• I. , Xa
• mnoTHDEKäbt ismsniOTA 19» SISÄLTÖÄ City guiden koston poika ylösnousemus! Kunnallistekniikan muotivillitykset. Kalliomaalareiden klassikkoteokset. Ympäristönsuojelun A, B ja G. Menkäämme museoon. KESKIAUKEAMA Popjournalistin perikuva Kun Dynamo on vuonna 2006, neljännen levynsä jälkeen, aivan liian suosittu nimi, jotta itseään kunnioittavan rockhenkilön olisi sopivaa diggailla orkesteria jukisesti, toimittaja Heikkinen toteaa nurkkapöydässä: "Mutta oiisittepa nähneet ne keikat vuonna 1999. Se vasta oli jotain..." Eli liikumme popkynäilyn ydinalueilla. SIVU 14 Kyllä meilläkin osataan Yksi City-lehti tai kaksikaan Nyt-viikkoliitettä ei pysty tyydyttämään nuorta, ankarasti bailaavaa sukupolveamme. Jylkkäri vaihtaa selkärankansa kuminauhoihin ja venyy häpeilemättä populismin alttarille. Bailando, bailando! Tarjoilija! Kuudestoista samanlainen! SIVU 7 00 00 MM 'TOM M W 1 M H 1 Jyväskylän yliopiston y l i o p p i l a s k u n n a n j u l k a i s u , joka ilmestyy yliopiston lukukausien inkana. 16 keilaa vuodessa. Kulttuuri, mielipideja liedelohtien liitto Kultti ry..n jäsen. Päätoimittaja Ilmoitusmyynti Jari Peltola Imi Martti Mikkonen (014)2603359,040539/698 (014)272166.0400642 533 jorpelt(a>sl.pni.li. Fax (014) 3/21363 Toimittajat: Ylioppllailehtien Petri Heikkinen valtakunnallinen ilmoitusmyynti (014)2603360,0407265103 Pirunnyrkki Oy petheik(a>sl.jyu.lr (02)2331222 Sami Kero llmoituksenvalmistaja (014)2603360,0503039217 Grafiikka Rutanen mulkeio@holmail.com (014)216315,050-5962444 Toimitus giDliikko.rulonen@(o.inel!i Jyväskylän ylioppilastalo Ilmoitushinnat Keskussairaalanne 2 tekstissä 5.50mk/pmm 40600 Jyväskylä takasivu 6.00mk/pmm Fax mooräpoikkolisö 0.65mk/pmm (014)2603928 etusivu 9.00mk/pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) Sähköposti iylkkari@ttjyu.fi Vörihinnat yksi lisäväri 450 mk Verkkolehti neliväri 1350 mk www.iyu.li/iyy/jylkkori lylkkäii ei ole arvonlrsäveiollinen. Taloudenhoitaja joten hintoihin ei lisätä veroa. ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen Painopaikka (014)2607226 Lehlisepäl Oy, Pieksämäki (015)7234212 JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Mkkoii moksoa 50 morkkoo. ISSN 0356-7362 Osoitteenmuutokset OTn keskustoimisto. (014) 260 3355 Kannen kuva: Petteri Kivimäki V PÄÄKIRJOITUS 16. SYYSKUUTA 1999 Turhaa tietoa? "Turha tieto lisää tuskaa". Tuo lause oli jonkin kauneuteen ja terveyteen keskittyvän lehden kannessa taannoin. Vanhan sanonnan mukaan tieto lisää tuskaa. Mitä lehti mahtoi tarkoittaa lisäämällä sen eteen tuon yhden sanan? Millainen lieto on turhaa? Kysymys on ilmeisen hankala, muita jokainen opiskelija joutuu miettimään sitä tehdessään valintoja sen suhteen, mitä opiskelee ja mitä ei. Tällöin tuskaa lisää tosin se, että ei tiedä kaikkea miia pilaisi. On mahdotonta sanoa, että toinen valinta olisi oikeampi kuin loinen. Itse asiassa on ylipäätään arveluttavaa puhua tiedosta, kun tarkoitetaan informaatiota. Informaation tiedetään kyllä aiheuttavan luskaa, mutta silloin on yleensä kyse sen määrällisestä ylitarjonnasta. Silloinkaan ei voida suoralta kädellä sanoa, mikä osa vastaanotettavasta informaatiosta on turhaa. Jokainen tekee jaottelun olennaiseen ja epäolennaiseen iise. Vai tekeekö? Eikö tuo edellä mainiuu terveyslehti pyrkinyt juuri antamaan valmiin mallin siihen, milä sen lukijoiden kannattaisi tietää ja milä ei? En tiedä. En viitsinyt lukea koko lehteä. JARI PEITOIA VIERAASTA PÄÄSTÄ Ajattelen, siksi en sano Vanha sanonta sanoo: vaikeneminen on kultaa, puhuminen hopeaa. Suomen kohdalla tämä sanonta on osoittanut voimansa taholta, joka toisaalta pyrkii rahastamaan ihmisien tarpeella kertoa oma sijaintinsa viiden minuutin välein. Kyseessä on luonnollisesti Yliopisto-lehden ja suuren suomalaisen matkapuhelinvalmistajan välinen intressiristiriita siitä, mitä lehteen saa painaa ja milä ei. Erotuomariksi kutsuttiin Helsingin yliopiston rehtori, joka jakeli keltaisia korneja kirjoittajille ja anteeksipyyntöjä loukatulle yritysjohdolle. Sensuuri ja sensorit ovat nousseet haudoistaan. Riidan loinen osapuoli oiti järeät aseet käyttöön ja alkoi jahdaia tykillä hyttystä. Yliopistoa uhkailtiin yhteistyösopimusten jäädyttämisellä ja siitäkös tulosvastuullisesti orientoitunut johto pillastui. Tieteen mesenaattia ei saa häiritä, vaikka hintana olisi nöyristelyn riemuvoitto objektiivisuudesta ja riippumattomuudesta. Lopputuloksena oli vapaassa liedeyhteisön vapaan tiedonvälityksen muuttuminen hetkessä omaksi trvikuvakscen. Aikaisemmin tällaisia järjestelmää olisi haukuuu kommunistiseksi diktatuuriksi. Nykyisin se kulkee nimellä globaali markkinatalous. Vaikka kyseessä onkin yksittäistapaus, on se varoittava esimerkki siitä, mihin vapaan tieteen ja tuloshakuisen rahoituksen välinen sidos voi pahimmillaan johtaa. Julkaista saa vain sitä, mikä on läpäissyt rahoittajan sensoreiden seulan. Näin rahoittajasta tulee yliopiston harmaa eminenssi, joka päättää mitä kirjoitetaan, mistä näkökulmasta ja niillä metodilla. Parhaiten iässä maailmassa menestyvät ne, joille rahoittajan etu on tieteen objektiivisuuteen pyrkimistä tärkeämpi arvo. Eräs laho totesi alussa käsiteltyyn kiistaan viilaten, eiiä väitöstilaisuuksien huipentumaksi noussee lähitulevaisuudessa vastaväittäjän ojentama kännykkä ja 200 markalla puheaikaa. Tällöin ei jää kenellekään epäselväksi, kenen ajatuksia väittelijä todella edustaa. Tästä seuraava askel lienee se, eitä tohtorinhatun korvaa sponsorin lippis, ja frakkipaidan kaulukseen ilmestyy kirjailtu logo. Sitten voidaankin esimerkiksi Turun yliopiston päärakennuksen seinältä kaikessa hiljaisuudessa poistaa sanat "vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle". Tästä kaikesta viisastuneena kannattaa objektiivisen, asialleen omistautuneen ja tieteen perimmäisiä tehtävää kunnioittavan tutkijan otiaa ohjenuorakseen muunnelma Descartesin kuuluisasta "Cogito ergo sum"lauseesta: ajattelen, siksi en sano. Silloin ei ainakaan tule sanoneeksi mitään sellaista, joka voisi aiheuttaa särön nyky-yliopiston ja liike-elämän väliseen pitkälle edenneeseen symbioosiin, KIMMO ELO
• 21-vuotias, Jyväskylän yliopistossa opiskeleva fil.yo. Jussi Hermaja joutui viime syksynä poliisin huostaan jaettuaan Aseistakieltäytyjäliiton materiaalia kutsuntapaikan edessä. "Ne on esitteitä, joissa annetaan tietoa siviilipalveluksesta", Hermaja kertoo. "Lain mukaan kutsunnoissa tulee esitellä tasapuolisesti kaikki vaihtoehdot, mutta siviilipalvelus tai aseista kieltäytyminen jää yleensä viranomaisten taholta vähemmälle." Sakot Kesken esitteiden jakamisen Hermajan luokse tuli siviilipukuinen poliisi. "Mä olin siinä kutsuntarakennuksen portilla, ja poliisi selvitti, ettei siinä saa jakaa mitään esitteitä. Mä kysyin, että mikä laki sen jakamisen kieltää, mutta poliisi ei pystynyt sanomaan. Sitten se kysyi mun henkilötietoja, mutta siihen pitää taas olla jokin peruste." Tilanne kärjistyi siinä määrin, että paikalle kutsuttiin poliisin partioauto, jossa järjestetyn pikakuulustelun jälkeen Hermajalle rapsahti sakko. "Mulle kirjoitettiin kymmenen päiväsakkoa, mikä tekee opiskelijalle 200 markkaa. Syynä oli poliisin käskyn noudattamatta jättäminen." Oikeusjuttu Hermaja valitti saamistaan sakoista, ja tapaus eteni syyteharkintaan. "Kun mua kuulusteltiin ja mä ilmoitin valittavani sakoista, niin mulle todettiin viranomaisten taholta, ettei mulla ole mitään mahdollisuuksia." Hermaja sai lopulta syytteen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantamisesta. Itse oikeudenkäynti oli tämän vuoden toukokuussa. "Mä sain ilmaisen oikeudenkäynnin, ja mun oikeusavustajana toimi Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri. Siellä kuultiin sitten todistajana sitä paikalla ollutta poliisia ja paria muuta siellä ollutta esitteiden jakajaa." Oikeus antoi päätöksensä 25. päivä toukokuuta, ja sen mukaan Hermajalla oli ollut oikeus jakaa esitteitä kutsuntapaikalla. "Jos mut olisi tuomittu, niin mä olisin ottanut sen vankeutena, koska se olis tullut valtiolle kalliimmaksi. Tosin kyllä tässä nytkin tuli valtiolle kaikkine oikeudenkäynteineen ja muine kuluineen varmaan yli kymppitonnin kustannukset." Myös tänä syksynä Syyttäjä ei valittanut vapauttavasta päätöksestä hovioikeuteen. "Totta kai se tuntui hyvältä voittaa", Hermaja sanoo. Päätöstä on myös pidetty ennakkotapauksena mahdollisia tulevia vastaavia juttuja ajatellen, ja Hermajan tapaus on päässyt Aseistakieltäytyjäliiton kautta myös kansainväliseen levitykseen. Entä aikooko Hermaja olla kutsuntapaikan läheisyydesä myös tänä vuonna, kun kutsuntoja järjestetään? "Kyllä aion olla jakamassa esitteitä. Uskoisin ainakin, että nyt siellä saa olla rauhassa." JARI PELTOLA Mielivaltaa vai tilannearvioita? Aseistakieltäytyjäliitossa alioikeuden päätöstä "Tapaus Hermajassa" pidetään tietynlaisena ennakkotapauksena, vaikka liiton lakiasiain sihteerin Juha Keltin puheissa osin paistaakin tietty varovaisuus. Vastapuoli ei valittanut päätöksestä, joten tapausta ei testata ylemmissä oikeusasteissa. "Syyttäjä ei valittanut, mitä tietysti on ihan järkevästi tehty, sillä tämä tuomio oli oikea. Kyseessä on alioikeuden päätös, joten sillä ei tietenkään ole niin suurta painoarvoa", Keltti sanoo maliillisesti, mutta korostaa tiettyä periaattellista voittoa, "Toivottavasti tämä rohkaisee ihmisiä niin kutsuntakampanjoissa kuin muuallakin käyttämään oikeuttaan jakaa lentolehtisiä. Mielivaltaisiin käskyihin ei tarvitse alistua." Keltin mukaan Aseistakieltäytyjäliitossa on aiemminkin törmätty vastaavanlaisiin tapauksiin, mutta asiaan voitiin tarttua nyt, kun poliiisi "erehtyi" antamaan sakot. Kanteluteitse asioita olisi ollut vaikeampi ajaa, kun vastakkain olisi ollut ainoastaan erilaisia tarinoita. Kysyttäessä kommentteja asiasta Jyväskylän poliisilaitokselta, kukaan ei tunnu kuulleenkaan koko tapauksesta. Myös poliisipäällikkö Mäkinen sanoo olevansa tietämätön, mutta arvioi yleisellä tasolla, että kyseisen kaltaisella tapauksella on vaikutuksia toimintaan kentällä. "Jokainen poliisi vastaa henkilökohtaisesti omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan", hän sanoo ja huomauttaa, että poliisit turvaavat myös mielenosoittajien oikeuksia. Hänen mukaansa ongelma saattaa syntyä, kun kyse on kahdesta sinänsä laillisesta tapahtumasta. "Ne eivät saa häiritä toisiaan kohtuuttomasti. Yksittäisissä tapauksissa poliisimiehet kentällä tekevät tilannearviot, monesti nämä ovat näkemyskysymyksiä. Mutta oikeuskäytäntö tietysti viitoittaa meidän toimintaamme, ja näkisin että jokainen tällainen tapaus siinä mielessä hyödyllinen", Mäkinen sanoo. Aseistakieltäytyjäliiton kutsuntakampanja ulottuu myös Jyväskylään, myös tänä syksynä. PETRI HEIKKINEN Ulkoisen rahoituksen paine kasvaa Valtion talousarvio lupaa Jyväskylän yliopistoon lisärahoitusta lähinnä informaatioteknologian opetukseen ja tutkimukseen. Lisärahoitusta on tulossa myös Mattilanniemeen rakenteilla olevan tietotekniikan keskuksen Agoran varustamiseen ja vuokrakuluihin. Yliopiston tuloksellisuusraha kasvaa tutkimuksen huippuyksiköiden vuoksi. Muutamat valtakunnalliset kehittämisohjelmat jatkuvat rahoituksellisesti nykyisellä tasolla. Tällaisia ovat tietostrategia-hanke, matemaaitis-luonnontieteellisen alan koulutuslaajennus sekä tutkimusedellytysten parantaminen. Yliopiston uusia kehittämiskohteita ovat yrittäjyyden ja ympäristöjohtamisen ohjelmat, jotka on käynnistetty EU-rahoituksella. Valtion rahoituksen 4 %:n lisäys on jo sidottu ja se kohdistuu lähes kokonaan kasvaneiden tilakustannusten kattamiseen. Näin paineet ulkoisen rahoituksen lisäämiseen korostuvat. Jyväskylän yliopiston talousarviorahoituksen kokonaismäärä on 424 miljoonaa markkaa. Yliopistojen rahoitus määräytyy perusrahoituksen, hankerahoituksen ja tuloksellisuusrahan perusteella. Jyväskylän yliopistossa perusrahoituksen osuus on 86 %, hankerahoituksen osuus 12 % ja tuloksellisuusrahan osuus 2 %. Viime vuonna yliopiston kokonaisrahoitus oli 703 miljoonaa. rehtorikoulutusta Jyväskylän yliopistoon tänä kesänä perustetun Rehtori-instituutin koulutuksessa aloittaa syyskuussa lähes kaksinkertainen määrä opiskelijoita edellisen vuoden rehtorikoulutukseen verrattuna. Rehtori-instituutti kouluttaa henkilöitä oppilaitosten johtoon sekä tuottaa koulutusta tukevaa ja koulun kehittämiseen liittyvää tutkimusta. Nyt 15 opintoviikon laajuiset opintonsa aloittava n. 50 hengen ryhmä koostuu eri oppilaitosmuotojen rehtoreista, apulaisrehtoreista ja opettajista, jotka tulevat ympäri maata. Ryhmään on otettu myös 10 opintojensa loppuvaiheessa olevaa opettajaksi opiskelevaa. Opinnot toteutetaan monimuoto-opetuksena puolentoista vuoden aikana. Koulutuksen suunnittelussa suunnittelussa ja toteutuksessa on tehty yhteistyötä mm. Houstonin (Texas) sekä Örebron yliopistojen kanssa. Koulutuksen ja hallinnon kulttuurierojen vuoksi suomalainen koulutus on kuitenkin suunniteltava omista lähtökohdista käsin. Rehtori-instituutin toteuttamat 15 opintoviikon opinnot vastaavat rehtorin kelpoisuusvaatimuksissa tarkoitettuja yliopistollisia opetushallinnon opintoja.
