• h
• RUMHUMniNUMEKO YKSITOISTA • 30. STTSKUmA 1999 Kansallispelin kriisi kokijan silmin Pesäpalloilijat onnistuivat sotkemaan maineensa, mutta miltä tuntui jatkaa työtä lajin parissa sen jäkeen, kun lajin uskottavuus oli mennyt? "Tulevaisuus on olemassa, ennen kaikkea parempi tulevaisuus", toteaa Petri Kaijansinkko. KESKIAUKEAMA Elämän syrjässä jälleen Jussi Myllymäellä on ankaranpuoleista elämänkokemusta, mutta hän ei retostele: "En minä halua niistä puhua. En halua Viktor Klimenkoksi. Enkä halua muutenkaan ratsastaa tämän teatterijutun suhteen rajulla menneisyydelläni. Elämäni on tätä nykyä hyvin seesteistä ja onnellista perhe-elämää." SIVU 21 Ilmiöitä kansojen välillä Tällä kertaa tarjoamme raportit kaikkiaan neljän eri maan ulkomaankirjeenvaihtajiltamme. SIVUT 7 PÄÄKIRJOITUS 30. SYYSKUUTA 1999 Keskiyö ja kaikki hyvin? On lähes mahdotonta kävellä nykyään Jyväskylän keskustan läpi ilman, että näkee jossain poliisiauton, Tilanne on sama vuorokaudenajasta riippumatta. Tosin yöllä olen nähnyt vajaan sadan metrin maikalla kuusikin poliisia. Päivällä tyydytään yleensä yhteen partioautoon. On siis ilmeistä, että näkyvää partiointia keskustassa pidetään tarpeellisena. Jos tarkoituksena on vain pitää ei-loivotuiksi katsotut henkilöt poissa Suomen parhaalta kävelykadulta, vaikutus on kirjaimellisesti näennäinen. Kaupunkikuvaa partiointi siistii sen verran, että halvempiin alkoholimerkkeihin mieltyneet henkilöt siirtyvät keskusta-alueella korttelin verran kompassista alakaupungin suuntaan tai Asemakadulle. Toisaalla poliisi joutuu usein huolehtimaan myös ongelmista, jotka ovai syntyneet esimerkiksi mielenterveyden hoidon määrärahojen leikkaamisen myötä. Kun resurssit eivät riitä kaikkien potilaiden hoitoon, heidäi joudutaan passittamaan kotiin tai kadulle. Paha olo mielessä on aina väliaikaisia, muita hoitamattomana sen seurauksel saattavat olla kohtalokkaat. Näkyvä valvonta on tosiasia myös keskustan tavarataloissa ja ostoskeskuksissa. Miia siellä siis odotetaan tapahtuvaksi? Olenko minä jotenkin riskialttiilla alueella kun liikun siellä? Miia tapahtuu, jos en yhtäkkiä näekään missään poliisia tai vartijaa? O n k o kaikki hyvin vai olenko vaarassa? Helpoin vastaus varmasti olisi, että virkavallan tarkoituksellisessa näkyvyydessä on kysymys rikosten ennaltaehkäisystä. Minkä rikosten? Enhän minä ole missään aikeissa tehdä rikosta. Mutta jotkut m u u t siis ovai? Toisaalla minua ei ainakaan kiinnosta elää pelossa, eivätkä juoppojen lai huumeveikkojen keskinäiset kahinatkaan jaksa enää oikein hetkauttaa. Olenhan syntyperäisenä kaupunkilaisena saanut tottua niiden lisääntymiseen viime vuosina. Välillä jopa unohtaa sen, ettei näin ole aina ollut. Mikäli päättäjät katsovat parhaaksi näkyvän poliisiparlioinnin järjestyksen ylläpitämiseksi niin hyvä näin. Toisaalta tämäntyyppinen alaston valta on aina heikolla pohjalla. Poliisien resurssitkin ovat rajalliset, eivätkä he ehdi joka paikkaan. Käsittääkseni ongelman ydin onkin siinä, että tämä kaupunki ei tarvitse enemmän poliiseja vaan vähemmän syitä ryhlyä rosvoksi. JARI PEITOIA msmMsm Jyväskylän yliopiston y l i o p p i l a s k u n n a n julkaisu, joka ilmestyy yliopiston lukukausien aikono. 16 keiloo vuodessa. Kulttuuri-, mielipidejo liedelehlien liitto Kultti ty.:n jäsen. Päätoimittaja Jori Peltola (014)2603359,040 539/698 jaipth@sl.jyu.ll. Toimittajat: Pelri Heikkinen (014)2603360,0407265103 pelheik@sl.jyu.ti Sami Keio (014)2603360.050303 9217 samikeio@cc.jyu.fi Toimitus lyvoskylcin yfioppilostato Keskussoiioalqnlie 2 40600 Jyväskylä Fax (014)2603928 Sähköposti iylkkoii@«.jyo.(i Verkkolehti «w«.iyu.fi/iyy/iylkkeii Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paulo Rouhiainen (014)2607226 JVY-n jäsenille koliin kannettuna Jylkkdii molsoo 50 moikkao. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014) 260 3355 Ilmoitusmyynti tmi Maltti Mikkonen (014)272166.0400642533 fa<(014)3721 363 Ylioppilaslehden valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy (02)2331222. Ilmoituksenvalmistoja Grafiikka Rutanen (014)216315,050-5962444 giofiikko.iutonen@co.inel.li Ilmoitushinnat tekstissä S.SOmk/pmm takasivu 6.00 mk/pmm moöiopaikkoliso 0.65 mk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myydoon ainoostoon kokonaan) Värihinnat yksi lisavan 450 mk nelivoii 1350 mk lylkkoti oi ole arvonlisaveiollinen, joten hintoihin ei lisätä veioo Painopaikka lehtisepot Oy, Pieksämäki (015)7234212. ISSN 0356-7362 Kannen kuva: Sami Keio VIERAASTA PÄÄSTÄ Sota elämää vastaan Ihmiset tuhoavat maapallon. Lähimmäiset alistavat ja lappavat toisiaan, eivätkä ajattele muuta kuin rahaa ja valtaa. Rakkaus on vain hyväosaisten kultti, jonka saloihin kaikkia ei vihiiä. Hyvien ihmissuhteiden olemassaolo hohkaa vääryyttä, kun huonojakin on olemassa. Aina on olemassa rikkaita ja köyhiä, kauniita ja rumia, onnellisia ja onnettomia. Geenit lyövät kättä ympäristötekijöiden kanssa vääryyden näyttämöllä. Ihmiselämä on kaikkinensa kammottavan epäoikeudenmukaisia ja perustuu yksilöiden täydelliseen itsekkyyteen. Altruismi on ainoastaan tämän itsekkyyden eräs ilmentymä, jonka avulla monimutkainen eläin huijaa itseään. Monien mielestä eläimissä ei ole mitään vikaa, koska ne eivät voi valita. Typeryyksiä. Itsekkäitä ne ovat yhlä kaikki. Niiden vaistot vain kertovat paremmin kuin ihmisien kankea järkeily, kuinka.toimia tyydyttääkseen parhaiten itsifnsä. Jokainen laji ja jokainen yksilö, kasvit _sienei ja muut ku1 1 sipääi mukaanlukien tavoittelevat puhtaasti omaa etuaan. Luonto on yksinkertaisesti paha. Sitä se vanha Darvvinkin yritti sanoa, vaikkei aivan sellaisenaan paperille saanutkaan. Nyt ne, joilla on vähänkään sydäntä ja älyä, ymmärtävät mitä tulee tehdä. On selvää, että ainoa moraalisesti tyydyttävä ratkaisu on lopettaa tämä hirveys. Tuhoia luonto. Mitä nopeammin sen parempi. Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä noin suurille asioille? Kysymykseen ei ole helppoa vastata. Voidaan tietysti vetäytyä voimattomuuteen ja todeta, että vastuu on valtaapitävillä. Mutta kuten tiedetään, nämä tyytyvät vain pelaamaan poliittista henkilöpeliä todellisiin asioihin keskittymisen sijasta. Parhaimmillaankin he pyrkivät ainoastaan lisäämään tuskastuttavan hitailla ja voimattomilla sopimuksillaan ylikansallisten yhtiöiden valtaa. Ydinaseitakin iänikuisesti vain testataan. Luulisi niiden jo kohta olevan tarpeeksi valmiita todellisia käyttöä varten. Johtajiin ei voi luottaa. Jokaisen ihmisen velvollisuutena on tehdä, mitä voi. Katalysaattorin poistaminen autosta, kulutuksen lisääminen sekä omaehtoinen myrkkyjen kaataminen vesiin ovat luonnollisesti keskeisiä keinoja sodassa elämää vastaan. Vaikuttaminen yksityiselämässä sekä julkisessa keskustelussa on niin ikään tärkeää. Tässä kohdin on tosin huomautettava, että vaikka suuttumus onkin ymmärrettävää, iskuja luonnonsuojelujärjestöjen tiloihin tulee valtiää. Ne voivat saada aikaan ei-toivotun vastareaktion asenneilmapiirissä. Parempi keino on painostaa hallituksia ja lukea luontoa luhovia tuotteita. Parlamentaarisia keinojakaan ei sovi unohiaa. Vaikka kukaan ei lupaisikaan moninkertaistaa päästötukia, ei ole sama ketä äänestää. Kukaan nukkuva älköön nurisko. LAURI RIKAIA
• Lasse Toimela "'IJJJJ i i i YTHS:ii mielenterveyshoito syvenevässä ahdingossa Puolet jää hoitoa Kassavaje ahdistaa myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mielenterveyspalveluja. Jyväskylän aseman vastaava psykologi Asko Hietala patistaakin opiskeljoita lobbaamaan päättäjiä ja sidosryhmiä, jotta tilanne helpottuisi. "Mielenterveyspalvelujen resurssipula on erittäin huolestuttava. Me emme pysty antamaan riittävää hoitoa edes puolelle tarvitsijoista. Tehkää ihmeessä jotakin, ja sen toiminnan aika on nyt", terapiapsykologi Asko Hietala agitoi. "YTHS:n budjetista päätetään lokakuussa. Aseman työntekijät hukkuvat arkisiin töihin, joten ei meillä ole aikaa vaikuttaa. Pommittakaa ylioppilaskunnan puheenjohtajaa, Ylioppilaskuntien liittoa ja YTHS:n hallitusta sekä sen puheenjohtaja Tommi Varjosta." Hietalan mukaan ongelmat johtuvat lähinnä opiskelijoiden määrän kasvusta opiskelija ei sinänsä yksilönä voi huonommin kuin ennen. Opiskelijoiden määrä on vajaassa 20 vuodessa lähes kaksinkertaistunut, mutta aseman mielenterveyspalvelujen miehitys on pysynyt samana. "70-luvulla tehdyn laajan tutkimuksen mukaan 7-9 prosenttia korkeakouluopiskelijoista oli välttämättömän avun tarpeessa. Tämä pitää hämmästyttävän hyvin paikkansa tänäkin päivänä. Näistä avuntarvitsijoista voimme tavata ehkä neljää prosenttia, mutta heitäkään kaikkia emme kykene hoitamaan riittävästi." 32 hammasta arvostetaan enemmän kuin ainoaa päätä Kysymys on köyhyyden lisäksi myös arvoista. Mielenterveyspalvelut ovat rahanjaossa alakynnessä muun terveydenhuollon rinnalla. Päättäjät arvostavat korvaa, nenää ja hampaita enemmän kuin päätä. "Tämä on valtakunnalinen terveyspoliittinen ongelma: ei haluta myöntää, että kansakunnan valitut korkeakouluopiskelijat olisivat mielentervcyshoidon tarpeessa", Hietala jatkaa. Hänen esittämä ajatus on surullista kuultavaa, koska ainakin Jyväskylässä korkeakouluopiskelijat hakeutuvat hoitoon muuta kansaa useammin. "Viime syksynä kiinnitin huomiota opiskelijoiden määrän suuruuteen. Laskujeni mukaan yliopisto-opiskelijoilla on suhteessa pieni yliedustus verrattuna muihin kaupunkilaisiin", kriisikeskus Mobilen johtaja Pirjo Tuosa toteaa. Henkistä ensiapua tarjoavan Mobilen resurssit riittävät omaan työhön nipin napin, ahtaumat syntyvät jatkohoidossa. "Ohjaamme opiskelijat ensin YTHS:n mielenterveyspalveluihin, vaikka ne ovat mielettömän kuormitettuja. Ei-jyväskyläläisten opiskelijoiden tilanne on tosi vaikea, koska heitä ei voida ohjata kaupungin palveluihin kuin harvoissa hätätapauksissa", Tuosa harmittelee. Mielenterveystyöllä saataisiin valmistuneiden määrä kasvuun? Synkkä mieli voi johtaa lopulta opiskelukyvyttömyyteen. "Asiaan törmää opintotukilautakunnan käsittelyssä, jossa tutkitaan liian vähän opintotukiviikkoja keränneiden opintotukihakemuksia. Aika monella on psykologin lausunto mukana", sosiaalisihteeri Simo Pöyhönen ylioppilaskunnasta tietää. Pöyhönen myös harmittelee, että sairasta opiskelijaa ei neuvota nostamaan sairaspäivärahaa opintotukikuukausien tuhlaamisen sijaan. "Opiskelukyvyn menettää syystä tai toisesta kymmenes opiskelijoista. Aivan varmaa on, että mielenterveystyöllä pystyttäisiin sekä nostamaan merkittävästi valmistuneiden määrää että poistamaan pahaa oloa", sosiaalisihteeri uskoo. Vajaa pää johtuu vajaasta historiasta Opiskelun aloittamisikä on tyypillinen sairastumisajankohta. YTHS:n Jyväskylän aseman mielenterveyspalvelu saa vuosittain 250 uutta asiakasta, joista suurin osa on ensimmäisen vuoden opiskelijoita. "Opiskelun aloittaminen, vieraaseen ympäristöön sopeutuminen on vaikeinta. Toinen uhkaava hetki on myöhemmin, kun opiskelu on muuttumassa vielä astetta itsenäisemmäksi. Kolmas tekijä, josta voi kärsiä milloin vain, opiskeluvaiheesta riippumatta, on rakkauteen ja seksualisuuteen liittyvät ongelmat", Hietala selvittää. "Taustalta löytyvät kehityskriisi, itsenäistymisen ongelmat ja irtautuminen vanhoista sosiaalisista verkostoista, jotka voivat johtaa lopulta eristäytymiseen", Tuosa säestää. Hietalan mukaan kuitenkin liika tyypittely on harhaanjohtavaa, koska mieleltään sairasta ei välttämättä arkielämässä erota terveistä. "Opiskelijoissa näkyy aikaisemman historian puutteellisuus. Kun pitäisi vastata aikuisen elämän vaatimuksiin, ongelmien ratkaisukeinot eivät enää riitä", hän summaa. Hietala uskoo, että ruuhkasta huolimatta avun tarvitsijan kannattaa ehdottomasti hakeutua YTHS.n hoitoon. Jyväskylän aseman keskeisin hoitomuoto on psykoterapia. "Se sopii opiskelijoille, koska heillä on kyky verbalisoida ja tarkastella omaa elämäänsä. Tämä on suuri etu, ja siihen me turvaudumme. Asiakkaista jää erittäin pieni osa pysyvästi työkyvyttömiksi". SAMI KERO Monelle vuosi 2000 on myyttinen luku. Toiset suunnittelevat vuodenvaihteeseen ennennäkemättömiä pirskeitä, mutta Studia Futura -tapahtumasarjan puuhahenkilö Arvi Tuomi lähestyy asiaa vakavammalta näkökannalta. "Vuosituhannen vaihtumiseen liittyvät asiat ovat itse asiassa aika suuria". Tuomi toteaa. "Ihmisiä askarruttaa uuden vuosituhannen arvomaailma ja se, mistä lähtökohdista 2000-luvulle ollaan ylipäätään lähdössä." Tuomi on ollut mukana organisoimassa syyskuussa alkanutta Studia Futura -tapahtumaa, johon kuuluu yleisöluentoja sekä heti vuosituhannen vaihduttua järjestettävä seminaari. "Ideana on ollut se, etiä yleisöluennot olisivat ikään kuin ulkokehä, jonka sisällä seminaari on. Kullakin luennolla on oma teemansa ja kaksi puheenvuoron pitäjää, jotka edustavat jollakin lavalla toistensa vastaisia tai toisiaan täydentäviä näkökantoja", Tuomi hahmottelee. Löytyykö synteesi? Yleisöluentojen teemoina ovai mm. "Uuden ajan ihmisen hyvinvointi ja pahoinvointi" sekä "Lopunajan profeetojen tuomiot ja vaatimukset". Miien näitä sangen raskailta kuulostavia teemoja olisi sitten tarkoitus käsitellä yleisöluennoilla? "Luentojen yhteydessä järjestetään paneelikeskusteluja. Tarkoitus olisi pyrkiä sekä puheenvuorojen pitäjien väliseen kahdenväliseen keskusteluun että yleisön kanssa käytävään kommunikointiin. Mihinkään suureen kokonaissynteesiin ei ole tarkoitus pyrkiä vaan tuoda eri näkökantoja esille." Entä vuosituhannen aloittava seminaari sitten? "Siellä on alustajina italialainen, aikamme kärkiajattelijoihin lukeutuva Giovanni Valtimo sekä englantilainen systemaattisen teologian professori Stephen Sykes", Tuomi listaa. "He toimivat myös koko seminaarin ajan toistensa kommentaattoreina." Voiko epävarmuuteen luottaa? Vuosituhannen vaihteen kantavia teemoja on Tuomen mielestä epävarmuuden hyväksyminen. "Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisi syylä turvautua yksinkertaiseen optimismi-pessimismi -jaotteluun", hän korostaa. "Toivoa ja luottamusta voi olla myös epävarmuuden tilassa." Tuomi harmittelee sitä, että suuret vuosituhannen vaihteeseen liittyvät kysymykset peittyvät liian usein tulevan juhlahumun suunnittelun alle. "Aika paljon on sellaista small talkia", hän miettii. "Sen sijaan voisi harrastaa enemmän big talkia. Se ei tarkoita mitään pullistelua vaan sitä, että asiat ovat isoja." "Vuosituhannen vaihtuminen näkyy valtakunnan tasolla tarkoittavan lähinnä sitä, että otetaan uusi vuosi entistä komeammin vastaan. Muutenkin asiaan suhtaudutaan vähän semmoisen pintakuohunnan kannalta. Jyväskylässä on tässä asiassa pidetty mielestäni hyvin esillä myös syvällisempiä näkökantoja." Studia Futura -sarjan seuraava luento "Ei riemuvuotta ilman oikeudenmukaisuutta" järjestetään torstaina 7.10. kello 18.00 yliopiston juhlasalissa Cl. Tapahtumasarjan järjestävät yhteistyössä Jyväskylän kaupunkiseurakunta, maaseurakunta, kaupunki, yliopisto sekä Kristillinen kulttuuriliitto ja Opetusministeriö. JARI PEITOLA STUDIA FUIURA -TAPAHTUMASARJAN YHDYSHENKILÖT: ARVI TUOMI PUH. 050 5215405 JUKKA KESKITAIO PUH. 050 5215412
• « -mmMRmmmmmmennanai • usnsmm tm OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Kuka on ainoa suomalainen purjehduksen olympiavoittaja? 2. Minkä maalainen on maailman ensimmäisenä pidetty pitkä elokuva (v. 1906)? 3. Mistä termi sovinismi on saanut nimensä? 4. Mikä on mimbar (tai minbar)? 5. Minkä eläimen latinankielinen nimi on meles meles? ALLIKKO 6. Kuka on viimeinen paljain nyrkein raskaan sarjan maailmanmestaruuden voittanut mies? 7. Kuka oli Simeon Styliitta? 8. Mitä sateenjumala tekee työkseen Douglas Adamsin viisiosaisessa Linnunrata-trilogiassa? 9. Mikä maailman kaupungeista sijaitsee kauimpana merestä? 10. Miten ja missä kuoli Fredrik Barbarossa? m BONUS: Minkä niminen on Suomen järjettömin tarina? •B}BS U!d«n :Sflrl08 •uaaitol-jaies uaauisoAatippuiH-oi. Ifiuinjn i|3 mo-niu-ni-n/yi inund -OBllggd UBflBABSBJ UOS -iuiouoine uaunyBjn '6 'B0)nB-B>p|8i eely '8 •sAuiiuAdsgAiAd uisini -nns) ef uau!Biuui!SU3 % uBAjiins 1 ujjor g U?JÄBW s UBB1 -an| iueeio» BISOI iionj -BUJBBS UBhaiISOW 'p -s;u|Anei|3 SB|Oi|3iN E •uauieieHBJjsnv z }piBnoaao)(S3t Yliopiston sähköpostiyhteyksien muodostamisessa yleisesti käytössä ollut telnet-ohjelma on poistumassa käytöstä tämän vuoden loppuun mennessä. Osasta koneita telnetohjelmistot poistetaan jo lokakuun alkuun mennessä. Tilalle tulee salamyhkäisesti nimetty, jo osaksi käytössä oleva SSH-ohjelmisto. Kyse on nimenomaan salauksesta, sillä SSH mahdollistaa kaiken verkossa kulkevan informaation suojaamisen. Kuka tietää tunnuksesi? Miien tämä vaikuttaa silten opiskelijan arkeen esimerkiksi sähköpostin lukemisen suhteen? Käyttöön tulevat SSH-ohjelmistot eivät vaadi uusia käyttäjätunnuksia eivätkä salasanoja. Samoin verkkoon sisäänkirjoittautuminen tapahtuu samalla periaatteella kuin vanhoissa telnet-ohjelmistoissakin. SSH eli Secure Shell-ohjelmisto takaa sen, että lähetetty informaatio päätyy juuri sille käyttäjälle, jolle se on tarkoitettukin. SSH ehkäisee myös ns. verkon kuuntelun mahdollisuuden eli sen, että jokin kolmas osapuoli seuraisi kahden käyttäjän välistä viestintää. SSH:ta käytettäessä ei ole myöskään pelkoa siitä, että oma käyttäjätunnus joutuisi vieraisiin kasiin. SSH tulee, oletko valmis? SSH on tietoturvallisuuden tae, suojaa tämänkin koneen käyttäjää. Myös yo-kylän yhteyksiin Mikäli opiskelijan sähköpostipalvelin on itu, silmu tai verso, ssh-ohjelmiston käyttöön totuttelu alkaa heti lokakuun alusta. Yliopiston aik-keskuksen erikoistutkija Seppo Kallio korostaa, eitä näihin palvelimiin ei kuun alusta lähtien pääse enää telnet-yhteyden kautta myöskään ylioppilaskyläslä opiskelijoiden omilta koneilta. "Tukkiin, kantoon ja oksaan telnetillä pääsee ainakin jonkin aikaa", hän toteaa. Entä onko yliopistolla koneita, joihin SSH-ohjelmistoa ei saa? "Atk-keskuksen ja kirjaston vanhoilla päätteillä ei voi käyttää SSH:ta", Kallio kertoo. "En osaa sanoa onko yliopistolla sellaisia mikroja, joihin SSH:ta ei saisi. Minulle ei kukaan ole vielä raportoinut yhdestäkään mikrosta, joka ei pystyisi ajamaan jotain SSH-ohjelmistoa, multa varmasti niitä joitain on. Vastaan voi lulla myös joitain vanhoja 486-keskuyksikön ja Windows 3.Ix -käyttöjärjestelmän sisältäviä mikroja, joissa SSH ei toimi. Ehkäpä ihmiset raportoivat asiasta kun alkavat asentaa SSH-ohjelmia." Verkko ei hidastu Yliopiston mikroverkko on silloin tällöin melko ruuhkainen. Vaikuttaako SSHohjelmiston käyttöönotto Seppo Kallion mukaan sitten verkon käyttönopeuteen? "Ei se varsinaisesti verkkoon vaikuta, mutta mikrot joutuvat salakirjoittamaan ja purkamaan liikennettä, joien riippuen mikron nopeudesta, pääteohjelmat hidastuva! selvästi tai tuskin lainkaan", hän arvelee. "Yliopiston tietoturvan johtoryhmä on Nykynuori polttaa ja juo Raitis nuori on harvinaisuus. Alkoholin ja tupakan käyttökerrat ovat lisääntyneet sekä tytöillä eitä pojilla, tytöillä suhteessa enemmän. Tupakkaja päihdekasvatuksen tarve on tiedostettu kouluilla, multa toiset koulut panostavat siihen enemmän kuin toiset. Tämä käy ilmi kasvatustieteen lisensiaatti Leena Karekiven väitöskirjasta, jossa pitkittäistutkimuksen avulla seurattiin Ylivieskan nuorten tupakointia ja päihdekäyitäytymisiä. Nuoret tutustuvat tupakkaan ja alkoholiin noin 12-13 -vuotiaina. Säännöllinen päivittäinen tupakointi alkaa noin 15-vuotiaana. Tutkimuksen mukaan tupakoivien tyttöjen osuus lisääntyi ja poikien vähentyi seurantavuosien aikana. Nuorten alkoholinkäyttö tihenee iän karttuessa ja se on entista enemmän humalahakuisempaa. Vain noin 10 prosenttia lukion päättöluokan ikäryhmään kuuluvista nuorista on täysin raittiita. Raittiiden tyttöjen osuus on vähentynyt huomattavasti enemmän kuin poikien. Vanhempien tupakoinnin ja alkoholinkäytön yhteys lapsen tupakkaja alkoholikäyttäyiymiseen on merkittävä, mutta kavereiden vaikutus on kuitenkin vielä huomattavampi. Karekiven mukaan vanhempien vastuilla lulee painottaa, ja koulun tulee järjestää joka vuosi vanhempainiltoja, joiden aiheena ovat tupakkaja päihdeasiat. Vanhemmille lulee antaa mahdollisuus oman lapsensa oppimisen ohjaamiseen: tätä varten voidaan vanhemmille järjestää opetuksen ohjaamisen kursseja. Näin vanhemmatkin pystyväi paremmin estämään lapsen syrjäytymisen. Tukihenkilöiden eli kouluterveydenhoitajien, koululääkärien, oppilaanohjaajien, erityisopettajien, sosiaalityöntekijöiden, psykologien ja koulukuraattorien määrää sekä työaikaa koulussa tulee lisätä. Uudistukset tarvitsevat taloudellista panostusta, arvovaltaa ja sitoutumisia, koska ennaltaehkäisevä työ on väitöksen päättänyt, että SSH:n käyttöön on siirryttävä niin laajasti kuin se suinkin on mahdollista ja se on tehtävä mahdollisimman nopeasti. Ilmeisesti alkuvaiheessa ulkopuolelle jää joitain vanhempia laineita kuten päätteet." Miten macit? Mattilanniemen atk-keskuksessa sekä yliopiston kirjaston aulassa ja kolmannessa kerroksessa on opiskelijakäytössä myös monia Apple Macintosh -tietokoneita, joilta moni opiskelija hoitaa päivittäiset sähköpostiyhteytensä. Atk-keskuksen mae-asiantuntija Kauko Saarisen mukaan SSH-ohjelmisto on ollut maceissa valittavana telnet-ohjelmiston rinnalla jo jonkin aikaa. "Tulevaisuudessa maceissa on valittavana joko Windows-koneista tuttu F-Secure-ohjelma tai Niity Telnet -ohjelma, jotka molemmat mahdollisiavat SSH-yhleyden luomisen", Saarinen toteaa. "Tosin jälkimmäinen mahdollistaa myös suojaamattoman yhteyden." Saarisen mukaan kaikkien yliopiston käytössä olevien mac-konciden pitäisi pystyä pyörittämään uutta ohjelmistoa ongelmitta. Hänen mielestään SSH on tärkeä edistysaskel tietoverkkojen suojaamisessa. "Esimerkiksi me atk-keskuksessa käytämme vain SSH-yhteyttä koska on pakko." JARI PELTOLA MIKROJEN KÄYTÖSSÄ ANTAVAT OPASTUSTA ATK-KESKUKSEN MIKRORYHMÄ IA LAITOSTEN MIKROTUKIHENKILÖT, LLSÄTIETOIA IA OOVVNLOAD-OSOITTEITA SSH-OHIFLMISTOISTA SAA MYÖS YLIOPISTON ATK-KESKUKSEN NETTIOSOITTEESTA WWW.IYU.FI/ATK/SSH. MAC-KONEIDEN SSH-OHJELMISTA TIETOA MM. OSOITTEESSA HTTP://WWW.IYU.FI/ATK/MACTUKI/NIFTY-TEINET-SSH/ mukaan kuitenkin se halvin työmuoto. Leena Karekiven kasvatustieteen väitöskirja "Ehkä en kokeiksikaan, jos... Tutkimus ylivieskalaisten nuorien tupakoinnista ja päihteidenkäytöstä ja niihin liittyvästä terveyskasvatuksesta vuosina l L )S9-1998" esitetään tarkastettavaksi 2.10.1999 Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Leena Aho Joensuun yliopistosta ja kustoksena professori Jouko Kari. Väitöstilaisuus järjestetään yliopision vanhassa juhlasalissa S212 kello 12 alkaen. Bicycle Thieves Autumn is the time whcn new studenis come to iown and bring their bicycles with them. Aimosi one thousand bicycles are siolen every year in Jyväskylä. The greatest risk is to leave ones bike o n Kauppakatu, especially for ihe night. In most thelts thai lake place near bars and at night bikes are only used for a short time and then discarded. Only new and expensive ones are actually stolen and taken elsewhere to be sold. The lost property office is full of bicycles. Several hundred bikes are waiting for someone to claim them. The problem is thai most people go 10 the office shonly alter they have lost their bike while the most of siolen bicycles find their way there after one or two months. Bicycle theft falls in the range of basic insurance. However, in order to receive compensation ones bike has to locked up in a garage or with a certified lock. A list of certified locks is available at insurance companies and most bicycle retailers. Blues Live! The programme for ihe upcoming Blues Live! festival remains interesting and lively even withoui superstars. The styles range from basic blues to more jazzy flavours. Perhaps the most interesting performer will be Michael Roach. He has been called the fuiure of the Piedmont style, a style thai basically relies on the Singer and his guitar. The Blues Live!99 Festival will lake place in Jyväskylä 6.-10.10. wiih Diz 'Honey'atson (UK), Jolly Jumper & Big Moe (NOR), Joy (SWE), Junk Yard Kings (eaturing Tommy Cougar (SWE). Eugene 'Hideaway' Bridges Band (USA/UK). The main place of events vvill be the Jazz Bar and Tina (.9.10 ). Film Archives The autumn at the Film Archives (Elokuva-arkisto) continues with European classics. Federico Fellinis documentary The Clowns will be seen on 7.10. The following week (14,10.) will see M by Fritz Lang. M, the story of paranoia, guilt and the arbiirariness of law, is an important masterpiece in film history. The satirical melodrama is sirengthened with visual tricks and interesting use of sound. Ali Film Archive features will be shown in Minnansali in the Town Library at 18.00.
