Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
1 / 23
OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Erityispedagogiikka ? Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede ? Luokanopettaja ? Psykologia ? Varhaiskasvatuksen opettaja Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Haluatko kouluttautua erityisopettajaksi, luokanopettajaksi, varhaiskasvatuksen opettajaksi, psykologiksi, opinto-ohjaajaksi tai kasvatusalan asiantuntijaksi? Hae Jyväskylän yliopistoon! KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Historia ? Journalistiikka ? Kieliasiantuntija ? Kielten aineenopettaja ? Kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukeva opettajankoulutus (KiMo) ? Kirjallisuus ? Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa ? Musiikkikasvatus ? Musiikkitiede ? Sosiaalityö ? Suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettaja ? Taidehistoria ja taidekasvatus ? Viestintä ? Yhteiskuntatieteet ja filosofia Kiinnostaako sinua kielet ja viestintä, kulttuuri ja taiteet, menneisyys ja tulevaisuus, yhteiskunnalliset kysymykset tai filosofia? Hanki eväät maailmamme ymmärtämiseen Jyväskylän yliopistossa. HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Liikuntapedagogiikka ? Liikunnan yhteiskuntatieteet ? Liikuntabiologia* ? Terveystieteet Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon ja valmistu liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijaksi. *Biomekaniikka, liikuntafysiologia, valmennusja testausoppi sekä urheiluja hyvinvointivalmennuksen opintosuunta. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Koulutusteknologia ? Tietoja ohjelmistotekniikka (TkK + DI) ? Tietojärjestelmätiede ? Tietotekniikka ? Teknologiajohtaminen (TkK+DI) Ole mukana kehittämässä uutta huomista, valmistu tietotekniikan ja digitalisaation ammattilaiseksi. Hae opiskelemaan IT-alaa Jyväskylän yliopistoon kevään 2023 yhteishaussa. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI
OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Biologia ? Luonnonvarat ja ympäristö ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Matematiikan tai kemian aineenopettaja ja luokanopettaja Valmistu paremman huomisen, kestävän tulevaisuuden ja uusien teknologisten innovaatioiden rakentajaksi. Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon kevään yhteishaussa! Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Kauppatieteet (johtaminen, laskentatoimi, markkinointi, viestinnän johtaminen) ? Taloustiede Valmistu talouden, johtamisen ja markkinoinnin asiantuntijaksi. Hae opiskelemaan kauppatieteitä tai taloustiedettä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun kevään 2023 yhteishaussa. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI Avoimen väylällä opiskelet tutkintotavoitteisesti: Voit hakea väyläopintojen perusteella tutkinto-opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon. Avoimessa opiskelet samoja opintoja kuin tutkintokoulutuksessa, joustavasti pääosin verkon välityksellä sinulle sopivassa rytmissä. Opintojen hinta avoimessa yliopistossa on 15 e / opintopiste. Tutustu väyläopintojen maksuhyvityksen mahdollisuuteen. JYU.FI/AVOIMEN-VAYLA VÄLIVUOSI VAI VÄYLÄVUOSI? ”TOISTUVASTI YLLÄTTÄVÄN HYVÄT LUENNOT” Kuinka kestävä tulevaisuus tehdään? Hyvä elämä planeetan rajoissa: Johdatus sosiaaliseen kestävyyteen Hiilijalanjälki haltuun yrityksessä Osallistu koulutuksiin! jyu.fi/wisdom/polkukartta
liput JA INFO: jelmu.net & lippu.fi PE 10.2. LA 11.2. KE 15.2. pE 17.2. LA 18.2. La 18.2. PE 24.2. LA 25.2. La 25.2. su 26.2. PE 3.3. LA 4.3. La 4.3. Pe 10.3. La 11.3. La 11.3. Pe 17.3. La 18.3. PE 24.3. La 25.3. TO 30.3. PE 31.3. LA 1.4. La 1.4. KE 5.4. To 6.4. PE 7.4. LA 8.4. La 8.4. Pe 14.4. PE 21.4. LA 22.4. La 22.4. Pe 28.4. TO 4.5. PE 5.5. Pe 12.5. KE 17.5. PE 19.5. DEATH HAWKS, POLYMOON 22-PISTEPIRKKO, GRANDE MAHOGANY ROTTEN SOUND, WORMROT (SG) , RATS WILL FEAST ASA (iholla) , MUUAN MIES Provinssi Jr: PEHMOAINO, LAURI HAAV, ISAAC SENE, KNIFE GIRL Live is Life @ Musta Kynnys: FORESEEN, SICK URGE, VOMIT HAMMER ISMO ALANKO [Loppuunmyyty!] AIVOVUOTO 10v. Live is Life @ Musta Kynnys: SCANDINAVIAN MUSIC GROUP (Trio) DECAPITATED (PL) , UNKNOWN SUBJECT OLAVI UUSIVIRTA OLAVI UUSIVIRTA [Loppuunmyyty!] Live is Life @ Musta Kynnys: TERVEET KÄDET, AIVOLÄVISTYS ERJA LYYTINEN VIIVI Live is Life @ Musta Kynnys: TEINI-PÄÄ, RADIO SUPERNOVA EGE ZULU, JAMBO TEKSTI-TV 666, KISSA MAUSTETYTÖT TURMION KÄTILÖT, ONE MORNING LEFT [Loppuunmyyty!] WORMWOOD (Se) , MUSTAN KUUN LAPSET, KUOLEMAN GALLERIA URSUS FACTORY THE 69 EYES, DIRT Live is Life @ Musta Kynnys: THE VALKYRIANS, THE BOASTERS SOILWORK (SE) , KATAKLYSM (CA), WILDERUN (US) ARPPA MALLA, SAFIRA Mouhous Live is Life @ Musta Kynnys: STONED STATUES ANSSI KELA, OLIVER VIIKATE, KOSMIKUD (EE) VESTERINEN YHTYEINEEN [alkuilta & loppuilta Loppuunmyyty!] Live is Life @ Musta Kynnys: SWEATMASTER GASELLIT STAM1NA SARA Veden äärelle 15v KUUMAA JONNA TERVOMAA MOONSORROW Rakkaudella vegaanisesti sekä lisäaineettomasti jo vuodesta 2004! Kelan ateriatuella lounas 2,95€ AvoinnA MA pe 11-18, lA 12 15:30 KAuppAKAtu 11 . JKl . www.KAtriinA.fi BURGERI +ranskalaiset 11€ liha/kana/vegan SALAATTI valitse täyte 10€ RANSKALAISET+dippi 4€ BATAATTIRANSKALAISET+dippi 5€ KAUSIOLUT 5€ /0.4l hana SIIDERI 4,50€ /0.33l hana VIINI / KUOHUVIINI 3,50€ /12cl KAHVI / TEE 1€ BURGER +fries 11€ beef/chicken/vegan SALAD choose filling 10€ FRIES +dip 4€ SWEET POTATO FRIES +dip 5€ BEER of the month 5€/0.4l tap CIDER 4,50€ /0.33l tap WINE / sparkling wine 3,50€ /12cl COFFEE / TEA 1€ jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 05
K uv a Iin a N is ka ne n INTRO INTRO 07 Pääkirjoitus: Yhdessä, tillsammans 10 Musiikkifestivaali Jyrock siirtyy syksyyn 11 Uno saa lakin 12 Jyy-kolumni: Opiskelun positiivisista puolista pitäisi puhua enemmän KOOSTUMUS KESKITY KESKITY 13 Kuuden projektin hallitusvuosi 16 Kun Laura Wathén sai ADHD-diagnoosin, hän ymmärsi miksi oli pitänyt itseään kummallisena 20 Ei vain nörteille (kuvassa) 26 Kanavuoren kätketty aarreaitta 34 Karaokekansalaisia jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 05 OUTRO OUTRO 39 Kulttuuri: suomalaista varusmiespalvelua simuloiva peli herättää painajaiset eloon 40 Essee: Oodi näyttämötaiteelle eli: kuinka lakkasin jännittämästä ja opin rakastamaan teatteria 41 Kommentti: Mainos on mainos myös somessa 42 Paska kotiseutu: Pieksämäki tunnetaan asemastaan, joka on ohituspaikka matkalla muualle 43 Kasvo: Kun Portion Boysin Aapo Vuori astuu lavalle, ”keikkaeläin tulee automaattisesti esiin”
jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 07 EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS! Haluatko nähdä vaalimainoksesi Jylkkärissä? Mainosta 20. maaliskuuta ilmestyvässä JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESSÄ. Se on kaupunkinumero eli lehti jaetaan Jyväskylän alueen kotitalouksiin. Lehteä on saatavilla telineistä myös kampuksilla ja ympäri kaupunkia. Ilmoitusmyyjä Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi Kansanopistolinjat 2023–24: monimediatoimittajakoulutus, elokuvaja tv-ala, kasvatustiede, kestävä yhteiskunta, näyttelijäntyö, psykologia ja valokuvaus. Meillä voit suorittaa myös media-alan ammatti– tutkinnon (av-ala ja valokuvaus). voitsi.fi Haku Voitsille alkaa maaliskuussa! Tervetuloa opiskelemaan Tampereelle Voionmaan koulutuskeskus sijaitsee Tampereen yliopiston Keskustakampuksella. Järjestämme avointa yliopisto-opetusta. Kysy lisää: info@kio.fi KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1. 5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Kannattaa kysellä myös heti vapaana olevia huoneita! Soluasunnot: 220 €-300 €/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133 toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi
jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 07 M uistan, kun aloitin korkeakouluopinnot. En ensimmäistä päivää, en orientaatioviikkoa. En tarkasti. Mutta se, mikä jäi mieleeni, olivat ihmiset. Yhtäkkiä ympärilläni oli samanhenkinen joukko, jota yhdisti vähintään opiskeltava ala. Kävimme opiskelijatapahtumissa, luennoilla, kaljalla. Olo tuntui hyväksytyltä. Että minä sovin tähän joukkoon. Ei ollut kiire mihinkään. Kliseinen sanonta yhdessä olemme vahvempia tuntui todelta. YHTEISÖLLISYYS on luontaista ihmiselle, näin sanotaan. Sosiaalisina olentoina tarvitsemme ympärillemme yleensä myös muita ihmisiä. Sanan ydinajatus on hieno: yhteisöllisyys syntyy jonkin asian jakamisesta. Se on tunne siitä, että kuulumme tai ainakin kuvittelemme kuuluvamme johonkin joukkoon. Perheeseen, sukuun, kotipaikkakuntaan, uskonnolliseen yhteisöön. Yhteisö voi muodostua myös yhteisen ajattelutavan tai harrastuksen ympärille. Tässä lehdessä kerrotaan yhteisöistä. Puoli vuosisataa sitten ilmestyneen pöytäroolipeli Dungeons and Dragonsin suosio on kasvanut uudelleen 2010-luvulla. Pelikulttuurin tutkija Jonne Arjoranta kertoo jutussa ( s. 20) , että kehitykseen on vaikuttanut paitsi uudenlainen suhtautuminen ”nörttikulttuuriin” myös koronapandemian aika. Kun ihmisten piti eristäytyä koteihinsa, roolipelaaminen oli tapa olla sosiaalinen ja viettää aikaa pienessä kaveriporukassa. Yhteisöjä voi muodostua myös teattereissa ( s. 40) ja kampuksilla ( s. 12) . Vaikka yhteisön jäsenet olisivat erilaisista taustoista, he jakavat jotain sellaista, mitä ulkopuolisten voi olla vaikea ymmärtää. YHTEISÖ-PUHE voimistuu etenkin kriisiaikoina. Pandemia, sota, kouluhyökkäykset. Parhaimmillaan yhteisöllisyys luo turvaa ja luottamusta toisia kohtaan. Keinoja selviytyä. Yhteisöön kuuluminen on – parhaassa tapauksessa kuitenkin – vapaaehtoista, halua kuulua porukkaan. Kuluvana vuonna Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen tavoitteena on yhteisöllisyyden vahvistaminen ja opiskelijayhteisön jälleenrakentaminen. Kysyimme, mitä se käytännössä tarkoittaa ja edellyttää ( s. 13) . Yhteisöllisyys on myös tieteen perusta. Uutta luodaan vain yhdessä. Keskustelemalla, vaihtamalla ajatuksia, yrittämällä. Se kaikki vaatii luottamusta toisiimme. Jyväskylän yliopiston strategian 2030 yksi tavoitteista on olla osaava, luova ja hyvinvoiva yliopistoyhteisö. Se on hieno tavoite, jota ei toivottavasti romuta yliopistojen tulospaineet. Sillä kiireessä ei ehdi nähdä ympäröivää maailmaa. Sinua, heitä. Meitä. ? Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi P Ä Ä K IR J OI TUS Yhdessä, tillsammans
POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä PÄÄTOIMITTAJA Oona Komonen, 045 137 1957, paatoimittaja@jylkkari.fi TOIMITTAJA Iina Niskanen (–31.1. asti) Leo Heinämäki, 044 901 8470, leo@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA AVUSTANEET Eetu Linnankivi, Tatu Helle, Emmi Nieminen, Olivia Aho, Anniina Norrena, Mikko Kuparinen, Iida Vashko, Ville Mäki, Niklas Pelkonen, Tuukka Tervonen, Konsta Tarnanen, Tiina Sirviö, Suvi Liukkonen, Santeri Harju. KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA JA PAINOSMÄÄRÄ BotniaPrint, Kokkola, botniaprint.fi Ilmestyy 6 kertaa lukuvuoden aikana 5 000 kpl (abinumero 6 000 kpl, kaupunkinumero 49 000 kpl) ILMOITUSMYYNTI Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI Tilaa Jylkkäri kotiin verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 9e, muut 47e. Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti KANSI Kuvitus: Emmi Nieminen Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2023 jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 08 07 09 Joitain TÄRKEITÄ huomioita julkaisusta Jylkkäri: MISSÄ ON epäkohta? Kuulitko kiinnostavasta ilmiöstä tai henkilöstä? Onko Jylkkärin sisältö huonoa ja epäkiinnostavaa? (Emme usko, mutta) jos juuri Sinulla on jutun aihe tai näkemys siitä, mistä Jylkkärin pitäisi uutisoida, kerro se meille. Lähetä päätoimittajalle sähköpostia osoitteeseen paatoimittaja@jylkkari.fi . Voit myös edetä seuraavaan kohtaan. ONKO sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko avustajaksi? Jylkkäriä voi avustaa kirjoittamalla, valokuvaamalla tai kuvittamalla. Aiempaa kokemusta ei välttämättä vaadita. Lähetä päätoimittajalle sähköpostia osoitteeseen paatoimittaja@jylkkari.fi . Esittele itsesi ja kerro ideasi. Esimerkiksi juttuideasta on hyvä käydä ilmi seuraavat asiat: jutun näkökulma, ingressi tai synopsis, ketä voisi haastatella tai mitä lähteitä käyttää ja millä aikataululla jutun voisi toteuttaa. Jos sinulla ei ole ideaa, voit myös tarjoutua avustajaksi. Kerro itsestäsi ja osaamisestasi. Kaikista julkaistuista jutuista, kuvituksista ja kuvista maksetaan palkkio. EMME ole ajatuksenlukijoita. Jos haluat antaa lehdestä palautetta, lähetä päätoimittajalle sähköpostia osoitteeseen paatoimittaja@jylkkari.fi . JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI on vuonna 1960 perustettu riippumaton opiskelijalehti. Jutut käsittelevät opiskelijaelämää, politiikkaa ja yhteiskuntaa, kulttuuria, tiedettä sekä ajankohtaisia ilmiöitä. Jylkkäri noudattaa toiminnassaan journalistin ohjeita. Rasismi mainittu VUODESTA 1960
jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 08 07 A V AU S 09 Kukas se siellä? No, Suomen pitkäikäisimmän sisäfestivaali Jyrockin uusi promoottori Tomas Ojapelto! s. 10 >>
