t >nu "10098 Kirjaa ei virus nitistä Kultturiministeri Claes Andersson lausui legendaariset sanat vieraillessaan Jyväskylän yliopistossa lokakuussa 1996: "luetaanko yliopistossa sittenkin kirjoja". Ministeri kuvitteli, että opiskelijat onkivat tietonsa tenttejä varten tietoverkkojen kautta. Tilanne ei ole muuttunut ministerin vierailun jälkeen, sillä yliopistossa luetaan edelleen kirjoja tai luettaisiin, jos niitä olisi. Yliopiston kirjaston pistokokeet ja opiskelijoiden kommentit puhuvat karua kieltä, tentteihin pakollisina kuuluvia kurssikirjoja ei välttämättä löydy edes lukusalikappaleina. Yliopistossa hehkutetaan, kuinka inhimillisen teknologian keskukseen saadaan uusia laitteita ja kuinka tietotekniikan opetuksesta kolmasosa siirretään verkkoihin. Uusinta uutta on verkkomarkkinoinnin professuuri, mikä kertoo, että tietoverkot ovat rynnineei yliopistoon jäädäkseen. Tietoverkot eivät suuruudessaan kuitenkaan yllä kaikkialle. Humanistien ja yhteiskuntatieteiden opintoja sähköiset yhteydet tuskin paljoakaan vievät eteen päin. En ole kuullut vielä kenenkään lukevan yhteiskuntapolitiikan 600-sivuista tenttikirjaa päätteeltä. Kuinka joku voisi kuvitella lukevansa kirjallisuuden 15 kirjan tentiiin päätieltä. Ensinnäkin jokaisella opiskelijalla pilaisi olla oma pääte ja verkkoyhteys, mikä sinänsä j o on mahdoton investointi yliopistolle. Vanha, perinteinen, paperinen, hyllyssä pölyttyvä kurssikirja ei ole mahdoton investointi, mutta siihen ei näytä liikenevän valtion lai muunkaan rahoittajan varoja. Ongelma ei ole vain yliopiston, peruskouluissakin lapsille ostetaan jo mieluummin päätteitä kuin kirjoja. Näyttöpääte on erittäin hyödyllinen. Esimerkiksi Jyväskylän Ylioppilaslehden tekemiseen menisi vähintään kolme keriaa enemmän aikaa ilman päätteitä. Sähköposti on mainio keksintö, sen avulla avautuvat yhteydet jopa toiselle puolelle maapalloa. Netti on loputon tietoverkko, josta voi hakusanan avulla kaivaa tietoa aiheesta kuin aiheesta. Opiskelussa se on oiva apuväline. Kaikista mahdollisuuksista huolimalla tietokone on vain väline, joka helpottaa työskentelyä, mutta ei se itsessään avaa sisältöjä, jotka korvaisivat nidotun kirjan tai painetun sanomalehden. Lehtitalot pelkäsivät verkkolehden tulon romahduttavat tilaukset. Lähes kaikki valtakunnan päälehdet ovat verkossa, mutta kukaan ei ole puhunut tilausten romahtamisesta. Painettu teksti on halpaa, sen voi ottaa mukaan luettavaksi missä vain. Siihen voi lehdä merkintöjä ja alleviivauksia. Se ei jumitu verkkovirheisiin, eikä pimene sähkökatkoksen ajaksi. Sitä eivät virukset tapa. ULLA LIPSANEN a p a l a a Jyväskylän Ylioppilaslehti on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, joka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kannen kuva: Tommi Anttonen Apinalaatikon kuva: Tommi Anttonen Ilmoitukset: tmi Martti Mikkonen, 014-215 026 0400 642 533 fax 014-3721 363 Ylioppilas/ehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy, p. 02 2331 222. Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 014 607 226 llmoituksenvalmistaja: Grafiikka Rutanen p. 216 315, 050 596 2444 grafiikka.rutanen@co.inet.fi Toimitus: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Toimitus, pitft.-6Ö3360 Petri Heikknen, Juha Mäkinen, peSheik@.stj', , u.l! ,rocif>etw*st,jyu.l Päätoimittaja: lilla Lipsanen, pöh. 603 359.; 050 526 0787, Lipsa@cc.jyu.fi. jvvasKvian rUoOTJa§ J y l k k ä r i i l m e s t y y l o k a k u u t a d e a d l i n e s y y s k u u t a k k o Ylioppilaskunnan ja -lehden fax: 014 603 928 Sähköposti: Lipsa@cc.jyu.fi. Verkkolehti: ••ww.jyu.fi/jyy/jylkkari. Ilmoitushinnat: tekstissä 5.50 mk/pmm, takasivu 6.00 mk/pmm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9.00 mk/pmm, etusivu myydään ainoastaan kokonaan. Värihinnat: yksi lisäväri 450 mk, neliväri 1350 mk. Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 50 markkaa. Painopaikka: Lehti»— " Oy, 1-Möksan '41 p. 5 ; / ? . 4 2 1 < . Oso <ieenmuu':)kset keskustoimistoon. p. 014-603 355. ISSN 0356-7362. 3 . k l o 1 3 Nurinaa •-, Ajattelulla ei ole hintaa Dante kirjoitti aikanaan varallisuuden ja ihmisen persoonaan liittyvien hyveiden olevan toisistaan erillisiä. Vauraudesta ei seuraa ylevyyttä ja rahalla ci saa kykyjä. Väitteillään Dante sai päälleen aikalaisten kiirastulen ja joutui maanpakoon. Nykyisin rahalla saa jo ostaa hyveitä. Tai ainakin pitäisi saada. Yliopistojen kritisointi on tervetullutta. mutta esitetyn kritiikin päättelyketju esimerkiksi opetusministeriön vaateiden perustaksi on häkellyttävän näköalaton. Muutamalla lauseella niputetaan opiskelijat "pullamössöporukaksi", jotka valtion ilmaisen rahan turvin venyttävät opintojaan ja estävät motivoituneita pääsemästä opiskelemaan. Ratkaisu tällaiseen säädyttömyyteen on monien mielestä yksityinen raha, jolla voi ostaa opintopaikkoja tulokselliseen opiskeluun sitoutuville. Luonnollisesti rahoittajan kustannukset olisivat tietenkin vähennettävissä veroista. Kuka silloin saisi ilmaista rahaa? Pikkusielujen huoli pääsykokeiden pätevyydestä on yleensä omakohtainen. Pienen mielen lapsi ei ole päässyt haluamaansa opinahjoon. Suurin epäoikeudenmukaisuus on se, että lapselle olisi jo paikka omassa yrityksessä odotiamassa. Vain titteli puuttuu. Sen saamiseksi vanhemmat ovat uhranneet aikaansa ja paljon rahaa ilman tuloksia. Tästä närkästyneenä pieni mieli vaatii yleensä menestyksen esteenä olevan pääsykoekäytännon uudistamista yksityisen rahan halujen mukaiseksi. Oikeus vapaasti, vaaratta ja julkisesti ilmaista subjektiivinen kokemus epäoikeudenmukaisuudesta, on demokratian perusta. Demokraattisiin hyveisiin kuuluu myös avarakatseinen ymmärtämys itselle vieraita ilmiöitä ja käytäntöjä kohtaan. Jälkimmäisiä hyvettä ei byrokratian argumenteista löydy, vaan ne ovat tökeröllä tavalla groteskeja. Valtion ilmaisella rahalla opiskelevana vaadin älylhscmpiä ja sisällöllisempiä argumentteja yliopiston tiimoilla käytävässä keskustelussa. Puhuttaessa yliopistosta on muistettava, että kysymys on pohjimmiltaan tiedosta ja totuudesta sekä niiden etsimisestä. Raha ja sille saatava tuotto hautaavat valitettavasti nämä olennaiset kysymykset irvokkaaseen hyötyajatteluun. Omaperäisellä ajattelulla ei ole hintaa. Rahalla ei saa hyveitä, ylevyyttä tai hengen loistoa. Parhaassa tapauksessa raha voi taata vain puitteet sivistykselliselle järjenkäyttölle. Tämän yksinkertaisen ajatuksen soisi tehokkuusajattelijoiden ymmärtävän. Tällöin yliopisto olisi kenties mahdollista pelastaa hyötyajattelun tyrannialla. HARRI JUNTUNEN
1 9 8 jyväskyläläisten opiskelijoiden mitta on täyttynyt. Syyskuun 15. päivän karnevalistinen mielenosoitus yliopiston hallintorakennuksen edessä on kannanotto sekä viime vuosina tehtyjä opiskelijan asemaa huonontavia päätöksiä että viimeksi julkisuuteen tulleita samansuuntaisia suunnitelmia vastaan. Protestihenkeä on nostanut ennen muuta opetusministeriön työryhmän esitys rajata opinto-oikeus ylemmässä korkeakoulututkinnossa viiteen vuoteen. Opiskelijoiden mielestä kyseessä on suoranainen akateemisen vapauden murha. UUTISET Tommi Anttonen Valmistautumassa protestimielialan lietsontaa, "Yliopisto on kuolemansairas *)*> "On todella kovan luokan ajatus, eitä vliopfstossa nifoiteraan ajatteluun kayieuavaa aikaa. Se on käytännössä akateemisen vapauden teloitus. Fli ole historiassa aiemmin tullut vastaan moista ajatusta", sanoo Harri Juntunen, yksi protestin keskeisimmistä taustavoimista. Vaikka mielenosoituksessa korostuvat konkreettiset asiat, kuten opinto-oikeuden rajoittaminen, kurssija tutkimuskirjallisuuden puute sekä tulostusmaksui. on taustalla myös syvempiä, periaatteellisia kysymyksiä yliopiston roolista ja toiminnasta sekä opiskelijuudesta ylipäätään. Juntusen mielestä olisi naiivia ajatella, että koko systeemi mättää, mutta pöyristyneisyyttäan lian ei peittele eikä säästele sanojaan Yliopisto henkitoreissaan "Yliopisto on kuolemansairas. Nämä monistusja tulostusmaksui ovat viimeisimpiä pieniä oireita siitä. Ymmärrämme, että resurssit ovat rajalliset, multa on mietittävä nuhin nämä rajalliset resurssit suunnataan. On temausoiiava keskustelu yliopiston rahoituspohjasta ja se on tehtävä niin, että yliopiston määrittelee suunnan, eivät ministeriön mitään tietämättömät byrokraatit. Samoin on tematisoitava opiskelijuuteen liittyvät asiat. Se ei ole mikään putki, johon hypätään. Opiskelija on ihminen, ei hallinnollinen suure, " Protestoijien mukaan edellisen puolen vuosikymmenen aikana koettu kuritus romahduttaa yliopistoopiskelun puitteet, eikä se heidän mielestään ole kenenkään etu. "Pitäisi pohtia halutaanko tarjota menestystä vailla sisältöä vai sisältöä, jolla voi menestyä", Juntunen sanoo ja toteaa käsityksensä olevan, että yliopiston pyrkimys tulisi olla kohti jälkimmäistä. Muutamaa päivää ennen mielenosoitusta puuhamiehet olivat selväsii huolissaan siitä, innostuvatko opiskelijatoverit mukaan, saapuuko paikalle riittävästi ihmisiä. Hankkeesta saatu palaute on ollut kannustavaa, muita Juntusen mukaan monien kiinnostus ei välttämättä näy kuin solidaarisena suhtautumisena. Aikomuksena ei kuitenkaan ole lannistua, vaikkei tämä ensimmäinen liike sujuisika in loistokkaasti. "Tämä on ensimmäinen kerta. Jos se menee käteen, ei pidä lannistua vaan järjestetään toisen ja kolmannen kerran." PETRI HEIKKINEN "Peppu edellä puuhun" Informaatioteknologian tiedekunnalle mietitään sisältöjä lyvaskylän yliopistoon pikavauhtia perustettu informaatioteknologian tiedekunta on hämmentänyt opiskeli |oita. Tiedekuntaan siirtyneet tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan opiskelisit eivät välttämättä tiedä, mihin tiedekuntaan he kuuluvat ja mikä on heidän pääaineensa. Nopeasti kasaan runnotulta tiedekunnalta puuttuivat perustamishetkellä kanslia ja opintosihteeri. "Tiedekuntien yhdistämisen jälkeen matematiikan laitos jakautui kahtia. Samalla soveltavan matemainkan opetus lakkautettiin. Tästä seurasi, että soveltavan matematiikan pääaineopiskelijat eivät tiedä, mikä heidän pa.i.uneensa nyt on", selvittää matematiikan laitoksen opiskelua Eeva-Kaisa Rouhiainen. Hänen mielestään tiedekuntauudistuksessa ollaan menty peppu edellä puuhun, eli ensin on perustettu informaatioteknologian tiedekunta, jonka jälkeen sille on mietitty sisältöjä I länen mukaansa varsinaisten opintojen sisältöihin ei ole luvattu mitään uutta ainakaan lähiaikoina. Rouhiainen pelkää tiedekuntajaossa erityisesti matematiikan perusopetuksen puolesta Hänen mukaansa matematiikan laitokselta on jo vuotanut opiskelijoita tietotekniikan puolelle. "Perusmatematiikan opetusta ei pitäisi unohtaa, sillä se antaa pohjan ymmärtää soveltavia aineita", painottaa Rouhiainen. Tiedekunnan perustamisen jälkeen opetuksen ja kurssien sisältö säilyvät ennallaan ja opiskelijat noudattavat opinto-opasta, joka on tällä hetkellä voimassa. Uuden opintooppaan suunnittelu alkaa ensi huhtikuussa. Kylmää ja pehmeää Informaatioteknologian tiedekunnan perustamista pidetään yliopistossa kaikkien aikojen jättihankkeena. jota varten Mattilannicmeen rakennetaan 19 000 neliöineinä uutta lilaa. Tilan nimeksi on annettu Inhimillisen teknologian keskus, joka on tiedotteiden mukaan Jyväskylän yliopiston vastaus tietotekniikan ulan huutavaan tarpeeseen. Noir. I 55 miljoonaa markkaa maksavaan rakennukseen tulee tietotekniikan Iisi psykologian laitos, joka tuo kylmän teknologian rinnalle meämmän puolen. Uusi opetuspalatsi nousee kokonaan ulkopuolisen yrityksen rahoittamana. Vararehtori Pekka Neittaanmäen mukaan rahoittajan nimi halutaan edelleen pitää salassa. Rakennukseen on varattu tiloja noin 30 yritykselle, joiden kanssa laitos tekee yhleisiy.ua Informaatioteknologian tiedekunnassa on talla hetkellä noin 700 pääaineopiskelijaa. Neinaanmäen mukaan opiskelijamäärä on tarkoitus kaksinkertaistaa vuoten 2004 mennessä iise.t uudei opiskelijat Otetaan sisään papereiden perusteella jo ensi marraskuu Tiedekuntien vanhat professuurit säilyvät, muita Neittaanmäcn mukaan luvassa on myös uutta opetusta, kuten elektronisen kaupan!. nin professuuri, joka rahoitetaan kokonaan ulkopuolisella rahoituksella Pääasialliset rahoittajat ovat paikalliset kauppaketjut ja puhelinyhtiöt Lisäksi laitokselle on luvassa yritysten järjestämiä erikoiskursseja sekä ulkomaisia opettajia. Noin kolmasosa koulutuksesta pyritään järjestämään tietoverkkojen kautta. Neiltaanmaki perustelee uuden tiedekunnan perustamista sillä, että maamme sähkö-ja elektroniikkateollisuuden vienti on noussut huimasti ja samalla työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Tiedekunnan haaste on vastata teollisuuden tarpeisiin. ULLA LIPSANEN
