• • • lioppi e Soittakaa sillai että vongutatte! n u m e r o 1 1 1 . 1 . 1 9 9 8 välikausinumero sivu LI n Kone hyytyi t; esKiauKeama J
• TOINEN SIVU -11 # 9 8 p ä ä k i r j o i t u s 1 . 1 . 1 9 9 8 Buddhalainen filosofiviljelijä Jylkkäri esittelee keskiaukeamallaan elämää Keuruun ekokylässä. Kyläksi kutsutun viljelmän perusti noin vuosi sitten ryhmä ekologisesta yhteisöelämäntavasta kiinnostuneita ihmisiä eri puolilta Suomea. Kylän asukkaat pyrkivät elämään omavaraisesti kasvattamalla särpimensä 54 hehtaarin tilalla luonnonmukaisesti. Rahaa ekokylässä elävä ei välttämättä tarvitse muuhun kuin lavatanssien pääsylippuun. Ekoidealistien unelma on herättänyt julkista mielenkiintoa ja skeptikot ovat tuominneet kokeilun huuhaaksi, joka lopulta kompastuu omaan mahdottomuuteensa. Epäilijöiden ennusteet eivät kuitenkaan ole pitäneet paikkaansa, sillä ekotila elää ja siellä kehitellään vilkkaasti uusia luonnonmukaisia vaihtoehtoja. Ekokylään on perustettu uusiutuvaan energiaan keskittynyt yritys. Kylän sähkö sekä lämpö aiotaan tuottaa hakepolttoaineen avulla. Hakkeen lisäksi kylässä kokeillaan tuulivoimaa. Olennainen osa luonnonmukaista elämäntapaa on energian säästäminen. Talvella kyläläiset nipistävät lämmityskustannuksia muuttamalla yhteen kivirakennukseen, joka on kylän ainoa talvella lämmitettävä rakennus. Ekokylän eläimet saavat talsia lilalla vapaasti. Koska kylän asukkaat ovat kasvissyöjiä, ei eläimiä teurasteta. Ainoastaan lampaan villa ja kananmunat hyödynnetään. Varsinainen luomutuotanto ei tilalla ole voinut vielä alkaa, sillä pellot ovat siirtymävaiheessa, eikä niillä tuotettu elintarvike saa vielä luomuleimaa. Yhteisöeläminen perustuu töiden jakamiseen ja siihen, että yhteisössä on eri alojen ammattilaisia. Esimerkiksi sähkömies on ammattilainen, jonka ansiosta säästyy pitkä penni. Ekokyläläiset mainostavat elämäntapaansa vaihtoehtona uraputkelle ja kiireestä johtuvalle loppuunpalamiselle. Elämäntavassa vastakkain asettuvat maallinen omaisuus, jota kyläläisillä ei ole ja henkiset voimavarat, jotka kylässä asetetaan ykköseksi. Fyysisen työn ja luonnonrauhan lisäksi hengenravintoa antavat esimerkiksi elämänfilosofiset keskustelupiirit sekä pyhien tanssien ja luontomeditaation kurssit. Kylässä vierailee ajoittain ulkomaisia mystikkoja, kuten mies, joka tutkii maisemien näkymättömiä olemuspuolia. Ekokylä on esimerkki siitä, kuinka urbanisoitunut ihminen palaa takaisin luontoäidin luokse luoden mukanaan vaikutteita, jotka ovat vieraita perinteiselle suomalaiselle maalaiselämälle. Suomenlippu, luterilaisuus ja perusperhe, eivät enää ole ainoita sanoja, joiden varaan maaseudun arvot rakentuvat. Maaseudun autioitumisen ennustajat saattavat vielä hämmästyksekseen kokea, että maalle halutaan takaisin, mutta ei enää perinteisillä ehdoilla. Uusi maanviljelijä voi olla akateeminen opiskelija tai tutkija, joka hankkii pääasiallisen toimeentulonsa näyttöpäätteen avulla. Viljelijäperhe ei enää välttämättä ole perusperhe, vaan yhtä lailla sinkuista koostuva kommuuni tai vaikkapa homopari, joka harrastaa buddhalaista meditaatiota. Maalle juurtuneet perinteet ja tavat saavat toivottavasti rinnalleen vaihtoehdon, joka houkuttelee nuoria viljelemään autioituneita tiloja. Samalla on mahdollisuus kohottaa pystyyn kuolleiden kylien henkistä ilmapiiriä. a p n a l a a t i k k o Jyväskylän Ylioppilaslehti on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, joka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana. 16 kertaa vuodessa. Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 1 4 6 7 226 Toimitus: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan ja -lehden fax: 014-603 928 Sähköposti: Lipsa@cc.jyu.fi. Verkkolehti: www.jyu.fi/jyy/jylkkari. Kannen kuva: Tommi Anttonen Apinalaatikon kuva: Tommi Anttonen JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 50 markkaa. Osoitteenmuutokset keskustoimistoon. p. 014-603 355. Toimitus, puh. 603 360 Petri Heikkinen. petfteik@sf.jyu.fi Juha Mäkinen, niGineri@st.iyu fi Päätoimittaja: Ulia Lipsanen, puh. 603359, 5 5260767, Lipsa@cc.jyu.ti. feäskx Le n u EB e r o I I 1 . 1 . 1 9 9 8 5 . l o k a k u u t a — < a v u s t a j a l o k a k u u t a k l o Ilmoitukset tmi Martti Mikkonen. 1 4 2 1 5 026 0400 642 533 fax 014,-3721 363 Ylioppilas/ehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy. p. 02 2331 222. Ilmoituksenvalmistaja: Grafiikka Rutanen p. 216 315, 050 596 2444 grafiikka.rutanen@co.inet.fi Ilmoitushinnat: tekstissä 5.50 mk/pmm. takasivu 6.00 mk/pmm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9.00 mk/pmm. etusivu myydään ainoastaan kokonaan. Väri hinnat: yksi lisäväri 450 mk, neliväri 1350 mk. Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 015-723 4212, ISSN 0356-7362 Nurinaa-\ Luulo ei ole tiedon väärtti! Minä luulin, että yliopisto olisi paikka, jossa ensimmäinen ja tärkein tavoite olisi itsensä sivistäminen. Kiitos opetusministeriön, en luule enää. Minä luulin, että yksi yhteiskunnan viimeisistä vapauden saarekkeista olisi puolustamisen arvoinen. Kiitos opetusministeriön, en luule enää. Minä luulin, että ihminen tulisi vapautensa kaiuta tietoiseksi vastuustaan oman elämänsä, sen mahdollisuuksien ja valintojen suhteen. Kiitos opetusministeriön, en luule enää. Minä luulin, että tiedon etsiminen olisi hyve, jota yksikään ajatteleva ihminen ei haluaisi rajoittaa. Kiitos opetusministeriön, en luule enää. Ja minä luulin, että 55 opintorahakuukautta olisi useimmille aivan riittävä kannuste. Kiitos opetusministeriön, en luule enää. Kiitos opetusministeriön: nyt minä TIEDÄN! Minä tiedän, että akateeminen vapaus saa realiteeteista vieraantuneet kynänpyörittäjät toimikunnissa miettimään keinoja tämän vapauden riistämiseksi niiltä, jotka vielä uskaltavat astua tuolle mahdollisuuksien saarekkeelle. Minä tiedän, että löytämisen ilon ja uuden tiedon etsimisen tuskan salliminen joillekin on vastoin kaikkia kansainvälisen markkinatalouden pelisääntöjä sääntöjä, joita on vain yksi: opiskele tehokkaasti, jotta saai raataa loppuelämäsi ellei burnout tai infarkti korjaa sinua jo 30-vuotiaana i Minä tiedän nyt myös sen, että Johannes Koroma \ haluaa pidentää työiän kaarta molemmista päistä (lue: valmistu varhain ja siirry eläkkeelle kun kuolet). Minä olen myös tullut tietoiseksi siitä, että Suomessa kaiken tulee tapahtua markkinavoimien, työnantajien ja pääoman pyhän kolmiyhteyden sanelun mukaisesti. Kaikki muu vaarantaa maamme kilpailukyvyn ja saa Koroman, Lipposen ja Niinistön verenpaineen nousemaan. Ja minä tiedän, että en haluaisi tietää sitä, mitä minä nyt kiitos opetusministeriön tiedän! Kuitenkin: vapaus, jota sinä ja minä saamme täällä yliopiston seinien suojassa nauttia, on vielä olemassa. Ja se vapaus on myös puolustamisen arvoinen. Läpi vuosisatojen on yliopisto instituutiona puolustamu vapauttaan hallitsijoita ja valloittajia vastaan ainoana ohjeenaan tiedon valon jakaminen ihmisten keskuuteen. Tuo valo on majakka, joka auttaa tietoa etsiviä löytämään vapauden saarekkeelleen. Mutta nyt tuosta valosta uhkaa tulla spotti, joka osoittaa vain niihin etsijöihin, joiden etsinnän ja maamme tai Euroopan kilpailukyvyn välillä on jokin konstruktiivinen yhteys. Se on spotti, joka sokaisee toiset ja jättää loiset pimeyteen. Minä todella toivon, että yliopistoväki niin opettajat kuin opiskelijatkin nousisivat joukoin vastustamaan opetusministeriön kahlitsevia ja orjuuttavia kaavailuja. Akateeminen vapaus kattaa nimittäin myös akateemisen vastuun. Opiskelija on itse vastuussa opintojensa etenemisestä ja valmistumisestaan. Tähän vastuuseen kasvetaan, sitä ei voi luoda keinotekoisella opinto-oikeuden keston rajaamisella. Mutta samalla akateeminen vastuu on vastuuta siitä, että tiedon valo lankeaa jokaisen ihmisen osalle. Vapaus meillä vielä on, kysymys onkin siilä, ovatko tämän vapauden saarekkeen asukkaat valmiita puolustamaan saarekettaan ja sen edustamia arvoja nykypäivän egoismin, kovuuck-n ja laskelmoivuuden leimaamassa maailmassa. KIMMO ELO
• i i # ) 9 8 OUTISET Palj onko paljon? Tommi Anttonen on Sähköposti] umit ärsyttävät Yritys päästä lukemaan sähköpostia osoittautuu monen mielestä ärsyttävän usein turhaksi, ja silloin on helppo alkaa ankarasti manata järjestelmän jatkuvaa jumittamista. Atk-erikoistutkija Seppo Kallio Jyväskylän yliopiston atk-keskuksesta kertoo, että erilaisista asennuksista johtuvat häiriöt ovat useimmiten lyhytaikaisia, kymmenisen minuutin mittaisia. Syksyn aikana katkoja on ollut hiukan normaalia enemmän, uusien koneiden ja laitteiden asennusten vuoksi. Tässä mystinen Silmu-kone koko komeudessaan, kuvassa vasemmalle rajautuu veliveikkosensa Verson monitori. Taustalla tuntematon mieshenkilö yrittää saada heihin yhteyttä. Etukäteen tiedossa olevista käyttökatkoksista pyritään ilmoittamaan, mutta tiedon saaminen perille on vaikeaa. "Koneiden alkuviesteistä näkee tiedossa olevat katkokset. Mutta tieto ei tahdo mennä perille, vaikka missä ei tahdo mennä per ilmoitteli' i Yk-.i m aissa olisi ilmoittelisi. Yksi mahdollisuus oi laittaa kaikille sähköpostia, eikä sittenkään olisi varmaa, että kaikki tavoitettaisiin." Kuormitus ei ole ongelma Liian ahkerasta käytöstä probleemat eivät Kallion mukaan johdu. Useimpien opiskelijoiden sähköpostia palvelevien silmu-, ituja verso-koneiden toiminta ei ainakaan vielä ole takunnui varsinaisen ylikuormitusongelman vuoksi. Multa pahin aika onkin vasta ovella: kuormitus on suurimmillaan loka-marraskuussa, kuten Kallion www-sivuilta (http://www.jyu.fi/~kallio) löytyvät käyttökäyrät koruttomasti paljastavat. ATK-keskuksessa uskotaan ja toivotaan, että kapasiteeiti riittää tulevan ruuhkan aikana ja kauempanakin tulevaisuudessa, vaikka palvelinkoneiden kuormitus kasvaa opiskelijamäärien noustessa jatkuvasti. Yliopistoon saapuu vuosittain pari tuhatta fuksia ja jo tällä hetkellä opiskelijoilla on noin 8000 käyttäjätunnusta, mutta näinkään hurja kasvu ei Kallion mielestä ole ongelma. Kaluston lisähankinnat ovat helposti järjestettävissä, ja mikäli tarvetta tulee, ei päivitys vaadi edes suuria rahoja: onhan laitteistoa tähänkin saakka tehostettu joka vuosi. Kärsivällisyyttä ja realismia Meidän käyttäjien lienee kaikesta huolimalta hyvä muistaa, että tilapäisistä yhieydensaantiongelmista huolimatta meilailu kuitenkin useimmiten onnistuu ilman häiriöitä. Kuten Kalliokin painottaa, on aika harvinainen tilanne, että kaikki kolme konetta (silmu, itu, verso), joissa käyttäjätunnukset ovat yhteiset, olisivat saavuttamattomissa. Ellei silmu vastaa kutsuun, jompikumpi kahdesta muusta mitä todennäköisimmin on käytössäsi ja postien luku sekä lähetys onnistuu. Sähköposteilussakin kärsivällisyys auttaa. Jos tuhannesta yrityksestä kymmenkuntakin epäonnistuu, ei se sittenkään ole paljon, vaikka häiriötilanne omalle kohdalle sattuessa ärsyttääkin. Ketkäpä olisivat täydellisiä? Aivan niin, eivät edes Jyväskylän yliopiston sähköpostipalvelimet. PETRI HEIKKINEN Vallankumous yliopistolla j a t k u u Tommi Anttonen Jyväskyläläisten opiskelijoiden tiistaina 15. syyskuuta järjestämä protestikarnevaali oli menestyksekäs. Opiskelijat osoittivat mieltään oikeuksiensa puolesta ja niitä uhkaavia suunnitelmia vastaan. Kitkerimpänä hampaissa tuntui professori Arto Mustajoen työryhmän kaavailema opiskeluoikeuden rajaaminen korkeakouluissa 55 kuukauteen. Yhdellä iltapäivällä yliopiston kirjaston ja hallintorakennuksen väliselle alueelle kerääntyi tiivis väkijoukko. Musiikkiesitykset rytmittivät opiskelijoiden palopuheita. Myös rehtori Aino Sallinen piti puheen, jonka aikana opiskelijaparkaa esittävä nukke hirtettiin viereiseen Tiedon porttiin. Kun puheet oli puhuttuja Beatlesin Revolution kuunneltu pariinkin otteeseen, järjestyivät joukot letkaksi ja marssivat kaupungin keskustaan iskulauseita huudellen. Kävelykadulla pääagitaattorii vielä innostivat väkeä huutamaan kuorossa syylli. sen nimeä: "Oo Pee Opetusministeriön v ~. _ , „ , , . . . . . . Am — OoPeeAm! vehkeilyt eivät nuorta ylioppilasta -J YY:n kopo-sihteepahemmin naurata. ri E e v a VVillbergin arvion mukaan tilaisuuteen osallistui jopa 1500—2000 ihmistä. Varovaisemmatkin arviot liikkuvat joka tapauksessa tuhannen tuntumassa. Tapahtuma huomioitiin vielä saman päivän aikana tv-uutisissa ja Kotimaan katsauksessa. Keskisuomalainen uutisoi seuraavana päivänä asian sivusta, ja käsitteli ongelmia myöhemmin samalla viikolla pääkirjoituksessaan. Huomiota on siis herätetty, mutta entä nyt? "Nyt ei pidä jäädä lepäämään laakereillaan", sanoo Eeva Willberg, "Pitää neuvotella entistä enemmän ja pitää asioita esillä. OPM:lle lähtee useita erilaisia addresseja." Eduskunnan oikeusasiamiehelle on lähetetty selvityspyyntö siitä, rikkoisivatko Mustajoen työryhmän suunnitelmat yliopistolakia. Asiasta on herätty keskustelemaan myös muissa ylioppilaskunnissa. Jos 55 kuukauden aikarajaa opiskelulle ryhdytään tosissaan asettamaan, on seuraava mielenosoitus luultavasti eduskuntatalon edessä. JUHA M Ä K I N E N
