Helsinki / 2026 Kotiin luettavaksi! € Kotiin luettavaksi! € LAADUKASTA LUETTAVAA LAPSIPERHEILLE. Lasten omat suun ja suoliston hyvät bakteerit s. 45 Äitiyden monet tunteet s. 8 Kohti parempaa ajanhallintaa lapsiperheessä s. 10-11 Helsingin kaupungin kuulumisia s. 16-17
2 www.ipanaposti.fi 3 Julkaisija: Ipanaposti Perennakatu 22 E 16, Turku p.0400-932 994. www.ipanaposti.fi Ilmestyminen: Kaksi kertaa vuodessa Turun talousalue. Kaksi kertaa vuodessa Helsinki. Tekniset tiedot: Painopinta-ala 210x297, Tabloid Palstat 6 Ilmoituskoot: 1/1 sivu 210mm x 297mm 1/2 sivu 210mm x 145mm 1/2 sivu 102mm x 297mm 1/4 sivu 95mm x 137mm 1/6 sivu 62mm x 137mm Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheuttuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Mikäli ilmoitusvaraus peruuntuu pidätämme oikeuden periä asiakkaalta 60% ilmoituksen verottomasta hinnasta. M ennään yhdessä PERHEAAMU SAAPASJALKAKISSA-NÄYTTELYSSÄ Leikillinen aamu lapsiperheille Saapasjalkakissan hengessä: näyttelyyn tutustumista ja satutuokioita. Saapasjalkakissa – kaikkien aikojen satuseikkailu -näyttely avautuu kerran kuukaudessa jo aamuyhdeksältä. Perheaamut on suunnattu 0–6-vuotiaille lapsille aikuisineen. Tapahtuman aikana pääsee leikkimään satuklassikon maisemissa ja seuraamaan myllärinpojan ja tämän nokkelan kissan tarinaa. Merkin perheaamut ovat vuonna 2026 kesäkuusta joulukuuhun asti aina kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 9–11. Maksuttomiin aamuihin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Museon tapahtumatila toimii aamulla vaunuparkkina. Lapset ovat museossa aikuisensa vastuulla. Perheaamujen päivämäärät ovat: 4.6., 2.7., 6.8., 3.9., 1.10., 5.11., 3.12. SYÖTÄVÄ PUISTO Mustikkamaan Syötävä puisto on ihastuttava kesäkeidas. Täällä voi tutustua erilaisiin viljelyksiin tai nauttia kahvilan antimista kesäkaudella. Puistosta löytyy myös kanoja! Mustikkamaanpolku 10, Helsinki. KALKKIKALLION LUONNONSUOJELUALUE Kalkkikallion luonnonsuojelualue on laaja luontoalue aivan kehä kolmosen kupeessa. Monipuolisen lehtoalueen kruununa on korkealle nouseva kallio, jonka vuoksi aluetta kutsutaan myös Kalkkivuoreksi. Täällä pääsee liikkumaan myös suhteellisen helposti kevyillä vaunuilla ja maasto on yleisesti ottaen helppokulkuista myös pienemmille lapsille. Korkealla kalliolla kannattaa silti olla pudotusten kanssa varovainen.
2 3 RAVINTOLISÄ M ar kk in oi ja : Ta m ro O yj T0 00 65 -4 , 6/ 20 26 Toiveena vauva? Ota Foolihappo Plus* kun sinulla on vauvahaaveita. Suositeltua päiväannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Säilytetään pienten lasten ulottumattomissa. *Femibion ® sisältää Foolihappo Plussaa, joka yhdistää kaksi folaatin lähdettä: foolihapon ja L-metyylifolaatin. L-metyylifolaatti on folaatin muoto, joka on heti kehosi käytettävissä. Femibion ® ravintolisän sisältämä Foolihappo Plus edistää raskauden aikaista kudosten kasvua.
4 www.ipanaposti.fi 5 Suun bakteerilajien valikoima on erilainen verrattuna suolistoon. Suussa bakteerilajeja on vain noin 500 kun taas suolistossa yli 1500. Olosuhteet kuten runsas happipitoisuus, sylki ja käsittelemätön ruoka valikoivat suuhun sopivat bakteerilajit. Streptococcus salivarius -maitohappobakteerit asettuvat suun limakalvoille heti syntymän jälkeen toimien suojamuurina taudinaiheuttajabakteereita ja viruksia vastaan. Suolistossa taas valtalajina vauvaikäisillä ovat bifidobakteerit, joita äidinmaito ruokkii. Ruokavalion monipuolistuessa suoliston mikrobisto monipuolistuu. Suussa kuten suolistossakin tulisi olla koko kehoa suojaava tasapainoinen mikrobisto läpi elämän. Suu on ensimmäinen suojamuuri Suun ja nielun mikrobisto alkaa kehittyä heti syntymän jälkeen. Ensimmäisinä alueelle asettuvat erityisesti Streptococcus salivarius -bakteerit, jotka ovat hyödyllisiä maitohappobakteereita. Maitohampaiden puhjetessa suun olosuhteet muuttuvat, mikä mahdollistaa myös kariesta aiheuttavan Streptococcus mutans -plakkibakteerin lisääntymisen. Eri bakteerilajeilla ja -kannoilla on toisistaan poikkeavia ominaisuuksia, ja näitä hyödyntämällä voidaan valita suun terveyttä tukevia kantoja erilaisiin bakteerivalmisteisiin. Tutkimuksissa on esimerkiksi osoitettu, että tietyt laktobasillit, kuten Lactobacillus rhamnosus GG, voivat hillitä S. mutans -bakteerien toimintaa suun alueella. Laktobasillit viihtyvät kuitenkin luonnostaan parhaiten suolistossa, minkä vuoksi ne kolonisoivat suun limakalvoja vain lyhytaikaisesti. Lasten omat suun ja suoliston