• Informo FINVAn asiakaslehti 1/2011 | WWW.finva.fi Ennakointi ON innovointia! Finanssialan sääntely kiristyy ja finanssivalvonta vahvistuu Euroopassa Mikko Sinko ­ suomalainen menestystarina Lontoon Cityssä Koulutustarjontamme löytyy sivuilta 13­21. Informo 1/2011 1
• Sisältö Luennoitsijat jakoivat kokemuksiaan sosiaalisesta mediasta FINVA järjesti luennoitsijoille suunnatun aamupäivän. Tilaisuuteen oli kutsuttu luennoitsijoita, jotka olivat ilmoittaneet kiinnostuksestaan sosiaaliseen mediaan. S.9. Kuva Teppo Jokinen Tutustu monipu olis koulutu een starjont aamme ! S.13­21 . Ennakointi ON innovointia! Kuva Teppo Jokinen 4 Suomalainen menestystarina Lontoon Cityssä 8 OTTI-koulutukset päässeet vauhtiin 9 Luennoitsijat jakoivat kokemuksiaan sosiaalisesta mediasta 10 Ennakointi ON innovointia! 12 Dynamiikkaa ryhmään! 13 FINVAn koulutuskalenteri 22 Mistä rahat hyvinvointipalveluihin? 23 Kolumni: Teemu Jokela 24 Finanssialan sääntely kiristyy ja finanssivalvonta vahvistuu Euroopassa 28 F-SHAPE-hanke tutkii henkilökohtaisia oppimisen tiloja 29 Bulevardilla Ennakoinnissa siirrytään tulevaisuudesta nykyisyyteen. Professori Markku Wilenius ja FINVA toteuttavat yhteistyössä ennakointivalmennuksen. S.10. Dynamiikkaa ryhmään! Kuvat Teppo Jokinen Näyttelijä Elina Stirkkinen sai VTS-asiantuntijat innostumaan. S.12. 2 Informo 1/2011
• INFORMO 1/2011 FINVAn asiakaslehti Julkaisija Vakuutustiedon Kehittämissäätiö Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA Päätoimittaja Hannele Ikonen hannele.ikonen@finva.fi puh. 0404 503 450 Toimitus Paula Hämäläinen paula.hamalainen@finva.fi puh. 0404 503 464 Bulevardi 28 00120 Helsinki puh. 0404 503 490 faksi 0404 503 480 www.finva.fi Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset kustannus@finva.fi Osoitelähde FINVAn asiakasrekisteri Ulkoasu ja taitto Teppo Jokinen Painopaikka PunaMusta Oy, 2011 Pääkirjoitus Sinnikkyydellä ja rohkeudella menestystä O n aina ilo lukea suomalaisista menestystarinoista maailmalla. Suoma laisia menestyneitä yritysjohtajia kyllä löytyy, mutta vakuutusalalla har vinaisemmin. Tästä lehdestä voimme kuitenkin lukea huikean tarinan siitä, miten parin vuoden Lontoon keikasta tuleekin Mikko Sinkolle elämäntehtävä ja kokonaisen uuden bisneksen alku. Sinkon tarinassa ­ kuten niin mones sa muussakin menestystarinassa ­ korostuu sinnikkyys ja peräänantamat tomuus, rohkeus lähteä uusille urille, innostus työhön sekä ripaus onnea ja sattumaa. Sinkon tarina on myös erinomainen opetus siitä, kuinka virheistä voi oppia ja kääntää ne menestykseksi. Sinnikkyyttä, rohkeutta ja uudenlaista ajattelua tarvitaan edelleen. Tulevai suutta ei kukaan tiedä, mutta sitä voi ennakoida ja siihen voi vaikuttaa. Tu levaisuuden tutkijan, professori Markku Wileniuksen mukaan ennakointia tulisi tehdä laajasti, ei vain omaan toimialaan katsoen. Saadut näkemykset pitäisi viedä myös käytäntöön. Kuva Teppo Jokinen Uudenlaisia ratkaisuja kaivataan myös harmaantuvan hyvinvointiyh teiskuntamme alati kasvavien ter veyden ja vanhushuollon menojen rahoittamiseen. Voisiko pohjoismai nen hyvinvointivaltio olla menestys tarina maailmalla? Sosiaalisen median myötä siirrym me aineettomaan maailmaan, mikä mahdollistaa vapaaehtoisuuteen pe rustuvan yhteisöllisyyden ja osaami sen jakamisen. Tämä asettaa meille haasteita, mutta antaa meille myös huikeita mahdollisuuksia. Hannele Ikonen hannele.ikonen@finva.fi FINVAn puhelin- ja faksinumerot muuttuneet FINVAn lankapuhelinnumerot ovat muuttuneet. Uudet numerot ovat 0404-alkuisia. Vaihteen numero on 0404 503 490 Uusi faksinumero on 0404 503 480. Uudet, tarkemmat yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme www.finva.fi. GSM-numerot pysyvät entisellään. Informo 1/2011 3
• 4 Informo 1/2011
• Teksti: Paula Hämäläinen · Kuvat: Teppo Jokinen ja Kati Hankala Lontoon Cityssä on osa Suomen vakuutushistoriaa Suomalainen sisu henkilöityy Compren Mikko Sinkoon. Uskallus tarttua run-offiin on kantanut pitkälle. Suomalainen menestystarina C ompre Holdings Limitedin puheen johtaja Mikko Sinkosta huokuu tie totaito. Hänen uransa vakuutusalal la alkoi 1960luvun lopulla, ja yli neljän kymmenen vuoden aikana on ehtinyt ta pahtua. Sinkoa kuunnellessa palaa aikamat kalle 1970luvulta lähtien. Samalla avautu vat jälleenvakuuttamisen taustat. Kun markkinaosuuksia oli vaikea kasvattaa kotimaassa, haettiin kasvu ulkomailta. Kun eräs tunnettu aktuaari innostui jälleenva kuuttamisesta, ajateltiin, että ulkomaisen bisneksen täytyy olla kannattavaa. ja innokas. Kaupunki ja haasteet kiinnos tivat, ja ajatuksena oli parin, kolmen vuo den pesti. Into vaihtui realismiksi Jo muutaman kuukauden jälkeen selvisi, että emoyhtiöissä ei ollut tiedetty asioiden todellista tilaa. Suomalaisten omistajien nä kökulmasta bisnes oli siihen saakka näyttä nyt kannattavalta, kun Lontoon yhtiöiden volyymi oli ollut suuri ja kassavirta hyvä. Suomessa ei tuolloin vielä täysin ymmär retty jälleenvakuutuksen luonnetta eikä sen pitkähäntäisyydestä johtuvaa tuloksen hidasta selviämistä. Ei myöskään tajuttu kansainvälisen jälleenvakuutusmarkkinan, varsinkaan Lontoon, luonnetta. Jälkikäteen voi tuntua loogiselta, että isot, vakiintuneet yhtiöt saivat parhaat palat. Markkinan marginaalissa toimivat pienet ulkomaiset tytäryhtiöt saivat tyytyä siihen, mitä isoille ei saatu kaupaksi. Tuona aikana suomalaiset kuitenkin olivat samassa ve neessä monien muiden kanssa eikä yhtiöi den fiksuutta voi mitenkään kyseenalaistaa. Into vaihtui Lontoossa realismiksi, ja aja teltu uuden kehittäminen vaihtui vanhojen sotkujen selvittämiseksi. Sinko kertoo avoi mesti katuneensa ratkaisua jättää kotimaa, eikä aluksi ollut muutenkaan helppoa. Per he kuitenkin tuki ja hitsautui entisestään. Myös luonteenlaadusta oli hyötyä. ­ Sisu ei antanut periksi palata maitoju nalla Suomeen, Sinko kertoo. Lontoo näyttäytyi houkuttelevana Mikko Sinko työskenteli 1960luvun lopus ta 1980luvun alkuun Aurassa. 1970luvul la Lontoo alkoi houkutella suomalaisiakin vakuutusyhtiöitä päämarkkinapaikkana. Nämä lähtivät mukaan tuolloin muotiin tulleeseen kansainvälistymiseen. Jos halusi olla arvostettu, piti olla mukana Lontoossa. 1980luvun puolivälissä suomalaisten va hinkovakuutusyhtiöiden bisneksestä tuli kin lähes puolet ulkomailta. Tämän oli saanut aikaan kotimainen markkinaosuustaistelu. Yhtiöt olivat vaka varaisia, mutta kotimaassa kasvumahdol lisuudet olivat rajalliset. Erikoista oli, että tuolloin kotimaisen vahinkovakuutuksen markkinaosuuteen laskettiin myös ulko mailta saatu jälleenvakuutuksen maksutulo. Sinkon tarina muistuttaa kuulijaa siitä, että ei pidä lannistua ja virheistä voi myös oppia. 1980luvun puolivälissä alkoi kuitenkin olla jo aika paljon huolestumista ilmassa. Teollisuusvakuutus ja Tapiola alkoivat ky syä englantilaisten tytäryhtiöiden johdolta asiain tilasta enemmän, mutta eivät saa neet vastauksia. Yhtiöt fuusioituivat vuonna 1984, ja Lontooseen haluttiin suomalainen johtaja paikalle. Ajatuksena oli, että suoma lainen johtaja koordinoisi fuusiota. Tavoit teena oli päästä käsiksi entistä isompaan ja parempaan bisnekseen. Sinko oli tuolloin töissä Fennian edeltä jässä, Yrittäjäin Vakuutuksessa ulkomaan toimintojen johtajana. Kun hänelle tar jottiin mahdollisuutta lähteä Lontooseen, hän oli omien sanojensa mukaan nuori Mikko Sinko on näyttänyt työllään ja sinnikkyydellään, että suomalaisfirma pärjää Lontoon cityammattilaisille. Informo 1/2011 5
• "Sisu ei antanut periksi palata maitojunalla Suomeen." Ei auttanut muu kuin alkaa selvittää tuol loisen FIGREn tilannetta tappioineen ja miettiä, miten tilanteesta päästään ylöspäin. Tilannetta selvittämään perustettiin oma, erillinen hallintoyhtiö, Compre Administra tors. Koko myöhempi runoffiin perustuva bisnesidea alkunsa. Tuolloin ei vielä käytet ty termiä runoff eikä tiedetty juuri mitään sen laajuudesta markkinoilla eikä mahdol lisesta palvelujen tarpeesta. Sitä oli kuiten kin alkajaisiksi runsaasti omasta takaa ­ ni mittäin fuusioituneiden yhtiöiden vanhat vakuutuskannat. Visiona oli, että näin eri koistumalla saadaan omat asiat hoidetuksi tehokkaasti pois alta ja siinä syntyvää am mattitaitoa voidaan myydä myöhemmin muille. Vahva usko run-offiin Runoff ei suinkaan herättänyt innostusta viidenkymmenen työntekijän yhtiössä. Ei hän runoff tuohon aikaan ollut muuten kaan suosikkipuheenaiheita, vaan joissain tilanteissa oli ehkä helpompaa peitellä vai keuksia. Sinkon ajatuksissa kuitenkin oli, että muillakin täytyy olla samankaltaisia on gelmia pinnan alla. Tilanne räjähtikin ylei sesti Lontoossa 1990luvun alussa. FIGRE laitettiin runoffiin ensimmäisten joukos sa markkinoilla ja ensimmäisenä suoma laisomisteisena yhtiönä silloin alkaneessa runoffaallossa. Kun ammattitaito runoffeista oli kas vanut, oli aika alkaa myydä sitä muillekin. Sinko ehdottikin tätä johdolle. Yleisestä suhtautumisesta kertoi vastaanotto, joka ei ollut mitä suotuisin. Sitkeälle Sinkolle riitti kuitenkin tullut vastaus: ­ Jos haluat ja vakaasti uskot, tehdään sitten niin. Tämä johti siihen, että Sinko perusti kol men brittikollegansa kanssa uuden omis tusyhtiön, Compre Holdingsin. Se osti Compre Administratorsin osakeenemmis tön Teollisuusvakuutukselta ja Tapiolalta. Näistä perustajakumppaneista on kaksi yhä Compressa, Ken Davies ja Nick Steer. Mikko Sinkon tarina kertoo päättäväisyydestä, innovatiivisuudesta ja yhteistyötaidoista. Davies oli Sinkolle tuttu Teollisuusvakuu tuksen tytäryhtiöstä, ja Davies puolestaan tunsi Steerin. Kumpikin toimii yhä johto tehtävissä, ja itse asiassa Steerista on tulos sa Sinkon seuraajana koko yhtiöryhmän johtaja ja suurin henkilöomistaja meneil lään olevien uudelleenjärjestelyjen kautta. Kun Sinko kertoo kollegoistaan, hänestä huomaa arvostuksen niin kumppaneitaan, työtovereitaan kuin yhteistyötahoja koh taan. Ylipäänsä ihmisläheisyys ja ihmisten arvostus huokuvat puheissa. Vuonna 1994 Compre Holdings osti loputkin hallintoyhtiön osakkeet ja vakuutusyhtiö FIGREn. Yhdeksänkym mentäluvun puolivälissä ei ollut vielä ko kemuksia siitä, että yksityishenkilöt osta vat perinteikkään vakuutusyhtiön. Tuolloin tuntui oudolta, että institutionaaliset omis tajat Teollisuusvakuutus ja Tapiola korvat taisiin yksityishenkilöillä. Taustalla olivat olleet vielä aiempina osaomistajina perin teikkäät Aura, Pohja, Avakuutus, Turva ja Varma. Sinnikkyys kuitenkin palkittiin. Sinkon täytyi saada vakuuttumaan 58 päätöksen tekijää Suomessa ja Englannissa suun nitelman järkevyydestä, mukaan lukien 6 Informo 1/2011