• Sami Kero JTOUttU* TUQPMUSUim NUKRO THOEICSAN • 2. STYSKIflTrA 1999 Luvattomia käyttöönottoja ja varsinaisia varkauksia Fillarivaras vaanii Syksy on aikaa, jolloin uudet opiskelijat saapuvat kaupunkiin. Heidän mukanaan tulee myös useita satoja polkupyöriä. Tämän tietävät myös pyörävarkaat. "Jyväskylässä varastetaan tai otetaan luvatta käyttöön vajaa tuhat polkupyörää vuosittain. Määrä on tänäkin vuonna pysynyt vakiona", rikoskomisario Olavi Saunamäki Jyväskylän poliisista kertoo. Koko maassa ilmoitettiin vuonna 1997 noin 14 000 pyörävarkautta. Eniten polkupyöriä varastetaan ydinkeskustassa. Saunamäen mukaan Kauppakatu on polkupyörävarkauksien kannalta riskialuetta aina Amarillon edestä yliopistolle saakka. "Ravintolaan lähtiessä kannattaisi harkita kävelemistä tai bussilla kulkemista. Huonolla lukolla varustetun polkupyörän varas vie helposti pimeinä aamuyön tunteina", Saunamäki kertoo. Keskustaan yöksi unohdettujen pyörien valtava määrä hämmästyttää häntä. Pyöriä katoaa toki muuallakin kuin keskustassa. Pyöriä viedään työpaikoilta ja kotipihoista. "Kotioloissa pyörä on parasta pitää sisätiloissa ja sielläkin lukittuna. Jos pyörä on pihalla pyörätelineeseen lukittuna, saattavat varkaat nostaa koko telineen autoon". Saunamäki muistuttaa. Luvaton käyttöönotto ja varsinainen varkaus Pyörävarkaudet voidaan erotella kahteen ryhmään, luvattomiin käyttöönottoihin ja varsinaisiin varkauksiin. Ravintoloiden edestä hävinneet pyörät ovat usein luvattomasti käyttöönotettuja. "Kaikenlaiset pyörät kelpaavat. Niillä ajellaan kotiin ja sitten ne hylätään lähipusikkoon", Saunamäki toteaa. Varsinaisissa varkaustapauksissa kohteena ovat kalliimmat pyörät. Saunamäen mukaan ne toimitetaan pois paikkakunnalta, jonnekin missä niitä voi vapaammin käyttää. Löytötavaravarastossa viruu monta sataa joltakin joskus varastettua pyörää. "Tyypillistä on, että pyörää käydään etsimässä löytötavaravarastosta pari päivää katoamisen jälkeen ja sitten luovutetaan. Usein pyörät kuitenkin tulevat sinne kuukauden tai parin viiveellä katoamisesta", Saunamäki muistuttaa. Elektroniikalla voroja vastaan Pyörän tunnistetiedot ja rungon numero kannattaa ottaa ylös mahdollisen varkauden varalta. Jos rungossa ei ole numeroa, voi siihen kaiverruttaa oman sosiaaliturvatunnuksensa. Omistusoikeuden todistamiseksi myös pyörän ostokuitti on syytä säilyttää. Uutuuksia polkupyörän suojaamisessa ovat elektroniset tunnistinjärjestelmät. Ne koostuvat pyörään kätkettävästä tunnistinsirusta ja lukulaitteesta. Kun poliisin lukulaite löytää sirun, pyörän oikea omistaja selviää. Tunnistinsiruja myydään Jyväskylässäkin parilla sadalla markalla. Saunamäen mukaan elektronisten tunnistinjärjestelmien ongelmana on toistaiseksi yhtenäisen järjestelmän puute. Järjestelmiä on monenlaisia ja ulospäin ei näy, millä järjestelmällä omaisuus on merkitty. Pyörät pitäisi siis tarkistaa kaikilla mahdollisilla lukulaitteilla. Avaimet talteen Polkupyörävarkaudet kuuluvat perusturvavakuutuksen piiriin. Edellytyksenä korvaukselle on, että pyörä on ollut varkaushetkellä lukitussa autotallissa tai että se on lukittu vakuutusyhtiön hyväksymällä lukolla. Omistajalla pitää myös olla molemmat lukon avaimet tallella. Listan hyväksytyistä lukoista voi noutaa vakuutusyhtiöistä. Polkupyöräliikkeissäkin yleensä tiedetään, mitkä lukot ovat vakuutusyhtiöiden hyväksymiä. AKIA NIKKILÄ ^m^i O nko opiskelijaäidin elämä todella sellaista kuin Tanja väittää eli "elämä täynnä lasta, ihan pihalla, rinnoissa maitoa, puuroa päässä ja tuntuu siltä, että suusta kuuluu vain mölinää"? Mitä omaan aktiivisuuteen perustuvia uudenlaisia kanavia on äitiyden kokemuksen jakamiseen muiden äitien kanssa? Mammat kahvilla ja Tissiliigassa Jyväskylässä toimii Tourutupa, jossa kokoontuvat viikoittain mm. Mammakahvila ja imetystukiryhmä Tissiliiga. Jyväskylän Tissiliiga on Suomessa lajinsa vanhin, ja se on toiminut jo yli 5 vuotta. "Olemme käyneet Mammakahvilassa ja Tissiliigassa", Tanja ja Anu kenovat. "Imetystukiryhmä on vertaisryhmä, jossa ei ole auktoriteetteja, ja kaikki esiintyvät omilla nimillään" Tanja kertoo. "Nyt olen Viljamin kanssa Vaavinkaisissa, joka on yli puolivuotiaiden muskari". Tietoa ja apua sähköpostilistoilta sekä internetistä Äideille on perustettu valtakunnallisia sähköpostilistoja. Niitä ovat mm. haikara-, imetystuki-ja unihiekkalistat. "Olen imetystukilistalla ja olin raskausaikana haikara-listalla", Tanja kertoo. "Sieltä löytyi samassa vaiheessa olevia ja saattoi vaihtaa kokemuksia. Listojen seuraaminen antaa infoa". Myös Anu seuraa imetystukilistaa. "Olen käynyt ihmisten kotisivuilla, Vauva-lehden sivuilla ja Nicehousen Lastenhuoneessa", Tanja listaa. Tiina on myös käynyt Tissiliigassa, vauvamuskarissa ja jumpassa sekä Vauva-lehden sivuilla, mutta ei ole etsinyt aktiivisesti tietoa internetistä. "On ollut niin paljon henkilökontakteja, ettei ole tarvinnut tai osannut kaivata." Mammat koukussa irkissä Ainoastaan Tanja on irkkaillut. "Onneksi nyt on kone rikki, sillä siihen jää koukkuun", hän huoahtaa. "Koukkuun jää ehdottomasti ja ensimmäisellä kerralla. Mammat-kanavan kestoaiheita on lapset, lastenhoito ja naisen elämä yleensäkin", irkkaava äiti Natalia kertoo. "Netissä voi olla helpompi käsitellä vaikeita asioita kuin hiekkalaatikolla kasvoista kasvoihin", Tanja toteaa yleisesti. Tiina nostaa lapset esille: "Entäs lapset? Jos äiti iikkaa, niin eikö lapsillakin ole oikeus sosiaalisiin kontakteihin hiekkalaatikolla" Natalia paljastaa, että irkkailuun käytetään sitä omaa aikaa: "Kanava on vilkkaimmillaan iltaisin, kun lapset ovat nukkumassa." Mikä ihmeen mammat-kanava? "Marraskuussa 98 selvisi että yksi vanha irkkituttu oli tullut raskaaksi. Ei ollut mitään IRC-kanavaa missä voisi vapaasti hehkuttaa raskaudestaan ja tilittää synnytyksiään ja vauvaongelmiaan muilla kanavilla parhaimmillaan kohteliaasti muutettais puheenaihetta tai jopa naurettais ja pilkattais", KatsPurr, #mammai kanavan perustaja kenoo. "Olihan Vauva-lehden ehätti olemassa, mutta häiriköt riehuivat siellä aika ajoin. Mammoilla olemme 'turvassa'. Tunnelma on paljon intiimimpi", hän jatkaa. Mammat-kanava onkin vain naisille ja häiriköt heitetään armoita pois. "Kaikki osaavat tehdä sen, mikä on tärkeintä: jutella. Useat osaavat ylläpitää kanavaa: kikata ja bannata", KatsPurr kertoo mammojen irkkitaidoisia. Irkkaileville isille on myös oma #isit-kanavansa. Kanavalla on yhteensä noin 130140 käyttäjää, parhaimmillaan keskustelussa on yhtäaikaa mukana 50 irkkailijaa. Opiskelijoita on ehkä neljännes. Käyttäjät ovat enimmäkseen suurimmista kaupungeista, mutta iso osa koostuu myös äideistä, jotka ovat eristyksissä muista äideistä. Yleensä he asuvat joko maalla tai vieraassa maassa. Puheliaat erakot virtuaalisesti kylässä "Mammoja ehkä yhdistää tietynlainen 'puhelias erakkomaisuus' äidit ovat mieluummin tekemisissä muiden äitien kanssa virtuaalisesti ja vieroksuvat perinteistä hiekkalaatikkoarkea. Äideillä on kova tarve kommunikoida . Tässä mediassa se on sopivasti hallittavissa; voi ottaa ja antaa juuri sen verran kuin itselle sopii", KatsPurr pohtii kanavan yhtä piirrettä. Mammat-kanavan ja sähköpostilistojen äidit tapaavat myös toisiaan ja irkkailu laajenee ystävyyssuhteisiin. Toisaalta #mammat-kanava saattaa olla paikka, jossa purkaa sydäntään rauhassa ja ottaa itselleen sellaisen roolin ja lilan kuin itse haluaa. Mikään ei Mä iikkaan! kuitenkaan korvaa henkilökohtaista kontaktia; hiekkalaatikolla ja mamma-kahveilla tunnelmaa lisää vielä se kaikille äideille (ja isille) tärkein asia: oma lapsi. Äitiyden myytti Äidit pohtivat myös opiskelijaäidin arkea, oma aikaa, turvaverkostojaan, toimeentuloa, ansiosidonnaista -sosiaaliturvaa, äiti-vauva jumppaa ja toisenlaista opiskelijaelämää, joka ei mahdu muotteihin. "Äitimyytin mukaan äiti hymyilee koko ajan ja on onnellinen", Tiina kiteyttää lopuksi. PETRI VÄHÄKANGAS MAMMA! JA LAPSET: " T A N J A " ( 2 4 ) JA " V I L J A M I " ( 7 K K ) HUMANISTINEN TIEDEKUNTA, 5.OPISKELUVUOSI " A N U " ( 2 7 ) JA 'POIKA' ( 2 KK) RHTEISKUNTATIETEELUNEN TIEDEKUNTA, 7.0PISKELUVU0SI " T I I N A " ( 2 8 ) JA " T E A " (3 v) FILOSOFIAN MAISTERI -95 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, ERILAISIA JATKO-OPINTOJA JA 2 VUOTTA KOTIÄITINÄ, TUTKIJAOPISKEUJA # N A T A L I A ( 2 6 v ) JA " S A M I " N . 1 v. IRKKAILEVA JA OPISKELEVA ÄITI # K A T S P U R R ( 3 ) , " L A S S I ( 7 V ) JA D A N I E L 1 , 5 V " , #MAMMAT KANAVAN PERUSTAJA, MEDIATAITEEN OPISKELUA
• mm?m mmmmHUBEHOTKSITOISTA 30. STTSKUUTA1999 iQiie tai? Konsensuksesta äänestetään, ihmisiä uhkaillaan, sääntöjä ei eli mitä kuuluu kerrota jotta niitä voitaisiin muuttaa tarvittaessa, t-paitoja poltetaan, julistaudutaan puheenjohtajaksi, kävellään ulos salista, estetään ulos käveleviä poistumasta. Kaikkea tätä ja paljon muutakin oli opiskelijakongressi heinäkuun lopun Espanjassa vuonna 1999. Alcaiä dc Henaresin yliopisto viettää lana vuonna ensimmäisen perustamisensa 500-vuotisjuhlaa. Yhtenä juhlavuoden merkkipaaluista vuonna 1977 uusperustettu yliopistoja sen opiskelijakunta olivat kutsuneet opiskelijoita yli 400 yliopistosta ympäri maailmaa viikon mittaiseen opiskelijakongressiin heinäkuun lopussa. Kongressissa oli tarkoitus laatia ja hyväksyä Alcalan manifesti -julistus opiskelijoiden oikeuksista ja näkemyksistä. Työryhmätyöskentelyn jälkeen viimeisen päivän yleisistunnossa, kaikkien osallistujien toimesta tämä Opiskelijoiden Magna Carta hyväksyttäisiin salamavalojen räiskeessä sekä komissaarien, rehtoreiden, pormestareiden ja muiden arvohcnkilöiden läsnäollessa. Julistukselle oli jo etukäteen raivattu tie Euroopan Unionin päättävien elinten tietoon ja julkisuuden valokeilaan. Ääni huutavan korvassa Puitteet kokoukselle olivat hienot. 200 000 asukkaan pikkukaupunki Madridin kyljessä ja sen yliopisto olivat panostaneet osallistujien viihtyvyyteen. Jokailtaisilla fiesioilla ja muulla oheisohjelmalla oli tarkoitus pitää osallistujat tyytyväisinä. Sen sijaan kongressin asiapuoli takkuili alusta alkaen. Englanninkielisiin ja espanjankielisiin osiin jakautuneet työryhmät ajautuivat pian kriisiin, kun havaittiin, että niiden tuloksia manipuloitiin. Joidenkin ryhmien vetäjät olivat itse keksineet tuloksia etukäteen, ja työryhmät eivät näitä "johtopäätöksiään" saaneet nähdä. Pahiten nämä ristiriidat tietysti kärjistyivät Magna Cartaa valmistelevassa työryhmässä. Osallistujat vaalivat uudistuksia, ja niitä pitikin olla tulossa. Magna Carta -työryhmää laajennettiin niin, että siinä oli edustaja jokaisesta yliopistosta. Torstaina, kongressin toiseksi viimeisenä päivänä, piti vihdoin olla mahdollisuus käydä keskustelua julistuksen sisällöstä. Koko ilta taisteltiin kuitenkin vain siitä, miten keskustelu pitäisi käydä. Kuuden tunnin tuloksettoman toinen toisensa suuhun huutamisen jälkeen päästiin suunnilleen yksimielisyyteen siitä, että kuuden tunnin tulokseton loinen loisensa suuhun huutaminen on tyhmää ja päätettiin vain aloittaa keskustelu itse asiasta. Ilmeisesti tässä välissä naulittu iltapala ja kokoussalin vaihdos muuttivat taas järjestäjien mielipiteitä, ja sitä kautta kongressin sääntöjä siten, että työryhmään kutsutut lisäjäsenet haluttiin sittenkin heittää ulos ja taas jankattiin. Paita tulessa Puolilta öin pohjoismaiset delegaatiot sekä joukko muita edustajia kävelivät ulos työryhmästä. Väsyneimmät alkoivat tässä vaiheessa jo itkeä ja joikui kiroilla. Me ulos kävelleet aloimme valmistella suunnitelmaa seuraavalle päivälle. Tällä välin työryhmä oli päätetty avata, tällä kertaa kaikille ohikulkijoille. Muutama paikallinen kunnallispoliitikkokin oli käynyt paikalla äänestää rätkäytlelemässä opiskelijajulistuksen sanamuodoista. Kapinajoukoissa eli vallankumoushenki. Yksi osallistuja poltti kongressin t-paidan protestina järjestäjien mielivallalle. Mietittiin, miltä moinen näyttäisi vaikkapa kahdensadan opiskelijan yhteisenä eleenä kameravalojen loisteessa seuraavan päivän päättäjäisjuhlassa, multa päädyimme kuitenkin maltillisempiin keinoihin. Jumalaton näytelmä Koska tässä vaiheessa mm. kunnallispoliitikkojen muk a a n t u l o n myota maltilespanjalaisetkin osallistujat olivat kypsyneet kyvyttömiin johtajiinsa, päätettiin ohittaa virallinen organisaatio ja toimia viimeisenä päivänä osallistujien kesken ohjelmasta ja järjestäjistä välittämättä. Muutaman kymmenen hengen ydinjoukko puursi töitä sen eteen, että kongressi jotenkin saataisiin päätökseen. Magna Cartaa ei saataisi, mutta yhteistyön ja prosessin jatkuminen sekä jonkinlaisen päätöslauselman syntyminen piti turvata. Yleisistunnon alkaessa alkoi myös viimeinen absurdi näytelmä. Välihuutelijoiden ja loisten suuhun puhujien vahva edustus sai kokoukseen valitun puheenjohtajan poistumaan itkien salista. Paikallinen varapuheenjohtaja väläytti poliittista pelisilmäänsä ja nimesi itsensä "korkea-arvoisimpana läsnäolevana järjestäjän edustajana" puheenjohtajaksi. Keskustelun asiasta hän kielsi toteamalla ettei ole "kiinnostunut demokratiasta vaan työnteosta". Tämän jälkeen muutamat delegaatiot sanoutuivat lopullisesti irti kongressista, mukaan lukien ilmaisilla lentolipuilla paikalle houkutellut arvovaltaiset Cambridge ja Humboldt. Ovivahdit estivät heitä poistumasta, mutta Jyväskylän delegaatio jäi henkisestikin paikalle loppuun saakka. Olimme vaatineet muutoksia, ja lopulta niitä saatiin. Päätöslause muotoiltiin jotakuinkin demokraattisesti, ja lisäksi saatiin varmistettua, että kongressin johtopäätöksiä saa käyttää vain yliopistojen sisällä eikä edes näyttää virkamiehille, poliitikoista puhumattakaan. Julkisuus oli järjestäjien taholta jo hiljennetty, eikä komissaariakaan päättäjäisissä nähty. Lopputuloksena toivo paremmasta Magna Cartaa ei siis syntynyt. Kongressin loppulauselmassa kiitetään järjestäjiä, todetaan prosessi vaikeaksi mutta vaivan arvoiseksi ja luvataan jatkaa julistuksen muotoilua myöhemmin. Tärkeämpää kuin jonkin paperin kirjoittaminen on kuitenkin yhteistyön kehittäminen Euroopan yliopisto-opiskelijoiden välille. ViimeisiAlcaiä Suomi Alcaiä: OPISKELIJA POLIITTINEN SANAKIRJA KONSENSUS SUOMI: KESKUSTELUJEN AIKANA SAAVUTETTU YHTEISYMMÄRRYS, PÄÄTELMÄ JONKA KAIKKI VOIVAT HYVÄKSYÄ. ALCAIÄ: ÄÄNESTYSTULOS, JONKA HÄVINNYT OSAPUOLI HYVÄKSYY DEMOKRATIA SUOMI: EDELLYTYS MIHINKÄÄN PÄÄTÖKSENTEKOON TAI MUUHUN VASTAAVAAN PUUHAAN RYHTYMISELLE ALCALÄ: TURHAN HIENO ASIA ANNETTAVAKSI KANSAN HALTUUN PROSESSI-TULOS SUOMI: JOS PROSESSI HAISEE, ON TULOSKIN PASKA ALCALÄ: PROSESSILLA El OLE PASKAN VÄHÄ, KUNHAN TULOS SAADAAN VASTAANOTTO SUOMI: VASTAANOTTAJA TAPAA VASTAANOTOLLE OSALLISTUJAT, AINAKIN OHIMENNEN OSALLISTUJAT NÄKEVÄT VASTAANOTTAJAN, A I NAKIN KAUKAA. OSALLISTUMINEN SUOMI: TAPAHTUMIIN VAIKUTTAMINEN ALCALÄ: TAPAHTUMIEN SEURAAMINEN KUNNIOITETTU ARVOHENKILÖ SUOMI: TIETOTAIDOILLAAN KUNNIOITUSTA HANKKINUT ALCALÄ: ASEMAN JA ARVONIMEN HAi nä päivinä aktiivisesti työskennellyt joukko yrittää tätä projektia jatkaa, aluksi internetin välityksellä. Yhtenä tehtävänä on levittää tietoa näistä tapahtumista, että vastaavaa opiskelijoiden hyväksikäyttöä ei yritettäisi jossain muualla. Euroopassa toimii jo useita kansainvälisiä opiskelijajärjestöjä. Näistä ylioppilaskuntia edustaa ES1B, johon JYYkin Suomen ylioppilaskuntien liiton kautta kuuluu. Opiskelijoiden järjestäytyminen on kuitenkin eri maissa erilaista, mikä vaikeuttaa kattavaa Euroopan tason toimintaa. Esim. Espanjassa kansallisen tason järjestöä ei ole, ja paikalliset opiskelijakunnat ovat yliopiston organisoimia )a rahoittamia. Pohjois-, Keski-ja liäEuroopassa käytössä oleva autonominen ylioppilaskuntamalli tuntuu turvaavan opiskelijamielipiteen riippumattomuuden paremmin, myös Euroopan tasolla. TOMMI HIMBERG JYYN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA
• -JYViglÄliKYUULHrllMMll NUMEitO YHDEKSÄN • 1SYTSKUUTA1999 ilannin yliopisto, Upplysningakerli laskola tslands, perustettiin Reykjaikiin vuonna 1911. Vajaassa 90 vuoessa alkuaikojen 45 opiskelijan akas i a s t a on kasvanut vajaan 6000 piskelijan ja 11 tiedekunnan pinahjo. Vuonna 1987 neljä tiedeuniaa siirrettiin Akureyriin, ja Reykivik menetti asemansa saarivaltion inoana akateemisena oppilaitoksena. Islannin yliopiston suosio vaihioohteena on vuosien kuluessa kasvaut tasaisesti myös suomalaisten kesuudessa. Nykyisin saagojen saaren ääkaupungissa, joka esikaupunkeieen muodostaa yli 160.000 asukaan metropolin 270.000 asukkaan larivaltiossa, opiskelee vuosittain 10 20 suomalaista. allista ruokaa /väskylän yliopistossa etnologiaa ääaineenaan opiskeleva Antti Puusnen vietti erilaisen vaihtovuoden tajjen saarella, reykjavikin yliopistosi. "Islannissa minua kiehtoi luonnon rilaisuus, vaikka puiden puuttumien aluksi hieman kavahdutti. Tuuli, joka Islannissa puhaltaa miltei alitisesti, jäin Suomeen tultuani kaiaamaan." Yliopisto suhtautui Anun mielestä aihto-opiskelijoihin ihan asiallisesti. 4eistä ei tosin pidelty mielestäni aian yhtä hyvää huolta kuin esimeriksi Jyväskylässä ulkomaalaisista piskelijoista pidetään. Oli osattava ysellä ja pitää puoliaan." Antti selvivaihtovuodesta taloudellisesti korot u n opintolainan, säästöjen sekä erheen avustuksen turvin. "Opinjsosiaaliset etuudet ovat Suomeen :rrattuina varsin kehittymättömiä ja edotus niisiä on heikompaa kuin Opetuksen laatu vaihtelee Reykjavikin yliopistossa kirjallisuuden ja pohjoismaisten kielten kandiksi opiskeleva Mervi Sainio kertoo suuren osan vaihto-opiskelijoista tulevan Islantiin pohjoismaisia, erityisesti Tanskasta ja Norjasta. Myös Britannia, Saksa ja Ranska ovat hyvin edustettuina. Mervi itse löysi tiensä Islantiin Nordjobb-kesätyöpaikan kautta vuonna -97. "Kokemukseni Islannista ovat olleet hienoja, vaikka itse opetus yliopistossa on aika vaihtelevan tasoista", Mervi muistelee. "Pienessä yliopistossa opetuksen laatu on pitkälti laitosten sisäinen asia ja vastuu lepää pitkälle yksittäisten luennoitsijoiden harteilla. Parhaimmillaan se on kuitenkin erittäin kannustavaa ja yksilöllistä. Yhteydet suomalaisiin vaihtoopiskelijoihin olivat tiiviit." Ei opintotukea Islannissa ei tunneta lainkaan opintotukea ja kaikki kirjat on kustannettava itse. Siksi valtaosa opiskelijoista tekee osa-aikatöilä ja viettää kesän ansaiten säästöjä tulevaa lukuvuotta varten. Ainoastaan opiskelijasäätiöiltä voi saada halpakorkoista opintolainaa. Yliopisto-opiskelijoiden menestystä kontrolloidaan lisäksi vuosittaisilla tasokokeilla, joten kerran ansaittu opiskelupaikka ei ole itsestäänselvyys. Islantilaisen opiskelijan muiia pohMeija Kuusko vietti lukukauden mihtoDpissa napapiirin tuntumassa, islannin Akuieyrisso. joismaalaisia heikompi sosiaalinen asema, sekä korkeat elinkustannukset merkitsevät myös sila, eitä valmistumisajai ovat nopeita, eikä opintoja ole mahdollista venyttää kovin paljoa. Napapiirin akatemia Vuonna 890 Helgi pystyni Eyjafjördurin vuonon rannalle talonsa. Sittemmin Helgin talosta sikisi 15000 asukkaan Akureyrin kaupunki, jossa on musiikkija kuvataidekoulu, teknologinen instituutti, taidegalleria. vilkas teatteriyhteisö ja yliopisto. Yliopistossa voi opiskella opetustyötä, terveystiedettä, liikejohtamista ja kalataloutta. Viimeksi mainittu, perin harvinainen yliopistollinen oppiala, selittyy kalastuksen tärkeydellä islantilaisille. Maan kansantaloudesta suuri osa tulee kalastuksesta, ja Akureyrissakin on kolme kalanjalostus ja kalanvientiyritystä. Vastakohtien Islanti Merja Ruuska oli Akureyrissa opiskelemassa elokuusta joulukuuhun vuonna -98. Merja opiskeli sekä yliopistossa että kaupungin kuvataidekoulussa. Opetus oli lähes kokonaan islanninkielistä, eikä Merja osannut mennessään islannin kiellä, mutta islantilaiset puhuvat erittäin hyvin englantia ja ruotsillakin selvisi hänen mukaansa hyvin. Islannissa Merjaa on aina kiehtonut kulttuuri. "Islannissa on todella paljon vastakohtaisia piirteitä, hän kertoo. "Toisaalla on luonto, meri, vulkaanisuus ja karut sääolosuhteet, rankka elämä, toisaalla on moderni maailma, sen mukavuudet ja pinnallisetkin puolet. Ihmisissä on tiettyä primitiivisyyttä ja aitoutta" Pintakulttuuria meren äärellä Merjan mukaan Reykjavikissa on esillä myös amerikkalaistyylinen pintakulttuuri "Reykjavikin diskoissa bailataan kuin Manhattanilla, ja tärkeää on se miltä näyttää ulospäin. Muna kun menee kaksikymmentä kilometriä rannikon reunaa, tulee vastaan kalastajakyliä, joissa veneitä kunnostetaan, kalansaaliita raahataan rannalle ja meri nielee vielä silloin tällöin kalastajan lopullisesti." Merja teki Akureyrissa itsekin retkiä. Hän oli mm. valaanbongausmatkalla, jolla hän näki valaiden polskivan ja suihkuttavan Akureyrin vuonossa. "Ja melkoinen retki oli kyllä sekin, kun näin reittilennolla tulivuoren purkautuvan. Koneen laskeuduttua taivas oli täynnä tuhkaa ja ilmassa iehui mustia harsoja." Opintie ä la Akureyri Merja asui opiskelija-asuntolassa kaupungin liepeillä. "Opiskelun alku-aika oli melko hurjaa. Ei ollut oikein mitään vaihto-oppilaiden tapaamisia ja kaikista asioista piti paljolti itse ottaa selvää. Sai oppia selviytymään. Islantilaiset muistuttavat siinä suhteessa suomalaisia, että kestää jonkin aikaa tutustua heihin, kuoren sisään pitää ensin päästä. Islantilaiset tuntevat hyvin muut pohjoismaat, myös Suomen ja suomalaisen kulttuurin. Oli helppo mennä suomalaisena islantiin." Islantilaisissa yliopistoissa on Merjan mukaan kova taso, ja opiskelijat tekevät "hirveästi työtä" opintojensa eteen. Kun hän tarkasteli akureyrilaisten opiskelijoiden elämää, huomasi hän monia epäkohtia. "Yliopistoruokailua ei ollut järjestetty, eikä minkäänlaista opiskelijaterveydenhuoltoa. Akureyrissakin monet opiskelijat joutuvat käymään töissä opintojensa ohessa. Opiskelijat olivat myös keskimäärin vanhempia kuin Suomessa." ESA KtEMOiA V i l l i ROPPONEN
• MUBeao nsmNsm sa. svysmirrA 19» Ville Hokko Myöskään Sydneyn ooppera ei välttämättä avaudu kaikille. Aussiromantiikan alta pilkottaa Punaista, punaista niskaa E nsimmäinen puolivuoteni opetti, että Australia on maailman paras maa, jossa australialaisuus ja kansallisylpeys on kaikki kaikessa. Mainostelevision sensaatiouutisissa ei näy kuin sisämaata, ulkomaista USA:lle ja katastrofeille annetaan muutama minuutti mikäli raatoja on tarpeeksi. Ja mäkkarin ausseille räätälöity punajuurella maustettu hamppari uutisoidaan maukkaaksi 'normaalien' murha-tappo-raiskausten välissä. Valtion kanavalla vilahtaa Eurooppa sentään silloin tällöin. Ja mitä tulee ns. australialaiseen rentouteen, on se yhtä kukkua kuin leveä aksentti, jota täällä ainoastaan maalaisuuden merkkinä hävetään. Lait ja säännöt tunkevat sisään ovista ja ikkunoista; viranomaisten videovalvonta ulottuu busseista elokuvateattereiden edustoille ja byrokratia on kuin NL:ssä konsanaan. ...ja natiiveilla on hauskaa Arjessa 98 % niisiä 10 paikallisesta, jotka ovat vaihto-opiskelijoille ystävällisiä, tekevät tappovarmai oharit jos jostakin sovitaan. Aksentit ja kieliongelmat ovat merkkejä vähälahjaisuudesta, ulkomaalainen on joko huono vitsi tai ei-toivoitu tunkeilija. Monasti on ääntämykseni natiiveja naurattanut, mutta useammin on se huominen baarikierros jäänyt höpöhöpöksi. Eikä maasta saa pahaa sanaa sanoa Hieman ennen helmikuista lähtöäni tuijotin vaihtokohteestani MTV3:n ohuen dokumentin "Australia, punaniskojen maa". Luottavainen hymy lärvissäni ajattelin ohjelmaan haalitun muutaman ulkomaalaisia vieroksuvan ummikkon perkeleitä maalailemaan. Sittemmin on lärvini hymystä hiipunut. varsinkaan ulkomaalainen. Vaikka Australian länsimainen historia tulvii maahanmuuttoa ja eräs kansan suurimmista huolista on, mitä ulkomailla ajatellaan. Kun opiskelukaupunkini Sydneyn satamaan lorahti 300 000 litraa raakaöljyä, voivottelivat politiikot nuppi punaisina olympiakaupunkinsa kansainvälistä mainetta. Myös vahingonkorvauksia tuli saada. Ympäristöongelmat ohitettiin, eikä niitä arvioitu edes kummemmin syntyvän. Opintoviikkoja lastentarhassa Opinahjoni, Macquarien yliopisto, ei aussi -mentaliteetista eroa. Luennoilla ja tutoriaaleissa ollaan lastentarhassa, jonka tiukat ohjaajat ovat aina oikeassa sanoi kirjallisuus mitä tahansa. Helposti vaihtuivat kolmoseni Cksi (vastaa lähinnä l:stä) kun tuttuja esimerkkejä ja termejä ekologian huippututkimusyksikön kursseilta esseisiini asensin. Suorittamani paleontologian laudatur -kurssilla kun plarattiin 60ja 70 -lukuja. Ilman palkintoa ei paleontologia kuitenkaan kulkenut: kenttäosion 10 päivää kuluivat valliriutalla, trooppisen Heron Islandin korallimetsissä, merikilpikonnia, rauskuja ja haita pinnan alla tarkkaillen. Suomalainen etuveitikka Rantavesissä liikuskeli myös suuri liikerihai, joka ihmisiäkin syö. Majapaikassamme, saaren tutkimusasemalla toipui kilpikonna, jolta kala oli kaksi raajaa haukannut. Kivaa oli, vaikka professorimatami väänsi nimeni koko kurssin edessä "willyksi" (suom. etuveitikka) ja huvitti yleisöä kertomalla ettei Australiassa ihmistä voi nyt siksi kutsua. Loppuajan hän nimitti minua "hiiliksi". Sekä punaniskainen kohteluni että arvosanani parantuivat kirjoitettuani professorille aiheen tiimoilta kirjeen. Karahvi vai alatrantti? Valitsemani kaksi muuta koko lukukauden kestävää luonnontieteen kurssia koostuivat kahdesta lunnin luennosta viikossa sekä kolmetuntisista tuioriaaleista Macquariessa saa suorittaa 12 ov lukukaudessa, mutta yhteen opintoviikkoon uhrautuu lähes kaksinverroin työiä. Tutoriaaleissa oli laskuharjoituksia, esitelmiä ja ns. pienryhmäkeskusteluja. Keskustelut olivat joo-joota ja niin opiskelijoiden kysymykset kuin eriävät näkökannat enteilivät heikkoa arvosanaa. Biodiversiteetin kurssilla ei luennoitsija alentunut kysymyksiini edes vastaamaan. Käytännössä minua ei ollut olemassa. Samaisella kurssilla eivät viimeisen vuoden biologian opiskelijat muurahaista ampiaisesta erottaneet. Genetiikassa käytimme puolestaan keskeneräisiä pilipali-kirjaa, jonka sivuja käsintuherreuii käppyrät kirjoitusvirheiden lomassa ahdistivat. Läpyskä maksoi noin 150 markkaa. Vainajia ja sekopäitä Ylittäessäni ensi kerran Harbour Bridgen, sen oopperatalon edustalla kököttävän megasillan, naarasivat poliisit satamasta yliopisto-opiskelijan ammutun ruumiin. Oli valoja ja oli verta eikä ambulanssia enää tarvittu. Muutamaa viikkoa myöhemmin seisoi ulko-ovemme edessä ihka aito perverssi kasvot t-paidan liepeeseen kätkettynä onanoimassa. Muulimme kerrostalosta, kun joku kävi asunnossa omin avaimin kaupungilla käydessämme. Mitään tunkeilija ei vienyt, mutta penkoi vaatteet, parfymoi we-paperin ja jätti terveiset pönttöön. Poliisit eivät jaksaneet ilmoitusta tapauksesta ylös kirjata, kiinteistövälittäjät valehtelivat ja uhkailivat suurilla kustanteilla jos muuttaisimme. Kiroten soutelin kaikki mahdolliset tahot Suomen konsulaattiin asti turhaan. Pääsimme kämpästä valehtelemalla palaavamme Suomeen, mutta kiinteistövarkaat veivät sitoumusmaksumme. Alkuasukkaiden loppu Eikä Australia mikään aboriginaalien valtio ole. vaikka turismi-ikoneiksi tämän maan sorretut kyllä olympialaisia myöten kelpaavat. Se mitä alkuaussit harjoittivat leireillä aboriginaaleille arsenikkia syöttämällä ja koleran saastuttamia lakanoita jakamalla jatkuu yhä. Suuryhtiöt louhivat uraania aboriginaalien omistamilla mailla maan hallituksen siunauksella ja omistajien vastustuksesta huolimatta. Nykyisin aboriginaaleja näkee kaupungeissa kerjäämässä. Valtaosa kansan 50 000 -vuotisesta historiasta on työttömänä ja alhaista sosiaaliluokkaa. Äänioikeuden aboriginaalit saivat 1960 -luvulla suunnilleen samoihin aikoihin, kun sanakirjat alkoivat tunnistaa heidät ihmisiksi eläinten sijaan. Vuonna 1996 kaikkiaan 22 aboriginaalia kuoli poliisin hoteisiin. VILLE HOKKA KlRIOITTAlA OPISKEIEE JTVÄSKVLÄN YLIOPISTOSSA BIOLOGIAA JA ON PARHAIUAAN OPISKELLLAVAIHDOSSA SYDNEYSSÄ.