hyvät bakteerit Erityisiin S. salivarius -kantoihin M18 ja K12 on liitetty seuraavia tutkittuja erityisominaisuuksia: Ne tuottavat antimikrobisia yhdisteitä, jotka ehkäisevät ei-toivottujen bakteerien ja virusten toimintaa Ne neutraloivat happohyökkäyksiä Ne hajottavat jo muodostunutta plakkia Ne estävät mustaa väripigmenttiä tuottavien bakteerien lisääntymistä, mikä voi olla lapsilla ajoittainen vaiva. Ne aktivoivat paikallista vastustuskykyä sekä suussa että nielussa Kannat M18 ja K12 on alun perin eristetty terveen lapsen suusta Jo alakouluikäisiltä lapsilta on löydetty myös ientulehduksiin liittyviä bakteerilajeja. Suomalaisen seurantatutkimuksen mukaan lapsuudessa esiintyvät ientulehdusbakteerit voivat lisätä riskiä sairastua aikuisiällä sydänja verisuonitauteihin. Lisäksi on havaittu, että ientulehduksia tyypillisesti aiheuttavat fusobakteerit saattavat aiheuttaa myös ärsytystä suolistossa. Lasten useat antibioottikuurit muokkaavat sekä suun, että suoliston mikrobistoa ja hyödyllisten bakteerien osuus voi romahtaa. Vaikutus voi olla pitkäaikainen. Italialaisessa tutkimuksessa todettiin S. salivarius bakteerituotteen käytön ehkäisevän lasten virusinfektioita ja samalla vähentävän antibioottikuureja (kuva virus ja bakteeri infektioista). 7 kliinisen tutkimuksen tulokset yhdistettynä. Yksi S. salivarius K12 -bakteerituote/vrk, 1-3 kk ajan, n= 535 lasta. 95% vähemmän virusten aiheuttamia oireita hengitysteissä, 76% vähemmän virusten aiheuttamia oireita nielussa ja 69% vähemmän ei-allegisista nuhaa. Bifidobakteerit ovat pienten lasten suoliston suurin bakteeriryhmä, ensimmäisenä ikävuonna yli 80 % mikrobistosta. Ruokavalion monipuolistuessa osuus vähitellen vähenee.( Gutguide data)
4 www.ipanaposti.fi 5 uusi tuote Saatavilla apteekeista ja verkkokaupasta > www.gutguide.fi Kehitetty ja valmistettu Suomessa. Kysy lisää mikrobiologeilta > info@gutguide.fi Lisää Vastustuskykyä suun ja suoliston kautta. Tiesitkö? ● KidGuide®-purutabletti sisältää lasten suun, nielun ja suoliston hyödyllisiä bakteereja + D-vitamiinin. ● 1 purutabletti päivässä riittää. Käytä illalla hampaiden pesun jälkeen. ● Pehmeä purra ja mieto mansikkainen maku. ● Streptococcus salivarius -bakteerit kuuluvat suun ja nielun luonnolliseen mikrobistoon vauvaiästä alkaen. ● S. salivarius -bakteerit suojaavat suuta ja nielua ehkäisten ei-toivottuja bakteereita ja viruksia kiinnittymästä limakalvoille ja lisääntymästä. ● Bifidobakteerit ja laktobasillit kuuluvat lasten suoliston luonnolliseen hyödylliseen mikrobistoon. ● Yli 80% kehon vastustuskyvystä rakentuu suolistossa. Hyödylliset bakteerit ja D-vitamiini aktivoivat immuunipuolustusta paikallisesti ja koko kehossa. ● KidGuide sopii myös raskausaikana äideille, sillä äiti siirtää vauvalle suojaavat bakteerinsa. Skannaa QR-koodi ja tutustu GutGuideverkkokaupan valikoimaan. MLL, mikrobiologi Annika Mäyrä. Bakteerit siirtyvät helposti äidiltä lapselle sekä perheenjäsenten välillä. Raskaus näkyy äidin suussa ja altistaa reikiintymiselle, ientulehduksille ja suun hiivalle. Erityisesti kolmen viimeisen raskauskuukauden aikana suun olosuhteet ja syljen koostumus muuttuvat niin, että ei-toivotut bakteerit viihtyvät suussa paremmin. Äiti siirtää bakteerit lapselleen ja siksi äidin raskausajankin mikrobiston tulisi sisältää riittävästi suojaavia bakteereita. Koko kehon vastustuskyky rakentuu suolistossa Suolisto on elimistön suurin immunologinen elin ja oleellinen vastustuskyvylle. Yli 80 % kehon immuunijärjestelmästä rakentuu suolistosta ja viestiyhteys toimii ihoon, aivoihin ja esim. hengityselimiin. Bifidobakteerit muodostavat suurimman osan pienten lasten suolistomikrobistosta. Tähän ryhmään kuuluu useita lajeja, kuten Bifidobacterium longum, B. lactis, B. breve, B. infantis ja B. bifidum. Lajisto vaihtelee yksilöllisesti ja muuttuu lapsen iän sekä ruokavalion kehityksen myötä. Äidinmaitoa saavilla vauvoilla bifidobakteerien osuus on tyypillisesti yli 80 % suolistomikrobistosta. Leikki-iässä niiden määrä vähenee noin 3040%:iin, mutta bifidobakteerit säilyvät tärkeänä bakteeriryhmänä koko elämän ajan. Myös laktobasillit, kuten Lactobacillus rhamnosus, L. lactis ja L. acidophilus, toimivat yhdessä bifidobakteerien kanssa ja aktivoivat immuunipuolustusta Bifidobakteerien ominaisuuksia ovat: Immuunijärjestelmän aktivointi suolessa ja koko kehossa haitallisten bakteerien toiminnan ehkäisy ruoansulatuksen ja ravinteiden imeytymisen edistäminen B-ryhmän vitamiinien tuottaminen.