11 Perinteisesti keväällä järjestettävän sisäfestivaali Jyrockin uusi ajankohta on syksyllä. Myös miltei koko työryhmä vaihtui. Teksti Leo Heinämäki Kuva Eetu Linnankivi J yväskyläläinen Jyrock tunnetaan Suomen pitkäikäisimpänä sisäfestivaalina. Se järjestettiin ensimmäistä kertaa ylioppilastalo Ilokivessä vuonna 1985. Isoja nimiä ei kaivattu, ja alusti asti tarkoitus oli tarjota ponnahduslauta nouseville vaihtoehtoartisteille. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn järjestämä festivaali on kokenut paljon miltei 40 vuoden aikana. Nyt muutoksen tuulet puhaltavat jälleen. Perinteisesti keväällä järjestetty Jyrock siirtyy tänä vuonna syksylle. Festivaali järjestetään 6.–7. lokakuuta. Paikka on tuttu Ylioppilastalo Ilokivi – tosin vuonna 1993 festivaali järjestettiin Lutakossa ja vuonna 2016 Ravintola Katseessa. Tänä vuonna miltei koko työryhmä vaihtuu. Vain Jyrockin tuottaja eli JYYn tapahtumatuottaja Suvi Liukkonen oli viime vuonna mukana. Uusi promoottori on Tomas Ojapelto. Kulttuurituottajaksi opiskellut Ojapelto on toiminut muun muassa kaupunkifestivaali Yläkaupungin Yön tuottajana, yökerho Free10 timen keikkapromoottorina ja DJ-klubien järjestäjänä. Kun Liukkonen kysyi häntä Jyrock-tiimiin, Ojapelto lähti mukaan. Hän on pitkäaikainen festivaalivieras. ”Vajaa kymmenkunta kertaa olen osallistunut.” Työryhmä täydentyi myös kahdella graafikolla. Lotta Tuominen ja Liisa Kerola opiskelevat Jyväskylän yliopistossa. VUONNA 2021 festivaali järjestettiin koronapandemian takia syksyllä. Seuraavana vuonna se palasi keväälle. Nyt ylioppilaskunnan mielestä syksy on hyvä aika tavoittaa uudet yliopisto-opiskelijat. Jyväskylässä ei myöskään ole alkusyksystä Jyrockin kaltaista festivaalia, Ojapelto lisää. Ajankohdan muutokseen vaikutti myös JYYn tapahtumakalenteri. Kevät on ylioppilaskunnalle kiireistä aikaa. Vapputapahtumat ovat osuneet Jyrockin lähelle. Ojapelto sanoo tuntevansa festarin historian ja haluaa ”palauttaa Jyrockiin yhdessä tekemisen”. ”En dissaa aiempia vuosia, mutta ulkopuoliselle on vaikuttanut siltä, että viime vuosina yhteisöllisyyttä on tekemisestä puuttunut.” Työryhmässä yhteisöllisyyttä edistetään siten, että ryhmän jäsenet saavat ehdottaa esiintyjiä. Yhdessä valitut esiintyjät ja oheisohjelma edistävät Ojapellon mukaan festivaaleilla koettua yhteisöllisyyttä. Niin aiempina vuosina kuin tulevana syksynä Jyrock on kaksipäiväinen. Edellisillä festivaaleilla artistit esiintyivät sekä alaettä yläkerrassa. Tänä vuonna festivaalin ensimmäisenä päivänä, perjantaina, yläkerta eli lounasravintola muutetaan oleskelutilaksi, jossa DJ:t soittavat musiikkia. Alakerrassa artistit esiintyvät tavalliseen tapaan. Lauantaina puolestaan esityksiä on molemmissa kerroksissa. Oheisohjelmaakin on. Koivisto-kokoustila muutetaan Vauhtivintiksi, jossa DJ:t soittavat molempina päivinä pienessä tilassa. Ilokiven terassille pystytetään suuri teltta, joskin Ojapelto ei vielä paljasta sen käyttötarkoitusta. Teltta muodostaa kokonaisuuden yläkerran kanssa, kertoo Liukkonen. Muitakin muutoksia on. Ennen festivaalia järjestetty ennakkoklubi siirtyy Freetimesta Ilokiveen. Sen sijaan Vakiopaineessa järjestetty päiväklubi jää ohjelmistosta pois. JYROCKIN järjestäminen on ollut JYYlle toistuvasti tappiollista. Viime vuosina tappiot ovat vaihdelleet 7 000:sta 13 200:aan euroon. Pandemia on vaikuttanut kustannusten nousuun ja yhteistyökumppanien määrään. Inflaatiosta huolimatta lippujen hintoja ei Liukkosen mukaan haluta korottaa. Jyrock halutaan pitää mahdollisimman saavutettavana opiskelijoille ja muille kävijöille. Tappiollisia vuosia on ollut myös ennen pandemiaa, mikä Liukkosen mukaan johtuu ”haastavasta kulurakenteesta”. ”Festivaalin tulos on pitkälti kiinni lipunmyynnistä, sponsorituloista ja avustuksista.” Lippuja ei voi myydä rajattomasti. Tilan henkilöyläraja on reilu 300 per päivä. Jyrock on järjestetty monesti ”viimeistä kertaa”. Talkoolaisista ja vapaaehtoisista riippuvainen festari on historiansa aikana kaatunut tekijöiden puutteeseen. Aina se on kuitenkin lopulta palannut. Onko Jyrockilla yhä paikkansa festivaalikentällä? Kyllä, Liukkonen vastaa. ”Tällaisia pieniä festivaaleja ei Suomessa hirveästi enää ole.” Ojapelto pitää Jyrockin historiaa ”älyttömän hienona”. Vaikka festivaalin merkitys on hänen mielestään viime vuosina hiipunut, on Jyrock paikallisella tasolla yhä merkittävä. Syksyn suunnitelmat ovat vielä kesken, mutta tekijät suostuvat paljastamaan jo hieman tarjontaa. Lokakuussa lavalle kipuavat ainakin genrehybridi Suistamon sähkö, punkia ja garagea soittava Tove Johnson sekä elektronista indietä edustava Final Girl.?? MITÄ NYT Tomas Ojapelto ja Suvi Liukkonen. Festarien tekijät jyväskylän ylioppilaslehti 1/23
11 Unolle lakki! Minna Canthin patsaan lakitus on JYYn vappuohjelman tunnetuin tapahtuma. Kun patsas siirrettiin varastoon, piti ylioppilaskunnan keksiä uusi lakitettava. PATSAS tököttää keskellä puistoa, jyhkeänä ja ylväänä. Jalusta punaista graniittia, hahmo pronssia. Se saa päähänsä vappuna lakin. Mutta jotain kummallista siinä on. Eihän patsas ole perinteinen Nuori Minna Canth! Canthin patsaan lakitus Kirkkopuistossa on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan vuotuisen vappuohjelman tunnetuin tapahtuma. Se on järjestetty vuodesta 1989 alkaen. Ensimmäinen patsaan lakittaja oli ainejärjestö Opuksen luotsi Maija Laukkanen. Hän oli halunnut ”humanistista vappuhumua”. ”Ehdotin Opuksen hallituksessa, että järjestämme itse jotain ohjelmaa. Lakitamme vaikka Minnan patsaan, muistelemme jotain Canthin teosta ja nostamme maljan kevään kunniaksi. Ei sen tarvitse mitään hienoa olla”, Laukkanen (nyk. Malja) muisteli alumniblogitekstissään vuonna 2021. Ajatus oli, että paikalle tulee kymmenisen henkilöä. Yllätys oli melkoinen: patsaan luona parveili kymmeniä opiskelijoita. Laukkanen luki pätkän Canthia patsaan päällä – ”anteeksi” – ja piti ylioppilaille puheen, jossa pohti Köyhää kansaa -kirjaa ja sosiaalista omaatuntoa sekä toivoi kaikille parempaa ja tasa-arvoisempaa elämää. Elokuussa 2022 Canthin patsas siirrettiin kuitenkin varastoon. Kirkkopuistossa alkoi pysäköintitalo P-Paraatin rakentaminen. Patsas siirretään entiselle paikalleen vuosina 2024–2025, kun parkkitalo valmistuu. Mutta mitä Canthin tilalle? JYYssä pohdittiin. Varteenotettavia vaihtoehtoja oli kaksi: torin Torikuningas ja Uno Cygnaeuksen patsas. Oli kriteerejä: Paikan pitää olla tarpeeksi iso ja turvallinen, sinne saapuu satoja ihmisiä. Ja patsas, tarpeeksi arvokas. Ei liian korkea. Kaupungin kanssa neuvoteltiin. Sitten ehdotettiin: voisiko se olla Cygnaeus? JYYN HALLITUKSEN puheenjohtaja Konsta Tarnanen sanoo olevansa haikea. Onhan Canthin lakitus pitkä perinne. ”Mutta toki Cygnaeuksen patsas edustaa arvokkuutta, jota lakitus tarvitsee.” ”Ja yhteys yliopistoon…” Cygnaeus (1810–1888) oli Jyväskylän seminaarin ensimmäinen rehtori ja suomenkielisen kansakoululaitoksen perustaja. Vuonna 1899 valmistunut patsas sijaitsee Jyväskylän Cygnaeuksenpuistossa, Cygnaeuksenkadun ja Vapaudenkadun risteyksessä. Se on Jyväskylän ensimmäinen julkinen veistos ja muistomerkki. Noin kaksi ja puoli metriä korkea. Suunnittelija: Ville Vallgren. Kuvattavan hahmon rintakuva on korkealla jalustalla. Totinen ilme. Jalustan juurelle on aseteltu kaksi lapsihahmoa: kukkia ojentava tyttö ja kirjaa lukeva poika. Ne symboloivat kansansivistystä ja Suomen kansan tulevaisuuden toivoa. ? Teksti Oona Komonen Kuva Iina Niskanen (patsas) & Laura Kangas (lakki) 2 76 4 TUTKINTOA. Vuonna 2022 Jyväskylän yliopistosta valmistui 1 447 maisteria, 1 200 kandidaattia, 116 tohtoria ja yksi lisensiaatti. Luvut ovat pienempiä mitä yliopisto on opetusja kulttuuriministerin kanssa sopinut. Vuosien 2021–2024 tutkintotavoitteet ovat keskimäärin 1731 maisteria, 150 tohtoria ja 1460 kandidaattia vuodessa. Suoritetuilla tutkinnoilla on yliopistolle väliä. Vuonna 2021 voimaan tulivat uudet korkeakoulujen rahoitusmallit. Yliopistomallissa suoritettujen tutkintojen osuus rahoituksesta kasvoi 19 prosentista 30 prosenttiin. Suorittamismallissa on toinenkin porkkana: tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella. NO.HE.VA. opiskelija = Nopea heti valmis! ? Mums, mums. Kysyimme isopandoilta Jim Bao Baon (Lumi) ja Hua Baon (Pyry) miksi ne pitävät bambusta, joka on kallista. N U M ER A A L I 10 ÄLÄYS Työryhmässä yhteisöllisyyttä edistetään siten, että ryhmän jäsenet saavat ehdottaa esiintyjiä. Yhdessä valitut esiintyjät ja oheisohjelma edistävät Ojapellon mukaan festivaaleilla koettua yhteisöllisyyttä. Niin aiempina vuosina kuin tulevana syksynä Jyrock on kaksipäiväinen. Edellisvuosina esityksiä on ollut Ilokiven alaja yläkerroissa.Tänä vuonna festivaalin ensimmäisenä päivänä, perjantaina, vain alakerrassa on esityksiä. Yläkerta eli lounasravintola muutetaan oleskelutilaksi. Lauantaina puolestaan esityksiä on molemmissa kerroksissa. Myös ohjeisohjelmaa on. Vauhtivinttinä tunnettu DJ-konsepti järjestetään Koivisto-kokoustilassa. Ilokiven terassille pystytetään suuri teltta, joskin Ojapelto ei vielä paljasta sen käyttötarkoitusta. Muitakin muutoksia on. Ennen festivaalia järjestetty ennakkoklubi siirtyy Freetimesta Ilokiveen. Sen sijaan Vakiopaineessa järjestetty päiväklubi jää ohjelmistosta pois. JYROCKIN järjestäminen on ollut JYYlle toistuvasti tappiollista. Viime vuosina tappiot ovat vaihdelleet 1 500:sta 13 200:aan euroon. Koronapandemia vähensi yhteistyökumppaneita Liukkosen mukaan lippuhintoja ei haluta korottaa inflaatiosta huolimatta. Jyrock halutaan pitää mahdollisimman saavutettavana opiskelijoille ja muille kävijöille. Tappiollisia vuosia on ollut myös ennen pandemiaa, mikä Liukkosen mukaan johtuu ”haastavasta kulurakenteesta”. ”Festivaalin tulos on pitkälti kiinni lipunmyynnistä, sponsorituloista ja avustuksista.” Lipunmyyntiin vaikuttaa myös Ilokiven tilojen henkilörajoitukset. Lippuja voi myydä reilu 300 kappaletta per päivä. JYROCK ON järjestetty monesti ”viimeistä kertaa”. Talkoolaisista ja vapaaehtoisista riippuvainen Jyrock on historiansa aikana kaatunut tekijöiden puutteeseen. Aina se on kuitenkin palannut. Onko festarilla yhä paikkansa Suomen festivaalikentällä? Kyllä, Liukkonen vastaa. ”Tällaisia pieniä festivaaleja ei Suomessa hirveästi enää ole.” Ojapelto pitää Jyrockin historiaa ”älyttömän hienona”. Vaikka festivaalin merkitys on hänen mielestään viime vuosina hiipunut, on se paikallisella tasolla yhä merkittävä. ”Vaikkei saada isoimpia nimiä lavalle, tärkeintä on, että Jyrock on mielenkiintoinen.” Jyrockia on kutsuttu ”Suomen feministisimmäksi festivaaliksi”. Esimerkiksi vuonna 2019 yli puolet esiintyjistä oli naisia. Ojapelto aikoo jatkaa samalla linjalla artistivalintojen suhteen. Syksyn suunnitelmat ovat vielä kesken, mutta tekijät suostuvat paljastamaan jo hieman tarjontaa. Lokakuussa Ilokiven lavalle kipuavat ainakin TÄSSÄ ARTISTIJULKAISUJA.?? K uv it us O o na K o m o ne n MITÄ NYT jyväskylän ylioppilaslehti 1/23
12 jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 K un aloitin opintoni Jyväskylän yliopistossa vuonna 2019 näytti opiskelijaelämä hyvin valoisalta. Opiskelijaruoka oli halpaa samoin kuin olut. Tuet olivat toki myös silloin riittämättömiä, mutta opiskelu ja arki tuntuivat onnellisilta. Sitten, pian alkoivat suuret muutokset. Koronavirus levisi myös Suomessa, ja sitä seurasi etäopiskelu. Opiskelijoiden hyvinvointi laski entisestään. Toimeentulo heikkeni yleisen hintatason nousun myötä. Sota Euroopassa toi uusia uhkia. Kirsikkana kakun päällä on jo vuosikausia tiedossa ollut maapallon kantokyvyn heikkeneminen. Yhtäkkiä tulevaisuus ei vaikuttanut niin valoisalta. Erilaisista huolista huolimatta haluan keskittyä kuitenkin opiskelijaelämän positiivisiin puoliin, joista puhutaan mielestäni aivan liian vähän. Ne ovat hautautuneet kaikkien huonosti olevien asioiden alle. Sillä se, mikä on pysynyt vuodesta toiseen samana huolimatta kriiseistä, on, että opiskeluaika on uskottoman hienoa. Sen aikana on mahdollista löytää elinikäisiä ystäviä, avartaa maailmaa, rakastua, lähteä ulkomaille vaihtoon – ja (korkeakoulu-uudistuksista huolimatta) vaihtaa vaikka alaa, jos ensimmäinen valinta ei tunnu oikealta. Opiskeluaikana voi kokeilla järjestötoimintaa, lähteä mukaan opiskelijapolitiikkaan tai vain keskittyä opintoihin täysillä. Myös työnteon ja opinnot voi yhdistää. Unohtamatta tietenkään uskomatonta yhteisöä, jonka opiskelijat muodostavat. Hullut perinteet, jotka aukeavat vain korkeakoulussa opiskeleville tai opiskelleille, ihmetyttävät yhteisön ulkopuolella. Niin sen mielestäni pitääkin olla. Lisäksi hienointa on haahuilu. Omassa ideaalimaailmassani se sallittaisiin opiskelijalle. Kannustan kaikkia tarttumaan kaikkeen kiinnostavaan avoimin mielin – on se sitten harrastus, järjestötoiminta, mielenkiintoinen työpaikka, uusi opintolinja. Lisäksi toivon, että opiskelijaelämä on jokaiselle aikaa, jolloin voi ottaa turvallisesti riskejä. Maailmassa tapahtuu vaikeita ja ikäviä asioita. Kaikkien huonojen uutisten keskellä kannustan kuitenkin pitämään mielessä myös opiskeluajan positiiviset puolet ja kertomaan niistä ylpeästi. ? Kirjoittaja on JYYn hallituksen puheenjohtaja. Konsta Tarnanen Opiskelu on hienoa aikaa, ja siksi sen positiivisista puolista pitäisi puhua Palstalla JYYläiset kolumnoivat. J YY-K O L U M N I ” Omassa ideaalimaailmassani haahuilu sallittaisiin opiskelijoille. HALLITUKSEN VUOSI 13 Uusi opiskelija: Tervetuloa Jyväskylään! Mikä tekee Jyväskylästä suositun opiskelijakaupungin? Totta kai laaja valikoima oppilaitoksia, mutta ennen kaikkea ihmiset, opiskelijat itse ja opiskelijaelämä. Täällä opiskelijat ovat merkittävä ja näkyvä osa kaupunkia. Tiesitkö, että noin joka kolmas Jyväskylän asukas on opiskelija? Kaupungin 40 000 opiskelijaa muodostavat aktiivisen yhteisön, josta löydät helposti oman paikkasi. Kaupunki sykkii liikuntaa, kulttuuria ja tapahtumia. Jyväskylästä löydät ainekset sinua kiinnostavaan opiskelijaelämään. Tervetuloa opiskelijan kokoiseen kaupunkiin! jyvaskyla.fi/opiskelijakaupunki opiskelijakaupunkijyvaskyla Kuva: Tero Takalo-Eskola
12 jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 lähteä ulkomaille vaihtoon – ja (korkeakoulu-uudistuksista huolimatta) vaihtaa vaikka alaa, jos ensimmäinen valinta ei tunnu oikealta. Opiskeluaikana voi kokeilla järjestötoimintaa, lähteä mukaan opiskelijapolitiikkaan tai vain keskittyä opintoihin täysillä. Myös työnteon ja opinnot voi yhdistää. Unohtamatta tietenkään uskomatonta yhteisöä, jonka opiskelijat muodostavat. Hullut perinteet, jotka aukeavat vain korkeakoulussa opiskeleville tai opiskelleille, ihmetyttävät yhteisön ulkopuolella. Niin sen mielestäni pitääkin olla. Lisäksi hienointa on haahuilu. Omassa ideaalimaailmassani se sallittaisiin opiskelijalle. Kannustan kaikkia tarttumaan kaikkeen kiinnostavaan avoimin mielin – on se sitten harrastus, järjestötoiminta, mielenkiintoinen työpaikka, uusi opintolinja. Lisäksi toivon, että opiskelijaelämä on jokaiselle aikaa, jolloin voi ottaa turvallisesti riskejä. Maailmassa tapahtuu vaikeita ja ikäviä asioita. Kaikkien huonojen uutisten keskellä kannustan kuitenkin pitämään mielessä myös opiskeluajan positiiviset puolet ja kertomaan niistä ylpeästi. ? HALLITUKSEN VUOSI J Y Y n h a l l i t u s h a l u a a v a h v i s t a a o p i s k e l i j o i d e n ä ä n t e n k u u l u m i s t a . ›››› Täällä Täällä sua varten sua varten 13