• valvontaviranomaiset, ennen kuin yritys kauppa saattoi toteutua. Tähän kului kaik kinensa 1,5 vuotta. Lopputulos oli toivottu: miehet saivat yhtiön ostettua. Sinkon tarinan kuulijana tulee mieleen, että ei pidä lannistua ja virheistä voi oppia. Ei pidä kuitenkaan luulla, että Sinko nos taisi itseään jollain tavoin jalustalle. Päin vastoin, hän kertoo aiheesta jalat maassa ja erittäin nöyrästi. Palkintosijoja ei jaeta eikä sormea heristellä. Suomalaisena erottui Lontoossa Miten sitten suomalaisuus näyttäytyi vie raalla maalla? Alussa ei ollut aina helppoa paikallisista erottuvana. ­ Vaikka Compre on brittifirma, sitä pi dettiin suomalaisena. Se ei ollut tuohon aikaan valttikortti vaan yleisesti ihmetel tiin, mitä suomalaisfirma luulee pystyvän sä tarjoamaan Lontoon cityammattilaisille, Sinko kertoo. Kovalla työllä pystyttiin murtamaan aja tusmaailmaa ja verkot kasvoivat entises tään. Compre oli ensin hallinto ja palve luyritys, jonka pääasiakas oli FIGRE. Tämä oli osa Compren ostamiseen liittyvää so pimusta. Sitten alkoi tulla muuta bisnestä Suomesta. Pinnan alla kyteneet sotkut Lon toon päässä kaipasivat selvittelyä. Vähitellen yhtiö sai asiakkaita myös muista maista ja Lontoon markkinoilta. FIGREn ostaminen oli iso edistysaskel ja uskottavuustekijä. Suomessa herättiinkin kansainvälisen jälleenvakuutuksen katastrofaaliseen tilan teeseen 1980­1990luvun vaihteessa nope ammin kuin muissa pohjoismaissa ja en simmäisten joukossa koko maailmassa. Lä hes kaikkien suomalaisten vahinkovakuu tusyhtiöiden taseissa oli merkittävä määrä jälleenvakuutusriskejä. Tilannetta alettiin purkaa aggressiivisesti hyvien runoffor ganisaatioiden avulla. Riskien rajaamisek si jälleenvakuutuskannat siirrettiin erilli siin yhtiöihin. Esimerkiksi Pohjola perusti Bothnia Internationalin, Tapiola Alman ja Teollisuusvakuutus Patria Ren. Sampo oli jo aiemmin perustanut Sampo Internatio nalin jälleenvakuutusbisnestä varten. Tästä tehtiin ryhmän runoffyhtiö, joka nimettiin ST Internationaliksi. Compre on ostanut näistä muut paitsi Alman. Jälleenvakuutuksen määrätietoinen sa neeraus ja suurten riskien ja epävarmuu den eliminointi on merkittävä saavutus Suomen vakuutustoiminnan historiassa. On ihailtavaa, että se pystyttiin tekemään pääosin keskellä 1990luvun lamaa, alan omin voimin ja ilman yhteiskunnan tukea. Interaktiivinen, dynaaminen ja innovatiivinen Lontoo Compressa on yhä yhteensä noin viisikym mentä työntekijää, Lontoon lisäksi nyt myös Helsingissä, Tukholmassa, Malmössa ja Baselissa. Lontoon alkutaipaleelta vuodelta 1984 jäljellä ovat enää Sinko ja Ken Davies. Kuva: Kati Hankala Sinko kertoo, että vuosien aikana työn tekijöiden koulutustaso ja kielitaito ovat kasvaneet. Hän pitääkin tämän päivän työntekijöitä motivoituneina korkean ta son ammattilaisina, mikä heijastaa omalta osaltaan Sinkon arvostusta comprelaisia kohtaan. Jos suomalaisuus herätti Lontoossa kul mien kurtistelua vielä 1990luvun puoli välissä, tilanne on ehtinyt muuttua. Yh teistyökumppanien määrä on laajennut vuosien aikana. Sinko kehuu Lontoon il mapiiriä, mikä on voinut osaltaan vaikut taa muutokseen. Lontoossa innovointi on helppoa, kun alan toimijat työskentele vät lähellä toisiaan. Voi soittaa yhteistyö kumppanille ja sopia tapaamisen vaikka vain kymmenen minuutin kuluttua. Asiat edistyvät vauhdilla ja tavata voi vaikka työ päivän jälkeenkin. Sinkon sanoissa vilisee interaktiivisuus, dynaamisuus ja innovatii visuus, kun hän kertoo Lontoosta. Vielä yhtenä esimerkkinä muutoksesta Sinko muistaa 1970luvun lopun koulu tuksen Tukholmassa. Tuolloin otti oppia jälleenvakuutuksesta Stockholm Ressä. Kokemus on jäänyt mieleen hienona sekä mieleenpainuvana. Tänä päivänä Sinko vierailee eri asioilla Stockholm Ressä: hän on Stockholm Ren kuten kaikkien mui denkin Compren yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja. Meneillään on tosin omis tuksen vaihdos, jonka kautta omistus pie nenee ja Sinko jää hallituksen jäseneksi. Muutaman vuoden työ Lontoossa ve nyikin loppujen lopuksi 23 vuodeksi. Nyt Sinko asuu Suomessa, ja koti Lontoon lie peillä sijaitsevassa viehättävässä keskiai kaisessa Pinnerin kylässä on vaihtunut Helsinkiin. Aiempi runsaan tunnin työ matka suuntaansa on historiaa, ja nykyään liikkuminen on helpompaa. Vuodet ovat luonnollisesti jättäneet kaipuun vuosien työ ja kyläympäristöön. Lontoo ei kuiten kaan ole unohtunut, vaan Sinko käy siellä kymmenisen kertaa vuodessa. Mistä run-offissa on kyse? Run-off-toimintaa syntyy vakuutusyhtiön halutessa luopua vakuutustuotteesta tai tytäryhtiöstä muun muassa kannattavuusongelmien vuoksi. Yhtiö voi myydä tämän jollekin run-off-toimintaa hoitavalle yhtiölle. Lontoossa asioiden edistämistä helpottaa, että moni yhteistyökumppani on lähellä. Informo 1/2011 7
• Teksti: Tuula Rosin OTTI-koulutukset päässeet vauhtiin OTTI Oppimisen tilat työpaikkakouluttajien innoittajina on ESR-hanke, jonka tavoitteena on hyödyntää sosiaalista mediaa osana työpaikkakouluttajien koulutusta. Hanke on käynnistynyt huhtikuussa 2010 ja jatkuu kevääseen 2013. OTTI-hankkeen tavoitteena on kouluttaa 210 oppisopimuksen työpaikkakouluttajaa. E nsimmäinen OTTI (Oppimisen tilat työpaikkakouluttajien innoittajina) hankkeen peruskoulutus toteutet tiin oppisopimuksena työpaikkakoulutta jille lokamarraskuussa 2010, ja seuraa va peruskoulutus on maalishuhtikuussa 2011. Haku kevään koulutukseen päättyy 18.2.2011. OTTIhanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Omnian oppiso pimustoimistojen sekä Jollas Instituutin kanssa; hankkeen kohderyhmää ovat kau pan ja hallinnon tutkintoja oppisopimuk sella opiskelevia ohjaavat työpaikkakoulut tajat. Kaikilla hankkeeseen osallistuvilla on kokemusta työpaikkakouluttajien tehtäväs sään kokemista haasteista ja tavoitteena on löytää sosiaalisen median välineiden kautta uusia tapoja työpaikkakouluttajien koulu tuksen kehittämiseen. Työpaikkakouluttajan rooli on erityisen tär keä, koska oppimisesta jopa 80 prosenttia tapahtuu työssä oppimisessa. Käytännön ko kemuksia työpaikkakouluttajana toimimi sesta koulutuspäivään toi Hanna Hietanen Pohjantähdestä. Koulutuspäivien välissä oppimisprosessia vietiin eteenpäin viikoittaisissa yhteisissä verkkotehtävissä sekä chateissa. Chatkes kusteluja varten opiskelijat jaettiin pienryh miin ja keskusteluja käytiin sekä työpäivän lomassa sekä illalla. Keskusteluiden teemat käsittelivät muun muassa vuorovaikutuksen ja ihmisten erilai suuden vaikutusta työssä oppimiseen, työ paikkakouluttajan tehtävään ja opiskelijan tukemiseen. Ryhmäkeskustelusta poimittua Peruskurssiin osallistuneet kokivat verkko työskentelyn mielenkiintoiseksi sekä haas tavaksi ajankäytön kannalta. Koulutuksen edetessä sekä verkkokeskustelut että chatit alkoivat sujua paremmin: omien ajatus ten ja kokemusten jakaminen alkoi tuntua luontevammalta. Ryhmäkeskustelussa hyväksi havaittu Peruskoulutukset käyntiin Syksyn ensimmäisessä lähipäivässä käytiin läpi koulutuksen kokonaisuutta sekä keski tyttiin erityisesti työpaikkakouluttajan roo lin: mitä työpaikkakouluttajan tehtäviin kuu luu osana oppisopimuksen kokonaisuutta. työssä oppimisen keino on muun muassa myyntihenkilöiden sijoittaminen korvaus ten käsittelyyn kuunteluoppilaaksi. Tällöin parannetaan työntekijöiden ymmärrystä kollegan roolista asiakkaan kokonaispro sessissa. Myös erilaiset asiantuntijat pääse vät tutustumaan aiheisiin, joihin ei omassa työssä välttämättä pääse tarpeeksi sisälle. Keskusteltaessa todettiin, että opiskeli jan motivaatio vaikuttaa vielä enemmän ohjaamiseen kuin erilaisuus tai samanlai suus ohjaajan kanssa. Työpaikkakoulutta jien omia kehityskohteita ovat suunnitel mallisuus, ajanhallinta sekä pitkäjänteisyys. Työpaikkakouluttajien keskinäisten ko kemusten jakamisesta tuli merkittävänä asiana esiin kouluttajan läsnäolo ja ohjaus ­ ja se, ettei ohjaaja tee asioita valmiiksi työssä oppijan puolesta. Työssäoppijalle on tärkeää tehdä asioita itse. Tällöin hän oppii nopeammin kuin vain sivusta seuraamalla. Palautteen antaminen ja arviointi Toisen lähipäivän teemana oli palautteen antaminen sekä arviointi. Palautteen anta misen keskeisiä asioita esitteli monipuoli sesti Tarja Frisk EducaInstituutista. Työssä 8 Informo 1/2011
• Teksti: Paula Hämäläinen · Kuvat: Teppo Jokinen Luennoitsijat jakoivat kokemuksiaan sosiaalisesta mediasta oppimisen arvioinnissa keskeiseksi nousi hyvä työssä oppimisen suunnitelma: Mitä tarkemmin opiskelijaa ohjataan tekemään suunnitelmaa, sitä helpompi sen toteu tumista on myös arvioida. Hyvässä työs sä oppimisen suunnitelmassa kerrotaan esimerkiksi millaisissa ja kuinka usein toteutetuissa kollegan asiakaspalvelutilan teen seuraamisissa halutaan oppia asiakas palveluprosessin hallintaa. Palautteella on ohjattavalle tärkeä merkitys: hän tietää, että suunta on oikea, minkä lisäksi palaute motivoi, opettaa ja lisää itseymmärrystä. Kahden opintopisteen koulutuksessa opiskelijat suorittavat myös itsenäisiä teh täviä, jotka julkaistaan blogeina Ningym päristössä. Perus- ja täydennyskoulutukset vuonna 2011 Keväällä toteutetaan toinen peruskoulutus, jossa ensimmäisen peruskoulutuksen mukaisesti on kaksi lähipäivää. Oppimisprosessia ylläpidetään chateissa ja keskusteluissa. Lähipäivät ovat 4.3. ja 13.5.2011. Koulutukseen haku päättyy 18.2.2011. Hakulomake ja lisätietoja löytyvät verkko-osoitteesta www.finva. fi/koulutusohjelmat/otti.html. Peruskoulutus on avoin kaikille kaupan ja hallinnon alan ammattitutkintojen työpaikkakouluttajille ja työpaikkakouluttajiksi haluaville. Syksyllä 2011 toteutetaan työpaikkakouluttajien täydennyskoulutus, joka on avoin kaikille työpaikkakoulutuksen peruskoulutuksen suorittaneille. Lisätietoja hankkeesta: Hankkeen kotisivulta: www.finva.fi/koulutusohjelmat/otti.html Projektikoordinaattori Juha Martikainen juha.martikainen@finva.fi, p.: 0404 503 457 Gowella,Twitter ja StockTwits avautuivat käsitteinä ja päivän aikana päästiin harjoittelemaan blogeja, chatteja ja verkkoneuvotteluja. FINVA järjesti luennoitsijoille suunnatun aamupäivän joulukuussa. Tilaisuuteen oli kutsuttu luennoitsijoita, jotka olivat ilmoit taneet kiinnostuksestaan sosiaaliseen me diaan. Kiinnostuksesta oli kysytty huhti kuisessa luennoitsijatilaisuudessa. Aamun aikana tutustuttiin sosiaalisen median työvälineisiin. Tilaisuudessa käy tiin läpi, mitä sosiaalisessa mediassa ta pahtuu juuri nyt ja miksi sosiaalinen me dia on niin suosittua. Tilaisuus oli osa FIN VAn OTTIhanketta ja siinä esiteltiin itse hanketta ja siitä saatuja kokemuksia. Logonomi Riitta Friberg antoi hyödylli siä vinkkejä siitä, miten luennoija voi vah vistaa sanomaansa uusissa viestintäkana vissa. Innokkaat pääsivät kokeilemaan käy tännössä FINVAn sosiaalisen median ym päristöä ja tosiaikaista videoneuvottelua. Kameraa ei kannata pelätä, opasti Riitta Friberg. Informo 1/2011 9
• Teksti: Paula Hämäläinen · Kuva: Teppo Jokinen Markku Wilenius: Ennakointi ON innovointia! Finanssialalla säätely tulee kiristymään. Maailmaan luodaan uusi arkkitehtuuri, jonka vaikutukset Suomen kaltaiseen avoimeen talouteen ja finanssialaan tulevat olemaan merkittäviä. Markku Wileniuksen mukaan kehitys edellyttää yrityksiltä kasvavaa sopeutumiskykyä. T urun yliopiston tulevaisuuden tut kimuksen professori ja Allianzin tulevaisuustyön johtaja Markku Wilenius liputtaa ennakoinnin puolesta. Hän on saanut Allianzissa työskennelles sään tutustua aidosti globaaliin yritykseen ja työskennellä sen eteen, että yrityksessä osattaisiin ennakoida toimintaympäristön muutoksia. Tätä kautta hän on ollut mu kana rakentamassa yrityksen toimintaa kestävälle pohjalle. Ennakoinnissa hahmotetaan ensin mah dollisesti tulevaisuudessa odottavan maa ilman rajat. Tämän jälkeen pohditaan, mikä rooli kyseisessä maailmassa halu taan. Tästä vedetään linja edelleen nyky päivään. ­ Näin ollen lähtökohta on täysin toi senlainen perinteiseen strategiatyöhön verrattuna, jossa lähdetään siitä, kuinka Ennakoinnissa siirrytään tulevaisuudesta nykyisyyteen voimme nykyisistä resursseista ja markki noista lähtien kehittää bisnestämme seu raaviksi vuosiksi, Wilenius kertoo. Tiivistetysti ennakoinnissa siirrytään tulevaisuudesta nykyisyyteen. Strategia työssä taasen siirrytään nykyisyydestä kohti tulevaisuutta. Wileniuksen mukaan ennakoinnin pe rusteet tunnetaan ja ennakointia tehdään kin jonkin verran strategiatyön yhteydes sä. Haasteita kuitenkin vielä riittää. 10 Informo 1/2011
