K* . -. / !t : mi*-*.-*»• .* I \ «. ma # * ^ .UNDM
H Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2003 SYL sivistyksen asialla pääkirjoitus/ Su °Anna-Maija Tuuliainen * " oppilaskuntien liitto (SYL) on lähtenyt ottamaan isosti kantaa suomalaiseen koulutuspolitiikkaan julkaisullaan Suuntana sivistys Suomen ylioppilaskuntien liiton näkemys hyvästä koulutusjärjestelmästä. Julkaisun tiimoilta järjestettiin myös Suuntana sivistys -seminaari eduskunnassa 22. syyskuuta. Muutenkin SYL on viime aikoina ilahduttavan aktiivisesti ottanut kantaa jäsenistönsä hyvinvointiin liittyviin asiohin. Suuntaus on oikea. Vuosikymmenten saatossa SYL on ottanut kantaa myös paljon m u u h u n kuin opiskeluun liittyviin kysymyksiin, viimeksi homoparien adoptio-oikeuteen (jota SYL siis ilmaisi kannattavansa). Etusijalla tulisi kuitenkin olla yliopisto-opiskelijoiden edunvalvonta. Toisella sijalla pitäisi olla koulutusjärjestelmä yleensä, ja jos näillä jää aikaa ja voimavaroja, vasta sitten muita yhteiskunnallisia kysymyksiä huolellisen harkinnan jälkeen. J o siitäkin syystä, että "opiskelijat ovat hyvin heterogeeninen joukko ihmisiä", kuten julkaisun sivulla 55 lukee. Ajankohtaiseen keskusteluun opintojen kestosta ja opintotuen kannustavuudesta kirjanen tuo tärkeitä näkökohtia, jotka monilta päättäjiltä tuntuvat unohtuneen, kuten: "Keskeisimpiä elementtejä, jotka lukevat opiskeluun sitoutumista, ovat opintotuki, opiskelija-asuminen ja toimiva terveydenhuolto"; "Opintotuki... ei ole ilmaista rahaa, vaan vastikkeellista ja tarveharkintaista sosiaaliturvaa"; "Suomessa on tapana vaatia opiskelijoilta työkokemusta heidän hakiessaan töitä valmistumisen jälkeen". Julkaisu on osittain varsin suorasukainen toivomuslista, joka vaatii lisää resursseja niin peruskoululle kuin perustutkimukseenkin. SYL nostaa esiin n i pun ongelmia, muitei juurikaan esitä, miten ne tulisi ratkaista. SYLin mielestä esimerkiksi ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden asemaa on parannettava mm. lisäämällä reilusti kielenopetusta. Kuitenkaan ulkomaalaisilla ei SYL:n mukaan saa periä minkäänlaisia maksuja. Herää kysymys: mistä rahat? Kannanottoa oli muuten hämmästyttävän vaikea saada luettavakseen. Pahvikantista paperiversiota on lähetetty vain yksi per ylioppilaskunta; SYL:n sivuilta julkaisu löytyy PDF-tiedostona (www.syl.helsinki.fi/suuntana_sivistys.htm), josta kaikki 8 sivua ja kannet on itse printattava, jos ei halua tihrustaa tekstiä näyttöruudulta. Kun SYL kerrankin lähtee näin isosti liikkeelle, kannattaisi huolehtia siitä, että julkaisu saavuttaisi mahdollisimman suuren lukijakunnan. ^-/SP&*£ KANNEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ Jyväskylän Ylioppilaslehti ,v,;\'i . • • . Toimitus JYYn jäsenille kofiin kannettuna Keskussoiroalantie 2 Jyikkäri maksaa 8 euroa, et40600 Jyväskylä jäsenille 45 euroa, (014)2603360 jylkkari@cc.iyu.fi Osoitteenmuutokset Fox JYYn keskustoimisto, (014)2603928 (014)2603355 PaototmitloJQ Ilmoitusmyynti Anna-Maija Tuuliainen Tmi Martti Mikkonen (014)2603359 (014)272 1 6 6 , 4 6 4 2 5 3 3 4 5 8 1 4 9 7 2 Fox (014) 272 163 anir1u@cc. jyu.fi Ylioppi lastentien Toimittaja v a l t a k u n n a l l i n e n Miira Rauhamäki ilmoitusmyynti 5 5 6 7 9 5 9 Pirunnyrkki Oy, (02) 2331222 mirauhom@cciyu.fi Vttokuvaafa Iknoituksenvolmistaja Tuukka Rönkkö Grafiikka Rutanen 5 5 3 9 8 1 3 8 ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 hjfonkko@cc.jyu.fi gtofirkka.rutonen@co.inet.fi Taitto Painopaikka Miira Rauhamäki Lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Taloudenhoitoja ja Painos 8 k p l toimistosihteeri ISSN 0356-7362 Rxrlo Rouhionen ISSN 0356-7362 (014)607226 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonna 15 kertaa. Kulttuuri-, mielipideja liedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. « K l i i t t i ] • s » Ilmestymispäivät syksyllä 2003 ilmestyy deadline 15.10. (kaupunkinumero) 29.10. 12.11. (abinumero) 26.11. 8.10. 22.10. 5.11. 19.11. Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin!! Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä 0,12 euroo/pmm etusivu myydään ainoastaan kokonaan värilisä 0,4 euroa / pmm Jylkköri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa" AVUSTAJAPALAVERI KE 1.10. KLO 15.30 JYLKKÄRIN TOIMITUKSESSA. Tissejä ja kaljaa! Hähä, ei voiskaan! Mutta jatka toki lukemista, kun tähän asti pääsit! Oikeasti tämä onkin raportti ylioppilaskunnan edustajiston kokouksesta tiistaina 23. syyskuuta. TEKSTI: ANNA-MAIJA TUULIAINEN, PIIRROS: JANI PALSAMÄKI KOKOUKSESTA tuli lopulla nelituntinen vääntö, josta Akateemisen Siperia Seuran (A.S.S.) aloite vei yli kaksi tuntia. Esityslistan viimeisenä asiana käsitelty aloite "JYY:n käytettävä liikuntaresurssinsa oman jäsenistönsä parhaaksi" totesi, että JYYn tulisi erota Opiskelijoiden liikuntaliistosta (OLL) ja käyttää liiton jäsenmaksusta vapautuva rahasumma puolipäiväisen liikuntasihteerin palkkaamiseen. A.S.S. esitti, että edustajisto lähettäisi aloitteen hallitukselle toimenpiteitä varten (eli jatkovalmisteluun). VIIME VUONNA JYY maksoi OLL-jäsenmaksua 82 senttiä per jäsen, yhteensä siis noin 10 000 euroa. "OLL tuskin kuitenkaan tuo tavalliselle opiskelijalle vastaavaa hyötyä, ja rahat voisi käyttää jäsenistön sekä alajärjestöjen kannalta järkevämminkin", Anni Kämäräisen esittelemässä aloitteessa sanotaan. Seuraavan puheenvuoron sai OLLn pääsihteeri Timo Simonen, joka piti cdarille todennäköisesti sen historian ensimmäisen taukojumpan. Hän esitteli OLLn toimintakenttää sekä tietenkin puolusti järjestöään. Tosin hänen mukaansa myös OLL haluaisi, että jäsenjärjestöt voisivat nykyistä enemmän palkata henkilöitä "tekemään paikallista liikuntaa", mikä mahdollistuisi jäsenmaksun huomattavalla pienentämisellä. OLLn hallituksessa istuva JYYn kv-sihteeri Anne Kettunen piti suorastaan tunteellisen palopuheen jäsenyyden puolesta. SEURASI KESKUSTELU, jossa (yli-)pitkiä puheenvuoroja riitti. Vaikka tunteet kuumenivat, keskustelun taso pysyi pääosin asiallisena. Tuli semmoinen tunne pääsihteerin puheenvuorosta, että OLL on todella kaukana tavallisesta opiskelijasta tilanteesta ja hänen toiveistaan. Ei pidä tukea jotain organisaatiota vain siksi että se on olemassa", tykitti JOK:n Eino Nissinen. "Yksittäinen jäsen maksaa noin 80 senttiä OLL-maksua. Hän saa sen jo tuplasti takaisin, kun menee liikuntapäivänä kerran uimahalliin", pääsihteeri Simonen puolustautui. PresSuren Kimmo Mäkilän mukaan OLL nykytilassaan ei vastaa tarkoitustaan. Tuhatkunnan Signe Jauhiainen taas ilmoitti jämäkästi, että OLL tekee arvokasta työtä liikunnan edistämiseksi. Jauhiainen esitti samalla aloitteen merkitsemistä hallitukselle tiedoksi siis sen hylkäämistä. Edustajisto lopulta hyväksyi aloitteen. Selvitystyön jälkeen hallitus tekee oman esityksensä. Seuraavassa edarissa 8.10. jäsenyydestä sitten päätetään. LISÄKSI esityslistalla oli mm. tukku eroja ja eronneiden ulalle nimeämisiä. Edarista eronneiden Minttu Sillanpään (MAA), Hanna Tuomiston (Grönioni), Lotta Kiviahon (P&D) ja Asu Kantolan (P&rD) tilalle nousivat Elina Markuksela, Maija Suokas, Jouni Jyllinmaa ja Marja Äijänen. Kahden aloitteen johdosta tehdyistä toimenpiteistä saatiin selvitys (A.S.S:n aloite tenttien esimerkkivastauksien saatavuuden parantamisesta sekä Pörssi&Dumpin aloite "Laadunvarmistus myös harjoitustöiden ohjaamiseen"). Kumpikin aloite on toistaiseksi selvitysvaiheessa, multa niiden pohjalla lyö jatkuu, joten iässä vaiheessa edari lotesi ne aloitemuodossaan loppuun käsitellyiksi.» Konsensusta vieraasta päästä/ Kuu,kaas Kimmo Mäkilä nyt ihmiset, emme me voi järjestää kansanäänestystä EU:n uudesta perustuslaista, sillä kyllähän te tiesitte jo unioniin liittymisen aikaan, mitä tuleman pitää. Olisi ainakin pitänyt. Sitä paitsi, katsokaa vaikka noita sveduja ja niiden eurohässäkkää: menivät ja äänestivät väärin. Emme me voi ottaa sitä riskiä. Meillä on tämmöinen edustuksellinen demokratia. Kyllä se on demokraattista, että te saatte sanoa neljän vuoden välein asioita. Ja ajatelkaas, jos äänestäisittekin väärin: pitäisi vaihtaa kansaa tai järjestää uusi äänestys, kunnes saadaan oikea tulos, ja se vie rahaa. Sosiaalija terveyspuolelta. Ette kai te sitä halua? Sitähän mekin. Kuulkaas nyt ihmiset, emme me voi järjestää kansanäänestystä Natoon liittymisestä. Katsokaa vaikka noita sveduja ja niiden eurohässäkkää. Siinä käy vain niin, että te äänestäisitte oman käsityksenne mukaan, mikä taas voi perustua ihan vääriin tietoihin, tai ainakin teette niistä tiedoista väärät johtopäätökset. Sitä paitsi .Natosta ei ole kellekään mitään haittaa. Ajatelkaa nyt vaikka islantilaisia: kuinka kivaa niillä on! Ja lampaita! Eivätkö lampaat olekin mukavia? Sitähän mekin. Kuulkaas nyt ihmiset, emme me voi järjestää eduskuntavaaleja. Siinä käy vain niin, että te äänestätte kuitenkin väärillä perusteilla tai tunnesyillä, tai tyhjää, tai kaikenmaailman hihhuleita. Sitäpaitsi meillä on tämmöinen edustuksellinen demokratia, joten on ihan oikein ja kohtuullista, että eduskunta valitsee itsensä uudestaan. Ette kai te mitään anarkiaa ja hasista tötsytieleviä pitkätukkia tänne halua? Sitähän mekin. Hyvä, että meni perille. Katsokaas, eihän meillä ole varaa järjestää äänestyksiä asioista, joista ihmisillä voi olla mielipiteitä.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2003 H JYY korostaa lausunnossaan yliopisto-opetuksen maksuttomuutta Opetusministeriö k a a v a i l e e avoimen v ä y l ä n vahvistamista J r TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI, PIIRROS: ANTTI VESALA Opetusministeriön suunnitelmissa on lisätä avoimen yliopiston väylän kautta yliopistoon tulleiden opiskelijoiden määrää. JYYn ja SYL:n näkemykset ovat tätä vastaan. OPETUSMINISTERIÖN alaisuudessa laaditussa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2003-2008 eli Kesussa kaavaillaan avoimen väylän vahvistamista entisestään. Siinä ei kuitenkaan mainita tarkemmin, kuinka paljon väylää pitäisi vahvistaa. Väylähaussa ei osallistuta yliopiston pääsykokeisiin. Jyväskylän yliopisto on valmistellut omaa kantaansa Kesuun ja pyytänyt tähän myösJYYltä lausuntoa. JYY haluaa lausunnossaan korostaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opetuksen maksuttomuutta avoimen yliopiston kaltaisen opiskelijalle maksullisen opetuksen sijaan. Tämän lisäksi JYY näkee positiivisena kesu-luonnoksen linjauksen, jonka mukaan korkeakoulutuksen laajeneminen tapahtuisi jatkossa ammattikorkeakoulujen kautta. JYYn mielestä yliopisto-opiskelijoiden kokonaismäärä on saavuttanut ylärajansa. Myös Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) EetfNecfcUre! aina 1. torstaina j y V Ä S M Ä klulrf: A H . I H i n l l . i n k aina 3. torstaina rOTC/iPOM-klubl: 16.1C. tietuki SiivenI nolnen Orkestereineen kanta väylän vahvistamiseen on saman luontoinen: sen mukaan nykyinen avoimesta yliopistosta tutkinto-opiskelijoiksi tulevien opiskelijoiden määrä on riittävä. Myös SYL pitää asiassa tärkeimpänä painoarvona opetuksen maksuttomuutta. Tämä käy ilmi SYLn tämänvuotisesta Suuntana sivistys -julkaisusta. ANTTI VESALAN, JYYN korkeakoulupoliittisen sihteerin, mukaan väylän vahvistaminen on huono suuntaus, jossa opiskelumahdollisuudet eivät aukea enää yhtä lailla "fiksun pään" vaan kukkaron pulleuden avulla. "Kyllähän se yliopistolle on taloudellisesti kannattavaa ottaa sisään mahdollisimman paljon porukkaa, joka on opiskellut omalla kustannuksellaan avoimessa", Vesala valittelee harmissaan. Väylässä pääsyvaatimuksena on useimmiten 60 opintoviikkoa tulevista pääja sivuaineista sekä kielija viestintäopintoja, jolloin aineesta riippuen näille opinnoille tulee hintaa helposti yli tuhat euroa. Maisterikoulutuksen osittainen hivuttaminen maksulliseksi näkyi Vesalan mukaan jo esimerkiksi viime kesänä julkaistussa Chydenius-instituutin Kohti Kokkolan yliopistokeskusta -nimisessä kehittämissuunnitel"Siinä avoimesta yliopistosta puhutaan suoraan kandidaattiväylänä, jonka kautta rekrytoidaan ihmisiä maisteriohjelmaan." JYVÄSKYLÄN yliopistoon on parina edellisenä vuonna p ä ä s s y t enenevässä määrin hakijoita sisään väylän kautta. Avoimen yliopiston opinto-ohjaaja Carita Ahtilirman mukaan sen sijaan tälle vuodelle määrä näyttäisi olevan taas laskussa. Vuosina 2001 ja 2002 väylän kautta kulkeutui yliopiston penkeille noin 120 hakijaa vuodessa, kun vielä vuonna 2000 määrä liikkui reilun 50:n tienoilla. Kaiken kaikkiaan yliopisto ottaa uusia opiskelijoita vuosittain noin 2000. Jyväskylän yliopiston asettamat tavoitteet ovat olleet suurempia kuin mitä yliopistoon on väylää kulkien vuosittain päässyt opiskeljoita sisälle. Vuosina 2001-2003 se oli 150 ja ensi vuodesta eteenpäin määrää on nostettu 160:een. Esimerkiksi viime vuonna Jyväskylän avoimessa opiskeli runsas 18 000 opiskelijaa, joten Ahtilinnan mukaan: 'Voidaankin puhua vain hyvin pienestä joukosta, joka on kiinnostunut väylän kautta yliopistoon hakeutumisesta. Tähän joukkoon kuuluvat ovat hyvin motivoituneita ja opiskelevat avoimessa, koska joustavat opiskelumahdollisuudet sopivat paremmin esimerkiksi työssäkäyville ja perheellisille. He ovat aikuisopiskelijoita, jolloin kysesssä voi olla esimerkiksi ammatin vaihtaminen", hän selittää ja painottaa vielä: "Väylän kautta ei pääse sisään vain kukkaronnyörejä hellittämällä, vaan opinnoissa menestymällä." JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON hallintojohtaja Erkki Tuunasen mukaan väylän kehittämisessä peikkoja näkevät ihmiset "ampuvat kärpästä isolla hemepyssyllä". Hänen mukaansa suurin osa avoimessakin opintoja suorittaneista kulkeutuu yliopistoon pääsykokeiden kautta, eikä joustava väylämenetelmä ota keltään pääsykokeeseen osallistuvalta aloituspaikkaa pois. "Laman