• fuBBimsui^isnsmm Bläckcurrent tarjoaa Suomi on hassu paikka. Vaikka maata on yllin kyllin ja kansaa vain kourallinen, elävät ihmiset, varsinkin opiskelijat. mitä pienimmissä vaatekomeroissa. Kommuunielämä isommalla kaveripiirillä ei ole monellekaan tuttua, sillä useimmat meistä haluavat asua yksin. Ekokommuuneja täältäkin toki löytyy, mutta lähinnä viljapeltojen äänitä. Englannissa opiskelijat jakavat keskenään joko asuntolan yhteisine keittiöja sosialisointitiloineen, tai ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen omakotitalon pätkän. Suomalaiselle vaihto-opiskelijalle ja viherhihhulille löytyi Keski-Englannista, Northamplonin kaupungin sydämestä täydellinen asumismuoto: ekokommuunielämä vanhassa tanssikoulussa. Nuotiotulta ja luomuvihanneksia Blackcurreni-kommuuni perusteltiin maailmanparantajien pesäksi jo yli kymmenen vuotta sitten. Sen portilla sisääntulijaa tervehtii tiilimuuriin muurattu rauhanmerkki. Puutarhassa kukku luomi.imnuk.iisi_-.li kasvatel^ * minä erilaisia marjaja kukkapensaita, omenapuita, maissia, herneitä" ia muita rehuja. Pihan keskellä on nuotiopaikka penkkeineen. Nuotiopiakan äärellä tuijottelimme kesäiltaisin tähtiä englantilaisen luomusii.. r derin ja kitaran sointujen voimin. Itse talo on melkoinen linnake, josta löytyy yhdeksän makuukammaria-;. Kesän aikana niissä asusti yhteensä seitsemän jalkaparia. Tupakeittiössä on talon lämmityslaite eli puukamina, jonka ympärille lattialle talven viluisimpina hetkinä yksi jos toinen asukki kääriytyy nukkumaan. Olohuone on pullollaan seurapelejä ja kirjallisuutta. Toimistossa on talon kaksi tietokonetta. Goldman-hallissa, joka sai nimensä anarkisti Emma Goldmanin mukaan, pyöritetään Leafcycles-osuuskuntaa, joka myy lähialueen ihmisille vapaaehtoisvoimin luomuvihanneksia kotioville kuljeteltuina. Toisen anarkistin mukaan nimetystä Kropotkin-hallisia löytyy pingispöytä, dj:n koppi, handin soittovehkeet ja äänentoistolaitteet. Siellä järjestetään kokouksia, yleisötilaisuuksia ja bileitä. Käytännön anarkismia Talon omistaja on Blackcurrentosuuskunta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että talon asukkaat ovat seka itse vastuussa talosta'että päättävät itse täysin sen asioista. Talon asioita hoidetaan demokraatiisissa, kerran viikossa pidettävissä kokouksissa ilman hierarkioita. Kukin kok• • • • ' . Jämän muurin lokana asuu käytännön anaikisteja. kaa vuorollaan koko porukalle, samoin jokainen tiskaa ja siivoaa keittiön vuorollaan. Vuorot sovitaan viikoittain jokaisen aikataululle sopiviksi. Jokainen vastaa myös jonkin (aion osan siivoamisesta. Pari kertaa kuussa talossa vietetään kommuunipäivää. jolloin yhdessä remontoidaan jotain talon osaa tai esimerkiksi pilkotaan puita. Talon hoitoon osallistutaan kykyjen mukaan: jos ei ole hyvä ruuanlaitossa, niin tiskaa enemmän. Vuokra pyritään pitämään niin alhaisena kuin mahdollista, ja se suhteutetaan asukkaiden tuloihin. Asukkaat maksavat myös taloudenhoiio-_ maksua, jolla ostetaan yhteiset ruuaf ja muut talon tarvikkeet, kuten luonnonmukaiset puhdistusaineet ja vessapaperit. Ruuasta suurin osa kokataan Leafcyclesin kautta hankituista luomuvihanneksista. Kaikki ruoka on vegaanista ja luomua. Turvaverkko auttaa ahdingossa Toisin kuin Suomessa Isossa-Britanniassa ekokommuunit ovat verkostoituneet Radical Routes-nimisen osuuskunnan alle tukeakseen toisiaan seka ideologisesti että ekonomisesti. Neljä kertaa vuodessa järjesteltävissä kokouksissa päätetään yhdessä mm siitä, mille kommuunille lainataan rahaa. Rahaa saadaan myymällä lai kiinnittämällä rakennuksia, vuokranmaksuilla ja lainoilla. Kaikki toiminta on rahallista voittoa tavoittelematonta. Ekokommuunien tavoite on sosiaalinen muutos kohti kestävämpää ia reilumpaa elämäntapaa. Asukkaat tekevät työtä kohti muutosta ajamalla joko ihmis-, eläintai luontoasioita eteenpäin, tai esimerkiksi pyörittämällä työyhteisöjä. Työyhteisöt pitävät yllä esimerkiksi eettisiksi katsomiaan pitotai putkimiespalveluja. Ne kuuluvat myös Radical Routesiin, eivätkä tee liiketoiminnallaan voittoa. Kommuuneissa kulutus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena ja ekologisesti kestävänä. Kommuuniclämäntavalla halutaan astua ulos kapitalistisesta vääryyksien maailmasta. Siellä käsin toisia tukien toimitaan yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksia vastaan, Ekokommuuni on toisaalta oma, suojaisa kehtonsa samalla lailla ajatteleville aktivisteille, mutta se pyrkii myös olemaan esimerkkinä muille ihmisille siitä, mila elämä ilman voitontavoittelua voisi olla. MIIRA RAUHAMÄKI Monesta tulee tänäkin syksynä jäsen V asta 80-luvun alussa Otaniemen arkkitehdit lanseerasivat ensimmäisinä käyttöönsä yhtenäisen haalarin merkiksi kiltaan kuulumisesta. Lääkisläiset ja ekonomiopiskelijat seurasivat perässä haalaribuumissa ja vihdoin muutkin yliopistoopiskelijat. Alun perin haalarit olivat yliopisto-opiskelijoiden oma juttu, mutta viime vuosina asuun ovat sonnustautuneet myös ammattikorkeaopiskcijat. Hannu Virmasalo MHR-työasusta muistelee ensimmäisten amkhaalareiden ilmestyneen 90-luvun alkupuolella. Virmasalo arvioi firmansa toimittavan noin 10001500 opiskelijahaaOpiskelijahaalareiden historia alkoi käytännön tarpeesta: teekkarit käyttivät aivan tavallisia haalareita suojavaatteina lukuisilla ekskursioillaan. Haalarit eivät olleet tuolloin lainkaan yhtenäisiä, vaan kukin tupsulakki oli haalinut omansa kuka mistäkin. laria vuodessa koko Jyväskylään. Yli puolet määrästä menee yliopistolle. Duunarihaalari mainoksilla "Kaikkien ainejärjestöjen haalarit ovat pääasiassa samanlaisia umpihaalareita, vain väreillä ja painatuksilla pelataan", kertoo Virmasalo. Opiskelijahaalareita ei siis ole erityisesti opiskelijoiden tarpeisiin suunniteltu tai muokattu, vaan tismalleen samanlaisissa yleishaalareissa paarustavat duunaritkin asentajat, maanviljelijät ja tehdastyöläiset. Opiskelijahaalarin ei ole tarkoitus säilyä siistinä ja koskemattomana läpi opiskeluvuosien, vaan haalareita koristellaan ommeltavilla merkeillä ja pirisseillä. Aikaisemmin haalarit paljastivat myös petikaverit, sillä hihantai lahkeenvaihto merkitsi yhdessä vietettyä yötä. Nykyään hihoja ja lahkeita vaihdellaan keveimminkin perustein. Haalareita täytetään myös mainoksin. Firmat ovat huomanneet oivan mainospaikan opiskelijahaalareissa ja maksavat mielellään haalareihin painetusta logostaan. Haalareiden hankintahinta laskee näin mukavasti. parhaimmillaan muutamaan kymppiin. "Useimmiten mainoksia saadaan aikaisempien vuosien mainostajilta", kertoo Hannu Virmasalo. Hänen mukaansa mainostavat firmat edustavat aloja laidasta laitaan, mutta yleensä firmalla on jonkinlainen side juuri tietyn aineen opiskelijoihin, vaikkapa mahdollisena tulevaisuuden työnantajana. "Jotkut ainejärjestöt jopa maksavat saadakseen mainoksia haalariinsa, niin paljaalta tuore haalari näyttää", Virmasalo paljastaa. Pyhävaatteiden suoja Ruotsia opiskeleva 22-vuotias Anne liittyi haalariheimoon heti fuksisyksynään. Anne arvioi upottaneensa haalariinsa rahaa hankkimishinta mukaan lukien 800-1000 mk ja mainitsee Kauppakadun Appron merkin kalleimmaksi yksittäiseksi sijoitukseksi. Anne pukee haalarin ylleen mielestään liian harvoin, kuutisen kertaa vuodessa. Hän toivookin lisää pelkkiä haalaribileitä perinteisten haalaririentojen lisäksi. "Omat vaatteet tuntuvat nykyään juhliessakin mukavammilta", toteaa haalariinsa jo hieman kyllästynyt 23vuotias pörssiläinen Mervi. Hän on hankkinut yliopistourallaan kaksi haalaria, joista toinen lojuu nyt kaapissa käyttämättömänä pääaineen vaihdon vuoksi. Mervi ei täysin sulata ammatikorkealaisten haalarinkäyttöä, sillä hän toivoisi heidän kehittelevän ihan omia perinteitä yliopistolaisten ideoiden lainaamisen sijaan. Anne suo ammaitikorkealaisillekin haalaririemun. "Kyllä amk-väki saa haalareihin sonnustautua, kunhan selässä lukee selvästi, mistä oppilaitoksesta on kysymys." Liikuntaa opiskelevan 25vuotiaan Jussin haalariin on ommeltu arvokas keräilyharvinaisuus: Tampereen teknillisen korkeakoulun sähkökillan vanha merkki, jota ei enää ole saatavilla. Jussin vuosikurssin haalareihin keräämät mainokset eivät laskeneet asun hintaa, vaan mainosrahal talletettiin vuosikurssin omalle tilille myöhempää ulkomaan matkaa odottamaan. "Liikunnanopiskelija ei voi olla ilman haalaria, sillä pyhävaatteet likaantuisivat juhliessa", toteaa painokkaasti Jussi haalareiden hankkimisen syyksi. TANJA AITAMURTO
• •BtiBnsn • KESKUSTELUA MOT YOURS FOR 20$ JYYn 65-vuotisjuhlakokouksesta kertoneessa jutussa (Jyväskylän ylioppilaslehti, 2.9.) mainittiin valtuuston päätös olla myöntämättä yleisavustusta Jyväskylän Opiskeleville Anarkisteille. Päätöksen perusteluista mainittiin mielipide, jonka mukaan JOA:n "toiminta-ajatus vastustaa jo itsessään JYYn kaltaisten organisaatioiden olemassaoloa". Eriäviä mielipiteita esittävät on tietenkin helppo leimata "ulkopuolisiksi agitaattoreiksi", joiden kanssa "meillä" ei ole mitään tekemistä. Haluamme kuitenkin huomauttaa, että edellä mainitun mielipiteen esittäjällä ei näkökulmastamme ole minkäänlaista käsitystä "toiminta-ajatuksestamme". Emme vastusta JYYn kaltaista organisaatiota sinällään, vaan osaa niistä proseduureista, muodoista ja käytännöistä, joita sillä nykyisellään on. Anarkisteina pyrimme rakentamaan herruudetonta yhteiskuntaa ja elämään vapaata elämää tässä ja nyt, emme eristäytymään maailmasta jonnekin turvalliseen luolaan tai nojaamaan joskus tulevaisuudessa koittavan valmiin utopian ideaan. JYY:n kaltainen pieni, noin 10 000 ihmisen yhteenliittymä voisi päinvastoin toimia nykyistä paljonkin demokraattisemmin ja vapaammin. Mainittakoon joinain vaatimattomina ja nopeina esityksinä vaikkapa jäsenmaksun pakollisuuden poistaminen, joukkokokousten järjestäminen suoran demokratian hengessä, imperatiivisen mandaatin osittainen käyttöönotto sekä JYYn resurssien jakaminen tasapuolisemmin yksittäisen opiskelijan kannalta). Haimme JYYn yleisavustusta, koska kyse on osaltaan myös meiltä lähtöisin olevista rahoista ja koska yleensä jokainen avustusta hakenut järjestö on sen saanut. Haluammekin sanoa päätöstä tukeneelle JYYn valtuuston enemmistölle: pitäkää vain rauhassa rahanne. Onpahan siinä muutama kymppi enemmän jaettavaa muille (kavereille?). Tai voihan säästyneillä rahoilla ostaa vaikka muutaman osakkeen entisten lisäksi. JYVÄSKYLÄN OPISKELEVAT ANARKISTIT ANARKISTIT@CC.JYU.FI WWW.IYU.FI/~PIRJUPP/OA.HTM Sami Kero Hyvää Suomesta? Nälkä. Energiataso laskee, puuhailu ei maita. Ihmisen pitää syödä, mutta missä? Kun suosikkikantaravintolan naamat alkavat nyppiä, on aika uskaltautua pihapiiriä pidemmälle. Katsastimme kuusi yliopistoväen tankkauspaikkaa. Miten käy humanistille esimerkiksi Ylistöllä? Lue lisää... Tee-se-itse: tässä ainekset Ylistönrinteellä ja Mauilannieniessä luotetaan ihmisen omaan intuitioon arvioida sopivaksi katsomansa ravintomäärä. Luonnontieteilijöiden tyyssijassa jopa mehu pitää sotkea itse. Lappuset ohjaavat ruokailijaa kauhomaan lautaselleen annoksensa oikeat osatekijät, asiaan perehtymätön päätyy hyrräämään sinne tänne linjastoa ja tukkimaan jonoa. Ole tarkkana. Ylistöllä pyydetään ottamaan esiin maksuväline hyvissä ajoin ennen kassalle tuloa. Innolla odottamamme huipputeknologinen huoltoasema tarjoaa pettymykseksemme samanlaista sapuskaa kuin muutkin ruokalat. Ei pillereitä, ei ravintoliuoksia, ei edes viisikoipiseksi geenimanipuloitua broileria. Lohdukseen voi herkutella seuraamalla Nokian rakennustöiden edistymistä. Ruokailussa ja /tai astioidenpalautuksessa tahmaantuneet tassunsa voi huuhtaista käsienpesupisteessä. Uusavuttoman ressukan riemuksi VVilhelmiina on avoinna myös lauantaisin. Silloinkin sämpylät, bagclit ja leivät kannetaan suoraan uunista pöytään. Nam. Tyyliltään ravintola on pelkistetty: punatiiliseinillä ei ole tauluja eikä suurissa ikkunoissa verhoja. Aterioinnin lomassa voi huvittaa itseään veikkailemalla, kuinka moni kauppatieteilijä epäonnistuu yrityksessään tasapainottaa salkkunsa ja tarjottimensa Nälkä on tuolla jossain Tourulassa sijaitseva Media ja Freda Yliopistonkadun ja Harjukadun välikössä ovat Amican omistuksessa. Juuri muuta yhteistä näillä kahdella ei sitten olekaan. Siinä missä Freda on peräti nostalgisen koulumainen loisteputkivalaisimineen, pitkine pöytineen ja ikkunakoristeineen on Media kierroksen ravintolamaisin tuttavuus. Vakioasiakkailla on jopa mahdollisuus tilata henkilökohtainen kattaus. Trendikkäästi ruokasalaatti tarjoillaan astiasta, jota humanisti luonnehtisi nelikulmaiseksi suunnikkaaksi ja lautasia on käytetty kyltteinä. Salaattipöytä ja eksoottinen anislevite ansaitsevat kunniamaininnan. Mediassa syö pääasiassa yliopiston henkilökunta. Liekö suuri pieni hintaero syynä siihen, että opiskelijoita asiakkaista on vain vajaa kolmannes? Fredassa oli ainoana ravintolana mainostettu mahdollisuutta tyytyä pelkkään salaattiin kevytlounaana. Hittituote on kuitenkin perussuomalainen kotiruoka. Ansioksi laskemme lisukepöydän monipuolisuuden; tavanomaisen peruna-riisi-pasta -valikoiman ohella tyrkyllä on edellispäivien tähteitä. Ripeä henkilökunta pitää huolen, etteivät lisukkeet pääse loppumaan kesken. Henkilöstöä tulikin pidettyä silmällä pelätessään, singahtaako joku heistä tarkastamaan, onko lautanen varmasti tyhjä, kuten opettaja aikoinaan. Kenen jonossa seisot... Seminaarinmäellä ruoka-aikaan ihmisvirtaan liittynyt nälkäinen päätyy joko Lozzille tai Ilokiveen. Lozzi on suuri ja avara Ilokivihän on se hörhöpaikka. Kokematonta yllättänee yleinen surupukeutuminen, mutta todellinen yllätys oli Lozzin chili con carne lihapaloineen ja perunalisukkeineen. Valikoima on kuitenkin ilahduttavan monipuolinen. Kukkarollekin kevyt laihdutuskeitto höyryää sivupöydällä ja siististi syrjään opiskelijarahvaasta sijoittuu "paremman väen" Alvari. Ylioppilaskunnan oma Ilokivi on tunnelmaltaan ravintoloista persoonallisin. Jonottaessaan voi viihtyä peilaamalla itseään, mikäli lattiamaalaukset, koreat vessanovet tai harmaat betoniseinät eivät jaksa kiinnostaa. Yhdellä seinustalla odottelee baaritiski iltatilaisuuksia, joita Ilokivessä järjestetään tämän tästä. Jos jotakuta jostakin syystä kiinnostaa nähdä JYY-vaikuttajia muutenkin kuin vaalimainoksissa, kannattaa kokeilla tätä. ..Ja niitäkö opimme tästä? Ravintolaketjuista edustetuin kampuksella on Sonaatti, johon kuuluvat Lozzi, Wilhelmiina, Ylistö sekä kampuksen kahvilat. Kahviloista Kvarkissa ja Musicalla saa lounasta Ylistön ja Lozzin listojen mukaan. JYY:n, Sonaatin ja Amican hinnasto on melko lailla tasapäinen, saavathan nämä kaikki ateriatukea akateemisen taimikon ravitsemiseen. Ruoissa ei ole niin suurta kulttuurieroa, etteikö mahasi ekskursiota kestäisi. Makuja on monia, mutta sitä ei opiskelijaravintoloissa juuri huomaa. Ajan hengen mukaan opiskelija kun vastaa mausteistaankin. Parhaasta päästä ravintoloiden antia on helluinen henkilökunta, joka pyrkii järjestämään murua rinnan alle niin ruokarajoitteisille kuin tavan sekasyöjillekin. Kylläinen vatsahan ei murmota. TARJA HUJALA M I A TANSKANEN L o n l Ilokivi Ylistö Media Freda TESTIGRIUILAUTANEN (RANSKALAISET JA KASVISKIUSAUS KANAPATA SIENIKEITTO JA JUUSTOREISSARI JUUSTOPOROKEITTO LlHAPYÖRYKÄT PÄIVÄN MAKKARA) UUNIMAKKARA MANTELIKALA, EI MUUSIA MANTELIKALA BROILERMUREKE PERUNOIDEN KERA PARSA-HERKKUSIENIPAISTOS RUOKAKREIKKALAINEN SALAATTI PAISTETTU KALA, PURJOKASTIKE PARSAKAAU-PINAATTIPIHVIT JA YRT'LAMMASPATAA JA LOHKOPERUNÖIKASVISSALAATTI 'RANSKALAISTA LIHAPATAA LISTA MAKRILLI 'HEDELMÄINEN JAUHELIHAPIHVI LAIHDUTUSKEITTO JOKERI: CHILI CON CARNE TIJUUSTOKASTIKE "SUIKALEPAISTI JA JUUSTOPERUNAT TA 'SAVUKALAA JA H01LAN0AISKASTIKETTA JOKERI: KINKKU-PASTAPAISTOS HINNAT OPISKELIJAHINNAT 11,50/13,50; OPISKELIJAHINTA 12,00. OPISKELIJAHINNAT 13,50; OPISKELUAHINNAT 11,50/13,50; OPISKELIJAHINNAT 16,00; OPISKELIJAHINNAT 11,50; ANNOSRUOKA MAX. 2 5 , . HINTAAN SISÄLTYY LÄMMIN RUOKA ANNOSRUOKA 1 8 , . ANNOSRUOKA MAX. 2 5 , . ANNOSRUOKA MAX. 3 7 , . ANNOSRUOKA 2 3 , . HINTAAN SISÄLTYY LÄMMIN RUOKA, JA SALAATTI, LEIVÄT JA JUOMAT HINTAAN SISÄLTYY LÄMMIN RUOKA, HINTAAN SISÄLTYY LÄMMIN RUOKA, HINTAAN SISÄLTYY LÄMMIN RUOKA, HINTAAN SISÄLTYY LÄMMIN RUOKA SALAATTI, 1 RUOKAJUOMA ERIKSEEN, SALAATTI, 1 RUOKAJUOMA, LEIVÄT SALAATTI, 1 RUOKAJUOMA SALAATTI, 1 RUOKAJUOMA JA SALAATTI, LEIVÄT IA 3 PALAA LEIPÄÄ + LEVITE. JA LEVITE. JA LEIPÄPÖYTÄ. IA LEIPÄPÖYTÄ, JA IU0MA ERIKSEEN. PÄIVÄN PÄIVÄN SUOSIKIT MAKRILLI PÄIVÄN SUOSIKIT PAISTETTU KALA PÄIVÄN SUOSIKKI SUIKALEPAISTI PÄIVÄN SUOSIKKI MANTELIKALA. PÄIVÄN SUOSIKIT SAVUKALA PAIVAN SUOSIKKI LIHAPULLAT. SUOSIKIT IA HEDELMÄINEN JAUHELIHAPIHVI. JA UUNIMAKKARA. JA JUUSTOPERUNAT. JA BROILERMUREKE. ASIAKASPAIKKOJA 1 9 , ASIAKASPAIKKOJA 1 6 , ASIAKASPAIKKOJA 1 , ASIAKASPAIKAT N. 1 5 2 , ASIAKASPAIKAT N. 8 , KÄVIJÖITÄ/PÄIVÄN. 1200. K Ä V I J Ö I T Ä / P A I V A 5 5 9 . KÄVIJÖITÄ/PÄIVÄ N. 400. KÄVIJÖITÄ/PAIVA N. 1 (LA 1 5 2 ) . KÄVIJÖITÄ/PÄIVÄ REILU 2 . KÄVIIÖITÄ/PÄIVÄ N. 400.
