• H ER K U L L I N EN L EH T I K ESTÄVÄ Ä N EL Ä M Ä Ä N v HINTA 8,50?? 7 7179 9 286005 57 9 ISSN 1799 -2869 12 0 04 20 12 61 2 K A N S A L A I S V E LVOL L I S U U S : M A I D ON J UON T I MOMO - KODI T 18 S A M I TA L L BERGI N Y R T T I R E PPU PI PS A H U R M ER I N TA R A K A S TA A SUOM E N L I N N A A CH I L IÖV ER I T 66 P YÖR Ä L L Ä PÄ Ä SE E 2013
• HERKULLINEN K ANNANOTTO PÄ Ä N AV A U S R K uokavalinnat ratkaisevat asumisen ja liikkumisen ohella sen elämmekö ympäristöystävällisesti vai emme. Itse en osaa päättää, onko ruoka näistä helpoin vai vaikein alue. Asunnon kokoon tai auton omistamiseen ei tarvitse ottaa kantaa kuin ehkä kerran vuodessa, mutta ruokavalintoja teemme vähintään kolme kertaa päivässä. K U VA : M I K KO R Y H Ä N E N uinka monen korttelinvälin ylimääräinen kahlaus loskassa on työpäivän jälkeen liikaa? Tätä kysymystä olen miettinyt ruokaostoksilla tänä vuonna. Lehtitiedot kertovat lähi- ja luomuruokakauppojen vaikeuksista. Haluan kiihkeästi, että Suomessa on sellaisia. Tuen siis laaturuokakauppoja teoriassa. Käytännössä teen ostokset liian usein K-marketissa. Siellä on hyvä luomuvalikoima ja ennen kaikkea, se sijaitsee kotimatkan varrella. Syy miksi haluan tukea luomu- ja lähiruokakauppoja ei ole periaatteellinen. Niistä vain saa aivan valtavan hyvää ruokaa: juureen tehtyä leipää, tuoreita silakkapihvejä, suomalaista luomusinihomejuustoa... Se ei ole halpaa, mutta tällaista ruokaa kunnioittaa, sitä ei mene meillä ikinä haaskoon. Luomun kasvuun vaaditaan sen parempaa brändäämistä. Erikoiskaupat auttavat tässä. (Luomun volyymin kasvattamiseksi tietenkin myös isojen ruokaketjujen panostus on ratkaisevaa.) Lisäksi erikoisruokakaupat sparraavat koko suomalaista ruokakulttuuria. Niiden kautta pientuottajat saavat herkkunsa markkinoille ja voivat ponnistaa kohti vientiä. Mutta erikoiskauppoja ei voi olla, elleivät minunkaltaiseni vetelät ostajat ala käydä niissä useammin. Siksi keräsimme tähän numeroon luomu- ja lähiruokakauppojen menestysreseptin (s.40). M utta vaikka nämä erikoiskaupat yltäisivät millaiseen menestykseen, niin yksin ne eivät ratkaise ruuantuotannon ongelmia. Tehotuotannon epäkohdat, maatalouden ympäristövaikutukset sekä halvan hinnan ja lukuisten alihankkijoiden aiheuttamat hevosyllätykset ovat asioita, jotka teollisuuden ja poliitikkojen täytyy hoitaa kuntoon. Syksyllä ilmestynyt kirja Hyvä ja paha ruoka kysyykin, ?voivatko ruokavalinnat olla enää puhtaasti kuluttajan ja markkinoiden välinen asia, kun kehittyvissä maissa vallitsee aliravitsemus ja maatalous synnyttää kielteisiä ympäristövaikutuksia?. T ämän lehden teko ei olisi ollut mahdollista ilman joukkorahoitusta. Keräsimme sen avulla joulu-tammikuussa 9355 euroa. Kiitos kaikille rahoittajille! Joukkorahoitukseen kuuluu aina rahoittajan saama vastike, meidän tapauksessamme esimerkiksi Huilin numero tai lehden osake. Yksi Huilin vastikkeista oli sivun juttu tähän lehteen rahoittajan toivomasta aiheesta. Näitä juttuja on tässä lehdessä kolme (s.38, 39 ja 58). Jutut on merkattu niin, että lukija tunnistaa ne ?tilaustöiksi?. Olemme noudattaneet juttujen teossa Huilin normaaleita journalistisia käytäntöjä. Kuulemme mielellämme, mitä ajattelette jutuista. R I I K K A S U O M I N E N ? PÄ ÄT O I M I T TA J A PS Huili pahoittelee edellisen numeron suurta kirjoitusvirheiden ja huolimattomuuksien määrää. Yritämme parantaa tapamme. Palautetta: Tykkään Huili-lehdestä! Toivoisin kuitenkin että reseptit olisivat vegaanisia. Huili voisi olla sen verran ?askelen edellä?. Toivoisin ruokaohjeita ja juttuja junamatkustamisesta.
• SIG N&P R IN T N O. 2?/ ?2 013 , H U H T I ?T O U K O K U U ? T E E M A N A R U O K A Vu A R D S 20 11 A N TA AW LIS DE od en Roskakalaa muka, roskapu­ hetta! Huili kattoi kevätpöytään lahnaa ja silakkaa. 33 48 20 28 6 Miksi sama kemikaali on Tanskassa epäilyttävä ja Suomessa turvallinen? H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U Lapsiperheen hyvää elämää 33 neliössä. Meille tuputetaan maitoa. Voiko kansallisjuomasta edes kieltäytyä? a s ia k a sle ht i
• LÄM Ä E Ä ES Ä Mihin kannattaa sijoittaa? STÄV TA 2 0 1 0 KE UOD Ä V Alku ?Pitkäaikaisiin ystävyyssuhteisiin. Parempaa tuottoa ei voi saada ? PÄ ÄTO I M IT TA JA Riikka Suominen ART DIRECTOR Jesse Kühn / Matti Sipiläinen ?Vapaa-aikaan!? T O I M I T U S PÄ Ä L L I K K Ö Elina Venesmäki Huili K U V I T TA J AT Saara Helkala Janic Leino K U VA N K Ä S I T T E L I J Ä Matti Sipiläinen ?Ihmissuhteisiin ja omaan hyvinvointiin? ?Aurinkopaneeleihin? ?Hyvään polkupyörään? PA I N AT U S J A R E P R O Libris Oy HUILI ON PAINE T TU K ASVISÖL JYPOHJAISILL A PAINOVÄREILL Ä JA SEN PAPERI COCOON OFFSE T ON FSC- MERKIT T YÄ . K U S TA N TA J A Ekoyhtiö Huili Oy Tilaa Huili: www.huililehti.fi/tilaa HUILI ? LEHTI KESTÄVÄ ÄN EL ÄMÄ ÄN ? EKOYHTIÖ HUILI OY, PL 9 6 5, 0 0101 HELSINKI TOIMITUS@HUILILEHTI.FI ? W W W.HUILILEHTI.FI ? ISSN / ISSN - L 179 9 ? 28 6 9 EK OY HT I Ö H U I LI OY Kolmannentoista Huilin kannessa pöytää kattaa Metti Lampinen. Metin kauneuden viimeisteli Pentti Syrjälä. Kannen ideoi ja kuvasi Nikola Tomevski. ?Kultaan? Anna Autio Juliana Harkki Susanna Suominen Matti Tanskanen Nikola Tomevski Laura Vesa Ö s.?57 Asutko sinäkin momo-kodissa? s.?58 Suomen sympaattisin kaupunki: Kaskinen s.?59 Mainoskatko: Missä lohas luuraa? s.?61 Kokkioppi: Chilit multiin s.?62 Hyviä uutisia s.?63 Suut puhtaaksi: Älypuhelimen tekoon tarvitaan myös maanviljelijää s.?65 Vastustan! Yltiörehellisiä laukojia s.?66 Pyöräsesonki alkaa! s.?68 Kolme toivomusta: Esko Valtaoja ?Rahallinen sijoitus tuottanee elämänlaatua parhaiten, kun sijoittaa hyvään sänkyyn ja tyynyyn!? ?Hyvään ruokaan, joka nautitaan perheen tai ystävien kanssa.? VA L O K U VA A J AT H U ILI OY Eko-Opas ?Ekosysteemien ennallistamiseen.? Terhi Hautamäki Liisa Jokinen Tuomas Mattila Laura Rantanen Johanna Sumuvuori Elina Teerijoki Terhi Upola Mari Valkonen I s.?20 Miksi meille tuputetaan maitoa? s.?26 Kirppis pesi kasvonsa s.?28 Tanska varoo kemikaaleja, Suomi ei s.?33 Ruokaliite: Kevätpöytä on katettu! s.?36 Ammattikalastaja harmittelee luomukalaa s.?37 Kiitokset Mesenaatti -tukijoillemme s.?38 Ympäristö palasi ympäristökeskusteluun s.?39 Lumen sulatus s.?40 Luomu- ja lähiruokakauppojen menestysresepti s.?44 Pietarin ekohipsterit s.?48 Lapsiperheen tilava minikoti s 53 Pieni koti linnan sijaan ?Luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen? K I R J O I T TA J AT ?Yöuneen, liikuntaan ja kuvataiteeseen!? OY HT Kierrätystehdas ja muita menoja Biokaasuauto kaasuttelee puhtaammin Virkkuri -kirja koukuttaa virkkaukseen Parasta nyt Lempipaikka: Pipsa Hurmerinta Nannaa: Neuromarkkinointi ottaa aivoon Huili taulukoi: Kasvimaidot Ekotekijä: Spelttimies Kari Kaipainen Mun juttu: Mitä vegaani syö sukujuhlissa? Tähän tyyliin: Sami Tallberg EK s.?6 s.?8 s.?9 s.?10 s.?12 s.?13 s.?14 s.?15 s.?16 s.?18 HUILI ON SUOMEN ENSIMMÄINEN JA TOISTAISEKSI AINOA EKOLOGINEN LIFEST YLE- LEHTI. LEHTE Ä MY YDÄ ÄN IRTONUMEROINA AK ATEEMISISSA KIRJAK AUPOISSA JA KIASMA - K AU PASSA . TIL A A HUILI HINTA AN 35 EUROA?/?VUOSI (KESTO, MÄ ÄR Ä AIK AISTIL AUS 50 EUROA?/?VUOSI): W W W.HUILILEHTI.FI
• H UH T I T OU KO STÄV ES UOD Ä V Kierrätystehtaalla on paljon uutta. TEKSTI RIIKK A SUOMINEN K U VA S A M I M A N N E R H E I M O 8 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U Ä VAR A A VALITA LÄM Ä E TA 2 0 1 Ä 0 KE
• MA AILM AN MENOT KOONNUT RIIKK A SUOMINEN MAASEUTU MAISTUU Kierrätystehtaalla on tänä vuonna noin 50 näytteilleasettajaa. Kierrätystuotteiden valikoima kasvaa. Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettävä Kierrätystehdas voi nykyään valikoida näytteilleasettajansa, tulijoita olisi niin paljon. ?Haluamme mukaan uusia näytteilleasettajia ja painotamme tuotteiden käytännöllisyyttä ja sitä, mistä ne on valmistettu?, sanoo Kierrätystehtaan järjestäjä Lauri Helle. Yksi uusi yritys alalla on Kenkiks, joka tekee tennareita kierrätysmateriaaleista, esimerkiksi asiakkaan omista vanhoista nahkahousuista. Hellestä kiinnostavia ovat myös esimerkiksi rakennusteollisuuden ylijäämämateriaalit ja tapahtumissa käytettävät, usein kertakäyttöiset messumatot. Toukokuun alussa järjestettävälle Kierrätystehtaalle odotetaan noin 12 000 kävijää. Heidän joukossaan toivotaan olevan aiempaa enemmän miehiä. ?Meillä on yhteistyökumppanina Varusteleka. Heillä on nuorekas meininki ja vaihtoehtoja myös miehille. Ekodesignissa ei aiemmin ole oikein ollut tarjontaa miehille?, Helle sanoo. Kierrätystehtaalla Varusteleka myy käytettyä armeijatavaraa ja pitää työpajan, jossa tuotteita voi modata. Uutta Kierrätystehtaalla tänä vuonna ovat ilmaiset elokuvanäytökset. Samaan aikaan Kaapelilla järjestetään myös luonnonkosmetiikan messut. K I E R R ÄT Y S T E H D A S , K A A P E L I T E H TA A L L A HELSINGISSÄ 4.-5.5. K I E R R AT Y S T E H D A S . F I Loppukevät on satokausista kitsain, mutta luomu- ja lähiruokatapahtumia se ei pidättele. Lähiruoka on alkanut kiinnostaa myös isoja toimijoita. Helsingin messukeskuksessa järjestetään huhtikuun lopulla ensimmäistä kertaa lähi- ja luomuruokamessut. Jotta mahdollisimman moni löytäisi uuteen tapahtumaan, on samassa yhteydessä myös kädentaito- ja lapsimessut. ?Yhä useammin lapsiperheet ovat kiinnostuneita lähi- ja luomuruuasta?, sanoo Suomen Messujen tiedottaja Antti Karjunen Suomen messujen tiedottaja. Huilin mennessä painoon oli noin kahdenkymmenen näytteilleasettajan joukossa lähes pelkästään lähiruokayrittäjiä. Luomua näkyi vähemmän. LÄHI- JA LUOMURUOKAMESSUT, HELSINGIN MESSUKESKUS 24.-26.4. MITÄ IHMETTÄ? IHME-nykytaidefestivaalit on kaikille avoin, huhtikuun alussa ympäri kaupunkia järjestettävä tapahtuma. Tänä vuonna siellä otetaan reilusti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. ?Nykytaiteilijat kokevat vastuuta yhteiskunnallisista muutoksista. Ja taidehan on loistava foorumi testata uusia ideoita?, sanoo festivaalin toiminnanjohtaja Paula Toppila Myös ekologiseen elämään on varmasti tarjolla uusia ideoita. Tietokirjalija Jussi Laitinen vetää nimittäin puhetilaisuuden, jossa tieteiskirjailija Risto Isomäki ja tutkija (sekä Huilin kolumnisti) Tuomas Mattila käsittelevät energiakriisiä. Keskustelu lauantaina 13.4. klo 20.00 21.30. Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalissa IHME-päivillä on myös paljon muuta. Väittelyitä, poliitikkoja, merenkulun perinteisiä lippuviittomia, ilmaisia elokuvaesityksiä? Tapahtuma on täysin ilmainen. Sen järjestäjä on yksityinen taidesäätiö Pro Arte, jonka tavoitteena on laajentaa nykytaiteen yleisöä. IHME ?NYK YTAIDEFESTIVAALI, VANHA YLIOPPILASTALO HELSINKI 11.-14.4. IHMEFESTIVAL.FI KORUVUOKRAAMO Edustustilaisuus tulossa, mutta asu kaipaisi lisää juhlavuutta? Vuokraa designkoru! Helsingissä aukesi vuodenvaihteessa Vaatelainaamon yhteyteen erillinen korulainaamo. Vuokrattavat korut ovat niitä vuosia keräilleen pariskunnan kokoelmasta. Valikoimissa on lähinnä skandinaavisia koruja 1950-luvulta 1970 -luvulle. Viikonvuokra maksaa 10-45 euroa korusta riippuen. KORUVUOKRAAMO.FI
• Mikko Klang teki ökyautostansa ekon. ÄLYTÖNTÄHÄN AUTON OMISTAMINEN ON, JOS SILLÄ EI VIITSI AJAA. K A ASUA TANKKIIN Helsinkiläisen Mikko Klangin tarina alkaa tavalliseen tapaan: perhe kasvoi ja hän hankki uuden auton, suuren ja mukavan ajaa. Mutta auto söi bensaa niin paljon, että ympäristötietoista Klangia alkoi harmittaa. Kaupunkiajossa auton kulutus oli 15 litraa satasella, maantiellä 9. ?Älytöntähän auton omistaminen on, jos sillä ei viitsi ajaa.? Klangin naapuri kertoi hankkineensa maakaasuauton Ruotsista, ja myös Klang kiinnostui. Parin päivän googlailulla selvisi, että vanhasta autostakin saa kaasuauton. ?Pari päivää autoni oli bio- ja maakaasulaitteiston asennuksessa, ja se maksoi pari tonnia?, Klang kertoo. Nyt Klang täyttää peräkontissa säilytettävän ison kaasusäiliön 200 kilometrin välein. Tankkausasemia on 18 lähinnä Etelä- ja Kaakkois-Suomessa, koska maakaasu tulee Venäjältä ja putken varrelta kaasua on helppo siirtää liikennekäyttöön. Jos autosta 10 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U loppuu kaasu, se alkaa käyttää bensaa. Superekologista maakaasuautolla ajaminen ei ole. Hiilidioksidipäästöt ovat kaasuautoissa noin neljänneksen pienemmät kuin bensiinikäyttöisissä, mutta dieselautoon nähden eroa ei ole. Suomessa liikennekäytössä on vielä enimmäkseen maakaasua (73 prosenttia), ja se on fossiilinen polttoaine. Hiukkaspäästöjä kaasuautoista ei kuitenkaan tule, ja saman auton tankkiin sopii myös biokaasu. Se on uusiutuvaa energiaa ja tehdään yleensä jätteistä. Kaasuntankkausasemilla tankin voi täyttää bio- ja maakaasun seoksella. Ne ovat lähes pelkkää metaania molemmat. Ennen tankkauksen aloittamista voi päättää, maksaako bio- vai maakaasun tuottajalle. Biokaasu on hieman kalliimpaa, mutta molempien bensalitraa vastaava vertailuhinta on alle euron litralta. (Maakaasun vertailuhinta on 0,899 euroa?/?litra ja bio- kaasun 0,963 euroa?/?litra). Tällä hetkellä biokaasua tulee Gasumin verkkoon Espoon Suomenojan ja Kouvolan Mäkikylän biokaasulaitoksista yhteensä 27 gigawattituntia, joka riittää noin 2500 henkilöauton keskimääräiseen vuosikulutukseen. Tämä on tietenkin vielä pientä. Suomessa henkilöautoja on liikennekäytössä lähes kolme miljoonaa. Kuinka suurelle osalle niistä biokaasua voisi riittää? Kaasua jakeleva Gasum kertoo, että uusia biokaasulaitoksia on suunnitteilla, mutta niissäkin puhutaan muutamista tuhansista uusista käyttäjistä, ei miljoonista. Gasumin viestintäpäällikkö Minna Ojala arvioi, että biokaasun riittävyys ei ole ongelma, vaan se, että kaasu ajoneuvon polttoaineena tuntuu monista epäilyttävältä. ELINA VENESMÄKI