6 www.ipanaposti.fi 7 A stmaa esiintyy 6–10 %:lla lapsista. Osalla lapsista on perinnöllinen taipumus astmaan eli vanhemmilla on astma tai allergia. Lasten astma alkaa yleensä leikkitai kouluiässä. Osalla se ilmenee kuitenkin ensikerran 1–3-vuotiaana toistuvana infektioihin liittyvänä hengitysvaikeutena tai pitkittyneenä yskimisenä. Astma helpottaa melko usein murrosiässä, mutta osalle taipumus jää loppuiäksi. Astman riskitekijät Astmalle altistavia riskitekijöitä ovat vanhempien atopia, lapsen allerginen herkistyminen siitepölylleja eläinpölyille, allerginen nuha ja atooppinen ekseema. Altistuminen tupakansavulle ja oma tupakointi lisäävät astmariskiä merkittävästi. Astman ilmeneminen ja oireet lapsilla Pienillä lapsilla rakenteelliset tekijät keuhkoputkissa (pienet ilmatiet) ja puolustusvasteen kypsymättömyys vaikuttavat oireisiin. Virusinfektioilla on keskeinen merkitys pienten lasten oireiden taustalla. Kun limaa erittyy pieniin ilmateihin flunssan aikana, ahtautuvat ne herkästi. Astmassa keuhkoputkien limakalvo on tulehtunut, minkä seurauksena limanmuodostus keuhkoputkissa lisääntyy, limakalvo turpoaa ja keuhkoputkien limakalvon alainen lihaksisto supistuu. Tulehtunut keuhkoputkien limakalvo on herkkä monille ärsykkeille, kuten infektioille, allergeeneille (siitepöly, eläinpölyt), fysikaalisille ärsykkeille (rasitus, kylmä, kuuma tai kostea ilma, pölyisyys) sekä kemikaaleille (tupakansavu, ilmansaasteet). Pienillä lapsilla astma oireilee yleensä alkuun toistuvana hengitystieinfektioon liittyvänä uloshengitysvaikeutena ja vinkuvana hengityksenä. Lapsi saattaa myös väsyä helposti rasituksessa, olla limainen, yskäinen ja rohista pitkiä aikoja, myös yöllä. Lisäksi voi esiintyä toiminnasta vetäytymistä ja haluttomuutta ilman selkeää muuta syytä. Kouluikäisillä lapsilla astma ilmenee pitkittyneenä yskänä tai rasitukseen tai siitepölyja eläinaltistukseen liittyvänä hengitysvaikeutena. Kouluikäinen lapsi voi tottua hengenahdistukseen ja alkaa sen myötä välttää fyysistä rasitusta. Milloin hoitoon? Pienen 1–3 vuoden ikäisen lapsen astma ilmenee toistuvana hengitysvaikeutena infektioiden yhteydessä, pitkittyneenä yskänä ja rohinana sekä heikentyneenä rasituksen sietona. Jopa 30 % kaikista 1–3-vuotiaista lapsista sairastaa infektionaikaista hengitysvaikeutta, jota kutsutaan ahtauttavaksi keuhkoputkitulehdukseksi (obstruktiivinen bronkiitti). Tilaa hoidetaan oirelääkityksellä (salbutamoli tilanjatkeella annettuna, ks. jäljempänä), kun lapsella on hengitysvaikeus. Suurimmalla osalla näistä lapsista taipumus loppuu lapsen kasvaessa ja vain pienellä osalla todetaan astma. Jos lapsella on vähintään kolme tällaista jaksoa ja lisäksi riskitekijöitä astman kehittymiseen (vanhemmilla on astma tai lapsella itsellään todettu allergioita), ohjataan lapsi oman terveysaseman alkututkimusten jälkeen arvioon sairaalaan. Jos riskitekijöitä ei ole, jäädään vielä seuraamaan oireiden kehittymistä. Jos isommalla lapsella esiintyy astmaan liittyviä oireita, kuten hengitysvaikeutta, heikentynyt rasituksen sieto tai pitkittynyttä yli 6–8 viikkoa kestävää yskimistä, on hyvä hakeutua terveysaseman selvityksiin. Tyypillinen astmakohtaus on helposti tunnistettavissa voimakkaana yskänä, hengitysvaikeutena ja uloshengityksen vinkunana. Kaikilla astmaan sairastuneilla oireet eivät ole näin selvät ja osa lapsista oppii välttämään raAstma lapsella situsta ja näin ollen myös oireita. Useimmilla lapsilla flunssat aiheuttavat tavallista enemmän oireita, kuten yskää, limarohinaa ja hengitysvaikeutta sekä yskän pitkittymistä. Jo todetun astman säännölliset kontrollit ovat tarpeellisia. Hoidettu astma sallii normaalin elämän. Jos oireet palaavat lääkityksestä huolimatta, on hyvä hakeutua uudelleen lääkärin arvioon. Hoidon tulisi pitää oireet kurissa siten, ettei fyysinen rasituskaan aiheuta niitä. Astman toteaminen lapsilla Jos yli 3-vuotiaalla lapsella epäillään astmaa, pyritään tekemään keuhkojen toimintakoe. Alle kouluikäisillä tehdään oskillometria ja isommilla lapsilla spirometria. Isommilla koululaisilla käytetään myös uloshengityksen PEF-kotimittauksia. Kaikilla lapsilla, joilla on todettu astma, on yleensä tehty hoitokokeilu keuhkoputkia avaavalla hengitettävällä lääkkeellä (salbutamoli) ja todettu oireita vähentävä vaikutus. Keuhkojen toimintatutkimusten lisäksi selvitetään yleensä myös lapsen allergiataipumus. Osalla lapsista paljastuu tutkimuksissa selkeitä ärsyttäviä tekijöitä. Monilla on jo entuudestaan tiedossa allergiataipumus aiemmin todetun atooppisen ihottuman tai heinänuhan perusteella. Allergiataustaa ei kuitenkaan kaikilla ole ja pienillä lapsilla infektiot ovat tärkein astmakohtauksia laukaiseva tekijä. Astman hoito lapsilla Astmaa sairastavan alle kouluikäisen lapsen lääkityksestä päättää ja hoidon tehoa seuraa yleensä lastenlääkäri. Perhettä opastetaan yksityiskohtaisesti hoitoon liittyvissä asioissa. Periaate on se, että lääkkeet valitaan oireiden