Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2026

Jyväskylän ylioppilaslehti Abinumero 2. helmikuuta 2026 N:o 1 s. 26
jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 03 JELMU RY ESITTÄÄ: HANNIKAISENKATU 16. WWW.MUSTAKYNNYS.COM LIISA AKIMOF & YÖKERHO MALLA NÖSSÖ NOVA DAVE LINDHOLM ASA ELLINOORA UNPLUGGED ELLINOORA UNPLUGGED MARY ANN HAWKINS, ROSETTES, SLICERRR STEPA, MC KOO ASLA JO IKINÄ, AWAKE AGAIN JÄNÖKLUBI CERESIAN VALOT LA 7.2. LA 21.2. LA 7.3. PE 13.3. LA 14.3. PE 20.3. LA 21.3. LA 28.3. LA 4.4. LA 11.4. LA 18.4. LA 25.4. PE 8.5. LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! KEVÄT 2026 WWW.JELMU.NET LUTAKKOCLUB WWW.LIPPU.FI PE 6.2. RED ELEVEN plays Faith No More feat. Ville Tuomi, KOSTO LA 7.2. AARO630, PIHALLA PE 13. 2. Kadotus Metal Meeting 2026 : AMORAL, HIDEOUS DIVINITY (IT) , CRYPTIC HATRED LA 14. 2. Kadotus Metal Meeting 2026 : THE HAUNTED (SE) , MARIANAS REST, OMNIVORTEX T0 19.2. LEAVINGS-ORKESTERI solistinaan TIMO RAUTIAINEN PE 20.2. GRAVEYARD (SE) LA 21.2. SWALLOW THE SUN, KAUNIS KUOLEMATON T0 26.2. AVERAGEKIDLUKE PE 27.2. EEVIL STÖÖ: Iso vauva Jeesus 10v. LA 28.2. TAROT, ARION TI 3.3. SOEN (SE) , XANDRIA (DE) , VULKAN (SE) T0 4.3. ABSOLUUTTINEN NOLLAPISTE PE 6.3. SPIRITUAL FRONT (IT) , T.JARVA & THE DARK PLACE, ROB COFFINSHAKER (SE) LA 7.3. LÄHIÖBOTOX, NYRKKITAPPELU SU 8.3. Lutakon Levymessut T0 12.3. ARES PE 13.3. MOKOMA Kuoleman Laulukunnaat 20v. LA 13.3. MOKOMA Kuoleman Laulukunnaat 20v. T0 19.3. ISMO ALANKO PE 20.3. HEXVESSEL, HOLLOW WOODS LA 21.3. TOHTORI GETTO, AXEL KALA, RÖGE PE 27.3. MAUSTETYTÖT LA 28.3. FINNTROLL TO 2.4. ISAC ELLIOT (alkuilta) TO 2.4. ISAC ELLIOT (loppuilta) PE 3.4. URSUS FACTORY, SAARISALO LA 4.4. A.W. YRJÄNÄ KE 8.4. ARPPA TO 9.4. STAM1NA PE 10.4. MACHINAE SUPREMACY (SE) , RABBIT CULT LA 11.4. HUGO TI 14.4. KUUMAA KE 15.4 KUUMAA T0 16.4. KUUMAA PE 17.4 KUUMAA LA 18.4 KUUMAA PE 24.4. BUSINESS CITY, JUNKKATAXI LA 25.4. VESTA, ORVOKKI TO 30.4. DIABLO Mimic 47 20v. PE 1.5. ANTTI AUTIO LA 2.5. STEVE’N’SEAGULLS PE 8.5. OLAVI UUSIVIRTA LA 9.5. OLAVI UUSIVIRTA KE 13.5. MELO PE 15.5. MICHAEL MONROE PE 22.5. APULANTA LA 23.5. APULANTA PE 2.10. FUTURE PALACE (DE) LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!!
jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 03 INTRO 05 Pääkirjoitus: Hyyn kiinteistökatastrofi voisi tapahtua missä tahansa 07 Avaus: Komiat 08 Mitä puuhaa Jyy vuonna 2026 10 Häiritseekö kännykät 11 Jotain taloussotkuja ja Nobeleita 12 Lyhärit: YTHS:n YT:t, podcastia, kieliuutisia 13 Lähtö: Pesäpalloa! KOOSTUMUS 1/26 KESKITY 14 Kävimme Elokapinen kokouksessa ja Japani-kerhossa 22 Komiat ja UMK ja mitä vielä 26 Median Saario-kiima 28 Soihdun alla: Antero Holmila 30 Jylkkäri 20 vuotta sitten OUTRO 32 Sarjis 33 Visa 34 Teatteriarvio: Seitsemän veljestä 35 Lisää arvioita: Olli Halosen joulu Kalevala Marty Supreme 36 Kommentti: Rauhanlaulujen sietämätön siisteys Essee: Data-anoreksia nervosa 38 Paska kotiseutu: Eurajoki Soitimme kirjaston vaksille 39 Kasvo: Kovakätinen koppari Rohkeasti uutta kokeilemaan! Lisää sivulta 14 alkaen.
jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 05 Hae Jylkkärin päätoimittajaksi! Jyväskylän ylioppilaslehdellä on edessään uudet ajat. Istuva päätoimittaja on jättämässä tehtävänsä kevään päätteeksi, mikä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden jollekin lahjakkaalle journalistille jostain päin Suomea. Pidä siis silmät sekä korvat auki ja tarkkaile Jylkkärin verkkosivuja ja somekanavia. Lisätietoja päätoimittajan rekrytoinnista helmikuussa! Mene siis osoitteeseen jylkkari.fi!!!
jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 05 P Ä Ä K IR J OI TUS Uusi päätoimittaja, uudet toiveet Henri Häkkinen Jylkkärin päätoimittaja henri.hakkinen@jylkkari.fi listamisesta. Niitä ei rakenneta vain pöytäkirjoissa, vaan myös sillä, että uskalletaan käydä väittelyä näkyvästi ja perustellen. Jylkkäri tarjoaa siihen palstatilan, jos sitä halutaan käyttää. SAMAAN AIKAAN uudistuspaineita on Jyväkylänkin ylioppilaslehdessä. Painettu lehti on aivomädän meressä rauhoittava majakka, tai yksi harvoista paikoista, jossa teksti ei kilpaile huomiosta algoritmia vastaan. Mutta paine verkkoja somesisältöjen kehittämiseen on todellinen, ja moni lehden säilyttämistä kannattaneistakin myönsi vaalien alla, että kehittämiselle on tilaa. Hulluhan se on, joka ei niin ajattelisi. Jos tulevalle päätoimittajalle asetetaan toiveita lehden kääntämisestä digitaalisempaan suuntaan, toivon yhtä asiaa: että se tehdään kunnolla. Se tarkoittaa aikaa, vapautta ja resursseja, ei pelkkiä tavoitteita paperilla. Muutos ei synny toivelistoista eikä lisätehtävistä vanhan työn päälle, vaan siitä, että työlle annetaan edellytykset. Niitä olen itse saanut ajanhengen huomioon ottaen oikein mainiosti. Siksi sanon tämän ääneen myös seuraajani puolesta: jos halutaan enemmän, pitää antaa enemmän. Muuten seuraava päätoimittaja saa käteensä listan odotuksia ja kellon, joka käy nopeammin kuin työaika. PS. Loppuun puolikas lupaus. Jos päätoimittajan puhelimeen tulee, sanotaan nyt vaikka viisi viestiä, joissa toivotaan verkkojuttujen kommenttikenttien avaamista, lupaan ainakin kokeilla sitä. Ehkä se laskee keskustelun kynnystä. ▬ J os et sattunut huomaamaan viereisen sivun ilmoitusta, tiedoksi: Jyväskylän ylioppilaslehti hakee uutta päätoimittajaa Kuten tässäkin numerossa ja monissa aiemmissa olemme joutuneet toteamaan, itsenäinen opiskelijamedia ei ole itsestäänselvyys. Jylkkäri on seurannut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kustantaman Ylioppilaslehden hiljalleen etenevää näivettämistä tiiviisti. Saagan viimeisin käänne on, että lehteen ei palkata ensi syksynä uutta toimitusta (s. 12). Suunnitelmissa on jatkaa toimintaa vuonna 2027, mutta uskoo ken tahtoo. Jyväskylässä opiskelijamedia toistaiseksi porskuttaa ja voi hyvin. Syksyn edustajistovaalitulostakin voi pitää Jylkkärin kannalta myönteisenä. Se ei silti tarkoita, että lehti olisi täydellinen tai että elinvoima säilyisi itsestään. Päätoimittajan rekrytointi on erinomainen hetki kysyä, mitä ylioppilaskunta ja erityisesti sen jäsenistö lehdeltä oikeasti haluavat. Minun toiveeni on yksinkertainen: Jylkkäri voisi toimia nykyistä useammin myös keskustelun alustana, ei pelkästään uutisoinnin välineenä. Toki lehdessä on mielipiteellistä sisältöä jo nyt. Jokaisessa numerossa on pääkirjoituksen lisäksi pari kulttuuriarviota sekä vähintään yksi kolumni ja yksi essee. Mutta se on pääosin toimituksen tuottamaa keskustelua. Erityisesti opiskelijapolitiikassa aktiivisten soisi hyödyntävän lehteä enemmän. Lähettäkää mielipidekirjoituksia, jotka ottavat kantaa lehden sisältöihin, haastavat toimitusta tai nostavat keskusteluun uusia näkökulmia. Katson tässä erityisesti teihin, arvon edustajisto. Ehkä teistä joku tämän lukee ja ottaa sydämeensä. Teidän työssänne puhutaan paljon avoimuudesta, demokratiasta ja osal
VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Henri Häkkinen 045 137 1957, henri.hakkinen@jylkkari.fi TOIMITTAJA Aappi Alhainen 044 901 8470, aappi.alhainen@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Otto Rissanen, Aliisa Järvinen, Valtteri Vesarinne, Maria Hallikainen, Nico Rissanen, Saara Nenonen, Valentin Vänskä, Roope Pekkinen, Riina Rannasmaa ILMOITUSMYYNTI Ukko Rimmi / slice.fi, +358 40 719 2633, ukko@slice.fi KANSI Otto Rissanen Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KÄYNTIOSOITE Gummeruksenkatu 6, 40100 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. LEVIKKI 5 000 kpl, abinumero 6 000 kpl, kaupunkinumero 40 000 kpl TULEVAT LEHDET 2/26: 16.3. 3/26: 20.4. AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. VERKKOSIVUT jylkkari.fi 06 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 1/2026 OIKAISUJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESTÄ (6/25). Lehdessä saattoi olla tai olla olematta oikaistavia virheitä. Vielä niitä ei ole toimituksen tietoon kuitenkaan tullut. Mikäli havaitset virheen, niin heitäppä viestiä. Me oikasemme sen. Virheiden korjaaminen on kunnia-asia. HARJOITTELIJA ESITTÄYTYY Toimitusharjoittelija Aappi Alhainen on asioista usein jotain mieltä ja lähes yhtä usein myös väärässä. Toisen vuoden markkinoinnin hupiukko kuluttaa vapaa-aikaansa ympäri vuoden lenkkipoluilla, kritisoimalla suosikkiurheilujoukkueitaan sohvalla sekä metsästäen Kide-apin etusivulta erikoisia tapahtumia. Toimittajan hommassa kiinnostaa eniten asioiden tutkiminen. “Minut on hyllytetty alentuneen toimintakyvyn vuoksi kesken turnauksen kyykkäjoukkueesta, olen saanut vuodesta 2021 lähtien mystisiä anonyymejä kirjeitä ja olen majoittunut salaa saksalaisella omakotitaloalueella.”
06 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 1/2026 A V A US Eero Nummela ja Juho Eskola kertovat, miten Komiat kasvoi keikka keikalta tanssilavoilta valtavirtaan. Seuraava askel on UMK. Juttu sivulta 22 eteenpäin. Teksti ja kuvat: Aliisa Järvinen
9 8 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 MITÄ NYT Kävimme läpi Jyyn toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2026. J yväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) vuoden 2026 hallituksesta kantautuu kovin tuttu sanoma. Edunvalvonta toimii hyvin, mutta se ei näy ulospäin. Saman ongelman äärellä paini myös viime vuoden hallitus (Jylkkari 1/2025). Tätä juttua varten pyysimme tammikuussa aloittanutta hallitusta vastaamaan viestitse kolmeen kysymykseen: mitä Jyy tekee hyvin, mitä se voisi kehittää ja mikä on ylioppilaskunnalle tärkein asia vuonna 2026. Yhdeksästä hallituslaisesta viisi nimesi vahvuudeksi edunvalvonnan ja kehityskohteeksi näkyvyyden ja viestinnän. Molemmat mainitsi neljä hallituslaista. Sama painotus kuuluu myös hallituksen puheenjohtajan Aukusti Heilakan puheessa. Kun Heilakkaa pyydetään nimeämään Jyyn tärkeimmät tehtävät tavalliselle opiskelijalle, hän nostaa ensimmäisenä esiin edunvalvonnan. ”Jyy tekee itse, mutta myös mahdollistaa edunvalvontaa. Se on tärkein kärki, jonka kertoisin riviopiskelijalle”, Heilakka sanoo. Mahdollistamisella Heilakka viittaa esimerkiksi siihen, että Jyy tukee ainejärjestöjen ja muiden pienempien yhteisöjen toimintaa tarjoamalla muun muassa asiantuntijapalveluja ja avustusrahaa. SELKEIMMÄKSI KEHITYSKOHDAKSI nousseeseen näkyvyyteen ja viestintään haetaan ratkaisuja myös tämän vuoden toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa. Niiden tehtävänä on ohjata hallituksen toimintaa yhdessä strategian ja erilaisten linjapapereiden kanssa. Päätökset asiakirjoista tekee ylioppilaskunnan edustajisto. Viestintätoiminnan määrärahoja on tänä vuonna kasvatettu 2 657 eurolla. Yhteensä viestintään on varattu noin 10 500 euroa. Käytännössä lisäpanostus kohdistuu toisen viestintäharjoittelijan palkkaamiseen. Aiemmin Jyyllä on ollut vuoden aikana yksi viestintäharjoittelija. ”Budjettikeskusteluissa nähtiin, että näkyvyydestä puhutaan todella paljon. Viestintä on muuttunut viime aikoina koko ajan raskaammaksi ja työläämmäksi tehdä. Sisältö, mitä tuotetaan, siirtyy aina enemmän ja enemmän tekstistä kuviksi ja sitten videoiksi”, Heilakka sanoo. Painetta Jyyn tunnettavuuden parantamiseksi pyritään ohjaamaan myös ainejärjestöjen suuntaan. Jyy tukee piirissään toimivia järjestöjä erilaisilla avustuksilla. Rahan määrä riippuu onnistumisesta eri osa-alueilla. Toimintasuunnitelman mukaan toiminta-avustusten kriteerejä uudistetaan siten, että ne kannustavat viestimään Jyyn toiminnasta, erityisesti edustajiston ja hallinnon opiskelijaedustajien työstä. Käytännössä ainejärjestö voi saada enemmän rahaa, jos se nostaa Jyytä esiin omassa viestinnässään. Viestintää pyritään parantamaan myös uusilla verkkosivuilla, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön ensi lukuvuoden alussa. TALOUSARVION MERKITTÄVIMMIKSI muutoksiksi suhteessa viime vuoteen nousevat tapahtumasektori ja hallinto. Varsinaisen toiminnan menot ovat kokonaisuudessaan noin 17 100 euroa suuremmat kuin viime vuoden talousarviossa. Uudelle järjestäjälle siirtynyt Jyrock ei enää rasita talousarviota, mutta muihin tapahtumiin on nyt varattu 5 350 euroa enemmän rahaa kuin aiemmin. Vuosijuhlien budjettia on kasvatettu 500 eurolla, vapun 600 eurolla ja muiden tapahtumien peräti 9 250 eurolla. Jyrockin järjestäminen on puhtaan rahan lisäksi vaatinut myös merkittävän määrän työtunteja Jyyn tapahtumatuottajan ja tapahtumista vastaavan hallituslaisen osalta. Heilakan mukaan tänä vuonna olisi tarkoitus