4UUTISET 1 O 9 8 Juha Halinen Viisaus tulee hidastamalla Humanistit raatavat töissä tuen loputtua OTUS rs:n (Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö) juuri julkaisemassa tutkimuksessa ilmenee, että tyytymättömimpiä 55 opintotukikuukauden järjestelmään ovat lääketieteilijät, humanistit ja taidealojen opiskelijat. Tutkimuksessa ilmeni, että jälkimmäisten alojen opiskelijat pitivät muita enemmän asioiden sisältöä tärkeimpänä odotuksena yliopisto-opinnoilta. Tutustuimme kahteen 55 opintotukikuukauttaan käyttäneeseen jyväskyläläiseen humanistiin. Motivaatio katoaa, kun tuki loppuu Outi Vainikaisesta. 25, tulee filosofian maisteri parin teniin ja gradun hiomisen jälkeen. Nyt hän siivoaa ruokakaupassa viitenä ihana viikossa 35 markan tuntipalkalla. Outin 55. opintotukikuukausi oh ohi jo tämän vuoden helmikuussa. Sen jälkeen hän on joutunut turvautumaan vanhempiinsa ja myymään lehtiä puhelimitse. Outin lehdenmyynti loppui ensimmäisenä päivänä luurista kuuluneeseen "jättäkää edes vanhat ihmiset rauhaan" -toteamukseen. "Vanhempien tuesta tulee tämänikäiselle parisuhteessa elävälle aika parasiittinen olo. Siivoaminen on fyysisesti niin raskasta, että humanisti saa siitä kipuja, mutta siitä ei sentään tule syyllisyyttä, kuten mummojen kiusaamisesta myymällä et-lehteä", Outi toteaa. Outi vaihtoi pääaineensa kahden vuoden kirjallisuuden opiskelun jälkeen historiaan. Pääaineenvaihto ei ole tarpeeksi hyvä syy, jolta voisi hakea lisätukikuukausia, joten hän ei ole hakenut. Outin opiskelu on ollut jäissä tuen loppumisesta lähtien, koska samalla katosi myös velvollisuus opiskella. "Periaatteessa kuka tahansa voisi valmistua nopeammin. Koska yhteiskunta haluaa näin, niin luultavasti ihmiset myös valmistuvat nopeammin. Se on kuitenkin askel lähemmäksi helvettiä, jos tehokkuuden ja datamaisen tiedon uskotaan vastaavan ihmisen psyykkistä kehitystä tai viisautta. Viisaus tulee hidastamalla, ei hoputtamalla", uskoo Outi. Opintoviikot eivät ole yhteismitallisia Myös Liisa Makkonen, 27, vaihtoi pääainettaan. Hän aloitti vuonna 1992 Turussa suomen kielen opiskelijana, mutta on ollut vuodesta 1996 puheviestinnän opiskelija Jyväskylässä. Liisaa harmittaa, että 55 opintotukikuukaudesta on tehty universaali sääntö, vaikka opintoviikot eri aloilla eivät ole yhteismitallisia. Esimerkiksi kielten opintoviikot ovat huomattavasti suuremman työn takana kuin Outi Vainikainen luimistelee lyön lomassa gradun lähdeaineiston lakana. puheviestinnän, hän on huomannut. Liisan opintotuki loppui viime vuoden joulukuussa. Sen jälkeen hän on ollut kirjoilla varamiespalvelussa. Sitä kautta Liisa on saanut lyhyitä keikkoja, kuten raksan siivoamisia ja mainosstandien kasaamista kuumaliimapistoolilla. Parasta töissä on ollut, että niillä on yleensä tienannut opintotuen verran viikossa. Koulutusta vastaavaa työtä hän sai tehdä keväällä mediainsiituutissa ja ruokapalkalla Jyväskylän Kesässä. Liisakaan ei ole yrittänyt saada lisätukikuukausia, koska kuuli huhuja, etteivät pelkät opiskelusyyt riitä. Vanhemmat ovat tukeneet hiukan, ja sossu auttoi silmälasien linssin rikkoonnuttua. Myös Liisa on huomannut, etiä motivaatio laskee, kun ei ole enää "tilivelvollinen". Tulevana syksynä hän toivoo voivansa opiskella, hoitaa ylioppilasteatterin puheenjohtajuutta ja työskennellä sen verran, että toimeen tulee. Näiden yhdistäminen onkin vaikeinta. "Välillä on ollut aika rankkaa. Onneksi omanarvontuntoni ei ole riippuvainen siitä, mitä työtä teen. Kun on harrastuksia ja ystäviä, niin ei tarvitse 'päteä' töissä", sanoo Liisa. JUHA H A L I N E N Painava syy tuo lisää tukea 63 opiskelijaa on hakenut pidennystä opintotukeensa Jyväskylän yliopistossa elokuun loppuun mennessä. Heistä 33 on saanut pidennystä. Pidennystä voi saada korkeintaan yhdeksäksi kuukaudeksi. Hakijan täytettävä seuraavat ehdot: • tutkinnosta puuttuvien opintojen laajuus enintään 30 opintoviikkoa • erityisen painava syy, joka on viivyttänyt valmistumista • opintoviikoista esitettävä tiedekunnan opintosihteerin vahvistama selvitys ja opintosuunnitelma. Erityisen painavaksi syyksi on Jyväskylässä tähän asti lähes poikkeuksetta hyväksytty vain opiskelijan oma tai lähiomaisen vaikea sairaus tai opiskelijan vaikea elämäntilanne. Hakemukseen on liitettävä lääkärintodistus tai vastaava. Pidennystä voi saada myös tietyissä tutkinnoissa, mutta Jyväskylässä opetusministeriön hyväksymiä aineita ei opeteta. rhiä opiskelijoita kaivataan Yhteiskuntapolitiikan opiskelija Anne Hulikkala tekee graduaan piskelijoiden köyhyyskokeluksista ja selviämisen lavoista. Erityisesti hän on kiinnostunut niistä opiskelijoista, jotka pärjäävät todella vähällä, eivät nosta lainaa eivätkä saa vanhemmilta lukea. Halukkaat tutkimushenkilöt voivat joko ilmoittautua haastateltaviksi tai kirjoittaa oman lanansa. Kummassakin tapaukessa ota yhteyttä Anne Hulikilaan: Puh. 040—522 7657. eail annhuli@itu.cc.jyu.fi. The Great Library Debate enior Hhrarian Kai Ekholm explains \vby prining in the student computer netxvork is not ec anymore: "This has been lalked about for ears, but the problem hasnt been this scvere lefore. We havc been observmg printing from January onvvards and the printing rate of 1500 pages by some people is not normal. The purjiose is not to make money, but to cover the costs. In fact the 50p rate is not evcn sufficicnt." The library staff are surprised that students think of the library as the only plaee to prini; "Why won'l siudents prini ai their homes? Or why doesnt the student s union take News in brief responsibility for printing Services?" Another important matter is the small number of course books available at the library. At ' the present funding the library is able IO acquire only the seasonal publications and nothing clse. With the amount of students constantly nsing the library is in a tight spot. Also, the departments are not ready to gj»e anyihing up and they even koep demanding rnore. Laajavuori Rally Track The Konepohja resident board does not accept the way in \vhtch the plans ior a rally traek m Laajavuori were dealt with in the city "s dedding bodics. The building of the irack was settled in the meeting of 25. August. The resident board says that the views of the residents of the area were not taken into consideration and the beautiful and vvidely u^ed area for outdoor activities vvill be destroyed \vithout cortsidering other possible locations. The resident board hopes that ihe matier vvould be reconsidered and that an accotlnt of the disadvantages of the projec! vvould be made. Vegan Menu Student restaurant Lozzi offers a daily vegan dish in addition to their vegeiarian choice. The vegan dish is similar to the vegetarian one, but ali animal-based materials are replaced vrith others. Feedback is important in developmg the vegan menu. For example milk cannot be replaced with soy, rice or oat milk because of hjgher price and availability. Thereforc. opinions on vvillingness to pay more for food made of tuore exjjensive materials are welcome. The vegan menu has a six week revolution, so ihe same dish returns evcry one and a half momhs. Also vegan bread is available. NEWS BY TANELI T A K A L A
1 9 8 UUTISET Juha Mäkinen Huudetaunko-vaikka-kaikki-yhteen-ääneen? Voimainmiltelössä Erkki Tuunanen (vas.), Toini Alhainen. Eeva Willberg. Peni Vähäkangas. Kai Ekholm ja Riitta-Marja Kuusela (selin). Hyllyjen välissä h u u t a e n J y l k k ä r i n s u u r i k i r j a s t o k e s k u s t e l u Tulostusmaksut puhuttavat. Ne ja yliopiston kirjaston tilanne yleensä puhuttavat siinä määrin, että toimittajan tarvitsee esittää vain kolme kysymystä 90 minuutin aikana. Pöydän ääressä istuva kuusikko pitää huolen keskustelusta. Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm aloittaa selittämällä, miksi tulostaminen opiskelijamikroverkon koneista muutettiin maksulliseksi: Tästä on puhuttu jo vuosia, multa aiemmin ongelma ei ollut näin päällekaatuva. Olemme tarkkailleet tulostusta tammikuusta lahtien, ja eräiden henkilöiden 1500 kappaleen tulostustahti ei ole normaalia. Tarkoitus ei ole tehdä bisnestä, vaan ottaa tulosteista omakustannushinta. Itse asiassa tällä 50 pennin hinnalla emme pääse edes omillemme.'' JYY:n hallituksen puheenjohtaja Petri Vähäkangasta kiinnostaa, miten hinta on laskettu. "20 penniä olisi oikeampi hinta." "Kyllä kirjasto tietää, paljonko tämä maksaa", täräyttää Ekholm. "Hinta on tarkistettu Yliopistopainosta. Tuloste on rinnastettavissa valokopioon hinnan suhteen." JYY:n korkeakoulupoliittinen sihteeri Eeva Willberg ei ole tyytyväinen. "Miksei tästä neuvoteltu enemmän etukäteen? Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm ihmettelee tolkutonta tulostuksen määrää. Miksei ollut valmistelevaa työtyhmää, jossa olisi pohditiu päätösten seurauksia? Tämä mielipuolinen päätös — 50 ilmaisen tulosteen kiintiö — on oikeusmurha!" "Ei verorahoista voida antaa vapaata piikkiä mihinkään kohteeseen", huomauttaa yliopistohallinnon suunnittelujohtaja Erkki Tuunanen. Kirjastoamanuenssi Riitta-Marja Kuuselaa ihmetyttää tulosi usmaksuista noussut häly. "Kun vastaava menetelmä otettiin käyttöön Oulussa ja Joensuussa, ei siihen miienkään reagoitu. Meiltäkin on ihmetellen kysytty, miten voimme pilaa yllä maksutonta tulostusta. Myös Helsingissä ja Kuopiossa on suunnitteilla tulostusmaksujen käyttöönotto." Kirjaston toimistopäällikkö Toini Alhainen tietää, että Teknillisen korkeakoulun kirjastossa kehoitetaan opiskelijoita ottamaan tekstit levykkeelle ja tulostamaan ne muualla. Köyhä kirjasto Keskustelu siirtyy tulostusmaksuista laajempiin kysymyksiin. Ylikirjastonhoitaja valittelee resurssien rajallisuutta. Nykyisillä määrärahoilla kirjasto pystyy kuulemma hankkimaan seuraavalle vuodelle kausijulkaisut — eikä mitään muuta. Sitä mukaa kun opiskelijamäärät kasvavat, on kirjasto yhä ahtaammalla. Laitokset eivät ole valmiita luopumaan mistään vaan esittävät päinvastoin lisävaatimuksia. Eeva Willberg muistuttaa, että opiskelijan näkökulma unohtuu liian usein säästöistä puhuttaessa. "Opiskelija näkee yliopiston resurssiongelmista kokonaiskirjon. Hän näkee sen kirjaston ja laitosten kohdalla, mutta ennen kaikkea hän näkee sen omassa pussissaan. Viime kädessä juuri opiskelija kärsii näistä leikkauksista. Haluaisinkin nyt kysyä, onko teillä mitään ajatusta siitä, mitä tälle tilanteelle voisi tehdä?" Syvä hiljaisuus. "Me olemme vain kirjasto". toteaa Kai Ekholm. "Kun kyse on isommista asioista, niin muistuttaisin Juha Mäkinen vain, että ensi keväänä on eduskuntavaalit. Aikanaan lähdettiin tilanteesta, jossa olikin tarvetta toiminnan tehostamiselle, mutta kyllä se yleisenä trendinä on loppuun käytetty. Tehokkuus on lisääntynyt", sanoo Tuunanen. Sitten ylikirjastonhoitaja haluaa muistuttaa, kuinka hyvin asiat oikeastaan ovat: "Jyväskylän yliopiston kirjasto on erittäin korkeatasoinen. Sopii kysyä mistä tahansa. Kaikki vain ei ole niin kuin ennen. Kun minä tulin taloon, niin tiettyjä toimintoja lakkautettiin, koska ne eivät enää olleet ajanmukaisia. Joku Unkari-kokoelma tai musiikkiaineiston luettelointi eivät palvelleet tätä palvelukokonaisuutta." "Koko kirjaston henkilökunta on kouluteltu laatu-palvelu-kustannus -ajatteluun. Viiden vuoden päästä tämä maailma tulee olemaan aivan erilainen, mitä kirjastopalveluihin tulee. Sama mitä tapahtui pankeille, tulee tapahtumaan kirjastolle." Erkki Tuunanen sanoo odottavansa peläten sitä päivää, kun korkeakouluopetus muuttuu Suomessa maksulliseksi. Kyllä mutta kun ei Keskustelu palaa taas lulostusmaksuihin. Ilmeisesti kyseessä ei olekaan niin vähäpätöinen asia, viimeinen pisara, kuin olisi voinut olettaa. Tulostusmaksukysymys yksin riittää ison riidan aiheeksi. "Eivätkö opiskelijat voi tulostaa kotonaan, niin kuin minä teen?", kummastelee Ekholm. "Tai eikö ylioppilaskunta voi tuottaa tulostuspalveluja?" Kirjaston henkilökuntaa kummastuttaa se, että opiskelijat kokevat kirjaston ainoana mahdollisena tulostuspaikkana. Eeva Willberg yrittää vielä: "Kun vain oltaisiin tiedetty tästä 3—4 vuotta sitten..." "Olette te tienneet", ilmoittaa Toini Alhainen, "Ette vain aiemmin ottaneet asiaa tosissanne." "Mutta julkinen keskustelu on puuttunut", väittää Vähäkangas. Alhainen on eri mieltä: "On tästä ollut keskustelua erinäköisissä palavereissa ja johtokunnassa. Eikö se ole julkista?" "Ja se tässä on käynyt ilmi, että ihmiset hätkähtävät vasta kun on tiedossa tarkka päivämäärä." Näin sanoo Kuusela. Ja keskustelu jatkuu. JUHA M Ä K I N E N Asuntopula alkaa olla ohi Opiskelijoiden asuntotilanne Jyväskylässä ei olekaan niin paha kuin ennakkoon pelättiin. Ylioppilaskunnan asunnonvälittäjän Matti Mäkisen työpäivät ovat olleet viime aikoina varsin kiireettömiä. mikä hänen mukaansa on merkki siitä, että ihmiset ovat jo saaneet katon päänsä päälle. "Tilanteessa näkyy se, että Jyväskylässä tämän ongelman eteen on todella tehty töitä. Jos kaupungin asenne opiskelija-asuntoja kohtaan säilyy nykyisen kaltaisena, koko asunto-ongelmaa ei tulevina vuosina välttämättä edes synny. Se vaatii vain oikean suuntaista tonttipolitiikkaa. Jos kaupunki antaa KOAS:lle vielä yhden hyvän tontin, homma on sima.'' Mikäli kuitenkaan asuntoa ei ole löytynyt, löytyy ylioppilaskunnan asunnonvälityksestä vielä kelpo majoja: yksiöt ovat vähissä, mutta esimerkiksi kaksioita on hyvin tarjolla. Vuokrahinnatkin ovat kohtuullisia, vaikkakin osa vuokranantajista näyttää hinnoitelleen asuntojaan hiukan yläkanttiin ainakin tahan odotuksia paremmaksi osoittautuneeseen tilanteeseen nähden. Myös KOAS:n jonotusaika on lyhyehkö, joten sielläkin suunnalta kannattaa kämppiä tiedustella. Ylioppilaskylä ei hyväksy ralliratapäätöstä Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvosto ei hyväksy Laajavuoreen aiotun ralliradan käsittelytapaa kaupungin päättävissä elimissä. Jyväskylän kaupungin tekninen lautakunta päätti radan rakentamisesta kokouksessaan 25. elokuuta, ja asukasneuvoston mielestä alueen asukkaiden näkemyksiä ei ole otettu tarpeeksi hyvin huomioon päätöksen teossa. Se kritisoi myös sitä, että kaunis ja laajalti käytetty ulkoilualue uhrataan radan alle tutkimatta muita paikkoja, joihin radan mahdollisesti voisi sijoittaa. Asukasneuvosto toivoo, että rakentamispäätös käsiteltäisiin uudestaan ja että kaupunginhallitus päätyisi tekemään selvityksen alueelle ralliradasta koituvista haitoista sekä muista ratkaisuvaihtoehdoista. Ylioppilaskyläläisten mielestä lopullinen päätös radasta tulisi tehdä kunnon valmistelun jälkeen kaupunginvaltuustossa, jossa "kuntalaisten itsensä valitsemat edustajat olisivat asiasta päättämässä". Vegaaniopiskelij ankin vatsa saa täytettä Vegaaniopiskelijoiden painoindeksi saattaa alkaa uhkaavasti kivuta korkeammalle, sillä heidän ei tarvitse enää luentojensa välissä ravata kieli poskella kaupan kautta oman kotilietensä kimppuun. Opiskelijaravintola Lozzi on tuonut helpotusta vegaanin eli eläinkunnan tuotteita käyttämättömän ihmisen elämään lisäämällä tarjontaansa myös vegaanisen vaihtoehdon. Lozzi tarjoaa päivittäin entisenlaisen kasvisvaihtoehtonsa lisäksi vegaanisen ruuan, joka tosin ateriasta riippuen voiolla sama sekä vegaaneille että muille kasvissyöjille. Annokset pyöräytetään samoista raaka-aineista kuin vegetaarinen ruoka, mutta niistä karsitaan pois kananmunat, maitotuotteet, eläinrasvat ja eläinperäiset lisäaineet, jotka pyritään korvaamaan muilla ruoka-aineilla. Sonaatin toimitusjohtaja Arto Maijala haluaa korostaa, että vegaanivaihtoehdon käyttäjien antama palaute on tärkeää menun kehittelyssä. Esimerkiksi maitoa ei vielä korvata soija, kauratai riisimaidolla korkeamman hinnan ja vaikeamman saatavuuden takia. Maijala toivookin vegaanien mielipidettä mm. siitä, olisivatko he valmiita maksamaan ruuastaan hiukan enemmän, jos siinä käytettäisiin joitakin hintavampia raaka-aineita. Vegaanimenu juoksee kuuden viikon kierrolla, eli aterioitsija törmää samaan ruokaan kerran kuudessa viikossa. Vegaanista leipää löytää leipäpöydän sijaan linjastosta. MIIRA RAUHAMÄKI
1 « 9 8 KANNANOTTOJA -7 Onko huomenna kurssikirjoja? Jos Jyväskylän yliopiston kirjaston määrärahojen kehitystä ei saada oikaistuksi, uhkaa kirjastoa kurssikirjojen ja tieteellisten julkaisujen määrän romahdus. Jo nyt on tilanne joillain aloilla sellainen, että opiskelijoiden valmistumisajat pitenevät yksinomaan kurssikirjojen puutteen vuoksi. Opetusministeriö on suurin syyllinen ongelmaan. Tiedekirjastojen määrärahat on ajettu alas, ja kirjastojen ostovoima on puolittunut parhaista päivistä. Kirjastojen kulta-aikoina opiskelijoita yliopistoissa oli selvästi vähemmän. Silloin avoimet yliopistot olivat parin tuhannen opiskelijan oppilaitoksia ja koko ammattikorkeakoulua ei edes ollut olemassa. Tuolloin siis kirjastoilla oli rahaa hankintoihin puolet nykyistä enemmän, t i lanne on nyt niin järjetön, että ihmetellä sopii, millä koulutuksella opetusministeriön suunnittelijaksi pääsee. Tästä huolimatta vielä tänä vuonna rehtorin lisämäärärahan turvin kyetään kurssikirja Jyväskylässä hankkimaan. Jos rahoituspuolta ei OPM:ssä selkeästi rukata uusiin uomiin, ei kirjastoon nykyisen suuruisilla määrärahoilla hankita tulevaisuudessa kurssikirjan kurssikirjaa. Jyväskylässä kirjasto toimii luontevasti elektronisen kampuksen veturina, mutta ennen kaikkea sen tulee olla tieteellisen tutkimuksen tiedonhakupaikkana kurssikirjoineen. Yliopiston opiskelijat, jotka eivät millään tavoin ole syyllisiä vallitsevaan tilanteeseen, pannaan nyt tulostuksen kautta ikään kuin maksumieheksi ja juuri heidän opintonsa viivästyvät, jos kirjoja ei tulevaisuudessa ole. Jos kehityssuunta ei muutu, on yliopisto-opetuksen lakisääteinen maksuttomuus teoriassakin historiaa. Kirjaston määrärahat kasvussa Kirjastolle myönnettävissä määrärahoissa on tapahtunut viimeisen neljän vuoden aikana Jyväskylän yliopistossa 13,4 % kasvu, johon yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm on tyytyväinen. Ulkopuolista rahoitusta suunnataan hiukan kirjastolle ja vuosittain rehtori on myöntänyt kirjastolle tuntuvia lisämäärärahoja. Ekholm toivoisi kuitenkin, että ulkopuolisen rahoituksen kokonaiskertymästä ohjattaisiin kirjastolle edes kaksi prosenttia palvelujen kehittämiseen. Todellinen resurssitarve olisi paljon isompikin. Samalla, kun yliopiston rahoitus on kasvanut, on perustutkinto-opiskelijoiden määrä lisääntynyt kuitenkin vain noin kymmenen prosenttia. Kasvaneet opiskelijamäärät eivät siis käytännössä ole syypäitä yliopiston kirjaston resurssipulaan. Siksi kurssikirjoilta jääminen ja tulostamisesta maksaminen tuntuu ja saakin tuntua kohtuuttomalta. Tulostamisessa on varmasti väärinkäytöksiä, mutta ne pitäisi kytkeä pois muilla tavoin kuin maksullistamalla palveluita. Tulostuksesta aiheutuu kirjastolle käytännössä vain parin sadan tuhannen kulut vuodessa, joten se ei kirjastoa pulaan aja eikä suosta nosta. Ammattikorkeakoulu paikallinen syntipukki? Osaltaan syyllisiä resurssipulaan voisi nimetä osoittamalla muita oppilaitoksia. Avoin yliopisto on paisunut itse yliopistoa isommaksi opiskelijamäärältään, mutta kun yliopisto rahoittaa kirjastoa 20 miljoonalla, niin avoin yliopisto heittää yhteiseen kassaan 400 000 markkaa. Ekholm myöntää, ettei summa ole todellisessa suhteessa siihen, kuinka paljon Avoin yliopisto palveluja käyttää, mutta haluaa korostaa, että summa on Suomen suurin ja merkittävä kädenojennus avoimelta. Tenttikirjaansa etsivää yliopiston opiskelijaa ei lohduta, että OPM on luonut yliopistolaitoksen viereen koulutusväylän, joka ei itse vastaa kirjahankinnoistaan. Eihän tuolla 400 000 markkalla hankita kuin puolikas kirja yhtä avoimen opiskelijaa kohti. Ammattikorkeakoulun kanssa jonkinlaisesta ostopalvelusopimuksesta vasta neuvotellaan. Silti jo tällä hetkellä itse oppilaitoksesta ohjataan opiskelijat yliopiston kirjastoon tenttikirjojaan etsimään. Ekholm kertookin, että kerran pistokokeessa huomattiin yhden oppiaineen kaikkien kurssikirjojen olevan lainassa ammattikorkeakoululaisilla. Valmistu siinä sitten 55 kuukaudessa maisteriksi. M A T T I MÄKINEN Opintojen viivästymisen TODELLISIA SYITÄ Syyt opintojen pitkittymiseen ovat luonnollisesti moninaiset, samoin kun tarvittavat toimet opintojen esteiden purkamiseksi. Apua ei ylhäältä juurikaan tule. Opetusministeriö kun päätyi yksisilmäisyydessään ehdottamaan opintojen pitkään kestoon lääkkeeksi opintojen keston rajoittamista. Eräille opintojen pitkittymiseen ei ole muuta syytä kuin opintojen pitkittyminen. Heille tämä ei ole ongelma, he käyttävät vain hyväkseen akateemista vapauttaan ja mahdollisuutta opiskella omassa tahdissaan eivätkä kaipaa OPM:n keppiä tahdittamaan omaa valmistumistaan. He kantavat kyllä vastuun omasta itsestään ja etenemisestään. Nopea valmistuminen ei saa olla itseisarvo. Opintoja pahiten hidastavat tekijät, ulkomailla opiskelu ja työnteko, ovat olennainen ja tärkeä osa opiskeluaikaa. Ne myös opettavat useimmiten loppuelämän kannalta merkittävimpiä taitoja. Opiskelijalla tulisi kuitenkin olla mahdollisuus edetä haluamassaan tahdissa. Joko nopeammin tai hitaammin kuin Klaara Keskiarvo. Usein opintojen loppuvaiheen pitkittymiseen on opiskelijasta riippumattomia syitä. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön Otuksen uuden tutkimuksen (Vesikansa ym.: "Tehokkaaseen opiskeluun — norminopeutta vai mielekästä oppimista") mukaan suurin osa toisen vuoden opiskelijoista pitää viidessä vuodessa valmistumista mielekkäänä tavoitteena. Viidennen vuoden opiskelijat sen sijaan ajattelevat toisin. He uskoivat säännönmukaisesti valmistuvansa hitaammin kuin toisen vuoden opiskelijat. Ajatukset opiskelujen luonteesta ovat kenties muuttuneet, ja toisaalla suurin osa opiskelua hidastavista tekijöistä kohdataan nimenomaan opintojen loppuvaiheessa, gradun teon ja opintotuen loppumisen kanssa painiskeltaessa. Suullisen perimätiedon maisteri Aivan liian usein kuulee kertomuksia tenttijöistä, jotka menevät tenttiin säveltämään "jotain" sen perusteella, mitä kaveri on edellisenä iltana puhelimessa tentittävästä opuksesta kertonut. Kurssikirjaa kun ei kirjastosta viimeisenäkään iltana löytynyt, mikä olikin ymmärrettävää, sillä varauksia oli kymmeniä. Joku solidaarinen opiskelijatoveri oli vielä päättänyt sosialisoida lukusalikappaleenkin omaan käyttöönsä, eikä sitä kirjastohenkilökunnan avusta huolimatta löytynyt. Uutta kurssikirjaa ei välttämättä ole kirjastossa ollenkaan, ainoa kappale ko. teosta on kenties opettajalla, mikäli hänkään on sitä onnistunut saamaan. Taas joudutaan turvautumaan kuulopuheisiin siitä, mitä kirja sisältää. Opetusministeriön työryhmän toimenpide-ehdotuksista ainoa oikeansuuntainen kehottaakin kirjastojen kurssikirjaresurssien kasvattamiseen. Opintoja saattaa kurssikirjojen puutteen lisäksi hidastaa myös uusimpien tieteellisten aikakauslehtien puute sekä Jyväskylässä erityisesti se, että uusimmista opinnäytteistä vain osa on yleisesti saatavilla, kirjaston elektronisen gradupankin käynnistysvaikeuksista johtuen. Ich parle njet so bra espafiol Opiskelijoiden kielitaito on luvattoman heikko. Vanhoilla jo hiukan unohtuneilla lukiopohjilla kun ei meinaa pärjätä tieteellisen tekstin kanssa painiskellessa. Usein vielä ensimmäisenä vuonna ei juurikaan törmää vieraskieliseen tekstiin, ehkä englannin kiellä lukuunottamatta, ja niinpä ruotsi ja lyhyet kielet tuppaavat unohtumaan. Kielikeskus tarjoaa monipuolisesti kieltenopetusta, ongelma vain on siinä, että kursseille ei mahdu. Kaikki ovat tupaten täynnä, ja vielä kolmannen vuoden opiskelijoitakin on hätistelty ulos kursseilta, jotta vanhemmat opiskelijat mahtuisivat mukaan, Kielitaito on välttämätön niin opinnoissa kuin elämässäkin. Edistymisen sijaan monen kielitaito taantuu yliopisto-opiskelujen aikana, mikä on todella huolestuttavaa. OPM ohjaa kaikkea muuta paitsi opinnäytteitä OPM:ä ei pääse syyttämään ainakaan ohjauksen puutteesta. Yliopiston laitoksilla tilanne on hyvinkin toisenlainen. Otuksen selvitys loistaa jo sitä tunnettua tosiseikkaa, että monet kokevat saamansa ohjauksen riittämättömäksi. Opettajien ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutus ei ole riittävää (todettiin muuten jo vuonna 1994 tehdyssä kokonaisarvioinnissa Jyväskylän yliopistosta), ja ilmapiiri laitoksilla on heikko. "Käytännössä kyse on riittämättömästä opintojen ohjauksesta, mikä ajankohtaistuu tutkielmanteon yhteydessä." (Vesikansa ym. 1998) Toisaalta ohjauksesta on monenlaisia näkemyksiä. Eräs professori pitää aivan riittävänä ohjauksena järjestelyä, jossa hän lukee vain valmiin gradutekstin. Monen opiskelijan mielestä tällöin on kyse lähinnä "heitteillejätöstä" ja tehtävien laiminlyönnistä. Selkeää pykälää tai ohjeistusta ci ohjaamisesta ole olemassa. Monesti sen puute johtuu ajan puutteesta, mutta valiteltavan usein myös halun puutteesta. Vai olisiko kysymys siitä, että aiemmat opinnot eiväi olekaan valmentaneet opiskelijaa itsenäiseen työntekoon, jota opinnäytetyö vaatisi? OPM:n toimenpiteet pureutuvat ongelmaan väärästä päästä. Opiskelijoiden valtaosa (jopa useampi kuin OPM:n tavoittelema 75%) haluaa valmistua viidessä vuodessa. Eikä ihme, sillä opintotuki loppuu siinä vaiheessa. Tarvitaan siis ohjausta, ei rajoituksia. Ohjaukseen tarvitaan resursseja. Ilman rahallista panostusta ei opiskelijamääriä voida enää lisätä. Luulisi opetusministeriönkin tajuavan. T O M M I HIMBERG
siMaMaMsisMSMaMaMajsMaamfMgf^rajis E / i «f | GENGHISKHAN CHINESE RESTAURANT I 1 I OPISKELIJA-ANNOKSET • sisältää runsaasti salaattia, & riisiä ja perunaa tos K A U P P A K A T U 14, J Y V Ä S K Y L Ä Tel (014) 6 1 8 2 9 8 1 1 1 1 1 1 i 1 I s M U I S T A T H A N , että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A 4 k o p i o t uusilla koneilla, jonottamatta & edullisesti! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, laadukkaat värikopiot, ym. T E R V E T U L O A Kauppakatu 3:een! Mahtava tarjous, mitä tarvitset: Intel 300 MMX +Win98Fin + väritulostin +56Kt faxmodeemi ja internet-yhteys R l / C te. • rrn n _ i Q K O P I O T A L O Kauppakatu 3, Puh. 614 173 avoinna ma-pe 9.00.17.00 Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Prodeeraukset • c o l l e g e p u s e r o t • Tp a i d a t • h u p p a r i t • o l o a s u t • h a t u t TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 mm HAALARIT 0400 5B9 OJ20 I www.popmakasiini.sci.fi VANHA-APTEEKKI UUDET AUKIOLOAJAT Kauppakatu 13 jo klo 8.00 alkaen Ma-Pe 8.00-18.00 la 9.00-15.00 Nyt Kuokkalassa lauantaisin klo 9.00-15.00 Ma-Pe 9.00-17.00. Os. Polttolinja 17, Tahkonkaan Ostot edullisesti SYL:n tai henkilökuntakortil ^ o p i ston Schneider Mikrotietokone AMD K6 300 MHz 32 MB/3.2 G CD-ROM 24x, äänikortti, kaiuttimet, näp. hiiri 15" näyttö Windows 95 SF/tai 98 5.950,I n f o g a t e K y Gummeniteenkalu 9, PL 445,40101 Jyväskylä (g) 014-214 517 (ax. 014-214 418 TAKUU J | ^ i K I ntium • • • • . . . 5890,• • • 6790,Optiot laitteistoihin: SOFTWARE EXPLOSIDN DY KESKUSTIEN JA GUMMERUKSEN KADUN KULMASSA WWW.S0FTEXPL.COM PUH,(D14I44BÖ400,FAX.IDI4I448D444 MYYMÄLÄ AVOINNA: ARKISIN 1D-17, LA SULJETTU T i e t o k o n e e t o p i s k e l i j a y s t ä v ä l l i s e e n h i n t a a n ! K ä y m y y m ä l ä s s ä m m e t a r k i s t a m a s s a p ä i v ä n h i n n a t ! P I I L O L A S I P A K E T T I • Silmälääkärin tarkastus • Piilolasit Y h t alk. 650; VÄINÖNKATU 9 P. 214 4 4 4 r 2 \f(0Q$M n j OSUUSPANKIN OPINTOLAINASSA Sinä olet PÄÄOSASSA Kysy opintolainaa. Osuuspankista. KESKISUOMEN OSUUSPANKKI OPISKELIJAN KOPIOJA PAINOPALVELUT KCSTOT, VAKOXROT AlNEjAKJI3TÖTENL£HDEriA JULKAISUT, GRADUJEN PAINATUS IA SIDONTA SeMTNAAKBÄATU 15, RAHNNUST PUH. 014*01 140 • JYVÄSKYLÄN Y L I O P I S T O paino CYCNAKflSENKATU 3 , 40100 JtX PUH. 1 4 6 1 141 Fu 014-601 191 ijt&pa£äfk3$, SPR M O N I T O R I avaa uudet tilat YLIOPISTON VIERESSÄ os. Keskussairaalantie 1, keskiviikkona 9.9. klo 10 Uutta KURSSIKIRJATORI tuo vanhat kurssikirjasi torille myymme ne puolestasi ei paikkavuokraa SPR:lle 20%:n myyntipalkkio VAIN MYYDYISTÄ KIRJOISTA Tule tekemään löytöjä myös vaatteista, astioista ym. Tiedustelut 7.9. alkaen puh. 216 200 + monitori S u o m e n Punainen Risti Hyvin varasteltu! Tilaa hetll Kotimainen laatutuote! Riittoisa! Uskomaton imukyky! Ilmainen sisäänpääsy! Tuhansia tyytyväisiä käyttäjiä! Ammattilaisten suosittelema! Vähäsuolainen! Hellä käsille! Kompakti! Kliinisesti testattu! Edullinen! Miellyttävä tuoksu! Helppokäyttöinen! M l j Q O i f i t o f f f i f ) ^ Käy aina kun voit! EIM ÖSS* »leia kaikki... < S s I & f c 3 3 r l t o g T r e f r ^ \ JYVASKESKUS. 40100 JYVÄSKYLÄ icfiSffi PUH C14 44 93 340 FAX 014 44 93 341 c-mail: shop@aironmusiikU.fi W W W . a i r O n m U S l l k k l . f i
10O98HUOMIOITA RAIPPOJA! RAIPPOJA! eli vallan mahdottomia yhtälöitä, herra presidentti Onnellinen perhe, kinn ei ale hätä kaikkein tuoreimpia. Eipä monikaan meistä Kinaisi vaihtaa paikkaa Bill Clintonin kanssa. Hyväksyipä avioliiton ulkopuoliset suhteet tai ei, on vaikea välttyä ajatukselta, että ehkäpä mies on jo kärsinyt rangaistuksensa koko maailma on nauraa höCflteSyi piikaan, makeasti ja avoimesti hänen kustannuksellaan Loput selvitykset |a sanktiot voisi hyvin [ättää Hillin ja Hillaryn välisiksi asioiksi. liika huvittaisi nila mukana Clintonin taustajoukoissakaan, suunnittelemassa tulevaa julkisuusja poliittista strategiaa. Tekipä Bill sitä tai tätä, se yhdistetään aina jollakin tavalla Monicagateen. Ottamatta kantaa siihen, oliko esimerkiksi Levvinsky-kuulusteluja välittömästi seurannut isku terroristileireihin Sudanissa ja Afganistanissa perusteltu, oli se kuitenkin USA:n johdon valitsemaa politiikkaa ja siten he kai näkivät parhaaksi toimia. Se liitettiin heti osaksi seksiskandaalin jälkihoitoa, kuten olisi käynyt mille tahansa likkeelle, jonka Clinton olisi tehnyt. Yritä siinä sitten hallita valtakuntaa tai edes sen puolikasta. Mikäli annetaan hiukankin syytä, on muusta maailmasta tietysti kiva irvailla jenkeille ja heidän typeryyksilleen — niin minustakin. mutta luulisi amerikkalaisten itsekin jo ymmärtävän oman parhaansa ja antavan johtajansa tehdä edes lyönsä. Silloin aihetta nauruun olisi vähemmän kuin seuratessa kiistelyä solmiovaliniojen sisältämistä viesteistä ja siitä, oliko se solmio ensinkään Monican lahjoittama. Olikohan se? PETRI HEIKKINEN 1 Aino-täti raportoi Ä lno-taii *"i:.m«' fffckteHorml.iiy.i toon on | : .• . tp; huomaamalta, koska hän on(Jttih • ei kulu nkaat toko kansliI ihmettelee ulommii tämä .. h O peAiJBouisfariössä lakttaan, etiä ylioppilaat vaJmistiiisival n pai;. immin Mlril m sitä miel ... mallia muulle EU U radikaalimp . rustutkintoa voisi tehdä jo peniskö.. ; peruskoulun jal raan ammatillisiin tohionkeuluihm. tolloin kalifit ja byrokraattiset; yhteiskuntaa a vai lukio-ja yliopistolaitokset voii peettomina lakkauttaa. Y lioppii mukaan limiin. • M lanniemen ruokalassa Wilhclmiinassa podetaan jonkinjaatuisia epidemiaa. Yksi näkyvimmistä oireistaan,»että tartunnan saaneet harhafleväi ympäriinsä lautanen -tädin saamien Setojen mukaan k; .uin on öhimei kaltajai neei totutuilta paikoilta Y petusmini! i i tuetera ono-ladille ivansa lukukau: -..ukille koulutusasteille teli kantaansa silrvosta mitään m no-täti tunsi itsensä lon asti luullut, että ilmaista ei olekaan, vaan että koulutusraenöi maksetaan vei ta, samota kutti kyseisen virkamiehen palkka. Aino-tätikin n M enneciia viikolla '.eioioiiie vtrkajlija imelsi poikki Itsensä asiakaspalvelijaksi ja teki todella asian ilahtuneena Aino-iäci halusi • olette nimets ulien* UH! kone D Nokia tulee, oletko valmis? MINK mme Nokian tuloon Mattjlannfemeen? Puo aste . toimivat kahden täysin eri rationaalisuuden muodon kauna Yliopiston byrokratia "on ja antaa tilaa, aikaa sekä aiattclun ja-toiminnan ihmisille Yliopista ei valmista" vaan antaa valmiuksia ihmisille ISEfci Yl-n krätian viimekätinen päämäärä on tuottaa osakkeenomistajien pääomalle korkoa Sitä se t« kee vaikkapa valmistamalla ja myymällä esi.'simerkiksi kännyköitäkaapeiia. tietokoneita. televis' iiuppuia. Kaikille näille ihmiset keksivät runsaasti käyttöä I IRMAN IA \l li suna. eitä yliopis i h Kuu toiminnalle aseteta ratl • \ YR1 [YKSE] koul uissä oli tui ml molemmat toiminhoi on tjien hoidettaviksi Nokia raati ja sai yliopistoon oman infotmaatiotekno tiedekunnan. Seuraavaksi yhtiö vaatii veronijien railoilla ja jonkun arvovaltaisen professorin suulla oman teknisen kori lun? loka tapauksessa yliopiston hitaus saus joutuvat varmasti ristiriitoihin Uil minnassa tarvittavan nopeui prosessin kanssa. LASKENTAAN PERUS tämäärarationaallsuus opmtoviikkoineen, tulosvastuineen ja managerijohtaiinecn sopii huonosti yliopisto^. toimivat asiantuntijat Yliopiston poliittinen pääi lyny: rehtorille, tiedekudtasihteet! .isoili kaappasi.,.t kevaälla vallan yliopiston hallituk-, nen ja 1 kuten tämän viikon mielenosoiti • • II J O U N I V A U H K O N E N
