• k
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2001 24. tammikuuta AsennelajL f®&k simolaisistakin s k i i t t a a . Sivu 1 1 . Puolivallaton predenttiehdokas Ä i t i _ a _ H _ " « _ i "Vallanhimo tunpääkirjoitus/ luu olevan lhmi J u h a K a u p p i n e n sen perusluonteessa kuten seksuaalinen halu", pohtii Paavo Väyrynen uusimman Ylioppilaslehden keskiaukeamalla. Ainakin mies tietää mistä puhuu. Vuonna 1994 hän oli niin vallanhimon sokaisema, että löysi syyn kärsimäänsä presidentinvaalitappioon kaikesta muusta, paitsi siitä, että hänestä ei yksinkertaisesti haluttu maan presidenttiä. Valtaa ei kaiketi voi himoita puoliteholla. Sitä mennään lähtöviivalta asti vitosvaihteella, ja kun kiihko on huipussaan, osoitteena on aina joko ihanasti horisontissa siintävä maaliviiva tai metsä. Omistajansa päässä kupliva vallanhimo m u u t t u u siten aina j o k o vallaksi tai kuten Väyrysen kohdalla katkeruudeksi. Vallanhimoon liittyy myös kateus. Taustalla on pelko siitä, että vallantavoittelu lyö kapuloita demokratian rattaisiin. On nimittäin olemassa päätöksiä, joita ei kerta kaikkiaan voi tehdä demokraattisesti. Päätöksiä, joiden kohdalla on pakko luottaa yhden tai muutaman ihmisen intuitioon ja asiantuntemukseen. Mitä useampi ihminen säheltää näissä päätöksissä mukana, sitä varmemmin lopullinen ratkaisu on hatarien mielikuvien summa. Tällaisia sanokaamme diktatoJyväskylän Ylioppilaslehti MMKlmJtöyfcbsi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. • K u L T T I Toimitus Jyväskylän ylioppilastalo Keskussairaalontie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylkl<ari@o: .jyu.fi Fox (014)2603928 Päätoimittaja Juho Kauppinen (014)2603359. 040584 0414 iuho@st.jyu.fi Toimittajat Annakaisa Vääräniemi 4 5 3 8 1 9 4 annvoar@st.jyu.fi Tuomas Tirkkonen 050524 5128 tuotirk@st.jyu.fi Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Fbulo Rouhiainen (014)60 7226 JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri moksoo 50 morkkaa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti tmi Martti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 533 Fox (014) 272 163 Ylioppilaslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 llmoituksenvalmistaja Grafiikka Rutanen (014)216315,0505962444 grafiikko.rutonen@co.inel.fi Painopaikka tehlisepöt Oy, Pieksämäki (015)7234212. fbinos 8 ISSN 0356-7362 I l m e s t y m i s p ä i v ä t keväällä 2001 ilmestyy deadline 7.2. 1.2. 21.2. 15.2. 7.3. 1.3. 21.3. 15.3. 4.4. 29.3. 25.4. 19.4. 9.5. 3.5. Järjestöilmoitusten deadline paivaa aikaisemmin!! Ilmoitushinnat tekstissä 6.00mk/pmm takasivu 7.00 mk/pmm määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) Värihinnat yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. risia tai korkeintaan oligarkkisia päätöksiä tekevälle yksikölle ollaan jollain laholla vuorenvarmasti kateellisia. Kateus puolestaan johtaa syytöksiin vallanhimosta. Todellisuudessa mitään himoa ei siis ole olemassakaan. Se herää eloon vain kateellisten panettelijoiden syytöksissä. Mikäli vallanhimoa kuitenkin on olemassa, tragikoomisin siihen liittyvä seikka on totaalinen mittasuhteiden puuttuminen. On huvittavaa, säälittävää pelottavaakin kuinka ahnaasti j o yliopiston miniaiyyrimaailmassa kärhämöidään vallasta. Sillä, ollaanko päättämässä 10 000:n, 5 miljoonan vai 300 miljoonan ihmisen asioista, ci ole mitään merkitystä. Missä vain on pisarakin valtaa, sieltä löytyy myös vakiomäärä vallanhimoa. Vaan ehkä näin on parasta. Ehkä halu päättää asioista takaa sen, että oikeat ihmiset tekevät päätöksiä ja kaikilla on hyvä olla. Tai ainakin niin Luoja sen suunnitteli. Sittemmin joku älykääpiö keksi sanat: "Juuri Sinä olet ainutlaatuinen", ja katso: kaiken maailman paskahousut pääsivät asioista päättämään. Nain meidän sinun ja minun ainakin on varminta itsellemme uskotella. Oravannahkoja vieraasta päästä/ AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 2 3 . 1 . KELLO 16.00. TOIMITUKSESSA. Kansa on pettynyt teiTeemu Salohelme p < £ * teihin niin, niin. niin, niin, niin pettyneitä, että Suomen Tautologinen Tutkimuslaitoskin on ilmaissut eduskunnan johdosta huolestumisensa; johto vain lojuu ja eduskunnan päässä ei ole sähköä lainkaan! Kansalla menee poliisien mukaan liiankin lujaa, multa te vain ajalle neppistä kirkkopuistossa ja valitatte kun teitä ei vakavasti isoveli ota. Skahan viisi parasta olivat viisi ainoaa. Minä kuvittelin ctiä me, kollektiivi, kirjaston pohjakerroksessa lukisimme kynttilänvalossa, pienessä huonosti istuviin baskereihin pukeutuneessa piirissä Marxia ja vallankumousta julistaisimme. Missä olet nyt Pete Q. ?Missä vaka Vanha? Kepualaisooppera? Jumalten teatteri? Missä jamesdean-nahkatakit? Kun ei ole Kristiina Halkola-la-laa pistämässä tikkuakaan ristiin puolestanne, niin te ette saa sellaista edes syttymään ilman tutorin apua. Te olette kuin Jussi Parviainen, jolla entinen housusta käteen kommunikaatio on luontevasti jatkunut kädestä suuhun -kommentoinnilla. Sitoisitte itsenne edes kerran köydellä kiinni Tommi Mäkisen takapuskuriin, niin huomaisivat ylätasolla. Ja jos eivät huomaisi, tulisipahan ainakin maaseutu-Jyväskylä mäkisen tien kautta tutuksi alatasolla, omakätisesti. Linjanne eivät ole yhtenäiset. Siedätte niitä velttoja munia ravintolassa, siansaksaa yliopistolla ja maksaa Nokialla kuka tahansa teistä: te ette oo ensemble, tajuutteks te, jumalauta? Se täytyy tuntee täällä sisällä, saatana, ko joku paine joka susta räjähtää ku oot antanu katkkes, vaikki kallellaan, jumaliste hei! Teiltä puuttuu johto. Luotettava, kovaa tekoa, katkeamaton ja iäti avaamaton — ja viisikymmentä metriä pitkä. Sillä voitte sitoa itsenne Vapaudenkadun huoltamoon ja puolustaa sitä korkeataiteellista konstruktiota suunnittelevilta kunnalliskapitalistisilta voimilta. Jyväskylän anarkistit! Rcndez-vous ! Minä vien teitä. Tulkaa ja näytetään niille mistä raosta Madagaskarin leguaani (Iguanidae) pissii! Tulkaa ja ottakaa mukaanne asceeeenne ja olkaatle valmiit tekemään joukkomantyyrikuolema asiamme puolesta! Ne teistä, jotka tulevat turkistarhojen kautta, luokaa pari vankeudesta kärsivää minkkiä; päästämme ne Vapauteen ja katsomme montako urbaanioravaa danvinoivai. Jos jokin menee pieleen, muistakaa: voitio on meidän. Ne kapitalistiset oravat myivät nahkansa kalliilla. Niistä tulee yksi hemmetin hyvä nahkatakki. AGENT PROVOCATEUR, TEEMU SALOHALME
• http://www.jyu.fi/jylkkari 24. TAMMIKUUTA 2001 • 4 1 . VUOSIKERTA HYVIN HARVA OPISKELIJA lähtee nykyisin yksityisyrittäjän uralle. Vuosina 1998-1999 Jyväskylän yliopistosta valmistuneista maistereista alle prosentti alkoi oman yrityksensä herraksi. Parhaimmillaan luku on lähennellyt kahta prosenttia. Uudesta, maisterien työelämään sijoittumista koskevasta selvityksestä, kuitenkin ilmenee taas, että palkkatyö jättää nykyisin yrittäjyyden reilusti varjoonsa akateemikkojen joukossa. Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Juhani Suonpää toteaakin, että nuoret kallistuvat mielellään turvallisempaan vaihtoehtoon. Yrittäjyyden riskialttiuden lisäksi sen heikkoutena on myös huono sosiaaliturva ja korkea verotus. Keski-Suomessa on tilastokeskuksen mukaan 11 000 yritystä. Suonpään mielestä paikallinen leima on pienissä yrityksissä. Hän kenoo, että pieniä yrityksiä on tullut lisää erityisesti informatioteknologian alalle, ja juuri sillä alalla onkin eniten nuoria akateemisen tutkinnon suorittaneita yrittäjiä. Suonpään mukaan palvelupuolella nuoria näkee myös paljon omissa shop-tyylisissä liikkeissä ja pikaruokalayri tyksissä. "Tuotannollisella puolella on hieman ongelmallista, sillä siellä työskentelee se vantuneenpi väki. Sukupolven vaihdoksia ei juuri ole, joten ukkoutumisen estämiseksi pitäisi saada nuoria sinnekin", Suonpää tuumaa ja jatkaa: "Mutta kaiken kaikkiaan kunnioitettava tavoite olisi saada yleensäkin lisää nuoria yrittäjiksi." JUHANI SUONPÄÄ uskoo itse vahTEKSTI: ANNAKAISA VAARANIEMI KUVAT: JUHAKAUPPINEN ollekin vasti yrittäjyyteen. Hän kehottaa yrittäjäksi haluavaa marssimaan suoraan jonkun haaveilemansa alan yritykseen: toisen yrittäjän luota saa helposti oppia ja tukea. "Pitää uskaltaa toteuttaa itseään. Maailma on mahdollisuuksia täynnä", kuuluu Suonpään motto nuorille. Yrittäjän mahdollisuuksista kerrotaan auliisti myös Jyväskylän yliopiston työelämäpalvelussa. Sen työntekijät myöntävät, että aina silloin tällöin joku opiskelija tuleekin kyselemään yrittäjyydestä. Viime aikoina näitä ovat olleet muun muassa psykologian ja atk-alan opiskelijat. "Yrittäjäkäsite on niin laaja. Jotkut työskentelevät oman toiminimen alla, toiset keikkailevat freelancer-pohjalla", selittää uraneuvojajuha Lahti. "Opiskelijan kannattaisi kuitenkin ehkä työskennellä aluksi jonkun toisen yrittäjän alaisuudessa, seurata työtä ja hankkia siellä asiakkaita. Vastavalmistunut maisteri on usein niin nuori ja ehkä epävarmakin. Oman yrityksen perustamispäätös on syytä tehdä huolella". Lahti painottaa. Yksi syy nuorten yrittäjien vähäiseen määrään saattaa Lahden mielestä olla rahassa; usein opiskelijalle on kertynyt opin-. noissa opintovelkaa, joiden takaisinmaksuja pankit eivät odota, ja opiskelijaa ei välttämättä kiinnosta ottaa lisää lainaa. Lahti sanoo kuitenkin neuvovansa opiskelijan TE-kcskukseen, mikäli tämä pohtii yrittäjyyttä. K O U L U T U S J Ä R J E S T E L M I E N ROOLI on ollut yksi painopiste kauppaja teollisuusministeriön käynnistämässä yrittäjyyshankkeessa, jonka avulla pyritään vahvistamaan yrittäjyyden asemaa vielä tämän vuoden. Yliopistot ovat perinteisesti kouluttaneet opettajia, virkamiehiä ja tutIdeointia itsenäisesti Eija Julkusen mukaan yrittäjän arki on yksinäistä. YRITTÄJIÄ EI VALMISTU pelkästään taloustai muista kovista tieteistä, vaan myös humanistit taipuvat välillä yrittämään. 33-vuotias filosofian maisteri Eija Julkunen perusti oman yrityksensä reilu kaksi vuotta sitten. Suomen kielen laitokselta valmistuneen Julkusen yritysalaa ovat kielenhuoltopalvelut ja oikoluku. "Olin useamman vuoden miettinyt asiaa ja tiesin jo opiskcluaikanani, että alan yrittäjäksi. Olin asioista selvää, ja työ lähti hyvin käyntiin. Tämmöiselle palvelulle oli todella tarvetta", Julkunen mainitsee. Asiakkaita Julkunen hankki jo opiskeluaikanaan, joten asiakaspohja oli valmiina yrityksen aloittaessa toimintansa. Suomen opinnoista kirjallisuuden.kasvatustieteen ja tiedotusopin sivuaineilla lisättynä hän sanoo saaneensa hyvän koulutuspohjan työhönsä. "Hienoa yrittäjyydessä on vapaus. Asioita saa keksiä ja ideoida ihan itse. Tarjoamani palvelu onkin laajentunut ajan kuluessa", toteaa Julkunen. Julkusen mukaan tarkka etukäteissuunnittelu on tärkeää yrityksen perustamisessa. Silti esimerkiksi muiden kulujen suuruus yllätti Julkusen 1 Iän korostaa hyvänä asenteena yrittäjyyteen sitä, että ihminen osaa pitää rahoistaan kiinni eikä tuhlaa niitä heti saatuaan. "Kannattaa miettiä omaa yrittäjätyyppiään ja selvittää asioita etukäteen. Yrittäjyyden aloittaminen vaatii paljon tietoa muun muassa vakuutuksista ja yrityksen perustamisesta, ihan rutiinijutuista", vinkkaa Julkunen. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI kijoita. Juha Lahden mukaan yliopistoopiskelun perusluonne voidaan silli nähdä yrittäjähenkisenä. Tietoa virtaa, ja se on myös yksi tuotekin länä päivänä. "Yliopistoissa opetetaan itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn, tiedon tuottamiseen", Lahti selittää. Suonpää Keski-Suomen Yrittäjistä sen sijaan näkee yliopistokoulutuksesta puuttuvan erään tärkeän langan päätöksenteon oppimisen. Yrittämisessä tarvitaan johtamisen osaamista ja vieläpä monialaisesti; erikoistuminen pelkästään yhteen aineeseen opiskeluaikana ei Suonpään mielestä ole hyväksi yrittäjyydelle. Kaikkiaan Keski-Suomen yrittäjäporukassa Suonpää arvioi olevan akateemisen tutkinnon suorittaneita noin 15 prosenttia. Alle 30-vuotiaita koko joukossa on noin 20-25 prosenttia. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA YRITTÄJYYS on oma oppiaineensa taloustieteiden tiedekunnassa. Tiedekunnan varadekaani, markkinoinnin professori Olavi Uusitalon mukaan näiden aineiden luennoilla opeteltavat käsitteei olisivat hyväksi yrittäjäksi ryhtyvälle opiskelijalle. "Yrittäjä on aina suurten haasteiden edessä innovaatioidensa kanssa. Yrittäjän osaaminen on todella koetuksella siinä vaiheessa, kun ideoita aletaan kaupallistamaan", Uusitalo korostaa. "Valmistumisvaiheessa opiskelijat tekevät gradunsa yrityksille ja gradun myötä he pääsevät usein suoraan yritykseen töihin. Koska akateemisen tutkinnon suorittaneilla on muutenkin kysyntää, omien ideoiden hyväksikäytön suhteen ollaan hyvin kriittisiä. Tämän takia hyvin harva akateemisesti koulutettu henkilö ryhtyy yrittäjäksi", tuumaa Uusitalo. • * Ä v -*"***'
• • H Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2001 .kahvipöytävisailu OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Montako lasta oli Thomas Alva Edisonilla? 2. Kuinka korkea täytyy kerrostalon olla, jotta se on pilvenpiirtäjä? 3. Mikä on ainoa valtio, jonka lipussa on Raamattu? 4. Mikä on ainoa englannin kielen aakkonen, joka ei esiinny yhdenkään USA:n osavaltion nimessä? 5. Montako eri veriryhmää on kissoilla? ALLIKKO 6. Minkä värinen Valkoinen talo oli ennen kuin se maalattiin valkoiseksi vuonna 1814? 7. Minkä niminen oli Samuli Edelmannin ensimmäinen albumi? 8. Kuka oli kuvattuna maailman ensimmäisessä postimerkissä? 9. Mikä maa laillisti abortin ensimmäisenä? 10. Montako Oscar-palkintoa Walt Disneylle myönnettiin? m Mikä on pääsihteeritason juhlajuomaa? el|B|eddujes :sflN08 se oi. 0261 euuonA 'o»M|oisoAn9N '6 'Buopi!A JeiefJiuny -g 'SBAiet !0 L eeujjeH "9 isnn» -g O "fr eiieAesei usinueejiiujujoo E -iaui2SU|3ee>iie!oOQ'2 isnn» •(. r tarjolla tänään I n r i n l l a t ä n ä ä n o n Jylkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä i d i j u i i d idiiddii J y v ä s k y | ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä [a bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen j y l k k a r i l a n a a n ( a c c . j y u . f i r meininki NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo 25.2. asu.: Elävä valo. Suomalaisia kynttilänjalkoja. Galleria Becker 31.1. saakka: Matti Kuronen. Maalauksia ja veistoksia. Galleria Harmonia 4.2. saakka: Matkalla jossain Keski-Suomessa. Kesk-Suomen valokuvauksen aluenäyttely. Keski-Suomen museo 11.2. saakka: Otto Emil Närhen valokuvia. Suomen Käsityön m u s e o Pysyvät näyttelyt: Aikamatka. Käsityössä elämän tuntu. 1.4. saakka: Love is in die air Rakkautta ilmassa. Taidemuseo Holvi 18.1.-25.3..: Rakastan... Näyttely rakastamisen moninaisuudesta. Suoja 28.1.-11.3.: Sovelluksia/Omstilling. Pohjoismaisen taiteen kokeellinen kiertonäyttely. TEATTERIT Huoneteatleri Petos pe 2.2. klo 19, la 3.2. klo 19, su 4.2. klo 15. Kaupunginteatteri Pieni näyttämö: Avarasylinen nainen la 27.1. Klo 19, la 3.2. klo 19. Lännen syrjättä pe 26.1. klo 19, la 3.2. klo 14. Suuri näyttämö: Punainen viiva ke 24.1. klo 19 (viim. esitys) Ruhtinaan peili 27.1. Klo 14. Tohvelisankarin rouva pe 26.1. Klo 19. la 3.2. klo 14. Täydelliset häät la 27.1. klo 14. PuP/ROCK'JAZZ/KLUB!T Domino ke 7.2. Trip to Brazil. Lii' Tony, Erkko, Acidroot Soundsystem Uve. Klo 21 3 , liput 15 mk. Lutakko to 2 5 . 1 . Gluecifer (NOR), Disgrace. Liput 50/40 mk. Pe 2 6 . 1 . Ultra Bra. Liput 70/65 mk. Pe 2.2. Ville Leinonen & Valumo + Pyhä Lehmä. Liput 30/25 mk. La 3.2. Zerochansma, Manifcsto Jukebox. Liput 20/10 mk. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia ke 31.1. Metsälammen musikantit. Lastenkonsertti yliopiston juhlasalissa klo 18.30. Konservatorio pe 26.1. klo 17: Oppilaskonsertti. Ma 5.2. Klo 18: Pianistien konsertti. Jyväskylän ylioppilasteatteri (JYT): Neljän seinän sankari ke 24.1. ja to 25.1. klo 19. Liput 20/30 mk. RENTUKKA Bändi-ilta pe 27.1., mm. Kuollut etana. Ke 31.1. Shakki-ilta. Kirjakahvilaillat 6.2. 17.30 Elosella. Taiteesta puhuvat Valkola, Pääjoki ja Neuvonen. Muut: 13.3. ja 24.4. j y y KULTTUURIVAUOKUNTA Seur. kokous ma 12.2. Yo-ialolla. halluuskabinctissa klo 14. Elokuvakerho La vie de bohcmen kokous ke 31.1. Sohvvilla Valokuvauksen alkeet -kurssi 27.-28.1.ja 3 4.2 Kortepohjassaja Valokuvakeskuksella. Elokuvaprojcklonn käyttökurssi Yo-talolla (monitoimitila) 2.2. ja 6.2. Lisätietoja: kuliluurisihteeri Juha Ruuska, jyy kulltuurisihteeri@cc.jyu.fi, p. 260 3356. Shakktsimultaani Rentukan kabinetissa ke 31.1 alk. klo 21. Osanottomaksu 30 mk maksetaan paikan päällä va-sihtcerille. Omaa lautaa ei tarvitse tuoda mukana. Mukaan mahtuu 20 pelaajaa, joita vastaan ottelee kansainvälisen tason mestari Mika Karttunen. Ilmoittautumiset vapaa-aikasihlcerillc, kvat@cc.jyu.fi tai 60 7213. KVAT-kokous ja saunailta ti 6.2. yo-kylässä B-lalon tilaussaunalla klo 19. LIIKUNTAVALIOKUNTA Seuraava kokous Yo-talon halluuskabinctissa ke 7.2. kello 17.30. Tervetuloa! OPINTOJA TIEDEVAtlOKUNTA Valiokunta kokoontui 1 kerran vuoden 2001 puolella 18.1. Seur. kokous pidetään torstaina 8.2. klo 16.00 Ilokiven takaosassa: keskustelua ajankohtaisista opintoasioista, kahvia, teetä ja pieniä purtavaa. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: koposihteeri Kaija Mielonen, p. 260 3358. jyy koposihleeri@cc.jyu.fi. SOPOVALIOKUNTA Kokous to 8.2. klo 17 Ilokiven takaosassa. YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Kokous to 1.2 klo 18 Ilokivessä. Uudet ja vanhat tervetuloa mukaan! Missä Tomilla piippaa? uusin aanin kinossa Kevään aikana Kampus Kino tarjoaa taas nähtäväksi kymmenen laadukasta elokuvaa. Osa elokuvista on uusia, loiset vanhempia, mutta JYYn kulttuurisihteeri Juha Ruuskan mukaan kuvat ovat hyvin mielenkiintoisia eikä niitä ole Kinossa ennen näytetty. Kampus Kinon linja tarjonnan suhteen ei siis kai ole muuttunut? "Kampus Kinon ohjelmistossa huomio on erityisesti monipuolisuudessa. Olemme avoimia kaikille ideoille. Ennen joulua pidimme kultturivaliokuntalaisten kanssa ideapalaverin, jossa jokainen sai tehdä ehdotuksia elokuvalistaan", linjaa Ruuska. Varsinainen elokuvakevät alkaa Jim Jarmuschin Dead manilla, jonka villin lännen tunnelmissa hcngailee myös Johnny Depp. Seuraavana leffatiistaina nähdään seikkailua Auli Mantilan tyyliin Pelon maantiede -elokuvassa. Keväämmällä esitetään Kinossa toinen suomalaisteos, Veikko Aaltosen ohjaama Rakkaudella Maire. Tuoreempaa kuvaa edustaa myös ranskalaisten Pane mua. Kinon kiinnostavimpana Ruuska itse pitää Hitchcockin Kuka murhasi Harryn ja Kiarostamin Kirsikan maku elokuvaa sekä Powellin Peeving Tomia. Elokuvaelämyksiä Kinossa tulee mahdollisesti syventämään uudet äänentoistolaitteet. Näitä JYYn satsaamia laitteita pääsee kokeilemaan myös hclEdustajiston järjestäytymiskokousta käsitelleessä jutussa (Jylkkäri 16/00) oli mikuun U2-iltaan valittava viihdyttäjä; musiikkileffa U2 Rattle & Uumin jälkeen Kinossa järjestetään bändi-ilta. Viime syksynä Bob Marley -elokuvailta Laulurastas-yhtyeen kanssa oli Ruuskan mukaan yksi suosituimmista kinokerroista. "Bändi-illan esiintyjä on vielä hakusalla. Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä. Mikään U2-coverbändi ei tarvitse olla, mutta rock-bändi mielellään", markkinoi kinoisäntä Ruuska. A N N A K A I S A VÄÄRÄNIEMI 23.1. Dead Mon. Jim Jarmusch. USA 1995. 30.1. Pelon maontiede. Auli Mantila. Suomi 1999. 6.2. Intohimon loki. Pedro Almodovor. Espanja 1986. 13.2. Mutta kuka murhosi Harryn. Alfred Hitchcock. USA 1955. 22.2. U2 Rpttle & Hum PhilJoanou.USA 19,88. (.«iokuvan pikeen banä.-. 27.2. Pane Mua. Virg & Coralie Trinh-Thi. Ronska 2000. 6.3. Kirsikan maku. Abbas Kiarostomi. Iran 1996. 13.3. Peeping Tom. Michael Powell. Englanti 1960. 20.3. Rokkaudello Moire. Aaltonen Veikko. Suomi 1999. 27.3. Gonin. Ishii Takashi. Japani 1995. Esitykset klo 19, liput 20/25,Tiedustelut Juho Ruuska, 014-260 3356, j vy-tcu Ittu urisi hteeri@cc. jy u. f i Lisää tietoa Ilokiven uudistuksista sivulla 17. virhe. Edustajiston sisäisiksi tilintarkastajiksi valittuihin kuuluu J o u n i Jyllinmaa, et Jaakko Jyllinmaa. Toimitus pahoittelee kömmähdystä. 13SMnVlSV/\ news in english ILOKIVI ON THE RISE? A new sound reproduction system has been acquired to llokivi. With the help of the new system, llokivi will achieve a higher status as a place for arranging concerts. "This means that, in general, every band can play here using our reproduction system," Julia Ruuska, the culture and project Secretary of the JYY, informs. "Already in the spring we are planning to arrange some large-scale concerts," Heimo Nieminen, who runs a restaurant in llokivi as his full-time job, says. This spring there will be ten quality films presentcd at the Kampus Kino in llokivi. "In the Kampus Kino program, most attention is paid to versatility. VVe are open to ali kinds of ideas," Juha Ruuska :notes. The new sound reproduction system will possibly enhance the viewing experience, especially when after the movie 'U2 Rattle & Hum" there will be a band evening. See the shovvlimes obove. HISTORYAND EMOTIONS IN KAROLY MAKK FILMS Next week, there will be a series of 1 bulgarian films by Karolyn Makk, who is one of die most prestigious postwar directors of Hungary, shown at the Kampus Kino at the Student Union Building. In three days, 29.1. 2.2. (staning at 6PM and 8PM), six movies will be vicwed and in the last evening, the director himself will also be present. One of the movies is in English and the others have subtides in English. Tickets: FIM 20 tnquiries: Markus Latvala, phone (014) 624 968, markus.laWola@ikl.fi CLIMBING IN JYVÄSKYLÄ Climbing is practiccd by about 2000 Finns. Sami Savela, who is one of them, says diat climbing is dangerous already at the height of ten metres. In Jyväskylä, one can exercise climbing at least in Hutunki and Hippos and Jari Koski from the Finnish Climbing Association informs thai the spon is suitable for everyone. Sami Savela adds that "and it's not even expensive. The basic equipment includes climbing shoes. magnesium powder for hands, a hamess, some safety implemenis and runners." http://www.climbing.fi/ http://avux.co.iyu.li/proiekti/ THE SUCCESS OF ULTRA BRA Despite their huge number of members, over ten people, the music of Ultra Bra sounds vety intuitive and emotionally strong. But there only seems to be many players: the nucleus of the band are the rhythm section, Kerkko Koskinen, Joel Melasniemi. Aniti Lehtinen and Tommi Saarikivi. Already after the second album rumors started appeanng about the band winding up. Now, after die fourth album "Vesireittejä", Koskinen has got a bit tired to taik about it. "1 don't think Verireittejä' was our last album, or how the hell should 1 know. . . During the lasi five years I rcally haven't had the time to do anything else but make music for Ulira Bra. Now I could say that Pm tired, but happy."