• "Ennakointi antaa eväitä uusien tuotteiden, palveluiden, konseptien ja ratkaisujen kehittämiseen." ­ Idea kumppanuudesta syntyi aiem min syksyllä, kun kävin puhumassa FIN VAn ja Tampereen yliopiston eMBAkou lutusohjelmassa. Kurssilaisilta tullut erit täin myönteinen palaute kannusti ajatte lemaan, voisiko muutaman vuoden koke mustani Allianzissa ja lähes 20 vuoden kokemustani ennakoinnista jakaa hyödyl lisellä tavalla finanssialan johdolle. Wilenius kertookin, että valmennus te kee todeksi hänen ja hänen kollegoidensa haaveen olla rakentamassa uutta ja pa rempaa Suomea. Valmennuksessa tarjo taankin yrityksille arvokkaita eväitä nähdä oman toimintansa haasteet ja mahdolli suudet. Johdon valmennus: Looking Back to the Future ­ Ennakoimalla oikeita ratkaisuja · Johdon valmennuksen tavoittee na on oppia hyödyntämään fi nanssialalle soveltuvia keskeisiä ennakointityökaluja riskienhallin nan ja strategiatyön tukena sekä auttaa tunnistamaan liiketoiminnan mahdollisuuksia. · Valmennusohjelma on tarkoitettu finanssi ja vakuutusalan johdolle ja kehitystyöstä vastaaville. · Valmennusohjelma koostuu kol mesta työskentelysessiosta Villa Svalvikissa, Jollaksessa sekä työs kentelystä sosiaalisen median väli neillä. · Valmennus alkaa 1.3.2011. Lue lisää valmennuksesta sivulta 21. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Hannele Ikonen, hannele.ikonen@finva.fi, 040 550 8789 Koulutuspäällikkö Kati Hankala, kati.hankala@finva.fi, 040 700 5007 Markku Wilenius kertoo tulevaisuuden voittajien ennakoivan toimintaympäristön muutoksia, olevan kurinalaisia bisneksen pyörittämisessä ja näkevän asiakkaiden todelliset tarpeet. ­ Ennakointi ON innovointia, keskei nen osa sitä. Ennakointi antaa eväitä uusi en tuotteiden, palveluiden, konseptien ja ratkaisujen kehittämiseen. Wileniuksen vetäessä Trendit & strate gia yksikköä Allianzissa tärkein yhteis työkumppani olikin juuri markkinointi osasto. ­ Ensiksikin ennakointia tehdään tur han kapeakatseisesti vain omaan toimi alaan ja sen kehitykseen tuijottaen. Toi seksi ei riittävästi panosteta siihen, kuinka saavutettu näkemys viedään käytäntöön. Tulokset jäävät pölyttymään. Wilenius suosittaa ennakoinnin teke mistä kevyesti mutta vahvalla intensitee tillä. Näin vältetään joskus niin tuskastut tavan hitaita ja raskaita prosesseja. Täh täimen tulisi olla todellisissa tuloksissa ja vaikutuksissa. Kun Wileniukselta kysyy ennakoinnin ja innovoinnin liittymisestä toisiinsa, vas taus on selvä. Looking Back to the Future Ennakointityöskentelyä voi myös harjoitel la. Mikä olisikaan inspiroivampi ympäristö kuin merenranta. Woimasäätiön puheenjohtajanakin toi miva Wilenius ja FINVA käynnistävät fi nanssialan johdolle suunnatun Looking Back to the Future valmennuksen ke väällä. Valmennuksessa opitaan hyödyn tämään finanssialalle soveltuvia keskei siä ennakointityökaluja riskienhallinnan ja strategiatyön tukena. Valmennuksen workshopit järjestetään luonnonkauniissa Villa Svalvikissa Jollaksessa. Informo 1/2011 11
• Teksti: Paula Hämäläinen · Kuvat: Teppo Jokinen Näyttelijä Elina Stirkkinen harjoitutti VTS-asiantuntijoiden rakentavan vuorovaikutuksen taitoja. DYNAMIIKKAA RYHMÄÄN! Koulutuspäällikkö Tuula Pellikka ja ke hittämispäällikkö Sara Wickström Pohjola Vakuutuksesta kertoivat Omaisuuden va kuuttaminen kirjan verkkohankkeesta. Esi tyksessä käsiteltiin myös sähkökirjojen tule mista ja sitä, mitä perinteisille kirjoille käy. Painettu kirja on yhä suosittu ja hyvä käyt töliittymältään. Kirjojen aika ei siis ole ohi. Päivässä vaihdettiin kokemuksia asian tuntijaryhmien työskentelystä. Kokemuk sistaan kertoivat Arno Luoma, Vice Presi dent Kristiina Ellmén Pohjola Vakuutuk sesta ja asiakkuuspäällikkö Leila Perälahti Ifistä. Asiantuntijat kehuivat yhteistyötä. Puheenvuoroissa toistui oikeudenmukai suus, jota toteutetaan muun muassa pa nostamalla monipuolisiin ja selkeisiin tent tikysymyksiin. Näyttelijä Elina Stirkkinen harjoitutti päi vän päätteeksi osallistujien vuorovaikutus taitoja. Hän painotti jokaisen tarvetta tulla nähdyksi, kuulluksi ja vakavasti otetuksi. Jokainen meistä voi miettiä, miten huomioi puhekumppaninsa ja edistää vuorovaiku tusta positiivisen palautteen kautta. VTS-asiantuntijat hakivat vielä lisää VTS-tenttijöitä mukaan verkkokokeiluun Koulutuspäällikkö Tuula Pellikka ja kehittämispäällikkö Sara Wickström Pohjola Vakuutuksesta ovat selvittä neet sosiaalisen median hyödyntä mistä Omaisuuden vakuuttaminen kirjan opiskelussa. Selvitys pohjau tuu kyselyyn, joka lähetettiin 124 VTSopiskelijalle ja 175 asiantuntijal le. Kummankin kyselyn vastauspro sentti oli 32. Vastaajat pitävät verkkooppimista tärkeänä, joskin he kokevat haasteeksi ajan löytämisen. Selvityksen pohjalta toteutetaan verkkokokeilu, johon pyy detään mukaan Omaisuuden vakuut tamisen VTStenttiin osallistuvia. Arno Luoma kertoi asiantuntijatyöskentelyssä mukavan ja samanhenkisen porukan olevan ykkösasia. arraskuussa järjestettiin kehit tämispäivä vakuutustutkinnon asiantuntijoille. Aluksi toimitus johtaja Hannele Ikonen kertoi FINVAn laa jasta koulutustarjonnasta aina puolen päi vän seminaareista pitkäkestoisiin tutkintoi hin ja räätälöityyn koulutukseen. FINVAn kustantamat kirjat olivat myös VTStenteistä tuttuja. M 12 Informo 1/2011
• Hyödynnä monipuolinen Koulutus tarjonta FINVAn laajat koulutuspalvelut kattavat koko finanssialan. Niin asiakasneuvojat, asiantuntijat, esimiehet kuin johtajat voivat päivittää ja kasvattaa vakuutus-, rahoitus- ja sijoitusalan osaamistaan FINVAn asiantuntijaseminaareissa, tutkinnoissa ja koulutusohjelmissa. Tarjolla on myös asiantuntijana ja johtajana kehittymistä tukevaa koulutusta. FINVA on myös luotettava kumppani yrityskohtaisissa valmennuksissa, oli ne sitten puolen päivän seminaareja tai parin vuoden koulutusohjelmia. Vaikutt a asiantu vaa ntijuutt a ­ aitoa kumpp anuutta ­ yli 40 vuotta asiantuntijuutta Informo 1/2011 13
• nvinaa.fi www.fi a löydät iset a ajantas t! tiedo Koulutusohjelma muodostuu 3­5 seminaarin aihekokonaisuuksista. Osallistumisesta koulutusohjelmaan kuuluviin seminaareihin saa todistuksen. Todistuksen voi opintopisteyttää ja sitä voi hyödyntää muissa opinnoissa. Koulutusohjelmien kaikki seminaaripäivät ovat itsenäisiä eikä niitä tarvitse sitoa kokonaisuuden suorittamiseen. Koulutusohjelmia on kolme erilaista. Ohessa on koulutusohjelmien esittely, jonka lisäksi löydät jokaisesta seminaaripäivästä tarkemman kuvauksen edellä olevasta asiantuntijaseminaariluettelosta tai FINVAn nettisivulta. Verkko e mm sivuilta Koulutusohjelmat: Korvaustoiminnan koulutusohjelma Korvaustoiminnan koulutusohjelma on kehitetty tukemaan korvauskäsittelys sä tarvittavaa ammattitaitoa. Se esittelee korvaustoiminnan periaatteet sekä korva uskäsittelyprosessin koko laajuudessaan korvauskäsittelijän kannalta. Oikeuden mukaisesti ja ammattitaidolla laadittu kor vauspäätös toimii parhaimmillaan asiakas suhdetta lujittavana tekijänä. · Liikennevakuutuksen korvausseminaari · Hyvä lääketieteellinen korvauskäytäntö · Vastuuvakuutuksen korvausseminaari 22.3.2011 · Vastuuvakuutuksen caseseminaari 23.3.2011 erityisesti esimiestyöhön asiantuntijaor ganisaatiossa. · Tulevaisuuden osaaminen 12.4.2011 · Vuorovaikutustaidot 25.8.2011 · Osaamisen johtaminen 5.10.2011 · Työn kehittäminen 8.12.2011 Lisätietoja koulutusohjelmista ja asiantuntijaseminaareista: Vakuutus- ja rahoitusalan Kehity Asiantuntijana -koulutusohjelma Koulutusohjelma tukee asiantuntijan osaamisen kehittämistä sekä nykyisiin että tulevaisuuden tarpeisiin. Seminaaripäivät antavat asiantuntijalle työkaluja oman it sensä ja työnsä kehittämiseen. · Vuorovaikutustaidot 11.2.2011 · Tulevaisuuden osaaminen 12.4.2011 · Työn kehittäminen 8.12.2011 Koulutusjohtaja Kirsi Ivonen p. 0404 503 453 Koulutuspäällikkö Ville Räsänen p. 0404 503 462 Vakuutus- ja rahoitusalan Kehity Esimiehenä -koulutusohjelma Koulutusohjelma kehittää ja syventää esi miestaitoja. Seminaaripäivät keskittyvät Koulutussuunnittelija Heli Niemiaho p. 0404 503 459 Koulutussihteeri Tarja Riima p. 0404 503 460 14 Informo 1/2011
• Asiantuntijaseminaarit kevät 2011 Asiantuntijaseminaareissa käsitellään ajankohtaisia rahoitus-, sijoitus- ja vakuutusalan lainsäädännön uudistuksia ja alan viimeisimpiä kehitystrendejä. Tiedon lisäksi seminaarit tarjoavat loistavan mahdollisuuden tutustua myös muihin alalla toimiviin ja vaihtaa kokemuksia heidän kanssaan. Luennoitsijat edustavat alansa parasta asiantuntijuutta. Ajantasaiset tiedot seminaareista löydät verkkosivuilta www.finva.fi Tammikuu Johdannaiset käytännössä 21.1.2011 Kattava paketti johdannaisten tunnuspiirteistä ja niiden käytöstä. Seminaari antaa perustietoa johdannaisista, niiden ominaispiir teistä ja käytöstä. Päivän aikana kuullaan eri johdannaisstrategi oista ja niiden käytöstä salkunsuojauksessa ja riskienhallinnassa. Lisäksi perehdytään johdannaisten hinnoitteluun, niihin liittyviin riskeihin ja "kreikkalaisten" tunnuslukujen laskentaan. Päivä on suunnattu finanssialan asiantuntijoille ja johtajille, jotka tarvit sevat työssään tietoa johdannaisista. Seminaari soveltuu APV1:n suorittaneille ja APV2:een valmistautuville. tarkastellaan rahoituksen lähteenä. Lisäksi pohditaan seuraavia kasvun lähteitä ja tarkastellaan eri markkinaalueita Venäjältä itään. Seminaari on suunnattu finanssialan johtajille ja asiantun tijoille, jotka tarvitsevat työssään tuoretta tietoa Venäjän finans simarkkinoiden näkymistä ja haluavat kuulla lisää sijoitusmah dollisuuksista. Liikennevakuutuksen korvausseminaari Yleiskuva liikennevakuutuksen korvauksista. Seminaari käy läpi liikennevakuutuslain soveltamista ja lii kennevahingon tunnusmerkistöä. Siinä käsitellään niin omai suus kuin henkilövahinkoja. Kuulet myös tärkeät puheenvuorot liikennevahinkolautakunnasta ja asiantuntijalääkäriltä. Seminaari on tarkoitettu liikennevakuutuksen parissa työskenteleville kor vaus ja vahinkokäsittelijöille. CobiT finanssisektorille 27.1.2011 ICT-palvelujohtamisen hyvä hallintotapa. Seminaarissa perehdytään hyvään ICThallintoon. CobiT antaa tietoa siitä, miten ICTtoimintaa voi johtaa, mitä kannattaa huomi oida palveluita hankittaessa, miten rakennetaan laadukkaita palve luita sekä miten varmennetaan toiminnan ja palveluiden laatu. Se minaari soveltuu johdolle (mm. talous ja riskienhallinta), sisäisille ja ulkoisille tarkastajille, Compliencetoiminnoista vastaaville, ICT ammattilaisille, palveluiden tuottajille ja hankinnoista vastaaville. Lisätietoja seminaarista antaa Paula Hämäläinen, p. 0404 503 464. Kehity asiantuntijana: Vuorovaikutustaidot 11.2.2011 Käytännönläheiset työvälineet viestintään. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat erittäin tärkeitä asiantuntijan työssä. Seminaari antaa mahdollisuuden omien taitojen kehittä miseen. Työelämän haasteellisten tilanteiden kohtaamista harjoi tellaan käytännössä. Vakuuttava asiantuntija tuo lisäarvoa koko organisaatiolle. Seminaaripäivä soveltuu kaikille vakuutus ja rahoitusalan asiantuntijoille sekä itsensä ja oman työnsä kehittä misestä kiinnostuneille. Helmikuu ETF-sijoitustuotteet 10.2.2011 Seminaari keskittyy ETFsijoitustuotteisiin (Exchangetraded funds) ja niiden käyttöön. Ensimmäiseksi perehdytään eri tuot teisiin ja niiden ominaispiirteisiin. Päivän aikana tulevat tutuksi käteis ja swappohjaiset ETF:t. Lisäksi syvennytään ETFtuotteiden rakenteeseen ja hinnoitteluun. Päivän aikana avataan myös tuot teisiin liittyviä riskejä. Seminaari tarjoaa myös tietoa ETFmarkki noista ja kaupankäynnistä. Päivän aikana kuullaan ETFtuotteiden käytöstä, niin salkunsuojauksessa kuin markkinanäkemyksenkin ottamisessa. Seminaari on suunnattu rahoitus ja sijoitusalan asiantuntijoille, jotka haluavat syventää tietämystään ETFtuotteis ta ja erityisesti kuulla niiden tuomista mahdollisuuksista. Hyvä lääketieteellinen korvauskäytäntö Korvaukseen vaikuttavat juridiset ja lääketieteelliset seikat. Päivän aikana käydään läpi korvauspäätöksen tuottajien roolit asiakaslähtöisen päätöksen takaajana. Tärkeintä on syyyhtey den selvittely. Päivässä käsitellään kaikkia henkilövakuutuksen lajeja. Seminaari on tarkoitettu henkilövahinkojen korvauskä sittelijöille ja muille korvaustoiminnan asiantuntijoille sekä esimiehille. Arvopaperimarkkinoiden ajankohtaispäivä Kokonaiskuva arvopaperimarkkinoiden muuttuvasta sääntelystä. Seminaarissa syvennytään arvopaperimarkkinoiden uudistus hankkeisiin ja keskitytään erityisesti lisääntyvän sääntelyn tuo miin haasteisiin. Seminaarissa saadaan päivitys vaihtoehtoisten markkinapaikkojen kehityksestä ja kuullaan uusimmat kuulumi set säilytys ja selvitystoiminnan uudistuksista. Lisäksi seminaari tarjoaa tuoretta tietoa eurooppalaisen valvonnan kehittymisestä. Päivä on tarkoitettu finanssisektorilla toimiville asiantuntijoille, jotka tarvitsevat työssään ajankohtaistietoa arvopaperimarkki noista ja markkinoiden kehitysnäkymistä. Seminaari soveltuu APV2:n suorittaneille. Venäjän finanssisektori Läpileikkaus Venäjän finanssimarkkinoista. Seminaarissa syvennytään sääntelyn, verotuksen ja finanssi infrastruktuurin kehitykseen. Paikallisia pääomamarkkinoita Informo 1/2011 15