voimakkuuden mukaisesti. Nykyiset astmalääkkeet ovat turvallisia ja takaavat varsin oireettoman elämän. Astmalääke tulisi ottaa säännöllisesti ja oikealla tavalla. Pienille lapsille on suunniteltu ns. tilanjatke, jonka avulla hengitettävien lääkkeiden annostelu onnistuu pienen harjoittelun jälkeen. Satunnaisesti oireilevalla astmalapsella hoidoksi voi riittää pelkkä tarvittaessa annosteltava keuhkoputkia laajentava lääke (esim. salbutamoli, terbutaliini). Yleensä tarvitaan kuitenkin tulehdusta hillitsevänä lääkkeenä kortikosteroidi-inhalaatiota. Vaikeammin oireilevilla voidaan käyttää hengitettävää yhdistelmävalmistetta, joka sisältää pitkävaikutteista avaavaa beeta-agonistia ja kortikosteroidia. Osalle lievää astmaa sairastavista leukotrieenisalpaaja voi olla sopiva lääke. Astmakohtauksen ilmaantuessa lääkitystä lisätään niin, että lyhytvaikutteista avaavaa lääkettä annostellaan 4–6 kertaa vuorokaudessa. Lasten tulee käydä säännöllisesti astmakontrolleissa, joissa lääkityksen tarve arvioidaan yksilöllisesti. Osalla astmaoireita ilmenee pelkästään siitepölykaudella ja eläinkontakteissa ja heillä lääkitys on jaksottaista, toiset tarvitsevat jatkuvaa lääkitystä. Astmaa sairastavilla on tärkeää hoitaa myös samanaikaista allergista nuhaa, joka usein pahentaa oireita. Vanhempien olisi tärkeää lopettaa mahdollinen tupakointi, jotta lapsi ei altistuisi tupakansavulle. Astma ei estä urheilemista, vaan urheilu on päinvastoin suositeltavaa. Lähde: Terveyskirjasto
6 www.ipanaposti.fi 7 ” Pienen 1–3 vuoden ikäisen lapsen astma ilmenee toistuvana hengitysvaikeutena infektioiden yhteydessä, pitkittyneenä yskänä ja rohinana sekä heikentyneenä rasituksen sietona. ” www.neuvolanuppu.fi • p 050 336 0511 www.facebook.com/neuvolanuppu • www.instagram.com/neuvolanuppu Terveydenhoitaja, imetysohjaaja, IBCLC, vauvahieroja Imetysohjaus Vauvahieronta Lempeä uniohjaus
8 9 Ä idiksi tuleminen muuttaa naisen maailman. Lapsen jokainen ikäja kasvuvaihe haastaa äitejä eri tavalla. Näiden haasteiden keskellä voi tuntea olonsa neuvottomaksi ja keinottomaksi. Lapsen jokainen ikäja kasvuvaihe haastaa äitejä eri tavoilla. Pieni lapsi on hyvin tarvitseva ja riippuvainen kasvattajastaan ja harjoittelee elämää tunteillaan ja tahtomisellaan, tunnustellen omaa erillisyyttään, tilaansa ja paikkaansa. Kaikkeen tähän lapsi tarvitsee peilin, jonka kautta nähdä omaa kasvavaa itseään. Tuo peili on useimmiten äiti, mutta myös muut perheenjäsenet ja läheiset ihmiset. Äitiyteen kohdistetaan monenlaisia odotuksia ja on yleistä ajatella, että vauvan syntyminen aktivoisi naisessa automaattisesti hoivavietin, kiintymyksen ja kaikkivoivan rakkauden. Vauvat ja lapset ovat temperamentiltaan erilaisia, toiset houkuttavat vuorovaikutukseen, toiset taas ovat torjuvampia. Äidin ja lapsen välisen kiintymyssuhteen syntyminen vie oman aikansa. Siihen voi liittyä outoudenkin tunnetta ja kipuilua siitä, miten valtavan erilaiseksi elämä on yhtäkkiä muuttunut, alussa kenties vieraankin oloiseksi. Kahden erillisen ihmisen yhteisen elämän alku on tunnustelua ja tutustumista. Ihmisen syntyy avuttomana ja tarvitsee useamman vuoden ajan lähes tauotonta hoivaa ja tukea kasvussaan. Tämä jatkuvan tarvitsevuuden kohtaaminen ja kokeminen voi tulla monille äideille yllätyksenä, vaikka siitä olisikin lukenut kasvatusoppaista ja kuullut lukemattomia kertoja neuvolassa ja äidiksi tulleilta ystäviltä. Lapsen tarvitsevuus voi tuntua niin kokoaikaiselta, että sen rinnalla voi ajautua unohtamaan tai sivuuttamaan omat tarpeet. Äitiys herättää uusia tunteita Äidiksi tulo on yksi merkittävistä muutoksista, jonka nainen voi kokea elämässään. Se on jokaiselle omanlaisensa yksilöllinen kasvuja oppimisprosessi, jossa on myös omat vaikeutensa. Äidin ja lapsen välinen läheisyys herättää voimakkaita tunteita, ja monelle voi tulla yllätyksenä, miten laaja oma tunnekirjo on äitinä. Äitiyden monet tunteet Oman lapsen saaminen herättää syvän kiintymyksen, rakkauden ja yhteyden tunteita, mutta myös pelkoa, epävarmuutta ja riittämättömyyden tunteita. Voidaan jopa sanoa, että oman lapsen syntyessä äiti saa lahjaksi myös syyllisyyden omasta riittämättömyydestään. Lapsen voimakkaat omat tahtotilat, kärsimättömyys ja vaativuus kohdistuvat useimmiten äitiin. Jokainen reagoi näihin lapsen tunnepuuskiin omalla tavallaan. Yhtäkkiä nainen saattaa löytää itsensä kinastelemassa lapsensa kanssa keinottomana, kärsimättömänä, kenties väsyneenä ja toivottomana. Omat tunnepuuskat voivat tuntua entistä vaikeammilta, mikäli ne ovat ristiriidassa oman mikäkuvan kanssa. Jos esimerkiksi on taipuvainen kiltteyteen, miellyttämään muita ja olemaan ilmaisematta vihaansa ja raivoansa, saattaa oman lapsen herättämät raivonja vihanpuuskat tuntua hämmentäviltä ja pelottavilta. Kiltteyden varjopuoli Kun kiltteyteen kasvaneesta aikuisesta naisesta tulee äiti, hän joutuu kohtaamaan oman lapsensa tarvitsevuuden, mutta myös lapsen koko tunneskaalan kiukkuineen ja vihantunteineen. Äitinä joutuu kohtaamaan omassa lapsessaan niitä inhimillisiä puolia, joita on vaikea hyväksyä ja sietää itsessä. Lapsen käyttäytyminen herättää siis juuri niitä alueita äidin tunne-elämässä, joissa on pakkautuneena omassa lapsuudessa kiellettyä ja käsittelemätöntä aggressiota, pettymyksiä ja vihaa. Siten aikuisen naisen lapsuudessa koetut asiat voivat suoraan heijastua omiin lapsiin ja purkautua kontrolloimattomana heitä kohtaan. Neuvottomaksi ja yksin ei kannata jäädä, vaan etsiä apua. Lähde: naisenvakivalta.fi