15 I nflaation myötä kohonneet elinkustannukset, koronapandemian vaikutukset, Ukrainan sota. Vuosi 2023 alkoi epävakaissa merkeissä. Tämä tiedostetaan Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn hallituksessa. Kalenterivuosittain vaihtuva hallitus päättää ylioppilaskunnan arkisesta päätöksenteosta. Sen valitsee JYYn korkein päättävä taho eli edustajisto. Hallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa edustajiston päätösten valmistelu ja toimeenpano, JYYn piirissä toimivien järjestöjen saamien avustusten jakaminen sekä opiskelijoita koskevien lausuntojen antaminen. 7–10-henkisen hallituksen jäsenet jakautuvat sektoreittain. Lisäksi hallituksen vastuulla on JYYn vuosittaisen toimintasuunnitelman toteuttaminen. Suunnitelma on ylioppilaskunnan toimintaa ohjaava dokumentti, johon kirjataan syksyisin seuraavalle vuodelle projekteja ja kehitettäviä asioita. Kuluvana vuonna projekteja on kuusi. 1 Paikallinen opiskelijoiden ääni. Suomessa tärkeimmät opiskelijoita koskevat päätökset tehdään eduskunnassa. Siksi kevään vaalit ovat merkittävät. JYYn rooli on olla ylioppilaskunnan jäsenten paikallinen ääni, sanoo JYYn hallituksen puheenjohtaja Konsta Tarnanen. Tarnasen mielestä opiskelijoiden ääni on jäänyt eduskuntavaaleissa toistuvasti liian vaimeaksi, vaikka opiskelijat haluavat tulla kuulluksi. Opiskelijoiden heikentynyt mielenterveys nousi julkiseen keskusteluun vuoden 2022 alussa. Huomio kuitenkin hiipui Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa. ”Onhan se vaikea tilanne”, Tarnanen sanoo. JYYn toimintasuunnitelmassa vaalien keskeinen tavoite on se, että opiskelijat äänestävät. Aktiivisuutta pyritään kasvattamaan vaalitapahtumilla ja -tempauksilla sekä räväkällä viestinnällä. Tarnanen ei kerro, mitä se käytännössä tarkoittaa, mutta lupaa, ettei viestintä jää huomaamatta. Suunnitelmissa on myös vaikuttamista ehdokkaisiin ja puolueisiin, jotta opiskelijat kuuluvat vaaleissa. JYY kannustaa myös aineja harrastejärjestöjä osallistumaan vaalivaikuttamiseen ja -viestintään. 2 Lisää yhteisöllisyyttä. Pandemia-aikana monen opiskelijan elämä typistyi oman kodin sisälle. Poikkeusjärjestelyt ja sosiaalisten kontaktien väheneminen heikensivät kuitenkin monen opiskelijan mielialaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pandemian pahin aika on takanapäin. Etäopiskelusta on siirrytty enenevissä määrin takaisin lähiopetukseen. JYYn toimintasuunnitelmassa on tavoitteena kiinnittää opiskelijat ylioppilaskuntaan. Yhteisöllisyys koostuu monesta tekijästä: opiskelijoista, yliopiston henkilökunnasta, järjestöistä, kampuksilla kohtaamisista. ”Yhteisöllisyyttä ei voi pakottaa, mutta ylioppilaskunta voi tukea sen rakentumista muiden toimijoiden kanssa”, Tarnanen sanoo. Vaikka pandemian pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä varmuutta, heijastuu epävarmuus Tarnasen mukaan esimerkiksi JYYn piiriin kuuluviin järjestöihin. Rajoitukset vaikuttivat niiden toimintaan, ja koska järjestötoimijat vaihtuvat usein, moni nykyään mukana oleva ei tiedä, miten on toimittu ennen koronaa. JYYn tavoite on tukea järjestöjä huomioimalla niiden tilaja tapahtumatoiveita. Tarnanen näkee muuttuneessa tilanteessa myös positiivisia puolia. ”Tämä on hyvä hetki kehittää uutta kulttuuria ja uudistua.” 3 Vahvempaa edunvalvontaa. Edunvalvonta on ylioppilaskunnan tärkein tehtävä. Se tarkoittaa, että JYY valvoo jäsentenä eli opiskelijoiden oikeuksien toteutumista ja tekee kannanottoja, joita julkaisee omissa kanavissaan. JYY myös pyrkii vaikuttamaan yliopistojen hallintoon, korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltopalveluihin ja keskisuomalaisiin poliitikkoihin. Kuluvana vuonna ylioppilaskunta pyrkii ottamaan JYYn piirissä toimivat järjestöt ja edunvalvonnasta kiinnostuneet jäsenet vahvemmin mukaan edunvalvontaan. Tavoite on, että JYYssä tiedetään, millaisia toimintatapoja järjestöillä on. Järjestöt puolestaan voivat hyödyntää ylioppilaskunnan edunvalvontaosaamista. Osaamisen markkinointia sosiaalisessa mediassa aiotaan kehittää. ”Kokeillaan ja katsotaan, mikä toimii ja mikä ei.” 4 Kiinnostavammat edustajistovaalit. JYYn edustajisto päättää ylioppilaskunnan tärkeimmistä asioista, kuten säännöistä ja rakennushankkeista. Edustajat valitaan kahden vuoden välein suorilla henkilövaaleilla. Varsinaisia jäseniä eli edaattoreita edustajistossa on 41. Äänestyskelpoisia ovat kaikki JYYn jäsenet eli yliopistossa perustutkintoa suorittavat läsnä olevat opiskelijat. Kaikki jäsenet voivat asettua ehdolle. Edustajistovaalien äänestysaktiivisuus on ollut vuosia heikko. Vuoden 2021 vaaleissa äänestysprosentti oli 25,98. Se oli vähemmän kuin edeltällä kerralla eli vuonna 2019. Silloin äänestysprosentti oli 27,93. Myös ehdokasmäärä laski edellisvaaleista. Kuluvan vuoden tavoite on, että ehdokasmäärä ja äänestysaktiivisuus ovat mahdollisimman korkeat, sanoo Tarnanen. Siksi tavoittavuus on tärkeää. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi viestintäkampanja, edustajistoryhmien kampanjakoulutus ja selkeät ohjeet ehdolle asettumiseen. ”JYYn etu on, että mahdollisimman moni on meistä kiinnostunut.” Myös kansainvälisiä opiskelijoita kannustetaan ehdolle. Kynnystä osallistua madalletaan kääntämällä JYYn tärkeimmät asiakirjat, kuten yleispoliittinen linjapaperi. Suuri osa asiakirjoista on jo käännetty, ja nyt JYY selvittää tarvetta kääntää muitakin asiakirjoja. Käännöskieli on englanti, eivätkä muut kielet ole toistaiseksi harkinnassa. Kääntämistyön tarkkaa aikataulua ei ole. 5 Enemmän opiskelijaedustajahakijoita. Jyväskylän yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori, hallintovirasto, tiedekuntaja laitosneuvostot, johtokunnat sekä tiedekuntien dekaanit ja laitosten johtajat. Hallintoon haetaan myös opiskelijaedustajia, jotka ovat opiskelijoiden ääni yliopiston päätöksenteossa. Edustajat voivat osallistua esimerkiksi opetuksen kehittämiseen ja vaikuttaa opetussuunnitelmiin. Vuonna 2023 opiskelijaedustajien kaksivuotiset paikat tulevat jälleen hakuun. Viime vuosina hakijoita on ollut vähän. Esimerkiksi tiedekuntaneuvoston varajäsenpaikkoja on jäänyt täyttämättä. Nyt JYYn tavoite on, että tänä vuonna hakijamäärä on puolitoistakertainen haettaviin paikkojen verrattuna. Se edellyttää viestintää sekä JYYn piirissä toimivien järjestöjen apua. Ylioppilaskunta toivoo, että järjestöt kertovat jäsenilleen opiskelijaedustajien merkityksestä opiskelijoille. Lisäksi JYY aikoo selvittää nykyisiltä opiskelijaedustajilta, mikä heidän mielestään edustajuudessa on merkityksellistä, ja hyödyntää kokemuksia haussa ja koulutuksessa. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu myös TEKSTI LEO HEINÄMÄKI KUVAT IINA NISKANEN HALLITUKSEN VUOSI jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 14
15 suorilla henkilövaaleilla. Varsinaisia jäseniä eli edaattoreita edustajistossa on 41. Äänestyskelpoisia ovat kaikki JYYn jäsenet eli yliopistossa perustutkintoa suorittavat läsnä olevat opiskelijat. Kaikki jäsenet voivat asettua ehdolle. Edustajistovaalien äänestysaktiivisuus on ollut vuosia heikko. Vuoden 2021 vaaleissa äänestysprosentti oli 25,98. Se oli vähemmän kuin edeltällä kerralla eli vuonna 2019. Silloin äänestysprosentti oli 27,93. Myös ehdokasmäärä laski edellisvaaleista. Kuluvan vuoden tavoite on, että ehdokasmäärä ja äänestysaktiivisuus ovat mahdollisimman korkeat, sanoo Tarnanen. Siksi tavoittavuus on tärkeää. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi viestintäkampanja, edustajistoryhmien kampanjakoulutus ja selkeät ohjeet ehdolle asettumiseen. ”JYYn etu on, että mahdollisimman moni on meistä kiinnostunut.” Myös kansainvälisiä opiskelijoita kannustetaan ehdolle. Kynnystä osallistua madalletaan kääntämällä JYYn tärkeimmät asiakirjat, kuten yleispoliittinen linjapaperi. Suuri osa asiakirjoista on jo käännetty, ja nyt JYY selvittää tarvetta kääntää muitakin asiakirjoja. Käännöskieli on englanti, eivätkä muut kielet ole toistaiseksi harkinnassa. Kääntämistyön tarkkaa aikataulua ei ole. 5 Enemmän opiskelijaedustajahakijoita. Jyväskylän yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori, hallintovirasto, tiedekuntaja laitosneuvostot, johtokunnat sekä tiedekuntien dekaanit ja laitosten johtajat. Hallintoon haetaan myös opiskelijaedustajia, jotka ovat opiskelijoiden ääni yliopiston päätöksenteossa. Edustajat voivat osallistua esimerkiksi opetuksen kehittämiseen ja vaikuttaa opetussuunnitelmiin. Vuonna 2023 opiskelijaedustajien kaksivuotiset paikat tulevat jälleen hakuun. Viime vuosina hakijoita on ollut vähän. Esimerkiksi tiedekuntaneuvoston varajäsenpaikkoja on jäänyt täyttämättä. Nyt JYYn tavoite on, että tänä vuonna hakijamäärä on puolitoistakertainen haettaviin paikkojen verrattuna. Se edellyttää viestintää sekä JYYn piirissä toimivien järjestöjen apua. Ylioppilaskunta toivoo, että järjestöt kertovat jäsenilleen opiskelijaedustajien merkityksestä opiskelijoille. Lisäksi JYY aikoo selvittää nykyisiltä opiskelijaedustajilta, mikä heidän mielestään edustajuudessa on merkityksellistä, ja hyödyntää kokemuksia haussa ja koulutuksessa. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu myös riittävä perehdytys edustajatehtäviin. Onko se ollut aiemmin puutteellista? Ei, Tarnanen vastaa. ”Meillä ei ole missään vaiheessa ollut taidoiltaan ja ymmärrykseltään puutteellisia opiskelijaedustajia.” Tarkoitus on kehittää perehdytystä. 6 Ainakin yksi pidempiaikainen yritysyhteistyö. Pandemia vaikutti merkittävästi JYYn yritysyhteistyöhön. Ylioppilaskunnalla on ollut useita tapahtumakohtaisia yhteistöitä, mutta kun tapahtumia ei voitu järjestää, yhteistyö kuihtui. ”Pandemia käytännössä tuhosi yritysyhteistyön kaikilta järjestöiltä”, Tarnanen sanoo. Pandemian huipun jälkeen yhteistöitä on herätelty uudelleen. Vaikka kumppaneita on saatu, niiden määrä ja niiltä saatu taloudellinen tuki on kuitenkin pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna vähäisempi. Nyt JYYn tavoitteena on palata laajoihin, kymmenien tuhansien eurojen arvoisiin yhteistyösopimuksiin. Konkreettinen lukukin on. Suunnitelmien mukaan JYYllä tulisi olla vuoden loppuun mennessä solmittuna yhdestä kolmeen pitkäkestoista sopimusta. Se mahdollistaisi maksuttomien tapahtumien järjestämisen sekä pääsylippujen hin?? (Vasemmalta) hallituksen sosiaalipolitiikka-, hyvinvointija liikuntavastaava Jani Risikko (P&D), kehitysyhteistyöja ympäristösekä Jylkkäri-vastaava Susanna Auvinen (Jyviva), kuntapolitiikkavastaava Nuutti Ruotsalainen (Jyviva), korkeakoulupolitiikkaja vertaistutorointivastaava Veikka Holma (Alvarin unioni), viestintävastaava Siiri Kettunen (Alvarin unioni), puheenjohtaja Konsta Tarnanen (Opiskelevat kokoomuslaiset), varapuheenjohtaja sekä kulttuurija tapahtumavastaava Aino Kenttälä (JYYn vihreät opiskelijat), konsernija opiskelija-asuntovastaava Eemeli Takanen (JYYn vihreät opiskelijat) ja kansainvälisistä asioista ja kansainvälisestä tutoroinnista vastaava Tiina Toivanen (Jyviva). Kuvasta puuttuu järjestöja yritysyhteistyövastaava Teemu Haarala (P&D). tojen madaltamisen esimerkiksi Jyrock-festivaaleilla ja ylioppilaskunnan vuosijuhlissa. M onille ylioppilaskunnan toiminta on etäistä. Vain murto-osa JYYn jäsenistä äänestää edustajistovaaleissa ja harvat seuraavat edustajiston kokouksia. Moni ei tiedä, mikä hallitus tai edustajisto on, saati mitä ne tekevät. Vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta vastasi viime vuoden hallitus. Nykyinen puheenjohtaja Konsta Tarnanen oli silloin hallituksen kuntavaikuttamisesta vastaava jäsen. Tarnasen mukaan toimintasuunnitelma muodostui ilman erimielisyyksiä, vaikkakin teemojen asettamisesta tärkeysjärjestykseen jouduttiin neuvottelemaan. ”Lähtökohtaisesti melkein kaikki tässä yhteisössä on tärkeää.” Entä nyt, vuonna 2023, millaisen jäljen Tarnanen haluaa ylioppilaskuntaan jättää? Hallituksen puheenjohtajalla on visio. ”Haluan, että kaikille hallituksen työtä seuraaville toiminta näyttää mielekkäältä ja yhdeltä elämän hauskimmista vuosista”, Tarnanen sanoo. ”Me [JYYn hallitus] olemme opiskelijoita varten ja teemme opiskelijoiden näköistä toimintaa. Siitä haluan pitää kiinni.” ? HALLITUKSEN VUOSI jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 14
17 16 Laura Wathén piti itseään kummallisena vuosien ajan. Kun hän lopulta sai ADHD-diagnoosin, tuntui kuin kysymyksiin olisi löytynyt vastaus. Vaikka monella diagnoosin saaneista on oireita jo lapsena, ADHD todetaan usein vasta aikuisiällä. TEKSTI IIDA VASHKO KUVAT EETU LINNANKIVI Se selitti paljon jyväskylän ylioppilaslehti 1/23
A D H D 17 16 Se selitti paljon jyväskylän ylioppilaslehti 1/23
hästelyihinsä ja pulpetin sotkuisuuteen. Välillä Wathén puhui ihmisten päälle. Havahtuessaan siihen häntä hävetti. Yläaste tuntui ”räpiköimiseltä”. ”Muistan lapsuudesta tilanteita, joissa olin tosi pihalla enkä ymmärtänyt mitä tarkoitetaan.” Nuoruusja aikuisiällä ADHD voi vaikeuttaa keskittymistä opiskeluun ja työhön. Huomio kiinnittyy tehtävien teon kannalta epäolennaiseen. Häiriöstä kärsivä ei välttämättä jaksa keskittyä yhteen asiaan, vaan yrittää tehdä montaa yhtä aikaa. Pitkäjänteisyyden puute voi vaikeuttaa tehtävien aloittamista ja niiden loppuun saamista. A DHD-diagnoosien määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Siitä kertovat esimerkiksi oireyhtymän lääkereseptien saaneiden määrät. Käytetyin ADHD-lääke on metyylifenidaatti. Vuonna 2021 Kela myönsi siihen korvauksen 56 705 henkilölle. Luku oli lähes 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Toiseksi käytetyin lääke on lisdeksamfetamiini. Myös sen käyttäjien määrä kasvoi. Vuonna 2021 siihen myönnettiin Kela-korvauksia 8 182 henkilölle, mikä on 44 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. ADHD-diagnoosien lisääntyminen näkyy erityisesti nuorilla aikuisilla. Esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n kautta tehtyjen diagnoosien määrä on moninkertaistunut vuodesta 2018 lähtien. Siinä missä diagnoosien osuus oli vuonna 2019 kaikista YTHS:n mielenterveyskäynneistä noin 3,5 prosenttia, vastaava luku oli vuonna 2022 noin 7 prosenttia. Diagnoosien määrän kasvuun on vaikuttanut YTHS:n projektipäällikkö Mari-Anne Mahkosen mukaan ainakin koronapandemia. Opiskelijoiden kokema yksinäisyys, sosiaalisen kanssakäynnin puute ja etäopiskelu lisäsivät mielenterveyspuolen käyntejä. Entistä useammasta saattoi tuntua, että itsellään saattaisi olla keskittymiskykyä haittaava häiriö, Mahkonen sanoo. ”Nykyään tällaisista asioista puhutaan ja luetaan enemmän kuin aiemmin. Monet ovat saattaneet keskustella kaverinsa kanssa, jolla on todettu ADHD, ja alkaneet epäilemään sitä myös itsellään.” ” M U I S T A N L A P S U U D E S T A T I L A N T E I T A , J O I S S A O L I N T O S I P I H A L L A . ” aailmassa on sääntöjä, jotka on unohdettu kertoa. Väite voi kuulostaa kummalliselta, mutta Laura Wathénille se oli totta vuosikymmenen ajan. Diagnoosiehdotuksia oli kertynyt vuosien aikana useita. Masennus-, ahdistuneisuusja persoonallisuushäiriöt. Wathén opiskeli Helsingin yliopistossa sosiologiaa, kun meni vuonna 2019 opiskeluterveydenhuollon lääkärille. Hän haki kolmatta kertaa lausuntoa psykoterapiaa varten. Silloin lääkäri kysyi häneltä: oletko ajatellut, että sinulla voisi olla ADHD? Nyt Wathén on 30-vuotias. Hän sai ADHD-diagnoosin reilu kaksi vuotta sitten, marraskuussa 2020. Se selitti paljon. A DHD on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö. Lyhenne tulee englanninkielisestä nimityksestä Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder. Oireyhtymä liittyy aivojen tarkkaavuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen häiriintyneeseen kehitykseen. Häiriön oireet painottuvat yksilöllisesti, mutta ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Oireet voivat näkyä lapsella esimerkiksi jatkuvina vaikeuksina keskittyä leikkeihin ja koulutehtäviin. Näin oli myös Wathénilla. Lisäksi sekä meneminen leikkikouluun että sieltä lähteminen olivat vaikeita. Vaikkei koulussa ollut kamalaa tai liian kivaa, siirtymät olivat raskaita. Kotona jäivät kesken unet, koulussa leikit. Vaikeus siirtyä uuteen tilanteeseen voi olla yksi ADHD:n oireista. Edelleen aikuisena kotoa lähteminen on Wathénille hankalaa, eikä hän pidä ympäristön vaihtumisesta. Peruskoulussa Wathén oli arvosanojen mukaan kympin oppilas, ja opiskelu kiinnosti. Silti hän tunsi huonommuutta. Koulussa ei kiinnitetty huomiota hänen myöM 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 ADHD