• APORIA Yliopisto: maantiedettä ja tunteita Yliopisto osa kaupunkia ja kaupunki on osa yliopistoa. Yliopiston fyysinen sijoittuminen luo erilaisia tunteita sen luonteesta. Mika onkaan tilanne Jyväskylässä' Seminaarinmäki on vanhin yliopistokompleksi. Se on kaupungin ikoni, jota mainostetaan ja josta kaupunki tunnetaan. Fyysisienkin tosiasioiden vuoksi sitä on pakko katsoa ylöspäin. Nykyisten opiskelijasukupolvien silmissä Aallon päärakennus ei oikeastaan enää erotu vanhemmista rakennuksista. Sekin on jo ajan patinoima ja karhealla lavalla elegantti paikka. Sen yksityiskohtia kohtaan tunnetaan kartelle palanutta rakkautta. Ohikulkijoille Seminaarinmäki on pysynyt etäisenä paikkana. Se katsoo maailmaa puiden suojasta, omalta korkeudellaan. Kasvojaan uusiva liikuntatieteen-rakennus on tässä seurassa luonnonoikku. Kokonaisuudessaan Seminaarinmäki edusta siis konservatiivista yliopistomaantiedetta. Toinen kompleksi on Mattilanniemi, joka on pudonnut puusta Jyväsjärven rantaan, ohikulkijoidenkin katseltavaksi. Perinteinen punatiili, maavallit näköja kuulosuojana sekä kaiken kaikkiaan varsin matala yleiskuva jättävät tämän kokonaisuuden hieman ilmeettömäksi. Se edustaakin lavallaan uutta, mutta samalla edelleen perinteistä yliopislomaantiedeitä. Samanaikaisesti lähellä mutta kaukana, esillä mutta piilossa. Kävelysillan toisella puolella avautuukin sitten Ylisiönrinieen kompleksi, joka ei jätä ohikulkijaa kylmäksi. Se on lumivalkea ja kulmikas geometrinen ihme keskellä metsää. Järven äania kuunnellessa tuntuu joskus siltä, että se on lokkien (tai jettien) rakentama. Toisaalla se houkuttelee luokseen, mutta toisaalta se ajTjueriili ja kylmä, lähellä tavoitettaan, eli absoluuttista nollapistettä. |oka tapauksessa se avautuu koko kaupungille. Kaikki näkevät sen ja se näkee kaiken. Ylislönrinne on modernia yliopistomaantiedetta parhaimmillaan. Mattilannicmeen tulossa olevan Nokian ja Agoran myölä yliopistomaamiede siirtyy uuteen aikaan, jota väkisin halutaan kutsua postmoderniksi. Yliopisto nielaisee sisäänsä ja ainakin viereensä nykyisen aikamme ja sen luonteen. Tehokkuus nousee ja tulokset paranevat ja palkitsevat entistä tehokkaammin myös ympäröivää yhteiskuntaa. Jokainen ohikulkija näkee, mistä on kysymys. Tämä on virallinen kaava. Se toimikoon erinomaisesti niin kauan, kun ongelmia ei ilmene. Sanottakoon tätä nyt sitten postmoderniksi yliopistomaantieieeksi. Mutta mikseivät kaikki ihaile Agoraa ja riemastu sen tulemisesta? Esimerkiksi monet opiskelijat eivät ole järin innostuneita tulevasta laitoksesta. Heitä on turha syyttää idealismista tai lukkiutumisesta vanhoihin ihanteisiin ja rakenteisiin. Syy on yksinkertaisesti se, että heillä ei ole mitaan realistista syytä innostua. Heillä on aivan tarpeeksi tekemistä etsiessään esimerkiksi vapaata sähkopostipäätetiä, olemattomia kurssikirjoja tai ilmoittautuessaan kurssikirjan varaajaksi järjestysnumerolla 59. Kyse ei ole hienouksista, vaan kyse on aivan perustason asioista. Miksi siis pitäisi innostua jostain, joka on valovuoden päässä monien riviopiskelijoiden arkitilanteista ja joka näihin tilanteisiin verrattuna tuntuu hienouksineen hieman ristiriitaisella? Ja entä jos Nokia tai Agoran yritykset romahtavat? Kun tällöin ihmiset kulkisivat Mattilanniemen ohi, he sanoisivat loisilleen: "Niin siinä sitten kävi! Mitenkähän yliopiston käy?" Näin he sanoisivat riippumatta siitä, mikä olisi yritysten ja yliopiston suhde. Sillä ei edes oltaisi vain henkisesti, vaan jopa fyysisesti lähellä! Totuus vaanisi sisällä tai vieressä, armottomana. Tekotodellisuuteen ei voi paeta, jos sähkölasku on maksamatta. Kaikella on hajunsa, niin myös Agoralla. Se haisee tuoreelle saksalaiselle sementille, jossa on mukana vieno setelipapenn tuoksahdus. Se ei vielä ainakaan haise agoralle, jossa kaikki voisivat tavata toisensa. Postmoderni yliopistomaamiede on tassa tapauksessa osin myös pelon maantiedettä. KOMMUNIKATIIVISESTI, JONI VIUE JUHANI SAARIKOSKI NUMEKOYHftEKS^N 2. SYTSKUUT» 1999 kampuksen kummajainen Yliopiston puuseppä Yliopiston puuseppä on juuri tilannut 120 metriä mänty-lautaa; ja 320 metriä kuusilautaa. Niistä valmistuu aikanaan hyllyjä biologian laitoksen tutkimustavaroille."Koe-eläinkeskukseksi he sitä sanoivat, mutta minulle se on hiiritalli", 25 vuotia yliopiston puuseppänä työskennellyt Vesa Leskisenoja esittelee piirustuksia. "Rakentelen kalusteita, joita ei kaupasta saa. Alvarin rakennuksiin ei aina löydy rakenteisiin sopivia kalusteita uutena, kun on mutkia ja muita. Nykyisin tyosla on tosin 60 prosenttia näyitelyseinäkkeiden kokoamista ja purkamisia." Leskisenoja haki puusepän paikkaa 21 vuotiaana. "Minulla ei ollut ehkä ihan yhtä hyvät paperit kuin 20 muulla hakijalla, muita minulla oli hyvä työnäyte: olin korjannut ja ptntakäsitellyt yli 200 normaalikoulun pulpettia, ja Se ratkaisi valinnan "Siiloin täällä oli kolme puuseppää. Yliopiston puuseppä on huolissaan, koska nuoriso ei osaa enää tehdä puuliitoksia. Hän on käyttänyt Iässä no idän nyrkkieli nuljuksen naulat •lukollisessa kaappissa ne\\ää erilaista puuliitosta. Vanhemmat puusepät Isotalo ja Surakka jäivät eläkkeelle 10 vuotia sitten. Paikkoja <:i enää täytetty, vaikka työmäärä pysyi jokseenkin samana. Se on ainut kerta, kun harkitsin lähtöä, koska en .saanut edes palkankorkotusta." Myös puuseppien oma verstas on saanut parempaa käyttöä. Nykyisin Leskisenoja työstää puuta E-talossa (Yliopistolla on kolme E-ialoa. Tämä sijaitsee Normaalikoulun ala-asteen takana), OKUo opiskelijoiden verstaassa. "Vähän hyyryläisenähän minä täällä olen. Katselen samalla opiskelijoiden 1011a ja neuvon, jos ei oikein peliiä." Työssään puuseppä on tutustunut melkein kaikkiin yliopiston työntekijöihin. "Meitä on varmasti alle kymmennen. jotka tuntevat näin paljon ihmisiä eri laitoksilta. Kun kävelee tuolla kansalla, aika moni morjestaa. Tytär kysyikin joskus minulta. että isi. tunnetko sä nää kaikki?" Tunnen yliopiston yli tuhannesta työntekijästä ehkä 800 ." Jostain syystä yliopisto peittelee, ctta sen palkkalistoilla on käsityöläinen: Leskisenoja palkattiin laboratoriomestarin littelilla. jos kohta se vaihdettiin myöhemmin vahtimestariksi. "Laboratoriomestari! Vahtimestari! Minähän olen puuseppä" Leskisenoja kummastelee, VAAKASUORAAN: 1 . Yhdistäpä elintasokummut ja Nykänen, niin hetkui ilamaisesti. (11) 9. Tuskinpa Matilla on tällaisia arvosoitinla (5) 10. Rahaton tekojärvi on osa Jyväskylää. (7) 1 1 . Sadesuoja! Esko takuulla osaa tehdä. (8) 12. Carreyn esitlämä maskuliininen (?) hahmo. (4) 14. Moiskaus! Tässähän on joki, rikki, Jarnström sekä tuore nurmi, johon hapen tilalle vaihdettu uraani (13) 16. Reikä, kolo, viilto. Kyllä se lokonen siellä jossain piilee. (4) 18. Rekordi piiloon. Nyt voit ottaa printit. (8) 20. Ajattelen aina huomista. Arvatenkin minulla on vaurautta. (7) 2 1 . Tätä on kuusessa. Kaliumiton kanava sen kertoo. (5) 22. Timo.. Mikkonen, joditon naapurin poliisi, Schutzslaffel. improbatur, joka tapauksessa operoi Sri Lankassa. (11) VAAKASUORAAN: 2. Alatyyliset ilmaisut sanailet takaperoisesti. On tapahtunut kaiu (7) 3. Theban komistuksia. Elsipä käsiisi Suomi-Finland-niksit. (8) 4. Reaaliton Kain, Aku Ankan veljenpoika ja ex-Suomalainen. Haluaa haaslaa riitaa. (13) 5. Oloni on hämmentynyt, joten joudun katsomaan taakseni. (4) 6. Vedettävä Sinikka. (5) 7. Ei pelanne tällaista Kalpa, jolla toisenlainen peliväline. (10) 8. Läjä valuuttaa: Spitz, siemensiton hyönteinen ja 6. sävel. (10) 13. Onko Ido tiine? Käytäpä hieman aivojasi. (8) 15. Suitako välinpitämätön korvienheilautus-idiomi? (7) Brenkku-Suvi inahti: "Kossua." (5) 19. Sotilaslentokenttäpaikka houkutti laskuvarjojääkäriä. (4) !SSjS!i!tuei z z BAeEU-|.Z eeisimo -oz »in '61 eeisoini m euijA-zi. IAOI 9 1 SI1B||0| S I euiiapnnsijisod m lunoap! -ci »iseurzi l a s t e n i e>p|0ied o i netue *6 BSB>|B>i>iJeUJ 8 oiiKteiiel -i B|)(os -g o|ou s ije>indn|9ddBi t> lispjs -e sniseuE z ISSUBieSIBA-J. IBSMnVISVA
• #£ #£> *-VJ JMMffiARL Verukkeena tilasto Hesarin palstoilla käytiin harvinaisen raskassarjalaista mielipiteenvaihtoa. Outi Nyytajän kolumni (11.9.), otsikolla "Joku on ammuttava!", hyökkäsi Salatut elämät -saippuasarjaa vastaan mm. näin: "Onko MTV3 todella kaupallinen kanava? Miten siellä sitten voi hallita niin huono liikemiesvaisto, että kanavalle on voitu kaupata sellainen sarjamuotti eli formaatti kuin Salatut elämät?" Susanna Laaksonen, yksi sarjan "storylinereista", vastaa Nyytajän tulitukseen lähes yhtä järein asein (21,9). "Onko Nyytajän mielestä kaupallisen kanavan pääasiallinen tehtävä hankkia sellaisia ohjelmia, joista Outi Nyytäjä pitää?", kysyy Laaksonen ja valaisee meitä myös tiedolla, että parhaimmillaan ohjelmansa katsojaosuus on 68 prosenttia. Nyytajän kritiikki oli hätkähdyttävän suorasukaista. mutta perusteltua. Odotan päivää, jona televisioihmiset perustelevat ohjelmiensa hyvyyttä (tai huonoutta) muulla kuin katsojaluvuilla. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että on ohjelmia kuten Tuttu juttu show, mutta muita viikosta toiseen tilastojen kärjessä keikkuvia ohjelmia ovat Poliisi-TV, Speden spelit ja Karpolla on asiaa. Niitä vastaan minulla olisi ehkä paljonkin, mutta sen sijaan tyydyn niiden(kin) osalta tässä(kin) välinpitämättömyyteen. Totuus on, että parhaaseen katseluaikaan suomalaiset TV-kanavat eivät anna katsojille juurikaan vaihtoehtoja. Onko siis ihme että nämä kesäillanvalssi ja huvinvuoksi -tyyppiset sisällöttömät ja viihdykkeettömäi ohjelmat saavat katsojia? Ei ole. Laaksosen vastauksesta tulee mieleen VR:n Matkaan-lehden yleisönosasto. Siellähän on tapana vastata matkaajien perusteltuihin huomautuksiin ja kritiikkeihin ylimielisellä olankohautuksella: "Valittelemme pettymystänne, mutta 98 prosenttia asiakkaistamme on tyytyväisiä." Tai jollain muulla väistöliikkeellä. En ymmärrä, kuinka edes silloin, kun junat lopulta alkavat pysyä sekä raiteilla että aikataulussa. VR:llä voisi olla varaa tällaiseen. Enkä ymmärrä kuinka televisiossa kehdataan jatkuvasti puolustella ohjelmia katsojalukujen perusteella, kun jokainen (sisimmässään varmasti myös Laaksonen) tietää, että mm. Salatut elämät on kaukana tv-draaman klassikon statuksesta. Minäkähän päivänä Salatut elämät muuten saavuttaa tuon 68 prosentin osuuden? Ei ainakaan torstaina, jolloin TV2 esittää samaan aikaan Kotikatua. Olisiko perjantai, jolloin kilpailijoina on huippuluokan ohjelmia kuten alati arvostetut Sydän paikallaan ja Yllytyshullut... PETRI HEIKKINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUMERO YKSnOETA • 30. SnSKUim 1999 Tylsä, Ennemmin tai myöhemmin opintietä asteleva törmää tiellään tylsyyteen. Papattaviin piipittäjiin tai muuten vaan lamaannuttaviin luennoitsijoihin. Mutta miten selvitä luentojen matelevista minuuteista? Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskelevien Mikan ja Samin mielestä tylsällä ja pakollisella luennolla kannattaa varata itselleen paikka takarivistä, jossa voi nukkua. Mika tunnustaa itse kerran nukahtaneensa kemian peruskurssi ykkösellä. Mutta yleensä Mika ja Sami kertovat juttelevansa tylsinä hetkinä luennoilla tai pelaavansa jätkänsakkia. Uuvuttaville luennoille luonnontieteilijöiden mielestä kannattaa ottaa mukaan Keskisuomalainen tai Hesari, jolloin kuulostaa siltä, että paperia rapistellaan ja penkissä muka opiskellaan. Kiikari mukaan Kerran erikoisvarusteinaan Mikalla oli kurssilla mukanaan kiikari, jolla hän kykeni näkemään luennoitsijan pienikokoisen tuherruksen taululla. Mika ja Sami haluavat ohjeistaa uusia, ensimmäisillä luennoillaan istuvia opiskelijoita "tehkää niin kuin me sanomme, älkää niin kuin me teemme"-periaaiteella. "Jos luento ei yhtään nappaa, sitä tulee lähdettyä pois syömään. Mutta kannattaisi yrittää jaksaa kestää kaikki kurssit kohtuudella, sillä tavalla, ettei lähde kesken pois. Nykyopiskelijat käyttävät taitavasti hyväkseen perinteitä ja tekniikkaa selviytyäkseen puuduttavista luennoista. "Yleisimmin opiskelijat pelaavat ristinollaa sijaistoimintoinaan luennoilla. Toiseksi yleisintä voi olla Jylkkärin lukeminen, mutta ristinolla on kyllä ehdoton. Aika moni myös kirjoittelee ja lähettelee luennoilla tekstiviestejä", kertoo Kimmo, joka havainnointinsa perusteella ei ole löytänyt sukupuolten välisiä eroja sijaistoiminnoissa. Mietiskelyä ja matopelejä Myös Harri tietää, että mahdollisen tylsistymisen uhatessa kesken luentoa kaverin voi haastaa ristinollaan. Harrin sijaistoimintoihin ei kuitenkaan yleensä tarvita ylimääräisiä apuvälineitä. "Harrastan luennoilla sijaistoimintonani mietiskelyä. Tavallisesti se menee ihan arkisiin asioihin, kuten siihen, mitä teen illalla", Harri tunnustaa. Pasikin on viehättynyt kahden aivopuoliskonsa käyttämiseen ja tekniikan luomiin mahdollisuuksiin luentojen tylsinä hetkinä. "Luennolla voi ajatella kaikkea kaunista. Ja kännykällä voi pelata matopelejä, tai sitten voi ottaa laskimen esille ja alkaa pelata sen pelejä. Mielestäni näyttää siltä, että naisia kiinnostaa luennot enemmän. Jos luento ei nappaa, niin luennolta lähtee pois", Pasi puntaroi. Geometriaa ja kutomista Jos luennoilla kärsii sijaistoimintojen puutteesta, kannattaa hakeutua takariviin tarkkailemaan muiden selviytymisstrategioita. Satu, Hanna. Mari ja Tomi kertovat, kuinka he kerran poikkitieteellisellä massaluennolla saivat paikkansa aivan luentosalin takaa, mikä mahdollisti muiden puuhien seuraamisen luennon aikana. "Matemaatikot piirsivät viivottimillaan erilaisia matemaattisia kuvioita muistiinpanoihinsa ja kieltenopiskelijat kukkia. Joku liikunnan jätkä suunnitteli luennon aikana retken kavereidensa kanssa. Ja me syötiin tsaukki taukkeja", nelikko kertoo havainnoistaan. Muita mahdollisia sijaistoimintoja nelikon mukaan luennoilla voivat olla kynsien viilaaminen, kaksihaaraisten hiusten leikkaaminen tai ornamenttien taiteilu luentolehtiön reunoille. Suosittua heidän mielestään erityisesti OKL:ssä opiskelevien joukossa on myös villapaidan tai -sukkien kutominen. Soisko kalapuikkoja? Yhtenä vaihtoehtoisena toimintamallina luennolla voi olla myös haaveilu tai ihan arkisten asioiden miettiminen, kuten onko kotona ruokaa tai mitä kaupasta voisi ostaa. Satu, Hanna, Mari ja Tomi sanovat myös, että vieruskaverin kanssa voi myös kuittailla luennoitsijasta, jos ei muuta keksi, tai sitten voi kirjoitella ja lähetellä perinteisiä paperiviestejä. Mutta luennolla voi viihtyäkin. Ainakin. jos osaa taktikoida, kuten Olli. Hän paljastaa, ettei hän yksinkertaisesti mene kuiville luennoille. "Meillä on ollut hyviä luennoitsijoita. Jos on itse kiinnostunut ja motivoitunut, on myös luento mielenkiintoinen. Hyvä luennoitsija osaa esittää asiansa sillä tavalla, että hän nappaa kuulijat mukaansa." HELENA MOILANEN Ihmettelen tyylikästä leidiä eli päähänpistoja LUESKELIN Anja Penttisen kirjaa Lutakon tyylikäs leidi (Atena 1994). Kotiseutukirjat rasittavat usein lukijaansa samanlaisella savusaunameiningillä mitä esimerkiksi sanomalehti Keskisuomalainen on tulvillaan. Penttisen kirja on piristävä poikkeus, vaikka kirjoittaja on kyseisen sanomalehden entinen kulttuuritoimittaja. Penttinen osaa lukea Jyväskylän rakennusmaisemaa ja harvinaista kyllä, myös osaa kirjoittaa siitä. Kritiikin puukko ei iske selkään, mutta se välkehtii terävänä. PITÄISIKÖ SYNTYPERÄISILTÄ jyväskyläläisiltä poistaa rakennusoikeudet ja päätösvalta koko kaupungissa? Kysymys nousee väistämättä mieleen Lutakon leidiä lehteillessä Ui Esa Sirosen (toim.) Ryhtilästä Ramonin kentälle kirjan kuvia silmäillessä. Mitkä maisemat, mitä miljöitä onkaan tuhottu! Nousukkaiden uusi raha yhdistyneenä sosialidemokratiaan on tosin muuallakin murskannut valmiita "matkailuvaltteja" eli vanhoja kaupunkikeskustoja. Vain rannikon ruotsinkielisissä kaupungeissa on pesinyt vanha raha ja konservatiivinen viisaus. JYVÄSKYLÄSTÄ El tule mieleen suuria sukuja. jotka olisivat ymmärtäneet kaupunkinsa merkitystä ja arvoa. Eräät nimet toistuvat sen historiassa (mm. Fredrikson), mutta muita korkeammalle ei nouse kuin karvahattu. Kaupunkia kuvastaa hyvin, että seudun menestynein poliitikko on Otto Wille Kuusinen, joka hankki kannuksensa maailman suurimmassa byrokratiassa. Tällainen junantuoma (Pönttövuoren läpi tietenkin) kauhistelee nousukasten touhua. Mutta älkäämme unohtako, miten hyvin Jyväskylällä menee... VAIN SIRPALEITA on jäänyt ympäri kaupunkia vanhasta miljööstä: Mäki-Matti, osia kampuksesta, Älylä. Yliopistoon iskenyt nousukasmaisuus ottaa palan Jyväsjärveä, mutta samalla vauhdilla pitäisi haukata Harjua ja kaupungin viihtyisintä perhepuistoa. Mitä tahansa voi rakentaa minne tahansa, mutta onko siinä tolkkua. Hippoksen ohi pyöräillessä näkee, miten kaupunkisuunnittelu on jossain vaiheessa unohdettu. MONNAR1, HIPPOSHALLI, Likes ja jäähalli muodostavat mainion päähänpistojen palikkatestin, jolla ei varmasti pärjättäisi kaupunkisuunnittelun poliisikoulun pääsykokeissa. Samaa päähänpistojen politiikkaa sovelletaan Laajavuoressa, kun AKK Sports Oy:n johtajat ovat saaneet päähänsä tehdä ralliradan ulkoilualueelle. JOS NORSSI ON pakko rakentaa uudelleen, niin miksi sitä ei sijoiteta YTHS:n ja Köyhälammen väliin? Siksi, että siinä menee puistoa, sanotaan. Minusta OKL:n päähänpistoa voisi toteuttaa siellä, missä jo muutenkin on homma vinksallaan. Yhteys kampukseen säilyisi myös luontevana. Ei tarvitsisi puuttua Mäki-Mattiin, jonka merkitys ja arvo kaupungille on suunnattomasti korkeampi kuin Köyhälammen. JOUNI VAUHKONEN
• JYU&\ s m mimNU«EBOYHDEKSAN 2.SYTSKWITA 1999 los ei pojasta tule kirjailijaa, lakoon edes fitness-laitteiden nimien keksijä. Vasemmalta: fittness Flyei, Powei Gaft, Oibilrek ja Bench Roller! kunnon ostaa? Näin jokin aika sitten pyörälenkillä ollessani henkilön, joka harjoitti sauvakävelyä keskellä peltoa. Kuntoilumuotona tämä on varmasti tehokasta ilman sauvojakin, mutta tapaus laittoi ajattelemaan sitä, olisiko kenties helpompia ja vaivattomampia tapoja saada keho vireeseen. Ratkaisu löytyi eräänä iltana, kun varsinaisten ohjelmien loputtua televisiosta alkoi Ostoskanava. B-luokan näyttelijä A-luokan kunnossa TV:n Ostoskanavalla voi tilata mitä moninaisimpia laitteita, joilla saadaan keho kuntoon, mikäli mainosfilmejä on uskominen. Vakuuttavimmalta vaikutti aluksi Total Gym -laite, jota suosittelemaan on saatu itse Chuck Norris. Entinen huippukarateka ja nykyinen vähemmän huippu näyttelijä vakuutti, että kyseinen laite on ollut hänellä käytössä jo 16 vuoden ajan. Total Gyntillä voi varsinaisen lihaksien treenaamisen lisäksi harjoitella myös mm. alppihiihdossa ja tenniksessä käytettäviä liikesarjoja. On itse asiassa hieman yllättävää, ettei Norris maininnut lainkaan karatea. Jos kerran yksi masiina korvaa kokonaisen kuntosalin, yksittäisen lajin harjoittelemisen pitäisi olla sille pikkujuttu. Sauvakävelynne Seuraavaksi huomioni kiinnitti laite nimeltä Orhiuek, jossa on kuntopyörän alaosa ja siinä kaksi pitkää ylöspäin sojottavaa sauvanomaista keppiä, joista pidetään käsillä kiinni. Sillä voi siis tehdä suunnilleen samoja asioita kuin henkilö. jonka näin kävelevän sauvat kädessä keskellä peltoa. Tosin Orbitrekia ja muita vastaavia laitteita käytetään mainoksissa kallionkielekkeellä auringonpaisteessa, ja käyttäjänä on joku, joka on jo valmiiksi hyvässä kunnossa. Väliin on leikattu haastattelupätkiä, joissa ihmiset kertovat omista, yllättäen positiivisista käyttökokemuksistaan laitteen parissa. Laite on kevyt, mahtuu hyvin sängyn alle ja on helppo koota. Aivan kuin jonkin asian kaivaminen sängyn alla päivittäin olisi jotenkin kätevää. "System recomended by Olympic athletics and gimnasts" Lopulta ruutuun ilmestyi laite, joka voitti välittömästi sydämeni: Gymform 8. Kyseessä on sarja toisiinsa kiinnitettyjä antureita, jotka liimataan haluttuun kohtaan kehoa paljaalle iholle. Tämän |alkecn niihin kytketään viriä. ]onka voimakkuutta voi vaihdella antureihin kiinnitetystä säätörasiasta. Mainoksen mukaan tämä on tehokas tapa polttaa kehon rasvoja ja kiinteyttää lihaksia. Samalla näytetään hymyileviä, alusvaatteisillaan ympäri studiota käveleviä ihmisiä, joilla on kasa piuhoja kiinni takapuolessa. Monica Levvinskyn näköinen studioemäntä vakuuttaa simat kirkkaina tulleensa vapaaehtoisesti kertomaan kaikille Gymform 8:n erinomaisuudesta. Kaiken kruunaa ruudussa silloin tällöin näkyvä englanninkielinen mainoslause, jonka seitsemään sanaan on saatu mahdutettua neljä kielioppivirhettä. Ja kyseessä on brittien tekemä mainos. Ostopäätökseni peruuntui viimeisiään silloin, kun uutuutena mainostettavaa tuotetta tulee kehumaan mies, joka sanoo käyttäneensä sitä jo kolme vuolta sitten. Vilkaisen vielä kerran puolialastonta johtokasaa ja toden totta: minun on taivuttava. Sauvakävely pellolla tuntuu yhtäkkiä paljon fiksummalta ajatukselta. JARI PELTOIA PUHEKUPLAT A l ä o d o t a a r m o a (TAIHKA DW)P-.OUTI(OMW^TEI.MM > ) ^ MIKSI El OLE OLEMASSA HIIRENMAKUISTA KISSANRUOKAA? Jos haluaa ostaa pyörän, moniin malleihin pitää ostaa lokasuojat ja lukko erikseen. Tämä on vääryys, joka johtuu EU:n sisäisestä kahminnasta sekä valtion rahanahneudesta. Miksei saman tien myydä pelkkää pyörän ideaa kolmella tonnilla? Kun kyliintekijät menevät lakkoon, niin lukeeko heidän kylteissään mitään? On harhaanjohtavaa puhua talouspaperista. Todellisuudessa kyseessä on imukykyinen tuote, jolla on vain välillisesti tekemistä talouden kanssa. Tämän harhaluulon tiedostaminen on tärkeää, jolla ihmisestä kasvaa ajatteleva ja vastuuntuntoinen kansalainen, jolla on myös harrastuksia. Shampoopulloissa lukee joskus, että niissä on "nyt 20 prosenttia enemmän". Enemmän mitä? ??? Kun yrittää rentoutua radiota kuuntelemalla. lähetys alkaa säristä heti, kun on päässyt sohvalle mukavaan asentoon. Tämä ei ole sattumaa, vaan kyseessä on salainen projekti, jolla pyritään ihmisten liikunnan lisäämiseen. Onko tästä ollut mainintaa uutisissa? Ei ole. f. ff Jos teillä ei ole joskus muuta tekemistä. miettikää, mitä tekee amerikkalaisten elokuvien lopputeksteissä esiintyvä focus puller. PNKP 51NUUA WrSTU-S1ZSK<V« iMiuyXKrzs MMSIIK"Hei, Mir*C\ VÄINÄMÖISEN PALUU SUOMEN KUVALEHTI 35/99 ...jaiitttn Minulla o l i i s o j u t t u k ä s i l l ä : Yliminän r o o l i o r a a l i v a l h e e s s a . Joudun tekemään paljon kompromisseja, esimerkiksi viihdyttämään tilaisuuksissa, joissa en missään tapauksessa haluaisi olla. Mutta kun tarpeeksi monta nollaa laittaa perään, niin paadutan itseni ja ajattelen, että nekin rahat voidaan käyttää joko asuntovelkaan tai vastakulttuuriin. M . A . N U M M I N E N JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 3/1993 Si vuMsnpksena t.sekkai I in BufcupooltsynholIikknn posl k o I o n i n i i s l i s e s s n k i r j a l I i auudessa. (Mn kaupungin t i c tomeressä kuin barracudn S t . Louisin s u i s t o s s a . EikotitoirMh*Muru, en tunne sitä S3nw. Tulin l i i a n i t s e varmaksi. Sanoin sopimukset i r t i . Kuulit oibin.täti! Keskeytin opinnoi. Pttfkjj puljunne 1 . Inhoan }uofporet kui». Mutta tarvitsen sinua. TSftvä kaveri,kuoleva e«etsti, puhuu vain SinulleJ Hänellä on tärkeitä tieto)». Mitäftriot-? Myönnvin ja t u n n e v i a leiiirult joman vaLsanf p o h j a s s a k n r t n i min i. ei tä PALUUNI o i i l k / M t u t . W