• h Jyväst^län Ylioppilaslehti 1/2001 JYYn ex-puheenjohtajat katsovat menneeseen VltU N MÄKIN EI TEKSTI: EERO PORVAll KUVAT: JUHA KAUPPINEN _ _ B r > r ^ _ f,, — * _^> «-. ^^— vai mi ka se o Ruoppila. Ojala. Mäkinen. ISTUTIMME KOLME ENTISTÄ ylioppilaskunnan puheenjohtajaa saman pöydän ääreen ja pyysimme heitä katsomaan menneisyyteen, kukin omaan kauteensa ja sen aikana edustajiston tekemiin päätöksiin ja harjoittamaan politiikkaan, ja myös tähän päivään. Ahti Ruoppila, Pekka Ojala ja Matti Mäkinen, JYY:n puheenjohtajat vuosimallia 1992, 1995 ja 2000, kertoivat kokemuksistaan tällä politiikan areenalla. Esiin nousi ikuisuuskysymyksiä. Kaikkien kolmen ex-puheenjohtajan kaudella tärkeäksi kysymykseksi muodostui Ylioppilastalon tulevaisuus. Vuonna 1992 Ahti Ruoppilan (Grönioni) ollessa JYYn puheenjohtajana edustajistossa tehtiin päätökset Ilokiven peruskorjauksesta ja lisärakennuksesta, mutta peruskorjaus toteutettiin vasta 1995, ja lisärakennus on edelleenkin unelma. Ruoppilan mukaan lisärakennushanke oli hänen kaudellaan hyvin lähellä mennä läpi: "Rakennusalan paikallisjärjestö ja ammatillinen paikallisjärjestö ottivat julkisesti kantaa laajennuksen puolesta, mikä on aika harvinaista, kun on kysymys yksittäisestä kohteesta, mutta kaupunki ei kuitenkaan hyväksynyt kaavaa. Tulkintani mukaan se oli arvovaltakysymys, jossa haluttiin näpäyttää ylioppilaskuntaa, joka ei ollut osoittanut tarpeeksi nöyryyttä." Vuonna 1995 Pekka Ojala (Pörssi & Dumppi) sai puheenjohtajan ominaisuudessa olla päättämässä Ilokiven peruskorjauksen toteutumisesta, ja hän arvioikin sen olleen Kampus Dataan liittyvien järjestelyjen ohella tärkein päätös omalla kaudellaan. Matti Mäkisen (Kolminaisuuden Postulaatti) puheenjohtajuusaikana vuonna 2000 edustajisto päätti perustaa osakeyhtiön rakentamaan ja hallinnoimaan yo-talon uudisrakennusta ja laajennus näyttää nyt hyvin todennäköiseltä. Ahti Ruoppilan ollessa puheenjohtajana, vuonnal992, tehtiin myös toinen Ylioppilastaloa koskenut tärkeä päätös. Iltaravintolatoiminnan lakkauttaminen Ilokivessä loppuvuodesta merkitsi 14:n työntekijän irtisanomista ja samalla yhden aikakauden päättymistä. Päätös oli erityisen vaikea Ruoppilalle: "Itse olin elänyt Ilokivessä, löytänyt sieltä nykyisen, silloin vielä tulevan vaimoni, mennyt siellä kihloihin. Tunsin työntekijät ja tiesin, ettei heille olisi Jyväskylän ravintoloista niin helposti töitä tarjolla. Olisin siinä kokouksessa halunnut olla jossain muualla, en nuijimassa sitä päätöstä pöytään." V U O S I T T A I N JYYN EDUSTAJISTOSSA on ollut esillä mahdollinen siirtyminen muiden suurten ylioppilaskuntien käytäntöön, kaksivuotiseen vaalikauteen, eivätkä vuodet 1992, 1995 ja 2000 tee poikkeusta. Lähes koko 1990-luvun JYYn toiminnassa mukana ollut Mäkinen näkee, ettei kaksivuotiseen kauteen tulla siirtymään jatkossakaan: "Viime vuosikymmenen alussa perusteita kaksivuotiseen kauteen vielä oli, mutta ei enää, varsinkin kun tavoitcena on, että kolmasosa opiskelijoista lähtee vaihtoon. Nyt jo viimeistään aina kolmannessa edustajiston kokouksessa alkaa tulla eroja edustajistosta. Se on uusi ilmiö." Ruoppila ja Ojala ovat samoilla linjoilla. Ojala oli 1995 ajamassa kaksivuotista vaalikautta edustajistoon, mutta hän näkee opiskelijaelämän muuttuneen viimeisen kuuden vuoden aikana niin paljon repaleisemmaksi, ettei kaksivuotinen sitoutuminen olisi enää mahdollista. 1990-luvulla edustajistovaalien äänestysprosentti pysytteli sitkeästi alle 20 prosentin, eikä nousua ole vieläkään havaittavissa. "Ei siihen ole mitään hokkuspokkustemppuja. Politiikka yleisesti ei kiinnosta ja edustajistopolitiikka on vain marginaalipolitiikkaa", Ojala kiteyttää ongelman. Edustajistovaalit potevat myös jatkuvaa verenvähyyttä. Mäkisen mukaan tämä yhdessä alhaisen äänestysprosentin kanssa kertoo siitä, etteivät omat asiat kiinnosta ja ettei opiskelijoilla ole tiukoissa tutkintoputkissa aikaa enää mihinkään ylimääräiseen: "Aiemmin Ylioppilastalolla lojui opiskelijoita viettämässä aikaansa. Heillä oli siellä keskustelupiirejä tai he olivat siellä ihan muuten vain." VUODET 1 9 9 2 ja 1995 olivat edustajiston toiminnassa rauhallisia, vaikka lähtöasetelmat eivät olleet kumpanakaan vuonna puheenjohtajien mielestä parhaat mahdolliset. 1992 puheenjohtajisto ja hallituksen jäsenet valittiin ongelmia enteillen hyvin pienin ääntenenemmistöin, mutta hankala alku ei johtanutkaan Ruoppilan hämmästykseksi vastakkainasetteluun tai epäluottamuslauseisiin. Merkittävätkin päätökset sujuivat yllättävän yksimielisesti. Ojalalla puolestaan otti ylioppilaskunnan puheenjohtajuuden 1995 vastaan lakanaan painajaismainen vuosi hallituksen puheenjohtajana: "Suunnilleen huhtikuussa 1994 oli hallitus kaatunut jo kolme kertaa, ja edustajiston voimasuhteet hallituksen ja opposition välillä olivat 20-20. Lisäksi edustajiston puheenjohtajuus oli oppositiolla, mikä tarkoitti sitä, että periaatteessa hallituksen sai koska vain nurin. Sitä kokeiltiin monta kertaa ja kolme kertaa arpa suosi." Vuonna 2000 hallitukselle puolestaan annettiin pitkään uumoiltu epäluottamuslause jo ensimmäisessä edustajiston kokouksessa, mutta paluuta kaaoksen vuosiin ei tapahtunut, sillä hallituksen asema oli vakaa ja edustajiston ilmapiiri oli Mäkisen mukaan muuttunut sitten edellisen vuosikymmenen alkupuoliskon: poliittinen kikkailu ja kiusanteko oli vähentynyt ja uudet ryhmittymätkin olivat tulleet vaikuttamaan muiden kanssa asioihin, eivät protestoimaan. ENTÄ MIKÄ O N tilanne nyt? Ruoppilan mielestä nykyopiskelijat ovat peruskonservatiiveja. Verrattuna 1990-luvun alkuun tai sitä aiempaan aikaan on edustajistossa moni asia tällä hetkellä toisin, eikä edustajisto poikkea enää paljoakaan kunnallisista päätöksentekoelimistä. Myös Mäkinen näkee muutoksia tapahtuneen riviedustajien tietämyksessä ja asennoitumisessa: "Nyt on vähemmän niitä, jotka eivät tajua mistään mitään. 1995 jolloin olin ehdolla Pekkaa vastaan JYYn puheenjohtajaksi, sain yhden sellaisen äänen, jossa luki: Joku vitun Mäkinen, vai mikä se oh? Se oli ainoa ääni, josta kävi selkeästi ilmi, ketä äänestettiin, sillä moni oli silloin kirjoittanut varmasti lappuun vain jommankumman nimen tietämättä edes kumpi on kumpi, sillä ryhmä oli vain sanonut, että äänestätte sitä ja sitä. Se ihminen tiesi, ketä äänesti." Kuitenkin myös yksilötason toiminnassa edustajistolla on vielä parannettavaa: "Edustajiston jäsenten pitäisi miettiä tarkemmin taustoja ja toimintakenttää, jossa ollaan, ja miettiä omia kantojaan ja näkemyksiään ympäröivään yhteisöön sopiviksi. Usein sieltä tulee ideoita, jotka yksilöjä ryhmätasolla saattavat tuntua tosi hyviltä, mutta ylioppilaskunta sinällään ei ole edes kykenevä niitä toteuttamaan taikka ne eivät kuulu edes ylioppilaskunnan tehtäväkenttään", Mäkinen huomauttaa. Ruoppila pitää tämän päivän suurena ongelmana sitä, että hallituksen puheenjohtajan ja ylioppilaskunnan puheenjohtajan palkkiot ovat vääristyneet ja aiheuttavat siksi ristiriitoja: "Omana aikanani saatiin viisi tonnia ja edustustili oli 500 markkaa. Nyt siellä ollaan tavallaan sekä palkkatyössä että luottamustyössä. Pitäisi olla joko tai. En ota rahamääriin kantaa." Konkareiden huomiot kertovat muutosprosessista yliopistossa ja opiskelijoiden mentaliteetissa. Edustajistopolitiikka on varmasti muuttunut luonteeltaan vuosikymmenessä, vaikka käsitellyt asiat ovatkin pysyneet samoina ja tarina ylioppilastalon jännittävistä vaiheista jatkuu, mutta niin on muuttunut ylioppilaskuntakin: Jäseniä on tänään 13 000, mikä on reilu viisi tuhatta enemmän kuin vuonna 1992. Ylioppilaskunta on kooltaan keskisuuren suomalaisen kunnan kokoinen, mutta edustajiston toiminta äänestystilanteissa ei ole yhtä ennalta arvattavaa kuin kunnanvaltuustojen, koska ryhmäsidonnaisuus on löyhempi. Yksilöillä on edelleen mahdollisuus toimia toisin. • 'h
• • Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2001 KUTOSSIVUNKUVA Talvella tuppaa puihin ilmestymään jääpuikkoja, jotka monien esteettistenkin kriteerien mukaan ovat sangen hienoja. Tämä esimerkkimme on yliopiston kampukselta, suomen kielen laitoksen edustalta. PUOLIKUUNPARTITUURI Pitääkö mulla jumalauta olla AIDS, että mut otetaan vakavasti? > X o YTHS MIELENTERVEYSTOIMISTO, AJANVARAUS. NO HEI. HALUAISIN VARATA TEILTÄ AJAN. AI. NO KELLE? NO VARMAAN JOLLEKIN PSYKOLOGILLE TAI VASTAAVALLE. AHA. OOT SÄ ENSIKERTALAINEN? JOO. AI. NO KUULE, SIT SULLA O N TOI AJANVARAUS PARI TUNTIA VIIKOSSA. MUT TÄSSÄ TEIJAN ESITTEESSÄ LUKEE, ET AJA VARAUS ON JOKA PÄIVÄ. EHKÄ, MUTTA TÄÄ MUUTOS ONKIN TULLU SEN JÄLKEEN. JAA. MIKSI SEMMONEN MUUTOS O N TULLUT? KUULE, SIITÄ SÄ VOIT JUTELLA SIT, KU SÄ SITÄ AIKAA VARAAT. JAA ETTÄ KUULE EN MÄ TÄSTÄ SITÄ AIKAA SULLE ANNA. MÄ O O N KATO PSYKOLOGI. JA SEN VOIN VIELÄ SANOA, ETTÄ SEN AJAN SÄ VOIT SIT SAADA EHKÄ JONNEKIN TONNE PARIN KUUKAUDEN PÄÄHÄN. Juttu on julkaistu oiemmin toisen vuosikurssin joumolistiopiskelijoiden horjoituslehti Hoosteesso. VIIMEINEN NIITTI VANHOILLE NUMEROILLE Yliopiston vanhat puhelinnumerot siirtyivät vuodenvaihteessa lopullisesti ns. historiaan. Yliopistolle pääsee nyt soittamaan ainoastaan 2-alkuisilla puhelinnumeroilla; 6-alkuiset numerot eivät enää toimi, vaan niiden eteen on lisättävä kakkonen. Sama koskee myös faksija modccminumeroita. Esimerkiksi yliopiston vaihteen numero on täten 260 1211. Yliopistolaisten sähköpostijo puhelinnumerohaku uusituilta sivuilla osoitteessa www.jyu.fi/numerohoku OPISKELIJOIDEN TULOTYYTYVÄISYYS KOHENTUNUT Yliopisto-opiskelijat ovat tuoreen tutkimuksen mukaan aiempaa tyytyväisempiä toimeentuloonsa. Yliopisto-opiskelijoista 19 prosenttia oli tyytymättömiä toimeentuloonsa, kun vuonna 1997 luku oli 35 prosenttia. Ammattikorkeakoululaisten tyytymättömyys toimeentuloonsa on sitä vastoin hiukan kasvanut; tyytymättömiä heistä oli 27 prosenttia. Asiaa on tutkittu opetusministeriön tilaamassa, FL Petri Lempisen ja FM Anna Tiilikaisen tekemässä Opiskelijatutkimus 2000:ssa, joka on Suomen osuus kahdeksan EU-maan Euro Studcnt Report -tutkimushankkeeseen. Opiskelijoiden kohentuneeseen tyytyväisyyteen vaikuttaa nousukauden myötä lisääntynyt työssäkäynti. Puolet opiskelijoista rahoittaa elämisensä työssäkäynnillä; osuus on suunnilleen sama yliopistoja amk-opiskelijoilla, mutta edelliset työskentelevät useammin kokopäiväisesti. Tärkein syy työssäkäyntiin on se, ettei opintotuki riita. Opintolainaa ei tutkimuksen mukaan koeta osaksi opintotukea! HAKU OPISKELIJAVAIHTOON KÄYNNISSÄ Haku opiskelijavaihtoihin lukuvuodeksi 2001-2002 on alkanut. Haussa on kohteita eri puolilla Eurooppaa sekä Kiinassa, Xianin kaupungin Jiaotongin yliopistossa. Vaihtoon voi hakea Jyväskylän yliopiston kahdenvälisten vaihto-ohjelmien tahi Erasmustai Nordlys-ohjelmien kautta. Hakuaika kahdenvälisiin Euroopan vaihtokohteisiin, Kiinan Xi'aniin sekä Nordlys-ohjelman kohteisiin päättyy 9. helmikuuta; Erasmus-kohteisiin voi hakea 15. maaliskuuta saakka. Vaihtoon voi lähteä joko lukukaudeksi tai koko lukuvuodeksi, ja lähtijälle maksetaan apuraha. Lisätietoja ja hakulomakkeita opiskelija saa oman laitoksensa kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöltä, yliopiston kansainvälisistä palveluista (hallintorakennus, toinen kerros) sekä Internetistä (http:/Avww.jyu. fi/intl/). UUSITALOSTA VUODEN PROFESSORI Vuoden Professoriksi 2000 on valittu Helsingin kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Liisa Uusitalo. Nimitys julkistettiin Tieteen päivillä Helsingissä viime perjantaina. Uusitalo (s.1944) on toiminut markkinointiviestintään painottuvassa professorin virassaan vuodesta 1993. Uusitalo on tutkijana ollut usein aikaansa edellä; hänen väitöskirjansa vuodelta 1979 on ensimmäisiä kuluttajasosiologian alalta tehtyjä tutkimuksia Suomessa. Hän on tutkinut myös kuluttajateoriaa sekä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta. Viime aikoina Uusitalo on tutkinut mediayhteiskuntaa. VAASAN VANHA HALLITUS NURIN Ylioppilaskunnissa nähdään joskus sellainenkin ihme kuin hallituksen kaatuminen. Näin kävi 5. joulukuuta Vaasan yliopiston ylioppilaskunnassa (VYY), jossa jo kautensa loppua lähestyvä hallitus sai edustajistolta epäluottamuslauseen äänin 20-8. Syynä oli hallituksen manaskuincn kannanotto ydinvoiman lisärakentamista vastaan sekä kannanotto sen puolesta, että samaa sukupuolta olevat saisivat oikeuden parisuhteensa laillistamiseen. Epäluottamuslauseen mukaan hallitus oli ylittänyt toimivaltansa, kun ei ollut tuonut kannanottoa edustajiston käsittelyyn. Samat aiheet puhuttavat täälläkin JYYn edustajisto päätti joulukuussa allekirjoittaa ydinvoiman lisärakentamista vastustavan adressin. Aihe herätä tiukkaa keskustelua, ja osa jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä. VYY:n tapaus on esimerkki myös siitä keskustelusta, tulisiko ylioppilaskuntien ottaa kantaa yleisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin vai k/iahjapi. vain opiskelija-asioihin. Ylioppilaskuntien roolisto julkisessa keskustelussa on vireillä debattia myös Jylkkärin keskustelupalstalla, verkko-osoitteessa www.jyu.fi/jyy/lorum, josta linkki "Jylkkäri*. WAP-PALVELU KOEKÄYTTÖÖN Yliopiston atk-keskus on ottanut koekäyttöön WAPpalvelun. Verkko-osoitteessa wap.jyu.fi on kaksi wap-puhelimen koepalvelua, henkilökunnan puhelinja sähköpostiluettelo sekä atk-keskuksen uutisotsikot. Näitä sivuja ei voi katsella tavallisilla selaimilla. Verkosta löytää kuitenkin ilmaisia WAP-selaimia, kuten kaikille koneille soveltuva NVapalizer (www-sivu joka muuttaa wml-sivut html-sivuiksi) sekä Windows-käyttäjille käypä WAP Emu for Windows Klondike. Usötietojo jo -ohjeita verkkosivulla http://www.jyu.fi/~-kallio/otk/news/wop.html Kommenttejo WAPpalvelusto ottaa vostaan Seppo Kallio, s-posti kallio@cc.iyu.fi. ^> edari ja hallitus JYYN HALLITUKSEN KOKOUS 18.12.2000 Jyväskylän Ylioppilaslehden toimittaja Hallitus päätti kokouksessaan -Jyväskylän Ylioppilaslehden johtokunnan yksimielisen esityksen mukaan nimetä Jyväskylän Ylioppilaslehden toimittajaksi Annakaisa Vääräniemen. JYYN HALLITUKSEN KOKOUS 11.1.2001 Projektiavustusten myöntäminen vuonna 2001 Hallitus päätti perustaa työryhmän kokoonpanolla Kirii Mattila, Tuomas Viskari, Merituuli Ahola ja Katri Kastikainen valmistelemaan ylioppilaskunnan alajärjestöavustusten myöntämiskiriteerejä. Pohjalla oli viimevuotisen hallituksen päätös (3/2000 13.1.2000) projektiavustusten myöntämiskriteereistä: Projektin tulee tavoittaa jäsenistöä mahdollisimman laajasti, avustusta ei ole tarkoitettu voittoa tavoitteleviin projekteihin, avustusten jakamisessa suositaan innovatiivisia projekteja, projektin toivotaan luovan yliopistoyhteisölle positiivista julkikuvaa, projektianomukset jätetään JYY:n keskustoimistoon ennen projektin toteuttamista, ja projektista jätetään kuukauden kuluessa kirjallinen raportti. Tiedotus-ja järjestösihteerin toimen auki julistaminen Hallitus päätti julistaa auki osa-aikaisen tiedotus-ja järjestösihteerin toimen. Aiheesta enemmän hakuilmoituksessa sivulla 14.