• Kehittyvät markkinat, Afrikka Perustietoutta eri talousalueista ja sijoittamisesta Afrikkaan. Seminaari tarkastelee Afrikan eri talousalueita. Erityisesti syven nytään niiden tilaan, finanssimarkkinoihin ja infrastruktuuriin. Seminaarissa kuullaan ajankohtaisista sijoitusteemoista. Päivä on suunnattu finanssialalla työskenteleville johtajille ja asiantunti joille, jotka haluavat lisätä tietämystään Afrikan eri markkinoista. Vastuuvakuutuksen case-päivä 23.3.2011 Vastuuvakuutuksen ongelmakysymyksiä käytännön esimerkkien kautta. Casepäivä on jatkoa Vastuuvakuutuksen korvausseminaarille. Päivän aikana käydään konkreettisten esimerkkien avulla läpi vas tuuvakuutuksen korvaustapauksia. Korvausesimerkkejä on tuote vastuuseen, ympäristövastuuvahinkoihin ja kiinteistönomistajan vastuuseen liittyen. Seminaari on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat syventää osaamistaan vastuuvahingoista. Sijoitustuotteiden myynti ja vastuukysymykset Myyntiin ja markkinointiin vaikuttava myyjän vastuu. Päivän aikana käydään läpi erilaisia myyntikanavia ja niiden eri tyispiirteitä sekä toimintaympäristön asettamia haasteita. Lisäksi kuullaan, miten sijoitustuotteiden markkinointia säännellään, val votaan sekä ongelmia ratkaistaan. Tilaisuudessa kuullaan Arvopa perilautakunnan ja Vakuutuslautakunnan kokemuksia, tulkintoja ja päätöksiä. Sijoitustuotteiden myynti ja vastuukysymyksiä tar kastellaan oikeustapausten valossa. Seminaaripäivä on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat työssään tuoretta tietoa sijoitus tuotteiden myynnistä ja niihin liittyvistä vastuukysymyksistä. Seminaari soveltuu APV1:n suorittaneille ja APV2:een valmistautuville. Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen peruskäsitteet ja ongelmatilanteet. Seminaari antaa hyvän kokonaiskuvan lakisääteisestä tapatur mavakuutuksesta sekä siihen kuuluvista liitännäisvakuutuksista. Siinä käydään läpi järjestelmän perusteet, työsuhteen käsitteistö ja vakuutuksen elinkaari sekä yleisimmät asiat tariffoinnista. Se minaari on tarkoitettu niin vakuutus kuin korvauspuolella toimi ville henkilöille. Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen seminaari Maaliskuu Kehity edelleen esiintyjänä 8.3.2011 Esiintymistaitojen päivittämiseen. Seminaarissa syvennetään jo aiemmin hankittuja esiintymistai toja. Seminaarissa käydään läpi yksityiskohtaisesti esityksen ennak kojäsentäjät ­ tavoite, sisältö ja kuulijat. Päivä painottuu henkilö kohtaiseen harjoitteluun ja siitä saatuun palautteeseen. Seminaa ripäivä on tarkoitettu henkilöille, joilla on jo esiintymiskokemusta. Vakuutusmatematiikan perusteet Vahinko-, henki- ja työeläkevakuutustoiminnan laskentaa. Mihin matematiikkaa tarvitaan vakuutusalalla ja miten sitä hyö dynnetään? Seminaarissa käydään läpi käsitteet, joihin varaudutaan laskennalla, eli vastuu ja etuusmaksut. Lisäksi perehdytään vakuutus yhtiön taseen vakuutusmatemaattisiin eriin. Seminaari on tarkoitettu kaikille vakuutusmatematiikasta perustietoa tarvitseville eikä vaadi aikaisempaa matemaattista asiantuntemusta. Rahanpesu ja harmaa talous Rahanpesun estämistä koskevat määräykset ja velvoitteet. Harmaa talous finanssisektorilla. Päivän aikana käydään läpi rahanpesun torjuntaa koskevan lain säädännön soveltamista sekä vaikutuksia eri ilmoitusvelvollisten toimintaan ja käytännön prosesseihin. Seminaarissa kuullaan me nettelytapojen muutoksista, asiakkaan tunnistamisesta ja tuntemi seen liittyvistä seikoista sekä riskiperusteisesta lähestymistavasta. Lisäksi pohditaan, mikä on harmaata taloutta finanssisektorilla ja missä määrin sitä esiintyy. Tilaisuus on suunnattu henkilöille, jotka tarvitsevat työssään tietoa rahanpesun ennaltaehkäisystä, havaitse misesta ja torjunnasta. Seminaari soveltuu APV1:n suorittaneille ja APV2:een valmistautuville. Finanssialan työhyvinvoinnin johtaminen 10.3.2011 FINVA uusii syksyltä finanssialalle suunnatun työhyvinvointise minaarin. Seminaarissa käydään läpi meneillään olevan murrok sen tuomia haasteita työhyvinvoinnille. Aihetta lähestytään niin yksilön kuin johtamisenkin näkökulmasta. Seminaari on tarkoi tettu rahoitus ja vakuutusalan johdolle, esimiestehtävissä toimi ville sekä asiantuntijoille, jotka työskentelevät työhyvinvoinnin ja henkilöstön kehittämisen parissa tai kaipaavat tukea omaan työhyvinvointiinsa. Seminaaripäivän vetäjä on TKL, FT Kaisa KauttoKoivula. Lisätietoja seminaarista antaa koulutuspäällikkö Kati Hankala, p. 0404 503 451 Varainhoitopalvelut Yksityispankkitoiminta osana varainhoitoa. Seminaari keskittyy yksityispankkitoimintaan ja sen prosessei hin. Päivän keskeisiä teemoja ovat asiakkaiden segmentointi, si joitussuunnitelman tekeminen ja sijoitussalkun rakentaminen. Näihin syvennytään käytännön esimerkkien avulla ja samalla tar kastellaan eri sijoitusinstrumenttien käyttöä salkun rakentamises sa. Lisäksi kuullaan yksityispankkitoimintaa ohjaavasta lainsäädän nöstä ja riskienhallinnasta. Seminaari on suunnattu asiantuntijoille ja johtajille, jotka haluavat syventää tietämystään yksityispankkitoi minnasta. Seminaari soveltuu APV2:n suorittaneille. Vastuuvakuutuksen korvausseminaari 22.3.2011 Vastuuvakuutuksen korvaustilanteet ja vahingonkorvausoikeudellisten ongelmien selvittäminen. Seminaarissa selvitetään vakuutustoiminnan kannalta keskeistä vahingonkorvauslakia. Päivän aikana käydään läpi vastuuvakuutus tuotteita toiminnan vastuusta tuotevastuuseen ja erityisvastuisiin. Lisäksi keskitytään tarkastelemaan vastuuta sopimussuhteissa. Seminaari on tarkoitettu vastuuvahinkojen korvaustoiminnassa työskenteleville käsittelijöille ja asiantuntijoille. 16 Informo 1/2011
• Vakuutusmatematiikan case-päivä Vahinko-, henki- ja työeläkevakuutusmatematiikan laskuesimerkkejä. Casepäivä on jatkoa vakuutusmatematiikan perusteille. Päivän ai kana käydään läpi konkreettisten esimerkkien avulla niin vahinko, henki kuin työeläkevakuutuksiin liittyviä tapauksia. Päivä käsittää myös laskennan analysointia, joka on kaikille lajeille yhteistä. Semi naari soveltuu erityisesti matemaatikoille sekä kirjanpidossa ja yritys johdossa työskenteleville henkilöille. haasteet sekä yksityisen ja julkisen sektorin työnjako ja yhteispeli. Seminaarin puheenjohtajana toimii johtaja Timo Silvola Finanssialan Keskusliitosta. Riskienhallinta kiinteistöissä 12.5.2011 Lisätietoja seminaarista antaa Paula Hämäläinen, p. 0404 503 464. Vakuutustoiminnan laskentapäivät Perustietoa vakuutusyhtiön laskentatoimesta. Ensimmäisenä päivänä käsitellään kirjanpidon yleisiä perusteita sekä vakuutusyhtiön tilinpäätöksen perusperiaatteita. Toisena päi vänä keskitytään vakuutusyhtiön tilinpäätöksen erityispiirteisiin vahinko, henki ja eläkevakuutusyhtiön kannalta. Lisäksi käydään läpi konsernitilinpäätöksen perusasiat. Seminaari on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat saada perustietoa laskentatoimesta ja oppia tulkitsemaan vakuutusyhtiön tilinpäätöstä. Huhtikuu Kehity asiantuntijana/esimiehenä: Tulevaisuuden osaaminen 12.4.2011 Yhdessä ajatteleminen johtaa luoviin tuloksiin. Seminaari tarjoaa uusia ideoita ja keinoja oman työyhteisön toiminnan kehittämiseksi. Päivä esittelee uudenlaisen asiantunti jan roolin ja osaamisen näkökulman. Onko asiakas organisaation paras kehittäjä? Tilaisuuden vetää loistavat palautteet saanut Esko Kilpi. Seminaari on tarkoitettu vakuutus ja rahoitusalan asiantun tijoille ja esimiehille. Oikeusturvapäivä Keskeiset oikeusturvaedun myöntämiseen liittyvät kysymykset. Seminaarissa perehdytään riidan syntymiseen ja perusteeseen, kahden vuoden sääntöön, keskeisiin rajoitusehtoihin sekä asiamie hen palkkion arvioimiseen liittyviin kysymyksiin. Seminaarissa kuullaan myös Suomen Asianajajaliiton ja Vakuutus ja rahoitus neuvonnan näkökulma oikeusturvavakuutukseen. Päivä laajentaa oikeusturvavakuutukseen liittyvää osaamista ja auttaa käytännön korvauskysymysten ratkaisemisessa. Seminaari on tarkoitettu oi keusturvavakuutusten kanssa työskenteleville käsittelijöille ja asian tuntijoille. Onnistunut vastuunvalinta henkilövakuutuksissa Terveysselvityksen merkitys henkilövakuuttamisessa. Henkilövakuutusten vastuunvalintaa käsitellään sopimusoikeu dellisena kysymyksenä vakuutuksenottajan näkökulmasta. Päivän aikana käydään läpi terveysselvityksessä ilmoitettavien tietojen merkitystä sekä sopimuksen tekohetkellä että vakuutustapahtu man käsittelyn yhteydessä. Pääpaino on lääketieteellisten kysymys ten arvioinnissa. Seminaari on tarkoitettu henkilövakuuttamisen parissa työskenteleville vakuutus ja korvauskäsittelijöille, asian tuntijoille sekä asiakaspalvelussa toimiville. Kuljetusvakuuttamisen teemapäivä Riskienhallinta, vakuuttaminen ja korvaaminen. Teemapäivässä keskitytään kuljetusriskien hallintaan vakuutta misen keinoin. Erityisesti tarkastellaan uudistuneita Incoterms toimitusehtoja sekä uusia Institute Cargo Clauses vakuutusehto ja. Lisäksi seminaarissa käydään läpi sekä kuljetusvakuuttamista että vahinkojen hoitoa ja korvaamista. Päivä on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat saada ajantasaista tietoa kuljetusvakuuttamisesta. Vakuutusyhtiön Compliance-toiminnot Solvenssi II ja vakuutusyhtiön sisäinen valvonta. Seminaarissa keskitytään muutoksiin, joita Solvenssi II tuo vakuutusyhtiöiden sisäiselle valvonnalle. Seminaari tarjoaa ajan kohtaista tietoa Solvenssi II sääntelykehikon aikataulusta. Päivän puheenvuoroissa syvennytään vakuutusyhtiöiden Complianceroo liin ja tehtäväkuvaan. Erityisesti pureudutaan toiminnan organi sointiin ja prosesseihin. Seminaarissa kuullaan myös käytännön kokemuksia pankin Compliancen järjestämisestä. Seminaari on suunnattu finanssialalla toimiville johtajille ja asiantuntijoille, jotka tarvitsevat tietoa Compliancetoimintojen järjestämisestä vakuutusyhtiössä tämänhetkisen tiedon valossa. Asiakasyritysten tilinpäätösanalyysi ja tunnusluvut Perustietoa yrityksen taloudellisen tilanteen tulkitsemiseen. Seminaarissa harjoitellaan konkreettisin esimerkein erilaisten yritysten tilinpäätösten analysointia. Päivän aikana avataan yrityk sen tuloslaskelmaa ja tasetta. Lisäksi opitaan tekemään arvioita yrityksen tilasta, kannattavuudesta ja maksuvalmiudesta oman pää töksenteon tueksi. Päivä sopii henkilöille, jotka tarvitsevat työssään tietoja asiakasyritysten taloudellisesta tilasta ja kehitysnäkymistä. Toukokuu Harmaantuva hyvinvointivaltio ­ Mistä rahat? 4.5.2011 Korkean luokan asiantuntijaseminaari. Seminaarin tavoitteena on nostaa esille ikääntyvän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden Solvenssi II ja vakuutusyhtiön pääomavaatimukset Sääntelyn vaatimukset pääomien hallinnalle. Seminaarissa tarkastellaan vakuutusyhtiöiden pääomavaati muksia kokonaisvaltaisesti. Erityisesti pureudutaan sääntelyn tuo miin muutoksiin ja kuullaan Solvenssi II:n tuomista vaatimuk sista vakuutusyhtiön pääomien hallinnalle. Pääomien hallintaa Informo 1/2011 17