8 www.ipanaposti.fi 9 MLL Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnassa maahan muuttaneen äidin arjen kaverina toimii suomea puhuva vapaaehtoinen. Monesti äiti itsekin. Äitien ystävyys vähentää yksinäisyyttä Ystävän kanssaan voi harjoitella suomen kieltä ilman paineita. Käydä yhdessä kaupassa, kirjastossa, kävelyllä tai vaikka perhekahvilassa. Toiminta on maksutonta ja vapaaehtoiset koulutetaan tehtävään. Kummankin lapset voivat olla mukana toiminnassa. Tapaamisia on noin pari tuntia kahdesti kuussa. Hae ystävää Tule ystäväksi Tulisitko ystäväksi? uudenmaanpiiri.mll.fi
10 www.ipanaposti.fi 11 ”Muskariin on aina kiva mennä. Se saa hyvälle tuulelle meidät molemmat!” Helsinki Espoo Vantaa Tampere Jamkids.fi Musiikin iloa 0–6-vuotiaille ”Muskariin on aina kiva mennä. Se saa hyvälle tuulelle meidät molemmat!” Helsinki Espoo Vantaa Tampere Jamkids.fi Musiikin iloa 0–6-vuotiaille A jan käyttöön ja ajan hallintaan liittyvät kysymykset saavat helposti voimattomaksi: ei ole mitään tehtävissä, koska aika ei riitä kaikkeen, eikä vuorokauteen saa lisää tunteja! On olemassa kuitenkin tehokasta ja tehotonta ajan käyttöä. Tehoton ajan käyttö voi johtaa stressiin ja loppuun palamiseen, parisuhteen pulmiin ja siihen, että lapset jäävät vaille perheen yhteistä vuorovaikutusta. Hyvä ajanhallinta edellyttää mm. tärkeysjärjestyksen laatimista eri ajankäyttötavoille ja asioille, tehtävien jakamista perheessä, täydellisyyden tavoittelusta luopumista sekä kieltäytymisen opettelua. Seuraavaksi esitellään yksi tapa tarkastella ajankäyttöä. Erilaiset ajankäyttötavat on jaettu ihmissuhdeajaksi, virkistysajaksi ja työajaksi. 1. Ihmissuhdeaika Ihmissuhdeaika on sitä aikaa, jolloin panet sivuun omat henkilökohtaiset, yksityiset tarpeesi ja velvoitteesi ja keskityt nauttimaan perheen, sukulaisten tai ystävien seurasta. 2. Virkistysaika Virkistysaikana teet miellyttäviä asioita, siis kaikkea sellaista, joka palauttaa voimiasi. 3. Työaika Työaikaa on useimpien aikuisten päivissä eniten. Puhdas työaika on sellaista tekemistä, johon et liitä erityistä nautintoa tai jonka aikana et voi keskittyä ihmissuhteisiin. Laadi tärkeysjärjestys asioille. Mieti mikä on sinun ja perheesi kannalta olennaisinta, ja tee ne asiat ensin ja vähemmän tärkeät asiat vasta sen jälkeen. Perhe-elämän asioiden tärkeysjärjestys muuttuu sen mukaan, missä perhe-elämän vaiheessa ollaan. Pikkulasten perheessä lasten tarpeet määräävät paljolti vanhempien valintoja. Kohti parempaa ajanhallintaa lapsiperheessä Sopikaa vastuista perheessänne. Onko välttämättömät työt jaettu tasapuolisesti? Tarkastellessasi vastuita koeta nähdä erilaiset velvoitteet neutraaleina tehtävinä, älä ainakaan aluksi jaa niitä arvokkaisiin ja arvottomiin. Jos tarkastelun jälkeen koet, että tehtävät pitäisi jakaa oikeudenmukaisemmin, kutsu perhe palaveriin ja kerro havainnoistasi. Luovu täydellisyyden tavoittelusta. Jos olet asettanut tavoitteet liian korkealle, olet koko ajan tyytymätön ja turhautunut, etkä pysähdy nauttimaan pienistä saavutuksistasi. Tee välttämättömät asiat vitkastelematta. Monet asiat ovat pakollisia eli sellaisia, että ne on tehtävä vaikka ei huvittaisikaan. Nämä asiat kannattaa tehdä heti pois vaivaamasta, koska tekemättöminä ne rasittavat mieltäsi ja vievät paljon ajatusja tunne-energiaa. Opettele sanomaan jämäkästi ”ei”. Et voi aina miellyttää perheenjäseniä, ystäviä, sukulaisia tai työkavereita ja vastata kaikkiin toisten tarpeisiin ja toiveisiin ”kyllä” oman hyvinvointisi kustannuksella. Itsestä huolehtiminen ei ole itsekästä, itsekkäämpää on laittaa toiset tuntemaan nahoissaan väsymyksesi, stressaantuneisuutesi tai ärtymyksesi. Muista lepopäivä! Lepopäivä rytmittää arjen: Arkea sietää, kun tietää pyhän aikanaan koittavan. Pyhästä saa ottaa ilon irti muistaessaan, että arki on jo ovella. Arki ja lepopäivä ovat yksi elämän vastakohtapareista: työ ja leikki, melu ja hiljaisuus, raataminen ja lepo, liike ja pysähdys. Koko päivän huilaaminen on saavuttamaton ylellisyys lapsiperheessä, mutta tärkeintä onkin rytminvaihdos: lepopäivä on erilainen, muista päivistä poikkeava. Ei ole merkitystä, onko ihminen työssä vai työtön, kotihoidontukelainen vai uravanhempi: jokainen tarvitsee tauon siihen tavalliseen. ” Opettele sanomaan jämäkästi EI! Et voi aina miellyttää perheenjäseniä, ystäviä, sukulaisia tai työkavereita ja vastata kaikkiin toisten tarpeisiin.”