• 1 NUHEin f HDEKSAN • ItflVIPOYIMLSAUJL, Juhlakokous muisti JYY-aktiiveja OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. IM 1 . Mikä oli Kaarle Suuren valtakunnan pääkaupunki? 2 Kuka suomalainen on saanut Oscar-palkinnon? 3. Mikä on maailman suurin jyrsijä? 4. Kuka Monty Pythonin perustajajäsenistä ei ole enää elossa? 5. Minkä nimisessä mutkassa Ayrton Senna menehtyi vuonna 1994? 6. Kuka on tiettävästi ainoa henkilö, joka on voittanut samoissa olympiakisoissa kaikki lajit? 7. Mikä oli Jomo Kenyattan lempinimi? 8. Mistä tapauksesta tuli tunnetuksi Lynette "Vinkuna" Fromme? 9. Kuka osoitti vääräksi ns. "Konstantinuksen lahjakirjan"? 10. Ketkä keksivät mm, vesioinaan? Mikä on Paavo Väyrysen kromosomien lukumäärä? ei|3SiLUM! eilHBlBUi: -JOU um)f BLUES : s n N 8 ->|3!|8AUU3!|iQ6lU0W'Q|.: •B|je/\ ozuaioi -6 UlpiO^ piEjag enduje inuA UBH "8 •SBIjlS)) ? A ! 1 W H ' i "(uee •asjl BJSEUJBJllOA BJiniU lS|3p|) OJ3N jJBS!3» 9 (e* -inUJBUU3S UOpÄV TfÄU). uBB)|inuJ-0||aiiiqujBi 'Q UElUdBllO U1BI|BJ9 fr •BJBqÄdBX 'E : (uiLuiij-eipuexaiv B( ÄUUBJ uiuBuiBiag im S| moni) jsuuoQ ujor Z •uaqoEVi Edaattorit valtuustosalissa S yksyn ensimmäinen JYYn edustajiston kokous pidettiin poikkeuksellisesti Ilokiven laadukkaiden tilojen sijaan Jyväskylän kaupungintalon valtuustosalissa. Näin juhlistettiin JYYn perustamiskokouksen 65-vuotisjuhlaa. Kokouksen yhteydessä palkittiin myös ansioituneita JYY-aktiiveja sekä muita ylioppilaskuntaa omalla toiminnallaan tukeneita tahoja. Kaksi uutta kunniajäsentä Korkeimman huomionosoituksen, ylioppilaskunnan kunniajäsenyyden, saivat kiinteistöneuvos Leo Kamunen sekä rakennusmestari Pentti Leminen. Kamunen on JYYn pitkäaikaisin pääsihteeri, ja hän toimi ennen eläkkelle jäämistään myös Kortepohjan ylioppilaskylän isännöitsijänä 25 vuoden ajan. Lemisellä on puolestaan ollut merkittävä rooli ylioppilaskylän rakentamisvaiheissa sekä sen myöhemmässä peruskorjauksessa. Samassa yhteydessä palkittiin ylioppilaskunnan ansiomerkeillä kaupungin tilapalvelun johtaja, insinööri Esko Eriksson, ylioppilaskylän rakennustoimikunnan puheenjohtajana aikanaan toiminut museonjohtaja Vesa Järvinen sekä monivuotinen ylioppilaskunnan pääsihteeri, kauppatieteiden maisteri Kasperi Launis. Lisäksi kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle sekä rehtori Aino Salliselle myönnettiin ylioppilaskunnan pienoisliput. Heidän lisäkseen saman huomionosoituksen saivat Ville Elonheimo, Pekka Linna sekä Pekka Ojala. JYY:n historia kirjoihin Juhlakokouksessa päätettiin myös aloittaa valmistelut ylioppilaskunnan historiankirjoituksen saattamiseksi yksiin kansiin. Valmistelevan toimikunnan puheenjohtajana tulee toimimaan emeritusprofessori Erkki Lehtinen. Rehtori Sallinen kommentoi asiaa toteamalla, että myös yliopistolla on suunnitteilla samantyyppinen projekti oman historiikkinsa kirjoittamisen suhteen. "Näistä samanaikaisista projekteista on epäilemättä synergiahyötyä toistensa suhteen", Sallinen hahmotteli puheenvuorossaan. Tonttikauppoja ja projektiavustuksia Edustajisto päätti myös kiinteistöosakeyhtiö Vuokra-Savelan osakekannan ostaNew Student Nights Minno Heikko pääsi kunniananoisoan heiiaseuiaan. Pentti Leminen (vos.) jo Leo Kamunen saivat ylioppilaskunnan kunniajäsenyyden. misesta hallituksen esityksen mukaisesti 920 000 markan kauppahintaan. Kyseiselle tontille tullaan suunnitelma-aikataulun mukaisesti rakennuttamaan uusia opiskelija-asuntoja, joiden pitäisi valmistua syksyllä vuonna 2001. JYYn julkaisusarjan toimitusneuvostosta eronneiden Minna Laukkasen ja Ismo Nurmen tilalle ei valittu edustajistossa uusia jäseniä, vaan paikat päätettiin asettaa avoimeen hakuun. Sen sijaan Ylioppilaslehden johtokuntaa täydennettiin. Johtokunnasta tilapäisen ulkomailla oleskelun takia eroa pyytäneen HannaKaisa Simojoen (Kros.) lilalle valittiin Mika Halme (poikk.). Edustajisto päätti myös olla myöntämättä projektiavustusta Jyväskylän Opiskeleville Anarkisteille. Avustuksen myöntämistä vastustaneissa puheenvuoroissa todettiin mm. että Jyväskylän Opiskelevien Anarkistien toiminta-ajatus vastustaa jo itsessään JYYn kaltaisen organisation olemassaoloa, joten sille kohllmeet totisina kuin onsiomeikkiä odottaessa: Esko Eriksson (vasj, Vesa läntinen ja Kaspeii Launis. distetun raha-anomuksen hyväksyminenkään ei olisi täten mielekästä. Juhlakokouksessa hyväksyttiin myös JYYn virallinen kannanotto, jossa korostetaan opiskelijoiden ja opettajien välisen yhteistyön merkitystä opetuksen kehittämisessä. Kannanotossa vaaditaan opiskelijoille myös riittävää ohjausta opintojen suunnittelussa ja eri vaihtoehtojen arvioinnissa. TEKSTI: JARI PELTOLA KUVAT: SAMI KERO NEWS IN ENGLISH Rentukka in the Student Village \vill be hosting two parties for new students on 15.9. and 22.9. The parties vvill bc organtsed by the Student Union, the first one together with Kampus Data. Both nights will feature a DJ, prizes to be vvon and other programme. Autumn at Kampus Kino Once again Kampus Kino will bring interesting, funny, uninhihited, touchmg and thought provoking quality films to the students, AH screenings vvill be on Tuesdays beginning at 20,00. Tickets vvill be 20mk for students and 25mk for others. The season vvill opeta vvith The Supervvife (1995), a comedy by Wonmann, the man bchind Der Bevvegte Mann Tuesday 5.10. vvill see a Finnish fiini by Mika Kaurismäki. The Clan (1984) lells the story of a son of a lamily of criminals vvho vvants to break out of his old life. Tsui Hark's Once Upon a Time in China (1991), starring the kung fu superstar jet Li. vvill be seen in Kampus Kino on 12.10. The follovving Tuesday vvill feature The Trial (1992) vvhich is based on the novel of the same name by Kafka. On his 30th hirthday Josef K is arrested and the burcaucratic nightmare is ready io begin. The programme vvill also include The Blue Kue (1993) by Tian Zhuangzhuang on 26.10., Vukovar (1994) by Drakovich on 2.1 1., Bigas Lunas The Tit and the Moon (1994) On 9.11 and Cafe au lait (1993) by Kassovrtzon 16.11. The Kampus Kino autumn vvill end vvith Ingmar Bergman's Autumn Sonata (1978), the only co-opcrauon of the tvvo Bergmans: Ingmar and Ingrid This story oi a mother and tvvo daughters vvill bc secn on 30.11. NEWS SV TANEU TAKALA
• Mukana monikulttuurisessa maailmassa Jyväskylän yliopistossa järjestetään syyskuussa kaksi opetus-ja kasvatusalan tapahtumaa, joiden yhdistävänä teemana on monikulttuurisuus ja sen tuomat haasteet. Ensimmäisenä pyörähtää käyntiin Jyväskylän yliopiston Kansainvälistyvän työn yksikön ja Unescon järjestämä foorumi, jossa pohditaan monikulttuurisuuden mukanaan tuomia haasteita Itämeren alueen maissa nuorten näkökulmasta. Täydennyskoulutuskeskuksen kv-työn yksikön koulutussuunnittelija Jaana Lanton mukaan foorumin pohjana on vuonna 1992 perustettu YK:n ja Unescon itsenäisen kulttuurin ja kehityksen maailmankomission vuonna -95 julkaisema raportti. Javier Perez de Cuellarin johtaman komission raportti käsittelee monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja kuten globaalia etiikkaa ja kulttuurista moninaisuutta.Raportin pohjalla järjestettiin viime vuonna Tukholmassa kulttuuripolitiikkaa ja kehitystä koskeva konferenssi . Globaalia etiikkaa? Mistä sitten on kyse? Globaali etiikka ei tunnu maallikosta yhteensopivalta käsitteeltä Varastokirjoja internetin kautta Jyväsky an kaupunginkirjastosta voi n\t tilata internetin kautta suoraan sellaista aineistoa, mitä ei kirjaston omassa kokoelmassa ole. Aineisto toimitetaan Kuopiossa sijaitsevasta varastokirjastosta, johon Suomen yleiset ja tieteelliset kirjastot varastoivat vanhaa tai vähän käytettyä suomalaista ja ulkomaista kirjallisuutta. Tilattu aineisto saapuu Jyväskylän kaupunginkirjastoon postitse ja kirjaston kaukopalvelu ilmoittaa asiakkaalle, milloin tilattu aineisto on noudetavissa. Saadut kaukolainat palautetaan kaupunginkirjastoon, joka palauttaa ne edelleen varastokirjastoon. Kaukopalvelutilauksista kirjasto perii normaalin varausmaksun, joka on 5 markkaa/tilaus. Aineistotilaukset tehdään kaupunginkirjaston aineistotietokannan "omat tiedot" -näytön kautta. Yhteys kirjaston aineistotietokantaan löytyy kirjaston kotisivulta wwvv.jkl.li/tcirjasio. kirjoittaa Jylkkäriin? Mikäli sinulla on juttuidea tai valmis juttu, jota haluaisit tarjota Jyväskylän Ylioppilaslehteen, tule käymään lehden avustajapalaverissa. Seuraava avustajapalaveri pidetään torstaina 16.9. klo 12 lehden toimituksen premoderneissa liloissa ylioppilastalolla. Palaveri on mahdollisimman epämuodollinen, ja kaikki uusia ideoita ja näkökulmia omaavat tekijät ovat tervetulleita. Jokaisesta julkaistusta jutusta maksetaan myös pieni kirjoituspalkkio. Jos et pääse palaveriin, voit tarjota ideoitasi tai juttujasi myös sähköpostin välityksellä osoitteeseen jylkkari@cc.jyu.fi. kulttuurisen moninaisuuden kanssa. Raportin pohjana on idea maailmanlaajuisesta yhteisöstä, jossa vallitsisivat globaalin eiiikan tasa-arvoisesti pätevät säännöt Näiden sääntöjen tulisi komission mukaan ylittää itsekkäiden tarkoitusperien rajat siten, "että koko ihmiskunnan tavoitteet pystyttäisiin parhaiten saavuttamaan hyväksymällä yhteisiä oikeuksia ja yhteistä vastuuta ylläpitävät käytännöt". Siis yhteisten asioiden hoitoa monikulttuurisessa ympäristössä? Ei aivan. Raportissa todetaan mm. että eri kulttuurien pohjana on samantyyppisiä inhimillisiä kokemuksia, ja nämä tekijät ovat myös globaalin eiiikan idean taustaoletuksina. Nyt järjestettävä foorumi keskittyy lähinnä siihen, millaisia haasteita monikulttuurisuus luo Baltiassa, ja miltä tulevaisuus vaikuttaa alueella asuvien nuorien näkökulmasta. Interkulttuurisuutta voi opettaa Samaan aikaan nuorisofoorumin kanssa järjestetään kongressi, joka keskittyy interkulttuurisen opetuksen haasteisiin Baltian ja Balkanin maissa. Nyt toista kertaa Jyväskylässä järjesietiävän kongressin pohjana on kv-yksikön erikoissuunnittelija Reijo Keurulaisen mukaan kolme tausta-ajatusta. "Ensinnäkin pyrimme muodostamaan käsityksen Jyväskylän yliopistosta osana globaalia yliopistoverkostoa. Samalla korostamme kuitenkin pohjoisen ulottuvuuden mukanaan tuomia erityistekijöitä. Lisäksi monikulttuurista opetusta käsitellään kansainvälisen kompetenssin ja sen osatekijöiden näkökulmasta", Keurulainen kertoo. Itse kongressi jakautuu kuuteen teemaryhmään, joissa pohditaan mm. kielen ja kulttuurien välisen kasvatuksen välistä suhdetta sekä etnisten suhteiden kehittämistä kulttuurien välisen opetuksen keinoin. lnterkulttuurisen opetuksen teema on ajankohtainen aikana, jolloin osa Kosovon lapsista ei uskalla mennä edes kouluun. Keurulaisen mielestä monikulttuurisuutta leimaakin usein vielä tietty romantismi etenkin niillä alueilla, joilla kulttuurien väliset konfliktit eivät ole osa arkielämää. Entä voiko monikulttuurisuuden huomioon ottaminen opetuksessa hänen mielestään ennaltaehkäistä konflikteja? "Kyllä sillä on tietty yhteys myös kriisien ennaltaehkäisyyn. Eri kulttuureihin liittyy myös erilaisia historiallisia viholliskuvia, joiden purkamisessa interkulttuurinen opetus voi olla apuna". JARI PELTOLA LISÄTIETOJA: UNESCO-FOORUMI: JAANA L A N T I O / ULLA TISSARI P. 014 602 6 4 8 , KONGRESSI: KIRSTI HÄKKINEN P. 014 602 510 Laastin alle jää lieriö. Lieriössä päivän tuoreimmat numeiot Keskisuomalaista ja Tiedonjyvää, Suomen nykyiset tahot (yhteensä 1686,60 mk), tilaisuuden ikuistaneen digitaalikomeion muistisiru sekä Agoian peruskirja. Agoran peruskivi muurattu Ihmisläheisiä otetta tietotekniikkaan painottava Agora-iutkimuskeskuksen peruskivi muurattiin perjantaina Maitilannicmessä. Syksyllä 2000 valmistuvaksi arvioitu, 150 miljoonan arvoinen Agora on Jyväskylän yliopiston vastaus ihmisen ehdoilla etenevän tietoiekniikkakchityksen tarpeeseen ja kokoaa kattonsa alle monitieteistä tutkimusta, opetusta ja yritysioiminiaa. Agora on ensimmäinen julkinen kiinteislöleasingina toteutettu talonrakennushanke. Käyttäjä saa sitovan vuokran lisäksi mahdollisuuden lunastaa rakennuksen itselleen etukäteen sovittuna aikana, jolloin vuokrana maksetut rahoitusvastikkeet tulevat korkoja lukuun ottamatta lähes kokonaan vuokralaisen hyväksi. Kreikan kielen sana Agora tarkoittaa toria, kohtaamispaikkaa. Nimensä mukaisesti tutkimuskeskus pyrkii tarjoamaan ympäristön eri toimijoiden vuoropuhelulle ja kohtaamiselle. AP0R1A (Qb Atk taivas ja... varjele! Ryystin Kölnin vettä kolme viikkoa pyhät arjet. Sam sitä Siwasta halvalla. Rahojen huvetessa oli kuitenkin pakko siirtyä säästökokoisiin partavesiin. Mennen vei kuitenkin vämölinnatkin mennessään: vesilaitokselta saamani irtisanomisajan palkka loppui äkisti kuin reisi kankkuun. Viruin viikon ilman mitään, vain horkka ja kissa seuranani. Hytinäni läpi kuulin uunin pankolle, kuinka nurkissa ulvoi tuuli ja ovella vouti. Kissa kuoli kolme päivää viimeisen saalishiirensä jälkeen, se vielä suolissaan. Silloin päätin. Doris, älä kävele pahki. Miten mimmillä menee? Havahduin. Olin tlanelliyöpaidassani lähtenyt talviaamuna etsimään lähintä avantoa tositarkoituksella. kun olin törmätä tumman puhuvaan vesikeikkaa työntävään hahmoon. Mmmm...Manne, Manne-Heimo Häisälähän se siinä. Että mitenkä menee. Niin kuin märkä palaa, näkeehän tuon nyt aikuinen mies. Ettet häpeä pilkata manalle menevää. Älähän nyt. Hyppää kelkkaan, mennään meille ja jutellaan ainakin lämpimiksi. Manalle ehtii kyllä. Manne-Heimo oli harrasiajaicatterikollegani takavuosilta. Mies parhaasta päästä vaikkakin Savosta, Joimme punssilla laimennettua yrttiteetä takkatulen loimussa menneitä muistellen. Menneistä kiisimme nopeasti nykypäivään. Kerroin peittelemättä umpijamani kaikessa karuudessaan. Manne-Heimo pyöritti päätään madonlukuni tahdissa ja mietti sitten hetken hiljaa. -Tule meille töihin Yliopiston hakkerilataamossa niitä on ja leppoisa ilmasto. Atk-papat oval mitä parhaita kumppaneita, liilaa ei saa aikaiseksi sitten millään Palkkaakin annetaan, eikä sen tuloksen kanssa niin kovin tarkkoja olla. En empinyt pitkään vaan lupasin tulla. Fi kai se Iata kurjempaa voi olla. Aloitin jo seuraavalla viikolla. Häisälä esitteli minui johtaja Uuras siniketulle, palavasilmäiselle koltta-atleetille. Että Doris, njam. Olen kuullut sinusta kuppiloissa. Muista, että lama el sitten ole mikään norsujen hautausmaa, vaikka sellaisia tarinoita jotkut ilkikurilaat levittelevätkin, vaan dynaamisien aik-ammaitilais(en trimmattu innovaatiomylly. Keksinnöistämme mainitsen esimerkkinä vain Macintosh-yhteensopivan polkuauton, joka on ketjupolttajamme Boris Tsaariston käsialaa ja hobby —Jassoo. Meillä ei ongelmia ole, ei edes ergonomisia, koska makuuhaavoja ei sellaisiksi enää lasketa, Janneahosmainen etunoja on mylläreillemme ainoa varsinainen työasento. Tämä on muuten todettu myös hakkerilataamon hoipuniaja kalautussuunniiclmassa. Tässä siis typykälle puut, vaan onko tulla? -Toki. Sam neonvalaistun työhuoneen, jonka perusvarustuksiin kuului nesiekidenäyttöinen työasema "kaikilla mausteilla", kuten neropattikollegani lyslikkäästi asian ilmaisivat. Mobiilipuhelimeni oli mallia päärynä, koska Chiquitaa ei johtaja Siniketun mukaan voinut minulle luovuttaa. Muuten yksityistaipumuksiini ci puulintu. Työpäivät kuluivat hakkerilataamossa pääksytysten. Meni viikko, toinen, kuukausi täyttyi. Pöytäni lakkapintaan ilmestyi kaksi vierekkäisiä kulumakohlaa, kyynärpäitteni muotoiset. Maali kuivui vastarannan rakennuskohteen ulkoseinällä. Sila seurasin Ivokseni. Lopetin kesken, kun aloin tomuta. Luovutin avaimeni, kiitin ja kumarsin. Huokaisin kahdesii syvään, kun suljin lataamon ulko-oven. Koetin varoa ristilukkia, joka seititti taloa umpeen. Ulkona tuoksui kevät. Tunsin miten onni luulahti ja hyväili koiiinpalannutta suhteellisuudentajuani. Aleksis Kivi. minäkin elän! DORIS HUHMAR AKATEEMINEN PÄTKÄTYÖLÄINEN
• o Brittiläinen yläluokka vauhdissa ooooooooooooooooooooooooooooo oocooooooooo ooccooooooooccoo o 1 l l • I I I Jos luulit, että tarinat Englannin yläluokasta ovat suuresti liioiteltuja, lue tämä. Frederick William John Augustus Hervey, VII Bristolin markiisi, löydettiin jokin aika sitten kuolleena Hän oli 44-vuotias, ilmeisen älykäs, hyvinkoulutettu, ystäviensä hylkäämä huumeaddikti. Muistokirjoituksessa häntä luonnehdittiin karismaattiseksi ja hänen sanottiin omaavan arroganttia charmia. Hänen omituinen tarinansa on kaikissa käänteissään kiehtova. Johnny Hervey syntyi ainoana lapsena vuonna 1954. Hänen isänsä Victor oli täydellinen aatelisroisto ja ilmeisen välinpitämätön säännöistä. jotka muut yhteiskunnan jäsenet ottavat annettuina. Victor muun muassa osallistui Cartierin jalokiviryöstöön ja vietti kiinnijäämisen seurauksena kolme vuotta vankilassa. Victorilla oli myös viehättävä tapa ilmoittaa etukäteen Timesissa missä hän aikoo kyseisenä päivänä vierailla. Ilmoitukset menivät tähän tapaan: "Bristolin Markiisi tulee vierailemaan tänään...". Johnny Hervey aloitti opintonsa Harrow:n sisäoppilaitoksessa, jossa hän sai nauttia asemansa suomista etuoikeuksisia muunmuassa tupakoinnin ja lomien suhteen. Johnny piti koulussa esikuvanaan Oscar Wildea ja pukeutui mielellään saman tyylin mukaisesti. Nuorukaisesta saakka hän tuntui olleen varsin itseiuhoinen ja omituinen persoona. Hänen ystävänsä, Blandfordin markiisi kertoo hänen nauttineen jo 17-vuotiaana puolisen pulloa vodkaa päivässä. Vuotta myöhemmin Johnny peri noin miljoona puntaa säätiön rahoja ja tämä potti oli tärkeässä roolissa kun hänen huumekokeilunsa Oxfordin ystävien seurassa alkoivat. Tuhlaaminen taiteenlajina Yliopistosta valmistumisen jälkeen hän sai pidettyä ongelmansa kurissa muutamia vuosia, toimimalla säännöllisesti työelämässä, mutta vuonna 1978 hän muutti Pariisiin ja keskittyi siitä lähtien vapaa-ajan viettoon. Näihin aikoihin Johnny alkoi myös käyttämään rahaa surutta, hän osteli taloja muun muassa Monacosta, Lontoosta ja New Yorkista. Viimeksi mainitussa paikassa hän näyttäytyi muunmuassa Andy Vvärholin seurassa. New Yorkin vapaamielinen elämä sai hänet myös pohtimaan omaa seksuaalisuuttaan ja hänen ystävänsä Blandfordin markiisin mukaan tämä epävarmuus oli ongelma, josta hän ei koskaan päässyt yli. Samaiseen ajanjaksoon liittyy myös jahtien hankintoja, helikoptereita, hilpeitä juhlia ystävien seurassa ja tietysti kilokaupalla kokaiinia ja herokäymään niin, että Johnnyltä loppuivat huumeet ja hän soitti valittajalleen ilmoittaen, että hän tulisi hakemaan lisää Lutonin lentokentältä. Niin kaksi markiisia sitten kipusi helikopteriin ja suuntasi Lontoota kohti. Juhlimisesta väsynyt Johnny kuitenkin sammui melko pian nousun jälkeen ja Blandfordin markiisin pui ottaa kopteri hallintaansa. Yhtä kaikki, reissu meni kaikin puolin hyvin ja onneksi niin, sillä kopterin palosammutin oli täynnä vodkaa. Tuota pikaa oltiinkin takaisin lckworthissa (jonka Johnnyn ystävät olivat ristineet siihen aikaan Sickworthiksi) ja Johnnykin heräsi jatkamaan juhlia. öad luck, oid iisli iinia. Näihin aikoihin Johnnyllä oli vielä reipas annos pilailumieltä jäljellä. Tarina kertoo, että hänellä oli naispuolinen amerikkalaisvieras kartanossaan kyläilemässä. Vieras oli sitten mennyt kuumana päivänä tilan maihin kuuluvalle lammelle kumiveneen kanssa nauttimaan päivästä. Markiisi näki tämän ja hiipi muutaman ystävänsä kanssa, puiden katveessa, ilmakiväärillä varustautuneena ja yllätti vieraansa. Niinhän siinä kävi, että markiisi rei'itti tyttöparan kumiveneen ja onneton amerikkalainen joutui uimasille. Vodkaa sammutimessa Vuonna 1984 tuli käännekohta Johnnyn elämässä, hän meni naimisiin kauniin Franceska Fisherin kanssa. Hän oli epätoivoisesti haaveillut säännöllisemmästä elämästä sekä mahdollisesta perijästä, ja tämä näytti olevan askel kohti hänen unelmiensa toteutumista. Seuraavana vuonna Johnny peri isältään 4 miljoonaa puntaa, pari öljylähdettä sekä Ickworthin valtavan kartanon. Pariskunta muutti lilalle ja elämä näytti todella hymyilevän. Seuraavana vuonna Franceska kuitenkin jätti hänet toisen miehen vuoksi. Seurauksena oli, että Johnny putosi välittömästi takaisin entiseen elämäänsä. Samaan aikaan sijoittuu hänen ystävänsä Blandfordin markiisin kertoma tarina heidän yhteisestä helikopterimatkastaan Lutonin lentokentälle ja takaisin. Oli päässyt Avioliiton onneton loppu ja epäselväksi jäänyt ystävän kuolemantapaus olivat sinetti Johnnyn kohtalolle. Kahdeksankymmentäluvun loppupuolella hän oli ystäviensä kanssa markiisin jahdilla Italiassa. Eräs joukon jäsen, jonka kanssa Johnnyllä oli ollut riitaa, löydettiin kallo murskana. Syynä oli liukastuminen, tai, kuten huhut kertovat, häntä oli tönäisty. Tämä tapaus ja Johnnyn yleiset elintavat lienevät olleen syy siihen, että välit hänen ystäviinsä viilenivät ja lopulta katkesivat lähes täysin. Vuonna 1995 markiisi painoi alle 45 kiloa, eikä kyennyt kävelemään ilman keppejä. Tämän onnettoman miehen tarina tuli tiensä päähän hiljattain, kun hänet löydettiin kuolleena vuoteestaan. Markiisin elämässä oli vahvasti läsnä peri-englantilainen aatelishenki, jonka edustajat ovat niitä, jotka tulevat paikalle vasta savun hälvettyä potkimaan raunioita ja sanovat: "Jolly good show, mdeed." Toisaalta hän oli vanhan 'ei raha tuo onnea' -sanonnan täydellinen ruumiillistuma. Suhtautuipa hänen elämäänsä miten tahansa, minun kävi sääliksi piruparkaa, ja siksi kirjoitin hänestä Bond James Bond Ostin lähikaupasta muropaketir mukana sai ilmaisen cd:n. Levyn nimi on mukavan futuristisesti T h e best album of the next ceniury ever". Jos kyseessä olisi ei-englantia puhuva maa niin ymmärtäisin nimen olevan ladattu superlatiiveja täyteen siksi, että kaikki ymmärtävät niiden viittaavan johonkin hienoon. Koska näin ei ole niin oletan sen olevan ironiaa. Nimen siis. Murot olivat muuten ihan hv via. Edward ja Sophie saivat toisensa tänä kesänä. Kaikki oli suurta, kaunista ja ihanaa. Minulla on ollut harvinaislaatuinen tilaisuus seurata taalla paikanpäällä heidän suhteensa vääjäämätöntä kulkua kohti kuninkaallisia häitä. Kun Edward pyysi Sophien kättä, Sun juhlisti uutista julkaisemalla Sophielle omistetun liitteen. Yksi sen aukeamista oli omistettu Sophien seksuaali-curriculumille. Aukeamalla oli yksityiskohtainen selvitys hänen entisistä poikaystävistään, hienotunteisesti kosimisuutisten lomassa. Sun myös jatkoi samoilla linjoilla. Vaikka se julisti alkukesästä suureen ääneen parantaneensa tapansa, se julkaisi Sophiesta kuvan yläosattomissa. Viimeisimmässä antamassaan haastattelussa lehden omistaja Rupert Murdoch vastasi henkilökohtaisuuksia kyseltäessä: "Us no one's business, my private life, anyway". l0suijijj s t4vSW)idkaujj,.uic uo|j.uUt> ,;-.