Tommi Anttonen ! ! ! SIVISTYKSESTÄ SELVIÄMISEEN ! I ! Maassamme vietettiin juuri aikuisopiskelijan viikkoa. Viikon tunnuslause oli "Ei oppi ojaan kaada." Nyt näyttää siltä, eitä lauseeseen voisi lisätä A. E. Neumanin tavoin: "Mutta eipä juuri muuallekaan." Opetusministeriö on selvästi epätietoinen siitä, minkälaista koulutuspolitiikkaa siellä halutan tukea. Toisaalta puhutaan elinikäisestä oppimisesta ja kannustetaan omaehtoiseen laaja-alaisen koulutuksen hankkimiseen, toisaalta halutaan rajoittaa opintomahdollisuuksia. Juuri julkisuuteen tulleen työryhmän mietinnön mukaan korkeakoulujen ja yliopistojen opinto-oikeutta halutaan rajata niin, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen olisi opiskelupaikan saaneella aikaa vain viisi vuotta. Pyrkimyksenä on selvästi siivota valmistumisaikatilastoja vastaamaan enemmän eurooppalaista keskitasoa. Viisi vuolta maisterintutkinnon suorittamiseksi on nihkeän lyhyt aika nykyisten opintovaatimusten maailmassa. Mikäli kyseiseen aikarajaukseen mennään, on pistettävä koko opintoviikkosysteemi jälleen kerran uusiksi. Ennen kaikkea opintovaatimuksia on kevennettävä. Vaatimusten keventämisen tie ei kuitenkaan ole välttämättä tieteiden tekemisen kannalta hyväksi. Jo nyt muutama tutkijaystäväni on valittanut minulle, että tutkimusprojekteihin uusina tulevien ihmisten tieteelliset valmiudet ovat heikkoja. Tieteellisiin valmiuksiin he laskevat kuuluvan vähintään oman tieteenalan tradition ja käsitteistön tuntemisen sekä metodologiset taidot ja kriittisen ajattelun. Yleissivistyksestäkään ei kuulemma ole haittaa edes luonnontieteissä. Opetuspuolella toimivat ihmiset ovat puolestaan sanoneet, että edellä mainittuihin seikkoihin paneutumiseen ei enää nykyistenkään opintovaatimusten maailmassa ole enää aikaa. Suurin osa opiskelijoista elää taloudellisen pakon maailmassa: opiskelijoiden on tehtävä tietty määrä opintoviikkoja tietyssä ajassa saadakseen opintotukea. Koska tehtävää on määrällisesti niin paljon ja opiskelijoiden elämää rajaavat muut tekijät ovat mitä ovat, on jouduttu tinkimään sisällöistä. Jos jo nyt tilanne on tämä, mille tasolle tieteiden tekemisen taso lopulla laskee? RIITTA KOIKKALAINEN ! • i * ! ! » f EPÄPÄTEVÄÄ METSÄNHOITOA Suomen metsäteollisuutta haukutaan tasaisin väliajoin siitä, että Suomen luonnonvaroja myydään lyhytnäköisesti raaka-aineena (lukkeina, selluna) ulkomaille. Jalostetusta tuoneesta kun saa roimasti paremman hinnan. Samoin on moitittu, että laadukkaasta, moneen muuhunkin kuten huonekaluteollisuuteen kelpaavasta puusta keitetään surutta sellua. Sen kummemmin asiaa tuntematta jätän Suomen metsäteollisuuden tilan pohtimisen alan asiantuntijoille, ja tyydyn käyttämään tätä faktatietoon perustumatonta yksipuolista käsitystäni vertauksenomaisesti seuraavassa ajatuskyhäehnässä. Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa vain koulutuksen avulla. Niinhän se teesi kuuluu. Opetusministeriö toteaa kansallisessa koulutusstrategiassaan, että 65 prosenttia ikäluokasta tulee korkeakoulutpa, siis yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tavoite on oikea, mutta papukaijalta kuulostamisen uhallakin totean, että laatu unohtuu. Suomi ei tee hevon huituvaa edes neljällä miljoonalla maisterilla tai tohtorilla, vaikka kaikilla olisi kännykkä, liittymä ja ilmaista puheaikaa. Tarvitaan osaamista, ei tutkintoja; asiaa, ei puhetta. Opetuksen laatuun ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota. Toisen asteen oppilaitoksista leivottiin pikavauhtia ammattikorkeakouluja. Monenko koulutusohjelmat vastaavat korkeimman ammattikoulutuksen laatuvaatimuksia? Yliopistoissa ongelmana on resurssien vähyys. Opiskelijoita työnnetään yliopistoputkeen kiihtyvällä lahdilla, mutta opetusresurssit tai kirjaston voimavarat eivät kasva. Molempiin tapauksiin päiee lausahdus: "Jos tukin työmaa sirkkelin läpi. siilä tulee lankkuja, ei pöytiä." Ajatus opinto-oikeusajan rajaamisesta on naurettava. Tutkija Sanna Vesikansan tekemän tutkimuksen mukaan yli puolelle opiskelijoista ei nykyinen opintotukiaika riitä valmistumiseen. Paiskaamalla lähes valmiit opiskelijat ulos yliopistosta tehtäisiin yhtä suuri tyhmyys, kuin olisi lakkausta vaille valmiin pöydän silppuaminen ja selluksi keittäminen s \ T O M M I HIMBERG II ! yliopistolaki. 1. luku, 2. pykälä: yliopistoilla on itsehallinto. Opetusministeriö haluaa tästä huolimatta työntää lusikkansa yhä syvemmälle yliopistojen soppaan. Jo nyt OPM ohjaa tulosohjauksellaan yliopistojen toimintaa niin paljon, että pykälän toteutuminen on kyseenalaista. Puuttuminen siihen, kuinka kauan yliopistot saavat opiskelijansa pitää, tai siihen, mitä he saavat opiskella, menee kuitenkin selvästi hyväksyttävän rajan yli. i. luku, 4. pykälä: Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta seka tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja yhteiskuntaa. OPM:n ohjauksen päämääränä yliopistolain valossa tulisi olla vapaan tutkimuksen edistäminen. OPM:n ohjaustoimenpiteet kuitenkin suuntautuvat toisaalle. Paitsi perusrahoituksen niukkuus, myös ulkopuolisen rahoituksen määrä tuloksellisuuskriteerinä ajaa yliopistoja akaNOUDATETAAN NYT 3T3C YLIOPISTOLAKIA» teemiseen prostituutioon. Tutkimuksen vapaus on tieteen objektiivisuuden ja avoimuuden kannalta olennaisin periaau Tilaustutkimus ei aina kaikilta osin 1 Sytä vapaan tutkimuksen tunnusmerkistöä. Tulokset ovat usein salaisia, eikä tutkijalla monestikaan ole s a n o i s t a tuikimuksen aiheeseen tai lähestymistapaan. Kaikki tilaustutkimus ei ole pahasia, eikä selvitysmiehen mukaan tieteen laatu ja riippumattomuus vielä ole kärsinyt, mutta lämän suuntaisella ohjauksella se on vain ajan kysymys. Vallalla ovat ostajan markkinat, ja yliopistot myyvät iloissaan siilä, että saavat kaupaksi. OPM näkee sivistyksen jonkinlaisena ajasta riippuvaisena kellokäyränä. Opiskelua aloiteltaessa sivistysiaso nousee, muita alkaa jo 4-5 vuoden opiskelun jälkeen kääntyä laskuun. Näin ollen on tietysti loogista potkia opiskelijat pellolle yliopistoista ennen kuin heidän sivistyksensä on kokonaan hapattunut jopa opiskelujen alkua matalammalle tasolle. Sivistyksen edistäminen ei opettajakunnalta onnistu nykyisessä työpaineessa, eikä moista voi odottaa opiskelijoiltakaan. 1 luku, 6. pykälä: yliopistoissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. Mutta ei enää OPM:n ehdottamien toimenpiteiden jälkeen. Yliopistot ovat tehneet vuosikausia töitä sivuaineiden vapauttamiseksi taatakseen monialaisten tutkintojen suorittamismahdollisuudet. Nämä hyvät pyrkimykset ovat hidastuneet resurssipulan jarruttaessa, mutta OPM:n ehdotukset poistaisivat tämän ongelman. Vapaa sivuaineopiskelu ei enää olisi mahdollista. 1. luku, 8. pykälä: Korkeakoulututkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta. Valitettavasti se ei nykyiselläänkään sitä ole. Gradun tekeminen yksinomaan maksaa tuhansia markkoja, ja monilla ei ole mahdollisuutta saada graduntekoon minkäänlaista apurahaa. Kurssimonisteet maksavat, eikä kirjastossa riitä kaikille kirjoja. Tämän päälle ajatus "ylimääräisten" sivuaineiden maksullistamisesta on hirveä. ]. luku, n . pykälä: Yliopiston ylin päättävä elin on hallitus. Eikä siis OPM. Tai sen työryhmä. Tämä on onni, sillä OPM:n ehdotukset kuvastavat lafkan kyvyttömyyttä nähdä yliopistolaitoksen todelliset ongelmat. Tutkintovaatimukset hyväksytään tiedekuntaneuvostoissa, ei OPM:ssä. Yliopistot valitsevat henkilökuntansa ja tiedekunnat opiskelijansa, ei OPM. 4. luku, 18. pykälä: Opiskelijat ottaa yliopisto. [...] Opiskelija voi ottaa saman lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Opiskelupaikka johtaa siis korkeakoulututkintoon. Tästä mainitaan myös asetuksessa (115/1998). Opinto-oikeus voidaan opiskelijalta ottaa pois ainoastaan silloin, jos tämä ei ilmoittaudu asianmukaisella tavalla (asetus 14§). Kurinpidollisista syistäkin voidaan yliopistosta erottaa vain enintään vuoden määräajaksi (laki, 19§). Opinto-oikeuden rajaaminen viiteen vuoteen ei siis nykyisen lain ja asetuksen voimassaollessa ole mahdollista. OPM:n ohjaus on lyhytnäköisiä ja suunnatonta sekä voimakasta. Tämä johtaa siihen, että yliopistot palvelevat yhteiskunnan ja tieteen sijasta vain OPM:n keinomaailmaa ja sen tulosohjauskriteereitä. T O M M I HIMBERG DEMOKRATIAN LAHTAJAISET Demokratian tappaminen on tämän hetken megatrendi. Opetusministeriön kaavailema 55 kuukauden rajoitus tutkinnon tekemiseen on yksi tämän trendin oire. 55 kuukaudessa pitäisi valmistua tai opintooikeus loppuu. Tämä on leikkaus yksilönvapauteen. Ei ajattelutyötä voi mitata tuloksena. Ajattelemisen tulos näkyy ehkä perustellun ja läpikohtaisin ajatellun kritiikin muodossa, mutta kritiikin ääni ei kuulu demokratian tappamisen megatrendiin. On aineita, kuten valtio-oppi tai filosofia, joissa tenttien suorittaminen ei riitä, vaan tieto pitää omaksua ja ajatella moneen kertaan läpi. Poliittisen tai filosofisen ajattelun omaksumisessa ei riitä opinto-oppaan orjallinen noudattaminen, vaan yleisivistystä pitää kerätä opintojen ulkopuolellakin. Siihen ei 55 kuukautta riitä. Trendiin kuuluu myös se, että tulosta on tuotettava kuin kone. Ikävä kyllä ihminen, myöskään opiskelija, ei ole kone. Opiskelija voi opintojensa aikana sairastua vakavasti. Hänen läheisensä voivat kuolla (nimimerkillä "Kokemus"). Silloin opiskelijan tuottavuus laskee ja on aivan yksilöllistä milloin se palautuu. Demokraattisen politiikan pitäisi olla kaikkien yhteisten asioiden hoitamista, mutta poliitikot hoitavat pääasiassa teollisuuden asioita. Tähän samaan lankaan on mennyt myös yliopistomme sekä opetusministeriö. Yliopistossamme on rahaa, kyse on vain siilä mihin sitä "sijoitetaan". Rahaa sijoitetaan aina siihen, missä raha poikii. Yliopistossamme se sijoitetaan teknologian edistämiseen, kuten tiedepuistoon, luonnontieteisiin ja viestintään. Nämä aineet tuottavat sitä osaamista jota teollisuus tarvitsee. Ja muuliahan ei ole väliä, kuten huomattiin viime keväällä taidekasvatuksen kohdalla. Akateemisen ajattelun perinteeseen kuuluu kritiikki ja asioiden — myös yhteiskunnallisten asioiden hoitamisen — kyseenalaistaminen. Jos kavennetaan opiskeluvapautia, kavennetaan kykyä ottaa kantaa. Täten rajoitetaan perustuslakiimme kirjattua mielipiteenvapautta. Valtiomuotomme on virallisesti vielä demokratia. 