• Jyväskylän ylioppilaslehti Abinumero 2. helmikuuta 2026 N:o 1 s. 26
• jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 03 JELMU RY ESITTÄÄ: HANNIKAISENKATU 16. WWW.MUSTAKYNNYS.COM LIISA AKIMOF & YÖKERHO MALLA NÖSSÖ NOVA DAVE LINDHOLM ASA ELLINOORA UNPLUGGED ELLINOORA UNPLUGGED MARY ANN HAWKINS, ROSETTES, SLICERRR STEPA, MC KOO ASLA JO IKINÄ, AWAKE AGAIN JÄNÖKLUBI CERESIAN VALOT LA 7.2. LA 21.2. LA 7.3. PE 13.3. LA 14.3. PE 20.3. LA 21.3. LA 28.3. LA 4.4. LA 11.4. LA 18.4. LA 25.4. PE 8.5. LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! KEVÄT 2026 WWW.JELMU.NET LUTAKKOCLUB WWW.LIPPU.FI PE 6.2. RED ELEVEN plays Faith No More feat. Ville Tuomi, KOSTO LA 7.2. AARO630, PIHALLA PE 13. 2. Kadotus Metal Meeting 2026 : AMORAL, HIDEOUS DIVINITY (IT) , CRYPTIC HATRED LA 14. 2. Kadotus Metal Meeting 2026 : THE HAUNTED (SE) , MARIANAS REST, OMNIVORTEX T0 19.2. LEAVINGS-ORKESTERI solistinaan TIMO RAUTIAINEN PE 20.2. GRAVEYARD (SE) LA 21.2. SWALLOW THE SUN, KAUNIS KUOLEMATON T0 26.2. AVERAGEKIDLUKE PE 27.2. EEVIL STÖÖ: Iso vauva Jeesus 10v. LA 28.2. TAROT, ARION TI 3.3. SOEN (SE) , XANDRIA (DE) , VULKAN (SE) T0 4.3. ABSOLUUTTINEN NOLLAPISTE PE 6.3. SPIRITUAL FRONT (IT) , T.JARVA & THE DARK PLACE, ROB COFFINSHAKER (SE) LA 7.3. LÄHIÖBOTOX, NYRKKITAPPELU SU 8.3. Lutakon Levymessut T0 12.3. ARES PE 13.3. MOKOMA Kuoleman Laulukunnaat 20v. LA 13.3. MOKOMA Kuoleman Laulukunnaat 20v. T0 19.3. ISMO ALANKO PE 20.3. HEXVESSEL, HOLLOW WOODS LA 21.3. TOHTORI GETTO, AXEL KALA, RÖGE PE 27.3. MAUSTETYTÖT LA 28.3. FINNTROLL TO 2.4. ISAC ELLIOT (alkuilta) TO 2.4. ISAC ELLIOT (loppuilta) PE 3.4. URSUS FACTORY, SAARISALO LA 4.4. A.W. YRJÄNÄ KE 8.4. ARPPA TO 9.4. STAM1NA PE 10.4. MACHINAE SUPREMACY (SE) , RABBIT CULT LA 11.4. HUGO TI 14.4. KUUMAA KE 15.4 KUUMAA T0 16.4. KUUMAA PE 17.4 KUUMAA LA 18.4 KUUMAA PE 24.4. BUSINESS CITY, JUNKKATAXI LA 25.4. VESTA, ORVOKKI TO 30.4. DIABLO Mimic 47 20v. PE 1.5. ANTTI AUTIO LA 2.5. STEVE’N’SEAGULLS PE 8.5. OLAVI UUSIVIRTA LA 9.5. OLAVI UUSIVIRTA KE 13.5. MELO PE 15.5. MICHAEL MONROE PE 22.5. APULANTA LA 23.5. APULANTA PE 2.10. FUTURE PALACE (DE) LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!!
• jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 03 INTRO 05 Pääkirjoitus: Hyyn kiinteistökatastrofi voisi tapahtua missä tahansa 07 Avaus: Komiat 08 Mitä puuhaa Jyy vuonna 2026 10 Häiritseekö kännykät 11 Jotain taloussotkuja ja Nobeleita 12 Lyhärit: YTHS:n YT:t, podcastia, kieliuutisia 13 Lähtö: Pesäpalloa! KOOSTUMUS 1/26 KESKITY 14 Kävimme Elokapinen kokouksessa ja Japani-kerhossa 22 Komiat ja UMK ja mitä vielä 26 Median Saario-kiima 28 Soihdun alla: Antero Holmila 30 Jylkkäri 20 vuotta sitten OUTRO 32 Sarjis 33 Visa 34 Teatteriarvio: Seitsemän veljestä 35 Lisää arvioita: Olli Halosen joulu Kalevala Marty Supreme 36 Kommentti: Rauhanlaulujen sietämätön siisteys Essee: Data-anoreksia nervosa 38 Paska kotiseutu: Eurajoki Soitimme kirjaston vaksille 39 Kasvo: Kovakätinen koppari Rohkeasti uutta kokeilemaan! Lisää sivulta 14 alkaen.
• jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 05 Hae Jylkkärin päätoimittajaksi! Jyväskylän ylioppilaslehdellä on edessään uudet ajat. Istuva päätoimittaja on jättämässä tehtävänsä kevään päätteeksi, mikä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden jollekin lahjakkaalle journalistille jostain päin Suomea. Pidä siis silmät sekä korvat auki ja tarkkaile Jylkkärin verkkosivuja ja somekanavia. Lisätietoja päätoimittajan rekrytoinnista helmikuussa! Mene siis osoitteeseen jylkkari.fi!!!
• jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 05 P Ä Ä K IR J OI TUS Uusi päätoimittaja, uudet toiveet Henri Häkkinen Jylkkärin päätoimittaja henri.hakkinen@jylkkari.fi listamisesta. Niitä ei rakenneta vain pöytäkirjoissa, vaan myös sillä, että uskalletaan käydä väittelyä näkyvästi ja perustellen. Jylkkäri tarjoaa siihen palstatilan, jos sitä halutaan käyttää. SAMAAN AIKAAN uudistuspaineita on Jyväkylänkin ylioppilaslehdessä. Painettu lehti on aivomädän meressä rauhoittava majakka, tai yksi harvoista paikoista, jossa teksti ei kilpaile huomiosta algoritmia vastaan. Mutta paine verkkoja somesisältöjen kehittämiseen on todellinen, ja moni lehden säilyttämistä kannattaneistakin myönsi vaalien alla, että kehittämiselle on tilaa. Hulluhan se on, joka ei niin ajattelisi. Jos tulevalle päätoimittajalle asetetaan toiveita lehden kääntämisestä digitaalisempaan suuntaan, toivon yhtä asiaa: että se tehdään kunnolla. Se tarkoittaa aikaa, vapautta ja resursseja, ei pelkkiä tavoitteita paperilla. Muutos ei synny toivelistoista eikä lisätehtävistä vanhan työn päälle, vaan siitä, että työlle annetaan edellytykset. Niitä olen itse saanut ajanhengen huomioon ottaen oikein mainiosti. Siksi sanon tämän ääneen myös seuraajani puolesta: jos halutaan enemmän, pitää antaa enemmän. Muuten seuraava päätoimittaja saa käteensä listan odotuksia ja kellon, joka käy nopeammin kuin työaika. PS. Loppuun puolikas lupaus. Jos päätoimittajan puhelimeen tulee, sanotaan nyt vaikka viisi viestiä, joissa toivotaan verkkojuttujen kommenttikenttien avaamista, lupaan ainakin kokeilla sitä. Ehkä se laskee keskustelun kynnystä. ? J os et sattunut huomaamaan viereisen sivun ilmoitusta, tiedoksi: Jyväskylän ylioppilaslehti hakee uutta päätoimittajaa Kuten tässäkin numerossa ja monissa aiemmissa olemme joutuneet toteamaan, itsenäinen opiskelijamedia ei ole itsestäänselvyys. Jylkkäri on seurannut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kustantaman Ylioppilaslehden hiljalleen etenevää näivettämistä tiiviisti. Saagan viimeisin käänne on, että lehteen ei palkata ensi syksynä uutta toimitusta (s. 12). Suunnitelmissa on jatkaa toimintaa vuonna 2027, mutta uskoo ken tahtoo. Jyväskylässä opiskelijamedia toistaiseksi porskuttaa ja voi hyvin. Syksyn edustajistovaalitulostakin voi pitää Jylkkärin kannalta myönteisenä. Se ei silti tarkoita, että lehti olisi täydellinen tai että elinvoima säilyisi itsestään. Päätoimittajan rekrytointi on erinomainen hetki kysyä, mitä ylioppilaskunta ja erityisesti sen jäsenistö lehdeltä oikeasti haluavat. Minun toiveeni on yksinkertainen: Jylkkäri voisi toimia nykyistä useammin myös keskustelun alustana, ei pelkästään uutisoinnin välineenä. Toki lehdessä on mielipiteellistä sisältöä jo nyt. Jokaisessa numerossa on pääkirjoituksen lisäksi pari kulttuuriarviota sekä vähintään yksi kolumni ja yksi essee. Mutta se on pääosin toimituksen tuottamaa keskustelua. Erityisesti opiskelijapolitiikassa aktiivisten soisi hyödyntävän lehteä enemmän. Lähettäkää mielipidekirjoituksia, jotka ottavat kantaa lehden sisältöihin, haastavat toimitusta tai nostavat keskusteluun uusia näkökulmia. Katson tässä erityisesti teihin, arvon edustajisto. Ehkä teistä joku tämän lukee ja ottaa sydämeensä. Teidän työssänne puhutaan paljon avoimuudesta, demokratiasta ja osal
• VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Henri Häkkinen 045 137 1957, henri.hakkinen@jylkkari.fi TOIMITTAJA Aappi Alhainen 044 901 8470, aappi.alhainen@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Otto Rissanen, Aliisa Järvinen, Valtteri Vesarinne, Maria Hallikainen, Nico Rissanen, Saara Nenonen, Valentin Vänskä, Roope Pekkinen, Riina Rannasmaa ILMOITUSMYYNTI Ukko Rimmi / slice.fi, +358 40 719 2633, ukko@slice.fi KANSI Otto Rissanen Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KÄYNTIOSOITE Gummeruksenkatu 6, 40100 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. LEVIKKI 5 000 kpl, abinumero 6 000 kpl, kaupunkinumero 40 000 kpl TULEVAT LEHDET 2/26: 16.3. 3/26: 20.4. AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. VERKKOSIVUT jylkkari.fi 06 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 1/2026 OIKAISUJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESTÄ (6/25). Lehdessä saattoi olla tai olla olematta oikaistavia virheitä. Vielä niitä ei ole toimituksen tietoon kuitenkaan tullut. Mikäli havaitset virheen, niin heitäppä viestiä. Me oikasemme sen. Virheiden korjaaminen on kunnia-asia. HARJOITTELIJA ESITTÄYTYY Toimitusharjoittelija Aappi Alhainen on asioista usein jotain mieltä ja lähes yhtä usein myös väärässä. Toisen vuoden markkinoinnin hupiukko kuluttaa vapaa-aikaansa ympäri vuoden lenkkipoluilla, kritisoimalla suosikkiurheilujoukkueitaan sohvalla sekä metsästäen Kide-apin etusivulta erikoisia tapahtumia. Toimittajan hommassa kiinnostaa eniten asioiden tutkiminen. “Minut on hyllytetty alentuneen toimintakyvyn vuoksi kesken turnauksen kyykkäjoukkueesta, olen saanut vuodesta 2021 lähtien mystisiä anonyymejä kirjeitä ja olen majoittunut salaa saksalaisella omakotitaloalueella.”
• 06 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 1/2026 A V A US Eero Nummela ja Juho Eskola kertovat, miten Komiat kasvoi keikka keikalta tanssilavoilta valtavirtaan. Seuraava askel on UMK. Juttu sivulta 22 eteenpäin. Teksti ja kuvat: Aliisa Järvinen
• 9 8 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 MITÄ NYT Kävimme läpi Jyyn toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2026. J yväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) vuoden 2026 hallituksesta kantautuu kovin tuttu sanoma. Edunvalvonta toimii hyvin, mutta se ei näy ulospäin. Saman ongelman äärellä paini myös viime vuoden hallitus (Jylkkari 1/2025). Tätä juttua varten pyysimme tammikuussa aloittanutta hallitusta vastaamaan viestitse kolmeen kysymykseen: mitä Jyy tekee hyvin, mitä se voisi kehittää ja mikä on ylioppilaskunnalle tärkein asia vuonna 2026. Yhdeksästä hallituslaisesta viisi nimesi vahvuudeksi edunvalvonnan ja kehityskohteeksi näkyvyyden ja viestinnän. Molemmat mainitsi neljä hallituslaista. Sama painotus kuuluu myös hallituksen puheenjohtajan Aukusti Heilakan puheessa. Kun Heilakkaa pyydetään nimeämään Jyyn tärkeimmät tehtävät tavalliselle opiskelijalle, hän nostaa ensimmäisenä esiin edunvalvonnan. ”Jyy tekee itse, mutta myös mahdollistaa edunvalvontaa. Se on tärkein kärki, jonka kertoisin riviopiskelijalle”, Heilakka sanoo. Mahdollistamisella Heilakka viittaa esimerkiksi siihen, että Jyy tukee ainejärjestöjen ja muiden pienempien yhteisöjen toimintaa tarjoamalla muun muassa asiantuntijapalveluja ja avustusrahaa. SELKEIMMÄKSI KEHITYSKOHDAKSI nousseeseen näkyvyyteen ja viestintään haetaan ratkaisuja myös tämän vuoden toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa. Niiden tehtävänä on ohjata hallituksen toimintaa yhdessä strategian ja erilaisten linjapapereiden kanssa. Päätökset asiakirjoista tekee ylioppilaskunnan edustajisto. Viestintätoiminnan määrärahoja on tänä vuonna kasvatettu 2 657 eurolla. Yhteensä viestintään on varattu noin 10 500 euroa. Käytännössä lisäpanostus kohdistuu toisen viestintäharjoittelijan palkkaamiseen. Aiemmin Jyyllä on ollut vuoden aikana yksi viestintäharjoittelija. ”Budjettikeskusteluissa nähtiin, että näkyvyydestä puhutaan todella paljon. Viestintä on muuttunut viime aikoina koko ajan raskaammaksi ja työläämmäksi tehdä. Sisältö, mitä tuotetaan, siirtyy aina enemmän ja enemmän tekstistä kuviksi ja sitten videoiksi”, Heilakka sanoo. Painetta Jyyn tunnettavuuden parantamiseksi pyritään ohjaamaan myös ainejärjestöjen suuntaan. Jyy tukee piirissään toimivia järjestöjä erilaisilla avustuksilla. Rahan määrä riippuu onnistumisesta eri osa-alueilla. Toimintasuunnitelman mukaan toiminta-avustusten kriteerejä uudistetaan siten, että ne kannustavat viestimään Jyyn toiminnasta, erityisesti edustajiston ja hallinnon opiskelijaedustajien työstä. Käytännössä ainejärjestö voi saada enemmän rahaa, jos se nostaa Jyytä esiin omassa viestinnässään. Viestintää pyritään parantamaan myös uusilla verkkosivuilla, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön ensi lukuvuoden alussa. TALOUSARVION MERKITTÄVIMMIKSI muutoksiksi suhteessa viime vuoteen nousevat tapahtumasektori ja hallinto. Varsinaisen toiminnan menot ovat kokonaisuudessaan noin 17 100 euroa suuremmat kuin viime vuoden talousarviossa. Uudelle järjestäjälle siirtynyt Jyrock ei enää rasita talousarviota, mutta muihin tapahtumiin on nyt varattu 5 350 euroa enemmän rahaa kuin aiemmin. Vuosijuhlien budjettia on kasvatettu 500 eurolla, vapun 600 eurolla ja muiden tapahtumien peräti 9 250 eurolla. Jyrockin järjestäminen on puhtaan rahan lisäksi vaatinut myös merkittävän määrän työtunteja Jyyn tapahtumatuottajan ja tapahtumista vastaavan hallituslaisen osalta. Heilakan mukaan tänä vuonna olisi tarkoitus kehittää sitä, miltä Jyyn tapahtumatarjonta voisi jatkossa näyttää. Toinen merkittävä menolisäys löytyy hallinnosta, jolle on tänä vuonna budjetoitu 19 500 euroa lisärahaa. Talousarvion mukaan lisämenoja syntyy erityisesti edustajiston käyttövarojen kasvattamisesta, hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kuukausipalkkioiden korotuksista (pj +50 €, vpj +100 €), Jyy-konsernin sisäisten IT-palveluiden osuuden kasvusta, markkinointikuluista sekä työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista. Myös jäsenja järjestöpalveluihin on kohdistettu lisää rahaa. Ainoa viime vuodesta pienenevä kustannuspaikka talousarviossa on ylioppilaslehti, jonka budjetti on noin 7 900 euroa pienempi. Jylkkärin kohdalla kustannuksia laskee erityisesti toimituksen muuton myötä pienentynyt tilavuokra. TEKSTI: HENRI HÄKKINEN KUVAT: JYY GRAFIIKKA: HENRI HÄKKINEN/FLOURISH Lisää rahaa tapahtumiin, äänestyspaikka takaisin yliopistolle ja edarin räjäytys Aukusti Heilakka Vastuualue: Puheenjohtaja Edustajistoryhmä: Alvarin unioni Pääaine: Filosofia Kotipaikka: Helsinki Atte Heikkinen Varapuheenjohtaja, tapahtumat ja kulttuuri Luoti Fysiikka Mänttä Jenna Simonen Korkeakoulupolitiikka ja kansainvälisyys Jyviva Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU) Jyväskylä Filip Godlewski Korkeakoulupolitiikka ja kansainvälisyys Alvarin unioni Politiikan tutkimus Vantaa Veronika Heikkinen Tutorointi ja yhteisöt Jyviva Sosiologia Espoo Jy yn h a lli tu s 20 26 Monitoimitila 172 559 € Jäsenmaksuilla katettava osuus Ilokiven alakerran peruskorjauksesta
• 9 8 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 MITÄ NYT TALOUSARVION MERKITTÄVIMMIKSI muutoksiksi suhteessa viime vuoteen nousevat tapahtumasektori ja hallinto. Varsinaisen toiminnan menot ovat kokonaisuudessaan noin 17 100 euroa suuremmat kuin viime vuoden talousarviossa. Uudelle järjestäjälle siirtynyt Jyrock ei enää rasita talousarviota, mutta muihin tapahtumiin on nyt varattu 5 350 euroa enemmän rahaa kuin aiemmin. Vuosijuhlien budjettia on kasvatettu 500 eurolla, vapun 600 eurolla ja muiden tapahtumien peräti 9 250 eurolla. Jyrockin järjestäminen on puhtaan rahan lisäksi vaatinut myös merkittävän määrän työtunteja Jyyn tapahtumatuottajan ja tapahtumista vastaavan hallituslaisen osalta. Heilakan mukaan tänä vuonna olisi tarkoitus kehittää sitä, miltä Jyyn tapahtumatarjonta voisi jatkossa näyttää. Toinen merkittävä menolisäys löytyy hallinnosta, jolle on tänä vuonna budjetoitu 19 500 euroa lisärahaa. Talousarvion mukaan lisämenoja syntyy erityisesti edustajiston käyttövarojen kasvattamisesta, hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kuukausipalkkioiden korotuksista (pj +50 €, vpj +100 €), Jyy-konsernin sisäisten IT-palveluiden osuuden kasvusta, markkinointikuluista sekä työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista. Myös jäsenja järjestöpalveluihin on kohdistettu lisää rahaa. Ainoa viime vuodesta pienenevä kustannuspaikka talousarviossa on ylioppilaslehti, jonka budjetti on noin 7 900 euroa pienempi. Jylkkärin kohdalla kustannuksia laskee erityisesti toimituksen muuton myötä pienentynyt tilavuokra. Hallinto 538 501 € Henkilöstö (palkat, sivukulut) Luottamustoimi (palkkiot) Toimitilat (vuokrat) Matkat ja edustus IT ja järjestelmät Yleishallinto (palvelut, tarvikkeet) Veronika Heikkinen Tutorointi ja yhteisöt Jyviva Sosiologia Espoo Arttu Mäenpää Viestintä Jyviva Politiikan tutkimus Virrat Anni Siilas Kuntaja sosiaalipolitiikka Alvarin unioni Politiikan tutkimus Raahe Nea Marjavaara Kuntaja sosiaalipolitiikka, vastuullisuus Luoti Sosiologia Heinola Oskari Lahtinen Järjestöt PD Tietojenkäsittelytiede Petäjävesi Lassi Karjalainen Yritysyhteistyö Luoti Teknologiajohtaminen Jyväskylä VUODEN 2026 tärkeimmässä asiassa hallituslaisten vastauksissa on melko paljon hajontaa. Kahteen otteeseen mainituksi tulevat opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi sekä korkeakoulukonsernin kehitykseen vaikuttaminen. Jyväskylän yliopisto osti viime vuonna Jyväskylän kaupungilta enemmistöosuuden Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Kauppa sai lainvoiman joulukuussa. Toimintasuunnitelman mukaan ylioppilaskunta vaikuttaa konsernihankkeen etenemiseen aktiivisesti ja varmistaa, että yliopisto-opiskelijoiden näkökulma otetaan huomioon. ”Sehän on vuosituhannen kopo-keissi (korkeakoulupolitiikka). Se on ihan valtava kokonaisuus ja meitä on nyt kutsuttu kaiken maailman työryhmiin, ohjausryhmiin ja koordinaatioryhmiin”, Heilakka sanoo. Heilakan mukaan Jyyn ensimmäinen tavoite on valvoa etteivät palvelut heikkene. PALATAAN VIELÄ hetkeksi vaikuttamistyöhön ja näkyvyyteen. Suorin keino vaikuttaa niin ylioppilaskunnassa kuin muuallakin yhteiskunnassa on äänestäminen. Vaaleihin liittyen Jyyllä on tänä vuonna kaksi päätavoitetta. Kevään 2027 eduskuntavaaleihin vaikuttaminen alkaa jo tänä vuonna. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Jyyn edustajat tapaavat vuoden aikana eri eduskuntapuolueiden edustajia ja pyrkivät tuomaan esiin jyväskyläläisten opiskelijoiden arkea ja tarpeita. Eduskuntavaaleihin liittyy myös yksi hyvin konkreettinen tavoite: yliopistolle pitäisi saada takaisin oma äänestyspiste. Myös Jyyn omissa vaaleissa riittää mietittävää. Syksyllä käytyjen edustajistovaalien äänestysprosentti oli pettymys. ”En tiedä, voiko perustavanlaatuisempaa kysymystä olla”, Heilakka toteaa. Valmiita vastauksia ei ole. Toimintasuunnitelman mukaan seuraaviin vaaleihin ”uudistetaan edustajistotoimintaa perustavanlaatuisesti edustajistotyön merkityksellisyyden parantamiseksi ja edustajistovaalien ehdokasmäärien kasvattamiseksi”. Lääkkeiksi tarjotaan perehdytyksiä, läpinäkyvyyttä ja tsemppihenkeä. Konkreettiset keinot jäävät kuitenkin vielä auki. ? Jäsenja järjestöpalvelut 32 850 € Järjestöavustukset Projektija liikunta-avustukset Järjestötapahtumat (seminaarit yms.) Matkat ja päivärahat PJ-foorumin vetäjäpalkkio Monitoimitila 172 559 € Jäsenmaksuilla katettava osuus Ilokiven alakerran peruskorjauksesta Muut 23 700 € Kulttuuritoiminta 7 000 € Projektit 5 000 € Korkeakoulupoliittinen toiminta 4 000 € Kansainvälinen toiminta 3 400 € Sosiaalipoliittinen toiminta 3 300 € Vastuullisuustoiminta 1 000 € Tapahtumat 18 500 € Vuosijuhlat 1 500 € Vappu 4 500 € Muut tapahtumat 12 500 € Viestintä 131 076 € Painotuotteet ja markkinointi Verkkopalvelut ja työkalut Käännökset Matkat ja myyntikulut Ylioppilaslehti 131 076 € Palkat (päätoimittaja, harjoittelijat) Avustajapalkkiot Painatus ja jakelu Toimitus ja digikulut Jyyn tulot 2026 927 863 € varainhankinta 901 898 € Sijoitusttoiminta 25 965 € Jyyn menot 2026 927 728 € Varsinainen toiminta + monitoimitila L ä hd e : Jyy n toi m int as uu nn i t el m a 2 2 6
• 11 Lähes neljä viidestä nuoresta pitää sosiaalista mediaa merkittävänä syynä ikäluokkansa pahoinvointiin. 8 2 prosenttia nuorista aikuisista ajattelee usein tai joskus käyttävänsä älylaitteita enemmän kuin haluaisi, ilmenee E2 tutkimuksen, Työeläkeyhtiö Elon sekä YTHS:n uudesta tutkimuksesta. Yli puolet kokee keskittymiskykynsä heikentyneen puhelimen vuoksi. Kolme neljästä vastaajasta käyttää sosiaalista mediaa yli kolme tuntia päivässä ja kolmannes jopa yli viisi tuntia. Samalla 78 prosenttia vastaajista pitää sosiaalista mediaa merkittävänä syynä ikäryhmänsä lisääntyneeseen pahoinvointiin. Osa kokee työelämän pahentavan tilannetta. Ongelmiksi koetaan paine olla jatkuvasti tavoiteltavissa sekä työja vapaa-ajan sekoittuminen. 31 prosenttia kokee älypuhelimen heikentäneen tehokkuutta töissä tai opiskellessa. Stressaantuneet nuoret käyttävät muita enemmän sosiaalista mediaa ja samalla myös kokevat enemmän sen haittoja. Tällaisia kielteisiä vaikutuksia ovat esimerkiksi ahdistus, 10 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 MITÄ NYT pakkoliikkeet ja univaikeudet. Yli kolmannes kokee älylaitteiden heikentäneen unen laatua tai lisänneen unettomuutta. YTHS:N toimitusjohtaja Annika Saarikko kannustaa tutkimuksen tiedotteessa korkeakouluja lisäämään lähiopetusta. ”Yhteiskunnan on hyvä tunnistaa, että ruutuajan aiheuttamissa ongelmissa kysymys ei ole vain lapsista, vaan myös muista ikäryhmistä”, Saarikko toteaa tiedotteessa. Sosiaalinen media myös lisää ulkonäköpaineita. 43 prosenttia naisista kokee sosiaalisen median vaikuttaneen negatiivisesti minäkuvaan tai itsetuntoon. Miehillä vastaava osuus on 16 prosenttia. Naisista yli puolet arvioi sosiaalisen median lisänneen vertailua muihin. Mistä lääkkeet someajan pahoinvointiin? -tutkimus toteutettiin viime vuonna elo-syyskuussa. Vastaukset kerättiin 18–30 -vuotiailta mannersuomalaisilta aikuisilta osallistujien määrän ollessa yli tuhat. ? TEKSTI JA KUVAT: AAPPI ALHAINEN YTHS: Puhelimet häiritsevät nuoria aikuisia Eemil Juudin, kauppatieteet ”Kai se vähän haittaa, voi hyötyäkin olla. Musta tuntuu, että vaikea keskittyä pitkäaikaisesti. Someja lähtee katsomaan, jos tekee kouluhommia. Se välissä vie keskittymistä pois.” Katriina Uimonen, historia ”Jos on väsyneempi, niin vie enemmän opiskeluaikaa, kuin jos on nukkunut hyvin, niin pystyy olemaan paremmin irti.” Arttu Juntunen, yhteiskuntatieteet ”Siihen joutuu jatkuvasti keskittymään, että sitä [puhelinta] ei käytä. Sitten kun sen saa pidettyä erossa, niin siitä ei ole haittaa. Jos jää roikkumaan tai odottaa viestejä tai ilmoituksia tai muuta, niin voi haitata keskittymiskykyä.” Elli Elo, kauppatieteet ”Kyllä vähän vaikuttaa joo. Jos tulee ilmoituksia niin helposti katsoo ja keskeytyy opiskelu. Puhelin on pöydällä vieressä, kun voisi olla esimerkiksi repussa.” Gallup: haittaako puhelimen käyttö opiskeluasi?