• 4 UUTISET -11 9 8 Kivi vierii taas? Ilokiven klubi-iltoja herätellään jälleen henkiin. Sohwi pyrkii kohottamaan Ilokiven profiilia tuomalla taloon bändejä ja tanssiaisia. Ravintoloitsija Juha Oksanen näkee kaksi perustella klubitoiminnan käynnistämiseksi. "Ensinnäkin elävän musiikin tarjonta Jyväskylässä on hiipunut. Toiseksi opiskelijoiden arvomaailmassa on nähdäkseni lapahtunui sellaista kehitystä, että arvostetaan taas omaa taloa ja siellä tapahtuvaa toimintaa." Merkittävin uusi toimintamuoto on jokatorsiainen bändi-ilta. Avaus tapahtuu lokakuun 15. päivänä, jolloin Kivessä kuullaan uudelleenkasatlua Problemsia. Syksyn ohjelma on jo koossa, mutta jatkoa varten opiskelijat voivat esittää esiintyjätoiveita kulttuurisihteeri Pauliina Savolaiselle. Lisäksi kerran kuussa järjestetään "latotanssit", joissa on tarjolla tanssiopetusta elävän musiikin tahtiin. llokiveä on yritetty herätellä ruususen unestaan useampaankin kertaan viime vuosien aikana, mutta toiminta on aina hiipunut komean alun jälkeen. Oksanen luottaa siihen, että tällä kertaa touhusta pystytään luomaan pysyvämpi jatkumo. "Ohjelma on nyt valmiina syksyn osalta. Joulukuussa tehdään uudet arviot, mutta tällä hetkellä olen varma siitä, että tämä toimii." JUHA M Ä K I N E N Jarkko Kotamäestä SYL:n pääsihteeri Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitus on valinnut liiton uudeksi pääsihteeriksi Jarkko Kotamäen, joka aloittaa toimensa vuoden 1999 alusta. Siihen asti virkaa hoitaa Seija Silventoinen. Kotamäki on 29-vuotias oikeustieteitten ylioppilas, joka toimii tällä hetkellä SYL:n puheenjohtajana. Hän on aikaisemmin toiminut mm. TYY:n hallituksen puheenjohtajana. Kotamäki seuraa tehtävässään Petteri Orpoa, joka siirtyy Kokoomuksen Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtajaksi. SYL:n pääsihteerin paikkaa haki myös Jyväskylän ylioppilaskunnan pääsihteeri Kasperi Launis. Loppuvaiheessa paikasta kilpailivat Kotamäki ja Antti Huhtala, ja äänien mennessä tasan lopullinen valinta suoritettiin arvalla. Vihreät: Rallirata Lievestuoreelle Jyväskylän seudun vihreät esittävät kiisteltyä rallirataa sijoitettavaksi Laajavuoren sijasta Lievestuoreelle. Lievestuoreella on jo olemassa autorata, jota hankkeessa pystyttäisiin hyödyntämään. Vihreät suhtautuvat autourheiluun yleensäkin kielteisesti ja ovat sitä mieltä, että jos ralleja ylipäätään pitää järjestää, tulisi sen tapahtua jossain muualla kuin ulkoilualueilla tai kaupunkien keskustoissa. Revolution at the University Continues The protest carnival on September 15 against plans threatening siudents rights was a success. The most bitter pian beingthe 55 noni h study limit outhned by a committee lead by Ano Mustajoki. As many as 1000-2000 people took pait in the event. Il > covered on TV and in nexvspapers. Now that attention has eert aroused ii is important to continue lo discuss the matter. A equcst for an aceount vvhether the committee s outline violates the university law has been sent to the Parliament ombudsroan. If the plans for the 55 month limii sian lo be rcahsed, the next demonsiration will probably be held in front ofihe Parliameni | f ' . • • •> •<•'.".•'.•„ / % < * ": <ivi's Back Again? ;iub evenings ai llokivi are being revived again. Sohvvi is göittg raise llokivis profile by bringing in bands and dancing. The Yliopisto kouluttaa opettajia Mosambikissa Kehitysyhieistyö Jyväskylän yliopistossa on edistynyt rahalippaiden kierrätyksestä konkreetiiseksi toiminnaksi. Yliopisto on aloittanut koulutuksen kehittämisen Etelä-Mosambikissa sijaitsevassa Maputon provinssissa. Projektin yhtenä tarkoituksena on kunnostaa maan kouluja neljä vuotia sitten riehuneen sisällissodan jäljillä. Projektin työntekijät kouluttavat paikallisia opettajia perusopetuksen sekä etäopetuksen kehittämisessä. He yrittävät myös uudistaa koko koulutussysteemiä kehittämällä opetusinstituutiota koulujen johtajista läänitason henkilökuntaan. Mosambikissa projektista vastaa kuopiolainen rehtori Veli-Pekka Tikka. Hänen apunaan työskentelee muutaman viikon jaksoissa suomalaisia konsultteja, jotka ovat eri alojen henkilökuntaa ja opiskelijoita Jyväskylän yliopistosta. Koko systeemin toiminnasta vastaa Jyväskylän yliopiston vientiyhtiö nimeltä UniServices. Toiminta on saanut tukea maamme kehitysyhteistyövaroista. Mosambikin oppivelvollisuusikäisistä lapsista koulua käy noin puolet. Maan kouluissa on puute pätevistä opettajista, kirjoista sekä ylipäätään koulutukseen tarvittavista varoista. Opettajapulasta kertoo se, että peruskoulun luokassa voi olla yli.50 oppilasta. Projektin suuri tavoite on saada peruskoulutus Maputon alueella sellaiseksi, että pätevien opettajien määrä kasvaa ja koulunsa keskeyttäneiden oppilaiden määrä laskee. Projektille on myönnetty varoja vuoteen 2000 saakka. Vienti on tuontia kannattavampaa "Kouluttajien vieminen Mosambikiin on osoittautunut kannattavammaksi kuin paikallisten opettajien kouluttaminen Suomessa", kertoo koulutussuunnittelija Ritva Fossi täydennyskoulutuskeskuksesta. Hänen mukaansa yliopiston varoja ei käytetä kouluttajien lentolippuihin, vaan he menevät paikan päälle lähinnä omilla varoillaan. Fossin mukaan koulutuksen järjestäminen kehitysmaissa on väistämättä käytännössä vaikeampaa kuin Suomessa. Työtä hankaloittaa esimerkiksi työvälineiden puute ja huonot kulkuyhteydet. Fossi on itse ollut mukana paikan päällä seuraamassa kehitysyhteistyöprojekteja ja on huomannut, että käytännön työn aloittaminen kehitysmaissa saattaa viedä aikaa. Ongelmia syntyy mm. uuden työpisteen sähköisten yhteyksien avaamisessa, koska puhelimia ja tietokoneita on vain muutamilla. Monien projektien onRitva Fossi gelmana on ollut rahojen riittämättömyys. "Budjettia tehtäessä ei yksinkertaisesti voida varautua sellaisiin asioihin, joista ei vielä tiedetä mitään. Mainitussa Maputon provinssin opetuksen kehittämishankkeessa törmättiin mm. siihen, että erään koulun ympäristössä oli niin paljon miinoja, ettei korjaustöitä olisi voitu aloittaa ajallaan. Oli siis pakko raivata ensin miinat ja käyttää siihen osa varatuista rahoista, ennen kuin varsinaisia korjaustöitä voitiin aloittaa. Tällaisia yllätyksiä tulee esiin pitkin matkaa", Fossi kertoo. Hänen mielestään kehitysyhteistyössä on tärkeää, että projektien suunnittelu ja aloite lähtee paikallisten ihmisten ehdoilla. "Heidän tulee tietää mitä he tarvitsevat, mihin sitoutuvat ja minkälaisissa päätöksissä ovat mukana." Opiskelijat osana projektia Monikulttuurisen opetuksen approbaturin opiskelijat tekivät viime helmikuussa opintomatkan Mosambikiin. Matkan yhtenä tavoitteena oli tutustua Maputon projektiin. Tänä syksynä appron aloittaneet opiskelijat tekevät mahdollisesti myös opintomatkan Mosambikiin, ja silloin on UijsGilukseiij oaulliblua män projektiin. "Tämä tarkoittaa mm. sitä, että meidän opiskelijamme toimivat paikallisessa opettajankoulutuslaitoksessa vieden omaa osaamistaan ja laitamustaan sikäläisille opettajaksi opiskeleville. Tällöin päästään itse toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä, suunnittelemaan opetusta niin, että se sopii juuri siihen ympäristöön ja vastaa mosambikilaisten tulevien opettajien tarpeita. Tarkoituksen on siis pureututa mahdollisimman hyvin yhteen kehitysyhteistyöprojektiin, joka on siinä mielessä harvinainen, että siinä on yliopisto mukana", Fossi täsmentää. ULLA LIPSANEN News in brief two main reasons for the comeback are the fading of live music offering in Jyväskylä and students' reborn respect for a house of thetr ownThe most significant new activity is the Band Night every Thursday beginning on October 15. The auturnn program is already pui together. but wishes for the continuation can be directcd to cultural Secretary Pauliina Savolainen. There will also be a "barn dance" cvery month with dance lessons and live music Touch of Good and Evil in Kampus Kino The opening ftfaii for this auturnn is Touch of Evil (USA, 1958) by Orson Welles. An official of the Mexican govemment (Charlien tlesion) logether vvith her newly-wed wile (Janet Leigh) gets lace lo facc vvith a povveriul and corrupted sheriff (Orson Welles). Visually the Rlm offers many innovations, such as the mous long dollying. Tierra (Spain, 1995). by Julio Mendem, is an absurd and : gical film. The main character Angel falls from the sky in thunder storm, svorks as an exterminator and makes mtense ; withdrawing contact \vith villagers. VVho or what Angel is mains obscure, even to himself. Is he hai f an angel, hai f a \ or a victim of h y p c r a c t i v c imagination. Other films in Kampus Kino this auturnn are Sairaan Kauni Maailma (1997) by Jarmo Lampela, Dobermann (France, 1997) byjan Kounen, Heroic Trio (Hong Kong, 1993) by Johnny Ton and Chmg Siu-Tung, Neitoperho (Finland. 1997) by Auli Mantila, Shine (Australia, 1996) by Scott Hicks, Ui I laine (France, 1994) by Matthteu Kassovitz and The City of Lost Children (France. 1995) by Marc Caro and Jean-Pierre Jeunet. The screcmngs are at llokivi on Tuesdays at 8p.m. starting on 6.10.
• 11f)98— O A 1 a n d ATKÄHLU Miikka Pyykkönen m e d c y c k e 1 Puutuneet lihakset ja kosketusarka perse. Siinä "näppituntuma", joka on mielessä välittömästi'noin 150 kilometrin ja neljän päivän jälkeen. Huippukuntoiselle pyöräilyn harrastajalle tunne voisi antaa huimiakin vihoja, mutta vähän pyöräilevälle ja painavia kantamuksia välttävälle euforia valtaa mielen vasta hotellihuoneen petiin kellahtaessa. Mielessä pyörii vain yksi asia: kuinka ihmeessä sitä jaksaa vääntäytyä Maarianhaminan keskustaan piipahtamaan paikallisessa, ja sangen kuuluisassakin, yöelämässä? Jo heti laivaan saavuttaessa Turussa oli ilo huomata tehneensä erään kardinaalimunauksen: kaikilla muilla oli rinkan sijasta tavarat fiksusti pakattuna pyörälaukkuihin tai sidottu mitä epämäaraisimmillä naruilla ympäri pyörää. Toinen havainto todisti oikeaksi turistioppaiden usein esittämän väitteen, jonka mukaan Ahvenanmaa tosiaan on pyöräilijöiden mekka. Varsinkin kesäja elokuun alkuviikot ovat suosittua aikaa. Lapsiperheiden lisäksi suurin osa pyöräilijöistä on opiskelijoita, joiden budjetille tämänkaltainen elämysmatkailu sopii kuin nakutettu kulutustottumuksista riippuen. Pyöräily ja leiriytyminen Mikäli ei kuole pakokaasujen aiheuttamaan myrkytystilaan laivan autokannelta poistuttaessa, avautuu pyöräilijälle upea näky Maarianhaminan satamassa. Tästä eteenpäin tie on avoinna. Merkattujakin pyöräilyreittejä on kymmenittäin. mutta mielikuvitus ja paikallinen tielaitos tarjoavat useimmiten parhaat rajat. Oman reittimme olimme vahingossa suunnitelleet kaikkein perinteisimmän kaavan mukaan. Jopa matkaesitteet suosittelevat samaa reittiä. Siinä on tosin se mukava puoli, että tutustuu helposti uusiin ihmisiin, koska monet ovat valinneet juuri saman reitin ja heitä tämän vuoksi pakostakin näkee paljon. Telttaileminen Ahvenanmaalla on käsittämättömän halpaa. Yöpyminen maksaa 15 markasta 30 markkaan henkilöltä. Leirintäalueiden ulkopuolisia leiripaikkojakin löytyy, ja maanomistajan luvalla saa usein pystyttää telttansa ilmaiseksi minne haluaa. Huonon kelin sattuessa löytyy tarjontaa suhteellisen halvoista mökkikylistä. vieraskodeista ja majataloista. Kulttuuri, ympäristö ja ihmiset Ahvenanmaa on osa Suomea, mutta kuitenkin niin ruotsalainen. Kenties tämän "rutsauksen" seurausta on se, että maakunnassa kukkii varsin omaperäinen kulttuuri ja elämäntapa. Ensinnäkin kaikki paikalliset tuntuvat olevan aina iloisia ja toiseksi kukaan ei tunnu siellä koskaan tekevän töitä sanan porvarillisessa merkityksessä. Ensimmäinen siis lienee seurausta toisesta. Jopa pyörälauttoja, jotka muuten ovat jo oma safarinsa sinällään, ajelevat keski-ikäiset miehet tuntuvat tekevän hommaansa puolihuolimattomasti. Suomalaisen työmoraalin omaksuneelle nipottajalle tällainen saattaa aiheuttaa kulttuurishokin Rennosti ottaminen kun tuntuu olevan Ahvenanmaalla osa elämäntapaa. Ihmiset ovai paikkakunnan maaseudulla todella ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Pyöräilijät ovat osalle väestöä tärkein elinkeinon mahdollistava kohderyhmä, ja niinpä heitä usein palvellaankin täydellä teholla. Ihmiset eivät tosin ole ainoita, jotka Ahvenanmaan maaseudulla ovat ihmeellisiä. Yhdessä luonnon ja ympäristön kanssa he ovat muodostaneet maakunnasta kiehtovan pienten kylien ja haja-asutuksen täyttämän maaseudun. Aivan asumattomia päikiä maakunnan pääsaarilla on todella harvassa. Pellot, metsät, kallioseinämät, meri, maalaistalot ja -kylät hallitsevat infrastruktuuria ja tekevät siitä ulkomaan Suomen rajojen sisäpuolelle Meri on saarten kupeessa ja lahtien poukamissa uskomattoman puhdasta ollakseen sitä samaa litkua. josta muu Itämeri koostuu. Suomen kielelläkin maakunnassa melko hyvin pärjää (tarvitsematta edes suorittaa mitään kuuluisia kiroilurituaalcja vastausten saamiseksi). mutta ci liene kannata jättää väliin sitä mahdollisuutta, että malka voi tarjota ainutlaatuisen mahdollisuuden prepata toista kotimaista. Meren ympäröimällä saarella pyöräillessä pärjää mainiosti niin epätäydellisellä ruotsilla kuin kunnollakin. MIIKKA PYYKKÖNEN