10 www.ipanaposti.fi 11 ”Muskariin on aina kiva mennä. Se saa hyvälle tuulelle meidät molemmat!” Helsinki Espoo Vantaa Tampere Jamkids.fi Musiikin iloa 0–6-vuotiaille ”Muskariin on aina kiva mennä. Se saa hyvälle tuulelle meidät molemmat!” Helsinki Espoo Vantaa Tampere Jamkids.fi Musiikin iloa 0–6-vuotiaille
12 13 Espanjalainen sananlasku kuuluu: El Mundo es un Paňuelo eli maailma on nenäliina. Vain pieni tilkku. Ja niinhän se on. Kaikki me olemme samanlaisia ja lähellä toisiamme. Teatteri Hevosenkenkä on vieraillut Japanissa säännöllisesti vuodesta 1997 lähtien ja japanilaiset lapset ovat nähneet jo 114 Hevosenkengän esitystä. Nyt marraskuussa Kanagawan alueen lapset odottavat meitä jälleen ja ohjelmassa piti olla juhlanäytelmämme Karhu jota ei ollutkaan. Tämän näytelmän vienti ei kuitenkaan onnistu maailmantilanteen vuoksi. Laivarahti ei ole mahdollinen lavasteiden viennille. Mutta Hevosenkenkä sinne halutaan ja niinpä lähtee Kani Untuvakerä neljännen kerran Japaniin! Edellisen kerran lavasteet odottavat siellä valmiina. Japanin vierailujen merkitystä Hevosenkengälle ei voi liikaa ylistää. Niin hienoa se on ollut. Saamme joka vierailulla kuulla lasten suusta repliikkejä edellisiltä vierailuiltamme. Esimerkiksi Kani Untuvakerän kolme asiaa: Ota kakkua, muista kiittää, varo kettua, on tullut ihan kuolemattomaksi. Esityksissä on sama ihana ja vastaanottavainen tunnelma kuin Juhannusmäellä vaikka esityskieli Japanissa on myös suomi. Hienovaraista simultaanitulkkausta käytetään tietyissä kohdissa apuna. Suomessa kotinäyttämömme uutuus tulee jälleen muumimaailmasta. Kuusi talvinen tarina Muumilaaksossa tuo Tove Janssonin herkullisen peikkomaailman harvemmin teatterissa nähdyn sadun kautta yleisöllemme. Muumeja rakastetaan, se on selvä, mutta ovat he vähän kurittomiakin ja villejä hahmoja on paljon tutumpien lisäksi. Anne Rautiainen ohjaa tämän kauniin lumisen tarinan ja Janne Siltavuori suunnittelee maiseman. Teatteri toimii edelleen laajalla kirjolla. On Tusculumin taideterapiaryhmät, vauvateatteria, vauvojen värikylvyt ja paljon muuta työpajaja tapahtumatoimintaa. Syntymäpäiviä vietetään Maailma on nenäliina!
12 www.ipanaposti.fi 13 Esitysajat www.hevosenkenka.fi Liput ja tiedustelut p. 09 4391 220. hevosenkenka@hevosenkenka.fi hevosenkenka.fi tai lippu.fi Juhannusmäki 2, Mankkaa, Espoo Tove Jansson: KUUSI Ohjaus: Anne Rautiainen Ensi-ilta 20.11.2026 Kotinäyttämöllä: • Kani Untuvakerä • Näin Unessa • Nils Holgersson ja Villihanhet • Viiru ja Pesonen • Kummituskekkerit • Tatu ja Patu etsivinä • Tove Jansson: Kuusi Esiinnymme myös tilauksesta kouluissa, päiväkodeissa, kulttuurikeskuksissa, teattereissa sekä tapahtumissa lähellä ja kaukana seuraavilla esityksillä: • Tove Jansson: Kuusi – talvinen tarina Muumilaaksossa • Tatu ja Patu etsivinä – tapaus puolittaja • Tove Jansson: Näkymätön lapsi • Konna ja Konstaapeli Kerttu • Näin Unessa – teatteria taaperoille ja vauvoille • Viiru ja Pesonen/Pettson och Findus • Kummituskekkerit/Spökstök • Pippuridino/Dunderdino • Kani Untuvakerä/Kanin Dunboll Maailma on nenäliina! Hevosenkengän tilassa, joka on sisustettu tarkoitukseen ja jonka seinät ovat saaneet hauskat maalaukset ilahduttamaan syntymäpäiväsankaria vieraineen Noel Aropaltion kädestä. Tulkaa katsomaan ja sopimaan kanssamme ajankohdasta ja tarjoilusta. Taiteen ja kulttuurin merkitystä kaikille jo aivan pienestä pitäen ei voi liikaa korostaa. Oikea taide-elämys lapsuudessa voi vaikuttaa koko elämän ajan. Tästä olemme jo Hevosenkengänkin osalta saaneet valtavasti näyttöä. Teatterin tarjoamaa kokonaisvaltaista elämystä ei korvaa mikään. Tulkaa meille, koulut, päiväkodit, perheet, kummit ja kaimat. Ottakaa yhteyttä, että saamme kertoa teille lisää. Ja saa meille tulla ilman lapsiakin. Jokaisessa meissä asuu edelleen se maailmaa ihmettelevä pieni henkilö, joka tarvitsee satumaailmaa ja sen seikkailuja ja viisautta. Kirsi Siren, Teatterinjohtaja, Organisaationjohtaja Teatteri Hevosenkenkä ja Museo Leikki K ulttuuria
14 www.ipanaposti.fi 15 Huhutaan, että Viaporin rakennuttaja Augustin Ehrensvärd on jättänyt jälkeensä salaisuuden: kammion, johon on kätketty linnoituksen salattu aarre. Itse Kuningas Kustaa III on saapunut Viaporiin etsimään arvoituksellista kammiota. Aarteen löytyminen voi kuitenkin olla nokkeluutta ja uskallusta vaativa tehtävä. Siksi Kustaa III kutsuu nyt luotettavia apujoukkoja mukaan huimaan seikkailuun, joka vie hämyisiin tunneleihin, bastionien varjoihin, vehreisiin puutarhoihin ja linnoituskaupungin elämään. Seikkailu voi alkaa! Kätketyn kammion salaisuus -seikkailukierros vie aikamatkalle 1700-luvulle ratkomaan kauan unohdettuna ollutta arvoitusta. Kierroksella kuljetaan johtolankojen avulla ja kohdataan jännittäviä tilanteita ja erikoisia sattumuksia aikojen takaa. Kierroksella tutustutaan Suomenlinnaan ja 1700-lukuun hauskalla ja elämyksellisellä tavalla ja samalla opitaan historiaa. Kierros perustuu historialliseen taustatietoon ja kierroksen aikana tavataan historiallisia henkilöitä; kuninkaan ohella muun muassa eräs kauppiasrouva Söderberg. Historiaa hauskasti Suomenlinnassa Seikkailun reitti kulkee Suomenlinnan merilinnoituksen historiallisessa miljöössä. Kierros kulkee Suomenlinnan Susisaarelle ja matkan varrella nähdään myös linnoituksen kuivatelakka. Välillä poiketaan hämäriin bastioneihin, joten taskulampuillekin on tarvetta. Suomenlinnan historiaan voi tutustua myös museoissa. Suomenlinnamuseo kertoo linnoituksen kiehtovan historian lisäksi sen asukkaiden arjesta ja juhlista. Ehrensvärd-museon kaunis rokokoointeriööri kuvastaa puolestaan 1700-luvun aatelisten kotia. Museon rakennus olikin linnoituksen suunnittelijan ja rakennustöiden johtajan Augustin Ehrensvärdin koti. Museossa järjestetään kesällä 2026 Neiti Blomcreutzin talokierroksia, joilla museoon tutustutaan aikalaisen silmin. Samalla tapaillaan ajan muotitanssin menuetin askelia ja tutustutaan viuhkakielen saloihin. Sofia Ulrika Blomcreutz oli eversti Didrik Blomcreutzin tytär. Herra Blomcreutz toimi linnoitustöiden johtajana linnoituksen perustaja Augustin Ehrensvärdin ollessa muualla. Seikkailukierroksella kuljetaan Suomenlinnan kesäisissä maisemissa. Seikkailukierroksella käydään myös linnoituksen tunneleissa, joissa tarvitaan taskulamppuja.