• 11 Budjettiehdotuksessa henkilöstökulut ja virkistyskassa olisivat kattaneet noin 30 prosenttia yhdistyksen menoista. Yhdistys saa rahoitusta Jyväskylän kaupungilta, yliopistolta ja ammattikorkeakoululta 5 JÄSENTÄ. Niin monta henkilöä kuuluu norjalaiseen Nobelin rauhanpalkinnon voittajan valitsevaan komiteaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syytti itsensä palkitsematta jättämisestä hiljattain Norjaa valtiona. Syytös ei aivan täysin pidä paikkaansa, vaikka komitean nimittääkin Norjan suurkäräjät eli parlamentti ja se koostuu usein entisistä poliitikoista. Suurkäräjät nimittää komiteaan jäseniä kolmen vuoden välein aina kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Esimerkiksi eri maiden hallitusten jäsenet, yliopistojen professorit sekä aiemmat rauhanpalkinnon voittajat voivat tehdä komitealle ehdotuksia seuraavan palkinnon saajasta. Komitea kokoaa näistä lyhyen kärjen ja lopulta valitsee lokakuun alussa julkaistavan voittajan. Ehdokaslista on salattu 50 vuotta. Rauhanpalkinto jaetaan Oslossa joulukuussa ja se sisältää Nobel-mitalin, diplomin sekä rahapalkinnon, joka oli vuonna 2025 11 miljoonaa kruunua eli noin miljoona euroa. Rauhanpalkinto on yksi viidestä Nobelin palkinnosta. Palkintojen luoja oli ruotsalainen dynamiitin keksijänä tunnettu Alfred Nobel. Hän testamenttasi omaisuutensa rahastoon, josta tuli vuosittain palkita ihmiskunnan kehitystä edistäneitä henkilöitä. Muut neljä palkintoa jaetaan Ruotsissa ja niiden alat ovat kemia, fysiikka, lääketiede ja kirjallisuus. Neljä Yhdysvaltojen presidenttiä on aikaisemmin voittanut Nobelin rauhanpalkinnon. Kunnian ovat saaneet Theodore Roosevelt, Woodrow Wilson, Jimmy Carter sekä Barack Obama. Rauhanpalkinto on ainoa viidestä Nobelin palkinnosta, joka voidaan jakaa myös järjestölle. ? N U M ER A A L I 10 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 MITÄ NYT VÄISTYVÄN puheenjohtajan Mea Materon mukaan puheenjohtajan palkkiota on leikattu aiempina vuosina. Matero seurasi kokousta etäyhteydellä, eikä ulkoa muista kokouksessa palkkioista käsiteltyjä summia. Hän ei kannattanut palkkioita kasvattavaa budjettia. Jylkkäri ei ole nähnyt kokouksen pöytäkirjaa, mutta Matero ja kaksi muuta haastateltavaa vahvistavat kokouksen tapahtumat. Keski-Suomen liiton raportin mukaan JES:n kokonaiskulut olivat 78 000 euroa vuonna 2017. Jylkkärin tietojen mukaan järjestön toiminnan kulut ovat sittemmin lähes puolittuneet. JES eli Jyväskylä Entrepreneurship Society ry on poikkitieteellinen yhdistys, joka järjestää opiskelijoille yrittäjähenkisiä tapahtumia. Se on osa laajempaa ES-järjestöjen verkostoa, johon kuuluu yli kymmenen järjestöä ympäri Suomen. Syyskokouksessa valittiin vuodelle 2026 uusi hallitus, mutta tällä hetkellä yhdistyksen toimintaa pyörittää viime vuoden puheenjohtaja Matero. JES järjesti ylimääräisen hallituksen kokouksen keskiviikkona 28. tammikuuta. Esityslistan mukaan kokouksessa valittiin uusi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä tapahtumavastaava. ? P oikkitieteellisen opiskelijoiden yrittäjyysjärjestön Jyväskylä Entrepreneurship Society ry:n (JES) syyskokoukseen tuotiin marraskuussa budjettiehdotus, jossa Jylkkärin tietojen mukaan noin 30 prosenttia yhdistyksen budjetista olisi siirretty hallituksen palkkioihin sekä virkistystoimintaan. Lisäksi budjetti oli reilusti alijäämäinen. Ehdotus aiheutti kokouksessa laajaa keskustelua ja kritiikkiä.. JES kertoo verkkosivuillaan, että sillä on noin 1600 jäsentä. Yhdistyksen jäsenyys on ilmainen. Rahoitus on peräisin Jyväskylän kaupungilta, yliopistolta ja ammattikorkeakoululta sekä vuosittain vaihtuvilta rahoittajilta. Kaksi kokouksessa paikalla ollutta JES:n jäsentä kertoo Jylkkärille, että syyskokouksessa esitetyssä budjettiehdotuksessa palkkaa olisi maksettu kolmelle hallituksen jäsenelle, kun aiemmin korvausta on saanut vain puheenjohtaja. Muutosta perusteltiin muun muassa motivaatiolla ja työmäärällä. Lisäksi hallituksen virkistysbudjetti olisi ollut merkittävä, koska talousarvio kokonaisuudessaan oli reilusti alijäämäinen. Kasvaneet kulut olisi katettu leikkaamalla tapahtumabudjetista. Lopulta jäsenistö hyväksyi vaihtoehtoisen budjetin, jossa palkkion saa edelleen vain järjestön puheenjohtaja. pakkoliikkeet ja univaikeudet. Yli kolmannes kokee älylaitteiden heikentäneen unen laatua tai lisänneen unettomuutta. YTHS:N toimitusjohtaja Annika Saarikko kannustaa tutkimuksen tiedotteessa korkeakouluja lisäämään lähiopetusta. ”Yhteiskunnan on hyvä tunnistaa, että ruutuajan aiheuttamissa ongelmissa kysymys ei ole vain lapsista, vaan myös muista ikäryhmistä”, Saarikko toteaa tiedotteessa. Sosiaalinen media myös lisää ulkonäköpaineita. 43 prosenttia naisista kokee sosiaalisen median vaikuttaneen negatiivisesti minäkuvaan tai itsetuntoon. Miehillä vastaava osuus on 16 prosenttia. Naisista yli puolet arvioi sosiaalisen median lisänneen vertailua muihin. Mistä lääkkeet someajan pahoinvointiin? -tutkimus toteutettiin viime vuonna elo-syyskuussa. Vastaukset kerättiin 18–30 -vuotiailta mannersuomalaisilta aikuisilta osallistujien määrän ollessa yli tuhat. ? Budjettiehdotus herätti paheksuntaa JES:n syyskokouksessa TEKSTI JA KUVA: AAPPI ALHAINEN Katriina Uimonen, historia ”Jos on väsyneempi, niin vie enemmän opiskeluaikaa, kuin jos on nukkunut hyvin, niin pystyy olemaan paremmin irti.” Elli Elo, kauppatieteet ”Kyllä vähän vaikuttaa joo. Jos tulee ilmoituksia niin helposti katsoo ja keskeytyy opiskelu. Puhelin on pöydällä vieressä, kun voisi olla esimerkiksi repussa.”
• LYHÄRIT 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 Näitkö tai kuvasitko kampuksella jotakin hämmentävää ja kertomisen arvoista. Ota yhteyttä Jylkkäriin henri.hakkinen@jylkkari.fi tai +358 45 137 1957 Y THS:n muutosneuvotteluiden myötä uudistuksia on tulossa organisaatiorakenteeseen ja palvelualueiden jakautumiseen. YTHS:n nettisivujen mukaan neuvottelujen tavoitteena on ollut rakentaa säätiön strategian pohjalta opiskelijalähtöisempi ja joustavampi organisaatio, joka vastaa niin opiskelijoiden odotuksiin kuin toimintaympäristön muutoksiin. Jatkossa palvelut jaetaan kahteen valtakunnalliseen sektoriin: yleisja mielenterveyden sekä suunterveyden palvelusektoreihin. Aiemmin sektoreita on ollut viisi. Muutokset eivät tule vaikuttamaan palveluiden määrään, vaan tarkoituksena on parantaa palveluiden saavutettavuutta. Käydyistä muutosneuvotteluista ei aiheudu henkilövähennyksiä. Niille työntekijöille, joiden nykyinen työ päättyy, YTHS tarjoaa uutta työtä säätiössä. YTHS:n mukaan sen johtamisja hallintorakenne selkeytyy muutoksen myötä. Uusi organisaatiorakenne astuu voimaan 1.3.2026. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö kävi läpi muutosneuvotteluita loppuvuodesta 2025. Muutosneuvotteluiden piirissä oli koko henkilöstö, eli neuvottelut koskivat noin 1 200 työntekijää. ? ALIISA JÄRVINEN H elsingin yliopiston ylioppilaskunnan (Hyy) kustantama Ylioppilaslehti ei ilmesty syksyllä 2026. Lehdelle ei palkata uutta henkilöstöä keväällä päättyvien nykyisen toimituksen määräaikaisten sopimusten jälkeen. Lehden julkaisua on tarkoitus jatkaa keväällä 2027, uutisoi Ylioppilaslehti. Lehteen kohdistuvien sopeutusten määrä on 80 000 euroa. Osana sopeutuksia Ylioppilaslehden Kustannus Oy puretaan ja uusi toimitus toimii jatkossa Hyyn toimintatalouden alla. Vastaava toimintamalli on jo käytössä muilla suomalaisilla Ylioppilaslehdillä, joita julkaistaan Jyväskylässä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Ylioppilaslehden budjetista on leikattu myös aiempina vuosina. Tähän asti lehteä on jaettu jäsenille kotiin, mutta lehden palatessa tauolta vuonna 2027 siirrytään samalla kampusjakeluun. HYY on ollut viime vuosina taloudellisissa vaikeuksissa. Marraskuussa 2025 se ilmoitti joutuvansa myymään kiinteistöjään Helsingin keskustasta. Helsingin Sanomien mukaan kauppahinta oli 187,8 miljoonaa euroa. Ylioppilaslehden muutokset ovat osa Hyyn sopeutuksia. Vuonna 2026 Hyyn jäsenmaksu pysyy 85 eurossa budjetin ollessa 85 640 euroa alijäämäinen. ? AAPPI ALHAINEN Palauteloota ? YTHS:n muutosneuvotteluista ei henkilövähennyksiä J ylkkäri julkaisee podcast-sarjan Seminaarinmäen rakennusten historiasta. Oula Airiolan ja Viivi Voutiman toimittamissa kolmessa jaksossa käydään läpi kampuksen arkkitehtuuria kulloisenkin jakson keskittyessä rakentamisen eri aikakausiin. Airiola kertoo ensimmäisen jakson keskittyvän kampuksen vanhimpiin rakennuksiin, toisen jakson Alvar Aallon päärakennukseen sekä kampuksen kentän ympäristöön ja kolmannen jakson 1970-luvulla rakennettuihin Arto Sipisen rakennuksiin, kuten kirjasto Lähteeseen. ”Podcastilla halusimme nostaa esille ja antaa arvostusta sille arkkitehtuurille, sen moninaisuudelle ja niille kerrostumille, mitä Seminaarinmäellä oikein on. Se ehkä monelta opiskelijalta opiskeluarjen tohinassa saattaa jäädä huomiotta kuinka Hyyn Ylioppilaslehti ei ilmesty syksyllä 2026 Jylkkäri julkaisee podcastin Seminaarinmäen arkkitehtuurista uniikissa ja vaikuttavassa ympäristössä täällä Jyväskylässä on etuoikeus opiskella.” PODCASTISSA pureudutaan myös opiskelijoita sukupolvia vaivanneeseen mysteeriin päärakennuksen ahtaista vessoista. ”Meidän haastateltava Aatu Kavalton teoria oli, että päärakennuksen suunnitelleen Alvar Aallon mielestä tällaisen korkean rakennustaiteen äärellä ei ollutkaan syytä keskittyä niin alhaiseen asiaan kuin vessassa käymiseen.” Myös vaihtoehtoisia teorioita on aiemmin esitetty. Vuonna 2017 Jylkkärissä kirjoitettiin muuttuneen vessanpönttöteknologian vaikuttaneen nykyisin koettuun ahtauteen. Podcastin ensimmäinen jakso julkaistaan tällä viikolla 2. helmikuuta alkavalla viikolla. ? AAPPI ALHAINEN J yväskylän yliopistoon voi jatkossa hakea opiskelemaan venäjän, saksan ja ranskan kieliä ilman aiempaa osaamista. Yliopisto tiedotti muutoksesta joulukuussa. Uudistus on osa laajempaa yliopistojen välistä muutosta, jossa tavoitteena on vahvistaa vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntemusta Suomessa. Uudistuksen myötä myös yliopistojen välinen yhteistyö lisääntyy kielten opetuksen osalta. Muutoksessa ovat mukana Jyväskylä, Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Ennen tätä kevättä kieliopinnot on ollut mahdollista aloittaa ilman aiempaa osaamista ainoastaan Åbo Akademissa. Yliopistot perustelevat muutosta huolella vieraiden kielten osaamisen heikentymisestä Suomessa. ”On ongelmallista, että tällä hetkellä työelämästä eläköityy ikäluokkia, joiden kielitaito on laajempi kuin työelämään tulevilla”, sanoo Jyväskylän yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin professori Mika Lähteenmäki Jyväskylän yliopiston tiedotteessa. Uusissa tutkinto-ohjelmissa on tavoitteena saavuttaa riittävä kielitaito ensimmäisenä vuonna ennen siirtymistä perusopintoihin. Ohjelmiin voi hakea kevään 2026 yhteishaussa. Myös aiempaa osaamista vaatineet ohjelmat säilyvät tulevaisuudessa. ? AAPPI ALHAINEN Yliopistoissa voi jatkossa opiskella kieliä ilman aiempaa osaamista
• LYHÄRIT 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 LÄ HT Ö Tinja Töyrylä vaihtoi kasvattajaseurastaan Rauman Ferasta Jyväskylän Kirittäriin kaudelle 2021. Kovakätisenä kopparina tunnetun pelaajan rooli ei ollut tietoinen valinta. ”Minut laitettiin koppariksi D-tytöissä. Olen aika pitkä, joten ulottuvuus on koppariksi hyvä. Enää en suostuisi edes pelaamaan linjassa.” Lue juttu alkaen sivulta 39. ? T E K S T I J A K U V A : A L I I S A J Ä R V I N E N Kovakätinen koppari J yväskylän yliopistoon voi jatkossa hakea opiskelemaan venäjän, saksan ja ranskan kieliä ilman aiempaa osaamista. Yliopisto tiedotti muutoksesta joulukuussa. Uudistus on osa laajempaa yliopistojen välistä muutosta, jossa tavoitteena on vahvistaa vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntemusta Suomessa. Uudistuksen myötä myös yliopistojen välinen yhteistyö lisääntyy kielten opetuksen osalta. Muutoksessa ovat mukana Jyväskylä, Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Ennen tätä kevättä kieliopinnot on ollut mahdollista aloittaa ilman aiempaa osaamista ainoastaan Åbo Akademissa. Yliopistot perustelevat muutosta huolella vieraiden kielten osaamisen heikentymisestä Suomessa. ”On ongelmallista, että tällä hetkellä työelämästä eläköityy ikäluokkia, joiden kielitaito on laajempi kuin työelämään tulevilla”, sanoo Jyväskylän yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin professori Mika Lähteenmäki Jyväskylän yliopiston tiedotteessa. Uusissa tutkinto-ohjelmissa on tavoitteena saavuttaa riittävä kielitaito ensimmäisenä vuonna ennen siirtymistä perusopintoihin. Ohjelmiin voi hakea kevään 2026 yhteishaussa. Myös aiempaa osaamista vaatineet ohjelmat säilyvät tulevaisuudessa. ? AAPPI ALHAINEN Yliopistoissa voi jatkossa opiskella kieliä ilman aiempaa osaamista
• 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 ILMOITUSTAULULLA
• Teksti: Valtteri Vesarinne Kuvitus: Maria Hallikainen P yyntö osallistua tutkimukseen. Äh. Vanhoja keikkamainoksia. Meni jo. Ilmoittautumislomakkeita kalliille tanssikursseille. Ketä kiinnostaa, tai kenellä ylipäänsä on rahaa. Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen ilmoitustaulu on täynnä värikkäitä julisteita, joista monet paljastuvat nopealla vilkaisulla sisällöltään vaisuiksi. Kuljen ilmoitustaulun ohi päivittäin ja niin tekevät myös vähintään sadat muut opiskelijat. Tutkiskelen sellaista nyt ensimmäistä kertaa ajatuksella. Tasapaksuilta kuulostavat ilmoitukset eivät ole koko todellisuus. Myös monet seurat ja yhdistykset mainostavat niissä itseään. Keikkojen ja kurssien sijasta ilmoitustaululta voi parhaimmillaan löytää kokonaan uuden yhteisön. Se on tällä kertaa myös minun tavoitteeni. Silmiini osuu kaksi mielenkiintoista julistetta. Animeja mangaseura Tsukiain värikäs ja tyylikäs mainos sekä Elokapinan minimalistinen kutsu liittyä mukaan. Ilmoitukset eivät erotu joukosta vain niiden ulkonäön vuoksi. Yhteisöinä ne poikkeavat tavanomaisesta. Ne vaikuttavat suoraan sanottuna oudoilta, mikä kiehtoo minua. Japani-intoilijat ja aktivistit ovat monesti mediassa ja etenkin populaarikulttuurissa jokseenkin hyljeksittyjä ryhmiä. Animesta ja mangasta kiinnostuneita pidetään stereotyyppisesti outoina epäsosiaalisina nörtteinä. Elokapinan aktivistit puolestaan esitetään somepostausten kommenteissa todellisuudesta vieraantuneita kommunisteina, ainakin liikkeen vastustajien piirissä. 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 Merkitystä Pokémonista ja kapinasta Jylkkäri vieraili Elokapinan sekä mangaja animeseura Tsukiain kokoontumisissa, ja löysi vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. ILMOITUSTAULULLA
• Tällä kertaa koulutukseen on saapunut viisi potentiaalista uutta elokapinallista. Stereotypiat kuitenkaan harvoin kertovat koko totuutta. Haluan selvittää, millaisia nämä nörtit ja aktivistit todellisuudessa ovat ja voiko näistä yhteisöistä löytää oman paikkansa. Asia selviää vain yhdellä keinolla. Päätän lähteä paikan päälle tutustumaan. E lokapinan perehdytystilaisuus järjestetään salaisessa paikassa. Paikka ilmoitetaan osallistujille vain päivää ennen kokoontumista. ”Tämä on puhtaasti turvallisuuskysymys”, sanoo Marjatta, yksi kolmesta kouluttajasta, eli Elokapinan termein koordinaattorista. Marjatan mukaan toimintaa joudutaan pitämään salassa varotoimenpiteenä. Ulkopuolisia häiriköitä, jotka huutelevat kapinallisille etenkin netissä ei haluta paikalle. Toistaiseksi varovaisuus on toiminut ja Jyväskylässä järjestetyt kokoontumiset on pidetty ilman häiriötilanteita. Tällä kertaa koulutukseen on saapunut viisi potentiaalista uutta elokapinallista. Joukon keski-ikä on noin neljänkymmenen paikkeilla ja se on miesvaltainen. Koulutuksen kulku on jokseenkin monotoninen. Marjatta sekä muut koordinaattorit Venus ja Anni esittelevät Elokapinaa diaesityksen avulla keskittyneelle yleisölle. Koordinaattorien toiveesta he esiintyvät jutussa vain etunimellään. Sivupöydällä on tarjolla välipalakeksejä, hedelmiä sekä karkkia. Mehua voi juoda kertakäyttömukeista, joka tuntuu paradoksaaliselta ottaen huomioon liikkeen tarkoitusperät. Koordinaattorien dioissa korostuvat erilaiset grafiikat, jotka kuvastavat maapallon kantokyvyn ylittymistä. Globaali pohjoinen, johon Suomikin kuuluu, on yksi syistä kantokyvyn ylittymiselle. Tunnelma on vakava, kuten aihekin. ”Yhteiskunnan tasolla ei usein tiedosteta, mistä ilmastoja ympäristökriisissä on kyse. Asiaan puuttuminen jää helposti piipertämiseksi niiden ympärille”, sanoo Anton, 40-vuotias väitöskirjatutkija, perheenisä ja potentiaalinen Elokapinan uusi jäsen. Hän on päättänyt lähteä mukaan Elokapinan toimintaan velvollisuudentunnon vuoksi. Jotain on tehtävä sen sijasta, että jäisi vain kotiin makoilemaan. Elokapinan tunnetuin vaikuttamiskeino kansalaistottelemattomuus kiehtoo häntä, mutta elämäntilanteensa vuoksi ei usko lähtevänsä barrikadeille. Kansalaistottelemattomuuden sijasta hän haluaisi jakaa tietoisuutta ympäristöja ilmastokriisiin liittyen. ”Erityisesti päättäjien herättelyä siihen, että tajuatko nyt ihan oikeasti, mitä maailmalla tapahtuu?”, hän kiteyttää. Anton kokee, että voisi löytää Elokapinan kautta lisää samanhenkisiä ihmisiä elämäänsä. Työelämän ja perhearjen vuoksi hän ei kuitenkaan usko, että resurssit riittävät syvempien suhteiden luomiseen. E lokapinan perehdytysdioissa korostuvat aktivismin eri muodot. Koordinaattorit painottavat, että vaikuttamisen muotoja on monia, eikä kaikkien tarvitse olla ”punaisessa roolissa”. Punaisella roolilla viitataan kansalaistottelemattomuuteen, joka voi johtaa kiinniotettavaksi virkavallan toimesta. Heidän mukaansa monet tukiroolit ovat avainasemassa mielenosoitusten ja aktioiden toimivuudessa. Viime kesänä Helsingissä järjestetyssä Kulovalkea nimisessä mielenosoituksessa Venus oli paikan päällä rauhoittelijana. Hänen tehtävänään oli jutella etenkin Elokapinan ulkopuolisten henkilöiden kanssa, mikäli he alkoivat käyttäytymään häiritsevästi mielenosoittajia kohtaan. 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 ILMOITUSTAULULLA