• Y T H S T I ENSIAPUKURSS11 Opiskelijoille alkaa ma 12.10.98 klo 15. Ilmoittautumiset 5.10.98 alkaen Yths/terv.hoit. Pirjo Sivonen p. 601 967. f f P T MICRO l © CENTER HiMMoittÄk (tidleiL iopu/cu MokoMpakM Tietokoneet Oheislaitteet Myynti Huolto http://www. microcenter. net Voionmaankatu 6 40700 Jyväskylä Puh. 014-611000 Fax. 014-611486 N Jyväskeskus P uhoi4 4499340 . 4 1 J y v ä s k y l ä i a , 014 44 99 341 / M U S I I K K I Fyysinen liikkemme avoinna s h o p @ a i r o n m u s i i k k i . f i Ma Pe 10-19 La 10-16 PIILOLASI PAKETTI • Silmälääkärin tarkastus • Piilolasit Yht. alk. 650; V Ä I N Ö N K A T U 9 P. 2 1 4 4 4 4 1 S VANHA-APTEEKKI UUDET AUKIOLOAJAT Kauppakatu 13 jo klo 8.00 alkaen Ma-Pe 8.00-18.00 la 9.00-15.00 Nyt Kuokkalassa lauantaisin klo 9.00-15.00 Ma-Pe 9.00-17.00. Os. Polttolinja 17, Tahkonkaan Ostot edullisesti SYLin tai yliopiston henkilökuntakortilla. PINl^NÖ FOR FOREX6NE& • 1 1 9 8 Hyvää Jyväskylä Hei everybody! 1 am not speaking much more Finnish ihan thai, ihough. Nexl week I vvill be beginning Suomi 1, survival finnish. Apparently finnish isn't the easiesi language in the vvorld to learn, but my first moming here it became very clear to me that 1 must leam some. I had planned to learn some finnish, of course, but it is confusing and motivating when you can't even read the signs in the grocery store. But putting myself in an environment where I am mostly clueless is a large reason why I came here. I think maybe my Italian flat mate, Fabio, is correct vvhen he routinely states that 1 am crazy. He ihinks I am mad (hullu) because I am "ali the time wearing shon trousers." 1 think there is stronger evidence of my mental health being questionable, but he's probably on to something. He has sug' gested that maybe I be dropped off at the psychology building so the students there can practice on me. Simply passing through Seattle induced culture shock after living in a tent in Alaska for over three months ihis summer. Now I live on the 6th floor of a 10 Story building. I had a grand time in Skagvvay, Alaska. Had 1 not made a date with this exchange In memoriam Kanerva Politiikantutkija Jukka Kanerva menehtyi 27.9. sunnuntain vastaisena yönä jyväskylässä polkupyoraonnettomuudessa yliopiston kampuksella. Kanerva oli syntynyt 10.9. 1955 ja oli kuollessaan 43yuotias. Kanerva hoiti jyväskylän yliopistossa professorintointa valtio-opin laitoksella. Man oli myös tunnettu poliittinen toimija ja kommentaattori. Jyväskylän seudun vihreille Jukka Kanerva oli johtohahmo. lian toimi vuosina 1993-96 kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä ja vuodesta 199.3 alkaen maakuntavaltuuston jäsenenä. Eduskuntavaaliehdokkaana Kanerva oli kahdesti keräten motemilla kerroilla huomattavat äänimäärät. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa Kanerva loimi aktiivisesti opiskeluaikoinaan. Hän oli 70luvun lopussa hajottamassa puoluepoliittisien iy\h raien valtaa ylioppilaskunnassa ja rakentamassa sitoutumattomien ryhmien toimintaa. Nuo 70-luvun jäljet näkyvät JYY:ssä vielä nykyisinkin. Jukka Kanervaa, lämmintä ja älykästä ihmisia, jjäiväi kaipaamaan vanno ja seitsemän lasia. program in Finland, I may still be there. The last couple of weeks were outstanding. 1 joined a labor movement of sorts, and quit my pan time job as a waiter one day. Five others also quit, and we were ali scheduled to work ihai day. 1 laier heard that we were not allowed in the place anymore, but I had decided not to give them any money anyhow. I also heard thai the owners were washing dishes and bussing lables ihat day, which made us smile and slap high fives ali around. The same day we quit 1 flew to Glacier Bay and embarked on a six day sea kayak adventurc ihai 1 don't think 1 could possibly describe adequailey. 1 will just say thai 1 have never in my life been anywhere that even came close to comparing vviih the quantities and varieties of wildlife in Glacier Bay. There were limes when we saw five vvhales, 25 dolphins, 2 sea lions, periodic harbor seals, occasional salmon, and numerous speicies of birds, magnificent, vvonderful, amazing, and spectacular. Stellar. The whales would come as close as 20 meters lo our boais and even closer lo the beaches we camped on. Upon retum lo Skagvvay, now very minimally employed, I proceeded to arrange depanurc for a 50+ kilometer hike over the historic and international Chilkoot Trail. One hundred years ago ihousands of poiential gold seekers pushed their vvay over the trail, includeing a 1200 meter elevation gain, on their vvay to the headvvaters of ihe Yukon River. There ihey vvould build a boat and float over 800 kilomeiers to the Klondike, only lo find ihat ali the good claims had been staked. My pack vvas a bu heavy. Hovvever I didn't have to haul 1000 KG's of supplies over the pass as the stampeders did, as required by ihe Canadian govemment, so ihey wouldn't siarve. Boots, sleds, cables, and other junk (artifacis?) remain. 1 guided hiking tours on each of my lasi tvvo days in Skagvvay, vvhieh 1 alvvays enjoy. The first vvas an ali day irip vvhieh includes some time on the Laughton glacier. The second vvas our upscale "heli-hike," during vvhieh vve only vievv the glacier, but transport to the trailhead is via the "rotary air ship," as my buddy Kip calls it. This vvas a very climactic vvay lo end a great summer. Am I really hullu? Back 10 reality here in Jyväskylä, I've much learn. I managed to order some food in Finnish one day, and got vvhat I asked for. It wasn't easy, though a few vvords are sirrular. For example lomaan is tomato, and kahvi is coffee. But olut is beer, and unforunately the siate ovvned liquor monopoly seis prohibiiivcly high prices. Worse yet, il more closely compares to vvater like American lager beer ihan it does the tasty micro-brevvs many prefer in the northvvesl U.S. Though one should alvvays be careful vvith generalities, some of vvhat l'd heard of Finns seems to be true. They lend lo be farily reserved unless you speak lo ihem firsi, or unless ihey are drinking. And many do, apparenuly, like very much lo drink. They love to take a smoke sauna, and it originaied here. It is clear ihat the Finns rely more on mobile phones than any other category of Earthlings. I must admit that 1 am more ihan a litile bii pleased to confirm reports thai the Finnish vvomen are uncommonly beautiful. The Finns are also very proud of their country and eager lo share il. My aitempts to immerse myself in the finnish culture have been revvarding. Leaving a pub one night, I said hyvää yötä to a siranger, and he began speaking lo me in finnish. I told him that 1 didn't understand and he explained ihat he had said to me, "you are greal because you speak finnish!" This made me feel svvell, and 1 vvas lempted lo run down the streets shouiing "hyvää yötä" causing olhers would agree with Fabio ihat I am hullu? Perhaps I am? Though man now has the abilily to reach and exploit every comer of the nalural world, nothing in that fact implies that he has ihe right or ihe need to do so. —Ed Abbey W A D E GRUHL Kirjoittaja on kotoisin Idahostaja on voihfoopiskelijana jyväskylässä.
• 11©98HUOMIOITA •7 Valtion vaatteissa on hauskempaa Juha Mäkinen Olen siviilipalvelusmies, ja minulla on oikeuteni — vaikkei se kaikkia miellyttäisikään. Oikeuksiini kuuluu muun muassa saada palveluksen ajaksi käyttööni vastaava vaatekerta kuin varusmiehillä on. Aluksi ajatus huvitti. Kuka muka haluaisi vapaaehtoisesti noudattaa armeijan muotia, varsinkaan asepalveluksesta kieltäydyttyään? Vähitellen alkoi kuitenkin tajuntaan astua tietoisuus siitä, etteivät sen firman kamppeei nyt ihan kehnojakaan ole. Sopivasti valikoiden — ne maaslokuvioidut tekstiilit sivuuttaen — olisi armeijan tarjonnasta mahdollista poimia itselleen ihan päteviä vaatteita. Lisäksi totesin itselläni olevan aivan reaalista tarvetta uusista vaatteista. Kaikki kenkäni alkoivat hajota jalkoihin, eikä villapaitojakaan miehellä voi koskaan liikaa olla. Ja koska armeijan asusteet ovat varsin vahvaa tekoa, päätin pistää tilauksen vetämään. Kauniina syysaamuna matkasin JYY:n sosiaalisihteerin kanssa Keskisuomen rykmenttiin Keuruulle. Ensimmäisen "varokaa panssarivaunuja"—kyllin jälkeen ryhdyin aktiivisesti tarkkailemaan ympäristöä. Olin elämäni ensimmäistä (ja luultavasti toiseksi viimeistä) kertaa varuskunnassa. Halusin ottaa kokemuksesta kaiken ini. Harmikseni en kohdannut koko reissun aikana ainuttakaan suoraselkäistä upseerismiesiä. Olin etukäteen hihitellyt mielessäni sille, miten kapiaiset suhtautuisivat pitkätukkaiseen sivaripaskaan omalla alueellaan. Varusvaraston työntekijät ovat kuitenkin siviilejä, ja he palvelivat minua jolleivat nyt iloisesti niin ainakin asiallisesti. Armeijan käyneiden ystävieni ihmetykseksi sain jopa sovittaa vaatteita ja valita ne, jotka minulle oikeasti sopivat. Parhaiten puolustusvoimien luonne kävi ilmi siinä vaiheessa, kun vaatteet oli pakattu laatikkoon ja niistä piti laatia materiaalitosite. Piti siis odotella hieman. Ja hieman lisää. Ja vielä. Ja. Yksinkertaisen vaatelistan tekeminen kesti tunnin. Eikä aikaa tuhlailtu ainakaan lapun oikolukemiseen, sillä siihen jäi lukuisia kirjoitusvirheitä. Armeija on näin vuonna 4998 antanut käyttööni mm. viidet pikät alushousut. Aikanaan pääsin takaisin Jyväskylään mukanani pahvilaatikollinen pukimia. Ikävä kyllä minulle ei luovutettu ns. taisteluvarustukseen kuuluvia tavaroita kuten teräskypärää, maihareita ja rynnäkkökivääriä. Lopuksi täytyy vielä ihmetellä ääneen Suomen armeijan säntiuömyyttä. Ennen varusvaraston löytymisiä harhailimme hyvän aikaa ympäriinsä varuskunnan alueella tuntemattomalla siviiliautolla, herättämättä mitään kiinnostusta siitä ketä olemme ja mitä siellä teemme. Siellä täällä näkyi joutilaita sotapoikia istuskelemassa tupakkiringissä. Jos maata aiotaan sotatilanteessa puolustaa tällä mentaliteetilla, ei vihulaisilla ole erityisiä vaikeuksia tunkeutua maahan. Suomen sotilaat tyytyvät istumaan männyn juurella ja ehkä huutamaan perään: "Heeeiiii... ette viittis sinne mennä... hei tyypit..." JUHA M A K I N E N ( T J 3 I 4 ) ^ P U O L U S T U S r^ssAiRAAur '* -^ m H2??ojnMsKyiAi m Aino-täti raportoi Clinton, Vauhkonen ja Aino-täti ovat sekaantuneet sopimattomaan suhteeseen. Jylkkärin toimitukseen jättämässään sähköpostinootissa Vauhkonen väitti, ettei hän muista moista tapahtuneen. Aino-täti ihmettelee, eikö Vauhkonen tosiaankaan muista. Vauhkonen voi virkistää muistiaan vierailemalla Jylkkärin maailmanlaajuisilla nettisivuilla: www.jyu.fi/jyy/jylkkari. Sieltä selviää, kuka otti suihin, mitä, milloin ja missä. Uuden informaatioteknologian tiedekunnan aloittamisen ongelmat eivät ota laantuakseen. Uusin mietinnän aihe on, mistä tiedekunnalle värit. Yliopiston omat värit kun ovat liian humanistiset. Aino-täti veikkaa, että värit poimitaan Nokian väripaletista. Aino-tädin kuulemien huhujen mukaan väripaletteja on jo kyselty kaupungin maalaustarvikkeita myyvistä liikkeistä. Yliopiston vararehtori ja tunnettu matemaatikko on paitsi ollut tiiviisti mukana perustamassa yllä mainittua tiedekuntaa niin myös puuhaamassa sen alaisuudessa opiskeleville ihmisille ainejärjestöä. Huhujen mukaan ainejärjestöllä on jo omat sponsorit, jotka ovat kuitenkin vielä salaisia. Aino-täti kehottaa olemaan sponsorivalinnassa viisas: jos tiedekunnan värit tulevat Nokialta, on syytä ottaa ainejärjestön sponsoriksi Ericsson. Eipähän pääse kukaan väittämään etteikö riippumatomuus toteutuisi tiedemaailmassa Olvi-juoksun alla Aino-täti suosittelee kaikille veteraaniopiskelija Koikkalaisen testaama paukkua, jota juodessa huulet menevät kurttuun. Paukun raaka-aineet ovat yksinkertaiset. Lasiin kaadetaan 12 senttiä kirkastaja päälle siivu sitruunaa. Nautitaan tiskillä tai pöydässä keskioluen jatkeena. Veteraaniopiskelija Koikkalainen on Aino-täInhimillistä, liian inhimillistä din havaintojen mukaan testannut myös Kkaupan Pirkka-paperipussin ja todennut sen monikäyttöiseksi. Luonnonmukaisesti maatuvissa Pirkka-pussissa voi kuljettaa luentomuistiinpanoja ja sitä vähäistä kurssikirjallisuutta mitä kirjastosta voi vielä lainata. Luentojen jälkeen Pirkka-pussi kulkee mukanna baariin, jossa se on helppo piilottaa penkin alle. Hätätilanteessa Pirkka-pussia voi käyttää oksennuspussina, roskapussina tai vessanpöntöllä. Ensilumia odotellessa on JYY alkanut edistää luomutuotantoa yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Aino-tädin mielestä JYY on pitkästä aikaa oikealla asialla. Luomutuotannon avulla voitaisiin kohentaa omantutnnon tilan lisäksi ylioppilaskunnan taloutta. Ylioppilastalon takapihalle sekä muille JYY:n omistamille maille voitaisiin istuttaa luomuvihanneksia, jotka sitten myytäisiin Saksaan. Taloustieteiden laitoksella tehdyn tutkimuksen mukaan Saksan vauvanruokateollisuus ostaisi kaiken maassamme viljellyn puhtaan vihanncsraaka-aineen, joten markkinat olisivat jo valmiina Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri ja kaikkien opiskelijatyttöjen kultapoika Pekka Linna on saanut tahran maineeseensa. Hän on allekirjoittanut kohua herättäneen opetusministeriön paperin, jossa vaaditaan opiskeluoikeuden rajaamista viiteen vuoteen. Aino-tädin tahranpoistoaine on: hyväksy vain se pedattu paikkasi OPM:ssä, niin Aino-tätikin tekisi. INHIMILLISEN TEKNOLOGIAN keskus sisältää nimessään haastavan tehtävän. Nimi on huomattavasti onnistuneempi kuin Psyko Center, jolla keskusta lähdettiin Alfred Hitchcockin hengessä suunnittelemaan. VIHA, KAUNA, KATEUS, pelko, mustasukkaisuus tai salakavaluus kuuluvat ihmisen kaikkien inhimillisimpiin