• URIK U LT T U R I N TA M A LTA METSÄSTÄ MAUSTEHYLLY YN Molla Millsin kirjassa syötävän herkullisia virkkuutöitä. Villiyrtit, eli luonnonvaraiset kasvit mausteina ja ruuanlaitossa, ovat tällä hetkellä erittäin muodikkaita. Koska niistä ovat lähinnä innostuneet ansioituneet ravintoloitsijat, olin luullut niiden käyttöä vaikeaksi. Tuore kirja osoittaa, että helpoimmillaan villiyrttien käyttö tarkoittaa, että poimii aivan pieniä, vielä tahmeita koivunlehtiä salaattiin. Tai paistaa öljyssä voikukannuppuja ja ripottaa keiton VietteleVät päälle. Ketunleivän tunnistaa tompelompiVilliyrtit kin. Sitä voi käyttää salaattiin, sieniruokiin tai pannacottan mausteeksi. Asteen verran villimpää on maustaa havuilla. Esimerkiksi douglaskuusen havuja voi käyttää pirtelöön. Kaunis kirja käy kädestä pitäen läpi, mitä villiyrttejä kannattaa mihinkin vuodenaikaan kerätä. Kirja kannustaa erityisesti ottamaan lapset mukaan villiyrttiaarrejahtiin. Siksikin on huojentavaa, että mukaan ei ole otettu yhtään sellaista villiyrttiä, jonka voisi sekoittaa samantyyppiseen myrkylliseen kasviin. luonnon herkkuja arkeen ja juhlaan jouni toivanen J O U N I T O I VA I N E N : V I E T T E L E VÄT V I L L I Y R T I T ( T E O S 2 013) KOUKUSSA VIRKK AUKSEEN VIHERKAPITALISTIT Boken beskriver också de tio stora trender som kommer att förändra hur vi bor, hur vi konsumerar och hur vi gör affärer. De som positionerar sig rätt inför dessa trender kommer vara framtidens framgångsagor, framtidens miljardärer. Carl Hall är serieentreprenör och har startat bolag inom alltifrån internetbranschen till dagligvaruhandeln. Han har också bakgrund som managementkonsult och journalist. Tämä kirja antaa kyytiä käsityötuntien vinoille patalapputraumoille! Huhtikuussa ilmestyvä Virkkuri on 2010-luvun virkkauskirja. Graafisessa kirjassa on huimat 260 sivua. ?Paljon iisejä töitä, joiden virkkaamisessa ei mene puolta elinikää?, lupaa kirjan tekijä Molla Mills. Kirjan tekemisessä aikaa ei ole säästelty, Mills on hionut sitä yli vuoden. Ohjeissa käytetään pääasiassa virkkaajan sormille hellää puuvillaa. Mutta virkata voi melkein mistä vaan: videonauhasta, trikoopaidasta leikatusta räsylangasta? Lähinnä kirjassa on sisustusvirkkausta: mattoja, tyynyjä ja koreja sekä asusteita, kuten monta laukun ohjetta. Aloittelijaa lohduttaa, että kaikki ohjeet on huolellisesti kuvitettu. ?Itseäni harmittaa, jos en ymmärrä virkkausohjetta. Kuvasta näkee, miten työ etenee?, Mills kertoo. Molla Mills pitää myös virkkausblogia ja vetää virkkauskursseja helsinkiläisessä vaatekauppa Palonissa. Iltakurssilla käsityö­ traumaiset ja aivan aloittelijatkin oppivat virkkaamaan maton tai korin. Ja sinkkumiehille vinkiksi, täällä sinut huomataan! Kaikki virkkuuiltoihin osallistuneet ovat nimittäin tähän saakka olleet naisia. Maailmalla kyllä löytyy virkkaavia miehiä, kuten amerikkalaistaiteilija Nathan Vincent, joka virkkaa muun muassa seinälle laitettavia trofeita eli eläimen päitä. Ruotsalainen Theo Sundh julkaisi viime vuonna kokonaisen kirjan Virkat för män. Häneen Molla Mills on ottanut yhteyttäkin, yhteistyö olisi mahtava juttu. För fem år sedan bestämde han sig för att inrikta sig helt mot miljökapitalism. Han är en av grundarna och delägarna till Alder, Nordens största riskkapitalfond inom miljöteknik. A U K E A M A N K U VAT: S A A R A S A L M I JA S U S A N N A S U O M I N E N Miljökapitalisterna OMS.indd 1 Boken innehåller även handfasta råd kring hur du själv kan dra nytta av världens största affärsmöjlighet. Hur du blir en miljöentreprenör, inriktar din karriär på miljökapitalism eller hur du investerar dina sparpengar för att få högre avkastning än andra. Du får i boken också veta vad svenska politiker borde göra för att göra Sverige till den ledande miljökapitalistiska nationen. Författaren, Carl Hall, är tidigare serieentreprenör och arbetar idag med att investera i miljökapitalistiska företag. Best.nr 47-09804-0 Tryck.nr 47-09804-0-00 CARL HALL MILJÖKAPITALISTERNA Miljökapitalisterna är de svenska entreprenörer som tjänar miljardbelopp och samtidigt räddar vår planet. De har tidigt sett att det vi kallar miljöproblem också är världshistoriens största affärsmöjlighet. I den här boken får du läsa om deras historier och vad som gjort dem framgångsrika. Ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen luvataan tuovan runsaasti myös bisnesmahdollisuuksia. Nämä lupaukset käyvät toteen ruotsalaiskirjassa ?Miljökapitalisterna? (Ympäristökapitalistit). Kirja kuvailee vetävästi menestyviä ruotsalaisyrityksiä, joiden toiminta CARL HALL perustuu uusiutuvaan energiaan, jätteiden käsittelyyn tai esimerkiksi autojen yhteiskäyttöön. KAPITALISTERNA Kirjan teesi on, että kapitalismi on paras tapa ratkaista ympäristöongelmat. Jo nyt esimerkiksi jätteiden kierrätys ?hur svenska entreprenörer on tehostunut, koska yritykset ovat tjänar miljarder på att rädda vår planet kiinnostuneita jätteiden sisältämistä raaka-aineista. Toisaalta kirjailija muistuttaa, että Ruotsin hyvä asema vihreässä bisneksessä johtuu maan tiukasta ympäristölainsäädännöstä. Ruotsissa päästörajoja on kannattanut tiukentaa etunenässä, siitä on syntynyt maalle vain kilpailukykyä. Från vänster: Mattias Miksche, Malcolm Norlin, Carl Hall (författaren), Anna Palleschitz, Per Brickstad, Karl-Gunnar Appelblad 2012-05-15 12.32 C A R L H A L L : M I L J Ö K A P I TA L I S T E R N A ( L I B E R 2 012) HAAVEAMMATTINA MATKAOPAS? Haluaisitko, että Suomessa matkailevat turistit näkisivät jotain vieläkin sykähdyttävämpää kuin Sibelius-monumentin ja Paavo Nurmen patsaan? Esimerkiksi Nuuksion tai Yyterin hiekkarannan. Nyt siihen on mahdollisuus. Nettisivulla gidsy.com voi tarjota matkaoppaan palveluitaan. Suomesta löytyy muutama kierros, esimerkiksi 2-8 tunnin japaniksi opastettu kävelyretki hintaan 50?. Itse veisin turistit Maunulan majalle Helsingin keskuspuistoon. Mahtava kahvittelupaikka, mutta harva turisti uskaltaa omine nokkineen seikkailemaan bussilla metsänlaitaan. RIIKK A SUOMINEN M O L L A M I L L S : V I R K K U R I ( N E M O 2 013) W W W. G I D S Y.C O M
• Parasta nyt 1. Mökille 2. Marjaan 3. Vauhtiin 4. Möyhimään Kesämökillä melskaavat hiiret vielä hetken, mutta fiilistellä voi netissäkin. Cabin porn ?sivuston nimi on outo, mutta mökkikuvat inspiroivia. Kesken työpäivää on ihana unohtua selaamaan toinen toistaan jännittävämpiä majoja. Pakastimesta alkavat marjat olla lopussa, mutta onneksi kaupoissa on paljon uusia marjatuotteita. Yksi sympaattisimmista on lasten välipaloja valmistava suomalainen Berrypicker. Tuotteet on makeutettu isomaltuoosilla, joka on hammasystävällistä ja nostaa verensokeria tasaisesti. Noin 2--4-vuotiaille tarkoitetut potkupyörät ovat ihania. Viime kesänä niitä alkoi näkyä Suomessakin monilla hädin tuskin kävelevillä ja valikoimaa on jo paljon: Kokua, Puky, Tup Tup, My first bike... Kun lapsi oppii tasapainoilemaan potkupyörällä, hän voi siirtyä suoraan polkupyörään ilman apupyörävaihetta. Vapun aikaan pääsee Etelä-Suomessa jo kylvämään. Viileää sietävät ainakin mustajuuri, härkäpapu, persilja? Ja siihen asti voi kaupunkiviljelyyn perehtyä mahtavan uuden oppaan kanssa. freecabinporn.com berrypicker.fi 12 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U Salla Kuuluvainen Kaupunkiviljelijän opas (WSOY 2013) 5. Mämmi Syökää hyvät ihmiset enemmän mämmiä! Mämmi on kotimainen, vähähiilinen, vegaaninen, hyvä kuidun lähde ja sairaan hyvää. Luomunakin löytyy. Jos sillä haluaa herkutella ravintolassa, voi poiketa kieroutuneella twistillä suomalaista ruokaa tarjoilevassa Karussa. Karu löytyy Helsingin Vallilasta maaliskuun ajan. K U VAT JA K U V I T U K S E T: K N I T ? N ? TA G , A N N A AU T I O, M U S TA 510 1, L I S A B J Ö R N E R / G O R I L L A , C AU S E A N D E F F E C T / G E S TA LT E N Kevät vie ajatukset kaikkeen ihanaan, kuten mämmiin.
• www.kierrätystehdas.fi
• Pipsa Hurmerinta viihtyi Suomenlinnassa jo lapsena. PAIKALLISLIPUN HINNALLA SAA SAARISTOLAISRISTELYN. 14 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U
• ? L EMP I L EM ? M A IK K A P IP VARTISSA SA AREEN K K A ? LE PIPA KA Halun ja tarpeen neurologia I PA IK NANNA A! Kokki Pipsa Hurmerinnan lempipaikka on Helsingin Suomenlinna. Kesällä hän menee sinne ensimmäistä kertaa vauvanvaunujen kanssa. T E K S T I : L A U R A R A N TA N E N K U VAT: M AT T I TA N S K A N E N Mallina tunnetuksi tullut kokki ja catering-yrittäjä Pipsa Hurmerinta on tiedostava ruuanlaittaja. Hän on kokannut muun muassa Flow-festareille vegaaniburritoja ja juuresranskalaisia ja suosii kokkailuissaan kausiruokaa ja luomua. Hän oppi simppelin ruuan arvostuksen äidiltään Kristiina Hurmerinnalta, joka oli kasvissyöjä jo silloin, kun Pipsa oli vielä lapsi. Myöhäiskeväästä esikoisensa saava Pipsa haluaa tulevan lapsensa syövän mahdollisimman luonnonmukaisesti ja hän on huomannut itsekin syövänsä raskausaikana tavallista terveellisemmin. ?En ole vielä miettinyt tarkemmin lapsen tulevia syömisiä, mutta ajattelin tehdä itse hänen ruokansa.? me kesällä kavereideni kanssa muuten vain käymään Suomenlinnassa. Soitimme siellä asuville kavereillemme ja päädyimme heille kahville. Talon emäntä omistaa pienen käsin veistetyn moottoriveneen ja retkemme päätteeksi hän tarjoutui heittämään meidät veneellä kotiin.? Kenet haluan viedä saareen? ?Olen vienyt sinne usein ulkomaalaiskavereitani. He ihmettelevät, kun olemme kaupungissa keskellä merta. Kerron heille hiukan paikan historiasta, mutta mikään opas en ole. Menen Suomenlinnaan aina jonkun kanssa ja minun on päästävä ihan sinne kärkeen asti. Paikka oli rakas jo lapsuudessani, kun kummisetäni asui siellä.? Parasta lempipaikassani? Asun Helsingin ydinkeskustassa ja Suomenlinnassa minulla on tilaa hengittää. Sinne on helppoa mennä, sillä Kauppatorilta pääsee perille viidessätoista minuutissa ja torilta voi kesällä ostaa eväitä mukaan saareen. Paikallislipun hinnalla saa ihanan saaristolaisristeilyn.? Tätä hetkeä lempipaikassani en unohda? ?Pari vuotta sitten menim- Ekovinkki? ?Kannattaa miettiä ennen kuin heittää ruokaa roskikseen. On parempi uskoa omia aistejaan kuin viimeinen käyttöpäivä-merkintää. Jos minulla on hiukan nahistunut salaatti, niin heitän sen aamulla smoothien sekaan. On hyvä, että ihmiset ovat innostuneet viljelemään. Ruuan arvostus nousee, kun sen kasvattaa itse. ?Top Chef 3 Mtv3:lla tiistaisin klo 21.00?. Johanna Sumuvuori A ristoteles sanoi aikoinaan, että ?ihminen ilman hyvettä on mitä julkein ja moukkamaisin olento, joka on miltei toivoton hekumallisuudessaan ja mässäilynhalussaan?. Totuuden torvi törähti. Olemme usein typeryksiä, jotka juoksevat jatkuvasti uusien asioiden perässä. Aivot kuitenkin kyllästyvät samaan nautinnon lähteeseen nopeasti. Psykologeilla on tälle turtumukselle hienompi nimi: hedonistinen adaptaatio. K uluttajina käytämme kyllä aivojamme, mutta myös aivomme käyttävät meitä. Hankkimalla tavaroita ja elämyksiä rapsuttelemme aivojen palkitsemisjärjestelmää, jota johtaa Nucleus Accumbens. Se on mielihyvää annosteleva tumake, joka vapauttaa dopamiinia, kun syömme lempiruokaamme, Facebookstatuksistamme tykätään tai varaamme matkaliput kauas pois. Kohtuus on mielihyväkarusellissa vaikeaa, sillä toistaiseksi ainakin läntisellä pallonpuoliskolla kaikkea on turhan helposti saatavilla ja liikaa. I K hmiskunta on tärvännyt ilmaston ja ympäristön siihen kuntoon, että edellytykset nautinnoille tulevat väistämättä kaventumaan. Onhan se moukkamaista. uluttajana pitäisi ponnistella Nucleus Accumbensin herraksi. Ainakaan sitä herruutta ei haluaisi luovuttaa yrityksille. Neuromarkkinointi ei ole vielä Suomessa kova juttu, mutta maailmalla on. Neuromarkkinoinnin avulla tutkitaan aivojen reaktioita mainontaan ja brändeihin. Esimerkiksi Google on käyttänyt hyväkseen neuromarkkinointitutkimuksia selvittääkseen, millaisilla ärsykkeillä kuluttajan saa helpommin reagoimaan tiettyyn tuotteeseen. J ohn Naish kirjoitti neuromarkkinoinnista viisi vuotta sitten ilmestyneessä ?Jo riittää? -kirjassaan. Hän kertoi kokeesta, jossa saatiin selville, että vaikka kuluttajat pitävät enemmän Pepsin mausta, Coca Colan brändin väri tuotti paremman vasteen hippokampukseen. Tällaisia tietoja yritykset tarvitsevat voidakseen neuromarkkinoida meille yhä uusia nautinnon lähteitä. Nucleus Accumbensien armeija kiittää, maapallo ei. Suomessa neuromarkkinoitia on tutkittu jo ainakin Aalto-yliopistossa. M itä enemmän neuromarkkinoinnista luen, sitä enemmän käsikarvani kohoavat. Aivojani ette saa! En muuta metsään järsimään pakurikääpää, mutta Nucleus-herran alistan ohjaukseeni. NANNA Searching for Sugar Man -dvd. Folk-laulaja Sixto Rodriguezista kertova ruotsalaisdokkari nappasi Oscarin. N TÄ R PIT: Ulla-Lena Lundberg: Jää (Teos 2012) Finlandia-palkitussa Jäässä pääsee kurkistamaan kirkkosaaren ikiaikaisiin salaisuuksiin. Koukuttava kuin mikä. Huorasatu Ryhmäteatterissa 27.4. saakka. Laura Gustafssonin kirjaan perustuva revittely, jossa saa nauraa lähes pissat housuissa.
• Huili taulukoi Kasvimaidot TEKSTI RIIKK A SUOMINEN 1.Mikä?? 2.Kenelle?? 3.Ympäristövaikutukset?? 4.Maku?? 5.Kokkausominaisuudet? 6.Terveellisyys?? 7. Saatavuus ja hinta ?3? SOIJAMAITO ?1? KAURAMAITO ?2? RIISIMAITO 1. Valmistetaan vedestä ja soijapavuista. Soijajuomia on runsas valikoima, useimmat ovat maustettuja ja sokeroituja. 1. Valmistetaan vedestä, kaurasta ja kasviöljystä. Löytyy myös suklaan makuisena. 2. Tavismaito. Juotavaksi, leipojalle, lapsille, rekkakuskeille, laktoosivaivaisille? 1. Valmistetaan vedestä, täysjyväriisistä, rypsiöljystä, stabilointiaineesta ja suolasta. Säilyy avattuna viikon jääkaapissa. 3. Kaikki kasvimaidot ovat ekologiselta jalanjäljeltään pienempiä kuin lehmänmaito. Kauramaito on kaikkein ekoin, koska raaka-aine tulee Pohjoismaista. 2. Lähinnä kaupunkilaisille, koska riisimaito on kaupoissa aika harvinaista. Soija- ja vilja-allergikolle. Kaura Jauhoinen, mieto. Saatavana myös suklaanmakuisena. 4. Jauhoinen, mieto. Saatavana myös suklaanmakuisena. 3. Raaka-aine tulee kaukaa. Riisin viljelytavasta johtuen sen hiilijalanjälki on hieman korkeampi kuin kaura? ja soijamaidon. Silti hiilijalanjäljeltään lehmänmaitoa pienempi. 5. Kauramaito sopii leivontaan ja ruokiin, joissa hieman viljaisa maku ei haittaa (karjalanpiirakat ja puurot, myslin kanssa). Kaakaosta tulee ihanaa. Jos kärsii paljosta vapaaajasta, voi kauramaitoa tehdä myös itse. 6. Kaikki kasvimaidot ovat laktoosittomia ja kolesterolittomia. Kauramaito on kevyempää ja ravintoarvoiltaan heikompaa kuin soijamaito. Kauramaitoa saa luomuna, D- ja B12vitaminoituna ja kalsiumrikastettuna. 7. Löytyy nykyään pienimmästäkin Siwasta. Alk 2,00 ? / litra. 16 4. Koostumukseltaan ohut. Riisin tärkkelys tuo siihen hiukan makean maun. 2. Kahvikissoille, vegaaneille, keliaakikolla, maitoallergisille, kahvivaraksi kaappiin (avaamaton purkki säilyy huoneenlämmössä) 3. Soijamaidon raaka-aine tulee ulkomailta. Lähimmillään Itävallasta, usein Yhdysvalloista. Kaupoissa myös luomu- ja ei-gmo ? versiot soijamaidosta. 4. Eri valmistajien juomien välillä on suuret makuerot, joten soijamaito-tasting voi olla paikallaan. 5. Soijamaito sopii hyvin ruuanlaittoon ja puuronkeittoon. Saostaa kastikkeet ja makaronilaatikon. Vaahdottuu kahviin erinomaisesti. Toimii kahvissa kasvimaidoista parhaiten. Kiinassa soijamaitokone on aika yleinen kodinkone. 6. Muiden kasvimaitojen tapaan kovan rasvan osuus vähäinen. Riisimaitoon voidaan lisätä D-vitamiinia ja kalsiumia. 6. Soijassa on hyvälaatuista proteiinia, joka sisältää kaikki tärkeät aminohapot. Toisin kuin lehmänmaidossa, soijajuomassa on hyvälaatuista, pehmeää kasvirasvaa. Soijan mahdollisista haittavaikutuksista puhutaan paljon, mutta selvää tutkimusnäyttöä tästä ei ole. Sen sijaan soijan sisältämien kasviestrogeenien terveyshyödyistä on runsaasti näyttöä. 7. Isot marketit ja ekokaupat Noin 3,00 ? / litra 7. Lähikaupoissa Alk 2,00 ? / litra 5. Riisimaito sopii ruoanlaittoon, leivontaan, muroihin ja puuroihin. Ohuen koostumuksensa ansiosta se sopii myös kahvimaidoksi. Riisipuuroon. H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U ?4? MANTELIMAITO 1. Valmistetaan manteleista ja vedestä. Helpohko tehdä itsekin tehosekoittimella liotetuista manteleista. 2. Ekokauppojen kangaskassikansalle. Blenderiinsä rakastuneelle. Raakaruokailijalle. Soija-allergiselle. 3. Mantelimaito sisältää vettä, sokeria, ja kaksi prosenttia(!) paahdettua mantelia. Mausteena merisuolaa. 4. Makea. Se mitä juomasta kertoo, että sitä kutsutaan alkoholittomaksi Amaretoksi (mantelilikööri), on jokaisen itse päätettävä. 5. Smoothieen, makuun tottuneelle sopii myös kahviin. Mantelimaitoon keitetystä riisipuurosta tulee erittäin hyvää. 6. Sisältää antioksidantteja, kalsiumia ja E-vitamiinia. Vain vähän tyydyttyneitä rasvoja. 7. Isot marketit ja ekokaupat Noin 3,00 ? / litra