• tarkastellaan kirjanpidon, taloushallinnon riskien ja yritysrahoi tuksen näkökulmasta. Seminaarissa pohditaan myös optimaalista oman ja vieraan pääoman suhdetta. Seminaari on suunnattu va kuutusyhtiöiden johtajille ja asiantuntijoille, jotka haluavat syventää tietämystään vakuutusyhtiön pääoman hallinnasta. Sijoitusrahastomarkkinat Muuttuvan EU-sääntelyn vaikutukset rahastosijoittamiseen. Sijoitusrahastotoiminnan sääntelyn kokemuksia ja kehitystarpei ta tarkastellaan lainsäätäjän ja alan toimijoiden näkökulmista. Se minaarissa käydään läpi markkinatilannetta ja tuoreimpia trendejä. Lisäksi saadaan katsaus rahastojen luokittelusta ja vertailusta. Se minaari on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat työssään tuoretta tietoa sijoitusrahastomarkkinoista ja alan lainsäädännöstä. Seminaari soveltuu APV1:n suorittaneille ja APV2:een valmistautuville. Strukturoidut sijoitustuotteet Keskeiset käsitteet ja tuotteet. Päivän aikana kuulet niin tuotteisiin liittyvistä riskeistä kuin pää omasuojan ja tuoton välisestä suhteesta. Lisäksi tutustut tuotteiden rakentamiseen ja niiden hinnoitteluun. Seminaari antaa kokonais valtaisen kuvan strukturoitujen tuotteiden markkinoista. Prosesseis ta käydään läpi erityisesti dokumentaatio ja siihen liittyvä juridinen näkökulma. Seminaari on suunnattu rahoitusalan asiantuntijoille ja henkilöille, jotka tarvitsevat työssään perustason tietämystä struk turoiduista sijoitustuotteista. Seminaari soveltuu APV1:n suorittaneille ja APV2:een valmistautuville. Vastuullinen sijoitustoiminta Vastuullisuus osana sijoitustoimintaa. Seminaari tarkastelee vastuullista sijoittamista monipuolisesti. Päivän aikana perehdytään vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin. Lisäksi syvennytään siihen, miten vastuullisen sijoittamisen peri aatteet näkyvät osana sijoitusprosessia. Miten ympäristövastuu, yh teiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa sisällytetään sijoitusprosessiin taloudellisen analyysin rinnalle? Seminaari on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita vastuullisesta sijoittamisesta. Seminaari soveltuu APV2:n suorittaneille. Yhteistyössä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) koulutustyöryhmän kanssa: Kesäkuu Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa Vakuutuslääketieteen ja juridiikan ajankohtaiset asiat. Päivän aikana avataan eri lääketieteen erikoisalojen merkitystä henkilövahinkojen korvaamisessa. Vakuutuslääketieteen haasteena on kliinisen lääketieteen soveltaminen sosiaalivakuutuksen ja yksi tyisvakuutusten säädöksiin. Seminaarissa syvennytään erityisesti ortopediaan, kipulääketieteeseen, aivovammoihin ja neurologiaan. Päivän sisältö ei ole vakuutuslajisidonnainen, vaan seminaari so veltuu niin lakisääteisten kuin vapaaehtoisten henkilövahinkojen kanssa työskenteleville. Erityisryhmät 24.3.2011 Ajankohtaispäivä 19.5.2011 Yhteistyössä Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) kanssa: Ajankohtaispäivä 12.5.2011 FINVA kertoo asiantuntijaseminaariesitteissään seminaarien soveltuvuudesta Sijoituspalvelututkinnon (APV1) tai Sijoitusneuvojan tutkinnon (APV2) suorittaneille tai tutkintoihin valmistautuville Compliance-toiminnot Compliance finanssialan yrityksissä. Seminaarissa pureudutaan Compliancen rooliin ja tehtävän kuvaan. Lisäksi pohditaan Compliancen roolia yhtenä sisäisen valvonnan toimijana. Seminaarissa kuullaan alan eri toimijoiden näkemyksiä ja kokemuksia Compliancetoiminnoista, käytännön järjestämisestä ja tulevaisuuden haasteista. Seminaarissa syven nytään ajankohtaisiin sääntelyhankkeisiin ja kuullaan tuoreimmat kuulumiset eurooppalaisen valvonnan kehittymisestä. Päivä on suunnattu finanssialalla toimiville johtajille ja asiantuntijoille, jot ka tarvitsevat työssään käytännön kokemuksia Compliancetoimin tojen järjestämisestä ja haluavat päivittää tietonsa ajankohtaisista sääntelyhankkeista. Tulossa syksyllä 2011 IFRS ja Solvenssi II Kehity esimiehenä: Vuorovaikutustaidot 25.8.2011 Kehity asiantuntijana: Työn kehittäminen, vahvuudet asiantuntijana Kehity esimiehenä: Osaamisen johtaminen 5.10.2011 Kehity esimiehenä: Työn kehittäminen, vahvuudet esimiehenä Kiinteistöjen vakuutuspäivä 2011, 5.10.2011 Korvaustoiminnan perusteet Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvausseminaari Operatiivisten riskien hallinta Rahoitustoiminnan perusteet SEPA & maksupalvelulaki Sijoitustoiminnan perusteet Vakuutusalan juridiikan perusteet Vakuuttava ja luonteva esiintyminen 13.­14.12.2011 Valuutta-, luotto- ja korkojohdannaiset Vastuullinen luotonanto Riskienhallinta finanssialalla Kokonaisvaltainen katsaus finanssikonsernin riskienhallintaan Seminaarissa syvennytään ERMriskienhallintakehikkoon ja kuullaan sen soveltamisesta käytäntöön. Seminaari tarjoaa tietoa riskien ennakoinnista ja riskeihin varautumisesta. Lisäksi seminaa rissa syvennytään aineettomien riskien vakuuttamiseen. Seminaari on suunnattu finanssialan johtajille ja asiantuntijoille, jotka halu avat syventää tietämystään finanssikonsernin riskienhallinnasta. 18 Informo 1/2011
• Tutkinnot Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen valinnaisten osien lähipäivät vuonna 2011 Haluatko päivittää tai täydentää osaamistasi? Voit osallistua RAVAn valinnaisten osien lähipäiviin hintaan 210 euroa/päivä. liittyvistä riskeistä. Seminaarissa käydään läpi sekä yksityistalo uksien että yritysten vakuutuksia. Seminaari soveltuu henkilöille, jotka haluavat perustietoa riskivakuuttamisesta. Eläkevakuutuspalvelut 8.­9.9.2011 Mitä lakisääteisen tai vapaaehtoisen eläkevakuuttamisen palveluita voi tarjota asiakkaille? Seminaarissa kuullaan lakisääteisen eläkevakuuttamisen va kuutussopimuksen syntymisperusteista, elinkaaresta, maksuista sekä sopimuksen päättymisestä. Päivien aikana käydään läpi sekä työntekijöiden että yrittäjien eläkeedut ja viitataan ulkomailla työs kentelyn vaikutuksiin. Seminaarissa selvitetään myös, miten laki sääteistä eläketurvaa voi täydentää vapaaehtoisella vakuutuksella. Rahoituspalvelut 24.­25.3.2011 Perusteellinen kuvaus hankintojen tai liiketoiminnan rahoitukseen liittyvistä palveluista. Rahoituspalveluiden seminaarissa kuullaan rahoituksen eri muo dot, luoton elinkaari sekä luottomarkkinoiden nykytilanne. Päivien aikana käydään läpi henkilöasiakkaan luottoriskit, vakuudet, taka ukset sekä verotukseen liittyvät asiat. Lisäksi käsitellään yrityksen rahoitukseen liittyvät muodot, vakuudet sekä riskit. Seminaari soveltuu hyvin henkilöille, jotka haluavat kattavan ja ajantasaisen kuvan rahoituksen prosesseista. Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto Ammattitutkinto antaa laajan yleiskuvan rahoitus ja vakuutusalas ta. Tutkinnossa on kaksi pakollista osaa ja kuusi valinnaista osaa, joista valitaan kaksi. Pakolliset osat ovat asiakkuuksien hoitaminen sekä rahoitus ja vakuutusalan organisaatioissa toimiminen. Valinnaiset osat ovat rahoituspalvelut, maksuliikepalvelut, säästämisen ja sijoittamisen palvelut, riskivakuuttamisen palvelut, korvauspalvelut sekä eläke vakuuttamisen palvelut. Tutkinto soveltuu hyvin alalle perehdyttämiskoulutukseksi. Li säksi se soveltuu kaikille, jotka haluavat syventää tietämystään sekä oppia uutta rahoitus ja vakuutusalasta. Tutkintoon valmistava koulutus kestää 16 kuukautta ja siihen sisältyy 12 lähipäivää sekä verkkoopiskelua. Seuraava rahoitus ja vakuutusalan ammattitutkintoon valmistava koulutus alkaa oppi sopimuskoulutuksena tammikuussa 2012. Korvauspalvelut 14.­15.4.2011 Mitä palveluita annetaan asiakkaalle riskin toteutuessa? Korvauspalveluiden seminaarissa keskitytään korvaustoiminnan lainsäädäntöön, vakuutuslajien etuuksiin sekä korvauksiin, keski näisiin riippuvuuksiin ja maksuaikoihin sekä muutoksenhakuun. Seminaari soveltuu henkilöille, jotka haluavat perustietoutta kor vauspalveluista. Säästämisen ja sijoittamisen palvelut 2.­3.5.2011 Workshop-tyylinen seminaari sijoittamisen tuotteista sekä myyntiprosesseista. Kahden päivän aikana tutustut syvällisesti sijoittamisen myynti prosesseihin, sosiaalisen vaikuttamisen välineisiin sijoittamisessa sekä myynnin psykologiaan. Seminaarissa kuullaan muun muas sa rahastosäästämisestä, henkivakuutuksesta, varainhoidosta sekä strukturoiduista sijoitustuotteista. Seminaari soveltuu kaikille si joitustoiminnasta kiinnostuneille. Maksamisen palvelut 16.­17.5.2011 Seminaari keskittyy asiakkaan rahavirtojen välittämiseen ja hoitamiseen liittyviin palveluihin. SEPA on tuonut muutoksia maksuliikenteeseen. Seminaarissa kuullaankin kattavasti maksamiseen liittyvistä muutoksista hen kilöasiakkaille, pankeille ja yrityksille EUalueella. Päivien aikana käydään läpi maksuliikenne sekä kotimaan ja ulkomaan liikenteen että henkilö ja yritysasiakkaan kannalta. Seminaari soveltuu niille, jotka haluavat perusteellista tietoutta maksamisen eri palveluista tai haluavat päivittää nykyisiä tietojaan. Tutkinnon voi suorittaa myös pelkin näytöin ilman valmistavaa koulutusta. Tutkintoa järjestetään myös yrityskohtaisesti räätälöitynä. Lisätietoja toimitusjohtaja Hannele Ikoselta, hannele.ikonen@finva.fi ja p. 0404 503 450. Lisätietoja: Riskivakuuttamisen palvelut 9.­10.6.2011 Seminaarissa kuullaan vahinko- ja henkivakuutusten vakuutusratkaisut sekä riskienhallinnan näkökulma. Päivien aikana kuullaan vakuuttamiseen liittyvästä lainsäädän nöstä, määräyksistä ja ohjeista sekä vakuutuslajeista ja niihin Koulutusjohtaja Tuula Rosin p. 0404 503 461 Koulutussuunnittelija Teija Lämsä p. 0404 503 455 Informo 1/2011 19
• Vakuutustutkinto, VTS VTS on alan perustutkinto, joka antaa yleiskuvan vakuutusalasta ja eri vakuutuslajeista. Tutkinto koostuu neljän yhteisen ja kuu den valinnaisen aineen suorituksesta eli kymmenestä tentistä. Suoritusjärjestys on vapaa, ja yhdellä kertaa voi tenttiä useampia aineita. OTTI Oppimisen tilat työpaikkakouluttajien innoittajina on ESR-hanke, jonka tavoitteena on hyödyntää sosiaalista mediaa osana työpaikkakouluttajien koulutusta. Hanke on käynnistynyt huhtikuussa 2010 ja jatkuu kevääseen 2013. OTTI-hankkeen tavoitteena on kouluttaa 210 oppisopimuksen työpaikkakouluttajaa. 158. suoritustilaisuus järjestetään 17.­18.5.2011 Ilmoittautumisaika päättyy 8.4.2011. 159. suoritustilaisuus järjestetään 6.­7.9.2011 Ilmoittautumisaika päättyy 5.8.2011. Lisätietoja: Tutkintokoordinaattori Birgitta Mölsä p. 0404 503 458 OTTI ­ Työpaikkakouluttajien koulutuksen avoin peruskoulutus Työssäoppija tarvitsee rinnalleen osaavan kouluttajan, joka osaa omalla osaamisellaan ja kokemuksellaan ohjata oppijan oikeaan suuntaan. Hyviä työpaikkakouluttajia tarvitaan jatkuvasti lisää! OTTI ­ Työpaikkakouluttajien koulutus antaa työpaikkakoulutta jalle valmiudet laadukkaaseen kouluttamiseen. Maksuton koulutus on avoin kaikille kaupan ja hallinnon alan ammattitutkintojen työpaikkakouluttajille ja työpaikkakoulutta jiksi haluaville. Koulutus alkaa lähipäivällä 4.3.2011 ja päättyy lähipäivällä 13.5.2011 Haku päättyy 18.2.2011 Ylempi vakuutustutkinto, YVTS Ylempi vakuutustutkinto on vakuutusalan syventävä tutkinto, joka tarjoaa laajaalaista ja ajankohtaista tietoa sekä käytännön valmiuksia vakuutusalan asiantuntijatehtävissä toimimiseen. Tutkinnon laajuus on 25 opintopistettä, ja sen suorittaminen kestää yhdestä kahteen vuotta. Tutkinto suoritetaan monimuoto opiskeluna, jossa yhdistyvät mm. lähiopetus, etätehtävät, tentti ja verkkooppiminen. Tutkintoon sisältyy myös opittua käytäntöön soveltavan tutkielman laatiminen. Koulutuksen aikana on lähipäiväopetusta noin 11­13 päivää. Seuraava koulutus alkaa 19.10.2011. Hakuaika päättyy 23.9.2011 Lisätietoja: Projektikoordinaattori Juha Martikainen p. 040 576 8968 Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Rauni Happo p. 0404 503 452 Ajankohtaiset tiedot koulutustarjonnasta ja ilmoittautumiset osoitteessa www.finva.fi 20 Informo 1/2011