• Helsingissä tapahtui kuitenkin jotain, joka jätti Venukseen jäljen. ”Mielenosoituksen jälkeen paikalla oli useita jyväskyläläisiä, joilla oli vaikea olla. Jäimme istuskelemaan jonkin kadun varteen, antamaan toisillemme haleja ja kyselemään, oliko kaikki varmasti hyvin”, hän kertoo. Elokapinan yhteisöllisyyttä korostaa sen uniikki luonne. Aktivistit voivat kokea mielenosoituksissa toistensa seurassa hyvin intensiivisiä kokemuksia. Ne voivat liittyä esimerkiksi ulkopuolisten huuteluun ja uhkailuun tai poliisin kiinniottotilanteeseen. Kun aktivistit kokevat vaikeita asioita yhdessä, he uskaltavat olla toistensa seurassa avoimempia ja tuoda tunteita rohkeammin esiin. ”Elokapina on yhteisöllisin ryhmä, jossa olen ikinä ollut mukana”, Venus toteaa. Yhteisöllisyys perustuu Venuksen mukaan paljolti myös kulisseissa tapahtuviin asioihin. Hän mainitsee Elokapinan lähiryhmät, joita löytyy Suomen kaikista suurimmista kaupungeista. Noin kymmenen hengen ryhmät muodostuvat Elokapinan koulutusten pohjalta ja ne vastaavat pitkälti liikkeen paikallistoiminnasta. Lähiryhmiä toimii kaupungeissa samanaikaisesti useita. Jyväskylässä lähiryhmät olivat vahvasti mukana viime kesänä järjestetyn rallikapinan suunnittelussa. Rallikapinalla vastustettiin Jyväskylässä ajettavia MM-ralleja. ”Lähiryhmät ovat todella matalan kynnyksen toimintaa ja sitä kautta voi tutustua paremmin muihin elokapinallisiin. Kaikkia huolestuttaa ympäristön tila ja se yhdistää meitä”, hän sanoo. 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 ILMOITUSTAULULLA
• Venus löysi Elokapinasta paikkansa. Hän löysi sieltä ihmisensä ja yhteisönsä. Perehdytystilaisuus päättyy. Anton sekä muut neljä paikallaolijaa päättävät liittyä jäseniksi. Ehkä hekin löytävät elämäänsä ihmisiä ja merkitystä Elokapinan kautta. Myös toimittajaa kosiskellaan liittymään. Ei tällä kertaa. P arin päivän jälkeen matkani jatkuu aivan toisenlaiseen todellisuuteen. Jyväskylän animeja mangaseura Tsukiai kokoontuu viikoittain Veturitallien urbaaniin ympäristöön. Saapuessani Veturitallien nuorisotilassa järjestettävään hengailuiltaan, ryntää moni paikallaolija yhtä aikaa paikan kahvioon. ”Sieltä saa riistohintaan mokkapaloja”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Topias Koskela. Koskela erottuu joukosta heti hänen pukeutumisellaan. Hänellä on yllään Japanin lipulla varustettu lippalakki sekä kimono, jonka selkää koristaa Oshi No Ko -mangan räikeä kuosi. Tunnelma on hyvin rento. Suunniteltuun ohjelmaan on aikaa vielä noin tunti. Sillä aikaa paikallaolijat vaihtavat kuulumisia ja puhuvat japanilaisista videopeleistä. Jutut saavuttavat nopeasti jo suorastaan esoteerisen tason. Keskustelua herättää muun muassa strateginen Kantai Collection -videopeli, jonka tarkoituksena on toimia laivaston komentajana. Laivojen sijasta pelaaja ohjaa ”Moe”-hahmoja, jotka voisi vapaasti suomentaa ”söpöiksi tytöiksi”. Tytöt taas on personifioitu edustamaan toisen maailmansodan sotalaivoja ja pelaajat taistelevat niillä toisiaan vastaan. Untuvikolle hämmentävää, tsukiailaiselle arkea. ”Se tässä onkin hienoa, että voi puhua niistä asioista, jotka eivät työpaikan kahvipöytäkeskustelussa nousisi esiin”, sanoo Tsukiain sihteeri Paula Hokkanen. 18 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 19
• Illan pääohjelmanumerona on rivijäsen Oskarin Japanin matkan kuvien esittely. Kuvittelen, että niiden katseluun menisi enintään puoli tuntia, mutta huomaan nopeasti oletuksen vääräksi. Jokainen kuva katsotaan ja selitetään tarkasti läpi. Oskari esittelee kuvia hyvin yksityiskohtaisesti, kuin omalle perheelleen. Yhdessä kuvassa esiintyy Osakan paikallisherkkuina tunnettuja takoyaki-mustekalapalloja, toisessa Oskari poseeraa tyttöystävänsä kanssa pyhätön edessä. Kuvista ilmenee muille tsukiailaisille tuttuja paikkoja ja Oskarin kokemuksia Japanista vertaillaan muiden jäsenten omiin. Japani yhdistää näitä ihmisiä samalla tavalla kuin aktivismi yhdistää elokapinallisia. S ihteeri Hokkanen on ollut toiminnassa mukana jo reilut kymmenen vuotta ja sanoo, että se näytti hänen alkuaikoinaan hyvin erilaiselta. ”Silloin kokoonnuimme Kuokkalassa ankeaan kerhotilaan ja toiminta muistutti enemmän kolmekymppisten miesten lautapelikerhoa”, hän kertoo. Nyt toiminnasta on pyritty tekemään helposti lähestyttävää kaikille japanilaisesta kulttuurista kiinnostuneille, eritoten nuorille. Tsukiain jäsenistöstä valtaosa on opiskelijoita, jotka ovat muuttaneet Jyväskylään muualta. Yhdistys tarjoaa turvallisen ympäristön olla oma itsensä. Vaikka mangaja animekulttuuri ovat valtavirtaistuneet viime vuosina, ei moni jäsen uskalla tuoda mielenkiinnon kohdettaan esille arjessaan. He ikään kuin piiloutuvat naamion taakse. ”Ihmiset pelkäävät leimautumista. Ei haluta tulla nähdyksi outoina”, pohtii Hokkanen. Hokkanen ei itse ole tätä koskaan peitellyt. ”Saatan sanoa suoraan, että harrastan japanihörhöilyä ja olen anime-seuran hallituksessa. Reaktio on yleensä todella neutraali”, hän sanoo. Moni ”skeneen” kuuluva ihminen voi olla ujo ja helposti kotiin vetäytyvä. Sosialisoiminen voi tuntua vaikealta tai olla epämukavuusalueella. Hokkanen haluaa avoimuudellaan rohkaista myös muita olemaan ylpeä harrastuksestaan ja saada uusia kasvoja mukaan toimintaan. ”Usein joku hiljaisempi ihminen saattaa tulla kysymään toiminnasta, jos olen maininnut kuuluvani anime-seuraan”, hän selittää. Venus löysi Elokapinasta paikkansa. Hän löysi sieltä ihmisensä ja yhteisönsä. Perehdytystilaisuus päättyy. Anton sekä muut neljä paikallaolijaa päättävät liittyä jäseniksi. Ehkä hekin löytävät elämäänsä ihmisiä ja merkitystä Elokapinan kautta.Myös toimittajaa kosiskellaan liittymään. Ei tällä kertaa. P arin päivän jälkeen matkani jatkuu aivan toisenlaiseen todellisuuteen. Jyväskylän animeja mangaseura Tsukiai kokoontuu viikoittain Veturitallien urbaaniin ympäristöön. Saapuessani Veturitallien nuorisotilassa järjestettävään hengailuiltaan, ryntää moni paikallaolija yhtä aikaa paikan kahvioon. ”Sieltä saa riistohintaan mokkapaloja”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Topias Koskela. Koskela erottuu joukosta heti hänen pukeutumisellaan. Hänellä on yllään Japanin lipulla varustettu lippalakki sekä kimono, jonka selkää koristaa Oshi No Ko -mangan räikeä kuosi. Tunnelma on hyvin rento. Suunniteltuun ohjelmaan on aikaa vielä noin tunti. Sillä aikaa paikallaolijat vaihtavat kuulumisia ja puhuvat japanilaisista videopeleistä. Jutut saavuttavat nopeasti jo suorastaan esoteerisen tason. Keskustelua herättää muun muassa strateginen Kantai Collection -videopeli, jonka tarkoituksena on toimia laivaston komentajana. Laivojen sijasta pelaaja ohjaa ”Moe”-hahmoja, jotka voisi vapaasti suomentaa ”söpöiksi tytöiksi”. Tytöt taas on personifioitu edustamaan toisen maailmansodan sotalaivoja ja pelaajat taistelevat niillä toisiaan vastaan. Untuvikolle hämmentävää, tsukiailaiselle arkea. ”Se tässä onkin hienoa, että voi puhua niistä asioista, jotka eivät työpaikan kahvipöytäkeskustelussa nousisi esiin”, sanoo Tsukiain sihteeri Paula Hokkanen. Hokkanen myöntää, että monet Tsukiain jäsenet saattavat olla helposti sisäänpäin suuntautuneita ja jäävät usein kotiin sosialisoimisen sijasta. Puheenjohtaja Topias on tehnyt tärkeää työtä erityisesti saavutettavuuden kannalta. Toiminta pyritään pitämään mahdollisimman matalalla kynnyksellä lähestyttävänä. Viikoittaisissa tapaamisissa yritetään saada aikaan yhteistä keskustelua esimerkiksi kiinnostavaan mangaan tai anime-sarjaan liittyen. Myös hiljaisuus on kuitenkin täysin okei. Jotkut haluavat vain tarkkailla sivusta ja fiilistellä tunnelmaa. Tällä kertaa keskustelua herättävät Oskarin valokuvat, jonain toisena viikkona jäsenet saattavat pelata esimerkiksi lautapelejä. Paikan päällä on muutamia ensikertalaisia, jotka ovat olleet hiljaisempia. Heidän kasvoistaan välittyy kuitenkin seesteisyys. Ehkä jännitteet purkautuvat, jos kokoontumisissa jaksaa alkaa käymään myös tulevina viikkoina. Hokkanen on kuullut vuosien aikana joidenkin jäsenten sanovan, että tämä on ainoa paikka, jossa he ovat törmänneet samanhenkisiin ihmisiin. Ainoa yhteisö, jossa voi olla täysin oma itsensä. Hengailuilta alkaa päättymään ja siirryn seurueen kanssa ulos hyiseen marraskuiseen iltaan. Kukin suuntaa omille teilleen ja jään taas yksin. Elokapina ja Tsukiai ovat näennäisesti hyvin kaukana toisistaan. Toisessa pyritään muuttamaan rakenteita ja hidastamaan ilmastonmuutosta. Toisessa hengaillaan animen ja mangan täyteisissä illoissa. Toisaalta niissä on myös paljon samaa. Ne toimivat kohtaamispaikkoina samanhenkisille ihmisille, joita voi olla vaikea löytää arkisessa elämässä. Matkani tavoitteena oli tutkiskella yliopiston ilmoitustaulua ja löytää erikoisia yhteisöjä. Löysin kuitenkin jotakin suurempaa. Ihmiset, jotka tapasin, olivat irtautuneet nykyajan sosiaalisista kahleista. He eivät pyrkineet mielistelemään muita tai esittämään jotakin sellaista, mitä eivät oikeasti ole. Vaikka joku joskus oudoksuisi ”animehörhöilyä” tai kadunvarsien valtaamista ilmaston puolesta, antaa yhteisö niille hyväksyvän tilan. Tällöin outojen katseiden merkitys laskee ja uskallus itsensä toteuttamiselle kasvaa. Ehkä meidän kaikkien tulisi katsella ilmoitustauluja enemmän ja pohtia, mitä me oikeasti haluaisimme tehdä, jos naamiot riisuttaisiin. ? ”Sieltä saa riistohintaan mokkapaloja.” 18 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 19
• MAAILMA MUUTTUU KYSYMÄLLÄ jyu.fi/yhteishaku ? SINÄ, joka uskallat olla utelias ja haluat ymmärtää enemmän. Jyväskylän yliopistossa sinulla on mahdollisuuksia kysyä, kyseenalaistaa ja luoda uutta. Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon yhteishaussa 10.–24.3.2026. Kuka omistaa tulevaisuuden?
• MAAILMA MUUTTUU KYSYMÄLLÄ jyu.fi/yhteishaku ? SINÄ, joka uskallat olla utelias ja haluat ymmärtää enemmän. Jyväskylän yliopistossa sinulla on mahdollisuuksia kysyä, kyseenalaistaa ja luoda uutta. Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon yhteishaussa 10.–24.3.2026. Kuka omistaa tulevaisuuden?
• 23 22 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 KOMIAT
• Teksti ja kuvat: Aliisa Järvinen E ero Nummela vaikuttaa tuntevan joka toisen vastaantulijan, ja juttua syntyy monesta aiheesta. Hän ja Juho Eskola ovat saapuneet Jyväskylän musiikkikampukselle sovittuun aikaan tammikuisena iltapäivänä. Kampuksilla törmäävien tuttavien esiintymisiin alkuvuonna tuskin kuitenkaan ehtii, sillä kaksikon pitää kiireisenä tuleva Komioiden esiintyminen Uuden Musiikin Kilpailussa. M usiikki on ollut molempien harrastus jo kauan ennen kuin Komiat lähtivät kiertämään Suomea. Nummela oli pienenä paukutellut keksipurkkeja, ja niinpä pappa päätti ostaa pojalle rummut äidin kiellosta huolimatta. Sitten alkoivat soittotunnit. Yläasteja lukioaikoina mukaan tuli erilaisia bändiprojekteja, joiden kautta pääsi soittamaan pikkukeikkoja. Lukion jälkeen Nummela lähti opiskelemaan Turkuun konservatorioon ja sen jälkeen Jyväskylän ammattikorkeakouluun (Jamk) instrumenttipedagogiikkaa. Jamkissa hän on kirjoilla edelleen. Eskola puolestaan sanoo musiikkiuransa syntyneen puoliksi vahingossa. Myös hän päätyi yläasteella musiikintunneille ja bändikerhoihin, joissa soittimeksi valikoitui basso. Pienellä paikkakunnalla ei ollut paljon bändejä, joten keikkoja porukalle riitti. Eskola on jo tuolloin soittanut iskelmää lukuisilla keikoilla. Kuten Nummelan, myös hänen tiensä vei Turun konservatorioon. ”Saattaa olla, että siihen on ollut meillä positiivista painostusta, esimerkiksi Eeron suunnalta”, Eskola heittää. ” Pekka [Oravuo] taisi mennä ensin, ja sit se vähän imi meidät muutkin sinne. Mäkin taisin mennä sinne hänen perässään”, Nummela komppaa. Turun konservatorio on ainut koulu, jossa molemmat ovat olleet yhtä aikaa. Kokoonpanoja on ollut tuolloin useita, mutta ajatus musiikista ammattina on ollut jo vahva. K omiat syntyi ajatuksesta vesisateessa, pakettiauton etupenkillä. Erilaisia keikkoja oli tehty paljon, mutta hommaa haluttiin tehdä jäsennellymmin. Kaivattiin yhteinäistä bändiä, jota ihmiset tulisivat tietoisemmin kuuntelemaan. Uusia lavatanssibändejä ei juuri ollut. Sellaiselle löytyisi Suomesta tilaa. Tuolloin Eero kysyi Juholta, lähtisikö hän mukaan perustamaan haitarivetoista lavatanssibändiä. Kumpikaan ei soittanut haitaria, joten oli etsittävä bändiin sopiva haitaristi. Tehtävään löytyi Aleksi Laukkonen ja hänen kauttaan bändin solisti, Aleksi Yli-Sissala. Muut bändin jäsenet saatiin omista piireistä Keski-Suomesta, kitaristina mukana on Samuel Järvinen. Haitarinsoittaja vaihtui myöhemmin Antero Lindeniin Laukkosen valmistuttua teatterikapelimestariksi. Ensimmäiset testimielessä pidetyt harjoitukset järjestettiin vuonna 2016. Soittaminen yhdessä tuntui hyvältä, joten bänditoimintaa päätettiin jatkaa. Jo ensimmäisissä harjoituksissa oli mukana edelleen settilistalle kuuluva kappale ”Iskelmäprinssi laulaa”. Alku ei ollut helppo. Soittajat yrittivät etsiä itselleen keikkoja, mutta aina lavoille ei päässyt edes ilmaiseksi. ”Jotenkin uskottiin siihen, että jos me vain päästään näyttämään meidän juttu, niin todennäköisesti joku innostuu”, Nummela kertoo. Ensimmäisellä keikalla ei ollut paljon yleisöä, mutta ihmisten tuki oli välitöntä. Usein keikkapaikoille kutsuttiin myös uudestaan, ja yleisö puolestaan lähetti tapahtumajärjestäjille vinkkejä Komioista. Livekeikat siis tekivät tehtävänsä, sillä niiden myötä alkoi lumipalloefekti. B ändin tunnettuus on kasvanut asteittain. Jo ensimmäisten keikkojen saaminen oli askel eteenpäin, sillä niiden myötä bändi alkoi löytää kohdeyleisöään. Seinäjoen tangomarkkinoilla Komiat voitti tanssiorkestereiden SM-kilpailu SMORKin vuonna 2018. Seuraavan kesän keikat oli jo tuolloin buukattu, mutta voitto näkyi kasvavassa yleisön määrässä. Myös muiden artistien, kuten Popedan ja Juha Tapion ”lämppärikeikat” toivat lisää kuuntelijoita. Oman levyn Komiat julkaisi vuonna 2020. Se oli alku bändin artistiudelle, kun keikoilla oli mahdollista soittaa muutakin kuin covereita. Hittien myötä Komioiden musiikin löysivät muutkin, kuin perinteisesti lavatansseissa käyvät. ”Alkoi huomaamaan, että yleisön joukkoon tuli sellaisia, jotka odottivat jotakin tiettyä kappaletta. Joka keikalle sellaisia ihmisiä tuli enemmän.” Erityiseksi Nummela ja Eskola mainitsevat vuoden 2024. Silloin ”Minähän vien” 23 22 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 Komiat – humppaa, maalaisromantiikkaa ja loppuunmyytyjä keikkoja KOMIAT
• sanomaan, että hänen isänsä lauloi aina ”Hummani hei” -kappaletta, jonka me soitimme häntä lämpätessämme. Sitä hetkeä on vaikea sanoin kuvailla”, Nummela toteaa. Tekijöitä Komioiden omilla kappaleilla on paljon, mutta sovitukset bändi tekee pitkälti itse. Tärkeintä on se, että musiikki kuulostaa omalta. J atkuvasti kasvanut lumipallo saa tänä vuonna uudet mittasuhteet, kun Komiat osallistuu UMK:hon. Kilpailun myötä aukeaa mahdollisuus osallistua Euroviisuihin. Idea mukaan lähtemisestä tuli tuottaja Sampo Haapaniemeltä, mutta ajatus osallistumisesta on ollut jo aikaisemminkin. Tarvittiin vain oikea biisi, joka oli tarjolla juuri nyt. Tieto valinnasta kilpailuun tuli syyskuussa, ja siitä lähtien bändi on käynyt jatkuvasti Helsingissä muun muassa harjoituksissa ja kuvauksissa. L avatanssikulttuuri kuuluu Unescon elävään perintöön, ja bändi pitää arvokkaana sitä, että saa esittää musiikkiaan kansainväliselle yleisölle. ”Ei tavoitella voittoa, vaan parasta mahdollista elämystä ihmisille, mutta jos se tuo voiton, niin se kai tarkoittaa, että tavoitellaan voittoa”, Nummela pyörittelee. ”Ollaan alusta saakka mietitty, että miten saataisiin lisää yleisöä meidän musiikille ja lavatanssikulttuurille, niin nyt on isoa näkyvyyttä tulossa. Se on siistiä, Eskola jatkaa. UMK:n lisäksi luvassa on uutta musiikkia ja paljon keikkoja. Ensi kesänä keikkalistalla on niin tanssilavoja kuin festareitakin. Vuonna 2027 bändi täyttää kymmenen vuotta. ”Kyllä me varmasti jotain spessua keksitään sille vuodelle”, Eskola fiilistelee. ? julkaistiin, somessa alkoivat trendaamaan lavatanssit, artistit Niilo ja Antti julkaisivat kappaleen ”Ihanuuteni blondiina” ja somesta tunnettu Lauri Kaivoluoto järjesti Vantaalla ravintola Backaksella tapahtumia. Näiden yhdistelmästä syntyi idea. ”Soitin Niilolle ja kysyin, että ehdotettaisiinko Laurille yhteiskeikkaa Backaksella. Olen järjestänyt Jyväskylän musakampuksen tansseja, joten lupasin pitää alussa lavatanssiopetuksen”, Nummela kuvaa. Backaksen lavatanssit päätettiin järjestää, ja ne myytiin myös loppuun. Yhteensä samana kesänä loppuunmyydyt tanssit järjestettiinkin Backaksella kolmesti. Keikkoja oli paljon myös ympäri Suomea ja pian nekin olivat loppuunmyytyjä. Viime vuonna Komiat julkaisi toisen levynsä, jonka myötä ”Kaihosielu” pääsi kaupalliseen radioon. Lisäksi bändi sai neljä Emma-ehdokkuutta. Edelleen omakustanteiselle yhtyeelle läpimurto on täyttänyt odotukset. U sein Komioilta kysytään, miksi nuori bändi soittaa lavatanssimusiikkia. Jäsenille genre on kuitenkin ollut itsestäänselvyys. ”Yläneellä on vahvat juuret tanssimusiikkiin, joten on ollut luontevaa jatkaa siitä”, Eskola kertoo. ”Itselle kaikki on lähtenyt musiikin kautta. Musa on vaan musaa, en ole pitänyt tätä mitenkään ihmeellisenä”, Nummela sanoo. Iskelmän vaaliminen on bändille tärkeää. Keikoilla soitetaan omien kappaleiden lisäksi covereita, joilla vaalitaan iskelmäkulttuurin jatkumoa. Osa klassikkobiiseistä on nuorelle yleisölle uusia. ”Siitä tulee merkityksellinen olo, että saadaan pitää iskelmäkulttuuria yllä. Ennen olympiastadionin keikkaa Katri Helena tuli 25 24 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 KOMIAT "Siitä tulee merkityksellinen olo, että saadaan pitää iskelmäkulttuuria yllä."