V aikka monilla diagnoosin saaneilla ADHD oireilee jo lapsuusiässä, häiriö todetaan usein vasta aikuisena. Tällä hetkellä YTHS:n psykiatrien vastaanottoajoista noin neljäsosa menee ADHD-selvittelyihin. Jonotusaika selvittelyihin on vuodesta kahteen. Aika on Mahkosen mukaan pitkä. Siihen on vaikuttanut selvittelyihin hakeutuneiden määrän kasvu. Lisäksi ammattikorkeakoulut yhdistyivät YTHS:n palveluiden piiriin vuoden 2021 alussa. Toisin sanoen palveluihin oikeutettujen opiskelijoiden määrä kasvoi. Valtaosa YTHS:lle selvittelyyn hakeutuneista ei Mahkosen mukaan täytä häiriön diagnostisia kriteerejä. Diagnoosi edellyttää, että oireyhtymään liitettyjä oireita on esiintynyt myös lapsuudessa, niitä on useita ja ne häiritsevät elämää monilla osa-alueilla. Tutkiminen perustuu olemassa olevan tiedon keruuseen, kuten koulutodistuksiin ja -terveydenhuollon merkintöihin. Henkilön itsensä lisäksi haastatellaan usein myös jotain hänet tuntevaa. Lisäksi täytyy käydä 6–7 kertaa terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla. Ainakaan toistaiseksi ADHD:ta ei voi diagnosoida laboratoriokokeella tai aivojen kuvantamisella. W athénilla ADHD haittaa arkea. Ajatukset harhailevat. Hänen on vaikea kuunnella. Häntä hävettää, ettei aina pysty hoitamaan ”normaalien ihmisten” arkiaskareita kuten kotitöitä ja laskujen maksamista. Jos imuri ei ole kodissa esillä, ei imurointi käy edes mielessä. Arki tuntuu aaltoilevalta: joskus on into järjestellä elämää, mutta suuri osa arjesta tuntuu ”suossa rämpimiseltä”. ADHD-ihmisen arjessa näennäisesti pienet asiat kasaantuvat. Häiriö vaikuttaa myös Wathénin ihmissuhteisiin. Välillä hän pelkää hylätyksi tulemista. Joskus ei taas muista ihmisten olemassaoloa. Yhteydenpito unohtuu. ”Poissa silmistä, poissa mielestä”, Wathén kuvaa tahatonta unohteluaan, kun asiat eivät ole näkyvillä. Imuri tai ihmiset. O ireyhtymään liittyy kohonnut mieliala-, käytösja päihdehäiriöiden riski. Tällä hetkellä Wathénilla on toimiva lääkitys. Hän lopetti alkoholin käytön yksitoista vuotta sitten ja ymmärsi myöhemmin, miksi haki alkoholista oireisiin apua. Oli tarve saada päänsisäinen vilinä kuriin. Nykyään hänellä on ystävänsä Katri Ylisen kanssa yhteinen yritys. Darravapaa-yhteisön tarkoitus on kyseenalaistaa yhteiskunnan alkoholinormatiivisuutta. Wathén ja Ylinen järjestävät esimerkiksi alkoholittomia Sober Furious -bileitä ja jakavat tietoa alkoholittomasta elämäntavasta. Vaikka ADHD-diagnoosien saaminen helpotti, se jätti myös trauman. Wathén oli pitänyt itseään tyhmänä. Vuosien pinnistelystä ja virheellisistä diagnooseista jäi katkera tunne. ”Olin tiedostamatta jo nuorena etsinyt selviytymiskeinoja, joilla peitellä huonommuutta.” Nyt hän haluaa auttaa muita. Hän on tehnyt TikTok-videoita ADHD-kokemuksistaan lokakuusta 2022 saakka. Tammikuussa 2024 ilmestyvä kirja kertoo ADHD:sta milleniaalin näkökulmasta. Wathén käsittelee siinä muun muassa nykyistä työpaikkakulttuuria. Työkokouksissa Wathén pelaa välillä puhelimellaan toisten puhuessa. Kyse ei ole siitä, etteikö muiden kuunteleminen kiinnostaisi – päinvastoin. Pelaaminen auttaa keskittymään kuuntelemiseen. ”Yhteiskunnassa ja työpaikoilla pitäisi laajemmin ymmärtää, että kaikille ihmisille eivät sovi samat työtavat. Aamuvarhaisella heräävän supersuorittajan ihanne täytyisi murtaa.” Opintojaan Wathén edistää maltillisella tahdilla. Hän aloitti gradun kirjoittamisen tammikuussa. Oma yritys Darravapaa on kuitenkin etusijalla. Vaikka työt sosiaalisessa mediassa ja Darravapaa-yhteisössä ovat Wathénin intohimo, hän tietää tarvitsevansa paljon lepoa, koska uupuu helposti. Siksi hän opettelee irtautumaan suorittamisesta. ”Ei tarvitse tavoitella samaa mitä muut tavoittelevat, eikä ole vain yhtä tapaa suorittaa.” ”Eikä ole yhtä tapaa elää elämää.” ? 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 Laura Wathén. ADHD
D& D: N UU S I A IK A 21 20 jyväskylän ylioppilaslehti 1/23
Miltei viisikymmentä vuotta sitten markkinoille ilmestyi pöytäroolipeli. Se saavutti suosiota ja sitten menetti sen. Historiansa aikana peliä on pidetty saatananpalvontana ja nörttien puuhasteluna. Viime vuosina kehitys on kuitenkin kääntynyt. Fantasiamaailman ovat löytäneet myös uudet pelaajat. Nyt Dungeons and Dragons on suositumpi kuin koskaan. TEKSTI ANNIINA NORRENA KUVAT MIKKO KUPARINEN Va n k i t y r m i ä & l o h i k ä ä r m e i t ä A AAH! Partani on tulessa!” huudahtaa vanha kääpiö. SPLÄTS! K ä ä p i ö n päälle lentää vettä, kun kääpiövelhot taikovat sammuttaakseen palon. Se onnistuu, mutta samalla vanhus kastuu litimäräksi. Vedestä on saanut osansa myös hienostuneen ja varakkaan oloinen maahinen nimeltään Astler Awestrike. Astler on matkannut karavaanin matkassa kohti Thundertreen kylää. Hänen mukanaan on hornahinen (muistuttaa ihmistä) Maxwell Elsworth ja puolihaltia Illa. Tosin Illaa ei voi nähdä. Astler on taikonut hänet näkymättömäksi. Juuri Illa keksi sytyttää vanhan kääpiön parran tuleen ja houkutteli Astlerin juoneen. Tapahtumasarjan aikana puolihaltia poistuu paikalta, mutta seuraa karavaania sen ” ? ?? Hahmot on suunnitellut ja tehnyt Atlas Väisänen. ?? Janne Laukkanen (vas. alareuna), Emma Häkkinen, Veeti Siitonen, Atlas Väisänen ja Anniina Norrena pelaavat yhdessä Dungeos and Dragonsia. 21 20 jyväskylän ylioppilaslehti 1/23
D&D:N UUSI AIKA 23 lopulla Yhdysvalloissa levinnyt saatananpalvontapaniikki. Se syntyi vastareaktioina aiemmalle uushenkisyydelle. Moraalipaniikin ytimessä oli usko siitä, että saatananpalvojat ovat soluttautuneet yhteiskuntaan. Ajatus yhdistettiin myös D&D-peliin – seikkailihan siinä piruja ja demoneja. Pelissä saatettiin myös manata henkiä ja herättää kuolleita. Suomessa moraalipaniikki levisi 1990-luvulla. Se näkyi roolipeliarjessa esimerkiksi siten, että pelaajien vanhemmat tai sukulaiset suhtautuivat pelaamiseen kielteisesti, sanoo pelikulttuureja tutkiva Jonne Arjoranta Jyväskylän yliopistosta. Pelaamisesta tuli pienen porukan, ”nörttien” harrastus. Kehitys alkoi kääntyä vuosituhannen vaihteen jälkeen. Erityisesti 2010-luvulla roolipelien maine alkoi suuren yleisön keskuudessa muuttua. P itkän matkan päätteeksi karavaani saapuu pieneen Thundertreen kylään. Puolihaltija Illa (joka on nyt näkyvä), maahinen Astler ja hornahinen Maxwell kulkevat ympäriinsä, juttelevat kylän asukkaille ja ostavat karamelliomenoita. Kolmikko saa pian kuulla, että kylään on saapumassa ryhmä peikkoja. Ne aikovat myydä harvinaisen, heleänpunaisen taikaomenan siitä eniten tarjoavalle. Omena parantaa siitä haukkaavan. Taikaomena on hyvin suosittu. Thundertreehen on saapunut paljon väkeä. Omenasta aiotaan tarjota suuria summia kultaa. Peikkoja on yritetty seurata kylän ulkopuolella sijaitsevalle railolle, sillä omenoita saattaa olla lisää. Peikot ovat kuitenkin livistäneet aina railoon, eikä kukaan heitä sinne seurannut ole palannut. Kolmikko ottaa haasteen vastaan ja lähtee kohti railoa. I lmestymisensä jälkeen Dungeons and Dragons on vilahtanut usein populaarikulttuurissa. Steven Spielbergin ohjaamassa tieteiselokuvassa E.T. (1982) on kohtaus, jossa päähenkilön veli pelaa ystävineen D&D:ta. Peliin on viitattu nörttikaveruksista kertovassa komediasarjassa Rillit huurussa (engl. The Big Bang Theory). Simpsoneissa Homer kertoo perheelleen pelanneensa D&D:ta kolme tuntia, kunnes haltija tappoi hänen hahmonsa. Populaarikulttuuriviittaukset eivät kuitenkaan sinänsä ole vaikuttaneet pelin maineeseen. Muutos johtuu ennen kaikkea asenteiden muutoksesta ”nörttikulttuuriin”. Nörttiys on löytänyt viime vuosina tiensä valtavirtaan, sanoo Jonne Arjoranta, ja se puolestaan näkyy myös populaarikulttuurissa. jatkettua matkaa. Illan läsnäolon voi havaita soratien rapinasta sekä vaimeasta, viekkaasta hihityksestä. Kohtaus on tapahtunut pöytäroolipelissä Dungeons and Dragons. Peli ilmestyi miltei 50 vuotta sitten saavuttaen suuren suosion. Sittemmin pelaajien määrä vähentyi ja peli leimattiin nörttien puuhaksi. Viime vuosien aikana kehitys on kuitenkin muuttunut. Kuvitteellisessa fantasiamaailmassa seikkailevat haltiat, maahiset, kääpiöt ja ihmiset ovat alkaneet kiinnostaa myös uusia pelaajia. R oolipeli tarkoittaa vuorovaikutteista kerrontaa, jossa osallistujat ottavat itselleen sovitun pelihahmon roolin ja eläytyvät siihen. Muotoja on monia. Esimerkiksi live-roolipelissä eli larppauksessa pelaajat ilmaisevat hahmojensa toimintaa näytellen. Sen sijaan pöytäroolipelissä tapahtumat kuvaillaan sanallisesti ja ne tapahtuvat pelaajien mielikuvituksessa. Erilaisia pöytäroolipelejä on valtavasti. Tunnetuin ja suosituin niistä on Yhdysvalloissa vuonna 1974 ilmestynyt Dungeons and Dragons eli D&D. Suomessa pelin ensimmäinen käännetty versio julkaistiin vuonna 1988. Samaan aikaan roolipelaamisen suosio oli kasvussa kotimaassa. Markkinoille ilmestyi ensimmäisiä kotimaisia roolipelejä, ja julkaistiin roolipelilehtiä. Huippuvuosien jälkeen kiinnostus roolipeleihin laski. Pelit katosivat kirjaja lelukauppojen hyllyiltä ja siirtyivät lähinnä erikoisliikkeiden valikoimiin. Pelin maineeseen vaikutti myös 1980-luvun P u o l i h a l t i a , m a a h i n e n j a h o r n a h i n e n s a a p u v a t p i e n e e n k y l ä ä n , j o s s a h e k u l ke v a t y m p ä r i i n s ä j a o s t av a t k a r a m e l l i o m e n o i t a . jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 22
D&D:N UUSI AIKA 23 lopulla Yhdysvalloissa levinnyt saatananpalvontapaniikki. Se syntyi vastareaktioina aiemmalle uushenkisyydelle. Moraalipaniikin ytimessä oli usko siitä, että saatananpalvojat ovat soluttautuneet yhteiskuntaan. Ajatus yhdistettiin myös D&D-peliin – seikkailihan siinä piruja ja demoneja. Pelissä saatettiin myös manata henkiä ja herättää kuolleita. Suomessa moraalipaniikki levisi 1990-luvulla. Se näkyi roolipeliarjessa esimerkiksi siten, että pelaajien vanhemmat tai sukulaiset suhtautuivat pelaamiseen kielteisesti, sanoo pelikulttuureja tutkiva Jonne Arjoranta Jyväskylän yliopistosta. Pelaamisesta tuli pienen porukan, ”nörttien” harrastus. Kehitys alkoi kääntyä vuosituhannen vaihteen jälkeen. Erityisesti 2010-luvulla roolipelien maine alkoi suuren yleisön keskuudessa muuttua. P itkän matkan päätteeksi karavaani saapuu pieneen Thundertreen kylään. Puolihaltija Illa (joka on nyt näkyvä), maahinen Astler ja hornahinen Maxwell kulkevat ympäriinsä, juttelevat kylän asukkaille ja ostavat karamelliomenoita. Kolmikko saa pian kuulla, että kylään on saapumassa ryhmä peikkoja. Ne aikovat myydä harvinaisen, heleänpunaisen taikaomenan siitä eniten tarjoavalle. Omena parantaa siitä haukkaavan. Taikaomena on hyvin suosittu. Thundertreehen on saapunut paljon väkeä. Omenasta aiotaan tarjota suuria summia kultaa. Peikkoja on yritetty seurata kylän ulkopuolella sijaitsevalle railolle, sillä omenoita saattaa olla lisää. Peikot ovat kuitenkin livistäneet aina railoon, eikä kukaan heitä sinne seurannut ole palannut. Kolmikko ottaa haasteen vastaan ja lähtee kohti railoa. I lmestymisensä jälkeen Dungeons and Dragons on vilahtanut usein populaarikulttuurissa. Steven Spielbergin ohjaamassa tieteiselokuvassa E.T. (1982) on kohtaus, jossa päähenkilön veli pelaa ystävineen D&D:ta. Peliin on viitattu nörttikaveruksista kertovassa komediasarjassa Rillit huurussa (engl. The Big Bang Theory). Simpsoneissa Homer kertoo perheelleen pelanneensa D&D:ta kolme tuntia, kunnes haltija tappoi hänen hahmonsa. Populaarikulttuuriviittaukset eivät kuitenkaan sinänsä ole vaikuttaneet pelin maineeseen. Muutos johtuu ennen kaikkea asenteiden muutoksesta ”nörttikulttuuriin”. Nörttiys on löytänyt viime vuosina tiensä valtavirtaan, sanoo Jonne Arjoranta, ja se puolestaan näkyy myös populaarikulttuurissa. Esimerkiksi Dufferin veljesten Netflix-hittisarja Stranger Thingsissa (2016–) päähenkilöt pelaavat D&D:ta kellarissa. Marvel Cinematic Universen supersankarielokuvat ovat olleet kassamagneetteja. Se kertoo Arjorannan mukaan ”nörttikulttuurin” muutoksesta. Se kiinnostaa. Dungeons and Dragonsin uusi aalto alkoi 2010-luvulla. Siinä missä pelin julkaisijan Wizards of the Coastin mukaan vuonna 2019 pelaajia oli maailmanlaajuisesti noin 40 000, vuotta myöhemmin luku oli 50 000. P elaamiseen tarvitaan paitsi pelaajat myös yksi tarinankertoja eli dungeon master. Hänen tehtävänsä on vetää peliä. Tarinankertoja valitsee joko valmiin tarinan – niitä saa esimerkiksi peliliikkeistä tai netistä – tai keksii sellaisen itse. Tarinaa kutsutaan pelissä kampanjaksi. Vain tarinankertoja tietää, miten kampanja etenee. Pelaajat puolestaan luovat ennen peliä itselleen hahmon, jonka voi askarrella itse tai ostaa. Hahmot valitaan määritellyistä lajeista ja hahmoluokista. Ne määrittelevät hahmon erityisosaamista ja mitä aseita hahmolla on. Lajeja ovat esimerkiksi haltia, kääpiö ja ihminen. Luokkia puolestaan ovat taistelija, samooja, temppeliritari, velho. Jutussa esitellyn hahmon Illan laji on puolihaltia ja luokka loitsija. Illa osaa erilaisia loitsuja, joita voi käyttää taisteluissa. Lisäksi pelaaja luo hahmolleen taustan. Taidot ovat D&D:ssä valmiiksi määriteltyjä – ne ovat kaikilla hahmoilla samat – mutta jos pelaaja valitsee hahmon taustaksi esimerkiksi parantajan, taito vahvistaa hahmon lääketieteen osaamista. Pelaajat kertovat kampanjan alussa hahmostaan haluamansa verran muille pelaajille. Lisäksi he voivat kertoa jonkin salaisuuden vain tarinankertojalle. Pelin edetessä mahdolliset salaisuudet tai traagiset menneisyydet voivat kuitenkin paljastua, jos tarinankertoja kertoo ne muille. Tarinan luomisessa mahdollisuuksia on rajattomasti. Peli vaatii mielikuvitusta ja mukaan heittäytymistä. Pelin tavoitteena voi olla suorittaa kampanja loppuun. Esimerkiksi Illan, Astlerin ja Maxwellin kampanjassa peli voi loppua siihen, että taikaomenamysteeri on selvitetty. Joskus taas voi riittää, että pelaajilla on hauskaa ja he pääsevät kehittämään hahmojaan. Pelaajat ratkovat mysteerejä, taistelevat vihollisia vastaan ja keräävät aarteita. Hahmot tekevät yleensä yhteistyötä. Lopputulos on kiinni pelaajista, jotka voivat muuttaa tarinan kulkua päätöksillään. Lisäksi pelissä käytetään erikoisnoppia, joiden muoto ja silmänumeroluvut vaihtelevat. Jos pelaaja haluaa hypätä kuopan yli, hän heittää 20-sivuista noppaa. Mitä lähemmäksi ?? Janne Laukkanen aloitti roolipeliharrastuksen 13-vuotiaana. Hänen mielestään Dungeons and Dragons on mukavan kevyt peli. ?? Pelaajat luovat hahmoilleen nimen, taustan, lajin ja luokan. Kuvassa hahmojen tietoarkkeja (character sheet). ?? Pelin dungeons master eli tarinankertoja on Veeti Siitonen. Tarinankertoja ei vaihdu kampanjan aikana. ? jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 22