aikaan puhuttiin yliopiston yksityistämisestäkin. Luulen, että se keskustelu loppuu Kesun myötä tähän", Tuunanen tähdentää ja jatkaa: "Voidaan sanoa, että opiskelijoiden tulo yliopistoihin tulee olemaan entistä monimuotoisempaa Entistä enemmän opiskelijoita tulee ammattikorkeakoulun kautta yliopistoon. Avointa yliopistoa ei rakenneta itsetarkoituksellisesti tutkintoon johtavaksi väyläksi. Järkevänä tavoitteena on saada väylän kautta yliopistoon jo varttuneempia ihmisiä, jotka haluavat suorittaa tutkinnon." Vesalan mukaan tässä ajattelumallissa piilee kuitenkin ongelma: väylää ei ole rajattu eikä suunniteltu rajattavan ensisijaisesti jo varttuneemmille opiskelijoille. "H ole keinoja estää väylän käyttämistä pääsykokeen kiertämiseen."» MIKA AVOIMEN VÄYLÄ? Väylällä tarkoitetaan siirtymistä yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi ilman pääsykoetta, kun opiskelija on suorittanut ensin avoimen yliopiston opintoja. Väylä ei ole mahdollinen kaikkien oppiaineiden kohdalla, esimerkiksi psykologian, liikunnan-, lastentarhanja luokanopettajien koulutuksessa Pääsykriteerit vaihtelevat paljon aineittain. Pääsääntöisesti vaaditaan, että on suorittanut yliopistollisia opintoja avoimessa vähintään 60 opintoviikkoa (haettavassa pääaineessa vähintään 35 ov ja toisessa aineessa vähintään 15 ov sekä tutkintoon kuuluvien kielija viestintäopintojen suorittamista.) Joissain aineissa käytetään myös haastattelua. Yleisenä ehtona on myös, ettei hakijalla ole aiempaa yliopistollista tutkintoa tai oikeutta sellaisen suorittamiseen. Kaipaatko kyytiä, tai haluatko matkaseuraa? Tsekkaa Jylkkärin kimppakyytipalsta osoitteessa www.cc.jyu.fi /jylkkari A Jyväskylän seudun suurin vuokranantaja J Y V Ä S K Y L Ä N VUOKRA-ASUNNOT OY Asuntoja vapautuu joka kuukausi. • Laa/a asuntovalikoima n. 5700 vuokra-asuntoa eri puolilla Jyväskylää kerros-, rivija pientaloja • Kohtuuhintainen vuokrataso alle Jyväskylän keskivuokratason vuokrat 5,84 8,66 €/m 2 /kk • Turvallinen jatkuvuus vuokranantajan puolelta on taattu asukkaat mukana päätöksenteossa • Joustava ia inhimillinen joustamme asumistarpeiden muuttuessa otamme huomioon asiakkaittemme elämäntilanteen Toimistomme on avoinna ma, ti, to, pe klo 9-14, ke 9-17 Asuntoihin on jatkuva haku. Hakulomakkeita voi tulostaa myös kotisivuiltamme. Tervetuloa asioimaani Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Väinönkatu 9, PL 193 40101 Jyväskylä puh. 1 4 6 2 4 013 www.jkl.ti/jva
Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 1 / 2 3 [ kahvipöytävisailu-i 1 OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Minkä vuoksi Suomessa liputettiin Ruotsin pääministerin Olot Palmen murhapäivänä? 2. Kuinka korkea oli äänestysprosentti vuoden 2000 USA:n presidentinvaaleissa? 3. Mikä on Peppi Pitkätossun ystävien Tommin ja Annikan sukunimi? 4. Montako ystävänpäiväkorttia suomalaiset postittivat tänä vuonna? 5. Mikä oli Anssi Kelan ensimmäinen soolosingle? ALLIKKO 6. Minkä valtion hallinnassa ovat Joulusaaret? 7. Kuka oli viinin jumala kreikkalaisessa mytologiassa? 8. Minä vuonna Tsekkoslovakia jakautui Tsekin tasavaltaan ja Slovakiaan? 9. Paljonko on vuokraasuntojen keskimääräinen neliövuokrahinta Jyväskylässä? 10. Mikä on Pekko Aikamiespojan kotikylä? Mitä täytyi tehdä kun avaruuslie likaantui? eiejnnx SHNOa •ou,e?JÄj_-(H 2UJ/3 Ofr'8 6 £661 "8 sosAuoia 7 uei|ej|snv o, MlAjg uehej u e ^ g eeuoolHiu z'9 WON fr f IS 3 9861 Einn>|!UJ|8g 8 2 BA!?d UB|EA8|BX l | Itarjolla tänään tarjolla tänään on Jylkkärin osasto, jossa kerrotaan vinkkejä Jyväskylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta. teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-lanaan@cc.jyu. Ti POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: La 4.10, Absoluuttinen nollapiste To 9.10. YUP* Km. Pe 10.10. \benpjsara * 51 koodia. La 11.10. RlmeRadlo. Bar 68: Pe 3.10 Boomliauer. La 4.10. Samesugas (Espanja) & Carage li. Pe 10.10. Del Buzz. La 11.10. Deadbabes. Iloklvi: Ke 1.10. Puuhkarock 2003 klo 21-03. lipui 2e. Ramsim, Lef Sacgedra ja Sleazy Dream. DJ & illan isäntä Puuhka-Pete Järjestää Opus ja Sane. Pc 3.10. Rocks Off 2003 -klubi klo 21-03. liput 3e. The Strtpped T's & Järjestyshäiriö. Pe 10.10. Aleksis Kiven päivän Avaruusillamat. lipui 5/6c. Nälkätcatleri: Aleksis Kivi Kihlaus. Juha Hurme: Härka-Tuomo, Markku Peltola live. Nieminen eV Litmanen duo & DJ Kiva la 11 10. Rikos Sensiiivc: Tcchno & Rave pan 11, lipui 3e. Urhunjungc Actd Olallenne! (the return oi the new sensalion). DJ Infekto (Pyssy rec / Beairormers / Skillsters, Tampere) • Rikos DJ:t. Li 11.10. Yläkerrassa SETA:n bileet, liput 3-6e. Rentukka: lialia-Slammtisch to 2.10. klo 20. Blazc: Phonour-klubi pe 3.10. klo 21. Tangent Beats Night. Hakan 1 idbo. Niko Bellotto.Julio Kaliilainen. Lhi Liput 5e. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Mozartia-konsertti ke 1.10. klo 19. Esiintyjänä maailmankuulu klarinetisti ja kapellimestari Antony Pay. Jyväskylän leatteritalo. lipui: 15/12/7e. Melkein klassismia -konserni ke 8.10. klo 19. Jyväskylän teatteritalo, liput 15/12/7e. Konservatorio: Oppilaai csiiniyväl to9.10. klo IB ja 19 konservatorion orkesteriluokassa. Vapaa pääsy: NÄYTTELYT Alvar Aalto-museo: perusnäyttely Alvar Aalto -Arhhitehu 19.10. saakkiJosefSudek Muotoilun hohto, mainoselokuvia. Jyväskylän taidemuseo: Holvi: Kuupunfcirldmad Teoksia Suomen Taidcgraafikoiden kokoelmasta. Mistä taide on kotoisin? Keskisuomalaisten taiteilijoiden uusi sukupolvi. 12.10. saakka Kalle Carlsiedtin kokoelmalahjoiiusnäyitely. Suoja: Leo Ruuskanen & Bonkoijaajat. Galleria Harmonia: 2.10 alkaen Jyrki Markkasen V/ellVVrll laulelu i%sld. Keski-Suomcn luontomuseo: perusnäyttely Perintönä ympäristö koe öinen hetki taivaan alla suurpetojen seurassa Lisäksi syysnäyttely Markku Koukkulan valokuvia Keski-Suomcn museo: perusnäyttelyt Kohl-Suomi Maakuntako sekin on? ja Jyväskylä Kaupunkiko sekin m? Lisäksi näyttelyt Pöydän lliya pihfeuhaupungissa ja Taileilijat taiteilijan kokoelmassa näyttely Leonardo da Vilhun kokoelmasta Suomen Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: Perusnäyttelyt Aikamaika käsityöhön tunne vuosituhannet sormenpdissdsi ja Käsityössä elämän tuntu tunnelmointia pohjakerroksessa. Lisäksi näyttelyt iMonnostaan materiasta muodoksi. Suomalaiset nauhat sekä Petri Vaimo Doctor Design. Galleria Mystic: Turistina linnunradalla Ulla Lautamajan kuvia. Galleria Pinacotheca: Johanna Piston ja Mari Arvisen yhteisnäyttely Nikolain Ikkuna: 5.10. saakka Juhani Petäjäniemen tietokonegrafiikkaa. Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Ehnefl lahlotl pc 3.10 klo 19. Tadlld Pohjanlahden alla la 4.10 klo 13. Hdla ei lue lokia la 4.10 ja la 11.10 klo 19. Piukat paikat pe 10.10 klo 19|ala 11 10 klo 13. Hyvännäköinen mies ke 15.10. klo 19. Pieni näyttämö: Mobile Horror pc 3.10. klo 19 sekä to 9.10. klo 12 Nukkekoti h 4 10 ja 11 10 klo 19. Konsiu Kotkan korkeanpaikankammo la 11.10 klo 12 ja 14. Tuuli tulija meni -runoilla, cnsi-ilia li 14 10 klo 19. iLsäksi esuyskel5.IOklol9. Huonetealteri: Varmat pflivdl to 2.10 klo 19 Hcinaraa Alhon talo pe 3.10 ja la 4.10 klo 19 sekä su 5.10. klo 15. Mami VVtaa pe 24.10, la 25,10 ja su 26.10 klo 19. JYT: Kymmenen plentd neekeripoikaa. f:nsi-ilta su 5.10. muut näytökset ma 6.10, to 9.10, su 12.10 ja ma 13.10 klo 19 Ilokiven alakerrassa. Yliopiston NcttiTV:ssä uudet ohjelmat 1.10. alkaen. Maanantaisin Teesi, keskiviikkoisin Koe ja perjantaisin Soodaa. http:/Avwwjyu.nVvisio Studia Generalia -luennot ke 1.10. klo 18-20 Palvelupulfcesta tuettuun osallistumiseen utopiaako? Professori Ttmo Saloviita. Ke 15.10. klo 18-20 Kohti syrjimilttömyyttd ja osallisuutta kaikille yhteinen koulu. Lehton Aimo Naukkarinen ja FM Maria Aittola Paulaharjun Sali. Villa Rana Tiedonhaun koulutusta pääkirjaston Opetusstudiossa. to 2.10 klo 14-15.30 Aineistohaku kirjaston tietokannasta miten löydän aineistoa, uusin lainani ja teen varauksia netissd. To 9.10. klo 14-15.30 tntcrnet-tledonhaku 1 Kuvataide ja taideteollisuus -luentosarja osa II pc 3.10. klo 18: Luonnonvdrii tassu ajassa, artenomi Ulla Lapiolahti Kaupunginkirjaston pieni luentosali. Vapaa pääsy: Yleiset laituripilkkikilpailut la 4.10 klo 12 30 jyvasjär ven salama. Eläintcnpäivä lounaispuistossa su 5.10. alk. klo 13. Musiikillisia tarinoita laululla ja kitaralla Suomen käsityön museossa u 7.10. klo 18. Kati Pellinen Väinämöisen jalanjäljillä j a vähän muidenkin: kanteleilla polskasta poppiin. Ke 8.10 klo 19 Ammattikorkeakoulun kamarimusiikkisalissa. Vapaa pääsy. Keskusteluja kirjastossa -luentosarja Jatkuu to 9.10. klo 19, Prof. FT Tarmo Kunnas: Oleminen eksistentiaalisena mahdollisuutena. Huhtasuon kirjasto. Kirjastojen satutunnit 3-6-vuotiaille. Pääkirjasto: ma 6.10, Ja ma 13.10 klo 18. Halssilan kirjasto to 9.10 klo 9.15. Keljonkankaan kirjasto to 2.10 klo 9 15. Kypärämaen kirjasto ma 6.10. klo 9.15. Lohikosken kirjasto ti 7.10 klo 9.15. Säynätsalon kirjasto ke 1.10klo9.15. Teijan Keittiö kokkaa kasvisruokaa su 12.10. klo 16-18. Kulttuurikeskus Siperia. Kyllikinkatu 1. Alena 2e. jaUanioalla 3c. Metalligrafiikan perus-ja jatkokurssi 11 -12 10. ja 18.19.10. klo 10-16. Jyväskylän Grafiikkakeskuksen grafiikan paja. Hannikaisenkatu 39. Ilmoittautumiset 624 817 tai grafpaja@jkl.fi 5.10. mennessä. C.uenta Cuentos -tannankerrontaa ma 13.10 Baari Vakiopaineessa. Vajjaa pääsy Hiljenny hetkeksi lannan äärelle. Valo on Jyväskylässä -tapahtuma 13.10. saakka. Valaistusalan vvorkshoppeja. seminaareja ja oheistapahtumia news in english HALFAMILLION SPAMS A WEEK Spams cause plenty of work for the personnel of the universitys computing centre. "About 50 000-100 000 spams are filtered daily," says senior analyst Timo Kokkonen. "We use blocklisis, vvhich filter messages from the addresses known to have sent spams. For aimosi a year, wc have also used SpamAssassin, vvhich marks the possible spams based on the contents of the messages. The suspected spam messages subject includes [SPAM] labelling," informs Kokkonen. One can also fight spam personally by creating a blocklist of unvvanted addresses. STUDENTS' SPORTS DAY! Poltetta Puntissa Students' sports day takes place in Jyväskylä at Hipposhalli and the indoor sport centre Monitoimitalo on October 7. The event offers sports ranging from oriental dancing to canoeing. Also the firsi leg of the JYY cup and other competitions will be arranged. The event is organised by the University of Jyväskylä together with the polytechnic and Finnish Siudent Sports Federation. More info: httpy/opiskelijaliikunta.fi NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN. MIKA PUUKKO Rokkia ilman viinaa PERJANTAINA 3.10. rokataan Lutakossa päihteettömän huomisen puolesta, YAD, Youth Against Drugs ry, juhlistaa 15-vuotista toimintaansa järjestämällä valtakunnallisen Rock Against Drugs -kiertueen. Jyväskylässä lavalle nousee ulkomailla asu mainetta niittänyt hip hop -kansan suosikki. Rockin Da North. Bändin kokoonpanossa nähdään muun muassa Pikku G. Tilaisuus on päihteetön, ja juhlijoiden kannattaakin valmistautua hönkäisemään mittariin oveUe tullessaan. Keikka on lisäksi ikärajaton ja ilmainen, joten ensimmäiset vajaat neljäsataa selväpäistä juhlijaa mahtuvat sisään. YAD:N 15-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kaikki YAD:n perustamisvuonna eli vuonna 1988 syntyneet saavat YAD:n jäsenyyden ilmaiseksi loppuvuodeksi, YAD ry on ehkäisevää päihdetyötä tekevä järjestö, jolla on nuorten vapaaehtoisvoimin vetämiä paikallisosastoja, »soalla paikkakunnalla Suomessa. TUUKKA RÖNKKÖ Rock Against Drugs -kiertue pe 3.10. klo 21-02 Lutokossa, liput euroa. -jyy KANSAINVÄLISEN Seuraava kokous maanamaina 6.10 kello 17.30 ilokiven takaosassa. Asialistalla on mm. Pietari-Moskovamatka. International Dinner ja kuulumisia SYL:n kv-tapaamisesta. Tervetuloa suunnittelemaan valiokunnan toimimaat Lisätietoja: jyy-kv-sihteeri@ec.Jyu.fi, puh: 260 3979 KEHY-VALIOKUNTA Kehitysyhteistyövaliokunta kokousta.! seuraavan kerran 16 10. kello 18.00 ylioppilastalon hallituskabinetissa. Asialistalla ovat mm Kristalliyön muistopäivän ohjelma, Intiaprojektin jatkotukihakemus ja Zareen Mylcsin vierailun jälktfiilistclyä Lisätietoja: jyy-kv-sihiceri@cc.|yu.li. puh: 260 3979 KULTTUURIVAIIOKUNTA Tervetuloa mukaan kaikki uudet ja vanhat kultluuritoiminnasia kiinnostuneet 1 Syksyn ohjelmassa mm. Kampus Kino -elokuvateatterin kehittäminen, Jyrock-fcstivaalin järjestelyjen aloittaminen, kirpputoritoiminta seka mahdolliset kurssit, matkat jne. Valiokunnan toinen kokous ma 29.9. klo 18:00 ylioppilastalo Ilokiven hallituskabinetissa Asialistalla mm syksyn kulttuurimatka ja vuoden 2004 budjetti. Liity myös kultluurilistallc. niin saai tietoa ylioppilaskunnan ja Jyväskylän kulttuuritarjonnasta! lisätietoja: Jiri Sironen, jyy-kulttuuri5ihteeri@cc.Jyu.fi, 014260 3356. www.jyu.fi/jy)' Kirkonrotta? Tervapata? 10 tikkua laudalla? Muistuuko mieleen? Pelin ollessa parhaimmillaan koulun kello alkoi kilkattaa... Tule verestelcmaän lapsuuden pihageimejä, pelejä, joiden nimiä et ennen edes osannut lausua. Luvassa myös pihapelicn päivitetyt versiot seka uusimmat trendit. KVAT järjestää Kortcpohjan yo-kylässä pc 3.10. alkaen klo 15 Rentukan edestä, mukaan.voi toki tulla myöhemminkin. Pelailun Jälkeen saunotaan. Lämpimästi tervciuloa kaikki uudet ja vanhat opiskelijat! Biljarditurnaus Koncpohjassa, D-talon biljardihuoneella su 12.10. klo 14 alkaen Yksipäiväinen 8-palloturnaus virallisilla säännöillä, voittajille mahtavat palkinnot! Osallistujat kokoontuvat klo 14 biljardihuoneella. KVATin kokous C-talon kokoushuoneella Koncpohjassa tl 14.10 klo 19. Asialistalla syksyn tapahtumia sekä tulevan kauden budjetti, tarjolh kahvia Ja sämpylöitä Tervetuloa!