• 25 24 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 KOMIAT
• 27 26 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 Teksti: Henri Häkkinen Kuvitus: Otto Rissanen ”Jumalauta tämä on Suomen merkittävin urheilumedia ja sen täytyy myös näyttää siltä”, oli Esa pauhannut ensimmäisessä aamupalaverissa ja ravistellut villisti autotallista mukaan ottamaansa kettinkiä. ”Tämä ketju edustaa teitä. Jos yksikin lenkki murtuu, tulee ketjusta hyödytön. Jos meidän täytyy välittää lukijoille Patrik Laineen Instagram-päivitykseen tullut Märkä-Simon kommentti, niin me helvetti soikoon teemme sen. Koska sen me olemme velkaa lukijoillemme.” Airot katkeavat Seuraavien viikkojen aikana Simo sai tyytyä seuraamaan vanhan karvanaamaisen ystävänsä seikkailua sivusta. Päävastuu Saarion vaiheiden kirjaamisesta oli jätetty Danin harteille. Kaiho kalvoi Simon mieltä. Vähitellen se alkoi sekoittua pelkoon, kun mereltä kantautui uutisia katkenneista airoista ja voimakkaasta merenkäynnistä. Myös Dania pelotti. Työnsä vuoksi hänen oli sysättävä tunteensa syrjään. Tätähän hän oli aina halunnut. Kun soutaja kaksi vuotta aiemmin oli palannut kotiin maailman meriltä, oli Dan lentokentällä vastassa. Toistakymmentä vuotta Simoa nuorempi Dan tykkäsi itsekin heittäytyä juttuja tehdessään. Nuorena toimittajana hän oli ajatellut, että jokaiselta ihmiseltä löytyy kertomisen arvoinen tarina. Lentokentällä hän ymmärsi, että Jari Saariolla niitä on loputtomasti. Iltaisin nukkumaan mennessä hän ei mahtanut itselleen mitään. Päivän aikana kuullut ja nähdyt kauheudet valtasivat mielen. SilTyyntä myrskyn edellä Marraskuun 11. päivä oli historiallinen. Suomalaisesta Jari Saariosta tuli ensimmäinen Etelä-Amerikan eteläkärjen Kap Hornin soutaen kiertänyt ihminen. Samalla oli alkanut Saarion noin 8000 kilometrin matka kohti Etelä-Afrikan pääkaupunkia Kapkaupunkia. Suuren suomalaisen päivälehden urheilutoimituksessa Dan oli saanut kunnian uutisoida matkan käynnistymisestä. Tämä vaivasi Simoa. Olihan hänkin seurannut ja raportoinut Saarion vaiheista tämän ensimmäisestä valtamerisoudusta lähtien. Kuusissakymmenissä olevan Simon nahka oli pitkän uran myötä parkkiintunut, eikä hän hevillä hätkähtänyt hurjempiakaan urheilusuorituksista. Mutta Jari Saario oli poikkeus. Aluksi Simo oli tapojensa mukaisesti skeptinen, mutta satelliittipuhelu kerrallaan kokeneen kehäraakin muuri mureni. Simo oli mennyttä miestä viimeistään siinä hetkessä, kun hän pääsi tapaamaan helsinkiläisen palomieskönsikkään Skotlannin Loch Nessilla. Atlantin ylisoutunsa viimeisen kolmanneksen saavuttaneessa Saariossa Simoa oli puhutellut hänen reissussa rähjääntynyt, kunnianhimoinen ja miehekäs olemuksensa. Kuitenkin tuon rujon parran takana kyti myös paljon lämpöä ja rakkautta. Niin kauniisti Saario puhui esimerkiksi joulusta ja perheestään. Simon ärtymys ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Niin hyvää työtä Dan oli juttunsa kanssa tehnyt. Urheilutoimitus oli konserniuudistuksen myötä kasvanut huomattavasti sitten Saarion edellisen valtameriseikkailun. Toimitusta rautaisin ottein johtanut Esa oli lietsonut työntekijänsä täyteen ylpeyttä. Kaikki tässä tekstissä esiintyvät henkilöhahmot ja tapahtumat – myös ne, jotka perustuvat oikeisiin ihmisiin – ovat täysin fiktiivisiä. Juttu sisältää huonoa huumoria, eikä sitä sisältönsä vuoksi suositella kenenkään luettavaksi.
• 27 26 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 ”Jumalauta tämä on Suomen merkittävin urheilumedia ja sen täytyy myös näyttää siltä”, oli Esa pauhannut ensimmäisessä aamupalaverissa ja ravistellut villisti autotallista mukaan ottamaansa kettinkiä. ”Tämä ketju edustaa teitä. Jos yksikin lenkki murtuu, tulee ketjusta hyödytön. Jos meidän täytyy välittää lukijoille Patrik Laineen Instagram-päivitykseen tullut Märkä-Simon kommentti, niin me helvetti soikoon teemme sen. Koska sen me olemme velkaa lukijoillemme.” Airot katkeavat Seuraavien viikkojen aikana Simo sai tyytyä seuraamaan vanhan karvanaamaisen ystävänsä seikkailua sivusta. Päävastuu Saarion vaiheiden kirjaamisesta oli jätetty Danin harteille. Kaiho kalvoi Simon mieltä. Vähitellen se alkoi sekoittua pelkoon, kun mereltä kantautui uutisia katkenneista airoista ja voimakkaasta merenkäynnistä. Myös Dania pelotti. Työnsä vuoksi hänen oli sysättävä tunteensa syrjään. Tätähän hän oli aina halunnut. Kun soutaja kaksi vuotta aiemmin oli palannut kotiin maailman meriltä, oli Dan lentokentällä vastassa. Toistakymmentä vuotta Simoa nuorempi Dan tykkäsi itsekin heittäytyä juttuja tehdessään. Nuorena toimittajana hän oli ajatellut, että jokaiselta ihmiseltä löytyy kertomisen arvoinen tarina. Lentokentällä hän ymmärsi, että Jari Saariolla niitä on loputtomasti. Iltaisin nukkumaan mennessä hän ei mahtanut itselleen mitään. Päivän aikana kuullut ja nähdyt kauheudet valtasivat mielen. Silloin Dan haki toivoa Saarion antamista tarinoista ja hauskoista sattumuksista. Periksiantamattomuuden ja hulluuden lisäksi Saariolla oli myös pettämätön huumorintaju. Viikkokausia jatkunut soutaminen oli jäykistänyt entisen brankkarin keskisormen loppuelämän ajaksi lähes 90 asteen kulmaan. Tämän vuoksi Saario oli antanut itselleen lempinimen ”Kapteeni Koukku”. Dan mietti Saarion tuhansien merimailien karaisemia jänteviä käsiä. Hän oli lukenut päivälehden Elämä on ihanaa -toimituksen jutusta, että miehen g-piste löytyy peräaukon etupuolelta muutaman sentin syvyydestä. Ajatus sai Danin punastumaan, mutta sitä ei pimeässä huoneessa ollut onneksi kukaan näkemässä. Outo tunne ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Pelko otti paikkansa. Joulukuun puoliväliin mennessä Saarion airot olivat katkeilleet luonnonvoimien armoilla huolestuttavaa tahtia. Voi kun kaikki vain menisi hyvin. Merihätä Jari Saario tiesi riskit. Matka Kap Hornista Kapkaupunkiin kulkisi arvaamattomien vesien halki. Tammikuun 10. päivänä, lauantaina, urheilutoimitukseen saapui tieto Saarion merihädästä. Luonnonvoimat olivat ottaneet vallan ja vaurioittaneet soutuvenettä. Saarion oli pakon edessä hälytettävä apua. Dan ja Simo olivat kumpainenkin kirjoittaneet Saariosta kymmeniä, ellei satoja juttuja. Haastattelukopissa vietettyjen tuntien määrää ei kannata edes yrittää laskea. Tuona tammikuisena aamuna heistä ei näkynyt toimituksessa jälkeäkään. Vielä edellisenä päivänä Dan oli välittänyt Suomen kansalle dramaattisen käänteen. Airot olivat loppuneet. Tilanne vaikutti jo perjantaina huolestuttavalta. Lopulta Danin ja Simon oli poistuttava toimituksesta. Kun lauantain aamunkoi toi uutiset myös Danin ja Simon tietoisuuteen, oli asiaa kaikesta huolimatta vaikea uskoa. Asiantuntijat olivat tästä kyllä varoittaneet. Yhteisen ystävän hätä toi kollegat yhteen. Vaikeina aikoina ihmisillä on tapana kerääntyä lipun ympärille, tai tässä tapauksessa airon. Joita ei kuitenkaan enää ollut. Viha tulvi ajatuksiin. Tilanne oli näyttänyt niin pahalta, että olisi pitänyt ymmärtää vaatia viikonlopuksi työvuoro, Dan pohti. Joku saattaisi pitää Punavuoressa sijaitsevaa Merimies Pubia tarpeettoman kornina kohtaamispaikkana, mutta sieltä Simo Danin löysi. Myös Simon sisällä roihusi raivo, mutta hän ei halunnut häiritä sillä Dania, koska ei ollut varma, miten nuorempi kollega asiaan suhtautuisi. Miksi olin vaatinut tämän viikonlopun vapaaksi? Mitä väliä on esikoispojan syntymäpäivällä, kun Jari on jatkuvassa vaarassa kaukana jossain? Jotain täytyi tehdä. Uutisointia ei voi jättää kokemattomien viikonlopputuuraajien käsiin. Esan on pakko ymmärtää. ”Me ollaan perkele ketju ja ne viikonloppuvuoroa tekevät ihmiset ovat myös osa ketjua. Saatana tässä on kyse journalismista”, kesken Zakopanen mäkihyppykisan häirityksi tullut Esa pauhasi puhelimeen. Ja Esa oli oikeassa. Sen he hyväksyivät ja vielä jonain päivänä tulisivat myös ymmärtämään. On päästettävä irti Helpottava uutinen saapui jo sunnuntaina 11. tammikuuta. Dan ja Simo saattoivat levätä. Lähes taukoamatta he olivat yrittäneet harhauttaa ajatuksiaan. Simo oli opettanut Danille, että sormea voi taivuttaa strategisiin paikkoihin ja kulmiin myös ilman elinikäisiä käsivammoja. Saario nostettiin rahtialuksen kannelle noin puoli kolmelta Suomen aikaa. Pelastusoperaatio ja sitä seurannut kotiinpaluu olivat suuria mediatapahtumia. Alun helpotuksen jälkeen Simolla ja Danilla oli kuitenkin muuta ajateltavaa. Molemmat ymmärsivät, että heidän suhteensa Saarioon ei ollut terveellä pohjalla. Tarinoiden lumo oli vienyt heidän huomionsa. Nyt Simo ja Dan ymmärsivät, että heillä oli koko ajan ollut toisensa. Saarion tähti vain loisti niin kirkkaana, etteivät he osanneet sitä ymmärtää. Tiistaina Dan soitti Saariolle viimeistä kertaa. Väsyneenä, mutta kiitollisena tämä ilmoitti soutunsa olevan nyt soudettu. Taakka nousi Danin harteilta. Näin olisi varmasti parasta niin hänen itsensä kuin suomalaisen urheilujournalismin kannalta. ”Jari. Tämä on viimeinen puhelu. Nyt ymmärrän, ettemme olisi koskaan voineet rakastaa, vaikka kuinka tahtoisimme. Sinulla on vaimosi ja lapsesi. Sinun on huolehdittava heistä. Minun on päästettävä irti”, Dan sanoi ääni väristen. ”Ööö, okei, joo. Ne soittaa nyt Iltalehdestä, kun lupasin antaa niillekin haastattelun. Laitatko sitaatit tarkastettavaksi? Juu, jees, moikka”, Saario sanoi ja päätti puhelun. ?
• Teksti ja kuva: Aliisa Järvinen Miksi olet töissä täällä? Osittain sattuman kautta, miksi nyt ollaan töissä tietyissä paikoissa. Lähdin armeijan jälkeen Britanniaan opiskelemaan, olin sillä reissulla yhdeksän vuotta ja halusin palata Suomeen väitöskirjan jälkeen post-doc paikkaan suomalaiseen yliopistoon. Selvitin mahdollisia paikkoja ja tänne sattui vetävä naula. Missä olisit, jos et olisi täällä? Fifty fifty olisinko Suomessa vai jossain ulkomailla. Ehkä jossain saksankielisellä alueella, tai jos saisin valita niin jossain Pohjois-Italiassa. Suomessa olisin varmaan jossain muissa kuin akateemisissa hommissa. Mistä olet kotoisin? Olen viisivuotiaasta asunut Jyväskylässä, joten miellän itseni jyväskyläläiseksi. Mistä tutkimusalallasi puhutaan liian vähän? Historiassa tutkitaan liian vähän sellaisista asioista, jotka ovat tavallisten ihmisten arkielämässä merkityksellisiä, kuten musiikista, urheilusta, ruuasta ja seksistä. Mistä tutkimusalallasi puhutaan liikaakin? “Suurmiehistä”, suurista toimijoista ja tekijöistä. Sen huomaa esimerkiksi kirjakauppojen valikoimasta. Myös sodista ja sotahistoriasta puhutaan paljon, sen sijaan esimerkiksi sodan seurauksia ja sitä, miten yhteiskunnat toipuvat sodista tutkitaan suhteellisen vähän. Mitä söit tänään aamupalaksi? Jugurttia, mustikoita ja pikkusen vaahterasiirappia. Sitten banaanin ja pari palaa leipää, jossa päällä oli ilmakuivattua kinkkua ja juustoa. Ja kahvia. Joudut vankilaan. Miksi? Ahaa, apua. Mun on vaikea nähdä, että joutuisin vankilaan. Mutta ehkä se olisi sitten joku talousrikos, mutta eihän niistä joudu vankilaan. Tai sitten se vaatisi jonkun muuttuneen maailman, jossa joutuisin vankilaan toisinajattelijana. Jatka lausetta: tekoäly on… Kaksiteräinen miekka Top 3 suosikkielokuvasi? 1. Forrest Gump 2. Jason Bourne: Medusan verkko 3. Edvin Laineen Tuntematon sotilas Mikä on mielestäsi pelottavin eläin? Käärmeet, joku myrkkykäärme. En pidä. Kotisi on tulessa. Minkä asian pelastat palavasta talosta? Jos ei hän itse pysty pelastumaan, niin koiran. Jos hän pääsee itse, niin sitten pelastaisin itse tekemäni kitaran. Jatka lausetta: historian opiskelijat ovat... Fiksuja. Jatka lausetta: työpöytäni näyttää… Hallitulta kaaokselta. Mistä haaveilet? Siitä, että pystyn elämään terveenä mahdollisimman pitkään. Kenelle kollegallesi haluat lähettää soihdun seuraavaksi? Mä mietin tätä, ja haluaisin ojentaa tän liikuntatieteelliseen Juha Hulmille, tunnetaan myös lihastohtorina. 29 28 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 Antero Holmila Historian professori, alppihiihdon SM-kultamitalisti, entinen nopeuslaskun MM-urheilija ja nykyinen Suomen maajoukkueen joukkuejohtaja, kirjailija, mitä näitä nyt on. Jylkkäri kysyy yliopiston henkilökunnalta kysymyksiä. Soihdun alla:
• Teksti ja kuva: Aliisa Järvinen Kotisi on tulessa. Minkä asian pelastat palavasta talosta? Jos ei hän itse pysty pelastumaan, niin koiran. Jos hän pääsee itse, niin sitten pelastaisin itse tekemäni kitaran. Jatka lausetta: historian opiskelijat ovat... Fiksuja. Jatka lausetta: työpöytäni näyttää… Hallitulta kaaokselta. Mistä haaveilet? Siitä, että pystyn elämään terveenä mahdollisimman pitkään. Kenelle kollegallesi haluat lähettää soihdun seuraavaksi? Mä mietin tätä, ja haluaisin ojentaa tän liikuntatieteelliseen Juha Hulmille, tunnetaan myös lihastohtorina. 29 28 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 SOIHDUN ALLA "Minun on vaikea nähdä, että joutuisin vankilaan. Mutta ehkä se olisi sitten joku talousrikos."