• SPELTTIHELMET OVAT LÄHIRIISIÄ. Kari Kaipainen ravintola Silvopleessä, jossa käytetään ja myydään spelttiä. TRENDIVILJA SPELTTI Kari Kaipainen on vienyt speltin Steinerkouluista huippuravintoloihin. TEKSTI RIIKK A SUOMINEN, SUSANNA SUOMINEN / PISAR A PHOTOGR APH Y Et itse viljelijä, mutta alkuvehnä eli speltti on työllistänyt sinut jo kaksitoista vuotta. Vuonna 2000 sain Vihdin Luomulaaksossa naapurilta pussin spelttiä. Se kolahti selittämättömästi ja ostin siltä istumalta 200 kilon säkin. Sen jälkeen olen pyörittänyt omaa yhden miehen yritystä Sunspeltiä. Sunspeltillä on 20 eri tuotetta, kaikki ovat luomua. Kenelle speltti sopii? Speltti sopii kaikille vauvoista ja kotieläimistä lähtien. 2000-luvun alussa asiakkaitani olivat lähinnä Steinerkoulut. Viime vuosien lähiruokabuumin myötä myös ravintolat ovat kiinnostuneet alkuviljoista. Se on hyvä, sillä keittiömestarit toimivat uusien tuotteiden veturina kuluttajille. Spelttituotteita löytää nykyään helposti suuremmista kaupungeista. Miksi spelttiä kannattaa syödä? tilalla Liedossa. Kvinoa ei ole vilja vaan sukua esimerkiksi nokkoselle ja pinaatille. Se on gluteeniton ja luomuna se sopii hyvin myös yliherkille, koska siinä ei ole torjunta-aineiden jäämiä. Koska se on hyvää! En myy hörhöterveellisiä asioita, vaan ruuan täytyy maistua. Speltti on myös terveellistä. Se sisältää runsaasti YK on nimennyt proteiinia ja sen aminohappovuoden 2013 rakenne on hyvä. Vatsantoikvinoan vuodeksi. Kvinoan toiminnalle siinä on paras suhde votaan tukevan liukenevaa ja liukenematonta alkuperäiskankuitua. soja, auttavan Uusin tuotteesi on viime vuonna lanseerattu suomalainen kvinoa. Mistä se tulee? Kvinoaa viljellään luomu- köyhyyden ja nälänhädän hävittämisessä sekä lisäävän biodiversiteettiä. Suunnittelet myös spelttituotteiden vientiä. Valmistelemme kärkituotteemme Spelttilakun vientiä Eurooppaan ja myös muihin maanosiin. Kypsennetyistä spelttileseistä tehty kuitulisä on toinen tuote, jolla voisi olla kysyntää ulkomailla. www.sunspelt.fi
• Mun juttu Pulassa pitopöydässä. Erilaiset ruokailijat kertovat, miten ruokavaliot vaikuttavat sosiaaliseen elämään. OR Raakailija OUTI RINNE, 43, RAVINTOON JA MIELEN HY VINVOINTIIN KESKITTYNYT KOULUTTAJA JA KIRJOITTAJA. PERHE: MIES JA 12 JA 14 -VUOTIA AT LAPSET. KIRJOITTA A KEITTIÖK AMELEONTTI-BLOGIA. ?Syön raakapainotteista kasvisruokaa. Raakaruoka kypsennetään korkeintaan 40 asteeseen. Olen ennen ollut vegaani, eikä kaveripiirissäni ole ollut paljoa ihan perinteisen ruokavalion kannattajia. Raakaruokakiinnostuksen ansiosta olen tutustunut valtavasti uusiin ihmisiin. Suomessa raakailijoiden piirit ovat melko pienet, mutta netin kautta voi tutustua ulkomaalaisiinkin raakaruoasta kiinnostuneisiin. Raakailijalle ravintoloiden puute on suurin ongelma. Voin pyytää erikseen minulle sopivaa ruokaa, ja salaatteja ja sellaista onkin tarjolla. Muita annoksia listalta ei yleensä löydy. Punnitsen syömispäätöksiä18 ni tilanteen mukaan. Jos oma lapseni kalastaisi kalan, söisin kyllä, koska se olisi tärkeää hänelle. Samoin, jos joku on nähnyt paljon vaivaa ruoan eteen. Lihaa en syö, mutta kypsyydessä joustan. Illallisille kutsun ihmisiä usein kotiini ja teen raakapainotteisen aterian, jossa saattaa olla myös jotain kypsennettyä. Yleensä kuitenkin raaka-annokset kiinnostavat vieraita eniten. Juhliin ja kutsuille mennessä ilmoitan yleensä etukäteen toiveistani tai joskus tarjoudun tuomaan ruokalajin josta riittää kaikille. Rennolla asenteella ja huumorilla selviää haastavistakin tilanteista.? Vinkki juhlien järjestäjälle: Tee runsas salaatti täyteläisellä kastikkeella tai guacamolella. Myös hedelmät ja pähkinät sellaisenaan ovat helppoja. Outi Rinteen kirja Keittämättä paras ilmestyy Atenalta huhtitoukokuussa. Vegaani H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U NP NIKLAS PIIPARINEN, 31, OPISKELIJA. PERHE: AVOVAIMO. ?Olen vegaani, eli en käytä eläinkunnan tuotteita. Työskentelen välillä sijaisopettajana, ja valvontaruokailun aikana olen useimmiten syömättä tai syön eväitä. Olen jättänyt myös joitakin vähemmän tärkeitä cocktail-henkisiä tilaisuuksia väliin, koska kutsussa olleessa ruokalistassa ei ole ollut minulle mitään syötävää. Olen päätynyt mukaan veganismia ajavien järjestöjen toimintaan ja tavannut uusia ihmisiä. Syntymäpäiväjuhliin, valmistujaisiin tai häihin mennessäni vastaan yleensä olevani vegaani, ja jos kyseessä ei ole pelkkä pyrähdys juhlissa, toivon saavani minulle sopivaa ruokaa. Joskus varaudun omin eväin. Voi myös olla, että käyn yhdessä isäntäväen kanssa kaupassa ja valmistan heidän kanssaan yhdessä aterian tai ainakin minulle syötäväksi tu- levan osan ateriasta.? Yleisin harhaluulo veganismista: että vegaanisella ruokavaliolla ei yksinkertaisesti pysty elämään tai vähintäänkin proteiinin tai kalsiumin saanti lähentelisi mahdottomuutta. Tarkka valinnoissa NOORA SHINGLER, 32, TOIMITTAJA. PERHE: MIES JA 2,5-VUOTIAS TYTÄR ?Lapsuudessa syömäni antibioottikuurit tuhosivat suolistoni niin, etten kestä hiivaa ja vältän sokeria, vehnää ja lehmänmaitoa. Pyrin syömään mahdollisimman puhdasta ja luonnonmukaista ruokaa ja teen ruuan pitkälti itse. Syön 2?3 tunnin välein. Söin aikaisemmin hiilihydraattipainotteisesti ja rankan treeniohjelmani vuoksi olen nyt panostanut proteiinin saantiin. Minulla on ollut kuusi viime vuotta omat eväät mukana, ja laukussani on aina luomuomena, seesaminsiemenpatukka, proteiinipatukoita ja
• T E K S T I L A U R A R A N TA N E N J A E L I N A V E N E S M Ä K I K U VAT A N N A A U T I O J A J U L I A A L A K U L J U ( L . L .) STÄV TA 2 0 1 0 KE ES LÄM Ä E LANA LAVANINA, 40V. AYURVEDAKONSULTTI, RAVINTOTERAPEUTTI, JOOGAOPETTAJA. SINKKU. Lempiruokani: Kitchari. Se on paras Ayurvedinen ruoka: mungpapuja, basmatiriisiä, vihanneksia ja mausteita. Se auttaa kehoa puhdistumaan ja on hyväksi flunssassa. Ä Ayurvedisti kiksi pizzaa. Joillain kutsuilla on vaikea kieltäytyä tarjoiluista ja silloin napostelen pieniä palasia hitaasti. Yksi kerta väärää ruokaa ei aiheuta epätasapainoa, jos syö muuten terveellisesti ja mieli on positiivinen. Jos en tiedä mitä juhlissa on tarjolla, yritän syödä kotona ennen juhlia. En ota juhliin omia eväitäni.? UOD Ä V Oudoin kohtaamani ennakkoluulo: Minua on luultu syömishäiriöiseksi. Ortoreksia on elämästäni kaukana, sillä ruoka on minulle nautinto. ?Osallistuin vuonna 2004 joogakoulutukseen Thaimaan Koh Samuilla ja tutustuin siellä Ayurvedaan. Se on vanha intialainen kokonaisvaltainen lääketiede, jossa ruokaa pidetään ennaltaehkäisevänä lääkkeenä. Ihmiset ovat erilaisia ja ruuansulatuksemme toimii eri tavalla. Ayurvedassa on kolme eri ihmisrakennetta (Vata, Pitta ja Kapha), joiden mukaan ihmiselle määrätään ruokavalio, joka pitää kehon ja mielen tasapainossa ja ennaltaehkäisee sairauksia. Olen Pitta-Kapha, ja syön sen mukaan päivittäin. Se tarkoittaa esimerkiksi, että syön vähemmän maitotuotteita ja vältän rasvaista, tulista ja paistettua ruokaa. Vaikutus on ollut huikea. Sairastan harvoin ja vatsani toimii paremmin kuin ennen. Haastavia ovat juhlat, joissa ruoka on tilattu etukäteen. Ruuassa saattaa olla aineita, jotka aiheuttavat minulle vatsakipuja. Syön harvoin esimer- LL Ä vesipullo. En koskaan jätä tilaisuutta väliin ruokailujen takia, sillä omilla eväillä pärjää aina hätätapauksessa. Palaveritarjoilut ovat hirveitä, kun tarjolla on yleensä aina vain sämpylöitä. Esille voisi laittaa vaikka hedelmiä ja pähkinöitä. Joskus ravintolassa minua pidetään varmaan hankalana asiakkaana, kun kyselen niin tarkasti, mitä annokset sisältävät. Olen tottunut siihen, että ruokavalioni herättää huomiota. Minulle on kuitenkin tärkeintä, että voin hyvin. Juhlissa saatan vetää kakkua kaksin käsin, mutta sitten vatsani turpoaa palloksi.? HUILI NETISSÄ: W W W.HUILILEHTI.FI NS
• Tähän tyyliin TEKSTI LIISA JOKINEN K U VA J U L I A N A H A R K K I 1 1. Leninin patsaat: ?Suomalainen taiteilija Mikko Anton ripotteli patsaita eri puolille Helsinkiä ja julkaisi niistä videon. Satuin näkemään videon heti julkaisemisen jälkeen ja onnistuin löytämään patsaista kolme. Vapaata taidetta ei voita mikään.? 2 Mateennahkavyö: ?Pyrin käyttä- 3 Villiyrttikeittokirja: ?Kirjoittamas- 4 Reppu: ?Arvostan käytännöllisyyttä. 5 Putkiradio: ?Ostin radion aikoi- 6 Marjat: ?Pakastimeni on täynnä mään ruoanlaitossa kaikki eläinten ja kasvien osat. Esimerkiksi mateesta käytän lihan, pään, maksan ja lopuksi nahasta voi tehdä vyön. Tämän vyön on tehnyt Galateian Liisa Saarni.? tani Villiyrttikeittokirjasta otetaan huhtikuussa viides painos. Kirja esittelee yli 70 Suomessa kasvavaa villikasvia sekä niiden käyttövinkkejä ja kotikokkaukseen sopivia reseptejä ? jopa käyttöideoita koivunmahlalle joka on yksi lempijuomistani.? Tämä Lurdes Bergada -reppu ei paina käytännössä mitään. Silti siihen mahtuu jopa 20 litraa erilaisia yrttejä, jotka eivät repun hyvän muotoilun ansiosta kärsi yhtään kuljetuksessa, kun fillaroin reppu selässä tekemään illallisen 100 hengelle.? SAMI TALLBERG SAMI TALLBERG on suomalaisiin raaka-aineisiin ja villiruokaan erikoistunut keittiömestari ja yrittäjä. Helsingissä asuva Tallberg suosii kotimaisuutta ja kestävää ajattelua niin kotona kuin työssäänkin. 20 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U naan kirpputorilta 150 markalla. Siinä on edelleen verraton soundi. Kuuntelen radiosta Radio Helsingin Planetaario ja Rakkaudesta-ohjelmia. Ainoa haittapuoli on se, että MHz-taajuudet eivät riitä Basso-radion kuunteluun. Oletettavasti käytän radiota kuitenkin vielä eläkepäivinäni. Tämä radio edustaa laatua, joka kestää pitkään.? marjoja, etenkin mustikoita. Osa on itse poimittuja, osan ostan vanhalta tutulta, ex-skeittarilta jonka thai-vaimo poimii marjat ja mies kuskaa ne kotiovelle.?
• KOKEILE HUILIA. H U I L I N PA LV E L U H A K E M I S T O Ekolifestyle-lehti Huili on riippumaton, kriittinen ja ihana. Tilaa viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kotiisi ? kestotilauksena 35?? (määräaikainen 50 ?). Tilaa Huili oheisella tilauslomakkeella, tekstiviestillä, puhelimitse numerosta 03 4246 5307 tai netissä osoitteessa EKOK AMPA AMOITA www.huililehti.fi Kampaamo Leena Selin ! HiusGalleria Aleksanterinkatu 20 00170 Helsinki p. 09 660 022 www.hairgallery.fi Tilaa näytenumero! Voit tilata irtonumeron myös maksamalla 8 euroa Huilin tilille FI17 1228 3000 0155 76 (Nordea). Kirjoita viestikenttään osoitteesi, niin postitamme uusimman numeron sinulle. EcoHair Kyllä kiitos, haluan Huilin kestona kotiin! Hinta vain 35?? / 5 numeroa. Määräaikainen tilaus, 50?? / vuosi. TA 2 0 1 ES UOD Ä V SUKUNIMI LÄM Ä E E TUNIMI Ä Aleksanterinkatu 28 00170 Helsinki p. 040 55 92 931 www.hairgallery.fi STÄV 0 KE MAKSA JAN L ASKUTUS - JA TIL AUSTIEDOT HUILI MAKSA A POSTIMAKSUN Ä Sammonkatu 1 00100 HELSINKI p. 050 563 4940, 09 494 026 K AT U O S O I T E Parturi-kampaamo Peppeco Oulunkyläntie 7 00600 Helsinki p. 09 795 570 P O S T I N U M E R O P O S T I T O I M I PA I K K A PUHELINNUMERO L ÄHET YSOSOITE S Ä H KÖ P O S T I Ekokampaamo Vipamania ALLEKIRJOITUS Ojahaanrinne 2 01600 Vantaa (Myyrmäki) p. 045 857 3573 L A H J AT I L A U K S E N S A A J A N T I E D O T, J O S M U U K U I N M A K S A J A T U N N U S : 5 017 9 6 41 0 0 0 0 3 VA S TA U S L Ä H E T Y S E TUNIMI Tukkatalo K AT U O S O I T E P O S T I N U M E R O P O S T I T O I M I PA I K K A L E I K K A A JA L U U K U TA ! Munkkivuoren ostoskeskus, p. 09 553555 www.tukkatalo.fi www.facebook.com/tukkatalo SUKUNIMI PUHELINNUMERO S Ä H KÖ P O S T I Y H T E Y S T I E T O JA N I E I S A A K ÄY T TÄ Ä E KOY H T I Ö H U I L I N U L KO P U O L I S E E N M A R K K I N O I N T I I N . www.huililehti.fi
• EI! 22 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U
• Maitoa, Kiitos! KIItos! Me suomalaiset juomme eniten maitoa maailmassa. Mutta emme aivan ilman vetoapua. Miksi meitä kannustetaan niin pontevasti juomaan maitoa. TEKSTI: RIIKK A SUOMINEN
• MUILK? K un imetin vauvaani, lehmän maidon juominen alkoi tuntua hankalalta. Äitiyshormonien herkistämässä mielentilassa luin Elina Lappalaisen kirjaa Syötäväksi kasvatetut, jossa muun muassa kerrotaan, miten vasikat erotetaan emoistaan muutaman päivän sisällä syntymästä. Ajatus siitä, etteivät lehmät saa imettää omia poikasiaan kävi ylivoimaiseksi. Me ihmiset juomme vasikoiden maidon. Juuri kun itse painin maidonjuontini kanssa, yhteiskunta teki selväksi, miten maitoon pitää suhtautua: juoda sitä kaksin käsin. Heti raskaaksi tultuani neuvolassa käytiin läpi ravitsemussuosituksia: päivässä tulee nauttia noin kahdeksan desiä rasvattomia, nestemäisiä maitotaloustuotteita. Kuuliaisesti yritin syödä viiliä, mutta pääsin tuskin viikossa suositeltuun kahdeksaan desiin. T avoitteisiin eivät pääse kaikki muutkaan. Maidon juonti vähenee. Vuonna 1983 joimme noin 230 litraa maitoa vuodessa asukasta kohti. 2011 luku oli enää 135 litraa. Vaikka jugurtin ja juustojen suosio kasvaa, on maidon kokonaistuotanto laskenut kymmenessä vuodessa noin kymmenen prosenttia. Yhdysvalloissa muutos on paljon rajumpi. Siellä maidon kulutus on laskenut neljässäkymmenessä vuodessa kolmanneksella. Yhdysvaltojen maitoteollisuus 24 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U kuvailee tilannetta joulukuun Wall Street Journalissa kriisiksi. Syyksi arvellaan pullotettujen vesien suosiota ja kalorikammoa. Amerikkalainen maitoteollisuus haraa vastaan lanseeraamalla proteiinipitoisia tuotteita fitness-ihmisille ja maalaamalla mainoksissaan nopeasti kasvavat kasvimaidot ?matkijamaidoiksi?. KOULUISSA ON MAITOJULISTEITA JA -TEHTÄVÄKIRJOJA. K un vauvani syntyi, maitoteollisuus jätti meidät hetkeksi rauhaan. Maitovalmisteita ei saa markkinoida alle puolivuotiaille. Ensilusikallisten maisteluun kyllä esimerkiksi Valio kehottaa lämpimästi jo nelikuukautisesta eteenpäin. Tosissaan meijeriteollisuus kiinnostuu pikkuväestä viimeistään vuoden iässä. ?No, voittehan te kuitenkin ostaa pojalle maitoa, eikö?? Otan neuvolan yksivuotistarkastuksessa esille, ettei meillä juoda maitoa. Mietin millä voi korvata lehmänmaidon, koska en tietenkään halua, että lapsi jää paitsi tärkeistä ravintoaineista. Saan kehotuksen ostaa maitoa. Terveydenhoitajan huoneen lattialla poikani imeskelee onnellisena ruskeaa
• R avitsemuspolitiikan hedelmät näkyvät myös päiväkodissa, jossa poikani juo joka aterialla rasvatonta maitoa. Siihen päiväkotimme, samoin kuin koulut, saa EU:lta koulumaitotukea. Koulumaitotuki luotiin 70-luvulla tavoitteena purkaa ylituotantoa. Sittemmin ohjelman tavoitteeksi on otettu myös terveellisen ruokavalion edistäminen. Tuki on viime vuosina laajentunut, ensin vuonna 2008 keskiasteen kouluihin. Vuonna 2011 myös alle 3-vuotiaiden päiväkotimaidot tulivat tuen piiriin. EU on asettanut tuelle 90 miljoonan euron vuotuisen budjetin. Esimerkiksi Valio sai koulumaitotukea viime vuonna 1,9 miljoonaa euroa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on vuonna 2011 kyseenalaistanut koulumaitojärjestelmän toimivuuden, mutta EU:n maatalousministerit eivät suostu luopumaan tuesta. ?Maito on hirveän tärkeä tuotannonala EU:lle ja Suomelle varsinkin?, sanoo Maatalousylitarkastaja Leena Lamminen maa- ja metsätalousministeriöstä. Maito vastaa noin 40 prosenttia Suomen maataloustuotannosta. Jos siihen lehmä-pehmolelua. Sen kylkeä koristaa suuren elintarvikefirman nimi. Hyvin todennäköisesti terveydenhoitajamme saa myös ilmaiseksi kaksi kertaa vuodessa Ravitsemuskatsaus-nimisen lehden. Lehden levikki on yli 12 000, kohderyhmä terveydenhuollon ammattilaiset ja opettajat. Lehteä julkaisee Maito ja Terveys ry, joka saa rahoituksensa suomalaisilta meijereiltä, maa- ja metsätalousministeriöltä sekä EU:n maatalouden menekinedistämisen rahoista. ?Suomessa on vahva meijeriteollisuus, joka on mukana aina siellä missä tehdään ravitsemuspolitiikkaa?, muotoilee Vegaaniliiton ravitsemusasiantuntija Johanna Kaipiainen. otetaan mukaan vielä naudanliha, luku on jo 60 prosenttia. Naudanlihan rooli maidontuotannossa on merkittävä. Noin 90 prosenttia suomessa myytävästä naudanlihasta tulee lypsykarjatiloilta. E U on maailman suurin maidontuottaja ja Euroopassa maidon ylituotanto on noin kymmenen prosenttia. Koulujen lisäksi maitoa on ostettu EU:n varastoihin ja dumpattu esimerkiksi maitojauheena Keski-Amerikkaan. Kehitysyhteistyöjärjestöt ovat arvostelleet vientiä maiden oman tuotannon häiritsemisestä. Maitoa on ylituotettu Euroopassa lähes neljäkymmentä vuotta. Hiukan ihmetyttää, miksi tuotantoa ei ole sopeutettu kysyntään, vaan ylituotanto yritetään juottaa meille. ?On kaunis ajatus, että kysyntä ja tarjonta vastaisivat toisiaan, mutta tilanne on hankalampi. Maatalouspolitiikalla on muitakin tavoitteita kuin markkinoiden kysyntään vastaaminen. Sillä halutaan esimerkiksi turvata maataloustuotanto koko Suomen alueella. Maitoa voi tuottaa alueilla, joilla maanviljely on muuten kallista? Lamminen sanoo. Suomessa 285 000 lypsylehmää Suomen lypsylehmistä noin puolet asuu parsinavetoissa, eli ne seisovat vierekkäin kytkettynä parteen. Lehmät syövät, lypsävät ja lepäävät samassa 120 cm leveässä ja vajaan kahden merin mittaisessa ?parkkiruudussaan?, jossa ne myös synnyttävät. Useampi kuin joka kymmenes lehmä ei pääse koskaan ulos. ?Talvisaikaan suomalaisen lehmän liikkumista rajoitetaan jopa enemmän kuin virikehäkissä elävän kanan? kirjoittaa ELINA LAPPALAINEN kirjassaan SYÖTÄVÄKSI KASVATETUT. EU:ssa on parhaillaan käynnissä kampanja, jotta maitolehmien olot paranisivat. Yksi kampanjan yhteistyötahoista on Ben&Jerrys jäätelöfirma. www.happycows.eu