D&D:N UUSI AIKA miekkansa esille. Nopan silmäluku on pelaajalle suotuisa: hahmo onnistuu sivaltamaan rottia. Muut pelaajat heittävät noppaa. Illa ja Astler taistelevat loitsimalla. Rotat on helposti voitettu. Kolmikko jatkaa matkaansa railon syövereihin, jonne ei yllä valoa. N örttiyden valtavirtaistuminen ei ole ainoa syy D&D:n suosion kasvuun. Kiinnostukseen on vaikuttanut myös sosiaalinen media ja suoratoistopalvelut. Yhdysvaltalaisessa verkkosarja Critical Rolessa ammattilaisääninäyttelijät pelaavat D&D:tä. Ensimmäinen reaaliaikaisena suoratoistona Twitchja Youtube -kanavilla julkaistu kampanja esitettiin vuonna 2015. Pelivideoita julkaistaan myös muilla suosituilla kanavilla. Videot voivat madaltaa kynnystä: yhtäkkiä monimutkaiselta tuntuva peli voi aueta katsojalle. Suomessa roolipelejä striimaa esimerkiksi Noppatuuri-niminen pelaajakollektiivi. Striimejä on esitetty myös Yle Areenassa. Pelikulttuurin tutkija Jonne Arjorannan mukaan myös koronapandemia on vaikuttanut D&D:n suosion kasvuun. ”Korona iski roolipelien nousukaudella. Kun ihmisten piti viettää aikaa kotona, D&D oli hyvä tapa viettää aikaa pienessä kaveriporukassa.” Tähän mennessä D&D:stä on julkaistu viisi versiota. Kakkosversio ilmestyi 1980-luvun lopulla, kolmas vuonna 2000 ja neljäs 2008. Viides versio pelistä ilmestyi 2014. Uuden version myötä pelaaja voi hankkia uuden pelikirjan, johon on päivitetty säännöt ja tarinat. Se ei ole kuitenkaan välttämätöntä. silmänumero osuu 20:tä, sitä todennäköisemmin pelaaja onnistuu hypyssään. Taistelussa nopat määrittävät sen, osuvatko pelaajien tai vihollisten iskut ja kuinka paljon ne vahingoittavat. Suuri silmäluku on eduksi. Pelialustana käytetään pelilautaa, johon voi piirtää. Yksi pelikerta voi kestää tunteja, ja samaa kampanjaa voi pelata vuodenkin ajan. Pelaajat määrittelevät itse, milloin pelaavat ja kuinka kauan. Pelaajamäärää ei ole ennalta määritelty. K olmikko saapuu peikkojen railon reunalle. Tarinankertoja kuvailee: railosta nousee puisia pilareita. Niihin on kirjoitettu peikkokielellä jotain. Astler-hahmon luonut pelaaja keksii, että maahinen tekee loitsun, jonka avulla hahmo ymmärtää kaikkia kieliä. Tarinankertoja sanoo, että pilareihin on kirjoitettu ”parempi pysyä kaukana”. Pelaajat päättävät yhdessä, että hahmokolmikko laskeutuu railoon. Maxwell menee edellä, Illa tämän perässä. Kun Maxwell ehtii alas, alkaa tarinankertoja kuvailla, kuinka varjoista ilmestyy kolme suurta rottaa. Viholliset – tässä tapauksessa rotat – ovat tarinankertojan ohjaamia. Tarinankertojan hahmoja ovat myös pelin sivuhahmot, kuten jutun alun kääpiöt. Vihollinen voi tappaa pelaajan hahmon, jos pelaajan osumapisteet laskevat taistelussa nollaan. Silloin pelaaja saa kolme nopanheittoa. Korkea silmäluku: hahmo selviää. Matala luku: Hahmo kuolee. Pelaaja voi luoda uuden hahmon ja jatkaa peliä. Maxwell on taistelija, joten se ottaa suur”Perussäännöt ovat internetissä ilmaiseksi. Tämä madaltaa kynnystä kokeilla peliä, koska pelaajien ei tarvitse ostaa materiaaleja”, Arjoranta sanoo. ”Viides versio on kaikista versioista helpoimmin lähestyttävä ja aloittelijaystävällisin sen selkeyden takia. Se on lisännyt uusien pelaajien määrää.” Uusien versioiden lisäksi D&D:stä on tehty myös käännöksiä suomen kielelle, aina 1980-luvulta saakka. Käännöksistä keskustellaan nettifoorumeilla. (Esimerkiksi hellhound voi olla hornanhurtta ja muurahaisen kaltainen hirviö formian formiaani.) Siitä huolimatta peliä pelataan Suomessa pääosin englanninkielisin termein. Se voi kuitenkin muuttua. Kesällä 2022 kymmenhenkinen työryhmä julkaisi roolipelitapahtuma Ropeconissa pelistä suomenkielisen version. Sen nimi oli Legendoja ja lohikäärmeitä. R ailon pohjalla on pimeä tyrmä. Kolmikko avaa tyrmän oven. Sen takana on kolme peikkoa, joiden ruokailu keskeytyy. ”Tunkeilijoita, tunkeilijoita! Peikkojen alueella!” huutaa yksi peikoista eli tarinankertoja. Alkaa taistelu. Maxwell, Astler ja Illa pärjäävät aluksi hyvin. Sitten maahinen Astler tekee virheliikkeen arvioidessaan pelilaudalla liikkumiseen käytettävissä olevat ruudut väärin. Hän jää jumiin peikkojen tyrmään. Peikko iskee sapelilla. Astler menettää osumapisteitä. Maxwell, taistelija, kutsuu avuksi apulaishenki Echon. Echo yrittää lyödä suurinta peikkoa suurmiekallaan, mutta peikko torjuu iskun. Lyönnistä jää peikkoon vain haava. Illa puolestaan hyökkää tikarein. Nopan silmäluku on kuitenkin pieni: tikarin sivallus epäonnistuu. Astlerin kimpussa olevan peikon kasvot ovat veressä sen virnistäessä ilkeästi. Peikko vetää pitkämiekkansa esille. Nopan luku on suotuisa. Miekka osuu Astlerin ylävartaloon upoten syvälle. Maahisen tajuton ruumis valahtaa lattialle. Illa ja Maxwell jäävät kauhulla katsomaan, kun heidän rakas matkakumppaninsa vuotaa verta. Lopullinen kohtalo on kolmen heiton päässä. ? Kirjoittaja on pelannut Dungeons and Dragonsia noin vuoden. ?? Pelaajat päättävät keskenään, milloin pelaavat ja kuinka kauan. Pelaajamäärää ei ole rajattu. jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 24
D&D:N UUSI AIKA ”Perussäännöt ovat internetissä ilmaiseksi. Tämä madaltaa kynnystä kokeilla peliä, koska pelaajien ei tarvitse ostaa materiaaleja”, Arjoranta sanoo. ”Viides versio on kaikista versioista helpoimmin lähestyttävä ja aloittelijaystävällisin sen selkeyden takia. Se on lisännyt uusien pelaajien määrää.” Uusien versioiden lisäksi D&D:stä on tehty myös käännöksiä suomen kielelle, aina 1980-luvulta saakka. Käännöksistä keskustellaan nettifoorumeilla. (Esimerkiksi hellhound voi olla hornanhurtta ja muurahaisen kaltainen hirviö formian formiaani.) Siitä huolimatta peliä pelataan Suomessa pääosin englanninkielisin termein. Se voi kuitenkin muuttua. Kesällä 2022 kymmenhenkinen työryhmä julkaisi roolipelitapahtuma Ropeconissa pelistä suomenkielisen version. Sen nimi oli Legendoja ja lohikäärmeitä. R ailon pohjalla on pimeä tyrmä. Kolmikko avaa tyrmän oven. Sen takana on kolme peikkoa, joiden ruokailu keskeytyy. ”Tunkeilijoita, tunkeilijoita! Peikkojen alueella!” huutaa yksi peikoista eli tarinankertoja. Alkaa taistelu. Maxwell, Astler ja Illa pärjäävät aluksi hyvin. Sitten maahinen Astler tekee virheliikkeen arvioidessaan pelilaudalla liikkumiseen käytettävissä olevat ruudut väärin. Hän jää jumiin peikkojen tyrmään. Peikko iskee sapelilla. Astler menettää osumapisteitä. Maxwell, taistelija, kutsuu avuksi apulaishenki Echon. Echo yrittää lyödä suurinta peikkoa suurmiekallaan, mutta peikko torjuu iskun. Lyönnistä jää peikkoon vain haava. Illa puolestaan hyökkää tikarein. Nopan silmäluku on kuitenkin pieni: tikarin sivallus epäonnistuu. Astlerin kimpussa olevan peikon kasvot ovat veressä sen virnistäessä ilkeästi. Peikko vetää pitkämiekkansa esille. Nopan luku on suotuisa. Miekka osuu Astlerin ylävartaloon upoten syvälle. Maahisen tajuton ruumis valahtaa lattialle. Illa ja Maxwell jäävät kauhulla katsomaan, kun heidän rakas matkakumppaninsa vuotaa verta. Lopullinen kohtalo on kolmen heiton päässä. ? Kirjoittaja on pelannut Dungeons and Dragonsia noin vuoden. ?? Pelaajat päättävät keskenään, milloin pelaavat ja kuinka kauan. Pelaajamäärää ei ole rajattu. @Koas.? @koasjyvaskyla Keski-Suomen opiskelija-asuntosää?ö sr Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä +358 (0) 29 180 4444 Opiskelijan ko? Jyväskylässä OPISKELIJAN ARKEEN Terveellistä ruokaa ja iloista meininkiä Opiskelijalounas ja Campus take away Wicked Rabbit Hav a Java Market 24/7 POP Up grillipisteellä Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde Kahvila Tiede ja ravintola Taide Seminaarinkatu 15 B, 40100 Jyväskylä www.foodandco.fi/taide jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 24
??Kirsi Laasasenaho (etualalla), Riikka Javanainen ja Matti Rytkönen. 27 26 jyväskylän ylioppilaslehti 1/23
H Y L L Y K A U P A L L A K A R T T O J A , M I K R O F I L M E J Ä , RU N OJ A , KA S E T T EJ A , P I E N O I S M A L L E J A , H U O N E K A L U J A , G RAD U JA , VA AT T E I TA , T I E T O K I R J O J A VAAJAKOSKEN KANAVUORESSA ON LUOLASTO. KUN AVAA JYKEVÄN ULKO-OVEN JA KÄVELEE PITKÄÄ, KOLKKOA KÄYTÄVÄÄ PITKIN, SAAPUU HARMAALLE OVELLE. SEN TAKANA, USEIDEN TUHANSIEN NELIÖMETRIEN LAAJUISESSA YLIOPISTON LUOLATILASSA, SÄILYTETÄÄN KULTTUURIPERINTÖÄ VUOSIKYMMENTEN AJALTA. TEKSTI OLIVIA AHO KUVAT MIKKO KUPARINEN K Ä T K E T T Y A A RRE AIT T A 27 26 jyväskylän ylioppilaslehti 1/23
KÄTKETTY AARREAITTA 29 ? Avoimen tiedon keskuksen palvelupäällikkö Kirsi Laasasenaho luolaston suuaukolla. Museon aineistoja on säilytetty Kanavuoressa vuodesta 2013, ja kirjaston vuodesta 2019. ? Ylimmässä kuvassa Jyväskylän seminaarin opetuksessa käytettyjä karttoja ja opetustauluja. Oikeassa alareunassa museon rekvisiittakokoelmiin kuuluva pienoismalli.? K uoppainen hiekkatie kiemurtelee yhä kauemmas Vaajakosken keskustasta. Vastaan tulee verkkoaita ja avonainen portti. Sen vieressä kyyhöttää autio vartiointirakennus. Portin toisella puolella on hiekka-alue, jolla on teollisuushalleja muistuttavia rakennuksia. Niiden takana siintää Leppävesi. Aluksi kohdetta on vaikea huomata. Kun kentältä jatkaa matkaa ja vieressä kohoaa jyrkkä kallionseinämä, tietää olevansa perillä. Kallion uumeniin johtaa betoninen tunneli. Siellä on luolasto. Yhteen luolista, pomminkestävään kolmikerroksiseen tilaan, on varastoitu historiaa useiden vuosikymmenten ajalta. Siellä sijaitsee Jyväskylän yliopiston kokoelmakeskus, jossa säilytetään Avoimen tiedon keskuksen eli yliopiston kirjaston ja tiedemuseon aineistoja. K anavuoren luolasto sai alkunsa sotavuosina. Puolustusvoimien louhimassa yli 13 000 neliömetrin laajuisessa luolastossa valmistettiin, säilytettiin ja huollettiin sotatarvikkeita. Kun puolustusvoimien varikkotoiminto keskitettiin Lievestuoreelle vuonna 2005, luolasto vapautui muihin tarkoituksiin. Nykyään se on yksityisessä omistuksessa, ja siellä on pääasiassa vuokratiloja. Avoimen tiedon keskuksen palvelupäällikkö Kirsi Laasasenaho johdattaa tunnelin jykevistä ovista sisään. Pitkä autio käytävä on kolkko ja viileä. Jostain kajahtaa ääni pam, pam, pam. Yhdessä tiloista on ampumarata. Yliopiston vuokratila on harmaan oven takana. Museon aineistot muutettiin Kanavuoreen 2013. Aiemmin ne olivat säilössä Seminaarinmäen kampusalueen eri rakennuksissa ja väliaikaisissa vuokratiloissa. Sen sijaan kirjaston kokoelmia säilytettiin yliopiston Lähde-kirjaston kahdessa alimmassa kerroksessa. Kun kirjastossa alkoi peruskorjaus vuonna 2020, piti kokoelma siirtää väistötiloihin keväällä 2019. Paikaksi valikoitui Kanavuori. Syynä oli turvatilan ainutlaatuisuus ja muiden tarpeeseen soveltuvien tilojen vähäinen tarjonta. Tilaan piti mahtua valtava määrä Avoimen tiedon keskuksen kokoelmia. ”Ei tällaisia tiloja ole joka paikassa”, kirjastosihteeri Matti Rytkönen sanoo. Nykyään Kanavuoren luolassa säilytetään yli miljoonaa suomalaista julkaisua. Kirjoja, lehtiä, karttoja, julisteita, kasetteja, puheäänitteitä ja mikrofilmejä. Keskuksen luolassa on 19 hyllykilometriä kirjallisuutta. Esimerkiksi runoja, romaaneja, sarjakuvia ja tietokirjoja. Aineiston määrä on huomattavasti suurempi kuin kirjasto Lähteessä, jossa kirjallisuutta on 2,5 hyllykilometriä. Kanavuoressa on aineistoa aina 1800-luvun alusta lähtien. Avoimen tiedon keskuksen kaikista vanhinta, 1400-luvun aineistoa säilytetään kuitenkin Lähteen arkistoholvissa. Se on turvallinen paikka, sillä tilan ilmankosteutta ja lämpötilaa voi säädellä. Holvissa säilytetään muun muassa museon valokuvia. Ulkopuoliset eivät pääse sinne. ”Kulkuoikeudet ovat rajatut, koska siellä on vanhin ja arvokkain aineisto”, Rytkönen sanoo. K un Lähteen peruskorjaus valmistui syksyllä 2021, Kanavuoresta tuli vapaakappalekokoelman sijoituspaikka. Vapaakappalekokoelmalla tarkoitetaan kulttuuriaineistolakiin perustuvaa kotimaisen julkaisutuotannon tallettamista. Lain toteutumisesta vastaa Kansalliskirjasto. Vapaakappalekirjastoja on Suomessa kuusi. Jyväskylän lisäksi niitä on esimerkiksi Turun ja Oulun yliopistoilla. Kirjastoihin toimitetaan vapaakappaleet kaikista kotimaassa ja ulkomailla valmistetuista julkaisuista, jotka levitetään Suomessa. Aineistoa lajitellaan kirjastoihin aineistolain mukaan. Jokaisesta julkaistusta kirjasta luovutetaan yksi kappale eri vapaakappalekirjastoihin. Tarkoitus on turvata kokoelmien säilyminen. ”Jos jollekin kokoelmalle sattuisi jotain, aineistoa on muualla”, Laasasenaho sanoo. Jyväskylällä on ollut vapaakappaleoikeus eli oikeus tallentaa vapaakappaleaineistoja jo vuodesta 1919. Ennen Kanavuoren tilojen käyttöönottoa aineistoa säilytettiin kirjasto Lähteessä. Aiemmin julkaisutoiminta keskittyi pääosin painettuun materiaaliin. Nykyään laki kuitenkin kattaa myös digitaaliset julkaisut, kuten e-kirjat ja tv-ohjelmat. Kansalliskirjasto on vastuussa digitaalisesta aineistosta, mutta vapaakappalekirjastoilla on vapaa pääsy aineistoon. Esimerkiksi kirjasto Lähteen alakerrassa on kaksi työasemaa, jotka ovat vapaasti käytettävissä ja joilla voi käyttää digitoitua aineistoa. ”Niillä voi katsoa esimerkiksi Big Brother -jaksoa viiden vuoden takaa”, Laasasenaho sanoo. K irkkaasti valaistun käytävän laidalla on loputtoman pitkän näköinen rivi hyllyjä. Ne ovat liki toisiaan. Jokaisen hyllyrivin päässä on kahva, jota pyörittämällä hyl? VAAJAKOSKI Kanavuori Kokoelmakeskus G ra fii kk a O o na K o m o ne n jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 28