• 31 30 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 2 JYYn pääsihteerin tehtävää haki määräaikaan mennessä 13 henkilöä. Heistä haastateltaviksi päätettiin kutsua kuusi hakijaa. Haastatteluun kutsutut ovat Eino Nissinen, yhteiskuntatieteiden yo, 22, Hanna Heinonkoski, kauppatieteiden ylioppilas, 22, Immu Isosaari, taloustieteen maisteri, 33, Minna Hautamäki, yhteiskuntatieteiden ylioppilas, 24, Tuomas Viskari, yhteiskuntatieteiden maisteri, 28 ja Antti Vesala, filosofian ja kauppatieteen ylioppilas, 27. Paikkaa hakivat myös Matti Muukkonen, humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri, 23, Ulla Virtanen, humanististen tieteiden maisteri, 27, Janne Lahtia, humanististen tieteiden kandidaatti, 40, Päivi Takala, filosofian yo, 39, Tommi Piirainen, yhteiskuntatieteiden maisteri, 33, Jaana Lailavuo, BBA-tradenomi, 28 ja Anu Halonen, filosofian maisteri , 28. Hakijoista Minna Hautamäki työskentelee JYYn kulttuurija Antti Vesala koulutuspoliittisena sihteeerinä. Tuomas Viskari on entinen JYYn sosiaalisihteeri. Uusi pääsihteeri valitaan edustajiston kokouksessa tiistaina 21. helmikuuta. JYYn pääsihteerin tehtävään 13 hakijaa 3/2006 UUTISET 15.02.06 Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen ei käynnistänyt virallisia selvityksiä taloustieteiden professorin epäillyistä vakavista tutkimuseettisistä väärinkäytöksistä. Rehtorin mukaan tiedekunnan selvityspyyntö ei ollut vaadittavan yksilöity ja perusteltu, joten edes esiselvityksen tekoon ei riittänyt perusteita. Rehtoraatin taustaselvittelyn aikana tieteellisestä vilpistä epäilty professori irtisanoutui ja siirtyi toisen yliopiston palvelukseen. JYVÄSKYLÄN yliopisto ei käynnistänyt virallista esiselvitystä, kun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan dekaani ilmoitti viime keväänä rehtorille epäilyksistään markkinoinnin professorinsa Minna Mattilan tutkimuseettisistä väärinkäytöksistä ja viranhoitoon liittyvistä epäselvyyksistä. Kansainvälisestikin tunnetun professorin epäilty syntilista oli Jyväskylän Ylioppilaslehden saamien tietojen mukaan pitkä. Epäilyksen alla oli esimerkiksi professorin virkaa hakiessaan esittämä 15 julkaisun luettelo. Kun tiedekunta pyysi epäilysten herättyä professoria osoittamaan luettelon useista epäselvistä tapauksesta niiden kansainvälinen julkaisija, professori pystyi siihen ainoastaan joidenkin artikkelien osalta. Tiedekunnan epäilykset heräsivät runsas vuosi professorin virantäytön jälkeen, kun dekaani kiinnitti huomiota professorin poikkeuksellisen nopeaan julkaisutahtiin uuden palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen arvioinnin yhteydessä. Samoihin aikoihin epäilyksen alle joutuivat myös professorin virassaan tekemät tutkimukset ja niiden havaintojen todenmukaisuus. Lisäksi osa professorin ohjauksessa olleista jatko-opiskelijoista kertoi ohjaajansa kehottaneen heitä tutkimushavaintojen paisutteluun, jotta väitöskirjojen painoarvo lisääntyisi. YLIOPISTON johtoporrasta eivät kuitenkaan esitetyt epäilyt, tiedekunnan niiden perusteluiksi kiikuttamat dokumentit tai rehtoraatin oma muutaman kuukauden ”taustaselvitys” vakuuttanut. Rehtori ei nähnyt aihetta käynnistää tutkimuseettisistä väärinkäytöksistä virallista esiselvitystä. Siitäkin huolimatta, että Jyväskylän yliopisto on sitoutunut, kaikkien muiden korkeakoulujen tavoin, noudattamaan tutkimustoiminnassaan valtakunnallisen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeita, joiden mukaan rehtorin esiselvitystyö on lievin tutkinnan taso. Rehtori Aino Sallisen ja hallintojohtaja Erkki Tuunasen mukaan esiselvitystä ei aloitettu yksinkertaisesti siksi, että esitettyjä epäilyjä ei pystytty rehtoraatissa ”todentamaan”, eikä jatkoselvityksiä varten saatu pyynnöstä huolimatta riittävästi lisäaineistoa. Kuitenkin tutkimuseettisten menettelyohjeiden mukaan esiselvityksessä on tarkoitus ”alustavasti kartoittaa ilmoituksessa esitettyjen loukkausepäilyjen aiheellisuus ja niiden tueksi esitetyt perusteet”. Ohjeissa ei mainita esiselvitysvaiheessa todentamisesta mitään. Ohjeet neuvovat, että menettelytapoja pitää soveltaa, kun ”on aihetta epäillä hyvää tieteellistä käytäntöä loukatun”. Päätöksensä perusteluiksi yliopiston johtokaksikko vetoaa myös siihen, ettei tiedekunnan esittämä kirjallinen selvityspyyntö ollut yksilöity eikä perusteltu siten kuin neuvottelukunnan ohjeet vaativat. Tuunanen totesi, että pelkästään yhden jatko-opiskelijan lausuntoon ei tässä tapauksessa voinut luottaa, koska esitettyä lausuntoa ei voitu aineistollisesti todentaa. Kyseenalaistettaessa opiskelijoiden määrän rehtori tarttui aiheeseen ja totesi, että opiskelijoita oli kyllä myöhemmin kaksi, mutta heidän lausuntonsa koskivat ”tutkimusprosessin eri vaiheita”, joten niiden yhdistäminen toisiaan Yliopiston johtopari ei selvittänyt epäilyjä tutkimusvilpistä Osa professorin ohjauksessa olleista jatko-opiskelijoista kertoi ohjaajansa kehottaneen heitä tutkimushavaintojen paisutteluun, jotta väitöksen painoarvo lisääntyisi. J ANIC L EINO Rehtori Aino Sallinen. Hallintojohtaja Erkki Tuunanen. J yväskylän yliopisto on ajautunut sivuraiteille. Yliopistomme johto puhuu pykälistä ja alakohdista, kun pitäisi puhua tutkimusyliopistosta ja tieteen etiikasta. On unohdettu, miksi me kaikki olemme Jyväskylän yliopistossa. On unohdettu, miksi yliopiston ydintehtävän pitää säilyä kirkkaana myös taloudellisen tehokkuusajattelun paineissa. On unohdettu, miksi olemme akateeminen luottamusyhteisö. K uukauden verran olen selvittänyt professori Minna Mattilan seikkailuja taloustieteiden tiedekunnassa. Yhden yksilön tarinaa suuressa tutkimusyhteisössämme. Yhden nuoren ihmisen tietä vaikeasti saavutettaviin virkoihin. Yhden ihmisen taistelua KOTAmerkintöjen saavuttamiseksi. Assistentin viran saavuttamiseksi. Professorin viran saavuttamiseksi. Tiedeyhteisön arvostuksen saavuttamiseksi. Kansainvälisen aseman saavuttamiseksi. Kaiken tämän jälkeen on helpompi ymmärtää, miten yksi ihminen voi omalla toiminnallaan saavuttaa kansainvälisestikin suvereenin aseman pohjoismaiden mobiilipankkiasioiden erikoisasiantuntijana, kun samaan aikaan hänen epäillään sortuneen vakaviin tutkimuseettisiin väärinkäytöksiin. Y mmärrystä ei kuitenkaan löydy siihen, miksi rehtoritasolla ei asia edennyt. Miksi pilliin ei rehtoraatissa vihelletty? Miksi asioita ei tutkittu kunnolla? Miksi omaa pesää ei pidetty puhtaana? Rehtorin pitää edustaa yliopistoaan Jyväskylässä. Suomessa. Kansainvälisesti. Rehtorin pitää neuvotella yliopiston rahoituksessa tiedekuntien kanssa. Tekesin kanssa. Suomen Akatemian kanssa. Puolustusvoimien kanssa. Opetusministeriön kanssa. Euroopan unionin kanssa. Rehtorin pitää pitää huolta opiskelijoista. Assistenteista. Lehtoreista. Professoreista. Dekaaneista. Rehtorin pitää markkinoida Jyväskylän yliopistoa Jyväskylässä. Suomessa. Itä-Euroopassa. Aasiassa. Maailmassa. Rehtorin pitää vahvistaa tutkimuksen painopistealueita Jyväskylän Yliopistossa. Suomessa. Euroopan unionissa. Aasiassa. Maailmassa. R ehtorin kuitenkin pitää ennenkaikkea vastata tiedeyhteisön vanhimpana tutkimusetiikasta. Hänen pitää viheltää pilliin, kun professoreilla, hallintopäälliköillä ja dekaaneilla on pilli hukassa. Hänen pitää vastata. Kaiken tämän jälkeen en ymmärrä, miten yksi ihminen voi omalla toiminnallaan saavuttaa yliopistossamme, valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin suvereenin aseman pohjoismaiden pitkäaikaisimpana naisrehtorina, kun samaan aikaan hänen epäillään sortuneen vakaviin tutkimuseettisiin virhearviointeihin. Henkilökohtaisesti minua on alkanut tapahtumasarja ällöttää niin paljon, että taidan vain periaatteesta viedä huonon graduni Tampereen yliopiston puolelle. Näkökulmia kaupunkiin 4 NÄKÖKULMIA 3/2006 reuna huomautus Pihla Tiihonen pääkirjoitus 15. helmikuuta 2006 Tehokkuusajattelu tappaa tutkimusetiikan ku va tu ks ia Kansallislippujen polttamisvimma leviää maailmalla Iranilaiset äärimuslimit ovat alkaneet varmuuden vuoksi polttaa kaikkien valtioiden kansallislippuja. Mielenosoittajat haluavat näin välttää riskin, että jokin profeetta Muhammedin pilakuvia julkaissut maa jäisi ilman omaa jihadiaan. ”Kuolema Lesotholle! Kuolema Andorralle! Kuolema… öö… Vanuatulle!” mesosi väkijoukko Teheranissa. Polttovimma on saanut jalansijaa myös Euroopassa. Esimerkiksi tsekit tuikkasivat tuleen Jan Husin, englantilaiset Jeanne d’Arcin ja Suomeen sotaharjoituksiin saapuneet saksalaisjoukot varmuuden vuoksi Lapin. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä muistutti, että ravintoloissa polttaminen on sallittua vain tarkoitukseen erityisesti varatuissa tiloissa. Muhammed itse ei päässyt Sedu Koskisen yökerhon vip-osastoon, sillä hänellä ei ollut esittää ovimiehelle kuvallista henkilötodistusta. Totuuden Tietotoimisto http://lehti.samizdat.info/ PAKKANEN (sää). Vaikka sisällä on kylmä ja ulkona vielä kylmempää, ainakin pakkaskelillä hanki kantaa ja valokuvista tulee kauniimpia. TORINO 2006 (urheilu). Jos ei tule unta, tuleepa ainakin urhelua. ETIIKKA (tieteenhaara). Auttaa tiukassa paikassa. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119 – 120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puhelin: 014 260 3360 Faksi: 014 260 3928 Toimituksen sähköposti: jylkkari@jyy.fi Nettisivut: www.jyy.fi/jylkkari Päätoimittaja Toni Peltonen 014 260 3359, 045 137 1957, paatoimittaja@jyy.fi Toimittaja Olli Sulopuisto 014 260 3360, toimittaja@jyy.fi Visualisti Janic Leino 014 260 3973, sivari@jyy.fi Painos 7 000 kpl. Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki, puh. 015 348 1200. ISSN 0356 – 7362 PAIKKA: KORKEA. Kerrostalon katto tarjoaa ylvään perspektiivin kaupungin arkikuhinaan. Etäisyys pehmentää liikenteen ja kaupankäynnin valot tuikkiviksi pisteiksi, joten selkeänä talvi-iltana kiipeilijä on kuin kahden taivaan välissä. Oikeatkin tähdet näkyvät kirkkaampina keinovalohälyn yläpuolella. Huipulla voi tuulla, mutta piipusta kohoava sisäilma pitää lämpimänä. Piknik onnistuu katolla jo varhain keväällä, sillä laaja tumma pinta säilöö auringonsäteet. Kun alhaalla tarvitsee vielä pitkiä lahkeita ja hihoja, ylhäällä tarkenee ilman. AIKA: YÖ. Tuttu, kaikkien tavoitettavissa oleva paikka on epätavalliseen vuorokaudenaikaan jotain aivan muuta. Laajavuoren latuverkostossa suihkii aamusta iltaan tiukkailmeisiä hiihtäjiä. Mutta kun sähkölamput on sammutettu, ei vastaan tule ketään. Kuunvalo kiillottaa tienlevyisen latupohjan hohtavaksi, ja pilvisinä talviöinä kaupunkimetsä on vaaleanpunainen ja oranssi. Lumisten puiden keskellä liikenteen murinaa tuskin kuulee. KESTO: PITKÄ. On paljon paikkoja, joissa vain pistäydytään. Kuten julkiset liikennevälineet, jotka merkitsevät monelle pelkkää menneen ja tulevan välitilaa. Niissä on kuitenkin antoisaa viettää aikaa ja dokumentoida, mistä Suomi puhuu. Kaupunkibussissa etupenkin eläkeläisäijä posmottaa nuorelle kuskille niin, että ajaa pysäkkinsä ohi. Teinityttöjen asiat kuuluvat muutaman penkkirivin eteenpäin, ja humaltuneen nuoren miehen kännykkäpuhelua voi seurata koko bussi. Keski-ikäisten rouvien vaitonaisesta keskustelustakin saa napattua muistilehtiöön muutaman vuorosanan. Eikä tässä vielä kaikki. Bussimatkasta voi tehdä kulttuurikokemuksen. Renkaiden rytmi, matkakortin leimasinlaitteen piippaus ja ihmisten kallistelu muuttuvat tanssiksi, jos matkustajien sijaan kuuntelee musiikkia. Liikkeelle, pysähdys, sisään, ulos, kaarre oikeaan, kaarre vasempaan, hyppy, kumarrus, pysähdys… TUTUSTUMINEN: KOKONAISUUS. Jos haluaa ottaa kaupungin haltuun, reitti kodin, koulun ja kaupan välillä ei riitä. On tutustuttava kokonaisuuteen. Ulkoilija voi kävellä vaikka lähimmän järven ympäri ja koluta kaikki polunpätkät kotinsa ympäristössä. Baareissa viihtyvälle sopii tuoppi paikkakunnan tai kaupunginosan jokaisessa kaljakuppilassa, taideharrastajalle joka museon katsastaminen. Uudesta kaupungista tulee tuttu, ja tutusta kuin uusi. jylkkari@jyy.fi Toni Peltonen paatoimittaja@jyy.fi 3/ 20 06 : M ar kk in oi nn in pr of es so ri vä är en si tu tk im uk si a Lisää vanhoja lehtiä 2 JYYn pääsihteerin tehtävää haki määräaikaan mennessä 13 henkilöä. Heistä haastateltaviksi päätettiin kutsua kuusi hakijaa. Haastatteluun kutsutut ovat Eino Nissinen, yhteiskuntatieteiden yo, 22, Hanna Heinonkoski, kauppatieteiden ylioppilas, 22, Immu Isosaari, taloustieteen maisteri, 33, Minna Hautamäki, yhteiskuntatieteiden ylioppilas, 24, Tuomas Viskari, yhteiskuntatieteiden maisteri, 28 ja Antti Vesala, filosofian ja kauppatieteen ylioppilas, 27. Paikkaa hakivat myös Matti Muukkonen, humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri, 23, Ulla Virtanen, humanististen tieteiden maisteri, 27, Janne Lahtia, humanististen tieteiden kandidaatti, 40, Päivi Takala, filosofian yo, 39, Tommi Piirainen, yhteiskuntatieteiden maisteri, 33, Jaana Lailavuo, BBA-tradenomi, 28 ja Anu Halonen, filosofian maisteri , 28. Hakijoista Minna Hautamäki työskentelee JYYn kulttuurija Antti Vesala koulutuspoliittisena sihteeerinä. Tuomas Viskari on entinen JYYn sosiaalisihteeri. Uusi pääsihteeri valitaan edustajiston kokouksessa tiistaina 21. helmikuuta. JYYn pääsihteerin tehtävään 13 hakijaa 3/2006 UUTISET 15.02.06 Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen ei käynnistänyt virallisia selvityksiä taloustieteiden professorin epäillyistä vakavista tutkimuseettisistä väärinkäytöksistä. Rehtorin mukaan tiedekunnan selvityspyyntö ei ollut vaadittavan yksilöity ja perusteltu, joten edes esiselvityksen tekoon ei riittänyt perusteita. Rehtoraatin taustaselvittelyn aikana tieteellisestä vilpistä epäilty professori irtisanoutui ja siirtyi toisen yliopiston palvelukseen. JYVÄSKYLÄN yliopisto ei käynnistänyt virallista esiselvitystä, kun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan dekaani ilmoitti viime keväänä rehtorille epäilyksistään markkinoinnin professorinsa Minna Mattilan tutkimuseettisistä väärinkäytöksistä ja viranhoitoon liittyvistä epäselvyyksistä. Kansainvälisestikin tunnetun professorin epäilty syntilista oli Jyväskylän Ylioppilaslehden saamien tietojen mukaan pitkä. Epäilyksen alla oli esimerkiksi professorin virkaa hakiessaan esittämä 15 julkaisun luettelo. Kun tiedekunta pyysi epäilysten herättyä professoria osoittamaan luettelon useista epäselvistä tapauksesta niiden kansainvälinen julkaisija, professori pystyi siihen ainoastaan joidenkin artikkelien osalta. Tiedekunnan epäilykset heräsivät runsas vuosi professorin virantäytön jälkeen, kun dekaani kiinnitti huomiota professorin poikkeuksellisen nopeaan julkaisutahtiin uuden palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen arvioinnin yhteydessä. Samoihin aikoihin epäilyksen alle joutuivat myös professorin virassaan tekemät tutkimukset ja niiden havaintojen todenmukaisuus. Lisäksi osa professorin ohjauksessa olleista jatko-opiskelijoista kertoi ohjaajansa kehottaneen heitä tutkimushavaintojen paisutteluun, jotta väitöskirjojen painoarvo lisääntyisi. YLIOPISTON johtoporrasta eivät kuitenkaan esitetyt epäilyt, tiedekunnan niiden perusteluiksi kiikuttamat dokumentit tai rehtoraatin oma muutaman kuukauden ”taustaselvitys” vakuuttanut. Rehtori ei nähnyt aihetta käynnistää tutkimuseettisistä väärinkäytöksistä virallista esiselvitystä. Siitäkin huolimatta, että Jyväskylän yliopisto on sitoutunut, kaikkien muiden korkeakoulujen tavoin, noudattamaan tutkimustoiminnassaan valtakunnallisen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeita, joiden mukaan rehtorin esiselvitystyö on lievin tutkinnan taso. Rehtori Aino Sallisen ja hallintojohtaja Erkki Tuunasen mukaan esiselvitystä ei aloitettu yksinkertaisesti siksi, että esitettyjä epäilyjä ei pystytty rehtoraatissa ”todentamaan”, eikä jatkoselvityksiä varten saatu pyynnöstä huolimatta riittävästi lisäaineistoa. Kuitenkin tutkimuseettisten menettelyohjeiden mukaan esiselvityksessä on tarkoitus ”alustavasti kartoittaa ilmoituksessa esitettyjen loukkausepäilyjen aiheellisuus ja niiden tueksi esitetyt perusteet”. Ohjeissa ei mainita esiselvitysvaiheessa todentamisesta mitään. Ohjeet neuvovat, että menettelytapoja pitää soveltaa, kun ”on aihetta epäillä hyvää tieteellistä käytäntöä loukatun”. Päätöksensä perusteluiksi yliopiston johtokaksikko vetoaa myös siihen, ettei tiedekunnan esittämä kirjallinen selvityspyyntö ollut yksilöity eikä perusteltu siten kuin neuvottelukunnan ohjeet vaativat. Tuunanen totesi, että pelkästään yhden jatko-opiskelijan lausuntoon ei tässä tapauksessa voinut luottaa, koska esitettyä lausuntoa ei voitu aineistollisesti todentaa. Kyseenalaistettaessa opiskelijoiden määrän rehtori tarttui aiheeseen ja totesi, että opiskelijoita oli kyllä myöhemmin kaksi, mutta heidän lausuntonsa koskivat ”tutkimusprosessin eri vaiheita”, joten niiden yhdistäminen toisiaan Yliopiston johtopari ei selvittänyt epäilyjä tutkimusvilpistä Osa professorin ohjauksessa olleista jatko-opiskelijoista kertoi ohjaajansa kehottaneen heitä tutkimushavaintojen paisutteluun, jotta väitöksen painoarvo lisääntyisi. J ANIC L EINO Rehtori Aino Sallinen. Hallintojohtaja Erkki Tuunanen. Tällä aukeamalla juttuja 20-vuoden takaa