*syt. Hän kävi liikematkalla Amerikassa ja tuli maininneeksi, että englantilainen tapa suhtautua menestykseen on kadehtia. Hän vakuutti pitävänsä amerikkalaista eikadehtivaa tapaa parempana. Hirvittävä meteli. Tällä hetkellä käytännössä jokaisen kolumnistin ja päätoimittajan pyhä tehtävä on mainita Ldwardin lausunto vähintään sivulauseessa muistuttaen samalla hänen syntyperästään. Onneksi he kuitenkin pääsivät naimisiin ja nyt odotamme hengitystä pidättäen mitä siitä seuraa. Kuningasperhe on ehdoton uutisaihe yhä edelleen tässä maassa. Siinä missä Suomessa on poronhoitoon erikoistunut taloustoimittaja, on Englannissa tv-yhi ioillä ja sanomalehdillä kuningasperheen asiantuntija palkkalistoillaan. Kun televisio uutisoi Edwardin kosineen pitkäaikaista tyttöystäväänsä, piti uutisankkurin kysyä neuvoa asiantuntijalta päästäkseen selvyyteen kuningattaren mahdollisesta reaktiosta seka muista asiaan liittyvistä seikoista. Asiantuntija luonnollisesti va• lottaa tulevan avioliiton seurauksia monipuolisesti ja objektiivisesti kuin Erkki Mustakari varikon tuntumasta. Tällä hetkellä valokeilassa on I William ja Bristolin yliopisto. On nimittäin kerrottu, että vuonna 2000 yliopistoon astuva prinssi on tiedustellut paikkaa taidehistorian laitokselta täältä Bristolista. Asiantuntijoiden mukaan kuningasperheen strategia on rikkoa elitistinen kuva heidän koulutuksestaan ja sen sijaan, että Will hakisi Oxbridgeen (yhteishakemus Oxfordiin ja Cambridgeen) hän tulisikin Bristoliin. Käytännön ongelmia kuulemma piisaa. Pilaisi saada luodinkessunto ja turvamiehille majoitus lä;ikä Fresher-bileissäkään i maan helppoa... ANTTI KABIALAINEN ANTTI KARJALAINEN
• !HI*B» THOEXSAH • 2. SVYStOIUIll 1999 K a n s a b a i l a s i : Hfanhat kertovvat Hajota lavuaari suuseksillä. juo I.» nelosluoppia. varasta ravintolasta tuoleja. nosta tililtä Kolme markkaa ja nuku yösi paperinkeräyslaatikossa ja voit sanoa viettäneesi opiskelijaelämää. Konkarien muistot ensimmäiseltä opiskeluvuodella opettavat fukseille mitä akateemisuus tarkoittaa. Kaikki haastatellut ovat kaikesta huolimatta selvinneet työelämään saakka. useimpina päivinä myös työpaikalle. "Santeri", 27, matemaattis-luonn. tdk Viinankäyttö oli hulvatonta. Esimerkiiksi Kauppakadun approbatur oli toista luokkaa kuin nykyään. Majoin ainakin jotain 15 nelostuoppia; ne määrät olivat ihan hulvattomia. Jotenkin silloin kesti viinaa enemmän kuin nyt. Tapahtumasta on tullut vasta nyt viime vuosina tuhansien ihmisten bailut, silloin ne olivat enmmän vain pro-juopoille. Korostan, että ne ajat olivat hurjempia, koska ihmisiä oli rahaa millä mällätä. Nousukausi oli vielä päällä, romahdus tulossa. Valitettavasti Rentukkakin on kärsinyt laskusuhdanteesta. Muistan kun sinne jonotettiin jos nyt ei ihan puomille asti niin puoleenväliin ainakin. Se oli kaupungin ykköskapakka On sääli, että Bermudan kolmio imee nykyään kaikki asiakkaat keskustaan. Kerran kannettiin Rentukasta puolet kalusteista pois. Henkilökunnassa oli tuttuja naamoja ja me neuvottelimme, että kalusteet saa viedä, jos ne palautetaan myöhemmin. Eihän vakioasiakkailta voinut kieltää. Mä en alkuaikoina hirveästi tuntenut porukkaa Jyväskylästä. Baareissa tutustui lietyn tyyppisiin ihmisiin, joita löytyy yhä uskomattoman paljon ystäväpiirisiä. Nämä samai tyypit, jotka rientivät silloin, ovat nykyään merkittäviä henkilöitä kulttuurillisesti ajateltuna. "Keijo", 23, humanistinen tdk Mulla ei ollut ekojen bileiden aikaan vielä kämppää. Mulla oli makuupussi mukana ja olimme sopineet, että menen kavereiden luokse yöksi. No bileiden jälkeen kaverien talon etuovi oli lukossa ja kaverit olivat sisällä sammuneina. Minä kiipesin sitten portin yli sisäpihalle lehtiroskikseen nukkumaan. Aamulla heräsin, kun joku mummo toi lehtiä. Oli raikas olo ja akatemia haisi hengestä. "Henri", 27, humanistinen tdk Asuimme ensimmäisenä vuonna kuuden kilometrin päässä keskustasta. Yhdellä kämppäkavereista oli auto, joka tietenkin helpotti liikkumista. Eräistä pippaloista tuli sitten lähdettyä jatkoille ja sovimme kämppiksen kanssa, että pääsen seuraavana päivänä hänen kyydissään kotiin, kunhan hänen luentonsa päättyy. Seuraavana iltapäivänä sovitussa paikassa, sovittuna aikana ei näkynyt kämppistä eikä autoa. Myöhemmin kävi ilmi, että hänen luentonsa olikin peruttu. Ensimmäisenäkään syksynä rahaa ei ollut ainakaan liikaa ja tällä kertaa ongelmana oli se, että kaikki käteisvarat olivat menneet illalla ja tilillä oli vain seitsemän markkaa. Ne eivät olisi siis riittäneet bussilippuun, joka tuolloin maksoi kympin. Mielin eri ratkaisuvaihtoehtoja, joihin kyseisessä olotilassa ei lukeutunut ainakaan kävely kotiin. Lopulta hoksasin, että minulla oli myös säästötili, jolla puolestaan oli talletettuna kolme markkaa! Siispä kävelin pankkiin ja tiskillä nostin loiselta tililtä seitsemän markkaa ja loiselta kolme eli koko kympin, jonka kotimatkaan tarvitsin. Pankin tätiä nauratti aika kovasti, ja minulle se oli tietystikin tietynlainen nöyryytyksen hetki. Kokemuksesta on kuitenkin ollut hyötyä myöhempinä persaukisina opiskeluaikoina, sillä tuon jälkeen esimerkiksi 24 markan nostaminen suoraan pankin tiskiltä ei ole tuntunut yhtään miltään. "Martti", 2 6 , yhteiskuntat, tdk Traumaattisimmat muistoni ovat Kuokkalan sillalta. Sillan lyhentäminen pitäisi ottaa ylioppilaspolitikoinnin kohteeksi, koska monet opiskeliTakovuosien toi' jat joutuvat kärsimään siitä. Sillalla palellutin moneen kertaan varpaani, korvani ja sormeni, kun taksiin ei ollut varaa. Eräissä bileissä meni rikki vessan lavuaari, kun illan isäntä ja hänen tyttöystävänsä harrastativat eläimellistä suuseksiä. Muiden piti käydä toimituksen aikana ulkona kusella, ja ne olivat siellä helvetin pitkään. Bileillä on todella akateemista merkitystä: siellä ne seminaaritöitten aiheet ovat jalostuneet lasin ääressä. "Matti", 29, humanistinen tdk Lojuin jatkoilla sängyllä täyden viinipullon kanssa ja muistan, että neljän aikaan aamulla aloin miettiä, että missähän me ollaan. En kehdannut kavereille kertoa, että olin niin tuubassa, etten tiennyt, mihin olimme tulleet jatkoille sen tiesin, etten jaksaisi enää kotiin taivaltaa. Kun muut alkoivat tehdä lähtöä, niin yritin taivutella heitä jatkamaan juomista, mutta lopulta minun oli vedottava tim******* heihin, että kun on yhdessä tultu niin lähdetään myös yhdessä. Muut suhtkot hämmästyneinä ilmoittivat silloin, että "Matti mehän ollaan sun kämpillä". Ylioppilasteatterin ensi-iltabileissä painimme Ilokiven kivilattialla, ja etenin tuossa vapaamuotoisessa turnauksessa loppuotteluun asti. Siinä kaksi kertaa minun kokoinen heppu selätti minut ja minä venäytin olkapääni. Kun siinä kaikki kokelivat sitä saada kuntoon, niin minulla ei liikkunut oikea käsi kohta ollenkaan. Seuraavana päivänä oli kuitenkin piilolinssien sovitus ja niinpä optikkoni hämmästykseksi asettelin linssejä silmään pää polvissa ja peili lattialla ja onnistuin laittamaan molemmat linssit samaan silmään ja sitten en meinnannut saada niitä sieltä pois. Samaa optikkoa käytän muuten vieläkin liikkeen ymmätäväisen asenteen vuoksi. S A M I KERO UUSIEN OPISKELIJOIDEN ILTOJA RENTUKASSA 15.9. IA ILOKIVESSÄ 2 2 . 9 . L aulu nimeltä 1 want to go (1 want thai gold), on kirjoitettu Klondyken kultakenttien huumaa kuvaavan sarjaohjelman, Lumikenttien kutsun, tunnusmusiikisi. Klondyke on Alaskan tarunhohtoinen kultakenttä, jossa ihmistä mitattiin julmissa ääriolosuhteissa. Suomen kultakentillä Tenojoen tuntumassa ei ole aivan yhtä myyttistä mainetta kuin Klondykella, mutta kertomukset kullankaivajista, käydyistä todellista ja kuvitteellisista valtauskiistoista, Lapin lumovoima ja usko siihen, että emäkallio on olemassa, riittävät virittämään kansan kultataajuudelle aika ajoin uudestaan. Kultakuume näyttää jälleen kerran olevan nousemassa. Sen ensiairueet tulivat tällä kertaa Ruotsin puolelta. Riddarhyttan Resources Ab -yhtiön koekairaukset Pohjois-Suomessa ovat tuottaneet tulosta: näytteiden kultapitoisuus on ollut niin suuri että yhtiö on anonut lupaa jatkotomille. Kulta on kuparin ohella vanhin ihmisen tuntema metalli. Harvinaisuudessaan se on kautta aikain rankattu yhdeksi Maailman Tärkeimmistä Asioista. Kulta liukenee ainoastaan elohopeaan, kuningasveteen ja syanidiliuoksiin. Sitä tavataan luonnossa puhtaana, mutta joskus myös hopean, kuparin ja platinan seassa. Pieniä määriä saattaa esiintyä myös pyriiteissä ja muissa malmeissa. Kun kallioperä rapautuu, siinä oleva kulta pyrkii hyvän kemiallisen vastustuskykynsä ja tiheytensä (19 320 kg/m3) vuoksi rikastumaan jokiuomiin ja vastaaviin paikkoihin upamalmiksi. Näitä löytyy udelleen kiveksi iskostuneina myös kallioperästä. M aailman suurimmat kultaesiintymät löytyvät Uralilta, Etelä-Afrikan Transvaalista ja Pohjois-Amerikan länsirannikon tuntumassa Meksikosta Alaskaan ulottuvalla alueelta. Suomen Lapissa kultaa on huuhdottu jokien hiekkaja sorakerrostumista. Vaskoolija rännihuuhdonta on jo nostalginen tapa huuhtoa. Siinä virtaava vesi kuljettaa ränniin lapioitua maata. Kepitetty kaksoispohjalauta synnyttää vedessä voimakkaita maata liettäviä pyörteitä. Reikälaudan jälkeen tulee pohjasäleillä varustettu rännijakso. Siinä on poikkiripoja, joihin iskeytyessään maakokkareet liettyvät, ja joiden alapuolelle raskasmineraalit ja kultahiput laskeutuvat. Ripojen väliin jäänyt upa vaskataan eli huuhdotaan laakeassa astiassa. Hiput ja raskasmineraalit jäävät astiaan, kevyt hiekka huuhtoutuu pois. Teollisessa huuhdonnassa jauhettu malmi rikastetaan spiraaliränneillä ja tärypöydällä. Malmi syötetään ensin kanioeroiiimiin, joiden päälle lasketaan kivilietettä tasaisena virtana. Kun liete valuu kartiota alas, vajoavat massan raskaimmat osat alimmaisiksi. Tämän jälkeen rikaste syötetään spiraaliränneihin.Lietteen kiertäessä alas kulta rikastuu sisäreunaan ja keveämmät aineet siirtyvät ulkoreunalle. Viimeisessä vaiheessa esirikastettu liete johdetaan lärypöydälle, jossa sitä huuhdotaan vedellä ja tärytetään. Raskas kulta jää kallistetun pöydän pinnassa oleviin uriin ja valuu alas. R eijo Vallan mukaan ensimmäinen kirjallinen merkintä Lapin kullasta on jo vuodelta 1539. Olaus Magnuksen kartan tähti on merkitty Ruotsin Lapin puolelle. Reilut kolme vuosisataa myöhemmin löydettiin lupavia esiintymiä Norjan puolelta Tenojoelta, ja 1860 luvulla kruununvouti Planting löysi merkkejä kullasta Luuojoen yläjuoksulta. Tieto kullasta levisi, varsinaiseksi kuumeeksi suuntaus yltyi sen jälkeen kun senaatin väliaikaisella luvalla kultaa etsineet Jacob Ervasti ja Niklas Lepistö etsivät ja vaskasivat muutamassa viikossa noin kaksi kiloa kultaa Ivalojoesta. Kullanhuuhdonta oli kuitenkin sen verran työlästä, ja saalit vuodatettuun hikeen nähden sen verran pieniä, että kuume laantui muutaman vuoden sisällä. Seuraava ryntäys tuli 1900 -luvun alussa, sitten jälleen 1910 -luvulla. Tuolloin oletettiin että uusi tekniikka saisi maan luopumaan anomistaan helpommin. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan molemmat perustetut yhtiöt, Oy Ivalojoki Ab ja Oy Lapin Kulta Ab lopettivat toimintansa jo 1920 -luvulla. Seuraavan kerran kansa kuumeili sotien jälkeen 194550. Kahdeksankymmentäluvun pienen kultakuumeen muistan jo minäkin. Joko taas on aika? RIITTA KOIKKALAINEN KIRJALLISUUTTA: BALLADI KAUNIISTA PETRONEILASTA, KROHN (SUONIO), JULIUS: PARI KESÄÄ IVALOIOEUA, PATALA ANITA: TÄITÄ IA SAIVAREITA, ELI, IUETYS 2 TARINOITA IA SATTUMIA KULTAMAILTA. STIGELIUS.HERMAN: KULTAKUUME LAPIN KULLAN HISTORIA. VALTA, REIIO: OY LAPIN KULTA AB HISTORIALLINEN MATKA KULLANKAIVUUSEEN. [APIN KULLAN KIMALLUS -TLOKUVMTA SIVULLA 1 6 "\
• JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUMtBO THOEKSAN • 2SYYSKUUTA 1999 Sivarin sydän "Saatanan vermi. Hanki hame!", isä sanoi. "Kylällä ei enää uskalla ihmisiä silmiin katsoa", äiti jatkoi. Sivaripäätöstäni seurannut sosiaalinen tuomio oli rajumpi kuin olin odottanut. Toisen maailmansodan aikoihin syntyneet ja itärajalla varttuneet sukulaiseni ottivat asiakseen oikoa miehuuteni sivuraidetta. "Aikuinen ja terävä mies. Mitä ukkivainaasikin sanoisi?" Olin osannut odottaa edellisen sukupolven reaktioita, mutta ikäisteni uuskonservatismi oli yllätys. Kesälahtelaisena maalaispoikana oli erityisen surullista huomata, että vihaisimmat iskut tulivat juuri kirkonkylien seurojentalojen pihoilla. Kaupunkilaisnuoret, varsinkin tytöt, mielsin keskimääräistä useammin hengenheimolaisikseni. Kaikissa reaktioissa oli yksi yhteinen piirre: ehdottomuus. Sekä puolustajat että vastustajat esittivät mielipiteensä ihailtavalla kiihkolla. Minusta oli miellyttävää huomata, että on vielä olemassa asioita, jotka eivät ole yhdentekeviä. Olin otettu saamastani huomiosta. Vaikka valtaosa reaktioista oli negatiivisia, yhtä kaikki tunsin olevani tärkeä ja tekeväni jotain merkityksellistä ja vallankumouksellista. Lähdin soitellen sotaan ja julistin siviilipalvelusmiehen kunniallisuutta suureen ääneen. Kuulun edistykselliseen joukkoon, ajattelin, ja käänsin Palkkasoturin lujemmalle. Voi hullu, pieni sydän! Kuinka naiivia olikaan kuvitella, että sivari olisi perusalokasta moraalisesti ylempänä. Sivarien koulutusjaksolla kukki se sama kuvottava narsismi, joka tuntuu leimaavan ikäisiäni ylipäätään. Vain kourallinen, ehkä kymmenkunta, sadan miehen saapumiserästä ilmoitti valintansa pääasialliseksi syyksi pasifismin. "Tulin tänne, koska sivarista on minulle eniten hyötyä", "Saan vuoden työkokemuksen" ja "Koska voin tehdä samaan aikaan palkkatöitä" olivat yleisimpiä argumentteja. Kyse ei ollut sattumasta: kun selailin vanhoja Ylioppilaslehtiä, huomasin edeltäjäni Juha Mäkisen havainnoineen saman ilmiön. Sivaripäätökseni poiki lukuisia keskusteluja ja olen saanut kuulla tuhansia kännisen oikeita mielipiteitä. Muistan niistä sanasta sanaan vain yhden, autoasentaja-ystäväni, joka meni itse vapaaehtoisena armeijaan 17-vuotiaana: "Kuule Sami, mie kunnioitan siun päätöstä. Sie olet sen kaikesta päätellen itse loppuun asti miettinyt, joten olet varmasti oikeassa. Mutta niin olen miekin omani, joten toivoisin, että siekin ajattelisit miun olevan yhtä oikeassa." Seuraavana päivänä, selvittyään, hän ei ollut enää yhtä solidaarinen, mutta ajatus jäi tutkiskeltavaksi pikku sivarin sydämeen. SAMI KERO KLRLOITTALA ALOITTAA VIRALLISESTI SIVIILIPALVELUKSENSA JYLKKÄRIN TOIMITTAJANA TÄMÄN NUMERON ILMESTYMISVIIKOLLA. mmm Kiltteinä kuluttajina luulemme olevamme turvassa huijausyrityksiltä ja linssiin viilaamisilta. Arkisissa ympyröissämme meitä piirittävät kuitenkin mehevät mainokset ja maireat myyjät. Suvi on kuullut ja itsekin kokenut ympäristössään monenlaisia sieviä huijauksia ruuan suhteen. "Kuulin kerran, että jossain päin Suomea ihmisiä on huijattu, kun he ovat tilanneet kotiinsa pizzaa kotiinkuljetuksena. Kun ei nähdä, miten pizzat tehdään, käytetään vanhoja taikinoita ja aineksia. Tai sitten kaupoissa on pistetty uusia päivämääriä vanhoihin pakkauksiin. Minua on huijattu myös salmiakin suhteen. Salmiakkipahvirasioissa on sisällä vielä varsinainen karkkipussi. Joka tosin on vain puolet lootan koosta." Miten se on noin pieni? Mari on joskus pettynyt vaatteiden muodonmuutokseen ensimmäisen pesun jälkeen. "Kerran poikakaverini uusi villapaita kutistui totaalisesti ensimmäisen pesun jälkeen, mutta ehkä pesimmekin sen vähän väärin. Ja vaatteiden kohdalla sumuttamista voi esiintyä siinäkin mielessä, että ensimmäisen pesun jälkeen ne ovat nyppysiä. Lisäksi huijausta voivat olla pesuaineet, joiden väitetään poistavan kaikki tahrat vaatteista tyyliin "poretabletit poistavat samalla kaikki ongelmasi." Sarin puolestaan ei tarvitse raahautua kouluun esimerkiksi tulostaakseen töitään, sillä hänen kämpästään löytyy oma printteri. Tosin Sarilla liittyy siihen huijatuksi tulemisen kokemus. "Printterin mustekasetin sanottiin riittävän 500 printtiin, musta muste riitti arviolta vain noin pariin sataan printtiin. Toinen huijatun olotila syntyi kerran, kun ostin liian pitkät housut. Myyjä vakuutteli minulle, että ne kutistuvat ensimmäisessä pesussa. Mutta niin ei kuitenkaan käynyt." Vanha viili janottaa Pahimpana linssiin viilaamisena Mari pitää kaupoissa sitä, että vanhat tuotteet sijoitetaan päällimmäisiksi. Marilla on monta kokemusta siitä, miten tuotteen ottaa puolihuolimattomasti mukaansa, ja vasta kämpillä huomaa esimerkiksi, että sattui ottamaan mukaansa samana päivänä vanhentuvan viilin. Muina huijausmahdollisuuksina Mari pitää mainoksia ja matkatoimistoja. "Mainoksissa yritetään huijata koko ajan. Niissä tuotekoot ovat suuria ja houkuttelevia esimerkiksi ruuan ollessa kyseessä. Mutta kun sitten kaupasta ostaa tuotteen, niin sisältö saattaakin olla epämääräistä mössöä ja kokokin paljon pienempi. Ja matkatoimistoissa luvataan ainaista auringonpaistetta malkakohteissa, vaikkei