55 kuukauden suunnitelma kaventaa demokratiaa. EtlSABETH UNGER KANSAINVÄLISYYS VAI PUTKIOPINNOT? 1 ! * Jyväskylän yliopisto on viime vuosina ollut aktiivinen kansainvälistyI misen vaalimisessa. Vaihto-opiskelijoiden määrä on kasvanut voimak* kaasti. Jyväskylässä opiskelevat ovat voineet kartuttaa henkistä pääJ omaansa ulkomailla, ja Jyväskylään on tullut yhä enemmän vierailevia sekä tutkintoa varten opiskelevia vaihto-opiskelijoita. Opinto-oikeutta rajataan ( Opetusministeriön työryhmä on ehdottanut alustavasti opinto-oikeuden rajoittamista viiteen vuoteen. Yksittäisillä laitoksilla olisi tämän ( mukaan oikeus viiden vuoden jälkeen joko myöntää opiskelijalle lisäI aikaa tai vaihtoehtoisesti erottaa hänet yliopistosta. Olen itse ollut puoli vuotta projektityössä Saksassa ja yhden kevätt lukukauden Erasmus -vaihto-opiskelijana Itävallassa. Tämän ulko'' maanvuoteni aikana sain korvattua Jyväskylän yliopiston opintojani , noin 20 opintoviikon verran. Minun täytyi kuitenkin suorittaa tiettyjä ? pakollisia kursseja vaihto-opiskeluvuoteni jälkeisenä kevätlukukautena. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskeluvaihtoni pidensi yliopisto-opintojani 12 kuukaudella. • Kadunko vaihto-opiskelupäätöstäni? En. Sain Itävallassa kipinän kansainväliseen opiskelijaorganisaatiotoimintaan. Tällä hetkellä olen Erasmus Student Networkin (ESN) Suomen kansallinen edustaja ja ESN Internationalin varapuheenjohtaja. »Minulla on päivittäisiä kontakteja vieraiden kulttuurien edustajien , kanssa, ja koen olevani erittäin valmis kansainvälisille työmarkkinoille. Kielitaitoni on hyväksi myös opiskelussani. Opiskelen EU-maisteI riohjelmassa ympäristöjohtamista, ja kurssimateriaalimme on pääosin englannintai saksankielistä. Jos opinto-oikeuteni olisi rajattu viiteen vuoteen, en olisi koskaan voinut kokea tätä kaikkea. Toivon sydämestäni, että kansainvälisyyI den tukeminen asetettaisiin putkiopintojen edelle. Toivokaamme sitä kaikki. SAMI K O N T O L A ^
Perinteinen OLVI -juoksu Kortepohjan yökylässä torstaina 110.1998 kello 18.00 Hinta: 250 mk/Joukkue (olut/sllderl) tai 150 mk/Joukkua (limsa) (Sisältää 5 bllallppua, saunan Ja 15 pulloa Olvia). Sarjat (5 ihmistä/Joukkue, kalkki Juovat samaa ainetta): miehet kilpa (olut/siideri) naiset kilpa (olut/siideri) * rentut (olut/sllderl) alkoholiton vaihtoehto (limsa) l l m o l t t i u t D m l m n : t i h k ö p o i t l U e 2 1 . 9 . k e l l o 8 . 2 4 . 9 . k e l l o 1 5 . o t o l t t a s t e s n o l v l 9 B @ J y a . f l p u h e l i m i n » t o n t a i n a 2 4 . 9 . k e l l o 1 . 1 5 . n u m t r o o n 1 4 6 3 3 6 1 kiteet *eiitota$sgi keskiviikkona 23.9. klo 2 2 Bileet vanhoille opiskelijoille 6 . 7 j a 8 luvun musiikin vauhdittamana. Happy hour 22-23. Luvassa hyvät bileet j a hyvaa musaa! Liput: O m k / 5 vsk — 5 mk/1 vsk Maisterit markalla! H I U S A S I O I S S A S I N U A P A L V E L E E KOflTEPOKJAN PARTURI" Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA AVOINNA: Käytä hyödyksesi kanta-asiakas M a P e 9-18 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % La Suljettu B I L E E T I L O K I V E S S Ä U U S I L L E O P I S K E L I J O I L L E KE 3 . 9 . KLO 20-03 TRUBADUURI MLNJA NIIRANEN TANSSIORKESTERI SOTKAMO ESITTÄÄ FINNHITSEJÄ TANSSIPERFORMANSSI: KATTAUS DJ PARAS TAPA A L O I T T A A O P I S K E L U T ! UUDET OPISKELIJAT ILMAISEKSI! MUUT OPISKELIJAT 20 MK KLO 23 JÄLKEEN. JÄRJ. JYY L O U M A S 3 1 1 1 6 Ma 21.9. Ke 23.9. Pe 25.9. PaprikaperunaL Tortelloni ricotta. jauheliha-herkkusienikastike Paistettu lohi, aura-purjokastike Ti 22.9. Aurajuustokiusaus Veracruzinpata Sitruunasei To 24.9. Kasvisgraiuni Nakki pannu Spagetii, lonnikalakastike tai katkarapukastike Ma 28.9. Kasviskiusaus 1'unitnakkara Paisteltu kala. purjokastike Wieninleike Ti 29.9. Pinaattikeitto jauhelihapihvi, tomaattikastike Kanarisotto Oskarinleike To 1.10. Kesäkurpitsasösekeitto Lohikiusaus Maksaa kermakastikkeessa Broilerleike," paprikakasiikc Porkkanasoseke in o Makkaralasagne Kanaa curryka: Kasvispfliyit Broilerinpasta-paistos l.ihamureke, sipulipastikc O Q e Q O 1 O IIOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA i Ke 30.9. Sieni risoi lo Silakat Aura-kasukkees Suikaleporsas faahelihakeitto Pe 2.10. Porkkanasoseke in o Makkaralasagne Kanaa curryka: Kasvispfliyit Broilerinpasta-paistos l.ihamureke, sipulipastikc O Q e Q O 1 O IIOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA i Ke 30.9. Sieni risoi lo Silakat Aura-kasukkees Suikaleporsas faahelihakeitto Spagetti, jauhel BOkc Pyttipannu • • . •• \ . •• \ . TERVETULOA NIIN UUDET KUIN VANHATKIN ASIAKKAAT NAUTTIMAAN SONAATIN PALVELUISTA Virkistäviä ruoka-ja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat-. Ravintolat Lozzi Keskussairaalantie 2, P-rak. puh. 603 910 lozzi@sonaatti.fi www.sonaatti .fi/lozzi . Wi!helmiina Mattilanniemi. A-rak. puh. 603 911 wilhelmiina@sonaatti.fi www.sonaatti.fiAA/ilhelmiina yiistö Survontie 9, YFL-rak. puh. 603 866 ylisto@sonaatti.fi www.sonaatti.fi/ylisto Kahvilat Liikunta Keskussairaalantie 4, L-rak. puh. 603 902 Päärakennus Seminaarinkatu 15, C-rak. puh. 603 901 Cafe Libri Seminaarinkatu 15, B-rak. puh. 603 903 Kvarkki Survontie 9, YK-rak. puh. 603 887 Musica Seminaarinkatu 15, M-rak puh. 603 904 Novelli, kaupungin kirjasto Vapaudenkatu 39-41 puh. 624 438 Löydät ruokalistamme nykyisin myös internetistä. Tervetuloa! SONAATTI OY YTHS JYVÄSKYLÄ Pitkäkatu 1A T E R V E Y D E N JA S A I R A A N H O I T O A v o i n n a m a t o 8 1 6 , p e 9 1 6 9 ajanvaraus lääkäreille ja terveydenhoitajalle 8-16 • terveydenhoidon puhelinneuvonta ma-to 8-9 ja ma-pe 14-15 • terveystarkastus (1.vuoden opiskelijat) • fysioterapian ajanvaraus ma ja to 9-10 ja puhelineuvonta ma-pe 11.45-12.00 • terveydenhoitajan vastaanotto ma-to 8-11, pe 9-11, muina aikoina ajanvarauksella • rokotukset ti-to 12.30-14.00 6 1 9 7 6 1 9 7 1 6 1 9 7 7 6 1 9 7 3 6 1 9 8 H A M M A S H U O L T O • ajanvaraus ja neuvonta 8-16 M I E L E N T E R V E Y S P A L V E L U T • psykiatri, psykologit flQ «QQA ajanvaraus 8-15 * " w B » » W Terveydenhoitoasema on avoinna arkisin (ei la). Kesäaikana poikkeukselliset aukioloajat. Y T H S H A M M A S H U O L T O ASIAA TARKASTUSKAYTANNOSTAMME Ekavuoden opiskelijat saavat terveystarkastuskutsun mukana myös kutsun '.karin tarkastukseen. Tarkastuskäynti on maksuton ja siihen voi hakeutua pitkin iukuvuotta. 3. ja 5. vuoden tarkastuksiin emme enää lähetä henkilökohtaista kutsua. Niihin voi hakeutua oma-aloitteisesti sen mukaan, miten hammaslääkäri on suositellut. Suun terveyden ylläpitäminen vaatii harvoin useammin kuin kahden vuoden välein toistuvia tarkastuksia. Hyvin moni opiskelija pärjää jopa harvemmillakin tarkastuskäynneillä. Yksilöllisen hamashoitotarpeen voi sopia hammaslääkärin kanssa.
L O 9 8 KULTTUURI i; Tommi Anttonen Victor Frankenslein {Antti Viitamäki) piikittämässä pikkuveljeään Williamia (Jarkko Kaunis/näki). Toisenlaista perspektiiviä kauhuklassikkoon Ihmisen vastuu Tommi Anttonen Jyväskylän ylioppilasteatterin tuleva ensi-iltanäytelmä Frankenstein tekee kunniaa vanhoille kauhuelokuville, mutta sisällöllisesti pyritään olemaan uskollisia alkuperäisromaanille. "Tämä ei ole kauhunäytelmä, hirviötarina, vaan aikuisten ihmisten tieteissäni", sanoo ohjaaja Janne Lahtia. Mary Shelleyn klassikkoromaani on versioitu moneen kertaan, ennen muuta valkokankaalla ja sarjakuvissa, joissa tarina tavataan kertoa kauhukertomuksena. Janne Lahtian kiinostus ohjata teos teatterinäyttämölle juontaa alkunsa siitä, että hänen mielestään elokuvista saa tarinasta erilaisen kuvan kuin alkuperäistekstistä. Temaattisella tasolla tavoitteena onkin olla uskollinen Shelleylle, vaikka JYT-Frankensteinin mustavalkoinen lavastus, puvustus ja valot nostavat hattua vanhoille kauhuleffoille. "Hirviötarinat ovat mystisiä. Minä taas olen lukenut kirjaa niin, että kaikkeen löytyy järkevä selitys. Victor Frankenslein yrittää löytää vastauksen tieteen kautta. Jos verrataan kahta erilaista tiedemiestyyppiä, kuten Frankensteinia ja Goethen Faustia, niin Faust lähtee liikkeelle salatieteistä ja magiasta, Frankenstein käyttää eksaktia luonnontieteellistä menetelmää." Ihminen, tiede, luonto, vastuu Näytelmän tärkeitä teemoja ovat ihmisen, tieteen ja luonnon väliset suhteet sekä ihmisen vastuu teoistaan. Siinä mielessä hän näkee teoksen olevan ajankohtainen myös tänään. "Mikä on ihmisen vastuu teoistaan, miten teot vaikuttavat ympäristöön? Ihminen yrittää pidentää elinikää, parantaa sairaudet, pyrkii kuolemattomuuteen. Mihin tiede onkaan päässyt nykyaikana: on tietoa geeneistä ja muista, ihminen muokkaa luontoa mielensä mukaan." Ja yhtälailla kaikenlainen luomistyö on vastuullista. "Hirviön näen lapsena, mutta se voi olla mikä tahansa luomus, kirjailijan kirjoittama kirja tai tiedemiehen työ. Victor hylkää luomuksensa, jättää sen omille armoilleen ja niin ei saa tehdä. Luomustaan ei voi hylätä, jättää itsekseen, vaan siitä on kannettava vastuu." "Kun Victor kieltää luomuksensa, se vaikuttaa koko muun perheen elämään. Hirviö ryhtyy ilkeäksi, kun se ei saa ansaitsemaansa huomiota." Tilinpäätös Frankensteininin ensi-ilta on 3. lokakuuta kello 19.33, ja outo alkamiskellonaika saa järkeenkäyvän selityksen. "Täytän tänä vuonna 33 vuolta ja tekoprosessin aikana huomasin, että Frankenslein kutoo aiemmissa töissäni käsitielemiäni aiheita yhteen", Lahtia kertoo, mutta ei kuitenkaan ole aivan varma, ovatko nämä teemat luomistyö, kuolema, ihmisen vastuu teoistaan ja perhe tämän jälkeen loppuunkäsiteltyjä. "Jossain mielessä Frankenstein on tilinpäätös, mutta vielä ei tiedä saanko tässä kaikki ongelmat ratkaistua. Jotain voi yhä jäädä auki. Minulla on kuitenkin ollut tapana käsitellä aika vakavia aiheita, joten seuraavaksi huvittaisi tehdä jotain toisenlaista. Ei kevyempää, mutta komediallisempaa. Toisaalta, kyllähän tässäkin asioita tuodaan esille huumorin kautta. Voidaan nauraa vakavillekin asioille", hän puntaroi. PETRI HEIKKINEN JYTon tilapäisessä rahapulassa, se ei naurata Janne Lahnaakaan.. JYT jälkeen megaproduktion: "Nyt köyhäillään." "Miten mukava olisi tehdä teatteria, kun ei tarvitsisi noiden raha-asioiden kanssa painia", toteaa Jyväskylän ylioppilasteatterin puheenjohtaja Lnsa Makkonen. Viime kevään suurtuotanto Saatana saapuu Moskovaan oli lähes 50 000 markan budjetteineen varsin hintavaa huvia, joka tosin onneksi veti yleisöä erittäin hyvin ja pääsi omilleen. Kaikki rahat menivät, mutta takkiin ei sentään tullut. Saatanan näki peräti tuhat katsojaa, mikä merkitsee noin kahdeksaakymmentä henkeä esitystä kohti, ja se on JYTille hieno lukema. Vaikka teokseen saatiin sponsoriapua, veti sen kalleus JYTin budjetin sen verran tiukalle, että syksyn Frankensteinin teossa on pakko köyhäillä. Budjetti on tällä kertaa vain noin 8000 markkaa, ja ohjaaja Janne Lahtia on ainoa, joka saa vaivoistaan pienen korvaukseen. Nyt on tingittävä kaikessa lavasteista lähtien. "Saatana oli JYTin kallein näytelmä pitkiin aikoihin, en osaa sanoa onko koskaan tehty yhtä kallista. Nyt rahat ovat vähissä ja yritetään pärjätä mahdollisimman vähällä. Esimerkiksi Frankensteinin lavastuksessa oli tarkoitus käyttää aaltolevyä, joka olisi maksanut monta kymppiä neliöltä, joten kompromissina päädyimme pakkausmuoviin, jonka hinta on markan ja neljäkymmeniä penniä neliö", Liisa naurahtaa, mutta vakuuttaa, ettei taiteellisesta tasosta tarvitse tinkiä, kekseliäsyydellä voidaan paikata varojen niukkuutta. "Tottakai nytkin tulee hyvä juttu, josta saadaan lipputuloja, ja keväällä voi jo ottaa vähän riskiäkin." PETRI HEIKKINEN