• Jwäskwlän Ylioppilaslehti 1/2001 Oikeille urille uudessa kerroksessa EKSTI JA KUVA: ANNAKAISA VAARANIEMI U R A N E U V O N T A A A N N E TAAN nykyisin yliopistossa yhä vähemmän. Kun Jyväskylän yliopiston työelämäpalvelu aloitti toimintansa kuusi vuotta sitten, siellä työskenteli enimmillään viisi palkattua henkilöä. Viime vuonna pääluku oli neljä, ja silloin myös tehtiin päätös kohteen edelleen supistamisesta: tällä hetkellä opiskelijoille ohjauspalveluja tarjotaan enää kahden uraneuvojan voimin. Leikkauksien jälkeen tyoelämäpalvcluissa (TEP) on ryhdytty luomaan uviiia toittahtasuunnitelmaa. Ovei uraneuyojicn4uokse ovat auki nyt arkisin kello 12-15, kun aikaisemmin neuvontaa an nettiin lähes kokopäiväisesti. "Supistus tulee näkymään hyvinkin palveluissamme sitä ei voi kieltää. Pyrimme silti pitämään ovet aina avoinna. kun olemme paikalla. Totutteluahan tämä vaatii, mutta tilanteessa pitää osata elää", uraneuvojajuha Lahti myöntää. Tilanteen hyviä puolia Lahden ja hänen kollegansa Annamari Rovamon mielestä ovat Tfcfrh muutto uuteen kerrokseen ja toiminnan vakinaistaminen. Uraneuvojat löytyvät tätä nykyä hallintorakennuksen toisen kerroksen huoneista 213 ja 214. Opiskelijan kannalla on hyvä, elta kaikki opiskelijapalvelut löytyvät nyt samasta kerroksesta", selvittää Lahti. Tällä hetkellä TEP.ssä on kuitenkin meneillään vielä siirtymäkausi uusiin kuvioihin. Rovamo kertoo, että kolmen hengen vahvuinen TEP säilyy kevätlukukauden loppuun asti. Sen jälkeen kahden uraneuvojan lisäksi palveluihin jää 0,3 henkilötyövuotta markkinointipuolelle. TIEDOTE TYÖELÄMÄPALVELUJEN leikkauksista tuli yliopisto-opiskelijoiden tietoon joulukuun alussa. Palvelujen kohtalo on kuitenkin ollut tiedossa aikaisemmin. Tiedeja taidekorkeakoulujen rekrytointipalvelut perustettiin alkujaan opetusministeriön kokeiluprojekteina. "QjefMsministertölia tuli ennen enllisrähaa, mutta tänä vuonna rahoitus siirtyi yliopistoille. Perusrahoituksen pohjiin ei tullut kuitenkaan lisää rahaa",Ikenoo Lahti. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYIJ| koulutuspoBittirten sihteeri Terhi Nokkala tietää, että rekrytointipalvelujen rahoitus puhuttaa muissakin yliopistoissa. "Opetusmirasteriossa on pyritty kokonaan eroon korvamerkitystä Tahasta. Siellä katsottiin rekrytointipalvelujen olevan luontevaa toimintaa yliopistojen maksettavaksi, mutta yliopistojen rahatilanne on tiukka. Monessa yliopistossa rekrytointipalveluja on jouduttu supistamaan tai joissakin yhdistämään ehkä tutkimuspalveluihin. mutta missään sitä ei ole onneksi kokonaan lopetettu", Nokkala linjaa. Koposihteerin terveiset yliopistoille ovat seuraavanlaiset: "Opiskelijoiden työllistyminen on yksi niistä kriteereistä, joka huomioidaan yliopistojen tuloksellisuusrahoituksessa. Palvelujen ylläpitäminen on yliopistoille hyvä keskinäisen kilpailun keino." JULKISIA KANNANOTTOJA urapalvelujen leikkauksia vastaan on tehty useilta tahoilta. Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry:n kanta asiaan on se, että rekrytointipalvelut tulisi rahoittaa muuten kuin yliopistojen omasta pussista tai sitten siihen pussiin pitäisi lisätä rahaa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan mielestä TEP:n palvelut tulisi pitää ennallaan, ja samaan aikaan resursseja pitäisi lisätä my|s laitosten ohjauspalveluihiit TEP:n Juha Lahti toteaa heille olevan tärkeää nyt löytää laitoksilta yhtebivokumppaneita. Hän uskoo, että heillä olisi laitoksille tärkeää tietoa ja palvelut täydentäisivät toisiaan Joissakin laitoksissa ohjauspalvelut ovat vielä melko vähäisiä tai huonosti toimitettuja. "Työelämän ja opiskelijoiden välillä iaryitaan joskus tulkkia. I fcnkildköritaitjen neuvonta ja tietynlainen ainelaitoksin sitoutumattomuus ovat meidän valttejamme, jotka houkuttelevat opiskelijoita", Lahti vakuuttaa. Jo tämän "vuoden puolella TEP:ssä on Lahden mukaan ehtinyt käydä asiakkaita. Uraneuvojien aika on mennyt myös paljolti REKRY2001 -tapahtumaa suunniteltaessa. "Kokemus näyttää, mihin kannattaa panostaa. Suunnitteilla on kuitenkin uuden opiskelumateriaalin tuottaminen opiskelijoille. Ehkä tulevaisuudessa opiskelijat voivat noutaa täältä itseopiskelupaketin ja lutkia uravalintoja kotona". Lahti väläyttää. • REKRY2001 15.2.2001 Liikunnon palloilusalissa. "Alkaisinko toimitusjohtajaksi vai opettajaksi?". Sitä voi kysellä Työelämäpalvelun uraneuvoja Annamari Rovamolta ja Juha Lahdelta. Muutoksia opintotuessa vuoden 2 1 alusta O P I N T O T U K I L A I N S Ä Ä D Ä N N Ö S S Ä O N tullut vuoden 2001 alusta voimaan merkittäviä muutoksia. Tuen vapaaehtoisen palauttamisen ja takaisinperinnän periaatteet muuttuvat merkittävällä lavalla. Ainoa selvästi ennallaan pysyvä asia on vapaan tulon määräytyminen. Se lasketaan edelleen seuraavasti: tuelliset kuukaudet X 3 000 mk + tuettomat kuukaudet X 9 000 mk. Tuellisiksi eli 3 000 markan kuukausiksi lasketaan myös pelkät asumislisäkuukaudet. Eli jos esimerkiksi nostat vuoden aikana tammi-ioukokuussa ja syysjoulukuussa opintorahaa ja/tai asumislisää, niin vapaan tulon raja on 3 000 mk/kk X 9 kk + 9 000 mk/kk X 3 kk = 54 000 mk. Opiskelija pystyy välttämään opintotuen takaisinperinnän joko jättämällä nostamatta opintotukea tai maksamalla vapaaehtoisesti sitä takaisin. Aikaisemmin vapaaehtoisen takaisinmaksun on pitänyt tapahtua viimeistään saman vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2001 alusta vapaaehtoisen palauttamisen aikaa on kuitenkin pidennetty seuraavan vuoden maaliskuun loppuun asti. Eli vuoden 2000 opintotukien takaisinperinnän voi vielä välttää maksamalla vapaaehtoisesti opintotukia takaisin tämän vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Edellisen vuoden vapaan tulon rajaa voi korottaa maksamalla takaisin minkä tahansa kuukauden opintorahaa ja/tai asumislisää. Jos siis olet nostanut joinakin kuukausina pelkkää asumislisää, niin niidenkin takaisinpalauttamisella saa korotettua vapaan tulon rajaa samalla tavalla kuin opintorahan tai opintorahan ja asumislisän takaisinmaksulla. Tällainen tilanne on havainnollistettu seuraavassa esimerkissä. Esimerkki 1: Opiskelija on saanut opintorahaa ja asumislisää 2 300 mk/kk seitsemän kuukauden ajan ja pelkkää asumislisää 760 mk/kk kahden kuukauden ajan. Yhdeksällä tukikuukaudella vapaa tulo on 54 000 mk. Tuloja on 65 000 mk. Kun opiskelija peruu lai palauttaa tukivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä kahden kuukauden asumislisät, 1520 mk, vapaa tulo korottuu 66 000 markkaan ja takaisinperintää ei tule. Jos opiskelija ei itse toimi määräajassa, vapaan tulon ylitys on 11 000 mk ja opiskelijalta peritään lakaisin kahden kuukauden opintorahat ja asumislisät, joulukuun ja marraskuun. Takaisinperittävä määrä on 4 600 mk, johon lisätään 15 prosentin korotus, eli yhteensä 5 290 mk. Myös takaisinperittävän määrän laskentatapa muuttuu. Jatkossa peritään takaisin jokaista vapaan tulon ylittävää alkavaa 6000 markkaa kohden yhden kuukauden opintoraha ja/tai asumislisä 15 prosentin korotuksella. Takaisinperittävät kuukaudet lasketaan aikajärjestyksessä vuoden lopusta taaksepäin lukien. Jos vapaan tulon ylitys on enintään 1000 mk, takaisinperintää ei suoriteta. Tällä halutaan kannustaa opiskelijoita palauttamaan tukiaan vapaaehtoisesti jo etukäteen. Uutta takaisinperittävän määrän laskentatapaa sovelletaan vasta vuoden 2001 tuloihin, joiden takaisinperinnät suoritetaan vuoden 2003 alusta. Tämän vuoden alussa toteutettava vuoden 1999 tulovalvonta sekä ensi vuoden alussa toteutettava vuoden 2000 tulovalvonta menevät siis vielä vanhalla laskentatavalla. Esimerkki vanhan takaisi nperiniätavan mukaisesta toiminnasta (esimerkki 2): Opiskelija on saanut opintorahaa ja asumislisää 2 300 mk/kk yhdeksän kuukauden ajan. Yhdeksällä tukikuukaudella vapaa tulo on 54 000 mk. Tuloja on 65 000 mk. Kun opiskelija peruu tai palauttaa tukivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä kahden kuukauden opintorahat ja asumislisät, 4 600 mk, vapaa tulo korottuu 66 000 markaksi ja takaisinperintää ei tule. Jos opiskelija ei itse toimi määräajassa, vapaan tulon ylitys on 11 000 mk ja takaisinperittävä määrä on 8 560 mk sisältäen korotuksen. Esimerkki uuden takaisinperintätavan mukaisesta toiminnasta (esimerkki 3): Opiskelija on saanut opintorahaa ja asumislisää 2 300 mk/kk yhdeksän kuukauden ajan. Yhdeksällä tukikuukaudella vapaa tulo on 54 000 mk. Tuloja on 65 000 mk. Kun opiskelija peruu tai palauttaa tukivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä kahden kuukauden opintorahat ja asumislisät, 4 600 mk, vapaa tulo korottuu 66 000 markaksi ja takaisinperintää ei tule. Jos opiskelija ei itse loimi määräajassa, vapaan tulon ylitys on 11 000 mk ja opiskelijalta peritään takaisin kahden kuukauden opintorahat ja asumislisät, joulukuun ja marraskuun. Takaisinperittävä määrä on 4 600 mk, johon lisätään 15 prosentin korotus, eli yhteensä 5 290 mk. TIMO RÖNKKÖMÄKI Sosioolisihteeri, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Lisätietoja opintotuesta soo yliopiston opiskelijapalveluislo hallintorakennuksen toisesta kerroksesta tai puhelinnumerosta 014-260 1065. Kannatlao myös käydä Kelan opintotukea käsittelevillä www-sivuilla osoitteesso www.kelo.fi/opintotuki/index.html,
• Ylioppilaslehti 1/2001 topenkki * ~ P A L S T A L L A ESITELLÄÄN VAIHTOEHTOISIA URHEILU" JA LIIKKUMIS. • MUOTOJA. Jauhoa käsille TEKSTI: ANNAKAISA VÄARANIEMI KUVAT: JUHA KAUPPINEN ia suunta i KIIPEILY O N VAKAVASTI otettava laji, jota harrastaa noin pari tuhatta suomalaista. Vain muutama kotimainen kiipeilijä pääsee nauttimaan lajista tienestin merkeissä, eivätkä he pelleile touhussaan. Kiipeilyä harrastava Sami Savela kertoo, että jo alle kymmenessämetrissä knpeilcminen on vaarallista. Sen korkeammalta putoamisen jälkeen ei ole vaihtoehtoja, ei edes toista mahdollisuutta. Savelan laji on urheilukiipeileminen, joka tapahtuu näin talvisin kiipeilyseinillä. Siinä tärkeintä on vaikeat reitit. Savelan mukaan kulkeminen tapahtuu hyvinkin matalalla. Yksi kätevistä kikoista on houlderointi kiipdleminen lähinnä sivusuuntaan noin kahden nietnn korkeudella. "Boulderoinnissakin liikutaan ylospäinkin, mutta kovin korkealle ei moni uskalla mennä, koska varmistuksia ei bouldcromnissa ole. Alastulopaikka on myös tärkeä, sillä kukaan ei halua pudota edes muutamasta metristä kivikkoon", kuvailee Savela. Kiipejlyvalineillä ja korkeilla paikoilla ei siis urheilukiipeilijä pääse kehuskelemaan; Cliffhangerlefian tai Gustafssonin Veikan vuori-ja jääkiipeilemiset kuuluvat aivan toisiin kiipeilylajeihin. Euroopan korkeimmalle vuorelle, Mount Blancille, kiivennyt Savela tietää myös näiden lajien piirteet. "Vuorella ollaan aivan toisessa tilanteessa, luonnon armoilla Kiipeäminen on hyvin raskasta ja voimia kuluttavaa" JYVÄSKYLÄSSÄ K1IPEILEMISTÄ voi harjoittaa ainakin Huiungjssa ja Hippoksella suo men Kiipeilyliiton toimihenkilö Jari Kosken mukaan laji sopii kaikille. Hän tietää jopa 60-vuotiaan kiipeilijän. Lisäksi Kosken poika alkoi kiipeillä 2vuotiaana. Savela puhuu lajin turvallisuuden puolesta: muutamaan mustelmaan ja ehkä nilkan nyrjähtänuseenkin kannattaa aloittelijan varautua. I ienkilökohtaisesti kiipeileminen viehätti, koska ile aivan perinteinen laji. Elämyksellisyys vie lajissa mukanaan. Kun kiipeilyä pääsee kokeilemaan ja lajissa kehittyy, niin on jatkuva halu kehittyä eikä seinältä malta olla pois", kertoo Sami Savela ja jatkaa: "Laji ei ole kalliskaan. Perusvälineisiin kuuluvat tossut, magnesium-jauhoa käsille, valjaat ja joitain valmistusvälineitä ja sulkijarenkaita." Neljä vuotta urheilukiipeilemistä aktiivisesti harrastanut Savela on huomannut, että laji on saanut yhä enemmän harrastajia. Hän on osallistunut muutamiin kilpailuihinkin, joita seinäkiipeilijöiden pnnssä järjestetään. Lisäksi mies on ollut perustamassa Jyväskylään uutta kiipeilyseuraa, Projektia. Tulevat projektilaiset ovat jo värkänneet paikallisillekin kallioille kiipeilyreittejä. Niitä he käyttävät lähinnä kesäisin. Muun muassa Aittorinteellä ja Kanavuoressa on boulderoidut reitit. "Kalliolla voisi olla kiipeilemässä kesällä vaikka joka päivä, mutta paikat eivät ihan niin paljoa kestä. Talvisin seinällä käydään noin kolmesta viiteen kertaan viikossa", sanoo Savela. LAJIN L U O N N O L L I S U U S on myös yksi pointti, johon asiantuntijat viittavaat. Jo panvuotiaan lapsen elämään kuuluu luontaisena kiipeilemj nen rimpuileminen kohti erilaisia esineitä. Ihminen on myös joutunut historian kuluessa kiipeilemään monien luonnonesteiden, kuten vuorien, ylitse. Suomen alppikiipeilijät perustivat oman seuranvasta 90-luvulla. Suomen Kiipcilyliitosta tuli alan kattojärjestö vuonna 1994. Sen alaisuudessa toimii tällä hetkellä yksi jyväskyläläinen seura, Villi Sessio. "Suomessa on kuitenkin kiipeilty jo 50-luvulta lähtien. Se oli silloin harjoittelemista alppeja varten", huomauttaa Jari Koski. • http://www.climbing.fi/ http://avux.co.jyu.fi/projekti/ Valo(kett)a pimeään? TEKSTI: EERO PORVALI VIIME V U O D E N LOPULLA perustettu Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien Liiton Keskisuomen Järjestö ry, eli VALOKE, on akavalainen opiskelijajärjestö, jonka tarkoitusena on auttaa rakentamaan ensisijassa Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen koulutusalan opiskelijoiden suhteita paitsi työelämään myös muihin akavalaisiin jäsenjärjestöihin. VALOKE:n puheenjohtaja, valtio-opin opiskelija Satu Hallikainen näkee järjestönsä täyttävän selvän tyhjiön alansa organisatorisessa rakenteessa: "Oli selvä tarve järjestölle, joka toimisi ainejärjestöjä ylemmällä tasolla ja olisi samalla opiskelijoiden linkki sekä muihin alalla toimiviin järjestöihin että myös kuntiin ja yrityksiin." Yhteiskuntatieteellisellä/valtiotieteellisellä koulutusalalla on ollut ongelmana, etteivät opiskelijat valmistuttuaan työllisty koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Syynä tähän ilmiöön on paitsi yhteyksien puute myös epäselvä ammatti-identiteetti. "Yhteiskuntatieteelliset koulutusohjelmat eivät yleensä valmista suoraan mihinkään ammattiin. Ne eivät anna valmistuneelle mitään omaa ammattinimikettä tai selvää ammatti-identiteettiä, ja opiskelijalla saattaa siksi olla vaikeuksia hahmottaa omia mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla", Hallikainen kertoo. "Me haluamme antaa opiskelijoille entistä enemmän suuntaviittoja tulevaisuutensa suhteen. Autamme esimerkiksi opiskelijoita saamaan yrityssektorin edustajilta ja jo valmistuneilta opiskelijoilta enemmän tietoa opiskelijoiden omista mahdollisuuksista ja niistä vaatimuksista, joita työelämä asettaa. Näin toimintamme myötä kynnys siirtyä yliopiston penkiltä työelämään toivottavasti tulee laskemaan. Samalla pyrimme myös identifioimaan yhteiskuntatieteellistä alaa selvemmin opiskelijoille, jotta jo opintojen alkuvaiheessa heille muodostuisi selvempi kuva mahdollisuuksistaan. " Vastaperustetun järjestön toimintasuunnitelmissa on myös markkinoida opiskelijoita yrityksille, toisin sanoen tehdä yhteiskuntatieteilijät yrityksille tutuiksi ja kenoa mitä yhteiskuntatieteilijöillä on tarjottavanaan. Tärkeä osa toimintaa ovat myös infotilaisuudet ja teemaillat, joista seuraava on näillä näkymin helmikuun 22. päivä. "Helmikuun tilaisuudessa jo työelämään siirtyneet eri yhteiskuntatieteellisistä pääaineista valmistuneet entiset opiskelijat tulevat kertomaan opiskelijoille omista kokemuksistaan työelämässä ja siitä, mitä kokonaisuuksia ehkä kannattaisi sisällyttää opintoihin. Aiomme lisäksi keskustella kesätyötilanteesta. Jotain suuntaviittoja siis olisi saatavilla jo aivan lähitulevaisuuttakin ajatellen", Hallikainen lupaa. • Satu Hallikainen on Keski-Suomen päävalottaja yhteiskuntatieteen opiskelijoiden joukossa.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2001 H MIKA K A R T T U N E N , 1 9 , jäi shakkikoukkuun 7-vuotiaana. Serkun opettamista siirroista alkoi taival, joka on tehnyt Karttusesta Suomen parilaan shakinpelaajan kansainvälisten vahvuuslukujcn mukaan. Suomen ykköspelaajiin kuuluvan Karttusen taitoja on mahdollisuus ihailla Rentukassa keskiviikkona 31. tammikuuta, jolloin hän ottaa mittaa 20 pelaajasta Kortepohjan vapaa-aikatoimi kunnan järjestämässä shakkisimultaanissa. Simultaanishakin idea on, että yksi pelaaja pelaa samanaikaisesti useampaa pelaajaa vastaan. 1 Iän käy kunkin pelaajan siirrot yksitellen läpi pitäen kaikkien kuviot mielessään, mikä vaatii melkoista muistia ja keskittymiskykyä. Tänä syksynä Karttunen saavutti kansainvälisen mestarin arvon shakkiolympialaisissa Istanbulissa. Seuraavaa arvoa eli suurmestamutta hän ei ainakaan tietoisesti havittele. Rento o t Q e "Suurmestaritasolle en vielä ole edes ajatellut yltäväni, en tiedä riittävätkö rahkeet", Karttunen tuumailee vaatimattomasti. "Maailmalla jotkut oval suurmestareita jo 15-vuotiaina, kun heidät jo lapsena laitetaan shakkikouluihin ja kellareihin harjoittelemaan", lian lohkaisee. Vaatimattomuus kuulostaa ennemminkin vähättelyllä, kun ajattelee, että Karttusen laskussa on muun muassa kymmenkunta koululaisten ja nuorten Suomen mestaruutta, hopeasija Pohjoismaiden mestaruuskisoista ja olympiajoukkucpaikan tuonut toinen sija miesten SM-kisoisia viime kesältä. Olympiaedustuksesta ja kansainvälisen mestarin arvosta ei Suomessa juurikaan pääse hyötymään. " S u o m e s s a shakkia arvostetaan verrattain vähän, eikä arvosta makseta mitään, jos ei ilkeä pyytää. Mutta turnauksiin pääsee ilmaiseksi ja isompien turnausten matkat ja majoitukset maksetaan", Kartturakki Astmaa, amfetamiinia ja suhteellisuusteoriaa nen kenoo. Kamunen tietää itsekin, että shakilla ja sen pelaajilla on vähän vakavamielinen ja sulkeutunut maine. Hän itse pelaa shakkia rennolla otteella 1 . voitot eivät ole itsestäänselvyyksiä eikä asennoituminen haudanvakavaa. Omien sanojensa mukaan hän ei "harjoittele niin paljon kuin ehkä pitäisi'", ja "ON HIENOA HUOMATA OfAAJ IDEANSA TOISEN SIIRTOJA PAREMMIKSI." harrastuksen motiivitkin ovat ajoittain epäselvät: "En oikein edes tiedä miksi pelaan... Ehkä siksi, että on hienoa huomata omat ideansa toisen siirtoja paremmiksi, ja onhan shakki mukavaa ja jännittävää", Kamunen pohtii. Kamunen tietää myös, ettei shakilla voi elättää itseään Suomessa, joten ammattilaisurasta hän ei edes haaveile. Tulevaisuudessa leipä irronnec fysiikan parista. Viime syksynä alkaneisiin alan yliopisto-opintoihinkin Kamunen suhtautuu leppoisasti: "Olen rauhakseltaan aloitellut, etteivät paikat revähdä." • Shakkisimultaoni peiotoon Rentukon kabinetissa ke 3 1 . 1 . Mukoon mahtuu 20 osanottopa. Osallistumismaksu 30, maksetaan paikan päällä. Ilmoittautumiset vopoa-aikasihteerille, kvot@cciyu.fi tai 014-60 7213. Jylkkärin uudet kujeet JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI koki menneen syksyn aikana joitakin muutoksia ulkonäössään. Muutokset johtuivat alkusyksystä lehden toimituksessa tapahtuneista henkilövaihdoksista; lehti on hiljalleen muuttunut nykyisten tckiljöittcnsä näköiseksi. Uudistuksia on ollut vaikea tehdä, koska "koko paletin" uusimiseen ei ole ollut tarvittavaa aikaa. Samalla on täytynyt jatkuvasti huolehtia siitä, että uusi ja vanha lyövät ulkonäössä ja sisällössä kättä edes jollakin tavalia. Vuoden vaihteessa koittaneen luonnollisen tauon yhteydessä on viimein ollut riittävästi aikaa ajatella lehteä kokonaisuutena, ja toteuttaa joitain ulkonäöllisiä uudistuksia, jotka ovat mainituista syistä jääneet syksyllä tekemättä. Näitä ovat muutamat lehden taittoon liittyvät yleislinjaukset sekä otsikko kirjaisintyypin muuttaminen. Yhdessä näillä muutoksilla lehteä on toivottavasti pystytty kääntämään vielä entistäkin luettavampaan, ja kenties modernimpaan suuntaan. Muutoksiin totutteleminen vaatii useimmissa tapauksissa oman aikansa; niin varmasti nytkin. Huumorintaju ja kärsivällisyys oval ominaisuuksia, joista toimituksen väki olisi varmasti lukijoille kiitollinen. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö suutaan saisi avata, jos jokin yksityiskohta ahdistaa. Kommentointiin on mahdollisuus sekä lehden paperiversion keskustelua-palstalla (postiosoite: Jyväskylän ylioppilaslehti/Keskustelua, Keskussairaalantie 2, 40600 J KL) että Jylkkärin netti-keskustelufoorumissa (http://www.co.jyu.fi/~jyy/fowm/lisi.ph p?f=10). Ulkonäön ohella muutoksia on lehty myös sisällöllisiin asioihin. Tuoreista juttusarjoista ensimmäinen erikoisia urheilulajeja esittelevä Vaihtopenkkikäynnistyy tässä numerossa sivulla 8. Uusi vakiopalsta MULTI tarjoaa kaikille yliopistomme ulkomaalaisille ihmisille niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin mahdollisuuden kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta omalla äidinkielellään. Palstaa julkaistaan tarvittaessa, ja sillä julkaistut kirjoitukset julkaistaan mahdollisuuksien mukaan suomeksi lehtemme netti-sivuilla (www.jyu.ri/jylkkari). MULTIn avausjutun on kirjoittanut ranskalainen, suomessa toimiva ranskanopettaja, Chris Barkane. Hänen kirjoittamaansa artikkelia suurten kirjoitusten tuomitsemisesta emme ikävä kyllä voi julkaista suomeksi, koska Barkane on jo lupautunut julkaisemaan kirjoituksensa suomeksi eräässä toisessa julkaisussa myöhemmin keväällä. Toinen merkittävä sisällöllinen uudistus on, että lehdessämme julkaistavat tiiviit uutispätkät ovat tästedes aina löydettävissä vakiopaikalta sivulta 6. Samaisella sivulla julkaistaan myös 6sivun kuvaa, PuolikuunPartituuri nimistä, ensisijaisesti avustajille tarkoitettua minikolumnipalstaa seka edustajiston ja hallituksen uutispalstaa, jolla listataan sekä mainittujen johtoelimien tekemiä päätöksiä että seuraavissa kokouksissa esille tulevia asioita. 6-sivun kuva on tarkoitettu täysin vapaaksi areenaksi lehden lukijoille tuoda esille ajatuksiaan kuvien ja lyhyiden ajatusten muodossa. Näillä eväillä toivotan toimituksen puolesta itse kullekin notkeaa vuolta 2001. Älkää jännittäkö. JUHA KAUPPINEN Kun Nizzan pizzat odottavat EU.n yhdentymisen jaikokien oksia, joissa suuret maat kiskovat loputkin hampaat pikkuruisten ikenistä, jaksavat kunnallispäättäjät toimia. Turussa vaalivoittonsa paikallisten typeryydellä huijannut äärioikeiston pullonkerääjä, Olavi Mäenpää, ryhtyi nälkälakkoon demokratian toteutumattomuuden takia jo joulukuun alussa. Valtuustovaltaa kun ei herunutkaan ääniryöpyn verran. On hellyttävää kuinka poliitikko, jota voisi luulla kiihkolasisiiksi, uskoo demokratiaan niin vankkumattomasti, ctta jättää nakkinsa syömättä. Mikäli lakko on venynyt tähän päivään asti, on valtuutettu Mäenpään unelma toteutunut ja Turun demokratia parantunut hullun sonnin taudistaan. Mutta jos ei, on äänestäjän turha ilkeä, kun ripupopulismi on jo housussa. Porvoossa Remu Aaltonen huumasi valtuustossa amfetamiinilla Muusikko oli tavannut keikan jäi keen slaaveja, jotka palvoivat idoliaan niin paljon, että antoivat tälle spiidiä. Myöhemmin Remu muisti aineen olleen surullisenkuuluisaa astmalääkettä, jonka käyttöä Martti Vainio joutui jo aikoinaan selittelemään. Astma, tuo suomalaisen politiikan ja urheilun sairaus. Valtakunnan tasolla ci kauan jaksettu hiljistellä, vaan varatonttu Sauli Niinistö osoitti jälleen metafyysisen rajoittuneisuutensa. Niinistö puolusti kokoomuksen suhteellisuusteoriaa, jonka mukaan raha syntyy tyhjästä, ja jatkaa markkinatalouden madonreiäsiä optiopossun taskuun. Tämä ns. keskikuvotusvoiman luonnonlaki aiheuttaa kateellisuutta, koska kaikki eivät saa olla rikkaita possuja. Joten: turpa kannattaisi pitää kiinni leipäja potilasjonoissa. Niinistön lajitoveri kokoomusministeri Kimmo Sasi antautui unelmoimaan 50 kansanedustajan eliminoinnista eduskunnasta, koska edustajat ovat törsänneet humpuukiin kuten avustajiin ja lisärakennuksiin. Vaikka Sasin ehdotus eduskunnan koon pienentämisestä tyrmättiin, ei ministerin tulisi luopua suunnitelmista. Uudistuksen voi toteuttaa näppärästi vähentämällä esimerkiksi oman puolueen kansanedustajistoa. Vasemmistolle tupsahti terveisiä derkkulasta, kun Pentti Tiusasen Stasin kesken "Max" vaan — huomattiin tilittäneen sydämenasioitaan salaiselle poliisille. Millaista rakkautta Tiusasen on täytynyt harrastaa, jotta sosialistisen valtion poliisi saa kaavittua siitä S)0 dokumenttia? Vai okiinko Maxia sittenkin rekrytoimassa Itä-Saksan uimareiden naismaajoukkueeseen? RAKKI