niin ole." Mies pesuveden mukana Viestintäalalla työskentelevällä Mariallakin arkielämän huijauksista tulee mieleen mainonta. "Yksi, mikä tuli mieleen, on se, että mainoksissa luvataan ihan katteettomia asioita. Niissä on huijausta se, että niissä luvataan sellaista, mitä ne eivät anna. Niissä sanotaan rivien välissä, että kun ostat tätä ja tätä shampoota tai levitettä, sinusta tulee yhtä kaunis kuin mainoksen mallista, ja samalla saat noin komean miehen omaksesi. S«4Wittt mainontaa pystyy kunnioittamaan, jos tuote todella vastaa kehuntaa." Samunkin mielestä mainoksissa yritys huijata kuluttajaa on kova. Multa Samu pitää eri juttuna sitä, meneekö mainokset läpi kriittisellä kuluttajalta. Samoin Samun mielestä kaikki vaikuttajat yrittävät huijata esimerkiksi sanomalehtien sivuilla ja tv:ssä. "Illuusioina ovat esimerkiksi ikuinen talouskasvu tai se, että juuri tämä johtaja tai puolue välittää ihmisten asioista. Illuusio on mielesiäni myös se, että yliopiston sanotaan olevan puolueeton ja riippumaton sivistyksen kehto." Samu ei tunne kuitenkaan usein tulevansa huijatuksi "ainakaan täällä Suomessa arkisessa elämässä". HElENA MOIlANEN Entä miten minä menetin poikuuteni? OSALLISTUIN ÄSKETTÄIN ensimmäistä kertaa televisioväittelyyn, joka koski Laajavuoreen aiottua rallirataa. Olo oli kuin Jöm Donnerilla poikuuden menettämisen jälkeen: hetken aivan liian kiireisen tuhertamisen jälkeen jäi vaikutelma, että tämäpä vasta hauskaa on. Epäilen kuitenkin, että aktin toinen osapuoli, television katsoja, jäi vielä tyydytyksestä vaille. LEHTIIN KIRJOITTAMINEN muistuttaa murrosiän suhteita, jossa julkisuussuhde jää puristelun ja suutelon tasolle. Televisio se on vasta oikeaa julkisuutta, jossa munaa koko persoonan voimalla. TV-Jyväskylää pitää kiittää, että luo mainion keskustelufoorumin paikkakunnan kiistakysymyksille. Erityiskiitos myös siitä, että väittelyn taustaksi oli hankittu tuoretta elävää kuvaa Laajavuoresta. Lösöt tv-toimittajat viitsivät harvoin taustoittaa näin paljon. Ainoastaan ralliauton ääni puuttui ja Simo Lampisen ratakuvan olisi voinut näyttää kunnolla. TV-JYVÄSKYLÄN VÄITTELYYN osallistui asukkaiden puolelta sosiologi Marja Ylönen. Kaupunkia edusti hankejohtaja Olavi Niemi ja rallia järjestävää AKK Sports Oy:tä Simo Lampinen. KIINNOSTAVAA KIISTELYSSÄ on kuinka eri näkökulmista ihmiset näkevät tai eivät näe asioita. Esimerkiksi Olavi Niemen mielestä on "absurdia" väittää, että lapset joutuvat vaaraan, jos Laajavuoreen rakennetaan rallirata. NÄIN AJATTELIN itsekin, kun kuulin asiantuntijaa eli kortepohjalaista lasta ralliradasta järjestetyssä tilaisuudessa. "Onpas siinä peloteltu lapsi", päättelin, kun noin 10-vuotias tyttö kyseli, onko ralliradan rakentamisen jälkeen turvallista kulkea Vuorilammelle. Ratahankkeen ajajat vastasivat, että tietysti on turvallista ja se siitä. Mukulat katsovat kuitenkin asioita eri vinkkelistä kuin esimerkiksi hankejohtaja Olavi Niemi. Heille Laajavuoren halki kulkee reitti Vuorilammen uimapaikalle. MUKULOILLE RALLIRATA merkitsee, että entinen tuttu polku ruohikon läpi muuttuu neljäksi soratieksi, johon mopolla tai autolla pääsee kuka tahansa turhan helposti kokeilemaan ajotaitoaan. Sellainen kyllä nyt luvataan estää, mutta kukapa pystyy vuosikausia rataa aina vahtimaan. Lapsille on äskettäin sattunut rallikisoissa yksi kuolemaan johtanut ja yksi erittäin vakava onnettomuus kaikkien turvajärjestelyjen jälkeenkin. Tämä maailma on niin julma ja absurdi. "RALLINVASTUSTAJA" kuuluu Jyväskylän pahimpiin ihmisiin ja sijoittuu jonnekin sinne homo-kommunisti-sivarin tienoille heti itsensäpaljastajan jälkeen. Odotan jännittyneenä, millä tavoin rallinvastustajan leimaa aletaan minuun nyt lyödä. POIKUUTENI MENETIN, yllättävää kyllä, sukupuoliyhdynnässä erään nuoren naisen kanssa suonenjokelaisen tanssilavan läheisyydessä. JOUNI VAUHKONEN
• -JWAÄllUKm'OMliSUffl.Tl l HUBERO YHDEXSAN • 2. STKKUBn « 9 9 Seksin suurtuottaja HAROLD Moni proosaa lukenut tuntee tempun, jolla romaanista löytää nopeasti seksikohtaukset. Tämähän tapahtuu niin, että otetaan kiinni kirjan selkämyksestä, ja annetaan sen ikään kuin avautua itsestään. Näin kaikkein luetuimmat kohdat yleensä seksikohtaukset tulevat esiin. Tosin on olemassa toinenkin tapa: Harold Robbinsin kirjojen lukeminen. Vuonna 1962 esikoiskirjansa |ulkaissut Robbins ei juurikaan säästele seksikohtauksia kirjoissaan. Kirjojen päähenkilöt ovat useimmiten menestyviä bisnesmiehiä, joilla on rahaa valtaa, naisia ja jatkuva erektio. Naiset ovat puolestaan kauniita, vietteleviä ja täysin kyltymättömiä. Kaiken tämän voi todeta hyvin helposti ottamalla Harold Robbinsin kirjan käteensä ja pitämällä sen selkämystä kämmentä vasten. Kirja joko aukeaa suunnilleen sivu sivulta joka välistä, tai se ei avaudu lainkaan, koska sivut ovat liimautuneet toisiinsa kiinni. Raadollista menoa Toinen vaihtoehto on avata Harold Robbinsin romaani mistä tahansa kohdasta. Todennäköisyys sille, että kyseisellä sivulla on seksikohtaus, on vähintään 50 prosenttia. Toisen puolen kirjoista muodostavat joko Pellen Kivimäki Jässäpä aihetta seuraaville vessapohdinnoille: mikähän inhimillisen elämän toiminnoista se mahtaakaan Harold Robbinsin mukaan heittää "Haasteen kuolemalle"? kuvaukset päähenkilöiden kokaiinisekoiluista tai raa'at (seksuaali)murhat. Tämä mahdollistaa samalla uusien henkilöiden esittelyn kesken kirjaa, koska muuten kaikki kirjan henkilöi olisivat harrastaneet keske\r naan seksiä jo kauan ennen kirjan loppua. Näin on välttämätöntä saada mukaan lisää henkilöitä kesken tariSanoista tekoihin Mutta suoritetaan empiirinen testi: avaan satunnaisen aukeaman (ss. 288-289) Robbinsin romaanista Haaste kuolemalle: "...hän katsoi tytön silmiä ja sinen puoleensa kumartuvaa vartaloa. Hän näki käden tarttuvan erektioonsa, sormenpäät hivelivät hänen kiveksiään..." Toimii. Otoksen laajentamiseksi vaihdan kirjaa: Park Avenue 79. Ensimmäinen satunnaisesti valittu aukeama sisältää vain lievän pahoinpitelyn, mutta jo toinen yritys (ss. 44-45) tuottaa tulosta: "...tyttö tunsi hänen vavahtelevan, hänen ruumiinsa jialo luntui märän uimapuvun läpi...". Ehkä vielä yksi kirja, aivan varmuuden vuoksi. Kirjaston hyllystä löytyy Tarinaniskijä vuodelta 1985. Heti ensimmäinen aukeama (ss. 62-63) osuu kohdalleen: "Hän nosti hameensa ylös ja heitti sen selkäänsä. Sitten han veti Kiviensä alareunan pakaroiden yläpuolelle..." Metodi tuntuu toimivan, ja etenkin vanhemmilla päivillään Harold on vain lisännyt libidonsa aniia teoksissaan. Hänen viimeisimmässä kirjassaan Saalistajat se tuntuu jo riehuvan valtoimenaan. Nopea selaus kirjakaupassa osoitti, että Harold Robbins -testi toimii yhä. Vasta neljänneltä satunnaisesti valitulta aukeamalta ei löytynyt suoranaista seksikuvausta. Siitä puhe mistä puute? JARI PELTOIA MIKÄ ON TOINEN SANA SYNONYYMILLE? Mitä pilaisi tehdä, jos näkee uhanalaisen eläimen syömässä uhanalaista kasvia ? Kun ostaa vain yhden videokasetin, leimaantuu automaattisesti hölmöksi, koska lähes samaan hintaan saisi kolmen kasetin pakkauksen. Tällä kannustetaan epäsuorasti ihmisiä nauhoittamaan enemmän ohjelmia televisiosta. Haiskahtaako tässä kaikessa ylikansallinen holhous, joka ei kunnioita järkiajattelua? Haiskahtaa. f ff On harhaanjohtavaa puhua voileivistä. Voi on todellisuudessa vain käyttäjän lisäämä vapaaehtoinen höyste, jota ei ole käytetty leivän valmistuksessa. ??? Jos lentokoneen musta laatikko kestää mitä tahansa, niin miksi itse konetta ei tehdä samasta aineesta ? f f f Kaduilla liikkuu iltaisin monenlaisia kaupalliseen tarkoitukseen käytettäviä ajoneuvoja, muna vain jäätelöautolla on oma tunnussävel. Tosiasiassa kyseinen melodia on niin huono, että se saa kansalaisyhteiskunnan jäsenet vastustamaan auton myymiä tuotteita. Miksei tätä viimein voida tunnustaa myös kansanedustajien taholta? ? f f Jos teillä ei joskus ole muuta tekemista, menkää kaupungille ja yrittäkää ostaa merkkipäivän johtoa. Onko sitä missään? Ei PUHEKUPLAT Jfl l |JJ~7~ • • • MUKA 5 5 8 * 5 * ™<ÄLfi VAPAUS ON ILLUUSIO & alkoi buftipyvikiUä,.. ORNETTE BIRKS MAKKONEN RUMBA 17/99 .Ja sitten JylKkärin toimittajalle että... Ilopilkku. Tuhlaajapoika, Satula, Riemukallio, Liuha, Yrjö-Uolevi, Puutos, Hinkalo, Simasuu, Karahvi, Kirroosi, Nujula. Korkki. Ilopisara, Ravintola Etu, Mure, Lehtokurppa, Kurvi, Humpukka. Onnimanni, Hinkalo, Puppcmikkeli, Näkärä, Arrakki, Luinör, Kulkku, Murukopsa, Hcnk Pano, Tanssiva Leuka. VASTAUKSIA KILPAILUSSA, JOSSA ETSITTIIN NIMEÄ NYTTEMMIN RENTUKKANA JA ILOKIVENÄ TUNNETUILLE RAVINTOLOILLE. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 27.4.1976 PH-fl
• + • JYVÄSKYLÄN YIF imneäi«t: Jyväskylä on matkailututkimusten valossa kaupunki, missä vieraillaan usein, mutta missä ei ole juuri mitään nähtävää. Tällaista käsitystä ei opiskelukaupungissamme olla jääty toimetta sulattelemaan. Aalto-nähtävyyksien ohella Jyväskylässä on useita muitakin sellaisia nähtävyyksiä, mitkä sopivat tavallisen matkaajan lisäksi extremeturisteille, jotka kenties jopa Louvrekin on jättänyt kylmäksi. Jos haluat tietää miltä höyryjyrä näytti vuosisadan alussa, tai miltä turve näyttää, tai huomata, etteivät kaikki värilliset kivet eivät ole kalliomaalauksia, löytyy sinulle paljon nähtävää Jyväskylässä. Vaatii vain hiukan tavallista tarkempaa esitteiden lukemista ylipäänsä löytää nämä museomaailman kummajaiset. J V V s k v I Ilmaista kunnallistekniikkaa K ypärämäessä sijaitsee Keski-Suomen museon alaisuuteen kuuluva Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo. Museo on avoinna vain tilauksesta ja ainoastaan ryhmille. Elämyksiä hakevalle opiskelijapoppoolle tämä museo sopii kuitenkin kuin nenä naamaan, sillä opiskelijahinta on passelit nolla markkaa. Kunnallistekniikan museossa havaitsee Mäntän kuvataideviikkojen voittajateoksen (vuoden talousjätteet kellariin leviteltynä) olevan vain minimalistinen versio museon neljän vuosikymmenen kunnallistalousjätteistä koostuvasta näyttelystä. Mäntän teoshan voitti 100 000 mk, joten näyttely on varovaisestikin arvioiden kymmenien miljoonien arvoinen. Arvokas esineistö on enimmäkseen entisen kaupungin varastonhoitajan Taito Mörkin parempaan laiteen keräämiä työkaluja ja laitteita. "Monet ovat aikoinaan varmaankin pitäneet Mörkin keräilyä omituisena ja hyödyttömänä, vaan nytpä meillä on kokonainen museo", kiittelee Ritva Parviainen Keski Suomen museosta. Museo esittelee kävijöilleen mitä eriskummallisimman valikoiman teknisiä vempaimia ja työkaluja. Kunnallistekniikkaan erottamattomana osana kuuluvat putket, siltarummut sekä kaivot ovat myös edustettuina näyttelyssä. Tekniikkaa tuntemattomalle massiivisten höyrykonejärjestelmien ja generaattoreiden käyttötarkoitus voi jäädä helposti arvoitukseksi, bonktaiteesta ei kuitenkaan ole kysymys. Kaupungin työntekijöiden puuhastelun tehokkuudesta voi saada totuudenmukaisen kuvan eräiden käyttöesineiden kautta; esillä on mm. laiskalle työmiehelle soveltuva refitetty lapio. Kiinnostaako kilo turvetta? Y mpäristökeskus Kammissa vierailija voi tutustua aina kiinnostaviin suomalaisiin suotyyppeihin. Yhtenä keskuksen teemana onkin ihminen ja suo. Ympäristökeskus selvittää turpeen olevan ympäristöystävällisimpien energianlähteiden joukossa. Eräänä syynä tällaiseen arvioon saattaa olla turve-energiantuottajien keskeinen osuus niin itse näyttelyssä kuin sen raYmpöristökeskus Kammissa voi lyydfttää myös pelihimoaan. hoituksessakin. Voit myös saada arvion ekotietoisuudestasi ekotestin avulla. Meissä kaikissa tuntuu asuvan pieni luonnonsuojelija sillä paatuneinkin saastuttaja ansaitsee ainakin kevyt-ekon arvon. Näyttely pyrkii tekemään luonnonsuojelusta helpon ja iloisen asian. Er,i asia on kokeeko katsoja hauskaksi tirkistellä luonnonhistoriaa avaimenreiästä tai kuunnella kehonsa ääniä toimimattomalla stetoskoopilla. Katsojaa pyritään aktivoimaan erilaisilla peleillä ja kojeilla, mutta harvinaisen usein ne eivät joko toimi tai ovat vain lapsille suunnattuja. Ympäristökeskus onkin varsinainen kuriositeetti juuri siinä, miten näyttely voi mennä suohon. On kuitenkin myönnettävä paikalle yksi etu tavalliseen turistirysään verrattuna: tungosta pelkääville löytyy aina runsaasti tilaa. Parasta antia on kahvila; kahvisia ei löydy turpeen aromia vaan se lienee aitoa kolonialistista saludoa. Ennen graffiteja ei pesty pois t /Mfc uinaistaidemuseo Kivi• T l käs koostuu oman il™ moituksensa mukaan "suomalaisista kalliomaalauksista sekä sellaisista esineistä, jotka ovat esiintyneet tai joiden voidaan kuvitella esiintyneen esihistoriallisena aikana." Järjestäjien mielikuvituksettomuus aiheutti kuitenkin pet-^ tymyksen, sillä mitään kovin erikoisia ei oliu kuviteltu esiintyneen, vaan ufojen ja jääkaappien sijasta esineistö koostui lähinnä kivikirveistä. Varsinaisesti ei esillä ole kalliomaalauksia vaan niiden valokuvia. Tämä lienee käytännöllisiäkin; kokonaisten kallioiden raahaaminen paikalle olisi hivenen epäkäytännöllistä. Muinaisten taitelijoiden mystiikkaan johdattelee shamanistisen kuuloinen musiikki. Kalliomaalaukset puhuttelevat katsojaansa alkukantaisten vaistojen sävyttämien piirrosten viedessä mukaansa hirvenmetsästykseen ja pakanallisiin riitteihin. Kivikäs ei olekaan mikään kiireisen turistin markkinarysä vaan ajatuksia herättävä matka muinaisuuteen. Näyttelyoppaaseen ja ihmisen esihistoriaan perehtyminen ovat oiva apu tuolle kympin opiskelijahintaiselle excursiolle. Rusinana pullassa on esillä aivan tavallinen kivi joka on todiste siitä, etteivät kaikki värilliset kivet ole muinaisesineitä tai kalliomaalaukEikä siinä vielä kaikki K olme esiteltyä museota ovat vain pieni pisara Jyväskylän erikoisuuksia metsästäville turisteille suunnattujen nähtävyyksien meressä. Kunniamaininnan ansaitsevat ainakin kesäiset opastetut kä
• YLIOPPILASLEHTI i-tasami» Muinaistaidemuseo KiMoässä esillä oleva toide on — idu/sto. Kato, omakotitalo ja liian iso Jiiiri! Joidenkin mielestä on varmasti kärjistettyä sanoa, ettei Jyväskylässä ole juurikaan nähtävyyksiä, mutta 29 vuoden omakohtainen kokemus kaupungista on monta kertaa osoittanut minulle sen, että väittämässä on ainakin osa totuutta. Kun pilaisi esimerkiksi löytää kaupungissa käymässä oleville vieraille jotain mielenkiintoista nähtävää, jojtuu usein miettimään, mitä katsottavaa heille oikein tarjoaisi. Syitä tähän on varmasti monia. Jyväskylä on vasta viime vuosikymmeninä kasvanut pienestä kaupungista keskisuureksi, joten sen rakennuskanta on suurelta osin peräisin sodanjälkeiseltä, nopeutta ja alhaisia rakennuskustannuksia korostaneelta ajalta. Näin Jyväskylässä ei juurikaan ole ns. iällään brassailevia rakennuksia. Toisaalta aika paljon vanhoja rakennuksia on myös joutunut väistymään modernimman aallon tieltä. Jyväskylässä ei myöskään ole Tampereen Näsinneulan tai Kuopion Puijon tornin kaltaista maamerkkiä, mikä profiloisi kaupunkia. Kun MTV3:n sääkartassa oli aikanaan kunkin suuremman kaupungin kohdalla jonkin siellä sijaitsevan rakennuksen kuva, Jyväskylästä oli valittu Taulumäen kirkko. Vaikka se onkin kaunis rakennus, sitä tuskin voi pitää sen kaltaisena nähtävyytenä, jota lähdettäisiin katsomaan pidemmän matkan päästä. Itse asiassa monet Jyväskylän nähtävyyksistä ja huvituksista ovat väliaikaisia. Mitään pysyvämpää, koko perheelle tarkoitettua nähtävyyttä tai turistikohdetta on Jyvässeudulta vaikea löytää. Tivolit ja sirkukset viivähtävät toki hetken Lutakossa tai Hippoksella, mutta nekin jatkavat aikanaan matkaansa muualle. Sama koskee muita suurempia tapahtumia kuten Neste Rally Finlandia tai Jyväskylän Kesää. Kun sirkus jättää kaupungin, jäljelle jäävät vain roskat ja autio hiekkakenttä. Silti ihmiset kaipaavat jotain erikoista elinympäristöönsä. Kun mäkihyppääjä Maiti Nykänen palkittiin aikanaan 80-luvulla saavutuksistaan aivan tavallisella omakotitalolla aivan tavalliselta pientaloalueelta, siitä tuli välittömästi nähtävyys. Uteliaat ihmiset pyöriskelivät talon ympäristössä ja jopa sen pihalla nähdäkseen, millaisen kodin urheilusankari oli saanut. Lopulta Nykänen ilmeisesti kyllästyi olemaan yhden miehen nähtävyys ja muutti talosta pois. Toisaalta on mielenkiintoista nähdä, tuleeko käynnissä olevista ja juuri valmistuneista uusista rakennusprojekteista Jyväskylälle nähtävyyksiä. Ainakin mittaluokaltaan ne kelpaavat kyllä nähtävyyksiksi. Tosin voi olla, että lomaileva turisti lapsineen ei jaksa innostua huipputekniikan sävyttämistä, \vagneriaaniseen tyyliin rakennetuista komplekseista. Ne tarjoavat kyseisten tieteenalojen huippuosaajille paljon, mutta heidän prosentuaalinen osuutensa kaikista matkailijoista on kuitenkin suhteellisen pieni. Eikä siellä voi syöttää sorsia, ajaa Tukkijoella eikä käydä moikkaamassa Muumia, kummityttöni todennäköisesti lisäiJARI PELTOLA velykierrokset. Monet elämysmatkailijat halunnevatkin osallistua kävelykierrokselle hautausmaalle. Pelkäämättömimmät saattanevat ottaa osaa Alvar Aalto -kierrokselle, jolloin kenties selviää jopa se askellustapa, millä selviää pystyssä päärakennuksen juhlasalin portaissa. Kauppaja saunamuseokin löytyvät Jyvässeudulta. Eikä tässäkään ' vielä kaikki: korkeuksiin kurotteleville on tarjolla jopa tähtitorni. Voitaneen sanoa, ettei Jyväskylä paljoa häviä muille paikkakunnille ainakaan tarjonnan kummallisuudessa ja monipuolisuudessa. TEKSTI IA KUVAT: ISOKÄÄNTÄ-KOTONEN Kunnallistekniikan einivan-viinieisintä-huutoa. •