KÄTKETTY AARREAITTA 29 ? Avoimen tiedon keskuksen palvelupäällikkö Kirsi Laasasenaho luolaston suuaukolla. Museon aineistoja on säilytetty Kanavuoressa vuodesta 2013, ja kirjaston vuodesta 2019. ? Ylimmässä kuvassa Jyväskylän seminaarin opetuksessa käytettyjä karttoja ja opetustauluja. Oikeassa alareunassa museon rekvisiittakokoelmiin kuuluva pienoismalli.? K un Lähteen peruskorjaus valmistui syksyllä 2021, Kanavuoresta tuli vapaakappalekokoelman sijoituspaikka. Vapaakappalekokoelmalla tarkoitetaan kulttuuriaineistolakiin perustuvaa kotimaisen julkaisutuotannon tallettamista. Lain toteutumisesta vastaa Kansalliskirjasto. Vapaakappalekirjastoja on Suomessa kuusi. Jyväskylän lisäksi niitä on esimerkiksi Turun ja Oulun yliopistoilla. Kirjastoihin toimitetaan vapaakappaleet kaikista kotimaassa ja ulkomailla valmistetuista julkaisuista, jotka levitetään Suomessa. Aineistoa lajitellaan kirjastoihin aineistolain mukaan. Jokaisesta julkaistusta kirjasta luovutetaan yksi kappale eri vapaakappalekirjastoihin. Tarkoitus on turvata kokoelmien säilyminen. ”Jos jollekin kokoelmalle sattuisi jotain, aineistoa on muualla”, Laasasenaho sanoo. Jyväskylällä on ollut vapaakappaleoikeus eli oikeus tallentaa vapaakappaleaineistoja jo vuodesta 1919. Ennen Kanavuoren tilojen käyttöönottoa aineistoa säilytettiin kirjasto Lähteessä. Aiemmin julkaisutoiminta keskittyi pääosin painettuun materiaaliin. Nykyään laki kuitenkin kattaa myös digitaaliset julkaisut, kuten e-kirjat ja tv-ohjelmat. Kansalliskirjasto on vastuussa digitaalisesta aineistosta, mutta vapaakappalekirjastoilla on vapaa pääsy aineistoon. Esimerkiksi kirjasto Lähteen alakerrassa on kaksi työasemaa, jotka ovat vapaasti käytettävissä ja joilla voi käyttää digitoitua aineistoa. ”Niillä voi katsoa esimerkiksi Big Brother -jaksoa viiden vuoden takaa”, Laasasenaho sanoo. K irkkaasti valaistun käytävän laidalla on loputtoman pitkän näköinen rivi hyllyjä. Ne ovat liki toisiaan. Jokaisen hyllyrivin päässä on kahva, jota pyörittämällä hyl? VAAJAKOSKI Kanavuori Kokoelmakeskus G ra fii kk a O o na K o m o ne n jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 28
KÄTKETTY AARREAITTA jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 31 30
lyjä voidaan liikuttaa. Vain katossa hurisevat ilmastointilaitteet pitävät ääntä. Rivit on järjestetty mustin numeroin ja kirjaimin, ja jokaiselle kirjalle tai muulle painatteelle on oma tarkka paikkansa. Rytkönen kertoo, että työntekijöillä on käytössään Excel-taulukko, jonka avulla löytää aineiston oikean sijainnin. Kaikki vaikuttaa olevan järjestyksessä. Rytkönen pysähtyy yhdelle hyllyvälille. Hän osoittaa hyllylle jätettyä neliskanttista muovirasiaa, joka on täynnä punaisia ohuita muovilätkiä. Lätkällä merkataan, että aineisto on lainassa. Kokoelman aineisto on tarkoitettu tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. Aineistoa voi lainata lukusalikäyttöön Lähteelle, jonne se toimitetaan parin vuorokauden kuluessa. Lainauspyyntöjä kokoelman aineistoista tulee useita kymmeniä päivässä. ”Määrä korostaa kokoelman merkitystä, koska aineistoja tarvitaan todella paljon tutkimuskäyttöön ja opinnäytetöiden lähdeaineistoksi”, Rytkönen sanoo. Yksi hyllyväli pistää silmään. Tasot ovat täynnä tummakantisia pro gradu -tutkielmia. Ne on järjestetty oppiaineiden mukaan: taloustieteet, kemia. Yliopistossa tehdyt tutkielmat ovat julkisuuslain mukaisia julkisia asiakirjoja. Aiemmin painetuista graduista piti toimittaa kaksi painosta: yksi omalle laitokselle, yksi yliopiston kirjastoon. Nyt kirjastolle toimitetut tutkielmat ovat Kanavuoren varaston hyllyillä. Digitaalinen julkaiseminen alkoi Jyväskylässä 1990-luvulla, ja muuttui pakolliseksi 2010-luvulla. Nykyään opinnäytetyöt toimitetaan sähköisesti kirjaston digitaaliseen julkaisuarkistoon. L uettelointi alkaa kirjaimesta A. Tällä hetkellä hyllyriveissä on menossa tunnus M8. Käytävän perällä vastaan tulee useita rivejä tyhjiä hyllyjä. ”Kun siirryimme Kanavuoreen, kokoelmat sijoitettiin siten, että niitä voi kartuttaa noin kymmenen vuoden ajan. Sinä aikana ei tarvitse miettiä, mihin kokoelma jatkuu tai pitääkö aineistoa siirrellä”, Rytkönen sanoo. Tila voi kuitenkin riittää pidempään. Kansalliskirjaston mukaan Suomessa julkaistiin vuonna 2021 noin 8 000 painettua kirjaa. Julkaisujen määrä on vähentynyt lähes ? KÄTKETTY AARREAITTA ? (Vas. sivun ylh.) Suomessa on kaksi yliopistomuseota. Jyväskylän yliopiston tiedemuseon aineisto on saatu valtaosin lahjoitettuna, kertoo museon suunnittelija Riikka Javanainen. ? (Vas. sivun toinen rivi vas.) Kirjastosihteeri Matti Rytkönen esittelee kokoelman julisteita. ? (Muissa kuvissa mm.) Yliopiston viimeinen akateeminen hevonen palveli 1960-luvulle. Hupi-hevosen länkiä säilytetään pahvilaatikossa. Tiedemuseon kokoelmiin kuuluu muun muassa Jyväskylän liikuntatieteellisen tiedekunnan vanhoja polkupyöriä. Vaatevarastossa on muun muassa ainejärjestö Pörssin haalarit. jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 31 30
joka vuosi 2000-luvun alusta. Esimerkiksi vuonna 2005 julkaisuja oli vielä noin 13 500. Sen sijaan sähköisten julkaisujen määrä on kasvanut viime vuosina. Suomen kustannusyhdistyksen mukaan sähköisten kirjojen myynti oli vuonna 2017 noin 35 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna 2021 oli jo lähes 97 miljoonaa euroa. Digitaalisten aineistojen kasvu vaikuttaa hyllytilaan, Laasasenaho sanoo. ”Painetun aineiston vaatima tila ei välttämättä kasva joka vuosi yhtä paljon.” Jossain vaiheessa tila Kanavuoressa kuitenkin loppuu. Mitä sitten? Onko luolaston ajateltu olevan vapaakappalekokoelman lopullinen sijoituspaikka? Ei voi vielä tietää, sanovat Rytkönen ja Laasasenaho. Kanavuoren on kuitenkin ajateltu olevan pitkäaikainen ratkaisu. ”Tila ei ole loppumassa ihan lähiaikoina”, Rytkönen toteaa. K äytävän toisessa reunassa on rivi laatikoita. Niissä säilytetään mikrofilmejä ja -kortteja. Mikrofilmeihin on tallennettu esimerkiksi suomalaisia sanomalehtiä 1800-luvulta alkaen. Laatikostorivin vieressä nurkassa on jykevä vaalea arkku. Aiemmin Lähteessä säilytetty umpinainen laatikko on lukittu kahdella pienellä lukolla. Salaperäisen näköinen arkku on saamen kielen tutkija Eliel Lagercrantzin yliopistolle jättämä aikakapseli. Se valmistui vuonna 1930. Lagercrantz säilöi kapseliin tekemäänsä tieteellistä tukimusta, mutta laatikon konkreettinen sisältö on tuntematon. Sen saa avata vasta vuonna 2194, tutkijan 300-vuotissyntymäpäivänä. Käytävän varrella on myös arkistokaappeja. Puisiin hyllyköihin on koottu karttoja ja julisteita. Rytkönen vetää yhdeltä hyllytasolta esiin suojakansien väliin säilötyn Suomen kuperapintaisen kartan. Hyllyissä on myös asemaja yleiskaavoja. Julistekokoelma on laaja ja sisältää muun muassa Sosialistisen työväenpuolueen vaalimainoksen. Arkistoissa on myös näyttelyjulisteita ja ilmoituksia opiskelijariennoista. Y läkertaan kuljetaan Puolustusvoimien tilojen aikaisella leveällä ja kolkkotunnelmaisella hissillä. Kokoelmakeskuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa sijaitsee tiedemuseon aineisto 1800-luvun loppupuolelta seminaarin perustamisajoilta lähtien. Seminaari perustettiin vuonna 1863. Tiedemuseo perustettiin seminaarin museoksi vuonna 1900. Museon nimi oli tuolloin Jyväskylän seminaarilaisten kansatieteellinen museo. Seminaari muuttui vuonna 1934 kasvatusopilliseksi korkeakouluksi ja edelleen vuonna 1966 Jyväskylän yliopistoksi. Tiedemuseon aineisto on saatu pääosin lahjoituksina, sanoo museon suunnittelija Riikka Javanainen. Lahjoittajat ovat yleensä yksityishenkilöitä tai yliopiston laitoksia. Aineistoa kerätään myös dokumentoimalla. ”Nykydokumentoimme eli tallennamme nykyajan ilmiöitä ja tapahtumia.” Tiedemuseo on toinen Suomen kahdesta yliopistomuseosta. Toinen yliopistomuseo sijaitsee Helsingissä. Jyväskylän tiedemuseon päätehtävät ovat Javanaisen mukaan yliopiston historian tallentaminen ja esitteleminen yleisölle. Tiedemuseolla on myös opetuksellinen tarkoitus alan opiskelijoille. P ienoismalleja, vaatteita, vanhoja huonekaluja. Yhdessä museon säilytystiloista on häkkivarastoja, joissa säilytetään rekvisiittakokoelmaa. Javanainen kertoo, että kokoelman tavaroita käytetään näyttelyissä ja työpajoissa. Säilytystilassa on myös museon luonnontieteellisiä kokoelmia, kuten täytettyjä eläimiä. Museolla on kaksi perusnäyttelyä, luonnontieteellinen näyttely Jyväskylän Harjulla sijaitsevassa Vesilinnassa ja yliopiston historiaa esittelevä näyttely Seminaarinmäen S-rakennuksessa. Taidekokoelmia on esillä myös eri kampusrakennuksissa. Häkkivarastossa on vedettäviä telineitä, joista riippuu maalauksia esimerkiksi seminaarin aikaisista opettajista. Museon tilat jatkuvat kolmannessa kerroksessa. Yksi kerroksen käytävistä on lattiasta kattoon täynnä erilaisia huonekaluja ja esineitä. Katonrajassa on liikuntatieteellisen tiedekunnan tilasta tuotu ruskea puolapukki. Eräässä laatikossa on jumppasalin katosta roikkunut köysi. Javanainen kertoo, että Jyväskylässä sijaitsevan Suomen ainoan liikuntatieteellisen tiedekunnan vuoksi museolla on erikoistehtävänä tiedekuntaan ja sen koulutukseen liittyvän aineiston tallennus. Euroopan komissio myönsi keväällä 2022 Euroopan kulttuuriperintötunnuksen Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampukselle ja tasa-arvoiselle koulutukselle. Yliopiston pitkästä koulutusperinteestä muistuttavat museon arkiston aarteet. Museon kokoelmissa on säilössä koulutuksen historiasta kertovaa arvokasta kokoelmaja asiakirja-aineistoa, kuten seminaarin aikaisia pulpetteja, opetustauluja ja oppilaiden tekemiä käsitöitä. Javanainen nostaa pahvilaatikosta paperikääröön pakatun valkoisen vauvanmekon. Seminaarin oppilas ompeli sen käsityötunnilla vuosikymmeniä sitten. Seuraavaksi Javanainen esittelee ohuelle paperille piirrettyä karttaa Seminaarinmäen entisistä rakennuksista. Asemakaava paljastaa seminaarilla olleen omat uimaja kasvihuoneet. Kartan alalaidassa on vuosi 1899. Sekä seminaarilla että yliopistolla oli aikoinaan käytössä akateemisia hevosia. Hevoset nimettiin usein Hupiksi. Ne kuljettivat muun muassa postia, polttopuita ja opiskelijoiden opinnäytetöiksi tekemiä huonekaluja. Hyllyllä on pahvilaatikko ja sen kyljessä teksti: Hupi-hevosen länget. Tehokkaat koneet vähensivät työhevosten tarvetta. Yliopiston viimeinen Hupi palveli 1960-luvun loppuun saakka. Se oli samalla koko Suomen viimeinen akateeminen hevonen. K ierros kokoelmakeskuksen tiloissa on kestänyt kaksi tuntia. Tutkittavaa luolassa riittäisi kuitenkin useaksi päiväksi. Harmaan oven takana on kolkko käytävä. Se johdattaa ulos kirkkaaseen päivänvaloon. Ulkoapäin ei uskoisi, mitä kaikkea jykevä kallioharju kätkee sisälleen. Se on kuin salainen paikka, johon on tallennettu historiaa ja kulttuuriperintöä. Muistoja vuosisatojen ajalta. ? K A N A V U O R E N L U O L A N O N TA R KO I T U S O L L A PI T KÄ AI KAI N E N SÄI LY T YS RAT KAI S U. ” T I L A E I O L E LO PP U M AS SA L ÄH I AI KO I N A ." KÄTKETTY AARREAITTA ? Lukittu arkku on tutkija Eliel Lagercrantzin yliopistolle vuonna 1930 jättämä aikakapseli. Sen saa avata vuonna 2194.? 32 jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 33
Javanainen kertoo, että Jyväskylässä sijaitsevan Suomen ainoan liikuntatieteellisen tiedekunnan vuoksi museolla on erikoistehtävänä tiedekuntaan ja sen koulutukseen liittyvän aineiston tallennus. Euroopan komissio myönsi keväällä 2022 Euroopan kulttuuriperintötunnuksen Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampukselle ja tasa-arvoiselle koulutukselle. Yliopiston pitkästä koulutusperinteestä muistuttavat museon arkiston aarteet. Museon kokoelmissa on säilössä koulutuksen historiasta kertovaa arvokasta kokoelmaja asiakirja-aineistoa, kuten seminaarin aikaisia pulpetteja, opetustauluja ja oppilaiden tekemiä käsitöitä. Javanainen nostaa pahvilaatikosta paperikääröön pakatun valkoisen vauvanmekon. Seminaarin oppilas ompeli sen käsityötunnilla vuosikymmeniä sitten. Seuraavaksi Javanainen esittelee ohuelle paperille piirrettyä karttaa Seminaarinmäen entisistä rakennuksista. Asemakaava paljastaa seminaarilla olleen omat uimaja kasvihuoneet. Kartan alalaidassa on vuosi 1899. Sekä seminaarilla että yliopistolla oli aikoinaan käytössä akateemisia hevosia. Hevoset nimettiin usein Hupiksi. Ne kuljettivat muun muassa postia, polttopuita ja opiskelijoiden opinnäytetöiksi tekemiä huonekaluja. Hyllyllä on pahvilaatikko ja sen kyljessä teksti: Hupi-hevosen länget. Tehokkaat koneet vähensivät työhevosten tarvetta. Yliopiston viimeinen Hupi palveli 1960-luvun loppuun saakka. Se oli samalla koko Suomen viimeinen akateeminen hevonen. K ierros kokoelmakeskuksen tiloissa on kestänyt kaksi tuntia. Tutkittavaa luolassa riittäisi kuitenkin useaksi päiväksi. Harmaan oven takana on kolkko käytävä. Se johdattaa ulos kirkkaaseen päivänvaloon. Ulkoapäin ei uskoisi, mitä kaikkea jykevä kallioharju kätkee sisälleen. Se on kuin salainen paikka, johon on tallennettu historiaa ja kulttuuriperintöä. Muistoja vuosisatojen ajalta. ? K A N A V U O R E N L U O L A N O N TA R KO I T U S O L L A PI T KÄ AI KAI N E N SÄI LY T YS RAT KAI S U. ” T I L A E I O L E LO PP U M AS SA L ÄH I AI KO I N A ." KÄTKETTY AARREAITTA Lukittu arkku on tutkija Eliel Lagercrantzin yliopistolle vuonna 1930 jättämä aikakapseli. Sen saa avata vuonna 2194.? ? 32 jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 33
NYT LAU L E T A A N 35 34 L A U L A V I E L Ä Y K S I L A U L U jyväskylän ylioppilaslehti 1/23
V aimea jumputus kaikuu Jyväskylän Kauppakadulla. Haikea valssi. Rytmikäs tango. Kumea basson jyske. Ja laulu! Mistä äänet ovat peräisin? Karaokeravintolasta tietysti. ”Mikä fiilis?” kysyy lauluvuoroon saapunut mies. ”Wuu-u!” pieni porukka esiintymislavan edessä vastaa. On torstai, kello kahdeksan illalla. Jyväskylän Yläkaupungin Ale Pubiin on kokoontunut iso seurue, joka on täyttänyt karaokelaitteen laulujonon omilla toiveillaan. Muut ravintolan asiakkaat, joita on vain muutama, eivät näytä olevan kiinnostuneita laulamisesta. Kappale alkaa. ”I use to rule the World…” Lavan eteen kokoontuneet taputtavat, ja osa alkaa laulaa kappaleen mukana. ”Seas would rise when I gave the word…” S ana karaoke juontuu japanin kielen sanoista karappo okesutura eli tyhjä orkesteri. Sen syntyyn ja kehitykseen ovat vaikuttaneet etenkin länsimainen viihdeteollisuus ja japanilaisen yhteiskunnan sosiaalisen kanssakäymisen tavat sekä teknologian kehittyminen. Tiettävästi japanilainen ravintoloitsija Seiji Kawabata oli ensimmäinen, joka kokeili nauhurikaraokea. Hän soitti ravintolassaan 1960-luvulla nauhalta säestysmusiikkia ja heijasti laulujen sanat diaprojektorilla seinälle. Vuosikymmentä myöhemmin kõbelainen muusikko ja keksijä Daisuke Inoue kehitti ensimmäisen kaupallisen karaokelaitteen. Se pohjautui amerikkalaisen autokasettisoittimen tekniikkaan. Laitteesta tuli menestys. Samalla vuosikymmenellä karaoke alkoi levitä muihin maihin. Suomalaisten ensikosketus karaokeen tapahtui ruotsinlaivoilla jo 1980-luvulla. Karaoke rantautui maahan 1990-luvun alussa, kun monet ravintolat innostuivat kokeilemaan sitä. Aluksi laulettiin suomeksi. Ensimmäinen suomenkielinen levy Finnkaraoke 1 ilmestyi lokakuussa 1991. Saman vuoden heinäkuussa Oulussa avautui Karaoke Bar. Se oli ensimmäinen ravintola, jossa sai laulaa joka päivä. Nykyään karaoke on paitsi lauluharrastus myös TEKSTI TATU HELLE KUVAT MIKKO KUPARINEN ? 35 34 MODERNIN KARAOKEN SYNTY SIJOITETAAN 1970-LUVUN JAPANIIN. NYKYÄÄN KARAOKE KIINNOSTAA SUOMESSA KAIKENIKÄISIÄ. MIKÄ SUOMALAISIA LAULATTAA? L A U L A V I E L Ä Y K S I L A U L U Volter Pietarinen ja Katarina Öhlberg. jyväskylän ylioppilaslehti 1/23