• -\ EJ Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2001 T T UT nr varjopaäkkäri Ei paha IHMINEN O N ERIKOINEN olento Monesti esimerkiksi sanotaan, että olemme ainoa laji, joka pystyy valehtelemaan. Tätä taitoa ihmiset harjoittavatkin päivittäin kaikenlaisissa yhteiskunnallisissa ja sosiaalisissa ympyröissään. Vastaavanlaisia puitteita valheelle ei muilla eläimillä ole. Ihminen siis elää valheessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen olisi paha. Ihminen ei ole paha eikä hyvä. Essentialistinen käsitys siitä, että ihminen olisi olemukseltaan "paha" tai "hyvä", vaikuttaa vähintäänkin pateettiselta nykyisinä aikoina, kun asioiden suhteellisuus ja jatkuva uudelleenmäärittyminen sentään ovat laajalti tunnustettuja asioita. Vaikka hyvin moni asia menee nykyisin(kin) päin helvettiä, on jokunen vanha totuus sentään saatu heivattua historian laskipunttuun. Ihmisen pahuudella ei myöskään voi kestävällä tavalla määritellä ihmisen ja muiden eliölajien suhdetta, vaikka jotkut keittiöbiologistit tuntuvatkin niin koettavan tehdä. Väittämällä ihmistä muita eliölajeja arvottomammaksi tai huonommaksi lajiksi, käännetään päälaelleen nykyään vallalla oleva ihmiskeskeinen ja ihmisen herruuteen nojaava maailmankuva, mutta itse asetelmaa, hierarkkista parempi-huonompi -jaottelua, ei kyseenalaisteta. Jos pyritään nykyistä kestävämpään suhteeseen ihmisen ja luonnon välillä, olisi paremmuuden palvomisen sijaan kunnioitettava erilaisuutta, ja herruuden asemesta olisi ajateltava ihmisen ja luonnon suhdetta tasavertaisuuden, vuorovaikutuksen ja keskinäisriippuvuuksien kautta. Tässä on kysymys loputtoman vaikeasta prosessista, jossa hokemat ihmisen pahuudesta tai ihmisestä "maapallon syöpäkasvaimena" ovat hyödytöntä huuhaata. Ihminen ci ole paha, mutta ihmiset tekevät eri tilanteissa ja eri lähtökohdista asioita, joita voi eri mittapuilla pitää pahoina. Tämän ympäripyöristyksen vastapainoksi on toki todettava, että näitä pahoja tekoja on tehty ja tehdään todella paljon ja osa ihmisistä on muutenkin jopa vittumaisia porukkaa. TUOMAS TIRKKONEN TEKSTI: ANNAKAISA VAARANIEMI KUVA: JUHA KAUPPINEN ARPAJAISET JA KAIKENMAAILMAN muut palkintoja lupaavat kilpailut kiinnostavat usein opiskelijaa. 24-vuotias Tara kertoo osallistuvansa kaupoissa kaikkiin kilpailuihin, jotka vain ovat ilmaisia. Myös lehdistä hän löytää joskus mielenkiintoisia kilpailuja. Voiton kiiluessa jo silmissä jotkut sijoittavat arpaan muutaman markankin kyllä nyt pari tonnikala-makaroni-atenaa voi jättää väliin. Kuulostaako liialliselta uhkapelillä? Epätoivoiselta? Vai ovatko arpajaiset fiksu sijoituskohde? Hanna kertoo myös kirjoittavansa usein nimensä kaupan kilpailulipukkeisiin. Mitään hän ei kuitenkaan ole koskaan voittanut. Raha-arpoja Hanna ei ostele mitä nyt lottokupongin joskus täyttää. "Veikkauskohteista saa hyvin rahaa, melkein paremmin kuin pikkurahalla tehtävästä osakekaupasta. Joskus tulee kyllä nokkiin, mutta monesti sijoitus tulee moninkertaisena takaisin", selittää Veli-Matti. Hän kertoo laittavansa pari sataa melkein joka päivä rahapeliin; uhkapelurina hän ei kuitenkaan itseään pidä. "Riskipelaajat syöttävät peleihin useita tuhansia markkoja kerralla ja usein vielä häviävät rahansa, koska he eivät osaa lopettaa pelaamista. Se on verrattavissa alkoholismiin", jatkaa Veli-Matti. Teknillistä alaa opiskeleva Veli-Matti ei ole pelkästään arpajaisvoittojen varassa, vaan hän tienaa myös oikealla työllä. Pelkästään korkeakouluopiskelijan avustuksilla elävä Marjaana sanoo olevansa iloinen, jos lotossa on joskus edes nclja oikein tai kun hän voittaa esimerkiksi 50 markkaa arvasta. Aleksille joululahja-arvasta saatu 1000 markkaa oli sekin iso voitto; muuten mies ei juuri arpajaisia harrasta. LOTTOVOITTAJIA T U N T E E monikin, mutta kuinka moni on joskus voittanut jotain kunnon tavarapalkintokilpailuista? Taru muistelee joskus voittaneensa messuilta viestintäfirman tpaidan. Usein kuponkeja täyttävä Johanna ei muista voittaneensa koskaan mitään. "Välillä mietittyttää se, että voittaako kauppojen arvonnoissa kukaan mitään. Kesän aikana join varmaan toista sataa virvoitusjuomapulloa, joiden joka kymmenes korkki piti olla voittokorkki. En kuitenkaan saanut yhtään voittavaa korkkia", Timo tuhahtaa. Ompelurasioita, kynsisaksia ja muita pieniä esineitä tulee ilmi opiskelijoidenkin arpajaisvoittogallupissa. Miesten parranajosetti on jo iso asia, mutta yksinelävälle naisopiskelijalle voitto tuli hieman kuin onnenpyörä-onnella. "Televisiokilpailuissahan miehet voittavat joskus manikyyrisettejä ja naiset työkalusarjoja. Voisinhan minä odottaa, että jollakin sukulaisella menee partakone rikki, mutta ehkä pidän setin kotona yövieraita varten", Niina tuumii. TODELLA H U O N O A TUURIA on jo se, että kun kerrankin voittaa kilpailussa jotakin niin sitten voittaakin aivan käyttökelvottoman tavaran. Voiton voi jättää lunastamalta tai heittää ehkä roskiin, mutta ihan aina se ei ole mahdollista. "Kolmena jouluna olen voittanut kymmenen kilon kinkun lähikaupan arpajaisista. Kinkku on tuotu ihan kotiovelle, multa minulle siitä ei ole koskaan ollut mitään hyötyä, kun olen kasvissyöjä. Ruokaa ei oikein kehtaa heittää roskiinkaan, joten ainakin ystävät ja sukulaiset ovat saaneet aina mahansa täyteen samalla on täyttynyt varmaan kinkkukiintiökin", mainitsee Laura. • Tommi Mäkinen nykyajan poujadisti RIKKAISTA ja köyhistä on puhuttu viime viikkoina pölyä urakalla. Hurskastelijat ja vanha vasemmisto (se joka tykkää sanoa rotevalla äänellä "porrvari" jokaisesta keskituloisestakin) ovat päästellcet ilmaan vanhat pierut, joilla saadaan aikaiseksi kaunan ilmapiiri. Ressentimentti on tuottanut vasemmistolle kannatusta vuosisadan verran. SAULI NIINISTÖ taas on ladellut vanhoja kokoomuksen taikasanoja rikkaiden hyödyllisyydestä muille ihmisille. Niillä on kyykytetty köyhää kaikkina aikoina. Niillä on saalu äänestämään oikeistoa myös ne köyhät ja luuserit, jotka haluavat samaistua voittajaan. El RIKKAUS sinänsä lee ihmisestä hyvää tai hyödyllistä toisten kannalta. Ei rikkaus sinänsä sorra köyhää. Kaikkihan riippuu siitä, miten ja mihin rikas rahojaan käyttää. Sikäli keskustelussa toivoisi oteltavan muutaman steppiaskeleen eteenpäin. NYKYÄÄN KANNATTAA rikkaita ja firmoja erotella vastuullisiin ja vastuuttomiin. Tämä se on niin oikealla kuin vasemmallakin niin vaikeaa ymmärtää. Vastuulliset maksavat veroja, eivätkä "suunnittele" veroja nollaksi. Vastuulliset pistävät osan tuotosta myös työntekijöille. Vastuulliset eivät jätä jälkeensä suunnattomia myrkyllisiä alueita ja putsaavat tekemänsä jätökset. TOMMI MÄKINEN on kohonnut minun silmissäni vastuuttoman rikkauden Monacon kansallissymboliksi ja vallankumousmiehcksi. Hän käy kaahaamassa tupakkamainoksella köyhien alueilla ja jättää asukkaiden iloksi pakokaasut ja myllerretyt tiet. Mäkinen maksoi parin vuoden takaisessa verotuksessa Jyväskylän maalaiskunnassa 1,4 miljoonan omaisuudestaan huimat 9057 markkaa veroa. Seuraavana vuonna verosumma oli reilut 5000 markkaa. TULOISTAAN Mäkinen ei maksanut veroa, ainakaan Suomen valtiolle, joka rankaisi antamalla hänelle Suomen Leijonan ensimmäisen luokan ritarimerkin. Valitteli kovasii Tommi linnan kutsujen haastattelussa, ettei jouda Jyskassä asumaan. Juha Kankkunen sentään maksoi Laukaassa samaan aikaan usean sadan tonnin tuloverot ja sillä rahalla Ruuhimäen tietä jo vähän parantaakin. KUKAPA VEROJA rakastaisi, mutta suhde niihin merkitsee nykyisin rankempaa asennetta vallitsevan systeemin puolesta tai sitä vastaan kuin mikään muu. Suurituloinen firma tai yksityishenkilö Vauhkonen ryhtyy vallankumoukselliseksi, jos se ei maksa veroja. Näitä kapinallisia sanotaan poujadisteiksi 50-luvun ranskalaisen verorcttelöiisijän mukaisesti. Sellainen olio sanoo teollaan, että en kannata ihmisten kouluttamista, hoitamisia tai asuttamista julkisin varoin. Se tekee myyräntyötä kaiken kaatamiseksi sillä perusteella, että sillä on tilaisuuksia ja rahaa tehdä se. Näitä vastuuttomia rikkaita meidän köyhempien ja vastuullisten rikkaiden pitää paheksua. JOUNI VAUHKONEN -T
• ¥ ¥ n Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2001 Q j I "JATKUVA KEHITTYMINEN ja itsensä voittaminen" , määrittelee Juha-Pekka Honkanen skeiuauksen eli rullalautailun viehätystä. Honkanen, 22, on journalistiikan fuksi ja ainejärjestö Lööpin puheenjohtaja. "Skeittaaminen on yksinkertaisesti hauskaa ja siitä tulee hyvä fiilis. Sellaista en saa mistään muusta harrastuksesta. Lumilautailua olen harrastanut 12 vuotta, multa ei siinäkään ihan sitä samaa ole." Simosta, Etelä-Lapista, kotoisin oleva Honkanen otti tuntumaa skeittailuun jo ala-asteella, mutta aktiivisempi harrastus alkoi suunnilleen vuonna 1994. Lumilautailulla oli vaikutuksensa, mutta varsinainen sysäys tuli skeittausta harrastavalta kaverilta. Pienessä pitäjässä ei skeittipaikkoja juuri ollut, multa Honkanen touui käymään lautailemassa lähikaupungeissa, kuten Kemissä ja Oulussa. Samalla tutuksi tuli lajin yhteisöllinen puoli, samanhenkisten ihmisten seura. Vanhojen kavereiden muuteltua Simosia Honkanen jatkoi harrastustaan itsekseen. Sittemmin hän on lautaillut muuallakin: opistoaikanaan Lahdessa sekä nyt Jyväskylässä. Alan ihmisiin tutustuttuaan on Honkanen mieltynyt Jyväskylään; täällä on korkean tason "vetäjiä" ja ihmisillä hyvä asenne, vailla nurkkakuntaisuutta. Talvella skeitataan Hutungin hallissa, kesällä ulkosalla, vaikkapa Sepänpuistossa. ENTÄPÄ LAJIN VARJOPUOLET? Toisinaan potuttaa, jos vanhat temputkaan eivät suju. Huomattavana nesana ovat erilaiset kolhui. Honkanenkin on saanut kivuliaita vammoja muun muassa polveen ja kyynärpäähän. Lääkän on kehottanut harkitsemaan, kannattaako jatkaa. Silti asiaan kuuluu, että kaatumisen jälkeen aina noustaan. Samaa määrätietoisuutta tarvitaan Honkasen mielestä myös toimittajan ammatissa. "Mielikuvatasollahan tämä on yläasteja lukioikäisten harrastus, mutta paljon on mukana vanhempaakin porukkaa, 25—30-vuotiaita." Skcittaajissa on muutenkin monenlaista väkeä. Osa on raittiita, osalle putoavat joskus päihteetkin; joikut ovat vegaaneja, jotkut eivät; joku opiskelee yliopistossa, joku raataa rakennuksella. Osa kuuntelee skcittipunkkia, joillekuille maittaa rap tai metalli tai jokin muu. YHTÄ KAIKKI, skcittaukseen liittyy oma alakulttuurinsa, jossa on muutakin tunnusomaisia kuin itse rullalautailu. Honkanenkin tunnistaa tämän esimerkiksi omassa pukeutumisessaan. Silti tärkeintä on asenne. "Se, kauanko on skeitannut, tai se, mitä temppuja osaa, ei ole niinkään olennaista kuin asennoituminen", vakuuttaa Honkanen. "Toki niitä kohtaan, jotka ovat harrastaneet lajia jo vuosia, herää kunnioitus. Suhtautuminen vaihtelee myös niiden kohdalla, jotka vain tulevat lauta kädessä Skei rampin viereen notkumaan, polttelevat tupakkia ja räkivät eivätkä tee muuta." Honkaselle skeittaus ei ole muotijuttu, vaan se kuuluu myös hänen tulevaisuudensuunnitelmiinsa. Syytä rakkaasta harrastuksesta luopumiseen ei ole. "Yritän skeitata mahdollisimman monipuolisesti ja luovalla asenteella. Jatkan niin kauan kuin se on hauskaa." • MUN JUTTU -PALSTALLA TUTUSTU... JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AINEJÄRJESTÖAKTIIVIEN AJATUKSIIN. TÄJ.LÄ KERTAA JUHA-PEKKA HONKANEN,JOURNAL"' KAN OPISKELIJOIDEN MHUt LÖÖPPI R¥:N PUHEENJOHTAJA, ITSELLEEN LÄHEISESTÄ jastokortteli Jokaisen kattojen ystävän mielessä välkkyy ihanne pariisilaistyylisestä kattojen merestä, joka polveilee savupiippujen ja ullakkoikkunoiden m rytmittämänä näennäisen loputtomiin. Jyväskylästä tällaista romanikkaa ei tietenkään voi edes kuvitella löytävänsä, mutta keskustaalueelta voi hakea aavistuksia suuren maailman kattokulttuurista. Gummeruksenkadun yllä rakennusten rajat hämärtyvät, kun katot sulautuvat loisiinsa. Katkeamaton yhteys kaitaa miltei puolen korttelin matkan jonka varrelta avautuu ainutkertaisia näkymiä esimerkiksi Kirkkopuistoon ja Jyväsjärvelle. ALEKSI MUNTER , JUHA MÄKINEN, MATTI ÄIJÄNEN puhekuplat hämeenaho herra X toiseen Voiko luvata ettei lupaa mitään? Nasa on aivan turha organisaatio. Ensin se kehittää monta kymmentä miljardia maksaneen luotaimen, laukaisee sen kohti Marsia, odottaa muutaman vuoden ja havaitsee luotaimen laskeuduttua, että eihän se piru vie edes toimi. On arveluttavaa puhua hiihtourheilun kohdalla yhdistetystä lajista. Todellisuudessa yhdistelyssä on kaksi lajia erikseen. Tämä seikka on jäänyt viimeaikaisen doping-jupakan takia huomioimatta mm. kansainvälisillä foorumeilla. X Jos haluaa ostaa sian säkissä, m i t e n voi tietää saavansa varmasti sellaisen? X Ideaalisidettä käytettäessä on hyvä tiedostaa, että se ei ole läheskään kaikkiin sitomista vaativiin toimenpiteisiin ideaali vaihtoehto. Muiden hoitomuotojen näkyvämpi esilletuominen on olennainen osa länsimaista järkidemokraliaa. X Tunteeko ajatteleva normaalikuluttaja itsensä huijatuksi mennessään kaisomaan elokuvaa nimeltä Kerran sotureita 2? Kyllä tuntee, 0öH!OENKKJ?W5Slrt POIKAMEN! ^Efcl-verryn OK, S/lA^Ut" T4pfE£K5| E * & A A , ^ I K S ! S£ OH J Ä W O V T riense»^'..., ^y KÄYTETTYÄ TAVARAA Suomen Kuvalehti 1/2001 "Ei me olla suomenruotsalaisia, multa haluttais olla, ku niil on niin kivaa." ULTRA BRA -YHTYEEN KITARISTI JOEL MELASNIEMI JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESSÄ 13.11.1997 (14/1997) TUOREEMPAA TUSKAA EU NUOREtf MIEHEN UEI$lNMIMlLM5«r\ PÄTEVÄT JA KIINNOSTAVAT SEIKKAILUT ERÄÄSSÄ KESKISUOMALAISESSA YLIOPISTOSSA J O H D A N T O 5 A : Tie kohti' korkeampaa koulutusta Haluatteko taiteiljaksi"? Htaä ainakin haluan, kerran olinkin Maksoin siitä 1J5"mk päivääsä(V»o., i\o, w ja mamma sen taisrvat rnaksaaj. LuKion jälkeen pistin paperille uusimpia tyJfpS mu.ist»ja j * yaäsin lanaan M & A kirjoittaja liiv jaUe (joVa o W kaikki maKufcqkyiset). Stsaofpilaitojen pienoismaailman sisällä pätevän LYcriVain -statuksen Iisaksi maksoimme mm. alan ammattiiajste n ohjauksesta 'työmme" kanssa. svuw».vKiTyisoperi^ ) S , g A A N ,? > , PH0I Ei s i d e t t ä minä olisin opastusta kaivannur. Eräs kuulu. funoi/ija k«haisi kerran ohimennen yhtä puolerJ Sivun j u t t u a n i Olin siis jo valmis nero, ja saatoin Uskitpa' opettele maan ttohfinielämaa Tuolta ajalta on mijiis elämäni suurin hetfcfi kun yritän (turhaan) panna Humalaista tai teilija neitoa, hyvä ystäväni nousee vierestä' kutemasta omaa yritystään ja kusee päällemme. f V out, mon' Mitä kirjailijantychbni" tulee, voin vakuuttaa , että käjpteeiN tekevä esikoisromaanini Valmistuu lähipäivinä. Mutta sie«a meillä oli linnat |amaat. Koskaan ennen cai sen jälkeen en ole tuntenut olevani niin| turvatta,niin onnellinen,niin rakastunut. En tiennyt mikä minua Oöot+i,
• a Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2001 tent i k i r jak AVU Uutuuskirjoja on moneen makuun. Esimerkiksi yliopistojulkaisuista kansaa kiinnostavat ne. [otka ovat aiheiltaan tässä päivässä kiinni. Kaunokirjallii isuuden e Q puolella pienkustantamot pitävät yjlä \X i O ö valtavirrasta poikkeavaa julkaisutoimintaa. ikir Verkko jyrää j a t u kirjakaupassakin ,ffl ' TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN kim OPISKELIJA HANKKII TARVITSEMANSA kirjan tavallisimmin kirjastosta, mutta toisinaan kirjoja myös ostetaan. Yliopiston ja JYYn julkaisuja menee paitsi opiskelijoille, entistä enemmän myös muille tahoille, kuten yrityksille. Ajan muutokset näkyvät kirjojenkin myynnissä: verkkokaupan merkitys kasvaa. Näin kertovat Matti Leskelä ja Leena Järvinen ylioppilaskunnan kirjakauppa Kampus Kirjasta. Liikkeen myydyin kirja viime vuonna oli JYYn sosiaalivaliokunnan julkaisema Köyhän opiskelijan keittokirja 2. Myyntiä oli rapiat pari sataa kappaletta. Järvisen mukaan kirjan suosioon lienee vaikuttanut edullinen hinta, ja niinpä teosta ostettiin paljon esimerkiksi joululahjaksi. "Monet julkaisut ovat yhteiskunnallisessa tilanteessa kiinni, ja liittyvät tähän päivään", Järvinen huomauttaa. Esimerkiksi käy sosiologian laitoksen tutkijaryhmän Luottamus ja paikallinen sopiminen . Se oli Kampus Kirjan neljänneksi myydyin teos menneenä vuonna, samaan aikaan kun paikallisen sopimisen kysymyksistä käytiin työmarkkinapoliittista keskustelua. Kirjaa tosin ostivat monesti muut kuin opiskelijat, esimerkiksi ammattiyhdistykset. KIRJAT OVAT opiskelijan kukkaron kannalta usein kalliita. Mikä siis vetää kirjakaupan tiskille? Tavallisimmin se, että kirjaa ei saa kirjastosta. Matti Leskelä kertoo, että kirjakaupasta myydään eniten appro-tason tutkintovaatimuksiin kuuluvia kirjoja. Cum laudeja laudatur-tentteihin kuuluvia kirjoja menee vähemmän, koska noilla tasoilla tutkintovaatimuksissa on enemmän valinnaisuutta ja siten paremmat mahdollisuudet löytää opuksensa kirjastosta. Toisaalta gradunteon ohjekirjoja ja metodioppaita menee kaupaksi yhä enemmän. Samaan joukkoon voi lukea myös Sirkka Hirsjärven tutkielmaoppaan Tutki ja kiijoi ia, joka on ollut Kampus Kirjan kestosuosikki kaupallisten kustantamojen julkaisujen joukossa. Paljon myydään myös ATK-kirjallisuutta; tällä on tekemistä paitsi alan kasvun, myös ATK-kirjojen parantuneiden valikoimien kanssa. INTERNETIN KAUTTA tapahtuvan kirjamyynnin osuus on kasvussa. Verkkoon viehtynyt kirjanhankkija voi turvautua joko kirjakauppojen nettimyyntiin tai tilata kirjansa suoraan kustantamojen verkkosivujen kautta. Edelleen on silti paljon niitä, jotka haluavat ostaa kirjansa perinteiseen tapaan kirjakaupasta. Syynä voi olla, paitsi halu asioida ihmisten kanssa nokakkain, myös turvautuminen kaupan setien ja tätien ammattitaitoon tiedonhaussa. "Joskus tilaaja itsekään ei ole selvillä, mitä teosta hakee", Leskelä sanoo. Sen, kannattaako kirjoja yleensäkään ostaa, arvioi tietenkin jokainen itse. Toisaalta se, mitä pidetään kalliina, on suhteellista; ajan henki pihisee tässäkin asiassa. "Tietokoneista ollaan valmiita maksamaan paljonkin, kirjoista ei", huomauttaa Järvinen. • OK • ]3 S&SiOLOr.:*». t • (•»•MA-mx-,** MKVMH > nmMis*\ RMMail lUMMti kirnu Käytetty kirja kiertää MITEN SAADA opiskelussa tarvitsemansa kirjat kasiinsa? Tavallisin keino on tietenkin lainata opukset kirjastosta. Toisinaan kirjoja täytyy, tai katsotaan aiheelliseksi, myös ostaa. Tällöin jyväskyläläinen opiskelija suunnistaa kirjakauppaan, antikvariaattiin, kirpputorille, kirjastojen poistomyynteihin tai ilmoitustaulujen tekstejä tavailemaan. Jyväskyläläisdivareista asiaa tiedusteltaessa ilmenee, että opiskelija-asiakkaita käy niissä paljon. Vaihtelua esiintyy eri liikkeiden välillä; osassa tarjolla on kurssi-ja tutkimuskirjallisuutta, osassa ei. "Meillä käy opiskelijoita varsin paljon etsimässä kirjoja, joita kirjastoista ei saa", sanoo Jouko Ylönen Päijänne-antikvariaatista. Psykologian ja filosofian kirjallisuutta sisältävät hyllyt ovat Ylösen mukaan liikkeen pengotuimpia. Sitä vastoin yhteiskuntatieteellisen kirjallisuuden uudempia painoksia on hankalampaa saada. Antikvariaatin pitäjän on parhaansa mukaan koetettava hankkia lisää kirjoja vastaamaan kirjapulan vaivaamien opiskelijoiden kysyntää. Antikvariaateista voi tosin olla hankalaa löytää teoksien uusimpia painoksia, joiden mukaan tenttivaatimukset tavallisimmin laaditaan. Pentti Kangas Divari Kankaasta kertoo pitävänsä tiukkaa linjaa: käytettyjä kurssikirjoja ei oteta myyntiin. Ne eivät mene kaupaksi; uudemmat painokset kiertävät suoraan opiskelijalta toiselle, eikä niitä divareihin yleensä tarjotakaan. Erityinen asiakasryhmänsä ovat kirjallisuuden opiskelijat, joille antikvariaatit ovat oiva keino opintoihin liittyvän kaunokirjallisuuden hankintaan. KIRJOJA LÖYTÄÄ myös kierrätyskeskuksilla ja kirpputoreilta. Jukka Rastas kierrätyskeskus EkoCenteristä kertoo, että lahjoituksina tulee kaikenlaista kirjallisuutta. Myyntiin laitettavia kirjoja ei sen kummemmin luokitella. Erityistä kurssikirjojen