kehittää sitä, miltä Jyyn tapahtumatarjonta voisi jatkossa näyttää. Toinen merkittävä menolisäys löytyy hallinnosta, jolle on tänä vuonna budjetoitu 19 500 euroa lisärahaa. Talousarvion mukaan lisämenoja syntyy erityisesti edustajiston käyttövarojen kasvattamisesta, hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kuukausipalkkioiden korotuksista (pj +50 €, vpj +100 €), Jyy-konsernin sisäisten IT-palveluiden osuuden kasvusta, markkinointikuluista sekä työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista. Myös jäsenja järjestöpalveluihin on kohdistettu lisää rahaa. Ainoa viime vuodesta pienenevä kustannuspaikka talousarviossa on ylioppilaslehti, jonka budjetti on noin 7 900 euroa pienempi. Jylkkärin kohdalla kustannuksia laskee erityisesti toimituksen muuton myötä pienentynyt tilavuokra. TEKSTI: HENRI HÄKKINEN KUVAT: JYY GRAFIIKKA: HENRI HÄKKINEN/FLOURISH Lisää rahaa tapahtumiin, äänestyspaikka takaisin yliopistolle ja edarin räjäytys Aukusti Heilakka Vastuualue: Puheenjohtaja Edustajistoryhmä: Alvarin unioni Pääaine: Filosofia Kotipaikka: Helsinki Atte Heikkinen Varapuheenjohtaja, tapahtumat ja kulttuuri Luoti Fysiikka Mänttä Jenna Simonen Korkeakoulupolitiikka ja kansainvälisyys Jyviva Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU) Jyväskylä Filip Godlewski Korkeakoulupolitiikka ja kansainvälisyys Alvarin unioni Politiikan tutkimus Vantaa Veronika Heikkinen Tutorointi ja yhteisöt Jyviva Sosiologia Espoo Jy yn h a lli tu s 20 26 Monitoimitila 172 559 € Jäsenmaksuilla katettava osuus Ilokiven alakerran peruskorjauksesta
9 8 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 MITÄ NYT TALOUSARVION MERKITTÄVIMMIKSI muutoksiksi suhteessa viime vuoteen nousevat tapahtumasektori ja hallinto. Varsinaisen toiminnan menot ovat kokonaisuudessaan noin 17 100 euroa suuremmat kuin viime vuoden talousarviossa. Uudelle järjestäjälle siirtynyt Jyrock ei enää rasita talousarviota, mutta muihin tapahtumiin on nyt varattu 5 350 euroa enemmän rahaa kuin aiemmin. Vuosijuhlien budjettia on kasvatettu 500 eurolla, vapun 600 eurolla ja muiden tapahtumien peräti 9 250 eurolla. Jyrockin järjestäminen on puhtaan rahan lisäksi vaatinut myös merkittävän määrän työtunteja Jyyn tapahtumatuottajan ja tapahtumista vastaavan hallituslaisen osalta. Heilakan mukaan tänä vuonna olisi tarkoitus kehittää sitä, miltä Jyyn tapahtumatarjonta voisi jatkossa näyttää. Toinen merkittävä menolisäys löytyy hallinnosta, jolle on tänä vuonna budjetoitu 19 500 euroa lisärahaa. Talousarvion mukaan lisämenoja syntyy erityisesti edustajiston käyttövarojen kasvattamisesta, hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kuukausipalkkioiden korotuksista (pj +50 €, vpj +100 €), Jyy-konsernin sisäisten IT-palveluiden osuuden kasvusta, markkinointikuluista sekä työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista. Myös jäsenja järjestöpalveluihin on kohdistettu lisää rahaa. Ainoa viime vuodesta pienenevä kustannuspaikka talousarviossa on ylioppilaslehti, jonka budjetti on noin 7 900 euroa pienempi. Jylkkärin kohdalla kustannuksia laskee erityisesti toimituksen muuton myötä pienentynyt tilavuokra. Hallinto 538 501 € Henkilöstö (palkat, sivukulut) Luottamustoimi (palkkiot) Toimitilat (vuokrat) Matkat ja edustus IT ja järjestelmät Yleishallinto (palvelut, tarvikkeet) Veronika Heikkinen Tutorointi ja yhteisöt Jyviva Sosiologia Espoo Arttu Mäenpää Viestintä Jyviva Politiikan tutkimus Virrat Anni Siilas Kuntaja sosiaalipolitiikka Alvarin unioni Politiikan tutkimus Raahe Nea Marjavaara Kuntaja sosiaalipolitiikka, vastuullisuus Luoti Sosiologia Heinola Oskari Lahtinen Järjestöt PD Tietojenkäsittelytiede Petäjävesi Lassi Karjalainen Yritysyhteistyö Luoti Teknologiajohtaminen Jyväskylä VUODEN 2026 tärkeimmässä asiassa hallituslaisten vastauksissa on melko paljon hajontaa. Kahteen otteeseen mainituksi tulevat opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi sekä korkeakoulukonsernin kehitykseen vaikuttaminen. Jyväskylän yliopisto osti viime vuonna Jyväskylän kaupungilta enemmistöosuuden Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Kauppa sai lainvoiman joulukuussa. Toimintasuunnitelman mukaan ylioppilaskunta vaikuttaa konsernihankkeen etenemiseen aktiivisesti ja varmistaa, että yliopisto-opiskelijoiden näkökulma otetaan huomioon. ”Sehän on vuosituhannen kopo-keissi (korkeakoulupolitiikka). Se on ihan valtava kokonaisuus ja meitä on nyt kutsuttu kaiken maailman työryhmiin, ohjausryhmiin ja koordinaatioryhmiin”, Heilakka sanoo. Heilakan mukaan Jyyn ensimmäinen tavoite on valvoa etteivät palvelut heikkene. PALATAAN VIELÄ hetkeksi vaikuttamistyöhön ja näkyvyyteen. Suorin keino vaikuttaa niin ylioppilaskunnassa kuin muuallakin yhteiskunnassa on äänestäminen. Vaaleihin liittyen Jyyllä on tänä vuonna kaksi päätavoitetta. Kevään 2027 eduskuntavaaleihin vaikuttaminen alkaa jo tänä vuonna. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Jyyn edustajat tapaavat vuoden aikana eri eduskuntapuolueiden edustajia ja pyrkivät tuomaan esiin jyväskyläläisten opiskelijoiden arkea ja tarpeita. Eduskuntavaaleihin liittyy myös yksi hyvin konkreettinen tavoite: yliopistolle pitäisi saada takaisin oma äänestyspiste. Myös Jyyn omissa vaaleissa riittää mietittävää. Syksyllä käytyjen edustajistovaalien äänestysprosentti oli pettymys. ”En tiedä, voiko perustavanlaatuisempaa kysymystä olla”, Heilakka toteaa. Valmiita vastauksia ei ole. Toimintasuunnitelman mukaan seuraaviin vaaleihin ”uudistetaan edustajistotoimintaa perustavanlaatuisesti edustajistotyön merkityksellisyyden parantamiseksi ja edustajistovaalien ehdokasmäärien kasvattamiseksi”. Lääkkeiksi tarjotaan perehdytyksiä, läpinäkyvyyttä ja tsemppihenkeä. Konkreettiset keinot jäävät kuitenkin vielä auki. ▬ Jäsenja järjestöpalvelut 32 850 € Järjestöavustukset Projektija liikunta-avustukset Järjestötapahtumat (seminaarit yms.) Matkat ja päivärahat PJ-foorumin vetäjäpalkkio Monitoimitila 172 559 € Jäsenmaksuilla katettava osuus Ilokiven alakerran peruskorjauksesta Muut 23 700 € Kulttuuritoiminta 7 000 € Projektit 5 000 € Korkeakoulupoliittinen toiminta 4 000 € Kansainvälinen toiminta 3 400 € Sosiaalipoliittinen toiminta 3 300 € Vastuullisuustoiminta 1 000 € Tapahtumat 18 500 € Vuosijuhlat 1 500 € Vappu 4 500 € Muut tapahtumat 12 500 € Viestintä 131 076 € Painotuotteet ja markkinointi Verkkopalvelut ja työkalut Käännökset Matkat ja myyntikulut Ylioppilaslehti 131 076 € Palkat (päätoimittaja, harjoittelijat) Avustajapalkkiot Painatus ja jakelu Toimitus ja digikulut Jyyn tulot 2026 927 863 € varainhankinta 901 898 € Sijoitusttoiminta 25 965 € Jyyn menot 2026 927 728 € Varsinainen toiminta + monitoimitila L ä hd e : Jyy n toi m int as uu nn i t el m a 2 2 6