• Johdon koulutus VAIKUTTAVAA LIIKKEENJOHDON KOULUTUSTA Liikkeenjohdollinen koulutusohjelma VALIKO alkaa helmi kuussa 2011 jo 24. kerran. Koulutusohjelma antaa kokonaisnä kemyksen rahoitus ja vakuutusalasta sekä uusia näkökulmia ja malleja päivittäiseen johtamiseen. VALIKOssa paneudutaan alan toimintaympäristöön, strategiseen johtamiseen, asiakkuuksiin ja liiketoimintojen ansaintamalleihin. Ohjelman sisään on rakennettu johtajana kehittymisen val mennusohjelma, jossa korostuvat oman käyttäytymisen tilanne tieto ja taito sekä vuorovaikutustaidot. VALIKOssa muodostuu ainutlaatuinen verkosto alan kollegoiden kanssa ja Lontoon opin tomatkalla tutustutaan kansainvälisiin finanssimarkkinoihin. Seuraava koulutusohjelma alkaa 7.2.2011. Esite ja hakulomake ovat saatavissa koulutuksen järjestäjiltä tai ne voi tilata kotisivultamme www.finva.fi finanssialalle soveltuvia keskeisiä ennakointityökaluja riskienhal linnan ja strategiatyön tueksi sekä auttaa tunnistamaan liiketoi minnan mahdollisuuksia. Valmennuksessa perehdytään finanssialan kannalta keskeisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin ennakointitutkimuksiin sekä har joitellaan ennakointityöskentelyä innovoivassa ympäristössä Hel singissä meren rannalla Villa Svalvikissa. Valmennuksen vetäjä, tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius on viime vuosina toiminut maailman suurimpiin kuuluvan vakuutusyhtiö Allianzin tulevaisuustyön johtajana. Valmennukseen sisältyy kolme workshopia 1.3.2011, 3.5.2011 ja 14.6.2011 sekä ohjattua työskentelyä sosiaalisen median välinein FINVAedussa. Tilaa esite koulutuksen järjestäjiltä tai kotisivultamme www.finva.fi. JOHDON TÄYDENNYSKOULUTUS Strategiapeli 3.10.2011 Koulutuksen tarkoituksena on tutustuttaa finanssialan osallistujat asiakasyritysten johtamiseen strategiapelin avulla. Erityisesti huomio keskittyy yritysten kohtaamiin johtamishaasteisiin kuten strategian luominen ja toteuttaminen, asiakkuudet, rahoitus, informaation hyväksikäyttö ja markkinatilanteen muutokset. Koulutus syventää liiketoiminnan johtamisessa tarvittavaa kokonaisnäkemystä ja tukee osallistujan kehittymistä johtajana. Päivän vetäjänä toimii professori Juuso Töyli. UUTTA ­ VALIKOLAISILLE RÄÄTÄLÖITYÄ TÄYDENNYSKOULUTUSTA Liikkeenjohdon koulutusohjelmaan VALIKOon on osallistunut jo yli 400 finanssialan asiantuntijaa. Haluamme tarjota valiko laisille tilaisuuden kuulla ajankohtaisista teemoista, päivittää osaamistaan, tavata muita kurssilaisia ja verkostoitua myös muiden vuosikurssien kanssa. Tähän tarpeeseen on vastattu VALIKOtäydennyskoulutustilaisuuksilla. Tilaisuuksia järjeste tään jatkossa vuosittain. Varmistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla, jotta saat tie don kaikista tilaisuuksista. Voit myös liittyä VALIKO Alumniin LinkedInpalvelussa. Alumnissa on jo lähes 130 jäsentä. Lisätietoja: Johtamisen ajankohtaisia teemoja 3.2.2011 Päivässä käsitellään mm. dialogista johtamista, hajautetun työn johtamista ja verkostomaista työskentelyä. UUTTA ­ JOHDON HUIPPUVALMENNUS Looking Back to the Future ­ Ennakoimalla oikeita ratkaisuja FINVA järjestää tulevaisuuden ennakointiin syventyvän uu tuusvalmennuksen yhteistyössä professori Markku Wileniuksen kanssa. Valmennuksen tavoitteena on oppia hyödyntämään Toimitusjohtaja, rehtori Hannele Ikonen p. 0404 503 450 Koulutuspäällikkö Kati Hankala p. 0404 503 451 Informo 1/2011 21
• Teksti: Piritta Poikonen ja Timo Silvola Mistä rahat hyvinvointipalveluihin? Suomen ikärakenne muuttuu sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Sadat tuhannet uudet eläkeläiset ovat lähivuosina edelleen aktiivisia kansalaisia, mutta kun he ovat 75­80 vuoden iässä, alkaa monella askel painaa. Mistä rahat? Terveyden- ja vanhustenhuollon kokonaismenot ikäryhmittäin 2006 ja 2010 800 700 600 Miljoonaa euroa Menot 2040 500 400 Menot 2006 300 200 100 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 Ikäryhmä 60 65 70 75 80 85 90 95 Lähde: THL, Hujanen et al 2008 I kääntyneiden terveydenhoito ja hoi vamenot kasvavat ikääntyneiden mää rän kasvaessa huomattavasti bruttokan santuotetta enemmän. Toki seniorien palveluiden tarve luo myös uusia työ paikkoja nuoremmille kansalaisille. Ikääntyneet ovat valveutuneita Ikääntyneet ovat valveutuneita. He vaati vat tasokkaampia palveluita kuin heidän vanhempansa tai isovanhempansa aika naan. Palveluiden tasoon kohdistuvat vaa timukset lisäävät terveydenhoito ja hoiva menojen kasvua entisestään. Palvelut on turvattava, joten mistä saamme palvelui den rahoitukseen tarvittavat lisämiljardit? Löytyykö hyvinvointimme rahoitukseen uusia lähteitä? Hyvinvointi on monen asian summa Esimerkkinä vanhuus Terveys ja toimintakyky Toimeentulo korkeassa iässä Varallisuus ml. omistusasunto Kokonaiseläketurva Palvelut palveluihin ja tulonsiirtoihin kansalai nen on oikeutettu. Lisäksi tulee määri tellä, mitkä palvelutarpeet kansalaisen on rahoitettava itse. Toteutamme tule vaisuudessa hyvinvointipalveluiden ra hoituksessa julkisen ja yksityisen vas tuun kumppanuutta eli PublicPrivate Partnershipia. ... Tulevaisuudessa toteutetaan julkisen ja yksityisen vastuun kumppanuutta Julkisen talouden kestävyysvajetta ei rat kaista vain työuria pidentämällä, vero tusta korottamalla ja julkisia palveluita leikkaamalla. Tarvitsemme selkeät peli säännöt, missä tilanteissa ja minkälaisiin Asiantuntija Piritta Poikonen ja johtaja Timo Silvola Finanssialan Keskusliitos ta jatkavat Eläkesäästäminenkirjan ai heiden käsittelyä keväällä ilmestyvässä Mistä rahat -kirjassa. Kirjassa pohditaan muun muassa sitä, kestääkö hyvinvoin tiyhteiskuntamme kansakunnan ikään tymisen ja voiko tulevaisuuteen katsoa toiveikkaasti. Kirjan teemoja käsitellään myös Harmaantuva hyvinvointivaltio ­ Mistä rahat -seminaarissa 4.5.2011. 22 Informo 1/2011
• Kolumni Teemu Jokela Kuva: Sami Helenius Mieli avoinna oppii uskomattoman paljon sallistuin vakuutus ja finanssialalle suunnattuun Exe cutive MBA in Insurance and Financial Services joh tamisohjelmaan. Miten voisin tiivistää kuluneet kolme vuotta, ehkäpä huippuhetkien ja parhaiden luentojen kautta? Vai kertoisinko siitä, kun kesäkuussa 2009 Sveitsin opinto matkallamme löysin itseni Zürichin yliopiston sairaalasta sikainfluenssaepäiltynä? Vai siitä, miten yhdistää työnteko, opiskeleminen ja perheelämä? Lopulta päätin kirjoittaa muu tamasta oppimastani asiasta. "Älä fakkiudu ja pidä mieli avoinna." Meillä on valitettavasti tapana lajitella toisiamme eri lokeroihin. Teemme tätä kou lutuksen, ammatin, työpaikan, asuinpaikan tai vaikkapa iän perusteella. Monesti tässä mennään niin pitkälle, että oppia voidaan ajatella saatavan vain toisilta samalla alalla toimivilta eksperteiltä, saman koulutuksen omaavilta henkilöiltä tai vain omalta työpaikalta. Muilta ei halutakaan kuulla mitään! Ja täs sä mennään pahasti metsään. Oppia voi milloin vain, missä vain ja keneltä vain, kunhan vain on avoin oppimiselle. On hyödyllistä kuunnella toisten kokemuksia ja yrittää ammen taa niistä itselleen jotain, oli sitten kyse aivan toisen ammatin edustajasta, aivan eri koulukunnan edustajasta tai vaikkapa pahimmasta kilpailijasta. Kun pitää mielen avoinna, voi oikeasti oppia uskomatto man paljon asioita. Annan tästä henkilökohtaisen esimerkin. Asiakassuhteiden ja verkostojen johtaminen moduulin alus sa ajattelin, että nyt meistä sitten tehdään markkinointimie hiä, voi ei. Mitä vielä, sain moduulista yhtymäkohtia omaan eMBAtutkielmaani, joka käsitteli stokastista simulointimallia henkiyhtiön vastuuvelan markkinaehtoisessa laskemisessa ja tämän laajentamista reaalimaailman malliksi. Kuka olisi etu käteen uskonut näiden asioiden yhteyteen? Kurssin paras asia oli ­ tietysti ­ kurssilaiset itsessään. Työskentelemme henki, vahinko ja työeläkeyhtiöissä, IT yhtiöissä tai pankeissa. Koulutukseltamme olemme lakimie hiä, humanisteja, insinöörejä, matemaatikko, valtiotieteilijä jne. Johtajia ja asiantuntijoita löytyi monenlaisia; pankinjoh tajia, markkinointipäälliköitä, osastonjohtajia, toimitusjohta ja, koulutusjohtaja, talouspäällikkö, lakimies, pääanalyytikko jne. Yhtiöinä oli edustettu niin osakeyhtiöitä kuin keskinäisiä yhtiöitäkin. Näin laajasta pohjasta oli hyötyä ja syntyi paljon keskustelua. Asioista oltiin hyvinkin eri mieltä, esimerkiksi fi nanssikriisin pohjimmaisista syistä väiteltiin useaan kertaan. Verkostoitumisesta oli konkreettisesti hyötyä. Kurssin ai kana löytyi aina joku, jolta pystyi kysymään, jos ja kun ei itse osannut. Oli onni, että olimme taustoiltamme hyvin erilaisia, mutta silti toimimme ryhmänä todella hyvin yhteen. O Teemu Jokela (FM, SHV, eMBA) on aktuaarijohtaja Mandatum Lifessa. Hän valmistui kolmevuotisesta Executive MBA in Insurance and Financial Services -ohjelmasta vuoden 2010 lopussa. "Tunne itsesi ja muutu tarvittaessa." Kuulostaa julmalta, mutta maltapa hetki. Ohjelman aikana tutustuimme Myers­ Briggstyyppiindikaattoriin. Matemaatikolle tuotti iloa, kun ihmiset voidaan jakaa neljän eri muuttujan avulla kuuteen toista eri persoonallisuustyyppiin (oma profiilini oli "työjoh taja" ESTJ). Sinällään on harmi, että tämä malli nostaa vain persoonallisuustyyppien vahvuudet esiin eikä anna mitään konkreettisia välineitä heikkouksien kehittämiseen. No, tästä huolimatta koin oppineeni mallin avulla jotakin itsestäni ja ymmärsin paremmin heikkouksiani. Sain tilaisuuden muut taa käytöstäni. Ehkä joku jopa huomasi, etten enää keskeytä toisten puheita niin usein tai maltan nykyään jopa kuunnella toisia? Haikein hetki oli kolmen vuoden urakan päättyminen. On neksi kurssilaiset ovat niin sosiaalista porukkaa, että näemme vielä varmasti. Strategisen johtamisen työryhmämme kanssa olemmekin jo sopineet jatkaa toistemme sparraamista ja ja kaa kokemuksiamme myös kurssin päätyttyä. Informo 1/2011 23
• Teksti: Ville Räsänen Finanssialan sääntely kiristyy ja finanssivalvonta vahvistuu Euroopassa Finanssikriisin seurauksena finanssivalvonta tehostuu Euroopassa tavoitteena finanssimarkkinoiden vakauden turvaaminen kaikissa tilanteissa. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimukset kiristyvät Solvenssi II- ja Basel III -säännöstöjen myötä. F inanssimarkkinoiden valvonta ja sääntely kehittyvät. Niin valvontara kenteet kuin pääomavaatimuksetkin, pankeille Basel III ja Solvenssi II vakuutus yhtiöille, muuttavat finanssisektorin toi mintaympäristöä. "Tämä kehitys on osal taan seurausta koko järjestelmää ravista neesta finanssikriisistä, ja tavoitteena on muun muassa parantaa toimialan yritysten tappionsietokykyä sekä luoda kannustimia tehokkaalle riskienhallinnalle", toteaa Fi nanssivalvonnan pääanalyytikko Sampo Alhonsuo. Kuva Sami Helenius Uudet valvontaorganisaatiot, EBA, ESMA ja EIOPA Uudistuksen myötä perustettiin kolme uut ta viranomaista: Pankkivalvoja EBA, arvo paperimarkkinavalvoja ESMA ja vakuu tusvalvoja EIOPA, jotka korvaavat aiem mat valvontakomiteat (CEBS, CEIOPS ja CESR). Pankkien valvontaan keskittyvän EBAn tehtäviin kuuluu merkittäviä uusia sääntelytehtäviä (muun muassa sitovien teknisten standardien valmistelu) ja esi merkiksi pankeille tehtävien stressitestien koordinointi ja talletussuojajärjestelmien valvonta. EBAn sovitteluvaltuuksien piiris sä on lisäksi pankkien pääomien riittävyy den arviointi. ESMAn keskeisiin tehtäviin kuuluvat jatkossa luottoluokituslaitosten ja sijoittajansuojajärjestelmien valvonta. Li säksi ESMAlla on vahva rooli etenkin vähit täissijoittajille suunnattujen strukturoitu jen tuotteiden valvonnassa sekä valtuuksia OTCjohdannaisten valvonnassa. Uusien viranomaisten toimintavaltuudet ovat laajat. Joissain tilanteissa EU:n valvon taviranomaisella on mahdollisuus puut tua yksittäisen toimijan toimintaan koko Uusi eurooppalainen valvontarakenne Eurooppalaiset valvontarakenteet muuttui vat vuoden 2011 alussa, jolloin uudet EU tason valvontaviranomaiset aloittivat toi mintansa. Makrovakausvalvonnasta vastaa EKP:n yhteyteen perustettu Euroopan järjestel märiskikomitea (ESRB). Järjestelmäriskiko mitean tehtävänä on huolehtia markkinoi den makrovakauden valvonnasta, varoittaa riskeistä sekä antaa politiikkasuosituksia markkinoiden vakauden ylläpitämiseksi. Uudet säännökset luovat kannustimia tehokkaalle riskienhallinnalle, toteaa Sampo Alhonsuo. 24 Informo 1/2011