• -ttt Pesäpallon mustaa torstaita seurasi vaikea vuosi TEKSTIT: PETRI HEIKKINEN KUVAT: SAMI KERO Elokuussa 1998 kylvettiin siemenet pesäpallon katastrofille. Runkosarjan viimeisillä kierroksilla, 11. ja 13. elokuuta, joukkueet sopivat ottelutuloksia rahastaakseen pitkävedossa. Syytöksiä nousi julkisuuteen nopeasti ja tapahtumia seurannut vuosi on ollut hyvässä myötätuulessa purjehtineelle lajille pahaa takapakkia. Jyväskylän Kiri saavutti ensimmäisen miesten mitalinsa sitten vuoden 1986, mutta pelinjohtaja-toiminnanjohtaja Petri Kaijansinkollekin vuosi oli raskas. "Itse kukin on tehnyt niin paljon töitä lajin eteen ja yhden viikon, parin päivän tapahtumat ovat syöneet mainetta kohtuuttoman paljon. Pääsi tapahtumaan paljon isompia asioita kuin kukaan missään vaiheessa ymmärsikään. Varmasti nyt lajin sisällä ymmärrys alkaa tulemaan", toteaa Kaijansinkko, joka vastikään ilmoitti vetäytyvänsä molemmilla Kirissä hallitsemiltaan tuoleilta. Ilmoittaessaan jättävänsä sopimukseensa merkityn optiovuoden käyttämättä, Kaijansinkko totesi Keskisuomalaiselle, etteivät syynä ratkaisuun olleet sopupelipaineet ja painotti, etteivät ne muutenkaan olleet niin kovat kuin ulkopuoliset ovat ajatelleet. "Olen aistinut ihmisistä sellaista, että 'mitenkähän toliakin menee'. Mutta minä olen saanut yöt nukuttua ihan normaalisti, ei se sopupelipaineista ole johtunut, kyllä se on ollut enemmän muuta työtaakkaa, pelipuolen ajatukset, jotka ovat välillä vieneet unia." "Siinä on tietenkin se, että on osannut viime syksystä saakka varautua henkisesti siihen, että puhetta tulee. Mutta media tällä alueella on ollut kohtuullisen rauhallinen ja sitä kautta myös ihmiset ovat olleet rauhallisia", hän toteaa, mutta ei kokonaan kiistä julkisuuden stressaavaa mahtia. "Tällä hetkellä tuntuu, että medialla on voimaa. Se mikä lehdessä lukee, on aika kova juttu. En missään nimessä kiistä enkä väistä, etteikö olisi tehty väärin, mutta julkisuus on ollut kohtuuttoman kova tapahtunutta kohtaan." Lopullisesti sammuvia tähtiä? Jyväskylässä julkisuus sopupelijupakan ympärillä on todellakin ollut melko helläkätistä verrattuna esimerkiksi Ouluun. Maakunnan päälehti Kaleva on kirjoitellut kovasanaista tekstiä, ja yleisönosastoillakin on käyty kuumana. Kansan suussa kiertävien huhujen mukaan osa sotkun päätekijöistä majaileekin Oulun suunnalla, ja ilmeisesti joukossa on tähtipelaajia. Tietäen maakuntien pesäpalloyleisön rääväsuisuuden, kenen tahansa tuomituista on takuulla vaikea palata kentille. Ivahuudot eivät tule loppumaan yhdessä eikä kahdessa kaudessa. "Ei ole helppoa tulla takaisin missään vaiheessa, oli sitten poissa kuinka kauan tahansa. Veikkaan että ura on silloin aika lailla loppu", uumoilee Kaijansinkkokin. Arvottomat mitalit? Superpesis jakoi kesken kauden, poliisin esitutkinnan valmistuttua, kymmenen ottelun pelikiellot kaikille pelaajille, jotka olivat olleet mukana sopupeleissä sekä lyöneet vetoa kyseisistä otteluista. Niinpä kymmeniä huippupelaajia oli poissa kentiltä suuren osan kautta. Kaijansinkko ei tästä huolimatta koe kesän saavutusten olevan JYVÄSKYLIN YKJöPPILASLEHTI m»Ennaiasn««jiimniintm BFPlOnOBIK .IfOSOXCONFK^I ."' »-. agaaai w Petri Kaijansinkko: "Tulevaisuus on edelleenkin olemassa, ennen kaikkea parempi tulevaisuus." • arvoltaan vähäisempiä. "Ei sillä ainakaan meille itsellemme ole yhtään vähempää arvoa, voisi melkein sanoa, että päinvastoin. Ei montaa kertaa ole mitalia noissa paineilloissa ja epävarmuudessa saavutettu. Se oli: ehdottomasti meille voitettu mitali, meidän työnteko ei ollut missään vaiheessa huonoa, vaikka oli ongelmia palkanmaksussa ja muuta vastaavaa", hän teilaa uumoilut arvostuksen puutteesta. Vaikeita päätöksiä Liiton ja Superpesiksen toimia rangaistusten jaossa on arvosteltu pitkin kesää, osin perustellustikin. Kesken kauden asetetut pelikiellot jäivati melko lieviksi, sillä kaikki pelaajat olivat jälleen: mukana ratkaisuotteluissa. Kaijansinkko ymmärtää päätöksentekijöitä, mutta ei allekirjoita toimintalinjaa. "Olen alusta pitäen ollut sitä mieltä, että kun eii kuitenkaan voida toteennäyttää mitään, ennem kuin viranomaiset ovat tehneet lopullisen paatoksen, olisi pitänyt kaikista median ja yhteistyökumppancitten paineista huolimatta pystyä: tekemään siinä suhteessa kova päätös, että odontaa vaikka sitten puolitoista vuotta, mitä tapaili tuu. Nyt herää erinäisiä ajatuksia eri paikkakum nalla, että miksi meille tehtiin näin ja miksi nuu> pääsivät tolleen ja noin ja näin ja näin ja näin. J|u myöhemmin saattaa tulla vielä enemmän kysymyksiä", hän lataa, "Mutta toisaalta ymmänaiu niitä, jotka ovat olleet päätöksiä tekemässä. Päiineet ovat olleet kovat." Törsäys ohi Miesten pääsarjassa kokonaisyleisömäärä taudeilla 1999 oli 310 000 katsojaa, mikä merkitsee yJli sadantuhannen pudotusta viime vuoteen verratttuna. Kun nykytilanteessa myös yhteistyökumppaneiden löytäminen on ollut vaikeampaa, seuinit joutuivat jo kauden aikana leikkaamaan palkkioitaan, ja jopa mestariksi pelanneen Kiteen Pallon taloudellinen tulos menee punaisen puolelle. Vaikka pesäpallon suurin ongelma tulevaisuudessa onkin imagollinen, uskottavuuden parantamisen lisäksi myös talouspuolella riittää selviytymistä. "Vaikeaa se tulee olemaan kaikille. Minusta ainoa lähtökohta on leikata edelleenkin kustannuksia. Löytyy varmasti paikkoja, joissa voidaan kustannuksia laskea", Kaijansinkko tarjoaa lääkkeeksi, "Ennen kaikkea palkkioista pitää pystyä leikkaamaan. Kirin kohdalla palkat eivät ole olleet juurikaan ylimitoitettuja, meillä on ollut keskimäärin aika halpa joukkue. Mutta se ei auta jos me leikkaamme tai joku muu leikkaa, se pitää tehdä kaikkien. Kaikkien seurojen pitää olla rivissä, Sotkamoa, Kiteetä, Oulua myöten, kaikkien isoimpienkin seurojen, jotka ovat maksaneet parhaita palkkoja. Pitää lyödä joku kattopalkka, mikä voidaan maksa, silloin budjetit saadaan kuriin. Se on ainoa vaihtoehto." Niin huono tilanne ei kuitenkaan ole, että Kaijansinkko uskoisi seurojen joutuvan konkurssiin saakka. "Ei seurat ole olleet huonosti hoideltuja tähänkään asti, ei yhden vuoden miinusmerkkisyys varmaan kenellekään loppua tee." Pakko päästä Helsinkiin Toinen pesisliikkeen surkuhupaisista kommelluksista oli nolosti päättynyt yritys istuttaa pesäpallo pääkaupunkiin. Kaisaniemen Tiikerit menestyi urheilullisesti, mutta taustojen hoito oli retuperällä ja projekti sai nolon lopun. Tiikerit katosi pesäpallokartalta hopeamitalisteina viimekauden jälkeen. "Monet sanovat, että pesiksen alamäki alkoi siitä, kun lajia lähdettiin väkisin tuuppaamaan Helsinkiin", Kaijansinkko heittää, "En nyt ihan sitä allekirjoita, se olisi ollut ihan hyvä ajatus, muita ei löytynyt oikeita taustoja ja tekijöitä siihen juttuun. Kun Hjallis Harkimon kanssa homma ei toteutunutkaan, tuli pakkomielle, että nyt tämä tehdään jotenkin." "Minusta pesiksen etu on se, etiä tämä ei ole suurten kaupunkien peli. Se pitää mieltää, että tämä on edelleenkin maakuntien peli. Ei tätä pidä enää väkisin lähteä mihinkään Helsinkiin, Turkuun tai Tampereelle viemään, se ei saa olla itsetarkoitus", Kaijansinkko sanoo ja huomauttaa, että pesäpallon jäätyä luonnollisista syisiä pois pitkävetolistoilta, pitkävetopelaaminen kesäaikaan on pudonnut merkittävästi. "Varmasti Veikkauksenkin haluissa tulevaisuudessa on, että pesis tulisi mukaan. Siina juuri näkyy maakuntien ihmisten pelaamattomuus, pesiksen maakunnallisuus. Mitä ihmiset pienellä paikkakunnalla Pohjanmaalla käyvät pelaamassa, elleivät pesistä. Ei suomalainen futis heitä sillä tavalla pistä peliluukulle." Markkinavoimat ja lieveilmiöt Urheilussa on viime vuosim ryvetty syvällä muuallakin kuin pesäpallokerallä. Sopupelailut, olympialiikkeen lahjusskandailit ja jokseenkin hallitsemattomana rehottava daping-ongelma eivät nosta mattimeikäläisen ustoa urheiluun. UrAmeriikan malli Vuonna 1919 yksi suurista amerikkalaisista urheilulajeista, baseball, sai oman sopupeliskandaaltnsa, kun osa Chicago White Sox -joukkueen pelaajista hävisi tahallaan finaalit, World Seriesin. Ylivoimaisena ennakkosuosikkina loppuotteluihin Cincinnati Redsiä vastaan lähtenyt Chicago hävisi sarjan otteluvoitoin 5-3, kun kahdeksan avainpelaajaa oli myynyt ottelun lopputuloksen suurvedonlyöjille yhteensä 100 000 dollarin summasta. Vaikka huhuja järjestetyistä otteluista oli liikkunut, suurin osa yleisöstä eikä lehdistökään epäillyt huijausta. "Reds ansaitsee kunnian", kirjoitti mm. The Sporting News ja selitti Chicagon tappion syyksi huolimattomuuden ja ylimielisyyden. "Black Sox" -skandaali tuli julkisuuteen vasta seuraavan kauden aikana, kun tutkittiin väitöksiä, joiden mukaan toinen chicagolaisjoukkue, Cubs, olisi sopinut tuloksia. Sopupelaajia ei koskaan lopulta tuomittu oikeudessa, kiitos muutamien salaperäisesti kadonneiden todistajanlausuntojen, mutta lajin pääsarja MLB antoi heille elinikäiset pelikiellot. Baseball-pelaajat eivät tuohon aikaan olleet miljonäärejä, Chicagon pelaajien keskiansio oli noin 6000 dollaria. Näin ollen sopupelaajat saivat järjestetystä ottelutuloksesta palkkioksi enemmän kuin vuoden palkkansa. Pelaajat eivät osanneet kuvitella tuloksen sopimisen seurauksia. Syöttäjä Eddie Cicotie totesikin The New York World -lehdelle: "En tiennyt tarvitsin rahat. Minulla oli vaimoja lapset..." Black Sox -skandaalissa kävi ilmeisesti hiukan samalla tavalla kuin pesäpallon sopupclisopassa: Kuviteltiin, että kukaan ei saa koskaan tietää koko asiasta, mutta sana lähti leviämään varsin luonnolliseen tapaan. Yksi otteluiden järjestämisestä sanan saanut kertoi kahdelle kaverilleen, jotka puolestaan välittivät myös sanaa eteenpäin ja niin edelleen... sä. Tosiasia on se, että urheilussa raha ja markkinavoimat ovat omalla tavallaan aiheuttamassa näitä asioita. On yhä kovempi ja kovempi paine pärjätä, ja lajit kilpailevat keskenään, kaikki hakevat yleisöä, lisää fyrkkaa. Perusurhcilu meinaa jäädä vähän taka-alallc." Sotkamoon on rakennnettu tuote nimeltä Jymy, joka on vuosikymmenen menestyksekkäimmän pesäpalloseuran lisäksi myös Kainuun maakunnallinen matkailuvaltti. Juha Tanskanen on mies, joka on johtanut tuota menestystarinaa sekä pelikentällä että markkinoilla. Pesisliikkeen sotkut ja oman joukkueen putoaminen jo ensimmäisellä pudotuspelikierroksella olivat jotain muuta, kuin sitä mihin Tanskanen on tottunut: vaikeaa. "Kyllä näinkin voi sanoa. Vuoden aitana tapahtui niin paljon erilaisia asioita ja isoja urakoita, joissa sai tai joutui olemaan mukana. Superpesiksen hallituksen vaihto ja se myräkkä, kun seurat kokoontuivat kesällä tekemään ratkaisuja, sekä tuo oma putoaminen. Kyllähän tässä vähän turhan paljon tuli, mutta toisaalta voi taas tyytyväisenä todeta, että saatiin hyviäkin asioita eteenpäin verrattuna siihen mistä viimesyksyn lähdettiin", hän summaa. Hyvistä asioista Tanskanen nostaa esille erityisesti sen, että syksyllä 1998 melko lamaantuneessa tilassa ollut Superpesis sai sekä uuden hallituksen että puheenjohtajan (Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen). "Sen jälkeen tämä on mennyt aita ryhdikkäästi Isomies • • , • • • : • . eteenpäin koko ajan. Tassa or vielä aika paljon kesken, mutta niihin asioihin ei voi oikein kukaan muu vaikuttaa kuin viranomaiset. Muita positiivisia asioita ovat television mukaantulo, ItäLännen kunniallinen läpivierti kaikesta huolimatta sekä aika hyvä huipennupesäpallokaudelle. Lopussa alkoivat jo urheiulliset asiat olla enemmän esillä kuin ei-urheiluliset ikävät asiat." Vaikka joukossa on hyviäkin uutisia, kausi oli jopa vaikeampi kuin Tanskaner pelkäsi. "Ikuisena optimistina sitä odottaa, että asiat menisivät nopeammin eteenpäti, mutta hankalaa se oli. Kuitenkin, kun itse tiedostaa, missä tilanteessa oltaisiin ilman näitä raiknsevia asioita, olo on aika seesteinen", hän sanoo Sopupelijupakan aiheuttama kiinostuksen lasku sekä yleisössä että sponsoreissa on aiheuttanut jonkinasteista ahdinkoa lähes kaikille seuroille. Tanskanen ei tätä kiellä, mutta näkee myös tilaisuuden. "Varmasti kaikilla seuroilla on rankkaa, mutta toisaalla nyt on paikka panna asioita kuntoon, jos vain riittää rohkeus rakenteellisiin muutoksiin. Se vaatii tietysti muutakin kuin yltiöpäisiä kilpailullisia tavoitteita omaavan seurajohdon, muutkin asiat täytyy laittaa kuntoon", hän sanoo, eikä suostu vielä huolehtimaan sotkuisen imagon kohennusasioista. "Ei kannata vielä lähteä sen kummemmin imagollisia asioita rakentamaan. Pannaan perusteita kuntoon tässä vielä vuoden aikana ja yritetään keskittyä seurojen asioihin. Seurat ovat nyt seuraava pääpaino." "Ei tietenkään kannata pitää mitään matalaa profiilia, annetaan Yleisradion hoitaa televisiointia ja muiden medioiden pitää asiaa esillä. Ehdottomasti kannattaa tehdä kovasti töitä, mutta kivijalkaa rakentaen. Vielä ei kannata huhkaista uusia huikeita visioita, vaikka niitä suunnitteilla saattaa ollakin."
• L O U N A S O 3 1 1 1 6 MA 4.10 Kasvisjuusto keitto Ymikasnkkcclln läyleU) sd J.-iuhclihalasagnc Tl 5.10 Pinaauikeluo Jauhchhaknsiikc \ K i k k . i i . i p i l i \ u . stpuli-papnka sek Broilerleikc KE 6.10 Kukkakaall-sicmpaislos Porsaanlukc. sinappi kasti kt Broilcrpaui TO 7 10 Kasvishernekeiilo Hernekeitto Pippuripihvi, kerma-pippunkaslike Lohipyöryköita, tillikaslikc PE 8.10 MA 11 10 Punajuuri pihvit, vthnnnesrcmulade Porkkanasosekeltio Kirioldhipastapaisios Kinkkukiusaus [auhclihakcpakoi Paisieilu kalaleike, kananmunaiilli Svcitsink-ikc kasi. O Q o Q O l O liokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Tl 12 10 1 O 1 4 I Kasvispihvit Purioperunavuoka Chili con carnc Silakkapihvit. kcrmaviilikasiikc Keitetyt nakil. muusi Currypossukasukc Pippunharka PE 15.10 KE 13.10 Kalakellio Kasvishöysto Kaalilaaitkko Mercnmakuincn lasagne Makkarahcrkku Broilcrlcikc. curry-ananaskastikc Pizza SOPO-INFO 12.10. klo 18.00 ravintola Rentukassa Tietoa ja taitoa opintotuesta, terveydestä, asumisesta... Tule, kysy ja tiedä! Järjestää JYYn sosiaalivaliokunta Lähde K a n s a l l i s o o p p e r a a n ! TO 28.10 EVANKELIUMI * Kokoillan tanssiteos, crossover-produktio • * Jorma Uotisen koreografia ja Waltarin musiikki • Teoksessa yhdistyvät heavy metal, klassinen musiikki ja moderni tanssi * Keskiaikaan sijoittuva mystinen tarina, jossa hyvä ja paha kohtaavat • Hinta 120 mk (sis. matkat ja lipun) Lisätietoja ja varauksia ottaa vastaan kulttuurisihteeri Elina Niemelä puh. 603 356, e-mail. jyy-kulttuurisihteeri@cc.jyu.fi (matka maksettava 11.10 mennessä kulttuurisihteerille) M a t k a n järjestää JYYn kulttuurivaliokunta Kirpputori Ilokivessä su 10.10. klo 10-15. Varaa paikkasi ajoissa. Ei varausmaksuja. Myyntipöytien varaukset:: Kulttuurisihteeri Elina Niemelä Puh. 603 356 e-mail: jyy-kulttuuri-sihteeri@cc.jyu.fi Järj. Kv-valiokunta MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA... PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA T E R V E T U L O A Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintola Lozzi Ravintola VVilhelmiina Ravintola Ylistö Kahvila Kvarkki Kahvila Aallokko Liikunnan kahvila Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Keskussairaalanne 4 P-rak. www.sonaatti .f i/lozzi Ahlmaninkatu 2 MAA-rak. www.sonaatti.fi/wilhelmiina Survontie 9 YFL-rak. www.sonaatti.fi/ylisto Survontie 9 YK-rak. Seminaarinkatu 15 C-rak. Keskussairaalantie 4 L-rak. Seminaarinkatu 15 B-rak. Seminaarinkatu 15 M-rak. Vapaudenkatu 39-41 puh. 260 3910 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3887 puh. 260 3901 puh. 260 3902 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 Ruokalistamme löydät myös internetistä. www.sonaatti.fi syksy 1999 05.10. kaurismäki, k l a a n i . 1984. i2.io. tsuihark. olipa kerran kiinassa. 1991 19 10 jones O i k e U S J U t t U 1992. 26.10.zhuangzhuang.Sininen l e i j a . 1993. O2.ii.draskovic.vukovar olipa kerran • 09.11. bigas luna. tJSSi j a k U U . 1994. 16.11. kassovitz. cafe a LI lait 1993, 30.11. bergman. syyssonaat esitykset kello 20. liput 20/25 y g L j ^ j g
• »gä8&PALOKKA i sr* <RUOKEPALOKKA > OPISK. ILMAISET TANSSIKURSSIT TORSTAISIN alk. 7.10. KLO 18.00(op.kortti mukaan) P. ( 1 4 ) 3 7 8 2 8 7 3 , 4 6 4 7 7 2 3 (Tanssi-iltoina: 3 7 8 1 5 2 3 ) Fox. 3 7 8 2 8 7 4 T a r k e m p i a t i e t o j a m m . b u s s i a i k a t a u l u i s t a : w w w . v i i h d e k e s k u s j y v . c o m / Norm.hjntainen opiskelijalippu 3 , (60,-) VIIHDEKESKUKSEN TANSSI-ILLAT: IA 2.10. ARJA KORISEVA & FORTUNA HILPEÄT HIDALGOT LA 9.10. JOUNI KERONEN & HOPEINEN Q ANNIKA & AMOR LA 16.10. YÖLINTU, MIKKO ALATALO LA 23.10. JANNE TUIKKI & KULKURIN KUU TERHI JOKILA YHTYEINEEN LA 30.10. ANTTI HUOVILA & ELYSEE MARKO HAAVISTO & POUTAHAUKAT PE 5.11. TOMI MARKKOLA & BOLERO LA 6.11. PERTSA KOIVULA & JATKANSAKKI ANNA ERIKSSON YHTYEINEEN LA 13.11. TARJA LUNNAS & ROSSO MAGNET & VIRVE NUOTIO TO 18.11. VIRVE ROSTI FREEMAN & MENNEISYYDEN VANGIT LA 20.H .LAURA VOUTILAINEN yhtyeineen LA.27.11 AGENTS, TONY AARE 14.10.1999 T M APPROBATUR Liput Ilokivestä 5.10. klo 9.00 www.co.jyu.fi/kauppakadunappro/ M U I S T A T H A N , että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, | laadukkaat värikopiot, ym. TERVETULOA K a u p p a k a t u 3 : e e n ! K O P I O T A L O nui.aironfliusiikki.fi 3ft#V J U V O S k C S k U S p o h \« 44 99 340 4 1 Jyväskylä ' « * 1 * * * »» * « • M* f * 10-19 l o 10 16 Kuulijat lujilla jo vuodesta -87 G Kauppakatu 3, Puh. 614 173 avoinna ma-pe 9.00.17.00 "Normi cdcllyllää homogeenisia mediumia." Carl Schmitt: Poliittinen teologia. LAATUopetusta \ bjoäJmm ISO 9002 Uslajär/tslelifiian VALITSE MISSÄ OPISKELET Runsaasti maksuaikavaihtoehtoja. Kysy lisää! A U T O K O U L U Koljander Oy Seminaarinkatu 19 puh. 615 736 autokouiu.koljander@co.inet.fi Mitä siis on elämä teoriassa? Se on toteutumaton elama. Elämä. jota ei eletty, eletyn raja ja päätepiste. Yhteenveto ja kokemus eletystä. Elämä mahdollisessa Ja kuitenkin todellinen elämä. Se alkaa aina eletyn rajalta ja päättyy sille. Se on elämän itsensä esimerkki. Ei yksikään eletty elämä ja kuitenkin jokainen niisiä. Elämä itse ympäröi hiljaisena eletlyä elämättä; missään, se on utooppinen elämä. poikkeuksellinen ja ainutkertainen elämä eletyn ulkopuolella Jussi Vähämäki: Elämä teoriassa. / / L L u ucX '< u = * • M^LLLI Tervetuloa tonttien esittelytilaisuuteen kunnantalolle to 23.9. klo 14-19 la 25.9. klo 12-15 • Kahvi-ja mehutarjoilu • Kaikille käytännöllinen yllätyslahja Annamme mielellämme lisätietoja: Uuraisten kunta PL 20. 41231 UURAINEN Kunnan keskus (014| 820 6600 www.uurainen.fi O K t o n t l t a l k a e n 4 m k / m 2 Uuraisten kunnassa o n tarjolla runsaasti reilunkokoisia rakennustontteja. Osa tonteista sijaitsee kirkonkylän kaava-alueella j a osa aidolla maaseudulla haja-asutusalueella m m . Jokihaarassa. Kangashäkissä j a Höyöällä. T e r v e t u l o a m u u t t o v o i t t o k u n t a a n K u n n a n väkiluku o n ollut kasvava yhtäjaksoisesti aina 70-luvulta alkaen. Tänne o n h a l u t t u m u u t t a a takaisin. Uurainen o n sopivasti keskellä, meiltä o n hyvät y h t e y d e t kaikkialle: Jyväskylään, Äänekoskelle, Suolahteen, Saarijärvelle. Palokkaan j a Tikkakosken lentokentälle. Joillekin tonteista o n mahdollista rakentaa pienteollisuustilat, j o l l o i n työ j a koti ovat saman katon alla. Esittelytilaisuudessa kerromme lisää tonteista, joille rakentamisen voi aloittaa vaikka hetil H a a v e i s t a t o t t a v a l i t s e t o n t t i p e r h e e s i u u d e l l e k o d i l l e ) Kunnanjohtaja Sirpa Rautio (014)820 6602 1 Rakennustarkastaja Pekka Minkkinen (014)820 6634 Kunnansihteeri Vesa Rantala (014)820 6610 Jos arvostat luonnonrauhaa ja elinympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta, muuta Uuraisille! COMPAQ D EP SERIES EjfHfRO • Celeron 466 MHz • 32 Mt -keskusmuisti • 4,3 Gt -kiintolevy • Intel 4 Mb Agpnäytönohjain (integ.) • VVIN 95 • Compaq V500 15" -näyttö 6990,— i EURO • ATX-minitornlkotelo • Celeron 400 MHz • 64 Mb SDRAM • 6,4 Mb kiintolevy 5490, • 48 x CD-ROM • 15" Samsung 5S0s näyttö • QDI WinneX 1MATX, 4 Mb näytönohjain ' Intel 810/AC ääni <SO w kaiuttimet i Näppäimistö ja hllrl • Windows 95 EPSON S t y l u s Color 4 4 mustesuihkutulostin 795,f •720 x 720 dpl:n tulostustarkkuus • Win 3.Ix. Win 95, Win 98, Win NT 4.0 HL-1040 lasertulostin 1990, Raj. erä . •10 sivun/ min *600 x 600 pistettä • MikmBitti-lehden testlvolttaja •Tletokone-lehden toimituksen valinta Professional: • Word • Excel • Outlook • Publisher • Small Business Tool • Access • PowerPoint O l e t k o o p i s k e l i j a t a i o p e t t a j a STUDENT LISENCE Premium: • Word • Excel • Outlook • Publisher • Small Business Tool • Access • PowerPoint FrontPage • PhotoDraw • B f^ • • • Hrontraye • friotol 7 » ö , 995 J y v ä s k y l ä n K o n t t o r i k o n e Oy Gummeruksenk. 6, Jyväskylä Puh. (014) 445566. ark. klo 9-17, la sulj. www.jykonttorlk.fi