• K oulumaitotukea saavan oppilaitoksen on laitettava eteisaulaan esille juliste, jossa kerrotaan tuesta. ?Lapsille on tärkeä antaa ravitsemustietoutta. Se on tärkeä osa toimintaamme?, kertoo Maito ja Terveys ry:n toiminnanjohtaja Tiina Soisalo. Maito ja Terveys ry on tuottanut kouluja varten maitoaiheisia julisteita ja tehtäväkirjoja. Yleensähän lapsille ei saa mainostaa, mutta maidon kohdalla kyse ei ole markkinoinnista. ?Teemme ravitsemusviestintää suomalaisten ravitsemussuositusten pohjalta. Olemme tuotemerkkeihin nähden puolueettomia?, Soisalo sanoo. M aito ja Terveys ry:n vuotuinen budjetti vaihtelee toteutettujen hankkeiden myötä puolesta miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Tavoite on vahvistaa maitovalmisteiden asemaa ravitsemuksessa. ?Maito on ravintosisällöltään erinomaista. Siinä on useita vitamiineja, hyvälaatuista proteiinia, sinkkiä ja paljon B2- ja B12-vitamiineja. Se on suomalaisen ruokavalion pääasiallinen kalsiumin lähde?, Maito ja Terveys ry:n ravitsemusasiantuntija Katariina Lallukka sanoo. Yhtä hyvin kalsiumia saa kalsiumilla täydennetyistä kasvimaidoista. Ja kaalista kalsium imeytyy maitoakin paremmin. Tuntuukin, että maidolla on erityisasema. Eihän muillakaan kiistatta erittäin terveellisillä ruoka-aineilla, vaikka parsakaalilla, ole omaa edistämisyhdistystä. Maito ja Terveys ry on toista mieltä. ?Edistetäänhän muitakin elintarvikkeita. Leipätiedotus, Lihatiedotus ja ProKala ovat täällä kans26 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U samme samalla käytävällä. Meidän ympäri Suomea kiertävä maitolähettiläämme puhuu aina myös kasviksista?, Tiina Soisalo sanoo. H ON KAUNIS AJATUS, ETTÄ KYSYNTÄ JA TARJONTA VASTAISIVAT TOISIAAN. yvä, että maitolähettiläs puhuu kasvisten puolesta. Muuten kasvisten syönnin edistäminen onkin laihaa. Tämä siitä huolimatta, että suomaiset syövät reilusti vähemmän kasviksia kuin suositellaan. Maataloustuotteiden menekinedistämistuissa kyllä painotetaan kasviksia, sanoo ylitarkastaja Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriöstä. ?Mutta jaetut tuet riippuvat siitä, millaisia hankeideoita hakijoilla on, sekä millaisiin ja kuinka suuriin kustannuksiin tukea haetaan?, Miettinen sanoo. Esimerkiksi kaksivuotinen miesten maidonjuonti-kampanja saa valtiolta noin 180 000 euron tuet. K otimaiset kasvikset ry. lobbasi kasvisten käytön puolesta vuoteen 2010 saakka. Mutta koska maa- ja metsätalousministeriön myöntämä rahoitus pieneni vuosi vuodelta, yhdistyksen oli mahdoton pitää henkilökuntaansa. Nyt omaa materiaalia ei enää tuoteta ja kotisivun viimeinen tiedote on vuodelta 2010. ?Kansanterveyden kannalta kasviksiin pitäisi tietenkin satsata?, sanoo yhdistyksen hallituksen sihteeri Jyri Uimonen. Mutta menekinedistämistukea ei saa, ellei ole omaa rahoitusta. ?Maito-, vilja- ja liha-aloilla on elinkeinoelämän rahaa ja satsaukset
• ME SUO N S MINÄ JUON SUOMALAISTA MAITOA OJUOMA AN SITUIN J UO menekinedistämiseen näkyvät suurissa yrityksissä. Sen sijaan tuhatlukuiset puutarhaviljelmät ovat pieniä perheyrityksiä.? M aidon tuotanto aiheuttaa 28 prosenttia Suomen maatalouden kasvihuonepäästöistä. Mutta pelkkien ympäristösyiden vuoksi MMM ei voi puoltaa kasvisten markkinointia. ?Kriteerinä on lautasmalli ja siitä pohjalta terveellisyys? ylitarkastaja Miettinen sanoo. Terveellisyyteen nojaa myös Maito ja Terveys ry:n toiminta. ?Meidän toimintamme perusta on laajoissa terveysnäkökulmaisissa tutkimuksissa?, Soisalo sanoo. Suomessa maitoa tutkitaan jonkun verran. ?Yrityksissä tutkitaan vahvasti maitoa, sen lisäksi tutkimusta on MTT:llä ja yliopistoissa.? Maitoalan yritysten tekemä tutkimus tuskin osoittaakaan koskaan muuta kuin maidon ylivertaisuutta. Valio on kasvavalla kahden miljardin liikevaihdollaan Suomen suurin elintarvikealan yritys. Sen kannattavuus on erinomainen. M aidon terveellisyys siis selittää sen erityisaseman. Mitä tapahtuisi jos lopettaisimme maidonjuonnin? ?Ravintoaineiden saanti laskisi ja luunmurtumat varmaan lisääntyisivät?, arvelee Maito ja Terveys ry:n ravitsemusasiantuntija Katriina Lallukka. Hän muistuttaa HYKS:in tuoreesta tutkimustuloksesta, jossa lapsilla, joilla oli alttius luunmurtumiin nähtiin yhteys kalsiumin saantiin. Toisaalta Suomessa on paljon osteoporoosia, vaikka juomme paljon maitoa. Vegaaniliiton ravitsemusasiantuntijan mukaan maidon juonnin lopettamisella olisi suomalaisille vain hyviä vaikutuksia. Kovan rasvan saantimme ja sitä myötä sydänsairaudet vähenisivät huomattavasti. ?Mutta entä jos juo vain rasvatonta maitoa, joku varmasti kysyy tässä vaiheessa. Paradoksi on, ettei lehmä lypsä rasvatonta maitoa, vaan maitorasva käytetään jossain muualla elintarviketeollisuudessa ja kuluttaja syö sen jossain muussa muodossa, ellei karta kokonaan eläinkunnan tuotteita.? Tarkemmin sanottuna maitorasvan syövät ulkomaiset kuluttajat. Merkittävä osa Suomessa tuotetun maidon sisältämästä rasvasta käytetään vientituotteiden, eli juustojen valmistukseen. J uustoa rakastaa myös minun poikani. Niinpä meillä kotona syödään yhä jonkun verran lehmänmaitotuotteita. Emme tosin lähellekään suositeltuja määriä. En näet vieläkään ymmärrä, miksi minun pitäisi ruokajuomillani ylläpitää suomalaista maatalousrakennetta. Siitä maidon tuputtamisessa nimittäin on kysymys.
• Kirppis pesi kas­ vonsa TEKSTI ELINA TEERIJOKI KUVITUS: ?? Kierrätystavaratalossa ei näy kirppuja. Nykykirpputorilla on verkkokauppa ja kantaasiakasjärjestelmä. Uudistuneita kirppiksiä kutsutaan kierrätystavarataloiksi. VINTAGE POPUP POP UP VINTAGE LIFE STYLE LAUKUT / KENGÄT / TILBEHÖR 28 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U K irpputori on kasvava kansanhuvi. Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan noin 800 000 suomalaista osti tai myi kirpputorilla jo vuonna 2006. Alan liikevaihto kasvoi vuosina 2007?2011 koko maassa 25 prosenttia. Samassa ajassa toimipaikat ovat lisääntyneet seitsemällä prosentilla. Kirppisten nousu marginaalista alkoi Suomessa 1980-luvulla osana kaipuuta kansainväliseen citykulttuuriin. ?Hietalahden tori aloitti 1980-luvulla, ja hyvin toimeentulevat naiset olivat ensimmäinen myyjien ryhmä. Hotelli Presidentin yökerhossakin pidettiin kirpputoria?, kertoo kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää. Sitten tuli lama, ja kirpputori muuttui monelle pakoksi. Kirppikset levisivät tyhjiin liikehuoneistoihin. Alkoi syntyä kirpputorialan yrittäjyyttä; hyllykirppiksiä, jotka vuokrasivat myyntipaikkoja yksityisille myyjille. Uusin trendi on kirpputorien ammattimaisuus. Hyväntekeväisyyskirpputorien ketjut siistivät myymälöitään ja SPR nimittää omia myymälöitään kierrätystavarataloiksi. Kirput on häädetty torilta ja kierrätetyn tavaran kaupasta on tullut osa normaalia elämää. ?On erikoista, että vielä puhutaan kirpputoreista, vaikka sana onkin vanha ja perinteinen. Käytetyn tavaran ostaminen ja myyminen on tavallista arkea, ei vain ekologinen valinta?, ­Mäenpää sanoo.
• S uuri halli täynnä jämptejä hyllyrivistöjä ja keskiluokkaisten kävijöiden perussiistiä uudehkoa tavaraa. Tämä on hyllykirppis, 2010-luvun yleisin kirpputorityyppi. Hyllykirppiksissä asioidaan marketin tapaan anonyymisti; ostaja ja myyjä eivät kohtaa ja tuotteiden hinnat ovat kiinteät. Hyllykirppisten vastakohtana ovat kirppikset, joissa myyjä on itse paikalla. Ne ovat sosiaalisia tapahtumia: ostamaan ja myymään lähdetään porukalla, hinnoista voi tinkiä ja tavaran taustasta kysellä. ?Livekirppis? vastaa usein parhaiten elämyshakuisen ostajan, niin kutsutun ?kirpputorituristin?, tarpeisiin. Kirppistapahtumien viehätyksestä kertoo esimerkiksi Siivouspäivä-tapahtuman suosio. Myös Helsingin Messukeskus ilmoitti vastikään alkavansa järjestää kirpputoritapahtumia messuttomina viikonloppuina. Kolmas ja perinteisin kirpputorien muoto ovat hyväntekeväisyyskirpputorit. Yksityinen myynti ei ole vienyt niiden asiakaskuntaa, ja juuri ne ovat linjanneet 2000-luvun aikana toimintatapaansa uudelleen. L ähetystorit ovat olleet hassujen ja erikoisten löytöjen etsijöille aarreaittoja, vähän epämääräisiä pikku luukkuja tai kokonaisia vanhoja taloja täynnä menneiden sukupolvien tavaraa. Niillä on todella voinut löytöretkeillä. Nykyään monet lähetystorit ovat pesseet kasvonsa. Niistä on tullut nykyaikaisia, hyväntekeväisyystyötä tekeviä keskusjohtoisia kauppaketjuja. Esimerkiksi helluntailähetysTARVITAAN tä lähellä olevalla Fida-ketjulla on 29 myymälää, PelastusMYÖS HELPPOJA armeijalla 24 ja lisäksi verkkokauppa. SPR:n Kontti-tavaPALVELUJA, JOISSA ON rataloja on nyt 12. KYSE KAUPANTEOSTA. Kirppisten työllistävä vaikutuskin on tuntuva: esimerkiksi Konteissa oli vuoden 2012 aikana noin 1000 erilaista tuettua työsuhdetta. Jokaisessa Kontissa on lisäksi muutama palkattu työntekijä ja ketjun johdossa 14 työntekijää. Ketjukirpputoreilla on hyvin organisoitu vaatelaatikkokeräys ja noutopalvelu, kanta-asiakkuusjärjestelmät sekä alennusmyyntejä. Esimerkiksi Pelastusarmeijalla on noin 22 000 kanta-asiakasta, jotka saavat alennusta ja erikoistarjouksia. Myymälät ovat muuttuneet korostetun siisteiksi. Esimerkiksi Pelastusarmeija kiinnittää huomiota myymälöiden valoisuuteen ja raikkauteen. Tuotteiden tulee olla hyvin esillä ja helposti asiakkaan saatavilla ja sovitettavissa. Kaupunkitilan käyttöä ja kuluttajuuden muutosta tutkineen Pasi Mäenpään mukaan kirpputorit voisivat lähentyä entisestään tavallista kauppaa: voisi olla myymälätiloja, joissa yhdistyisivät uuden ja vanhan tavaran kauppa, paikallisuus ja nettikauppa. ?Kirpputorien pitääkin ammattimaistua. Eettisyys ei houkuta kaikkia kuluttajaryhmiä, vaan tarvitaan myös helppoja palveluja, joissa on kyse kaupanteosta eikä hyväntekeväisyydestä.? S iistiytyminen on nostanut kirppishintoja eikä tinkiminen onnistu. Ketjuuntumisen ja siistiytymisen kääntöpuoli on myös kaiken vähän epämääräisen putoaminen pois myytävän joukosta. Romulaatikoita ei kierrätystavarataloissa näe, eikä ?kakkoslaatua? yleensä huolita myyntiin. Niille ostajille, jotka osaisivat itse korjata puolikuntoisia tuotteita, ei enää ole tarjolla superedullisia löytöjä. Elämysmatkailijan kannalta olisi edullista, jos kirpputorit eivät kohentaisi kasvojaan niin tarmokkaasti. Nyt on olemassa riski, että tulevaisuuden keräilykohteita lentää lajittelusta kaatopaikalle. Tunne- ja keräilyarvot voivat nimittäin vaihdella yllättäenkin: kuka olisi muutama vuosi sitten uskonut, että harvinaisista My Little Pony ? leluista voidaan nykyään maksaa satoja euroja? Kirppisfaktaa Kirpputoreja on Suomessa järjestetty jo 1700-luvun loppupuolelta lähtien. Tuolloin toreja kutsuttiin ?Narinkoiksi? ja niitä oli tiettävästi ainakin Helsingissä, jonne ne saapuivat Venäjältä. Tilastokeskuksen kuluttajatutkimuksen mukaan vuonna 2006 oli 8 prosenttia suomalaisista talouksista myynyt käytettyä tavaraa ja 26 prosenttia ostanut kirpputorilta jotain edeltävän kolmen kuukauden aikana. Aktiivisimpia olivat lapsiperheet. Hannele Pekkosen kuluttajaekonomiaan muutama vuosi sitten tekemän pro gradu -tutkimuksen mukaan samat ihmiset käyttävät eri tyyppisiä kirpputoreja ja toimivat sekä ostajina että myyjinä. Kirpputoreilla myyneiden keskimääräinen myyntitulo oli vuonna 2006 edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta noin 145 euroa. Tilastokeskuksen mukaan kirpputoriostoksiin käytettiin vuonna 2006 yhteensä noin 176 miljoonaa euroa. Edullisia löytöjä ja epämääräisempää roipetta löytyy yhä seurakuntien ja järjestöjen kirppiksiltä, joita pyöritetään vapaaehtoisvoimin. Näiden kirppisten koko vaihtelee kahvilan nurkasta suureen liikehuoneistoon, tavaran laatu ja hintataso yhtä paljon. Yleensä ne ovat kirpputoreista edullisimpia. VINTAGE POPUP POP UP VINTAGE LIFE STYLE CASHMAN XO-500 OMALLA LOGOLLA. TÄHÄNVOITLAATIAMAINOSTEKSTIÄ TAITIETOAKANTA-ASIAKASJÄRJESTELMÄSTÄ. MAX 4 RIVIÄ. PAITA 39.90 KENGÄT 69,90 KAHVI 3,90 ------------------------NETTO 24% 113,70 ALV 24% 27,29 YHTEENSÄ 140,99 THANK YOU FOR SHOPPING AT VINTAGE-POPUP.COM
• Varovaiset & huolet­ tomat? 30 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U
• Tanska menee koko ajan edellämme epäilyttävien kemikaalien rajoituksissa. Suomessa viranomaisten tehtävä on rauhoitella kuluttajia. Miksi suhtaudumme kemikaaleihin eri tavoin? T E K S T I : T E R H I H A U TA M Ä K I K U V I T U S : J A N I C L E I N O K un olin raskaana kaksi vuotta sitten, googlettelin monia kysymyksiä kuten odottajilla on tapana. Yksi turhamaisemmasta päästä oli: saako hiukset värjätä? Neuvolassa ei puhuttu kemikaaleista. HUS:in Teratologisen tietopalvelun sivuilla vastaus oli, että hiusvärit eivät ole sikiölle haitallisia kohtuukäytössä, mutta ?viikoittaista värjäämistä ei kuitenkaan suositella?. Viikoittaista? Kenelle tulisi edes mieleen värjätä hiuksiaan viikoittain? Tieto ei täysin rauhoittanut. Jos olisin asunut Tanskassa, minua olisi luultavasti kehotettu minimoimaan kemikaalialtistukseni, mukaan lukien hiusten värjäys. Tiesin tämän, koska muutamaa kuukautta aiemmin uutisiin oli noussut ?meikkikohu? eli fysiologian professorin Jorma Topparin lausuma näkemys: Tanskassa raskaana olevien kemikaalikuormaan suhtaudutaan vakavasti ja Suomessa olisi syytä tehdä samoin. Tanskan uusimmissa, viime vuonna neuvoloihin jaetuissa ohjeissa raskaana olevia ja imettäviä äitejä kehotetaan välttämään hiusten värjäyksen ohella muun muassa parabeenisäilöntäaineita sisältäviä voiteita sekä antibakteerista triklosaania sisältäviä deodorantteja ja hammastahnoja. Harva suomalainen odottaja lienee edes kuullut triklosaanista. Miksi samankaltaisissa maissa kemikaaleihin asennoidutaan niin eri tavoin? E rot eivät jää raskaana olevien suosituksiin. Tanska menee vähän joka kemikaalin kanssa meidän ja muiden EUmaiden edellä. Tanska tutkii, tiedottaa, rajoittaa ja kieltää. Muut seuraavat jälkijunassa. Esimerkiksi kolme hormonihäirikköinä tunnettua ftalaattia eli muovinpehmitintä kiellettiin Tanskassa pikkulasten suuhun menevistä tavaroista jo vuonna 1999. Suomessa ja muualla EU:ssa odoteltiin viisi vuotta pitempään. Kosmetiikan parabeenisäilöntäaineiden rajoittamista vasta harkitaan EU:ssa, kun Tanskassa neljä parabeenia kiellettiin alle 3-vuotiaiden tuotteista jo 2010. Onhan niillä todettu lievää estrogeenistä vaikutusta, joka saattaa lisätä rintasyöpäriskiä. Niin ikään syöpäriskiä aiheuttava bisfenoli-A kiellettiin Tanskassa tuttipulloista ja lasten astioista vuotta aiemmin kuin meillä. Enää Tanskalle eivät riitä nykyiset ftalaattirajoitukset. Viime kesänä Tanska päätti vastoin EU:n linjausta kieltää neljä haitallisinta ftalaattia kaikista kuluttajatuotteista Tanskan markkinoilla. Hormonihäiritsijöitä on kaikkialla ympärillämme, autoista t-paitoihin. ?Vaikka Euroopan kemikaaliviraston komiteat eivät usko riskiä, me uskomme ja siksi kielsimme ne. Ehkä Tanska vaikuttaa muita huolestuneemmalta siksi, että me olemme kiinnittäneet huomion samalla tavoin toimivien aineiden yhteisvaikutuksiin?, kertoo Tanskan ympäristöministeriön kemisti Shima Dobel.