kierrätysjärjestelmää ei ole. Yksinkertainen keino on hommata kirjansa suoraan toisilta opiskelijoilta, tutuilta tai tuntemattomilta. Jälkimmäisessä tapauksessa apua saa esimerkiksi kirjastojen ja yliopiston laitosten ilmoitustauluilta. Pikainen silmäys muutamille kampuksen tauluille osoittaa, että kirjoille löytyy sekä ostajia että myyjiä. Eniten näkyy kauppaa tehtävän kielikurssien oppikirjoilla sekä sanakirjoilla. KIRJASTOISTAKIN VOI OSTAA lainattavien joukosta poistettuja kirjoja. Nämä kirjat eivät ulkoasunsa puolesta ole enää priimakunnossa, eikä aivan tuoreimpia painoksia kurssikirjoista tätä kautta saa käsiinsä, mutta sisältö ei välttämättä ole tietokirjallisuudenkaan osalta vanhentunutta. "Joidenkin kirjojen elinkaari voi olla vain parikin vuotta, mutta niissä voi silti olla tietoa, jolla joku vielä jotakin tekee", sanoo vs. osastonjohtaja Heli Joensuu Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Kaupunginkirjastosta poistettiin viime vuonna noin 30 000 nidettä. Joensuu arvioi, että tietopuoleista aineistoa on tästä suunn piirtein puolet. Poistettuja kirjoja on kaupunginkirjastossa myynnissä pysyvästi. Viime syyskuussa kokeiltiin myös laajempaa poistettujen kirjojen myyntitapahtumaa, jollainen aiotaan järjestää tänäkin vuonna. Yliopiston kirjastoltakin poistetaan kirjoja, männavuonna noin 5 000 nidettä, multa näistä teoksista ei välttämättä ole tenttiin halajavalle hyötyä. "Lainauksesta poistetaan ne kirjat, jotka eiväi enää kuulu tutkintovaatimuksiin, sekä vanhentuneet painokset", kertoo kirjastosihteeri Marjaana Salminen yliopiston kirjastolta. Tutkintovaatimuksia uudistetaan tavallisimmin kahden vuoden välein; kirjaa pidetään kierrossa yleensä vielä loiset pari vuona. Ajattomammat klassikkoteokset tosin pysyvät kirjaston hyllyssä paljon pitempään. Mikäli edellä mainituista paikoista ei haluamiaan teoksia löydä, on seuraava vaihtoehto mennä kirjakauppaan ja ostaa tarvitsemansa opukset sieltä. Se maksaa, mutta ainakin tällöin on hyvä mahdollisuus saada haluamansa kirja uudenkarheana, joko heti tai tilaamalla. TUOMAS TIRKKONEN 4TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN JA MIKA TERAVA Kun kirja merkitsee INDIE. INDEPENDENT. Itsellinen, omaehtoinen, riippumaton. Kapinaa. Sanassa on jotain ylvästä, särmää, joka ei piittaa suurista systeemeistä, jotain minkä vuoksi kaikki haluaisivat olla ainakin vähän indie. Kustannuspiircissäkin. Ne, jotka elävät indie-maailmoissa tietävät mitä muuta kuin katu-uskottavuutta tekemisen tapa merkitsee. Huolta taloudesta. Kädestä suuhun elämistä. Pään seinään iskemistä. Vähättelyä: jos sinut luokitellaan indicksi, tarkoittaa se myös että olet vähän huuhaa, jonka tekemisiä ei tarvitse ottaa vakavissaan. Taloudelliset paineet ovat kovat, vaikka uusien painotekniikoiden myötä kirjojen teettäminen ei enää hirvittävän kallista olekaan. Ongelmat ovat tuttuja indie-musiikin puolelta: miten saada tieto kulkemaan yleisölle saakka? Miten vakuuttaa maailma siitä, että muutama markka kannattaa uhrata nimenomaan tähän niteeseen? Jo ennen tätä ongelmaa on huolehdittava oikoluennasta, kääntämisestä, käännösym. oikeuksista, taittamisesta, kansista. Ja kirjailijatkin yleensä haluavat jotain korvausta työstään. Suhteet painoon pitää olla kunnossa. Mihin varastoidaan ja millä hinnalla? Entä e-kustantaminen? Ja niin edelleen. Suomessa elää kuitenkin suuri joukko ihmisiä jotka eivät anna edellä mainittujen ongelmien lannistaa itseään. Ne tekevät sittenkin! Oikeita kulttuuritekoja! Julkaisevat ennennäkemättömän ennakkoluulottomalla skaalalla proosaa ja lyriikkaa, sekä käännettyä että kotokielistä, tiedeja taidekirjoja, sellaisiakin kirjoja, joille ei oikein löydy lokeroa mutta jotka selvästi on tehty lukeville ja lukemaansa ajatteleville ihmisille. Ja joiden tekijöille kirja merkitsee muutakin kuin myyntituotetta, josta täytyy saada mahdollisimman suuri kate. ISO INDIE-KUSTANTAMO kuulostaa omituiselta sanaparilta, mutta juun sellaiseksi Like-kustannus on vuosien saatossa kehkeytynyt. Sen valikoima on laaja ja nideluku suuri, lndie-kustantamosta Like käy sikäli, että sen julkaisemat teokset kuuluvat enimmäkseen marginaaliin. Myös aihepiirien laajuus ja näkökulmien moninaisuus on kunnioitettava: lyriikkaa (A.VV.Yrjänä: Rota), rikoskirjoja (W Mosley: Punainen kuolema), uskonnollisia teoksia moneen lähtöön (J. Heinimäki: Pyhä nauru), elokuvakäsikirjoituksia (H. Metsämäki ja M. Pölönen: Badding). Like julkaisee myös yhdessä Rauhanpuolustajien kanssa yhteiskunnallisesti kantaaottavaa Pystykorva-sarjaa. Liken tytäryhtiöksi kesällä L999 siirtynyt Kääntöpiiri julkaisee pelkästään naiskirjailijoiden teoksia. Erityisesti nostetaan esiin kolmannen maailman kirjailijoita. Avainsanoikseen yhtiö itse ilmoittaa kulttuurien moninaisuuden, teemojen ajankohtaisuuden ja sukupuoliroolien pohdinnan. Viime vuonna Kääntöpiiri julkaisi neljä uutta teosta: kreikkalaisen N. Russun ystävyydestä ja huumeista kertovan nuortenromaanin Sano Morfiinille et mä etin sen vielä, aboriginaali R. Langfordin tiivistämistä kaipaavan omaelämäkerran Bonalbon musta Ruby, A. Bechelin "lesbosarjakuva-albumm" Lepakkoelämää seka M. Muukkosen ja T. Sakaranahon toimittaman teoksen Kassandra kertomuksia suomalaisuudesta. Kääntöpiiri perustettiin 1988, ja se ehti vuosina 1988-94 julkaista reilut neljäkymmentä teosta. Vanhemmista Kääntöpiirin teoksista tässä mainittakoon kroaattikirjailija Slavenka Drakulicin esseekokoelma Balkan Express, joka käsittelee monipuolisesti Balkanin sodan sekavia syitä ja verisiä kohtaloita. AINAKIN JOS KATSOTAAN julkaistujen niteitten lukumäärää Like on indie-kustantamisen pikkujättiläinen, mutta laadulla mitattuna niitä on muitakin Esimerkiksi Taifuuni, joka on enkoistunut itäeurooppalaiseen kirjallisuuteen (A. Stasiukin Valkoinen korppi), JulPu, joka julkaisee milloin mitäkin (H. Sederholm: Nainen jolla on sisällään sateenvarjo), ja sharda, jonka julkaisemat teokset ovat kovin vaikeasti luokiteltavissa mutta ehkä juuri siitä syystä hyvin vakavasti oteltavia (J. Saarli: Itsari). Kotimaisen uuden proosan julkaisijana on meritoitunut etenkin Nihil interit. Lyriikan alueella Sammakko tekee arvokasta työtä, julkaisten myös proosaa (C. Bukowski: Pulp). lndie-kustantamojen valikoimaan toki mahtuu kaikkea, ei aina niin valmista ja korkeatasoista. Ne ovat vähän kuin TV.n Neloskanava: molempien tarjonnassa on paljon keskeneräistä ja halvan tuntuista tavaraa, mutta samaan aikaan helmiä, joita suuremmat kilpailijat eivät kykene vainuamaan tahi uskaltaudu julkaisemaan. • Pienkustantamoista lisää mm: http://www.dlc.li /taifuuni/ http://www.enoslone.(i http://www.likekustannus.li http://www.koantopiiri.li http://www.nihil.fi hortmon@sci.fi eind lein diei ndie eind lein indi eind lein S a n o Morfiinille et mä etin sen vielä (Kääntöpiiri), Ala naurattaa! (Like) ja Itsari (sharda) kuuluvat Jylkkärin kirjallisuusasiantuntijoiden mielestä vuonna 2000 ilmestyneiden indie-kirjojen kärkikastiin. S A N O M R F I I f, a i • i i * iig m i i ndie Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2001 E Missä uudet näytelmätekstit? LIKE JULKAISI viime keväänä Jouko Turkan kirjoittaman Osta pientä ihmistä -näytelmän kirjana. Näkökulmasta riippuen tapausta saattoi luonnehtia joko mediakohulla rahastamiseksi tai kulttuuriteoksi. Rahastamisen puolesta puhui se, että Like julkaisi kyseisen-näytelmän melkein heti sen jälkeen, kun KOM-teatteri oli hyllyttänyt sen tulevasta ohjelmistostaan, vain paria viikkoa ennen ensi-iltäa. Syyksi kerrottiin Turkan ja näyttelijöiden väliset ristiriidat. Tämä tieto taas inspiroi lööppien rustaajia j a lisäsi taatusti potentiaalisten kirjan ostajien määrää. Kulttuuriteoksi Turkan näytelmän julkaiseminen nousee siitä syystä, että itse näytelmä on mielikuvituksellinen, ajankohtainen ja karnevalistinen nyky-Suomeen sijoittuva kuningasnäytelmä. Tosin paikoin se sortuu tarkoituksettoman tuntuiseen shokeeraamiseen, mutta on kuitenkin ajatuksia herättävää luettavaa ja tällä hetkellä myös nähtävää, saihan teoksen vironkielinen versio, Connecting people, viime viikolla ensi-iltansa Tallinnassa Erik Söderblomin ohjaamana. Merkittävintä alkuperäistekstin julkaisemissa oli kuitenkin se, että uusi kotimainen näytelmäteksti ylipäätään pääsi kansien väliin, ja tätä kautta kenties muidenkin kuin pelkästään teatterintekijöiden luettavaksi. Tapaus ei ole ainutlaatuinen löytyyhän esimerkiksi juuri Liken kuluneen vuoden kirjalistalta Pirkko Saision toimittama, teatterikorkeakoulun oppilaiden näytelmistä koostuva teos Näkyykö tähtiä ja muita nykynäytelmiä, ja ilmestyyhän Teatterilehden julkaisusarjaankin aina silloin tällöin uusia numeroita mutta kaiken kaikkiaan Suomessa julkaistaan uusia kotimaisia näytelmiä kirjoina hävyttömän vähän. Kirjastojen näytelmävalikoimien perusteella kotimaisen draamakirjallisuuden voisi luulla olevan pölyistä kansanperinnettä. Näytelmätekstit ovat toki aina ensisijaisesti tarkoitettu näyttämötaiteen raaka-aineeksi, mutta on niillä myös kirjallista arvoa, ja löytyy niille myös lukijoita ilman mediakohuakin. MIKA TERÄVÄ Näytelmätekstejä voi tilota seuraavilta tahoilta: INK COMPANY http://www.nuoridroama.fi. NÄYTELMÄKULMA Merilullinkotu 33 00170 Helsinki SUOMEN NÄYTEIMÄKIRJAILUALIITTO http://www.sunklo.fi lisäksi seuraavasta osoitteesta voi tilata kirjo kerralloon -periaotteello myös muutamia uusio näytelmiä kirjoina: http://www.kirja.losipalatsi.fi/kiriaesittelyt +
• EQL Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2001 + L O U N A S 1 i i 1 6 • Leivomme päivittäin tuoreita sämi ivlöitä leipäpöyiään. • Myös vccaanivaihtochlo joka päivä. MA 29.1. KE 31.1. PE 2.2. MA 5.2. TI 6.2. Jauhelihakastike TO 8.2. Porkkanasosekeitto Gruusialainen kaalipata Kukkakaalikeitto Sieni-perunakiusaus Porkkanaohukaiset Broilerkiusaus Merenmakuinen lasagne Kinkkupitsa Lindströminpihvi Jauhelihamakaronilaaiikko Kasvislasagne Paisteltu kalalcike, purjokasiikc Broilcrleike, curry-ananaskasiike Kalatäytepihvi Jauhelihakeitto Juusioinen kirjolohikastike Nakkikastike Broilerpyörykät. currykasiike Kaslerpaisti Tl 30.1. TO 1.2. KE 7.2. PE 9.2. Kasvispihvit' l\irjo-perunavuoka ^ ^ w * Silakkapihvit, kcmiaviilikasiike J?. Mm ^ Kiinalainen porsaspata H 1 fl o L3 O I O Kesäkurpitsaherkku Chili con carne l\irjo-perunavuoka ^ ^ w * Silakkapihvit, kcmiaviilikasiike J?. Mm ^ Kiinalainen porsaspata H 1 fl fej ^U ^ r Lihakeitto Feia-pinaatiipiirakka Keitetyt nakit, perunasose l\irjo-perunavuoka ^ ^ w * Silakkapihvit, kcmiaviilikasiike J?. Mm ^ Kiinalainen porsaspata H 1 fl llf llf 1 Kalamurekepihvit, Jauhemaksapihvit l\irjo-perunavuoka ^ ^ w * Silakkapihvit, kcmiaviilikasiike J?. Mm ^ Kiinalainen porsaspata H 1 fl # V I W m lomaaltilillikasiike Kalagratiini JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA . " • : ^ ™ J . . . • • " . " . i II iiiiimiiiiiaiiii SANAKIRJOJA TARJOUSHINTAAN Collins Cobuild English Dictionary (Harper Collins) 120 mk Longman Dictionary of Contemporary English (Longman) 155 mk Longman Dictionary of Contemporary English + CD (Longman) 170 mk Oxford Advanced Learners Dictionary (Oxford) 120 mk Oxford Advanced Learner s Dictionary 2000 (Oxford) 155 mk HELMIKUUSSA TULOSSA RUNSAASTI POSSUHALPOJA KIRJOJA!!! Opiskelijan K ä f l l p U S Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen respfPT ' kirjakauppa VSBRBL^J kirjamyynti@kampusdata.fi KANSAINVÄLINEN HARJOITTELU K i i n n o s t a a k o o p i n t o i h i n liittyvä harjoittelu ulkomailla? Hakuaika C I M O n harjoitteluohjelmiin päättyy 1 5 . 2 . 2 1 . Haettavana o n m m . paikkoja S u o m e n e d u s t u s t o i s s a eri puolilla m a a i l m a a sekä eri alojen k e s ä h a r j o i t t c l u p a i k koja.Tckniikan l A H S T l i o h j e l m a a n haetaan 1 2 . 2 . 2 . 2 1 . Lisätietoja saal korkeakoulusi uraja rekrytointipalvelusta, työvoimatoimistoista sekä C I M O s t a . Kansainvälisen h e n k i l ö v a i h d o n keskus C I M O • T i e t o p a l v e l u H a k a n i e m e n k a t u 2 , 5 3 Helsinki m a t o kello 1 2 1 6 P u h e l i n n e u v o n t a 1 8 6 7 6 7 m a t o kello 1 1 2 ja 1 3 1 5 • www.cimo.fi | Kansainvälinen harjoittelu | Harjoittelupaikat " C I M O MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löydät internetistä. www.sonaatti.fi Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintola Lozzi Ravintola Piato Ravintola Wilhelmiina Ravintola Ylistö Kahvila Aallokko Kahvila Kvarkki Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Kahvila Syke Keskussairaalantie 4 P-rak. Mattilanniementie 2 Ahlmaninkatu 2MaA-rak. Survontie 9YFL-rak. Seminaarinkatu 15C-rak. Survontie 9YK-rak. Seminaarinkatu 15 B-rak. Seminaarinkatu 15M-rak. Vapaudenkatu 39-41 Keskussairaalantie 4 L-rak. puh. 260 3910 puh. 260 4571 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3901 puh. 260 3887 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 puh. 260 3902 TERVETULOA ARKIAAMUN ROAD-MOVIli (OSA VIII!) Luulin sitä ensin pahemmanlaatutseksi imniuikseksi. kunnes auton omistaja tuli kiroillen potkimaan minua pois. Nuorempana olisin lyönyt takaisin mutta vanhemmiten 5it.1 alistuu. Muuttuu lampaaksi Tuntuu ettei ole tarvetta puolustaa edes Useaan kun ei ole enaa ruttaan minkä puolesta elää. Ei vaimoa, lapsia, työtä. S miiaan muuta tekemistä kuin kuunnella muiden hoitokotimme asukkien samoja jorinoita päivästä toiseen toljoilaaa televisiosta Onnenpyörää ja aina silloin tallota ihmetellä, etu kukas minä taas olinkaan Vanhuksen purkaessa sydäntään huomasin Itänen silmäkulmansa kostuvan fa fiflnen Itienun varisevan Kohia hän kuitenkin tlmoiin eniisecn laululliseen tyyliinsä: Olisi tietysli henkilöauto ollut näppärämpi ajoneuvo Ja nopeampi. Kohta he saavat meidät kiinni. Katsahdin taakseni Ja näin kolmen poliisiauton seuraavan mettä sireenit vilkkuen. Yksi niistä yritti ohitusta. Vanhus kurvasi eleen vastaantulevalle kaistalle. Aivan kuten toimintaelokuvissa. © ka m D us Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY on noin 10 700 jäsenen muodosloma yliopistolailla (645/1997) säädetty julkis-oikeudellinen yhteisö, jonka tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyikimyksiä. Ylioppilaskunta haijoittaa varsinaisen palveluja edunvalvontatehtövien lisäksi kiinteistö-, lakeja asuntolatoimintaa. Ylioppilaskunta-konsernin liikevaihto on vuonna 2001 noin 60 mmk ja konsernitase on noin 150 mmk. Ylioppilaskunnan palveluksessa on keskimäärin 50 työntekijä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Julistaa haettavaksi Tiedotusja järjestösihteerin osa-aikaisen toimen ajalle 19.2.2001.-19.5.2001 sekä 16.7.2001-16.12.2001 Tiedotusjo järjestösihteerin tehtävänä on mm. organisoida jo ideoida JYY:n tiedotustoimintaa sekä kehittää JYY n jo sen alajärjestöjen yhteydenpitoa. Sihteerin tehtäviin kuuluu tiedottaminen niin sisäisesti jäsenistölle, ainejärjestöille ja muille aloyhteisöille kuin ulospäinkin ylioppilaskunnan tapahtumista ja toiminnosta. Hyvä suomen kielen taito ja valmius www-sivujen ylläpitoon katsotaan hakijalle eduksi. Viika on JYY:n virkasäännön olainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen mukainen 55 prosenttia palkkaluokasta A10. Hakijalta edellytetään kokemusta tiedottamisesta ja viestinnästä sekä ylioppilaskunnan tuntemusta lisätietoja antavat pääsihteeri Samppa Siikavirta puh. 014-260 3354 tai samsiik@cc.jyu.fi sekä hallituksen puheenjohtoja Mari Kokko puh. 040 5212124taitatsi@st.iyu.fi Hakemukset toimitetaon osoitteeseen Keskussairaalantie 2,40600 Jyväskylä keskiviikkoon 7.2.2001 kello 14.00 mennessä. Kuoreen maininta "Hakemus Tiedotus ja järjestösihteeriksi". Myöhässä saapuneita hakemuksia ei huomioida. Hakemusten perusteella valitut kutsutaan haastatteluun, joka jäljestetään 9.2.2001. kevät 2001 TERVETULOA www.sonaatti.fi 23.1. dead man. jarmusch. usa 1995. k-. 30.1. pelon maantiede, auli mantila. suomi 1999. k 6.2. intohimon laki. almodovar. espanja 1986. k-. 13.2. mutta kuka murhasi harryn. hitchcock. usa 19. 22.2. u 2 r a t t l e & h u m . j o a n o u . usa 1988. s. (elokuvan jälkeen bändi-ilta) 27.2. pane mua. despentes & trinh-thi. ranska 2000. k6.3. kirsikan maku. kiarostami. iran 1996. s. 13.3. peeping tom. powelf. englanti 1960 k20.3. rakkaudella maire. aaltonen, suomi 27.3. gonin. takashi. japani 1995n esitykset kello 19. liput 20/25. i • • •••-•-•'• „ • +
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2001 j f l Kerkko ei ole terroristi "SE O N EHDOTTOMASTI yksi hupaisimmista tilanteista, missä olen ollut viimeisen viiden vuoden aikana", kuvailee Kerkko Koskinen, Ultra Bran säveltäjä, edellistä Jyväskylän Ylioppilaslehdelle antamaansa haastattelua (14/97). "Me siinä vähän liioiteltiin Joelin (Joel Melasniemi, UB:n kitaristi) kanssa keikkaa edeltävässä hybriksessä tajuamatta, että ketään kiinnostaisi-mitä me sanotaan. Seuraavalla viikolla mun naama oli Ilta-Sanomien kannessa ympyröitynä niin kuin jollain helvetin terroristilla." Toki Koskinen antoi tähän mahdollisuuden sanomalla muun muassa, että kaikki turkistarhaajat pitäisi tappaa, mutta tapaus kertoo myös jotain muuta: media tarvitsee radikaaleja ja toisinajattelijoita, koska juuri näistä ihmisistä kansa haluaa lukea, "Kyllä mua on monessa yhteydessä pidetty paljon aktiivisempana henkilönä kuin mitä mä todellisuudessa olen. En esimerkiksi ole missään lapauksessa mikään kettupoika. Mä kyllä vastustan turkistarhausta, mutta ei se oo mulle mikään elämän ja kuoleman kysymys." 'Toki on hyvä elää ihmisiksi, mutta mulle ci esimerkiksi tulisi mieleenikään liittyä mihinkään kansalaisjärjestöön tai puolueeseen." Koskinen myöntää rikastuneensa musiikilla sekä kokemuksellisesti että rahallisesti. Hän ei kuitenkaan myönnä, että tämä olisi millään lavalla erkaannuttanut häntä arkielämästä tai periaatteistaan; pikemminkin päinvastoin. "No mä esimerkiksi syön lihaa, ja koska mun ei tarvitse tuijottaa hinialappuja, niin mä voin hyvin ostaa vähän kallimpaa luomulihaa tavallisen sijaan. En tietenkään osaa sanoa, miien 'oikea' rikastuminen vaikuttaisi tähän asiaan, koska ei Ultra Bra mulle mitään miljoonia ole tuonut." Ultra Bran www-sivuilta löytyvän henkilöesittelyn mukaan voittaminen kuuluu Kerkko Koskisen henkilökohtaiselle TOP5-listalle. Hän kuvaileekin itseään "hivenen maaniseksi tyypiksi". "Onhan se ollut älyttömän kivaa niin sanotusti pistää tää (Ultra Bran) homma toimimaan. Aina sellainen sytyttää kun organisoi lainausmerkeissä joiain suurta. Esimerkiksi levyprojekti on aina melko suurten ponnistelujen lakana, koska vaikka "MÄ OLEN ELÄNYT TÄHÄN MENNESSÄ KOKO IKÄNI SELLAISTA VAPAAHERRAN ELÄMÄÄ. SEURAAVAKSI ON KAI PAKKO RUVETA POHTIMAAN, MIKÄ MUSTA TULEE ISONA." meillä on sellainen kokonaisvarmuus, niin levyn tekeminen on aina semmonen pyörremyrsky, että sitä on vaikea täysin kontrolloida." Kriitikot ihastelivat Ultra Bran loisen levyn jälkeen, miten bändi kesti ensimmäisen levyn mukanaan tuomat paineet, ja pysyi kasassa, vaikka kyseessä on yli kymmenen hengen jättikokoonpano. Ryhmän salaisuudeksi on monessa yhteydessä arveltu selkeää työnjakoa: sanoittajat sanoitiavat, Kerkko säveltää, ja soittajat soittavai niinkuin maestro käskee. Tämän teorian Koskinen lyrmää lakonisesti: "Ei se oo koskaan mennyt noin. Kaikista bändeistä on varmaan olemassa joku sellanen median kehittelemä lempijutiu, ja meistä se on just tämä. Todellisuudessa kaikki biisit on enemmän TEKSTI: JUHA KAUPPINEN tai vähemmän komppiryhmän sovittamia. Tässä on myös luultavasti salaisuus siihen, miksi Ultra Bran musiikki kuulostaa suuresta soitiajamäärästä huolimatta hyvin intuitiiviselta ja tunleellisesti voimakkaalta musiikilta. Tavallisestihan musiikki muuttuu sitä kankeammaksi, mitä suurempi ryhmä sitä soittaa. Ultra Brassa soittajia on vain näennäisesti paljon. Soittajien ydinporukka on komppiryhmä, johon kuuluvat Koskisen lisäksi kitaristi Joel Melasniemi, rumpali Antti Lehtinen ja basisti Tommi Saarikivi. Näin pienellä porukalla sovituksiin on huomattavasti helpompi saada tiukkuutta ja suuria tunteita kuin jos sovituksesta vastaisi koko bändi torvisektioineen kaikkineen. J O ULTRA BRAN toisen levyn jälkeen yhtyeen ympärillä alkoivat pyöriä toinen loistaan varmemmat lopettamishuhut. Nyt neljännen albumin. Vesireittejä ilmestymisen jälkeen Koskinen tuntuu olevan jokseenkin kyllästynyt pohtimaan aihetta. "Ei Vesireittejä kai ollut meidän viimeinen albumi, lai mistä helvetistä mä sen tietäisin. Toisaalta sen verran mä voin kertoa, että viime aikoina mä en oo säveltänyt mitään uutta. Viimeisen viiden vuoden aikana mä en oikeastaan ole ehtinyt tehdä mitään muuta kuin säveltää Ultra Bralle. Nyt voisin sanoa, että olen väsynyt, muita onnellinen." Koska on kyse maanisesta miehestä. Koskinen on viime aikoina kehittänyt uuden addiktion Ultra Bran pyörittämisen tilalle. "Mä tuun hulluksi jollen pääse joka päivä pelaamaan", hän puuskahtaa. Pelaaminen tarkoittaa tässä tapauksessa sählyä ja lätkää, joiden parissa kuluu keskimäärin kuusi iltaa viikossa. ULTRA BRAN NÄENNÄISEN helpolta vaikuttaneesta Suomen valloituksesta huolimatta Kerkko Koskinen ei osaa tarkalleen kertoa, mikä yhtyeestä on tehnyt niin suositun. "Jos mä osaisin sen kenoa, niin mulla ei olisi mitään huolla huomisesta. Sen voin sanoa, että Ultra Bra ei ole sellainen bändi, joka pysyy kasassa 15 vuotta. Joku meistä todennäköisesti kuolee jo ennen sitä, ja on kaikkee muutakin; jengi saa lapsia eikä kaikki edes välttämättä halua tehdä lopun ikäänsä musiikki-hommia ammatikseen." Koskinen ei halua suoraan kommentoida elämää Ultra Bran mahdollisen kokoonkuivumisen jälkeen, mutta sen verran hän paljastaa, eitä tulevaisuus ei kenties ole juuri sävellyspuolella. Toistaiseksi tiedonjanoiset Ultra Bra -fanit joutuvat kuitenkin nuolemaan näppejään. Siinä määrin lyhyeen Koskinen lopettaa tulevaisuusspekulaatiot. "Mä olen elänyi tähän mennessä koko ikäni sellaista vapaaherran elämää. Seuraavaksi on kai pakko ruveta pohtimaan, mikä musta tulee isona." • Ultra Bra Lutakosso pe 26.1. \a la 27.1. Liput 70/65.