11 Lähes neljä viidestä nuoresta pitää sosiaalista mediaa merkittävänä syynä ikäluokkansa pahoinvointiin. 8 2 prosenttia nuorista aikuisista ajattelee usein tai joskus käyttävänsä älylaitteita enemmän kuin haluaisi, ilmenee E2 tutkimuksen, Työeläkeyhtiö Elon sekä YTHS:n uudesta tutkimuksesta. Yli puolet kokee keskittymiskykynsä heikentyneen puhelimen vuoksi. Kolme neljästä vastaajasta käyttää sosiaalista mediaa yli kolme tuntia päivässä ja kolmannes jopa yli viisi tuntia. Samalla 78 prosenttia vastaajista pitää sosiaalista mediaa merkittävänä syynä ikäryhmänsä lisääntyneeseen pahoinvointiin. Osa kokee työelämän pahentavan tilannetta. Ongelmiksi koetaan paine olla jatkuvasti tavoiteltavissa sekä työja vapaa-ajan sekoittuminen. 31 prosenttia kokee älypuhelimen heikentäneen tehokkuutta töissä tai opiskellessa. Stressaantuneet nuoret käyttävät muita enemmän sosiaalista mediaa ja samalla myös kokevat enemmän sen haittoja. Tällaisia kielteisiä vaikutuksia ovat esimerkiksi ahdistus, 10 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 MITÄ NYT pakkoliikkeet ja univaikeudet. Yli kolmannes kokee älylaitteiden heikentäneen unen laatua tai lisänneen unettomuutta. YTHS:N toimitusjohtaja Annika Saarikko kannustaa tutkimuksen tiedotteessa korkeakouluja lisäämään lähiopetusta. ”Yhteiskunnan on hyvä tunnistaa, että ruutuajan aiheuttamissa ongelmissa kysymys ei ole vain lapsista, vaan myös muista ikäryhmistä”, Saarikko toteaa tiedotteessa. Sosiaalinen media myös lisää ulkonäköpaineita. 43 prosenttia naisista kokee sosiaalisen median vaikuttaneen negatiivisesti minäkuvaan tai itsetuntoon. Miehillä vastaava osuus on 16 prosenttia. Naisista yli puolet arvioi sosiaalisen median lisänneen vertailua muihin. Mistä lääkkeet someajan pahoinvointiin? -tutkimus toteutettiin viime vuonna elo-syyskuussa. Vastaukset kerättiin 18–30 -vuotiailta mannersuomalaisilta aikuisilta osallistujien määrän ollessa yli tuhat. ▬ TEKSTI JA KUVAT: AAPPI ALHAINEN YTHS: Puhelimet häiritsevät nuoria aikuisia Eemil Juudin, kauppatieteet ”Kai se vähän haittaa, voi hyötyäkin olla. Musta tuntuu, että vaikea keskittyä pitkäaikaisesti. Someja lähtee katsomaan, jos tekee kouluhommia. Se välissä vie keskittymistä pois.” Katriina Uimonen, historia ”Jos on väsyneempi, niin vie enemmän opiskeluaikaa, kuin jos on nukkunut hyvin, niin pystyy olemaan paremmin irti.” Arttu Juntunen, yhteiskuntatieteet ”Siihen joutuu jatkuvasti keskittymään, että sitä [puhelinta] ei käytä. Sitten kun sen saa pidettyä erossa, niin siitä ei ole haittaa. Jos jää roikkumaan tai odottaa viestejä tai ilmoituksia tai muuta, niin voi haitata keskittymiskykyä.” Elli Elo, kauppatieteet ”Kyllä vähän vaikuttaa joo. Jos tulee ilmoituksia niin helposti katsoo ja keskeytyy opiskelu. Puhelin on pöydällä vieressä, kun voisi olla esimerkiksi repussa.” Gallup: haittaako puhelimen käyttö opiskeluasi?
11 Budjettiehdotuksessa henkilöstökulut ja virkistyskassa olisivat kattaneet noin 30 prosenttia yhdistyksen menoista. Yhdistys saa rahoitusta Jyväskylän kaupungilta, yliopistolta ja ammattikorkeakoululta 5 JÄSENTÄ. Niin monta henkilöä kuuluu norjalaiseen Nobelin rauhanpalkinnon voittajan valitsevaan komiteaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syytti itsensä palkitsematta jättämisestä hiljattain Norjaa valtiona. Syytös ei aivan täysin pidä paikkaansa, vaikka komitean nimittääkin Norjan suurkäräjät eli parlamentti ja se koostuu usein entisistä poliitikoista. Suurkäräjät nimittää komiteaan jäseniä kolmen vuoden välein aina kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Esimerkiksi eri maiden hallitusten jäsenet, yliopistojen professorit sekä aiemmat rauhanpalkinnon voittajat voivat tehdä komitealle ehdotuksia seuraavan palkinnon saajasta. Komitea kokoaa näistä lyhyen kärjen ja lopulta valitsee lokakuun alussa julkaistavan voittajan. Ehdokaslista on salattu 50 vuotta. Rauhanpalkinto jaetaan Oslossa joulukuussa ja se sisältää Nobel-mitalin, diplomin sekä rahapalkinnon, joka oli vuonna 2025 11 miljoonaa kruunua eli noin miljoona euroa. Rauhanpalkinto on yksi viidestä Nobelin palkinnosta. Palkintojen luoja oli ruotsalainen dynamiitin keksijänä tunnettu Alfred Nobel. Hän testamenttasi omaisuutensa rahastoon, josta tuli vuosittain palkita ihmiskunnan kehitystä edistäneitä henkilöitä. Muut neljä palkintoa jaetaan Ruotsissa ja niiden alat ovat kemia, fysiikka, lääketiede ja kirjallisuus. Neljä Yhdysvaltojen presidenttiä on aikaisemmin voittanut Nobelin rauhanpalkinnon. Kunnian ovat saaneet Theodore Roosevelt, Woodrow Wilson, Jimmy Carter sekä Barack Obama. Rauhanpalkinto on ainoa viidestä Nobelin palkinnosta, joka voidaan jakaa myös järjestölle. ▬ N U M ER A A L I 10 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 MITÄ NYT VÄISTYVÄN puheenjohtajan Mea Materon mukaan puheenjohtajan palkkiota on leikattu aiempina vuosina. Matero seurasi kokousta etäyhteydellä, eikä ulkoa muista kokouksessa palkkioista käsiteltyjä summia. Hän ei kannattanut palkkioita kasvattavaa budjettia. Jylkkäri ei ole nähnyt kokouksen pöytäkirjaa, mutta Matero ja kaksi muuta haastateltavaa vahvistavat kokouksen tapahtumat. Keski-Suomen liiton raportin mukaan JES:n kokonaiskulut olivat 78 000 euroa vuonna 2017. Jylkkärin tietojen mukaan järjestön toiminnan kulut ovat sittemmin lähes puolittuneet. JES eli Jyväskylä Entrepreneurship Society ry on poikkitieteellinen yhdistys, joka järjestää opiskelijoille yrittäjähenkisiä tapahtumia. Se on osa laajempaa ES-järjestöjen verkostoa, johon kuuluu yli kymmenen järjestöä ympäri Suomen. Syyskokouksessa valittiin vuodelle 2026 uusi hallitus, mutta tällä hetkellä yhdistyksen toimintaa pyörittää viime vuoden puheenjohtaja Matero. JES järjesti ylimääräisen