viihdeteollisuuden ala ja liiketoimintaa. Sitä harrastetaan kotona, musiikkifestivaaleilla ja muissa yleisötapahtumissa oheisohjelmana. Lajissa myös kilpaillaan. Suosituinta karaoke on baareissa ja ravintoloissa. Y läkaupungilla laulavan seurueen jäsenet kuuluvat LiKöör-kuoroon. Sen jäsenistö koostuu valtaosin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden opiskelijoista. Käynnissä on sokkokaraoke. Osallistujat laittavat jonoon kappaleita, joiden laulajat arvotaan – tässä tapauksessa piposta nostettavilla nimilapuilla. Näin ei tule laulettua vain omia karaokebravuureja ja lauluseura vaihtuu. Kuoronjohtaja Eevi Kortelainen ja liikuntatieteiden opiskelija Arto Koponen ovat ensimmäistä kertaa karaokeravintolassa sitten maaliskuun 2020, jolloin koronapandemia alkoi Suomessa. ”Karaokea on ollut ikävä”, Kortelainen sanoo. Koposen mielestä parhaimpia karaokevetoja ovat ne, joihin yleisö lähtee mukaan. Joskus yhteislauluihin on yhdistynyt letkajenkka. Mikä sitten on itse karaokessa parasta? ”Yhteisöllisyys”, Koponen vastaa. ”Se yhdistää porukkaa.” K araokea lauletaan monista syistä. Toiset laulavat huvikseen, toiset saattavat tähdätä kilpailuihin. Ohjaaja-käsikirjoittaja Einari Paakkasen dokumenttielokuva Karaokeparatiisi (2022) piirsi karaokesta kuvaa tunteiden ilmaisun välineenä. Karaokea hyödynnetään myös terapeuttisessa toiminnassa, koska se on helppokäyttöistä ja laulaminen usein rentouttaa. Lisäksi laulaminen on monille tapa viettää aikaa ystävien kanssa ja tutustua uusiin ihmisiin. Karaoke vetää puoleensa myös yksinäisiä ja ujoksi itsensä tuntevia. Vuonna 2004 Ig Nobelin rauhanpalkinto-työryhmä myönsi palkinnon japanilaiselle modernin karaoken keksijänä pidetylle Daisuke Inouelle. Raati perusteli päätöstään sillä, että Inoue keksi tavan, jonka avulla ihmiset voivat opetella sietämään toisiaan. T orstai-iltana ravintolassa on kaksi työntekijää. Tai no, toinen heistä, Sauli Niskanen, ei ole työvuorossa, mutta on silti paikalla, eikä voi olla auttamatta tiskin takana hääräävää kollegaansa karaokelaitteen pyörittämisessä ja juomien kaatamisessa. ”Parempi tulla tänne pyörimään kuin mennä kotiin.” Niskanen on tehnyt karaokeisännän hommia baareissa kolme vuotta. Tai ollut ”joka paikan höylänä”, kuten hän itse muotoilee, sillä homma ei rajoitu vain laululaitteiston operoimiseen. Toinen tiskin takana – virallisesti työvuorossa – oleva on Sara Niskanen. (He ovat Sauli Niskasen kanssa sisaruksia. He eivät tunnu pääsevän toisistaan eroon, sillä Ale Pub on heidän kolmas yhteinen työpaikkansa.) Joissain paikoissa laulujonossa voi edetä maksamalla, kertoo Sara Niskanen. ”Ei täällä.” 1. Pohjola, Olli Halonen 2. Lapin kesä, Vesa-Matti Loiri 3. Paratiisi, Rauli Badding Somerjoki 4. Villieläin, Ramses II 5. Vauhti kiihtyy, Portion Boys & Matti ja Teppo Mökkitie, Arttu Wiskari 7. Sininen huivi, Souvarit 8. Ukkometso, Popeda 9. Kotiviini, Anna Hanski 10.Matkusta ja, Egotrippi 11. Lintu, Suvi Teräsniska 12. Ajomies, Olavi Virta 13. Yksi ainoa ikkuna, Topi Sorsakoski & Agents Surujen kitara, Topi Sorsakoski & Agents 15. 1972, Anssi Kela 16. Ikuinen virta, Indica Teipillä tai rakkaudella , Suvi Teräsniska Pyydä vain, Kirka 19. Levoton tuhkimo, Dingo Ram pam pam, Bess TOP 20 Näitä kappaleita Suomessa laulettiin vuonna 2022. Vain elämää -versio. Alkuperäinen kappale Anna Abreun (2019). Ikisuosikit. Feelmentin, Muvikan ja Singan top 20 -listalla. Lainakappale eli cover. Grafiikka Oona Komonen ? ? Samalla rivistöllä olevat kappaleet ovat saaneet yhtä monta pistettä. 37 36 TOP 20 LISTA. TILASTOSSA ON KÄYTETTY KARAOKEPALVELUJEN FEELMENTIN, MUVIKAN JA SINGAN VUODEN 2022 TOP 20 -KAPPALEIDEN LISTOJA. KAPPALEILLE ON ANNETTU NUMERAALINEN ARVO SEN MUKAAN, KUINKA SUOSITTUJA NE OVAT KUSSAKIN LISTASSA. SEN JÄLKEEN ERI LISTAT ON YHDISTETTY. KAPPALEEN LOPULLINEN SIJOITUS RIIPPUU SEN SAAMASTA YHTEENLASKETUSTA NUMERAALISESTA ARVOSTA. Kappale ilmestynyt 2020-luvulla. jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 NYT LAULETAAN
Vuosien kokemuksella, mitä suomalaiset karaokessa laulavat? ”Yllättävän vähän kuulee Aikuista naista”, Sauli Niskanen sanoo. ”Onneksi.” Karaokekliseeksi mielletty Paula Koivuniemen kappale ei löydy ainakaan suurten karaokepalveluiden Singan, Feelmentin tai Muvikan viime vuoden 20 suosituimman kappaleiden listoilta. Sen sijaan Muvikan tilaston perusteella on yksi kappale, joka nousee kymmenen suosituimman listalle viikosta ja vuodesta toiseen. Se on Vesa-Matti Loirin Lapin kesä. Eri palveluiden tilastojen mukaan Suomessa lauletaan paljon suomeksi – Helsingistä Rovaniemelle. Englannin tai muun kieliset kappaleet eivät hittikappaleiden listoilla juuri juhli. Suosituimpien palveluiden hittikappaleiden listat ovat myös klassikkopainotteisia. Rauli Badding Somerjoen Paratiisi ja Olavi Virran Hopeinen kuu ovat takuuvarmoja karaokelauluja. Toisinaan joku listahitti, tilastohäirikkö, sekoittaa suosituimpien laulujen listaa. Vuonna 2020 Singan lauletuimpien kappaleiden listalle tupsahti BEHM:n Hei rakas. Sauli Niskasen mukaan tietyillä ravintolan asiakkailla on omat suosikkikappaleensa. Kun kanta-asiakas läväyttää saluunan oven auki, Niskanen miltei osaa laittaa tämän suosikin laulujonoon. Sara Niskasen inhokkikaraokelauluveto on Veikko Lavin Silakka apajalla. ”Se jää aina soimaan päähän.” Kollega on eri mieltä. ”Se on ihan hauska”, Sauli Niskanen sanoo. Hän ei myönnä inhoavansa mitään yksittäistä kappaletta. ”Korvat suodattuvat töissä hyvin, kun pitää suorittaa. Aika huono päivä pitää olla, että laulaminen alkaa ärsyttää.” Tosin kerran eräs asiakas lauloi Taiskan Mombasan niin hirveällä tavalla, että se muistuu mieleen vieläkin. ”Pelkkää mölinää. Eikä hän suostunut antamaan mikrofonia takaisin. Se oli oma moka, että päästin hänet vielä laulamaan. Kun ihminen humaltuu liikaa, rytmitaju häviää”, hän naurahtaa ja lisää sitten: ”Tällaista ei tapahdu usein.” L aulajia käy Ale Pubissa laidasta laitaan. ”Paljon käy musaopiskelijoita”, Sauli Niskanen sanoo. Ja muitakin opiskelijoita. He tekevät säännöllisesti, etenkin arkena ”yllätysryntäyksiä” ravintolaan. Kymmenet ihmiset täyttävät baarin, jossa hetkeä aiemmin saattoi olla vain muutama asiakas. Laulavista opiskelijoista etenkin eteläeurooppalaiset vaihto-opiskelijat eroavat suomalaisista. He laulavat Niskasen mukaan selvinpäin. Karaokeisäntänä toimiminen vaatii Niskasen mukaan pitkää pinnaa. Ja sitä, että jaksaa työskennellä myös päihtyneiden asiakkaiden kanssa. ”Kaikkeen tottuu. 5–6 vuotta sitten en olisi ikinä lähtenyt näihin hommiin.” Kun baarimikko on ulkona tupakalla, laulavasta seurueesta osa painaa laitteistosta omatoimisesti seuraavan kappaleen. Ilmoille kajahtaa Antti Tuiskun Keinutaan-kappaleen alkusoinnut. ”Aamu neljä eikä väsytä laita vielä yksi biisi soimaan…” Ihmisiä tanssii esiintymislavan edessä. Kaikilla on hyvä fiilis. ?? Jutussa on käytetty lähteenä Pirjo Kesselin teosta Karaoken ABC: Kun Suomi tarttui mikkiin (2007). 37 36 ?? (Kuva vas.) Pasi Hyvärinen ja Anne-Mari Lukkaroinen. ? ?Katarina Öhlberg ja Anne-Mari Lukkaroinen. jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 NYT LAULETAAN
39 www.jyvaskylasinfonia.fi 7 ?€ Presto ? -LIPULLA NOPEASTI KONSERTTIIN! Opiskelijahintaiset liput alk. 8 € Tutustu kevään konserttiohjelmistoomme Presto – ex tempore -lähtijän edullisempi lippu. Edullisen lipun voi ostaa tuntia ennen konsertin alkua teatteritalon lippumyymälästä, mikäli konserttiin on vielä tilaa. Ei varauksia. Etu on henkilökohtainen ja se myönnetään voimassaolevaa opiskelijakorttia vastaan. Jyväskylä Sinfonia | Eero Lehtimäki, kapellimestari Game Music Collective | Iris Candelaria, sopraano Mieskuoro Alvar | Niko Tiainen, valosuunnittelu Ke 22.2. klo 18 Paviljonki Li pu t 29 | 39 | 49 € + to im . m ak su al k. 1, 50 €/ ti la us 14.2. kaksi yhden hinnalla Suomen käsityön museoon, Jyväskylän taidemuseoon ja Keski-Suomen museoon! Opiskelijat aina puoleen hintaan: 4 € / lippu Perjantaisin vapaa pääsy! Ystävänpäivänä jyvaskyla.fi/museot Kaikki näyttelyt ja tapahtumat: OPISKELIJA,TULE TEATTERIIN VIIMETIPPALIPULLA! SE ON HÄMMÄSTYTTÄVÄN EDULLISTA! Poikakoodiin Viimetippahinta opiskelijalle 10€/lippu norm. 22 €/kpl Lisätietoja ohjelmistosta ja Viimetippalipusta löydät verkkosivuiltamme jklteatteri.fi Tiedustelut myös: Lippumyymälä puh. 014 569 0110 Viimetippa musikaaliin 17 € (norm. 30 €) Viimetippa puhenäytelmää n 10 € (norm. 22 €) Teksti Kati Kaartinen Ohjaus Anssi Valtonen Perheestä, rajoista ja rakkaudesta
39 Finnish Army Simulator. Pelistudio: Please Be Patient. Ilmestynyt: 13.1.2023. ????? Tämä peli kertoo fiktiivisen valtion nimeltä Suomi fiktiivisistä puolustusvoimista, alkaa Finnish Army Simulator. Se on suomalaista varusmiespalvelua simuloiva tietokonepeli, joka julkaistiin Steam-pelikaupassa tammikuussa. Vaikka kyse on pelistä, se tuntuu liian todenmukaiselta. Jos siis haluaa palata traumaattisiin inttikokemuksiinsa tai saada selville, mistä intissä on kyse, simulaatio on siihen täydellinen. Näen satunnaisesti yhä painajaisia siitä, että minun pitää jostain syystä käydä intti uudelleen. Pelin Aloita uusi palvelus -napin painaminen herättää painajaiseni eloon. Peli alkaa kesäisellä bussimatkalla urpojen kanssa kohti kasarmia, kasuaalilla homottelulla ja röökitaukojen kerjäämisellä. Sitä seuraa juoksentelu paikasta toiseen. Pelaajahahmo, alokas Nönnönnöö, jaksaa juosta alle kymmenen sekuntia lyhyinä sprintteinä varusvarastolta luennoille ja vessaan paskalle. Myös seksismi ja ainoan naisalokkaan objektivointi on taltioitu peliin ihailtavan tarkasti. Talvisotaa muistelevat ammattisotilaat, pikkuhitleröivät alikersantit, riitaa haastavat tupakaverit, superinnokkaat muka-nohevat alokkaat, sukulaisten inttijuttuja intissä kertovat – nämä kaikki intin arkkityypit ovat pelissä mukana ja hyvin realistisina. Epärealistisin asia ovat puolestaan upseerikokelaat, jotka puuttuvat simputukseen. Pelin sisältö voi kuulostaa tylsältä – onhan kyseessä vain loputonta juoksemista paikasta toiseen ja mielenköyhien minipelien eli tehtävien suorittamista. Tässä ne kuitenkin luovat aitoa tunnelmaa. Erityiskiitos ääninäyttelystä, joka on yhdistelmä Tuntematonta sotilasta ja lauantaiaamujen piirrettyjen dubbausta. Tällä hetkellä simulaattoria voi pelata vain 31. palveluspäivään saakka. Pelin tekijät ovat kuitenkin luvanneet, että lisää sisältöä on luvassa. Toivottavasti kehitys jatkuu talvikaudelle, jotta myös hipit ja sivarit voivat kokea aidontuntuisen elämyksen metsäleirissä –35 asteen pakkasessa. ? Tuukka Tervonen ARVIOT K A LE N TE R I KULTTUURI 9.–11.2. NYKYNUKKETEATTERIA. Seminaarinmäellä ensimmäistä kertaa järjestettävän nukketeatterifestivaalin ohjelmistossa on kuusi esitystä lapsille ja aikuisille. Oheisohjelmassa on keskustelutilaisuuksia nukketeatterista ja Jyväskylän karjalaisten järjestämä karjalanpiirantekokurssi. Liput myynnissä Aura of Puppetsin verkkokaupassa ja ennen esityksiä tapahtumapaikoissa. Seminaarinmäki. 10.–11.2. VANHAN KIRJAN TALVI. Antikvaarisen kirjatapahtuman ohjelmistoon kuuluu muun muassa seminaareja, kirjailijavierailuja, kirjamyyntiä ja huutokauppoja. Tapahtuma järjestetään 30. kerran. Tapahtumassa esitetään myös Seminaarinmäen nukketeatterifestivaalin tulkinta Volter Kilven klassikosta Alastalon salissa (1933). Vapaa pääsy. Jyväskylän yliopiston Agora. KAVIN ALUESARJA. Kansallisen audiovisuaalisen instituution esityssarjojen kevätkausi käynnistyy 6. helmikuuta Steven Spielbergin Jurassic Parkilla (1993). Ohjelmistossa myös muun muassa 20.2. Jim Hensonin Labyrintti (1986) ja 6.3. georgilaisen elokuvaohjaaja Tengiz Abuladzen Katumus (1984). Liput 6 euroa. Ilokivi Venue, klo 18. VAPAA KINO. JYY ja Ilokivi Venue järjestävät kaikille avoimia klassikkoelokuvanäytöksiä. Kevätkauden ohjelmistoon kuuluvat muun muassa 27.2. Chris Sandersin ja Dean DeBloisin ohjaama animaatioelokuva Näin koulutat lohikäärmeesi (2010) ja 27.3. Ridley Scottin tieteiskauhuelokuva Alien – kahdeksas matkustaja (1979). Näytöksiin on vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Ilokivi Venue, klo 17. 13.–17.3. GHIBLI APPRO. JYYn tapahtumassa esitetään japanilaisen animaatiostudio Ghiblin elokuvia. Ohjelmistossa ovat Tuulen laakson Nausicaä (1984), Laputa – linna taivaalla (1986), Kikin lähettipalvelu (1989), Prinsessa Mononoke (1997) ja Kissojen valtakunta (2002). Lisäksi on työpajoja, joiden teemoja ovat muun muassa origamit, sushi ja kalligrafia, sekä Ghibli-musiikkikonsertti. Elokuvat esitetään alkuperäiskielellä, tekstitys suomeksi. Liput tulevat myyntiin maaliskuun alussa KideAppiin. Ilokivi Venue. KULTTU URI KULTTU URI R IE NN O T KUVAT: Ple A se be PATienT / TUUKK A TerVonen, C J enTerTAinmenT, PAr AmoUnT PiCTUres Decision to leave. Ohj. Park Chan-wook. Draama, jännitys. 139 min. K12. Ensi-ilta 27.1.2022. ????? Unettomuudesta kärsivä etsivä ( Park Hae-il) alkaa tutkia eläköityneen maahanmuuttovirkailijan kuolemaa. Väljähtäneeseen etäsuhteeseensa tympääntynyt poliisi huomaa pian tuntevansa vetoa kuolleen virkailijan nuorta leskeä ( Tang Wei) kohtaan – paha vain, että tämä on tapauksen pääepäilty. Decision to Leaven ytimen muodostava traaginen rakkaustarina onnistuu olemaan sopivassa suhteessa sekä puistattava että koominen. Ohjaaja Park Chan-Wookille (Oldboy, The Handmaiden) tyypillisesti elokuva kuitenkin hamuaa liian moneen suuntaan ja jää kokonaisuutena sekavaksi kavalkadiksi kummallisia hahmoja ja erikoisia käänteitä. Tekninen tyylittely pysyy enimmäkseen ohjaajan näpeissä, ja kuvien eheä virheettömyys antaa tilaa niistä esiin nouseville häiriintyneille yksityiskohdille, jotka jäävät kummittelemaan katsojan mieleen. ? Niklas Pelkonen Babylon. Ohj. Damien Chazelle. Draama. 189 min. K16. Ensiilta 20.1.2023.?????? Damien Chazelle löi itsensä läpi nykyohjaajien eturiviin Hollywoodiin sijoittuvalla hattararomanttisella musikaalillaan La La Land (2016). Uutuus Babylon vie niin ikään unelmatehtaalle. Nyt Hollywood on naiivit haaveet toteuttavan satukaupungin sijaan rikkinäisten ihmisten loppusijoituspaikka, jossa hyväksynnän etsiminen johtaa tuhoon. Valopilkku on Brad Pittin itsetietoinen rooli juoppona näyttelijälegendana, jonka alamäestä elokuva ammentaa ainoat koskettavat hetkensä. Chazelle on panostanut jälleen spektaakkelin elementteihin – koreografiat ja visuaalinen ilme tuottavat paikoin komeita kuvia. Dekadenssi on kuitenkin vaikea laji. Vaikka Babylon etenee yli kolmituntisen kestonsa huumehuuruisella tarmolla, se ei onnistu perustelemaan räävittömyyttään. Lopputulos on itsetarkoituksellista sekoilua ja huonoa eritehuumoria. ? Niklas Pelkonen Lu e p id e m p ä n ä ve rk o st a jy lk ka ri .fi .