• U Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2001 lauloi itselleen käyntikortin m TEKSTI I A KUVA: ANNAKAISA VÄÄRÄNIE/ M U L L O N HEILA IHANA levystä on tulossa Musicakuoron uusin valttikomi musiikkimarkkinoille. Ensi sunnuntaina Icvynjulkaisukonsertin pitävän Musica-kuoron tuore levy koostuu kuoron johtajan, sävelmiä Pekka Kostiaisen omaa tuotantoa olevasta maallisesta musiikista; sen nimikkokappale on yksi kuoron esite* tyimmistä. Levy on nyt kolmas tuotos Kostiainen conducts Kostiainen -sarjassa. 13 kappaletta sisältävässä kansanmusiikkipainotteisessa levyssä on jokainen kappale esitelty myös englanniksi sanoituksia myöten. Kostiainen pitää levyä eräänlaisena käyntikorttina; hän naurahtaa, että pian kai pitäisi alkaa painaa tekstit myös japaniksi. "Levy-yhtiömme vie levyämme ulkomaillekin, ja konserttimatkoilla mekin esittelemme levyä. Tarkoitus on tehdä kuoroa tunnettavaksi ja markkinoida musiikkiamme. Esimerkiksi Japaniin menee paljon suomalaista Sanna Kivinen muodostaa äänen, kun Pekka Kostiainen johtaa Musica-kuoroa. musiikkia", Kostiainen kertoo. "SE M I E S LEVYTTÄÄ sitten paljon", on yksi kommentti, joka on tarkoitettu Kostiaista kuvaavaksi. Kostiainen kertookin haaveenaan olevan koko tuotantonsa levyttäminen. Sen haaveen mukaisesti Kostiainen conduets Kostiainen -sarja kasvaisi vielä monella levyllä. Kostiainen on toiminut Musica-kuoron johtajana aina sen alusta lähtien. Virallisesti Musica-kuoro perusteltiin vuonna 1977, multa sitä ennen kuoro oli toiminut jo kuutisen vuolta. 30 vuoden aikana ehtii paljon; "yli satakunta teosta eri kuorotyypeille", lukee Kostiaisen ansioluettelossa. Kostiaisella on Jyväskylässä johdettavanaan myös lapsikuoro Vox Aurea. Edellinen levy Kostiainen conducts Kostiainen -sarjasta oli juuri lapsikuoromusiikkia. Ykkösosa sarjasta oli Kostiaisen hengellisiä tuotantoa. Nyt suunnitteilla on osa neljä. Keväälle on lyöty lukkoon jo levytysaikataulutkin. kuten on tehty Musican muillekin suunnitelmille. " P Ä Ä S I Ä I S V I I K O N T R 1 D U U M Paschale -oratorio tulee olemaan taas kevään kohokohtamme", mainostaa Kostiainen. Viime keväänä kantaesityksensä saanut oratorio on jo puitteillaan jättimäinen teos. Vajaa kaksi tuntia kestävän kuoroesityksen säestäjänä on Jyväskylä Sinfonia. Muita yhteiskonsertteja Musica-kuoro pitää keväällä muun muassa Vox Aurean, kalajokilaisen Chorus Vallis -kuoron ja japanilaisen Avis Liberan katissa. "Tästä keväästä on tulossa melkein ennätyksellinen. Ohjelmassamme on konsertteja joka kevätkuukaudelle ja pari kuorovicrailua. joissa toimimme niin sanotusti lamppanbandinä", Kosli.unen listaa. Erityisesti kuoron uusille jäsenille kevät tietää paljon kovaa harjoittelua. Musica-kuoro on tunnettu usein vaihtuvista jäsenistään Kostiaisen mukaan parhaimmat ovat kuorossa keskimäärin neljä vuotia. Hän arvelee, eitä nyt kuoron peruskoostumus on pysynyt samana pari vuolta. "Pidämme syksyisin tesiit uusille kuorolaisille. Ensimmäinen vuosi sinä on sitten pcrusharjoiitclemisia, sisäänajoa Seuraava vuosi onkin siihen verrattuna sitten juhlaa", napauttaa Kostiainen. SUOMEA O N KUVATTU usein kuorojen luvatuksi maaksi Kostiaisen mielestä Ruotsissa on kuitenkin enemmän kuoroja, noin 40 000. Etelän msiden kuoroja tutkiva. Musica-kuoron äänenmuodostaja Sanna Kivinen toMf aa kuoroharrastuksen olevan erittäin uivetlluien asia. Se vaani sosiaalisia yhteishenkeä, joka suomalaisilla saattaa olla joskus hukassa. "Olen kadehtinut joskus tanhuryhmiä, joissa ihmiset ovat hyvin läheisessä kosketuksessa toisiinsa. Myös jääkiekon joukkuepeli-luonteeseen kuorotoiminta on verrattavissa. Kuorossamme on solmiutunut läheisiä ystävyyssuhteita, ja ennenkaikkea se edustaa monelle elämäntapaa", Kostiainen kehaisee. • Mull' on heila ihono -levyn julkoisemiskonsertti sunmjntoino 28.1. kello 19.00. yliopiston Musica-rokennuksen M103-solissa. My Iitti e Puny; — Ponyn ilkeämpi sisarpuoli Puny: Puny-EP Aisti-levymerkin "pcrustamiskiertueella" Vakiopaineeseen (27.1.2001) pysähtyvä Puny on nelisen vuotta vanha, [orssa-tampere-jyväskylä akselilla toimiva englanninkielinen yhtye. Musiikillisesti Puny seilaa osapuilleen keskellä Atlantua; vaikutteita on niin Englannin ahtaajakaupungeista kuin amerikkalaisen college rockin puoleltakin. Positiivista Punyn musiikissa on tietty alakuloinen viileys ja tätä höystävät, kiitettävän epätavalliset sovitukset. Ilmeisimpiä rumpukomppeja on myös korvattu siellä täällä nykivämmällä rytkcosastolla. Tähän liittyy myös Punyn "ikävin" piirre: toisinaan tulee sellainen olo, että bändi koettaa tarkoituksellisesti välttää lopullista ekstaasivaihdetta. Energiaa siis on runsaasti erilaisissa muodoissa mutia odotuksissa oleva eLiimellisempi puoli jää lopulta kuulijan harmiksi kokonaan pimentoon. Lähimmäs lopullista täyttymystä päästään Staticissa, jonka velmu-riffailu yhdistettynä yksinkertaisella tavalla jyräävään kertosäkeeseen paljastaa Punyn potentiaalin. Uskaltaisin arvata, eitä keikalla ci tätä yhtyettä kuunnellessa tule kylmä. Pieni soundimaailmoilla peuhaaminen voisi tehdä terää kitarointiin. Toisaalla kauttaaltaan rosoisessa soitossa on myös oma viehätyksensä etenkin tänä surullisena muovimusiikin aikakautena. JUHA KAUPPINEN listen.lo/puny Lisää Aisti-kiertueesta loman lehden sivulla 17.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2001 | Q ILOKIVEN MONITOIMITILAAN O N uuden vuoden kunniaksi hankittu uusi äänentoistolaitteisto. Hankinnan ansiosta Ilokivi hyppää nimenomaan bändien keikkapaikkana monessakin suhteessa uudelle tasolle. "No ensinnäkin tämä uusi laitteisto on räätälöity varta vasten tätä tilaa varten, eli se ei varmasti ole liian suuri eikä liian pieni. Teknisiä parannuksia on muun muassa siinä, että uudessa setissä on erillinen salin puolelle sijoitettava miksauspöytä. Lisäksi uutta on monitoroinumahdollisuus bändeille, mitä ei ennen ollut. Samalla hommattiin uusia mikrofoneja, mikkitelineitä ja uudet kaapelit", luettelee Juha Ruuska, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kultturija projektisihteeri. "Nyt hankittu laitteisto on samantapainen kuin Lutakossa, mutta pienempi. Kaiken kaikkiaan tämä merkitsee sitä, että oikeastaan minkä tasoinen bändi tahansa voi soittaa talon omilla kamoilla täällä", Ruuska jatkaa. "Lisäksi tämä sopi sen takia hyvin kuvioihin, koska nyt vanha laitteisto voitiin siirtää Rentukkaan, johon oltaisiin joka tapauksessa jouduttu jossain vaiheessa hankkimaan uusi PA", Ruuska kertaa onnistuneen hankinnan taustoja. Ilokivessä ravintolatoimintaa päätoimisena työnään pyörittävät Heimo ja Anneli Nieminen on hyvin mielissään uudesta laitteistosta. "Tämähän tarkoittaa sitä, että esimerkiksi paikallisten pikkubändien kynnys tulla keikalle laskee hirveästi. Käytännössä tämä hankinta tekee meistä aika lailla ylivertaisen muihin kaupungin vastaaviin musiikkipaikkoihin verrattuna. Tilaa ovat kehuneet monet bändit ja nyt meillä on vielä hyvät laitteetkin", iloitsee Nieminen. Tästä mietinnöstä Nieminen luonnollisesti jättää pois tanssisali Lutakon, jonka ehdotonta "MIKÄLI KAIKKI MENEE SUUNNITELMIEN MUKAAN, VOIMME TULEVAISUUDESSA KILPAILLA JOISSAIN TILANTEISSA MYÖS LUTAKON KANSSA." ykkösasemaa Jyväskylän bändipaikkojen joukossa ei mikään taho kaupunginvaltuustoamme lukuunottamatta pysty hetkauttamaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Ilokivi voisi tulevaisuudessa kilpailla myös Lutakon kanssa suurimmista bändeistä. "Meillä on jo keväällä suunnitelmissa järjestää jotain mittavampaa.banditouhua, mutta siitä ei viitsi puhua sen tarkemmin, ennen kuin kaikki on varmaa", Nieminen kcnoilee. "Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, voimme tulevaisuudessa kilpailla joissain tilanteissa myös Lutakon kanssa." Ä Ä N E N T O I S T O L A I T T E 1 S T O N ja sen myötä entisestään viriävän bänditoiminnan ohella Ilokivi on muutenkin aivan erilaisessa tilanteessa kuin esimerkiksi vuosi sitten. "Aikaisempi yrittäjähän pyöritti täällä hommia palkkatyöläisten voimin, mistä seurasi se, että vain tiettyä kokoluokkaa suurempia tilaisuuksia kannatti järjestää. Meidän kohdallamme tilanne on eri, koska tämä on meidän päätoiminen hommamme", Nieminen tähdentää omaa ja vaimonsa asemaa. "Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että me emme vaadi niin suuna ihmismääriä tullaksemme järjestämään tarjoilua tänne. Meillä ei ole sellaisia paineita, koska emme joudu maksamaan palkkaa ulkopuolisille." Nieminen kuuluttaa esimerkiksi ainejärjestöjen perään: miksi ne bileet pitää aina viedä keskustaan, kun kerran kampuksella löytyy Ilokiven kaltainen oiva juhhmispaikka tarjoiluineen kaikkineen? VAIKUTTAA SIIS siltä, että molemmat osapuolet JYY ja Niemisten pariskunta ovat valmiita panostamaan Ilokiven uuteen nousukauteen. Nähtäväksi jää, mikä on opiskelijaosapuolen vastaus tähän huutoon: onko mahdollista, että Ilokivi herää sellaiseen kukoistukseen, josta olemme kuulleet vain huhuja 80-90-lukujen taitteessa opiskeluelämää viettäneiltä isosiskoilta ja -veljiltä? • pianissimo AISTIPOPPI SOIMAAN VAKKARISSA Kolme kiinnostavaa kitarapop-yhtycltä nähdään lauantaina Jyväskylässä, kun toimintaansa aloittelevan Aisti-levymerkin syntymää juhlistava kiertue tulee baari Vakiopaineeseen lauantaina 27 tammikuuta. Kiertueella mukana olevat bändit ovat helsinkiläinen AH Stars, tamperelainen Panda Love ja forssalainen Puny. Ennen Jyväskylän keikkaa kiertue käy Turussa ja Helsingissä ja jalkaa sunnuntaina vielä Tampereelle. Yhtyeiden tyylilaji on kitarapop, jollaista kunkin vakuutetaan veivaavan omalla, erilaisia vaikutteita luovasti yhdistelevällä tyylillään. Yhtyeet ovat nuoria, mutta ovat jo herättäneet kiinnostusta niin musiikkialan viestimissä kuin yleisönkin keskuudessa. RIEMUROKKIA ENNAKKOON Valtavirrasta erottuvaa, rokki-tyyppistä ja hiukan muunkinlaista musiikkia esittelevä sisätilatapahtuma Riemufcstivaali ulottaa ennakkokiertueensa myös Jyväskylään. Joensuun, Jyväskylän |a Turun käsittävällä lumeella keikkailevat Norjan rock-ylpeys Gluecifer sekä kotimainen Disgrace. Nämä orkesterit saapuvat Jyväskylän Lutakkoon 25 päivänä tammikuuta. Itse Riemufestivaalin päätapahtuma on 27 tammikuuta Helsingissä, jossa kuullaan edellä mainittujen lisäksi useita muita mielenkiintoisia yhtcitä Riemufestivaalin järjestää levy-yhuö Riemu yhdessä MoonTV:n, Radio Helsingin ja Rumban kanssa. Pöiviteflyö tietoo: www.riemuleslivooli.com KAUPUNGINTEATTERI KERÄSI KATSOJANSA Jyväskylän kaupunginteatterin näytelmiä kävi viime vuonna katsomassa noin 60 000 katsojaa. Tällä määrällä teatteri saavutu katsojaiavoitteensa. Katsotuin näytelmä oli operetti Viklona ja hänen husaarinsa, joka kerasi yleisöä lähes 13 000 henkeä. Muita suosittuja suurella näyttämöllä olivat muiden muassa yhteistyoprodukttona toteutettu musikaali l-ainc seka Maria Jotunin tekstiin perustuva Tohvelisankarin rouva. Pienen näyttämön vetonaula oli näytelmä Gabriel tule lakaisin, jonka näki reilut 2 000 katsojaa. Keväällä kaupunginteatterin ohjelmistossa on luvassa muutama uusi cnsi-ilta. Suurella näyttämöllä nähdään musikaali West Side Sioiy seka satunäytelmä Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Pienelle näyttämölle tulee uutuutena Helvi Hämäläisen kirjoittama Säädyllinen murhenäytelmä. Uutena näyttelijänä kaupunginteatterissa aloittaa Anneli Karppinen. Hän on aiemmin näytellyt muun muassa Oulun kaupunginteatterissa sekä TV 2:ssa. NEUÄN SEINÄN SANKARISTA LISÄESITYKSIÄ Jyväskylän ylioppilasteatterin (JYT) viimesyksyinen monologinäytelmä, Janne Riekin ja Mika Terävän käsikirjoittama Neljän seinän sankari, saa Jyväskylässä kolme lisäesitystä. Ensimmäinen on ollut 22. tammikuuta, mutta muihin ehtii vielä tämän lehden ilmestyttyä. Esitykset ovat keskiviikkona 24. ja torstaina 25. tammikuuta kello 19 Ilokiven alakerrassa (Keskussairaalantie 2). Näytelmän voi nähdä paitsi Jyväskylässä, myös Työväen Näyttämöpäivillä Mikkelissä 26.-28. tammikuun. Sami Koro
• j f l Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2001 TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: TEEMU MÄÄTTÄNEN SULJETUT OVET "HELVETTI O N TOISET ihmiset." Tämä lause ranskalaisen filosofin Jean-Paul Sartren näytelmästä Suljetut ovet on eksistentialismin tunnetuimpia kiteytyksiä. Nyt Suljetut ovet -näytelmää esitetään Jyväskylässä, kun se teatteri Pahnanpohjimmaisten esityksenä on saanut ensi-iltansa 20. tammikuuta. Suljetut ovet kertoo kolmesta toisilleen täysin tuntemattomasta ihmisestä, jotka kuoltuaan joutuvat keskenään suljettuun tilaan, helvettiin. Siellä ci ole kidutusvälineitä, mutta itseään tai toisia ei pääse pakoon. Teksti on ajaton, koskettavathan ihmisen ja toisten ihmisten välisten suhteiden ongelmat kaikkia, aina. Toisaalta sanomassa on positiivisuulta: ihminen itse voi valinnoillaan tehdä elämästään hyvän, tai sitten helvetin. Suljettujen ovien ohjaaja Jari Tuononen kertoo, että Pahnanpohjimmaisten sovituksessa on tekstin kirjakielisyyttä pyritty "suomentamaan" ja paperinmakuisuutta välttämään. Vakava teksti tarvitsee vastapainoksecn kepeyttä ja arkista ronskiutta. Ohjaajana debytoiva TuoSuljetut ovet -näytelmässä Marjut Hiironen esittää Estelle Rigaulfn roolin. nonen on työn jälkeen tyytyväinen; näyttelijät ovat erinomaisesti tavoittaneet näytelmään kuuluvan tunneskaalan laajuuden, "pienestä ja herkästä hirveään kohkaamiseen". 'Tämä on hyvin itseohjautuva porukka. He eivät hyväksy suoraan kaikkea, mitä sanon. Näistä näyttelijöistä löytyy ammattitaitoa, karismaa ja eroottista latausta", Tuononen kehuu. Tuonosen mukaan näytelmä sopii kaikenlaisille ihmisille, iällään lukioikäisille ja sitä varttuneemmille. Tarinan ajatukset käyvät näytelmästä selviksi. "Kyllä se juttu tulee sieltä. Katsojan tehtävä on ottaa se vastaan ja nauttia. Mikään Sartre-tuntija ei todellakaan tarvitse olla", ohjaaja korostaa. • Suljetut ovet. Teksti Jeon-Paul Sortre, suomennos Moi|0 Rankkala. Ohjous Jori Tuononen, rooleisso Antti Suora, Pio Forsbacka, Anneli Tuura jo Marjut Hiironen. Esityksiä (klo 19, sunnuntaisin klo 15): to 25.1., la 2 7 . 1 . , su 2 8 . 1 . , to 1.2., lo 3.2., su 4.2., to 8.2., pe 9.2., lo 10.2., lo 15.2., pe 16.2., to 22.2., pe 23.2., la 24.2., su 25.2. Kiljanderinkotu 2. Liput 45/30 mk. Historiaa ja tunteita Makkin elokuvissa YLIOPPILASTALOLLA ESITETÄÄN ensi viikolla sarja Unkarin tunnetuimpiin elokuvaohaajiin lukeutuvan Karoly Makkin elokuvia. Kolmen päivän aikana kankaalle heijastetaan yhteensä kuusi Makkin ohjaamaa elokuvaa. Viimeisenä päivänä paikalla vierailee ohjaaja itse, esittelijänään professori Jarmo Valkola. Esityssarjan järjestää Unkarin kulttuurija tiedekeskus yhdessä Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimen keskuksen kanssa. Karoly Makk (s 1925) on sodanjälkeisen ajan merkittävimpiä unkarilaisia elokuvaohjaajia. Hän aloitti työskentelyn elokuvan parissa jo 1940-luvulla. Hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa valmistui vuonna 1954, ja kaikkiaan hän on tehnyt 20 pitkää elokuvaa sekä lukuisia muita ohjaustöitä. Veteraaniohjaajan tuotantoa voi pitää edustavana esimerkkinä Unkarin elokuvasta. "Yksittäisen ohjaajan kautta voi laajemminkin hahmottaa unkarilaista kerrontaperinnettä", Valkola huomauttaa. "Makk on usein käsitellyt elokuvissaan Unkarin historiaan liittyviä tapahtumia. Historiasuhde on yleensäkin vahvasti läsnä unkarilaisessa elokuvassa. Makkin elokuvat ovat myös aika emotionaalisia, joten katsojan on helppo kiinnittyä niihin." Esityssarja alkaa maanantaina 29. tammikuuta elokuvilla Talo kallion juurella (1958) ja Toinen (ie (1982). Ensin mainittu kertoo sotavankeudesta palaavan miehen uudesta elämästä; elokuvaa pidetään Makkin läpimurtona. Toinen tie on ollut omana aikanaan uskallettukin kuvaus kahden naisen välisestä läheisestä suhteesta. 31. tammikuuta ovat vuorossa Hyvin moraalinen yö (1977), komedia bordelliin muuttavasta nuoresta lääkäristä, ja Rakkaus (1970), joka kuvaa 1950-luvun vaikeita vuosia. 1. helmikuuta esitettävä The Gambler (1997) perustuu Fjodor Dostojevskin romaaniin Pelurit; sarjan päättävä Fanaatikot (1961) kuvaa elämäänsä kyllästynyttä insinööriä, joka saa uuden mahdollisuuden. Karoly Makk vierailee The Gamblerin esityksessä. Elokuva on englanninkielinen; sarjan muissa elokuvissa on englanninkielinen tekstitys. T U O M A S TIRKKONEN Karoly Mokkin elokuvien esityssarja jo ohjoojovieroilu 29.1.-1.2. Ma 29.1. Talo kallion juurella klo 18, Toinen lie klo 20. Ke 31.1. Hyvin moraalinen yö klo 18, Rakkaus klo 20 To 1.2. The Gombler klo 18, Fanootikot klo 20.15. Esitykset Kampus Kinossa Ylioppilostololla, Keskussairoalontie 2. Lipui ovelta 20 mk. Lippukassa ovotaan noin tuntio ennen esitysten alkua. Tiedustelut: Markus Latvala, puh. (014) 624 968, morkus.lotvolo@jkl.li. Kino: sanotaan ei ja eletään intohimoisesti Pelon maantiede (Suomi 1999) on Auli Mantilan aikanaan kohuttu, feministiseksikin nimitetty jännityselokuva. Se perustuu Anja Kaurasen (Snellman) ehkä vielä enemmän kohua herättäneeseen samannimiseen romaaniin. Tarinassa oikeushammaslääkäri Oili Lyyra (Tanjalotta Räikkä) löytää tuntemattoman vainajan henkilöllisyyttä selvitellessään edestään kysymyksen, joka koskettaa klikkiä, ei vain feministejä, ei vain naisia: mikä on ihmisen oikeus määritellä oman yksityisyytensä rajat, missä kohtaa saa sanoa ei. Elokuvassa näyttelijät ovat parhaimmillaan. Räikän lisäksi erityisesti Leea Klemola ja Pertti Sveholm tekevät hyvää työtä. Pelon maantiede nähdään 30.1. Kiittää täytyy Kampus Kinon porukkaa siitä, että tälläkin näytäntökaudella ovat tuoneet yleisölle nautittavaksi maagisen realismin (tai ainakin jotain sinne päin) edustajan, Pedro Almodövarin. elokuvia. 6.2. nähdään Intohimon laki (La Ley del deseo. Espanja 1986). Ydintarinassa kerrotaan elokuvamaakarista jonka nk henkilökohtainen elämä näyttää muodostuvan uralle uhkaksi. Almodövarin hysteeriset, elämästä. seksistä ja kemiallisista aineista pöllyssä pyöriskelevät hahmot ovat hurjia. Erikseen täytyy mainita upeaakin upeampi Carmen Mania, joka jo yksin riittää syyksi mennä katsomaan tätä elokuvaa. ITolIyvvoodin silikonitählösct ovat tämän näyttelijän rinnalla ressukoita ricpusia sekä ammatillisten että ulkoammatillislen avujensa suhicen. RIITTA KOIKKALAINEN
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2001 H SISÄLTÖ PUHUU POLTETUSSA PUUSSA TEKSTI JA KUVA: TUOMAS TIRKKONEN Jmm. N A V T T C I Y 1 N s T A L O J A JA NIIDEN sisällä monenlaistapikkupiruja, kultaketjuja ja arvoituksellisia. luonnonkansojen toteemit mieleen tuovia hahmoja. Tällaista voi nähdä ja kokea Malli Kurosen taidenäyttelyssä Galleria Beckerissä. Esillä on sekä maalauksia että veistoksia. Meneillään oleva näyttely on tamperelaisen Kurosen (s. 1959) ensimmäinen Jyväskylässä pitämä näyttely. Muualla Kurosen löitä on nähty usein; taiteilija on reilun vuosikymmenen aikana pitänyt kymmenen yksityisnäyttelyä ja osallistunut runsaaseen pariinkymmeneen yhteisnäyttelyyn. Perusmateriaalina veistoksissa on poltettu puu; sisäpuolella on käytetty fluoresoivia värejä. Talojen harjalla on untuvasta tehtyjä harjaksia. Parissa pikkutalossa sisällä olevat hahmot on veistetty poronluusla. TALOJEN MALLI on useimmiten tornimainen. Niin maalaukset tatinvarsitaloista, jos kohta etäisesti naivistisilta vaikuttavatkin, kuin vaikkapa veistos Hehkuvien muistojen lalo, luovat selkeän tunnun fallossymboleista. Tähän tulee katsoja suhteuttaneeksi mielessään pnmitiiviset hahmot talojen sisällä sekä löiden tietynlaisen sulkeutuneisuuden; seksuaalisuus on läsnä mykkänä, ahdistuneenakin. Muutakin sulkeutunutta töistä voi löytää. Taloissa on toteemihahmoja, kullattuja ketjuja ja fluoresoivalla värillä maalattuja luurankoja; seinät kätkevät sisäänsä niin primitiivisyyttä, Matti Kuronen ja Hehkuvien muistojen talo. rikkautta tai turhuutta kuin kuolemaakin Sisältä hehkuu kuitenkin valoa, eikä hahmoista vinoa huumoriakaan puutu Pienuus ja suuruus vuorottelevat: esillä on pikku mökkejä ja mahtipontisia torneja. Myös värien käyttö luo kontrastia ja outojakin tunnelmia. Talot muistuttavat siis monella tavalla ihmisiä. Kuronen sanookin töidensä kertovan itsestään. Paljon jää katsojan pohdittavaksi, mutta jonkinlaisen logiikan mukaan näyttelyn rakennetta voi seurata. "Sisältö tulee ulkokuoria tärkeämmäksi. Sisällä rupeaa olemaan jotakin", Kuronen kuvailee. • Motti Kuronen: moolouksio jo veistoksio. Gollerio Becker (Seminoorinkotu 28) 31.1. saokko. Ajatuksia kokoon kehitysyhteistyöstä KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ MUKANA olevilla on tilaisuus tuoda voimavaransa yhteisen pöydän ääreen tällä viikolla Jyväskylässä. "Kehitys ja yhteistyö" -keskusteluryhmään kokoontuu eri alojen ammattilaisia, joilla on kokemusta kulttuurienvälisestä kehitysyhteistyöstä. Keskustelua käydään englanniksi ja suomeksi; aiheena ovat asenteet, strategiat ja tekniikat osallistuvassa yhteistyössä. Tilaisuus on jatkoa viime vuonna pidetylle tapaamiselle, jolla alettiin luoda yhteistä foorumia kehitysyhteistyön kenttätyötä tunteville. Tällä kertaa mukaan on kutsuttu myös muita asiasta kiinnostuneita. Keskusteluryhmä on ci-insuiuuonaalinen, joten mikään taho ci sitä varsinaisesti järjestä. Mahdollinen tuleva toiminta on myös osallistujien omissa käsissä. "Pyrimme tätä kautta antamaan yhteistyötä tekeville ja pohtiville tilaisuuden vaihtaa ajatuksia ja analysoida kokemuksia. Jatko riippuu siitä, millaisia ajatuksia ihmisillä tästä asiasta on", sanoo keskusteluryhmän kokoamisessa mukana oleva tutkija Elina Lehtomäki. TUOMAS TIRKKONEN Kehitys jo yhteistyö" -keskusteluryhmä kokoontuu torstoino 25. tammikuuta, kello 17.00. erityispedagogiikan laitoksella, (Pitkäkatu 1, 1.kerros, huone PiC 140). Teemana on Participative co-operation attitudes, Strategies and techniques. Lisätietoa: Elina Lehtomäki, Elinoleh@edu.jyu.fi tai Hanna Alasuutari, halosuut@nmi.jyu.fi. An open cross-sedoral discussion group oboul "Development & Co operotion" for professionals with experience or interest in development co operotion ocross cultures hos o meeting Januory 25th 2001 at 5 pm (17.00) in Department of Special Education, Pitkäkatu 1, 1 .floor, room PiC 140. The theme is: Participative co-operotion ottitudes, Strategies and techniques. VVelcome ali who ore interested! More informotion from Elina Lehtomäki, e moil: Elinaleh@edu.jyu.fi or Hanna Alasuutari, e-moil: halasuut@nmi.jyu.fi. Jöhnöpruut. ANTTI NISKANEN Umpikuja Lukukausi alkoi syyskuussa. Äiti ajoi minut asemalle. Miltäs se nyt tuntuu. Niin. Miltäs se tuntuu tuas kouluun lähtee. No mikäs siinä. Ootko meinannu länestee. Enpä uija. Mitenkäs sinä oot suuntautunnu. Kaipa minä siellä vasemmalla pain oon. Niinkö? Niin, minä hymyilin. Olinhan minä siellä SKP:n vaalitilaisuudessa yhessä näytelmässä. Olitko? Olin olin. Kaveri oli kirjoittanu semmosen näytelmän, ci se mikkään poliittinen näytelmä oliu, semmonen hassu vaan. Elä nyi isälle miltään sano. Ee passoo. Elä nyi mihinkään puolueeseen liity. No en en. En minä niisiä SKP:n. Ei ne oo mukana enää missään. Parempi on olla liittymättä Asemalla äiti oli hiljaisen oloinen. Päästyäni perille kaupunkiin kävin noutamassa uuden asuntoni avaimet asuntotoimistolta. Asunto oli pieni Nukuin yön lattialla takki allani. Aamulla isä ja äiti tulivat muuttokuorman kanssa. Isä ja minä kannoimme tavaroita autosta asuntoon, äiti alkoi siivota. Kun tavarat oli kannettu, juotiin teetä. Ani alkoi pestä ikkunaa, isä kokosi kirjahyllyä lattialla. -Joko se Umo lähti, äiti kysyi. Ystäväni oli muuttamassa Helsinkiin. Ilpo. Anteeks, Upo. Maksoko se sulle sitä velekaansa? No eipä tietenkään maksanut Makso makso. Minä se en ossoo mitlää sannoo nykyään, äiti loukkaantui. Minnoon niin vanahaks tullu. en ossoo kenenkään kanssa huastella, haataan sitä jootas. Singutaan vuan paen nuamoo. No elä nyt ala. En ossoo mutten lasten kanssa yhtään ennee huastella. No onneks ee ennee tule uusia, isä sanoi. Haesta PASKA! Haista paska. Minnoon niin vanaha etten tajua nuonen asioista miltään. Enhän sitä minäkään, isä sanoi. Ossoo huastella miltään. No jutcltiinhan me eilenkin, minä sanoin. Se olj varmaan parempi päivä. Kunhan ei nyi kommunistia tulis poijasta. No siitähän se kiikasti! minä kimpaannuin No elä nyt suutu, äiti pelästyi. Senpä takia sitä ei miltään sanokaan kun sitä saa pelätä että sinä siitä alat huolehtiminaan. Minusta minään kommunistia tule mulla on omat mielipitteel eikä niihin kukaan vaikuta. Saa olla pelkäämässä että menetät yöunes tämmösen takia. Ennoo yöunia mcnetiany tämän takia! Seurasi tauko. Nonniin, äiti päästi viimein. Äiti kävi vielä kaupassa, isä ruuvasi hyllyt kasaan, sitten he lähtivät kotimatkalle. Suat sinä mulle Paavo huastella, äiti sanoi. -Joo, minä sanoin. LOHNÖPRUUT on Jyväskylän Ylioppilaslehden palsta, jossa julkaistaan harrastajakirjoittajien luomistyön tuloksia. Voit tarjota tekstejäsi Jylkkäriin, pitäen mielessäsi aina vastassa olevat lilarajoitukset. LOHNÖPRUUT loimii lähinnä lyhyiden kertomusten tai runojen julkaisuareenana. Eeppisiä sukukronikoita ja maailmanhistoriallisia jatkokertomuksia emme kykene julkaisemaan, niin lystikästä kuin se olisikin. Julkaistavat kirjoitukset valitsee Jylkkärin toimituksen sisäinen raati, jota tunnetusti ci liika asiantuntemus rasita. Päätöksistä ei silti ole mahdollisuutta valittaa, eikä syytä loukkaantua. *WVsn.NNVVS."VVWVt>V.%SV%V'.V«kSVV.S,V'«VVVVVV'.VVVV'WVVWl