• _ KULTTUURIN KYLÄKAUPPA _ ^AIRUHIUimUlEIlEI NflKEROtKSITOBraPollea "Kaksataa lippuu kentälle jäljellä!'. raakkuu punapaiiainen myyjänainen Lippupalvelun Jyväskylän osaston tiskillä. Äsken omalla fanaattisuudellaan vitsaillut ihmisjoukko muuttuu sekunnissa harmaanvakavaksi. Minun ja lippuluukun välissä on kymmenkunta ihmistä. Näinkö tässä nyt kävi? Millainen voi olla tapahtuma, johon kukaan ei halua istumapaikkalippuja? No, totuuden nimissä on myönnettävä, että vähän omituiselta tuntuisi istaaltaan katsella neljää raivopäistä ilkimullikkaa, jotka ovat Kaliforniasta asti tulleet tänne meille sulojaan esittelemään. Ainoa oikea tapa osoittaa suosiotaan Red I toi Chili Peppersille on olla itsekin raivohullu ja vähintään henkisesti alasti, mieluiten fyysisesti. Hetkeä aiemmin olin rynnännyt satapäisen fanilauman mukana tavaratalon liukuportaita kohti taivasta. Edes kepeillä edennyt tyttö-rukka ei hidastanut hunnien määrätietoista nelistämistä. Nyt samaiset ihmiset odottavat kauhusta jäykkänä myyjä-tädin tuomiota. Tunnen, kuinka hikikarpalot valuvat selkänahkaani pitkin pysähtyen housunkaulukseen. "Seiskyt lippuu, eiks kukaan halua istumapaikoille?!", nainen huutaa. "Myy nyt jumalauta niitä lippuja, äläkä määi siellä!", kuuluu vastaus. Huutaja on huulilävistetty pörröpää siis todellinen fani. Vilkaisen itseäni peilistä. Vastaankatsovalla hahmolla on päällään tavalliset farkut ja tavallinen takki. Päässä on lippis. Minua alkaa hävettää. Miten minä normijolppi kehtaan ostaa lippuja ja vielä neljä kappaletta, kun lakanani seisoo tuollaisia elämäntaparemuajia, jotka antaisivat vaikka tatuoidun käsivartensa yhdestä permantolipusta? "Montako?", keskeyttää täti ajatukseni. Lasken kymmenen satasta tiskille tyytyväisenä myhäillen. "Voi vittu, toi osti neljä!", joku kuiskaa kauhuissaan takanani. Kaukana Kaliforniassa Kirppu -niminen bassonsoittaja kurlaa viskiä. Elämä rocktähtena ei ole hullumpaa. Nain kuuluisana sillä pystyy rahoittamaan jopa rakkaimman harrastuksensa: hevolla ratsastuksen. Ja mikä hauskinta, koko lystin maksaa eräs jyväskylälaisopiskelija raihnaisesta opintotuestaan. KARMA Muusikko, huilunsoiton opettaja ja musiikkitieteen opiskelija Sanna Koskinen on luonut Jyväskylään uuden musiikkitapahtuman. Hän johtaa valtakunnallista kamarimusiikkiyhdistys Palettia, jonka järjestämä Septemberfest soi täällä ensimmäisen kerran syyskuun puolivälissä. Yhteenkokoavia kamarimusiikkitapahtumia ei Suomessa juuri ole ollut, Kuhmon kamarimusiikkijuhlia lukuunottamatta. Paletin ideana onkin kehittää muusikoiden välille koko maan kattava verkosto. Me halutaan antaa nuorille soittajille mahdollisuuksia konsertoida", Sanna kertoo. "Samalla solmitaan yhteyksiä eri puolella Suomea toimiviin kamarimusiikkiseuroihin. Koulutustakin järjestetään, ja Sepiemberfestin kaltaiset konserttisarjat antavat ansaittua julkisuulta eri maakunnissa tehdylle kamarimusiikille. Tähän asti tilanne on ollut se, että Kuhmon mammuttimainen lestivaali imaisee kesällä yhteen kaikki valtakunnan kamarimuusikot, tarjoaa kahden viikon ajan kymmenen konserttia päivässä, ja loppuvuoden muusikot nyhjäävät kotikaupungeissaan soittamassa tyhjille saleille." Vaivalloinen taival Nuori opiskelija on kohdannut vaikeuksia yrittäessään vakuuttaa kaupungin päättäviä kulttuurielimiä. "Viime keväänä kaupungin luki Paletille oli pyöreä nolla. Kun Yleisradio tarjosi konsertillemme ilmaista radiointia. Jyväskylässä asiaan suhtauduttiin niin nihkeästi, että konsertti piti siirtää Turkuun. Sieltä se sinen tuli ulos suorana lähetyksenä. Myöhemmin kaupunki on kuitenkin herännyt; tänä syksynä Sepiemberfesiiä tuettiin 5000 markalla." Sannan mielestä Jyväskylän kulltuncläma kaipaisi oikeita yhteistyömuotoja ja avarakatseisuutta. "Minua mättää paikallisten kulttuuripiirien haluttomuus yhteistyöhön. Eri tahoi tekevät omia juttujaan tietämättä toisistaan ja sinen kiroillaan, kun tapahtumat osuvat päällekkäin. Lisäksi täällä tuudittaudutaan liian usein siihen, etiä meillähän on jo kaupunginorkesteri' ja suljetaan korvat uusilta ideoilla." Kuitenkin Jyväskylä on Sannan mukaan taitavia muusikoita pullollaan. "Ei joka kaupungin yliopistolla ole omaa sinfoniaorkesteria", hän muistuttaa. Synergiaa kamareista kadulle Kamarimusiikissa soittajien välinen kommunikaatio on herkimmillään. "Kamariorkesteri on pieni kokoonpano, jossa joka iikalla on yhtä tärsynergian voimalla Somi Kero Sanna Koskinen, hänen huilunsa ja kohtalokas ilmeensä. keä rooli. Yhteissoitto on synergiaa: loisten kuuntelemista, tulkitsemista ja reagoimista." Vuorovaikutusta voisi hänen mielestään viedä vieläkin pidemmälle luomalla läheisempiä kontakteja yleisöön. "Miksi ihmisten pitäisi aina tulla musiikin luo? Yhtä hyvin musiikki voi mennä ihmisten luo: kadunkulmaan tai kapakkaan. Toisin kuin sinfoniaorkesteri, kamariorkesteri on liikkuva systeemi. Sen voi viedä mihin tahansa, paitsi jos piano on mukana! Olen itsekin esiintynyt Jazz Barissa puhallinkvintetin kansPelastajabakteerina musisoinnin ilo Septemberfestin säveltäjänimiä olivat tänä vuonna mm. Spohr, Nielsen ja Bachin suku. Ensi vuonna keskitytään suomalaiseen ja tsekkiläiseen musiikkiin. Sanna jatkaa toiminnanjohtajana, toivoen ansaitsevansa leipänsä Paletissa opintojen päätyttyä. "On hyvä muistaa, että kun Kuhmo aloitti konserttiensa pitämisen 70-luvulla. Kontion koulun luokkahuoneessa istui yleisönä kymmenisen kuulijaa. Nykyään sinne vaelletaan eri puolilta maailmaa ja 'Kuhmon henki' on jo käsite. Uudet innovaatiot kohtaavat aina ryppyotsaisuutta, mutta siihen on typerää vastata ryppyotsaisuudella." "Musiikki on niin ihana asia, että positiivinen asenne pysyy väkisinkin mukana. Toivon pärjääväni aitoudella ja avoimuudella. Ne ovat idealistisia käsitteitä, multa niillä voittaa aina, vaikka välillä joutuisi hakkaamaan päätä seinään". Ja kamarimusiikista tulee muuten hyvälle tuulelle. Kokeilkaa iise. Jyväskylän Kamarimuusikot-yhdistyksen jäsenyys on avoin kaikille kamarimusiikin soittajille ja sen kuuntelijoille. Suvi VALU
• j m s n u i Tuomusum NUMERO VHDEKSAN • 2. SYYSKUUTA 1999 Zen Cafe virittelee soittimiaan Lutakon takahuoneessa. Tarkoitus olisi kaivan yh noutaja Samuli Putrosta se lekstinTeTHJsfflSB^Mätoirnittajan vaatimuksesta. "Ai oma suosikkini meidän biiseistä ? Varmaan juuri nyt Va Ua, sii. ua on onnistunut sovitus, joka luo pelottavan sävyn", Samuli toteaa. Virpi livenä, äänestää basisti Kari Nylander. Rumpali Pete Parkkonen keskittyy kirjoittamaan mielibiisejään illan biisilistak"Mies eikä poika enää..." "Se (laulujen) mies on varmaan sellainen hyvää tarkoittava epäonnistuja, ei paha tai vittumainen", Samuli pohtii. "Mutta ei selittele eikä pyytele anteeksi". Kari täydentää vierestä. "Haluaisi varmaan jotain ihan tavallisia; tyttöystävän, vähän rahaa, lapsia, mutta homma vaan ei pysy hanskassa", Samuli jatkaa. Uudesta Ua Ua -levystä tulikin aikuisen ihmisen perspektiivistä teinielämää ja elämää yleensäkin tarkasteleva teemallinen levy puolivahingossa. "Kirjoitusvaiheessa ei sitä vielä huomannut, mutta sitten kyllä, kun levy oli valmis. Ehkä pystyy jo ottamaan perspektiiviä teinielämään", Samuli toteaa. Onko Zen Cafe sitten älykköjen bändi, jota teinit diggaa? Koko bändi naurahtelee väkinäisesti. Teinisuosio kuitenkin selvästi hivelee hieman bändiä. "Saattaa mennä viikon päivät etten todellakaan yhtään älykästä ajatusta itsestäni pysty nyhtään." "Yksittäiset laulut syntyvät nopeasti ja laulunkirjoittamisen pitääkin olla helppoa. Kun on kirjoittanut pari kolme päivää putkeen, niin mieli rentoutuu sopiv.u',1. : . L U U ' i i , i . . i i ' ' T U-.o cn-i.V jn sävelaihio syntyvät samalla" Samuli kertoo. "Rutiinia tarvitaan ja työn tekemistä, muita herkkyys pitää säilyttää" jatkaa Samuli Äänenlausumattomia rutiinitekstimkkareita Suomesta löytyy ja tuskin kuulemme seuraavalla Laura Voutilaisen levyllä Putron sanoituksia. "Uusimmalla Ua Ua-lcvyllä kaikki biisit ovai tuoreita, korkeintaan puolentoista vuoden ikäisiä." Samuli kertoo. "Usein biisi lähtee irtonaisesta lauseesta" Samuli paljastaa. "Viime aikoina olen tosin ajatellut paljon pettämistä" hän jalkaa. Lauseitten ja/tai biisi-ideoiden varastamista Samuli ei hyväksy, "vaikka monesti kuulee hyvän lauseen, mutta..." "Harri on tehnyt itsestään pellen..." "Enpä ole miettinyt tuota nimiasiaa. Yritän päästä eroon nimien käytöstä", Samuli puolustautuu. "Hahmot kyllä personoituvat paremmin", hän jatkaa kuitenkin. "Harri on kyllä yksi hahmo, joka on olemassa" Samuli valottaa vielä edellisen albumin hittibiisin taustaa. Kuka oli Todella kaunis! "Olin silloin silmittömästi rakastunut yhteen tytiöön, ja tein hänelle biisin", Samuli kertoo. "Tiedäthän sillai että tuolta pitäisi saada...". Ja haastattelija kyllä tietää. Samuli jäi ilman, mutta biisi elää. Koko yhtyeen mielestä sanoilla on väliä, jos soittaa suomirokkia. "Moni voi tulla katsomaan keikalle lihaksia, ja hienolla keikalla on koko ajan kitara pystyssä eikä siinä mitään", kiteyttää Samuli. "Mutta on hankala mennä lavalle, jos piiää itse hävetä biisejä, joita soittaa", Kari täydentää. Kuin Jukolan veljekset Zen Cale on aina osannut rakentaa keikoilleen jännitteitä ja sävyjä eikä pettänyt odotuksia loppuunmyydyssä Lutakossakaan. Hypnoottisen aloitusbiisin, Taakan, tunnelmaa lisäsi Jukolan viestin yöosuudelta eksyneeltä triolta näyttänyt joukko otsalamput päässään. Trion soittamisen riemu ja Samuli Puiron kalju sekä hikeä tihkuva lavaheilunta herättivät yleisön mukaan biisistä riippuen joko pomppimaan tai laulamaan mukana. Häpeästä ei ollut tietoakaan ja vielä kesällä Ilosaari-rockissa yleisön hämmentänyt Talo oli jo taniunut tanssivaan ja laulavaan yleisöön nousten keikan yhdeksi huippukohdaksi. Uusia sovituksia Myös Taksi (tämä tarina on tosi) ja Idiootilta rumpali Parkkosen vaatimuksesta uudelle levylle siirrelty Surullinen aina ansaitsevat paikkansa suomi-rockin balladiklassikoissa. Myöhempiin tuotoksiin verrattun aika vaisulta nykyään kuulostavalta ensilevyltä Romuna kuultiin myös pari kappaletta, ja Zen Cafelta voisikin jatkossa odottaa lisää uusia sovituksia ensilevyn kappaleista. Hyvää materiaalia yhtyeellä loki olisi jo kahteenkin settiin. Yleisö (K-18) oli myös selvästi tullut kuuntelemaan yhiyeitä. Jyväskylään toki tarvitaan myös paikka, jossa pääsee soittamaan kaikenikäiselle yleisölle. Harva yhtye vain vetäisi kahtena iltana salin täyteen. Keikasta jäi suuhun hyvä maku ja Jelmu:n maltillista hintapolitiikkaa voi myös kiitellä. Bändin ja Samulin omat arviot keikasta voi lukea Zen Cafen hienoilta www-sivuilta (vAvw.zencafe.net) bändin kiertuepäiväkirjasta. Pnm VÄHÄKANGAS Synsam lupaa, etteivät meiltä ostamasi silmälasit petä odotuksiasi missään suhteessa. Jos ne särkyvät, annamme tilalle uudet. Elleivät ne tunnu hyvältä, annamme tilalle uudet. Ellet pidä niistä, annamme tilalle uudet. Eikä se maksa sinulle penniäkään. Tavallisuudesta poikkeava takuumme on voimassa yhden vuoden ostopäivästä lukien. \bit siis kaikessa rauhassa tutkiskella viihdytkö laseissasi. Se oikea optikko on tyytyväinen vasta kun sinäkin olet. Takuulla. Jos haluat tietää lisää ainutlaatuisesta takuustamme, tervetuloa juttelemaan kanssamme. jvvAsKvtAn siimAmsi svnsflm Torikeskus, Väinönkatu 11.40100 Jyväskylä. Puh 014-337 9100. www.synsam.fi MATKAPUHELINTARVIKKEET EDULLISESTI A K U T S U O J A P U S S I T L A U K U T L A T U R I T y m . Kilpisenkatu seiskasta! Avoinna: ark. 9-17 la 10-14 Kilpisenkatu 7, 40100 Jyväskylä. Puh. 3391 900
• HIHERO 1TKSJT0«STA 30. STYSKUin"* 1999 H nykyvirtauksia Jonna Tervomaa: Neljä seinää. Universal Music Oy 1999. Jonna Tervomaan loinen sooloalbumi toimii pitkälle samojen asioiden varassa kuin nsimmäinenkin. Biisimateriaali on useiden ! tekijöiden saveltämaa, ja talla kertaa mukaan on saatu mm. Egot ripin Knipi ja Kie von Hertzen Don Huonoista. Myös huolellisista sovituksista ja tuotannosta kuulee, etlä Nti/aii siirtää on hiottu uuden levy-yhtiön suojissa ajan ja rahan kanssa. Tervomaa saa aien sanoituksiensa tulkintaan luontevuutta, ja laulujen sovitukset liikkuvat sopivasti änen äänirekisterinsä ulottuvissa. Useista eri säveltäjistä johtuen Neljä seinää jättää kuuntelijalleen hieman samanlaisen tunteen kuin best of -levyt, mutta tämä ei tarkoita siä, että Tervomaan uutuus olisi huono levy. iljän seinän musiikki ei ole kuolematonta, mutta juuri nyt sitä kuuntelee hyvinkin mielellään. JARI PELTOLA Freud Marx Engels & Jung: Hittihokkeli (Megamania) l : reukkant ovat tehneet paluun. Vaikkei Hittihokkeli olekaan bändin paras levy, se on paria astetta pirteämpi teos kuin telakoitumista edeltäneet tuotteet. Kantrisävyjen seassa on ehkä aiempaa enemmän texmex-painotuksia, multa muuten kyseessä on tutun turvallinen FMti&l-albumi. Bändi ei koskaan laulanut juuri muusta kuin kahdesta asiasta, eilinja ole muuttunut: alkoholin autuuksien ylistys ja jättäneen naisen perään haikaileminen ovat yhä riittävät aiheet lauluille i tunnustettava on, että parhaimmillaan stereotyyppinen kuva suomalaisesta miehestä tavoitetaan suorastaan nerokkaasti. On jokseenkin selittämätöntä, kuinka periaatteessa sietämätön itsesäälissä rypeminen voi olla näin kaunista ja herkkää Kari Peitsamo & Hirttämättömät: Brono Storr's rockYroll roadside attraction (Pyramid) Kari Peitsamo on sietämättömän kaksijakoinen artisti. Vuosi vuodelta tulen yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että Peitsamo on nero, •uuta surkea bändijohtaja. Siinä missä miehen soololevyistä saa ohilyöntejä turhaan hakea, käytännössä kaikki bändialbuminsa viiicisen viidentoista vuoden ajalta kannattaa <iertää kaukaa. Viimeisin Peitsamon harharetktstä sisältää 14 englanninkielistä perusrokkibiisiä, joiden sanoituksissa kierrätetään kaikki tunnetuimmat rock-fraasit. Ei juuri; naurata. Aknestik: Tulevaisuus on myöhemmin (Poko) Haukiputaan ihmeviisikko on yksi maan ai arvostetuimpia poporkestereja, enkä usko tämän uutuuslevyn muuttavan tilannetta. Tuotanto on piirun verran totuttua mahtipontisempaa, muita kohti keskitietä siirtyninen tuskin kasvattaa myyntimääriä. On jotenkin perverssiä, että tämän levyn biisimateriaali ei itse asiassa ollenkaan eroa laadussa saati yleisilmeessä orkesterin tovi siten julkaisemalle hittikokoelmasta. Aknestikin ongelma ei ole puute tarttuvista pophelmistä eikä liika monipuolisuus. PETRI HEIKKINEN , . . , . . • • • • . . . ;<••:::'.';•:.•.•,.-..:,,?.•.:'•. Michael Roach on elävä ja soittaa bluesia. Siispä mitä sopivin Blues live -esiintyjä. Suomen bluesuskovaisten kesä oli suorastaan ruuhkainen. Joka viikko jossain kylillä vongutettiin kolmea sointua, ja kuuleman mukaan kulmille riitti paitsi tasokkaita esiintyjiä, myös yleisöä. Tahti ei hiljene nyt syksylläkään. Hiljattain heilunnat olivat Lahdessa, nyt kohta (6.-10.10.) on vuorossa Jyväskylän oma Blues Live! festivaali. Kaikkein kiihkein uskovainen joutuu vaikean valinnan eteen: uhratako päivä tai kaksi Jyväskylän tapahtumista Kokkolan (8.-9.10.) reissuun. Jyväskylän ohjelma näyttää varsin virkeältä vaikka suuren suuria mammuttitähtiä ei täällä nähdäkään. "Lavalle marssitettavan monipuolisen muusikkojoukon soittotyylit vaihtelevat perusrytkeestä jazzahtaviin sävyihin", toieaa Hessu Heinonen, Blues Live! ry:n puheenjohtaja. Niin, lauteilla tullaan näkemään sellainenkin kummajainen kun bluesbandi, jossa ei ole kitaraa. Piedmont-tyylin taitaja Mielenkiinioisin tulija tuntuu ennakkotietojen perusteella olevan Michael Roach. 1955 Washington D.Cssä syntynyt soittajaherra, jonka mm. blueskirjailija Paul Oliver on ristinyt Piedmont -tyylin tulevaisuudeksi. Roach siis soiuaa ragtime-vaikuiteista bluesia, jossa pääosassa ovat laulaja ja hänen soittopelinsä. Kitaristilla peukalo tekee bassoa ja etusormi melodiaa, Deltalaista pullonkaulavingutusta ei Piedmontissa harrasteta, Piedmont -tyylin sanotaan saaneen alkunsa 1908-1941 eläneen Blind Boy Fullerin musisoinnista. Tämä on se mies, joka tunnetaan esimerkiksi kappaleesta VV/uus Thut Smelk Like Fish. Fullerin sanotaan olevan se tärkein linkki aiemman klassisen katribluesin ja myöhemmän urbaanin bluesin välillä. 28-vuotiaana kitaran varteen Michael Roachin opettajakaartissa ei ole moitteen sijaa: John Chepas. John Jackson ja Archie Edwards seka Jerry Ricks ovat tutustuttaneet nuorempaansa perinteeseen. Fuller vaikuttaa enemmän ja vähemmän kaikkien mainittujen herrojen taustalla. "Nämä miehet soittivat ja soittavat sellaista musiikkia, joka puhuu myös minulle, minussa. En tiennyt että sellaista voi ollakaan ennen kuin omin korvin kuulin , miettii Roach. "Opettelin soittamaan kitaraa vasta 28 -vuotiaana. Aloitin puuhan oikeastaan vain siksi että kyllästyin. Kaikki illat töiden jälkeen menivät järjestään TV:n ääressä löhöillessä. Piti keksiä jotain järkevämpää tekemisiä" .mies hymyilee. "Opettajani auttoivat minua löytämään sieluni sävelet. Jo yksin tämä velvoittaa minut jatkamaan traditiota edelleen parhaan kykyni mukaan." Harput trendin huipulla Perinne välittyy paitsi musiikkia tekemällä myös opettamalla."Teineille trendikkääksi instrumentiksi on nousemassa harppu. Se on halpa, pieni ja sitä voi soittaa missä vain. Kunnianhimoinen tavoitteeni on saattaa vanhan ajan harpisteja ja nuoremman polven ihmisiä yhteen", Roach sanoo. "Yhteistyön kautta saattaisi käydä niin, että nuoremmat löytäisivät niitä seikkoja, joiden välityksellä heidän musiikkinsa liittyy bluesin traditioon, ja toisaalta he toisivat uusia vaikutteita bluesin tekemiseen." Roach on levyttänyt kahden cd:n verran, kolmas levy nimeltään Pleading Insanity on tulossa loppuvuodesta. "Tällä hetkellä keikkailen duona yhden harpistin, lan Briggsin kanssa, muita sinne teille tulen yksin." Tämä herra ja paljon muuta siis kohta tarjolla. Ei pidä jäädä kotiin vaikkei tuntisikaan niitä termejä .joilla bluesiakin luokitellaan. Eivät ne sanat ole kaikkein tärkeimpiä. Pääasia on se tunnelma ja kokemus, soittajan ja kuulijan. Tämän väitteen allekirjoittanevat myös bluestietosanakirjat kapinakenraaleja, hevosmiehiä ja astronautteja myöten. Michael Roach allekirjoittaa sen milloin vain. RIITTA KOIKKALAINEN BLUES LIVE!99 -FESTIVAALIT JYVÄSKYLÄSSÄ 6.10.10. FRAMILLA M M . DIZ "HONEYBEAR" W A T SON (UK), lOLLY JUMPER & BlG M0E (N0R), IUMP 4 JOY (SVVE), JUNK YASD KINGS FEAT. TOMMY COUGAR (SVVE), EUGENE "HIDEAVVAY" BRIOGES BAND (USA/UK). TAPAHTUU JAZZ BARISSA MUINA ILTOINA PAITSI LAUANTAINA 9 . 1 , TUOLLOIN PÄÄK0N5ERTTI TlRRASSA. Jumma puku on mieskuorolaulun petusedeUytyksiä. Gnmgeponatkin suvaitaan. Lauluja luostarisia Moskovalainen Novosspasskin luostarin mieskuoro vierailee jälleen Suomessa. Tämänkertaisen kiertueen avauskonsertti järjestetään Jyväskylässä Taulumaen kirkossa. Novosspasskin luostarin kuoroon kuuluu 16 valiolaulajaa, joilla on myös korkeakoulutason musiikkitutkinto. Jäsenet eivät kuitenkaan ole munkkeja kuoron johtajaa, isä Mitrofania, lukuunottamatta. Tämänkertaisen kiertueen nimeksi on anneltu "Luostarin lauluja". Ohjelma sisältää ortodoksisen kirkkomusiikin helmiä 1700-luvulta tämän vuosisadan alkuun. Kiertue on myös merkittävä ekumeeninen kulttuuritapahtuma, jonka suojelijoina ovat arkkipiispat Jukka Paarma ja Johannes. NOVOSSPASSKIN IUOSTARIN KUORO TAULUMAEN KIRKOSSA 1 5 . 1 , KLO 1 9 . LIPPUJA TUNTIA ENNEN KIRKON OVELTA JA ENNAKKOON LIPPUPISTEESTÄ.
• N!WERO TIIOEK.SAN • 2. SnSKUUIA 1999 Myllymäki palasi teatterimaailmaan Entinen Jyväskylän kaupunginteatterin ohjaaja ja näyttelijä Jussi Myllymäki on tehnyt paluun ohjaajantyöhön amatöörinäyttämöllä. Ullakkoleatierin tiloihin valmistunut Oikeamieliset on miehen jaakohinpaini ja puhdistumisriiui itsensä kanssa. Sekasorron vuodet näyttävät olevan takana, eivätkä ohjaajankyvyt ja rutiini ole kadonneet, Jussi Myllymäki saapuu baari Vakiopaineeseen terveen ja hyvinvoivan näköisenä kuin kuka tahansa ikäisensä perheellinen mies. Huumeiden täyttämä henkilökohtainen helvetti, kaupunginteatterin työpaikan menetys ja vankilatuomiot on nyt kärsitty. Myllymäki on taas elämän syrjässä kiinni. Puheet menneestä hän kuittaa lyhyesti. "En minä halua niisiä puhua. En halua Viktor Klimenkoksi. Enkä halua muutenkaan ratsastaa tämän teatterijutun suhteen rajulla menneisyydelläni. Elämäni on tätä nykyä hyvin seesteisiä ja onnellista perheelämää. Minulla on kolme ihanaa poikaa ja vaimo. Haluan säästää myös heitä." Oikea aika Oikeamielisille Ullakkoteatterin Oikeamieliset on Myllymäen ensimmäinen ohjaus viiteen vuoteen. Se on myös näyte siitä, etteivät vuodet ja vaikeudet ole vieneet tcaucnmiehelia terää. Mutta miksi Oikeamieliset? Camusin aatteellinen ja jilosolisesti sy\aluouava tel.-o inka on niin katsol.