hallituksen kokouksen keskiviikkona 28. tammikuuta. Esityslistan mukaan kokouksessa valittiin uusi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä tapahtumavastaava. ▬ P oikkitieteellisen opiskelijoiden yrittäjyysjärjestön Jyväskylä Entrepreneurship Society ry:n (JES) syyskokoukseen tuotiin marraskuussa budjettiehdotus, jossa Jylkkärin tietojen mukaan noin 30 prosenttia yhdistyksen budjetista olisi siirretty hallituksen palkkioihin sekä virkistystoimintaan. Lisäksi budjetti oli reilusti alijäämäinen. Ehdotus aiheutti kokouksessa laajaa keskustelua ja kritiikkiä.. JES kertoo verkkosivuillaan, että sillä on noin 1600 jäsentä. Yhdistyksen jäsenyys on ilmainen. Rahoitus on peräisin Jyväskylän kaupungilta, yliopistolta ja ammattikorkeakoululta sekä vuosittain vaihtuvilta rahoittajilta. Kaksi kokouksessa paikalla ollutta JES:n jäsentä kertoo Jylkkärille, että syyskokouksessa esitetyssä budjettiehdotuksessa palkkaa olisi maksettu kolmelle hallituksen jäsenelle, kun aiemmin korvausta on saanut vain puheenjohtaja. Muutosta perusteltiin muun muassa motivaatiolla ja työmäärällä. Lisäksi hallituksen virkistysbudjetti olisi ollut merkittävä, koska talousarvio kokonaisuudessaan oli reilusti alijäämäinen. Kasvaneet kulut olisi katettu leikkaamalla tapahtumabudjetista. Lopulta jäsenistö hyväksyi vaihtoehtoisen budjetin, jossa palkkion saa edelleen vain järjestön puheenjohtaja. pakkoliikkeet ja univaikeudet. Yli kolmannes kokee älylaitteiden heikentäneen unen laatua tai lisänneen unettomuutta. YTHS:N toimitusjohtaja Annika Saarikko kannustaa tutkimuksen tiedotteessa korkeakouluja lisäämään lähiopetusta. ”Yhteiskunnan on hyvä tunnistaa, että ruutuajan aiheuttamissa ongelmissa kysymys ei ole vain lapsista, vaan myös muista ikäryhmistä”, Saarikko toteaa tiedotteessa. Sosiaalinen media myös lisää ulkonäköpaineita. 43 prosenttia naisista kokee sosiaalisen median vaikuttaneen negatiivisesti minäkuvaan tai itsetuntoon. Miehillä vastaava osuus on 16 prosenttia. Naisista yli puolet arvioi sosiaalisen median lisänneen vertailua muihin. Mistä lääkkeet someajan pahoinvointiin? -tutkimus toteutettiin viime vuonna elo-syyskuussa. Vastaukset kerättiin 18–30 -vuotiailta mannersuomalaisilta aikuisilta osallistujien määrän ollessa yli tuhat. ▬ Budjettiehdotus herätti paheksuntaa JES:n syyskokouksessa TEKSTI JA KUVA: AAPPI ALHAINEN Katriina Uimonen, historia ”Jos on väsyneempi, niin vie enemmän opiskeluaikaa, kuin jos on nukkunut hyvin, niin pystyy olemaan paremmin irti.” Elli Elo, kauppatieteet ”Kyllä vähän vaikuttaa joo. Jos tulee ilmoituksia niin helposti katsoo ja keskeytyy opiskelu. Puhelin on pöydällä vieressä, kun voisi olla esimerkiksi repussa.”
LYHÄRIT 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 Näitkö tai kuvasitko kampuksella jotakin hämmentävää ja kertomisen arvoista. Ota yhteyttä Jylkkäriin henri.hakkinen@jylkkari.fi tai +358 45 137 1957 Y THS:n muutosneuvotteluiden myötä uudistuksia on tulossa organisaatiorakenteeseen ja palvelualueiden jakautumiseen. YTHS:n nettisivujen mukaan neuvottelujen tavoitteena on ollut rakentaa säätiön strategian pohjalta opiskelijalähtöisempi ja joustavampi organisaatio, joka vastaa niin opiskelijoiden odotuksiin kuin toimintaympäristön muutoksiin. Jatkossa palvelut jaetaan kahteen valtakunnalliseen sektoriin: yleisja mielenterveyden sekä suunterveyden palvelusektoreihin. Aiemmin sektoreita on ollut viisi. Muutokset eivät tule vaikuttamaan palveluiden määrään, vaan tarkoituksena on parantaa palveluiden saavutettavuutta. Käydyistä muutosneuvotteluista ei aiheudu henkilövähennyksiä. Niille työntekijöille, joiden nykyinen työ päättyy, YTHS tarjoaa uutta työtä säätiössä. YTHS:n mukaan sen johtamisja hallintorakenne selkeytyy muutoksen myötä. Uusi organisaatiorakenne astuu voimaan 1.3.2026. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö kävi läpi muutosneuvotteluita loppuvuodesta 2025. Muutosneuvotteluiden piirissä oli koko henkilöstö, eli neuvottelut koskivat noin 1 200 työntekijää. ▬ ALIISA JÄRVINEN H elsingin yliopiston ylioppilaskunnan (Hyy) kustantama Ylioppilaslehti ei ilmesty syksyllä 2026. Lehdelle ei palkata uutta henkilöstöä keväällä päättyvien nykyisen toimituksen määräaikaisten sopimusten jälkeen. Lehden julkaisua on tarkoitus jatkaa keväällä 2027, uutisoi Ylioppilaslehti. Lehteen kohdistuvien sopeutusten määrä on 80 000 euroa. Osana sopeutuksia Ylioppilaslehden Kustannus Oy puretaan ja uusi toimitus toimii jatkossa Hyyn toimintatalouden alla. Vastaava toimintamalli on jo käytössä muilla suomalaisilla Ylioppilaslehdillä, joita julkaistaan Jyväskylässä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Ylioppilaslehden budjetista on leikattu myös aiempina vuosina. Tähän asti lehteä on jaettu jäsenille kotiin, mutta lehden palatessa tauolta vuonna 2027 siirrytään samalla kampusjakeluun. HYY on ollut viime vuosina taloudellisissa vaikeuksissa. Marraskuussa 2025 se ilmoitti joutuvansa myymään kiinteistöjään Helsingin keskustasta. Helsingin Sanomien mukaan kauppahinta oli 187,8 miljoonaa euroa. Ylioppilaslehden muutokset ovat osa Hyyn sopeutuksia. Vuonna 2026 Hyyn jäsenmaksu pysyy 85 eurossa budjetin ollessa 85 640 euroa alijäämäinen. ▬ AAPPI ALHAINEN Palauteloota ▾ YTHS:n muutosneuvotteluista ei henkilövähennyksiä J ylkkäri julkaisee podcast-sarjan Seminaarinmäen rakennusten historiasta. Oula Airiolan ja Viivi Voutiman toimittamissa kolmessa jaksossa käydään läpi kampuksen arkkitehtuuria kulloisenkin jakson keskittyessä rakentamisen eri aikakausiin. Airiola kertoo ensimmäisen jakson keskittyvän kampuksen vanhimpiin rakennuksiin, toisen jakson Alvar Aallon päärakennukseen sekä kampuksen kentän ympäristöön ja kolmannen jakson 1970-luvulla rakennettuihin Arto Sipisen rakennuksiin, kuten kirjasto Lähteeseen. ”Podcastilla halusimme nostaa esille ja antaa arvostusta sille arkkitehtuurille, sen moninaisuudelle ja niille kerrostumille, mitä Seminaarinmäellä oikein on. Se ehkä monelta opiskelijalta opiskeluarjen tohinassa saattaa jäädä huomiotta kuinka Hyyn Ylioppilaslehti ei ilmesty syksyllä 2026 Jylkkäri julkaisee podcastin Seminaarinmäen arkkitehtuurista uniikissa ja vaikuttavassa ympäristössä täällä Jyväskylässä on etuoikeus opiskella.” PODCASTISSA