piirteisiin. Niitäpä piirteitä Inhimillisen Teknologian Keskus tuskin enää teknologiaan haluaa liittää. MITEN TEKNOLOGIA sitten tulee inhimilliseksi? Ensimmäiset käyttökelpoiset mikrotietokoneet syntyivät hippiliikkeen perillisten piirissä. Steve Jobs ja muut ensimmäiset mikrotietokoneilla rikastuneet halusivat juuri käytännöllistä tietokonetta. Syntyi Macintosh, jonka ratkaisujen perässä sitten ovat hiihdelleet niin IBM kuin Microsoftkin. JYVÄSKYLÄÄN ON myöhäistä perustaa hippiliikettä, jotta Inhimillisen Teknologian Keskus saisi aikaiseksi jotain mielenkiintoista. Juuri Jyväskylässä tällaista keskusta kyllä tarvitaan: epäinhimillisiä ratkaisuja on toteutettu kiitettävästi. Rantaväylän logiikkaa sovelletaan jo Laajavuoren ulkoilualueeseen, kun sinne aiotaan tehdä rallirata. ERITTÄIN HUONOISTA lähtökohdista huolimatta näen Inhimillisen Teknologian Keskuksen mielenkiintoisena uutena avaukIHMINEN KÄYTTÄÄ ja väärinkäyttää tekniikkaa. Uusi käyttöesine muuttaa hyvin usein ihmisen asemaa suhteessa toisiin ihmisiin. Siksi teknologiset ratkaisut eivät ole vain teknisiä ongelmia, jotka voidaan raivata tieltä pois. Ne ovat myös poliittisia ja sosiaalisia ongelmia, joita ei voida lopullisesti ratkaista (paitsi poistamalla ihmiset), mutta joiden käsittely jatkuvasti on sitäkin tärkeämpää. KUN KESKUS nyt on lykätty liikkeelle, niin pitäisi ehkä miettiä, mitä näkymiä yliopisto haluaa tieteellisenä laitoksena teknologiasta kaivaa esiin. Platonin mielestä esineen käyttäjän tieto siitä on parempaa kuin valmistajan tieto. Jos esimerkiksi tämä otetaan lähtökohdaksi, niin myös kaikki ihmistieteet voivat tarjota näkökulmia teknologian inhimillistämisen projektiin. Tuleeko teknologiasta inhimillisempää, jos näkökulmaksi otetaan vain matemaattisluonnontieteelliset lähtökohdat, yritysten kaupalliset näkymät ja psykologia? MATTILANNIEMEEN tulee muuten rakennustöiden ajaksi valtava pysäköintiongelma. En ole vielä missään nähnyt sen ratkaisuyrityksiä. Kannattaisi miettiä, miten pysäköinti järjestyy inhimillisemmin ennenkuin ensimmäisillä pakkasilla informaatio kulkee nyrkkiteknologian välityksellä. JOUNI V A U H K O N E N
• Vesa Korteijärvi ei keikoilla hummaillessaankaan viilsi turvottaa nuppiaan. Yhteisöelämä ei ole saippuaoopperaa "Kaupungissa eläessä tuntui, että menee itse jatkuvasti vastavirtaan. Se alkoi rassaamaan. Olin monta vuotta haaveillut kokonaisvaltaisesta, ekologisesta elämäntavasta. Pikkuhiljaa kypsyi ajatus muuttamisesta yhteisöön sellaisten ihmisten pariin, joilla on samansuuntaisia ajatuksia kuin mulla," tuumailee Vesa Kortetjärvi 27-vuotias Vesa edustaa Keuruun ekokylän harvinaista nuorta sukupolvea. Kesäaikaan yhteisössä majaili useampia nuoremman polven ihmisiä, ja nuoria Vesa kaipailisi tilalle pakkaskauden ajaksikin. Vesa on ammatiltaan kiviseppä ja haluaa ansaita leipänsä käsitöillä. Hän on elänyt ekokylässä viettämänsä kuukaudet työttömyyskorvauksilla, mutta näinä päivinä ekokylän osuuskunta palkkaa hänet saneeraamaan yhteisön rakennuksia. Tulevaisuudessa hän haluaa elättää itsensä uunien valmistamisella ja katsookin ekokylän olevan tähän tarkoitukseen hyvä markkinapaikka. Kylään kun tupsahtaa jatkuvasti ihmisiä visiitille. Lukeminen, mietiskely, esineiden kunnostaminen ja luonnossa kuljeskelu ovat Vesan vapaa-ajanvietteitä. Bändien keikoille hän innostuu silloin tällöin, eikä tee sitä suomalaisittain nuppi turvoksiin juotuna. Ekokylässä kännääminen on kiellettyä, siemailla tosin saa. Keuruun ekokylän noin kolmikymmenpäisen asukaslauman elämä ei ole sotkuista kuin Kauniit ja rohkeat -sarjassa, vaikka niin voisi helposti pienen, suhteellisen eristäytyneen yhteisön elämästä luulla. Esko Virkkusen mukaan tämä johtuu siitä, että asukaskirjo on pääasiassa vanhempaa ikäpolvea. joka ei hötkyile suhteesta loiseen pienen piirin sisällä. Kylän tyypillisin asukas on noin 45 50-vuotias nainen. Esko kertoo ihmissuhteiden olevan kuitenkin yhteisön pahin pullonkaula. Asukaskirjo koostuu monista eri ammateista. Jos jonkun ihmisen osaamisala on yhteisölle erittäin hyödyllinen, saa tämä ilmaisen ylöspidon tilalla. Joidenkin mielestä tämä käytäntö ei ole oikein, ja esimerkiksi tästä aiheesta on syntynyt ristiriitoja. Esko on toinen kylässä ilmaiseksi asuvista, sähkömies on tarvittu henkilö. Esko elääkin ilman rahaa. Hän omistaa yhden markan ja 20 penniä. Vaatteita hänelle ilmestyy aina jostakin, ja aina pääsee jonkun kyydissä ilmaiseksi matkustamaan, esimerkiksi tytärtä tapaamaan Tampereelle. Valuuttaa hän tarvitsisi ainoastaan harrastukseensa. "Tansseihin menen aina kun pääsen. Teen jollekin jonkun palveluksen, ja vastapalvelukseksi tämä maksaa minut tanssipaikkaan sisälle," myhäilee Esko. MIIRA RAUHAMÄKI Joka puolella riittää peltoa, nurmikenttää, metsää ja kasvimaata. Edempänä kimaltelee järvi aurinkokylvyssään. Useiden rakennusten keskelle muodostuvalla Keuruun ekoyhteisön piha-alueella tervehtii nuotiopaikka kutsuvasti vierailijoita. Sen penkeillä kyläläiset viettävät usein vapaa-aikaansa. Harmaaraidallinen kissa kipittää heti puskemaan vieraiden nilkkoja. Aitauksissa vilistää maatiaiskanoja, lampaita, kuituja, hevonen ja pässi. Lampaat pysyvät aidan sisäpuolella juuri sen aikaa, kun niitä huvittaa. Hetken päästä toistuu sama rumba kuin aamulla oli ollut: lampaiden sorkat kyntävät pihamaata pitkin poikin. Esko Virkkunen, yksi ekokylän perustajajäsenistä, kertoo eläinten saavan viilettää suh* . ' ; „ " * $ • 4 » ^ . "Murrrr", sanoisi tiikeri. teellisen vapaasti muualla paitsi piha-alueella ja kasvimailla. Varsinkin vierailumme aikana eläinten on parempi pysyä poissa pihanurmikolta, sillä kylän asukkaat istuttavat sinne kukin oman, maatiaisia) ikkeisen omenatai päärynäpuunsa. Perimäkulttuurin miljöö Ryhmä ekologisesta yhteisöelämäntavasta kiinnostuneiia ihmisiä eri puolilta Suomea löysi Keuruun 54 hehtaaria kanavan tilan keväällä 1997, vuokrasi senja perusti Keuruun ekokylän. Ryhmä halusi elää perimäkulttuurin mukaisesti, ottaen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen huomioon. Kylä on oma kulttuurimiljöönsä. jonka tarkoitus on myös uusasuttaa maaseudun autioituvia rakennuksia. Tila pyrkii mahdollisimman lähelle omavaraisuutta. Ideana on, että ne ruoka-ainekset, joita kylän asukkaat käyttävät paljon, tuotetaan lähellä. Tila on siirtymävaiheessa luonnonmukaiseen viljelyyn, multa joissain asioissa kyläläiset ovat vielä tarkempia kuin mitä luomuviljelyn säännöstöt sallisivat. Eläimille ei esimerkiksi tuputeta antibiootteja, vaikka luomuviljely sen salliikin Esko Virkkusen mukaan kaikki kyläläiset liukuvat pikkuhiljaa kasvissyönnin puolelle, ja eläimet eivät ole tilalla ihmisten vatsantäytteenä vaan pikemminkin tunnelman luojina. Lampaista käytetään villat ja kanoista munai hyödyksi. Lampaat ja kanat ovat alkuperäisrotujen yksilöitä, harvinaisuuksia, joiden säilyttämisestä ekokylä on tehnyi sopimuksen. Myös kasvimaan taimien joukossa on alkuperäislajikkeita. Ekokylä pyrkii omavaraisuuteen myös energian tuotannossa. Viime vuonna tila siirtyi öljylämmityksen käytöstä kylän oman hakepannun tuottamaan lämpöön. HaJuoksevat jalat, kädet täynnä muovipusseja, kaahaavien peltihirmujen väistely, kännykän pärinä ja kellon vilkuilu. tuo tuntuu jääneen toiseen, kaukaiseen maailmaan. Rauhallisuuden ja kumppanuuden niin ihmisten, eläinten kuin maaperän välillä voi hengittää sisäänsä astuessaan Keuruun ekokylään. Nuori ihminen ja nuori puu matkalla kohti parempaa maailmaa. .1 ke tilataan lähialueen metsänomisujilta. Ekokylässä toimiva uusiutuvaan energiaan keskittynyt yritys SWE Oy on hankkinut kylään kaksi kaasutinlaitteisioi, joista toinen loimii pilkkeellä ja toinen puuhiilellä. Näin saatu sähkö käytetään alkuvaiheessa lämmitykseen, mutta myöhemmn on yhteisöön tarkoitus saada puukaasutntiauteisio, joka kattaisi koko kylän lämmin ja sähkön tarpeen. Pihan kupeessa seiso.-tuuliturbiini energiaa luottamassa. Se tuo talon pihan lyhtypylvääseen. Lähinnä sen urkoitus on olla esimerkkinä, tuulipuiston uumenena. Energian käytosä pyritään myös säästeliäisyyteen. Talven -uaksi kaikki kyläläiset siirtyivät asumaan yltcen isoon kivirakennukseen, ja ainoastaar iätä rakennusta lämmitetään täyslämmolln Henkici kohtauspaikka Ekokylii toimii väylänä ulos uraputkielämäsiä ja mayinalisoitumisesta. Esko Virkkunen toimi sihkömiehenä 20 vuotta, sitten tuli lama ja r.'ottömyys. Ekokylässä Esko on jälleen piissyt aktivoitumaan. Hän vastaa kylän sahkopuolesta ja talonmiehen hommista, ja löytää itsensä milloin puuta kaatamasta tai peltoa hoitamasta. Hänestä on tullut oman elämänsä hallitsija, mihin ekoyhteisössä tähdätään. Hengenravintoa antavat työn ja rauhan lisäksi mm. erilaiset kurssit ja keskustelupiirit. Elämänsisältöä on voinut onkia esimerkiksi tulevaisuusverstaista ja elämänfilosofisista keskustelupiireistä, pyhien tanssien, luonnonyrttien ja luontomeditaation kursseista sekä buddhalaisluostarin johtajan Lama Yeshen vierailusta. Kylässä on piipahtanut myös slovenialainen geomantikko Marko Pogacnik, joka tutkii maisemien näkymättömiä olemuspuolia. Hänen mukaansa ekokylässä sijaitsee muinainen luonnonpyhättö. Ylätalon nurkilla on äiti maan, Gaian, uloshengityksen paikka ja sauna, jota on käytetty muuntumisen paikkana. Luonnon henget tuntuvat olevan erityisen suotuisia, sillä kaikki kylän projektit ovat aina saaneet tuulia purjeisiinsa ja ripauksen onnea matkaan. TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI K U V A T : T O M M I A N T T O N E N Esko Virkkusen taskussa ei liika raha paina.
• ! L O U A S I 1 1 1 6 Ma 5.10. Perunaohukaiset Lihapyörykat Värikäs uunikala Ti 6.10. Kesäkurpi tsapaistos Kalkkunapihvi Riistakäristys Ke 7.10. Pe 9.10. Täytetyt kasvisohukaiset Tortelloni Ricolta Lohikeitto Kaalikääryleet ltalianpata Makkarapannu Porsaanleike, curry-ananas Aurajuuslohärkä -kastike Ma 10.10. Parsa-porkkanapata Mantelisei Jauhelihalasagne To 8.10. Kasvissosekeitto Tex-mex -kanapata Meisästäjänpihvi iiokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA | Ti 11.10. Pinaattiohukaiset Juustoporsaat Makkarapihvit Vasikanleike Bearnaise Ke 12.10. Kukkakaali-sienipaistos Porsaanleike, sinappikastike Broilerpata To 13.10. Kasvishernekeitto Hernekeitto Pippuripihvi Pe 14.10. P u n a j u u r i p i h v i t vihannesremulade Kirjolohipastapaistos Broilerpyörykät Sveitsinleike Kolmet kympit 2 . 1 . 9 8 täyttävä Sohu/i-neiti kutsuu sinut j u h l i i n s a . alk. klo 18 otimme vastaan onnitielutervehMsiä kaikenlaisen ESTRADITAITEEN merkeissä alk. klo 20 kaivamme karsinastamme PAiVIPORSAAN juhlaväen napostella! I Ennakkomyynti ravintola Sohwi. tiedustelut: | -lloKiviset-Jani Huttunen, p. 050 303 0073, Bändiset-Kari Kinnunen, p. 040 537 4659 TULE TANSSIMAAN ! TUTUSTUMISTARJOUS OPISKELIJAKORTILLA LOKAKUUN AJAN: DAAMIT 10,HERRAT 30,F A N F A R E L L A LOKAKUUN TÄHDET 3.10, Eini & Taikayö Antti Huovila & Öiset kitarat 10.10. Kari Tapio Hannu Karjalainen 24.10. Raimo Piipponen & Havanna 31.10. Tony Montana Ahjokatu 12, Jyväskylä • Seppälän Prismaa vastapäätä KUUNTELE SINÄKIN KAMPUKSEN KAIKUA TIISTAISIN KLO 18-18.30 RADIO JYVÄSKYLÄN TAAJUUKSILLA 97.7 MHz HAALARIT O4O0 509 OXO w ww.popmakasiini. sd. TERVETULOA NIIN UUDET KUIN VANHATKIN ASIAKKAAT NAUTTIMAAN SONAATIN PALVELUISTA Virkistäviä ruoka-ja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintolat Lozzi Keskussairaalantie 2, P-rak. puh. 603 910 www, sonaatti .fi/lozzi lozzi@sonaatti.fi Wllhelmllna Matti lanniemi, A-rak. puh. 603 911 www.sonaatti.fi/wilhelmiina wilhelmiina@sonaatti.fi yiistö Survontie 9, YFL-rak. puh. 603 866 www.sonaatti.fi/ylisto ylisto@sonaatti.fi Kahvilat Liikunta Keskussairaalantie 4, L-rak. puh. 603 902 Päärakennus Seminaarinkatu 15, C-rak. puh. 603 901 Cafe Libri Seminaarinkatu 15, B-rak. puh. 603 903 Kvarkki Survontie 9, VK-rak. puh. 603 887 Musica Seminaarinkatu 15, M-rak puh. 603 904 Novelli, kaupungin kirjasto Vapaudenkatu 39-41 puh. 624 438 Löydät ruokalistamme internetistä. Tervetuloa! SONAATTI OY TOPILLA ON TOSI PALJON HYVÄÄ JA HALPAA lKtt \letttS* Kun tarvitset konttorikalusteita tai kodin kalusteita Topilta löytyy sekä uutta että käytettyä. tCottt n P O I K K E A K I R R I S S A , TOPIN V A R A S T O N Y Y N N I S S Ä ! Aukioloaika: Ma-To I0-I7, Pe-La I0-I4 Puh. (OI4) 633 641, 0400 482 838, 049 482 838 PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014) 676 350 fax 676 357 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOHTt POHJAN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA AVOINNA: Käytä hyödyksesi kanta-asiakas Ma-Pe 9-18 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % La Suljettu Hän on suuri kuin elämä itse. Enkä tarkoita fyysisesti. Fyysisesti hän on suurempi kuin elämä. George Bush Helmut Kohlista S