14 15 SUOMENLINNASSA 6.6.-22.8.2026 Lisätiedot ja liput (16 €): Ehrensvärd-seura 09 68999850, guidebooking@suomenlinnatours.com www.suomenlinnatours.com Ehrensvärd-seura, 09-68999850, guidebooking@suomenlinnatours.com, www.suomenlinnatours.com Neiti Blomcreutz (Catrine Krusberg) Ehrensvärd-museon rokokoomiljöössä. Kätketyn kammion salaisuus -seikkailukierroksen kuningas Kustaa III, kauppias rouva Söderberg ja laivapoika Mikael. Kuvassa: Elias Edström, Auli Laine ja Petra Rauhala.
16 www.ipanaposti.fi 17 Uimakausi alkaa – rantapelastajat päivystävät rannoilla Uimarantojen vedenlaatua seurataan säännöllisesti Helsingissä on tulevana kesänä 26 yleistä uimarantaa. Uimarannoilta otetaan vesinäytteitä säännöllisesti kesän aikana. Veden hygieenistä laatua seurataan määrittämällä vesinäytteistä ulosteperäisiä bakteereita. Lisäksi rannoilla mitataan veden lämpötilaa sekä havainnoidaan sinilevien määrää. Vantaanjoen varren uimarannoilla (Pikkukoski, Pakila ja Tapaninvainio) vedenlaadun on todettu heikentyvän tilapäisesti runsaiden sateiden yhteydessä, eikä Vantaanjoen uimarannoilla suositella tällöin uimista. Vantaanjoen valuma-alueen sateet vaikuttavat joen varren uimarantojen vedenlaatuun keskimäärin 3–5 vuorokauden ajan. Vantaanjoen uimarannoilla on ollut vastaavia uinninrajoituksia myös edellisinä kesinä. Marjaniemen uimarannan veden laadun on havaittu heikentyneen muun muassa hulevesien vaikutuksesta, minkä vuoksi uimarannan alueen hulevesijärjestelyitä parannetaan. Uimarannalla sijainneet hulevesikaivot poistetaan ja hulevedet tullaan uudelleenohjaamaan. Helsingin kaupunki seuraa tehostetusti suosittuja uimarantoja, joissa kaupunkialueen hulevedet saattavat vaikuttaa uimaveden hygieeniseen laatuun. Näytteitä otetaan tehostetusti Pikkukosken, Marjaniemen, Rastilan, Aurinkolahden, Hietarannan, Lauttasaaren sekä Munkkiniemen uimarannoilla kesän 2026 aikana. Rantapelastajat päivystävät suurilla yleisillä uimarannoilla 1.6.–9.8. Tänä kesänä Helsingin uimarannoilla työskentelee yhteensä 48 rantapelastajaa, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Rantapelastajien läsnäolosta huolimatta lapset ovat uimarannoilla aina huoltajien vastuulla. Uimarannalle saavuttaessa on suositeltavaa tutustua rannan infotauluun, tarkistaa siitä rannan syvyysprofiili ja mahdolliset äkkisyväkohdat sekä muut infotaulussa olevat tärkeät ohjeistukset. Lisäksi rantapelastajat ohjeistavat ja auttavat tarvittaessa. Uusimmat tutkimustulokset veden laadusta löytyvät rantojen ilmoitustauluilta ja ulkoliikunta.fi-sivustolta. Täksi kesäksi Aurinkolahden uimarannan esteettömyyttä on parannettu, ja pyörätuolilla pääsee rannan parkkipaikalta pukukoppien kautta rantaveteen niin sanottua pyörätuolimattoa pitkin. Aurinkolahden ja Hietarannan uimarannoilla on myös lainattavissa uimatuoleja päivittäin rantapelastajien työaikojen puitteissa kello 10–20. Uimarannoille, joissa rantapelastajat päivystävät, on myös määritetty kevyen vesiliikenteen väylät rantojen reunoille. Näille rannoille voi rantautua esimerkiksi suplaudoilla, soutuveneillä ja kajakeilla.