• B MäsMän YTiiMiliililHi 1/2681 Kivespisteistä I 1 • • • • II TEKSTLMIKKO SAIRANEN PIIRROS: MERVI HEIKKILÄ kaulajänteisnn ''Monelle tulee kalevalaisesta jäsenkorjauksesta mieleen raju kiskominen ja rytkyttäminen, mutta sitä se ei ole. Tämä on pehmeä hoitomuoto", vakuuttaa hierojakouluttaja Mirjami Lahtinen. T U N N I N KÄSITTELYN aikana minua vedetään sekä varpaista että hartioista, mutta ei nenästä: hoito on sangen pehmeä, vaan ei suinkaan vailla vaikutuksia.Lahtinen asettaa kaksi jakkaraa vajaan metrin päähän toisistaan. Minun on määrä istua etummaiselle, hänen takimmaiselle. Hoitaja käskee minun taivuttaa ylävartaloani niin, että nenä on polvien edessä. Samalla Lahtisen peukalot painautuvat tukevasti alaselkään, selkärangan kummallekin puolelle. Nostan useita kertoja vartalon suoraksi peukaloiden liukuessa lileitä pitkin ylös. Kalevalaisen jäsenkorjauksen pääidea onkin, että hoidettava tekee liikkeitä parantajan stimuloidessa samalla sopivasta kohdasta. Muutaman lämmittelyvedon jälkeen liikkeitä pienennetään. Näin käydään selkä kohta kohdalta läpi. Joudun ottamaan aktiivisesti jaloilla lattiasta tukea. Mihinkään ei satu. Kaikki tuntuu oikein hyvältä ja olen varma, että selän jännitys lievittyy kerta kerralta. Selässäni on lievä skolioosi eli selkärangan kieroutuma, jonka vuoksi selän lihakset ja jänteet jumiutuvat helposti. Liekö kahdeksan vuoden Itä-Savossa asumisella (parhaassa kasvuiässä) yhteyttä kieroselkäisyyteen? Eräällä sormenpainalluksella vihlaisee ja muljahtaa. "Hyvä, nyt vapautui", on Lahtisen kommentti. Istuntasession jälkeen on hierontapöydan vuoro. Lahtinen painaa jalkaterän sisäpintaa, jolloin tunnen sähäkän vihlaisun. Hoitaja selventää, että siinä on lisäkivespiste. Tovin käsiteltyään hän painaa uudestaan samaa kohtaa ja kysyy, tuntuuko nyt kipua Minun on myöntäminen, että ei tunnu. Lahtinen on oikaissut jalkaterän luut parempaan asentoon. Kipuarkuus johtui virheasennosta, jota ei oikeassa jalassa ollut. Eikä arkuuttakaan. Hoitotuokioon sisältyy talla kerralla myös hermoratahierontaa. Käsien käsittely saa minut vienosti voihkaisemaan. Kaulajänteiden sivaliamisen aikaan suorastaan ärjähdän, mutta sittenkin kivun pelko oli suurempi kuin itse kipu, joka on hetkessä ohi. Kiusallisimmiksi tuokioiksi muodostuivat kainaloiden ja kylkien käsittely; kauanko tätä kutiamista kestää...?! ALASELKÄKIVUT, POLVIONGELMAT sekä pääja hartiaseudun vaivat ovat tavallisia aiheita hakeutua kalevalaiseen jäsenkorjaukseen. Jalkoja voi Lahtisen mukaan verrata talon perustuksiin. Jos jalat ovat vinksallaan, muu kehokaan ei yleensä voi hyvin, koska virheet heijastuvat selkään ja päähän. Jalkojen asennon korjaaminen ei ole taitajalle kummoinen asia. Korjausvaikutus saattaa olla kestävä; esimerkiksi itseltäni korjattiin 2,5 vuotta sitten vasen polvi kalevalaisella menetelmällä ja edelleen polvi sai "hyväksynnän katsastuksessa". Mieleeni kumpuaa yhtäkkiä kysymys, käyvätkö synnyttäjät ennen h-hetkeä remontissa. Lahtinen myöntää, että jotkut käyvät. Tämä osoittaa mielestäni vahvasti, että hoidosta on aiemmin ollut hyviä kokemuksia. Lahtinen sanoo epäröimättä, että kieroutunutta selkärankaani voidaan oikaista. "Paljon pahempia tapauksia on saatu oikcamisen alkuun. kyllä tällainen lieväkin niin ollen saadaan". Kysyn, kuinka usein minun tulee käydä käsittelyssä, jos aloitamme tavoitteellisen selkärangan oikaisemisen? "Kerran kuussa riittää. Lisäksi ratkaisevaa on omatoiminen venyttely. Noin puolen vuoden päästä voit vahvistaa reippaasti vatsaja selkälihaksia, kun selkä on suorempi. Jos jumppaat niitä liian paljon liian aikaisin, ne jumiutuvat". SUOMALAINEN PERINTEINEN parannusmuoto alkaa päästä tunnustettuun asemaan. Lahtinen viittaa Kuopiossa tehtyyn (professorit Airaksinen ja Hänninen) tutkimukseen, jossa oli mukana 289 selkävaivaista. Ainoastaan yhdelle potilaalle ei ollut kalevalaisesta jäsenkorjauksesta apua vaivoihinsa. Lisätutkimuksille ollaan hakemassa EU-rahaa. Kalevalainen j ä s e n korjaus on asiakkaan ja parantajan välistä yhteistyötä elintoimintojen palauttamiseksi normaaliin tilaan fysiologisia liikeratoja hyväksikäyttäen. Siinä verenkierto, hermotoiminta, kudosnestekierto ja energiajärjestelmä vapautetaan luonnolliseen tilaansa, jossa puolustuksella ei ole tarvetta. Parantajat lähtevät siitä, että ihminen on anatominen kokonaisuus. jota tulee hoitaa kokonaisuutena. Aluksi on selvitettävä aiheuttaja, jotta voidaan huomioida kaikki anatomiset poikkeavuudet. Kalevalaisen jäsenkorjauksen mestariparantajiksi mainitaan Olavi Mäkelä ja Pentti Penttilä. Kaiken kaikkiaan hoidon taitajia on vasta muutamia kymmeniä. Kysyntää on ja siihen vastataan koulutuksella, jota tällä hetkellä antaa Kansanlääkintäseura Kaustisella. Hoitomuoto on ainakin toistaiseksi Pohjanmaalla ja Lapissa edustettuna muuta maata paremmin. "VAIKKA H O I D O N JÄLKEISINÄ päivinä saattaa olla mahtava olo. täytyy silloin välttää rasittavaa ponnistelua", Lahtinen tähdentää. Käsittely vilkastuttaa huomattavasti aineenvaihduntaa. Jos siinä tilassa rehkii, lihakset menevät jumiin. Ei siis punttisalille eikä puusavottaan suoraan parantajalta päästyä! Hoito voi aiheuttaa lihaksiin ja jänteisiin lievän ja sinänsä haitattoman tulehdustilan. Liiassa lämmössä tulehdus saattaa kuitenkin ryöstäytyä; kova löyly tai kesäinen auringonotto ennen riittävää hoidosta palautumista voivat tehdä olon tukalaksi. Jälkitoimenpiteet kiteytyvät kahteen seikkaan: Kaksi litraa vettä pitäisi kumota samana iltana kurkkuun. Kolmeen päivään ei lenkille eikä rankkoihin hommiin. Aah, kolme lokoisaa päivää oikein luvan kanssa! Lahtinen lupaa, että hermot jalkavat vapautumistaan käsittelyn jälkeisinä tunteina. Jotkut saavat siitä aiheutuvia lyhyitä tuntemuksia. Kotiin ajellessa ainakin alaselkä on selvästi rentoutunut. Nilkassa (lisäkivespisteen kohdalla) pilkahtaa kerran kytkintä nostaessa hento kihelmöinti. Nukahdan raukeana jo ennen kympin uutisia. Uinun yhdeksän tuntia herätäkseni seuraavana päivänä kuin uudessa, autuaassa olomuodos'Tie lääketieteen rinnalle ei helppo" hoidon tulokset ja yleistyminen ratkaisevia T U T U S T U T T U A A N KALEVALAISEN hoidon kuvaukseen naprapath Mikael Palviainen myötäilee kalevalaisen jäsenkorjauksen keskeisiä ajatuksia. Palviainen kuuluu nyt jo tunnettuun ja myös tunnustettuun ammattikuntaan, hän on toiminut naprapathina 22 vuotia. Naprapalian ideana on epäsymmetrisessä jännityksessä olevien nikamien nivelsiteiden tasapainottaminen. Virheellisen jännitystilan aiheuttavat tavallisesti elämäntavat. Palviaisen päätelmän mukaan sekä naprapatialla että kalevalaisella hoidolla lievitetään samaa perusongelmaa, nivelsidejännityksen epäsymmetriaa. Hoito on osittain samaa kummassakin, multa asioita saatetaan ilmaista eri tavalla. Jalkojen merkityksellisen aseman kehon hyvinvoinnille Palviainen vahvistaa. "Jalkoja käytetään eniten, mutta hoidetaan vähiten", hän tiivistää. Hoidossa ei Palviaisen mielestä kannata keskittyä suppealle kehon alueelle, kuten pelkkiin hartioihin. Kuopiolaistutkimuksen hyviä tuloksia Palviainen hämmästyy. Hän kertoo yleensä hyväksyvänsä erilaiset hoidot. "Kaikkea mikä on hyvää, kannattaa kehittää". Lääketieteen rinnalle nousemista Palviainen pitää kalevalaiselle hoidolle mahdollisena, jos hoito osoittautuu tulokselliseksi ja hoitajien määrä kasvaa. Naprapath tietää kokemuksesta, että lie ei ole helppo. 20 vuotta sitten naprapatiaaa pidettiin huu-haana. Nykyisin hoitomuoto on sosiaali-ja terveyshallituksen hyväksymä, mikä mahdollistaa sen, että lääkäri saa suositella naprapatiaa potilaalle. MIKKO SAIRANEN
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 / 2 1 B l TEKSTI: MARKO PYHTILÄ todella M a r x t r i v i a a uudelle sukupolvelle Francis Wheen: Karl Marx. Suomentanut Aarne T. K. Lahtinen. 395 s. Otava 2000. Yleensä ihmisen elämää arvioitaessa kiinnitetään enemmän huomiota siihen, mitä henkilö teki kuin siihen, mitä hän sanoi. Sanat ovat painaneet enemmän kuin teot, jos henkilö on ollut filosofi tai jopa rahaton taloustieteilijä. " I H M I N E N EI A I N A pääse siilen asemaan, jonka uskoo itselleen kuuluvan. Ihmissuhteemme yhteiskunnassa määräytyvät paljolti jo ennen kuin me pystymme niihin vaikuttamaan." Yllä oleva lainaus on ehtaa arxia, mutta sitä ei löydy Kommunistisesta mani/estfstfl tai Pääomasta. y.t -on l 7-vuotiaan M,n MII atffneStheesra "Minkä ammatin valitsisin?" Opiskelijana Marx oli Trierin Krouvikerhon varapuheen johtaja'. J^ka ryfltyäsi fa jlfrfi liikaa ja lusmuili itselleen vapautuksen armeijasta. Hän joutui kaksintaisteluun kissoillaan kanssa, mutta "likinäköinen juoppo" Marx selvisi tapauksesta kunnon sarjakuvatyylillä luodinraapaisulla ohimoon. Kahdeksantoistavuotiaana Marxista oli kovaa vauhtia tulossa saarikoskimainen yleisnero: hän opiskeli itsekseen italiaa ja englantia suoraan kieliopeista, luki, runoili, kirjoitti romaanin, saksansi klassikkoja Aristotelesta, Tacitusta ja Ovidiusta j a sai hermoromahduksen. Toipilasaikanaan hän luki koko Hegelin tuotannon ja päätti muuttaa maailmanhistoriaa. Kuolemansairas isä Heinrich oli kauhuissaan: hänen mielestään filosofia oli pahempaa ajanhukkaa kuin kapakoissa tappeleminen! M A R X I N E N S I M M Ä I N E N T E H T Ä V Ä filosofina, saattoi olla kuuluisan parran kasvattaminen, Koska kuten hän myöhemmin Engelsin kanssa totesi "parraton profeetta jäa vaille kuulijoita". Engels oli muotoillut panateoriansa jo aiemmin kutsumalla "viiksigaalaansa" kaikki mahdolliset nuorukaiset, joille ne voisivat kasvaa, koska porvareiden •HBikyttflminen "nrmtatttu ehdottomasti parhaiten tuuheiden viiksien avulla". "ÄV . Tuuhean parrankasvun lisäksi Marx ansioitui aloittelevana filosofina päällepäsmäröinnissä ja ennen kaikkea ««Sten pilkkaamisessa. Marx mm. ilkkui, ettei varhaisella kommunismilla ole "edes teoriassa mitään rePeikkosilla Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi. Tommi 2000. Yksi elämäni rakkauksista on sci-fi kirjallisuus. Kun kuulin, että Suomen paras alan novellisti Johanna Sinisalo on nimetty siihen joukkoon, joiden parista valitaan vuoden 2000 Finlandia -palkinnon saaja, hymyilin aurinkoisesti monta päivää. Kun hän voitti kyseisen palkinnon teoksellaan Ennen päivänlaskua ei voi, riemuitsin jo ääneen. Vaiheistcn paikka! Odotukseni olivat korkealla, vaikka teoksen ympärille rakennettu kohu peikkoja! vaihtoehtohisloria! -saikin minut varovaiseksi. Ainoastaan poliitikkojen lauseet ovat mainosmaakareitten lauseita epäluotettavampia. Tämän sanon kaikella kunnioituksella mainostoimittaja Sinisaloa ja hänen kollegoitaan kohtaan. Kirjan tarinassa homoseksuaali mainoskuvaaja pelastaa pikkunatseilta peikonpoikasen. Toisenlainen tuntee toisenlaisen ja kykenee ehkä suhtautumaan vieraaseen hieman myötäisemmin. Vaan sitten kuitenkin, ihmiset kohtelevat toisiaan kovin kaltoin, eivätkä he ole peikkoja kohtaan sen armeliaampia. Niin. Homotkin ovat ihmisiä. Sinisalo on yllättäen vähän liiankin sujuva kirjoittaja. Virkkeiden kepeässä virrassa oli ihan mukava kellua, mutta kirjan luettuani olo oli kuin y-vuotiaan Ainon kiiltokuvakirjan selaamisen jälkeen. Tekstistä, sen maailmoista ja hahmoista puuttuu tantumiseen tarvittava karheus. Vaihtochtohistoriana tämä teos on kovin pliisu verrattuna vaikkapa James Blishin Tähtien lapset -teokseen, Octavia Butlerin Aamunkoitto-trilogiaan tai Arkadi ja Boris Strugatskin Miljardi vuotta ennen maailmanloppua -kirjaan. Mutta kyllä Sinisalo on suomalaisessa sei fi -maailmassa omaa luokkaansa, markoahosilla ja mgsoikkcleilla on tähän matkaa. Ja nyt. luettuani myös muut F-palkinioehdokkaat, on sanottava, että mielestäni Auli Viikari valitsi oikein. RIITTA KOIKKALAINEN aalista perustaa" ja vaati täysin "uutta keskustelua kommunismista mikäli sellaista yleensä tarvitaan" vaikkei hän tuossa vaiheessa tiennyt itse kommunismista mitään. Wheen vertaa dialektiikkaa mieheen (teesi) ja naiseen (antiteesi tai kummin päin haluatte), joiden yhtymisestä syntyy lapsi (synteesi), joka aikoinaan joutuu antitcesinsä viettelemäksi. Samoin Marx teki Hegelille laittamalla tämän idealismia vastaan materialismin ja todellisen maailman. Kun Hegelin käänsi ympäri, siitä tuli Marxia: uskonto ei tee ihmistä, vaan ihminen uskonnon. Vastakohtaisuudet kiehtoivat Marxia, ja vastakohtaisuuksia oli Marxin elämäkin täynnä: hän oli antisosiaalinen sosialisti, rahaton taloustieteilijä ja työväen yhdistämistä yrittänyt riidankylväjä, joka halusi kaikki toisinajattelijat pois kommunistisesta liikkeestään. MARX S ELI koko elämänsä veloissa eikä hänellä ollut koskaan säännöllisiä tuloja. Rahaa perheeseen tuli Marxin lehtijutuista, jotka Engels monesti kirjoitti Marxin nimellä, kun tämä ei jaksanut. Paras tulonlähde oli kuitenkin Engelsin avustukset, jotka hän kähvelsi isänsä omistaman manchesterilaiscn tehtaan kassasta. Partnerinsa Engelsin kanssa Marx tervehti vesi kielellä jokaista merkkiä taloudellisen taantuman alkamisesta, koska vallankumous voisi syttyä vain kapitalistisen talouden romahdettua. Tämä olisi tarkoittanut tietenkin myös paitsi köyhien suistumista entistä suurempaan kurjuuteen, myös Marxin perheen kurjien olojen huonontumista. Välillä perheen kurjuus oli kuin Dickensin romaanista, mutta Marx ei kyseisen kirjailijan tapaan tutustunut henkilökohtaisesti Lontoon kurjaan puoleen, vaan käytti mieluummin lähteenään Englannin hallituksen aiheesta tekemiä raportteja. Sen ainoan kerran, kun Marx joutui tekemisiin aidon proletariaattijoukkion kanssa, hän oli saada ulkomaalaisena turpiinsa! Kun Pääoma ci saanutkaan innostunutta vastaanottoa, Engels kirjoitti negatiivisia arvosteluita salanimellä lehtiin: pääasia oli, että kirjasta edes puhuttiin. Toisaalta Pääoman englanninkielisen pifaatHkopion 5 000 painos myytiin New Yorkissa vuonna 1890 hetkessä loppuun. Kustantaja nimittäin keksi mainostaa kirjaa Wall Streetin pankkiireille kirjana, jonka avulla "lyödään rahoiksi niin että tuntuu"! • Kauhukiimaa Christopher Moore: Hiljaisen poukaman himolisko (Like 2000, 264 s. suomentanut Liisa Laakkonen) Christopher Mooren ensimmäinen suomennos sijoittuu pieneen kalifornialaiseen rantakaupunkiin. Kaupungin ainoa kallonkutistaja korvaa asiakkaidensa psyykelääkkeet placeboilla, joiden seurauksena kaupungin asukkaiden seksuaalinen aktiivisuus lisääntyy hälyyttävästi. Syynä saattaa olla myös merestä nouseva himokas peto, joka lähettää seksuaalienergiaa ympärilleen. Erityisen huolestunut asiasta on paikallinen baarinpitäjä, jonka bisnes kärsii tästä uudesta synkkyyden puutteesta, sekä lainvalvoja, joka tosin on enemmän kiinnostunut kannabissadostaan. Henkilögalleriaan kuuluu myös entinen d-kupin filmitähtönen, inspiraationsa kadottanut taiteilija ja bluesmuusikko, jonka elämän onnellisuus pilaa. Moorea on verrattu Douglas Adamsiin, Vonnegutiin ja Hiaaseniin, eikä hänen tekstinsä nokkeluus ole sillä lailla vaivaannuttavaa, kuin joidenkin "nokkelien" kirjoittajien tekstit pahimmillaan ovat. Tarina koetaan "postmodernisti" eri näkökulmista, joihin kuuluu ihmisten lisäksi Stevc-niminen hirmulisko sekä Skinnerkoira, jolle isäntä on tietenkin "Ruokakundi". Tästä kirjasta ei tehdä elokuvaa. MARKO PYHTILÄ
• S Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2001 M U L T I o n Jyväskylän ylioppilaslehden uusi palsta, jolla ulkomaalaiset opiskelijat jo yliopiston henkilökuntaan kuuluvat ihmiset saavat vapaasti kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta omalla kielellään. Tekstit julkaistaan mahaollisuuksien mukaan suomeksi nettilehdessömme (www.jyu.fi/jylkkari) M U L T I i s a new column in the Student Newspaper of Jyväskylä, in which the foreign students and the university personnel can freely vvrite about whatever topic they want to, in their own language. As far as possible, the stories «viii be published in Finnish in our online issue (www.jyu.fi/jylkkari). M U L T I e s t la nouvelle rubrique du Journal universitaire de Jyväskylä, dans laquelle les etudiants etrangers et les personnes qui font partie de 1'universite peuvent ecrire dans leur langue maternelle sur n'importe quel sujet. Dans la mesure du possible les textes sont publies en finnois dans notre joumal ä 1'internet (www.jyu.fi/jylkkari). M U L T I i s t die neue Rubrik der Studenten Zeitung der Universität von Jyväskylä, in welcher ouslöndiscbe Studenten und das Personoi der Univeisität sicb frei in der eigenen Muttersprache uber irgendwelche Ihemen äussern kannen. So weit als möglich werden die Texte in finnisch in unserer Online-Ausgabe veröffentlicht (www.iyu.fi/jylkkari) La reprobation des Ecritures ECRIT PAR: CHRIS BARKANE Quand les droits de I' homme declarent la guerre ä la Bible LA PLUPART DES NOUVELLES que met infaugablcment en relief. avec un serieux de plomb, la presse quotidienne, seraient sans doule apparues, il y a seulement une petite dizaine d' annees comme des plaisanteries plus au moins aimables, d' exotiques divagaiions, en toui cas des affroms ä la logiquc, ä lancienne culture el au bon sens. Mais il n "en va plus de cette maniere dans un monde oii 1' esprit critique ne trouve plus ä se manifester que dans le radoiage dc bonnes causes rituelles (antiracise, aniisexisme, luitc contre l'homophobic, pour la jusiice socialc ou la citoyennete) ei ou regne partout celte espece dindifference souveraine aux contrainies de la r£alit£ qui esi celle du dormeur quand il rfive. Cest cette etat desprit non conflictuel, r6concilie, pacifie, pour toui dire riiinfantilisö et baignant dans une ambiance de conte de fees, qui est devenu la situation normalc des vivants d aujourdhui. Et cest pourquoi il ne peut meme pas leur prendre la fantaisie de rire lorsqu' Us lisent les plus fantasiiques ou les plus monstrueuses nouvelles. Dautani que la plus pan du temps ils les approuvcnt; quand ils nen sont pas lesacteurs directs. Ainsi les anecdöies groiesques se succedent-elles ä un rythme denfer, et, par malheur, elles ne sont pas seulement groiesques, elles sont aussi vraies. Et personne ne les trouve groiesques. D'une maniere generale, notre epoque est celle ou le risible a fusionne avec lesCrieux . Et cest aussi pourquoi il ny a plus de comiques; et cest pourquoi ceux qui se presntent sous celte etiquettc ne peuvent guere etre amusants: ils feraient double emploi avec ceux qui se chargeni, dans tant de medias, de nous raconter le monde, noire monde, et de nous indiquer ä quel point il va bien. 11 va si bien, ce monde, quon peut sans broncher decouvrir que des inteleciuels europeens viennent de demander l'inscription de la Bible sur la liste des ccrits dangcreux pour la jeunesse en raison des "passages sanglanis et contraires aux droits dc Ihomme" qu elle conlient. Mandates par leur conscience, ces individus somment 1 europe de la justice de classer la Bible dans la lisie des ouvrages prohibes parce que, disent-ils sur ce ton poncifiani qui est linimitable style de la post-pensee de 1 epoque, "elle preche le genocide, le racisme, 1'antisemitisme, la mise ä mort cruelle des personnes adultercs et des homosexuels, 1' infanticidc cl nombre dautres pcrversites". Le porteparole de lEglisecatholique a bien juge cette requete"absurde", et a ajoute que, si une telle mesure etait appliquee, il faudrait aussi bannir les livres d' histoire, lesquels abondcnt en crimes epouvantables, mais il est ä craindre qu elle n' ait pas gain de cause, tout simplement qu' elle n' ait pas discerne ou se situait le probleme. LES MEURTRES A B O N D E N T , dans la Bible, et les sacrifices, les expulsions, les chaflments. Ib composent cet univers concret en proie au Mal qui a ete la nJalite adulte de lhumaniie taru qu' elle ne sest pas mis en tete quelle pouvait instaurer le Bien unilateral sur la tcrre, mais contre lequcl se rebelle lonhodoxie contemporaine, qui en a fini avec la dialectique du Bien et du Mal, qui ne veut plus rien savoir des separations cruelles et structurantes ouvrani au monde adulte et qui ne se connalt plus dc verite que dans le glissement vers un nouvel onirisme vinuel et tdecharge. Deluge, maledictions, commandements, culpabilite, menaces et vengeances de Yahve sonnent desagreablemcnt aux oreilles des bons apötres du lemps present, lesquels ne veulent plus eniendre parler que de justes causes. La fin de 1 ' äge des conflits et des contradictions saccompagne d u n e prise de pouvoir du principe de plaisir et celui-ci ouvre le regne dune nouvelle indifferenciation dans laquelle le sous-culte des "differences" n'est la que pour empechcr lcxpression de ventablesdifförences. Il est possible de dire neitement que la Bible n'a cesse de lutter contre cette tyrannie du m6me dans laquelle nous entrons, et que la longue periode ou celte tyrannie fut tenue en rcspcct porte le nom de civilisation. U nest nul, bcsoin detre "croyant" pour discerncr dans les proscriptions, apparemment bizanes du Levitique, qu elles soient alimeniaires ou autres, lhorreur de toute indifferenciation, el, par la bouche de "1' Eternel", la volome den proscrire la reappaniion "Tu ne feras pas cuire le chevreau dans le lait de sa mere" ; "Tu ne poneras pas sur toi des vetements composes de Iin el de laine"; "Tu ne decouvnras poini la nudiie de lon pere ni la nudite de ta mere"; "La femmene sapprocherapointd'unebeie pour se prostituer ä clle, c'est une confision"; "Si un homme prend pour femmes la fille et la mere, cest un crime : on lesbrulera au feu, lui et elles." De fait, la Bible ne pröne nulle pan 1' epanouissemeni du vivant, le body-building, la relaxaiion, les loisirs, le