• 1 1 9 8 KULTTUURI Ulla Lipsanen lue s in taikaa "Mies lähti toisen mukaan. Menköön perhana. Multa on sanottava että se ei ymmärrä omaa parastaan. Kengänpohjat ovat kuluneet puhki ja rahat on loppu. Naisen elämä on kurjaa. Kurjaa..." Blue. "Vaikka kuinka rakastavani vakuutin, ei hän suostunut ymmärtämään vaan jätti. Mitä minä nyt tässä maailmassa yksin teen, viskikin kun loppui ja ulkona sataa. Miehen elämä on kurjaa. Kurjaa..." Blue. Blues on musiikin laji, joka saa isot (rumat) ukotkin heilumaan. Mikä taika siinä oikein on? Sanat kertovat kaikkea muuta kuin hilpeästä elämästä, ja soinlumaailmakin on perimmiltään yksinkertainen: yy kaa koo, eiku... no, oli kai se sittenkin niin. "Bluesissa on alkuvoimaa, se tarjoaa sopivan väljän kanavan ilmaista sievistclemättä elämän karheutta", vastaa bluesharrastaja Keijo Virtanen. "Arjen olosuhteet puhuttelevat, turha estetisointi puuttuu. Silti sävyjä ja nyansseja löytyy taitavilla esittäjiltä vaikka kuinka. Kuuntele vaikka Muddy VVatersia tai Hound Dog Tayloria. Tai Bessie Smithiä, tai Janis Joplinia." Keijo Virtanen sanoo, että on ollut bluesmies lapsesta saakka. "The Rolling Stones yhtyeen taustalta löytyi blues välittömästi, kouluaikana." Mitään erityistä herätystä mies ei tunnusta kokeneensa: "Kyse on luonnollisesta mukana olemisesta niin kuin Bluesmiehet Keijo Virtanen (vas.)ja Murlli Lummukka. Valkoinen mies voi soittaa ihan yhtä lailla syvää bluesia kuin Deltalta kotoisin oleva patamusta orjan jälkeläinen. Eläminen näkyy ihmisessä kuin ihmisessä, ja kuuluu. Oli väri mikä hyvänsä. If *^m kansanmusiikin kanssa yleisesti on tapana. Perinnettä ei voi valita, vaan sen saa. Minulla on se käsitys että jokaisella soi jotain sisällä, ja blues on yksi tapa jakaa sitä toisille, koska siinä on tilaa." Opiskeluaikanaan Keijo Virtanen järjesti Thud -nimisessä porukassa kavereittensa kanssa bluesiltamia. Kaveripiiriin kuuluivat mm. Jaska Paukkunen, Veikko Kuhmonen, Pentti Rasinkangas ja mukana kävi myös Hessu Heinonen. Thudin hajottua tuli Blues Live! ry, joka toimii vireästi edelleen Hessu Heinosen ohjastamana. "Thudin iltamat olivat pääasiassa pienimuotoisia akustisia tuokioita. Blues Live. taas on järjestänyt ja järjestää isompia tapahtumia. Menneitten vuosien hulinoista on parhaiten jäänyt mieleen Sonny Terryn & Brovvnie McGheen esiintyminen Ilokivessä. Papat soittivat koko illan, väliajallekin heidät piti hakemalla hakea huilaamaan. Ja jatkoivat ohi valomerkin..." "Blues kumpuaa soittajan kokemuksista. Ja soittotilanteista. Jos eteesi lyödään nuotit ja sanotaan että tämä kuuluu soittaa näin ja näin, ja teet niin kuin käsketään, et voi väittää soittavasi bluesia. Toistat vain jotain kuollutta kaavaa", sanoo mies, jonka kiinnostus ääneen ja ääniin sen kun lisääntyy. Jotkut asianharrastajat väittävät, että todellista bluesia kykenevät soittamaan vain Afrikasta USA:han orjiksi tuotujen jälkeläiset. Keijo Virtasen mielestä yhtä ainoaa oikeaa bluesia ei ole. "Ajattelen, että sosiaaliset tilanteet, esimerkiksi alistettu asema, tuottavat tiettyjä musiikin lajeja tai ilmaisumuotoja. Valkoinen mies voi soittaa ihan yhtä lailla syvää bluesia kuin Deltalla kotoisin oleva patamusta orjan jälkeläinen. Eläminen näkyy ihmisessä kuin ihmisessä, ja kuuluu. Oli väri mikä hyvänsä." RIITTA KOIKKALAINEN Blues Uve -98 30.9.-4.10. Jyväskylässä. Jyväskylän hirmuinen harrastajateatterisyksy Mirjamista Fedja-Setään Jyväskyläläisten harrastajateattereiden toiminta on jatkuvasti häkellyttävän ahkeraa, eikä kuluvakaan vuosi ole poikkeus. Syksyn 1998 aikana ensi-iltaan tulee peräti kahdeksan uutta esitystä, ja myös jo vanhemmista tutuista jatkavat esimerkiksi Ad*Astra-teatterin palkittu, mehukkaasti näytelty kolmen naisen komedia Presidentittäret sekä Huoneieatterin farssi Alä pukeudu päivälliselle. Syksyn ensi-iltoja on vaikea laittaa mielenkiintoisuusjärjesiykseen, sillä etukäteen arvioiden niillä kaikilla on kiehtovat puolensa. Silti kannattaa mainita Huoneieatterin juhlanäytelmä Bruno, joka saa ensiiltansa 27.11. Myös Jyväskylän ylioppilaslehti onnittelee ja kiittää syvään kumartaen neljän vuosikymmenen ansiokkaasta taipaleesta. Muutamat Huoneteatterin historiaan liittyvät nimet kertovat, mistä on kyse: Ritva ja Kalle Holmberg, Jukka Sipilä, Juha Hurme, Päivi Akonpelto... Kiitos! PETRI HEIKKINEN Äidin ruoho on pariisia nelikymppisessä Huoneleallerissa 27. marraskuuta lähtien. Ensi-llta Näytelmä 26.9. Annukka Kiuru: Mitä tapahtui Mirjamille? 25.9. Jouni Salo & Hannu Waarala: Cafe Belce Pub 3.10. Mary Shelley Janne Lahtia: Frankenstein 9.10. Dario Fo: Äidin ruoho on parasta 24.10 Tracy Letts: Killer Joe 7.11. Moliere: Lääkäri vastoin tahtoaan 27.11. Tiina Kaila Anne Saastamoinen: Bruno Ohjaaja Annukka Kiuru Jouni Salo Janne Lahtia Aleksander Anria Eino Airo Jorma Nieminen Teatteri Pahnanpohjimmaiset Huoneteatteri JYT Huoneteatteri Ad'Astra Pahnanpohjimmaiset Anne Saastamoinen Huoneteatteri MarrasEduard Uspenski Antti Lattu: Fedja-Setä rakastuu joulukuu Antti Lattu Ad*Astra Tragikoominen läpileikkaus erilaisien naisten elämästä nykypäivänä. 40/30 mk Korsu-näytelmästä tutun Mamu-ryhmän musiikillinen teatteri-ilta. 50/25 mk Uusi dramatisointi klassisesta romaanista. Aikuisten lieteissatu. 33/22 mk Nobel-kirjailijan larssi huumeperheen elämästä, 50/25 mk kannanotto paremman ihmiselon puolesta. Rankka ja monitasoinen nuorisokuvaelma 15-30 -vuotiaille nuorille. 40/30 mk Pikkujoulunäytelmä yhteistyössä ravintola Virran kanssa, 140 mk lippujen hinta sisältää esityksen ja ruoat. Huoneteatterin 40-vuotisjuhlanäylelmä. Kailan palkitun romaanin 50/25mk pohjalta dramatisoitu kertomus 1500-luvulla eläneen lilosolin, tutkijan, munkin ja kijailijan Giordano Brunon taipaleesta. Lastenteatteria Uspenskin lastenkirjan pohjalta, saatavilla myös 40/30 mk myyntiesityksenä kouluille, lastentarhoille jne. n Pohjoismaiden parhaita elokuvia Jyväskylään Arktisen upeeta -elokuvafestivaali tuo pohjoismaiset elokuvat Jyväskylääni 6.-17. lokakuuta. Elokuvat esitetään Bio Cityssä. Tapahiuma on osa uusien pohjoismaisten elokuvien kiertuetta, jonka muita esityspaikkoja ovat Kuopio ja Joensuu. Useimmat esitettävistä elokuvista saavat tapahtuman yhteyelessä ensi-iltansa. Pitkien elokuvien joukossa Suomea edustaa Susanna Helken ja Virpi Suutarin dokumentti Valkoinen taivas, joka kertoo ihmisen kyvystä sopeutua ja rakentaa siedettävää arkea ekologisesti tuhoutuneessa ympäristössä. Elokuvan päähenkiloperhc asuu Kuolan niemimaalla Montshcgorskin kaupungissa, jossa nikkelikombinaatti syytää ilmaan rikkiä ja raskasmetalleja. Maljukovin perheelle pystyynkuolleista puista ja happicoctaileista on tullut normaalia arkipäivää. Norjalaisen Päl Sletaunen viime vuonna valmistunut Postinkantaja on "kaurismäkeläiseksi" luonnehdittu komedia, joka saavutti nopeasti Norjan katsojalistojen kärjen. Sen nais-ja miespääosien esittäjät palkittiin Norjassa vuoden parhaista näyttelijäsuorituksista. Elokuva kertoo sitkeästä postimiehestä, joka on päättänyt vaikka väkisin murtautua ulos yksinäisyydestään muiden ihmisten joukkoon. Viime vuonna on valmistunut myös tanskalaisen Lotte Svendsenin ohjaama komedia Kuninkaallinen blues, joka sai Odensen filmifestivaalien pääpalkinnon viime vuonna. Elokuva kertoo nuoren Belindan yrityksistä saada vankilassa istuvalle poikaystävälleen armahdusta kuningashuoneelta. Armahdusanomus ei tuota toivottua tulosta, joten Belinda alkaa kosiskella prinssiä paikallisissa yökerhoissa. Islantilainen Fredrik Thor Fridrikssonin ohjaama Pirunsaari nousi viime vuoden katsotuimmaksi elokuvaksi kotimaassaan. Elokuva valittiin myös vuoden 1997 parhaaksi pohjoismaiseksi elokuvaksi. Pirunsaari palaa ajassa sodanjälkeiseen Reykjavikiin, jossa vastakkain ovat niukkuus ja nuorten ihailema amerikkalainen elämäntapa. Unelmien ja arkitoden välisen mutapainin taustalla soivat rokin klassikot. Pirunsaari on arktisia kapinaa. Pitkien elokuvien alkukuvina nähdään pohjoismaisia lyhytelokuvia, kuten Saara Saarelan Poromiehet, joka on edustanut Suomea Cannesin elokuvajuhlilla. Kaikki elokuvat on tekstitetty suomeksi ja englanniksi. Elokuvatapahtuman esitteitä voi noutaa elokuvateattereista ja pääkirjastolta. Lisätietoja netistä: Jkl.fi/kulituur/ngfest/.
• i; KULTTUURI 1 1 9 8 Säädyllinen murhenäytelmä. Ohjaus: Kaisa Rastimo. Pääosissa: Päivi Akonpelto, Ville Virtanen. Henriikka Salo, Timo Jurkka, Kyllikki Forssel ja Saara Hiipinen. Elokuvateatteri Fantasia, jyväskylä. Rastimo kirii hiljalleen suomalaisten elokuvaohjaajien terävimpään kärkeen. Siitä on jo todistuksena kulttuurisesti merkittävän romaanin, Helvi Hämäläisen vuonna 1941 ilmestyneen Säädyllisen murhenäytelmän lilmatisoinli. Aiheen luulisi kiinnostavan myös niitä, jotka eivät kuulu elokuvissa käyvien ydinjoukkoon. Säädyllinen murhenäytelmä on visuaalisesti varmaotteinen ja kiinnostava ajankuvaus 1930-luvun suomalaisen porvariston ylevän sivistyneestä ja hyvätapaisesta, mutta pohjimmiltaan epätoivoisesta elämästä. Elokuva toimii erityisesti prefilmillisten elementtien suurena juhlana: lavasteet, värit, valot ja näyttelijät luovat ajoittain sykähdyttäviä ja kaihoisia hetkiä. Taunon (Ville Virtanen) ja Elisabetin (Päivi Akonpelto) avioliitto on vuosien varrella muuttunut lähinnä naurettavaksi ulkokultaisuudeksi. Avioliitto uhkaa kariutua lopullisesti Taunon rakastuttua maalaistyttöön nöyryyty naytta ja vieläpä saatettua tämän raskaaksi. Mutta Elisabet nielee kaiken nöyryytyksen säädyllisesti. Taunon sisar Naimi (Henriikka Salo) palaa entisen aviomiehensä, dekadentissa boheemielämässä piehtaroivan Arturin (Timo Jurkka) pyynnöstä takaisin yrittämään avioelämää uudelleen. Naimi saa kuitenkin kokea julkeaa solvausta Arturin ja tämän äidin (Kyllikki Forssell) taholta. Elokuvan yksi keskeisistä kerronnallisista jännitteistä rakentuukin näiden kahden naisen välille, siihen miten he suhtautuvat miestensä loukkauksiin ja nöyryytyksiin. Elokuvan tarinalliseen kehitykseen liittyy paljon dramaattisia tapahtumia, multa niistä ikävä kyllä puuttuu liettyä kerronnallista dynaamisuutta, joka kostautuu ajoittaisena tyhjäkäyntinä. Samoin jännitteet kahden avioparin kohdalla jäävät liiaksi pelkän toteavuuden laimealle asteelle. Multa kuvat tulevat kauniina, runollisina asetelmina. Luonnonkuvauksessa on saTauno (Ville Virtanen) lankeaa vielä, sitten Elisabetia (Päivi Akonpelto) ahdistaa. maa lyyrisyyttä kuin suomalaisen elokuvan kulta-aikana. Näyttelijöiden ilmaisu on kauttaaltaan huomionarvoista. Etenkin Akonpellon ja Virtasen lähes karikatyyrimainen tyylittely on välillä hupaisaa. Esimerkiksi kohtaus, jossa Tauno odottaa kukkapuska kädessään vaimoaan, on hervoton ja tuo väkisinkin mieleen Esa Pakarisen esittämän Pekka Puupaa -hahmon Erityisesti Akonpellon taidokas kasvoilmaisu pääsee oikeuksiinsa elokuvan monissa lähikuvissa, jotka rekisteröivät pinnan alla kuohuvia tukahdutettuja tunteita. Virtanen taas toimii enemmän koko olemuksellaan, johon sisältyy niin ilon kuin surun yllättäviä fyysisiä ilmauksia. Kaihon ja kaipuun kirjoa täydentää Toivo Kuulan ja Oskar Merikannon romanttinen ja aina tunteita nostattava pianomusiikki. A N T T I KAIJALAINEN Hyvän ja pahan kosketus Kampus Kinossa Kinon avauselokuvana tänä syksynä on Orson Wellesin Pahan kosketus (USA, 1958), jossa Charlton Hestonin esittämä Meksikon hallituksen tutkija joutuu yhdessä vastavihityn vaimonsa (Janet Leigh) kanssa kahnauksiin rajakaupungin mahtavan muita turmeltuneen poliisimiehen kanssa. Sheriffinä luimisteleva Welles tekee itselleen luonteenomaisen roolin häikäilemättömänä ja tuhoutuvana miehenä. Vaikka hahmo on vastaansanomattoman kenkku, se on myös uskottava. Kuvauksellisesti filmi pursuaa komeita oivalluksia. Näitä ovat mm. kasvot ovisilmässä sekä alun kuuluisa pitkä kamera-ajo, jossa noustaan korkealle ja käydään syvällä ja jonka on sanottu leimaavan koko elokuvaa. Käsitellessään Yhdysvaltain ja Meksikon suhteita elokuvassa on nähtävissä itsekriittisiäkin sävyjä. Espanjalaisen Julio Medemin Tierra (1995) on absurdi ja maaginen elokuva. Sen päähenkilö Angel tipahtaa maan pinnalle ukkosmyrskyn saattelemana, myrkyttää työkseen viinipensaista puuloisia sekä ottaa kontaktia kylän ihmisiin ristiriitaisesti: intensiivisesti ja samalla veiäytyväsii. Se mikä Angel pohjimmiltaan on jää epäselväksi, myös Angelille itselleen. Lieneekö hän 'puoliksi enkeli, puoliksi ihminen' vai mielisairaalansa 'hyperaktiivisen mielikuvituksen' vuoksi läpikäynyt kiertolainen. Angel peilaa itseään suhteessa viininviljelijän tyttäreen Angelaan ja baarinpitäjän siskoon Mariin. Angela kuvastaa Angeiin enkeli-puolta, kun taas Mari, paikallinen seireeni, sitä maallisempaa. Elokuvan näkökulma on kauttaalMuitn muassa paha koskettaa Kampus Kinossa: Orson Wellesin klassikkoelokuva Ilokivessä 6.10. taan Angeiin: kertojan ääni on hänen omansa, joka puhuu hänelle itselleen, kaikki tapahtumat näytetään hänen kauttaan ja hänellä on kontrolli koko tarinan maailmaan. Tapahtumat näyttäytyvät paikoin omituisina ja epäloogisina, mutta paljastavat jotain suurempaa kuin yhtenäisen kokemuksen maailmasta: pieniä inhimillisiä hetkiä, jotka ovat niin lähellä meitä ettei niitä juuri käsitäkään. Kuvauksen esteettisyys ja intensiivisyys tuovat ne aivan katsojan värikalvollc. Muut Kampus Kinossa tänä syksynä nähtävät elokuvat ovat Jarmo Lampelan ohjaama Sairaan kaunis maailma (1997). Jan Kounenin Doberman (Ranska 1997). Johny Ton ja Ching Siu-Tungin Heroic Trio (Hongkong 1993), Auli Mantilan Neitoperho (1997), Scott Hicksin Loisto (Australia 1996), Maiihieu Kassovitzin Viha (Ranska 1994) sekä Marc Caron ja Jean-Pierre Jcunet n Kadonneiden lasien kaupunki (Ranska 1995). Näytökset ovat Ilokivessä tiistaisin kello 20 alkaen 6.10. Lippujen hinnai 20/25 mk.