• T anskalaiset ovat oppineet varomaan muun muassa siksi, että siellä heräsi huoli nuorten miesten hedelmällisyydestä jo 1990-luvulla. Suomessa hedelmällisyyden heikentyminen on tuoreempi ilmiö. Fysiologian professori Jorma Toppari sanoo, että menneillä vuosikymmenillä Tanska oli vielä talou­ dellisesti Suomea edellä ja Tanskassa käytettiin monia ?uusia? kemikaaleja paljon enemmän kuin Suomessa. Se saattaa olla syy, miksi haitat alkoivat näkyä aiemmin. ?Tanskassa kemikaalien mahdolliset vaikutukset ovat olleet paljon enemmän esillä, ja siellä on myös toiminut alan tutkimuksen uranuurtajia?, Toppari sanoo. Ei Suomessakaan olla huolettomia, muistuttaa neuvotteleva virkamies Marille Lahtinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hänestä koko EU:ssa on hyvin tiukka kemikaaliasetus REACH-asetus, ja Suomi seuraa tätä muiden EU-maiden kanssa. ?Tanska kulkee omia polkujaan etenkin näissä hormonihäiritsijäasioissa. Siellä kemikaaliaiheet ovat aika politisoituneita. Myös tiedotuslinja on sellainen, että jos jostain tulee huolen tuntu, siitä varoitetaan nopeasti kuluttajia?, Lahtinen sanoo. Kemisti ja ympäristöasiantuntija, Kemikaalikimara-blogin kirjoittaja Anja Nystén pitää niin ikään Suomi vastaan Tanska -vertausta vähän epäoikeudenmukaisena. Hänen mielestään Suomessakin tehdään paljon kemikaaliasioissa ja rintamalinja on pikemminkin EU vastaan Tanska. ?Tanska menee toki edellä, ja heillä näyttää olevan siihen intoa, rahaa ja henkilöstöä. Hyvähän se on, että on yksi maa, joka prässää muitakin?, Nystén sanoo. K emikaalitieto ja tiedon epävarmuus turhauttavat, eivätkä pelkästään juurikasvuaan peittelevää raskaana olevaa. Lopullisia totuuksia aineiden vaikutuksista löytyy harvoin. Vaikka Tanska on tiukempi kuin muut, sillä ei ole mitään salaista tietoa, jota muilla ei ole. Siellä vain tulkitaan samaa tietoa eri tavoin. Kun EU:ssa päätetään, että näyttö riskeistä ei ole riittävää, tanskalaiset päättävät, että riski on mahdollinen, joten kielletään varmuuden vuoksi. Miksi suotta katsoa ja odottaa. 32 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U Tällä asenteella Tanska päätti ftalaattikiellostaan, samoin kuin vuonna 2010 neljän parabeenin kiellosta, kun EU:ssa selvisi, että näiden aineiden turvallisuudesta ei tiedetä tarpeeksi. ?Tanska ei yksinkertaisesti voinut TÄLLÄ jäädä odottamaan todisteita vaan päätHETKELLÄ ti kieltää ne varovaisuuden vuoksi. Luultavasti näistä kaksi, isopropyyTANSKA ON li- ja isobutyyliparabeeni, kielletään EDENNYT MYÖS tulevaisuudessa EU:ssakin?, Dobel NANORINTAMALLA. toteaa. Tällä hetkellä Tanska on edennyt myös nanorintamalla. Tanskan viranomaiset ovat laatineet tietokannan kuluttajatuotteista, joissa on käytetty nanomateriaaleja. Pelkkä ?nano? ei tee tuotteesta haitallista, mutta nanokokoisten hiukkasten terveysja ympäristöriskeissä on vielä valtavasti tutkittavaa. ?Jälleen Tanskassa tunnutaan olevan varovaisempia kuin Suomessa, jossa luotetaan ?tekniikkaan?. En kuitenkaan tiedä, hyödymmekö paljon nanomateriaaleja sisältävien tuotteiden listoista, kun emme vielä tiedä aineiden vaikutuksista?, Jorma Toppari sanoo. H elposti syyllistyvän kuluttajan mieleen tulee, tarvitseeko ihmisiä varoitella ja huolestuttaa joka asiasta, jos ei tiedetä tarpeeksi. Toppari myöntää, että häntäkin on arvosteltu rajusti äitien syyllistämisestä. ?Olen halunnut korostaa, että kosmetiikan haittavaikutuksista ei ole näyttöä, mutta jos haluaa olla varovainen, kannattaa vähentää meikkaamista raskauden aikana, ja hiusten värjääminen kannattaa lopettaa silloin kokonaan.? Anja Nystén sanoo jossain määrin ymmärtävänsä myös suomalaisten viranomaisten rauhoittelevaa asennetta. ?Nettikirjoittelu on aika villiä ja yksittäisistä aineista meuhkataan ihan hirveästi, joten välillä viranomaisten täytyy palauttaa maan pinnalle. Toisaalta olen sitä mieltä, että Suomessa voitaisiin antaa tiukempia suosituksia kemikaalien käytöstä raskausaikana.?
• Viisi väitettä kemikaaleista ANJA NYSTÉNIN kirja KEMIKAALIKIMARA lapsiperheille ilmestyy huhtikuussa. Nystén vastaa muutamaan kemikaaliväitteeseen. 1. Säilyimmehän mekin hengissä 70?80-lukujen myrkkylelujen keskeltä. On totta, että ennen lelujen kemikaaleista ei puhuttu, ja nykyään monia aineita on kielletty tai rajoitettu. Toisaalta nykylasten lelumäärä on ihan järkyttävä, mikä vaikuttaa myös kemikaalialtistukseen. 2. Ei pitäisi syyllistää, jos odottava äiti haluaa vähän kaunistautua. Tarpeettomia kemikaaleja kannattaa aina välttää, mutta kaikkea kosmetiikkaa ei voi niputtaa yhteen. Jos haluaa raskaana ollessa laittaa huulipunaa, niin entä sitten. Itsensä rasvaaminen jatkuvasti päästä varpaisiin on eri asia, koska kemikaaleja joutuu iholle ihan eri määriä. 3. Kemikaaleihin perehtyminen on taviskuluttajalle liian hankalaa. N yt kun kosmetiikkalainsäädäntö on siirtynyt sosiaali- ja terveysministeriön hoitoon, kemikaalitiedotusta kuluttajille aiotaan Marille Lahtisen mukaan lisätä. Voitaisiinko Suomessakin antaa esimerkiksi raskaana oleville yhtä yksityiskohtaisia neuvoja kuin Tanskassa? ?En usko. Ehkä neuvotaan miettimään, tarvitsetko näitä kaikkia tuotteita. Sanotaan, että jos haluat vähentää altistusta, kannattaa välttää turhaa läträystä kosmetiikalla. Mutta ministeriön tehtävänä ei ole esimerkiksi lähteä suosittelemaan, kuinka usein hiuksia voi värjätä?, Lahtinen sanoo. Itse päädyin kompromissiin: värjäsin juurikasvun yhden kerran kampaajan suosittelemilla aineilla ja kriittisimpien kolmen raskauskuukauden jälkeen. Tarpeetontahan värjääminen oli, mutta tuskin kovin haitallista kuitenkaan. Seuraavaan kampaajakäyntiin ehtikin vierähtää lähemmäs vuosi. Oli muuta tekemistä. Keskustelu pyörii usein yksittäisissä aineissa ja kosmetiikkatuotteiden aineita luettelevissa INCI-listoissa. Itse edustan pragmaattista mallia: kun karsii kulutuksestaan kaiken sen, mitä ei välttämättä tarvitse, samalla vähentää kemikaalikuormaansa. Mielestäni on kokonaan väärä lähtökohta, että ihoa pitäisi rasvata ja puunata koko ajan. 4. Parabeenit pitäisi kieltää lasten tuotteista. Lasten tuotteiden pitää olla turvallisia. ?Ei sisällä parabeenia? ei kuitenkaan takaa turvallisuutta, sillä parabeenien tilalla voi olla pahempiakin aineita, kuten formaldehydin vapauttajia. Minusta olennainen kysymys on, mitä tuotteita alle 3-vuotias ylipäätään tarvitsee. Omia lapsiani en ole pahemmin rasvaillut enkä uittanut missään parabeenikylvyissä. 5. Kemikaaleja on joka puolella, eikä kuluttaja voi paljon vaikuttaa altistukseensa. Ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi ftalaateille altistumiseen voi paljonkin vaikuttaa sillä, mitä tavaroita kotiinsa ostaa. Ruokakaupassa voi valita luomua ja lisäaineetonta ruokaa.
• Aidon ruoan tapahtuma! Helsingin Messukeskus 26.?28.4. lahiruokaluomu.fi Avoinna: pe klo 10?18, la klo 9?18, su klo 9?17. Liput: 16 ¤ / 10 ¤ / 5 ¤ / 37 ¤ Alle 4-vuotiaat, veloitukseton sisäänpääsy. Alle 12-vuotiaat messuille aikuisen seurassa. Samalla lipulla myös: Lapsimessut, ModelExpo, Kädentaito, OutletExpo ja la?su PetExpo. 4.?7.4.2013 BIO REX MAXIM HHHH LAATUELOKUVIEN KEVÄTKAUSI ON AVATTU! HHHH 34 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U
• Kevätreseptit Huili kattoi pöytään Kevät­ herkut! R E S E P T I T J A K U VAT: N I K O L A T O M E V S K I
• Kevätreseptit Silakka ??boquerones?? ? ? ? ? ? ? ? ? 500g silakkafileitä 1/2 dl vaaleabalsamicoa 1 sitruuna 1/2 dl oliiviöljyä puolikas punasipuli 2 valkosipulinkynttä 1 punainen chili lehtipersiljaa Revi silakkafileistä selkäevä. Levitä fileet voi- tai leivinpaperille ja suolaa molemmin puolin. Viipaloi valkosipuli ohueksi, silppua punasipuli ja paloittele chili kulhoon. Lisää persiljan lehdet, etikka, oliiviöljy, sitruunan kuori sekä mehu ja sekoita keskenään. Asettele suolatut silakat tarjoiluastiaan lisäten etikkalientä kerrosten väliin. Jos silakat eivät peity kokonaan, niin lisää vielä oliiviöljyä kunnes ne peittyvät. Anna kypsyä jääkaapissa yön yli. Tarjoile sellaisenaan leivän kanssa. Ohrasalaatti 1 ? 1 rasia kirsikkatomaatteja ? 1 nippu retiisejä ? 1 porkkana ? 1 punasipuli ? korianteria ? limeä Keitä ohra kypsäksi. Huuhtele kylmällä vedellä ja valuta hyvin. Viipaloi retiisi, punasipuli ja leikkaa kirsikkatomaatit. Veistä porkkanasta pituussuunnassa suikaleita kuorimaveitsellä. Laita kaikki tähän asti mainitut ainekset kulhoon jossa mahdut sekoittamaan salaatin. Revi joukkoon korianteri, lisää limen mehu, oliiviöljy, suola, pippuri ja sekoita. ¨Ohra on Suomen vanhin viljelykasvi ja nykyäänkin sen viljelyalue kattaa koko maan.¨ 2
• Pinaatti­ perunaa Uunilahna ? 1-2 lahnaa ? 2dl valkoviiniä ? 4 valkosipulinkynttä ? 50g voita ? oliiviöljyä ? 1 sitruuna ? lehtipersiljaa ? mustapippuria ? hienomerisuolaa Leikkaa suomustetun ja peratun lahnan kylkiin viillot. Viipaloi valkosipuli. Hiero pintaan molemmin puolin suola, pippuri, valkosipuli. Laita kala uunivuokaan. Leikkaa voi palasiksi kalan päälle. Kaada valkoviini ja loraus oliiviöljyä. Paista 200 asteisessa uunissa noin 20 min. Nostele kypsyneen kalan päälle nestettä uunivuoan pohjalta ja tarjoile. Mitä isompi lahna, sen mehevämpi lopputulos. 3 4 ? n.8 perunaa (jauhoista) ? n.250g tuorepinaattia ? 1 valkosipulin kynsi ? loraus oliiviöljyä ? puolikkaan sitruunan mehu ? suolaa ? mustapippuria Kuori ja pilko perunat neljään osaan. Keitä miedossa suolavedessä kunnes kypsyvät. Lisää joukkoon pinaatti ja pyöräytä ympäri lastalla. Valuta vesi pois siivilässä ja sitten takaisin kattilaan. Lisää oliiviöljy ja purista valkosipuli. Mausta pippurilla ja sekoita. Lisää tarvittaessa suolaa.
• Ammattikalastaja Mika Norringia harmittaa, ettei pyydettyä kalaa saa kutsua luomuksi. T E K S T I : R I I K K A S U O M I N E N K U VA : N I K O L A T O M E V S K I A amuyöllä Mika Norring hyppää veneeseensä Kaivopuiston rannassa ja käy viemässä verkot Kruunuvuoren selälle. ?Helsingissä saa yleensä ahventa ja kuhaa, joskus siika liikkuu?, hän sanoo. Jos saalista on tullut, käsittelee hän kalat jo veneessä, laskee veret ja suolistaa. Asiakkaille, eli helsinkiläisille ravintoloille kalat kulkevat saavissa jäävedessä. Hyvällä onnella lounaaksi voi saada aamulla pyydettyä kalaa. Tässä vaiheessa kalastaja itse putsaa, huoltaa ja korjaa verkkojaan Katajanokanluodolla. Vaikka lähiruoka on muodikasta, ei Helsingissä toimi enää kuin kolme ammattikalastajaa. Syyksi ammattikunnan rivien harvenemiseen on Norringin mukaan raha. ?Pitää olla hyvät tulot, että voi olla ammattikalastaja?, hän nauraa. Tunti- 38 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U palkka jää pieneksi. Norring muistuttaa kyllä heti ammattinsa hienoista puolista. Siitä että saa olla luonnossa ja merellä, elämyksistä ja vapaudesta. M utta luomu häntä harmittaa. ?Mun mielestä on törkeä vääryys, ettei luonnonkala, joka tulee suoraan luonnosta ole luomua, mutta kasvatettu norjalainen lohi voi saada luomumerkin?. EU-säädösten mukaan vain kasvatetut tuotteet voivat saada luomumerkin. Suomeen tuodaan Norjassa kasvatettua luomulohta. Myös Ruotsissa ja Virossa kasvatetaan luomukalaa. Luomu tarkoittaa, että lohen syömän rehun kalaraaka-aine on kalastettu kestävän kalastuksen säädösten mukaisesti. Tuotannossa ei käytetä keinotekoisia väriaineita eikä geenimuun- telua. Kasvatuksen ympäristövaikutukset on minimoitu, ja kalojen määrä kasvatusaltaissa on tarkoin määritelty. Mutta kaikki kasvatettu kala syö villistä kalasta tehtyä rehua. Tehokkaampaa on siis, että ihmiset syövät (pienet) villikalat itse. W WF suosittelee sekä kuhan että ahvenen syömistä. Sen sijaan siika ja taimen ovat uhanalaisia lajeja. Norring ei silti ole huolissaan kalan loppumisesta Helsingin vesillä. ?Luullaan että kalan määrään voi vaikuttaa ammattikalastusta rajoittamalla. Se sijaan pitäisi varmistaa, että taimen ja siika pääsevät lisääntymään ja suojata niiden kutualueet Vanhankaupunginlahdella, Kruunuvuorenselän hiekkasärkillä ja Mustikkamaan rannoilla.?
• LÄM Ä E Ä ES Ä UOD Ä V Kiitos, STÄV TA 2 0 10 KE että yhteisörahoititte Huilia ja mahdollistitte tämän lehden teon: Nämä henkilöt ovat rahoittaneet Huilia 1.1.2013 jälkeen. Huilin Mesenaatti -rahoitukseen osallistui 4.12.2012- 12.1.2013 yhteensä 148 henkilöä, yritystä ja yhteisöä. Saimme kasaan 9355 euroa. Kiitos! Anitra Rönkkö ? Ari Tukala ? Elise Lepinsalo-Harju ? Ilona Savitie ? Ilona Simomaa Jaani Lampinen ? Julia Hertell ? Kahvila-galleria Lokal ? Kaisa Kosonen ? Kari Salmi Katja Pantzar ? Kimmo Östman ? Levoton Nainen ? Marianna Tuomainen Matti Rämö ? Matti Tunkkari ? Minna Juti ? Minna Suihkonen ? Outi Hannula Petra Päivärinne ? Riikka Kaihovaara ? Torikorttelit ? Tuija Järvenpää Vauhdilla Matkassa Hanke / Kaskisten kaupunki ? Veera Ristikartano Katri Mäkinen ? Susanna Mikkonen ? Pauliina Seppälä ? JEE-toimisto
• Vihreät viestit Tämän artikkelin rahoitti yhteisörahoitus­ palvelu Mesenaatissa Ympäristökeskustelun painopiste vaihtelee eri aikoina. Suomalaisessa keskustelussa on liikuttu happosateista clean techiin. Vihreä Lanka ?lehti on seurannut aiheiden vaihtumista 30 vuotta. V ihreästä taloudesta, kaivoksista ja energiatehokkuudesta kirjoitetaan nykyään joka paikassa Hesarista Pirkka-lehteen. Usein näistä aiheista on ensimmäisenä, jo vuosia sitten, raportoinut Vihreä Lanka -lehti. Vuonna 1989 lehti otsikoi ?Kasvihuoneilmiö ? kaikkien ongelma?? Vihreä Lanka perustettiin vuonna 1983 samojen ihmisten toimesta kuin muutamia vuosia myöhemmin vihreä puolue. Lehden juttuaiheet kuvaavat suomalaisen ympäristökeskustelun teemoja eri aikoina. Alkuvuodet lehdessä puhuttiin Koijärven hengessä luonnonsuojelusta ja happosateista. Sähköpostilistoja ei oltu keksitty ja lehti toimikin lähinnä vihreän kentän keskinäisenä viestivälineenä. Vähitellen lehti ammattimaistui. 90-luvun alussa Vihreää Lankaa luotsasi kunnianhimoinen päätoimittaja Timo Harakka. Lehdessä oli jo tuolloin kova usko ekologisen kuluttamisen läpimurtoon. Ekologinen ruuantuotanto ja vihreä teknologia, esimerkiksi biokaasuautot, löisivät läpi. Näiden alojen yritykset mainostaisivat tietenkin samanhenkisessä lehdessä ja Vihreä Lanka saisi mainostuloja. ?Näimme tilaisuuden kasvaa Suomen Kuvalehden haastajaksi ajankohtaisviikkolehtenä.? Levikki tuplaantui kolmesta tuhannesta reiluun viiteen tuhanteen ja Harakka muistelee lehden 40 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U VIHREÄ LANKA???LEHTI saamia uutisvoittoja. Vihreä Lanka muun muassa julkaisi Suomen salaisen Eta-sopimuksen ja teki ydinvoimasta koeäänestyksen kansanedustajien kesken. Tulos oli hankkeelle tappiollinen ja pääministerin kanslia vaati nähdä jutun jo ennen lehden ilmestymistä. M uillakin tahoilla on ollut sanottavaa Vihreän Langan jutuista. Lehden ovat nimittäin perustaneet vihreiden näkyvät johtohahmot, muun muassa Osmo Soininvaara ja Pekka Haavisto. Lehden rahoituksesta päättää edelleen vihreiden puoluehallitus ja toimitus istuu puoluetoimiston vieressä. Tämä puoluepolitiikan ja journalismin suhde on hankala. Useampikin päätoimittaja on joutunut lähtemään kärhämien vuoksi. Näistä näyttävin on ollut Timo Harakan erottaminen vuonna 1994. Harakka ehkä uudisti suomalaista journalismia, mutta puolueelle Harakan kriittisyys oli liikaa. Yhtenä niittinä potkuissa oli, että Harakka kyseli silloiselta puolueen puheenjohtaja Pekka Haavistolta, onko tämä homoseksuaali. Harakalle potkut olivat katkera paikka. Hän olisi halunnut jäädä Langasta eläkkeelle. ?Se oli surullista, mutta väistämä- töntä. Jos halutaan suuria mediailmiöitä aikaan, niin ei se tapahdu puolueen ohjauksessa?, hän sanoo nyt. S uureksi mediailmiöksi Lankaa, jonka levikki alle 10 000 kappaletta, on liioittelua kutsua, mutta lehteä siteerataan muissa medioissa usein. Kun kyselen lehdelle nykyään tärkeistä aiheista viittaa nykyinen päätoimittaja Juha Honkonen toistuvasti Vihreiden painopisteisiin. Silti hän painottaa, ettei kyseessä ole äänenkannattaja. ?Kirjoitamme mistä haluamme ja miten haluamme? Honkonen tarkentaa. Toimituksessa ei kenelläkään ole vihreiden jäsenkirjaa. Honkonen itse on retkeilijämiehiä. Viime vuosina Langassa onkin kirjoitettu aiempaa enemmän metsistä, soista ja luonnonsuojelusta. ?Ympäristöasiat ovat tehneet come backin. Ilmastonmuutos ja energiakriisi ovat epäkonkreettisia ja globaaleja, siksi esimerkiksi talousuutiset voivat syrjäyttää ne. Mutta kaivokset tulevat ihmisiä lähelle, se nostattaa otsikoita.? 30v VIHREÄ LANKA TÄYTTÄÄ 30 VUOTTA SYYSKUUSSA.