leletravail, les randonnccs en tenue fluo ,les feliciies electroniques. la movida hilare ni les Gay Prides. On n'y trouve aucune contribution ä 1 accroissement des droits des malades, du droiis au logement et de celui des handicapes. L EPISODE DE BABEL est une insulte ä notre ideal de culture interculturelle et transfrontaliere. La difference des sexes marquee ä jamais, dans la Genese, comme condition de possibilite de toute humanite ( avec 1' enonce des maux que Dieu promet ä Ihomme et ä la femme apres lepisode du peche : multiplication des pemes de grossesse pour elle, souffrance du travail quotidien pour lui et retour ä la terre par la mon), justifie la haine de tous les transgenristes, de tous les partisants du Tun et lautre" ou du "ni l u n ni lautre", de tous les delcgitimeurs de 1' "ordre symbolique" et de tous les apologistes du "contre pouvoir feminin" menace par le front reaciionaire de llnternationale machiste. Et, assurement , les guerres et les masacres qui sont eVoques dans 1' Ecriture ont le malheur d' avoir ete"reels"; de ne pas s ' etre rapproches de 1' ideal" zero mon" des guerres parfaites d' aujourd' hui. D' ou 1' impiudence, en effet, de les livrer ä la meditation de jeunes enfants qui ne meneni la guene que dans "la quatrieme dimension" de leurs jeux video, ou plus on massacre dadverssaire et plus on gagne de pouvoirs magiques, et oii bien sur la mon nest jamais d^finitive. En tous ces domaines et en bien d' aulres, la Bible n' a cesse de se rendre antipathique. Les democraties terminales d' Occident, dans leur fren^sie de chasser tout ce qui a pu ätre different, ä un degre ou unautre, de ce quelles considerent comme le devenir enviable de lhumanite ne peuvent donc qu' etre conduites ä mettre en accusation ses "passages sanglants" et "contraires aux droiis de Ihomme". La nouvelle existence sans contradicuons que le turbodroit-de-1' hommisme, dans sa course en avant calquee sur celle du urbo-capualisme, entreprend d' imposer panout ne peut que se heuner ä 1'Ecniure, qui est Li Contradiction de toutcs les contradiciions. Chassee il y a fort longtemps du Jardin d' Eden, la vieille humanite avait du subir 11 listoire, qui netait qu une maniere de Jardin des supplices. Debarassee de la Bible comme de 1'Histoire et de ses supplices, la nouvelle humaniie rentrc dans son jardin edenique comme dans une lerre promise. Et elle ne voil pas qu "elle se promene dans un "d" absiraciion" . • l'auteur est diplome en litteroture ironcoise de lo foculle. Le lexle o ete obrege. Le texte integroi disponible sur les sites Internet du Journal universitaire de Jyväskylä (www.jyu.fi/jylkkori). W W W WWW-PALSTALLA SEURATAAN JYLKKÄRIN NETTISIVUILLA VELLOVAA KESKUSTELUA. LISÄÄ OMA SÄKEESI: WWWJYU.FI/JYLKKARI (JA KLIKKAA "KESKUSTELUA") Lähettäjä: Jgjivvehgojhi Päiväys: 17.1.2001 15:40 Kyllä minun mielestäni ylioppilaskunnalla on myös kansalaisjärjestötehtävä eli sen tulee ottaa kantaa myös kysymyksiin, jotka eivät suoranaisesti kosketa opiskelijaa. — Oma kysymyksensä sitten taas on, miten nykyinen ylioppilaskunnan edustuksellinen päätöksentekojärjestelmä saadaan t o i m i maan paremmin. @@@ Lähettäjä: aarikka Päiväys: 18.1.2001 12:39 Sitten kun ylioppilaskunta on täysin suljettu yhteisö, joka porskuttaa eteenpäin tapahtuipa ympärillä mitä tahansa, voidaan sanoa, että tää ei meitä kosketa. Kuka voi sanoa olevansa VAIN opiskelija? Minä en voi sanoa olevani ennen kaikkea opiskelija. Olen ennen kaikkea ihminen hengittävä, liikkuva, elävä ihminen. — Siksi sen (ylioppilaskunnan) täytyy elää ja vaikuttaa myös ympärillä tapahtuviin asioihin. Mitä hyötyä on korjauttaa opiskelijan hampaita, jos ei ole mitä syödä? — Tällä vuodatuksellani en tarkoita sitä, että pitää allekirjoittaa adresseja sen enempää niitä miettimättä. Pointtini on juuri päinvastainen. Keskustelemalla ja miettimällä asioita saadaan paljon aikaa. Ylioppilaskunnan päätökset tehdään ehkä tässä ja nyt mentaliteetilla, mutta jos tosissaan haluamme itseämme auttaa, niin asioita tulisi pohtia myös hallitustai edustajistokautta pidemmällä tähtäimellä. Ei murskaamalla, vaan rakentamalla. @@@ Lähettäjä: kohtuus Päiväys: 18.1.2001 12:01 Ylioppilaskuntaa ja varsinkin edustajistoa pidetään tietyissä marginaaliryhmissä tiedotuskanavana, jonka kautta voidaan hehkuttaa omaa ajatusmaailmaa ja saada asiansa läpi (esim. ääriliikkeet). Ylioppilaskunta käsittää kuitenkin 10 000 opiskelijaa, meillä ei ole varaa leimautua miksikään tietyn ryhmän etujen ajajaksi. @@@ Lähettäjä: Mattiliisa Päiväys: 18.1.2001 19:03 Ja puhe ääriliikkeistä ylioppilaskunnan yhteydessä on kyllä aika heppoista populismia. Vähän sellaista kasvotonta mössö-konsensusta, jolla taas ei saada mitään olennaista keskustelua aikaan.... @@@ Lähettäjä: Antti Vesala Päiväys: 19.1.2001 16:33 Ylioppilaskunnan funktio on nähdäkseni toimia paitsi edunvalvonnallisena sekä yhteistoimintaa ja aktiviteetteja mahdollistavana elimenä, myös yhteiskunnallisena keskustelijana. Vaikka minun mielestäni tärkeintä on nimen omaan ajaa opiskelijoiden asiaa ja etua (kenties nykyistä voimakkaamminkin), ylioppilaskuntien tulee myös ottaa kantaa. Eri asia sitten on, mihin vedetään raja siinä, millaisiin asioihin. @@@
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 / 2 1 E P i i 1 o s a n a :! h 2 3 4 S 6 7 P • • 1 • • • 18 1 • • 1 • • 1 10 11 • 1 • • • • 1 12 13 1 M H • • • 1 • • • p5 1 16 17 • 1 1 • • 1 18 1 " • 1 • • | 2 .i.;-i"S!iiii:i' v.ir :: ;i,.iii;ee!iii iylkkaii-]aiiestot(i»ci:.|yu.li -järjestötJarjesloilmoilukser nroon kaksi ke 31.1. mennessä 1 © Marko Kunnari VAAKASUORAAN: I . Huti 3. sävel: metalli = leivonnainen. (13) 8. Rakennusliike tuo vielä asuinrakennukseen kuuluvan partikkelin. (6) 9. Tulostavoite kasvoi, kun Farviainen lennätti välinettään treeneissä. (6) 10. Utissa se hävittäjä oli, ja täytyy sanoa, että siinä oli mel.koinenarsenaali. (8) II. Satumaan säveltäjä menettää deminutiivijohdoksen ja muuttuu yksitoikkoiseksi jalkineeksi. (4) 12. Siestaa viettävät usein tai ettonea. (6) — « ^ ^ 14. Kun seksityöläinen luopuu VR:n junamallista, niin päästään Italiaan. (6) 15. Ei ole kovinkaan vaikeata löytää tässä piilevää huonekalujättiä. (4) 16. Kannattaakohan tässä Hämeen kunnassa pyytää silakkaa? (8) 18. Toonika, susikoira sekä Ilias hahmottavat mykeneläistä kulttuuria. (6) 19. Pyhänä neiti pyöreä tapasi kirkonmiehen. (6) 20. Kokki laittaa taasen nilviäispitoista lisuketta. (13) PYSTYSUORAAN: 2. Ruutusakitkin kävisi Kaskelan ja Martikaisen määritelmiksi. (13) 3. Kun imitaattori menettää 6. sävelen, ollaan liikkeessä. (5) 4. Ei mitään jäänyt jäljelle: jopa risotto kelpasi voroille. (7) 5. On melkein viimeistä vailla oleva selviö, että tämä joukkue ei voita liigassa. (5) 6. Kansallisromantikko Leino biljardipelin ja avaruusasemavanhuksen kera. (7) 7. Kun salama löi monnin luo, niin sitten jyrisi ja alkoi sataa. (13) 13. Tapahtui Ratinassa: mies runnoi Datsunilla kenttää vastapäivään. (7) 14. Pitää tehdä vekseli, mikäli haluaa matkustaa puolalaisella joella. (7) 16. Gardner, Yhdysvallat kuuluu osana peliin. (5) 17. Poliisiporukan sai peräänsä kaahatessaan moottoritiellä. (5) esuerzi snBAvgi |3S>I!3A'H uoipeisxi IQlUJiiuouuoni i nujisey. g MAU g loisioa f liond e jun>)>jUBS!|nn l !liee|eseuei3 03 0!iuns6l e!|OJi 81 B|E>j>J!SV 91 r»a>i.rgi euoj8A'H 13S!Ufi2l O U O I A I U s n i s i o s v o t EOX.SIA '6 lAoni] g !l8^!UJ8duirid' I :i3S»nV!SVA L I I T Y YLIOPPILASKUNNAN SÄHKÖPOSTILISTOILLE Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan sähköpostilistat ovoi avoimia keskustelujo tiedotuskanavia JYYn jäsenille. Listalle liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen maionlomo@moiotdomo.iyu.fi. Viestiksi laitetaan subscribe + haluamasi listan nimi. Esim. subscribe kopo-lista. Listojen osoitteet ovat: jyy-iasenet@moiordomo.jyu.fi, kopo-listo@moioidomo.iyu.fi, kulttuuti-lista@maiotdomo.iyu.fi, kv-lista@majoidomo.jyu.fi liikunta-listo@maiotdomo.iyu.fi, sopo-listo@mojoidomo.jyu.fi, toM-aivo-lista@mojo<domo.iyu.fi, ympaiisto-lista@maiotdomo.jyu.fi. Listoilla ollessasi olet aina petillä viimeisimmistä JYYn tapahtumista niillä toimintasektoreilla, jotka sinua kiinnostavat. JYLKKARI VERKON PERILLÄ Mikäli Jylkkärin paperiversio olisi päässyt räjähdysmäisen suosion takia jälleen kerran loppumaan telineistä, voit tutustua lehteen myös internetissä. Jylkkäri Online löytyy osoitteesta http://www.jyu. fi/jylkkari Netti-Jylkkäristä löytyvät kaikki samat jutut kuin paperiversiostakin, ja se päivitetään samaan aikaan lehden ilmestymisen kanssa, joka toinen viikko. Huomio ainejärjestöt! Monissa ainejärjestöissä on vuoden vaihduttua vaihtunut myös hallitus ja puheenjohtaja. Toimittakaa mahdollisesti muuttuneet yhteystiedot (c-mail, puhelinnumero, osoite) JYYn keskustoimistolle sillä ilman ajanmukaisia yhteystietoja ei toimivatiedottaminen ole mahdollisia. Muuttuneet tiedot osoitteeseen Keskussairaalanne 2, 40600 JKL Tai suoraan toimistosihteerille: ritvonen@cc.jyu.H. 014-2603355. Hey AIESEC 1 Tervetuloa tammikuun kuukauden keskiviikkoon, aiheena kolumbialainen kulttuuri, 24.1 klo 18, paikkana DI09. Muistattehan, että kevään haku AIESECin lyoharloitteluvaihtoon on alkanut, infotilaisuus tiistaina 30.1. klo 18.00 MaD259. Mikäli tyohaijoilleluvaihtoon tahto kiinnostaa, meilaa AIESECin vaihtovaslaavalle Laura Saastamoiselle (lautasa@sl.jyu.li) tai pistäydy toimistollamme Mattilanniemessa MaD255. Ilmoittautuminen sähköpostilistallemme: aiesecjy@cs.jyu.ti Akateeminen Siperia Seura Hillpatihippan pippan lippan hilipalihippan hii 1 Hilipati hilipati hei! Sipena Suomelle! Polit-ASS:n tuore puheenjohtaja on Jaakko Kivenoja Onnittelut 1 Kiitokset myös edelliselle puheenjohtaialle Nikulle 1 Siperialaiset tavoittaa sähköpostitse siperiatfBcc.jyu li Oemonopiskeli at Antoisaa ja reipasta uutta vuotta ystävät 1 Vuosi on vierähtänyt vauhdikkaasti liikkeelle. ja nyt on jo vuorossa vuoden toinen kokous. Kutsu käykin ravintola Yia-Ruthille. 1. helmikuuta klo 18. Tervetulleita ovat kaikki JSDN n vanhat Hemmot seka uudet innokkaat demarihenkiset ihmiset. Aktiviteetteia demanopiskelijoille löytyy seuraavan kuukauden aikana min Turusta kuin Tampereeltakin. 10.-11.2. Energiapoliittinen seminaari. Tie Käy puhumassa suusi puhtaaksi, sinua kuunnellaan 24.-25.2. Talvipäivät. Tku. Lisätietoja saat pj Marianne Huttusella, marhutt@st.jyu.li Oumppi Ry aloittaa uuden toimintavuotensa uuden hallituksen myötä, yhteystietomme löytyvät netistä osoitteesta www.dumppi.li. Hallituksen seuraava kokous pidetään torstaina 25.1. klo 16 toimistolla. tervetuloa' Vuoden ensimmäinen excursio suuntautuu Helsinkiin, ajankohta on 31 t Mukaan mahtuu 35 dumppana. ilmoittautumiset webissä. Dumpin ja Ynnän yhteistyön huipentuma, Get IT -seminaari järjestetään keskiviikkona 7.2 Seminaarin aiheena on mobiilipalvelu! ja mielenkiintoista asiaa löytyy varmasti koko yliopiston väelle, kannattaa tulla kuuntelemaan! Tapahtumasta lisätietoa wvm.dumppi.li/getit jSnrVtc) Heipä hei 1 Kevätlukukausi pyörähtää käyntiin Emilen uuden hallituksen voimin 24.1.Klo 16.00, kokouspaikkana on D 210. Tule katsomaan. kuinka uusi hallitus selviää ensimmäisestä kokouksesta... Lisätietoja Emilen tiedottajalta mahemmin@st.|yu.ll Tervetuloa Evankelisten opiskelijoiden teemailtoihin kevätkaudella 2001. Katja Rask tulee 27.1 puhumaan meille aiheesta Tyytyväisyys vai napina? ia Ville Auvinen alustaa 3.2 teemasta Anteeksiantamisen sietämätön vaikeus. Muistithan, että illat alkavat 19.00. Kysy lisää toiminnastamme (messut, lauluryhmä, laamiksel. draamaryhmä) opiskelijatyöntekijä Anna-Leena Keskitalolta, KesAnnaOjypoly li lai 050 348 5162. Jopan toimintaa starttaa uuden vuoden kunniaksi uusin voimin partiomaisen reippaasti! Luvassa paljon mukaansatempaavia tapahtumia, loista ensimmäisena semakiipeilyretki Hutunkiin 30.1. klo 18 ja hyvänä kakkosena Runebergin seikkailu 5.2. klo 18 alkaen. Tervetuloa uudel ja vanhat" Lisäinfoa listalta tai Marilta: marissan@st-lyu.fi / 050-530 6977 Jyväskylän ev.lut Opiskelijalähetys Teemaillat Vanhassa pappilassa, Vapaudenk 26. torstaisin klo 18.30 25.1. aiheena "Minä tulen pian" (Hm. 22:20). puhuu Juha Tiihonen. 1.2 "Lähetys vuonna 2001". Erkki Puhalainen. Saunailta Kortepohjan kirkolla 27.1. klo 19alk., nyyttärit. Raamattupiirit kokoontuvat keskustassa ia Kuokkalassa maanantai-iltaisin. Työntekijämme Lauri Seppänen on käytettävissä henk.koht. keskusteluja varten toimistolla, Vapaudenk. 24B, keskiviikkoisin klo 10-16, p. 213901, tarvittaessa muulloinkin. Häneltä myös lisatiet. toiminnasta, lauti.seppanen@opko.ti, p. 215132. JYKY toimii taas. tervetuloa mukaan' Teemailla! keskiviikkoisin klo 18.00 Vanhassa Pappilassa. Vapaudenkatu 26 (kaupunginkirjastoa vastapäätä). 24.1. Hengelliset nyyttikestit. 31.1. Jumala historiassa löytyyko historiasta Jumalan kädenjälki? Alustamassa historian assistentti Ville Vuolanto. 7.2.Taize-ilta. kanssamme hiljentymässä ja Taizen merkitystä kyselemässä Liisa Laatinen, Kay katsomassa myös http://personal.inel.ti/yhdistys/sky Jyväskylän SETA Paraatipaikka kaikelle Sateenkaarikansalle. Avoimet ovet toimistolla (Väinönkatu 13, sijaitsee torilta linja-autoasemalle vievän porttikongin uumenissa) torstaisin klo 18.3020.00 Naisten sahlyryhmä perjantaisin klo 1715-18.00 kampuksella salissa U1. Huom 1 Naistenryhman kokoontumiset jatkuvat taas tiistaisin klo 18 toimistolla. Kevään Bilepäivia:l0.2..24.2.. 17.3 ja bilepaikkana YO-talo lloklvi. Monologinaytelma Neljän seinän sankari (ohj. Mika Terävä) esitetään vielä kolme kertaa Ilokivessä. Lisäesitykset nähtävissä 22.1., 24.1 ja 25.1. klo 19. Lippuvaraukset p. 050 543 3522/Janne Riekki. jYT.n yhteystiedot jyt-posiia@cc.iyu.li, p 050 582 1421/Hanna. Kainuu-osakunla On taas uusi vuosi ja uudet kujeet osakunnassamme. Kaikki uudet ja vanhat jäsenemme ja vierailevat tähdet ovat jälleen erittäin tervetulleita toimintaamme, |oka pyörähtää käyntiin piakkoin. Lisää tietoa kevään ohjelmasta ja muutenkin osakunnasta saat osoitteesta kainuu@majordomo.jyu.li Kansan Raamattuseura Kansan Raamattuseuran opiskelijat ja nuoret aikuiset kokoontuvat yhteen TIISTAISIN klo 19 SANAN KULMALLA, Seminaarinkatu 19. Tervetuloa mukaani Tulevien iltojen aiheita ja puhujia 30.1. Rakentavat rajat, Matti Helimaki 6.2. Terveisiä Espanjasta eli Laura-lahettimme kuulumisia, tietoa KRS n kansainvälisistä projekteista. Paula Tutpeinen 9.-11.2. TAKE OFF -konferenssi Vivamossa, Lohjalla Lisäksi helmikuussa käynnistyy opiskelijoiden KRI10eli Kristus-keskeisen toipumisen ryhmä niille, jotka joutuivat kasvamaan aikuisiksi liian nopeasti ja tahtoisivat löytää terveemmän suhteen itseensä, lähimmäisiin ja Jumalaan. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Liisalle p. 615420 fai liiatia@st.jyu.li Kumman Luja Moriens Kululaiset! Kumman Lujan vuosikokous pidetään 30 1.2001 klo 18.00 alkaen Kortepohjan A-lalon tilaussaunalla Tilaisuudessa tarjolla jäsenille ja jäseniksi haluaville makkaraa, patonkia, levitettä, dippaillavaa ja dippia veloitukselta, kuin myös luotavaa "jäsenhintaan" pientä veloitusta vastaan. Videoillan ajankohta (tammi-helmikuu) sovitaan vuosikokouksessa. Tervetuloa paikalle kokoukseen' Mökkireissu luvassa erittäin todennäköisesti pääsiäisenä. Seuraa ilmoittelua sähköpostilistalla. Sählyvuoiol normaalisti keskiviikkona 20.15-21.00 UI ssa ja perjantaina 19.30-21.00 Keskikadun koululla 40 mk jäsenille koko keval tuo perjantain vuoro. Laskiaistiistaina bileet Rentukassa. ole paikalla! Kaikki lienevät |ö puhdistautuneet vuodenvaihdeiloittelujen aiheuttamasta moraalisesta krapulasta ja itsetunnon akuutista alasajosta. Siksipä villi ia eksoottinen osakuniatoiminta kelpaakin puntinvlbaultaiaksi kevätrintaisuulta odotellessa Alkutahdit lyödään virallisessa kokouksessa Soimilla ti 30.1. Keskustelulootumina yhä se perinteinen kosa@cc.jyu.li. Körttiopiskelijat Koitliopiskeiiioiden kuoro aloitti harjoittelun |o keskiviikkona 17.1. mutta mukaan ehtii vielä, harjoitukset keskiviikkoisin keskussrk-lalon Sacariumissa klo 19. Uudel ja vanhat laulajat tervetuloa. Kevään ensimmäiset seuiat torstaina 25.1 klo 18 Kuhalammen Eveliinan luona, Keskikatu 29 as 1. Körttiopiskelijoiden Talvitapahtuma AholanHUOMIO: saaressa 9-11.2 Ilmoittautumiset ja lisätietoa Iinalla (lialho@sl.jyu.li|a61l298). Pohjoispohjalainen osakunta POP kokoontuu ensimmäisen kerran tänä keväänä ke 24.1. klo 18 alkaen Soimilla. Tule mukaan suunnittelemaan kevaan toimintaan ja tapaamaan Suomen parhaat tyypit! Lisätietoja osakunnan toiminnasta saat sähköpostilistalla oululaisel@cc.jyu.li. jonne pääset ilmoittautumalla Mikalle mloponen@st.jyu.li Puhkupillit Puhkupillien kevaan toiminta on alkanut 1 Harjoitukset pidetään Norssin yläasteen juhlasalin näyttämöllä ke 17.30-20.00. Uudel soittajat oval aina tervetulleita liittymään iloisiin tiveihimme. Muistutus myös ylimääräisistä harjoituksista la I0.2.klo 10-15 Norssilla Kirpeitä talvipäiviä kaikille Hyvää uutta vuolta kaikki sanelaisel 1 Torstaina 25.1. matkaamme vihdoinkin Tampereen tealteriin. Seuiaava. eli kevaan ensimmäinen, kokous on tiistaina 30.1. Paikka on vielä epäselvä, mutta seuratkaapa sähköpostianne. Tehkäämme yhdessä riemukas keval' Savo-karjalainen osakunta Tervetuloa takaisin 1 Osakunnan toiminta alkaa taas. Helmikuun alkupuolella on KEVÄTKOKOUS kevään toimintaa silmälläpitäen. Koska ajankohta ei ole vielä tiedossa, liity heti SKO.n postituslistalle, ja lisätietoa alkaa kolista INBOXiisi. Lähetä sähköpostia tiedottaja Marialle mapi@sl.jyu.fi. Milä Sinä haluaisit tehdä lupsakassa seurassa? Hilpeala Iata vuolta itse kullekin! Vuoden vaihduttua on kohla aika vaihtaa myös Tosilleen hallitus tuoieempaan, mikä tapahtuu hallituksen vuosikokouksessa perinteisesti ennen kevään RAXeja, tänä vuonna Lillukassa to 22.2. klo 18 alkaen. Oletko JUURI SINÄ päämajan kipeästi kaipaamaa uulta ainesta? Mene itseesi' Ja muista, tuoreimmat tiedot Tosmeen tempuista paisteltavissa postituslistalla, losine@majordomo.jyu.li. yliopiston kristityt Yhteiskristilliset KESKlPlSTE-illat keväällä neljänä maanantaina 22.1.26.2.26.3. ja 234 klo 19 yliopiston vanhassa juhlasalissa (S202). Musiikkia, puheita, rukousta, yhleytia yli seurakunta/jätiestoraiojen, kahvila. Ja keskipisteenä Ilse Jeesus Kristus. TERVETULOA. Ynnan sahlyvuoro maanantaisin 16.30 salissa U1 Haalarienkorkkausbileet 24.1 Raahkellaiilla. Kaikille avoin ja maksuton Get IT -seminaari 7.2 Agorassa alkaen klo 1200. seminaarin G. -bileel tabascossa alkaen klo.21. Ynnän Approbatur 21.2, lipunmyynti alkaa 14.2. Lisätietoja ynnan www-sivuilla osoitteesta www.jyu.li/~ynna. Järjestöja valiokuntatiedotteet myös verkossa: www.jyu.li/jylkkari/uusin/ jarjestot-hlm www.jyu.li/jylkkan/uusin/ valiokunta htm Valiokuntatiedotteet oval luettavissa lehden etuosasta (sivu 4), lanaan-palstalta. Järjestöpalstan pelisäännöstä Järjestöilmoitukset lähetetään osoitteeseen jylkkari-jarjeslot@cc.jyu. fi 1) Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA (pidemmät leikellään sääliltä). 2) Ilmoitukset lähetettävä viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä KESKIVIIKKONA (myöhästyneitä ei huomioida). 3) Puulaakinne mahdollisen LOGON voille toimittaa joko sähköpostilla osoitteeseen jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi lai paperilla toimitukseen skannattavakscmme (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). 4) Vain TAPAHTUMAT. MENOT JA ILMOITUSASIAT. 5) Ja SÄHKÖPOSTIOSOITE siis: jylkkari-jarjcstot@cc.jyu.fi (olemme huomanneet näiden asioiden menevän perille paremmin jankuttamalla...)
• OPISKELIJAKORTILLA ALENNUS ITSEHOITOLÄÄKKEISTÄ G /i/sfcf/"ii A He Yliopiston Apteekki PALVELEMME: Kauppakatu 39 joka päivä 8-23 l Puistokatu 4 ma-pe 8-19 Liittymällä Yliopiston Apteekin kanta-asiakkaaksi opiskelija saa myös monia muita tuntuvia etuja. Lisätietoja apteekeista. * • • . • .~~ :;:.•:•>••'•' VUODEN 1999 TANSSILAVAJÄRJESTÄJÄ SUOMESSA . r, p e n n i ä ' M M I » . I « J B . ' " • ~# i T V i t K n l » T I I O N S I O M I M f l L V U U f t l l I I N K A T U 1 5 . R A K . T ( O I 4 ) Z 6 Q 1 1 4 Q 1 L A N N I E M I M A A ( A U L A ) (O ) -4) 2 6 I 2 fViihdekeskuksen suositut tanssikurssit alkavat jälleen 25.1. torstaina. Kurssilla opetetaan kaikki peruslavatanssit alkeista lähtien. Kurssit ovat aina torstaisin (10 krt), klo 17-18.30 ja 19-20.30. Kurssi on maksuton opiskelijoille (op.kortti mukaan), muilta 100,-. Keski-Suomen Viihdekeskus Oy Saarijärventie 40, Pl 34 40271 PALOKKA puh.(014)378 2873 0400647 723 www.viihdekeskus-jyv.com Kopiot itsepalveluna: Hyvät palvelut: joustavasti ja nopeasti ilman jonotusta toimivat koneet opiskeli jaystävälliset hinnat Q gradujen sidonta ja kansitus värija mustavalkotuiostus värija mustavalkokopiot julisteet ja posteri! Kaitp/>iikiilii 3 40100 Jyväskylä Puh. 675 133 I-IIXC,75343 SYIiopiston Apteekki UUSI APTEEKKI Yliopistonkatu 32. puh. 3382900 Torikuima iT\ynelän kulma) HYVÄÄ PALVELUA JONOTTAMATTA meillä on helppoa liikkua lasten vaunujen kanssa Palvelemme ma-pe klo 8-18, la 9-15 annamme opiskelija-alennuksen 9 Kolua koittaa hyvästien aika, ».moi vanhus Jä [arraui Manan ennen kuin kääntyi pienelle hiekkatielle. Linja-auton renkaat ulisivat Ensimmäinen poliisiautoelehtinyt kääntyä peräämme. muna kaksi .'miilu seurasivat meikein puskunssammc kiinni. voisilleko te toimittaa kirjekuoren postiin? Tolia kai. sanoin ja lungin rahakuorta housujeni taskuun Hiekkatie päättyi lyrkanteen reunalle vanhus iski |ai*rui kiinni aivan vtimc hetkeltä Niin kuin usein elokuvissa. Kiitoksia matkaseurasta, vanhus sanoi ja kumara päätään aavistuksen verran. Kiitos itsellenne, änkyiin haiuillani Yksi kysymys vielä Miksi le halusttle ottaa |xuiltivangm? Se on miehekästä. vanhus sanoi loiisena. Varsinkin kun sen onnistuu lehcla k'ikki|iyssylla uhaten. Sinen han kaivoi laskustaan kasetin |a laittoi sen soimaan. Kaiuitimlsia alkoi kuulua Klrkan aani I Iän väitti, elia "heiki lyö, viime hetki lyö" No niin nuon nainen Muisia säilyttää elämänhalusi. Ja ylpeytesi Nyökkäsin ja poistuin ajoneuvosta ulos Kuulin vanhuksen huutavan |al!een jiihaaia kun han renkaat maata mopien a|oi jyrkänteeltä alas Minä seurasin tata surmanajoa suu auki. Palvelemme ark 9-19 la 9-18 IjYVÄSKYU Hämmentyneiltä näyttivät myös autojensa taakse linnoiuauiuneet poliisii aseel käsissään Kuin suoraan amerikkalaisista poliisisarjoista. sinen tapahtui lyhyessä ajassa paljon Minui töytäistiin kumoon. kädel väännettiin selän taakse ja ranteisiin kiinniietnin kasiraudat Sen jälkeen hengästynyt |ä kimeä aani huusi, että olin pidäteuy Kun kohotin hiekanjyvien peittämää poskeani maasta nain kolmen poliisin juokse. van kohu jyrkänteen reunaa, pysähtyvän |a katsovan tosiaan neuvottomana, Poskeni painettiin uudestaan maahan ja tunsin isojen kasien tekevän nopeaa |a kovakouraista ileduslelureikc.1 eri puolella kehoani Konstaapeli Tammi. pidätetyllä el ole asetta. kirnun hengästynyt ääni Etköhän sinä Hillunen nyi taas vähän In omele. turhautuneen oloinen ääni tokaisi. Iin minä ainakaan tuntenut hänessä mitään ulokkeita, jotka muistuttaisivat aseita, Tarkoitin liioittelulla lähinnä luola käsirautaja pid.iuspelleilyä. Indaiti seuraavassa numerossa HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTE POHJAN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla -10 % AVOINNA: -Ti -, , , Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan La Suljettu Kesätöihin Fortumiin Fortum www. fortum. fi/rekrytointi