• J Y RO C K 40 31 30 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 • • • • JYVÄSKYLÄN M YLIOPPILASLEHTI 2/2006 UUTISET 01.02.06 JYYn pääsihteeri lähtee Akavaan JYYn pääsihteeri vaihtuu kesken kaksivuotista kautta, kun nykyisin tehtävää hoitava Simo Pöyhönen, 29, siirtyy Akavan palkkalistoille koulutuspoliittiseksi asiamieheksi maaliskuun alusta. "Mieluusti olisin ollut JYYssä pitempäänkin. Uusi homma sattui vain tulemaan sopivaan aikaan", hän sanoo. Pöyhösestä tuli JYYn pääsihteeri huhtikuussa 2004. Sitä ennen hän toimi JYYn hallituksessa, sosiaalisihteerinä ja ylioppilaskunnan puheenjohtajana. Pöyhönen on tällä hetkellä Suomen Valtiotieteilijöiden Liiton valtuuston jäsen ja hallituksen varajäsen. Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavassa hänen vastuullaan on muun muassa koulutuspoliittinen edunvalvonta. Uuden pääsihteerin haku päättyy perjantaina 10. helmikuuta. Pääsihteerin toimen avautumisen lisäksi JYYn sihteeristössä tapahtuu muitakin muutoksia, sillä Konepohjan ylioppilaskylän vapaa-aikasihteeri Taina Kelavirta on jäänyt vapaalle kevään ajaksi. Vapaa-aikasihteerin toimeen haetaan kevään ajalle sijaista. Hakuaika päättyy keskiviikkona 8. helmikuuta. JANIC LEINO OKL:n johtajan Jorma Ojalan mukaan pahimmasta on nyt päästy yli, kun hengitystiesairauksista kärsinyt henkilökunta saatiin pois päärakennuksesta. OKL muutti Agoraan OKL:n ja kasvatustieteiden tiedekunnan henkilökunnan muutto päärakennuksesta Agoraan onnistui tiukalla aikataululla. Pahvilaatikoiden keskellä pohditaan enää, kuka päätti sisäilmaongelmien huonosta tiedottamisesta. AGORA-RAKENNUKSEN D-siipeen on nyt asettunut nousevan kasvuyrityksen sijaan opettajankoulutuslaitos ja kasvatustieteiden tiedekunta. Porukka joutui muuttamaan tammikuussa yliopiston päärakennuksen siivestä pois, koska sisäilmaongelmat pahenivat merkittävästi syksyn aikana. Muuttopäätöksen hetkellä lähes jokaisella OKL:n tukihenkilökuntaan kuuluvalla oli diagnosoitu sisäilmasta johtuvia hengitystiesairauksia. Lisäksi astmaoireista kärsivien määrä oli laitoksella valtakunnallista keskiarvoa tuntuvasu suurempi. Yliopiston hallinto vakuuttui terveysongelmien vakavuudesta ja pikamuuton tarpeellisuudesta marraskuisessa kokouksessa viimeistään siinä vaiheessa, kun Senaatti-kiinteistöt ilmoitti, ettei ongelmatiloista tarvitse enää maksaa vuokraa. OKL:N JOHTAJA, lehtori Jorma Ojala näyttää suhteellisen tyytyväiseltä uudessa työhuoneessaan Agorassa. Lattialla on neljä avattua, mutta tyhjentämätöntä pahvilaatikkoa täynnä paperia. Yhtään huonekalua ei C-rakennuksen siivestä Agoraan tuotu, ja ulkopuolinen siivousfirma puhdisti kaikki tavarat ennen pakkausta. Jokainen kirja ja mappi käytiin erikseen läpi imurin kanssa. Henkilökunnan pahimmat terveysongelmat on nyt jätetty päärakennukseen remontoitavaksi. Ojala kuitenkin toteaa, etteivät hengitystiesairaudet het7/Tässä täytyykin kiittää yliopiston korkeinta johtoa, että loppujen lopuksi itse muuttopäätös tehtiin nopeasti." Jorma Ojala, OKLn johtaja kessä häviä vaikka ilmasto muuttuu. "Ennenkaikkea olen helpottunut, kun olin huolissani ihmisten terveydestä. Tässä täytyykin kiittää yliopiston korkeinta johtoa, että loppujen lopuksi itse muuttopäätös tehtiin nopeasti", Ojala toteaa. "Uskon, että kun tähän reagoitiin niin nopeasti, niin oireet helpottuvat eivätkä muutu kroonisiksi." Laitoksen johtaja painottaa, että tukihenkilöstön lisäksi myös opettajat oireilivat, ja erityisesti äänenkäytön kanssa oli luennoillakin ongelmia. "On hankala luennoida, jos ääntä ei lähtenyt ollenkaan", Ojala sanoo itsekin vielä ääni painuksissa. Osa opetuksesta jatkuu kuitenkin edelleen päärakennuksessa. Myös atkja ainejärjestötila on opiskelijoiden ahkerassa käytössä. Asiantuntijoiden mukaan lyhytaikainen oleskelu tiloissa ei ole terveydelle vaarallista. Samaan uskoo myös Ojala. OKL:n opettajien omassa harkinnassa on etsiä opetustiloja päärakennuksen ulkopuolelta. Monet ovatkin näin tehneet, mutta Ojala painottaa, että monisatapäisen opiskelijajoukon lukujärjestyksen liikuttelu ei ole helppoa. YLIOPPILASLEHDEN edellisessä numerossa ihmeteltiin, miksi laitoksen henkilökunta ei tiedottanut opiskelijoille sisäilman aiheuttamista terveysongelmista, ja miksi se lopulta tiedusteli opiskelijoiden oireita vasta kun lehti oli asiaa kysellyt. Nyt Ojala kertoo syynä olleen, että yliopiston hallintojohtaja Erkki Tuunanen ilmoitti hoitavansa tiedottamispuolen. Sen seurauksena asia ilmestyi jo seuraavana päivänä Keskisuomalaisen sivuille. Hallintojohtaja Tuunanen kiistää koskaan kieltäneensä ketään tiedottamasta asiasta. Toni Peltonen paatoimittaja@jyy.fi Opiskelijat siedätyksessä Luokanopettajiksi opiskelevien ainejärjestö Pedago kyselee parhaillaan kattavasti sähköpostitse, onko opiskelijoilla ollut oireita päärakennuksen sisäilmasta. "Eräs opiskelija halusi kartoitusta ja myös selvitystä siihen, miksei asiasta ole opiskelijoille tiedotettu", kertoo Pedagon puheenjohtaja Sohvi Kuorelahti. Ainejärjestö on vakuuttunut siitä, ettei laitoksen henkilökunnalla ole missään tapauksessa ollut salailuaikomusta. "Voimat on laitettu siihen, että on selvitetty, mihin tämänkokoinen laitos voidaan siirtää", lisää viime vuonna puhetta luotsannut Jonna Rintarahko. Mitään merkkejä homepaniikista ei ainejärjestöihmisten silmille ole tullut. Aktiivit kertovat, että leikkiäkin on laskettu. Todennäköistä kun on, että töihin päädytään homekouluihin, niin päärakennuksen ongelmat toimivat siihen vain hyvänä siedätyshoitona. 2 JYYn pääsihteerin tehtävää haki määräaikaan mennessä 13 henkilöä. Heistä haastateltaviksi päätettiin kutsua kuusi hakijaa. Haastatteluun kutsutut ovat Eino Nissinen, yhteiskuntatieteiden yo, 22, Hanna Heinonkoski, kauppatieteiden ylioppilas, 22, Immu Isosaari, taloustieteen maisteri, 33, Minna Hautamäki, yhteiskuntatieteiden ylioppilas, 24, Tuomas Viskari, yhteiskuntatieteiden maisteri, 28 ja Antti Vesala, filosofian ja kauppatieteen ylioppilas, 27. Paikkaa hakivat myös Matti Muukkonen, humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri, 23, Ulla Virtanen, humanististen tieteiden maisteri, 27, Janne Lahtia, humanististen tieteiden kandidaatti, 40, Päivi Takala, filosofian yo, 39, Tommi Piirainen, yhteiskuntatieteiden maisteri, 33, Jaana Lailavuo, BBA-tradenomi, 28 ja Anu Halonen, filosofian maisteri , 28. Hakijoista Minna Hautamäki työskentelee JYYn kulttuurija Antti Vesala koulutuspoliittisena sihteeerinä. Tuomas Viskari on entinen JYYn sosiaalisihteeri. Uusi pääsihteeri valitaan edustajiston kokouksessa tiistaina 21. helmikuuta. JYYn pääsihteerin tehtävään 13 hakijaa 3/2006 UUTISET 15.02.06 Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen ei käynnistänyt virallisia selvityksiä taloustieteiden professorin epäillyistä vakavista tutkimuseettisistä väärinkäytöksistä. Rehtorin mukaan tiedekunnan selvityspyyntö ei ollut vaadittavan yksilöity ja perusteltu, joten edes esiselvityksen tekoon ei riittänyt perusteita. Rehtoraatin taustaselvittelyn aikana tieteellisestä vilpistä epäilty professori irtisanoutui ja siirtyi toisen yliopiston palvelukseen. JYVÄSKYLÄN yliopisto ei käynnistänyt virallista esiselvitystä, kun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan dekaani ilmoitti viime keväänä rehtorille epäilyksistään markkinoinnin professorinsa Minna Mattilan tutkimuseettisistä väärinkäytöksistä ja viranhoitoon liittyvistä epäselvyyksistä. Kansainvälisestikin tunnetun professorin epäilty syntilista oli Jyväskylän Ylioppilaslehden saamien tietojen mukaan pitkä. Epäilyksen alla oli esimerkiksi professorin virkaa hakiessaan esittämä 15 julkaisun luettelo. Kun tiedekunta pyysi epäilysten herättyä professoria osoittamaan luettelon useista epäselvistä tapauksesta niiden kansainvälinen julkaisija, professori pystyi siihen ainoastaan joidenkin artikkelien osalta. Tiedekunnan epäilykset heräsivät runsas vuosi professorin virantäytön jälkeen, kun dekaani kiinnitti huomiota professorin poikkeuksellisen nopeaan julkaisutahtiin uuden palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen arvioinnin yhteydessä. Samoihin aikoihin epäilyksen alle joutuivat myös professorin virassaan tekemät tutkimukset ja niiden havaintojen todenmukaisuus. Lisäksi osa professorin ohjauksessa olleista jatko-opiskelijoista kertoi ohjaajansa kehottaneen heitä tutkimushavaintojen paisutteluun, jotta väitöskirjojen painoarvo lisääntyisi. YLIOPISTON johtoporrasta eivät kuitenkaan esitetyt epäilyt, tiedekunnan niiden perusteluiksi kiikuttamat dokumentit tai rehtoraatin oma muutaman kuukauden ”taustaselvitys” vakuuttanut. Rehtori ei nähnyt aihetta käynnistää tutkimuseettisistä väärinkäytöksistä virallista esiselvitystä. Siitäkin huolimatta, että Jyväskylän yliopisto on sitoutunut, kaikkien muiden korkeakoulujen tavoin, noudattamaan tutkimustoiminnassaan valtakunnallisen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeita, joiden mukaan rehtorin esiselvitystyö on lievin tutkinnan taso. Rehtori Aino Sallisen ja hallintojohtaja Erkki Tuunasen mukaan esiselvitystä ei aloitettu yksinkertaisesti siksi, että esitettyjä epäilyjä ei pystytty rehtoraatissa ”todentamaan”, eikä jatkoselvityksiä varten saatu pyynnöstä huolimatta riittävästi lisäaineistoa. Kuitenkin tutkimuseettisten menettelyohjeiden mukaan esiselvityksessä on tarkoitus ”alustavasti kartoittaa ilmoituksessa esitettyjen loukkausepäilyjen aiheellisuus ja niiden tueksi esitetyt perusteet”. Ohjeissa ei mainita esiselvitysvaiheessa todentamisesta mitään. Ohjeet neuvovat, että menettelytapoja pitää soveltaa, kun ”on aihetta epäillä hyvää tieteellistä käytäntöä loukatun”. Päätöksensä perusteluiksi yliopiston johtokaksikko vetoaa myös siihen, ettei tiedekunnan esittämä kirjallinen selvityspyyntö ollut yksilöity eikä perusteltu siten kuin neuvottelukunnan ohjeet vaativat. Tuunanen totesi, että pelkästään yhden jatko-opiskelijan lausuntoon ei tässä tapauksessa voinut luottaa, koska esitettyä lausuntoa ei voitu aineistollisesti todentaa. Kyseenalaistettaessa opiskelijoiden määrän rehtori tarttui aiheeseen ja totesi, että opiskelijoita oli kyllä myöhemmin kaksi, mutta heidän lausuntonsa koskivat ”tutkimusprosessin eri vaiheita”, joten niiden yhdistäminen toisiaan Yliopiston johtopari ei selvittänyt epäilyjä tutkimusvilpistä Osa professorin ohjauksessa olleista jatko-opiskelijoista kertoi ohjaajansa kehottaneen heitä tutkimushavaintojen paisutteluun, jotta väitöksen painoarvo lisääntyisi. J ANIC L EINO Rehtori Aino Sallinen. Hallintojohtaja Erkki Tuunanen. J yväskylän yliopisto on ajautunut sivuraiteille. Yliopistomme johto puhuu pykälistä ja alakohdista, kun pitäisi puhua tutkimusyliopistosta ja tieteen etiikasta. On unohdettu, miksi me kaikki olemme Jyväskylän yliopistossa. On unohdettu, miksi yliopiston ydintehtävän pitää säilyä kirkkaana myös taloudellisen tehokkuusajattelun paineissa. On unohdettu, miksi olemme akateeminen luottamusyhteisö. K uukauden verran olen selvittänyt professori Minna Mattilan seikkailuja taloustieteiden tiedekunnassa. Yhden yksilön tarinaa suuressa tutkimusyhteisössämme. Yhden nuoren ihmisen tietä vaikeasti saavutettaviin virkoihin. Yhden ihmisen taistelua KOTAmerkintöjen saavuttamiseksi. Assistentin viran saavuttamiseksi. Professorin viran saavuttamiseksi. Tiedeyhteisön arvostuksen saavuttamiseksi. Kansainvälisen aseman saavuttamiseksi. Kaiken tämän jälkeen on helpompi ymmärtää, miten yksi ihminen voi omalla toiminnallaan saavuttaa kansainvälisestikin suvereenin aseman pohjoismaiden mobiilipankkiasioiden erikoisasiantuntijana, kun samaan aikaan hänen epäillään sortuneen vakaviin tutkimuseettisiin väärinkäytöksiin. Y mmärrystä ei kuitenkaan löydy siihen, miksi rehtoritasolla ei asia edennyt. Miksi pilliin ei rehtoraatissa vihelletty? Miksi asioita ei tutkittu kunnolla? Miksi omaa pesää ei pidetty puhtaana? Rehtorin pitää edustaa yliopistoaan Jyväskylässä. Suomessa. Kansainvälisesti. Rehtorin pitää neuvotella yliopiston rahoituksessa tiedekuntien kanssa. Tekesin kanssa. Suomen Akatemian kanssa. Puolustusvoimien kanssa. Opetusministeriön kanssa. Euroopan unionin kanssa. Rehtorin pitää pitää huolta opiskelijoista. Assistenteista. Lehtoreista. Professoreista. Dekaaneista. Rehtorin pitää markkinoida Jyväskylän yliopistoa Jyväskylässä. Suomessa. Itä-Euroopassa. Aasiassa. Maailmassa. Rehtorin pitää vahvistaa tutkimuksen painopistealueita Jyväskylän Yliopistossa. Suomessa. Euroopan unionissa. Aasiassa. Maailmassa. R ehtorin kuitenkin pitää ennenkaikkea vastata tiedeyhteisön vanhimpana tutkimusetiikasta. Hänen pitää viheltää pilliin, kun professoreilla, hallintopäälliköillä ja dekaaneilla on pilli hukassa. Hänen pitää vastata. Kaiken tämän jälkeen en ymmärrä, miten yksi ihminen voi omalla toiminnallaan saavuttaa yliopistossamme, valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin suvereenin aseman pohjoismaiden pitkäaikaisimpana naisrehtorina, kun samaan aikaan hänen epäillään sortuneen vakaviin tutkimuseettisiin virhearviointeihin. Henkilökohtaisesti minua on alkanut tapahtumasarja ällöttää niin paljon, että taidan vain periaatteesta viedä huonon graduni Tampereen yliopiston puolelle. Näkökulmia kaupunkiin 4 NÄKÖKULMIA 3/2006 reuna huomautus Pihla Tiihonen pääkirjoitus 15. helmikuuta 2006 Tehokkuusajattelu tappaa tutkimusetiikan ku va tu ks ia Kansallislippujen polttamisvimma leviää maailmalla Iranilaiset äärimuslimit ovat alkaneet varmuuden vuoksi polttaa kaikkien valtioiden kansallislippuja. Mielenosoittajat haluavat näin välttää riskin, että jokin profeetta Muhammedin pilakuvia julkaissut maa jäisi ilman omaa jihadiaan. ”Kuolema Lesotholle! Kuolema Andorralle! Kuolema… öö… Vanuatulle!” mesosi väkijoukko Teheranissa. Polttovimma on saanut jalansijaa myös Euroopassa. Esimerkiksi tsekit tuikkasivat tuleen Jan Husin, englantilaiset Jeanne d’Arcin ja Suomeen sotaharjoituksiin saapuneet saksalaisjoukot varmuuden vuoksi Lapin. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä muistutti, että ravintoloissa polttaminen on sallittua vain tarkoitukseen erityisesti varatuissa tiloissa. Muhammed itse ei päässyt Sedu Koskisen yökerhon vip-osastoon, sillä hänellä ei ollut esittää ovimiehelle kuvallista henkilötodistusta. Totuuden Tietotoimisto http://lehti.samizdat.info/ PAKKANEN (sää). Vaikka sisällä on kylmä ja ulkona vielä kylmempää, ainakin pakkaskelillä hanki kantaa ja valokuvista tulee kauniimpia. TORINO 2006 (urheilu). Jos ei tule unta, tuleepa ainakin urhelua. ETIIKKA (tieteenhaara). Auttaa tiukassa paikassa. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119 – 120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puhelin: 014 260 3360 Faksi: 014 260 3928 Toimituksen sähköposti: jylkkari@jyy.fi Nettisivut: www.jyy.fi/jylkkari Päätoimittaja Toni Peltonen 014 260 3359, 045 137 1957, paatoimittaja@jyy.fi Toimittaja Olli Sulopuisto 014 260 3360, toimittaja@jyy.fi Visualisti Janic Leino 014 260 3973, sivari@jyy.fi Painos 7 000 kpl. Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki, puh. 015 348 1200. ISSN 0356 – 7362 PAIKKA: KORKEA. Kerrostalon katto tarjoaa ylvään perspektiivin kaupungin arkikuhinaan. Etäisyys pehmentää liikenteen ja kaupankäynnin valot tuikkiviksi pisteiksi, joten selkeänä talvi-iltana kiipeilijä on kuin kahden taivaan välissä. Oikeatkin tähdet näkyvät kirkkaampina keinovalohälyn yläpuolella. Huipulla voi tuulla, mutta piipusta kohoava sisäilma pitää lämpimänä. Piknik onnistuu katolla jo varhain keväällä, sillä laaja tumma pinta säilöö auringonsäteet. Kun alhaalla tarvitsee vielä pitkiä lahkeita ja hihoja, ylhäällä tarkenee ilman. AIKA: YÖ. Tuttu, kaikkien tavoitettavissa oleva paikka on epätavalliseen vuorokaudenaikaan jotain aivan muuta. Laajavuoren latuverkostossa suihkii aamusta iltaan tiukkailmeisiä hiihtäjiä. Mutta kun sähkölamput on sammutettu, ei vastaan tule ketään. Kuunvalo kiillottaa tienlevyisen latupohjan hohtavaksi, ja pilvisinä talviöinä kaupunkimetsä on vaaleanpunainen ja oranssi. Lumisten puiden keskellä liikenteen murinaa tuskin kuulee. KESTO: PITKÄ. On paljon paikkoja, joissa vain pistäydytään. Kuten julkiset liikennevälineet, jotka merkitsevät monelle pelkkää menneen ja tulevan välitilaa. Niissä on kuitenkin antoisaa viettää aikaa ja dokumentoida, mistä Suomi puhuu. Kaupunkibussissa etupenkin eläkeläisäijä posmottaa nuorelle kuskille niin, että ajaa pysäkkinsä ohi. Teinityttöjen asiat kuuluvat muutaman penkkirivin eteenpäin, ja humaltuneen nuoren miehen kännykkäpuhelua voi seurata koko bussi. Keski-ikäisten rouvien vaitonaisesta keskustelustakin saa napattua muistilehtiöön muutaman vuorosanan. Eikä tässä vielä kaikki. Bussimatkasta voi tehdä kulttuurikokemuksen. Renkaiden rytmi, matkakortin leimasinlaitteen piippaus ja ihmisten kallistelu muuttuvat tanssiksi, jos matkustajien sijaan kuuntelee musiikkia. Liikkeelle, pysähdys, sisään, ulos, kaarre oikeaan, kaarre vasempaan, hyppy, kumarrus, pysähdys… TUTUSTUMINEN: KOKONAISUUS. Jos haluaa ottaa kaupungin haltuun, reitti kodin, koulun ja kaupan välillä ei riitä. On tutustuttava kokonaisuuteen. Ulkoilija voi kävellä vaikka lähimmän järven ympäri ja koluta kaikki polunpätkät kotinsa ympäristössä. Baareissa viihtyvälle sopii tuoppi paikkakunnan tai kaupunginosan jokaisessa kaljakuppilassa, taideharrastajalle joka museon katsastaminen. Uudesta kaupungista tulee tuttu, ja tutusta kuin uusi. jylkkari@jyy.fi Toni Peltonen paatoimittaja@jyy.fi 3 3/2006 Opetusministeri Antti Kalliomäen mielestä ammattikorkeakoulujen tulisi jatkossakin käyttää polytechnic-termiä university-sanan sijaan. Hän vastasi kansanedustaja Petri Neittaanmäen (kesk) esittämään kirjalliseen kysymykseen eduskunnassa 8. helmikuuta. ”Opetusministeriö on eri yhteyksissä esittänyt ammattikorkeakouluille, että ne pitäytyisivät yhtenäisen käytännön ja selkeyden vuoksi opetusministeriön käyttämässä englanninkielisessä käännöksessä polytechnic tarkoitettaessa ammattikorkeakoulua, eikä tätä käytäntöä ole tarkoitus muuttaa.” Vuonna 2005 julkaistiin Opetusministeriön tilaama Korkeakoulusanasto, jossa käytetään polytechnic-termiä. Käännöksestä päätettiin jo 1990-luvun alussa amk-järjestelmää luotaessa. Ministeri polytechnicin kannalla Tutoreiden haku ensi syksyä varten on nyt käynnissä. Hakuaikaa on helmikuun loppuun saakka, ja varsinainen koulutus järjestetään toukokuun alkupuolella. Tutoreita tarvitaan yhteensä yli 130. Yhdelle tutorille tulee ohjattavaksi 10 – 15 uutta opiskelijaa. Tutorien tulee olla valmiit tehtäväänsä 31.8.2006, kun uudet opiskelijat saapuvat. Koulutukseen osallistumisesta, pienryhmäohjauksesta huolehtimisesta ja loppuraportista tutoreille myönnetään 3–4 opintopistettä. Lisätietoja saa JYYn korkeakoulupoliittiselta sihteeriltä Antti Vesalalta, 014 260 3358 tai koposihteeri@jyy.fi. Hakulomake ja lisätietoja löytyy osoitteesta http://www.jyu.fi/hallinto/opiskelijapalvelut/tutorointi . Tutoreita tarvitaan syksyksi Kortepohjan vapaa-aikasihteerin sijaiseksi on valittu Hanna Laitinen. Tällä hetkellä yliopiston kansainvälisissä palveluissa harjoittelussa oleva 25-vuotias aloittaa tehtävässä välittömästi. Hän on työskennellyt Dublinissa yliopiston asuntolassa samankaltaisissa tehtävissä. ”Ajattelin, että sihteerin homma olisi kätevä jatko sille, mitä nyt teen. Yritän myös tehdä gradua samalla”, hän sanoo. Va-sihteeri löytyi SAAVUMME kuvaajan kanssa rehtoraattiin vartin myöhässä. Kysymysten viimeistely tarkoiksi viivästytti. Kättelemme aulassa yliopiston hallintojohtaja Erkki Tuunasen ja lakimies Jouni Valjakan. Siirrymme yhdessä rehtorin työhuoneeseen. Miehet vaikuttavat hermostuneilta, mutta rehtori Aino Sallinen ei, vaikka hänkin on normaalia värittömämpi. Istuudumme alas. Miehet eivät oikein tiedä mihin istuisivat. Sallinen ottaa normaalin paikkansa neuvottelupöydän päästä. Siihen ovat yli 14 vuotta rehtorina opettaneet. Haastattelu voi alkaa. ENSIN ESITÄN pari yleistä kysymystä yliopiston henkilöstöpolitiikasta. Rehtori aloittaa tutun liturgiansa, jossa hän viittaa jatkuvasti omiin julkisiin puheisiinsa. Huomaan minua lähimpänä istuvan lakimiehen vilkuilevan kysymyslistaani, selkeästi yrittäen lukea kirjaimia nurinpäin. Kysyn vielä yliopiston sitoutumisesta valtakunnallisiin tutkimuseettisiin periaatteisiin. Rehtori vakuuttaa erittäin voimallisesti, että sääntöjä noudatetaan täysin. L a k i m i e h e n kädet tärisevät, kun hän pyyhkii silmälasejaan. PUHEVIESTINNÄN professori, neuvottelutekniikan ja kehonkielen ammattilainen Aino Sallinen hallitsee itsensä lähes täydellisesti koko haastattelun ajan. Sallinen katsoo minua suoraan silmiin, hän ei liiemmin korota ääntään ja äänensävy pysyy ystävällisenä. Puheensa sisällössä Sallinen harhautuu lähes tunnin haastattelun aikana vain kerran, mutta silloin hän heti keskeyttää lauseensa ja toteaa: ”Lakimies voi jatkaa tästä”. Vaikka pyydän häntä kuitenkin jatkamaan vastaustaan, rehtori sulkee suunsa ja toteaa tiukemmin: ”Lakimies vastaa tähän” ja viittaa kädellään Valjakan suuntaan. Lakimiestä rehtori tarvitsee aina, kun hän ei onnistu muotoilemaan sanatarkasti oikeita lakipykäliä etsiessään niistä vastauksiaan tutkimuseettisiin kysymyksiin. HALLINTOJOHTAJA Erkki Tuunanen ei näytä pysyvän yhtä hyvin kontrollissa. Hän välttelee katsekontaktia ja korottaa ääntäänkin muutamaan kertaan, kun kyseenalaistan hänen vastauksiaan tai yliopiston tekemiä ratkaisuja. Tuunanen on selkeästi ärsyyntynyt kysymysjoukosta, eikä osaa tai halua sitä peittää. Hän myös supisee pari kertaa lakimiehen kanssa. Yliopiston lakimies Jouni Valjakka vaikuttaa koko ajan olevan jännittynein porukasta. Hän ei katso silmiin kuin pari kertaa, ja hänen kätensä ja äänensä värisevät hieman tiukoissa paikoissa. Lakimies pysyy kuitenkin asiakysymyksissä tarkkana, eikä kompastele kuin yhdessä kohtaa, kun pyydän häntä arvioimaan epäiltyjä jatko-opiskelijoiden ohjauksen väärinkäytöksiä. Toni Peltonen kommentti Eleitä, ilmeitä, asentoja Nettipiraatti voidaan erottaa LÄHITULEVAISUUDESSA voimaan astuvat uudet tietojärjestelmien käyttösäännöt mahdollistavat opiskelijan erottamisen määräajaksi yliopistosta, mikäli hän rikkoo sääntöjä. Esimerkiksi ohjelmia tai elokuvia hyötymistarkoituksessa kopioiva opiskelija voidaan erottaa pisimmillään vuodeksi. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Tietoturvapäällikkö Matti Leväsen mukaan samanlaisten rangaistusten käyttäminen on periaatteessa mahdollista jo nykyisillä säännöillä. Uutta on, että sääntöihin on selvästi kirjattu esille paitsi rangaistavat teot, myös niistä seuraavat sanktiot. Säännöissä kerrotaan, mitä yliopiston tietojärjestelmissä saa ja ei saa tehdä. Uutena ilmiönä Levänen mainitsee verkostomarkkinoinnin. ”Kaupallinen ja poliittinen toiminta ovat sääntöjen mukaan kiellettyjä, mutta saa nähdä, montako sivua tulee taas eduskuntavaalien alla.” UUSI SÄÄNTÖPAKETTI on tehty kaikkia Suomen yliopistoja yhdistävän tietoturvaohjeistuksen pohjalta. Tietotekniikkarikkomusten seuraamuskäytännöt hyväksyy yliopiston hallitus. Tarkkaa aikataulua käsittelylle ei vielä ole, mutta uudet säännöt on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian. Jyväskylän yliopistossa erottamista ei ole aikaisemmin käytetty rangaistuksena. Kokemuksia on kuitenkin jo muista korkeakouluista. Tampereen teknillinen yliopisto erotti viime vuonna kolme opiskelijaansa syyslukukauden ajaksi samanlaisen säännön perusteella. Olli Sulopuisto toimittaja@jyy.fi tukemaan oli rehtorin mukaan mahdotonta. Johtokaksikon mukaan esiselvityskynnyksen ylittämiseen olisi vaadittu kirjallisia todisteita jatko-opiskelijoiden esittämistä epäilyistä. Yliopiston lakimies Jouni Valjakka suostui Ylioppilaslehden pyynnöstä määrittelemään näkemyksensä siihen, mihin luokkaan tutkimuseettiset pulmakohdat jatko-opiskelijoiden lausuntojen perusteella voisi neuvottelukunnan ohjeiden mukaan sijoittaa. Valjakka totesi tutkimushavaintojen paisuttelukehotuksen olleen ”ehkä sepitystä”, joka kuuluu vakavamman tutkimusvilpin piiriin. Kun haastattelussa tuli ilmi, että Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden mukaan rehtorin on suoritettava varsinainen tutkinta ulkopuolisen asiantuntijaryhmän avustuksella, ”mikäli esiselvitys ei poista epäilyä vilpistä tieteellisessä toiminnassa”, sekä rehtori että hallintojohtaja toistivat moneen kertaan, että ”tässä tapauksessahan esiselvitystä ei käynnistetty”. Sen jälkeen koko kolmikko rehtorin johdolla vakuutti tuntevansa tutkimuseettiset pykälät erittäin hyvin. MARKKINOINNIN professori irtisanoutui Jyväskylän yliopiston palveluksesta lokakuussa, kun hän sai tutkimusviran Tampereen teknillisestä yliopistosta. Johtokaksikon tulkinnan mukaan professorin virkaan liittyvien epäilyjen selvittämistä ei voitu enää jatkaa, eikä tutkimuseettisten ongelmien esiselvitykseenkään ollut perusteita. Tämän rehtori myös ilmoitti vastauksessaan tiedekunnalle marraskuun lopussa, yli puoli vuotta taustaselvitystyön käynnistyttyä. Monet lähteet ovat kertoneet Jyväskylän Ylioppilaslehdelle, että yliopiston johto antoi prosessin aikana professorille kaksi vaihtoehtoa: joko irtisanoudut tai tutkimuseettiset epäselvyydet selvitetään julkisesti. Yliopiston johto kiistää jyrkästi koskaan esittäneensä näitä vaihtoehtoja tai toimineensa siten, että professori voisi näin edes tulkita. Kyseinen professori ei lukuisista yrityksistä huolimatta koskaan vastannut Jylkkärin haastattelupyyntöön. Toni Peltonen paatoimittaja@jyy.fi Puheensa sisällössä Sallinen harhautuu lähes tunnin haastattelun aikana vain kerran, mutta silloin hän heti keskeyttää lauseensa ja toteaa: ”Lakimies voi jatkaa tästä”. 2/2006: Huono sisäilma ikuisuusongelmana 3/2006: Jylkkärin kannanotto Tanskan pilapiirroskohuun Lisää vanhoja lehtiä J yväskylän yliopisto on ajautunut sivuraiteille. Yliopistomme johto puhuu pykälistä ja alakohdista, kun pitäisi puhua tutkimusyliopistosta ja tieteen etiikasta. On unohdettu, miksi me kaikki olemme Jyväskylän yliopistossa. On unohdettu, miksi yliopiston ydintehtävän pitää säilyä kirkkaana myös taloudellisen tehokkuusajattelun paineissa. On unohdettu, miksi olemme akateeminen luottamusyhteisö. K uukauden verran olen selvittänyt professori Minna Mattilan seikkailuja taloustieteiden tiedekunnassa. Yhden yksilön tarinaa suuressa tutkimusyhteisössämme. Yhden nuoren ihmisen tietä vaikeasti saavutettaviin virkoihin. Yhden ihmisen taistelua KOTAmerkintöjen saavuttamiseksi. Assistentin viran saavuttamiseksi. Professorin viran saavuttamiseksi. Tiedeyhteisön arvostuksen saavuttamiseksi. Kansainvälisen aseman saavuttamiseksi. Kaiken tämän jälkeen on helpompi ymmärtää, miten yksi ihminen voi omalla toiminnallaan saavuttaa kansainvälisestikin suvereenin aseman pohjoismaiden mobiilipankkiasioiden erikoisasiantuntijana, kun samaan aikaan hänen epäillään sortuneen vakaviin tutkimuseettisiin väärinkäytöksiin. Y mmärrystä ei kuitenkaan löydy siihen, miksi rehtoritasolla ei asia edennyt. Miksi pilliin ei rehtoraatissa vihelletty? Miksi asioita ei tutkittu kunnolla? Miksi omaa pesää ei pidetty puhtaana? Rehtorin pitää edustaa yliopistoaan Jyväskylässä. Suomessa. Kansainvälisesti. Rehtorin pitää neuvotella yliopiston rahoituksessa tiedekuntien kanssa. Tekesin kanssa. Suomen Akatemian kanssa. Puolustusvoimien kanssa. Opetusministeriön kanssa. Euroopan unionin kanssa. Rehtorin pitää pitää huolta opiskelijoista. Assistenteista. Lehtoreista. Professoreista. Dekaaneista. Rehtorin pitää markkinoida Jyväskylän yliopistoa Jyväskylässä. Suomessa. Itä-Euroopassa. Aasiassa. Maailmassa. Rehtorin pitää vahvistaa tutkimuksen painopistealueita Jyväskylän Yliopistossa. Suomessa. Euroopan unionissa. Aasiassa. Maailmassa. R ehtorin kuitenkin pitää ennenkaikkea vastata tiedeyhteisön vanhimpana tutkimusetiikasta. Hänen pitää viheltää pilliin, kun professoreilla, hallintopäälliköillä ja dekaaneilla on pilli hukassa. Hänen pitää vastata. Kaiken tämän jälkeen en ymmärrä, miten yksi ihminen voi omalla toiminnallaan saavuttaa yliopistossamme, valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin suvereenin aseman pohjoismaiden pitkäaikaisimpana naisrehtorina, kun samaan aikaan hänen epäillään sortuneen vakaviin tutkimuseettisiin virhearviointeihin. Henkilökohtaisesti minua on alkanut tapahtumasarja ällöttää niin paljon, että taidan vain periaatteesta viedä huonon graduni Tampereen yliopiston puolelle. Näkökulmia kaupunkiin 4 NÄKÖKULMIA 3/2006 reuna huomautus Pihla Tiihonen pääkirjoitus 15. helmikuuta 2006 Tehokkuusajattelu tappaa tutkimusetiikan ku va tu ks ia Kansallislippujen polttamisvimma leviää maailmalla Iranilaiset äärimuslimit ovat alkaneet varmuuden vuoksi polttaa kaikkien valtioiden kansallislippuja. Mielenosoittajat haluavat näin välttää riskin, että jokin profeetta Muhammedin pilakuvia julkaissut maa jäisi ilman omaa jihadiaan. ”Kuolema Lesotholle! Kuolema Andorralle! Kuolema… öö… Vanuatulle!” mesosi väkijoukko Teheranissa. Polttovimma on saanut jalansijaa myös Euroopassa. Esimerkiksi tsekit tuikkasivat tuleen Jan Husin, englantilaiset Jeanne d’Arcin ja Suomeen sotaharjoituksiin saapuneet saksalaisjoukot varmuuden vuoksi Lapin. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä muistutti, että ravintoloissa polttaminen on sallittua vain tarkoitukseen erityisesti varatuissa tiloissa. Muhammed itse ei päässyt Sedu Koskisen yökerhon vip-osastoon, sillä hänellä ei ollut esittää ovimiehelle kuvallista henkilötodistusta. Totuuden Tietotoimisto http://lehti.samizdat.info/ PAKKANEN (sää). Vaikka sisällä on kylmä ja ulkona vielä kylmempää, ainakin pakkaskelillä hanki kantaa ja valokuvista tulee kauniimpia. TORINO 2006 (urheilu). Jos ei tule unta, tuleepa ainakin urhelua. ETIIKKA (tieteenhaara). Auttaa tiukassa paikassa. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119 – 120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puhelin: 014 260 3360 Faksi: 014 260 3928 Toimituksen sähköposti: jylkkari@jyy.fi Nettisivut: www.jyy.fi/jylkkari Päätoimittaja Toni Peltonen 014 260 3359, 045 137 1957, paatoimittaja@jyy.fi Toimittaja Olli Sulopuisto 014 260 3360, toimittaja@jyy.fi Visualisti Janic Leino 014 260 3973, sivari@jyy.fi Painos 7 000 kpl. Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki, puh. 015 348 1200. ISSN 0356 – 7362 PAIKKA: KORKEA. Kerrostalon katto tarjoaa ylvään perspektiivin kaupungin arkikuhinaan. Etäisyys pehmentää liikenteen ja kaupankäynnin valot tuikkiviksi pisteiksi, joten selkeänä talvi-iltana kiipeilijä on kuin kahden taivaan välissä. Oikeatkin tähdet näkyvät kirkkaampina keinovalohälyn yläpuolella. Huipulla voi tuulla, mutta piipusta kohoava sisäilma pitää lämpimänä. Piknik onnistuu katolla jo varhain keväällä, sillä laaja tumma pinta säilöö auringonsäteet. Kun alhaalla tarvitsee vielä pitkiä lahkeita ja hihoja, ylhäällä tarkenee ilman. AIKA: YÖ. Tuttu, kaikkien tavoitettavissa oleva paikka on epätavalliseen vuorokaudenaikaan jotain aivan muuta. Laajavuoren latuverkostossa suihkii aamusta iltaan tiukkailmeisiä hiihtäjiä. Mutta kun sähkölamput on sammutettu, ei vastaan tule ketään. Kuunvalo kiillottaa tienlevyisen latupohjan hohtavaksi, ja pilvisinä talviöinä kaupunkimetsä on vaaleanpunainen ja oranssi. Lumisten puiden keskellä liikenteen murinaa tuskin kuulee. KESTO: PITKÄ. On paljon paikkoja, joissa vain pistäydytään. Kuten julkiset liikennevälineet, jotka merkitsevät monelle pelkkää menneen ja tulevan välitilaa. Niissä on kuitenkin antoisaa viettää aikaa ja dokumentoida, mistä Suomi puhuu. Kaupunkibussissa etupenkin eläkeläisäijä posmottaa nuorelle kuskille niin, että ajaa pysäkkinsä ohi. Teinityttöjen asiat kuuluvat muutaman penkkirivin eteenpäin, ja humaltuneen nuoren miehen kännykkäpuhelua voi seurata koko bussi. Keski-ikäisten rouvien vaitonaisesta keskustelustakin saa napattua muistilehtiöön muutaman vuorosanan. Eikä tässä vielä kaikki. Bussimatkasta voi tehdä kulttuurikokemuksen. Renkaiden rytmi, matkakortin leimasinlaitteen piippaus ja ihmisten kallistelu muuttuvat tanssiksi, jos matkustajien sijaan kuuntelee musiikkia. Liikkeelle, pysähdys, sisään, ulos, kaarre oikeaan, kaarre vasempaan, hyppy, kumarrus, pysähdys… TUTUSTUMINEN: KOKONAISUUS. Jos haluaa ottaa kaupungin haltuun, reitti kodin, koulun ja kaupan välillä ei riitä. On tutustuttava kokonaisuuteen. Ulkoilija voi kävellä vaikka lähimmän järven ympäri ja koluta kaikki polunpätkät kotinsa ympäristössä. Baareissa viihtyvälle sopii tuoppi paikkakunnan tai kaupunginosan jokaisessa kaljakuppilassa, taideharrastajalle joka museon katsastaminen. Uudesta kaupungista tulee tuttu, ja tutusta kuin uusi. jylkkari@jyy.fi Toni Peltonen paatoimittaja@jyy.fi 3/ 20 06 : A ja nk oh ta is et vi nk it
• 32 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 SA RJ I S Uutisarvosta 33
• 32 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 33 T I E T OV IS A M iten hyvin tunnet tuoreen Jyväskylän ylioppilaslehden? Haluatko treenata pubivisaa varten tai päästä pätemään tiedoillasi? Tässä sinulle tietovisa. 1. Mikä tämän lehden nimi on? a) Saarion Sanomat b) Lapin Kansa c) Jylkkäri 2. Kenellä Pasilan hahmoista on sama ääninäyttelijä kuin Kyösti Pöystillä? a) Tommi Neposella b) Pekka Routalemmellä c) Juhani Kontiovaaralla 3. Missä sijaitsee Suomen kallein rakennus? a) Eurajoella b) Lappeenrannassa c) Muoniossa 4. Minä vuonna Gettomasa voitti räpin suomenmestaruuden? a) 2010 b) 2012 c) 2014 5. Mihin liittyviä tapahtumia JES järjestää? a) Yrittäjyys b) Virkistäytyminen c) Urheilu 6. Mikä oli viime vuoden soitetuin radiokappale? a) 10 000 tuntii – Kaukua b) Kaiken arvoinen – Behm c) Hitaammin hautaan – Nelli Matula 7. Missä järjestetään tänä vuonna agilityn MM-kisat? a) Turussa c) Kalmarissa d) Liberecissä 8. Mikä seuraavista esineistä on mahdollista lainata useista Keski-Suomen kirjastoista? a) lumikengät b) kompassi c) tietokoneen hiiri 9. Missä kaupungissa ei ole omaa ylioppilaslehteä? a) Joensuu b) Turku c) Oulu 10. Mikä on Komioiden vuonna 2025 julkaiseman albumin nimi? a) Kaihosielu b) Komiat c) Minähän vien 11. Mikä videopeli on määrä julkaista tänä vuonna? a) Cyberpunk 77 b) Grand Theft Auto VI c) Minecraft II 12. Kuka seuraavista ei ole voittanut Nobelin rauhanpalkintoa? a) Woodrow Wilson b) James A. Garfield c) Jimmy Carter 13. Mikä on pesäpalloilija Tinja Töyrylän pelipaikka ulkopelissä? a) Kolmoskoppari b) Kolmospolttaja c) sieppari 14. Mitä tarkoittaa kansalaistottelemattomuus? a) Julkinen ja tarkoituksellinen lain rikkominen poliittisen muutoksen edistämiseksi, yleensä väkivallattomasti b) Salassa tehty vahingonteko tai sabotaasi, jonka tekijä pyrkii välttämään kiinnijäämisen c) Lain rikkominen henkilökohtaisen hyödyn tai voiton tavoittelemiseksi 15. Mihin maahan Red Bull –juoman juuret juontuvat? a) Thaimaa b) Itävalta c) Vietnam Jylkkärivisa 16. Millä sarjatasolla Happeen miesten edustusjoukkue pelaa kaudella 2025-2026? a) Inssi-Divari b) Suomisarja c) 2. divisioona 17. Mihin rakennukseen OKL muutti vuonna 2006? a) Agora b) Päärakennus c) Ruusupuisto 18. Missä leipuri Hiiva asuu? a) Ankankujalla b) Arkadianmäellä c) Kumputiellä 19. Kuka seuraavista ei ole saanut kilpailukieltoa vedonlyöntirikkeen vuoksi? a) Aleksi Valavuori b) Theo Kolehmainen c) Peter Kotilainen 1. c 2. c 3. a 4. b 5. a 6. c 7. a 8. a 9. a 10. a 11. b 12. b 13. a 14. a 15. a 16. c 17. a 18. c 19 . a
• 35 KULTTUURI 34 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 KU LT TU U R I P alkitunkirjailija-teatteriohjaaja Juha Hurmeen ”nykysuomentama” (Teos 2021), dramatisoima ja ohjaama versio Aleksis Kiven klassikosta Seitsemän veljestä on tämän talven odotetuimpia teatteriesityksiä Jyväskylässä. Jyväskylän ylioppilasteatterista 80-luvulla aloittanut Hurme ohjaa nyt teatteriuransa suuren päätöstyön kaupunginteatterille. Kuten esittelyteksti lupaa, tämä on juhahurmemainen näyttämöteos: fokukseen nostetaan raa’asti tarinankerronta, teos on pelkistetty sen ympärille, ja sivuun on jätetty skenografiset ja teatterikerronnalliset kikkailut. Esimerkiksi lava on riisuttu kaikesta tilpehööristä lukuun ottamatta yhtä lavastetta ja kourallista rekvisiittaa, ja näyttelijät beatboxaavat musiikkiaan. Moderneinta on puvustus ja urheilumetaforat, muuten ollaan alkuperäismaailmassa. Hurme haluaa ohjata katsojien huomion puhtaasti Seitsemän veljeksen tarinaan ja siinä oleviin merkityksiin ja huumoriin – ja huumori kannatteleekin ohjausta. ESITYKSELLISESTI yksinkertaistaminen toimii jotenkuten. Parhaiten esityksen alussa, jolloin Impivaara imaisee vahvasti mukaansa ja kokemus draaman etenemisestä on suuri – sitten yhteys katsomoon alkaa hiljentyä tasaisesti jyskyttävän rytmin keskellä. Vaikka romaanista valitut tapahtumat kiinnostavat, niin seitsemän veljeksen pyöriminen tyhjällä lavalla ei enää erotu edellisestä tilanteesta, muodon taso käy toisteiseksi, enkä tunnista mitä esityksellä halutaan sanoa. Mutta ehkä tässä on juuri Hurmeen pointti: esitysdramaturgisia koukkuja tai kätkettyjä teesejä ei tarvita, kaikkihan tuntevat Seitsemän veljeksen juonen, voisiko siis vain keskittyä alkuperäistarinan seuraamiseen ohjaajan ja 13 näyttelijän taitavan fyysistämisen kautta? Esimerkiksi Hannu Lintukosken elähdyttävälle lavaläsnäololle ja intensiiviselle näyttelijäntyölle voisi antaa erityismaininnan. Seitsemän veljestä Jyväskylän kaupunginteatterin ohjelmistossa koko kevään. ? Teatteriarvio: Seitsemän veljestä TEKSTI: Nico Rissanen KUVA: Jiri Halttunen / Jyväskylän kaupunginteatteri Jyväskylän kaupunginteatteri Seitsemän veljestä Ohjaaja: Juha Hurme
• 35 KULTTUURI Joulu Olli Halonen. Warner Music Finland & Mökkitie Records. 1/5 Joulupöydän tapauskovaishartaan tunnelman voi rikkoa kahdella eri tavalla: puhumalla politiikasta tai kuuntelemalla Olli Halosen joululevyä. Pahimmillaankin politiikkakeskustelu johtaa ainoastaan kiusalliseen tunnelmaan laatikoiden äärellä ja muutamiin salassa itkettyihin kyyneliin kuusen kupeessa, mutta Olli Halosen kuunteleminen ajaa koko perheen henkiseen hankeen. Isäkin alkaa juoda. Ei enää salaa kodinhoitohuoneessa vaan raivoryypäten nojatuolissa perheen pienempien ihmetellessä vieressä. Vitsi vitsinä; jos Halosen Joulu aiheuttaisi tuollaisen reaktion, sehän olisi shokeeraavuudessaan saavutus sinänsä. Mutta ei, levy on tylsä ja geneerinen. Joulu sisältää viisi Halosen omaa joululaulua ja viisi coveria. Avauskappale Hyvää joulua tarjoilee ihmeellistä viheltelyä ja tekstin täydeltä glögiä, joulurauhan julistusta sekä Joulupukin kuumaa linjaa. On suoranainen ihme, ettei sekaan ole sattunut yhtäkään ei-geneeristä omaa ajatusta tai kuvaa. Sama jouluhöttö jatkuu muissa kappaleissa. Onttoutta kumisevat pömpöösit kertsit varmasti purevat viltteihin kääriytyviin joulunautiskelijoihin, jonkalaisia ihmisiä Halonen kuvaa biiseissään. Toisin kun oikeista ihmisistä, Halosen jouluhahmoista puuttuu syvyys. Kappaleet ovat kuin tekoälyllä luotuja kuvia aiheesta ”onnellinen joulu”. Julkaisutiedotteessa kerrotaan, että levy sisältää ripauksen ”nashvillea”. Hienoa! Ennen Halosen projekteja on leimannut tapa, jossa hän wikipediamaisesti luettelee kansalliskliseitämme. Nyt saamme sen rinnalle vielä amerikkalaisen pinnallisuuden. Moitin äsken syvyyden puutetta, pahoittelut, tämä levyhän operoikin kahdella tasolla. On kuitenkin ilo huomata, että Olli Halonen tuntuu vilpittömästi rakastavan joulua. Traumadumppauksen aikakaudella tuntuu yllättävän raikkaalta, kun joku on avoimen innoissaan jostain perinteestä, joka saa monet kiristelemään hampaita. Biisillä Rauhaa ja rakkautta Halonen fiilisteleekin näitä kliseisiä perinteitä mantelinmetsästyksestä joulutähden asettamiseen. Tämän innostuksen paketoiminen levymuotoon ei vain valitettavasti toimi. ? VALENTIN VÄNSKÄ Kalevala: Kullervon tarina Antti J. Jokinen. Draama, toiminta. K16. 143 min. Ensi-ilta 16.1.2025. 3/5 Elias Lönnrotin suomalais-karjalaisten kansanrunojen pohjalta kokoaman Kalevalan elokuvaversion ohjannut Antti J. Jokinen on keskittynyt traagisen Kullervon tarinaan. 1100-luvun Karjalassa Untamon ja Kalervon veljesriita päättyy verilöylyyn. Untamo ( Eero Aho) ottaa veljenpoikansa Kullervon ( Elias Salonen) kasvattaakseen tämän omanaan. Epäonnistumisesta toiseen kompuroiva ja painajaisten kummitteleva Kullervo ei löydä sijaan yhteisöstä. Kiukuttelevan pikkupoikamainen raivo ei sovi aikuisen mittoihin. Kyläläiset kuiskivat kirouksesta ja lopulta hänet halutaan päiviltä. Jokinen on nostanut Kalevalan inhimilliset ja visuaalisesti puolet esiin. Hänen versionsa on ennen kaikkea eeppinen miekkaelokuva, joka on tyylillä koreografioitu ja kuvattu. Mahtava musiikki soljuu perisuomalaissa maisemissa, mistä on otettu kaikki irti. Poeettinen kerronta korostaa koston ja katumuksen solmuja, mutta hahmot kärsivät latteudesta. Samoja keskusteluja käyvä porukka vaihtaa vain lokaatiota nuotioilta pirtteihin etenemättä mihinkään. Ohimennen esitetyt muut ikoniset hahmot käydään läpi ärsyttävän pikaisesti. Kenties heissä olisi potentiaalia laajempaan Kalevala-sarjaan? Kullervon tunneskaala ja kehitys poukkoilee hahmoa ja katsojaa uuvuttaen, eikä loppupuolen huipennus palkitse. Padottujen tunteiden loppuun polttamaa Kullervoa esittävä Salonen henkii hahmoon draamaa. Kullervon persoona elää suhteessa lähiympäristöön ja ihmisiin. Arvaamattomuus esitetään aidosti. Ahon kanssa he loihtivat ruudulle kitkerää tunteikkuutta maskuliinisuuden maailmassa, jossa varpaille astumisesta voi saada miekasta rintaan. Keskiössä on isän ja pojan vaikea suhde, jota varjostaa tukahdetettujen tunteiden patoamisen synnyttämä hyökyaalto. “Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu” kuvaa elokuvan ydintä kuin ikimetsät Kalevalan maisemaa. Lapsena opittu väkivalta toimii kielenä myös aikuisuudessa, kun sanoja ei osata käyttää. Sitä, kumpi satuttaa ja kumpi ratkaisee ongelmat, hahmot pohtivat. Tarina olisi ehtinyt paneutua hahmojen luonteisiin paremmin suurten teemojen tuoskinnassa. ? SAARA NENONEN KUVAT: MAreK S ABOGAL / SF STUdiOS, A24, wArNer MUSiC FiNL ANd 34 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 Marty Supreme Unelmoi isosti Josh Safdie. Draama. K12. 149 min. Ensi-ilta 23.1.2026. 5/5 1950-luvun New Yorkissa kenkäkauppiaana rahan pakosta työskentelevä Marty Mauser ( Timothée Chalamet) haaveilee suuria. Sata lasissa painaen ja mieliä pahoittaen hän on valmis uhrauksiin tavoitellessaan kohtaloaan: tulla arvostetuksi maailman parhaana pöytätennispelaaja. Huolenpitoa tarvitseva äiti tai lapsuudenystävän vahinkoraskaus ovat vain realismin riippakiviä, sillä prioriteettina on haalia kasaan matkarahat Lontoon ja Tokion mestaruuskisoihin. Marty Supreme Unelmoi isosti on suureellinen kertomus yhden miehen unelmien merkityksellisyydestä isossa kontekstissa. Tarina perustuu löyhästi yhdysvaltalaiseen mestaritason pöytätennistaituri Marty Reismaniin, joka kärsittyään hermoromahduksen lapsena löysi lajista lohtua. Elokuva ei perkaa intohimon syntyä lainkaan, mikä olisi maustanut Mauserin henkilökuvaa. Chalamet tuo viileästi operoivaan hahmoon silti lämpöä ja syvyyttä. Katsoja voi päättää, onko tyhmänrohkeanakin älykäs hahmo oman elämänsä sankari, vai narsistinen opportunisti. Mauserin kiinnostus ex-leffatähti Kay Stoneen ( Gwyneth Paltrow) poikii myös rahoittajayhteistyön tämän aviomiehen välillä. Paltrow’n ja Chalamet’n kemian puute korostaa vähän vahingossa hahmojen välistä viileyttä. Suhde on heille viihdyke ja hyödyke. Tarinassa kaikkien omintakeiset kunnianhimot ja tarpeet kuroutuvat yhteen luonnollisesti. Se ei ole perinteinen lajia kuvaava tarina, vaan viihdyttää ihmissuhdedraamalla, juonenkäänteillä ja aseellisilla hyvis-pahis-välienselvittelyillä pöytätenniksen pyöriessä usein taustalla motivaattorina. Daniel Lopatinin alkuperäismusiikin syntikkapohjaiset soinnut sävyttävät herkullisesti 50-lukua. Tämä vahvistaa Mauserin elävän “aikaansa edellä” kaukana maailmansotien karuudesta unelmien täyteisessä maailmassaan. Harmonisen käsikirjoituksen ansiosta elokuva esittelee sympaattisesti sitä, mitä itsensä vuoksi on valmis uhraamaan ja lähimmäisten puolesta tekemään. Sen suloisin anti on suurudenhulluudessa kukkiva inhimillisyys. ? SAARA NENONEN LEVYT ELOKUVAT ELOKUVAT