40 jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 Oodi näyttämötaiteelle R ämmin lumen halki ylioppilastalo Ilokiven alaovelle. Ovi on auki, olen pari minuuttia myöhässä. Sisällä, Ilokivi Venuella, on tuttuja kasvoja. Ohjaaja istuu katsomossa perkaamassa käsikirjoitusta. Työryhmä parveilee tilassa jutustellen, naureskellen. Riisuttuani kengät liityn työryhmän joukkoon ja kaivan käsikirjoituksen esiin. Jyväskylän ylioppilasteatterin harjoitukset alkavat. Unohdan arjen harmauden. Olen saapunut kotiin. TEATTERIN juuret ovat antiikin Kreikassa. Noin vuonna 500 ennen ajanlaskun alkua oli tapana järjestää Dionysoksen kunniaksi juhlia. Dionysos oli viinin, päihtyneen hurmion ja hedelmällisyyden jumala. Hänet tunnettiin myös nimellä Vapahtaja. Dionysoksen ajateltiin vapauttavan ihmiset huolista ja murheista. Juhlarituaaleihin osallistui kuoro, joka tanssi ja lauloi. Myöhemmin kuoron ja johtajan vuoropuhelu lisääntyi. Näyttelijöiden määrä kasvoi. Kreikkalaisen teatterin päälajeiksi muodostuivat tragedia, komedia ja satyyrinäytelmä. Teatterissa käsiteltiin etenkin uskonnollisia aiheita, kuten ihmisen ja jumalan suhdetta. Uusia uskonnollisia piirteitä teatteri sai etenkin keskiajalla Euroopassa. Koska kansa ei osannut latinaa, kirkon uskonnollisissa menoissa Raamatun tapahtumat esitettiin näyttelemällä. Tähän päivään mennessä moni asia teatterissa on muuttunut. Uskonnollisuus on vähentynyt, näytelmien aiheet ovat monipuolistuneet, tekijäkunta on laajentunut. Toisin kuin antiikin aikaan, teatterilavoille kelpaavat näyttelijöiksi myös muut kuin miehet. Muutoksista huolimatta teatterin perusidea on pysynyt samana. Se tuo ihmisiä yhteen, kertoo tarinoita ja ottaa kantaa. ITSE LÖYSIN teatterin yläasteella. Ujon, introvertin minän oli tarkoitus ottaa valinnaisaineeksi luovan kirjoittamisen opinnot, mutta osallistujapulan myötä kursseja ei järjestetty. Sen sijaan minut sijoitettiin ilmaisutaidon kurssille. Ajatus esiintymisestä pelotti aluksi. Opinnot sisälsivät improvisaatioharjoituksia, näytelmien suunnittelua ja yleisön edessä esiintymistä. Yhtäkkiä huomasin, että ryhmässä tehdyt harjoitukset rohkaisivat minua käyttämään kehoani ja ääntäni. Pelko kääntyi iloksi, ja tunsin löytäväni itsestäni uusia puolia. Kun ryhmämme esitti yläasteen lopussa näytelmän vuositasomme oppilaille, se tuntui palkitsevalta. Hiljaisesta pojasta kuoriutui lavalla äänekäs, tuoleja viskova ja raivoava kidnappaaja. Peruskoulun päätyttyä näytelmäharrastukseen tuli taukoa. Lukiossa kuitenkin osallistuin musikaaliin, joka tarkoitti uuden rajan ylittämistä. Laulaminen hirvitti (sitä oli paljon), mutta työryhmän rohkaisemana sain voimaa. Kokemus on myöhemmin auttanut etenkin, kun vuoroni karaokessa tulee. Vuonna 2021 aloitin opintoni Jyväskylän yliopistossa, ja hain Jyväskylän ylioppilasteatteriin. Teatterin pääsykokeet kuitenkin arveluttivat: osaanko enää mitään, olenko koskaan osannut? Ovatko muut ammattilaisia? Nyt yli vuoden ylioppilasteatterissa mukana olleena tiedän, että huoli oli turha. TEATTERIN arvon mittaaminen on vaikeaa, periaatteessa. Aineettomia hyötyjä on kuitenkin tutkittu. Teatteriharrastuksen on huomattu lisäävän yhteistyötaitoja, heittäytymiskykyä sekä luottamusta omaan itseensä. Vaikutus minän kehittymiseen on suuri. Teatterikasvatus voi puolestaan lisätä monimuotoisen taiteen arvostusta. Teatterissa ihminen yhdistää leikin tapaan asioita sisäisestä maailmasta ja ulkoisesta todellisuudesta. Siksi teatteria voi kuvata leikkinä, jossa kuvitellaan yhdessä toinen todellisuus ja saadaan myös yleisö uskomaan siihen. Leikkiminen puolestaan lisää mieEssee: Teatterin arvoa ei voi mitata rahassa, mutta sen hyödyt ovat kiistattomat niin tekijöille kuin katsojille, kirjoittaa Leo Heinämäki. ”Lava on turvallinen tila, jossa voin toteuttaa itseäni. K irj o it ta ja o n va se nk ä ti ne n jo ka p a ik a nh ö yl ä , jo lle tä rk eä ä o n jä rje st ys ja vi el ä ki n tä rk eä m p ä ä sä ä nn ö llis et lu ov uu d en p ur ka ut um is et . VI IM EI S ET S A N A T Teksti Leo Heinämäki Kuvitus Tiina Sirviö 41 eli: kuinka lakkasin jännittämästä ja opin rakastamaan teatteria
40 jyväskylän ylioppilaslehti 1/23 lihyvää, luovuutta ja tunneja ongelmanratkaisutaitoja. Leikkiessä ihminen voi kehittää itseään vapautuneesti. Improvisaatioharjoitukset ennen esitystä kehittävät reagoimaan yllättävissä tilanteissa. Kaikki ei aina mene kuten on suunniteltu, aivan kuten ei arjessakaan. Lisäksi esiintymiskokemus ja ryhmätyötaidot ovat avuksi monissa ammateissa; asiakaspalvelussa, myyntityössä, toimittajana. Teatteri voi antaa paljon myös sen katsojille. Parhaimmillaan elämys on intiimi ja yhteisöllinen, ja katsojat jakavat yhteisen tilan ja kokemuksen näyttelijöiden kanssa. Elämys voi jatkua myös esityksen jälkeen keskustellessa erilaisista tulkinnoista. Teatteri on henkilökohtainen kokemus. KESKIKOKOISEKSI kaupungiksi Jyväskylää voi kutsua teatterikaupungiksi. Kaupunginteatteri on perustettu vuonna 1961, ja Jyväskylän ylioppilasteatteri vuotta aiemmin. Keski-Suomen harrastajateatteriyhdistykseen (KeHy) kuuluu miltei 40 jäsentä. On lastenteatteria, nuorisoteatteria, improvisaatioteatteria, tanssiteatteria, speksiä, ylioppilasteatteria, kesäteatteria. Kaupungissa – katutasossa ja pinnan alla – kuhisee: teattereita on kellareissa, kerhotiloissa, keikkapaikoilla. Harrastajia on monista taustoista. Osa on perheenisiä, osa opiskelijoita. Yhdellä on teatterityön tutkinto, toiselle nyt keväällä koittava esitys on ensimmäinen koskaan. Jyväskylässä moni harrastaja on mukana useammassa kuin yhdessä teatterissa. Verkostot ovat tiiviit. Silti myös uusille on tilaa. Vaikka osalla teattereista on pääsykokeet tai ”castingit”, harrastus ei ole pienen porukan suljettua toimintaa. Eikä teatterissa tarvitse välttämättä kivuta lavalle. Näyttelijöiden lisäksi teattereissa on puvustajia, maskeeraajia, lavastajia, teknisen puolen tekijöitä. Oppia voi laajasti. ESIINTYMISEN lisäksi olen päässyt ylioppilasteatterin hallitukseen. Viime kaudella olin tiedottaja, nyt puheenjohtaja. Minulle teatteri on keino poistua arkea rajoittavista raameista. Lava on turvallinen tila, jossa voin toteuttaa itseäni ja kokea uutta, kenties pelottaviakin asioita. Olen esittänyt hyvää ja pahaa, laulanut, rakastanut ja raivonnut, yrittänyt itsemurhaa. Olen saanut lahjaksi heittäytymiskykyä, itsevarmuutta, ryhmätyötaitoja, viihdettä. Samalla olen oppinut käsittelemään ympäröivää maailmaa paremmin. Teatteria ei tehdä tyhjiössä. Produktiot heijastavat usein oman aikakautensa yhteiskuntaa, ottavat kantaa ja piirtävät esiin epäkohtia. Maailmaa voi muuttaa monella tapaa. ? 41 S osiaaliseen mediaan ladatulla videolla esitellään ruokia. Ne on saatu yritykseltä lahjaksi näkyvyyttä vastaan. Instagramiin postatussa kuvassa hehkutetaan hotellia, joka on kustantanut kuvan ladanneelle henkilölle majoituksen. Esimerkiksi tällaiseen sisältöön voi törmätä sosiaalisen median kanavissa. Kyse on vaikuttajamarkkinoinnista. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa yritys antaa vaikuttajalle rahaa tuotteidensa tai palveluidensa näkyvyydestä. Yrityksen tavoite on edistää myyntiä tai kasvattaa brändinsä tunnettavuutta. Ongelmalliseksi markkinoinnin tekee kuitenkin se, että osa vaikuttajista ei kutsu sisältöä mainokseksi. He kutsuvat sitä kaupalliseksi yhteistyöksi. VAIKUTTAJAMARKKINOINTI on kasvava ala. Kantarin ja IAB Finlandin selvityksen mukaan vuonna 2020 some-vaikuttajien omissa kanavissa tekemän vaikuttajamarkkinoinnin määrä oli Suomessa noin 27,9 miljoonaa euroa. Tutkimusten mukaan vaikuttaminen on tehokasta. Kuluttajat viettävät aikaansa somessa. He myös pitävät vaikuttajan viestiä usein luotettavana, jos se tulee heidän seuraamaltaan henkilöltä. Vaikuttajamarkkinointia on säädelty ainakin 2000-luvun alkupuolelta saakka, jolloin blogien suosio kasvoi. Sitä koskevat samat lait kuin muutakin mainontaa. Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajalla on oikeus tietää, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti. Kuluttaja-asiamiehen vuoden 2019 linjauksen mukaan somen kaupallisesta yhteistyötä pitää kertoa selkeästi. Myös alalla toimivat ovat kehittäneet eettisiä ohjeistuksia. Siitä huolimatta säännöt eivät mielestäni ole riittävällä tasolla. Erityisesti tämä koskee mainontaa, jota yritetään hämärtää kaupallisen yhteistyön käsitteellä. Samaa mieltä on ollut myös esimerkiksi kuluttajatutkimukseen erikoistunut yliopistotutkija Essi Pöyry (Helsingin Sanomat, 4.12.2022). Hänen mukaansa esimerkiksi lapset voivat ajatella yhteistyön tarkoittavan aitoa suositusta – ei siis mainosta, vaikka siitä on kyse. Samankaltaista käsitteiden ongelmallisuutta on havaittavissa myös esimerkiksi työelämässä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Mikko Jakonen esittää teoksessaan Konflikti (2020, Into), että nykyään palkattoman työn sijaan puhutaan vastikkeellisesta sosiaaliturvasta. Samoin esihenkilöiden jakamista itselleen kuuluvista töistä alaisille puhutaan delegointina. Kieli on valtaa. Sillä luodaan mielikuvia. Kaupallisen yhteistyön termi hämärtää sisällön todellisia tarkoituksia ja siksi siitä tulisi luopua. Paras tilanne tietysti olisi, että muutos – siis mainonnasta puhuminen silloin kun se on sitä – lähtisi vaikuttajista ja yrityksistä itsestään. Taloudellisten intressien vuoksi ei kuitenkaan uskalla luottaa yksittäisten ihmisten omaantuntoon. Siksi tehokkain tapa reagoida ongelmaan on todennäköisesti lainsäädäntö. Ja vaikka itse olen skeptinen yksittäisten ihmisten mahdollisuuksista vaikuttaa markkinoiden toimintaan, voivat kuluttajat myös itse vaatia avoimempaa keskustelua aiheesta. Eettisyys ja avoimuus ovat somessa kaikkien etu. ? Kommentti: Mainosta pitäisi kutsua mainokseksi myös somessa Vaikuttajamarkkinointia on säädelty vuosituhannen vaihteesta saakka. Säännöt eivät kuitenkaan ole riittävällä tasolla, kirjoittaa Ville Mäki. Kirjoittaja on filosofian opiskelija, joka ikävöi aikaa, jolloin laivat olivat puuta ja mainokset mainoksia.
42 jyväskylän ylioppilaslehti 6/22 "Kun Julkisen sanan neuvosto tekee päätöksen, niin sit kunnioitan sitä ja sit on korrektia olla ottamatta millään lailla kantaa asiaan.” H A L O O P e k k a M e r v o l a Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi tammikuussa 2023 sanomalehti Keskisuomalaiselle langettavan päätöksen Huomioita-palstan kolumnista, jonka otsikko oli ”Voiko somen juhannuskuva olla häirintää”. Päätöksen mukaan päätoimittaja Pekka Mervola käsitteli kesällä 2022 julkaistussa jutussaan julkisuudesta tunnettuja naisia asiaankuulumattomasti ja halventavasti. Pekka Mervola, kirjoititte kyseisen kirjoituksen lopussa, että ”ehkä tämän jutun olisi voinut jättää kirjoittamatta”. Olisiko pitänyt toimia näin? Puhelimessa Oona Komonen Palstalla soitamme ihmisille ja kysymme kysymyksen. Pieksämäki – ohituspaikka matkalla muualle Jos kotiseutuvihasta puhuttaisiin, pieksämäkeläiset veisivät ensimmäisen sijan. Ainakin ne, jotka ovat sieltä muuttaneet pois, kirjoittaa Suvi Liukkonen. Palstalla esitellään kotiseutuja. PASKA KOTISEUTU SOITIMME K uv it us O o na K o m o ne n Teksti Suvi Liukkonen S uv i L iu kk o ne n PIEKSÄMÄEN kaapungin slogan on Elämäsi asemapaikka. Se ei asukasluvusa näy. Pieksämäki on reilu 17 000 asukkaa kaapunki Etelä-Savossa. Parhaiten se tunnetaa juna-asemastaan, josta Juicekin laaleskeli. Ja tietysti ohituspaekkana, matkalla jonnekkii aevan muualle. 90-luvulla meno oli kaapungissa välilä hurjookin, jos satuit vääriin sakkiloihin liittymmää. Ei meijän kaupunkia sillo turhoon valittu Suomen väkivaltasemmaks kaapungiksi. Meno alko raahottua vasta siinä vaiheessa, kun tietyt merkkihenkilöt alakovat siirtyä ajasta ikkuisuuteen. 2010-luvulla Pieksämäki sitten leimattiin Ylen ohojelmassa Suomen onnettomimmaks kaapungiksi. Se piti kyllä paikkasa. PIEKSÄMÄELLÄ asuvia ehkä parhaaten kuvvaa seuraava kertomus: Eräs pieksämäkeeläinen mies oli ollunna koulutuksessa, jossa oli pyyetty esittelemään lyhyesti jokin paikallinen nähtävyys. Oli vain vastannut, ettei siellä mittään ole. Mutta on jonnii verran. Kuten kaekkialta muualtaki myös meiltä löytyy helvetin ruma betoninen vestorni keskeltä kaapunkia. Ja betonihan ei kaapungista lopu: kulttuurikeskus Poleeni valittiin valmistumisvuonnaan 1989 Vuoden betonirakennukseksi. Kannattaa myös käyvä kahtomassa miltä näyttää kymmenien miljoonien euron arvoonen kaappakeskukse aula Veturitori, jossa on paska akustiikka. Onhan meillä myös näyttäviä puisia rakennuksia. Esimerkiksi tuo Sylyvi Kekkosen syntymäpaekka, Iso-Pappila, sekä entisen maalaiskunna vanaha kirkko. Toivotaa, ettei kukkaa keksi tuikata sitä tulleen. Tosin nähtävyydet ei ole se Pieksämäen juttu, vaan oikeestiha Pieksämäki on tapahtumakaapunki. Löytyypi esmerkiks usseita kesäteattereita, kylätapahtumia ja muita pikkukaupungin rientoja. Tosin sammaa mieltä ei ollu meidän kaapungin entinen johtotähti eli kaapungin johtaja. Se totesi Savon isoimmassa sanomalehessä, ettei Pieksämäki ole mikään tapahtumakaapunki. Mittää muuta se ei sitte kommentoinukaa. Josta päästäännii kaapunkilaisiin. Jos kotiseutuvihasta puhuttaisii, pieksämäkeläiset veesivät ensimmäeisen sijan mennen tullen. Ainakin ne, jotka ovat sieltä muuttaneet pois. ? KA S V O 43
42 jyväskylän ylioppilaslehti 6/22 PASKA KOTISEUTU Keikkaeläin Vuonna 2020 jyväskyläläiselle Aapo Vuorelle tuntematon yhtye Portion Boys haki solistia. Pari kuukautta myöhemmin Vuori valittiin, ja nyt hänet tunnetaan ympäri Suomea. Aa po Vu or i. SYKSYLLÄ 2020 jyväskyläläinen Aapo Vuori törmäsi Instagramissa opiskelukaverinsa päivitykseen. Portion Boys hakee solistia, yhtyeen miksaaja Joonatan Jaakonaho kertoi. Laulaja Jay Rocka oli jättämässä yhtyeen. Hakijan toivottiin olevan ”tiimipelaaja”. Sävellystaidot ja keikkailukokemus katsottiin eduksi. Hakemuksessa piti kertoa itsestään ja lähettää muutama kappale. Vuori ei tuntenut yhtyettä. Hän päätti kuitenkin hakea, koska siinä ei menettänyt mitään. Joulukuussa hän kuuli, että solistin paikka on hänen. PALO MUSIIKKIIN syttyi Jyväskylän Jyskän koulussa vuonna 2003. Kolmasluokkalainen Vuori näki musiikin tunnilla The School of Rockin (2003). Komediaelokuvassa bändistään potkut saanut kitaristi pestautuu alakouluun sijaiseksi ja muodostaa neljäsluokkalaisista oppilaista bändin kilpailua varten. Siitä alkoi tukan kasvatus ja tunneilla musisointi muiden oppilaiden kanssa. Vuorea innosti etenkin rock ja hevi, ja hän aloitti soittotunnit aluksi bassolla. 11-vuotiaana pääsoittimeksi tuli kitara. Vuori lauloi ensimmäisen kerran cover-kappaleita ala-asteella liikuntasalissa, jossa hän luokkalaisineen järjesti keikkoja. ”Otin laulajan roolin, kun muut eivät uskaltaneet.” Vuonna 2011 Vuori aloitti opintonsa Cygnaeuksen lukion musiikkilinjalla sekä laulutunnit. Kaksi vuotta myöhemmin, kesken lukion, hän haki muusikko-opintoihin Jyväskylän ammattiopiston konservatorioon (nykyinen Gradia). Siellä hän tutustui musiikkityyleihin popista jazziin. Opintojen aloitusvuonna hän liittyi myös thrash metalia soittavaan Inkvisitoriin. Yhtye keikkaili rock-klubeilla, kuten Tavastialla, ja julkaisi levyn ja EP:n. Vuori jätti yhtyeen kolme vuotta myöhemmin saatuaan tietää pääsevänsä Puolustusvoimien varusmiessoittokuntaan. Hän oli vuoden ajan soittokunnan viihdeorkesterin solisti. Ennen soittokuntaa Vuori aloitti musiikkitieteen opinnot Jyväskylän yliopistossa. Hän oli yliopistoaikanaan useissa vastuutehtävissä, kuten ainejärjestö Triolin varapuheenjohtajana sekä Erasmusja opiskelijalähettilästoiminnassa. Opiskeluvuosilta mieleen jäivät erityisesti Triolin tapahtumat, kuten pikkujoulut ja fuksiaiset, sekä musiikkitapahtuma Musica Rock, jota Vuori järjesti. Hän oli myös vaihdossa Hampurissa vuonna 2018, ja valmistui filosofian maisteriksi alkuvuonna 2022. VUONNA 2010 perustettu Portion Boys nousi laajan yleisön tietoon vuonna 2021, kun se julkaisi jättihitit Kyläbaari ja Vauhti kiihtyy. Kyläbaari äänitettiin pari viikkoa sen jälkeen, kun Vuori oli liittynyt yhtyeeseen. Vuoren mukaan siirtyminen hänelle tärkeästä hevistä energiseen bilemusiikkiin kävi helposti. Hevissä ei tuntunut olevan enää uutta. Varusmiessoittokunta ja muusikko-opinnot olivat antaneet valmiudet eri tyylilajeihin. Vuoren mielestä hänen vahvuuksiaan laulajana ovat ”vahva ja täsmällinen ulosanti sekä esiintymistyyli”. ”Kun astun lavalle, keikkaeläin tulee automaattisesti esiin. En tarvitse äänenavauksen ja lämmittelyn lisäksi muuta valmistautumista.” Yhtä tulevaisuuden haavetta ei ole. ”Olen nyt kotona musiikillisesti.” Hän aikoo olla jatkossakin avoin kaikelle uudelle. Tosin omien kappaleiden säveltämiseen ei ole tällä hetkellä intoa. ”Laulan mieluusti muiden biisejä. Tiedän säveltämisen olevan vaikeaa”, hän naurahtaa ja lisää nopeasti: ”Mutta never say never.” ? Portion Boys osallistuu UMK-kilpailuihin, joissa valitaan Suomen euroviisuedustaja. Lue pidempi haastattelu verkosta jylkkari.fi. Teksti Olivia Aho Kuva Iina Niskanen KA S V O 43
Kaikkea kivaa ystävälle sekä itselle. FREETIME LIFE FRIDAY 24.2. JUSTICE THEORY + SLASH THE SMILE (5 € / 7 €) FRIDAY 10.3. NYRKKITAPPELU + AINO & HAJONNEET (8 € / 10 €) FRIDAY 10.2. DJ-KAKSIKON KUKKOILUT FRIDAY 17.2. DJ-KAKSIKON KUKKOILUT FREETIME LIPUT ENNAKKOON KEIKOILLE: LIVETO.IO PIDÄTÄMME OIKEUDET MUUTOKSIIN. KAUPPAKATU 30, JYVÄSKYLÄ Parhaat etkot & jatkot! Bingo torstaisin klo 21 Elävää musiikkia viikonloppuisin ma 10 22 (04) ti-to 10 01 (04) pe 10 02 (04) la 12 02 (04) su 12 22 (04) Aukioloajat Opiskelijakortilla Hanatuotteista 0,50 € Kahvi/tee 1€