• L O u N A S 3 1 1 1 « MA 20.9. KE 22.9, PE 24.9. MA 27.9. Tl 30.9. TO 2.10. Kasviskiusaus Uunimakkara Paisietiu kala, purjokastike Wieninleike Kasvispihvii Tulinen lihapata Värikäs uunikala Kasvisjuustokastike Spagetti, jauhelihakastike Pyttipannu Perunaohukaiset Lihapyörykät Mantelisei Vasikanleike, beamaicekastike Kesäkurpiisapaistos Kalkkunapihvi Riistakäristys KE 1.10. Kasvissosekeitto Tex-mex -kanapata Metsästäjänpihvi PE 3.10. Tl 21.9. TO 23.9. Pinaauikeitio Kesäkurpitsacurrypata 2 B ^ L 1 O i O Täytetyt kasvisohukaiset Lohikeitto Kasvispyttipannu Pasta, kmkkukastike Jauhelihapihvi, lomaattikasiike Kanarisotto Jauhelihakeitto Lohikiusaus Maksaa kermakastikkeessa llOlKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Italianpata Kaalikääryleet Nakkipannu Aurajuustohärkä Lähde luontoretkelle V a a r u n v u o r e l l e K o r p i l a h d e l l e 1 8 . 9 . 1 9 9 9 Ihastellaan yhdessä luonnon monimuotoisuutta. Lähtö: klo 10 tilausajolaiturista, minkä jälkeen kiepataan Kortepohjan puomin kautta. Paluu: noin klo 16. Hinta 15 mk. Varmista paikkasi liimatt@st.jyu.fi / 4 5 1 6 2 1 9 6 Mukaan omat eväät ja reippaulumieltä. Järjestää: JYY:n y m p ä r i s t ö jä k v v a l i o k u n n a t BILEET uusille opiskelijoille Ilokivessä keskiviikkona 22.9. klo 20-03. Mukana: DJ HELENA RATINEN &PERÄKAMMAR PAKKAUKSEN POJAT POPCORN Uudet opiskelijat ilmaiseksi ennakkolipulla! Liput 20 mk ovelta alkaen klo 23 T e r v e t u l o a ! Järj. JYY Kirpputori Ilokivessä su 10.10. klo 10-15. V a r a a p a i k k a s i a j o i s s a . Ei v a r a u s m a k s u j a . M y y n t i p ö y t i e n v a r a u k s e t : : K u l t t u u r i s i h t e e r i Elina N i e m e l ä Puh. 6 3 3 5 6 e m a i l : j y y k u l t t u u r i s i h t e e r i @ c c . j y u . f i J ä r j . K v v a l i o k u n t a MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAAPALVELUMME LÄHELLÄ SINUA T E R V E T U L O A Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintola Lozzi Ravintola VYilhelmiina Ravintola viisto Kahvila Kvarkki Kahvila Aallokko Liikunnan kahvila Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Keskussairaalantie 4 P-rak. www.sonaatti.fi/lozzi Ahlmaninkatu 2 MAA-rak. www.sonaatti.fi/wilhelmiina Survontie 9 YFL-rak. www.sonaatti.fi/ylisto Survontie 9 VK-rak. Seminaarinkatu 15 C-rak. Keskussairaalantie 4 L-rak. Seminaarinkatu 15 B-rak. Seminaarinkatu 15 M-rak. Vapaudenkatu 39-41 puh. 260 3910 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3887 puh. 260 3901 puh. 260 3902 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 Ruokalistamme löydät myös internetistä. www.sonaatti.fi J y v ä s k y l ä n y l i o p i s t o n y l i o p p i l a s k u n n a n e d u s t a j i s t o n v a a l i toimitetaan tiistaina marraskuun 2 . päivänä ja keskiviikkona marraskuun 3. päivänä 1999 seuraavasti: Tiistaina 2 . 1 1 . Mattilanniemi Kirjasto Ylioppilastalo 9 . 1 7 . 8 . — 2 . 9 . — 1 7 . K e s k i v i i k k o n a 3 . 1 1 . Mattilanniemi . 9 . — 1 7 . Kirjasto 8 . — 2 . Ulpukka 1 4 . — 2 . Tourula 9 . 1 3 . Ennakkoäänestys toimitetaan maanantaina lokakuun 2 5 . päivänä ja tiistaina lokakuun 2 6 . päivänä 1999 seuraavasti: M a a n a n t a i n a 2 5 . 1 . Mattilanniemi 9 . — 1 7 . Kirjasto 8 . — 2 . Ylistönrinne 9 . 1 7 . Tiistaina 2 6 . 1 . Mattilanniemi 9 . — 1 7 . Kirjasto 8 . — 2 . Ulpukka 1 2 . — 2 . Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa o n äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella henkilökohtaisesti läsnäolevalla ylioppilaskunnan jäsenellä. Edustajiston jäseneksi o n vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka o n kirjoittautunut yliopistoon täksi lukukaudeksi viimeistään tiistaina 6 . 1 . 1 9 9 9 , jolloin ehdokasasettelu päättyy. Ylioppilaskunnan vakinaiset ja määräaikaiset v i r a n ja toimenhaltijat eivät ole vaalikelpoisia edustajiston jäseniksi. Ehdokasilmoitukset sekä vaaliliittojen ja voalirenkaiden perustamisilmoitukset, joita on saatavilla ylioppilaskunnan keskustoimistosta, o n jätettävä keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina 6 . 1 . 1 9 9 9 klo 12.00 mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistoon, osoite: Ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2 , 4 6 JYVÄSKYLÄ. Voaliasiakirjat vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan pääsihteeri, jolta saa myös lisätietoja e h d o kasasetteluun liittyvissä kysymyksissä (puh. 60 3 3 5 4 , e-moil jyy-paasihteeri@cc.jyu.fi). Jyväskylässä 27.8.1999, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunta Minna Heikka. puheenjohtaja Projektirahaa opintoasioiden kehittämiseen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) julistaa ainejärjestöjen ja muiden ylioppilaskunnan piirissä toimivien järjestöjen haettavaksi 5 mk projektimäärärahoja. Avustuksella o n tarkoitus tukeo sellaisia järjestöjen projekteja, jotka tähtäävät opetuksen kehittämiseen tai tukevat laitoksen oppimisilmapiirin paranemista. Avustusta voi hakea myös sellaisille projektisuunnitelmille, jotka ovat kehityskelpoisia mutta kaipaavat vielä hiomista. Kaikkien p r o j e k t i m ä ä r ä r a h o j a saaneiden hankkeiden toteutukseen JYY tarjoaa myös tukea o p i n t o asioiden asiantuntemuksen muodossa. Hakemukset tarpeellisine liitteineen lulee toimittaa ylioppilaskunnan keskustoimistoon 8.10.1999 mennessä. Lisätietoja: JYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Marja-Leena Tarv a i n e n , martarv@st.jyu.fi, 4 5 8 6 1 9 6 9 tai hallituksen puheenjohtaja Tommi H i m b e r g , l i h i m ber@cc.jyu.fi, 4 5 5 6 7 2 2 6 JYY:n K o r t e p o h j a n y l i o p p i l a s k y l ä n a s u k a s n e u v o s t o n v a a l i toimitetaan keskiviikkona 3.1 1.1999 kello 14—20 ylioppilaskylän B-talossa sijaitsevassa kioski-kahvio Ulpukassa. Ennakkoäänestys toimitetaan tiistaina 2 6 . 1 . 1999 kello 1 2 — 20 samassa paikassa. Äänioikeus on kaikilla 16 vuotta täyttäneillä ylioppilaskylän vakinaisilla asukkailla, jotka on merkitty talonkirjoihin 2 5 . 1 . ja 2.1 1. ja vaalikelpoisia ovat kaikki ylioppilaskylän vakinaiset asukkaat, jotka on merkitty talonkirjoihin 6.10.1999 kello 10 mennessä. Äänioikeutta o n käytettävä henkilökohtaisesti ja äänestäjän on todistettava henkilöllisyytensä äänestyspaikalla. Vaaleissa tarvittavia asiakirjoja saa ylioppilaskunnan toimistosta ja ne o n palautettava Kortepohjan ylioppilaskylän keskusvaalilautakunnalle osoitettuna ylioppilaskylän toimistoon osoitteella Taitoniekantie 9, viimeistään 6.10.1999 kello 10 mennessä. Voaliasiakirjoissa mahdollisesti esiintyvät virheet ja puutteet on vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen asiamiehen korjattava viimeistään 8.10.1999 kello 10 mennessä, jonko jälkeen ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistaan ja vaalimainonta saa alkaa. Asukasneuvostovaalin keskusvaalilautakunta HUOM! EDELLISESSÄ JYLKKÄRISSÄ JULKAISTUSSA ASUKASNEUVOSTOVAALI-ILMOITUKSESSA AJANKOHDAT OLIVAT VUODEN 1998 MUKAISIA. PAHOITTELEMME ERHETTÄ.
• UUDEN HflLLON KAUPUNKI suosituin yliopisto ja ammattikorkeakoulu paperin ja metallin vankat perinteet informaatioja hyvinvointiteknologian huippuosaamista suomalaisen kulttuurin keskus viihtyisä kulttuurija liikuntakaupunki Turvallinen ja ihmisen kokoinen. Jää Sinäkin! JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vapaudenkatu 32 (014) 624 211 www.jkl.fi • jkl@jkl.fi JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUMERO VHDEKSAH Z-SnSKUVTA 1999 Pollari Kivimäki M U I S T A T H A N , että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA ^ ^ A 4 k o p i o t uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. TERVETULOA Kauppakatu 3:een! K O P I O T A L O ' / s i v u , sis i ti n i •tv'jy.i . . •— O S A L S A R V D N T D I H I M I M I T (VVXSKYUIH YLlOPISTOPAINO • s p A i v n u p i s r i Ö Kauppakatu 3, Puh. 614 173 avoinna ma-pe 9.00.17.00 Jylkkäri on rock! maa HAALARIT O 4 O O S09 020 I www.popmakasiinl.scl.fi Kampus Kustannuksen toimitusneuvostoon Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ylläpitää julkaisusarjaa opiskelijoiden tekemän tutkimustoiminnan tunnetuksi tekemiseksi sekä muutoin tärkeänä pidettävän tieteellisesti tai taiteellisesti ansiokkaan aineiston saattamiseksi opiskelijoiden piiriin. JYY:n julkaisusarja toimii nimellä Kampus Kustannus. Kustannustoiminnan aloittamisesta JYY:ssä tulee syksyllä 1999 kuluneeksi 20 vuotta. Julkaisusarjan hallinnosta vastaa kalenterivuodeksi kerrallaan valittava julkaisusarjan toimitusneuvosto. Edustajisto valitsee korkeintaan neljätoista (14) jäsentä ja hallitus yhden (1) jäsenen. Toimitusneuvoston jäsenistä vähintään puolet tulee olla myös ylioppilaskunnan jäseniä. Ylioppilaskunta etsii kustannustoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä julkaisusarjan toimitusneuvoston jäseniksi edustajiston loppukauden ajaksi. Hakemukset toimitusneuvoston jäseniksi tulee osoittaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistolle 3 . 9 . mennessä. Osoitteeseen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Keskussairaalantie 2 , 4 6 JYVÄSKYLÄ. Lisätietoja: Pääsihteeri Samppa Siikavirta puh. 2 6 3 3 5 4 email jyy-paasihteeri@cc.jyu.fi tai v a r a p u h e e n j o h t a j a Tiina Hokkonen-Oja e-mail tiihokk@cc.jyu.fi. JYY:n kalenterista lukuvuodelle 1999-2000 (s.208-209) jäi pois painatusvaiheessa seuraava teksti: "Julkaisija ei vastaa muuttuneiden ja virheellisten tietojen aiheuttamista vahingoista". Pahoittelemme virhettä K a l e n t e r i n t e k i j ä t Atoro Unikko Kaurismäki) ja Arto (Risto Sorvilinno), etosso normaaleista kuvioista. JYTin syksyssä Sari Tikkasen esikoisohjaus Aina tajuaa jotakin L ukiotyttö Sari Tikkanen sai kasiinsa Kauko Roy likan romaanin Tien laidalla Waterloo, jossa Maran ja Arton elämää kuluu vuorokauden verran Arton vanhempien ojaanajossa romuttuneen auton vierellä. Nuoreen oululaisneitokaiseen teos "kolahti tosi paljon". Tämän vuosikymmenen puolella kirjallisuudenopiskelija Sari Tikkanen kohtasi saman kirjan. "Suhde oli huvittuneempi, ironinen." Nyt, vuosituhannen vedellessä viimeisiään, Jyväskylän Ylioppilasteatteri tuo ensiiltaan JYT-veteraani Tikkasen dramatisoiman ja ohjaaman näyttämöversion aiheesta. "Piti tehdä gradu, mutten sitten halunnutkaan sitä. Tuli jotain, jonka haluaa tehdä. Nyt on mahdollisuus, aiemmin ei olisi ehkä riittänyt rohkeuttakaan." Tikkasen esikoisohjaus sikisi alunperin puheja ilmaisukasvatuksen opintoihin sisältyneestä dramaturgisesta työstä, joka on kasvanut mielessä kokonaiseksi teokseksi. Viimeinen lähtölaukaus tapahtui kaksi vuotta sitten Ilosaarirockissa. "Jukka-Pckka Välimaa, joka myös Kauko Röyhkänä tunnetaan, ja Maj' Karman Kauniiden Kuvien tyyppejä istui ruohikolla. Tikkanen päätti että nyt tai ei koskaan.", hän muistelee. Röyhkä suhtautui heti myönteisesti teoksen dramatisointiin. Aiemmin Tien laidalla Waterloo on päässyt teatterinäyttämölle nuorisoteatteri Poleenissa Pieksämäellä, Janne Kuusitien ohjauksessa. Erossa normaalista Tien laidalla Waterloo ei ole varsinainen juoninäytelmä. Asetelma antaa kehyskertomuksen, mutta pohjimmiltaan kyse on psykologisesta kuvauksesta ja ajankuvasta. Vuonna 1980 ilmestynyt romaani kuvaa 1970-luvun loppua, mutta JYTin tulkinta on vahvasti 80-lukulainen. Ajankuva ehkä, mutta Tikkasen mielestä teoksella on sanottavaa tämänkin päivän nuorille. "Se kertoo aika hyvin ihmisten välisistä ristiriidoista, kuinka jotkut ihmiset eivät kohtaa. Kuinka paljon ihminen, varsinkin nuori ihminen, uskaltaa olla tosissaan tai sanoa mitä tarkoittaa", hän analysoi, "Ajattelen että ihmisessä on isompi tai pienempi osa, minkä ihminen hallitsee. Sitten se osa, mitä ihminen ei hallitse, se tekee ihmisistä kiinnostavia." Kertomuksen kokonaisideana on, kuinka Waterloon taistelu sotatila rinnastuu Maraan ja Artoon vartioimassa autonromua tienposkessa. "Ollaan lilassa, josta ei päästä pois. Itse olen tulkinnut niin, että sotatilassa, erossa normaaleista kuvioista, ilman arkirutiinien suojaa, ihminen on pajlon suojattomampi omia kipupisteitään vastaan ja joutuu tavallaan kohtaamaan itseään", Tikkanen sanoo ja pitää näytelmän avainrepliikkinä Maran toteamusta: "Sitä aina tajuaa jotakin, kun on erossa normaaleista kuvioista." Röyhkän muusta kirjallisuudesta Tikkanen on tutustunut Finlandia-ehdokkuuteen yltäneeseen Kaksi Aurinkoa -romaaniin ja musiikista arvostusta heruu varhaiselle tuotannolle. Yltiöpäiseksi Röyhkä-faniksi hän ei tunnustaudu. "En ole intohimoinen diggari, mutta en välinpitämätönkään. Arvostan Röyhkän töitä, mutta joukossa on sekä hyvää että huonoa. Hyvää musiikkia ja muutama hyvä kirja. Minusta on hauskaa, että joku uskaltaa ottaa sellaisen roolin ja viedä sen yli. Tasapaksuja taiteilijoita riittää kyllä." Kaverit kaitsettavina Tikkanen on vuosikaudet ollut JYT-näyttelijöiden ydinryhmää, ja nyt ohjattavana on vanhoja tuttuja. Niinpä ryhmän sisäiset roolit ovat heittäneet tietyllä tavalla kuperkeikkaa. "Aiemmin olen ollut yksi pelle muiden joukossa. Tottakai suhde on vähän muuttunut. Ulkopuolelta tulevalla ohjaajalla olisi valmis auktoriteetti. Jos muut alkavat liikaa pelmehtimään, pitää vain pystyä älähtämään", esikoisohjaaja sanoo. Ohjaaminen sinänsä ei toistaiseksi ole tuntunut raskaalta. Tikkanen kiittelee työryhmää inspiroivaksi ja kekseliääksi, ja toisaalta näyttelijäkokemuksen pohjalta tietää produktion valmistumisen eri vaiheet, varmuudet ja epävarmuudet. Kuten myös hyvän ohjaajan tuntomerkistön. "Ajattelen että hyvä ohjaaja on oma itsensä. Ei teeskentele olevansa kovempi kuin on, mutta ei myöskään liian herkkä. Täytyy pystyä ottamaan vastaan kritiikkiä ja kantamaan vastuuta", hän luonnehtii ja kertoo pään nollautuvan arkisissa puuhissa tiukan harjoitusaikataulun lomassa. "Tällä hetkellä opiskelen sen verran kuin huvittaa, ei ole mitään muuta, en ole töissä, ei mitään. Jos joka päivä on treenit, täytyy olla välillä aikaa levätä rauhassa. Pitää tehdä muita hommia, tiskailla, leipoa ja siivota, että alitajunnalle tulee tilaa." PETRI HEIKKINEN
• Somr Kefo X11CEB0 riffiEKSAN 2. STrSKUlTOV 1999 Dynamo on parempi bändin nimi kuin Pallo-Ioverit. Tosikkouteen sortumatta, kunnianhimosta tinkimättä Valmista kamaa Ensimmäisen kerran kohtasin Dynamon viimekeväisessä Jyrockissa. Festarin ensimmäisten aktien joukossa esiintynyt orkesteri valloitti Ilokiven ja keikka säilyy muistoissa yhtenä tapahtuman tähtihetkistä. 18-21 vuoden ikähaarukkaan sijoittuvien jyväskyläläispoikien viisikko oli helppo leimata vähintäänkin lupaavaksi. Popjournalismin ydin on omien suosikkien kehumisessa ja Dynamoa kelpaa kehua, sillä bändi on valmiimpia nuoria rockorkestereja, mitä Jyväskylässä on loviin kasvanut. Biisimateriaali on jylhän omaperäinen sekoitus palasista Depeche Modea ja Doorsia, Black Grapea ja Chris Isaakia, yhtyeen kokonaissoinnin saumat ovat tiiviitä ja ryhdikkään lavaolemuksen kukkona seisoo tummaääninen solisti Jukka Tiikkainen. jonka karisma on veikeä sekoitus Cosmo Krameria, Robbie Williamsia ja Tom VVaitsia. "Tottakai on kaikennäköisiä esikuvia, mutta välttämättä ei pyri samaan. Poimii vain jotain ideoita", Tiikkainen toteaa huomioihin mahdollisista vaikutteita antaneista artisteista, "Itse kuuntelen paljon konemusiikkia ja funkia. Depeche Mode oli kyllä ihan uusi vertailukohta ja sillä tavalla hassu, että en ole oikeastaan kuunnellut bändiä ollenkaan, mutta aina kun olen kuullut, olen tykännyt perkeleesti. Doors-vertailuista emme varmaan pääse millään eroon, vaikka kuinka kehittyisimme..." Tummasävyiset viihdyttäjät Keikka-Dynamon viehättävyys perustuu osiltaan tummasävyisten kappaleiden ja häpeämätiömän viihdyttäjähenkisen lavakayttäytymisen kontrastiin. Tiikkainen kertoo pohtineensa asiaa viimeksi perjantaisen Lutakkoesiintymisen jälkeen. "Minulla on lavalla sellainen ongelma, että meillä saattaa olla tummia biisejä, mutta minulla on helvetin hauskaa, rupeaa oikein hymyilyttämään, kun on niin nastaa. Liika kohtalokkuus olisi kuitenkin naurettavaa", hän kelailee. Tiikkainen vastaa Dynamon sanoituksista, mutta tätä nykyä sävellysvastuu jakautuu demokraattisesti. Uudemmat kappaleet ovat syntyneet enimmäkseen treenikämpällä jammailupohjalta, mikä on tehnyt yhtyeestä entistä tiiviimmän kokonaisuuden. Tiikkaisen mukaan kaikki keskustelevat avoimesti jokaisen soittimen roolista, ja han uskoo että kaikki seisovat sävelmateriaalin takana. " "Sanoituksia kirjoitan hirveästi tytöistä, se on ihan lemppariaihe", solisti sanoo ja nauraa räkäisesti päälle, vakavoituakseen hetken päästä, "Ihan viimeisten kuukausien aikana olen tajunnut, että ei minun tarvitse sanoituksissa ruveta kuvaamaan maailman syvintä olemusta. Olen joskus siihen pyrkinyt, yrittänyt tehdä taidetta ja hassultahan se on kuulostanut. Ei minulla ole sanoittajana mitään niin isoa sanottavaa, tarkoitus on vaikuttaa pääasiallisesti musiikin kautta." Haaveet maltillistuneet Dynamo perustettiin vuodenvaihteen 1997-98 seutuvilla, kun kosketinsoittaja-taustalaulaja Petri Alankoa pyydettiin mukaan jo koossa olleeseen Tiikkaisen (laulu, kosketinsoittimet, rumpukone), Jarno Mäen (kitara), Matti Keräsen (basso) ja Lauri Talasniemen (rummut) porukkaan. Samalla tehtiin radikaali tyylinvaihdos, jota Tiikkainen ei suostu luonnehtimaan tarkasti. "Muutos oli rankka, ei siitä sen enempää. Ei ihan heviä soitettu, mutta kuitenkin. Rupesi vain kiinnostamaan toisentyyppinen musiikki", hän sanoo ja kertoo linjan muuttuneen jatkuvasti, "Vasta tämän vuoden puolella on alkanut tuntumaan, että olemme enemmän sellainen bändi, mitä olemme alitajuisesti hakeneet." Dynamo ei ole puoleentoista vuoteen tarjonnut itseään levy-yhtiöille, vaikka aiemmat demot ovat poikineet myönteisiä palautetta ja jopa kannustavia puhelinsoittoja. Jouluun mennessä markkinoille on tarkoitus saada neljän kappaleen omakustanne-CD, mutta Tiikkainen sanoo jostain syystä passivoituneensa suhteessa levy-yhtiöihin. "En tiedä miksi, mutta enää ei ole hirveästi tarvetta tyrkätä demoja suurille yhtiöille. Uskon, että pystymme julkaisemaan omin voimin tai jonkin pienen yhtiön kautta, se vaihtoehto tuntuu paljon läheisemmältä. Kyllä sitä sitten myöhemmin kerkeää, jos jokin iso firma kiinnostuu. Nyt en jaksaisi ottaa mitään paineita mistään omasta levymyynnistä, mikä siinä väistämättä tulee." "Olemme nyt keskittyneet siihen, miltä haluamme kuulostaa. Viimeisen puolen vuoden aikana onkin tullut sellainen fiilis keikalla, jokainen meistä lykkää itse tästä bändisiä. Ensi talven asia on ruveta markkinoimaan itseämme myös levy-yhtiöihin, nimenomaan pieniin." PETRI HEIKKINEN DYNAMO ESIINTYY 16.10. LUOIAMIEHESSÄ. Semmorit, nuo mieskuorolaulun parhaiden perinteiden ylväät vaalijat. Semmareilta kiertue ja nuottikirja Kesällä Saksaakin valloittamassa kirja, jossa tulee olemaan kuoron käyneet Seminaarinmäen mieslaulakahden ensimmäisen levyn kaikkien jat starttaavat kuluvan kuun 25. laulujen kuoronuotii, lyriikat ja päivänä reilun kahden viikon mitsointumerkinnät sekä kuvia kuoron laiselle kiertueelle, jolla juhlistetaan kuoron kymmenvuotista laivalta. Rundi kallaa kaikkiaan yksitoista kaupunkia, joukossa muun muassa Raahe, Imatra, Kuusankoski ja Uusikaupunki, jotka eivät aiemmin ole kokeneet Semmari-konserttia. Kotikaupunki ei iällä erää kuulu joukkoon, muita marraskuun 11.-13. päivinä jyväskyläläiset saavat nauttia peräti neljästä konsertista. Juhlakiertueen ohjelmistossa ei kulienkaan menneiiä juuri muistella: lähes kaikki ohjelmistoon päässeet kappaleet ovat uutta materiaalia, vanhoja tuttuja iskusävelmiä on mukana vain muutama, kertoo kuoron tiedottaja Seppo Siika-aho. Uusissa kappaleissa on myös uusia tuulahduksia. "Ne ovat erinäköisiä. Huomaa, eitä sanoitukset ovat muuttuneet, kun ukot vanhentuvat. Tai on kai siellä joukossa yhtä lapsellisiakin juttuja", Siika-aho empii, "Kuitenkin kun tuntee biisintekijät, huomaa että tämä jätkä ei olisi tehnyt tällaista kappaletta kaksi tai viisi vuotta sitten." Syyskuun loppuun mennessä Semmareilta ilmestyy myös nuottivarhaisvuosilta. Sävelmät on siirtänyt nuoteiksi Markku Viitasaari, ja kirjan ensimmäinen painos on 500 kappaletta. Nuottikirjan myyntilukuja on Siika-ahon mukaan vaikea ennakoida. "Se on tietynlainen taloudellinen riski, mutta toisaalta se on ollut jo monta vuotia haaveena tehdä", hän sanoo tuosta toteutuneesta unelmasta, jota on tarkoitus laajentaa myös myöhempään tuotantoon, mikäli kysymää riittää. Uutta levymaieriaalia Semmareilta saadaan odottaa ensi vuoden puolelle. Seuraavaa albumia aletaan puuhata keväällä, tarkemmasta julkaisuaikataulusta ei vielä ole sovittu mitään. Aiemmista levytyskokemuksista on jäänyt pieniä asioita hampaankoloon, joten seuraavaa teosta aiotaan valmistella huolella. "Niin kuin yksi kuorolainen totesi, nyt tehdään niin kauan, että ollaan yhtä tyytyväisiä kuin Jonna Tervomaa. Edellisen levyn yleisilmeeseen olisi toivonut lisää potkua, sellaista kuten äänentoistollisissa konserteissa parhaimmillaan", Siikaaho kiteyttää tunnelmia. PETRI HEIKKINEN suuna Ei tarvitse liioitella paljoakaan j o s ollenkaan kun sanoo Baari Vakiopaineen tehneen kulttuuriteon. Nimittäin, pietarilainen kolmen naisen yhtye Kolibri aloittaa Suomen kiertueensa kahdella esiintymisellä "Vakkarissa" 15. ja 16. syyskuuta. Kolibri on viime aikoina vieraillut maassamme säännöllisesti, ja joka kerta kommentit ovat olleet hurmioituneen ylistäviä kuten myös toukokuisella Yläkaupungin Yö -esiintymisellä. Eikä tälläkään kerralla liene vaaraa, että popin ja jazzin välisellä mantereella taiteileva trio pettäisi kuulijansa. (ttnvuotiaaksi varttuneen trion perustamtsidea distää eri taiteenlajeja musiikista draamaan ja muotiin. Kolmikko on yhä ensisijaisesti taideakti, mutta lehdistötiedotteessa kerrottu tarina kuvaa mahtavaa laidetta taiteen vuoksi, poseerausta poseerauksen vuoksi, mutta Kolibri hurmaa. Tampereella, sen esiintymispaikkana oli prätkäbaari Chopper Bar. Sekä yhtye että yleisö olivat hetken ymmällään, mutta Kolibrin karisma mursi pian. bändi valloitti motskarimiesten sydämet."