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2003 | Yliopisto s u o d a t t a a puoli miljoonaa • • • spammia ROSKAPOSTI ELI SPÄMMI on yksi internetin ikävimmistä lieveilmiöistä. Yleensä mainontaa sisältävä massaposti kuormittaa sähköpostilaatikkoja ja hidastaa tietoliikennettä. Hermoja raastavaa on myös, kun kaikkien laihdutusvinkkien ja penisten pidennysmainosten seasta pitäisi löytää myös ne tärkeät viestit. Spämmi teettää Jyväskylän yliopiston ATK-keskuksen henkilökunnalle paljon työtä. "Päivittäin suodatetaan noin 50 000-100 000 roskapostia", pääsuunnittelija Timo Kokkonen sanoo. "Me käytämme estolistoja käännyttämään roskapostia. Listat suodattavat viestit osoitteista, joista on joskus tullut spämmiä. Vajaan vuoden verran meillä on ollut käytössä myös Spam Assasin, joka merkitsee mahdolliset roskapostit sisällön perusteella. Me emme kuitenkaan sensuroi postia, vaan oletetun roskapostiviestin otsikkoriville tulee ISPAM]-merkintä", Kokkonen kertoo. SPÄMMIÄ VASTAAN voi kamppailla luomalla esimerkiksi blokkilistan osoitteista, joista ei halua postia tulevan. Jyväskylän yliopiston \VebMailiin toiminnon voi ottaa käyttöön ATK-keskuksen sivuilta, mikäli omaa ATK-keskuksen tunnuksen. Kaikki roskaposti ei pysähdy tehokkaasta suodattamisesta huolimatta. Yksi yleisimmistä spämmärin kikoista on käyttää väärennettyä osoitetta. "Kenen tahansa sähköpostiosoite voidaan väärentää spämmin lähettäjäksi. Tällä tavalla posti menee helpommin myös suodattimisia läpi, jos lähettäjäosoitteena on vaikka yliopiston osoite", Kokkonen varoittaa. SPÄMMÄRIT POIMIVAT osoitteita internetistä. Toisin sanoen, jos esimerkiksi osallistuu internetissä kilpailuihin tai antaa osoitteensa kaupallisille sivuille, voi olla varma että spämmiä tulee. Spämmärille ei kannata koskaan vastata. Tämä vain ilmoittaa, että osoite on käytössä ja häirintä jatkuu. "Lähetä tämä viesti viidelle sydänystävällesi tai..." Myös erilaiset vetoomukset ja ketjukirjeet voidaan lukea roskapostiksi. Jotain spämmin maailmanvalloituksesta kertoo, että jos jokainen lähettää saamansa ketjukirjeen viidelle sydänystävälleen, kirje on kiertänyt maapallon kahdessa viikossa. Ketjukirjeet kuormittavat tietoliikennettä ja useimmiten ärsyttävät vastaanottajia. RAHANKERJUUKIRJEIDEN lähettäminen onkin sitten jo rikollista. Yksiselitteinen ohje onkin katkaista ketjukirje. Roskaposti on ilmaista, mutta vain lähettäjälleen. Viulut maksavat lopulta yksityiset ihmiset ja yritykset yhteysmaksujen ja viestien deletoimiseen kuluTEKSTI: PIRITTA PESONEN, PIIRROS: JANI PALSAMÄKI neen ajan muodossa. Euroopan komission selvityksen mukaan roskaposti maksaa internetin käyttäjille 10 miljardia euroa vuodessa. "MIELESTÄNI LAKI O N VOIMATON, KOSKA 99 PROSENTTIA SPÄMMISTÄ TULEE SUOMEN ULKOPUOLELTA..." SUOMEN lainsäädännön mukaan sähköinen suoramainonta ilman vastaanottajan lupaa on laitonta. "Mielestäni laki on voimaton, koska 99 prosenttia spämmistä tulee Suomen ulkopuolelta. Yhden maan tai jopa koko EU:n lainsäädännön muuttaminen ei ratkaise ongelmaa, koska aina on olemassa maita, joissa spämmäys ei ole kiellettyä", Kokkonen toteaa. Ratkaisemattomana roskapostiongelma voi jopa koitua nykyisen sähköpostij ä r j e s t e l m ä n kohtaloksi.» Pulinaa pätkätöistä EPÄTYYPILLISISTÄ TYÖSUHTEISTA on tullut tyypillisiä työsuhteita erityisesti julkishallinnon piirissä. Ongelma koskee erityisesti nuoria akateemisia ihmisiä. Vaikka asiasta puhutaan varsin usein julkisuudessa, pulmasta ei ole keskusteltu tarpeeksi saati että olisi havaittavissa valoa tunnelin päässä, ainakaan konkretian tasolla. Pätkätyöt ovat siis tulleet jäädäkseen ja niiden luoma epävarmuus piinaa suuna joukkoa. Akavan Erityisalojen Keskusliiton (AEK) Keski-Suomen alueryhmä järjestää pätkätyöillan torstaina 9.10. klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa. Työsuhdeasiamies Juha-Matti Moilanen kertoo illassa pätkätyöläisen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä vastaa käytännön kysymyksiin, joita ihmiset ovat sähköpostilla voineet lähettää etukäteen. Vaikka tilaisuuden pääpaino onkin Moilasen esityksessä, aikaa jäänee myös yleisön kommenteille. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. KYSYMYKSIÄ VOI LÄHETTÄÄ 3. lokakuuta mennessä joko Juha-Matti Moilaselle (juha-matti.moilanen@aek.fi) tai Kari-Pekka Autiolle (kari pekka.auuo@suomi24.fi).« eiih! TALLA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN Y L I O P I S T O N Y L I O P P I L A S K U N N A N KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT E P Ä K O H T I A , JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Huolto on suhteellista Jos poliittisen keskustelun perusteella emme tämän vuoden aikana muuta olekaan oppineet, niin ainakin sen, että suomalainen hyvinvointivaltio on ajautumassa kriisiin. Syynä on tietysti väestön vanheneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Huoltosuhteella siis mitataan, kuinka paljon työllisiä on veroeuroillaan kustantamassa ei-työllisten, siis esimerkiksi eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden elämistä. Myös sen opimme, että tätä ongelmaa pitää ehkäistä työllisyyttä parantamalla ja pidentämällä ihmisten työuria aikaistamalla työmarkkinoille tuloa ja lykkäämällä eläkkeelle siirtymistä. Näin on vähemmän ei-työllisiä ja enemmän työllisiä, jolloin riittävä sosiaaliturva pystytään takaamaan kaikille. Tähän asti kaikki on selvää. Myös se, että opiskeluaikoja pitäisi lyhentää työurien pidentämisen vuoksi. Pahinta on se, että opiskelijat työskentelevät opiskeluaikanaan. Työssäkäynti vie huomiota päätoimiselta opiskelulta ja valmistuminen viivästyy. Tämän ovat oppineet opiskelijajärjestötkin se on nimittäin hyvä argumentti paremman opintotuen puolesta puhuttaessa. Jos opiskelijat tekevät vähemmän töitä, he valmistuvat nopeammin ja lakkaavat rasittamasta kansantaloutta. Mutta hetkinen. Millä tavalla huoltosuhteen kannalta on merkitystä sillä, tekeekö työtä opiskelija vai valmistunut? Eivätkös molemmat maksa veroja, joilla sitä sosiaaliturvaa kustannetaan? Tätä kysymystä ei ole kukaan julkisesti esittänyt. Opiskelijoiden työssäkäynnin vähentäminen parantaisi huoltosuhdetta vain siinä tapauksessa, että heiltä vapautuneet työpaikat jäisivät työttömien täytettäväksi. Vielä kun näkisi sen työttömän, joka lähtee töihin samoilla palkoilla ja työehdoilla kuin opiskelija. Jos opiskelijoiden valmistumisaikoja pitää nykyisestä lyhentää, olisi mukavaa, että se edes perusteltaisiin pätevällä argumentilla. Nykyisessä keskustelussa käytetään lähinnä paria Ainoaa Totuutta, joita niin poliitikot kuin toimittajatkin ovat ne opittuaan toistelleet kuuliaisesti ajattelematta. Vertaus laumaeläimiin loukkaisi laumaeläimiä. Kaiken tämän mukana julkisessa keskustelussa on tullut tunnetuksi "laiska opiskelija" opiskelija, joka lukee merkityksettömiä approja, nostaa opintotukea, syljeskelee kattoon, juo kaljaa eikä valmistu koskaan. Kun keskustelun ilmapiiri on tämä, on sekin mahdollista, että Helsingin Sanomien pääkirjoitus vaatii opiskelijoita valmistumaan "asiallisessa ajassa" ilman, että kirjoittajalla olisi mitään velvollisuutta määritellä "asiallinen aika". Huoltosuhteen heikkeneminen on aito ongelma. Sen ratkaisemisessa on sellaisia kysymyksiä, joihin pitäisi pian löytää vastaukset. Vastaajia tuntuu kyllä riittävän, mutta kuka kysyisi oikeat kysymykset? TUOMAS VISKARI JYYN SOPO-SIHTEERI
• • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2003 m * \ I i f f pelastaa elämäsi! TEKSTI: ANTTI NISKANEN, KUVA: Tl KVATin roolipelikerho väkivaltaisen Cyberpunk-maailman armottomassa hermopuristuksessa. Edestä vasemmalle kiertäen Tarmo Koponen, Juho-Pekka Vuorela, Antti Kukkonen, Sami Sormo, Misha Kopytonenko, Katja Kontturi, Helmiina Kettunen ja Katriina Gruber. ERÄS NÄIN SYKSYLLÄ aktivoituvista JYYn valiokunnista on Kortepohjan vapaa-aikatoimikunta (KVAT). Ylioppilaskylässä toimivan KVATin kotisivulla (www.cc.jyu.fi/yhoVkvat/) luvataan valiokunnan olevan "yksi vaihtoehtoisista tavoista, joilla elämän voi tehdä vaihtelevaksi, monipuoliseksi, kokemuksia tarjoavaksi ja rikkaaksi". Lisäksi KVATin ylistetään "takaavan sen, ettei kylä ole pelkkä 2000 nuoren nukkumislähiö, vaan monipuolisia harrastusmahdollisuuksia tarjoava yhteisö". H siis mikään ihan tuma valiokunta. Miten on, KVATin vapaa-aikasihteeri Hanna Hirvonen, ette kai lupaa liikoja? HH: No eipä luvata, voinen sanoa, kun mietin, mitä kaikkea KVAT on historiansa aikana järjestänyt. On talkoita, bileitä, kursseja, teemailtoja, kuoroa ja kuvataidetta, retkiä, peli-iltoja, urheilua... ja runsas tarjonta jatkuu tulevana vuonna. Tarkoitus on jäljestää asukkaiden toiveiden mukaista vapaa-ajan toimintaa. Monipuolista ja vaihtelevaa toiminta kyllä on, ja uusia kokemuksia löytää myös varmasti jokainen vaikka osallistumalla suhteellisen rento-otteiseen liikuntailtapäivään tai pistämällä jalalla koreasti tanssikurssilla! Mitä muuta KVATin toimintaan kuuluu nyt syksyllä? HH: Kerhoista perinteisimmät, Korteforte-kuoro ja kuvataidekerho, kokoontuvat viikoittain. Lisäksi viikko-ohjelmaan kuuluvat ilmainen lentopallovuoro ja roolipelaajien kokoontuminen. Lokakuussa JYTin ja KVATin yhteistyössä toimiva improkerho aloittaa myös toimintansa. Kursseja ja teemailtoja tullaan järjestämään kädentaitoihin painottuen, toivottavasti suosittu ja jopa kaupungilla kohua herättänyt kotiviinikurssi mukaan lukien! Tapahtumista mainitta: TUUKKA RÖNKKÖ koon ainakin biljarditurnaus ja Elämä on peliä IV lokakuussa sekä bändi-ilta marraskuussa. Ketkä voivat osallistua toimintaanne? HH: Kaikki ylioppilaskylän asukkaat ja JYYn jäsenet. Miten toiminnastanne saa lisää tietoa? HH: Liittymällä sammakot-sähköpostilistalle, vierailemalla KVATin kotisivuilla, ottamalla yhteyttä va-sihteeriin eli minuun vaikkapa sähköpostitse kvat@cc.jyu.fi tai puhelimitse (607213), ja vilkuilemalla ylioppilaskylän ilmoituslauluja. Kuinka luulet homman lähtevän käyntiin oletettavasti hiljaisen kesän jälkeen? HH: Kesällähän sekä KVAT että vapaaaikasihteeri lepäilevät, eli syksyisin homma lähtee käyntiin uudella innolla. Mikäli viime syksyn kokemuksiin on luottamista, toiminta lähtee käyntiin tosi reippaasti! Mitä haluaisit sanoa niille, joita KVATin toiminta saattaisi kiinnostaa? HH: Tule mukaan! Eihän sitä voi tietää, mikä on meininki, ennen kuin käy kurkkaamassa. Jokaiselle löytyy jotakin ja kynnys osallistua on varmasti matala. Entä niille joita ei? HH: Ei kaikkia voi tai tarvitsekaan kiinnostaa. En siis sano mitään.» MATKA MIELESSÄ! www.helinmatkat.fi Yliopistonkatu 32 40100 Jyväskylä Puh. (014) 337 3100 JYVÄSKYLÄN ISOIMMAT JA PARHAIMMAT KEBABIT JA PIZZAT PIZZAT 5 € £ £ l K E B A B + juoma O € PIZZERIA KEBAB NOUSE Kauppakatu 7, Jyväskylä P u h . 2 1 2 9 2 5 SÄÄSTÖÄ TULOSTAMISEEN... ... TAKUULLA! ARMOR -patruunat Canon, Epson, HP suosikkitulostimiin nyt meiltä! KYSY! ESIM. ^%-BP Canon BCI-24 musta 7,40 Canon BCI-24 3-väri 12,60 Epson C42 musta (T036) 17,50 Epson C42 3-väri 0*037) 23,00 Jyväskylän Uusi kirjakauppa Puistokatu 2-4 (Kolmikulma) Puh. 633 060 PIZZAI P 620 909 Kaikki pizzat 4 , 5 € Kebabrulla 4 , 5 € Kotiinkuljetus Ilmarisen katu 17 going soolo? ma, ti 18-24 ke-la 18-03 su 20-01 OSTAAKO TYOHARJOITTI ULKOMAILLA? Tutustu mahdollisuuksiisi www.co.jyu.fi/aiesec HAKU DEADLINE 5.10.2003 AIESEC &8L