• 11©98«JlTTUUfll ¥mrj @kww Neljäs Lumo on esillä. Lumo on kansainvälinen valokuvataiteen triennaali, joka järjestetään Jyväskylässä joka kolmas vuosi. Tämänkertaisen Lumon teemana on Varjot, ja se esittelee kahdeksan taiteilijaa. Esiin nousevat niin kulttuuriset kuin yksilölliset identileeuikokemukset. Brasilialainen Miguel Rio Branco on työskennellyt kansainvälisille kuvatoimistoille, ja hänellä on jossain määrin journalistinen ote myös taidekuvissaan. Lisäulottuvuuden Rio Brancon teoksiin luo vielä niihin liittyvä äänimaailma. Equadorista kotoisin oleva maailmankansalainen Maria Teresa Garcia on tarkastellut omaa ikääntymistään. Koulmbialainen Catalina Toro puolestaan kuuluu maansa kuvataiteiden nuoriin uudistajiin. Hänen teoksensa puhuvat muun muassa seksuaalisuudesta, raskaudesta, synnyttämisestä ja äitiydestä. Luis Gonzales Palma Guatemalasta on koulutuksellaan arkkitehti, ja hän saa valokuvamallinsa valvomiltaan rakennustyömailla. Palma ammentaa aineksia töihinsä mayakulituurin mytologiasta. Roger F. Balien on taltioinut Etelä-Afrikan muutosta. Hän kuvaa maaseudun valkoisen väestön vallan menetystä ja ajautumista poliittiseen ja taloudelliseen marginaaliin. Onko Etelä-Afrikka sittenkään niin kaukana Suomesta? Espanjalaisten Jordi Guillumetin |a Monica Roscllon installaatio on Lumo '98:n töistä selvimmin taidetta itseään tutkiva. Se tekee katsojasta itsestään päätekijän, liittää tämän itseensä. Suomalaisen Nanna Hännisen mielenkiinnon kohteena ovat käsitykset naissukupuolesta. Hän on kuvanTikkaiden takaa näkyy osa Maria Teresa Garcian On Becoming 1'ijty-teosla. nut eronneita naisia hääpuvuissaan. Kuvat symboloivat Hänniselle vapautumista avioliiton kahleista ja "todelliseksi naiseksi" tulemista. Tiedostavaa taidetta? Aiempien Lumojen teemat ovat olleet Rajoilla (1989), Kuva tilassa — Tila kuvassa (1992) ja Aika (1995). Nyt kuvataan siis varjoja. Kun puolet taiteilijoista ovat vielä kotoisin EteläAmerikasta — sotilashallitusten, eriarvoisuuden ja väkivallan luvatulta mantereelta — tulee väistämättä mieleen kysymys, esitteleekö tämänvuotinen Lumo valokuvataidetta, jossa aiempien muotokokeilujen sijasta korostuu yhteiskunnallisuus, sisältö, viesti? Kuraattori Mikko Hietaharju näkee kyseessä olevan yleisemmän nykysuuntauksen valokuvataiteessa. "Kuvadokumentarismi ei nykyään enää ole julistavaa kuten joskus aiemmin. Se todellisuus, jossa ihmiset elävät, heijastuu tietenkin heidän taiteeseensa." Väkivalta on koko ajan läsnä. Miguel Rio Brancon keskiluokkaisen asunnon parvekkeelle kuuluu konekiväärien säksätys läheisistä slummeista. Toisaalta Hietaharju painottaa, ettei Lumo toimi kuvajournalismin lai Tnerrtrrrismin varm nimenomaan kuvataiteen kontekstissa. "Suurin osa valokuvasta on käyttökuvaa, mutta Lumo on taidekuvaa. Taiteilijat esittäytyvät täällä yksilöinä. Epäamerikkalaiseen identiteettiin kyllä kuuluu tällainen Veren tumCalalina Toran pullottamia kuvia. nuius", vahva uskonnollisuus ja väkivaltaisuus..." Kolme näyttelyä Lumo on esillä samanaikaisesti kol.: eri paikassa: Jyväskylän taidemuseon vaihtuvien näyttelyiden tilassa, Galleria Harmoniassa ja Galleria Pinacothecassa. Järjestäjät eivät usko hajasijoituksen koituvan ongelmaksi. "Valtiontalolla meillä on nyt esillä tilateoksia, ja niiden kieli on niin omalaatuista, että tavalliset valokuvat pääsevät paremmin oikeuksiinsa muualla", sanoo tiedottaja Pasi Luhtanicmi Jyväskylän taidemuseosta. "Minusta Lumo voisi olla vaikka kymmenessä eri paikassa. Kun on päTfbn hyvää esiteltävää, miksi ahtaa sitä kaikkea yhteen paikkaan?" JUHA MÄKINEN Lumo 29.11. asti mainituissa paikoissa. Peräkammarin uusi tanssikonsertti Meanwhile in the Jungle menot Peräkammarin uusi tanssikonseriu-sarja Meanwhile in the Jungle esiintyy 9.-11. lokakuuta musiikkiopiston Siltasalissa, Pitkäkatu 19-21. Peräkammarin ja tanssijoiden lisäksi on joka ilta kutsuvieraskonsertti. Esiintyjät: pe 9.10. kello 19 Peräkammär&rtanssijat ja Yövieraat, la 10.10. kello 19 Peräkammär&tanssijai ja Sakari Luoma &r Pia Lindy, su 11.10. kello 17 Peräkammär&ianssijai ja Kaupunginteatterin tyhjäpäänä tatamille -työryhmä. Esityksissä yhdistävänä punaisena lankana kulkee elävä musiikki ja improvisaatio. Peräkammär soi nykyään sekstettinä, tanssimassa on Jyväskylän tanssielamästä tutut tanssijat Teija Häyrynen, Anne Joutsimäki ja Helena Ratinen. Valoja kahvaa Huoneteatterin hovivalaisija Arto Saarelainen ja ääntä Signal to Noize. Puvut on loihtinut Kaisa Mauranen Kansallisteatterista. Supplies, supplies-esityksessä on Yövieraiden I h de. Kalle vauhdissa. Kolossi ja tynkä. Leijona ja hiiri. Kumpi on jompi tule ottamaan selvää! Ainakin kaksi valhetta on Pia Lindyn ja Sakari Luoman esitys, joka on tutkimusmatka ääripisteiden välillä: arkinen minä teatraalinen minä. Abstrakti liike konkreettinen liike. Tyhjäpäänä tatamille on Jyväskylän Kaupunginteatterin näyttelijöitten teatteri-improvisaatiota yleisölle. Ryhmä toimii Keith Johnstonen metodilla: kuinka saada kaverille tukalat paikat. UTYISPEDAGOGIIKAN LAITOKEN 50-vuotisjuhlan kunniaksi ja yliopiMopäivkn iloksi on perjantaina 9.10. Kampus Kinossa tarjolla kolme ilmaista elokuvanäytöstä teemalla "Erilaisuus ja elämänkaari". Kello 17.30 Thorntonin Sling Blade, kello 22 Dornen Kukaan ei rakasta minua ja kello 24 De Heerm Bad Boy Bobby. Jäljestää erityispedagogiikan laitos ja ainejärjestö Abakus. Aikainen mato nappaa istumapaikan! "ON KADONNUT AIKA TUO/jolloin rocci soi", saattaa Liimatan Tommi narista lauluja soitinoikesteri Absoluuttisen Nollapisteen esiintyessä Tanssisali Lutakossa 3.10, Muita lähitulevaisuuden rientoja samassa pai; 2 10. progehämyjä(5.15.. Mitestones, Plankton) ja 9,10 lukkamuSilkkiä (lmipeach, Pornorphans, Pcah Ja muistakaa Ilokiven keskiviikkoiset bändi-iliat 15.10. lahtien!! NÄYTTELYITÄ olisi tarjolla. Keskisuomen museo tarjoilee Ulla-Maija Kallisen guassimaalauksia sekä Vappu Heiskan muistonäyttelyn. Galleria Beckerissä on Tuula Ollikaisen töitä Ulla-Maija Kallinen: Velhottani sekä Vappu Hehkan muistonäyttely 15.11. asti Keski-Suomen museossa, Alvar Aallon l;ali( 7. Tuula Ollikainen: Palasia matkan vaneUtt 18.10. asti Galleria Bafeotssri. Seminaaiinkatu 28. Lähde kulttuurivaliokunnan järjestämälle oopperareissulle Helsinkiin torstaina 5.11.! Ohjelmassa Puccinin Tosca. Tosca on La Bohemen rinnalla Puccinin suosituin ooppera. Oopperan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1800 mustasukkaisuuden värittämän poliittisen ajojahdin keskelle. Toscassa kuullaan pelkoa, toivoa, rakkautta ja maailman tunnetuimpia aarioita. Varaa liput kulttuurisihteeri Pauliina Savolaiselta jyy-kulttuurisihteeri@cc.jyu.fi tai puh. 60 3356. Matkan hinta on vain 120mk sisältäen Pussikyyäityksen ja oopperalipun. Osallistujilla on mahdollisuus myös vierailuun Kiasmassa. Varaa paikkasi nopeasti.
• LUKIJAT -11 © 9 8 Alavireisiä ajatuksia yliopiston tilasta Tiistaina 15. syyskuuta yliopistomme opiskelijat järjestivät toimintapäivän, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomiota opiskelua vaikeuttaviin tekijöihin ja arvostella suunnitteilla olevaa opinto-oikeuden rajoittamista. Tarkoitukseni on seuraavassa kommentoida jälkimmäistä ja asettaa se laajempaan yhteyteensä. Koulutuksellinen tasa-arvo on yhteiskunnallisen tasa-arvon perusta. Kun opiskelijoiden olot kurjistuvat, se koskettaa tietenkin ensin niitä, joiden vanhemmilla ei ole varaa avustaa heitä taloudellisesti, ja se on väärin. Sen perusteella mitä olen lehdistä lukenut, professori Mustajoen johdolla toiminut opetusministeriön toimikunta ehdottaa, että oikeus yliopisto-opintoihin rajattaisiin eräin poikkeuksin viiteen vuoteen, minkä jälkeen sitä voisi anoa uudelleen esittämällä opintosuunnitelman laitoksen hyväksyttäväksi. En ymmärrä, miksi tähän pitäisi mennä. Jos opiskelija on poissa laitokselta, hän ei kuluta sen resursseja. Jokainen joka on suorittanut jonkin kurssin on oppinut jotakin, eivätkä häneen "uhratut" resurssit siinä mielessä mene hukkaan. Se mikä jää puuttumaan on joihinkin julkisiin virkoihin vaadittava muodollinen pätevyys, jonka puute ei välttämättä ole este muualla työelämässä. Mielestäni ei myöskään ole syytä ryhtyä syyllistämään ja rahallisesti rankaisemaan niiden laitosten henkilökuntaa, joissa keskeyttämisiä tapahtuu, edellyttäen että ne eivät johdu huonosta opetuksesta ja ohjauksesta. Opiskeluajan rajoittamiseen liitty keskeisesti opiskelijoiden esiinnostama kysymys akateemisen vapauden asemasta, siis opiskelijoiden ja henkilökunnan oikeudesta järjestää työnsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Kun tätä oikeutta ollaan nyt ottamassa pois opiskelijoilta, on syytä muistaa että tutkijaja opettajakunta menetti sen jo siinä vaiheessa kun OPM taloudellisen laman varjolla pakotti yliopistot siirtymään nk. tulosjohtamiseen ja asetti rehtorit sen toteuttajiksi. Rehtori on alunperin ollut yliopiston keulakuva ulospäin, ja päätösvalta oli ennen nykyiseen järjestelmään siirtymistä hajautettu paljon laajemmalle. Vaikka yliopistolla nykyisinkin on oikeus valita rehtorinsa, hänen suhteensa tiedeyhteisön jäseniin on selvästi erilainen kuin vapaan yliopiston aikoina. Rehtori käy OPM:n virkamiesten kanssa tulosneuvottelut, joista meidän resurssimme osaltaan riippuvat. Niissä menestyvät ne yliopistot, jotka ovat parhaita OPM:n asettamien kriteerien perusteella. Jos rehtori aikoo hoitaa tehtävänsä hyvin ja pitää johtamansa yliopiston kohtuullisesti resurssoituna, hänen on huolehdittava siitä että näitä kriteereitä noudatetaan sen sisällä. Tämä tarkoittaa sitä, että OPM:n maisterit tukistavat rehtoria, rehtori dekaaneja, dekaanit laitosjohtajia ja nämä henkilökuntaansa. Tulosjohtajuudesta seuraa näin ollen, että rehtoreista on tullut OPM:n käskynhaltijoita instituutiossa, joka ennen oli lähes vapaa tällaisesta valvonnasta. Onneksi OPM:n ukaaseja ei laitostasolla läheskään aina jakseta ottaa tosissaan. Vallitseva järjestelmä merkitsee vapauden menetystä siksi, että se asettaa aikarajoja ajattelulle, kuten opiskelijat ovat huomauttaneet. Vuodessa on "tuotettava" mahdollisimman paljon tutkintoja, väitöskirjoja ja artikkeleita. Tämä on sovittamattomassa ristiriidassa tieteen perusolemuksen kanssa ja johtaa vääjäämättömästi tason laskuun. Kestävät ratkaisut ja aito tiedon kumuloituminen eivät ole mahdollisia, jos pitää hosua. Mitä vähemmän opiskeluun, opettamiseen ja tutkimukseen puututaan ulkoa päin, sitä paremmin se onnistuu. Länsimaisen tieteen ylivoimaisuutta muualla harjoitettuun nähden on nimenomaan selitetty sillä, että se on ollut vapaata kirkon ja valtion holhouksesta. Näin ei meillä enää ole. OPM:n harjoittama toimistotcrrorismi on mielestäni aiheuttanut suurta haittaa yliopistoissa tehtävälle tutkimukselle, tulehduttanut ihmissuhteita ja vieraannuttanut suuren joukon työntekijöitä, varsinkin humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä. Väitöksiä lukuun ottamalta en ole viime aikoina enää käynyi missään yliopiston virrallisissa tilaisuuksissa, enkä aio käydä vastaisuudessakaan. Tiedän, etiä moni muu menettelee samoin. Protestikarnevaalin yhteydessä esiteinin kysymys olisiko filosofi Kant, jonka tuotanto on yhä ajankohtaista 200 vuolla hänen kuolemansa jälkeen. nykyoloissa potkittu pois yliopistolta; hänhän kirjoitti Puhtaan järjen kritiikkiään parikymmentä vuona. Jos hänellä ei olisi vakinaisia virkaa, hän lietysti lentäisi ulos kuin leppäkeihäs. Jos hän olisi vakinainen professori, tiedekunnan ja keskushallinnon virkamiehet ja monet kolleegaikin pitäisivät häntä yliopiston häpeäpilkkuna vähien julkaisujen takia. Samasta syystä häniä ei valittaisi professoriksi, jos hän olisi vasta tavoittelemassa profeetan viittaa. Mitä ilmeisimmin hän ei pääsisi edes hakemaan, koska virkaan kutsuttaisiin joku vähemmän pätevä, mutta "edistyksellinen" tutkija tekemään tiedekunnalle tulosta, eli huolehtimaan siitä, että laitoksella tehdään töitä hartiavoimin ja turhia ajattelematta. Varmuuden vuoksi sanottakoon, että tämä skenaario ei koske jotakin tiettyä laitosta tai tiedekuntaa. Riippumatta siitä miten todellisesta uhasta on kysymys. Mustajoen työtyhmän esitys sinällään on täysin linjassa sen päällepäsmäröinnin kanssa, jota OPM on viimeiset 25 vuotta yliopistolaitokseen kohdistanut. Niin kauan kuin muistan, meillä on ollut menossa jonkinlainen "yliopistouudistus", ja näihin säännöllisesti toistuviin operaatiohin on yleensä liittynyt pyrkimys päästä lyhyempiin opiskeluaikohin. Sen sijaan että taas käynnistetään jokin sankarillinen kampanja