• J TOSMäK YLLUMLlSllffi NUMEROTHDEKSItN • iSTTSHJUTil 19» Neljä Ruusua: Uusi aalto. arlophone 1999. ei mennyt pieleen esityskielen an vaatimattomien biisien takia, eikä Neljä Ruusua menestynyt pelkästään esityskielensä ansiosta. Uusi aito tarjoaa kuultavaksi vähemmän »osuvaa Neljää Ruusua. Tuotanto ei ole aivan yhtä sliipattua kuin 4Rirojektin tuotoksissa, mutta Uuden allon biisimateriaali ei yksinkertaiesti ole kovinkaan hyvää. Mukaan ahtuu muutama kohtalainen Depeehe Mode -pastissi kuten Jos talijfljin ja Apostoli sekä New Order -kitaroinnin sävyttämä Viiden tähden etsä, mutta siinä oikeastaan kaik;i. Sanoitusten perusteella likka lanko on lukenut Raamattua ja t ynyt vieraissa, ilmankos tuli seinen olo, eitä täU levyä kuunnellaan varmasti kaikilla tämän syksyn rippileireillä. JARI PELTOLA The Milestones: Souvenirs Megumania .Menosta, melankolisesta Deep in despair -kappaleesta tutun The Milestonesin albumilla soi keskiraskas poprock, joka Välillä heuaytyy kohti tukevia boogieraueita. Tuottajana toimineen Hannu Leidenin käden jälkeäkö lienee, mutta ajoittain HaI ana Black -muistot kaikuvat vahoina. Omaperäisimmilläan kvinteton silloin kun se on vähemmän rockVroll ja enemmän pop, osituin siksi, että vokalisti Olavi Tikka ei ole parhaimmillaan karjujana, vaan hakiessaan monipuolisempia sävyjä. Souvenirsin biisilista ei ole varsinainen hittiketju, mutta kyllä siltä saattaa löytyä toinenkin sävelmä, joka on popkansan tietoisuuteen nouseva. Jos minä saisin päättää, se olisi Piclure of the moment. Luksus: Luksus (Megnmnnia) Kun orkesterin keulakuvana on mies, joka tunnetaan Jonna Tervomaan Suljettu sydän -suurhitin tekijänä, odotusarvot ovat luonnollisesti korkealla. Kun stereoista tulviikin vain ihan-kivaa-sirkesalo-heikkihela-radiopoppia, pettymys on melkoinen. Tuure Kilpeläinen ei ole ko. lajityypin säveltäjistä paskimmasta päästä, muita valitettavasti ko. lajityypissä on vain harvoin miän mielenkiintoista. Tämän osoit:aa todeksi viimeistään läpiluku Da/e Lindholmin Laula pieni laulu klassikosta: Luksus pakottaa mesuriteoksen ko. lajityypin normistoon ja samalla kadottaasävelaaneesta lähes kätken olennaisen. Ja onko se hyvä merkki, että kun huomaa hyräilevänsä jotakuta Luksus-kappaletta, alkaa aivan tuota pikaa ärsyttää? PETRI HEIKKINEN Merkillisen kaunista Beckerin talossa _ KULTTUURIN KYLÄKAUPPA _ Petteri Kivimoki Apteekkari Frans Kiljander rakennutti itselleen varsin kauniin talon Jyväskylään vuonna 1903. Nyt melkein sata vuotta myöhemmin Seminaarinkadulla sijaitseva talo on edelleen ryhdikäs ja arvoisessaan käytössä: siinä toimii Jyväskylän taiteilijaseuran ylläpitämä Galleria Becker sekä taidelainaamo, josta halukkaat voivat vuokrata tai ostaa taidegrafiikkaa ja muuta kotinsa kaunistukseksi. Rakennusta kutsutaan Beckerin taloksi siitä syystä, että yleislääkäri Aarne Becker asui ja harjoitti lääkärintointaan talossa liki 40 vuotta. Jyväskylän kaupungille talo siirtyi vuonna 1981. Syyskuussa Galleria Beckerin näyttelytiloissa on esillä Helena Kaikkosen merkillisen kaunista tekstiilitaidetta. Tekstiilitaiteessa materiaalina ovat erilaiset kankaat. kuidut ja langat, ja tarvittaessa myös risut ja männynkävyt. Kaikkosen Poimintoja -näyttelyn teoksissa (ovat ne sitten kuvakudoksia, veistoksia tai tilataidetta) on pellavalla keskeinen rooli. Pellava on taitavissa käsissä työstynyt vaatimattoman kauniiksi tai kerrassaan hillittömiksi puuhastelmiksi. Värjätty pellava on kiehtovaa katsottavaa Kaikkonen teokset näyttävät edustavan sellaista laiteentekemista, jota olisi mielenkiintoista päästä seuraamaan kärpäsenä katossa. Lehdistötiedotteen lukeminen saa kuitenkin toisiin ajatuksiin: "Tekeminen on usein hidasta ja hyvin rutiininomaista. Saatan viikkokausia istua ja kiinnittää neulasia kuidusta pyöriitämääni lankaan, yksin ja hiljaa." Galleria Becker on upea näyttelytila kivenheiton päässä yliopiston kirjastolta. Toivottavasti se saa olla siellä jatkossakin, silla Suomen Ateenan vuosi-pari sitten aikaansaama kyseenalainen kulttuuripoliittinen linjanveto olisi ilman jyväskyläläisen taideväen vastustusta pannut lapun luukulle, ja talon myynnin tai edustuskäyttöön. fi/o, taidetta. TEKSTIILITAITEILIJA HELENA KAIKKONEN: "POIMINTOJA" GALLERIA BECKER, SEMINAARINKATU 2 8 , 4 1 ( JYVÄSKYLÄ, TI-PE IA su 12-17, LA 12-15 ILMAISTA HUPIA Äitisuhteessaan epäonnistuneille Hoi Siioivitz: Äiti sanoi Suomentanut Hanna Kjellberg Like 1999 Taiteen koskettavuus on usein vähän niin ja näin. Usea sydänverellä synnytetty teos jää vastaanottajalle ontoksi, yhteyttä ei jostain syystä synny. Runot ne vasta osaavatkin olla vaikesti lähestyttäviä ja vieraita. Silti on vaikea kuvitella ketä newyorkilaisen Hai Sirowitzin runokirja Äiti sanoi ei lähentelisi. Kaikki, joilla on äiti, ovat joutuneet käymään läpi samoja ajatuksia. Ja kaikki, joiden äiti on ollut epäreilu, hykenelevät tätä kirjaa lukiessaan. Tuollaista se oli! Minä tunsin täsmälleen näin, vaikka en osannutkaan sitä lapsena sanoiksi pukea. Juutalaispojan klassisen ongelmallinen suhde ylihuolehtivaan äitiin käy lähtökohdaksi mille tahansa hankalalle lapsi-äiti-suhteelle. ÄITI . SANOI {RUHOJA» Kirja on terapeuttinen. Lukiessa kipeät muistot kertautuvat ja on helppo tuntea maailmantuskaa, mutta musta humori huuhtelee kivun. Väistämättä mieleen tulee toisen juutalaisen äititieteilijän, ukko Freudin teesi "Totuus parantaa". Tunne on valtaisa, kun huomaa tuhansien kilometrien päässä asuvan, eri kulttuuria ja uskontoa edustavan henkilön kirjoittaneen lapsuutesi paperille. Mieli kehrää. Liekö humaani yhteenkuuluvuuden autuus vai mikä, joka liikuttaa niin kovin erityisopettaja Sirowitzin teksteissä. En voi loki olla varma kokevatko kaikki kirjan lukijat samoin. Joka tapauksessa teos on ollut myyntimenestys Yhdysvalloissa, Saksassa, Itävallassa ja Norjassa. Norjannoksen on tehnyt viime syksyn hittiromaani Supernaiivin kirjoittaja Erlcnd Loe, eikä yhtäläisyyksiä miesten teosten välillä ole vaikea etsiä. Molemmat kuvailevat arjen yksityiskohtia, ja molempien kertojamina on enemmän tai vähemmän neuroottinen mies. SAMI KERO Kajot Mietiskelin tässä päivänä muutamana Jyväskylän kultturiajoja. Sillä kai kulttuurinkin on nykyisessä populistisessa tilanteessa osoitettava kelpoisuutensa suurten massojen kaikinpuoliseen viihdyttämiseen ja turruttamiseen. Asia olisi niin että suuri joukko pianisteja ja llyygeleitä kokoontuisi yliopistolle. Flyygelit ja pianotuolit olisi varustetiu pyörillä. Lähtölaukauksen pamahdettua flyy. gelit ja pianotuolit lähtisivät vyörymään Kauppakatua alaspäin. Pianistit tietenkin istuisivat tuoleilla ja paukuttaisivat Apassionataa tai jotain mielipuolisen virtuootiista juoksutusta. Voittaja olisi se joka ensimmäisenä törmäisi ravintola Amarillon terassiin tai vaihtoehtoisesti sukeltaisi viereiseen suihkulähteeseen. Jotkut ovat huomauttaneet, että tällaisia flyygeli-tuoli-pianisti-yhdistelmiä olisi perin vaikea ohjata, joten tulokse• na saattaisi olla suoranainen romuralli. jossa flyygelien ja pianistien kappaleet leviäisivät pitkin katuja kuin eksyneet tekokuut. Toisena sarjana näissä kultturiajoissa voisi olla rullaluistelevien kitaristien sarja. Tämä vastaisi ikään kuin moottoripyöräilyä, noin pcrinteikkäämpiä mö: käkisoja ajatellen. Kitaristien olisi luistellessaan soitettava hampaillaan monimutkaisia sooloja. Soittimen lyylikkääs. tä hajottamisesta ajon aikana voisi saada lisäpisteitä. Tämä kaikki vaikeuden vuoksi, silla eihän kulttuurin harjoittamista saa missään muodossa, eikä missään olosuhteissa tehdä liian helpoksi. Minkäänlaisia rahapalkintoja kilpailussa ei tietenkään olisi, vain mainetta, kunniaa. Sillä mitä siitäkin tulisi, jos kulttuuria alettaisiin nyt aivan voimaperäisesti tukea ? Kulttuurinharjoittajista tulisi epäilemättä rasvaisen velttoja elostelijoita rahahan tunnetusti turmelee. He voisivat jopa tyystin lakata kilpailemasta ja kaikkihan tiedämme, että nyI kyhetkessä kilpailu on suoranainen ; kaikkeuden kurkihirsi. Jos näin onnettomasti kävisi niin silloin tämmöiset kultturiajotkin olisivat tietenkin vallan mahdoton ajatus se. KALIFI Ilokiven klubit ja live-illat Ensi viikonloppuna tapahtuu Ilokivessä seuraavaa: Firecall Soundsystem on siirtynyt hamaan tulevaisuuteen. Sen tilalla perjantaina 17. 9. jätetään hyvästit Evol-klubille. Luvassa on Manic Steel Preachers teemailla eli reipasta oluen kanssa läträämistä ja indie-vollotusta laidasta laitaan. Ovet auki 22 03. Liput 10 mk. Ja vielä pieni korjaus edellisen Jylkkärin Ilokivi-artikkeliin: Joulukuussa järjestettävässä Bloodstock-metallijoulujuhlassa ei esiinny Giant Robot... Bändin musiikillinen linja on melko kaukana hevistä. Robottien tarkka keikkapäivä on vielä auki odottelemme ensin esikoisalbumin julkaisua. VILLE HÄKKINEN
• EUROOPPA tulee elokuva-arkistoon JWM\'L4K VUOMIMiiTl MlfaEKU TltDEKSAH 2. SYTSKUim 199» Eurooppalainen elokuva saa runsaasti lilaa Suomen elokuva-arkiston Jyväskylän esityssarjassa. Syksyn aikana nähdään mm. italialaisen Federico Fellinin, bosnialaisen Emir Kusturican ja saksalaisen Fritz Langin ohjaustöitä. Lisäksi sarjassa ovat mukana amerikkalaisohjaajat David Lynch ja Robert Altman. Syyskausi käynnistyy keskiviikkona 22.9. David Lynchin elokuvalla Eraserhead (USA 1976). Jo tässä ensimmäisessä pitkässä ohjauksessaan Lynch osoitti hallitsevansa oman, eurooppalaisesta elokuvaperinteestä vaikutteita saaneen tyylinsä. Eraserheadia leimaa vahva unenomainen tunnelma, sen surrealistisessa kuvastossa seksuaaliset kokemukset, kauhunäyt ja absurdin humoristiset asetelmat sulautuvat toisiinsa. Eraserheadissa ei ole selkeää juonta, mutta se kuvaa Henry Spencer (John Nance) -nimisen hermosiuneenoloisen hepun elämää pimeässä, savujen ja hälyäänien hallitsemassa teollisuuskaupungissa. Henryn tyttöystävä Mary on raskaana, joten pariskunnan on avioiduttava. Jälkeläisen syntymä tuo Henryn elämään uusia outoja ulottuvuuksia. Emir Kusturican tuotanto edustaa eurooppalaisen nykyelokuvan mielenkiintoisinta antia. Hän nousi suuren yleisön tietoisuuteen teoksellaan Isä on työmatkalla (Jugoslavia 1985), joka nähdään elokuva-arkiston sarjassa 29. syyskuuta. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun alun Sarajevoon, Kusturican kotikaupunkiin. Päähenkilö on 6-vuotias Malik (Moreno d'e Bariolli), jonka isä joutuu poliittisista syistä työleirille. Pojan näkökulmasta aikuisien maailma stalinismin ajan karuine ihmiskohtaloineen näyttäytyy vuoroin traagisessa, vuoroin *S$ John Nance — tuo merten kihatapäö. katkeran humoristisessa valossa. Esityssarjan toinen Kusturica elokuva on marraskuussa nähtävä Mustalaisien aika (1989). Se on rikas tragikomedia romaniyhteisöstä ja samalla ajankohtainen kuvaus etnisen vähemmistön elinoloista Balkanilla, Syyskauden muita eurooppalaisia elokuvia ovat mm. Fritz Langin lapsimurhaajasta kertova draama M kaupunki etsii murhaajaa sekä italialaisen visionäärin Federico Fellinin kolme ohjaustyötä; Giuliettaja viettelykset, Klovnit ja Naisten kaupunki. Amerikkalaista elämänmuotoa elokuvissaan tarkkailevan Robert Altmanin tuotannosta on esityssarjaan valittu kaksi näytettä; rujo Ja nainen loi paholaisen ELOKUVAT Deep Blue Sea. Ohj. Renny Hätiin. Jyväskylän Fantasia. Renny Harlinin uudessa elokuvassa Deep Blue Sea tohtori Susan McAlester kehittelee parantavaa lääkettä Alzheimerin tautiin. Olennainen osa tuotekehittelyä on haikalojen aivoista saatava proteiini, jota Susan työstää niin kiihkeästi, että ammattietiikka unohtuu. Kielletyn geenimanipulaation seurauksena häiden kapasiteetti juonia ja tuhota kasvaa merkittävästi; ne kykenevät tunnistamaan käsiaseen vastustajansa kourassa, uimaan takaperin ja syömään valvontakamerat. Muun tutkimustyhmän alkaessa kiinnittää huolesiunueena huomiota tähän epäterveeseen ilmiöön on Susan tinkimätön. Vielä silloinkin kun hänen työkavereistaan yli puolet on revitty kappaleiksi, hän ui pahoin vettyneelle kaapilleen pelastamaan tutkimusaineistoaan. Englantilainen Saffron Burrovvs näyttelee jäykkäniskaista ja persoonatonta naistohtoria. Jumalansa kanssa tämän tästä keskusteleva kokki. Sherman "Preacher" Dudley (LL Cool J), edustaa geenikeskustelun toista äärilaitaa. Uskovaisena ihmisenä hän epäilee, että pedot ovat ennemmin perkeleen ruumiillistumia kuin lääketieteellisen pelastuksen välikappaleita. Joutuessaan lähikontaktiin tonneja painavan hain kanssa Sherman selviää tilanteesta survaisemalla kaulallaan roikkuvan ristin suoraan pedon silmään. Eli elokuvan vastakkaisia arvomaailmoja edustavat itseään Jumalaksi luuleva tiedenainen ja "Hoi on kolo, hoi on kolo, hai on kala, hai on kala...", ylittää Saflton Btmom uskotella itselleen. uskossaan nöyrä jokamies keittiön puolelta. Arvatkaa kumpi heistä pelastuu pötköttelemään tutkimusryhmän komean atleetin (Thomas Jane) kanssa auringonpaisteiselle laiturille? Hyvän ja pahan ero on sen verran tarkkaan piirretty, ettei loppu välttämättä yllätä. Kohtalainen kalajuttu Deep Blue Sea on teos, jonka henkilöhahmoja ja tarinaa et ole tarkoitettukaan analysoitaviksi. Elokuvan alussa tohtori McAlesterin on saatava rahoittajat uskomaan pitkittyneeseen tutkimushankkeeseensa. Renny Harlin tietää, miltä hänen henkilöhahmostaan tuntuu. Ovaihan konkreettisia lukuja vaativai liikemiehet epäilleet myös Harliniin sijoittamista. Mutta erikoistehosteet, tietokonemanipulaaiio ja tehokkaat kamera-ajot seuraavat niin hyvässä rytmissä toisiaan, että nirsompaakin katsojaa kylmää arkaainen pelko. Uskottavan tarinan ja monisyisien henkilöiden sijalle nousevat elokuvatekninen osaaminen ja klassiset kauhuelementit. Nämä perusasiat tulevat takaamaan Renny Harlinin luotettavuuden pätevänä kertakäyttoviihtecn tekijänä ainakin seuraavaan hankkeeseen asti. Tällöin Deep Blue Seassa alkanut keskustelu luonnon ja ihmisen välisestä herkästä vuorovaikutussuhteesta jatkuu formularadalla. JOHANNA ROSSI länkkäri McCabe ja Mrs Miller sekä terävä ihmissuhdesaiiiri Kolme naisia. MARKUS LATVAIA ELOKUVA-ARKISTON ESITYKSET KAUPUNGINKIRJASTON MlNNANSALISSA KESKIVIIKKOISIN KLO 18.00. Lapin kullan kimallus. Ohj. Äke Lindman Jyväskylän Fantasia. Uskallanko kertoa? Pakko kai, silläkin uhalla että joku minua karskimpi lukija saattaa päättää. ettei mene katsomaan elokuvaa. Mutta niin siinä kävi että Ake Lindmanin Lapin kullan kimalluksen loppukohtaus nosti palan kurkkuuni ja kyyneleet silmiini. Komea elokuva sai arvoisensa lopun. jannut varmaotlcisesti eeppisen elokuvan, jossa pääosassa on tarina. Kaksi kullankaivajaa 1870 -luvun alussa ja näiden välinen ystävyys, sen kehkeytyminen kullan huuman sisällä, on se mihin keskitytään. Vuosikymmenten kokemus näkyy täyteläisenä työn jälkcnä. Muukin työ on hienoa. Näyttelijät ovat luoneet nahkansa rooleihin niin, että katsoja ei muista katsovansa roolisuoritusta. Elämä näkyy ja näytetään turhia siloittelematla, tunnelmat syntyvät vähäelcisesti, paisuttelematta. Kamera hyväilee kohteitaan hienovaraisesti, hcllänkarheasti, alleviivamatta. Toisen vanhan herran, Lasse Märtensonin säveltämä musiikki on tunnelmaltaan isoa. mutta sitäkin Lindman käyttää taiten. Lavasteissa yksityiskohdat ovat paikoillaan. Esimerkiksi eräässä pienen pienessä kohtauksessa vilahtavat pyöräspuut. Nimen omaan pyöräspuut. ei vipupuut. Vähemmän kokenut ohjaaja olisi purkanut sivutarinoita enemmän auki ja vääntänyt asioila rautalangasta. Samalla hän olisi pilannut hyvän projektin. Elokuvataiteen olemuksesta kiinnostunut intellektuelli ohjaaja ei olisi tarttunut aiheeseen lainkaan. Hurja ukko Lindman mallaa keskittyä päälarinaan. Anteeksipyy telemaita, häpeilemättä hän tekee perinteistä elokuvaa. Hyvä niin. RIITTA KOIKKALAINEN NÄYTTELYT: Jyväskylän taidemuseon Suoja, Kilpisenkatu 8: 9. Graphica Creaiiva -uiennale Print Inside. Pääsymaksu yhteislipulla Holviin ja Suojaan 20 mk. Taidemuseon Holvi, Kauppakatu 32: Rakkaudesta taiteeseen Ester ja Jalo Siltalan taidesäätiön kokoelma. Suomalaisen taidegrafiikan vuosimymmenet. Suomen kansallispukukeskus, Gummeruksenkatu 3 E: 1,9.23.12. Vaatteistaan mies tunnetaan Suomen kansallispukukuneuvosion 20-vuoiista työtä ja mallipukuja esiuelevä näyttely. Suomen käsityön museo, Seminaarinkatu 32: 16.9.