-ille, näyttelijälle kuin ohjaajalle haasteellinen. Se ei ole yleisöä kosiskelevaa, kevyttä teatteri-ilmaisua, jolla katsomot täytetään ilman sen kummempaa tarkoitusta. "Halusin tehdä Oikeamieliset teatteriin, silloin Työväentetteriin jo kymmenkunta vuotta sitten. Silloin idea peruuntui, mutta jäi miellä vaivaamaan. Kaupunginteatterille tätä olisi ollut turha edes tarjota. Se on liian riskialtis. Vasta nyt tarjoutui sopiva tilaisuus Oikeamielisten tekemiseen." Oikeamieliset kiehtoi Myllymäkeä kysymyksenasettelullaan. "Se herättää pohtimaan, saako oikean asian puolesta lappaa ja ketä", hän pohtii. "Tulee mieleen, kun väkijoukko teloitti Romanian hallitsijan Ceausescun ja tämän vaimon tv-kameroiden edessä. Kukaan ei voi sanoa, etteikö se olisi ollut oikeutettua, kun kyse oli hirmuhallitsijasta. Silti se oli ällöttävää ja epäinhimillistä. Kun Suomessa ryöstäjä teloitti nämä kaksi poliisia, siilä nousi valtava kohu ja kaikki tuomitsivat sen. Mutta mikä lopulta on ero näiden kahden murhan välillä? On helpompaa lappaa jonkun vallan tai asian edustaja. Mutia kun pitää tappaa ihminen, on asia loinen. Janek ei Oikeamielisissä kyennyt ensin heittämään pommia, koska oli ihminen ja olisi joutunut lappamaan suurruhtinaan lisäksi myös kaksi lasia." Puhdistumisprosessi Oikeamielisten ohjaaminen on Myllymäen mukaan ollut kaiken tapahtuneen jälkeen hänelle itselleen sisäinen puhdistumisprosessi kamppailu omien tunteidensa ja ajatustensa kanssa. "Tämä ohjaustyö on ollui sisäinen prosessi, jossa olen käynyt läpi inhimillisten heikkouksien hyväksymisiä. Sitä, että virheiden tekeminen on osa ihmisyyttä. Olen se tanyt opelella hyväksymään virheitä muissa ihmisissä ja niiden tekemisissä. Ja tietysti ennen kaikkea itsessäni." Myllymäki myöntää, etiä harrastajateatteriin ja laitosteatteriin ohjaamisessa on omat eronsa. Tosin hän olisi valmis hävittämään koko harrastaja-ammattiteatteri vastakohtaasetielun. "Kaupunginteatterissa työskentelee toki ammattinsa osaavia ihmisiä, multa monissa näytelmissä Jussi Myllymäki: sisäisesti puhdistautunut siellä on enemmän harrastajanäyttelijöitä ja -laulajia lavalla kuin varsinaisia teatterin työntekijöitä. Toisaalla taas monet ammatiiohjaajat ohjaavat jatkuvasti harrastajanayttämöille. Tämä vastakkainasettelu ole Ihan mustavalkoinen. Toki kaupunginteatterin näytelmät saavat paikallisissa lehdissä paljon huomiota tasosta riippumana" Horisontissa siintää jo Kaljuvuori "Oikeamielisten tekoporukassa on ollut monia nuorta ihmistä, joika eivät ole lunteneei näytelmän ajankohdan tapahtumia. Me ollaan käyty myös niitä tekoprosessin aikana läpi. Tietysti harrastajanäyttelijöillä on : paljon muutakin tehtävää. He eivät voi keskittyä vain tähän. Mutia heillä on silli todellinen halu ja innostus tehdä tätä, eikä Vain palkan vuoksi." Tulevaisuudesta ei enemmälti tiedä, kun elää tässä ja nyt. Jussi Myllymäellä on kuitenkin vireillä myös jatkoa teatteripuolella. Harjoitukset ovat juuri alkamassa näytelmässä Kaljuvuori, jota hän luonnehtii "pasifistiseksi traagiseksi komediaksi", j Ja vähän kauempana häämöttää jo yhteistyö Keijo Siekkisen ihmissuhdedraaman parissa. VESA GIRS Onko lupa tappaa? Albert Camus: Oikeamieliset. Ensi-ilta Ullakkoteatterissa 19.9. Ohjaus: lussi Myllymäki. Oikeamieliset on haastava näytelmä. vaatii keskittymistä. Ei tarinansa vaikeuden, vaan Alberi Camusin syvälle luotaavan filosofisen pohdiskelun vuoksi. Mutta Oikeamieliset on myös palkitseva näytelmä. Haasteen vastaanottaneen katsojan se panee ajattelemaan. Oikeamielisissä kysytään, mitä on lupa tehdä oikean asian puolesta ja kenelle Näytelmä pohtii ja panee pohtimaan, multa ei anna valmiita vastauksia. Katsoja kuljetetaan terroristiryhmän takahuoneeseen, ja aihe on siinä mielessä historiallinen, että se pohjaa sosialistipuolueeseen kuuluneen anarkistisen ääriryhmän toteuttamaan pommiattentaattiin tsaarin setää suuriruhtinas Sergeitä vastaan vuonna 19015 Moskovassa. Teemat ja esiin nosiamat kysymykset ovat varsin iäitömiä, jopa ajankohtaisiakin. Näytelmän teemoiksi nousevat velvollisuus ja uskollisuus; rakkaus ja viha; uskonto ja aate; elämä ja kuolema. Dialogi ei kuitenkaan jää irralliseksi kaunopuheeksi, vaan sitoutuu tarinan kulkuun. Se hieroo katsojan aivoja pohtimaan ajan arvojen väljähtyneisyyttä sekä siitä kumpuavaa itsensä uhraavaa toimintaa. Jussi Myllymäen ohjauksessa ensimmäiseksi huomion kiinnittää näytelmän vuoropuheen nopeus ja voima. Paikoittain Myllymäki on saanut luotua näytelmän henkilöhahmojen välille sellaisen latauksen, ettei vähempi intensiteetti dialogissa tekisi kohtaukselle oikeutta. Toisinaan roolisanoihin kaipaisi enemmän terävyyttä. Harrastajanäyttelijät onnistuvat kuitenkin pitämään dialogin koossa kohtuullisen hyvin sen vaikeudesta huolimatta. Oikeamieliset on anarkistinen ja vahvasti aatteellinen näytelmä. Jo näytelmän nimi kertoo, että Camus sympatiat oval lerroristiensa puolella. Yhtä kaikki näytelmä pukee terroristin ylle lihaa ja luuta, tekee hänestä inhimillisen ja vielä sukeltaa sydämen ja pään sisään. VESA GIRS Ylennetyt ja alennetut Hella '.Vuolijoki: Niskavuoren Heta. Ohjaus: Kaii Kyllönen. Mollusjoen Ns. näyttämö Huoneteatterilla 24.9. Kateuden, katkeruuden, ahneuden, ja vinoilun piiritanssi ryöpsähtää pyörimään Hella WuoIijoen näytelmässä Niskavuoren Heta. Elokuvaversioinakin tunnetuista viidestä Niskavuori-näytelmästä Heta on neljäs. Monet pitävät sitä VVuolijoen vahvimpana tekstinä. Tapahtumat alkavat ajasta ennen kansalaissotaa ja jatkuvat kieltolain vuosiin Talon tytär Heta Niskavuori (Eine Kyllönen ) on menossa pakkonaimisiin. Hänet raskaaksi tehnyt mies on hylännyt hänet ja säilyttääkseen kasvonsa Heta houkuitelee sulhasekseen talon rengin Akusti Muumäen (Kyösti Kyrö ). Hela aseiiauttuu sukunsa kanssa vastatusten. Rikkauden ja köyhyyden ristiriita virittyy herraskartanoiden ja torppien yksityisissä kauhukabineteissa. Voiko ihminen päästä eroon hänelle syntyperän mukaan otsaan niitatusta leimasta? Kumpi hallitsee toisia: Akusii vai Heta? Pääosakaksikko näyttelee varmasti ja eläytyen, varsinkin Eine Kyllösen Hetassa on pirullista polkua. Terhi Ahonen siipirikkona ja Jukka Riihimäki Santeri Lammentaustana nousevat myös esiin. Osaa näyttelijöistä vaivasi kuitenkin jonkinlainen innottomuus, rooliin eläytymisiä kaipaa. Alkupuolella esitys meinasi hetkittäin hervahtaa, loppua kohden se tiheni ja kohosi vaikuttaviin tunnelmiin. Heiassa on railakasta mustaa huumoria. Tekstin humoristisia kohtia oli hieman korostettu, mikä nakersi tragiikkaa, vaikka lisäsi viihdyttävyyttä. Kari Kyllönen on ohjannut esityksen varmalla kädellä. Näyttelijäryhmä pelaamaan loistavasti yhteen. Kyllönen on myös sanoittanut Sami Ahosen säveltämän Niskavuoren laulun, joka loppuhuipeniaa näytelmän. Heta noudattelee tarkasti VVuolijoen alkutekstiä. Uutta tulkintaa, tai sovitettua versiota esitys ei siis tarjoa mutta taitavan ja nautittavan esityksen kyllä. VILLE ROPPONEN Kauko Röyhkä Sari Tikkanen: Tien laidalla Waterloo. Ohjaus Sari Tikkanen. Jyväskylän ylioppilasteatterin ensi-ilta Ilokivessä 25.9. Sari Tikkasen esikoisohjaus, näyttämöversio Kauko Röyhkän esikoisromaanista, on ilmiselvän innokkaasti valmisteltu teos. Kirjan kertoma tarina on painava, mutta se on siirretty jäntevästi tunnin ja vartin mittaiseksi teatteriesitykseksi. Tikkasen omassa dramatisoinnissa on hallitun päämäärätietoisuuden uiiuu, selkeä näkemys siitä, mitä halutaan sanoa. Näytelmän keskushahmo on Mara (Jarkko Kaunismäki), joka joutuu ystävänsä Arton (Risto Sarvilinna) kanssa tien poskeen vartioimaan tämän vanhempien romuttunutta autoa. Korpitaipaleelle juuttuneena Mara pohtii ja muistelee elämäänsä, ennen kaikkea päättynyttä suhdettaan Elukan (Jenni Bergius) kanssa. Nuoren miehen vaikeus kohdata ainakaan julkisesti omaa herkkyyttään ja pakeneminen hetken mielijohteiden virrassa elämiseen on aidon elämän tuntuinen. Koomisenimistä rooleista paremmin tunnettu Tarina on voimaa Maran \a Elukan parempi hetki. Kaunismäki onnistuu vakavahenkisemmässäkin työssä, eikä lankea mancereihinsa kuin hetkittäin. Kiihkeä mutta epätasainen Parhaimmillaan 7"it:n (aidalla Waterloo on kiihkeällä sykkivä teos, joka etenee ajoittain lähes musiikkividcomaista estetiikkaa noudattaen. nopeita leikkauksia ja tiiviitä kuvakulmia hyödyntäen. Ohjauksessa sekä valoja äänisuunnittelussa on kelpo ideoita, muna kokonaisuus ei aivan pysy hallinnassa. Maran ja Arton kohtaamien hahmojen rakentamisessa on sorruttu alleviivaavaan tyypittelyyn tosin osa mainituista rooleista tehdään hauskasti, mikä tietysti naurattaa ajoittain mistä seuraa, että sanottava tuntuu hukkuvan jonkinlaiseen sketsien sekamelskaan. Käsissä olisi ollut tanakka kertomus, mutta on kuin siihen e oltaisi uskallettu luottaa. Tien laidalla Waterloo on perii maisilta ominaisuuksiltaan vabi mutta epätasaisesti poukkoileva näytelmä. PETRI HEIKKII
• NIMEBOTKSITOISrA • 3ft SnSIEUim !9M Kampus Kinossa tullaan jälleen näkemään ja kokemaan ainutlaatuisen laadukkaita, mielenkiintoisia, hauskoja, estottomia, koskettavia ja ajatuksia herättäviä elokuvia. Opiskelijoille liput maksavat vain 20 mk ja muille 25 mk. Näytäntökauden avaa 28.9 nauruhermoja kutkuttava komedia Supervaimo (1995). Naimisiin sattumalta, avioero vahingossa! Niinpä niin, ala koskaan aliarvioi ex-vaimoasi... Ohjaaja Wortmanin aiempaa tuotantoa on esim. Vapautunut mies (1994). 5.10 on vuorossa suomalaista elokuvaa. Mika Kaurismäen ohjaama Mauni (1984) kertoo tarinaa Sammakoiden rikollisesta suvusta. Nuorin poika Aleksanteri Suuri Sammakko yriitaa murtautua perheen rikollisista traditioista. Ja miten siinä sitten käykään Kinon ohjelmistoon mahtuu myös toimintaa. Tsui Markin Olipa kerran Kiinassa (1991) on hongkongilainen toimintapläjäys, jossa legendaarinen kung-fu mestari taistelee fanaattisia nationalisteja vastaan, (es. 12.10). Jonesin Oikeusjuttu (1992) pohjautuu Kafkan novelliin. 30-vuotispäivänään Josef K. joutuu pidätetyksi ja byrokratian painajainen alkaa. Josef K. Ryhtyy selvittämään pidätyksensa syytä ja samalla hänen maailmansa tulee muuttumaan lopullisesti. Elokuvaa tähdittää mm. Kyle Maclachlan ja Anthony Hopkins. (es. 19.10) Tissi ja marraskuu Zhuangzhuangin Sininen Leija (1993) kuvaa erään beijingiläisen perheen, heidän naapuriensa ja ystäviensä kohtaloita keskellä poliittisia mullistuksia 1950 ja -60 luvun Kiinassa. Tarina kuvataan pienen pojan, Tietoun, näkökulmasta, (es. 26.10). Drafcovicin Vukovar -Olipa kerran maa (1994) on kuvattu entisen Jugoslavian pommitetussa Vukovarin kausyksy kutsuu Born to be wild! Tissi ja kuu Kampus Kinosso. pungissa. Elokuva esittää koskettavan rakkaustarinan, jossa Anna (kroaatti) ja Toma (serbi) menevät naimisiin huolimatta poliittisesti kiristyneestä tilanteesta, joka vallitsee serbien ja kroaattien välillä, (es. 2.11) Bigas Liinasin Tissi ja kuu (1994) edustaa espanjalaista nykyelokuvaa. Pieni poika Tete hermostuu, kun hänen vastasyntynyt veljensä saa äidillä kaiken huomion ja saa vieläpä mussuttaa äidin rintaa. Moisesta epäoikeudenmukaisuudesta hermostunut poika päättää, että myös hänen on saatava tissi, jota imeä. Elokuva pyöriikin aurinkoisen estottomasti rintojen ympärillä. Miehen lie näyttää kulkevan rinnasta rintaan läpi elämän. Ohjaaja sekoittaa todellisuuden ja mielikuvituksen keitokseksi, jossa katsoja ei erota mikä on totta ja mikä kuvitelmaa. (9.11) Bergman päättää syksyn Kassovitzin Cafe au laicssa (1993) Lolalla ("maitokahvin värinen najr nen") on kaksi rakastajaa: Jamal (musta, muslimi, hyvin toimeen tuleva) ja Felix (valkoinen, juutalainen, köyhä). Miehet eivät tiedä toistensa olemassaolosta, ennen kuin Lola ilmoittaa olevansa raskaana, eikä tiedä kumpi miehistä on lapsen isä. Elokuvassa kuvataan hienolla ja humoristisella tavalla rasismiin liittyviä asioita. Kassoviiz pyrkii kuitenkin pikemmin kuvaamaan eri rotujen välisiä harmoniaa kuin niiden välisiä ristiriitoja. (16.11) Kinon syyskausi päättyy Bergmanin Syyssonaattiin (1978). Elokuva on kahden kuuluisan Bergmanin ainoa yhteinen elokuva Ingmar Bergman ohjaa, Ingrid näyttelee. Aili, tunnettu konserttipianisti saapuu tyttärensä luokse ensimmäisiä kertaa moneen vuoteen. Tyttären luona asuu myös laman vaikeasti vammainen sisko äidin suureksi hämmästykseksi. Tapaaminen ei ole helppo ja johtaa tunteiden myllerrykseen, (es. 30.11) Viikolla 47 on lisäksi tulossa Kinoviikko Kampus Kinon 20-vuotisjuhlan kunniaksi. Tästä ohjelmasta ilmoitellaan myöhemmin. Elokuvarikasta syksyä! ELINA NIEMELÄ KULTTUURIIA PROJEKTISIHTEERI KAMPUS KINON NÄYTÖKSET OVAT ILOKIVEN ALAKERRAN MONITOIMITILASSA TIISTAHLTAISIN KLO 20. OPISHUI0ILLE LIPUT MAKSAVAT 2 MK JA MUILLE 2 5 MK. Wild Wild West. Ohjaus: Barry Sonnenfeld. Jyväskylän Fantasia WWW on varsin omalaatuinen ja sekava yritys tehdä James Bond -elokuva vvesterninä. Sonnenfeld hyödyntää niin useiia Bond-leffoja eitei katsoja pysy laskuissa mukana. Mukaan on saatu tunnettuja ja hyviä näyttelijöitä, mutta joilta seivästi puuituu innostuksen kipinä. Kuten Hitchcock on lodennut, elokuvan : kiintoisimmat henkilöi ovai konnat. • • Niin nytkin, Slflä Kenneth Branaghin esittämä arkki-ilkiö lohiori Arliss Loveless on leffan särmikkäin tyyppi. Tarina sijoittuu 1880-luvun / rikkaan, jolloin maan omisiussuh teet ovat vielä lopullisesti kartoittamaita. James Wesl (Will Smith) ja Aricmus Gordon (Kevin Klinc) ovai erikoisagentteja, joiden tehtävänä an estää tohtori Arliss Lovelessia (Kenneth Branagh) murhaamasta Amerik.-in presidentti Grantia (käksoisrookssa Kevin Kline), Juoni on erilaisien teknisien hilavnkuilimien esittelyä sekä lyperää väkivaltaa. Nautittavaa dialogia, oivaltavaa visuaalisuutta tai dynaamista TelkkausM.öijJjaiiassu. pääosan elokuvan ajasta täyttää perin ajatukseton ja itsestäänselvä rymistely. Elokuvan nimen kolme u u u t,i, Lovelesstn kehittämä hamähäkkirobotti sekä seittikudelmat lavastuksissa ovat lähinnä pelkkiä kiinnostavia kuriositeetteja tyhjänpäiväisen hippaamisen yhteydessä. Niistä on turhaa hakea syvällisempää kommentointia nykyajan tietotekniikan kehityksestä, ainakaan enempää kuin hollyvvood-elokuvien viitoittamassa kontekstissa eli kovin mustavalkoisena ja nykyään varsin kesyinä uhkakuvien maalailuna. Teknisistä vempeleistä valtaisassa hämähäkissä on vaikuttavuutta, sen liikkumisessa on aidontuntuista uhkaaja massiivisuutta. ANTTI KAUAUINEN . Ilveilyä ja ihmismetsästystä Elokuva-arkiston syyssarja jatkuu eurooppalaisten klassikkojen merkeissä. Federico Fellinin ohjaama dokumentti Klovnit -onnellisten maailma (Italia/Ranska/BRD 1970) saa esitysvuoronsa torstaina 7. lokakuuta. Seuraavalla viikolla, 14.10. nähdään Fritz Langin rikos ja rangaistus draama M -kaupunki etsii murhaajaa (Saksa 1931). Fellinin Klovnit on ohjaajan persoonallinen kunnianosoitus unohdetuille ja edesmenneille ilveilyn mestareille. Elokuva koostuu eläkepäiviä viettävien sirkusklovnien haastatteluista sekä riemukkaista lavastetuista jaksoista, jotka kuvittavat ohjaajan omia lapsuudenajan sirkuskokemuksia. Yhtä aikaa hauskan ja haikean elokuvan aihe oli vuonna 1993 kuolleelle Fellinille erityisen läheinen. 12vuotiaan hän karkasi sirkuksen malkaan ja pääsi hetkeksi unelmiensa jobiin klovnien apulaiseksi. Ilveilyn perinteestä imetyt vaikutteet tulivai myöhemmin vahvasti esille monissa Fellinin ohjaustöissä. Fritz Langin elokuvassa M -kaupunki etsii murhaajaa Peter Lorre esittää pieniin tyttöihin erikoistunutta sarjamurhaajaa, jonka puuhastelu saa Berliinin asukkaat paniikin valtaan. Samalla hän vie työrauhan sekä virkavallalla että kaupungin alamaailmalta. Molemmat tahot käyvätkin ripeästi ihmismetsästykseen järjestyksen palauttamiseksi. M kuuluu elokuvahistorian keskeisiin mestariteoksiin, joka on aiheellaan ja käsittelytavaltaan täyttä asiaa vielä tänä päivänäkin. Fritz Langin ja Thea von Harboun kirjoittama tarina lähestyy taiten paranoian, syyllisyyden ja lain mielivaltaisuuden tematiikkaa. Lang terästää satiirista melodraamaansa visuaalisilla oivalluksilla ja jännittävällä äänenkäytöllä. Koko komeuden kruunaa suurisilmäinen, pulska Peter Lorre, joka tekee angstissaan hikoilevasta lapsimurhaajasta unohtumattoman henkilöhahmon. MARKUS LATVALA ELOKUVA-ARKISTON ESITYKSET KAUPUNGINKIRJASTON MLNNANSALISSA KLO 1 8 . . 7. lokakuuto elokuvonikisto menee
• msmrnx^oymiMri I • 1SYTSBIUTA I M © s & Satiirisen ruoskan NÄYTrELYT: Jyväskylän taidemuseon Suoja, Kilpisenkatu 8: 9. Gra hlca Creativa -triennale Pnm Inside 17.10 asti Pääsymaksu yhteislipuila Holviin ja Suojaan 20 mk. Taidemuseon Holvi, Kauppakatu 32: Rakkaudesta taiteeseen Ester ja Jalo Siitaian taidesääiiön kokoelma. Suomalaisen taidegrafiikan vuosimymmenet. Suomen kansallispukukeskus, Gummeruksenkatu 3 E; 1,923.12. Vaatteistaan mies tunnetaan Suomen kansallispukukuneuvoston 20vuotista työtä ja mallipukuja esittelevä näyttely. Suomen käsityön museo. Seminaarinkaiu 32: 16.9.-28.11. tekstiilitaiteilija Markku Pirin 20-vuoiisjuhlartäyuely. Viimeinen tango 17.9. 28.11. Galleria Pinacotheca, Seminaarinkatu 15, rakennus M: 9.9.-29.10 Outi Markkanen installaatioita ja esineitä. Alvar Aalto -museo, Alvar Aallon katu 7: Perusnäyttelynä Alvar aalto, arkkitehti. Galleria Harm. nia, Hannikaisenkatu 39: 30.9 31.10 valokuvanäyttel' Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7; 3.9.-17.1 Hannes Autereen näyttely. Galleria Becker, Seminaarinkatu 28: 25.9.-13.10. Harald Karstenin veistoksia. Galleria Sirius, Kauppakatu 21: 6.10 24.10 gallerian 10-vuotisn.iyttely: Raimo Kanerva, maalauksia ja grafiikkaa. TEATTERIT: Jyväskylän ylioppilasteatteri katso lopusta Kaupunginteatteri Gabriel luk lakaisin 30.9. klo 19, 2.10. klo 14, 8.10. klo 19. 9.10 klo 14. Liput 80/70/59 mk. Viklona ja hänen husaarinsa 1.10. klo 19. 2.10 klo 19, 8.10 klo 19, I 9.10 klo 19, 14.10 klo 19. Liput 120/100/80 mk. Että voisi paremmin 1.10 klo 19, 2.10 klo 19. 9.10 klo 19. 14.10 klo 19. Liput 60/50/45 mk. Peter'Pan 2.10 klo 14, 9.10 klo 14. Liput 50 mk. Pahnanpohjimmaiset Buster Vakiopainccn teatteritilassa 1.10 klo 19, 2.10 klo 19, 4 10. klo 19., . . 6 4 klo 19. Ltput 30 mk Babiole varjoteatteria Kellarite.-,n, . ..... iMipisenkatu 12: 2.10. klo 18. 6.10 klo 18, 7.10 klo 18, 9.10 klo 18. 10 10 klo 15. 12 10 klo 18, 13.10 klo 18, 14.10 klo 18. Lipui 30 mk. Ullakkoiealten, Vehkakani 1. Oifecamieiiscl 1.10 klo 19, b 10 klo 19, 10. f P klu i.5. l.i.Hi KIH N. Lipui mk. Keskeneräisten i„.v,: !,vWi,> 3 10 klo 20, 8 10 klo 20, 10 10. klo 20. : Liput 30 mk Huoneteatteri, sammonkatu 4: Vuoriston kaunotar 9.10. klo 19, 10.10. klo 1560/30 mk. Oppitunnit 2.10 klo 19, 3.10 klo 15, 8.10 klo 19. Liput 60/30 mk. Liput 50/30 mk. Lähiöteatteri. Huhtaharjun koulun auditoriossa Liisa ihmemaassa 7.10 klo 18.30. suositusika 3lOv. Liput 20 mk. Ldftiffine/i lastennäytelmä 13.10 klo 1 Kuokkalan yläasteen audiioriosssa, liput 20 mk. POP/ROCK: Lutakko Maija Vilkkumaa. 1.10. 30. Hybrid Childrcn + Palmcut 8.10. Liput 30 mk. I^vymessut 9.-10.10. Tuomari Nurmio & Korkein oikeus 15.10. Liput 40 mk. Jazz Bar ja Tirra Blues Live 99 6.-10.10. Ravintola Sohvi, Vaasankatu 21: Namujamit 6.10 klo 20.30. KLASSINEN: Teatteritalo 6.10. klo 19 "Pyhiinvaelluksia"-konsertti, Jyväskylä Sinfonia. Liput 80/60/20 mk. 13.10 klo 19 "Mestareiden erikoinen" Jyväskylä Sinfonia, Liput 80/60/20 mk. Musiikkiopiston Siltasali Syystörays 13.10 klo 19. Jyväskylän musiikkiopiston C-ja B-puhaliinorkesterit. Liput 10 mk. Yliopiston vanha juhlasali Musiikkikamari I, JyväsSinfonia 8.10. klo 20. Liput 60/40 mk. Yliopisto 4.10 ja 11.10 klo 18 -19.30. Suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria tavoittamassa -yleisöluento. Historian laitos, sali 320. Studia Futura -yleisöluento 7.10 klo 18 yliopiston juhlasalissa. Vapaa pääsy, 9,10. klo 10-16 Vanhan Kujan Syksy yliopiston kirjastossa. M Jyväskylän ylioppilasteatteri Tien laidalla Waterloo esitykset klo 19 1.10., 2.10., 6.10., 9.10.. 10 10., 11.10.. 20.10. ja 22.10. Ihmisoikeusaiheinen elokuva "Thin Blue Line" keskiviikkona 13 10 kello 19.00. Elokuva käsittelee kuolemanrangaistusta Yhdysvalloissa. Tilaisuuden järjestää jyväskylän Amnesry-ryhmä. Kirpputori 10.10. klo 10-15, Kauko Röyhkä: Ocean City. Like 1999. Ympäristömyrkkyjen takia huonontunut sperma, keinotekoiselle saarelle rakenneltu rikkaiden veroparatiisi ja suomalainen uskovainen siittäjä Luukas Rothovius tässä Kauko Röytikan uusimman romaanin, Ocean Cityn, alkuliemi. Luukas on saapunut paheelliseen Ocean Cityn kaupunkiin siittämään lapsia Jeesuksen pojat -järjestölle. Luukas ei siitä rahan tai julkisuuden vuoksi, hän siittää levittäkseen kristillisiä perintötekijöitä. Aikalaisromaani Silvian jälkeen Röyhkä on vaihtanut tyylin scifiin. Hän sekoittaa uskontoa, pornokertomusta, rajua dystopiaa ja groteskia farssia — ja tuoksena on vallan muuta kuin perinteinen tiet e i s k e r t o mus. Väkivalta ja seksi näyttelevät pääosaa tässä jonnekin ensi vuosisadalle s i j o i t t u vassa trill e r i s s ä . Opuksen sävyt tempoilevat vakavan ja koomisen välillä ja usein kerronta luiskahtaa irvokkaaseen farssiin. Ocean Cityssä kaikki on keinotekoista ja kaupan. Näyttelijä voidaan palkata esittämään kuollutta isoisää, viihdeteollisuus on yhtä seksiä ja ihmiset seikkailevat siekailematta virtuaalitodellisuudessa. Vihreää yhleiskuntatiedei Luukas on ns. profeetallinen hahmo, sillä erotuksella, että hänen uskonnollisuutensa näyttäytyy yhtä tyhjänä arvomaailmana kuin Ocean Cityn asukkaiden itsekäs illuusiottomuuskin. Luukas on myös itsekäs ja kyyninen, hän vain tiedostaa tämän ja yrittää anoa armoa. Kaupungissa Luukas törmää menneisyytensä naiseen Elsiin röyhkämäisesti Elsi on 19-vuotias, kun Luukas on keski-ikainenja rakastuu. Jolanda Elsin hulmauomasti huorahtava naisystävä tämän luunahka veli ja Aristoteleen patsaan paskasta tehnyt taiteilija kietovat Luukkaan arvaamattomien tapahtumien höykytykseen. Rohkeat rakenneratkaisut ovat Röyhkän alaa. Romaani alkaa tiukalla ennakoinnilla. joka virittää teokseen väkivallan ja tuhon sävyt. Samoin kuin Silviassa kerronta vaihtuu tässäkin ketterästi minä-kerronnasta ulkopuoliseen hän-kertojaan. Luukas vaikuttaa usein tietävän enemmän kuin hänen pitäisi henkilöhahmonsa rajoissa tietää. Röyhkä ei myöskään selittele. Hän kirjoittaa napakkaa, osuvaa tekstiä. Satiirisesta ruoskan viuhkeesta saavat osansa yhtä hyvin pintaja julkkiskultturi kuin kultturieliittikin. Teoksen maailma on vahva, tarkasti kuvattu ja elävä. Henkilöhahmoistaan Röyhkä ei yritä tehdä psykologisesti uskottavia. Henkilöiden rakastumiset ja vihat, aikeet ja päätökset näyttävät olevan puhtaasti estetiikkaa. VILLE ROPPONEN [öhnöpruut Esa Konttinen, Tapio Litmanen, Matti Nieminen ja Marja Ylönen (toim.): ALL SHADES OF GREEN. The Environmentalization of Finnish Society. Jyväskylä: SoPht, 1999,196 s. Jyväskylän yliopiston ympäristösosiologian projektin tuore julkaisu AU Shades of Green kiinnittää huomion ympäristökysymyksen yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen. Ympäristöajattelusta on tullut vallitseva ja suhteellisen hyväksytty yhteiskunnallinen ajattelutapa. Vihreä ajattelu on kuitenkin läpäissyt yhteiskunnan eri rakenteet eri tavoin ja eriasteisesti. AU Shades oj Green pureutuu tähän ristiriitaiseen maastoon. YTT Esa Konttinen tulkitsee ympäristöaktivismin neljää protestijaksoa ja ympäristöongelmien asettamia haasteita maaseutukuntien hallinnolle. YTL Tapio Litmanen ku joutaa ydinvoiman ja ydinaseiden vastaisien liikkeiden välisistä suhteista sekä ydinjätekiisioisla. YTL Matti Nieminen tutkii ranlojensuojelukonflikteja ja ympäristöarvojen tiimoilta käytyjä eduskuntakeskusteluja. YTL Marja Ylönen tarkastelee valtasuhteiden muodostumista ympäristökiistassa. Seitsemän yksittäistä artikkelia nostavat esiin yhden yleisen huomion. Ympäristöongelmat eivät käänny sosiaalisiksi protesteiksi tai muuttuviksi yhteiskunnallisiksi käytännöiksi "luonnostaan", vaan ne on tulkittava poliittisiksi kysymyksiksi. Tulkinnat kiinnittyvät olemassaoleviin kulttuurisiin merkityksiin, sosiaalisiin (valta)suhteisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Nämä määrittävät sitä. miten ongelmat hahmotetaan ja millaisia ratkaisuja niihin haetaan. Ympäristöongelmat ovat avain yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen itseymmärrykseen. Huomionarvoiseksi kirjan tekee se, että suomalaista yhteiskuntatieteellistä ympäristöt ui kirnusta on julkaistu varsin vahan englannin kielellä JUKKA PELTOKOSKI % PETRI OINONEN Juttu Jatka heitti legendaa. Uskomaton tarinankertoja, sitähän se oli. Siinä tavassa miten se kerto ne juttunsa oli jotain poikkeuksellisen mukaansatempaavaa. Aloitus oli tärkeä. Ensiksi se katteli ympärilleen, aivan kuin varmistaakseen, että näin mehevä juttu ei pääse lipsumaan ulkopuolisten korviin. Sen silmät tuntu ikään kuin viestittävän: okei, okei; mä kerron iän tämän kerran, mutta jumalauta jätkät jos tätä levitätte... Se sytytti sätkän ja kähisi savupilven lomitse tutun aloitusrepliikkinsä: -Oismulla yks juttu. Ja siinä vaiheessa kaikki oli jo takuulla valmiita kuuntelemaan. Se otti reilun siemasun oluestaan. Se halus vielä pitkittää, herättää niin paljon uteliaisuutta kuin vain mahdollista. Mä voin tälläkin hetkellä kuvitella miltä se näytti, suupielet vaahdossa, hymyillen, aina viekkaan oloiset silmäl pälyillen ympärilleen. Kaikki oli hiljaa. Se nautti siitä tilanteesta. Kukaan ei halunnut missata sanaakaan siitä mitä se aikoi sanoa, ei mistään hinnasta. Ja se juttu. No, se onkin jo toinen juttu.