• Menneen talven lumet T änäkin talvena Suomen kaupunkien kaduilla nähtiin määrä rekkoja lumikuormissa. Esimerkiksi Helsinki käyttää noin 10?15 miljoonaa euroa vuodessa lumen kuljetuksiin kahdeksalle lumenkeräyspaikalle. Tänä talvena lumilasteja kertyi noin 236 000. Lumenkeräyspaikoilla lumi sulaa ja vesi päätyy usein suodattamatta vesistöihin, vaikka epäpuhtauksia on paljon. Toisinkin voisi olla. Maisema-arkkitehti Marika Bremer tutki diplomityössään, miten lunta voisi sulattaa kaupungeissa ilman, että sitä tarvitsisi kärrätä minnekään. Lumelle pitäisi varata alueita sieltä täältä: rakentamattomia tontteja, kesäkäytössä olevien kohteiden, vaikka maauimaloiden pysäköintialueita. Keväisin sadevesiviemärit tulvivat helposti, mutta Bremerin mielestä näin ei tarvitsisi käydä. ?Tarvitaan hulevesiä viivyttäviä, imeyttäviä ja haihduttavia ratkaisuja, Tämän artikkelin rahoitti yhteisörahoitus­ palvelu Mesenaatissa YKSITYIS HENKILÖ jotka toimivat myös talvioloissa.? Kasvillisuuden pitää olla sellaista, että se selviytyy, vaikka kasvukausi jäisi lyhyeksi. Esimerkiksi kurttulehtiruusu ja marja-aronia ovat osoittautuneet kestäviksi. V antaalla Koisotien lumenkeruupaikka on suunniteltu niin, että sulamisvesi ainakin puhdistuu. Lumi läjitetään hevosenkengän muotoisen vallin sisälle. Läjitysalue on tasattu ja päällystetty niin, että sulamisvedet kerätään ensin yhteen pisteeseen, josta ne johdetaan vallin sisällä olevaan öljynerotusjärjestelmään. Sieltä sulamisvedet kulkeutuvat vallin ulkopuolelle puistoalueelle rakennetulle biosuodatusalueelle, jossa sulamisvedet suodattuvat kasvukerroksen läpi. ?Ekologisempaa olisi, jos lunta ei tarvitsisi siirtää pitkiä matkoja eikä kasata vuoreksi, joka sulaa vasta seuraa- vaan syksyyn mennessä?, sanoo Perttu Hyöty lumenkeruupaikkaa suunnitelleesta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. M uutamia vuosia sitten Bremer esitteli tutkimustuloksiaan myös Helsingin kaupungille. Silloin niihin ei tartuttu, eikä oikeastaan edes uskottu, että näin lumisia talvia edes tulisi enää. ?Aiheelleni naureskeltiin ja jouduin oikeasti perustelemaan, että lumisia talvia tulisi vielä eri ilmastonmuutosskenaarioidenkin mukaan.? Se, että muutamaa vuotta sitten lumisiin talviin ei uskottu, on vaikuttanut myös uusien asutusalueiden suunnitteluun. Helsingin kaupungin Rakennusviraston tiedottaja Lauri Hänninen sanoo, ettei lumelle ole suunnitelmissa jätetty juuri lainkaan tilaa. Elina Venesmäki
• Yes we?re OPEN Menestysresepti luomukaupoille T E K S T I : L A U R A R A N TA N E N J A R I I K K A S U O M I N E N Luomu- ja lähiruokaa myyvien kauppojen on vaikea pärjätä Suomessa. Mutta ei kauaa. Huilin keräsi asiantuntijoiden parhaat neuvot erikoismyymälöille. 42 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U
• M aaliskuun alussa laaturuokakauppa Anton&Anton ilmoitti sulkevansa Kulosaaren myymälänsä. Se oli ainakin viides tänä vuonna lopettanut luomuun ja lähiruokaan keskittyvä kauppa. Toisaalta jotkut erikoisliikkeet menestyvät hyvin. Alan konkari luomuketju Ruohonjuuri on kasvanut viiden viimeisen vuoden aikana keskimäärin 27% vuodessa. Aitokauppa tähtää lähi- ja luomupainotteiseen myymäläketjuun. Rahoitusta se saa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitralta, joka uskoo erikoismyymälöiden lisäävän lähi- ja luomuruoan kysyntää. Mutta helppoa ketjuja vastaan kilpaileminen ei Suomessa ole. Toivoa antaa kehitys Ranskasta. Verkkolehti Vihreä Tuuma kertoo, että Ranskassa erikoisruokakaupat ovat sinnitelleet läpi viime vuosien taantuman ja jopa kasvattaneet markkinaosuuksiaan. Syynä on sinkkutalouksien lisääntyminen ja se, että suuret ikäluokat muuttavat takaisin kaupunkeihin. Nämä kuluttajaryhmät arvostavat lähipalveluja. Mutta miten käy Suomessa? Huili halusi kantaa kortensa kekoon ja keräsi asiantuntijoilta parhaat vinkit luomukauppojen menestykseen. 1. KONSEPTOI: 2. YHTEISTYÖ 3. YHTEISTYÖTÄ KULJETUKSIIN... VALIKOIMA ASIAKAS EI OLE ÄITISI? ?hän ei käy kaupassa velvollisuudentunnosta. Lähiruokakaupasta pitää löytyä mitä asiakas lähti hakemaan, muuten luottamusta ei synny. Logistiikka on pikkukauppojen heikko lenkki. ?Nykyisellään raakamaitopullon litrahinnasta euro on pelkkiä kuljetuskustannuksia?, kertoo Anton&Antonin perustaja Niina Hietalahti. Hänestä pikkukaupoilla pitäisi olla logistiikkarinkejä ja yhteisiä ostoja. ENEMMÄN ON ENEMMÄN ?Kävin juuri Nürnbergissä luomukaupassa. Valikoimassa oli noin 6000 erilaista luomutuotetta ja ketjuun kuuluu 19 myymälää samalla seudulla?, hehkuttaa Ruralia instituutin Jukka Rajala saksalaisen luomuviljelijän perustamaa luomukauppaketjua. Luomukauppoja vuosia seurannut Seppo Lohtaja kiteyttää näin ?Myynnin ammattilaisuus on tärkeämpää kuin ideologia. Liikepaikka on ensiarvoisen tärkeä. Potentiaalisia asiakkaista pitää virrata ohi. Myymälän suunnittelussa tarvitaan ammattimaisuutta: valikoimat, esillepano.? Jeesiä toivotaan myös Itellan parhaillaan testaamasta kylmäkuljetus-hankkeesta. Kokeilussa on kolmen kokoisia kuljetuslaatikoita, jotka pitävät elintarvikkeet kylminä vuorokauden. Toiveena on, että pientuottajat tällä tavoin saisivat tuotteensa kauppoihin kohtuulliseen hintaan. USKALLA EROTTAUTUA ...JA MAINONTAAN Ruotsissa ruokakassipalvelut ovat olleet suosittuja jo vuosia. Pikkukauppojen vanavedessä myös isojen markettien on pitänyt aloittaa ruokakassipalvelut. Terveydestä ja kestävästä kehityksestä kiinnostuneiden LOHAS-kuluttajien määrä kasvaa koko ajan, samoin kuluttajien kiinnostus vastuullisuuteen. On kuluttajia, joiden tarpeita peruskauppa ei tyydytä. Satsaa heihin palvelutiskeillä ja esillepanolla. Tunne tuotteittesi alkuperä ja satsaa viestintään. Kaikki keinot käyttöön mainontaan ja markkinointiin: tapahtumat ja tempaukset, tarjoukset ja uutuudet. Topin Maatilatorin kauppias Niina Laitinen kannustaa yhteistyöhön muiden yritysten kanssa. ?Näkyvään lehtimainontaan on yksin kapeat hartiat, mutta yhdessä toisten yritysten kanssa voi saada enemmän huomiota.? Suomessa ruokakasseja välittävät esimerkiksi Anton&Anton, Makumaku (ruokaaineet+reseptit), Middag sekä Aitokauppa. Anton&Antonin Niina Hietalahdesta kassien kautta erikoiskauppa alkaisi kiinnostaa suomalaistakin kuluttajaa enemmän. Niiden avulla voisi tulevaisuudessa viestiä alkuperästä. KASSIKAUPALLA
• 5. 4. ASIAKKAAT MARKKINOINTI Palvelutiskeillä asioiminen voi vaatia totuttelua. Muiden asiakkaiden tunteminen rohkaisee. ?Members get members? on markkinointiväen termi sille, että vakioasiakkaat raijaavat kavereitaan uusiksi asiakkaiksi. Ruohonjuuri on järjestänyt jo muutaman vuoden sinkkuiltoja. Tarkoitus on sitouttaa asiakkaita ja tehdä Ruohonjuuresta enemmän kuin ?vain kauppa?. TUOTTEILLE KASVOT Tuotteiden alkuperästä ei voi puhua liikaa. Saksassa tuotteita myydään tuottajan kasvoilla ja tuotteita hankitaan vain luotettavista paikoista, mieluiten suoraan tuottajilta. Paras yhdistelmä on lähiluomu (lähellä tuotettua luomuruokaa). TARJOA ELÄMYKSIÄ Jotta asiakas hylkää tutun marketin, pikkukaupan pitää ylittää odotukset. ?Suomessa puhutaan harvoin siitä, että ruuan ostaminen voisi olla elämyksellistä. Meillä panostetaan henkilökohtaiseen palveluun. Tavoitteena on irti-arjesta-kokemus, vähän kuin menisi ulkomaille?, Anton&Antonin Niina Hietalahti sanoo. Asiakkaita voi kutsua erikoisiltoihin: juuston maistelua, pienpanimoiden olutpruuvi tai raakasuklaakurssi. TEE ASIAKKAISTASI HEIMO Ruralia-instituutin Jukka Rajala kertoo, että Saksassa menestyvät luomukaupat pitävät kanta-asiakkaista kiinni muun muassa järjestämällä asiakasjuhlia maatiloilla. Vieraiden määrä lasketaan tuhansissa. Asiakkaat otetaan mukaan tuotantotilojen kehittämiseen ja he jopa lainaavat tilalle rahaa pankin asemasta. LAAJENNA ASIAKASKUNTAA Luomu- ja lähiruoka voivat tuntua ylellisyydeltä, josta kuluttajien massa varsinkin taantumassa tinkii. Niina Laitinen Topin Maatilamyymälästä kehottaa laajentamaan valikoimaa ja palveluja laajemman asiakaskunnan tavoittamiseksi. Hänen oman myymälänsä valikoima on vuoden 1999 jälkeen kasvanut 200 tuotteesta yli 2000:een. LUUKUSTA LUKAALI Liikkeen pitää olla kutsuva. Myymälä on asiakaspalvelun väline eikä tuotteiden varasto. Ruohonjuuri on käyttänyt palvelumuotoilutoimistoa kehittääkseen uusien Tampereen ja Turun liikkeiden myymäläkiertoa (järjestystä, jossa tuotteet ovat ja asiakas kulkee), jotta se olisi mahdollisimman looginen. RÖNSYILE Myy muutakin kuin kotiin hankittavat ruokatavarat. Mahtuuko kauppaan kahvila tai deliä? Raumalainen ruokapuoti Lumo myy esimerkiksi ekologisia siivoustarvikkeita, kauniita keittiöpyyhkeitä, kahvimyllyjä ja valurautapatoja. ?Kun liiketoimintaa kehittää, samalla on tärkeää kertoa siitä asiakkaille ja ottaa asiakkailta vinkkejä ja toiveita vastaan?, hän sanoo. 6. MAHDOLLISUUKSIA MATALA K YNNYS MENE MARKETTIIN Enemmistö ihmisistä ei vielä asioi luomu- ja lähiruokaliikkeissä. Mieti, miten heistäkin voisi tulla asiakkaita. Ruohonjuuren Johanna Koskinen sanoo liikkeen panostavan paljon siihen, että myymälä sopisi kaikille. ?Ettei ajatella, että Ruohonjuuri on vain friikeille tai tosi viherihmisille.? Ruohonjuuri panostaa myös siihen, että liikkeet sijaitsevat erittäin hyvillä kauppapaikoilla. Maailmalla on syntynyt kokonaisia luomuun keskittyviä supermarketteja. Suomi on sellaisille pieni markkina, mutta Pro Luomun MarjaRiitta Kottila ehdottaa, että luomuruokapuoti tavallisen päivittäistavarakaupan yhteydessä toisi kävijävirtaa. Eat&Joy Maatilatori on kokeillut Shop-in-shop-konseptia Kannelmäen Prismassa Helsingissä vuodesta 2011. Konsepti on ollut niin toimiva, että ketju laajensi loppuvuodesta 2012 Vantaan Jumbon Prismaan. ASIAKKAAT KONSULTEIKSI TAI PIDÄ SELKEÄ LINJA Ruohonjuurella on jo yli 30 vuoden kokemus luomukaupan pitämisestä. Vuosien varrella valikoimaa on selkeytetty rankalla kädellä. Alkuvuosien pahkahuonekalut ja kehitysmaakäsityöt ovat jääneet. ?Asiakkaan pitää tietää mitä myymme ja mitä emme?, sanoo Ruohonjuuren markkinointi- ja ostopäällikkö Johanna Koskinen. 44 ?T H U I L I N O 2? 1? ?2 013, H TA UM HM TI I? H O EU L KO MIK U U KETJUUNNU Ota asiakkaat mukaan liikkeesi kehittämiseen. Ruohonjuuressa myyjät kirjoittavat ylös asiakaspalautteen ja toimittavat osto- ja markkinointipäällikkö Johanna Koskiselle. Hän saa myös kotisivun kautta noin kymmenen palautetta päivässä, joihin hän vastaa. Asiakaspalautteen perusteella esimerkiksi Ruohonjuuren uudessa myymälässä Tampereella on smoothiebaari ja luomuleipien paistopiste. Helsinkiläinen Aitokauppa avasi joulukuussa toisen myymälänsä. Aitokauppaa rahoittavan Sitran liiketoiminnan asiantuntija Lari Rajantie sanoo, että Aitokauppa on monistettava malli, joka toimii parhaiten jos kauppoja on enemmän. Ketjuna luomu- tai lähiruokakauppa voi brändätä itsensä paremmin sekä tehostaa toimintojaan.
• Sorry we?re CLOSED Asiantuntijat: JUKK A RAJALA , Mikkelin Ruralia-instituutin luomusektorin erikoissuunnittelija. SEPPO LOHTAJA , luomuviljelijä, pitkän linjan luomutoimija. NIINA LAITINEN , Topin maatilamyymälän kauppias, Muuruvesi. NIINA HIETALAHTI , Anton&Antonruokakaupan perustaja. MARJA-RIITTA KOTTILA , toiminnanjohtaja, Pro Luomu -yhdistyksestä. LARI RAJANTIE liiketoiminnan asiantuntija, Sitra. JOHANNA KOSKINEN , osto- ja markkinointipäällikkö, Ruohonjuuri. RIP 2011???2013 Lopettaneita kauppoja Juuren Puoti, Helsinki Saaripuoti, Helsinki Kyllä huomiselle, Lahti Aitoruokakauppa, Kaarina Luomuidylli, Turku Finska, Turku Schönbergs, Espoo Luomumarket Tähkä, Lahti Eat&Joy Lasipalatsi, Helsinki Ekojäärä, Hyvinkää Luonnotar, Kouvola Lähi- ja luomuruoka­ kauppoja Suomessa: Ruohonjuuri, Helsinki (?perustettu 1982?) Ekolo, Helsinki ja Jyväskylä (?perustettu 2004?) Ekosoppi, Vaasa (?perustettu 2007?) Anton&Anton, Helsinki (?perustettu 2008?) Heila Lähiruokatori, Heinola (?perustettu 2008?) MiNatur, Seinäjoki (?perustettu 2009?) Eat&Joy Maatilatori, (?perustettu 2009?) EkoQuu, Lahti (?perustettu 2009?) Oma Maa, Helsinki ja Tuusula (?perustettu 2009?) Lumo, Rauma (?perustettu 2010?) Lähellä Deli, Kaunianen (?perustettu 2010?) Ryytimaa, Hämeenlinna (?perustettu 2010?) Lempi, Tampere (?perustettu 2011?) Toivo, Espoo (?perustettu 2011?) Tähkä, (?perustettu 2011?) Chaga, Kokkola (?perustettu 2011?) Kemin LuomuRuoka, (?perustettu 2011?) Porvoon Ekokauppa, (?perustettu 2011?) Aito Uusikaupunki, (?perustettu 2011?) Ekosiskot, Joensuu (?perustettu 2012?) Luamupuati Volter, Loimaa (?perustettu 2012?) Vesalan luomu- ja lähikauppa, Rovaniemi (?perustettu 2012?) Luomu Pirtti, Oulu (?perustettu 2012?)