16 17 K aupungin kuulumiset K aupungin verkkosivustolle on julkaistu uusi kokonaisuus: Lapsiperheiden Helsinki-sivusto on varsinainen perheiden tietopankki. Sivusto kokoaa yhteen tietoa niin raskausajasta, lapsen kehityksestä, perheiden hyvinvoinnista kuin perheitä hyödyttävistä palveluista. Vanhemmat löytävät sivustolta asiantuntijatietoa lapsensa kehityksestä eri ikävaiheissa sekä käytännönläheisiä vinkkejä perheen hyvinvoinnin tukemiseen. Kunkin teeman yhteydessä ohjataan myös oikean palvelun äärelle, jos sivuston neuvot eivät helpota tilannetta. – Uudella sivustolla kerrotaan paljon ajankohtaisista teemoista, joista vanhemmat usein kyselevät, kuten lapsen ensipuhelimesta, ruutuajasta tai pelaamisesta. Monesti vanhempia puhututtaa myös lapsen muuttuva tunnemaailma, kaverisuhteet ja itsetunto, kun koulu alkaa – näihin kaikkiin saa hyvin vastauksia Lapsiperheiden Helsinki -sivuilta, kertoo sivuston kehittämiseen osallistunut kuraattori Leila Laitinen. Monipuolista tukea perheille Sivusto hyödyntää kaupungin henkilöstön asiantuntemusta yli hallinnollisten rajojen. Aineistoa ovat olleet tekemässä esimerkiksi neuvolan ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitajia, perheiden palveluiden sosiaaliohjaajia, opiskeluhuollon kuraattoreita ja psykologeja, perheneuvolan psykoterapeutteja, puheja toimintaterapeutteja sekä liikunta-alan asiantuntijoita. Kokonaisuus kattaa lapsiperheen vaiheet vauvan suunnittelusta lapsen alakoulun loppuun. Tekeillä on myös teini-ikäisten vanhemmille suunnattu osio, joka julkaistaan kevään aikana. Lisäksi Lapsiperheiden Helsinki tarjoaa monipuolisesti nostoja esimerkiksi leikkipuistojen ja kirjastojen tapahtumista, koulujen harrastusryhmistä ja järjestöjen toiminnasta. Uusi Lapsiperheiden Helsinki -sivusto tarjoaa tukea ja tietoa perheiden arkeen Sivusto on laaja katsaus lapsiperhearkeen ja perustuu monelle tutuksi tulleeseen Perheentukisivustoon. – Aiempaa Perheentuki-sivustoa on kaivattu paljon. Halusimme koota helsinkiläisille vanhemmille tietoa, jotta sitä olisi kätevä käyttää. Toiveena on tarjota opastusta vanhemmille, jotta he voisivat ratkoa kotona erilaisia tilanteita ja toisaalta tietoa siitä, mistä apua saa, taustoittaa Helsingin perhepalvelujen johtaja Terhi Pippuri. Tervetuloa tutustumaan: www.hel.fi/ lapsiperheiden-helsinki Lisätietoja Terhi Pippuri Helsingin perhepalvelujen johtaja Puh: 040 7395220 | terhi.pippuri@hel.fi Helsingin kaupunki, sosiaali-, terveysja pelastustoimiala Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta helsinkiläisille yhteistyöllä ja vahvalla osaamisella Toinen linja 4A PL 6000 00099 Helsingin kaupunki 09 310 5015 (vaihde) www.hel.fi/sotepe
18 19 N ykyään suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa tiheään asutuissa taajamissa, joissa kosketukset elävään luontoon saattavat jäädä puiston puihin ja ankkalameen. Jatkuvan kiireisen elämänrytmin ihmisillä ei ole aikaa kulkea metsissä, nauttia luonnon vapaudesta. Lapsilla harrastukset ovat siirtyneet entistä enemmän sisätiloihin ja samalla muuttuneet passiivisemmiksi. Televisio, videot ja tietokonepelien kyllästämille kaupunkilaislapsille jo retki lähialueen metsiin hätkähdyttää. Hiljaisuus on heille kokemus, luonnossa liikkuminen seikkailua ja jännitystä. Maastossa kulkeminen ja leikkiminen kehittävät lasta monipuolisesti. Motoriset perustaidot, kuten kävely, juoksu, hyppiminen, kiipeäminen, heiluminen, pyöriminen, heittäminen ja työntäminen kehittyvät huomaamatta erilaisissa leikeissä. Metsän maastopohjan vaihtelevuus antaa entistä enemmän liikunnan mahdollisuuksia. Emotionaalisella alueella voidaan saavuttaa valtavasti kokemuksia liikkumalla luonnossa eri tavoin: valoisalla, pimeällä eri vuoden aikoina, yhdessä ja yksin. Tiedollisesti voidaan oppia luonnosta paljon liikkumalla ja sitä tarkkaillen. Metsä leikkikenttänä Metsä on monipuolinen paikka lapsen leikkeihin, mutta aivan liian vähän hyödynnetty. Tiukasti taistellaan salivuoroista ja halliajoista, vaikka osa lasten harjoituksista voitaisiin toteuttaa raittiissa ilmassa; ulkona metsässä. Jokamiehen oikeudet antavat mahdollisuuden liikkua metsän laajalla leikkikentällä vanhemman mielikuvituksen ja innokkuuden mukaan. Jokamiehen oikeuksien mukaan meillä on oikeus: Takaisin luontoon • Kulkeajalan,hiihtäentaipyöräillentoisenmaallakunhansiitäei aiheudu kohtuutonta haittaa. • Liikkuavesialueillasekäankkuroidavenetilapäisestivahinkoatai häiriötä tuottamatta. • Ottaajuomavettävesistöstätailähteestä. • Kerätäluonnonmarjoja,sieniäjakukkia,mikäliniistäeitoisin säädetty. • Onkiailmankalastuskorttiaomankunnanalueella. Meillä ei ole ilman maanomistajan lupaa oikeutta: • Avotulentekoonmaastossa • Ajaamoottoriajoneuvollatoisenmaalla • Ottaasammalta,jäkälää,turvetta,multaa,savea,soraataikiveä • Katkoaoksiataimuutoinvahingoittaataikaataakasvavaapuuta Hyvässä maastoleikissä yhdistyy kaksi asiaa: ruumiillinen ponnistus ja henkinen toiminta. Nämä asiat maastossa eri tavoin riippuen leikin luonteesta ja tarkoituksesta. Leikeissä, joissa joudutaan miettimään etenemistapaa tai piilopaikkaa lapsilla on mahdollisuus käyttää kekseliäisyyttä ja mielikuvitustaan. Lähde suunnistusliitto.fi
18 www.ipanaposti.fi 19 L iikutaan yhdessä L uonnossa Parhaat metsäjumpan liikkeet ja leikit • Karhukävely:Kokeillaanliikkuakonttaamallataikämmenetja jalkapohjat maassa – maasto tuo tähän mukavasti lisätehoa! • Kantohyppely:Hypitäänpieniltäkannoiltajakiviltäalastai tasajalkaa niiden yli. • Puuhalaus:Halaillaanpuitajakurkotellaansamallavarpaille venyttämään koko kehoa. • Tasapainorata:Etsitäänkaatunutpuunrunkojaharjoitellaansen päällä kävelyä tai kyykistymistä. • Metsäeläintenmatkiminen:Hypitäänkuinjäniksettaikurotellaan kaulaa ja pyöritellään siipiä kuin linnut. Vinkkejä onnistuneeseen retkeen • Alusta:Hyödynnäpuidenoksiajakantoja,pehmeäsammaltoimii loistavana alustana kuperkeikoille. • Leikinomaisuus:Yhdistäjumppaanluontoleikkejä,kutenhippaa puun ympäri tai leikkimällä ”Metsämaata”, jossa haetaan tiettyjä esineitä luonnosta. • Turvallisuus:Varmista,ettäkiipeilypuutovatmataliajaettäalustaon tasainen ennen hyppyjä. • Eväät:Taukojalämpimätjuomatnuotiopaikallataieväsretki kruunaavat aina metsäpäivän.
LAPSEN ARVOISTA AIKAA Tule tukiperheeksi – sillä on iso merkitys. pelastakaalapset.fi/tukiperhe