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2003 H Neljä annesvuosi NAISTEN TEKSTI JA KUVA: VESA GIRS, KUVAN KÄSITTELY: ARI HAAPA-AHO INTIALAINEN, DELHISSÄ asuva Zareen Myles on toiminut 25 vuotta kansalaisjärjestötyössä naisten aseman parantamiseksi. Hän johtaa Women's Action For Development -järjestöä (VVAFD), joka toimii JYYn yhteistyökumppanina Rajasthanin kehitysyhteistyöprojektissa. Zareen Myles on Jyväskylässä JYYn vieraana 4.-11. lokakuuta. Neljännesvuosisata sitten Zareen Myles perusti naisten WAFD-kansalaisjärjestön yhdessä muutaman muun naisen kanssa. "Mentyäni naimisiin lopetin työni, eikä minulla ei ollut mitään erityistä tekemistä. Mieheni Ray kysyi minulta, miksen tekisi jotain omaa. Ajattelin, että mikä ettei, ja niin keräännyimme yhteen muutaman ystäväni kanssa ja aloitimme järjestön käytännössä tyhjästä. Isäni ja mieheni olivat olleet mukana eri alojen kehitysprojekteissa, joten siinä mielessä toimiminen kehitysjärjestössä oli luontevaa." INTIALAISEN NAISEN asema on edelleen varsin heikko, ja etenkin joissakin osavaltioissa se näkyy räikeänä epäsuhtana myös väestömäärässä. Esimerkiksi Rajasthanissa sataa miestä kohti on noin 80 naista. Naiset nähdään usein menoeränä, koska naimisiinmenon jälkeen he siirtyvät miehensä kotiin ja heistä on maksettava myötäjäisiä. Heihin ei siis kannata "sijoittaa", oli kyse sitten ruoasta, lääkkeistä tai koulutuksesta. Tyttösikiöitä abonoidaan. Tyttölapsia tapetaan syntymän jälkeen, ja heitä hoidetaan huonommin kuin poikia. "Nykyisin, kun ultraäänitekniikka on käytössä, ovat abonit yleisiä, kun kyseessä on tyttölapsi. Lääkärit rikastuvat näillä. Tiedämme erään naisen, jolle tehtiin kahdeksan tai yhdeksän aborttia tästä syystä. Hänen anoppinsa pakotti hänet niihin. Syvälle kulttuuriimme on juurtunut käsitys siitä, että poikalapset nostavat asemaa yhteisössä." INTIASSA LAKEIHIN on kirjattu mm. kaikkien kansalaisten tasa-arvoisuus, mutta poliittisella tasolla lakien toteutus on heikkoa. "Naisille on varattu 35 prosentin kiintiö mm. paikallisiin päätöksentekoelimiin. Suurin osa valituista naisista ei kuitenkaan usein pääse päättämään asioista, vaan käytännössä heidän aviomiehensä tai poikansa tekevät päätökset. Yksi henkilökuntaani kuuluvista naisista kenoi, että kun hänet oli valittu kylänsä edustajaksi, hän sai pestä astioita miesten keskustellessa ja päättäessä keskenään asioista." Zareen Myles on myös huomannut, että naisten ryhmien ylläpitämä pienlainajärjestelmä on yksi tehokkaimmista tavoista kohottaa naisten itseluottamusta ja asemaa perheessä ja yhteisössä. "Yksi lainaa ottaneista naisista aloitti ompelutyöt ja ansaitsi noin 300 rupiaa (n. seitsemän euroa) kuukaudessa. Kysyin, mitä hän voi tehdä tuolla rahamäärällä. Voin ostaa omat bindini (intialainen otsakoru) ja hankkia lahjan jollekulle omilla rahoillani. Minun ei aina tarvitse pyytää anopiltani tai mieheltäni', hän vastasi. Saatamme ajatella, ettei noin pienellä rahamäärällä ole merkitystä, muna sillä voi olla uskomaton psykologinen vaikutus omaan itsetuntoon." MYÖS YMPÄRISTÖASIAT ovat mukana WAFD:n toiminnassa, ja avainryhmänä tässä ovat naiset. JYYn ja WAFD:n yhteistyöprojektissa kohdekylien kehitystä pyritään ohjaamaan ekologisesti kestävämpään suuntaan. Tärkeänä osana projektia on yksinkenaisen uusiutuvan energian teknologian, mm. perhemallisten biokaasuvoimaloiden, promotointi. "Aloittaessamme biokaasuprojektia naiset eivät olleet niistä kovinkaan inn o s t u n e i t a , vaikka se hyödyttääkin heitä eniten. He nimittäin kärsivät puun ja lannan polttamisesta aiheutuvasta savusta, ja polttoaineen keräily vie heiltä paljon aikaa. Kun he näkivät biokaasun hyvät puolet, se muutti heidän käsitystään. Kysyin yhdeltä naisista, mitä hän tekee polttomateriaalin keräilystä säästyneellä ajalla. Vastaus yllätti minutkin. Hän kertoi nukkuvansa, koska kerrankin hänellä oli aikaa siihen."» Zareen Myles on tavattavissa Intio-illasso torstaina 9.10. klo 17 alkaen Ilokiven ruokalosso. Intialainen Zareen Myles on ajanut naisien asemaa ja ympäristöasioita Intiassa jo 25 vi/otto VVomen 's Action For Development -kansalaisjärjestössä. JYYssä vietetään kansainvälisiä viikkoja Yliopiston kansainväliset palvelut järjestää Kansainvälisten viikkojen aikana infotilaisuuksia kansainvälistymismahdollisuuksista, joita Jyväskylän yliopiston opiskelijoilla on. Infot ovat avoimia kaikille. OHJELMA Ti7.10.,saliL302: klo 14-16 Opiskelijavaihtoinfo klo 16-18 Lukukausimaksulliset ohjelmat Australiaan Ke Ö.10., sali MaA103: klo 10-12 Kansainväliset työmarkkinat klo 1 3 1 4 , sali Agora, Delta: AlESEC-työharjoitteluvaihto klo 14-16, Agora aud. 1: Opiskelijavaihtoinfo To 9.10.. sali C5 klo 10-12 Työharjoitteluun ulkomaille klo 16-18, s;ili MaA211: Opiskelijavaihtoinfo Lisäksi kansainvälistymismahdollisuuksista kertova näyttely pääkirjastossa ja MaA-aulassa 6.-17.10. Lisätietoja Solja Ryhäseltä, puh. 014-260 1069, tai osoitteesta http://www.jyu.li/iml/ JYLKKÄR1 X VUOTTA SITTEN Aino-täti on helpottunut, koska syysmyrskyt ovat viimein kaupungissa. Huonolla kelillä ei ensimmäinenkään teini uskalla ulos edes haalareissa. Kaupungilla kulkiessaan ei siis tarvitse enää väistellä Kauppakatua eestaas seilaavia tolkuttomassa kunnossa hoippuroivia isänmaan toivoja. Ensi syksyä vanen Aino-täti aikoo hankkia aseenkantoluvan, hirvikiväärin ja säkillisen suolapanoksia, jotka läpäisevät sopivasti haalarikankaan ja jyystävät hieman myös persnahkaa aiheuttamatta kuitenkaan hengenvaaraa. Aino-täti raportoi -palstalta poimittua. Jyväskylän Ylioppilaslehti 13/98 Q9.10.1998) hämeenaho KUN MAAILMA SAIHASTUU,JONKVN KM SE ROKOTEITAyA UUSI SUPERSANKXft^YrlMÄ Ryhmän peruslajSSfOiin k u u l u u KÄN VAIHTAA HAMPURILAISET PEfMEltöÄN JA JAKAA feflMUS KIVIÄ LELUIKSI.' ttanm liähip k u u m a n i n s a On S VArAA^J KMffflASEN VIH0M-IMEN M R o l [ KARTTAKEPPIÄ .SULKA, fftiS JA LlM/tAAfV l ISKEE ARMOTTA KAIKKIA JULKISILLA PAIKOILLA ESIINTYVIÄ HAJUJA, MAKUJ*, ÄANIA' JA KIRKKAITA VAgEJS VASTAAN ! Joukon vihkiYtynfirofiä jäseniä on j | h -tietenkin ryhmän tts* oikeutettu JOHTAJA, TYÖRAIIIJAT, JALANKULKIJAT JA MUUT LIIKENTEEN VAARANTAJAT VAVISKAA! »AM,JOLLA OH OIKEUS JA VELVOLLISUUS fuuTTUA JOKAISEENI ASIAAN MAAN JA TAIVAAN VÄLI L I \ ! »AM MAKSAA 1 . ; i l " ' "
• • • • Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2003 Jwvi»Min VIioppilMirtti 11/8003 Ei kenenkään maasta tuli TEKSTIT JA KUVAT: KIMMO MAKILA ALOITETAAN ARVOITUKSELLA: mikä on noin 30 metriä korkea, pinta-alaltaan parituhatta neliötä ja nököttää Pohjanmeressä 12 kilometrin päässä Britannian rannikosta? Vastaus on Sealand, kenties maailman pienin itsenäinen valtio. Sealandin taru alkoi toisen maailmansodan vuosina, jolloin Britannia rakennutti merelle lukuisia ilmatorjuntatomeja, varmuuden varalta. Sota loppui, eikä torneille ollut enää käyttöä, joten ne jäivät oman onnensa nojaan. Tärkeä seikka on, että niistä kaksi oli pykätty Britannian aluevesirajan ulkopuolelle. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1966, kuvaan astui Michael Batesin isä, Roy Bates. Hän asettui taloksi toiseen näistä rapistuvista hökötyksistä ja siivosi sen asumiskuntoiseksi. Vuonna 1967 Bates juristeineen tuli siihen johtopäätökseen, että koska torni, nimeltään Roughs Tower, ei ole Britannian vesillä, voi sen lakien mukaan laillisesti julistaa itsenäiseksi valtioksi. Näin tapahtui, ja Roysta tuli Sealandin valtion ensimmäinen päämies, Roy of Sealand. KUTEN ARVATA SAATTAA, Britannia ei ollut uudesta naapurimaastaan erityisen mielissään. Kuten Sealandin valtiosihteeri, herra Withers, asian ilmaisee, se teki elämän Sealandissa "mielenkiintoiseksi" useiden vuosien ajan. Sen paremmin kovat kuin pehmeätkään keinot eivät tepsineet. Roy of Sealand istui tornissaan kuin tatti ja tilanteen käydessä tukalaksi ammuskeli kohti turhan lähelle eksyviä sotilasveneitä. Tuloksettoman oikeussaleissa ramppaamisen jälkeen Britannia antoi periksi 1980-luvun alussa. Tätä ennen Britannia kuitenkin jyräsi YK:ssä läpi sopimuksen, joka estää uusien Sealandien luomisen. "Laki ei kuitenkaan voinut enää vaikuttaa meidän asemaamme, joten Sealand jatkaa hiljaista olemassaoloaan", lisää Withers hymyillen. Ennen Britannian rauhoittumista Sealand joutui kuitenkin paljon pahempaan kriisiin, kun saksalaiset ja hollantilaiset terroristit valtasivat saaren vuonna 1978 valtionpään oltua liikematkalla Itävallassa. "Olin itse paikalla Sealandissa tuolloin. Minut heitettiin pieneen koppiin ilman ruokaa ja vettä neljäksi päiväksi, ja muutenkin asiat muuttuivat aika ikäviksi", selvittää Michael Bates. SEURAAVAKSI ASEISTETUT kaapparit kuljettivat Michaelin Hollantiin ja jättivät sinne oman onnensa nojaan ilman passia tai rahaa. Hänen onnistui jollakin ilveellä päästä Britanniaan, jossa hän yhdessä isänsä kanssa alkoi suunnitella vastahyökkäystä. "Päätimme tehdä rynnäkön helikopterilla, ja saimme lentäjäksi miehen, joka on ollut stuntmanina useissajames Bond -elokuvissakin. Lensimme Sealandille aamunkoitteessa ja havaitsimme vartijoiden olevan umpiunessa. Homma hoitui", Michael tyytyy toteamaan. Vallankaappaus oli onnellisesti ohi, multa ongelmat jatkuivat. Saksa ja Hollanti uhkasivat Sealandia vastatoimilla, ellei heidän kansalaisiaan vapautettaisi. Näin tapahtui Royn suurpiirteisen eleen myötä, ja kaupan päälle Sealand sai Saksalta dc facto -tunnustuksen itEihän valtio olisi mikään valtio ilman omaa rahaa, tuumaa Michael Bates. Sealandin dollareita komistaa maan perustajan Roy Batesin vaimon Joanin kuva. Sealandin ruhtinaskunta Sijaitsee noin kahdentoista kilometrin päässä Essexin rannikosta, Onvelljoen suuta vastapäätä. Perustettu vuonna 1967; hallitsija ruhtinas Roy of Sealand, nykyisin vt hallitsija prinssi Michael of Sealand. Asukasluku 24, enemmistö työikäisiä. Sukupuolten suhde miesten eduksi noin 55%-45%. Bruttokansantuote vuonna 2002 (arvio): noin 10 miljoonaa dollaria, eli 400 000$ per capita. Maan rahayksikkönä on Sealandin dollari. Maalla on myös oma postilaitoksensa. Henkilöverotusta ei ole, yritysverotus kyllä. Sealandin ovat de facto tunnustaneet Saksa ja Britannia. Virallista tunnustusta ei ole. senäisyydestä. Vastaava oli aiemmin saatu Britannialta 70-luvun rähinöiden yhteydessä. VIIMEIN OLEMME PÄÄSSEET nykyhetkeen ja leveästi myhäilevään Michael of Sealandiin. Ja mikäs on miehen virnuillessa. Nykyisin Sealand on ulkoapäin hyvin samanlainen kuin itsenäistymisvuonnaan, liki 40 vuotta sitten, mutta muutoin kaikki on toisin. Sealand on menestyvä mikrovaltio, joka tekee tuottoisaa bisnestä etenkin internetmarkkinoilla. 