• Uuden Venäjän kUmo Venäläiset Roman Sablin ja Ljubov Sablina kuuluvat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiseen sukupolveen, jolle kaikki on mahdollista. Hyvinkoulututetut ekovallankumoukselliset aikovat saada venäläiset ajattelemaan katumaasturinsa nokkaa pidemmälle. T E K S T I T E R H I U P O L A K U VAT M AT T I TA N S K A N E N 46 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U
• vallanouksel­liset
• K olme vuotta sitten Ljubov Sablinalla, 26, oli edessään taloudellisesti turvattu elämä hienostoalueella Pietarin ulkopuolella. Hän asui silloisen aviomiehensä kanssa suuressa talossa ja ajeli tämän kanssa hienolla autolla. Ljubov oli juuri valmistunut yliopistosta ja työskenteli merkitykselliseltä tuntuvassa työssä. Hänen työnantajansa oli puoliksi paikallishallintovetoinen organisaatio, jossa hän järjesti valtavan Suvaitsevaisuus-festivaalin lapsille ja nuorille. Yhtenä päivänä hän tajusi, että lapset ? ja hän itse ? olivat vain sätkynukkeja näytelmässä, jonka tavoitteena oli paikallisviranomaisten maineen parantaminen heidän omien pomojensa silmissä. Sablina irtisanoutui ja pestautui töihin Venäjän Greenpeaceen. Siellä idealisti sai tehdä töitä hyvien asioiden puolesta. Ainakin hän uskoi niin. ?Mutta Greenpeace ei välitä ihmisistä, vain luonnosta. Kun tajusin sen, lopetin sielläkin.? Ljubov koki Greenpeacen kovat otteet itselleen epäluonteviksi. ?Minä en ole ekonatsi vaan lojaali ihminen.? Sen huomaa. Ljubov on äärimmäisen ystävällinen ja kohtelias jokaiselle ihmiselle, jonka hän kohtaa. Kun istumme Nudgen kahvilanurkkauksessa tekemässä haastattelua, putiikin puolella juuri tapaamamme bloggaaja Noora Shingler lähtee ulos ovesta. ?We are reading your blog, you are a great person?, Ljubov huikkaa perään lähes täydellisellä englannillaan. P 48 uolivuotisen Greenpeacepestin jälkeen Ljubov alkoi tehdä ystäviensä kanssa yksittäisiä ekoprojekteja, joihin hän sai rahoitus- H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U ?GREENPEACE EI VÄLITÄ IHMISISTÄ, VAIN LUONNOSTA. KUN TAJUSIN SEN, LOPETIN SIELLÄKIN.? Muun muassa näissä paikoissa Sablinit Helsingissä kiersivät: Nudge, Yrjönkatu 30 Urbanstory, Katariinankatu 3 Vaatelainaamo, Salomonkatu 17 A Huilin toimitus, Katariinankatu 3 Sis.Deli, Kalevankatu 4 Ravintola Silvoplee, Toinen linja 3 Cafe Kardemumma Kaarlenkatu 15 Globe Hope, Aleksanterinkatu 28 Kahvila Villipuutarha Kaarlenkatu 13 Hub Helsinki, Annankatu 31 ta esimerkiksi Pohjola Nordenin ja Gaia Educationin rahastoista. Samaan aikaan hän ryhtyi vegaaniksi, alkoi käyttää luonnonkosmetiikkaa, vähensi kulutustaan ja kieltäytyi istumasta auton rattiin. Yksi Ljubovin hankkeista oli paristojen kierrätykseen kannustava projekti, jonka hän ystävineen toteutti yhdessä Pietarin Sokos-hotellin kanssa. Suomalainen Sokos-hotelli on yksi harvoja paikkoja, jonne Pietarissa voi viedä käytetyt paristot ? sieltä ne kuljetetaan käsiteltäviksi Suomeen. Paristot ovat yksi harvoista asioista, joita ylipäätään voi kierrättää Pietarissa. Nekin vain, jos on sattumalta kuullut, miten se tehdään. Sokos-hotellin aulassa järjestettyyn tapahtumaan käveli myös moskovalainen nuorimies, joka oli Pietarissa etsimässä uutta merkitystä elämälleen. Siellä se merkitys seisoi, paasaamassa paristojen kierrätyksestä yhtä tehokkaasti ja ystävällisesti kuin hän puhui kaikesta muustakin. Ei kuulosta romanttiselta, vielä. R oman Sablin, 33, oli tullut pääkaupungin hälystä Pietariin imemään sen romanttisen verkkaista tunnelmaa. Avioliitto nuoruudenaikaisen rakastetun kanssa oli päättynyt eroon. Elämä ekosaarnaajana Moskovassa tuntui merkitykselliseltä, mutta oli samalla yksinäistä. Nyt tulee se söpöysvaroitus! Paristojenkierrätystapahtuman päivämäärä oli 11.11.2011. Naisen nimi oli Ljubov, venäjäksi rakkaus. Häitä juhlittiin vuotta myöhemmin modernissa pietarilaisessa vegaaniravintolassa. Nyt Sablinit ovat parivaljakko, jota ei pysäytä mikään. He järjestävät yhdessä ympäristövalistustapahtumia ja konsultoivat yrityksiä ekoasioissa. He testaavat ekotuotteita ja markkinoivat niitä uutiskirjeessä ja blogissa. Roman on julkaisemassa kirjaa ?24 tuntia ekoelämää Venäjällä?. Se perustuu luentoihin, joita hän on järjestänyt tavallisille ihmisille kolmen viime vuoden aikana Pietarissa, Moskovassa ja siperialaisessa kotikaupungissaan Novokuznetskissa. Ennen kaikkea he ovat alkaneet kuluttaa paljon vähemmän kuin aiemmin. He eivät kutsu elämäntapaansa downshiftaukseksi vaan upshiftaukseksi, koska he kokevat tekevänsä fiksumpaa ja itsenäisempää työtä kuin aiemmin, ja vähintään yhtä paljon.
• Helsingin-vierailullaan helmikuussa Sablinit tutustuivat kaupungin kasvisravintoloihin, luomuputiikkeihin ja ekodesigniin. He kirjoittavat kokemuksistaan useampaankin venäläiseen ekolehteen ? niitä on kuulemma yhteensä viisi. Venäjä ei siis ole vain se stereotypioiden suuri teollisuusmaa, joka laskee jätepäästöt minne sattuu ja jossa kaikki sovitaan pöydän ali sujautetun setelinipun perusteella. Romanin ja Ljubovin tapaaminen saa uskomaan, että maalla on toivoa. Mutta missio saada venäläiset ajattelemaan ympäristön etua ei ole helppo. K un Ljubov alkoi aikanaan epäillä entistä elämäntapaansa, hänelle sanottiin vain: ?Ansaitse rahaa ja ole normaali.? Useimmat venäläiset keskittyvät kerryttämään omaisuuttaan pahan päivän varalle ja näyttämään muille, että meillä kyllä on varaa. ?Kun kävelin roskikselle puolen kilometrin päähän, naapurit nälvivät, että eikö minulla ole varaa ajaa autolla.? Merkittävä hetki Ljubovin mielestä oli se, kun hän itse lakkasi pitämästä itseään hulluna. Se auttoi, että hän alkoi tavata muita samanhenkisiä ihmisiä. Samalla hän päätti jättää entisen aviomiehensä, joka vain nauroi hänen ajatuksilleen. Nyt Ljubov ja Roman ovat tavoitteestaan niin varmoja, että uskovat pystyvänsä lähes mihin tahansa. Heillä on aiemminkin ollut tapana saada, mitä he haluavat. L jubov on yksi harvoista, joka on päässyt Pietarin taideyliopistoon ilman rahaa; tekemällä paljon töitä ja uskomalla itseensä. Romanilla on takanaan nuorena aloitettu nousujohteinen ura eri yritysten viestintätehtävissä. Viimeinen pesti ennen elämänmuutosta oli 5000 henkeä työllistävän, kattoeristyksiä valmistavan Technonicolin PR-johtaja. Nyt he ovat valjastaneet kaiken osaamisensa tapahtumien järjestämisestä ja viestinnästä uuden missionsa tavoitteluun. Tavoitteena on saada esimerkiksi Pietarin kaupunki kierrättämään kotitalousjätteitä. Yksi pariskunnan välineistä on julkisuus. Romania on haastateltu noin 30 kertaa venäläisissä medioissa kolmen viime vuoden aikana. Myös Sablinien hääjuhla raakakakkuineen ja tillihääkimppuineen oli jonkinasteinen mediatapahtuma. Mutta silti: Eikö 140-miljoonaisen, rahan ansaitsemiseen keskittyneen kansan käännyttäminen ole melkoisen kova homma? Haastattelua tulkkaava Ljubov ei lannistu kysymyksestä, vaikka lienee kuullut saman pessimistisen epäilyn myös venäläistoimittajien huulilta. ?Tavoitteena on muuttaa viiden prosentin ajattelutapaa, koska jo viisi prosenttia voi saada loputkin muuttumaan.? Toisaalta hän sanoo, että ?Venäjällä on vaikeaa olla fiksu?. ?Sanomme asioita, joita ihmiset eivät halua kuulla; teemme heidän olonsa epämukavaksi.? Ensi kesänä Roman aikoo saarnata jalkapallostadionilliselle ihmisiä. Sitä varten hän ottaa parhaillaan puheviestinnän tunteja. Ljubov ja Roman uskovat, että kaikki on itsestä kiinni. Ljubov & Roman Sablin Asuvat: Pietarin keskustassa Työskentelevät: Romanilla on oma firma GreenUp, joka konsultoi ja kouluttaa yrityksiä ekoasioissa ja Green office -ympäristöjärjestelmän käytössä sekä pitää julkisia luentoja ekologisesta elämäntyylistä. Yhdessä pariskunta toteuttaa erilaisia ekotapahtumia. Edellisessä elämässään: Ljubov on aiemmin ollut muun muassa kauneussalongin johtaja, Roman muun muassa ?party-boy?, joka järjesti tilaisuuksia työnantajayrityksensä parhaille työntekijöille. Romanilla 6-vuotias poika edellisestä avioliitosta.
• PIEen Kolmihenkinen Vaahteroiden perhe muutti viime syksynä vapaaehtoisesti kaksiosta 30-neliöiseen yksiöön. Miten se on mahdollista? T E K S T I : M A R I VA L K O N E N K U VAT: L A U R A V E S A ? No, meillä oli liikaa tilaa.? Riikka Vaahtera aloittaa haastattelun lauseella, johon monikaan pienen lapsen vanhempi ei pysty samastumaan. Vielä viime syksynä hän asui miehensä Tonin ja 1-vuotiaan tyttärensä Ian kanssa tyypillisen nuoren perheen tapaan 50-neliöisessä kaksiossa Tampereen Tammelassa. Epätyypillistä oli kuitenkin, että jo muutaman vuoden ajan he olivat määrätietoisesti karsineet tavaroidensa määrää. Ensin olivat lähteneet kaikki selkeästi turha, kuten cd-levyt. Sitten Tonin rakentama sänky vaihtui futon-patjoiksi ja suurin osa kirjoista lähti myyntiin. Lopulta he luopuivat kaikesta siitä, mitä eivät muistaneet omistavansa. 50 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U NePÄin Kun kotona oli niin tyhjää, että siellä kaikui, Vaahterat alkoivat suunnitella muuttoa yksiöön. ?Tiivisti asuminen on kiinnostanut pitkään. Ajattelimme, että nyt on aika, jolloin sitä voi kokeilla. Isompaan asuntoon tottuneen nelivuotiaan kanssa muutos olisi paljon hankalampaa?, Toni sanoo. Viime lokakuussa Annikinkadun puutalokorttelista vapautunut 33-neliöinen yksiö oli Vaahteroille unelmien täyttymys. Nyt he asuvat kolmestaan tiiviimmin kuin yksi suomalainen keskimäärin. ?Meillä on pihassa puusauna ja teollisuuspyykkikoneet, ja eilen syötiin soppaa naapureiden kanssa. Tässä on voittajaolo koko ajan?, Toni sanoo tyytyväisenä. 1,5 Ia on juuri oppinut syömään ilman syöttötuolia.
• Vaahterat muuttivat yksiöön niin läheltä, että muuttokuorma hoidettiin lastenrattailla. S uomalaisilla on keskimäärin 39 neliötä asuinpinta-alaa henkeä kohti. Se on 20 neliötä enemmän kuin 40 vuotta sitten. Asuinneliöt eivät kuitenkaan jakaudu suomalaisten kesken tasaisesti: väljimmin asuvat ympäryskuntien yli 50-vuotiaat, tiiviimmin helsinkiläiset lapsiperheet. Tällä hetkellä rakennukset syövät 40 prosenttia Suomessa kulutetusta energiasta ja aiheuttavat kolmanneksen koko maan ilmastopäästöistä. Asumisen energiatehokkuuden parantaminen on halvin keino pienentää koko Suomen hiilijalanjälkeä. VTT:n erikoistutkijan Miimu Airaksisen mukaan energiatehokkaan rakentamisen määräykset eivät kuitenkaan yksin riitä. ?Ilmaston kannalta olisi paras asua mahdollisimman tiiviisti: mitä vähem52 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U
• KOKO PERHEEN VAATTEET MAHTUVAT YHTEEN KOMEROON. män neliöitä, sitä vähemmän kuluu materiaaleja sekä energiaa lämmitykseen ja ilmanvaihtoon.? Asuinneliöiden määrä on kuitenkin useimmille elintason ja mukavuuden mittari. Omasta saunasta sekä vieras- ja vaatehuoneesta on vaikea luopua, jos niiden kanssa on tottunut elämään. Airaksisen mukaan asunnonvaihtajien ja rakennuttajien pitäisi neliömäärien sijaan ajatella toimivuutta. Hyvä arkkitehtuuri saa pienenkin asunnon tuntumaan avaralta. ?Rakennuttajat ja arkkitehdit ovat paljon vartijoina siinä, mitä ihmisille tarjotaan. Lehtijutuilla ja tv-ohjelmilla taas on suuri vaikutus siihen, millaisen asumisen ihmiset kokevat hyväksi?, Airaksinen sanoo. V Neliöitä tärkeämpää on asunnon hyvä pohjaratkaisu. aahteroilla koko perheen vaatteet mahtuvat yhteen komeroon. Sama komero on myös perheen liinavaatekaappi, pyykkipussin säilytyspaikka ja perheen mustan Neferkissan koti. ?Kun omistaa vähän vaatteita, kaikki neljä paitaa voivat olla parhaita mahdollisia?, Toni sanoo. Tavaroiden vähäisyyden takia Vaahteroiden kotona ei ole ahdasta. Kun futonit on rullattu päiväksi nurkkaan, Ialla on reippaasti tilaa pyöräillä ympäri asuntoa. Tonin rakentama tietokonepöytä on mitoitettu tarkalleen niin, että sen päälle mahtuvat tietokone ja näppis. Sohvan virkaa toimittaa design-keinutuoli, ja kirjat mahtuvat seinälle kiinnitettyyn puulaatikkoon, joka on dyykattu lopettaneen vaatekaupan roskalavalta. ?Joskus kyllä mietin, missä isovanhemmat istuvat, kun he tulevat käymään. Mutta kun he käyvät meillä kerran vuodessa, niin ei me kyllä sen takia osteta sohvaa?, Riikka sanoo. Pesutiloihin neliöitä ei juuri kulu, sillä pieneen vessaan mahtuu kerrallaan vain yksi aikuinen. Suihkut, saunat ja pyykkäystilat ovat puutalokorttelin keskellä yhteisrakennuksessa. Vieraiden varalta taloyhtiöllä on yhteinen 20-neliön yksiö. Erillinen lastenhuone tuntuu Vaahteroista turhalta ? pikkulapsi on kuitenkin aina siellä missä vanhemmatkin. ?Ainoastaan silloin, jos lapsi menee aikaisemmin nukkumaan ja itse haluamme jatkaa puuhastelua, on kiva, kun voi sulkea keittiön oven?, Riikka sanoo.
• is ot t u ri a. nko Ne fe rk aa a aa V aahterat ovat tottuneet hämmentämään lähipiiriään minimalistisella elämäntavallaan. Riikan mukaan etenkin 50-luvulla tai sitä ennen syntyneiden sukulaisten on vaikea ymmärtää vapaaehtoisen vähentämisen ideaa. Tiivisti asuminen ei kuitenkaan ole heille mikään tilapäisratkaisu. ?Varmaan sitten kun Ia alkaa valittaa, ettei hänellä ole omaa huonetta, voidaan miettiä, rakennettaisiinko parvi?, Riikka sanoo. Vaahteroiden asumiskustannukset ovat 550 euroa kuussa. ?On ihan selvää, että kun meidän asumiskulumme ovat pienet, meidän ei tarvitse molempien olla kokopäivätöissä?, Riikka selittää. Tällä hetkellä molemmat työskentelevät osa-aikaisesti, Riikka valokuvataiteilijana ja arkkitehdiksi opiskeleva Toni tuntiopettajana Tampereen teknillisessä yliopistossa. Runsaalla vapaa-ajalla he pyöräilevät, makaavat riippumatossa, tekevät käsitöitä, pelaavat lautapelejä ja kasvattavat chilejä. Oikeastaan he eivät siis niinkään ole luopuneet tavaroista ja asuinneliöistä, vaan vaihtaneet ne vapaaseen aikaan. Se on mahdollista. 54 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U Kolmehenkisellä perheellä on yksi yhteinen vaatekomero.
• Pieni koti linnan sijaan Minikoti nimeltään ?Kukkakapseli?. Kukkakapselin ?huoneet? ovat ?kaapissa?. 24-neliöinen koti on tarkoitettu yksinasujalle tai pariskunnalle. Suunnittelija: Anu Nukarinen. TEKSTI ELINA TEERIJOKI Eihän pientä taloa voi ollakaan. Tarvitaan varastoja, kylppäri, keittiö, makuuhuoneita perheen koon mukaan? Tarvitaan tilaa. Vai? Toisinkin voisi tehdä, mutta olemme tottuneet siihen, että asunnossa on erilliset tilat nukkumiseen, ruokailuun, oleskeluun ja hygieniaan. Se on 1900-luvun alussa kehittyneen funktionalistisen ajattelun tulosta. ?Tilaa käytettiin aivan eri tavoin vielä talonpoikaisaikana, jolloin toiminnot keskittyivät suureen tupaan ja nukkumapaikat saattoivat olla pieniä kamareita tai aittoja?, huomauttaa Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin professori MARKKU HEDMAN. Hedman on muun muassa ohjannut arkkitehtiopiskelijoita suunnittelemaan asuntomessuille minikoteja. Asuntomessuilla on totuttu näkemään suuria omakotilinnoja, ja siinä kontekstissa pienet kodit ? Minimikodeista pienimmät olivat alle 20-neliöisiä ? herättivät huomiota. Monissa Minimikodeissa hyödynnettiin korkeaa tilaa erilaisin parviratkaisuin. Seinälle nostettavat sängyt ja liukuovien taa piiloutuvat kotitoimistot auttavat tilojen muuntelussa. Päätavoitteena ei kuitenkaan ollut kutistaa neliömäärää mahdollisimman pieneksi, vaan etsiä tapoja toteuttaa ihmisten asumiseen liittyviä toiveita pienessä tilassa. ?Suomalaiset haluavat asua omakotitalossa omassa rauhassa. Pitäisi etsiä ratkaisuja, joissa kerrostaloasumiseen tuotaisiin pientalomaisia piirteitä?, Hedman sanoo. Hän itse näkee asumispinta-alan tiivistymisen väistämättömänä kehityskulkuna. ?Suomalaisessa yhteiskunnassa kiristetään asuinneliökohtaisia energianormeja ja hyvä niin. Kuitenkin samalla kun energiaa säästetään, halutaan lisätä asumisväljyyttä. Tilan lisäys saattaa mitätöidä koko energiansäästön.? minimikoti.fi
• 56 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U
• 65 K E S TÄVÄ M PÄ Ä M AT K A I L U A VA S T US TA N Y LT IÖ R EH EL L IS Y Y T TÄ KO K K I O P P I M A I N O S K AT K O H Y VÄT U U T I S E T VA S T U S TA N ! K U VA : N I C L A S WA R I U S Esteettiset elementit Harvan sisustusunelma on 70-luvun elementtitalo. Koska suurin osa suomalaiskodeista kuitenkin on niissä (eikä jugendlinnoissa tai upouusissa omakotitaloissa), kannattaa keskittyä näiden tusinatalojen kauneuteen. Näin tekee huhtikuussa ilmestyvä Momo - koti elementissään -kirja. Momo-koti on kirjailija ja bloggaaja Katja Lindroosin itse keksimä termi. Se tulee sanoista moderni ja vaatimaton (modest). ?Momo-asunto tiedostaa, että se on vaan asunto, ihmiset tekevät siitä kodin?, Lindroos sanoo. Jatkuu sivulla 59.