KULTTUURI 1 « 9 8 Vapaata rakkautta, vieraantuneita perheitä Suomen elokuva-arkiston Jyväskylän esiiyssarja käynnistyy keskiviikkona 23.9. Syksyn ohjaajanimiä ovat mm. espanjalainen Carlos Saura ja amerikkalaiset ohjaaja-käsikirjoitiajaveljekset Joel ja Ethän Coen. Näiden lisäksi nähdään 1960-luvun kotimaisen elokuvan keskeistä tuotantoa. Sarjan avaa Coenin veljesten (Arizona Baby, Fargo) ensimmäinen pitkä elokuva Blood Simple (USA 1983). Se on Teksasiin sijoittuva kiero rikostarina, jossa sarja väärinkäsityksiä ajaa vaimon, rakastajan, aviomiehen ja yksityisetsivän petosten ja murhien kierteeseen. Film noir -vaikutteisessa debyytissään Coenit lanseerasivat tutut tavaramerkkinsä: omaperäisen tyylikkään kuvakerronnan ja yllätyksiä tulvivat juonenkäänteet. Risto Jarvan ohjaama Työmiehen päiväkirja (Suomi 1967) kuuluu 60luvun "osallistuvan" elokuvan avainteoksiin. Se kertoo tuoreen avioparin arjesta ja sopeutumisvaikeuksista niin vuoteessa kuin työmaallakin. Jarvan raikkaassa, suoraa kerrontaa rikkovassa ohjauksessa on ranskalaisen uuden aallon elokuvan kaltaista välittömyyttä. 30.9. nähtävän elokuvan pääosissa ovat Elina Salo ja Paul Osipow. Espanjan kärkiohjaajiin lukeutuvan Carlos Sauran tuotannosta on arkiston sarjaan poimittu kaksi teosta. 8.10. esitettävä Korppi sylissä (Espanja 1975) on vahva kuvaus yksinäisen lapsen peloista ja ahdistuksesta. Äidin kuolema järkyttää herkän Ana-tytön mieltä ja saa hänet pakenemaan vaarallisten kuvitelmien maailmaan. Saura tarkasteli todellisuuden ja kuvitelmien sekoittumista myös seuraavassa elokuvassaan Elisa — elämäni (Espanja 1977). Siinä perheensä hylännyt isä ja miehestään eronnut tytär etsivät yhteyttä toisiinsa muistojen ja väkivaltaa tihkuvien kuvitelmien kautta. Elokuvan esityspäivä on 14.10. Jörn Donner oli medialle ongelma jo 60-luvulla. Suurimmat otsikot hän synnytti räävittömillä elokuvillaan kuten Naisenkuvia (Suomi 1970), joka nähdään arkiston sarjassa 20.10. Itseironisessa komediassaan Donner esittää Amerikasta Suomeen palaavaa pornofilmituottajaa Perttiä. Hänellä on uusi näkemys rakkauselokuvan ohjaamisesta ja tarvittavat näyttelijänlahjat suoriutuakseen intiimeistä kohtauksista. Donnerin liveakti on käsittämättömästi ympätty mukaan myös Mikko Niskasen lyyriseen nuoreen rakkauden kuvaukseen Asfalttilampaat (Suomi 1968). 28.10. esitettävässä elokuvassa kaksi toisensa löytävää nuorta joutuu pikkukaupungin tekopyhän väen hampaisiin. Suomalaisen "Olihan se ihanaa, mutia ei kyllä niin ihanaa kuin Donnerin kanssa." Kirsti Wallasvaara ja Eero Melasniemi ovat juuri löytämässä toisiaan elokuvassa Asfalttilampaat. elokuvan nuoret kapinalliset Eero Melasniemi ja Kirsti VVallasvaara ovat parhaimmillaan Asfalttilampaiden rakastavana parina. Myöhemmin syksyn aikana elokuva-arkistossa nähdään vielä m JeanLuc Godardin terroristifarssi Kiinatar, Coenin veljesten Hollywood -satiiri Barton Fink ja Akira Kurosawan rikosdraama Kulkukoira. M A R K U S L A T V A L A Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Hinnansalissa keskiviikkoisin kello 18. Fantasiaa, g f ^ ^ otsa rypyssä ja kieli poskessa Myyttiset sävyt piirtyvät varjoihin Luis Gonzales Palman valokuvissa. Lumo tarj oaa varj oj a Lumo tulee, oletko valmis! Lumo on kansainvälinen valokuvataiteen mennaali, joka kokoaa valokuvia ja valokuvataiteilijoita ympäri maailmaa Jyväskylään. Shadows-teemalla kulkeva tapahtuma avataan lauantaina 26.9. Jyväskylän taidemuseolla kello 20. Ennen avajaisia järjestetään Lumo-seminaari, jossa esiintyvät seminaarin vierailevat taiteilijat. Seminaari pidetään siis lauantaina 26.9. Vanhalla Ortopedialla (Vaasankatu 2) kello 11.30 alkaen. Taide ja etenkin kuvataide on esitellyt runsaasti yhteiskunnan laitapuolta, marginaaleja, vähemmistöjä, elinoloja, olosuhteita, joissa elämä ja arki on kaikesta huolimatta mahdollista. Shadows-näyttelyyn on haettu kuvia ja taiteilijoita, jotka eroavat tästä ajankohtaisen kuvaamistavan valtavirtauksesta siten, että kuvissa puhuu voimakkaana kuuluminen johonkin, arjen ja elämisen ääni ja varjo, joka kulkee aina mukana. Lumon varjoja rakentavat kahdeksan taiteilijaa eri puolilta maailmaa: Miguel Rio Branco Brasiliasta, Roger F. Balien Etelä-Afrikasta, Maria Teresa Garcia Equadorista, Jordi Guillumet ja Monica Rosello Espanjasta, Nanna Hänninen Suomesta, Luis Gonzales Palma Guatemalasta ja Catalina Toro Kolumbiasta. Teokset koostuvat väri-ja mustavalkokuvista sekä installaatioista. Tapahtuman järjestäjinä ovat Luovan valokuvauksen keskus ja Jyväskylän taidemuseo. lumo-näyttelyn teokset ovat esillä Jyväskylän taidemuseossa. Galleria Harmoniassa ja yliopistoalueella Galleria Pinacothecassa 27.9.19.11.1998. Philip Pullman: Universumien tomu II Salaperäinen veitsi, alkuteos His Dark Materials II, The Subtle Knife. suomentanut Helene Butzovv, Tammi 1997 Terry Pratchett: Noitia maisemissa, alkuteos Witches Abroad, suomentanut Harja Sinkkonen, Karisto 1997 Philip Pullmanin Universumien tomu -sarjan ensimmäinen teos on kaunis, mielikuvituksellinen ja innostava tarina, joka voitti muutamankin kirjallisuuspalkinnon. Sarjan loisessa osassa, Universumien tomu 11 Salaperäinen veitsi -teoksessa Pullman yrittää kovasti päästä samalle tasolle kuin mitä ensimmäinen teos oli. Valitettavasti tämä yrittäminen näkyy. Lisäksi kirjaan ja sarjaan alkaa kasautua paljon ja vaikeita juonirakenteita, joista mikä tahansa voisi olla jonkin tiiliskivisaagan pääjuonena: teoksesta löytyy muutama kasvutarina, ihmissuhdekuvausta, parin sukusaagan alkua ja luomakunnan ja sen luojan lopullinen taistelu alkaa muotoutua, ja tämä kaikki vähintään kolmessa rinnakkaistodellisuudessa. Pullman saattaa onnistua punomaan juonistaan kauniinkin gobeliinin trilogian päätösosassa, mutta tässä vaiheessa näyttää yhtä mahdolliselta, että sarja muuttuu sekavaksi solmuvyyhdeksi. Pullmania hilpeämmin itsensä, fantasiagenren ja oman tarustonsa ottavan Terry Pratchettin Kiekkomaailman kronikoista on tullut neljäs suomennos, Noitia maisemissa -irvailu. Hilpeästä kulttuuriperinnön hämmentelysta pinnalle kohoavat talla kertaa klassiset sadut ja magia muutamassa muodossaan, ja Pratchettin versiot aiheista poikkeavat kyllä totutuista: entäpä jos puolisoa etsivä prinssi onkin todella niljakas otus, tai jos Dracula kohtaa lepakkohahmoisena ollessaan varomattomuuttaan nälkäisen kissan, tai jos Saapasjalkakissan ihmishahmoiseksi muuttuva kissa onkin kissamuodossaan tappelunhaluinen ja satyrasiksen valloissa oleva arpinen kolli... Hyökyttäessään juonta eteenpäin Pratchett ampuu irtoherjoja jokaiseen keksimäänsä suuntaan. Fantasia on vaikea laji, huumori tuntuu olevan vielä vaikeampi; fantasiaparodia tai koominen fantasia kohottaa vaikeuskertoimen potenssiin paljon, ja Pratchett onnistuu siinä pelottavan helpon näköisesti. R I K U Y L Ö N E N
UUTISET 1 9 8 Vamma ei estä opiskelua r Yliopiston tarjoama opetus suunnitellaan yleensä ihmisille, jotka näkevät ja kuulevat normaalisti. Monet kampuksen rakennuksista on suunniteltu siten, ettei aistitai liikuntavammainen henkilö pääse omin avuin ovesta sisään. Avoimen yliopiston Avoin kaikille -projekti pyrkii vaikuttamaan näiden epäkohtien poistamiseen. Idea Englannista Suunnittelija Hannu Puupposen mukaan idea projektiin saatiin aikanaan Englannista. "Olemme soveltaneet sikäläisen Open Universityn mallia omiin tarpeisiimme. Ideana on, että jokaiselle tukipalvelu|a tarvitsevalle räätälöidään henkilökohtainen ratkaisu, joka helpottaa hänen opintojaan. Mitään yhtä mallia ei ole, vaan suunnittelemme palvelut opiskelijan ehdoilla." Puupponen haluaa kumota ennakkoluulot yliopisto-opiskelun liiallisesta vaativuudesta vammaiselle ihmiselle. "Kysymys on opiskelun edellytyksistä", hän tähdentää. "Jos esimerkiksi kuulovammainen opiskelija joutuu jatkuvasti tilanteisiin, joissa hän ci pysty täysipainoisesti seuraamaan opetusta, hän saattaa tuntea itsensä muita huonommaksi. Avoin kaikille -projekti pyrkii siihen, että puitteet täysipainoiselle opiskelulle olisivat olemassa." Optisia lukijoita ja induktiosilmukoita Useimmat tukipalveluja käyttävät opiskelijat ovat Puupposen mukaan näkövammaisia. Koska lähes kaikki opintomateriaali perustuu visuaalisuuteen. heidän huonnomisessaan tarvitaan erityisiä apuvälineitä. "Saimme kesällä rehtori Sallisen myötävaikutuksella Tourulan kirjastoon työpisteen, joka soveltuu sokeille ja heikkonäköisille", Puupponen toteaa. "Työpisteen avulla on mahdollista esimerkiksi selata internetiä puhesyntetisaattorin tai pistenäytön avulla. Optisen lukijan avulla skannattua kirjan tekstiä voi joko suurentaa tietokoneen näytölle tai muuntaa puheeksi, jonka puhesyntetisaattori toistaa." Tavanomainen luento-opetus ei Puupposen mukaan huomioi tarpeeksi erityisryhmiä. "Opintomateriaali soveltuu useimmiten ihmisille, jotka näkevät ja kuulevat normaalisti. Heikkonäköisille on tärkeää, että taululle ja kalvolle tehtävät muistiinpanot ovat riittävän selkeitä. Kuulovammaiset on pyritty huomioimaan esimerkiksi asentamalla kahleen Mattilanniemen luentosaliin ns. induktiosilmukka, joka vahvistaa luennoitsijan ääntä ilman, että siihen sekoittuu taustamelua. Projektiin liittyy myös oman opintomateriaalin tuottaminen. Esimerkiksi tietotekniikan approbatur-kokonaisuus ja psykologian opintomateriaalia on saatavissa äänikasettiversioina." Monimuotoisuus hyödyttää kaikkia Jyväskylän avoin yliopisto on Puupposen mukaan edelläkävijä erityisryhmien tukipalvelu]en kehittämisessä. "Jyväskylässä on ollut asiasta kiinnostuneita ihmisiä oikeilla paikoilla", han korostaa. "Opetuksen monimuotoisuus on asia, josta on hyötyä kaikille opiskelijoille. Kun saman opintokokonaisuuden suoritusmuotoja lisätään, jokainen voi valita sen tavan, joka soveltuu parhaiten omiin tarpeisiin." Useimpien opiskelijoille suunnattujen palveluiden tavoin myös Avoin kaikille -projektin rahoitus on epävarmalla pohjalla. "Budjettimme on noin 200 000 markkaa Vuodessa. Rahoitusta on jouduttu hakemaan en tahoilta vuodeksi kerrallaan, vaikka monien arvosanojen suorittaminen vie parikin vuotta Olemme pitäneet tiedotuksessa matalaa profiilia, koska emme halua antaa ihmisille katteettomia lupauksia", Puupponen toteaa. Puupponen haluaisi lisätä ihmisten tietoisuutta erityisryhmien tarpeista. "Tärkeintä olisi, että erilaisuuden kohtaamista ei paeta vaan ongelmiin paneudutaan ja niihin pyritään etsimään helpottavia ratkaisuja. Ei vaadi ihmeitä huomioida apua tarvitsevaa, eikä siitä tarvitse tehdä numeroa. Usein kyse on pienistä asioista kuten oven avaamisesta tai luentotilan sijainnin neuvomisesta. Vamma ei tee ihmisestä tyhmää.' . » . • » » • >i»tatt*i. Esimerkki näkövammaisista piittaamattomasta suunnittelusta. Hissin omissa numeronapeissa ei ole kohokirjoitusta, ja ne ovat täysin epäloogisessa järjestyksessä. Luennolla päihteitä vastaan YAD eli Youlh Against Drugs ry. järjestää loka-joulukuussa kaikille avointa huumekoulusta. Kyseessä on luentosarja sosiaalialan ammattilaisille, opettajille, opiskelijoille, alalla työskenteleville ja kaikille kiinnostuneille. Luennoi järjestetään keskiviikkoisin kello 18.00 osoitteessa Rusokinkatu 4. joka on vanha vihreä puutalo Tourulan huonekaluliikkeiden takana. Opetus on maksutonta. 