• Väinönkatu 26 Vainonkeskus (014) 620 68( 4lut Pizza Hut. Asemakatu 5 Forumissa express Planeettamme paras lasten ateria ! • Oma Pizza • Pepsiä • Jäätelö T Star Wars lelu Tutustu myös Pizza Hutin OPISKEUJATARJOUKSIIN! Edut saat opiskelijakorttia näyttämällä K I « » HERE 4.10. H ^ * i f i id^L acy> 1 15 21 27 30 33 The KIIROY ticket. For yoimg people under 26 and students under 33 only. O Check the KILROY site on www.kilroytravels.com Forum Kauppakeskus Vapaudenkatu 49-51 40100 Jyväskylä 014-33 22100 KiiRoy travels
• bision ylhäisyys. maku. metoodinen mikimus, |ärjesiamis|a HaUiiseralsnerokkus, usko. u h i o ihmisiulcvaisuutecu, kalkkien kappaleitten suuren myöntämisen (otcuTtamfrtrn itnpiiium Romanumrna, kcikkicn aistien havaittavana, suun •IU taiteelta, vaan todellisuudeksi, totuudeksi, elämäksi käyneenä. . Ja tätä ci yhtenä yönä hävittänyt luonnonmullistus. Sna eivät tallanneet maahan germaanit ja muut kampajalai! Vaan viekkaat, hiipivät, näkymättömät, verettömät vampyyrit turmelivat sen!" Friedrich Nietzsche: Antikristus. HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA AVOINNA: Käytä hyödyksesi kanta-asiakas M a P e 9-18 korttimme tai opiskelijakortilla 1 % La Suljettu • * rrSyyskekkeröintiä perjantaisin j a lauantaisin. Mukanakarjuttavaa kotimaista toiveiskelmää ajalta jolloin kaikki oli paljon paremmin. -Timo Nyyssönen & Tulisielu llillpi herkkukippoja pieneen tai giganttiseen nälkään 5 m k 1 5 m k / k p l ( + tietenkin perinteiset Sormin herkut) N aMuJAM/T naisvetoista jammailua joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko s o h w i Vaasankatu 2 1 , puh. (014) 615 564 HAALARIT www.popmakasiini. sei. fi "Maailma sellaisenaan, joka ci voi artikuloitua dialogin sisällä muuten kuin dialogin rahan kautta ("empiirisen" karkotuksessa) ottaa siis yhteiskunnallisen kommunikaation alueella yleisön hahmon." Jussi Vähämäki: Elämä teoriassa. Katse syksyyn! Uudet kehysmallit l i i k k e e s s ä m m e t u l e j a n ä e ! Kauppatorin OPTIIKKA Väinoikitu 36 40100 JYVÄSKYLÄ P. (014) «21 «M (9 /> i ,v JcW/ i} A / / i p e n n / /% ' / M Ml . MV .liV-^.:'; . ; . : f" " ^ . . D S A L L , 9 i : y A R V D N T D I H I M M E ! IrvXSKYLJlN YIIOPISTOPAIN09 ' " A i v i u i P I S T E j I O I 4 ) 2 6 O 1 1 4 O Kaukosuhde? Pysy puheväleissä! Avaa KSP:n lankaliittymä ja tee 109 Ystävä lähellä -sopimus. Puhut todella edullisesti pitkiäkin puheluja! Esimerkiksi 20 minuutin puhelu toisen teleliikennealueen lankapuhelimeen klo 20:n jälkeen maksaa vain 4,73 mk. KSP:n lähipuhelu 48,8 p/puh. + 5 p/min. KSP:n puhelinliittymän avaus ja asennus 350,+ perusmaksu 49,-/kk Hintaan sisältyy perustiedot Puhelinluettelossa sekä vuosittain julkaistava KES-puhelinluettelo. T o i m i h e t i ! Ilmainen palvelunumero 0800 94 109 tai http://www.ksp.fi KSP:n lankaliittymän avaus 350 mk. Haja-asutusalueilla peritään lisäasennusmaksuna 2.000.alkavalta kilometriltä + sisäverkon muutostyöt 244.-/h ja tarvittava materiaali. KSP-yhtiöt: Yliopistonkatu 28. Jyväskylä KSP F I N N E T Y M T I O T www.nettisanomat.com, LUE. KATSO. KIRJOITA JOKA TORSTAI. K U V A K O U L U T U OJr^S^EIJJAVALINTA perjantaihin S.10. mennessä' KTK.:n kansliaan (päärakennus! u l u i l l a Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Prodeeraukset • c o l l e g e p u s e r o t • Tp a i d a t • h u p p a r i t • o l o a s u t • h a t u t TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 21 <) iy<W Yli M k c t i OPISKELIJAKORTILLA ALENNUS ITSEHOITOLÄÄKKEISTÄ Yliopiston Apteekki ™ % I E E 3 S u j u v a k i e l i t a i t o u l k o m a i l t a ! Kansainväliset Kielikoulut EF Education järjestää kielikursseja opiskelijoille ja aikuisille ympäri vuoden. Kurssin pituuden voit päättää itse. Valittavanasi 13 maata ja 28 kohdetta. Infotilaisuus Jyväskylän Yliopistolla, Seminaarinkatu 15, päärakennus, luentosali C3, ma 18.10 klo 18.00. Ilmoittaudu infoon viim. ma 11.10 ja tilaa esite puh. 09-6869 2313. E F E d u c a t i o n O y www.ef.com PALVELEMME: K a u p p a k a t u 39 joka päivä 8-23 l Puistokatu 4 ma-pe 8-19 Liittymällä Yliopiston Apteekin kanta-asiakkaaksi opiskelija saa myös monia muita tuntuvia etuja. Lisätietoja apteekeista. HR5 000' 005S0 ,W-*"~ ^Yliopiston Apteekki
• ^SYKSYN UUTUUDET SAAPUNEET Meiltä: Silmälasit Piilolasit Näöntarkastukset Silmälääkäri Aurinkolasit + clipit OPISKELUA-ALE Huippu piilolasiuutuus: Ciba Night and Day Tule ja kysy lisää! O^ptikuka Jyväskeskus, II krs. puh/f ax 310 0033 ma-pe 10-18, la 10-14 e v-vm: optikuima@optikulma.fi TIETOTEKNIIKAN ASIAN H Tietokoneet Huolto Oheislaitteet Ohjelmistot Verkot Kaapelit Parempaa palvelua Parhaaf Internet yhteydet Nyt meiltä matkapuhelimet ja Sonera GSM liittymät Matkapuhelimet Nokia 3210 1770;SiemensC25 1320;sonera GSM I Puh. 014-3399600, fax 014-3399666 www.graneco.f Värikäs, jättikokoinen" MATKAKASSI • okahSmate fwr$mi*mm
• -JYY^aYLiKYLUimU^LMiri• • / * J l w w '* j3_ * • ML Järjestöilmoitukset osoitteella jyllclcari@cc.jyu.fi 'Järjestöilmoitusten deadline-paiva on keskiviikko Akateeminen Siperia Seura A 5 S sanoutuu irti viimeisimmästä M o s k o v a n pommi-iskusta Seuraava kokous |d menptoneenen aivopesun muistoparvd Rentukan kabinetissa 5 1 H o 2 1 1 5 . Käy kalsomdssd h t t p //batmdn.,yK>I.Ii/~pekvesAipena Sähköpostilista siperid@cc jyu.li Siperia Suometle' Amnesty International Elokuvailta 1 3 1 . ! ! ! Jyväskylän Amnesty-ry'I taa elokuvan "Thm Blue Lme" Ilokiven alakerrassa keskivukkona 13 1 kello 1 9 Elokuva käsittelee kuolemanrangaistusta yhdysvaltaiy i kaikille kiinnostuneille • o pelkästään Ajnnestyn jäsenille. Ryhmämme seuraava kokous taas o n keskiviikkona 2 7 1 kello 1 8 3 Maailman kauppa Mangossa, Kauppakdtu b CoMix Tule mukaan suunni l telemaan kansain4 * A A J & | M välistä toimintaamme 1 Tiistaina 5 1 V ^ * # * » * * * Kello 1 9 suunnittelemme Lauran |d Sinikan kotona (Kauppak 4 a 9 ) C E R P Sujdents-iarjestötoimintaa. Silloin sovimme myös ketkä lähtevät lokakuun lopulla Barcelonaan CERPm 1O-vuotisicon0ressun Demariopiskelijot Aurinkoista syksyä 1 Toverit kokoontuvat seuraavan k e ran 4 1 klo 1 8 . yliopiston kir-jaston kahvilassa. Perjantaina 1 5 1 lähdemme yhdessä tutustumaan Jyväskylän taidemuseon tarjontaan, kellonaika selviää myöhemmin. 1 8 . 1 o n Tulevaisuus N y i ' -seminaari ja samaila saunailta Lisätietoa toiminnastamme saat sähköpostilistaltamme demut@cc.jyu h sekä puheenjohtajaltamme A n n a l t a (arivcijol@st jyu.fi, puh 5 5 9 3 8 4 8 8 ) Tule mukaan toimintaan' Dodona Combo D o d o n a C o m b o on keskustelufoorumi |d maailmankuvien kohtaamispaikka, jonka sisällöllisinä kiintopisteinä ovat maailman ja ympäristön tila, arvot |d yhteinen tulevaisuus Foimintamuotond ovat mm Keskustelupiirit ia lisoudet toissa pyntaan >ak^ntavaan vuorovaikutukseen, eroon musta-valko asettelusta. Kaipaamme loukkoomme lisää ihmisiä keskustelemaan mm ympäristöajattelusta Seuraava kokoontuminen ma 4 . 1 klo 1 9 Sohvvin kabinetissa Lisätietoia O o n a l t a , puh ( 1 4 ) 2 4 , sutohe@cc ryu d G j & Dumppi FuUnÄ***" ""•--: ^.ti-triiesiioh^ggitaB <^iciuoitud^i-ai*1'fapaniu"iiiii 9 3 paiifcuuta o n luvdssa Hutunki-päiva ia marrdskuun alussa yhteistoimin tapäivdt • • ' • • « o j a --i-i toimistolta P S . O l e t Jmciai» liaalarimerkin? f'-' myynnissä" taas tom.otolla Keskiviikkoisin kio '• " • . ' [ r*i1'in ollessa JU« lei electiicity [ e ] presenls yoth-c n.te T — T gothtc/mdustrial/djrk vvave pe 2 4 9 , Ho 1 ^ 1 2 1 . 3 ifokivi, lyvaikylä liput 1 mlthe cun? bauhaus the Sisters o ( mercy fietds o i the neptulim jfiy division t y p e o negat<ve t w o vvitches ; lacrimosa london after midmght ' garden o i deiight suspma depeche mode front Ime assembly Iront 2 4 2 h t t p / A s t e n to/electnaty emile ry emilen liikuntavuoro o n torstaisin kel" ^ Ä V ^ ^ J I #* to 1 7 1 5 1 8 ia paikka o n < J S l | 7 U 6 U 1 . J o t e n tdvataan siellä urheilun ' ^ merkeissä aina torstaisin Fuksiaiset järjestetään tänä vuonna keskiviikkona 6 1 jd tarkemmat tiedot asiasta löytyy emilen ilmoitustaululta ia suoraan itsellesi tiedot kaikesta saat liittymällä sähköpostilistallemme (emile@majordomo .(yu.fi) Grönioni Jyväskylän yliopiston vihertävät opiskelijat kokoontuvät ensimmäisen kerran tana syksynä 3 . 9 klo 1 8 . , pahana ravintola H e | mmgvvays J o s tasa-divoja ympäristökysymykset etenkin yliopistoyhteisössä askarruttavat miel täsi, kannattaa tulla tutustumaan toimintamahdollisuuksnmme • ja oäättämdän, miten GfÖoiOi mahdollrsuuksia toteluttaa tulevaisuudessa. Usää tietoja tarjoaa M u i n a Heikka, hemima@cc jyu h, D 0500948 808 JANO Huoin-o kaikki aineenopettajiksi aikovat • «• | y | " V tai |0 opiskelevat! J A N O jariestäd " * f W f [ ) yhteisen syystapeamisen Ilokivessä ke * * 1 3 1 klo 1 8 . Tule kuulemaan mm ilmaisista koulutuksista, kevät tanssiaisista ia (muista) jäseneduista! Sa massa yhteydessä pidetään myös J A N O n syy'' Tarkempaa tietoa ia ilmoittautumislista (tarjoilun järjestä' I päärakennuksessa olevalla ilmoitustaululla Kysy, e h d o t a , t o i v o p i j y e e @ j y u fi T E R V E T U L O A ' PS Laita meili myös jos haluat mukaan suositulle J A N O n sähköpostilistalle 1 Jani Syltsyn ensimmäinen saunailta T l 2 8 9 klo 1 8 alkaen, Kylmanoronne 7 Jarulla o n nyt oma kerhohuone Kortepohjan ytioppilaskylassä, R talon pohjakerroksessa Siellä o n päivystämässä (oka keskiviikko hallituksen jäseniä feka marraskuun ajan Ho 1 8 2 Ttrvctul oa tutustumaan J d r u u n , sen sadvutuksnn td> ostamaan haalanmerkteiä' Lisätietoja saat toiminnastamme lähettämällä sähköpostia osoitteeseen jaru-hallitus@jyu.fi tai soittamalla p j . SanterHeinosdlr 5 5 6 1 3 7 5 7 JOK Liity sähköpostilistallemme ilmoittautumalla osoitteeseen raassma@st |yu fi Edustaiistc vaalit lähestyvät ja hyvän tuloksen sddmiseksi on kaikkien panos tärkeä Lisätietota vaaleista |d muusta toiminnastamme p|. Juha M a k k o n e n , jvmakfcon@st iyu l i , 4 5 8 8 4 1 9 9 Postituslista jokki@cc jyu.li tsekkaa myös w w w . y u JYT Edelliseen jdriesiopalstdiiedotukseemme verra J M M . ; että taman lehden ilmestyessä o n Watt?' * W ^ loo' enst-illamme o h i , ja ohjaaja Tikkanen y n n j koko armas sätkimme o n p ehtinyt vahan rentoutuakin M u t t a esityksiä riittää pitkin loi • • • • ..»in mtssatko ainutlaatuista tilaisuutta ndhda Koyhkän kohuteosta live, . . . . . . . ^ U -«IniMm.i,.' u u r r u viti pieni loulkoonlyöltaytymiskeino voisi olla lipunmyynti Pami esityksen lipunmyy,at saattavat vielä tälläkin hetket la olla auki, elr JOS kunnostaa niin soita tuottaja Sanna Hirvosille C d 4 1 9 1 4 4 6 ta. 4 7 6 2 9 5 9 7 Kysymyksiin vastannevat myös p j LliM M a k k o n e n ( O H ) 2 8 2 8 9 9 ,, lottajd r V « l V i t a m a k . ( 1 4 ) 3 7 2 2 4 6 7 ta. 5 3 4 9 5 1 2 2 J a sit ulos Jyväskylän evankeliset opiskelijat Jyväskylän evankeliset opiskelijat kokoontuvat < ^ j ^ > teemailtojen meikeissä lauantaisin klo 1 8 , v S g S E f Lutherkirkolla (Kanna koulun katu 5 ) B 1 '+***• Pasi Hujanen puhuu aiheesta Käsi aurassa, sydän taivaassa ja 9 1 A n t t i Laatto ihmettelee " O n k o uskossa järkeä? Tervetuloa mukaan' Lisää toiminnastamme (raamattupiint, kuoro, draamaryhmä. ) voit kysellä A n n a Leena Keskitalolta o 4 1 2 1 1 Jyväskylän ev.fut. Opiskelijolähetys Opiskelijaillat torstaisin klo 1 8 . 3 Vanhass, pappilassa, Vapaudenk 2 6 3 9 aiheena ( "Nykyajan kiusaukset", alustdd Juha Heinonen, 7 1 M i k s i seurakunnat ovat enlaisia^", Mar jaana Kotilainen, 14 1 Kokoonnumme seurojen merK A M P U S K I R J A T A R J O A A Vastapainon alekirjat: Sironen: Urheilukirja 7 mk Bradbury: Mensonge 7 mk Salo: Sietämisestä solidaarisuuteen 10 mk Kinnunen & Korvajärvi (toim.): Työelämänsukupuolistavat käytännöt 15 mk Alasuutari: Toinen tasavalta 30 mk Kampus Kirjasta kaikki opiskelutarvikkeet: • Kurssikirjat • Kansiot, vihkot, kynät • • Yliopistojulkaisut • Yliopistotuotteet • Haalarimerkit • Kampus Opiskelijan akateeminen kirjakauppa Kauppakatu 9, puh. 26 3 1 5 7 keissa "sanasta valoa syksyn pimeään" Raamattupiirit kokoontuvat keskustassa ja Kortepohjassa Kysy lisää opiskelijapastori Lauri Seppäseltä, p 2 1 5 1 3 2 , lauri seppan<rn(g>opko li * Jyväskylän Opiskelevat Anarkistit Luokkasoturit kokoontuvat jälleen joka kuu 2 ja 4 keskiviikko Vakkarissa Mo 1 9 . Tampe reen vastahuippukokouUeen 1 6 1 7 1 . bussikyyti meno paluu maksaa 5 m k . Lisätietoja cometo/tdmpere Lukupiirissä Bakummn kootut 1 1 , tentti viikon päästä. M a i l anarkistit@cc jyu d N e t w w w jyu l i / ~ p i r j u p p / o a htm JOPA Jyväskylän Opiskelevat PArtiolaiset V e l a ehdit mukaan kampparetkelle 2 3 1 Retken |ä&een o n luvassa yöjuoksenteKi' odjavuo ren metsissä, kun pelataan " p ö ö p ö ö " peliä. Kokoontu minen keskiviikkona 6 . 1 . klo 2 Laajarin edessä Päälle ulkoiluv-uustus (tu • • ) ia kateen tdsk u l a m p p u ' Lisätietoja toiminnasta Samilta p 5 5 7 3 2 8 5 tai sasavone st.iyu.fi Jyväskylän Sosiolistiopiskelijot -SOS SOS-teattenn tyySKAiSi pyoi hiaa rayntnn S O S teat ten kokoontuu Hötdrsrn RemuUti kabinetissa klo 1 9 Kaikki näyttelemisestä kiinnostuneet tervetuloa! Torstaina 3 9 klo 1 8 Sosialistiöptskelijoiden kokoontuminen toimistolla Kottcpohjdssd k t a l o n alakenassa Ehdokkaaksi mielivät mietdlMn paikalle 1 Perjantaisin klo 1 5 marjutaisen kdnsantalouslieteen opintopiiri (alkeet) toi mistolla Sunnuntaina 3 1 klo 1 9 Sosialistiopiskelijoi d e n kokous toimistolla Yhteydet kahernbe@st iyu d 6 f 7 6 4 5 ) Kala ja Kulaus ry Kala ia Kulaus ry o n Jyväskylän yliopiston • * " " ^ * \ urheilukjlastusseura Seuran tdvoittcena o n f tiP.J edistää virkistyskalastus!retämystä sekä tietenV Ä ' kiri tarjotatdsenillern ikimuistoisia hetk.a hyvässä seurassa Toimintamuotojamme ovat ka lastu välineiden rakentelu! Idt, pilkkikilpailut |d tietysti kdUetket Harrastamme SIIS urheilukaUtustd, eli perhokalastusld, madepifkmtaa, uis> telua jne Tulevan talven ohjelmassa on luvassa ainakin perinteinen uuden vuoden pilkkikilpailu luomiojaivdla, pilkkioltelu Helsingin yliopiston kdlastavia opiskelijoita vastaan seka mahdollisesti koko yliopiston mestaruuspilk ki K&K:n sdhköpostilistdlle liittyminen ei maksd mitään, eikä seuran vuosimaksukaan ote paäta huimaava. 4Ömk tilille nro. 8 1 3 2 3 8 6 6 5 (josta menee 3 3 m k keskusliitolle) Enemmän tietoa seurasta, sähköpostilista! le liittymisestä ja ajankohtaisesta toiminnasta l ö y t y y WWW-o>oitUresta h t t p Y / v v w w cec jyu f / t i e t o t y o / i t t 4 w s 7 / Kymenlaakson osakunta tervetuloa Jyväskylään kaikki uudet kyme. laaksolaiset O s a k u n t a |o o d o t t i k i n teitä Tulkaa toimintaan mukaan vaikkapa 5 . 1 tiistaina "punkkud ia pundviirna »!an mer— keissa. PaikUna osakuntahuoneisto kello 1 9 alkaen M y ö s konkan -osasto paikalle sankoin joukoin 1 Lsätietoa saat | j h . ' i t a m ä l U kysymyksiä osoitteeseen kosa@cc.jyu I. Nählähl g KVAT i pdtouUinu' käen "fcamankantoiltäpäivana" larkoii putsata solutaloien kaytavdt smne kertyneistä ylimääräisistä tavd'oistd Ahkenlle luvassd sauna «lldlld Tarvtddn myös väkeä mukaan suunnittefemaan ' eUma o n ppfii lapahtumaa, jokd idrjeste taan lokakuun lopulla Tarkoituksena esitelld roolipelddmistä, lantasiapeleja, jne. Lisätietoja vapaa-aikasihteeriltä, p ( 6 ) 7 2 1 3 tai e-maililla k v d t @ c c . j y u h Körttiopiskelijat Pf-nntrinen opiskelijoiden Ruskaretki Nilsiän \ j w Aholansaaressa 7 1 1 Ohjelmassa rau jtap hoittumista, veisuuta, ulkoilua,laitetaan saarta talkoilla talvikuntoon Lisätietoa ia ilmoittautumiset 1 . 1 mennessä Päivikki (pairiss@st jyu l i ) ja ; h o @ s t . j y u h, 1 4 6 1 1 2 9 8 ) Tiistaina 1 2 1 klo 1 8 Seurat Myyryläisillä (Suikulanne 2 8 a 4 ) Kuoro harjoittelee keskussrk-talon Sacanurnissa torstaisin klo 1 9 U u d e t lauldjdt tervetulleita' lisätietoa Empulta (emkuhal@st iyu. h) Lappi-osakunta Lappi-osakunta suunnittelee syksyn tomun taa nyyttärien merkeissä J a n n e Kaulasen luona tiistaina 5 ' . Kokoonnumme klo 1 9 3 Sokoksen edessä. Jos pääset tulemaan vasta myöhemmin, soita Jannelle ( 4 7 4 6 A 3 6 2 ) Tervetuloa mukkaan uuet ia vanhat' Postituslistamme osoite o n ldppi@cc.jyu li PEDA60 Syksyn väriloistod 1 Lehtien p u t o i l u n ja syyssateiden myötä tulossa pilleitä, kirppdri, logo-kisa, M l t u u r i t ö l koot, teatterikäynti, kehittämistyöryhmät, ynnä muutd mukavaa. ' Sinä, mma, M E teliddan se! Pedago ru ilivahem^ J » klo 19 p Pink Club ry Pinle C l u b o n seksuaali ja sukupuolivähemmistoihin kuuluvien ihmisten virkistys | jaijestö Torstaisin avoimet o v e t klo Nuortenryhmä tiistaisin klo 1 7 (erityisesti alle 2 5 v u o t i a a t ) S / M r y h m ä 2 1 ja 1 1 klo : »ptstontalu 2 6 , 2 . krs Puhelinpäivystys ke 1 9 2 1 , puhelinnumero ( 1 4 ) 3 1 6 6 muulloin mfonauha ellei toimistolla ole ketään Bileitä 1 6 1 ja 3 . 1 V O t a l o n alakerrassa klo 2 1 3 , l i p t f 3 l>J ennen 2 2 ta 1 5 mk NX/vVVV h t t p / / w w w j y u h/yhd/ptnk/ Poikkitieteilijät • :*ieen poikkitieteilijät? Jos asia ihmetyt' katsomaan. Kokoonnutaan torstaina 3 9 klo 1 8 yo-talolle ja jatketaan sieltä matkaa kohti uusia seikkailuja Lisätietoa p o i k @ c c j y u . l i tai w w w . j y u . ( / y n o y p o i k kitieteilijdi Puhkupillit Kmos kaikille Puhallukseen osallrs runeille 1 Yhdistyksen virallinen vuosikokous o n ke 6 1 klo 1 9 . Fredalla (hdrjoitukset siis lopetetaan vähän aiemmin) Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan, esityslistalla on mm. uusien luottamushenkilöiden valinta. Seuraava keikka onkin sitten koululdiskokka 1 4 1 Huhtasuon koululla, naamiaisasua saa alkaa jo suunnitella 1 Lisätietoia saa Tuulta, p u h 2 6 1 7 5 9 ( t y ö ) tai 5 5 2 2 4 7 7 Kotisivuillamme kannattaa m y | s vierailla, osoitehan o n vanha tuttu w w w jyu l/yhd/puhkut Radikaali Rakas kemian opiskelijoiden amejäiiesiö o n / . täyttänyt komeat 3 vuotta Tämän kun/7~$f* niaksi järjestetään juhlaviikko viikolla 4 2 \ u v / Viikolla on ohjelmana mm kilpailua, urhei^ — ^ lua, saunailtaa, bileitä V i i k k o huipentuu ylelliseen 30-vuotisjiiMddn Priimuksella p e 2 2 1 Juhlaan ovat tervetulleita niin nykyiset kuin valmistuneetkin kemian opiskelijat sekä laitoksen henkilökunta. Illallisiortit tulevat myyntiin ma 4 1 ja niitä vo» lunastaa Radikaalin kopilta. Parhaiten voit seurata tiedotusta juhlista jd tulevasta ohjelmdsta kotisivuiltamme, h t t p / / w \ v w . | y u . f / ~ k e m t s I i t / tai Radikaalin ilmoitustaululla. Savo-karjalainen Osakunta byksya kaikille! Savo-karjalainen Osakunta kuttäd kaikltid Muirebileisnn osallistuneita ja toivottaa onnea S K O n arvontapalkinnot saaneille Syksymme idtkuu syyskokouk se-i meri. tssa Manas-ioulukuussa järjestämme pennteeksi*mi)odostuneen Kekniuhlan, joka o n pikkujoulutyyppinen iloitteki Naista ja kaikista muistakin osakuntaamme koskevista asioista (esim mahtavat haalanmerkkimme) saa tietoa postituslistaltamme, talle •••• "• •'-•'•'. .-r • ••• ••--..*•;•.•" • M . v t t l l f < m a . . < ' . , • fevetuJod mukdd Tosi ne H E I , syksy o n taalla, olkaamme siis hyvällä päällä Jos menojdlkaa yipat taa, nun apua taalta tipahtaa A U jaä kotiin murjottaan, vaan lähde mukaan toimimaan R A X H ottavat paikkansa Lillukassa 5 1 klo 1 9 Vaihtoon halajavien I N F O 1 1 1 klo 1 6 (pa.k ilm myoh ) K U L T T U U R I M A T K A H kiin (arkistossa kaynti&kaup teatteri) 5 . 1 1 , ilm lista Tosineen huoneen seinällä. Ja syksyn kohokohtana Tosine-lehden 2 V U O T l S J U H L A T laitoksella 2 6 11 • kaa sähköpostianne ja ilmoitustauluja Tuhatkunta Kokoomushenkiset opiskelijat kokoontuvat enndkkotiedoistd poiketen 5 . 1 . C a f 4 Emmyssä 1 8 , etkä 4 1 Sahlyvuoro käynnistyy ensi tiistaista alkaen 1 6 3 , paikka U 1 Tuhatkunnan opiskelijaliitto pitää seminaarin 1 6 1 7 1 Asiasta tiedotetaan Sähköpostitse' yhteystiedot M i k a Rossi, p.Remppa@st iyu fi ; Reetta Peltomaa,Repcltom@st jvu.l. Sahkopostilistd Tuhatkunta@cc (yu fi Kulttuurivaliokunta Kutttuurivdliokunnan wksyn 9 Kokoontuminen ke 2 9 9 klo 1 8 yo-talolla T E R V E T U L O A sekä "uudet että vanhat" mukaan! Lisätietoja ku teeri Elina Niemelä Puh 6 3 3 5 6 E-mail jyy-kulttuunsihteen@cc ryu li Ympäristövaliokunta Vaaru tuli j o valloitettua sankoin loukom auringon paistaessa Seuraavat retkikohteet ovat O l k i l u o d o n ydinvoimala ja Porin tuulipuisto lokakuun lopussa, tarkempaa tietoa myöhemmin Keskiviikkona 6 1 klo 1 9 hallituskdbmetti on taas varattu koustelulle. Janoisille on tarjollj yrttiteetd leadi • • ' olisi aiempiin kokotiksnf ehtinytkään' Lisätietoja saat liittymällä sähköpostilistalle y m p a r i s t o l i i t d @ m a j o r d o m o jyu li Kuulaita Liikuntavaliokunta O L V I j u o k s u torstain* 7 1 1 9 9 9 ' Ilmoittautumiset louklueille ja työntekijöille seka lisätietoja sähköpostilla o l v i 9 9 @ c c j y u . f i O H . n liittokokous 1 2 1 3 . 1 1 1 9 9 9 Kuopiossa, josta enemmän w w w stadion (j/oll Yösählyt 2 3 9 4 1 Viita'uksella, lisätietoja s i p o y h o n @ c c jyu.h Seuraava kokous keskiviikkona 6 1 . 1 9 9 9 , mutta seuraa ilmoittelua liikunta-lista@maiordomo.jyu h Liikuntater veisin pj-Jouni(jouairo@cc.jyu fi) |d sih teen M i k a ( m i p u u k k o @ c c j y u . f i ) 1 L I I T Y YLIOPPILASKUNNAN SÄHKÖPOSTILISTOILLE Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan sähköpostilistat ovat avoimia keskusteluja tiedotuskanavia JYY:n jäsenille. Listalle liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majoidomo@majordomo.jyu.fi. Viestiksi laitetaan subscribe + haluamasi Listojen osoitteet ovat: jyy-jasenet@majoidomo.jyu.fi, kopo-lisfa@majoidomo.jyu.fi, kulttuuii-listo@mojoidomo.jyu.fi, liikunta-lista@majoidomo.jyu.fi, sopo-lista@majoidomo.jyu.fi, toso-aivo-lista@majordomo.jyu.fi, ymparisto-lista@majordomo.jyu.fi. Listoilla ollessosi olet aina perillä viimeisimmistä JYY:n tapahtumista kiinnostuksen kohteenasi olevalla toimintasektorilla. RlfffNR «•Kerberos 1999 A i k o o k o päämiehenne pyrkiä K o k o o muksen presidenttiehdokkaaksi? En myönnä enkä kiellä, mutta me o l e m m e kyllä aina olleet y l e i s p o r v a rillisen presidenttiehdokkaan kannalla. O n h a n muutoksen aika ja näissä linjavaaleissa voi kanson lähtiessä liikkeelle noinkin nuori mies päästä presidentiksi jos vain saa riittävästi ä ä n i ä . -Kuulosti aiko tutulto; mutta o n han lotto, että jos elää r a m m a n kanssa, oppii o n t u m a a n . N o , rampuus o n haitaksi jalalle, ei sielulle?
• H Jopa 3 kuukautta korotonta maksuaikaa 360,/kk Köyttoluotolla 36 kk Vuoslkc. 1 **S0* *fcs-'s/^' * ^ l EXPANDETUOO • Intel Celeron 300 Mhz -prosess • 64 Mt keskusmuisti & 4.8 Gt kiintole • 1 2 . 1 " HPA-värinäyttö • CD 24x sekä diskettiasema • Äänikortti + mikrofoni + kaiuttimet • 56 Kt/s f a x m o d e e m i • Ilmainen nettiyhteys v u o d e n 2005 alkuun • All-ln-One -rakenne • Windows 98 Fin www.laitteistot.com 169,-/kk i / TILAA: WWW. TAI SOITA: (014) 449 7970 1 319,-/kk Köyttoluotolla 36 kk • Vuosikorko: 20.2 %. Köyttoluotolla 24 kk Vuosikorko: 20.2 %. PR0S0FTECH C-400 Intel Celeron 400 Mhz -prosessori 32 Mt keskusmuisti 4.3 Gt kiintolevy 4 Mt n ä y t ö n o h j a i n 48-nopeus C D a s e m a 16-bit äänikortti Aktiivikaiuttimet 1 v u o d e n takuu Diskettiasema 1.44 Mt Minitornikotelo Rullahiiri, hiirialusta M u l t i m e d i a n ä p p ä i m i s t ö 15" NÄYTTÖ ERIKSEEN 990.I E I MEILTÄ NOPEA HUOLTOPALVELU KOMPOHEMTTITAKJOUKSSI UltraATA 6.4 Gt kovalevy 690,-) UltraATA 13 Gt kovalevy 1090,DVD-asema 6/32x 640,HP Deskjet 710C -väritulostin 990,CD-R levyt 10 kpl. 75,TV-viriti n kortti + kaukosäädin 590,PR0S0FTECH C-500 • Intel Celeron 500 Mhz -prosessori • 64 Mt keskusmuisti • 13 Gt kiintolevy • 17" -näyttö • Riva TNT2 32 Mt DVD näytönohjain • ö-nopeus DVD-asema SB128PCI äänikortti ja kaiuttimet • Rullahiiri, multimedianäppäimistö 3 Vuoden takuu • 3 Vuoden maksuton tekninen tuki Sottech Käteishinta; 3390, VUOSI 2000 PÄIVITYS PENTIUM-KONEISIIN. • Intel Pentium C e l e r o n 4 • Intel 440EX A T e m o l e v y • S o u n d Blaster 1 6 ä ä n i k o r t t i • 3 2 M t P c i D i m m m u i s t i • Hinta a s e n n e t t u n a ; 1 7 8 , • Soita: 4 4 9 8 9 6 7 S' FVJldOI 111 H U . > . ^1990^ Keskustie 17, 40100 Jyväskylä Avoinna: arkisin 9-17, lauantaisin 10-14 Tervetuloa! i^T business center Puhelin: (014) 449 8968 www.lameistot.com huolto: (014) 449 8967 tax: (014) 449 8965 mwntlOlaittelstot.com Lap Power -myynti: (014) 449 7970 huoltoOlaitteistot.com Jopa 3 kuukautta korotonta maksuaikaa HAE MYYMÄLÄSTÄMME ILMAINEN SAUNALAHDEN NETTIYHTEYS! VAIN MEILTÄ SAAT MUKAAN ERIKOISEDUN 00 00 00 TOOLON MATKATOIMISTO Yksityinen, monipuolinen, luotettava täyden palvelun matkatoimisto. JUHLI VUOTTA 2000 KAUKOMAAT KUTSUVAT VAIHDA VUOSITUHAT EUROOPASSA Phuket+Bangkok 22.12.99-6.1.2000 Bangkok + Phuket 28.12.99-6.1.2000 Bali + Singapore 19.12.99-3.1.2000 hinnat/hlö 10.300,9.700,13.500,JOULUMATKOJA Hua Hin 22.12.-30.12. Phuket 22.12.-20.12. hinnat/hlö 8.820,8.250,Ateena 30.12.99-2.1.2000 alkaen/hlö 4.250,Berliini 31.12.99-3.1.2000 3.870,Dublin 30.12.99-2.1.2000 5.920,Pariisi 30.12.99-2.1.2000 3.630,Praha 30.12.99-2.1.2000 3.340,Riika 30.12.99-3.1.2000 *sis. gaalapaketin 6.740,EUROOPAN LENTOJA Hampuri 1.500,Budapest 1.410,-* Lontoo 2.000,Pariisi 1.790,Praha 1.940,Berliini 1.700,Munchen 1.890,Wien 1.790,Amsterdam 2.100,Varsova 1.710,Hintoihin lisätään lentokenttäverot Perillä oltava vähintään lähdön jälkeiseen sunnuntaihin. ma> perilläoloaika 1 kk.*Min. perilläoloaika 4 vrk, max 1 kk. Hinnat voimassa 31.10. asti. Tarkemmat tiedot toimistostamme. www.toolonmatkatoimisto.fi • • • • • • r-r~T~r7 TOOLON MATKATOIMISTO Jyväskylä,Yliopistonkatu 38, puh. (014) 3399 700, fax (014) 3399 710. Palvelumaksu 30,-/tilaus