ehdottaisin, että OPM juhlistaisi vuosituhannen vaihtumista jättämällä yliopistot vuodeksi rauhaan. Tällä olisi varmasti erittäin positiivinen vaikutus niiden tuloksellisuuteen. Minulla on myös vaatimaton ehdotus siitä, miten näin vapautuvat resurssit voisi hyödyntää maksimaalisesti. Ko. virkamiesjoukosta voitaisiin muodostaa puolustusministeriön alaisuuteen kommandoyksikkö, jonka tehtävänä olisi Karjalan palauttaminen Suomelle. Yliopistojen valtaus ja vieraan ideologian ujuttaminen niihin sujui taita porukalta niin sutjakkaasti, että ei ole pienintäkään aihetta epäillä hankkeen onnistumista. A vot! Tulosohjauksen julkista kritiikkiä on henkilökunnan taholta esitetty hyvin vähän. Yleinen vaikeneminen ci suinkaan tarkoita sitä, että tulosvastuullisuus nykymuodossaan varauksetta hyväksyttäisiin. Yksityisesti esitetään varsin usein sapekasta ja jopa painokelvotontakin tekstiä. Keskeinen syy siihen, että julkisia kannanottoja on vältetty, on varmaankin ollut huoli laitoksen resursseista. Toisaalta nykyistä järjestelmää turmiollisena pitävät eivät voi loputtomasti kiertää vastuutaan: joskus on oiettava kantaa siihen kenen joukoissa seisoo ja kenen lippuja kantaa. Toivon, että tämä artikkeli auttaisi osaltaan murtamaan vallitsevan omenan. Jylkkärin palstoilla avoimesti käytävä keskustelu yhteisömme ongelmista palvelisi meidän kaikkien etua. Opiskelijat ovat kiitettävällä tavalla pitäneet esillä yliopiston elämän ja kuoleman kysymyksiä. Eikö nyt olisi henkilökunnankin jo aika tehdä jotakin? PROFESSORI M A T T I RAHKONEN Informaatioteknologian tiedekunnan perustaminen Edellisessä Jyväskylän Ylioppilaslehdessä julkaistiin uutinen informaatioteknologian tiedekunnan perustamisesta ja siihen liittyvistä menettelytavoista. Kirjoitus sisälsi siinä määrin virheellisyyksiä ja suoranaista harhaanjohtamista, että siihen on pakko .puuttua. Itse tiedekunnan tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta lehti voi tietysti julkaista mitä haluaa, multa toivoisin, että kun se julkaisee asiaan liittyviä uutisia, se kunnon journalistisen periaatteen mukaisesti tarkastaisi, että julkaistavat tiedot ovat oikeita. Nyt ei näin tehty. 1) Tiedekunta on perustettu pikavauhtia. Väite on käsittämätön. Tiedekunnan valmistelu alkoi jo syksyllä 1995, jolloin asia otettiin ensimmäisen kerran esille. Olen istunut keväällä ja syksyllä 1996 kahdessa työryhmässä, joissa hankkeen sisältö, hallinnolliset kysymykset ja opiskelijoiden asema selvitettiin. Näissä työryhmissä oli myös opiskelijoiden ja ylioppilaskunnan edustajia. Asia oli myös kolme kertaa esillä hallituksessa vuoden 1998 aikana. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella asia on ollut esillä viimeisen vuoden aikana 6 kertaa. Mitään hanketta ei 20-vuotisen yliopistourani aikana ole valmisteltu näin hitaasti ja perusteellisesti. Lopussa tullut kiire johtuu siitä, että yliopiston hallitus jätti päätöksen pöydälle kesäkuussa, minkä vuoksi monia asioita ei voitu rauhassa valmistella kesän aikana. Syy ei ole valmistelun puutteessa, vaan hitaassa päätöksenteossa, jossa mm. hallituksen opiskelijajäsenet kannallaan hidastivat muutoksen rauhallista toteutusta kesän aikana. 2) Opiskelijat eivät tiedä pääainettaan. Tämäkin väite on väärä. Tietojenkäsittelyn laitos siirtyi uuteen tiedekuntaan kokonaisuudessaan ja tietojenkäsittelyn opiskelijoiden kohdalla pääaineessa ei ole tapahtunut mitään muutoksia. Tämä koskee noin 400 pääaineopiskelijaa, mikä vastaa kahta kolmasosaa koko laitoksen pääaineopiskelijoista. Tästä on myös tiedotettu opiskelijoille useassa eri yhtetydessä eikä siinä ole ollut mitään ongelmia. Ongelma koskee osaa matematiikan laitoksen opiskelijoista, joiden kohdalla ei ole aiemmin määritelty tarkasti mikä heidän pääaineensa on. Kysymys ei kuitenkaan ole pääaineen rajoittamisesta, sillä opiskelijalla on edelleenkin täysi oikeus valita haluamansa pääaine. 3) Tiedekunta on perustettu väärässä järjestyksessä eikä ole mietitty sisältöjä Viittaan tässä yhteydessä vain jo tehtyihin selvityksiin uudistuksen sisällöstä ja tarpeellisuudesta. Niitä on laadittu enemmän kuin missään aikaisemmassa hallinnollisessa uudistuksessa. Väite, että sisältöjä ei ole mietitty, tuntuu kummalliselta ja harhaanjohtavalta. 4) Perusmatematiikan opetus unohdetaan Matematiikan opetuksessa ja sen sisällöissä ei tapahdu mitään muutoksia uudistuksen seurauksena, ei myöskään mahdollisuuksissa opiskella matematiikkaa. Itse asiassa yksi vaikeimpia ongelmia uudistuksessa oli, miten taataan ettei matematiikan ja matemaatikkojen opetuksessa ja opiskelijavalinnoissa tapahdu muutoksia. Tehty ratkaisu on matematiikan opettajien haluama ja kunnioittaa heidän odotuksiaan. Lopuksi ihmettelen Jyväskylän ylioppilaslehden ja myös ylioppilaskunnan valitsemaa linjaa julkistaa ja tiedottaa tästä muutoksesta. Vaikka tiedotus asiaa valmistelleiden taholta ei ole aina parasta mahdollista, on tästäkin asiasta ollut siinä määrin tietoa ettei yo. kaltaisia kömmähdyksiä tarvitsisi tehdä. Lisäksi hämmästyttää se, ettei tietojenkäsittelyn opiskelijoiden ainejärjestön myönteistä kantaa tehtyyn uudistukseen ole katsottu missään yhteydessä tarpeelliseksi julkistaa. Sen sijaan on luotu käsitystä, että kyseessä olisi opiskelijoiden asemaa ja etuja heikentävä muutos, kun tilanne on todellisuudessa päinvastoin. KALLE LYYTINEN JOHTAJA TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS Sähkärillä seminaariin temppuja miten sen teen Jylkkärin viime numerossa oli juttu. jossa käsiteltiin Avoin kaikille -projektin antamaa apua vammaisille opiskelijoille. Hannu Puupposen haastattelu painottui lähinnä näkövammaisen pulmatilanteisiin. Kymmenennen vuoden humanistiopiskelijana haluan lisätä erittäin sähkökäytiöisesti. Näkökulmani on siis sähköpyörätuolissa opiskelevan On aivan totta, ettei kulttuurihistoriallisesti arvokasta Seminaarinmäen kampusta voida, kannata eikä museoviraston ja arkkitehtuurin rakastajien mielestä saa muuttaa pienen pyörät uoliopiskelijajoukon vuoksi. Tämä liikuntaesteinen ympäristö kuitenkin synnyttää monia muita opiskelua jarruttavia ongelmia. Jos pakolliset praktikumit ovat sähköpyörätuolin tavoittamattomissa tiloissa, ei opiskelusta luonnollisesti tule mitään. Yleensä praktikumit sijoittuvat perusopintojen alkuun, jolloin koko opiskelu on vielä täysin uutta. Tilanne uusiutuu aineopintovaiheessa proseminaarin tullessa omalle kohdalle. Pakollisista praktikumeista pakollinen poisjäänti tappaa opiskelumotivaation kuin giljotiini. Mikä voisikaan olla praktikumille vaihtoehtoinen suoritustapa' Onneksi kirjallisuuden laitoksella seminaanhuone on vissa. Joten tässä en putiii omasta kokemuksestani. Toinen hyvin tavallinen ongelma on tenttiminen, johon vasta viime keväänä lähes yhdeksän opiskeluvuoden jälkeen löytyi hyvä ratkaisu. Humanistisen tiedekunnan yleiset tentit järjestetään yliopiston päärakennuksessa. Viime keväänä Ossi Päärnilä keksi minulle tenttitilaksi yliopiston luonnontieteellisten kokoelmien vieressä sijaitsevan luokan. Siellä on tarpeeksi valoa ja sopivat pöydät. Mikä tärkeintä, sinne pääsee ja mahtuu. Tenttien valvojat vain eivät taida tietää tämän tilan olemassaolosta, koska viime tenttikerralla en valvojaa tavannut. Tiedottamisessakin on merkittävä kehityspiste. Meidän on aika vaikea seurata ilmoitustauluja. Ne ovat korkealla ja kaukana kotoa. Taksimatkojen käyttö pelkkään ilmoitustaulun seuraamiseen on kaikinpuolista tuhlausta. Sähköpostia ja www-sivuja toivoisin siis käytettävän nykyistä tehokkaammin. Niille liikuntavammaisille, joilla ei ole sähköpostia, voisi laitokselta soittaa mahdolliset muutokset opetusohjelmassa tai luentojen/seminaarien peruutukset. Yliopistomme on tukenut vammaisia opiskelijoita hienosti. Kiitos kannustuksestanne. Kaikkiin ongelmiin löytyy ratkaisuja. Niitä on avannut avoin kaikille -projekti ja myös ylioppilaskunta. Myös meillä vammaisilla opiskelijoilla on velvollisuus ja mahdollisuus palvella yliopistoa. Jos laitokset pyytävät, autamme mielellämme. T I I N A H O K K A N E N O J A
• 11098 Valiokunnat KULTTUURIVALIOKUNTA Kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan! Kokouksista infoa ilmoitustauluilla ja sähköpostilistalla kult@cc.jyu.fi. Tulevia tapahtumia: elokuvaprojektorinkäyttökurssi to 1.10. ja ti 6.10., kirpputori Ilokivessä su 4.10. Varaa pöytä, ei maksua! Kampus Kino aloittaa näytökset tiistaina 6.10. klo 20.00. Oopperamatka t o 5.11. Helsinkiin ohjelmassa Puccinin Tosca Ilmoittautumiset kulttuurisihteerille. Kampuksen kaiku: Tervetuloa mukaan tekemään radio-ohjelmaa! Kokoustamme keskiviikkoisin Sohvvilla klo 20.00. Radiotyön kurssille mukaan mahtuu 20 henkilöä. Kurssi pidetään pe-la 2.-3.10. ja pe 9.10. Hinta vain 40 mk/hlö. Ilmoittautua voit kulttuurisihteerille. Lisätietoja myös Pilvi Isotaulukselta piisotal@silmu.jyu.fi. KV-VAUOKUNTA Valiokunnan seuraavan kokouksen ajan löydät Ilokiven ilmoitustaululta. Toiminnastamme tiedotetaan tarkemmin kv-sähköpostilistalla jyykv@cc.jyu.fi. Tietoa saat myös kvsihteerilta, jonka tavoitat 1. 10. alk. maanantaisin ja tiistaisin yo-talolta Tervetuloa mukaan toimintaan! LllKUNTAVAUOKUNTA Liikuntavastaavien tapaaminen tiistaina 6.10.98 kello 19 Sohwilla Petankkin OLL-kisat sunnuntaina 11.10.98 Jyväskylässä, lisätietoja Matti Mäkiseltä (matama@cc.jyu.fi). Syksyllä tulossa yösählyt, vaellusretki, matka HJK:n mestareiden liigan otteluun (mikäli lähtijöitä tarpeeksi) ja "terveysliikuntaviikko", johon otetaan ideoita vastaan sekä Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) liikuntavastaavien koulutusja virkistyspäivät 16-18.10. Kuopiossa. Liikuntavaliokunnan toimintaan ovat tervetulleita kaikki opiskelijat! Lisätietoja toiminnasta ja tapahtumista puheenjohtaja Jaana Nykäseltä (janykane@st.)yu.fi). 1! 0JA TIEDEVALIOKUNTA Kokous ylioppilastalolla 5.10. klo 17.00, tervetuloa! Kahvia ja pullaa! SOSIAALIVALIOKUNTA heippahei. Sossut kokoustaa seuraavan kerran 7.10. kello 16.15, huomannette siis muuttuneen päivän. Asioina ainakin kahvia ja pullaa sekä liikuntateemaviikko ja -hohhoikeittokirja... sinneppä siis kaikki nentäkäätte oi te. Lisätiedot sihteeri Simo, p. 3357 taikka jyy-soposihteeri@cc.jyu.fi. UUDET MUKAAN. Lapsuudenystävät Järjestöt ALKIOLAINEN OSAKUNTA Syksyn ensimmäinen tapaaminen syyskokouksen merkeissä on 12.10. kello 18.30 alkaen Ilokiven tiloissa. Luvassa ainakin hallituksen valinta, toiminnan suunittelua sekä tietysti inspiroivaa yhdessäoloa. Niin uusia kuin vanhojakin osakuntalaisia odotetaan paikalle sankoin joukoin. Kysymyksiä voit esittää meililistalla kalajo©cc.jyu.fi. Nähdään. AMNESTY INTERNATIONAL Tervetuloa jatkamaan syksyä ihmisoikeustyön parissa. Kokoonnumme jälleen keskiviikkona 7.10. Maailmankauppa Mangossa (Kauppakatu 5). Aloitamme kello 18.30. Kaikki kiinnostuneet mukaan. DEMARIOPISKELUAT Seuraava toverillinen syöpöttely-tapaaminen on 5.10. kello 11.30 Ilokivessä. Saunaja keskusteluilta vanhoille ja etenkin uusille on 14.10. Kortepohjassa A-talon saunatilassa kello 19. Tule mukaan toimintaamme. Vain osallistumalla voit vaikuttaa. Lisätietoja pj. Jutta Urpilainen e-mail: jupurpila@ccjyu.fi, puh. 0405859485 tai siht. Anna Veijola email: anveijol@cc.jyu.fi, puh. 608570 ETELÄPOHJALAINEN OSAKUNTA kutsuu jälleen perinteisiin syystrysköisiin osakuntatiloihin tiistaina 13.10. kello 19 alkaen. Tarjolla osakunnan puolesta tryskööjuomaa ja hulppeaa meininkiä pelailun, laulun ja fuksien kurmoottamisen merkeissä. Juhlakansaa pyydetään tuomaan mukanaan suuhunpantavaa nyyttäripöytään ja 10 markkaa juomatarjoiiun kuluja peittoamaan. Ilmoittautumiset Elinalle 9.10. mennessä, elylioja@cc.jyu.fi tai p.0500-565 248. Torstaina 22.10. taas suuntaamme elokuviin katsomaan joko kotitai ulkomaista murhenäytelmää päivän tarjonnasta riippuen. Jotta osaisimme varata oikean määrän alennuslippuja. niin ilmoittautumiset Niinalle 16.10. mennessä nikarikaa@silmu tai 050-5879807. Kaikista tapahtumista lisätietoa sähköpostilistallamme, jonne voit liittyä lähettämällä postia epok-request@cc,jyu.fi. FOKUS Fuksiaiset järjestetään 5.10. Kokoonnumme kello 18 päärakennuksen edessä. Fukseille tiedoksi, että ilmoittautumislista on Fokuksen ilmoitustaululla B-rakennuksessa. Toivottavasti paikalle tulee mahdollisimman paljon jengiä. Tervetuloa. Fokukselle ollaan puuhaamassa yhteislähtöä Kauppakadun approon. tästä sähköpostitse lisäinfoa. Tulossa syksymmällä myös saunailta ja Suomirock-ilta, näistäkin tulee tietoa myöhemmmin sähköpostitse. GRÖNIONI Nyt on aika koota kauniit ja vihreät päämme yhteen ja jatkaa lupaavasti alkanutta maailman pelastamista ja tietenkin parantamista syksyn ensimmäisessä kokouksessa. Kokoontukaamme to 1. 