pureudutaan myös opiskelijoita sukupolvia vaivanneeseen mysteeriin päärakennuksen ahtaista vessoista. ”Meidän haastateltava Aatu Kavalton teoria oli, että päärakennuksen suunnitelleen Alvar Aallon mielestä tällaisen korkean rakennustaiteen äärellä ei ollutkaan syytä keskittyä niin alhaiseen asiaan kuin vessassa käymiseen.” Myös vaihtoehtoisia teorioita on aiemmin esitetty. Vuonna 2017 Jylkkärissä kirjoitettiin muuttuneen vessanpönttöteknologian vaikuttaneen nykyisin koettuun ahtauteen. Podcastin ensimmäinen jakso julkaistaan tällä viikolla 2. helmikuuta alkavalla viikolla. ▬ AAPPI ALHAINEN J yväskylän yliopistoon voi jatkossa hakea opiskelemaan venäjän, saksan ja ranskan kieliä ilman aiempaa osaamista. Yliopisto tiedotti muutoksesta joulukuussa. Uudistus on osa laajempaa yliopistojen välistä muutosta, jossa tavoitteena on vahvistaa vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntemusta Suomessa. Uudistuksen myötä myös yliopistojen välinen yhteistyö lisääntyy kielten opetuksen osalta. Muutoksessa ovat mukana Jyväskylä, Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Ennen tätä kevättä kieliopinnot on ollut mahdollista aloittaa ilman aiempaa osaamista ainoastaan Åbo Akademissa. Yliopistot perustelevat muutosta huolella vieraiden kielten osaamisen heikentymisestä Suomessa. ”On ongelmallista, että tällä hetkellä työelämästä eläköityy ikäluokkia, joiden kielitaito on laajempi kuin työelämään tulevilla”, sanoo Jyväskylän yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin professori Mika Lähteenmäki Jyväskylän yliopiston tiedotteessa. Uusissa tutkinto-ohjelmissa on tavoitteena saavuttaa riittävä kielitaito ensimmäisenä vuonna ennen siirtymistä perusopintoihin. Ohjelmiin voi hakea kevään 2026 yhteishaussa. Myös aiempaa osaamista vaatineet ohjelmat säilyvät tulevaisuudessa. ▬ AAPPI ALHAINEN Yliopistoissa voi jatkossa opiskella kieliä ilman aiempaa osaamista
LYHÄRIT 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 LÄ HT Ö Tinja Töyrylä vaihtoi kasvattajaseurastaan Rauman Ferasta Jyväskylän Kirittäriin kaudelle 2021. Kovakätisenä kopparina tunnetun pelaajan rooli ei ollut tietoinen valinta. ”Minut laitettiin koppariksi D-tytöissä. Olen aika pitkä, joten ulottuvuus on koppariksi hyvä. Enää en suostuisi edes pelaamaan linjassa.” Lue juttu alkaen sivulta 39. → T E K S T I J A K U V A : A L I I S A J Ä R V I N E N Kovakätinen koppari J yväskylän yliopistoon voi jatkossa hakea opiskelemaan venäjän, saksan ja ranskan kieliä ilman aiempaa osaamista. Yliopisto tiedotti muutoksesta joulukuussa. Uudistus on osa laajempaa yliopistojen välistä muutosta, jossa tavoitteena on vahvistaa vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntemusta Suomessa. Uudistuksen myötä myös yliopistojen välinen yhteistyö lisääntyy kielten opetuksen osalta. Muutoksessa ovat mukana Jyväskylä, Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Ennen tätä kevättä kieliopinnot on ollut mahdollista aloittaa ilman aiempaa osaamista ainoastaan Åbo Akademissa. Yliopistot perustelevat muutosta huolella vieraiden kielten osaamisen heikentymisestä Suomessa. ”On ongelmallista, että tällä hetkellä työelämästä eläköityy ikäluokkia, joiden kielitaito on laajempi kuin työelämään tulevilla”, sanoo Jyväskylän yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin professori Mika Lähteenmäki Jyväskylän yliopiston tiedotteessa. Uusissa tutkinto-ohjelmissa on tavoitteena saavuttaa riittävä kielitaito ensimmäisenä vuonna ennen siirtymistä perusopintoihin. Ohjelmiin voi hakea kevään 2026 yhteishaussa. Myös aiempaa osaamista vaatineet ohjelmat säilyvät tulevaisuudessa. ▬ AAPPI ALHAINEN Yliopistoissa voi jatkossa opiskella kieliä ilman aiempaa osaamista
15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 ILMOITUSTAULULLA
Teksti: Valtteri Vesarinne Kuvitus: Maria Hallikainen P yyntö osallistua tutkimukseen. Äh. Vanhoja keikkamainoksia. Meni jo. Ilmoittautumislomakkeita kalliille tanssikursseille. Ketä kiinnostaa, tai kenellä ylipäänsä on rahaa. Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen ilmoitustaulu on täynnä värikkäitä julisteita, joista monet paljastuvat nopealla vilkaisulla sisällöltään vaisuiksi. Kuljen ilmoitustaulun ohi päivittäin ja niin tekevät myös vähintään sadat muut opiskelijat. Tutkiskelen sellaista nyt ensimmäistä kertaa ajatuksella. Tasapaksuilta kuulostavat ilmoitukset eivät ole koko todellisuus. Myös monet seurat ja yhdistykset mainostavat niissä itseään. Keikkojen ja kurssien sijasta ilmoitustaululta voi parhaimmillaan löytää kokonaan uuden yhteisön. Se on tällä kertaa myös minun tavoitteeni. Silmiini osuu kaksi mielenkiintoista julistetta. Animeja mangaseura Tsukiain värikäs ja tyylikäs mainos sekä Elokapinan minimalistinen kutsu liittyä mukaan. Ilmoitukset eivät erotu joukosta vain niiden ulkonäön vuoksi. Yhteisöinä ne poikkeavat tavanomaisesta. Ne vaikuttavat suoraan sanottuna oudoilta, mikä kiehtoo minua. Japani-intoilijat ja aktivistit ovat monesti mediassa ja etenkin populaarikulttuurissa jokseenkin hyljeksittyjä ryhmiä. Animesta ja mangasta kiinnostuneita pidetään stereotyyppisesti outoina epäsosiaalisina nörtteinä. Elokapinan aktivistit puolestaan esitetään somepostausten kommenteissa todellisuudesta vieraantuneita kommunisteina, ainakin liikkeen vastustajien piirissä. 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 Merkitystä Pokémonista ja kapinasta Jylkkäri vieraili Elokapinan sekä mangaja animeseura Tsukiain kokoontumisissa, ja löysi vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. ILMOITUSTAULULLA
