekuntasihteeri Matti Pylvänäinen mielestämme oikeutetusti on tehnyt valituksen Keski-Suomen lääninoikeudelle. Saamiemme tietojen mukaan huone oli tyhjennetty papereita ja saksia myöten. Oliko tämä viesti keskushallinnosta siitä, että opintosihteerien antama työpanos tiedekunnille olisi turhaa ja näin ollen resurssien tuhlausta? Mielestämme opintosihteerien merkitys tulee jatkossa jopa kasvamaan. Entisten hallinnollisten työtehtävien lisäksi opintosihteerit joutuvat ottamaan nykyistä käytännönläheisemmän otteen opintoasioihin, koska opiskelijamäärät tulevat entisestäänkin kasvamaan. Tiedekunnassamme on tällä hetkellä yli 2000 opiskelijaa. Kuka tulee jatkossa kantamaan vastuun koko tiedekunnan opintosihteerin tämänhetkisistä tehtävistä siten, että ne tulisivat asianmukaisesti hoidetuksi? Amanuensseilla on aivan tarpeeksi töitä huolehtiessaan laitosten hyvinvoinnista. Keskitetty opintoasioiden hoito tiedekuntatasolla on mielestämme niin opiskelijoidenkin kuin myös hallinnonkin etu. Tällä tavoin saadaan selkeyttä opintoasioiden hoitoon ja keskitetään opiskelun toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Laitostasolla on vastuu tutkinnon pääaineesta, jolloin on hyvä jos tutkinnon ja tutkintorakenteen koordinoiminen koko tiedekunnassa on keskitetty tiedekunnan kansliaan. Tehty päätös on aiheuttanut kohtuutonta haittaa opintoasioiden hoidolle matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, mikä ei varmaankaan ole ollut rehtorin tarkoituksena. Opintosihteerimme viransiirto resursseineen ja muuttaminen tiedekuntasihteerin viraksi uuteen tiedekuntaan on jotenkin vaikea käsittää. Tiedekuntasihteerin tehtävät ovat oleellisia tiedekunnalle, joten nyt on aiheellista kysyä, mistä mistä saadaan resurssit ja virat opintoasioiden hoitoon meidän tiedekuntamme kansliassa? Opintoasioiden hoidolla on ja tulee jatkossakin olemaan suuria vaikutuksia valmistuvien lukumäärään, eikä saa myöskään unohtaa opintojen ja opiskelun laatuun liittyviä ongelmia. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan keskushallinnon linjausta opintoasioissa; samalla mielestämme mitataan opintoasioiden tärkeys yliopistoyhteisössämme. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TIEDEKUNTANEUVOSTON OPISKELIJAJÄSENET Kuulijat lujilla jo vuodesta-87 K a m p u k s e n K a i k u p a r a s ohjelma $ r ( r a d i o ) K u u n t e l e I Pulp p a r a s onjelma (televisio) Katso!
Erotu tulevaisuudessa eduksesi TULE TUTUSTUMAAN NOKIAAN Nokia järjestää rekrytointipäivän Jyväskylän yliopiston tiloissa Mattilanniemessä. TIISTAINA 3.11.1998 KLO 9-18. Aloitamme päivän aamukahvilla salissa MaA103. Tilaisuudessa edustajamme kertovat Nokian tarjoamista mahdollisuuksista ympäri Suomea. Olemme tavattavissa MaA-rakennuksen aulassa koko päivän. Tule kuulemaan Nokiasta ja juttelemaan tulevaisuudestasi. Nokia esittäytyy myös Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, Jyväskylän teknillinen oppilaitos (Viitaniementie 1) keskiviikkona 4.11. klo 12-16. Helpoin tapa jättää hakemus www.nokia.com NOKIA CONNECTING PEOPLE