24 asukkaan maan siipien suojissa toimii useita datapalveluja tarjoavia yrityksiä, suurimpana niistä Havenco. Sealand tarjoaa asiakkailleen täydellistä tietoturvaa, eikä kysele turhia. Se on siis tavallaan kuin internetin vastine sveitsiläisille pankeille. Michael korostaa kuitenkin, ettei hänen maansa salli mitä tahansa. "Sisällön on oltava kansainvälisen oikeuden mukaista, ja tämä asia on tarkoin säädelty. Jos sääntöjä rikkoo, lentää ulos Sealandista", Michael jyrisee. Lievästi huvittava yksityiskohta on se, että Britannian hallituskin tiedusteli aikanaan mahdollisuutta säilöä tiedostojaan Sealandin tietopankeissa. Ajatuksesta luovuttiin, sattuneesta syystä. ELÄMÄ PIKKURUISELLA LAUTALLA tuo tietenkin omat vaikeutensa, mutta kummasti Sealand vain porskuttaa: elintarvikkeet sun muut tavarat pitää luoda ulkoa, mutta mm. veden suhteen valtio on omavarainen, ja sillä on oma jätteiden kierrätysjärjestelmänsä. Lääkäreitä ei tosin ole, ja Michaelin poikien pitää hankkia opetuksensa ulkomaiden oppilaitoksissa kunnon prinssien tapaan, muna tulot ja menot ovat mainiosti tasapainossa. Se valtionjohtajan tehtävät iäkkäältä isältään ottanutta Michaelia kuitenkin surettaa, ettei Sealand ole vieläkään saanut virallista tunnustusta itsenäisyydestään. Toivoa hän ei ole menettänyt. "Pyrimme saamaan tunnustuksen, mutta meidän on oltava diplomaattisia ja edettävä varoen. Britannia nyt tuskin ensi tilassa sellaista tarjoaa. Olemme aloittaneet tunnustelut YK:n kautta, ja toivomme parasta", Michael kertoo. Hän onkin tehnyt runsaasti töitä saadakseen Sealandin salonkikelpoiseksi. Maa on antanut tukun virallisia lausuntoja, jossa se muun muassa sanoutuu irti terrorismin tukemisesta ja asettuu kannattamaan kansainvälisen yhteisön toimia terrorisminvasiaisessa sodassa. EALAND • Michael Bates vaikuttaa ensinäkemältä tyystin tavalliselta brittimiehen perikuvalta: sellaiselta, jonka voisi kuvitella näkevänsä pubin nurkassa isossa köörissä Arsenalin tai Creiven pelipaita päällä särpimässä olutta ja kenties myöhään illalla huitomassa väärän joukkueen kannatussakkia päin näköä. Uaan eipä tehdä majesteettirikosta Michael Bates on Sealandin ruhtinaskunnan prinssi ja virkaatekevä hallitsija, Michael of Sealand. Aivan. Lienee syytä palata kauemmas menneisyyteen. "Muita me olemme pieni kala isossa lammessa, eikä meidän kannata töniä liian monia veneitä", Michael venaa. Suomikaan ei ole poissa suunnitelmista. Michael nimittäin uskoo, että Suomen myrskyisä historia saisi täkäläisen valtionjohdon heltymään mikrovaltion pulmille. Eräänlainen pelinavaus nähtiin elokuun lopussa, jolloin Sealand perusti väliaikaisen suurlähetystön Harakan saarelle Helsingin edustalle Amorph! -taidetapahtuman yhteydessä. Euroopan unioniin Michael ei silti aio maataan luotsata. "On parasta pysyä sen ulkopuolella. Se on meille lopulta etu." TAHTOO MUKAAN! Niin varmasti, mutta ei käy Michael tietää hyvin, että monet ihmiset haluaisivat syystä tai loisesta päästä asumaan Sealandiin. Yksi vallankaappausyritys ja taloudelliset tosiseikat ovat kuitenkin opettaneet sen, ettei liian suuri väestö pienessä maassa ole hyväksi. Eivätkä ylimääräisistä silmäpareista olisi mielissään kallisarvoisia tietojaan vaalivat yrityskumppanitkaan. Sealand joutui myös muutama vuosi sitten vaikeuksiin, kun sen väärennettyjä passeja alkoi liikkua mustan pörssin markkinoilla tiuhaan. Väärennösten tekijäksi paljastui sama saksalaismies, joka oli aiemmin yrittänyt vallankaappausta. Nyt hän kutsui itseään Scalandin talousministeriksi ja ylpeili kaupitelleensa 150 000 passia. Ne tekivät hyvin kauppansa niiden hongkongilaisten keskuudessa, jotka poistuivat kaupungista ennen vallansiirtoa Kiinalle. Kun muu ei auttanut, piti Sealandin painattaa väestölleen kokonaan uudet passit ja kumota vanhojen olemassaolo. Työ oli toki vaivalloista, muttei ylivoimaista, asukkaita kun ei ole kuin reilut parikymmentä. Viisumeja Sealandiin ei siis saa, paitsi erityistapauksissa. Toimittajaressulla on sentään toivoa. "Journalistille voisimme kyllä viisumin myöntää, jos kuljetuksista ei aiheudu meille ylimääräistä vaivaa. Sitäpaitsi mainostus ei ole ikinä pahasta", Michael lupaa. Hip hei, täältä tullaan.» Ladonian valtiolla on ministereitä joka lähtöön. Fredrik Larssonin vakanssi on "ikuinen taiteen ja hyppimisen ministeri". Hänen tehtäviinsä kuuluu luoda ja esitellä taidetta niin Ladonian sisäkuin ulkopuolella. Lisäksi heinäkuun 18. päivä on nimetty taiteellisten hyppyjen päiväksi. Larssonin pään päällä kököttää Ladonian virallinen vaakunaeläin. Vapise Ruotsi Ladonia iskee SEALAND El OLE MAAILMAN ainoa mikrovaltio, vaikkakin ehkä ainoa, jolla on edes jossain määrin tunnustetut rajat. Sen lisäksi on olemassa lukuisia enemmän tai vähemmän hämmentäviä ja häilyviä taiteellisia kokeiluja ja internetissä toimivia yhteisöjä, jotka kulkevat mikrovaltioiden nimellä. Näitä ovat vaikkapa "kaikkien valtioiden raja-alueilla sekä unen ja valveen rajalla" sijaitseva Elgaland&rVargaland, elokuun lopussa Helsinkiin Harakan saarelle perustettu State of Sabotage sekä tietenkin Etelä-Ruotsissa sijaitseva Ladonia. Ladonia on yhden ihmisen, taitelijan ja historiantutkijan Lars Vilksin, luomus, joka on seitsenvuotisen historiansa aikana kasvanut yhden miehen taideprojektista 10 000 asukkaan internetissä toimivaksi valtioksi. Vilks sai ajatuksen julistaa Skänessa sijiatseva maa-ala itsenäiseksi kyllästyttyään tappelemaan viranomaisten kanssa suurikokoisten puuveistostensa kohtalosta. PIAN ITSENÄISTYMISENSÄ JÄLKEEN Ladonia, tottakai, julisti sodan Ruotsille. "Aseistuksena meillä on esimerkiksi Viagra-vettä, jota ripotellaan ympäri maata. Silloin sotilaat eivät ehdi enää taistella ja voimme vallata maan. Toinen vaihtoehto on tämä suolakivääri ja suolalla täytetyt ilmapallot", esittelee Ladonian Itä-Aasian asioista vastaava eteläkorealainen ministeri Jaidie Choi. Niin, ministereitä Ladonialla on joka lähtöön, kuten laiskottelun ministeri, hulluuden ministeri, ikuinen taiteen ja hyppimisen ministeri sekä surrealismin ministeri. Ladonia kasvoi internetin välityksellä nopeasti, ja se tunnettiin pian joka puolella nettimaailmaa. Tästä seurasi myös odottamattomia ongelmia. Useat pakistanilaiset nimittäin löysivät Ladonian verkkosivut ja erehtyivät pitämään herra Vilksin luomusta ihan oikeana maana. TUUMASTA TOIMEEN. Tuhannet pakistanilaiset anoivat kansalaisuutta ja sen tietenkin myös saivat. Vilks oli toki mielissään asukasluvun kasvusta, mutta kovin tyytyväisiä tuskin olivat ne Ruotsin lähetystöjen työntekijät, joiden juttusille pakistanilaiset marssivat vaatimaan lupaa päästä Ruotsiin olivathan he sentään virallisesti Ladonian kansalaisia! Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi lopulta evätä jaukossa kansalaisuusanomukset Pakistanin suunnalta. Tulevaisuudessa Vilksin suunnitelmissa ei ole enempää eikä vähempää kuin koko Ruotsin valtaus. Valtionjohtajalla on Sealandin hallitsijoiden tapaan ehdotus Suomelle. "Voisimme muodostaa sotilasliiton, sillä onhan meillä yhteinen vihollinen. Voisitte sitten saada Ruotsista joitain alueita, mitä haluatte", Vilks ehdottaa. Olisi Svea-mamma tainnut päästä helpommalla antamalla herra Vilksin veistosten vain pysyä paikallaan.» Oikealla: Sveitsiläistaiteilija H.R. Giger kunnioitti uusimman mikrovaltion, State of Sabotagen, perustamista jyhkeällä rautasaappaalla.
KQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2003 L O U N A S 1 1 1 1 6 " m K M Y ÖS vcgaamvaihtocluo joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,55 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4,60 e JATKO-OPISKELUA 3.80 e 1 Tl 30.9. TO2.10. MA6.10. Tl 7.10. KE8.10. PE 10.10. Kasvispapupata Kalkkunapihvi Riistakäristys Purjo-perunavuoka Kasvisgratiini Perunaohukaiset, Kesäkurpitsakeitto Kasviskaalilaatikko Ynti-porkkanasei Paistettu lohi, tartar-kastike porkkanamuhennos Merellinen lasagne Kaalilaatikko Jauhelihapihvi, Texmex-kanapata Jauhelihakääryle, perunasose Broilerleike Kirjolohimurekepihvit herkkusienikastike Kalaeratiini Makkaraherkku KE 1.10. PE 3.10. TO 9.10. MA 13.10. Kasvispihvit, tomaalli-timjamikastike Lohikiusaus Kiinalainen porsaspata Kasvispizza g^ _ _ . _ ^ —. Kuorrutettu kasvismureke Aurajuusio-perunakiusaus Kalakeitto " U L J t l • w Perämiehen silakkaherkku Keitetyt nakit, perunasose Burgundin lihapata I 4 A 1 4 ^ 1 1 "^^^F1 Possustroganoff lauhelihakasuke 1 1 %0 l m h W ** JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Ajattelun tiloja Terho (toim.): Paavolaisen paikat. Kohtaamisia Olavi Paavolaisen kanssa. (SKS) Niin, Olavi, sinusta puhutaan vielä... 28,00 eur Kivivuori: Paha tieto. Tieteenvastainen ajattelu antiikista uusimpiin kiistoihin. (Nemo) Hmm, niin kauniita ovat nämä valheet, joita meille syötetään... 19,00 eur Tuska: Mainonnan suunnittelun sietämätön keveys. (Talentum) Tämä on raati eikä mikään mainostoimisto! Raati antoi pisteet itselleen. 27,00 eur Grönroos: Johdatus tilastotieteeseen. Kuvailu, mallit ja päättely. (Finn Lectura) Tiedättekö, millainen on pitkähäntäinen frekvenssijakauma? Emme mekään. 30,00 eur Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa RSRffif \ kirjamyynti@kampusdata.fi o 3 . M ^.wu-«'/'' 8 M l > '-' t e » t jg««Wfl/M,i. s Pe 3.10. Rocks Offf 2003 -klubi / 3e m Strioped T's & Järjestysltajnö NäMealteri esittää: Aleksis Kivi: Kihlaus Juha Hurme: Härkä-Tuomo Markku Peltola live Nieminen & Ulmanen duo live & DJ Kiva 4more , la 11.10. Rikos Sensitive: Urban Jungle Acid Challenge / 3e imeitio (pyssy PBC. / Keanormers, lampere) + KIHOS DJ:I La 11.10. Yläkerrassa SETA:n bileet / 3-Ge Pe 17.10. Les Palmiers Libres presents / 5e ChainsraoteP, Magyar Posse, DJ Erkka + maailmanmusiikkia j La 18.10. Pimiö The Closinn Partv / 8e • 21-04! DJ:l Proleus, Oelete, indigo, Nitro, öompp, tiu, Acldroot Ke 22.10. Seisomapaikkaklubi / 5e Sland up -klubin ZvuoDssynttant Pe 24.10. Au Right! / 4e Tasottavat -live S DJ Tuukka Ruolsalo la 25.10. Club Vallipocks / 3e Bloodpft (Ire), Dewtap (Sn]), Khtima (Hki) La 25.10. Yläkerrassa SETA:n bileet / 3-Be Ke 29.10. Classvvar Club Hardcore & Punk Attack / 3e l i T F n n i T ? ^ iiiiiPiimvfifH n www.tevln.tc |a www.mumitiypowdep.coni S U U N N I T T E L E H A A L A R I M E R K K 1 K I E L T E N L U K I J O I L L E Yhdistyneet kieltenlukijat (YK) haluavat itselleen haalarimcrkin. Sinun tehtäväsi on suunnitella tämä merkki. Täten YK julistaakin suunnittelukilpailun. Suunnittele haalarimerkki, jonka koon ja muodon saat itse päättää. Merkistä pitäisi tulla ilmi jotenkin, että kyseessä on YK:n/Yhdistyneiden kieltcnlukijoiden haalarimerkki. Palauta kilpailutyösi yhteystietoineen 10.10. mennessä osoitteeseen lemavirt@cc.jyu.fi tai paperiversiot Svenska Klubbenm ilmoitustaululla olevaan isoon kirjekuoreen (P-rakennus, toinen kerros). Palauta paperiversiot mieluiten pienessä kirjekuoressa. Tuhansien ehdotusten joukosta YK valitsee kokouksessaan 14.10. SEN juuri heitä miellyttävän merkin ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Palkintona voittaja saa 50 eskon lahjakortin Kampus Kirjaan! Lisätietoja: Leena Virtanen/lcrnavin@cc.jyu.fi Peltotiuudofsta bluesiin Bluesin satavuotiseksi julistetun historian kunniaksi Keski-Suomen Kirjakahvila kutsuu kansaa blueskahveille lauantaina 4.10. kello 15-17 Keski-Suomen Kirjailijatalolle (Seminaarinkatu 26 B, 40100 Jyväskylä). Luvassa on puhuntaa bluesista ja musiikillisia näytteitä. Lisätunnelmaa tapahtumaan tuo Pertti Nurmen blueskuvanäyttely, jota voi käydä ihailemassa jo etukäteen edeltävällä bluesviikolla 29.9. alkaen. Näyttely on pystyssä 5. lokakuuta saakka. Puhujina ovat ainakin Vesa Walamies (Blues saapuu Eurooppaan), Keijo Virtanen (Blues saapuu Jyväskylään) ja Joku Muu (aiheen mystinen henkilö paljastaa vasta paikan päällä). Puhuttajana toimii tiedonjanoinen blueskansa! Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa! Lisätiedot: Riitta Koikkalainen, korian@cc.jyu.fi f
F I N N E T Puhu o p i s k e l i u U d m d M M paremmalle tolalle x ^-J 0t ,0f*O% m räätälöity dna Opintotuki on kaikille sinisen opiskelijakortin haltijoille i a i n u t l a a t u i n e n l i i t t y m ä e t u Suomessa. Sillä niukkaa opiskelijaelämää v o i r i k a s t u t t a a hyppysellisen ihan vaan puhumalla. E d u t o v a t m o n i n a i s e t ja h y ö t y m ä s i rahallisen säästönhän v o i t k ä y t t ä ä k u u k a u s i t t a i n mihin l y s t ä ä t . Hauskempaa l u k u v u o t t a . _^Or*: L i s ä t i e t o a d n a O p i n t o t u e s t a s a a t n e t t i o s o i t t e e s t a w w w . d n a f i n i a n d . f i • • • 1 B 9 H