Tällä kertaa koulutukseen on saapunut viisi potentiaalista uutta elokapinallista. Stereotypiat kuitenkaan harvoin kertovat koko totuutta. Haluan selvittää, millaisia nämä nörtit ja aktivistit todellisuudessa ovat ja voiko näistä yhteisöistä löytää oman paikkansa. Asia selviää vain yhdellä keinolla. Päätän lähteä paikan päälle tutustumaan. E lokapinan perehdytystilaisuus järjestetään salaisessa paikassa. Paikka ilmoitetaan osallistujille vain päivää ennen kokoontumista. ”Tämä on puhtaasti turvallisuuskysymys”, sanoo Marjatta, yksi kolmesta kouluttajasta, eli Elokapinan termein koordinaattorista. Marjatan mukaan toimintaa joudutaan pitämään salassa varotoimenpiteenä. Ulkopuolisia häiriköitä, jotka huutelevat kapinallisille etenkin netissä ei haluta paikalle. Toistaiseksi varovaisuus on toiminut ja Jyväskylässä järjestetyt kokoontumiset on pidetty ilman häiriötilanteita. Tällä kertaa koulutukseen on saapunut viisi potentiaalista uutta elokapinallista. Joukon keski-ikä on noin neljänkymmenen paikkeilla ja se on miesvaltainen. Koulutuksen kulku on jokseenkin monotoninen. Marjatta sekä muut koordinaattorit Venus ja Anni esittelevät Elokapinaa diaesityksen avulla keskittyneelle yleisölle. Koordinaattorien toiveesta he esiintyvät jutussa vain etunimellään. Sivupöydällä on tarjolla välipalakeksejä, hedelmiä sekä karkkia. Mehua voi juoda kertakäyttömukeista, joka tuntuu paradoksaaliselta ottaen huomioon liikkeen tarkoitusperät. Koordinaattorien dioissa korostuvat erilaiset grafiikat, jotka kuvastavat maapallon kantokyvyn ylittymistä. Globaali pohjoinen, johon Suomikin kuuluu, on yksi syistä kantokyvyn ylittymiselle. Tunnelma on vakava, kuten aihekin. ”Yhteiskunnan tasolla ei usein tiedosteta, mistä ilmastoja ympäristökriisissä on kyse. Asiaan puuttuminen jää helposti piipertämiseksi niiden ympärille”, sanoo Anton, 40-vuotias väitöskirjatutkija, perheenisä ja potentiaalinen Elokapinan uusi jäsen. Hän on päättänyt lähteä mukaan Elokapinan toimintaan velvollisuudentunnon vuoksi. Jotain on tehtävä sen sijasta, että jäisi vain kotiin makoilemaan. Elokapinan tunnetuin vaikuttamiskeino kansalaistottelemattomuus kiehtoo häntä, mutta elämäntilanteensa vuoksi ei usko lähtevänsä barrikadeille. Kansalaistottelemattomuuden sijasta hän haluaisi jakaa tietoisuutta ympäristöja ilmastokriisiin liittyen. ”Erityisesti päättäjien herättelyä siihen, että tajuatko nyt ihan oikeasti, mitä maailmalla tapahtuu?”, hän kiteyttää. Anton kokee, että voisi löytää Elokapinan kautta lisää samanhenkisiä ihmisiä elämäänsä. Työelämän ja perhearjen vuoksi hän ei kuitenkaan usko, että resurssit riittävät syvempien suhteiden luomiseen. E lokapinan perehdytysdioissa korostuvat aktivismin eri muodot. Koordinaattorit painottavat, että vaikuttamisen muotoja on monia, eikä kaikkien tarvitse olla ”punaisessa roolissa”. Punaisella roolilla viitataan kansalaistottelemattomuuteen, joka voi johtaa kiinniotettavaksi virkavallan toimesta. Heidän mukaansa monet tukiroolit ovat avainasemassa mielenosoitusten ja aktioiden toimivuudessa. Viime kesänä Helsingissä järjestetyssä Kulovalkea nimisessä mielenosoituksessa Venus oli paikan päällä rauhoittelijana. Hänen tehtävänään oli jutella etenkin Elokapinan ulkopuolisten henkilöiden kanssa, mikäli he alkoivat käyttäytymään häiritsevästi mielenosoittajia kohtaan. 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 ILMOITUSTAULULLA
Helsingissä tapahtui kuitenkin jotain, joka jätti Venukseen jäljen. ”Mielenosoituksen jälkeen paikalla oli useita jyväskyläläisiä, joilla oli vaikea olla. Jäimme istuskelemaan jonkin kadun varteen, antamaan toisillemme haleja ja kyselemään, oliko kaikki varmasti hyvin”, hän kertoo. Elokapinan yhteisöllisyyttä korostaa sen uniikki luonne. Aktivistit voivat kokea mielenosoituksissa toistensa seurassa hyvin intensiivisiä kokemuksia. Ne voivat liittyä esimerkiksi ulkopuolisten huuteluun ja uhkailuun tai poliisin kiinniottotilanteeseen. Kun aktivistit kokevat vaikeita asioita yhdessä, he uskaltavat olla toistensa seurassa avoimempia ja tuoda tunteita rohkeammin esiin. ”Elokapina on yhteisöllisin ryhmä, jossa olen ikinä ollut mukana”, Venus toteaa. Yhteisöllisyys perustuu Venuksen mukaan paljolti myös kulisseissa tapahtuviin asioihin. Hän mainitsee Elokapinan lähiryhmät, joita löytyy Suomen kaikista suurimmista kaupungeista. Noin kymmenen hengen ryhmät muodostuvat Elokapinan koulutusten pohjalta ja ne vastaavat pitkälti liikkeen paikallistoiminnasta. Lähiryhmiä toimii kaupungeissa samanaikaisesti useita. Jyväskylässä lähiryhmät olivat vahvasti mukana viime kesänä järjestetyn rallikapinan suunnittelussa. Rallikapinalla vastustettiin Jyväskylässä ajettavia MM-ralleja. ”Lähiryhmät ovat todella matalan kynnyksen toimintaa ja sitä kautta voi tutustua paremmin muihin elokapinallisiin. Kaikkia huolestuttaa ympäristön tila ja se yhdistää meitä”, hän sanoo. 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 ILMOITUSTAULULLA
Venus löysi Elokapinasta paikkansa. Hän löysi sieltä ihmisensä ja yhteisönsä. Perehdytystilaisuus päättyy. Anton sekä muut neljä paikallaolijaa päättävät liittyä jäseniksi. Ehkä hekin löytävät elämäänsä ihmisiä ja merkitystä Elokapinan kautta. Myös toimittajaa kosiskellaan liittymään. Ei tällä kertaa. P arin päivän jälkeen matkani jatkuu aivan toisenlaiseen todellisuuteen. Jyväskylän animeja mangaseura Tsukiai kokoontuu viikoittain Veturitallien urbaaniin ympäristöön. Saapuessani Veturitallien nuorisotilassa järjestettävään hengailuiltaan, ryntää moni paikallaolija yhtä aikaa paikan kahvioon. ”Sieltä saa riistohintaan mokkapaloja”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Topias Koskela. Koskela erottuu joukosta heti hänen pukeutumisellaan. Hänellä on yllään Japanin lipulla varustettu lippalakki sekä kimono, jonka selkää koristaa Oshi No Ko -mangan räikeä kuosi. Tunnelma on hyvin rento. Suunniteltuun ohjelmaan on aikaa vielä noin tunti. Sillä aikaa paikallaolijat vaihtavat kuulumisia ja puhuvat japanilaisista videopeleistä. Jutut saavuttavat nopeasti jo suorastaan esoteerisen tason. Keskustelua herättää muun muassa strateginen Kantai Collection -videopeli, jonka tarkoituksena on toimia laivaston komentajana. Laivojen sijasta pelaaja ohjaa ”Moe”-hahmoja, jotka voisi vapaasti suomentaa ”söpöiksi tytöiksi”. Tytöt taas on personifioitu edustamaan toisen maailmansodan sotalaivoja ja pelaajat taistelevat niillä toisiaan vastaan. Untuvikolle hämmentävää, tsukiailaiselle arkea. ”Se tässä onkin hienoa, että voi puhua niistä asioista, jotka eivät työpaikan kahvipöytäkeskustelussa nousisi esiin”, sanoo Tsukiain sihteeri Paula Hokkanen. 18 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 19