10. kello 16 Elosen kahvilaan Jyväskeskukseen pohtimaan, kuinka tästä yliopistosta ja maailmasta saataisiin siedettävämpi paikka kaikenlaisille puuhastelijoille. Miettikää siis jo etukäteen esim. ympäristön tilaan ja suvaitsevaisuuteen liittyviä teemoja, joita olisi tarpeen painottaa erityisen voimakkaasti. Tervetuloa kaikki, uudet ja vanhat Lisätietoja luovuttaa enemmän kuin mielellään innokas sihteerimme Minna (hemima@cc.jyu.fi, p. 0500 948 808). Listamme osoite on %ron-ioni@cc.jyu.fi. JANO RY Janoamme uutta verta! |KL:n aineenopettajaksi opiskelevat ry tarvitsee uus : a aktiivijäseniä. Tule mukaamme kehittämään opettajan pedagogisia opintoja, hankkimaan hy|dyllisä järjestötoimintakokemusta, vaihtamaan opetusideoita, pitämään hauskaa jne. Toimintakautemme käynnistyy syyskokouksen merkeissä tiistaina 6.10. kello 18 salissa C4. Tervetuloa joka ikinen aineenopettajaksi aikova. Lisätietoja: jano@cc.jyu.fi. JARU Kiitokset kaikille sotainvalidien syyskeräykseen innolla osallistuneille. Tuloskin parani taas viimekertaisesta. Syksyn toiminta pyörähtää käyntiin toden teolla lähiviikkoina, seuraile ilmoitustauluja sekä http://www.jyu.fi/jaru/ Kysellä voi myös: sapesu@cc.jyu.fi. JYRINÄ RY Jyrinä kokoontuu "after-study"-juomien merkeissä Sohwilla 7.10. Kello 17.30. Kaikki vanhat porot ja uudet sarvipäät, olette enemmänkin kuin tervetulleita. Lähde siis suunnittelemaan talven rientoja ja lumileikkejä Ketäpä ei kiinnostaisi talvimatkailu suksilla tai ilman, kun matkaan lähdetään jyrinällä. JYT Jos haluat tietää enemmän rakkauden mysteeristä, tule saaman neuvoja Frankensteinilta. Ensi-ilta la 3.10. kello 19.33. Ilokiven alakerta.22/33.sisäänpääsy. Oppitunteja myös: ma 5.10., su 11.10., ma 12.10., su 18.10., ma 19.10. ja muina kertoina Tahdotko heittäytyä runon maailmaan? Mahdollisuutesi on 10-11.10. Kurssilla opitaan tulkintaa ja muuta mukavaa. Lisätietoja kurssinvetäjältä Jouko Heikkiseltä 615 627. Jos olet kiinnostunut näyttelemisestä ja tahdot siihen opastusta, tule "uusien kurssille" 17-18.10 Lisätietoja Liisa Makkoselta 282 899. Jotain tietoa näistä ja muusta saat myös seuraavassa kokouksessa ti 6.10. kello 18.15 Bar Vakiopaine. Seuraa ilmoitustaulua JYVÄSKYLÄN EVANKELISET OPISKELIJAT Opiskelijoiden teemaillat ovat lauantaisin kello 18 Lutherin kirkolla (Kansakoulukatu 5). Aiheena 3.10 ilmestyskirja (Antti Laato), 10.10 perkeleen petoksia ja siikkarijamit (Keijo Ahorinta) ja 17.10. trubaduuri Juha Tapio johdattelee meidät syysgospeleihin. Lämpimästi tervetuloa mukaan joukkoomme. Lisää kaikesta toiminnastamme saat tietää opiskelijapastori Tom Säilältä puhelinnumerosta 014-612012 tai 014-618846 tai sähköpostiosoitteesta tom.saila@co.jyu.fi. JYVÄSKYLÄN EV.LUT. OPISKELUALÄHETYS Opiskelijaillat torstaisin kello 18.30 toimistollamme. Vapaudenkatu 24B (sisäänkäynti Cygnaeuksenkadulta): 1.10. aiheena "Gideonit kylässä", Rauno Piirtola, 8.10. "Legalla päähän lakihenkisyys". Olavi Peltola. Raamattupiiri maanantaisin kello 19, sama paikka. Lisätiet. pj. Eero Holmlund, p. 607876, eeholmlu@stjyu.fi tai ty|ntek. Lauri Seppänen, p. 215132, lajose@co.jyu.fi. JYVÄSKYLÄN OPISKELEVAT ANARKISTIT Anarkiaa, totaalista kaaosta! Tätä kaikkea on luvassa syksyn pimenevinä päivinä. Kokoukset Vakiopaineen yläkerrassa keskiviikkoisin kello 19. Syksyn ensimmäinen keskusteluilta keskiviikkona 30.9. Kaaospäivien 1 . I I . 10. valmistelutoimikuntaan mahtuu vielä muutama Uudet kaaderit tervetulleita. Lisätietoja: anarkistit@cc.jyu.fi. www.jyu.fi/~pirjupp/oahtm JYVÄSKYLÄN OPISKELEVAT KESKUSTALAISET Syys-lokakuun vaihteessa tapahtuu: uusien ilta 29.9. kello 18 alkaen yökylässä B-talon saunalla. Ilta vierähtää laadukkaassa seurassa saunomisen ja yhdessäolon merkeissä. 1. 10 kannustusjoukot liikkeelle seuraamaan JOK-joukkueen uhrautuvia otteita Olvi-juoksussa 7.10. O l d Bnck'silta kello 19, jossa vieraana KOL:n pj, Mika Rossi. Lisäsuosituksia Annilta, ankrso@cc.jyu.fi/050359 6284. KANSAN RAAMATTUSEURA Kräsän opiskelija-illat jatkuvat tiistaina kello 19 Sanan kulmalla aiheena "Kettujahdissa-elämän pienet kiusaukset". puhumassa Ari Tähkäpää. Tiistaina 6.10. kello 18.30 kokoonnumme jälleen "Campus Crusade"iltaan yliopiston Vanhaan juhlasaliin (S212) ylistyksen, rukouksen ja opetuksen merkeissä. Sunnuntaina 4.10. kello 14 suuntana Keskusseurakuntatalo ja siellä aiheena "Armon riittävyys", puhumassa Raili Koponen ja Eivor Pitkänen. Tervetuloa Jumalan ja ihmisten yhteyteen! Lisätietoja: Sanan Kulma, Seminaarinkatu 19, päivystys ma-to kello 12-14. E-mail: jkl.toimisto@krs.inetfi KUMMAN LUJA Taas on luvassa leipää ja sirkushuveja KuLulaisille: toimisto muuttaa lähiaikoina, herätelkäähän talkoohenkenne valmiiksi, ilmoitus ajankohdasta myöhemmin. Uudella toimistolla on ihan kaikille avoimet ovet ti 6.10, teemana on vaalit. Mökkeilemään KuLu lähtee 16.18.10. kokonaisedullinen viikonloppumatka ei jätä ketään kylmäksi. Lisätietoa kaikesta tästä ja vähän muustakin antaa tiedottaja Mari (mjheiska@itu) tai puheenjohtaja Hanna (hakoskel@itu). KVAT Kvatin ilmaiset leffaillat ovat taas pyörähtäneet käyntiin. Yleisön pyynnöstä maanantaina 26.10. Housut pois Full Monty. Kipua kello 19 D-talon yhdeksänteen kerrokseen. Miessrippant odottavat! Va-sihteeri tahtoopi kiittää kaikkia käytävien tyhjennystalkoihin osallistuneita Poikkea joskus artd-rttasi ratoksi Lillukkaan moikkaamaan uutta vapaa-aikasihteeriäsi! KYMENLAAKSON OSAKUNTA Ensimmäinen kokous pidettiin 22.9. Sohwilla, tässä suunniteltua syksyn ohjelmaa: sählyä osakuntien vuorolla torstaisin 15.45-16.30. ruskaretki 11.10, tapaaminen kello 12 Rentukan edessä, saunailta 13.10. Kortepohjan B-talossa kello 19-21.30, tuo omat juomat ja makkarat. Kaikki mukaan kannustamaan Oh/iviestijoukkuetta 1. 10. Suunnitteilla myös 5-v. synntäribileet. punkkua ja patonkia -ilta sekä muuta mukavaa Lisätietoja anpajari@silmu.cc.jyu.fi KÖRTTIOPISKELIJAT Toivotamme sinut tervetulleeksi syksyn seuraaviin tapahtumiin. To 1.10. kello 18 Kristillisten opiskelijajärjestöjen yhteinen ilta (os.Tourulantie 12): VVähäväkisten juhlaveisuu mukana Jaakko Löytty ja opiskelijoiden körttikuoro. 8.-11.10. valtakunnallinen ruskaretki Aholansaareen. Ilmoittaudu heti. Ke 14.10. kello 19 Kotiseurat Tuija-Leena Saikkosella Kiramo 4 a 8 (Lutakko). Opiskelijoiden Körttikuoro kokoontuu torstaisin kello 18 Musicalla salissa MO 15. Uusia laulajia mahtuu aina mukaan. Lisätietoja toiminnasta Iinalta (iialho@silmu.st.jyu.fi) tai Päivikiltä (pairiss@silmu.stjyu.fi). LAPPI OSAKUNTA Syksyn toimintaa: perinneruokailta 6.10. kello 19 lähtien, paikka vielä auki, seuraa postituslistaa. Syyskokous 20.10. kello 19 osakuntahuoneistolla Tulossa myös videoiltaa ja mökkiviikonloppua. Listalle pääset mallaamalla lappi-request@cc.jyu.fi. Lisätietoja myös Hanna. 0505219724. NUORSUOMALAISET Keskiviikkona 30.9. sylinusukinkerit yliopiston pääkirjaston ryhmätyöhuoneessa I 3.30-18,30, |onka jälkeen siirtyminen Kortepohjan Asaunaan parhaassa A-ryhmässä. Lillukka varattuna koko yöksi, mutta saattaahan olla, että Jyväskylän yöelämä nielaisee ahnaaseen kurkkuunsa. Maanantaina 5.10. kello 19 Elosen kahvilassa ajoissa paikalle. Lisätietoja (ja kinken-ilmorttautumisetkm); Eija 050-5936428 t. eihaapal@cc.jyu.fi en pure, enkä piiskaa; ainakaan kovaa PEDAGO Syksy etenee ja on aika koota porukka myös kokoustamaan! Syysliittokokous tiistaina 27.10. kello 18 alkaen ylioppilastalolla. Tervetuloa mukaan, tarjolla kahvia ja pullaa! Tulossa lokakuussa: pilleet vko:lla 42 ja musikaahreissu (Camelot) vko:lla 44. Lisätietoja: pedago@cc.jyu.fi. Tapaamisiin 27.10. PINK CLUB RY Pink Club on seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten virkistysja etujärjestö. Tule käymään toimistollamme Yliopistonkatu 26:ssa (toinen kerros), jos haluat tutustua yhdistykseen tai uusiin ihmisiin. Ovet ovat avoinna torstaisin kello 19 alkaen, jolloin saat lisätietoa muusta toiminnastamme. Puhelinpäivystys toimii keskiviikkoisin kello 1 9 2 1 , jolloin voit keskustella luottamuksellisesti. Soita numeroon (014) 310 0660. Bileemme ovat Ylioppilastalon (Keskussairaalanne 2) alakerrassa 17.10., 31.10., 21.11. ja 12.12. kello 21 03. Liput 20/30 mk. Muista myös WWW-sivumme: http://www.jyu.li/~tpkeskit/pink/. PUHKUPILLIT Puhkupillien sääntömääräinen vuosikokous on la 3.10. kello 15 Musican kahviossa. Kokoukseen ovat kaikki tervetulleita mukaan päättämään yhteisistä asioista ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa Samana päivänä on myös keikka kello 20 Blues Live -tapahtumassa ja paikkana on A-sali. Lisätietoja saa Tiiulta 60l759(työ) tai 050-5220477 sekä Jannelta 645784 tai 040-5753475. Käykää kaikki myös katsomassa uusia hienoja kotisivujamme osoitteessa www.jyu.fi/puhkut! PÖRSSI RY Kiitos kaikille Nälkäpäivän kerääjille! Keräys tuotti jälleen avun monelle sudanilaiselle pakolaiselle ja kiinalaiselle tulvan uhrille. Uudet opiskelijat huomio! Fuksiaiset siirtyvät eli niitä ei pidetä vielä 1. 10. Seuratkaa ilmoitustaulua. Pörssikurssi ilmestyy jälleen lokakuussa. Nouda oma kappaleesi taloustieteelliseltä osastolta TUHATKUNTA Kookoomusnuoret tapaavat seuraavan kerran Sohwilla 12.9 kello 19. Kaikki kynnelle kykenevät mukaan, aiheena mm, lähestyvät vaalit 23.10 järjestetään Helsingissä yhteisseminaari sekä 24-25.10 maanpuolustusseminaan. niinikään Helsingissä. Asiasta lisää infoa myöhemmin. Lisätietoja pj. Perttu Poikonen, p.050/5123302, e-mail: sonicjam@jyu.fi ja Reetta Peltomaa, p.040/501 1298, e-mail: repeltom@st.jyu.fi tai tuhatkunta@cc.jyu.fi TYÖELÄMÄPALVELU Mietitkö mitä sivuaineita sinun kannattaisi lukea tai mikä sinusta tulee isona? Työelämäpalvelusta saat apua etsiessäsi vastusta näihin kysymyksiin. Työelämäpalvelu, hall.rak. I. krs, p. 014-601089, tep@admiral.jyu.fi VASEMMISTO-OPISKELIJAT Vaso on jäseniensä näköinen (kaunis) yhteenliittymä ja liikkeellä tarvittaessa tällä kertaa puolukoiden ja saunomisen merkeissä. Sinä. uusi opiskelija tahdomme sinut mukaan. Tapaamme Ke 7.10. kello 16.30 Rentukan edessä Yo-kylässä ja siir rymme Laajavuoren metsikköön. Palaamme metsästä Yo-kylän A-talon saunalle kello 19 mukanamme puolukoita ja monenmerkkisiä sieniä. Evästä on tarjolla. OPM-raportin uhkailut nähtävillä. Ehdotuksia ja kysymyksiä osoitteeseen vaso@ccjyu.fi. Kohdatkaamme. YNNÄ Kiitos kaikille fuksiaisiin sekä sen järjestelyihin osallistuneille. Uusinta tietoa tulevista tapahtumista löytyy Ynnän www-sivulta. ilmoitustaululta seka toimistolta, LÄMMIN KIITOS Ynnä ry:lie eläkkeelle siirtymiseni muistamisesta. On mitä suurimmassa määrin opiskelijoiden ansiota, että työni matematiikan lehtorina on ollut mielenkiintoista. haastavaa ja antoisaa. M A T T I H A N N U K A I N E N
• GENGHISKHAN | CHINESE RESTAURANT E 9f 1 1 1 1 1 e OPISKELIJA-ANNOKSET • sisältää runsaasti salaattia, j a * riisiä ia perunaa £ g s mk KAUPPAKATU 14, JYVÄSKYLÄ Tel (014) 618 298 1 I 1 i 1 1 1 1 1 1 I M U I S T A T H A N , että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. TERVETULOA Kauppakatu 3:een! K O P I O TA L O mitä tarvitset: Mahtava tarjous, Intel 300 MMX +V\ +56Kt faxmodeemi ja internet-yhteys Intel 300 MMX +Win98Fin + väritulostin Kauppakatu 3, Puh. 614 173 avoinna ma-pe 9.00.17.00 rnJl SI UUSI APTEEKKI (Sokosta vastapäätä) Avoinna: ma-pe 9-18, la 9-16 M I N I A P T E E K K I (Hoviraifllla) ma-pe 9.30-17.30, la 10.00-15.00 ANNAMME OPISKELIJAALENNUSTA Jyväskylä jyväskylän lioppdas I seuraava numero C L J L U J L j o k a k o t i i n O P I S K E L I J A N KOPIOJA PATNOPALVELUT Kunor, VAKIUJHUI AINEJAKJESTÖIEN LEHDET ! A IUUCABUT, GRADUJEN PAINATUS JA SIDONTA SB4MAAI0NKA1U15, RAHNNUST PUH. 014-601 140 JYVÄSKYLÄN Y L I O P I S T O paino CYQMHUHENKATU 3,40100 JKL FUL 014-601 141 F.» 014-601 191 NÖRTIT! www.liisakoo.fi SOFTWARE EXPLDSION OY KESKUSTIEN JA GUMMERUKSEN KADUN KULMASSA .'..S0FTEXPL.COM " 448 Q4QQ.FAX, 1014)448 0444 3INNA1 ARKISIN 10-17, LA SULJETTU Tietokoneet opiskelijaystävälliseen hintaan! Käy myymälässämme tarkistamassa päivän hinnat! Hyvä hakemus kolahtaa! Avoin hakemus netissä kolahtaa paremmin kuin painavinkaan kirje. Avoimella hakemuksella moninkertaistat mahdollisuutesi. Pääset esittelemään kykysi ja taitosi Nokian esimiehille omassa verkossamme. Ammattilaisina he tietävät mitä etsivät. Tee avoin hakemus nyt — me pidämme huolen jatkosta. Mahdollisuutesi täällä ja maailman äärissä www.nokia.com Helpoin tapa jättää hakemus! • M O K I A CONNECTING PEOPLE