Jyväskylän Y l i o p p i l a s l e h t i 1 1 / 2 3 TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI, K U V A : T O M M I IHALAINEN Kinkku pohono teatteri Ad'Astro Käsikirjoitus: Kotjo Krohn Ohjous: Anne Saastamoinen Rooleisso: Minno Tuomanen, Jouni Huhioniemi jo Outi Puupoonen "MÄ PIDIN 26-VUOTIAAKS1 SAAKKA itseäni ihmisenä, nyt mä olen naissukupuolen edustaja. Se ei ole kivaa, koska mä olen vihainen...", täräyttää Laura Kankkunen (Minna Tuomanen», jonka nimelle "ei saa nauraa". Laura cli Kinkku on Ad Astra -teatterin viime perjantaina ensi-iltansa saaneen Kinkku pahana -näytelmän päähenkilö, joki päättää tehdä elämästään näytelmän. lavallisen naisen näytelmän. "Tämä on aika epätavallinen näytelmän aihe turhautunut kahden lapsen äiti. Se on nykynäytclma uupumuksesta |a omien tarpeiden syrjäyttämisestä. Käsittelytapa on tahallisen liioitteleva, mutta samalla vapauttava ja ajatuksia herättävä. Arjen tilanteille on lupa nauraa". kuvailee ohjaaja Anne Saastamoinen. KATJA KROHNIN KÄSIKIRJOITTAMA tragikomedia ravisuttaa äitimyyttiä, pelkoja ja mutta naiseuden teemoja ja kahleita seitsemän roolihahmon ja kolmen näyttelijän (Tuomasen ohella Jouni Huhtaniemi ja Outi uulettqa naista ja miestä Puupponen) voimin, arjen tilanteita kinaamalla. Kuten Lauta sanoo, henkilökohtainen on pelottavaa. Toisaalta se taas on turvallista katsomosta käsin seurattuna. Vakiopainecn teatteritilan lavalla Laura pölläyttää valokeilaan arkailematta itsensä, kotinsa, kaksi lastaan, miehensä. anoppinsa ja äitinsä. Niin subjektiivisesti, ettei katsoja aina tiedä, tapahtuvatko nämä arkisei kohtaukset "oikeasti" vaiko vain Lauran mielessä SAASTAMOISEN MIELESTÄ TEKSTILLÄ ON paljon annettavaa niin naisille kuin miehillekin: "Tässä mietitään monia teemoja, kuten kuinka ottaa omaa tilaa ja pitää parisuhde virkistävänä. Eli näytelmä sopii kaikille, jotka ovat joskus seurustelleet, Saastamoinen tuumaa hymyillen Näytelmässä peilataan myös omien tunteiden ilmaisun ja toisen ihmisen kuuntelemisen taitoja. Varmasti hyviä aiheita siis kaikille aikuisikään ennättäneille katsojille.» Kinkku pohono -näytelmän esitykset l.10., 4.10.. 5.10., 8.10., 10.10., 12.10., 15.10., 18.10. jo 19.10. Boori Vokiopoineen teotteritilosso. Koikki esitykset klo 19, poitsi su 5.10. klo 15. Minna Tuomanen esittää Kinkkua, vihaista naista. STAMMTISCH-ILLAT RENTUKASSA KLO 20: 2.10. Italia 16.10. Ranska & Alankomaat & Belgia 30.10. englanninkieliset maat 13.11. saksankieliset maat 27.11. Espanja & Portugali 4.12. Tsekki & Slovakia & Puola STAMMTISCH IN RENTUKKA AT 8PM: 2.10. ltaly, 16.10. France & Netherlands & Belgium 30.10. English speaking countries 13.11. German speaking countries 27.11. Spain & Portugal 4.12.Czech p & Slovakia pakina Welcome to Finland Eat Salmiakki Hello. Welcome to Finland! T h a n k you. Do y o u spcak Finnish. Uh, khitos, ole hjuva.. Say perkele. Pekele. No, say perkele! Pekele. -PERRKELEH Uhm...so its sort of like bowling... Yes bovvling, but its called urbaanikyykkä. It is a Finnish game. Say urbaanikyykkä. Urbane khyka? Hoh-hoh! No, but its ok. Now, throvv! Its ok, come here, now wc eat salmiakki. Take salmiakki. What is salmiakki? It is..what is salmiakki, salmiakki is liquorice. Mm..it doesrft taste like liquorice. Yes, 1 know, 1 know, it is ammonium-chloride. -Oh... Do you like it. No, not really. It is Finnish tradition. When our ice-hockey players go outside of Finland ali uhey want to do is eat salmiakki. -1 see. Very interesting. Do diey suli manage to play ice-hockey? And now we play urbaani-kyykkä. We cannot cut koivu \vood from the forest in the city, so we drink ali the bcer bottles empty and take uhem to other side of apartment. And then we take one bottle each in hand and throvv it at the other bottles. And then we throvv up each other. Hoh-hoh! Is there any more vodka? Koskenkorva. Yes, is it ali gone? Say koskenkorva. Khoskenkhorva. Now we go sauna. Aaah..sauna..now thats something thai I do like about Finland. Say sauna. Sauna. Good. We'M go to sauna now. -1 think crawls the word. -VVhat. Crawl. Crawl. Cravvl. VVhat does it mean, cravvl? Oh, never mind. Its funny, 1 wonder if the long, cold vvinters are the reason for you Finnsh having saunas in the first place? Yes. Maybe. But if you think die Finnish winters are long, then you should see the Finnish mens «vNTTI NISKANEN POLTETTA PUNTISSA, ei kukkarossa POLTETTA Puntissa -kiertue hyppää Jyväskylään 7. lokakuuta. Hipposhallissa ja monitoimitalossa järjestettävä tapahtuma tarjoaa liikuntamuotoja itämaisesta tanssista melontaan. Jyväskylän erikoisuutena on rugby. Tiistaisena liikuntapäivänä nähdään myös JYY-cupin ensimmäinen osakilpailu ja muita visailuja. Poltetta Puntissa kiertää yhteensä kahdella&Poland /£»C o n u ' n e i e c o n l i n e . n e t STIPENDEJA OPISKELIJOILLE Kaatuneiden Muistosäätiö jakaa opiskelustipendejä yliopistoissa ja korkeakouluissa perustutkintoa opiskeleville vähävaraisten rintamamiesperhciden lapsille. Tarkemmat ehdot hakemuslomakkeella, jonka saa internct-sivuiltammc www.kolumbus.fi/kaatuneiden.muistosaatio. Lomakkeen voi tilata myös sähköpostitse: kaatuneiden.muistosaatio@kolumbus.fi tai poikkeustapauksessa puhelimitse 11.11. asti tiistaisin klo 10-12, puh. 09-449412. Hakuaika päättyy 30.11.2003. Stipendit jaetaan huhtikuussa 2004. Hakemukset toimitetaan postitse os. Kaatuneiden Muistosäätiö, Arkadiankatu 12 B. 00100 Helsinki. KAATUNEIDEN MUISTOSÄÄTIÖ Hallitus Infotilaisuus opiskelusta Australiassa IEC Uni.n. INTERNATIONAL EDUCATION CENTRE Mikonkatu H OOIOO Hdslnkl Puit 9 6 C 4 0271 'rJndsiTttn^nföTi Ti 7.10.03 klo 16.15-17.45 Jyväskylän yliopista liikuntatieteiden tiedektinnan rakennus. sali L302, Keskussairaalan tie 2,3krs. Paikalla on edustajia australialaisista yliopistoista. Infoa eri opintomahdollisuuksista, Australiasta opiskelumaana, hakuprosessista sekä käytännön järjestelyistä. Tietoa sekä koko t u t k i n t o j e n opiskeiuMikkoia I» s u o r i t t a m i s e s t a että vierailevan opiskelijan ^onuaop£wisi" opinnoista. Tilaisuus on avoin kaikille. Tervetuloa! australialaisissa ja e n g l a n t i l a i s i s s a yliopistoissa toista paikkakunnalla. Samaan aikaan järjestetään viikon kestävä Eurolla Liikkumaan -kampanja, joka on kaupungin kädenojennus opiskelijoille. Alennuksen saa muun muassa uimahallista ja useista kuntosaleista esittämällä opiskelijakorttia. Hyvin onnistuessaan kampanja saattaa tiedottaja Jonna Vettenrannan mukaan poikia myös jatkossa vastaavia alennusjaksoja opiskelijoille. Vettenranta korostaa sitä, että tapahtuman on tarkoitus tarjota mahdollisimman paljon erilaisia liikuntamuotoja, vaikka harvinaisemmat lajit vetävätkin väkeä paikalle. Tapahtuman idea on sama joka kaupungissa, mutta sen toteutus vaihtelee kaupungeittain. Vettenranta pitää tärkeänä sitä, että tapahtumapaikat olisivat mahdollisimman lähellä kampusta, jotta opiskelijat voisivat kipaista liikkumaan myös luentojen välillä. "USEIN liikunnan harrastamisen esteenä voivat olla opiskelukiireet sekä ajan ja rahan puute", Vettenranta toteaa. Hän haluaa painottaa sitä, ettei liikuntaa tarvitse välttämättä harrastamalla harrastaa. Jo raskaiden kauppakassien kantaminen tai siivous voi korvata kuntosalitreenin. Autolla ajamisen korvaaminen esimerkiksi pyöräilyllä on jo ympäristöteko. Jyväskylässä tapahtuman projektisihteeri Katja Pöllänen kertoo suunnittelun alkaneen jo viime keväänä, mutta pääurakka on painottunut syksyyn. Hänen mukaansa järjestelyistä vastaava ydinryhmä on haluttu pitää pienenä. VIRPI KIRVES Poltetta puntissa -tapahtuman järjestävät Jyväskylän yliopisto ja ammattikorkeakoulu yhdessä Opiskelijoiden Uikuntaliiton konssa. Tapahtumasta saa lisätietoja osoitteesta www.opiskelijaliikunta.fi
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2003 E ISMO LEIKOLA valittiin TEKSTI JA KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI H » » Vuoden stand up -tulokkaaksi "HEI, MÄÄ OON ISMO... Oon lääkärin poika. Aina kun toin tytön kotiin niin kysyttiin: 'Ootko käyny täällä aikasemmin? Ota vaatteet pois. Asetu makuulle ja sano aaaahh...Seuraava!"' Näin täräytti Ismo Leikola. 24. kotiareenallaan eli Seisomapaikkaklubilla keskiviikkona 24. syyskuuta. Yleisö hyrsyi. Eikä hänen maineensa rajoitu pelkästään Jyväskylään: mies kävi syyskuun 10. päivä nappaamassa Vuoden stand up -tulokkaan tittelin Helsingissä Comcdy on the rocks -klubilla. Viime vuonna vastaavan arvonimen hankki Krissc Salminen MIKÄ SIINÄ stand upissa min viehättää? "Suora, aito palaute. Se on just se. mikä saa mut nousemaan sinne lavalle. Siitäkin tulee hyvä olo, kun saa itse tehdä kaiken alusta loppuun". Leikola hehkuu Ilmeisesti stand upilla pystyy elättämään itsensä piskuisessa Suomen maassakin? "Jos on paljon keikkaa niin pystyy. Li Suomessa ole tällä hetkellä kuin muutama ihminen. joka sillä elää. Itse kun on tottunut opintotukeen, niin kyllä näillä palkkioilla toimeen tulee." maila. Sketsiohjelman tekemistä mä olen suunnitellut jo kymmenen vuotta." Mies kertoo kulkevansa aina muistivihko tai nauhuri laskussaan, jotta voi kirjata muistun mieleen juolahtavat jutut. Kotikone on kuulemma jutlöysi Amerikan, miksei se löydä sitä tu)a pullollaan. Niistä suurin osa on nyt? Nyt siellä asuis sellaista porukajattomia ja sinänsä kantaa ottamattomia, mutta löytyypä poikkeuksiakin: "Miks kaikki suuret tapahtumat on kaa. joka olis mukava alistaa reservaatteihin..." "Pommittakaa seuraavaksi Texasia: tapahtunu kauan sitten? Kolumbus sielläkin on öljyä.' Ismo Leikola ottaa yleisönsä Ilokivessä. Seuraavan kerran hänei nähdään Seisomapaikka-klubilla 22.10., klubi-isännän roolissa. PERUSTELUNA Leikolan voitolle käytettiin sitä. kuinka Jyväskylän oma poikii porskuttaa lavalla aivan omalla tyylillään. Hänen kehuttiin |opa luoneen oman stand up -genrensä. Keikkoja naurattajalla pilkkaakin nyt sen verran, että fysiikan opinnoi Jyväskylän yliopistolla ovat jääneet telakalle ja "menettäneet mielenkiintonsa". Paran vuoden takainen JYYn edarivaalien ääniharava ja kuluneena -tstajistossa istunut koomikko ei enää lana syksynä asetu ien Myöskään Jyväskylän Ylioppilasteatterin riveissä miestä ei tulla näkemään länä syksynä muuten kuin jouluisessa Tiernapojat -esityksessä. LEIKOLAN URA alkoi Jyväskylän Ilokiven Seisomapaikka-klubilla keväällä 2002 open mic -osuudesta, jollaisessa kuka tahansa voi nousta lavalle. Selli meni niin hyvin, että hänei pyydettiin varsinaiseksi esiintyjäksi. Seisomapaikan "isä" Teemu Vesterinen ja Leikola ystävystyivät ja ovat tuuppineet loisiaan uralla eteenpäin. Naurattajan verta on Leikolassa ollui jo ennen Seisomapaikkaakin: Aina koulussa, varsinkin lukioaikoina. mun tavoite oli saada ihmiset nauramaan esitelmilleni. Pakko oli saada nauru aikaiseksi vaikka iisensä nolaa» • ~ * * ~ ILON j A S U R U N PÄIVIÄ KINO JATKAA SYKSYÄ vakavissa merkeissä: 7.10. nähdään David Cronenbergin ohjaama elokuva Spider (USA/Britannia 2002). Sen keskeisin henkilö on Dennis Clegg (Ralph Fiennes), kolmikymppinen skitsofreenikko, joka on päässyt avohoidon puolelle tukiasunnon asukkaaksi kahdenkymmenen mielisairaalassa vietetyn vuoden jälkeen. Asunto sijaitsee miehen entisillä kotikulmilla. Katsoja seuraa hänen kulkuaan ja hämmentyy pääosan esittäjän mukana: todellisuus on hauras, mieli on hauras, mikä on totta, mikä ei? Mikään ei ainakaan ole sitä, miltä ensisilmäyksellä näyttää. Cronenbergin elokuva saattaa järkyttää herkimpiä katsojia. PIMEÄN puolella liikutaan Kinossa myös 14.10., jolloin nähdään Kim KiDukin ohjaus omasta käsikirjoituksestaan Bad Guy Parittaja (Etelä-Korea 2001). Ohjaaja liikkuu tässäkin työssään pakkomielteisen, sadomasokistisenkin, rakkauden maailmassa kuvatessaan prostituoiduksi ajautuvan nuoren tytön ja sutenöörin suhdetta. Elokuva on jakanut katsojakuntaa; toisille elokuvassa on kyse (sutenöörin) päiväunesta, joillekin elokuva näyttäytyy tutkielmana erilaisesta rakkaudesta ja rakkauden kaipuusta, jotkut ovat nähneet elokuvan naisvihamielisyyden ilmauksena. LOKAKUUN 2 1 . päivä nähtävä Baltasar Kormäkurin Meri (Islanti 2002) kiehuu mustanpuhuvasti kuin Kuningas Lear konsanaan kuvatessaan pienen islantilaispaikkakunnan ehdotonta patriarkkaa Thorduria (Gunnar Eyjölfsson) ja tämän perhettä. Oudot tilanteet ja hahmot huvittavat katsojaa aikansa, mutta musta nauru kääntyy lopulta targediaksi edes, tai varsinkaan, elokuvan sympaattisin hahmo, nuorempi poika Agust (Hilmir Snaer Gunason) ei pelasta katsojaa. Tulta jäisessä maisemassa voi kuulostaa kliseeltä, muna tässä elokuvassa tuo kontrasti toimii kuin toimiikin. KINON synkistelykausi kääntyy valoon päin 28.10. nähtävän Karan Johann elokuvan K3G Jlon pdivid, surun päiviä (Intia 2001) myötä. Suuria tunteita, silmiä hivelevää kameratyöskentelyä, mukaansa vievää musiikkia, komeita tanssinumcroita Bollyvvoodia! Ainoa ei-hieno asia tässä tiistai-illassa on Kampus Kinon katsomo. Elokuva on 201 minuutin mittainen, ja vaikka väliaika pidetäänkin, ennustan että istumalihakset puutuvat, mikäli ei ole huomannut ottaa omaa tyynyä mukaan. JUONESTA? No, intialaiseen tapaan tarinat avaavat toisia tarinoita ja punoutuvat toisiinsa yhdessä tämän elokuvan tärkeimmistä adoptoitu poika saa tietää olevansa adoptoitu ja lähtee kotoaan. Tämä murtaa erityisesti perheen äidin sydämen, ja sitten... Jylkkärin palstatila ei tähän riitä, menkää hyvät ihmiset katsomaan! David Cronenbergin Spider volloitlao Jyväskylää 7. lokakuuta. Kampus Kinon näytännöt tiistaisin Ilokivessä (Keskussairaalanne 2) klo 1,9, cjyet gukeavat klo 18.30. liput 4/5 euroa, ei ennakkoa. 1 RIITTA KOIKKALAINEN