Illan pääohjelmanumerona on rivijäsen Oskarin Japanin matkan kuvien esittely. Kuvittelen, että niiden katseluun menisi enintään puoli tuntia, mutta huomaan nopeasti oletuksen vääräksi. Jokainen kuva katsotaan ja selitetään tarkasti läpi. Oskari esittelee kuvia hyvin yksityiskohtaisesti, kuin omalle perheelleen. Yhdessä kuvassa esiintyy Osakan paikallisherkkuina tunnettuja takoyaki-mustekalapalloja, toisessa Oskari poseeraa tyttöystävänsä kanssa pyhätön edessä. Kuvista ilmenee muille tsukiailaisille tuttuja paikkoja ja Oskarin kokemuksia Japanista vertaillaan muiden jäsenten omiin. Japani yhdistää näitä ihmisiä samalla tavalla kuin aktivismi yhdistää elokapinallisia. S ihteeri Hokkanen on ollut toiminnassa mukana jo reilut kymmenen vuotta ja sanoo, että se näytti hänen alkuaikoinaan hyvin erilaiselta. ”Silloin kokoonnuimme Kuokkalassa ankeaan kerhotilaan ja toiminta muistutti enemmän kolmekymppisten miesten lautapelikerhoa”, hän kertoo. Nyt toiminnasta on pyritty tekemään helposti lähestyttävää kaikille japanilaisesta kulttuurista kiinnostuneille, eritoten nuorille. Tsukiain jäsenistöstä valtaosa on opiskelijoita, jotka ovat muuttaneet Jyväskylään muualta. Yhdistys tarjoaa turvallisen ympäristön olla oma itsensä. Vaikka mangaja animekulttuuri ovat valtavirtaistuneet viime vuosina, ei moni jäsen uskalla tuoda mielenkiinnon kohdettaan esille arjessaan. He ikään kuin piiloutuvat naamion taakse. ”Ihmiset pelkäävät leimautumista. Ei haluta tulla nähdyksi outoina”, pohtii Hokkanen. Hokkanen ei itse ole tätä koskaan peitellyt. ”Saatan sanoa suoraan, että harrastan japanihörhöilyä ja olen anime-seuran hallituksessa. Reaktio on yleensä todella neutraali”, hän sanoo. Moni ”skeneen” kuuluva ihminen voi olla ujo ja helposti kotiin vetäytyvä. Sosialisoiminen voi tuntua vaikealta tai olla epämukavuusalueella. Hokkanen haluaa avoimuudellaan rohkaista myös muita olemaan ylpeä harrastuksestaan ja saada uusia kasvoja mukaan toimintaan. ”Usein joku hiljaisempi ihminen saattaa tulla kysymään toiminnasta, jos olen maininnut kuuluvani anime-seuraan”, hän selittää. Venus löysi Elokapinasta paikkansa. Hän löysi sieltä ihmisensä ja yhteisönsä. Perehdytystilaisuus päättyy. Anton sekä muut neljä paikallaolijaa päättävät liittyä jäseniksi. Ehkä hekin löytävät elämäänsä ihmisiä ja merkitystä Elokapinan kautta.Myös toimittajaa kosiskellaan liittymään. Ei tällä kertaa. P arin päivän jälkeen matkani jatkuu aivan toisenlaiseen todellisuuteen. Jyväskylän animeja mangaseura Tsukiai kokoontuu viikoittain Veturitallien urbaaniin ympäristöön. Saapuessani Veturitallien nuorisotilassa järjestettävään hengailuiltaan, ryntää moni paikallaolija yhtä aikaa paikan kahvioon. ”Sieltä saa riistohintaan mokkapaloja”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Topias Koskela. Koskela erottuu joukosta heti hänen pukeutumisellaan. Hänellä on yllään Japanin lipulla varustettu lippalakki sekä kimono, jonka selkää koristaa Oshi No Ko -mangan räikeä kuosi. Tunnelma on hyvin rento. Suunniteltuun ohjelmaan on aikaa vielä noin tunti. Sillä aikaa paikallaolijat vaihtavat kuulumisia ja puhuvat japanilaisista videopeleistä. Jutut saavuttavat nopeasti jo suorastaan esoteerisen tason. Keskustelua herättää muun muassa strateginen Kantai Collection -videopeli, jonka tarkoituksena on toimia laivaston komentajana. Laivojen sijasta pelaaja ohjaa ”Moe”-hahmoja, jotka voisi vapaasti suomentaa ”söpöiksi tytöiksi”. Tytöt taas on personifioitu edustamaan toisen maailmansodan sotalaivoja ja pelaajat taistelevat niillä toisiaan vastaan. Untuvikolle hämmentävää, tsukiailaiselle arkea. ”Se tässä onkin hienoa, että voi puhua niistä asioista, jotka eivät työpaikan kahvipöytäkeskustelussa nousisi esiin”, sanoo Tsukiain sihteeri Paula Hokkanen. Hokkanen myöntää, että monet Tsukiain jäsenet saattavat olla helposti sisäänpäin suuntautuneita ja jäävät usein kotiin sosialisoimisen sijasta. Puheenjohtaja Topias on tehnyt tärkeää työtä erityisesti saavutettavuuden kannalta. Toiminta pyritään pitämään mahdollisimman matalalla kynnyksellä lähestyttävänä. Viikoittaisissa tapaamisissa yritetään saada aikaan yhteistä keskustelua esimerkiksi kiinnostavaan mangaan tai anime-sarjaan liittyen. Myös hiljaisuus on kuitenkin täysin okei. Jotkut haluavat vain tarkkailla sivusta ja fiilistellä tunnelmaa. Tällä kertaa keskustelua herättävät Oskarin valokuvat, jonain toisena viikkona jäsenet saattavat pelata esimerkiksi lautapelejä. Paikan päällä on muutamia ensikertalaisia, jotka ovat olleet hiljaisempia. Heidän kasvoistaan välittyy kuitenkin seesteisyys. Ehkä jännitteet purkautuvat, jos kokoontumisissa jaksaa alkaa käymään myös tulevina viikkoina. Hokkanen on kuullut vuosien aikana joidenkin jäsenten sanovan, että tämä on ainoa paikka, jossa he ovat törmänneet samanhenkisiin ihmisiin. Ainoa yhteisö, jossa voi olla täysin oma itsensä. Hengailuilta alkaa päättymään ja siirryn seurueen kanssa ulos hyiseen marraskuiseen iltaan. Kukin suuntaa omille teilleen ja jään taas yksin. Elokapina ja Tsukiai ovat näennäisesti hyvin kaukana toisistaan. Toisessa pyritään muuttamaan rakenteita ja hidastamaan ilmastonmuutosta. Toisessa hengaillaan animen ja mangan täyteisissä illoissa. Toisaalta niissä on myös paljon samaa. Ne toimivat kohtaamispaikkoina samanhenkisille ihmisille, joita voi olla vaikea löytää arkisessa elämässä. Matkani tavoitteena oli tutkiskella yliopiston ilmoitustaulua ja löytää erikoisia yhteisöjä. Löysin kuitenkin jotakin suurempaa. Ihmiset, jotka tapasin, olivat irtautuneet nykyajan sosiaalisista kahleista. He eivät pyrkineet mielistelemään muita tai esittämään jotakin sellaista, mitä eivät oikeasti ole. Vaikka joku joskus oudoksuisi ”animehörhöilyä” tai kadunvarsien valtaamista ilmaston puolesta, antaa yhteisö niille hyväksyvän tilan. Tällöin outojen katseiden merkitys laskee ja uskallus itsensä toteuttamiselle kasvaa. Ehkä meidän kaikkien tulisi katsella ilmoitustauluja enemmän ja pohtia, mitä me oikeasti haluaisimme tehdä, jos naamiot riisuttaisiin. ▬ ”Sieltä saa riistohintaan mokkapaloja.” 18 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 19
MAAILMA MUUTTUU KYSYMÄLLÄ jyu.fi/yhteishaku → SINÄ, joka uskallat olla utelias ja haluat ymmärtää enemmän. Jyväskylän yliopistossa sinulla on mahdollisuuksia kysyä, kyseenalaistaa ja luoda uutta. Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon yhteishaussa 10.–24.3.2026. Kuka omistaa tulevaisuuden?