7.10. aiheena on kannabiskysymys, 21.10. etsivä nuorisotyö, 4.11. auttamisen ja avohoidon mahdollisuudet, 18.11. itsehoito, 2.12. hoito katkaisuasemalla ja 9.12. perhe ja päihteet sekä ennaltaehkäisy. Alfa is HERE Mikä Alfa on ja mitä siellä tapahtuu? Alfa on kymmenen viikon pituinen kurssi, joka käsinelee kristinuskon ja elämän peruskysymyksiä. Alfa kokoontuu kerran viikossa, ja sen luovuttamattomia arvoja ja sisältöjä ovat hyvä syötävä, hauska yhdessäolo, erilaisuuden kunnioittaminen, ajatusten vaihtaminen pienryhmissä, ehdoton mielipiteenvapaus sekä luennot, jotka käsittelevät kristinuskon keskeisiä kysymyksiä. Kurssin aikana vietetään myös yksi viikonloppu yhdessä, ja kurssi päättyy Alfa-panyihin. Millaiset ihmiset tulevat Alfa-kurssille? Yliopistolla alkava Alfa on suunnattu erityisesti opiskelijoille, mutta yleisesti ottaen Alfaan tulijaa voisi kuvata vaikka näin: Hän on iältään jotakin 1 5 6 väliltä, nainen tai mies, opiskelija, työtön, matalasti tai korkeasti koulutettu. Hän ei ole ns. kirkossakävijä, vaan käy kirkossa yleensä vain "pakollisissa tilaisuuksissa" ja ehkä myös joulukirkossa. Alfaan hänet saa tulemaan uteliaisuus uskonasioita kohtaan. Tai sitten hän on hiljattain tullut uskoon ja haluaa kasvaa ja vahvistua uskossaan. Mitä Alfa on antanut kurssilaisten elämään? Yleensä kurssi on ollut merkityksellinen ja antanut "kristillisten kliseiden" sijaan syvällistä sisältöä elämään. Alfan aikana kurssilaiset ovat käyneet läpi monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Monelle kurssilaiselle Alfa onkin ollut elämän ja uskonasioiden punnitsemisen aikaa, joka on johtanut uusiin löytöihin ja ajatuksiin. Kuka kurssin järjestää ja mitä se maksaa? Tämän yliopistolla alkavan kurssin järjestävät yhteistyössä Kansan Raamattuseura sekä Jyväskylän Vapaaseurakunta. Yleisesti ottaen Alfa-kursseja järjestävät lähes kaikki kristilliset seurakunnat katolisista ja anglikaaneista aina luterilaisiin ja heilunta laisiin asti. Mitään pakollista kurssimaksua ei olemassa. Milloin ja missä Alfa-kurssi alkaa ja miten sille pääsee mukaan? Jyväskylän yliopiston historian ensimmäinen Alf kurssi alkaa ke 30.9. kello 18.30 Kirjailijatalolli (Seminaarikatu 26 B, lähellä yliopiston kirjastoa) Yliopiston ilmoitustauluilta löytyy Alfa-esitteitä, joissa on oheisena myös ilmoittautumislomake. Ilmoittautua voi myös puhelimella numeroon 610 331 tai 614 026 tai mailaamalla osoitteeseen dynamite@solutions.fi taimika.kilkki@krs.inet.fi. Tietoa löytyy myös www-osoitteesta personal.inet.fi/yhdistys/jklkrs/alla.him. llmoittautuessasi Uita mukaan nimesi, yhteystietosi, ikäsi sekä tiedot mahdollisista ruoka-aineallergioista Tervetuloa!
1 9 8 LUKIJAT n Palvelua isolla Peellä Olen Tössiapina, se myönnettäköön, mutta ylpeytensä se on eläimelläkin. Tapahtui nimittäin niin, että unohdin upouuden salasanani, jonka vaihdoin uusien käyttäjätunnusten saannin yhteydessä. Kysyin neuvoa kirjastolta, josta kehotettiin ottamaan yhteyttä ATK-keskukseen. koska he eivät pääse salasanoja etsiskelemään. Rimpautin erääseen ko. keskuksen numeroon, josta tovin jälkeen mieshenkilö vastasikin. Kerroin salasanani uponneen unohduksen syövereihin ja että minua neuvottiin ottamaan yhteyttä ATK-keskukseen. "Eiks ne viitti tehä sitä siellä", toisesta päästä kysyttiin. Vastasin että kirjaston väki ei pääse salasanojen äärelle omilta koneillaan. "Onks näin", toinen päa vastasi jälleen. On, sanoin lyhyesti, sillä langan toisen pään veemäinen ääni alkoi jo nyppiä itseänikin. "En mä sun salasanojas tiedä", ääni täräytti jälleen, Kerroin saaneeni informaatiota, jonka mukaan voisin saada välikaikaisen salasanan päästäkseni verkkoon. "Jaa, sun täytyy tulla sitten käymään täällä Mattilanniemessä", ääni sanoi. "Sitä ei sitten voi hoitaa puhelimitse?", kysyin. "Mistä mä tiedän kuka sä oot", ärähti ääni, josta oli nyt veemäisyyden lisäksi tullut aggressiivinen. Muutaman sekunnin olin tyrmistyksestä mykkänä, kunnes elämäni ensimmäistä kertaa löin luurin jonkun korvaan. Asia tuli selväksi, ja ymmärrän kyllä henkilöllisyyden todentamisen tärkeyden. Mutta jos neuvoa kysyvää opiskelijaa pidetään häiriötekijänä, joka pelkkaa ilkeyttään soittelee apua, niin jossakin on vikaa. Jos pelkästään koneiden kanssa värkätessä sosiaaliset taidot pääsevät näin täysin retuperälle, suosittelen henkilökunnallekin opiskelua. Vaikkapa asiakaspalvelun ABC. N I M I M , TODELLA SALAISEN SALASANAN OMISTAJA Opiskeluoikeuden pakkoraj oitukset eivät sovi yliopistoon Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vastustaa julkisuudessa esitettyjä kaavailuja opiskeluoikeuden rajoittamiseksi yliopistossa. Kyseinen ehdotus sotii koko yliopistolaitoksen' perustana olevaajterkeitnman opetukseTTrTuTkTmuksen ja opiskelun vapautta. olovuoteen. Ehdotetun kaltaisen opiskelijarekisterien kaunistelun vaikutuksia yhteiskuntaan ja yliopistojen luonteeseen tai ulospotkittavien opiskelijoiden tulevaisuuteen ei ole lainkaan selvitetty. Kuka kantaa vastuun niistä opiskelijoista, jotka eivät valmistu Opetusministeriö pyrkii opintosi«naaraajassa? kojen lyhentämiseen kiristämällä lisesti opiskelijoille annettavia määräaikoja ja suoritusvelvollisuuksia, Ehdotusten mukaan opiskeluaika rajoitettaisiin viiteen läsnäLaskennallisen tehokkuuden ilmapiirissä on unohtunut todellinen oppiminen. Yliopisto-opintojen viivästyminen on toki ongelma, mutta sen ratkaisemisessa tulisi opiskelijoiden syyllistämisen sijaan miettiä ylipitkien opintojen todellisia syitä. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen. Lisäksi on muistettava, että varsin tehokkaan tuetun opiskeluajan rajoituksen muodostaa myös 55 kuukauteen rajattu opintotuki. Tämänkään "uudistuksen" seuraukset eivät ole vielä selvillä. KESKUSTAN OPISKELIJALIITTO Muutakin kuin Hollywood-leffaa Edellisessä Ylioppilaslehdessä peräänkuulutettiin monipuolista elokuvatarjontaa Jyväskylän valkokankaille. On totta, ettei ns. taide-elokuvia, tai mitä nimitystä kulloinkin ei-Hollywood tuotantoa olevista elokuvista halutaankin käyttää, juuri näe Fantasian saleissa. Kysyntää näille elokuville on sekin on totta. Multa totta ei ole se, etteikö jyväskyläläiseen elokuvatarjontaan kuuluisi muutakin kuin amerikkalaista spektaakkeliluotantoa! Tarjonnan laajuus riippuu siilä, mikä toimima ja mitkä valkokankaat luetaan elokuvatarjonnan piiriin. Jos valkokankaiksi lasketaan elokuvakeskus Fantasia ja Bio City, saadaan tarjonnan tulokseksi hieman erilainen luku kuin jos siihen sisällytettäisiin muutkin aktiivisesti elokuvan parissa toimivat tahot. JYY:n ja kulttuurivaliokunnan pyörittämä Kampus Kino näyttää elokuvia lokakuun alusta alkaen Ilokivessä joka tiistai. Ohjelmisto koostuu mm. eurooppalaisesta elokuvasta, klassikoista ja niistä leffoista, lähinnä taide-elokuvista, joita opiskelijat haluavat nähdä. Ohjelmisto kootaan kulttuunvaliokunnassa, ja elokuvatarjontaan voivat vaikuttaa kaikki halukkaat. Ilokivessä on saatavilla elokuvatoivelappuja, joita voi palauttaa kulttuurisihteerille. Toivomuksia voi esittää myös sähköpostiise. Näin Kampus Kino pyrkii osaltaan suojelemaan tarjonnan monimuotoisuutta. Vaihtoehtoja amerikkalaisille elokuville tarjoaa myös Suomen elokuva-arkisto, jonka näytökset ovat kaupunginkirjaston Minnansalissa keskiviikkoisin. Säännöllisesti elokuvia näyttävien Kampus Kinon ja Suomen elokuva-arkiston lisäksi Jyväskylässä oli viime talvena useita elokuvaan keskittyneitä tapahtumia. Näistä mainittaakoon mm. Nordic glory, Kettupäivät, Nigth visions sekä Nouvelle vague. Elokuvatarjonta ulottui kauhuleffasta ranskalaiseen uuden aallon elokuvaan. Elokuvatapahtumia on tulossa myös ensi talvenakin Jyväskylään. Aktiivinen elokuvan harrastaja löytää siis vaihtoehtoja Hollywood-leffoille. Tarjolla on eri tyylilajeja, ohjaajia, sekä uusia ja jo klassikoiksi muodostuneita elokuvia. Näkyvä, suuren luokan budjetilla toteutettu markkinointi jää suurien valkokankaiden tehtäväksi, mutta laatuelokuvia pienemmillä valkokankailla nahdaan! PAULIINA SAVOLAINEN Kulttuurija projektisihteeri Kurssikirjatori on avattu Kurssikirjojen kierrätys on alkanut SPR:n kirpputorilla. Jokainen opiskelija voi tuoda kampuksen kupeessa sijaitsevalle kirpputorille vanhat kurssikirjansa myytäväksi. Opiskelijat voivat itse hinnoitella kirjat, jotka kirpputorin myyjät välittävät eteenpäin. Jokaisen kirjan tuotosta 80 prosenttia jäa opiskelijalle, ja loput menee SPR:n avustustyöhön Jyväskylässä. Jokainen voi tuoda kirpputorille niin monta kirjaa kuin haluaa. Kirjoja pidetään myynnissä kaksi kuukauta. "Kurssikirjatori on uutta koko maassa. Pidämme toimintaa tärkeänä kierrätyksen vuoksi ja uskomme, että opiskelijoiden nurkista löytyy paljon kierrätettävää", kertoo SPR:n kotimaan avun suunnittelija Outi Oinonen Kurssikirjojen lisäksi kirpputorille voi tuoda kaikkea myytäväksi sopivaa, kuten huonekaluja ja vaatteita. Vuokrattavia pöytiä Keskussairaalantie 2:ssa on noin 60 kappaletta. Vuokrapöytien ideana on, että asiakas maksaa viikkovuokran, jonka jälkeen hän voi tuoda tavaransa myytäväksi. Myynnin tuotto tulee suoraan opiskelijalle. Ainoastaan pöytien vuokriin tarkoitetut markat menevät SPR:n avustustyöhän. Kirpputoria pyörittää kahden vakituisen henkilön lisäksi joukko vapaaehtoisia. Oinosen mukaan kaikki kirpparitoiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. • H Ulla Lipsanen ULLA LIPSANEN Q U ,J Oinonen odottelee kurssikirjoja SPR.n kirpputorille, joka sijaitsee Kerkussaimalantie l:ssä
Oletko huomannut? Suomen suurin kirjakauppa on avattu. Se on sinun luonasi! Shoppaile internetissä ja voit valita kirjasi 1 599 389 nimikkeen joukosta. Saat tilauksesi seitsemässä päivässä. Edullisesti. Yksinkertaisesti. ERITTÄIN Fiksusti. Tervetuloa kirjakauppaan: www.bokus.com ^ C K > ^ ^mmal^^mm