-28.11. tekstiilitaiteilija Markku Pirin 20-vuotisjuhlanäyttcly. Viimeinen tango 17.9. 28.11. Galleria Pinacotheca, Seminaarinkatu 15, rakennus M; 9.9.-29.10 Ouii Markkanen installaaiioita ja esineitä. Alvar Aalto -museo, Alvar Aallon katu 7: asnäytielynä Alvar aalto, arkkitehti. Vaihtuien näyttelyjen tilassa, Studiossa, esitellään Aallon toteutumattomia sakraalirakennuksia 3.10. asti. Galleria Harmonia, Hannikaisenkatu 39. Pepinieres, taiteilijavieras, grafiikkaa. Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7: 3.9.-17.10 Hannes Autereen näyttely. Galleria Becker, Seminaarinkatu 28: 4.-22,9. Helena Kaikkosen tekstiiliveistoksia. 25.9.-13.10. Harald Karstenin veistoksia. Galleria Sirius, Kauppakatu 21: 15.9.-3.10. Olavi Hurmerinnan maalauksia, Kauko Kortelaisen veistoksia, Tuomas Mäntysen maalauksia, Osmo Nissisen grafiikkaa ja akvarelleja, Väinö Rouvisen grafiikkaa. TEATTERIT: Jyväskylän ylioppilasteatteri (ien laidalla VVitiu!ö0, Yo-talo. Ensi-ilta la 25.9. klo 18. Muut esityksei 27. ja 29.10. klo 19 Kaupunginteatteri Gabriel tuie takaisin 18.0. klo 14, 24.0 klo I 1 -) ja 30 9 kle IQMktoria \a hänen husaarinsa ennakkonäytös 16 9, klo 19, ensi-ilta 17.9 klo 19. lo19, 24.9. klo 19. 25.9. klo 14. Lipui 120/100/80 mk. Ettet voisi paremmin 17.9. kfö 19. : 25.9. klo 14. 60/50/45 mk. Nukketeatteri RomanVäisfei Vemmelsääri 21.9. klo 12 ja klo 18, 22.9. klo 12 ja 18, 23.9. klo 12 ja 18. Lipui 40 mk. Peter Pan 23.9. klo 18. Liput 50 mk Pahnanpohjimmaiset BusteR Vakiopaineen teatteritilassa to 16.9. klo 19, 18.9. klo 19, 19.9. klo 19, 25.9. klo 17, 26.9 klo 19, 27.9. klo 19, 28.9. klo I). Liput 30 mk. Ullakkoteatteri. Vchkakatu 1 Keskeneräisten naisten kerho Liput 30 mk. Huoneteatieri, Sammonkatu 4: Vuoriston kaunotar 17.9. klo 1% 18') klo 19. 19.9. klo 19, Liput 60/30 mk. Oppitunnit 23.9. klo 19. Lipui 60/30 mk. Miskavuoreä Heta 24.9. klo 19. Lumikit 25.0 klo II Liput 50/30 mk. Craeho 25.9. klo L9. Skavabolen pojat 26.9. klo 11. Survo-Korpelan latotcattcri Helin Dolly 25 9. klo 14. POP/ROCK: llokivi Manic Street Preächers -teemailla pe 17.') klo 22-03. Liput 10 mk. Lutakko Zen Cafe pe 17.9. Liput 30 mk. Rinneradio la 18.9. Liput 45 mk Vletalliperjantai 24.9 liput 25 mk. Jyrki Hit Challenge la 25,9. liput 20 mk. Yliopiston juhlasali Semmarii in International Concett pe 17 9. klo 19. Liput 85 mk. KLASSINEN: Teatteritalo "Most Art", Jyväskylän Sinfonia ke 22.9. klo 19. Giniaras Rinkevicius, johtaja; Reka Szilvay, viulu. Liput 80/60 mk. Konsertti Klassista talon tapaan 29.9. klo 19, Kullturiravintola Ylä-Ruth Laulava pianisti Leena Pyylampi 18.9, klo 21.30. Musiikkiopiston Siltasali Puhallinmusiikkia meiltä ja muualta 21.9. klo 19. Liput 20 mk. Oppilaskonsertii 24.9. klo 17. Vapaa paäMUUTA: Yliopisto historian laitos, sali 320. Professori Toivo Nygärdin yleisöluento Suomalaisuuden historiaa 20.9. klo 18 ja 27.9. klo 18.
• 1 KESKUSTELUA JYYn edarivaalien varjovaaliLähde nyi ihmeessä ehdokkaaksi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan QYYn) vaaleihin. Hyppää mukaan johonkin olemassa olevaan populaan, joista löydät esittelyn JYYn vaalisivuilta (http:// www.jyu.fi/jyy/vaalit) tai JYYn kalenterista. Tarjolla on hitihatiryhmiä, poliittisia ryhmiä sekä muita jonkin aatteen sisäistäneitä tai puhtaan sitoutumattomia ryhmiä. Toki voit perustaa ihan oman ryhmän tai lähtea vaikka yksin ehdolle. Ohjeet saat JYYn keskusloimistosta. Kaikkihan väittävät, että politiikka ja varsinkin opiskelijapolitiikka on tylsää, mitään ei saada aikaiseksi eikä koko touhulla ole mitään väliä. Tuommoiset lauseet ovat puhdasta häränpaskaa. Kerrotaanpa parin puhtaan faktan kautta, miksi sinun kannattaa lähtea ehdolle tai ainakin olla kiinnostunut edarin toimista. Ensinnäkään yo-kuntapoliiiikka ei ole tylsää ja mielikuvituksetonta. Kuka voi väittää, että olisi olluttylsaä rakennuitaa yli 1600 ..a^tfKkaan ylioppilaskyläa keskelle Jyväskylän tunnetuinta suola. Ensi vuonna testataan sitten, millaista on rakennuitaa opiskelijakämppiä kuivemmalle maalle. Edustajistossa päätetään myös esimerkiksi paljonko rahaa voidaan jakaa ainejärjestöille, millaiset lilat on Ylioppilasteatterilla JYYn puolesta, paljonko maksaa Ilokivessä sapuska. Lisäksi valvotaan JYYn hallituksen toimia seka tietysti valitaan se hallitus, joka laas käytännössä pyörittää hallintoa. |YYn toimintaan on helppo paasia mukaan ja toimia voi tasan niin paljon kuin huvittaa ei se opintoja haittaa, jos et siitä tekosyytä halua. Kuitenkaan mitään lukiolaisten liiton toimimaa tai oppilaskuniapuuhastelua JYY ei lodellakaan ole. JYYllä on vastuullaan 10 000 ihmisen etujen ajaminen, 50 kokopäiväistä työntekijää, ruokalaja ravintolatoimintaa ja asuntoja 1600 opiskelijalle . Kun JYYn pääsihteeri tuossa muutama vuosi sitten soitteli VR:lle ja tiedusteli matkashekkejä yo-kunnalle, niin "VR.n täti" sanoi, ettei niitä yleensä oppilaskunnille myönnetä ja tiedusteli, eitä paljonkohan teillä toiminnassa liikkuu rahaakaan. Pääsihteeri kertoi piruuttaan totuuden, eli sen, että yo-kunnan vuositaseen loppusaldo on 30 miljoonaa markkaa. Samalla viikolla tulivat shekit sitten jo käytioönkin. JYYllä on merkitystä ja JYYssä toimimisella on merkitystä. Pakko mukaan ei ole tulla, mutia mietipä vielä kahdesti ja lähde ehdolle. Tai jos et ehdolle asti lähde, niin äänestä nyt kuitenkin lokakuun lopulla tai marraskuun alussa näissä vaaleissa se ei ainakaan aikaa liikoja vie ja niinkin voit vaikuttaa. J Y Y N KSKUSVAAUtAUtAKUNNAN TIEDOTUSTYÖRYHMÄN PUOUSTA MATTI MÄKINEN, KONKARIEDAATTORI rKDEKSAN • Z. STTSKUUTA1999 U U S I E N BILEET R E N T U K A S S A KE 1 5 . 9 . 1 9 9 9 KLO 1 9 3 ohjelmassa: * huimia arvontoja tasatunnein! 1 (pääpalkinto: vain syksyn 1 9 9 9 uudelle opiskelijalle: Acer-kannettava tietokone**, pizzaa, paitoja, opiskelutarvikkeita) * dj Jenny * ilmaisia juomia ennakkolipulla 2 ensimmäiselle nopeille! Hae ennakkolippusi Kampus Datasta! * * A C E R TRAVELMATE 512 DX CEIERON 3 6 6 MHZ 3 2 M r KESKUSMUISTIA, 4 , 3 G T KIINTOIEVY, 1 2 " VÄRINÄYTTÖ A I H N O N E : CD-ROM, 1EVYKEASEMA, MODEEMI, KAIUTTIMET, W I N 9 8 H,HTA: 7990,Kampus ^mtaMa Data Kauppakatu u puh. 21X 835, www.k;inipusdala.fi puh. 6(17210 JYY www.jyu.fi/jyy HALUAMME PALVELLA KYLLÄ SE ON HELPPOA! SOITA TAI SURFFAA! OLET MYÖS TERVETULLUT .TOIMISTOOMM O P I S K E L I J O I D E N V U O K R A V Ä L I T Y S TURKU-HELSINKI-TAMPERE-OULUJYVÄSKYLÄ-VAASA-KUOPIO-PORI-MIKKELI j ^ j A Yliopistokatu 6 \ V A JYVÄSKYLÄ YcO^ p. (014)3100622 Get the most from your own personal notebook. The new Satellite 2060CDS. • 366 MHz AMD K6-2 Portable Processor with 3DNow!™ Technology • Integrated diskette a n d 24X CD-ROM drive • Integrated V.90 d a t a / f a x m o d e m • Toshiba Bass Enhanced Sound System Joustavat maksutavat Infogate K y Gummeruksenkatu 9, 40100 Jyväskylä (© 014-214 517 tax. 014-214 418. In Touch wiih Tomorrow T O S H I B A Avoinna: ark. 8.30-17.00 la 10.00-14.00 "|os mitä tahdottomasta muistista kotoisin olevia mielteitä, jotka pyrkivät ryhmittymään tarkastelun kohteen ympärille, kutsutaan niiden auraksi, niin tarkastelun esineen aura vastaa kokemusta, joka erottuu käyttöesineestä harjoituksena."' Walter Benjamin: Silmä väkijoukossa. O P I S K E L I J A K O R T I L L A A L E N N U S I T S E H O I T O L Ä Ä K K E I S T Ä Yliopiston Apteekki PALVELEMME: • Kauppakatu 39 joka päivä 8-23 • Puistokatu 4 ma-pe 8-19 Liittymällä Yliopiston Apteekin kanta-asiakkaaksi opiskelija saa myös m o n i a m u i t a tuntuvia etuja. Lisätietoja apteekeista. tHYIiopiston Apteekki JYVAS-APTEEKKI KYLLÖN TERVEYSASEMA Keskussairaalanne 20, 40620 Jyväskylä puh. 211 240, fax. 211 620 PALVELEMME m a p e 8 . 3 2 . la 8 . 3 1 6 . su 1 . 1 8 . VOIONMAANKADUN APTEEKKI V o i o n m a a n k a t u 3 , 4 7 Jyväskylä p u h . 211 3 5 m a p e 9 . 1 7 . l U l YTHS:n Iflflfll J y v ä s k y l ä n t e r v e y d e n h o i t o a s e m a Pitkäkatu 1 A, 40600 Jyväskylä Avoinna Sairaanhoito ma-ke klo 8-16, to 9-16 ja pe 8-15 Hamashuolto ma-pe klo 8-16 Mielenterveyspalvelut ma-pe klo 8-15 Ajanvarausja neuvontanumerot Ajanvaraukset puhelinnumero Yleisja erikoislääkärit 260 1970 Hammaslääkärit 260 1980 Mielenterveyspalvelut 260 1990 Fysioterapia 260 1973 Puhelinneuvonta Terveydenhoitaja ma-ke ja pe 8-9 ja ma-pe 14-15 260 1971 Hammashoito 8-16 260 1998 Fysioterapia 11.45-12.00 260 1973 Jos herääminen ei tule kysymykseen Sähköpostin takia ei toki kannata nähdä kaikkea sitä vaivaa, että ensin herää, pukeutuu ja sitten vielä polkaisee lähimmälle tietokoneelle. Hanki KSP:n edullinen lankaliittymä ja hoida opiskeluasiasi kätevästi omalta koneeltasi! KSP:n puhelinliittymän avaus ja asennus vain 350,+ perusmaksu 49,-/kk Hintaan sisältyy perustiedot Puhelinluoettelossa sekä vuosittain julkaistava KES-puhelinluettelo. T o i m i heti! Ilmainen palvelunumero 0800 94 109 tai http://www.ksp.fi KSP:n lankaliittymän avaus 350 mk. Haja-asutusalueilla peritään lisäasennusmaksuna 2.000.alkavalta kilometriltä + sisäverkon muutostyöt 244.-/h ja tarvittava materiaali. KSP-yhtiöt: Yliopistonkatu 28, Jyväskylä KSP FINNET-YHTIOT
• H I U S A S I O I S S A S I N U A P A L V E L E E KOflTE POHJAN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA AVOINNA: Käytä h y ö d y k s e s i kanta-asiakas M a P e 9 1 8 k o r t t i m m e t a i o p i s k e l i j a k o r t i l l a 1 % L a S u l j e t t u S FIN.COM TYÖPAIKKOJA! KOULUTUSTA! uriseman Books Edullisten tiedekirjojen erikoiskauppa. Jopa 3 8 % alle ohjehintojen. Katso katalogi verkossa: http:Wpersonal.inet.fi/yritys/wisemanbooks. Tai tilaa osoitteesta: VViseman Books, PL 45, 33501 Tre tai soita 03-2555 141. "Maailma sellaisenaan, joka ei voi artikuloitua dialogin sisällä muuten kuin dialogin rahan kautta ("empiirisen" karkotuksessa) ottaa siis yhteiskunnallisen kommunikaation alueella yleisön hahmon." Jussi Vähämäki: Elämä teoriassa. REPPU pehmustetut olkaimet jaseftatuki Kotimainen NAHKASALKKU • A4 -koko • olkahihnalla • myös mustana tiji) J29" 299 -*ORU ^ $*& olkahihna Palvelemme ark 9-19 la 9-17 nohbpuotil JT^ mcn&u 1. kerros 612 331 Palvelemme ma-pe 10-18 la 10-15 JYVÄSKYLÄ COMPAQ D EP SERIES RO • Celeron 4 6 6 MHz • 3 2 M t -keskusmuisti • 4,3 Gt -kiintolevy • Intel 4 Mb Agpnäytönohjaln (integ.) • WIN 9 5 • Compaq V500 1 5 " -näyttö 6990,OMPAQ. EURO • ATX-minitornlkotelo • Celeron 400 MHz • 64 Mb SDRAM • 6,4 Mb kiintolevy 5490, • 48 x CD-ROM • 15" Samsung 550s näyttö • QDl VVinneX 1MATX, 4 Mb näytönohjain • Intel 810/AC ääni + 80 W kaiuttimet • Näppäimistö Ja hiiri • Windows 95 EPSON brother S t y l u s Color 440 mustesuihkutulostin HL-1040 lasertulostin Professional: • Word • Excel • Outlook • Publisher • Small Business Tool • Access • PowerPoint Oletko opiskelija t a i opettaja STUDENT LISENCE • Word • Excel • Outlook • Publisher • Small Business Tool • Access • PowerPoint FrontPage • PhotoDraw ^m f^ H • i-rontKage • Hhotol 795,995 CD-R-levyt 89 Raj. erä /10 kpl •720 X 720 dpi:n tulostus tarkkuus • Wln 3.Ix. Wln 95, Win 98, Wln NT 4.0 1990,Raj. erä •10 slvua/mln «600 x 600 pistettä •MikroBitti-lehdon testi voitta] a •Tletokone-lehden toimituksen valinta Sonera Internet -paketti Omk. Tarjous voimassa 30.9.99 asti ja koskee sopimuksen tekeviä asiakkaita. Puh Jyväskylän Konttorikone Oy Gummeruksenk. 6, Jyväskylä (014) 445566. ark. klo 9-17, la sulj www.Jykonttorik.fi
• HtiHERO THOOCMK Z-STTSKIHrr* »999 Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari@cc.jyu 'Järjestöilmoitusten deadline-päivä on keskiviikko AIESEC AIESEC 9 1 9 I N f O I L T A | uusille jäsenille Kifjdifcjdtdlolld Itlo 1 8 (Semmddnntdiu 2 6 B ) . Kdiklci toiminndsid kiinnostuneet T E R V E T U L O A tuule mddn A I E S E C t i e l o u l t d |d tutstumddn uusim inmi sun Laajenna ystäväpiiriäsi id aloita Jyvdstyldsta' 2 9 . 9 Infoilta A I E S E C v a i h t o o n Idhtcmisetta Kiinnostaako tyondtjoittelu ulkomaitta' Tule kuulemddn miten vaihtoon pääsee. Tervetuloa kaymaan myös toimistolla ( M a D 2 5 5 ) . p u h 6 3 8 8 3 w w w . e s / y u fi/~-aicseciy. E-mail aiesecjy@o iyu fi Akateeminen Siperia Seura Bileet jd Wanlian W i i n a n Pdiwd lillukassa alkaen 17 9 K l o 1 9 ,a päättyen 1 9 . 