B Jyviskylän Ylioppilaslahti 11/2003 Tallinnassa satakunta koiraa odottaa kotia v, / • *. i •<.• '• \ t . \ tr 'vt Rusko Jannsen muutti Tallinnan löytöeläintarhan pienestä kopista Jyväskylään perheen kahden muun koiran kaveriksi. Se nuolee omistajiensa naamat alinomaa ja ravaa vessaankin perässä pelätessään tulevansa uudelleen hylätyksi. mu IIV Suomeen TEKSTI JA KUVAT: MIIRA RAUHAMÄKI Koiran voi ottaa lemmikikseen paitsi kennelistä myös löytöeläintarhalta. Suomessa löytökoiria on paikoin jopa vähemmän kuin niille olisi ottajia. Tämä on tilanne ainakin Jyväskylässä löytöeläintarhan hoitajan Pekka Niemisen mukaan. Toista on pienen laivamatkan päässä Viron puolella: hylättyjä, piestyjäkin koiria on satamäärin. Löytökissoilla puolestaan eivät asiat ole hyvin kummassakaan maassa. Jylkkärin toimittaja kävi tutustumassa Tallinnan Varjupaikiin, minkä seurauksena Rusko-koira sai uuden kodin. KAKSI KOIRAA TALOSSA ei vielä ole hirmuisesti ovathan sekä koirat että ihmiset laumaeläimiä. Näin päätettiin perheessämme, sillä olimme kuulleet ystävältämme Tallinnan koiratarhasta ja halusimme tarjota kodin yhdelle sinne joutuneelle haukkujalle. Vierailimme ensin netissä tarhaa avustavien kolmen vapaaehtoisjärjestön sivuilla, joilta löytyikin runsaasti tietoa. Pelastetaan koirat ry:n galleriasivulla voi surkutella tarjolla olevien koirayksilöiden kuvia ja kuvauksia ja varata itselleen koiran. Gallerian nöpönenistä yksi, noin seitsemänvuotias uros tarhanimeltään Jannsen, vaikutti melko sopivalta laumaamme. Pelastetaan koirat ry olisi suostunut tuomaan tämän kuten muitakin Tallinnan koiria Suomeen noin 70 euron kulukorvauksia vastaan, multa me halusimme lähteä itse paikan päälle hännänheiluttajaan ja tarhaan tutustumaan. USEAT YKSIN IRRALLAAN juoksevat koirat pistivät silmääni katsellessani taksin ikkunasta Tallinnan kaduille. Reilun kymmenen kilometrin päässä keskustasta kyytimme kääntyi kuoppaiselle hiekkatielle ajaen kaatopaikkaa muistuttavan nurmialueen ohi. Koerte Varjupaikin eli Tallinnan löytöeläintarhan pihaan pysähtyessämme huomasimme, että määränpäätämmekin voi kutsua kaatopaikaksi hylättyjen koirien ja kissojen dumppauspaikaksi. Avustusjärjestöjen mukaan eläimet päätyvät sinne joko rankkurin kyyditseminä tai jopa lemmikinomistajien itsensä kärrääminä. Saapumishetkellämme tarhalla oli normaalin noin sadan koiran sijasta "vain" 70 haukkujaa. Isommat koirat seisoivat kukin oman koppinsa edessä, parimetrisen metalliketjun päässä. Pienimmät räkyttäjät oleilivat sisätiloissa omissa "kanakopeissaan". Näkymät olivat surkeat, vaikka paljon ovat suomalaiset avustusjärjestöt saaneet oloja jo parannettua koppien, pidempien ketjujen, oikean koiranruuan ynnä muiden hankintojen kautta. PELASTETAAN KOIRAT ryn puheenjohtaja Katarina Vallin ja tämän "sihteeri" Mira Kurki sekä Rekku Rescuen puheenjohtaja Outa Peiponen olivat visiiitimme aikaan jälleen Varjupaikissa avustuskäynnillä. Tosin Rekku Rescuen toiminta on Peiposen mukaan siinymässä Tallinnan tarhalta sadan kilometrin päähän Varga-nimisen pikkukaupungin vastaavalle. Näiden kahden yhdistyksen ohella myös Koirapakolaiset-järjestö, joka oli ensimmäinen yhdistys lajissaan, avustaa virolaisia löytökoiria. Se on tätä nykyä siirtynyt Tallinnan tarhalta Rakveren ja Päiden tarhoille. Mieleeni heräsi kysymys, miksi tarvitaan jopa kolme suomalaista yhdistystä huolehtimaan Viron löytöeläimistä? "Virossa ei ole varsinaista eläinsuojelulakia. Täällä ajatellaan, että omalle eläimelleen saa tehdä, mitä haluaa. Esimerkiksi koiraa kirveellä päähän lyömisestä ei saa kuin aivan mitättömän sakon. Koiria ulkoilutetaan laskemalla ne ovesta ulos pihalle: seurauksena hirveästi vahinkopentuja ja kulkukoiria", Outa Peiponen selitti surullisena. Katarina Vallinin mukaan koiranpentujen ja pienempien rotujen edustajille riittää hyvin ottajia, mutta isommille niitä ei todellakaan ole tarpeeksi. Varsinkaan virolaiset eivät kuulemma vanhempia hauvoja itselleen tarhalta ota. Mira Kurjen mukaan tosin vahtikoiran näköisiä isompia piskejä virolaisetkin hakevat seisomaan puljujensa ovien edessä hihnassa pelottamassa varkaita. Kissat puolestaan oli sijoitettu pieniin häkkeihin eikä niille juuri ole ottajia Suomessakaan kuten ei suomalaisilla tarhoilla oleville naukujillekaan. Ei siis sinänsä ihme, että esimerkiksi Katariinan omaan kotiin kumaajia on kuulemma majoittunut jo 13, koiria puolestaan neljä. KOIRANKOPPIEN EDESSÄ meitä vahtasi hyvin erikokoisia, rotuisia ja ikäisiä vufieja. Esimerkiksi Juuli, hymyilevä koira, istahti saman tien luottavaisena Katarinan syliin, kun taas Muskaksi kutsumani uros vetäytyi heti maahan käden lähestyttyä sitä. Niin, pahoinpideltyjä Varjupaikissa riittää. Katarina ja Mira veivät meidät ilolla tapaamaan Jannsen-urosta. Se kun oli kiltteydestään huolimatta seisonut koppinsa edessä jo yli kaksi kuukautta ilman, että kukaan olisi kysynyt juuri sitä. Jannsenin kopista kiiluivat surullisen näköiset silmät, eikä se halunnut tulla tekemään tuttavuutta. Ketjusta esiin vedettäessä se joutui tulemaan luoksemme ja antoi silittää. Haimme hihnan ja veimme sen lenkille, ja kas mikä elämänilo koirasta alkoi löytyäkään! Se hyppi ja pomppi läheisellä nurmialueella kanssamme. Muska puolestaan antoi meidän pian jo silittää itseään ja nuoli kättämme. Sekä Jannsen että Muska vaikuttivat tosi suloisilta, eli oli tehtävä vaikea valinta. Muska oli ollut tarhalla vasta pari päivää ja saisi Katarinan mukaan varmasti kodin. Vietyämme Jannsenin takaisin ketjuunsa teki se puolestamme valinnan: se hyppäsi kyykyssä olevaa kroppaani vasten ja nuoli naamani! JOTTA KOIRAN VOISI TUODA Suomeen, täytyy sillä olla Rabies-rokotus annettuna yli 30 vuorokautta aiemmin ja heisimatolääkitys yli 24 tuntia ja maksimissaan 30 vuorokautta sitten. Luulimme siis kauhulla joutuvamme jättämään Jannsenin tarhalle vielä 30 päiväksi. Mutta mikä helpotus, kun selvisi, että jannsenille olikin annettu rokotus yli kuukausi sitten Pelastetaan koirat ry:n loimesta! Eli ei kun heisimatolääkitys niskaan ja kirput tiputtava ulkoloishäätö sarnaien ja itse yöksi hostelliin lepäilemään. Aamulla tarhalla saimme vastaamme ilosta hyppivän Jannsen-pojan. Tarhan johtaja antoi rokotuspassin matkaamme. Käytimme turrikkamme matkan varrella eläinlääkärillä, jossa sillä todettiin korvissa paha punkkitanunta ja sille tikattiin kolmoisrokotuskin niskaan. Virossa eläinlääkärikeikasta selvisi halvemmalla kuin Suomessa, emmekä Pelastetaan koirat -yhdistyksellekään joutuneet pulittamaan kuin lääkityksistä 40 euroa. PERILLÄ JYVÄSKYLÄSSÄ koiran uudeksi nimeksi tuli Rusko. Sitä oli pidettävä vielä erillään muusta laumastamme punkkitartuntariskin vuoksi. Viikon lääkityksen jälkeen koitti jännä hetki, kun saimme tutustuttaa Ruskon lauman muihin koiriin. Pientä ärinää ja hierarkioiden jäsentelyä sekä meiltä ihmisiltä kaikkien koirien tasaista huomioimista se on kyllä vaatinut, mutta nyt Rusko-poju kuorsaa tyytyväisenä jalkojeni juuressa iätä kirjoittaessani. Se, kuten jo useampi sata muutakin virolaiskoiraa, on saanut kodin Suomesta.» Lisätietoja: www.pelasteloonkoirot.com www.rekkurescue.com www.kolumbus.fi/koiropakoloiset Koerte Varjupaik eli Tallinnan löytöeläintarha +
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2003 j f l keskustelua OLL:STA EROAMINEN OLISI LYHYTNÄKÖISTÄ Kuulemani mukaan Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) edustajisto puuhaa kaikessa hiljaisuudessa eroa Opiskelijoiden Liikuntaliitosta (OLL). Julkista keskustelua erosta on päätöksen suuruuteen nähden käyty ällistyttävän vähän, suorastaan olemattomasti. Perusteluksi eroamiselle on esitetty OLL:iin kuulumisen kalleus ja hyödyttömyys. Oma vahva näkemykseni on, että valtakunnalliseen liittoon kuuluminen ei ole kallista. Jäsenmaksuna kerätään vuosittain 0,80 euroa/ opiskelija. Yhteensä tämä tekee JYY:n osalta noin 9400 euroa. Ei järin suuri summa! OLLn vuosittaisesta tulorahoituksesta jäsenmaksut ovat vain noin 15-20%. Muu rahoitus koostuu pääosin sponsorirahoista ja valtionavuista. Pelkästään OLLn valtiolta saama perusavustus on vuosittain yli 200 000 euroa. Joka ainoa OLLn hudjetissa oleva euro käytetään jäsenistön vuosittain päättämän toimintasuunnitelman osoittamalla tavalla opiskelijaliikunnan järjestämiseen ja kehittämiseen. OLL:iin maksettu 80 senttiä kertautuu siis moninkertaisesti. Jäsenyyttä ei täten millään matematiikalla voi sanoa taloudellisesti kannattamattomaksi tai kalliiksi. On esitetty, että jatkossa JYY sijoittaisi jäsenmaksusta säästyvät rahat oman liikuntasihteerin palkkaamiseen. Tokihan summalla palkkaa pystyy maksamaan, mutta vain puolipäiväiselle ja osavuotisellc henkilölle. Mutta millä rahalla sihteeri toimii? Kaikki tehtävän hoitamiseen tarvittava raha pitääkin sitten hankkia "OLL:sta säästyneiden rahojen" lisäksi. Onko JYY valmis lisäämään vuosittaista liikuntatoiminnan budjettia? Epäilenpä. Jos sellaisia liikuntamyönteisyyttä ylioppilaskunnassa esiintyisi, ei ajatus OLLista eroamisesta olisi saanut tuulta purjeisiinsa edes sitä vertaa, kuin nyt on. Työntekijä ilman toimintarahaa on täysin torso ratkaisu. Se ei lisää jyyläisten liikuntamahdollisuuksia yhtään. Ratkaisu omasta liikuntasihteeristä ei todellisuudessa pidä sisällään mitään siitä "onnesta ja autuudesta", jota OLLsta eroon haluavat ovat maalailleet. JYY on hyvin perinteinen ja ansioitunut OLLn jäsenjärjestö. Ote mm. järjestön toimintaan ja johtamiseen on ollut poikkeuksellisen aktiivinen ja vahva OI.L puolestaan on merkittäväin vaikuttanut JYY;n liikuntatoiminnan kehittämiseen ja mox nipuolistamiseen. Jos OLLn nykytoiminnassa on jotain Ionisoitavaa ja muutettavaa, vastuuntuntoinen JYY menee ja muuttaa. OLL on jäsentensä järjestö ja se toimii demokraattisesti. Joka vuosi järjestettävässä liittokokouksessa päätetään toimintasuunnitelmasta ja budjetista. Vakavampi juttu on, jos OLL:ssa ei ole mitään muutettavaa ja silti halutaan erota. Se kertoo erohanketta puuhaa• 'A vien kyseenalaisista motiiveista. Siinä tapauksessa kyse ei olekaan kiistasta JYYn liikuntatoiminnan kehittämissuunnasta, vaan joidenkin ihmisten itsekkäästä tahdosta käyttää ja näyttää valtaansa. Sellaisesta toivoisi jokaisen fiksun edustajiston jäsenen osaavan irtisanoutua. TARJA M Ä K I P U N T O YMMÄRTÄÄKÖ POLIISI