• 36 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 Data-anoreksia nervosa T eoksessaan Pehmeä Vallankumous (2009) psykoanalyytikko Slavoj Žižek kutsui ”informaatioanoreksiaksi” sellaista asennetta, joka saa modernin tietoyhteiskunnan jäsenen kieltäytymään kaikesta hänelle esitetystä informaatiosta. Asenne kumpuaa usein toistuvasta dataähkystä – tunteesta, jonka yhä useampi älylaitteen käyttäjä voi tunnistaa kohdanneensa: ilmoituksia kilahtelee joka sovelluksesta ja kännykän näyttö korventaa verkkokalvoja samalla, kun mieli haluaa revetä miljooniin eri suuntiin. Tässä esseessä olen muovannut Žižekin käsitettä suomalaiseen suuhun sopivammaksi ja kirjoitan siitä data-anoreksiana. Vaikka datan ja informaation väliset erot eivät ole yksiselitteiset, kuvataan datan usein muodostavan informaatiokokonaisuuksia, jotka tulevat sitten ihmisten tiedettäviksi. Tällaisen semanttisen eron tekemällä haluan kohdistaa huomion informaation havaitsemista edeltävään asiaan, koska »informaatioanoreksiassa» ei mielestäni ole kyse esitetystä informaatiosta vaan sen kokoavasta datasta. Äärimmillään data-anoreksiassa on kyse itsensä näännyttämisestä kaikesta dataa kuluttavasta ja tuottavasta toiminnasta. Lievemmissä muodoissa voi olla kyse lyhyistä somepaastoista. Kyse ei ole kuitenkaan koskaan kaikesta informaatiosta luopumisesta. Terveyskirjasto Duodecim kuvaa länsimaisen kulttuuriympäristön näyttelevän keskeistä roolia syömishäiriönä tunnetun anoreksia nervosan puhkeamisessa ja niin on varmasti asioiden laita myös data-anoreksian kohdalla. Data näyttelee yhä suurempaa roolia arjessamme. Suuraineistojen (eng. big data) vaarallisesta voimasta kirjoittava matemaatikko Cathy O’Neil (2016) kuvailee datan puolestapuhujien muodostavan selkeän enemmistön kentällä, jossa keskustelua käydään. Ei ole siis ihme, että dataa vierastavan yksilön ajattelua pidetään helposti Essee: Data on modernien tietoyhteiskuntien kuuminta kauppatavaraa. Ihmisten perustarpeiden kustannuksella tapahtuva talouskasvu synnyttää asenteita, jotka vieraantuvat datasta. Data-anoreksia on allerginen reaktio, joka voidaan muuttaa voimavaraksi. VI IM EI S ET S A N A T TEKSTI: ROOPE PEKKINEN KUVITUS: RIINA RANNASMAA 37 K evät tulee taas, ja sen mukana kansallinen rituaali: tapellaan Suvivirrestä netissä. Väsyttävä kamppailu saavutti viime keväänä uuden tason, kun Helsingin Sanomain ammattiyoutubevideoidenkatselija Jussi Lehmusvesi uudelleensanoitti tuon rakastetun ja paheksutun virren. Maailma kesken on (kavereiden kesken Lehmusvirsi) kuuluu kasvavaan rauhanlaulujen sukuun, jossa mikään ei varsinaisesti vastusta mitään, mutta kaikki vastustavat epämääräisesti pahuutta. Kappale korostaa kaiken keskeneräisyyttä. Maailma on kesken, ihminen on kesken, kahvi jäähtyy kesken. Rauhanlaulu on outo genre. Se olettaa, että sota johtuu väärästä soittolistasta. Jos vain kuuntelemme Imaginea tarpeeksi monta kertaa, rajat liukenevat, armeijat katoavat ja John Lennon laskeutuu pilveltä muistuttamaan, ettei omaisuutta oikeasti ole olemassa (paitsi hänen perikunnallaan). Bob Dylan sentään ymmärsi teeskennellä, ettei ymmärrä mitään: vastaus on tuulessa, eli ei missään. Lehmusvirsi ei ole vihainen, sen ei ole tarkoituskaan olla. Se on syntynyt huolestuneisuudesta, mikä on suomalaisen kulttuuritoimittajan aggressiivisin tunnetila. Se katsoo maailmaa kuin sivistynyt yksilö Sanomatalolta maisemaa: kaikki on paikallaan, mutta tuntuu epäilyttävältä, joku haisee. Ei kun ne ovatkin vain maalaiset ihmettelemässä Eduskuntataloa. Haisevat maalaiset toisivat rosoa, jota rauhanlaulut kaipaavat. Rauhanlaulut tuntuvat enemmän sisustuselementeiltä kuin kannanotoilta. Ne ovat huonekasveja: viestivät hyvästä tahdosta, mutta eivät koskaan kasva lattian läpi muuttamaan mitään. Kun kaikki on muotoiltu niin, ettei mikään oikeasti kosketa, mikään ei myöskään osu. Rauhasta on tullut tapa kertoa, millainen ihminen on, ei mitä hän aikoo tehdä. Se on moraalinen self-care-rutiini: laulan tämän, siis olen hyvä. Jos joku kuulostaa karkealta, vihaiselta tai epäsovinnaiselta, hänet voi ohittaa, koska hän ”ei edistä keskustelua”. Ikään kuin historiassa ihmisoikeudet olisivat kehittyneet kohteliaasti nyökkäilemällä. Lässynläälaulujen vuoksi täytyy kärjistää, tässä siis lyhyt virsi, jossa paskotaan pyhiä rakennuksia punkhengessä (ehkä kulttuurikeskustelussa voi olla törkeä ilman että se tulkitaan suoraan pahuudeksi): kröhömm, poltetaan kirkot räjäytetään moskeijat daavidin lingolla kohti synagogia temppeleihin rakkautta ja rauhaa tsunamin voimilla te väärintekijät palvotte mahtavaa Lehmusvettä hän on tuova taivaallisen maan jossa ei enää yksikään änkyräateisti, kiihkokristitty tai kulttuuritoimittaja mössötä enää mistään suvivirrestä. ? Kommentti: Rauhanlaulujen sietämätön siisteys K i r j o i t t a j a n k a h v i o n k y l m ä ä . TEKSTI: VALENTIN VÄNSKÄ
• 36 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 episteemisesti vääristyneenä tai poikkeavana asenteena. ”Maailma muuttuu Eskoseni” ja niin päin pois. Dataa ei voi sivuuttaa, koko maailma on dataa täynnä. Olimme dataa ennen kuin aloimme kutsua sitä dataksi. Datan määrä, jota käsittelemme, kasvaa jatkuvasti. Olemme kehitelleet avuksi tekoälyapureita, joilla suuraineistojen pyörittäminen on mahdollista. Mutta millä hinnalla? Toki jokainen tarvitsee apua ja tukea elämässään, mutta jos esimerkiksi yhä useamman oppimistehtävän joutuu tekemään generatiivisella tekoälytyökalulla, eikö se ilmaise sitä, että vauhti on yksinkertaisesti liian nopea? Ketä varten koulutus silloin on? Dataa varten? Itse datassahan ei ole sinänsä mitään vikaa. Omalla kierolla tavallaan suurtenkin data-aineistojen käsittelyyn suunnitellut matemaattiset kaavat eivät poikkea sen kummemmin perinteisesti runoudeksi tunnustetuista sananparsista. Onko eroa siinä, että nimittää auringon lähettämää säteilyä ihoa hyväileväksi maidoksi vai 28 celsius-asteeksi? Kenties kysymys on siitä, kuinka tai miten dataa käytetään. DATAA VOIDAAN käyttää erilaisten merkitysten luomiseksi. Erilaisista merkityksistä syntyy käyttötarkoituksia tai toimintaa. Yuval Noah Harari kertoo teoksessaan Homo Deus (2015) ”dataismista” – siis uskonnosta, joka palvoo jumalien ja ihmisten sijasta dataa. Dataismissa ajatellaan pelkistetysti datan korvanneen kaikki fundamentaaliset totuudet. Ihmiskunnan historia on täynnä esimerkkejä tapahtumista, joissa uskonnon tai pyhien kirjoitusten tarjoamien merkitysten varjolla on toimeenpantu epäoikeuEssee: Data on modernien tietoyhteiskuntien kuuminta kauppatavaraa. Ihmisten perustarpeiden kustannuksella tapahtuva talouskasvu synnyttää asenteita, jotka vieraantuvat datasta. Data-anoreksia on allerginen reaktio, joka voidaan muuttaa voimavaraksi. 37 denmukaisilta tuntuvia käytäntöjä. Data ei ole poikkeus. Kuten matemaatikko O’Neil esittää teoksessaan Weapons of Math Destruction (2016), dataa voidaan käyttää epäoikeudenmukaisilta tuntuvien käytäntöjen toimeenpanemiseksi. Suuraineistot ja niiden sisältämä data voivat esimerkiksi kasvattaa sosioekonomisia luokkaeroja niin, että työnantaja käyttää työntekijän luottotietoja ratkaisemaan palkkauskysymyksen (O’Neil, 2016). Data-anoreksia ei ole silloin enää vääräoppisuutta tai ateismia vaan hylkimisreaktio epäoikeudenmukaista järjestelmää kohtaan. Data-anoreksiassa on kyse tiedostetusta tai tiedostamattomasta hylkimisreaktiosta, jossa datalla kyllästetty todellisuus paljastuu jatkuvasti käyttäjälle haitalliseksi ja ihmisiä eriarvoistavaksi. Data ei ole suoraan osallinen, mutta näyttelee osallisen roolia, sillä ihmistä vahingoittavat ja häikäilemättömästi hyväksikäyttävät datamallit palveluntarjoajineen hyödyntävät dataa ihmisten eriarvoistamisessa. Seurauksena on helppo vieraantua datasta – tai ainakin ajatuksesta siitä. Keskiverto tuhokelauskokemus (eng. doom scroll) voi valottaa ajatusta: Modernien sosiaalisten media-alustojen esittämien informaatiokokonaisuuksien sisältämä data tarjotaan niin pitkälle laskelmoiduissa paketeissa, että pahimmat tuhokelaus-kaninkolot tuntuvat miltei huumekooman kaltaisilta tiloilta. Kuola valuu pitkin tyynyliinaa, kun aivojen mielihyväkeskusta stimuloivat pikakela-videot kirjaavat käyttäjän ulos. Kun käyttäjä huijataan häikäilemättömästi tuhokelaamaan, palveluntarjoaja hyötyy kulutetusta datasta. Se kerätään talteen palvelun markkinointija kehittämistarkoituksiin. Dataa hyödynnetään sitten käyttäjäkokemuksen koukuttavammaksi Kirjoittaja on Youtube-mainoksia inhoava data-angstaaja. kehittelemiseksi. Jokainen käyttäjä on dataa täynnä ja data, jos joku, on modernien tavaramarkkinoiden lakritsaa. MODERNIT SOSIAALISET media-alustat ovat omalla tavallaan huumekauppiaita. Ne tarjoavat koukuttavaa sisältöä suurille joukoille, josta lopulta vain pieni osa hyötyy taloudellisesti. Someista luopuminen ei olekaan vaikeaa vain siksi, että ne ovat tapa pitää yhteyttä. Puhe lopettamisesta alkaa muistuttamaan dissonoivaa vuoropuhelua toivon ja epätoivon välillä, kuten elokuvassa Unelmien sielunmessu (2000) – lopetetaan seuraavien kissavideoiden jälkeen ja laitetaan elämä kondikseen. Someista vetäytyminen ei taida olla se konformistisin saati kannattavinkaan ratkaisu, etenkään opiskelijana. Monien opiskelijayhteisöjen viestintä tapahtuu näillä alustoilla. Ja toisaalta, on olemassa aloja, joilla someista itsensä vieraannuttaminen ei yksinkertaisesti varmaan ole edes mahdollista – ainakaan työllistymistä silmällä pitäen. Sosiaalisen median käyttäjätilien poistaminen on eräänlainen egokuolema ja siihen liittyy myös omia riskejään. Ei ole toivottua ajaa itseään tilanteeseen, jossa omat sosio-virtuaaliset todellisuudet synnyttävät vieraannuttavan hylkimisreaktion, jos se vain suinkin on vältettävissä. Dataorientoituneen todellisuuden kanssa kopettamisesta on selvästi tulossa kansalaistaito, jolloin data-aktivismi saattaa tarjoilla miellyttävämpiä keinoja kohdata datalla kyllästetty todellisuus verrattuna eristäytymiseen. Data-aktivismissa pyritään tulemaan tietoiseksi omista datatodellisuuksista ja sitten sen tietoisuuden ohjaamana, ajamaan asioita toivottuun suuntaan. Lisäksi sitä voi harrastaa silti, vaikkei muuttaisikaan maakuoppaan tai yksityistäisi omia palvelimiaan. Eräs tehokas tapa irtaantua ihmistä loppuun kuluttavan kaupallisen datamaailman välittömästä otteesta voidaan tehdä hyödyntämällä julkisia sivistyspalveluita. Elokuvien ja musiikin lainaaminen kirjastosta on lompakkoystävällistä ja vaikka dataa liikkuu kirjastokorttia lukiessakin, on olennaista, ettei data päädy sitä vahingollisesti käyttävien tahojen hyppysiin. Täsmäiskulla oikeille kirppareille on mahdollista löytää omia suosikkielokuviaan ja -musiikkiaan. Vanhoja kunnon CDja DVD-levyjä pyörittämällä voi kopetella ainakin sitä, että joku on joskus ehkä maksanut taiteilijalle työstään hänelle kuuluvan palkkion. Ja riski, että tulee huomaamattaan rahoittaneeksi kansanmurhaa, on huomattavasti alhaisempi. ?
• 38 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 ”[Naurua] no ei saa kiivetä kyllä kuka tahansa. Että en tiedä olisiko joku huoltohenkilöstö sitten kiivennyt, en ole nähnyt lumiukkoa. Ei saa kiivetä ilman järkevää syytä.” ? Palstalla soitamme ihmisille ja kysymme kysymyksen. Eurajoki — Suame radioaktiivisi kunta Ulkopaikkakuntalaisil se o jostai syyst outoo et joku o käyny ydinvoimalas. Meit kärrättii sin yläasteel iha bussil joka vuas , kirjoittaa Aliisa Järvinen. Palstalla esitellään kotiseutuja. PASKA KOTISEUTU SOITIMME H A L O O S u s a n n a K o k k o n e n Moni kiinnitti viime viikolla huomiota yliopiston kirjaston katolle ilmestyneeseen lumiukkoon. Kirjasto Lähteen vahtimestari Susanna Kokkonen, saako kirjaston katolle noin vain kiivetä rakentamaan lumiukon? K U V A : H E N R I H Ä K K I N E N TEKSTI: ALIISA JÄRVINEN KETTÄ EI yleensä tiä et misä Eurajoki ees o. Niil mää sano et se o Pori ja Rauma välis. Ja ku ne ei tiä viäläkää ni mä luavuta sit. Jos jostai Eurajoe kuiteski sattuu tiätämää, ni se o Olkiluodon ydinvoimala. Sittenki puhutaa valla siit et se ei ees toimi. Suur-Jyväskylän Lehden päätoimittaja kutsu sitä kerra on/off-voimalaks. Kyllähä se reviisioide aikka o bali kiines, mut sillo eorjokise tianaa hyvät rahat. Vuashuallo aikka Olkiluados tehää töit kolme kuukaut yät päivää ja älyttömi tuntimääri. Mu veli ol viikolopukki valla siäl voimalas ku se ol siäl töis. Olkiluoto o oikkest iha hiano juttu. Tiäsiks et kolmasosa Suame sähköst tuatetaa Eurajoel? Tääl o kans Suame kallein rakennus, OL3. Ja kyl se keilahalli maailmantilastoissaki iha hyvi vetelee. Mää ole mont kertta käyny Olkiluados. Ulkopaikkakuntalaisil se o jostai syyst outoo et joku o käyny ydinvoimalas. Meit kärrättii sin yläasteel iha bussil joka vuas. Varmaa o ainaki se, et jos Suames käy Chernobylit ni me kuallaa heti. Ny ku saadaa toho naapurii, eli Porii, viäl se dynamiittitehdas ni täällähä alkaa olee miälenkiintone meininki. OLKILUADO LISÄKS toine iso juttu tääl o Vuojoe kartano. Se o semne vaaleenkeltane iso rakennus mil o paljo historiaa. Kaik jokka o käyny koulus Eurajoe ala-asteil ni o totutettu maailma pelkoo sen kartano kummitustarinoil. Kuulusin kummitustarina o se, ku kartano perhee tyttärel ol synttärijuhlat. Hän ol sit juassu rappusis ja tippunu kaiteen yli ja kuallu. Siel rapuis o edellee rasti ja veriläntti siin kohas mihi hän tippus. Tän tapaukse lisäks sin kartanoo on kuallu paljo muitaki ihmissi. Sen jälkke ku tämmöse 1800-luvu kartanomeiningit vähä hiipus ni siel pidettii jonki sorti parantolaa ja vanhankotii. Et sillai. MTV:n Aaveiden jäljillä -ohjelmaa käytii muute tekemäs yks jakso Vuojoe kartanos. Muute Eejoel ei sit oikke muut ol. Liikennevaloi ei täsä pitäjäs ol yksiikä, liikenneympyröit o kaks. Ja ku toine niist rakennetti täsä pari vuat sit ni osa kyläläisist ajo siitäki vaa suaraa yli. Ihmisse o iha kivoi, tai no sellasii ku satakuntalaise ny yleensä o. Eorjokise voi jakka kahtee kategoriaa: niihi jokka suuntautuu Raumal ja niihi jokka suuntautuu Porii. Tällai eorjokise o joutunu mukka Pori ja Rauma välisee ikuisee tappeluu. Siihe mää ole vähä kasvanu, et koko aja o jottai kinaa ja vänkäämist. Mut hei, muut sääki Eurajoel. Tääl o kuiteski Suame yks alhasimmist kunnallisveroprosenteist. ? 39 PUHELIMESSA: AAPPI ALHAINEN
• 38 jyväskylän ylioppilaslehti 1/26 PASKA KOTISEUTU Kovakätinen koppari Kirittärien soitto ja opiskelupaikka Jyväskylässä osuivat Tinja Töyrylälle samaan saumaan. Koppari kertoo, miten huippu-urheilu ja opinnot ovat sovitettavissa yhteen. KIRITTÄRIEN KOPPARI TINJA TÖYRYLÄ, mikä pesäpallossa lajina oikein kiehtoo? ”Koskaan ei voi olla valmis, vaan aina pystyy kehittymään. Kun kerran aloitti, en osannut enää lopettaa. Etenkin superiin pääsyn jälkeen on huomannut uusia kehityskohteita ja halunnut tulla yhä paremmaksi.” ISÄ OSTI pesisräpylät, jotka olivat pian Tinjan ja hänen siskonsa käytössä. Kotipihalta matka jatkui pesiskouluun Eurajoella, jonka jälkeen Töyrylä aloitti pelaamisen poikien joukkueessa. Vuoden jälkeen hän vaihtoi Raumalle Feraan, ja seuran paidassa hän nousi Naisten Superpesikseen vuonna 2017. Töyrylä tunnetaan kovakätisenä kopparina, mutta pelipaikan valinta ei ole tapahtunut tietoisesti. ”Minut laitettiin koppariksi D-tytöissä. Olen aika pitkä, joten ulottuvuus on koppariksi hyvä. Enää en suostuisi edes pelaamaan linjassa.” Ferasta Töyrylä siirtyi Jyväskylän Kirittäriin. Ensimmäinen kausi Keski-Suomessa alkoi 2021. ”Täältä (Kirittäristä) soitettiin, että onko kiinnostusta lähteä. Sain opiskelupaikan samaan aikaan Jyväskylästä, joten oli helppo tulla tänne. Sain opiskelun ja pesäpallon yhdistettyä. Täällä oli hyvä joukkue ja mahdollisuus menestyä, joten halusin tarttua tilaisuuteen.” Töyrylä opiskelee tietojärjestelmätiedettä Jyväskylän yliopistossa. TÖYRYLÄ OLI ajatellut jo aiemmin haluavansa Jyväskylään opiskelemaan, joten soitto tuli oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Opiskelun ja urheilun yhdistämisen Töyrylä kuvaa helpoksi. ”Alussa oli korona, joten kaikki oli etänä. Arjen rytmittäminen oli helppoa, kun ei tarvinnut käydä fyysisesti koulussa. Treenasin usein aamuisin ja iltaisin, päivällä käytin aikaa opiskeluun.” Vaikka koronarajoitukset hellittivät, tietojärjestelmätieteissä omaksuttu hybridimalli jatkui. Moni muukin maisterivaiheen opiskelija on ollut opintojen ohella töissä, joten järjestelyt opiskeluiden osalta sopivat myös urheilijalle. Harjoitteluun Töyrylä käyttää 15—20 tuntia viikossa. Jos viikonloppuna järjestetään harjoitusleiri, eli myös muualla kuin Jyväskylässä asuvat saapuvat harjoittelemaan, tuntimäärä voi nousta kahteenkymmeneenviiteen. Superpesiksen pelaaminen vie paljon aikaa. Töyrylä kertoo ajan kuluvan opiskeluun, treenaamiseen ja palautumiseen. Muuta ei juuri ehdi. ETENKIN KESÄLLÄ laji vaatii jatkuvaa matkustamista. Suuri osa Kirittärien pelaajista on opiskelijoita, joten kesällä ympäri Suomea reissaaminen ja urheiluun panostaminen on mahdollista. Moni työssäkäyvistä pelaajista taas on opettajia, joten kesälomat ovat pitkät heilläkin. Pelien määrää on kritisoitu uuvuttavaksi jo nyt, ja tulevan uudistuksen myötä Superpesikseen on tulossa vielä pari peliä lisää. ”Itse en ehkä kannata pelimäärän lisäämistä. Tahti on tiivis jo nyt, ja monta peliä viikossa on kuormittavaa etenkin helteillä. Toisaalta ymmärrän myös, että pelien määrää lisäämällä saadaan lisää katsojia.” Naisten Superpesis on hyvinvoiva ja koko ajan kehittyvä sarja, jolla kulkee suhteellisen hyvin verrattuna moneen muuhun naisten joukkuelajiin. ”Tällä hetkellä on tavallaan käynnissä murrosvaihe. Kokeneempia pelaajia on lopettanut ja uusia pelaajia nousee paljon Superpesikseen. Yleisesti pelaajien palkat ovat nousussa verrattuna parin vuoden takaiseen.” KIRITTÄRISSÄ HETI alussa houkutteli mestaruuden voittanut ja arvostettu seura. Myös Töyrylä saavutti unelmansa toisella kaudellaan Jyväskylässä, kun joukkue voitti Suomen mestaruuden vuonna 2022. Edelleen tavoitteena on kehittyä paremmaksi pelaajaksi. ”Haluaisin pelata ensi kaudella parasta pesistä mitä olen pelannut ja auttaa joukkuetta. Sehän on se tärkein”, Töyrylä kuvaa. Yliopiston puolella edessä on valmistuminen. Gradu on jo palautettu ja opiskeluja on enää pari kuukautta jäljellä. ”En vielä tiedä, mitä teen sen jälkeen. Tavoitteena olisi löytää oman alan töitä, jossa pääsisi hyödyntää koulutuksen tuomia taitoja. Samalla tarkoitus on kokeilla, miten urheilun ja työelämän sovittaminen onnistuu.” ? TEKSTI JA KUVA: ALIISA JÄRVINEN 39 K A S V O
• d Hakujärjestelmämme uudistui! Asuntohaun järjestelmämme muuttui 13.1., joten päivitä aikaisempi hakemuksesi tai hae asuntoa osoitteessa: koas.fi