• Eurooppalaisen finanssivalvonnan rakenne Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) (Euroopan keskuspankin (EKP) yhteydessä) EKP:n yleisneuvoston jäsenet ja kansalliset valvonnan johtajat + EBAn,EIOPAn ja ESMAn puheenjohtajat + EU:n komission edustaja ja EFC:n puheenjohtaja Tehtävät ·Makrotalouden valvonta ·Riskivaroitukset ja politiikkasuositukset korjaustoimista Valvontatieto Riskivaroitukset Euroopan finanssivalvontajärjestelmä (ESPS) ESMA (arvopaperimarkkinavalvonta) EBA (pankkivalvonta) EIOPA (vakuutusvalvonta) Tehtävät ·Valvonnan standardit ·Valvojien välisten kiistatilanteiden sovittelu ·Kriisinhallinnan koordinointi Kansalliset pankkivalvojat Kansalliset vakuutusvalvojat Kansalliset arvopaperimarkkina valvojat Tehtävät ·Päivittäinen valvontatyö Lähde: Finanssivalvonta Vuoden 2011 alusta käynnistyivät Euroopan järjestelmäriskikomitean työ sekä uudet eurooppalaiset valvontayksiköt. EUalueella. Lisäksi uudet viranomaiset voi vat sovitella ja ratkaista valvojien välisiä kiis toja. "Taustalla on ennen kaikkea Euroopan finanssimarkkinoiden vakauden turvaami nen kaikissa tilanteissa", sanoo Alhonsuo. Kysyttäessä uusien organisaatioiden vai kutusta Finanssivalvonnan toimintaan Al honsuo toteaa Finanssivalvonnan valtuuk sien ja tehtävien säilyvän kansallisessa val vonnassa ja sääntelyssä ennallaan. EU:n kautta tapahtuva vaikuttaminen tulee en tistä tärkeämmäksi. Lisäksi yhteistyötä teh dään jatkossa entistä tiiviimmin eri minis teriöiden ja Suomen Pankin kanssa. Tiedonkulun parantaminen keskiössä "Finanssikriisi osoitti puutteita tiedon kulussa eri viranomaisten välillä. Uuden valvontarakenteen keskeisinä tavoitteina on finanssijärjestelmän vakauden tur vaaminen ja tiedonkulun parantaminen eri valvontaelinten välillä. Finanssisekto rin valvontarakenteita pyritään yhtenäis tämään myös siksi, että ne vastaisivat entistä paremmin integroituneita mark kinoita ja jotta mahdolliset valvonnan katvealueet saataisiin peitettyä", toteaa Alhonsuo. Valvonnassa ja sääntelyssä globaali ulottuvuus Finanssikriisi käynnisti isoja sääntelyuu distuksia, joiden tavoitteena on ennaltaeh käistä vastaavien, koko järjestelmän vakaut ta uhkaavien kriisien synty. "Valvontaa ke hitettäessä on otettava huomioon valvonta arbitraasi, eli se, että valvonta olisi löyhem pää joillain markkinaalueilla ja jota pankki tai vakuutusyhtiö pyrkii hyödyntämään. Se on pyrittävä estämään", toteaa Alhonsuo. Globaalisti toimivilla finanssimarkkinoilla entistä tärkeämmäksi nousee rajojen yli ta pahtuva valvonta. Informo 1/2011 25
• Kuva FK/Katja Lösönen "Basel III -säännöstö tuo haasteita pankkien pääomavaatimuksille." "Tässä työssä kansainväliset foorumit, ku ten G20, ja Kansainvälisen järjestelypan kin BIS:n yhteydessä toimiva Baselin pank kivalvontakomitea ovat keskeisessä roolis sa", Alhonsuo toteaa. Basel III ja pankkien vakavaraisuus Basel III säännöstö, jonka keskeisenä ta voitteena on pankkien vakavaraisuuden sekä pankkien pääomarakenteen paranta minen ja yksinkertaistaminen, tulee voi maan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa voimaan tulevat CRD 2 ja CRD 3 direktii vit (Capital Requirement Directive), jotka keskittyvät muun muassa arvopaperista misen, markkinariskin ja riskikeskittymien sääntelyyn. Nämä muutokset toteutetaan vuosina 2010 ja 2011. Varsinainen Basel III direktiiviehdotus (CRD 4) annetaan keväällä 2011, ja se on tulossa voimaan vuo den 2013 alusta. Kokonaisuudessaan Basel III säännöstö implementoidaan vaiheittain ja lopullisesti säännöstö on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2018 aikana. osuus on vähintään 3 prosenttia taseen ja taseen ulkopuolisten erien summasta."On huomattava, että vähimmäisomavarai suusaste tulee täydentämään pääomavaa timuksia, ei korvaamaan niitä", toteaa joh tava asiantuntija Reima Letto Finanssialan Keskusliitosta. Lisäksi pankeilta vaaditaan pääomapuskureita, joilla pyritään vahvis tamaan pankkien tappionkantokykyä ja sa malla pyritään hillitsemään liiallista kansal lista luotonantoa. Ehdotettu vähimmäisomavaraisuusaste vaikuttaa pahiten pohjoismaisiin pankkei hin, joiden taseessa on tyypillisesti vähä riskisiä luottoja hyvillä vakuuksilla. Suu rimmat vaikutukset kohdistuvat asunto luottoihin, julkisyhteisöille myönnettäviin luottoihin ja valtion takaamiin luottojärjes telyihin", sanoo Letto. "Tiukentuvat likvidi teetti ja pääomavaatimukset nostavat rahan hintaa ja vaikeuttavat pankkien varainhan kintaa, mikä taas tulee näkymään pankki en myöntämien lainojen marginaaleissa", hän jatkaa. Muita sääntelyhankkeita Lisäksi käydään säännöllisesti keskustelua järjestelmän merkittävien pankkien (SIFI) lisäsääntelystä. Tässä syntyy kuitenkin mää rittelyongelma siitä, mikä on järjestelmän kannalta riittävän merkittävä pankki tai fi nanssiorganisaatio. Verkostomaisessa jär jestelmässä, jossa eri toimijat ovat yhtey dessä toisiinsa, pienemmänkin toimijan ongelmat saattavat levitä muihin osiin. Vas tapuoliriski liittyy lähinnä OTCjohdannai siin ja niihin liittyviin pääomavaatimusten kiristymisiin. Lisäksi säännöstö kannustaa keskitettyjen selvitysjärjestelmien käyttöön ottoon. BASEL III:n avulla pyritään myös sääntelyn kansallisten variaatioiden ja har kintavallan vähentämiseen (EU:n Single rulebook hanke). Basel III:n yhtenä tavoitteena on parantaa oman pääoman rakennetta, kertoo Reima Letto. Basel III ja tiukentuvat vakavaraisuusvaatimukset Basel III säännöstö tuo haasteita pankki en pääomavaatimuksille. Likviditeettistan dardien, vähimmäisomavaraisuusasteen ja oman pääoman rakenteen vaatimusten kiristämisellä pyritään parantamaan pank kien tappionsietokyvyn lisäämisen ohella suhdanteiden vaikutuksen vähentämiseen pankkien vakavaraisuudessa. Likviditeettivaatimusten avulla pyritään varmistamaan pankkien lyhytaikainen maksuvalmius. Standardin tavoitteena on varmistaa, että pankilla on riittävästi lik videjä varoja kestämään 30 päivän likvidi teettistressi, jolla tarkoitetaan lyhytaikaisten velkaerien voimakasta ulosvirtausta. Tämän lisäksi pankeille asetetaan pysyvän varain hankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) ja pankeilta vaaditaan nykyis tä enemmän pitkäaikaista rahoitusta. Pit käaikaisen rahoituksen lisäämisen avulla pyritään vähentämään pankkien liiallista riippuvuutta lyhytaikaisesta markkinara hoituksesta. Basel III:n yhtenä tavoitteena on parantaa ja yksinkertaistaa oman pääoman rakennet ta. Tämän lisäksi pankeille tulee riskiperus teisten pääomavaatimusten täydentäjäksi uusi vähimmäisomavaraisuusaste (levera ge ratio), jossa ensisijaisten omien varojen Lisääntyvän sääntelyn vaikutuksia Basel III säännökset nostavat rahoituk sen hintaa ja rahoituksen välityksen tehok kuus saattaa vaarantua. "Kiristyvät likvi diteettivaatimukset ja lisääntyvät pääoma vaatimukset saattavat molemmat heikentää pankkien luotonantokykyä", toteaa Letto. Basel III on vain yksi vireillä oleva sääntelyhanke. Sen rinnalla pohditaan 26 Informo 1/2011
• talletussuojan nostoa, vakausmaksuja ja finanssiveroja ja lisäksi Basel II säännös tön implementointi on edelleen käynnis sä. "Yhdessä nämä luovat entistä suurem pia haasteita rahoituksen saatavuudelle", mainitsee Letto. "Sääntelyhankkeiden yh teisvaikutuksista pankkeihin, niiden asi akkaisiin tai talouskehitykseen laajemmin ei ole tehty riittävää kokonaisarviota", Letto toteaa. uudistus liittyy riskeihin varautumiseen ja riskikomponenteista muodostuvaan muut tuvaan pääomavaatimukseen. Mitä enem män riskejä otat, sen enemmän vaaditaan vakavaraisuuspääomaa toiminnan epävar muuksien kattamiseksi", sanoo osastopääl likkö Samu Anttila Tapiolaryhmästä. että alkuvaiheessa valtaosa vakuutusyhti öistä ottaa käyttöönsä standardimenetel män, joskin omaa vakavaraisuusmallia on mahdollista käyttää. Ainoastaan Euroopan suurimmat vakuutusyhtiöt pystyvät käyt tämään omaa malliaan direktiivin tullessa voimaan", toteaa Anttila. Solvenssi II:n rakenne Solvenssi II kehikko koostuu kolmesta toisiinsa kytkeytyvästä pilarista, joista en simmäisessä tarkastellaan vakuutustoimen vakavaraisuuden kvantitatiivisia vaatimuk sia, toinen pilari keskittyy toiminnan val vomiseen ja kolmas raportointiin. Näiden lisäksi mukaan kuuluu vielä ryhmänäke mys ja ryhmävalvonta, jossa tarkastellaan vakuutusdirektiivin mukaisen ryhmän va kavaraisuutta. Tavoitteena on harmonisoida vakavaraisuusvaatimuksia koko Euroopan alueella. Ensimmäinen pilari sisältää vakuutusyh tiön laskennalliset vakavaraisuusvaatimuk set, jotka käsittelevät vastuuvelkaa, minimi pääomavaatimuksia (MCR), solvenssipää omavaatimuksia (SCR) ja pääomiksi kel paavia eriä. Erityisesti solvenssipääomavaa timukset korostavat markkinariskin huomi oimista ja jotka muodostavat merkittävän osan pääomavaatimuksesta. Toinen pilari käsittelee oman toimin nan arviointia ja kytkeytyy läheisesti yrityk sen omaan riski ja vakavaraisuusarvioon (ORSA) eli niihin käytäntöihin, miten yri tystä pyöritetään, minkälaisia politiikoita yrityksellä on käytössään, miten yritys ar vioi toimintaansa jne. "Ensimmäinen ja toinen pilari eivät ole irrallaan toisistaan, vaan laskennalliset vaatimukset tulevat oh jaamaan yrityksen toimintaa", toteaa Samu Anttila. Kolmannessa pilarissa on määritelty toi minnan raportointivaatimukset niin viran omaisille kuin julkisen informaation julkai suvelvoitteet. Näillä pyritään ennen kaikkea läpinäkyvyyden lisäämiseen. Solvenssikehikkoon kuuluvalla ryhmä valvonnalla pyritään selvittämään vakuu tusdirektiivin mukaisen ryhmän vakavarai suus ja sen todellinen riskipositio. Solvenssi II säännöstö tullee voi maan erittäin suurella todennäköisyy dellä vuoden 2013 alussa. "Näyttää siltä, Muutoksia taloudellisessa ohjausperiaatteessa Kysyttäessä Solvenssi II:n vaikutuksista yrityksen taloudelliseen ohjaukseen Samu Anttila toteaa, että "perinteisesti vastuuvel ka on ollut staattinen. Solvenssi II:n myötä taloudellisen toiminnan ohjaus muuttuu dynaamiseksi, jossa tase arvostetaan käy pään arvoon ja vakuutuskanta diskontataan nykyhetkeen tiettyjen parametrioletusten perusteella. Uudessa mallissa liiketoimin taa analysoidaan katsomalla tulevaisuuteen. Oleellinen kysymys onkin miten meillä tu lee menemään, sen sijaan että miten meil lä meni?" Solvenssi II -vakavaraisuuskehikko Solvenssi II vakavaraisuuskehikko muut taa laskentaperusteita entistä riskiperustei semmaksi ja korvaa Solvenssi I:n säännös tön vakavaraisuusvaatimukset. "Keskeinen Kuva Teppo Jokinen Sijoitustoiminnan riskienhallinta muuttuu Solvenssi II muuttaa vakuutusyhtiön sijoi tustoiminnan riskienhallintaa. "Sijoitus ja vakuutustoiminta integroituvat entistä lä hemmin toisiinsa. Oma vakuutustoiminta ja vastuuvelan käyvän arvon tuotto muodos tavat vertailukohdan sijoitustoiminnan tuo toille ja korkoriskin hallinnalle. Tavoitteena on saada riittävää tuottoa koko taseelle hal litulla ja tietoisella riskinotolla siten, että vakuutettujen edut pysyvät turvattuina", Anttila toteaa. Yhtiön pitää määritellä omaan liiketoi mintaan perustuva markkinariskistrategia ja pohtia minkälaisia riskejä halutaan ja voidaan ottaa. Toiminnan ohjaus muuttuu entistä riskiperusteisemmaksi. Otettuja ris kejä tulee tarkastella suhteessa tuottopoten tiaaliin, kuten kaikessa sijoitustoiminnassa. "Solvenssi II:n myötä riskienhallinta tu lee ottamaan merkittävän kehitysaskeleen vakuutusyhtiöiden toiminnassa ja niiden ohjauksessa verrattuna entiseen. On sinän sä paradoksaalista, että muutos tulee vasta nyt, koska riskit ovat olleet vakuutusyhtiöi den perusbisnestä kautta aikojen", toteaa Anttila. Mitä enemmän riskejä otat, sen enemmän vaaditaan vakavaraisuuspääomaa, huomauttaa Samu Anttila. Informo 1/2011 27