9 klo 1 2 A S S jäfiesl tarjoilua jd ohjelmaa, mm arpajaiset ia musiikkia Kaikki loukolla paata sattemaän' Seutaava kokous tiistaina 2 1 9 Uo 2 1 . Rentukassa Kokouksen ohjelmassa mm. syyslukukauden ensimmäiset viralliset naamat. Katsastamme kokouksen yhteydessä mahdollisid edarivaaltehdokkaita Kiinnostuneet tervetuloa bileisiin ja kokoukseen' Kay katsomassa httpZ/odtman jytol f/~pekves/sipei'd CeMbi CoMli yhteisöviesti|Oiden vinili ainejärjestö C o M i x toivottaa kaikki uudet yviIdiset lämpimästi tervetulleiksi' C o M i x m syyskokous pidetään 2 8 9 . bio 1 9 Tourulassa Vaikka kokouksen tyÖiaVjestys näyttääkin kuivakkaan vnalliselt d , o n kokouksessa silti ihan mukavaa kaikkien ak liivisesla opiskelijaelämästä kiinnostuneiden kannat taa siis ehdottomasti rdahautua paikalle 1 Kokouksessa kuulet mm v«me kevään hyvin onnistuneesta messuprojektistd ja lähes yhtä hyvin onnistuneesta kongicssihankkeesta ) Paikanpäällä vdlitaan myös uudet hallituksen jäsenet ja juonitaan tulevan lukuvuoden tempauksia Syyskokouksessa tavataan 1 Demariopiskelijot ••'. tapMVtf '.ruuavan kerran 2 1 9 Itlo 1 g 00 yu-talolla, Ilokiven takaosassa, d ^ ^ a t i n »dioin siellä 1 Huomioi myös d e Öpiskelijoiden liiton toiminta y l e i s p o l i i t t i n e n seminaari o n 1 7 1 8 9 Hameenlinnassa ja : Sil tisalddltisemmddri" 9 1 1 Kauniaisessa L v a t * toa toiminastarnrte^ s*J<>Lp j A n n a l t a ( o e m u t @ c c iyu fi) Omppi D u m p p i U t t M fcd.tk.d V u o r i lammen saunailtaan osallrsmnei ta Fuks"-" • il>ldHe t a y d a a r 2 9 9 Mattilanniemessa M e " galukyaistcn [altot ptcfeföSn I tecumessa ja RaatikelIdiiild, joissa menosta vastaa Dumpm lisäksi Radikaa li, Syrinx ja V W i Loppukekkerit ovat avoimet, jo ien kaikki kolpakolle kykenevät. tervetuloa Emile ry Emile aloittaa syksyn < sd Eka kokous onkin h e t i 2 3 9 kello 17 ,d paikka na o n D l 2 6 Tervetuloa uudet ja vanhat suunnittelemaan syksyn ohjelmaa' 7 A j6fo Eteläpohjalainen osakunta Hyvää syksyn alkua' Tonnilta on j o lähtenyt käyn u i n . U u d e t ja vanhat jäsenet ovat tervetulleita ko koutsun Muistakaa! Kaikkien osakuntien järjestämät bileet ovat Raat. kellari Ha 2 2 9 infoa Niinalta pui.. 5 5 8 7 9 8 7 G Gronioni Gromoni Jyväskylän yliopiston vihertävät opiskelijat ry starttaa jälleen ja kutsuu ympäristö|d idsa-arvokysymyksistä kun nostunena mukaan suunnittelemaan vuoden toimintaa kuten edustajistovaikutta muta syyskokoukseen. Paikkana ravintola Hcmmgvvdys, aika t o 3 9 klo 1 8 Kaipaamme uuva kasvoja ja ajatuksia, luothan niitä meille' Terveisin ikivihreä puheenjohtaja M i n n a Heikfca, hemima@cc iyu h, p 5 9 4 8 8 8 . JOK Erinomaista syksyn alkua kaikille uusille opiskelijoille tu»n myös vanhoille jokkilaisille Jyväskylän Opiskctevien Keskustalaisten syksyn toiminnan avaus tap a h t u u perinteisen U U S I E N I L L A N meikeissä Kortepohjan B-talon saunaosas tolld keskiviikkona 2 2 9 k b 1 8 alkaen O h ( e l massa ruokaja luomatarjoilua seka mukavaa jutustelua. Tervetuloa erityisesti kaikki uudet toimmnastam me kiinnostuneet Lisätietoja p j Juha Makkonen, 4 5 8 8 4 1 9 9 , rvmakkon@st jyu d Jyväskylän ev.lut. Opiskelijolähetys Opiskelijaillat torstaisin klo 1 8 3 vanhassa pappilassa, Vapaudenk 2 6 (kaupunginU j a s t o a vastapäätä). 1 6 9 diheena M i t ä o n todellinen ' kasvu?", alustaa J u k i nen, 2 3 9 " O n k o minulla lähetyskutsu 7 ", M e t j a Salomäki, 3 9 "Nykyajan kiusaukset", Juha H e i n o n e n Saunailta a n myös hyvä paikka tutustumiseen, se pidetään Kortepoh jan kirkolla, Isännänl.4, 1 8 . 9 klo 1 9 alkaen Kot (raamattupiirit aloittavat Kortepohjassa ia Kuokkalassa, niistä ja muusta toiminnasta voit kysyä Iisaa Ldun Seppäseltä, p 2 1 5 1 3 9 , lajose@co.iyu.fi. K I S M Jyväskylän opiskelevat anarkistit Kaikille valtion ja kapitalismin I riistämisestä kiinnostuneille' kokoonnumme kuukauden tomen ia neljäs keskiviikko (seuradvan keru n 2 2 9 . ) H o 1 9 V d t r a p a " neen ylaparvella. Tulevaa t o i mintaa mm M a t k a Tampereella 1 5 . 1 7 1 järjestettävään tapaamiseen vapaan ja solidddnsen Euroopan puolesta Ruokaa ei aseitatapahtuma joka fcuUn ensimmäinen torstai .klo 1 2 kävelykadulla Lsätiedot a n a r U t i t @ c c ,yu I' JOPA Jyväskylän Opiskelevat Partiolaiset Nyt partioja retkeilynenkiset mukaan syyskokoukseen t o 1 6 9 U o 1 8 Partiotoimistolle (yliopistonkatu 4 6 ) . Samalla suunnitellaan retkeä, ioka tehdään 2 -3 1 J O P A n toiminnassa partioi*suus ei ote pakko Sähköposlilistallemme pääset kirjoiitdmalld listanpitäjätle osoitteeseen jopas*req u e s l @ i y u d Lisätietoja antaa pj Sami p 5 5 7 3 2 8 5 tai sasavone@st jyu li Jyväskylän Sosialistiopiskelijat -SOS Syksy o n tullut ja o n ensimmäisen joufckokokoontu misen aika H kaikki SOSsiläiset to 1 6 9 k b 1 8 Kot l e p o k a a n , k-talon alakertaan toimistolle. U u det jäsenet ia kiinnostuneet erityisesti tervetuloa. Esityslistalla syksyn toiminta, edan -ja asukasneuvostovddlit, uusien bileet, Punotus, jne SOS-teattetildiset myös paikalle, sama aika JJ paikka! Suunnitellaan syksyn ohjetmnloa ja näytelmiä Kaikki vapaasta näyttelemistä kiinnostuneet tervetuloa J a ei (un reilusti punastumaan' Veneeremos! Yhteydet juss.@st iyu h ( 5 5 3 3 4 2 1 5 ) tai kahernbe@st.jyu.li Jyväskylän ylioppilasteatteri Päivdä' Kesä meni ia fcnre i j i E teatterillamme o n jälleen täysi hovry paalia Syksyn ensimmäistä näytelmää alettiin harjoitella tuos sa kesäloman l o p p u p u o l e l l a , ja niinpä Kduko Röyhkän tekstistä dramatisoitu "Tien laidalla W a t e r l o o " ehtii emi-il taan jo 2 5 päivä iätä kuuta Uusien kurssista ja muusta jdUOtoiniHTOStd llmoiltdemrat tuonnempandi jahka saamme taman projektin kureet taakseni I ^ V t t J r v o f f t H h M ^ m f U * * ^ MdUolftn (014) 2 8 5 8 9 9 ta. tiedotta^ Antti ViitdmäkeenCOl 4) 3722467 PaUlaan! Kampuksen Kaiku Kampuksen Kaiku o n kerran v.ikosia Radio Plussan ( e n l Radio J y v ä s k y l ä ) taajuudella kuuluva opiskelijoiden ikioma radio-ohjelma me itse opiskelilmaisella ( l u e Kansan Raamattuseura Opiskelijat ja nuoret aikuiset osallistuvat tiistaina 2 1 9 klo 1 8 3 yhteiskristilliseen Campus O u s a d e -iltaan yliopist o n vanhassa juhlasalissa. Tiistaina 2 8 9 . Uo 1 9 kokoonnutaan Sipisen juhlasalissa, Vapaudenkatu 4 8 5 ( h o t e l l i Cumuluksen vieressä) Erään miehen lannan keitoo silloin Keijo Hämäläinen Tervetuloa kanssamme kuulemaan opetusta, rukoilemaan ja ylistämään' Kumman Luja Edellisen lehden numeroon oli puiahtanut pieni paivämädfdviihe eli KuLun sdunailta on siis torstaina 1 6 9 klo 1 8 . alkaen Aloitamme illan kuitenkin |o 1 6 . 3 avotnilla ovilla M t a l o n toimistolla, jossa tarjolla hyvää seuraa ia nerukkaviima Tule tutustumaan toimintaamme! Sdhlyvuoro keskikadun koululla perjantaisin Uo 1 9 . 3 2 1 . . Sählymaksu jäsenilta talvikaudeksi 5 mk ja ei-jäsenet pääsevät mukaan maksamalla 3 m k n jäsenmaksun Lisätietoja voi tiedustella KuLun hallitukselta osoitteesta kuluhallitus@cc jyu li tai vilkuilemalla w w w . jyu f / l J u Kymenlaakson Osakunta H e i säe I u « i tai wanha' yiiopistoi* osakunnat jarjestavdt kaikkia suo menkielisia yhdistävät Murrebilheet Raat.kellarilla 2 2 9 Tarjolla spe siaalidnnkkeja ja muuta haslaysta Tule ihmettelemädn ihmisten hassuja naamoja, muutkin tulevat! 7IK v&F Körttiopiskelijat O p i s k e l i j o i d e n Körttikuoron syksy helähtää käyntiin t o 1 6 7 klo 1 8 Keskus srktalon Sacdfiumissa' Uusia laulajia kaik Idin «imun, joohan! To 2 3 9 klo 1 4 3 Jaakko L o y t t y J k l n kristillisellä opistolla (Sulkulant* 28).luvassa parituntinen hyvää musiikkia |d juttua, eikä maksa 2 8 . 9 klo 1 9 kotiseurat Iinalla, M i n n a C a n t h i n katu QQ a 2 1 . Lisää tietoa yhteyshenki loilta, Iinalta (»alho@st jyu l i ) tai Päivikiltä (painss@st.jyu.fi)! Lappi-osakunta L a p p i osakunta kokoontuu suunnittelemaan syksyn toimin taa ke 2 2 . 9 klo 1 9 alkaen ravintola Sohwtlle. S o h w i l t a jatketdan sitten osakuntien yhteisiin bileisiin Raatikellanlle Tervetuloa mukfcaan mm uudet kuin vanhatkin! Lisätietoja Danalta (daiia@rocketmdil corn) tai M a t i l t a ( m e p i e t a t @ t u k ki te iyu f.) Postit us lista lappi@oc.Jyij fi Opintoja tiedevaliokunta O p i n t o ja tiedevaliokunta kokoontuu y l i o p p i lastalolla maanantaina 2 7 9 Klo 1 7 pullan ja kahvm kera Tervetuloa nim uudet kuin vanhdtkin jutustelemaan opintoasioista sekä muusta mukavastd Koposektori järjestää hallinnon opiskelija senille (laitosja tiedekuntaneuvostot, cnllislai tokset) koulutuksen Vaikuttamisen avaimet opiskebian rooli hallinnossa ti 2 1 9 klo 1 2 1 7 Kopoasioista, seuraavista kokouksista ja sek tonn toiminnasta saapi Iisaa tietoa liittymällä säh köiselle kopo-listalle Lisäinfoa mm koulutuksesta osoitteesta j y y k o p o s i h t c e r i @ c c . j y u fi ta. p 2 6 3 3 5 8 . Syksyisen aurinkoisin terveisin sih teeri Katja ia p j K P Sosiaalivaliokunta Sosiaalivaliokunta kokoontuu torstaina 1 6 9 Ho 1 8 Ilokivessä. Aiheena kahvin ja pullan lisäksi mm toimeentulotutkimus Tervetuloa' Ympäristövaliokunta Ympäristövaliokunnan seuraava kokous o n 2 9 klo 1 9 , paikkana Ilokiven takaosa tervetu loa kaikki uudet ja vanhat. Luontoretki Vaarunvuoielle Koipilahdelle järjestetään yhteistyössä kv-valiökunnan kanssa lauantaind 1 8 9 Katso enll.nen mainos tässä lehdessä Lisätietoja pj Liisa Mattila lnmatl@st jyu.fi 5 ^ Kaikua toimita hulvattomalla, Pink Club ry Pmk C l u b o n sdauddli \a su luouolivdhemmistöinin kuuluvten ihmKltn v i f U t y v ,a auiär. leslo T o n l d m n avoimet o v e l klo 1 9 Nuortenryhmd tiistai sm klo 1 / (erityisesti alle ° S v u o t i d d l ) V M i y f i r M 1 8 . 9 . , 9 1 jd 1 . 1 I l o 17 Vliopislon. I d t u 2 6 . 2 kis Puhelinpdivysfys ke 1 9 P l , puhelinnumero ( 1 4 ) 3 1 6 6 M . londuhd elle toimistolla < 1 6 1 id 3 1 y C ^ f i o o . i t t p / / w w w jyu Itryhcvpml/ Oulussa ja sinne lähdemme pitämään Jyväskylän ia \ Rjhkupill.en mainetta yllä Lisaksi järjestämme syys kuussa vielä uusien soittajien tetvetuliaisbileet . Ja/zbanssa, joten ikävä ei a>ndl<i<in pääse yUatt.i mään L»s{tietoja saa kapellimestari Tiiu Tuomiselta ! puh 2 6 1 7 5 9 ( i y | ) ta. 5 5 2 2 4 7 7 sek{ j lukemalla kotisivujamme osoitteessa : w w w jyu f/yhcvpuhkul Puolue ry. Syksyn toimintamme käynnistyy keskiviikkona 1 5 9 fuksiaisilla, joiden jälkeen suunnistamme Kiijatlijata lolle syksyn ensimmäisiin amejdricstöbileisiin ( k l o 1 9 • ) . Kaikki aktiivisesti mukaan toimintaan 1 Ps Kontinqenssia ei ole Pyöreä Pöytä PP o n poliittisesi" |d uskonnollisesti sitoutumaton akat salaseura, joka etsii jäsenikseen sopivia yksilöitä Pynrtime vaikuttamaan vapaamman yhteiski/< ia markkinatalouden puolesta ilman |ulkista toimintaa ia sitoumuksia opinkappaleisiin Uskomme vahvaan ihmisyksilöön ja henkilökohtaisen vaikuttamisen 9e*3 veikostöitumisen mahdollisuuksiin. Kokemukset reellä ja H gissa ovat rohkaisseet meitä avaamaan tooshm Jklässä Jäsenten valinnassa kiinnitetään . ^ u ö f T O i a m o w 5 i S « f t n w » 3 n ^ ! e 3 u S l e I u ^ a v ^ ^ teydenotot hetaiiid@hushmail com K a i " • •' • c o N N E C T I N G Vaikuttaako yritysrahoitus yliopistojen autonomiaan? Yliopistoilla on autonomiansa puitteissa runsaasti toimivaltaa vaikuttaa kehityksen suuntaan. Työelämä globalisoituu ja sisällön relevanssi erottelee synergia voittajat häviäjistä. Lisäksi... nolla, iloisella jne ) otteella ia >anht_.. telemaan Sohwille mddnd-^jma ^ t T ^ H J f c J ^ . A i e m p a a tokemusM c i kaipaa. Kaiku lärjestdä rad i o t y ö n kurssm ja muutenkin opastaa jutun teossa. Lisätietoja kaiku@cc jyu fi kalku@cc j y j j j i -elä ( i u p y / w w w j y u f/kampuksenkaiku Puhkupillit Uudet soittajat ovat edelleenkin tervetulleita liittymään joukkoomme; harjoittelemme aina keskiviikkoisin klo 17 3 2 . No»maalikoulun yldasteen |uhSuomen opiskelijaorkestereiden kokoontumiM|ÖS'eli Rjhallus 99-tapahtumd o n 2 4 2 6 9 opiskelu. ryhdessä 2 1 9 Pohjo.saunalla kello 1 8 . aika ai(Vapaudenkatu 4 8 5 ) Pai väliä pidämme yliopistolla t o i mintdpistetlä, jossa esittelemme toimintaamme. Sählyvu0'osta tiedotetaan sähköpostilla ensi viikolla, joten seurdd postiasi Seuraava virallinen tapaaminen pidetään 4 1 Cafe Emmyssä 1 8 alkaen Tyle rohkeasti mukaan kirjavaan joukkoomme! Y h t e y s t i e d o t . M i k a R o s s i , p . 4 5 7 3 5 1 8 , r e m p p d @ s t iyu f i , Reetta Peltomad,p 4 5 1 1 2 9 8 , r e p e l t o m @ c c iyu fi Sdhköposti Tu h a t k u n i a @ « j y u . f i , w w w jyu li/yhd/tuhatkunta Se minkä ymmärsin oli hienoa luultavasti myös se mitä en ymmärtänyt. Täydellinen tietämättömyys ei ole Suurin Pahe, vaan puhua käsittein mitä ei ymmärrä. I l k k j Kanerva kyllästyi politiikkaan j.i meni lyovoimatoimisioon Virkailija otti ylös Kanervan suositukset ja ammatilliset toiveet, ja n o i n v i i k o n paasia han sätkin kirjeen avoimesta työpaikasta I l k k a m e n i a n n e l t u u n osoitteeseen ja k o p u t n oveen Sisaan paasivaan han Iinoinasi, elia liuoinon täynnä alastomia kcski-ikalsiä kokoomusnaisia aina Riitta Uosukaisesta alkaen, jotka kalsoival Ilkkaa himoiten. "Voi h i l l o " , Ilkka huokasi " M i h a n sanoin etia palomies* kampuksen kummajainen Viisi kirjainta, alkaa aalla, päättyy aahan: Agora! Se on kreikkaa ja tarkoittaa toria, kohtauspaikkaa. Olisi suomen ensimmäinen yksiiyisrahoitieinen julkinen (tarkalleen ottaen 'julkinen kiinieisiöleasing", mikä ei kuulosta aivan yhtä paradoksaaliselta) talonrakennushanke kummastelun aihe sinänsä, mutta luon 150000000 mk:n ja kerrosalaltaan 19500 neliömetrin kokoisen tutkimuskeskuksen peruskiven muurauksessa riittää siinäkin pällisteltävää. Tilaisuuden puineet ovat perinteisen arvokkaat: Tärkeitä henkilöitä, harmaantuvia setiä, kravatteja, kättelyä, puheita, vähän tavallista yleisöä (rakennustyömiehetkin siirtyivät työmaaltaan parakkeihinsa seremonian ajaksi) ja tottakai torvisoittokunta. Vain punainen matto uupui, mutta edes Jyväskylän Puhallinorkesterin ryhdikkäät marssisävelet eivät lopeta maltillista puheensorinaa. Eivätkä edes vararehtori Pekka Neitiaanmäen avaussanat estä kaupunginjohtaja Pekka Kettusia, tuota rennon tyylikästä kosmopoliittiamme, puhumasta mat kapuhel i meensa. Kettusen kännykän sulkeuduttua osaa aavistella lisääkin kummallisuuksia, ja heti kohta saimmekin jännittää, montako kertaa rehtori Aino Sallinen käyttää ylistyspuheessaan "päivän iskusanaa" innovatiivisuus ja sen johdannaisia. Menen laskuissa se"Mattilanniemen Helmi" kaisin kymmenennen kieppeillä. Rehtori muistaa ennen kaikkea kiitlää kaikkia, ja hänen jälkeensä puhujapönttöön kavunnut Kettunen sanoo heti kärkeen Sallisen vieneen sanat hänen suustaan... ...mutta niin sanattomaksi Kettunen ei mene, etteikö hän pian kävisi Valtion Kiinteistökeskuksen kimppuun: "Kaupunki on lahjoittanut nämä maat > liopistolle ja nyt meillä oli vaikeuksia ostaa lahjoitusmaat takaisin." Ihmeellistä on elämä ja Kettunen on Kettunen. "Mä menetän hirveän monta hyvää tilaisuutta olla hiljaa", hän itsekin naureskeli Jylkkärissä 2/1997 ja lisännemme listaan taas yhden. Peruskiven muuraustilaisuuden kliimaksi on, luonnollisesti, peruskiven muuraus. Ennen pitkää vuoroon tulee Pekka Kettunen, joka johtajan ottein heittää kärkituloksen, kolme lastallista laastia lieriön päälle. Kaupungin muut edustajat eivät tohdi tuota tulosta ylittää ainakaan lukumääräisesti, vaikka ainakin yksi herra selkeästi empiikin heittäisikö vielä neljännen. Ehkäpä viisaastikin hän jättää tuon tekemättä, eikä horjuta nokkimisjärjestystä saati kaiva maata jalkojensa alta. Kolmen lastallisen kärkitulosta sivutaan pariin otteeseen, mutta ylittäjää ei tunnu löytyvän. Lopulta vuoroon tulee SRV Viitosien Ilpo Kokkila, joka ei emmi: viisi lastallista ja nimi täten historiankirjoihin. (Ylioppilaskunnan kaksi edustajaa saavu navat neljän lastallisen yhteistuloksen.) Puhallinorkesteri kerää soittimensa, bussikuljetus vie arvovieraat kahvitilaisuuteen, minä jään miettimään erään kutsuvieraan titteliä. Asettuuko yli-insinööri ali-ihmisen ylävai alapuolelle? PETBI HEIKKINEN
• KIRJASTA HAUSKEMPAA ELÄMÄSTÄ ) S * ^ OST* vcURS' s ^ ^ U ' &x& } KESKUSTELEMATTA *5W ' W ^ Laihalla lompakolla ja pitkällä kirjalistalla on vaikeaa pitää hauskaa. Siksi kannattaa välittömästi keventää elämäänsä ja ostaa kirjat nerokkaalla ja edullisella tavalla. Näppäile www.bokus.com ja tilaa kurssikirjasi kätevästi kotiin kannettuina. Yli 1,5 miljoonaa kirjanimikettä odottaa sinual Nopea toimitus seitsemässä arkipäivässä, ja lasku seuraa vasta kirjapakettisi mukana. Lisäksi olemme aina avoinna ja sinä seisot aina jonon ensimmäisenä. Joten tule jo! 0( HSMAIDB