OPISKELIJAA? Ympäristövaliokuntalaisemme ovat tosi pahiksia. Osallistuimme Autottomaan päivään maksamalla muutamista Kirkkopuiston viereisistä parkkiruuduista pysäköintimaksut, laittamalla kuitit polkupyöriin ja viettämällä hetken aikaa ruudussa juoden mehua ja syöden lettuja. Halusimme kiinnittää huomiota autojen viemän lilan suuruuteen ja muutama ohikulkija pysähtyikin juttelemaan aiheesta. En olisi etukäteen uskonut sitä päänvaivan määrää, jonka tempaus aiheutti poliisille. Partio pysähtyi kyselemään, että "oletteko olleet oma-aloitteisia". Setäparka oli ymmällään nuorien kekseliäisyydestä ja periaatteesta oma-aloitteisuutta vastaan. Tämä oli mielestäni vain söpöä ihmettelyä. Ruudussa istuneista valokuvan ottanut siviiliasuinen poliisi taasen ei saa sympatiaani. Mihin arkistoit kuvan kun olet sen kehittänyt? Saanko tulla lukemaan tiedot, jotka asiasta kirjoitit? Entä annatko mahdollisuuden niille, jotka olivat vain ohikulkevia ja söivät hetken tarjoamisiamme, tulla poistetuiksi kuvasta? Vuosisadan vaihteessa poliisien korkein johto totesi Suomeen tarvittavan tuhat poliisinvirkaa ollaksemme pohjoismaisella tasolla. Silloin olin huolissani poliisien matalista palkoista ja vähäisestä määrästä. Nyt en enää tiedä, mitä ajatella asiasta. Eihän nykyisilläkään poliiseilla ole mielekästä tekemisiä! Luulin siviilipukuisten poliisien jahtaavan huumekauppiaita, mutta ainakin Jyväskylässä he seuraavat tempauspäivänä parkkiruudussa istuvia. Pitävätkö poliisit ihan oikeasti sellaisia huomionsa arvoisena? Opiskelijatkin tarvitsisivat poliisin apua. Usein tarpeemme taitavat vain olla liian vähäpätöisiä heille. Siten opiskelijalle jää vain anarkistin rooli. Ovatko poliisit puolellamme vasta kun valmistumme ja tienaamme? Henkilötietojen keruu taisi tältä "kansan palvelijalta" jäädä hieman vajaaksi, joten kunnon kansalaisena kerron olevani se, jolla on siistit viikset ja parta. J U H A KOSKINEN JYYN HALLITUKSEN JÄSEN, YMPÄRISTÖASIAT Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYYJylkkäri, yliopisto. Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina (ei liitetiedostoja!) osoitteeseenjylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, multa liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti (max 2500 merkkiä). Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussoiroolantie 2, 40600 Jyväskylä järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 12/03 ti 7.10. mennessä! Amnesty international kokoontuu aina parillisten viikkojen keskiviikkoina Maailmankauppa Mangon takahuoneessa. Kauppakatu 5. Seuraava kokous on 1.10. klo 18.00. Kaikki ihmisoikeusasioista kiinnostuneet rohkeasti mukaan! Lisätietoja tarjoaa ryhmasihteerl Riikka Vuokila, puh. 0407087611, sähköposti: rivuokil@cc.jyu.li Demartopiskelijat Lauantaina 11.10. lähdetään Susanna Huovisen opastuksella eduskuntaan, muista ilmoittautua malkaan 1 Käy JYY:n sivuilla lukemassa ryhmäesittelymme, löydä sisäinen demarisi ia lähde mukaan syksyn eduslajistovaaleihin! Lisätietoja toiminnasta ja dopiskeliioisla pj-Mariannelta, marhult@cc.jyu.li seka' www.cc.jyu.li/yhd/demari Eteläpohjalainen osakunta Eteläpohjalaisen osakunnan syystryskoot 7.10. osakuntahuoneistolla klo 19 alkaen. Ohielmassa viinien maistelua (nyyttanperiaatteella), napostelua, musiikkia ja tutustumisia muihin eteläpohjalaisiin 1 Lisätietoa sivulla hltpy/www.cc.jyu.fi/yhd/epok' ja Elinalla elmamaen@cc.jyu.li. Tuu mukahan, meiran kans kotipolltoonenki maistuu konjamiinillei sisään! Raamattupiireistä tietoa illoissa. English BiOle Study. Information available. Jos kenkä puristaa, ola yhteyttä:.Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki, yhteystiedot: 014213901,050 571 4564, heikki.lehtimaki@opko.fi. 2.10. Rauno Kosonen, Kaulassa risli ja hopeinen kuu; 3.-5.10. Jyväskylän OPKOn syysleiri, lisätiedot illassa, 9.10. Esko Koskenvesa, Kahden maan kansalainen. 16.10. Pekka Laukkarinen, Meille on anneltu tehtävä k J O l A JOPA Jyväskylän Opiskelevat PArtiolaiset ry JOPA ry luo jälleen nviopiskelijan ulottuville mitä hauskimpia tapahtumia. Sulje kirjat hetkeksi, ravista seitit korvista ja tule kanssamme JOPAilemaan. Jos olel ihminen ja opiskelija, niin läyläi jasenvaatimukset pilkulleen ja pääset osalliseksi retkeilystä. piknikeistä ja pariiomaisisla tempauksista. Tervetuloa! Seuraavat lapahlumal Sählyä lai Ullimatea Ut ssä torstaisin klo 1715. Lisätietoja ja ohjeel sähköpostilistalle liittymisestä: htlp.//www.cc.jyu.li/yhd/jopas/. Puheenjohtaja Mikko, mipeeeyli3cc.jyu.li Jyväskylä Zen ry Uudet www-sivut löytyvät osoitteesta http://people.cc.jyu.il/yhd/zen/. Tulossa syksyllä vnkonloppurelriilli 31.10-2.11 seka uusille opastus zen-medilaalioon Ryhti Iässä 26.10. klo 13-14:30. Lisätietoja verkOpiskeiijaillal jatkuvat lauantaisin klo 19. Paikkana on Lutherin kiikko osoitteessa Kansakoulukatu 5. Tulevia iltoja. 4.10. Kuka ihmeen Hedberg? Lasse Nikkarikoski. 1110. Vanha minä vs. uusi minä, Jukka Niemelä, 18.10. Mureneeko moraali eltaantuuko etiikka? Maiti Rusama. Tervetuoa! Lisätietoja toiminnasta www.sley.li/eo/jkl c Lähde ehdolle JYY n edanvaaleihm Groniomn listalle, jos sinulla on tarve levittää vihreää ilosanomaa opiskelijapolitiikkaan. haluat saada valmiuksia vastuulliseen poliittiseen toimintaan ja haluat vaikuttaa itseäsi koskeviin asioihin! Ehdokasasettelu päättyy 14.10. eli paatostasi tarvitaan. Ehdokaskaavakkeita ja lisätietoja saat ryhmämme edustajilla Leena Isoaholla (leisoaho@verso.sl.jyu.il. 050 539 3558) tai Simo Salmelalla (ssalmela@cc.jyu.fi. 050 3251936). Tutustu ryhmäesittelyymme ylioppilaskunnan vaalisivulla, www.co.jyu.fi/-jyy/vaalit Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit Syksyn ensimmäinen saunailta to 2.10. klo 1800 ylioppilaskylan B-talon saunassa (ylin kerros). Jaru tarjoaa makkaraa ja virvokkeita, joten vanhat ja uudet jäsenet sekä jäseniksi haluavat tervetuloa. Torstaina ennen saunaa on kuitenkin hyvä saada hiki pintaan Jarun perinteisellä Cooperin leslillä campuksen kentällä klo 1700. parhaalle tulokselle luvassa muutakin kuin mainetta ia kunniaa, multa jo itsensä ylittäminen palkitaan! Muista myös Padasjoen ammunnat. Muut syksyn lapahtumat loydat nettisivuilla http//www.cc.jyu.li/yhd/jaiu/ Kansanlähetyksen nuorien aikuisten toiminta on Lähelyskodilla os. Kauppakalu 13. Seuraavat KOLME KOHTAAMISTA illat ovat klo 19.30. Pe 10.10 Jussi Miettinen aiheena Toivo ja pe 31.10 Raimo Lappi aiheena Ristiriidat. Nuorien aikuisien raamattupiirit ja Leipäsunnuntail vuoroviikoin. Raamattupiiri Lähelyskodilla klo 18.00 5.10 ja 19.10. Leipäsunnuntail Keijon kirkolla klo 16.00 12.10 ja 26.10. Leipasunnunlaissa on koolla kaiken ikäisiä seurakuntalaisia. Jarmo Sormunen opettaa Galatalaiskirjeestä ja mahdollisuus ehtoolliseen Jyväskylän ev.lut. Opiskeli jeilnhetys Opiskelijaiitat pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen. Sijainti kaupunginkirjastoa vastapäätä. Vapaudenkatu 26 (ovessa teksti kappeli, kerhotilat). Käy Mutta multa, emmehän vain arrlaudu syyskiireiden edessä, silla päivien lyhenemisen myötä myös K0SA käynnistää taas toimimansa: luvassa repäisevän hekumallisia hetkiä muiden Kymenlaaksosta taipaleelle lähtemisen tragedian jakavien opiskelutovereiden kanssa. Ruokalistalla mm. saunailtoja, pakollinen kulltuuriannos, erilaista pelailua ja urheilua sekä nyi seuraavaksi perinteinen punaviiniia peli-ilta osakuntahuoneistolla li 14.10. klo 18 alkaen. Lisätietoja voi kaivaa sähkislislalla. johon liityttävissä osoitteessa hllp//lisls.jyu.(i/mailmarVlistinloAosa. 1.10. Kulttuuri Goes Kapakka NuNussa. Tee ma Punainen Tervetuloa! ijhkupillien harjoituskausi on pärähtänyt käyntiin tultuun lapaan Normaalikoulun yläasteen juhlasalin lavalla keskiviikkoisin 17.30 20.00. Sydämellisesti tervetuloa kaikki uudet ja vanhat soittajat' Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillil rynsääntömääräinen vuosikokous8.10. klo 19.00 Musicalla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Muut käsiteltäväksi haluttavat asial tulee saattaa hallituksen tietoon kirjallisesti viikkoa ennen kokousta. Tervetuloa! VAAKASUORAAN: I . Sanni V. lakia rikkoi, Hämeenlinnaan joutui. (11) 9. Kauppa mainostaa, että kaikkien pitäisi kuluttaa. (5) 10. Onko luo raita puutarhassa tarkoiteltu rakennusmateriaaliksi? (7) I I . Ei se Viro ole, sitä pitää hakea muualta. (7) 12. Onko Intiassa sijaitseva alue kassamagneetti? (5) 13. Tällä voi olla optio sakastiinkin. (6) 14. Eräs leidi lavalla ei ole romani. (6) 17. Viides sotainen jumala on Mäen tuotantoa. (5) 19. Oletko rahaton torstaina, Aaltonen? Et, mutta traumoja on. (7) 20. Ne ovat joustavia, sir Tero. (7) 2 1 . Aamu on ankea retkellä ilman tätä. (5) 22. Annan, Arafat, etu tuosta limusiinikulkueesta tulee teille. (11) PYSTYSUORAAN: 2. Paininut tavaratalonimi tarvitsee monta lanttia. (7) 3. Marstio Elisaa sovitti Angeleihin lisäjäseneksi! (13) 4. Ensimmäisen astian voi havaita pajassa. (6) 5. Avoautoja ja shekkejä kuvaava: kilo, <§>, @ < , metri, @ , Cruice, @ . (13) 6. Suomen armeijan irtainta eli passeli aseen osa. (5) 7. Vaadin 1,5 kertaa, rouva Raisa Ivanov, olette omistajia. (11) 8. Sunnuntaina latinan enne tai tiimat. Oikein käännetty. (11) 15. Jos on priimus oluelle allerginen, voi reagointi tapahtua tässä, (7) 16. Ilman paitaa voi tulla paha mieli. (6) 18. Schulzin hahmo piileksi pressun alla. (5) & Marko Kunnari aniieesoinv n Euon^'12 nssaa 81 juosaa 02 etjedygi euinoiEd et n|osniu| gi S91BA71 leleiuaiuons g uoueft > i IJEAJOdOJOd 7 SB|tS0'Sl sedn '9 luessyji lEUIOUBUJEJJE» S IS3AIJ0H uiseiv t/ nndenvOL oujsiEiatuees £ eeisrj 6 B|iuuv'2 ei^ueAsieN' i :i3S)H1VlSVA « • » • . i » . * * ^ . * . * . » : * * * — • _ * . # * • . « • » . • # . * . » • i
P I S K E L I J A A L E N N U S 10 % liuskeskus VÄINÖNKATU 5 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. (014) 213 542 Tervetuloa Tule kaverisi kanssa kahville. Sykin korttia vilauttamalla talo tarjoaa toiselle lokakuun ajan klo 14-18 Tule viihtymään biljardi, pelejä ja laaja juomavalikoima lliir K Kauppakatu 32 Puh. (014) 614706 ^afejritbu^ Gummeruksenkatu 7 Puh. (014)4497282 ma-to 14-01 pe 14-02 la 12-02 su 15-24 vnnrovatarJt </va»avatar fi 014-214011 Avatar. Puistokatu 1 A. 40100TKL Tervetuloa Avatar iin! Ainutlaatuinen. Suonien suurin 'nettikahvila' tarjoaa surffausja ttfosk.entelifmahdollisuuk.sien lisäksi uusimmat pelit ja nopean verkon pelaa/il le. Mikäli tarvitset neuvoa tai apua laitteiden kanssa, osaava apu on aina lähettyvillä m . Helposti ja mukavasti. Kteftfa** alk»paasta A v/intifisässä Avatarissa! Avoinna. su-to 11-23 pe-la 11-24 J L I G H T P A K R E P P U Selkätuki j a pehmustet olkaimet. 3 isoa t a s k u Edessä j a sivuilla taskut. Kännykäl oma t a s k u . Sisäll kynille j a laskime t a s k u t . 16^ Benzi OLKALAUKKU/ SALKKU 4 vetoketjutaskua useita pieniä taskuja leveä olkahihna CEEZESa 18f ^ORU/lf Wfcu-jo . Palvelemme JnOhfcOpUOtl ma-pe 9-19 / ^ Ä Ä T * 5 la 9-17 Palvelemme ma-pe 10-19 la 10-15 SOHWIN 35-VUOTISJUHLAVIIKOT 2 9 . 9 . 1 2 . 1 . 2 3 MAISTELE NOSTALGISIA MAKUJA KOLMENKYMMENENVIIDEN VUODEN TAKAA: "KANSANOMAISEN KEITTIÖN KLASSIKOT" JUHLAVIIKKOJEN AJAN KLO 15 ALKAEN AIKUISTA MENOA AAMUNELJAAN PE 3 . 1 . : C R O S S R O A D S , L I P U T 2 € ALK. KLO 2 2 LA 4 . 1 . : A B B A SHOW, L I P U T 2 € ALK. KLO 2 1 ( Y K S I T Y I S T I L A I S U U S 4 . 1 . KLO 1 9 2 1 ) LA 1 1 . 1 . MIKA N U O R V A T R I O , L I P U T 2 € KAIKKINA I L T O I N A V U O N N A 6 8 S Y N T Y N E E T HENKKAREITA NÄYTTÄMÄLLÄ I L M A I S E K S I S I S Ä Ä N KAIKKINA I L T O I N A KLO 2 2 2 3 J U O M A A LÄHES V U O D E N 6 8 H I N T A A N • ; '»"IMI W W W . 5 h W l . f i VAASANKATU 2 1 . JYVÄSKYLÄ KARJALA