• Teksti: Juha Martikainen F-SHAPE-hanke tutkii henkilökohtaisia oppimisen tiloja F-SHAPE on Tekesin rahoittama tutkimushanke, jossa on mukana Jyväskylän yliopisto ja Tampereen yliopisto. Yliopistojen lisäksi hankkeessa on mukana yrityskumppaneita, joista yksi on FINVA. Kaksivuotinen hanke käynnistyi vuoden 2010 alussa. FINVA osallistuu Tekesin Tilaohjelmaan F SHAPEhankkeella. Hankkeessa tutkitaan henkilökohtaisten oppimisympäristöjen käyttöä oppimisen tukena. Lisäksi kehite tään joustavaa oppimisen konseptia erityi sesti työelämän ja aikuisopiskelijoiden tar peisiin. Alkuvaiheessa tutkitaan sosiaalisen median ympäristöjen sopivuutta asiantun tijaorganisaatioiden oppimisympäristöiksi. FINVAn osalta hankkeessa tutkitaan mahdollisimman helppokäyttöisten ja tie toturvallisten ympäristöjen käyttöä. Esimer kiksi FINVAn järjestämässä asiantuntija valmennuksessa käytetään omalla palveli mellamme toimivia, yksinkertaisia blogi ja wikialustoja. Kolmessa muussa FINVAn pilotissa hyödynnetään verkossa valmiina löytyvää Ningpalvelua. Sosiaalisen median pelisääntöjä kehitteillä Hankkeessa on kartoitettu sosiaalisen me dian pelisääntöjä kyselyn avulla. Kysely lä hetettiin toukokesäkuussa 2010. Vastaajat edustivat muun muassa työeläkeyhtiöitä, vahinkovakuutusyhtiöitä, pankkeja ja IT taloja. 3/4 vastasi, ettei työpaikalla ole laadit tu ohjeistuksia sosiaalisen median käyttöön työpaikalla. Kolmasosa vastaajista kuitenkin ilmoitti, että sosiaalisen median ohjeistuk sia ollaan parhaillaan laatimassa. Vain pa rissa yrityksessä oli jo olemassa ohjeistus ja yhdessä oli laaditut pelisäännöt Facebookin osalta. Kolmasosassa vastanneista organisaatiois ta hyödynnettiin sosiaalista mediaa yrityksen sisäisessä viestinnässä ja yhteistyössä. Käy tännössä sosiaalisen median välineet, kuten blogit, wikialustat ja keskustelut, olivat in tegroituina yrityksen intranetiin. Haasteena on kuitenkin saada yritykset hyödyntämään näitä malleja koulutuksessaankin. Lisätietoja hankkeesta: Hankkeen kotisivuilta fshape.wordpress.com projektikoordinaattori Juha Martikainen juha.martikainen@finva.fi, p. 0404 503 457 Laatua, Vaikuttavuutta ja Ennakointia Aikuisoppilaitoksissa ­ LAVEA LAVEAhankkeessa tarkastellaan aikuis koulutuksen yöelämävaikuttavuutta. Hanketta rahoittaa Opetushallitus. Koor dinaattorina toimii FINVA, partnereina Avia College, Kiinko ja MJK. Hankkeessa kehitetään aikuisille suunnatun koulu tuksen vaikuttavuutta työpaikoilla. Tavoittee na on ennakoida yritysten tulevia osaamis tarpeita, luoda työelämää parhaiten tukevia yhteistyömuotoja, parantaa oppimisen arvi ointia ja selvittää koulutuksen vaikuttavuu den mittaamistapoja. Hanke tukee erityisesti näyttötut kintoja suorittavia henkilöitä ja heidän työyhteisöjään. Lisätietoja hankkeesta: koulutusjohtaja Tuula Rosin, tuula.rosin@finva.fi, p. 0404 503 461. 28 Informo 1/2011
• Bulevardilla Teksti: Hannele Ikonen · Kuvat Sami Helenius eMBAn päättymistä juhlittiin Tampereella Tammikuussa 2008 alkanut finanssialan oma eMBA-ohjelma päättyi juhlallisesti 19.11.2010 Tampereen Pikkupalatsin upeissa puitteissa. J ärjestyksessään toinen eMBA in Insuran ce and Financial Services koulutusohjel ma päättyi 19.11.2010. FINVAn ja Tampe reen yliopiston yhteistyössä toteuttamaan ohjelmaan osallistui 19 finanssialan johta jaa. Kolmivuotisen ja 90 opintopisteen laa juisen ohjelman päättäjäisiä vietettiin juhlal lisesti Pikkupalatsissa Tampereella. Parhaasta tutkielmasta palkittiin aktuaa rijohtaja Teemu Jokela Mandatum Lifesta. Hänen tutkielmansa nimi oli Henkivakuu tusyhtiön markkinaehtoisesta mallinnuk sesta reaalimaailman mallinnukseen. Tut kielman ohjaajana toimi professori Luis H. R. Alvarez. Hän arvioi tutkielmaa muun muassa seuraavasti: "Ongelmanasettelu on selkeä ja erin omaisella tavalla kytketty sekä vallitsevaan teoriaan että tulevaan implementoitavaan Solvenssi II kehikkoon. Teorian ja käytän nön yhteennivominen on työn vahvuus. Se nivoo vallitsevan rahoitusteorian näkökul mat Solvenssi II:ssa edellytyksiin ja tarjoaa siten yhtiölle yhden vaihtoehtoisen työkalun sopeuduttaessa Solvenssi II aikakauteen. Pisteenä i:n päälle tekijä nojaa hyvinkin tuo reeseen ja teoreettisesti poikkeuksellisen vaativaan lähdeaineistoon." Parhaana opiskelijana palkittiin talous päällikkö Päivi Sariola Keskon eläkekasasta. Perusteluina mainittiin muun muassa aktii vinen osallistuminen koulutukseen, oppi mistehtävien hoitaminen ajallaan, ansiokas tutkielma, positiivinen asenne ja yhteishen gen luominen ryhmän keskuudessa. Lue Teemu Jokelan kolumni sivulta 23. Parhaasta tutkielmasta palkittu Teemu Jokela ja parhaana opiskelijana palkittu Päivi Sariola saivat palkinnokseen muinaisen kiinalaisen Sun Tzun sodankäynnin klassikon The Art of War. Informo 1/2011 29
• Bulevardilla Joulukuisessa diplomien jakotilaisuudessa oli 20 hyvää syytä juhlaan Kuva Teppo Jokinen FINVA tukee Naisten Pankkia Joulukuisessa diplomien jakotilaisuudessa juhlittiin 20 ylemmän vakuutustutkinnon suorittanutta. Diplomeita on jaettu tähän mennessä 593 tutkinnon suorittaneelle. FINVA on jälleen tukenut Naisten Pankin toimintaa perinteisten joulutervehdysten sijaan. Naisten Pankki tukee kehitysmaiden naisia yrittäjyyteen ja toimeentulon hankkimiseen kestävän kehityksen periaattein. Rahastoa hallinnoi Kirkon Ulkomaanapu. Lahjoituksilla tuetaan · naisten taloudellista toimeentuloa, osaamista ja oikeuksia parantavia hankkeita · pienlainoja, ammattikoulutusta ja muuta yrittäjyyteen tähtäävää toimintaa · innovatiivisia naisten yrittäjyyteen tähtääviä pilottihankkeita. Tutustu Naisten Pankin toimintaan verkkosivuilla www.naistenpankki.fi. Sijoituspalvelututkinto APV1 varmistaa sijoitusneuvojien ammattitaidon Finanssialan Keskusliitto auktorisoi sijoituspalvelututkinnon (APV1) vuoden alussa ja suosittelee sen suorittamista kaikille sijoituspalvelutehtävissä työskenteleville. Tutkinnon tavoitteena on varmistaa, että alalla toimivien yritysten työntekijöillä on riittävät tiedot ja ammattitaito tehtävien hoitamiseksi. Sijoituspalvelualan töissä tarvitaan monipuolista osaamista eri oppialoilta, kuten rahoituksesta, kansantaloudesta, yritystaloudesta, kirjanpidosta ja juridiikasta. Sijoituspalvelututkinto on arvostettu ja alan yritysten tunnustama tapa osoittaa sijoituspalvelutehtävissä vaadittavaa tiedollista osaamista. "Tutkinnon auktorisoinnilla on tarkoitus varmistaa alan henkilöstön osaamisen laadun ylläpito jatkossakin. Tämä korostuu siinä vaiheessa, kun uutta henkilöstöä Kuva FK/Katja Lösönen rekrytoidaan", toteaa Finanssialan Keskusliiton johtaja Markku Savikko. Alan kehittyessä myös henkilöstön osaamisen on kehityttävä. "Elinikäisen oppimisen ajatus on otettu huomioon, ja jäsenyritykset ovat velvollisia huolehtimaan tutkinnon suorittajien osaamisen ylläpidosta ja tietojen päivittämisestä jatkossakin", Savikko sanoo. FINVA kertoo asiantuntijaseminaariesitteissään seminaarien soveltuvuudesta Sijoituspalvelututkinnon (APV1) tai Sijoitusneuvojan tutkinnon (APV2) suorittaneille tai tutkintoihin valmistautuville Johtaja Markku Savikko. 30 Informo 1/2011
• Osallistu lukijakyselyyn ja voita asiantuntijaseminaari tai kirjalahjakortti Vakuutustiedon Kehittämissäätiön vuoden 2010 apurahat Vakuutustiedon Kehittämissäätiö tukee ja kehittää vakuutusalan ammatillista tutkinto- ja täydennyskoulutusta sekä suorittaa ja tukee alaa koskevaa tutkimustoimintaa. Kuva Teppo Jokinen Vastaa kyselyyn 28.2. mennessä osoitteessa www.finva.fi. Vastaaminen vie vain pari minuuttia. Arvomme vastaajien kesken yhden asiantuntijaseminaari- ja kolme kirjalahjakorttia. Voittajille ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Vakuutus- ja rahoitusalan verkkosanakirja suomi ­ ruotsi ­ englanti Apurahoja juhlistivat Kari Kosola, Jyri Liukko, Tuire Ylikoski, Hannu Uusitalo ja Sari Ropponen. Tutkimushankkeet Ilari Kallio 5 000 euroa Väitöskirjatutkimus aiheesta "Ansioeläkkeen perustuslaillinen suoja ja sen tarkoitus Pekka Puustinen 2000 euroa Väitöskirjahankkeen viimeistely "Developing a multiple scale to measure the customer perceived value in investment context" Jukka Saksi 2 000 euroa Väitöskirjatutkimus aiheesta "Myyntijohtajan rooli esimiehenä, alaisena ja kollegana" Kirjahankkeet Pauliina Havakka, Mikko Niemelä, Hannu Uusitalo ja työryhmä 9 000 euroa Sosiaalivakuutus Raija Järvinen ja Tuire Ylikoski 4 000 euroa Asiakkaan kokema arvo kilpailutekijänä finanssialalla Jyri Liukko 2 000 euroa Vakuuttamisen idea ­ Riskin jakamisen periaatteet ja vastuuajattelun muutos Piritta Poikonen ja Timo Silvola 5 000 euroa, Eläkesäästäminen Pirjo Pöyhönen, Harri Ek, Marja Korkka ja Kari Kosola 6 000 euroa Kuljetusten vakuuttaminen, 2. uudistettu painos Muu hanke Sari Ropponen 2 000 euroa Opiskelumateriaalin kirjoitus SHV-tenttiin "Vakuutusmatematiikan sovellukset" Yhteensä 37 000 euroa. Haluatko löytää taatusti oikeat vastineet vakuutus- ja rahoitustermeille? Sanakirja koostuu vakuutus- ja rahoitusalan keskeisimmästä sanastosta, minkä lisäksi muun muassa juridiikka, lääketiede, tekniikka ja rakennustekniikka ovat edustettuina. Palvelua päivitetään vuosittain. Seuraava päivitys on alkuvuodesta 2011. Verkkosanakirjan voi hankkia yrityslisenssinä, jonka hintaan vaikuttaa käyttäjien määrä ja joka sisältää käyttäjille rajattoman käyttöoikeuden yrityksen ip-osoitteesta. Palvelun käytöstä tehdään kirjallinen sopimus. Pyydä ilmaiset tutustumistunnukset osoitteesta kustannus@finva.fi. Informo 1/2011 31
• Täydennä ammattitietoasi! Katriina Lehtipuro, Irene Luukkonen, Lea Mäntyniemi, Ville Raulos, Pia Santavirta Vakuutuslainsäädäntö 2010, 64,60 Harri Ek, Marja Korkka, Kari Kosola, Pirjo Pöyhönen Kuljetusten vakuuttaminen Tulossa 2011! Vakuutus- ja rahoitusalan verkkosanakirja Vuosipäivitys alkuvuodesta 2011! Vuosimaksullinen palvelu, hinta käyttäjämäärän mukaan Riitta Korpiluoma et al. Työeläke Tulossa 2011! Piritta Poikonen, Timo Silvola Mistä rahat? Tulossa 2011! Seppo Eskuri, Riikka Patala Autovakuutus 2010, 56,50 Sirpa Kukkonen, Terttu Karmavalo Työtapaturmakirja. Työtapaturmien ja ammattitautien korvaus- ja vakuutusasiat 2010, 58,50 Teemu Jokela, Veera Lammi, Ilkka Lohi, Timo Silvola Vapaaehtoinen henkilövakuutus 2009, 70,70 Perust eos Tuula Pellikka, Petri Peilimö, Pasi Puntari, Mikko Vaitomaa Omaisuuden vakuuttaminen Tulossa! 72 Uutuu s Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA Bulevardi 28, 00120 Helsinki Kysy kirjoistamme, anna palautetta, kerro kirjatoiveita: Kustannustoimittaja Paula Hämäläinen paula.hamalainen@finva.fi, p. 0404 503 464 Toimitusjohtaja Hannele Ikonen hannele.ikonen@finva.fi, p. 0404 503 450 Kirjatilaukset: Eila Kivilompolo, kustannus@finva.fi p. 0404 503 454, www.finva.fi Antti Makkonen Vastuullinen luotonanto Tulossa 2011! Piritta Poikonen, Timo Silvola Eläkesäästäminen 2010, 54,50 Veloitamme kirjojen toimituskulut, tarkemmat tiedot verkossa. Pidätämme oikeuden tuotteiden hinnanmuutoksiin. 32 Informo 1/2011 Tutustu kirjoihimme ja tilaa verkossa www.finva.fi/julkaisut.htm