• M AT K A VINKIT Tämän artikkelin rahoitti yhteisörahoitus­ palvelu Mesenaatissa KASKISTEN KAUPUNGIN VAUHDILLA MATKASSA ?HANKE M AT K A V I N K K I Suomen pienin kaupunki TEKSTI: RIIKK A SUOMINEN 58 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U kiläisiä eläkeläisiä, aiemmin ulkomailla uraa tehneitä leppoistajia? ?Onneksi Kaskisten matkailua ei kehitetty 80-luvulla, muuten meillä olisi hiihtotunneli. Nyt meiltä löytyvät asiat ovat muutenkin pinnalla: puutalot, kakluunit, lähiruoka??, paikallista elinkeinoa kehittävä Sirkka Suurla kuvailee. Kesäksi Suurla suunnittelee Kaskisiin muun muassa puhelinsovellusta, jonka avulla kotitarvekalastajat voivat vinkata halukkaille ostajille, jos päivän kalansaalis on niin suuri, että siitä riittää myytäväksi. ja Raumalta. Naapuri Kristiinankaupunki kuuluu elämänlaatua korostavaan kansainväliseen Cittaslow?verkostoon. ieni hankaluus eteläsuomalaiselle matkailijalle on Kaskisten sijainti. Pohjanmaalle on matkaa. Nopeimmillaan bussimatka Helsingistä kestää 7,5 tuntia ja maksaa noin 65 euroa. Henkilöjuna ei pysähdy Kaskisissa. Pohjanlahden rantaa kulkee matkailijaystävällinen 900 kilometrin rantatie (www.rantatie.com). Eikä mikään tietenkään estä pilkkomasta matkaa pienempiin pätkiin. Puukaupunkifiilistelyn voi aloittaa vaikka Naantalista ??Kalastaa: vesistä nousee siikaa, silakkaa ja keväisin lohta. Oppaaksi löytyy paikallisia kalastajia. Jos Ahti ei ole suopea, voi käydä ostoksilla Kalarantapäivillä 29.?30.6. P visitkaskinen.fi Mitä Suomen pienimmässä kaupungissa voi tehdä? ??Vierailla Sälgrudin majakalla. Majakka muistuttaa muumitaloa. Yöpyminen majakkasaaressa alkaen 15 euroa / henk. / yö, omassa veneessä ilmaiseksi. ??Bongata merikotkia ja hylkeitä. Molempia asuu aivan keskustan tuntumassa. ??Haaveilla muuttavansa jättimäiseen vanhaan puutaloon. Täältä sellaisen saa 90 000 eurolla. ??Ihastella paikallisia käsitöitä. Personaliset puodit ovat usein kotien yhteydessä tai pihapiireissä. AU K E A M A N K U VAT S U S A N N A S U O M I N E N JA N I C L A S WA R I U S T ähän paikkaan on hiukan vaikea suhtautua kaupunkina: talvella täällä liikkuu silmämääräisesti useampia potkukelkkoja kuin autoja. Kyseisen kaupungin keskustassa näkee myös jäällä merikotkia. Mutta kyllä vain, Pohjanmaalla sijaitseva Kaskinen on kaupunki. Asukkaita on 1400, ja se on Suomen pienin sellainen, mutta ilmapiiri on ihmeen kaupunkilainen. Puutalokeskustaa halkoo bulevardi. Muualta muuttaneet hyväksytään sellaisina kuin he ovat. Missä ihmiset tapaavat, alkaa iloinen rupattelu. Hiukan useammin suomeksi kuin ruotsiksi. Kaupungin asukkaista noin 40 prosenttia on ruotsinkielisiä. Nyt Kaskinen toivoo, että yhä useampi matkailija löytäisi tänne puutaloidylliin. Kaupungin toinen paperitehdas muutti muutama vuosi sitten Intiaan ja ensipettymyksen jälkeen Kaskisissa ideoidaan nyt toisenlaisia elinkeinoja: käsityöläisyyttä, lähiruokaa ja matkailua. Elämänlaatua arvostavia on jo nyt alkanut muuttaa Kaskisiin. Uudet tulijat ovat taiteilijoita, helsin-
• M A INOSK AT KO Missä lohas luuraa? H U I L I A H Ä M M E N TÄ Ä ?Joka kolmannen suomalaisen kulutusvalintoja ohjaa eettinen ja ekologinen eetos.? ?Yli miljoona suomalaista on vastuullisia lohas-kuluttajia.? (Lohas tulee sanoista Lifestyle Of Sustainability And Health eli terveyden ja kestävän kehityksen elämäntavat.) Tätä meille on rummutettu viime vuodet. Mutta miksi vastuullisuus ei näy ostoskäyttäytymisessämme? Esimerkiksi luomun osuus päivittäistavaramarkkinoista on vain 1,6 prosenttia. Ekoenergia ?merkityn sähkön osuus sähkömarkkinoista on pari prosenttia. Lohas ?nimikkeen on Suomessa lanseerannut markkinatutkimusyritys Tripod. Ovatko suomalaiset vain hurskastelleet vastatessaan kyselyynne toimitusjohtaja TARU EBOREIME? TÄ S TÄ O N K Y S E : K atja Lindroosin kiinnostus momo-koteihin syntyi siitä, että hän on itse asunut 50-, 60ja 70-luvun asunnoissa eikä löytänyt niihin ideoita sisustuslehdistä tai -blogeista. Hän alkoi itse kerätä ideoita blogiin (momokoti.fi). Momo-kodit ovat nyt ajankohtaisia, sillä valtava määrä sotien jälkeen valmistuneita elementtitaloja odottaa parhaillaan peruskorjausta. Osaa uhkaa jopa purkaminen, koska taloja pidetään ankeina. Mutta niin ei tarvitsisi olla. Lindroos muistuttaa, miten hyvää elämää varten lähiöiden elementtitalot rakennettiin: kävelykatuja, puistoja talojen väleissä, kävelyetäisyydellä ostoskeskus kaikkine palveluineen. ?Suurin unelmani on, että nuoret arkkitehdit päättäisivät, että jakomäkeläinen betonikerrostalo on cooleinta mitä on. Niille kävisi sama kun lofteille. Loftitkin olivat alun perin edullisia asuntoja?, Lindroos sanoo. Tutustuminen elementtiestetiikkaan kannattaa Lindroosin mukaan aloittaa vaikka 50-luvulla rakennetuista Herttoniemestä tai Kalevasta Tampereella. Katja Lindroos: Momo-koti elementissään (Siltala 2013) ?Hurskasteluun ei itse kehittämässämme yli 50 kysymyksen patteristossa ole mahdollisuutta. Mutta suomalaiset ovat luonnostaan aika lohaksia. Lohas ?määritelmä on alunperin amerikkalainen. Siinä on paljon sellaisia elementtejä, jotka ovat suomalaisille aivan arkisia: marjastus, puutarhaviljely, kierrätys, kalastus, huonekalujen kestäminen isältä pojalle. Vaikka lohas ?ajatteluun liittyy myös oma hyvinvointi, niin suurta osaa lohaksista määrittää ekologisuus ja eettinen omatunto. Kulutuksessa tämä ei välttämättä näy, koska arkiostoksilla ratkaisevat myös muun muassa tarjonta, hinta ja etäisyydet. Mutta vastuullinen kuluttaja voi osoittaa vastuullisuuttaan esimerkiksi kasvattamalla vihanneksia itse tai lahjoittaa aikaa ja rahaa hyväntekeväisyyteen. H Ä LV E N I K Ö H U I L I N H Ä M M E N N Y S ? Lohakset siis piilottelevat esimerkiksi suurissa ikäluokissa. Siellä on monia, jotka eivät ehkä ajattele olevansa lohaksia, mutta käyttäytyvät niin: menevät sieneen ja hakevat paikkakunnan oman leipomon leipää. Vaikka päätelmä, että joka kolmas suomalainen kuluttaisi ekologisesti ja eettisesti, tuntuu hiukan optimistiselta, niin paljon tällaisia kuluttajia jo on. Turun kauppakorkeakoulussa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa noin joka viides vastaaja täytti vastuullisen kuluttajan tunnusmerkit.
• Minkä sinä valitsisit? Tutustu ja löydä itsellesi sopiva sähkösopimus osoitteessa www.nordicgreen.? Nordic Green Energy toimittaa vain alkuperämerkittyä uusiutuvaa energiaa Suomessa ja Ruotsissa. Nyt tarjoamme Huilin tilaajille uusasiakasedun! Mikäli täytät määräaikaisen sähkösopimuksen kanssamme, saat 10 ? kertaluontoisen alennuksen sähkölaskussasi. Toimi näin: Sopimuksen täyttämisen yhteydessä, kirjoita meille kampanjakoodi ?Huili? sopimuslomakkeen viestikenttään. Kampanja on voimassa 10.02.2013 asti. Switch Nordic Green AB Filial Finland | Rauhankatu 16 Vaasa | Puh: 06-357 77 50 Sähköposti: Asiakaspalvelu@nordicgreen.?
• Chiliharrastaja Mikko Lehtonen kirjoittaa ruoka-blogia osoitteessa ruokaa-ja-muutakin.blogspot.fi/ KOK K IOPPI Sielukas chili H elsinkiläinen Mikko Lehtonen aloitti chiliharrastuksensa kepeästi. Hän otti tavallisesta kaupan punaisesta chilistä siemenet ja kylvi ne kukkaruukkuun. Vähän myöhemmin hän luki lehdestä chiliharrastajan haastattelun, yllättyi lajikkeiden suuresta määrästä ja päätti perehtyä kiehtovaan kasviin lisää. Tietoa löytyi netistä, ja innokas kokeilu alkoi. ?Ostimme siemeniä ja ensimmäisenä talvena homma meni vähän liiallisuuksiin. Taimia oli 140.? Nyt lajikkeita on 17, ja jokaista on pantu itämään muutamia. Taimista valitaan noin 30 parasta. Kun taimet kasvavat, Lehtonen siirtää ne pienistä istutusruukuista maitopurkkeihin ja siitä lopulta vähän isompiin ruukkuihin. Lasittamattomalle parvekkeelle chilit pääsevät joskus toukokuun puolivälissä. ?Chilit kestävät aika tavalla kylmääkin, kunhan ei ole pakkasta.? C hililajikkeita on valtavan paljon, ja Lehtonen puhuu niistä kuin asian harrastajat viineistä. Aji Cristal maistuu vihreänä, eli raakana, aivan herneenversolta. Bangladeshin alueelta kotoisin oleva, harrastajien arvostama Naga Morich taas tuoksuu avattuna ylikypsältä hedelmältä monen metrin päähän. Chilin siemenet voi käyttää, jos haluaa. Toisin kuin yleisesti luullaan, siemenet eivät ole palon tulisin osa vaan valkoiset siemenkiinnikkeet. Pelkästään tulisuuden tuomisesta ruokiin ei ole kyse. ?Chili on todella monipuolinen mauste. Se toimii esimerkiksi arominvahventeena, eli ruoasta voi vähentää suolaa.? Chili on sisällä ympärivuotinen ja Lehtonen kertoo saavansa joistakin omista chileistään neljä satoa vuodessa. Satoa hän sai viime vuonna noin kilon, kun kesä oli kylmä. Edellisenä vuonna sato oli 2,5 kiloa. Hänellä on myös joitakin chilejä vain harrastuksen vuoksi, esimerkiksi neljä uhanalaista luonnonlajiketta EteläAmerikasta, joiden siemeniä hän on saanut toisilta harrastajilta. Nämä chilit tekevät puolukankokoisia ja pahanmakuisia marjoja, mutta Lehtonen haluaa osallistua niiden säilyttämiseen. Hän kasvattaa myös orkideoja. ?Ja hei, kuinka moni voi sanoa, että kotona on uhanalaisia lajeja?, hän sanoo ja virnistää. Suomessa Chiliyhdistyksessä on noin 1400 jäsentä ja ensimmäistä kertaa vuonna 2011 järjestetty Chilifest keräsi 20 000 kävijää. ELINA VENESMÄKI RESEPTI Chilikauralastut 175 g voita 2 dl pikakaurahiutaleita 1,5 dl sokeria 1 dl vehnäjauhoja 1/4 dl siirappia 2 rkl maitoa ½ tl leivinjauhetta 1 maustemitta Bih Jolokia -pulveria tai vastaavaa chilijauhetta. (Bih Jolokia on hyvin voimakas.) Voi sulatetaan ja sen annetaan jäähtyä hetki. Voin sulaessa toiseen kippoon laitetaan kaikki kuivat aineet. Kaadetaan voi-maito-siirappi-liemi joukkoon ja hämmennetään voimakkaasti. Taikinasta nostetaan kahden lusikan avulla peukalon pään kokoisia nokareita uuninpellille, max 12 kpl/pelti sillä nämä leviävät kypsyessään melkoisesti. Paistetaan 175 asteessa, kunnes ovat kauniin ruskeita ja rapsakan oloisia. FA K TA Chiliharrastuksen alkuun 1. Kannattaa valita sopivia siemeniä. Chililajikkeita on yli 10 000. Osa tuottaa satoa nopeasti, osa vaatii kuukausien kasvatuksen. Maaliskuussa ehtii istuttaa chilejä siemenistäkin, mutta myös taimia löytyy hyvin varustetuista puutarhakaupoista. 2. Hyviä lajikkeita Lehtosen mielestä ovat esimerkiksi Aji Cristal, Aji Finlandia, Aji Fantasy, Habanero, Jalapeño sekä koristechili Bolivian Rainbow. Näitä on yleisesti saatavilla. Aji Fantasy ja Aji Finlandia ovat suomalaisen Jukka Kilpisen jalostamia. 3. Tavallinen multa, kukkaruukku ja yleislannoite riittävät pitkälle. Chilitarvikkeen sivuilta löytyy siemeniä, lannoitteita ja muitakin tarvikkeita. Tietoa chileistä löytyy esimerkiksi Jukka Kilpisen fatalii.net-sivuilta, josta voi myös tilata aloittelijapakkauksen siemeniä. Ohjeet saa mukaan. 4. Lehtonen suosittelee myös Chiliwiki-tietokantaa ja Chiliä ja sivuhuomioita -blogia (chilivaari.blogspot.fi) sekä Chilifoorumin päiväkirjaosiosta erityisesti nimimerkkien Bluesman, Jewe, Jaolsten, Lillen, PP ja Aku kirjoituksia.
• Välkky idea Tutkijat uskovat, että sähköä säästyisi, jos energiankulutus tehdään näkyväksi. Aware ? katkaisija on epäsymmetrinen kun lamppu on päällä. Ihmisen järjestelmällisyyden kaipuu kannustaa sammuttamaan lampun eikä valo unohdu turhaan päälle. Muita näppäriä keksintöjä löytyy ruotsalaisen tutkimuslaitoksen Interactive Instituten sivulta ILMIÖ Romantiikkaa Raaseporissa M atkailussa on eniten fiilistä kun lähtee reissuun lomasesonkien ulkopuolella. Varsinkin, jos on liikkeellä romanttisissa merkeissä. Raasepori (paremmin tunnettu nimellä Fiskars) ja Hanko houkuttelevat viikonloppukävijöitä vuodenaikojen vyöryllä ja lasiverannahempeilyllä. Kotisivun fiilis saa kostean ja tuulisen rannikkoilmaston kuulostamaan vain ihanan tunnelmalliselta. Hienon kuvituksen on tehnyt Pietari Posti. tii.se. Lauantaina 8. syyskuuta On aika siivota vintit, ja vaihtaa kodin tyyli. Siivouspäivä muuttaa kadut ja pihat isoksi kirpputoriksi. MUISTIL APPU Siivouspäivä järjestetään taas 25.5. SIIVOUSPA IVA .COM lovepeaceharmony.fi Tuo ylimääräiset tavarasi myytäväksi. Shoppaile naapuruston parhaat löydöt. Merkkaa myyntipaikkasi kartalle: siivouspaiva.com Liity keskusteluun: facebook.com/siivouspaiva P.S. SIIVOUSPÄIVÄ ON SIISTI PÄIVÄ. JOKAINEN SIIVOAA OMAT TAVARANSA JA SOTKUNSA POIS YHTEISISTÄ TILOISTA HY VIÄ UUTISIA · HY VIÄ UUTISIA · HY VIÄ UUTISIA S aukolla pyyhkii paremmin kuin pitkään aikaan. Metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen yli 30 vuotta sitten hävittämät saukkokannat alkavat hiljalleen elpyä. Kalastajienkaan ei kannata harmitella saukkoa. Se syö lähinnä särkikalaa, ahventa ja haukea. Sukupuuton partaalla käynyt saukko rauhoitettiin vuonna 1974, mutta se on edelleen uhanalainen laji Suomessa. Koko maassa saukkoja elää nykyisin arviolta runsaat 3 000. 62 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U Y hdysvaltain Helsingin suurlähettiläspari on jo vuosia osoittanut suurta kiinnostusta ympäristösuojeluun. He muun muassa kasvattavat lähetystössä mehiläisiä. Nyt lähetystön yhteyteen remontoitu uusi, ympäristöteknologiaa pullisteleva innovaatiokeskus on avattu. Innovaatiokeskus haluaa edistää Suomen ja Yhdysvaltain kauppaa. Se on myös osa presidentti Barack Obaman ilmastopolitiikkaa. Suurlähettiläs Bruce Oreckin mukaan innovaatiokeskus on energiatehokkain suurlähetystö, mitä Helsingistä löytyy. N ettikauppaostokset voi nyt saada uudelleen käytettävässä pakkauksessa. RePack on suomalainen keksintö. Se on pantillinen vaihtoehto kertakäyttöpakkauksille. Kymmenen kertaa käytetyn RePackin hiilijalanjälki onkin neljä kertaa kertakäyttöpakkausta pienempi. Ensimmäisenä uudelleen käytettävän pakkauksen on ottanut käyttöön kierrätysmuotia myyvä Globe Hope verkkokaupassaan.
• TUOMAS MATTILA on luomuviljelijä ja tutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Vapaa-ajalla hän ihmettelee ekosysteemien toimintaa 2-vuotiaan mentorinsa opastuksella. SUUT PUHTA A KSI Montako maanviljelijää tarvitaan tuottamaan yksi älypuhelin? T een maanviljelijän homtaan. Tämä selviää vapaasti ladattavissa mieni lisäksi tutkimusta olevista taulukoista (www.wiod.org). elinkaariarvioinnista. Siis seuraan tuotevirtoja kehovelsimme hiljattain sosiaalisdosta hautaan. Tarkastelu ta elinkaariarviointia älypulähtee jostakin kokonaisuuden osasesta ja helimiin, ja tulokset löivät laajenee sen hankintaketjuihin, kunnes tutkijat ja yritykset ällikällä. koko verkko raaka-aineiden hankinnasta Vuonna 2008 Suomessa valjätteiden käsittelyyn on kartoitettu. mistetun yhden älypuhelimen elinkaaAluksi vertailtiin esimerkiksi sellaisia reen tarvittiin globaalisti 30 tuntia työtä, asioita kuin onko ympäristölle josta kolmasosa oli kehitysmaissa. parempi valita muovi- vai Suurin osa tästä oli Intiaan ELINpaperikassi. Nykyään meja Kiinaan ulkoistettuja KAARIARVIOT netelmällä käsitellään liike-elämän palveluita jo monimutkaisempia (esimerkiksi ohjelmoinKATTAVAT MYÖS globaaleja ilmiöitä, ti-, ylläpito- ja tuotekeSOSIAALISET kuten ravitsemuksen hitystöitä) sekä elektOBGELMAT tai sosiaalisen median roniikkateollisuuden vaikutuksia biodivertyöntekijöitä, mutta siteettiin ja metallien työpanosten joukosta loppumiseen. löytyi myös yksi tunti Viime aikoina elinkaakiinalaisen maatyöläisen riarviointi on laajentunut työpanosta. Yhteensä globaakäsittelemään myös sosiaalisia listi älypuhelimen valmistukseen ongelmia, kuten globaalia epätasa-arvoa tarvittiin kaksi maanviljelijätuntia muun ja työoloja. Tämä on mahdollista nyt, työväestön ruokkimiseksi sekä biopohkun tilastoja on kerätty vuosia. Malliin on jaisten raaka-aineiden ja polttoaineiden koottu eri maiden kaikkien toimialojen tuottamiseksi. Kiitokseksi osallistumiseskäyttämät panokset. Kyseessä on ikään taan viljelijät saivat tuhannesosan tuotkuin valtava keittokirja, josta näkee, mitä teen elinkaarisesta arvonlisäyksestä. Että kunkin tuotteen valmistukseen tarvitaan: sellaista reilua kauppaa. paljonko työtä, missä ja mitä siitä makseMaanviljelijät ovat sosiaalisen kestävyy- S den kannalta hankala ihmisryhmä, sillä lähes kaikki tuotteet ja palvelut tarvitsevat ruokaa. Eli maanviljelijöitä on hieman mukana kaikkien tuotteiden elinkaaressa. Toisaalta maanviljelijät ovat hajanainen joukko, joka on usein yritysvastuullisuusprotokollien, hyvien käytäntöjen ja työterveyshuollon ulkopuolella. Pitäisikö valmistajan siis olla vastuussa tuotteensa koko elinkaaresta? Vai pitäisikö vastuu siirtää kuluttajille tuomalla esiin hiili- ja vesijalanjäljen rinnalle työntekijäjalanjälki? E hkä siinä missä kuluttajan vastuu loppuu, kansalaisten vastuu alkaa. Katsoin hiljattain mainion dokumentin ?Green Gold? (löytyy Youtubesta ilmaiseksi). Siinä kuvataan paikallisen ekosysteemien kunnostuksen vaikutuksia alueen ihmisiin ja elinkeinoihin. Tulokset ovat vaikuttavia. Kun Kiina pysäytti eroosion ja aavikoitumisen Keltaisen joen yläjuoksulla, alueen ihmisten tulotaso kolminkertaistui muutamassa vuodessa. Tämänkaltainen suora puuttuminen paikallisiin ongelmiin voi siis olla erittäin tehokas keino globaalien tuloerojen ja epäreilun työn kitkemiseksi. Ja paikallisia ympäristöongelmia maailmassa riittää, joten mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämiseen löytyy yllin kyllin. ILMIÖ Muovimellakka Nettialoite #plastriot on nostanut Ruotsissa keskusteluun mikromuovit. Siis sellaiset muovimateriaalit, joista kuluessa irtoaa pieniä muovipartikkeleita. Näitä irtoaa myös esimerkiksi kosmetiikasta ja fleece-vaatteista. Koska vedenpuhdistuslaitokset eivät tunnista muovihöttöä, päätyy se meriin ja kaloihin. Tämän vuoksi #plastriot haluaa muistuttaa muovin vaikutuksista ympäristöön ja vähentää joutavanpäiväistä muovin käyttöä. Toinen aloitteen perustajista on meritieteilijä Daniel Hansson, joka huolestui valtamerten kelluvista jätesaarista. #plastriotin mukaan tilanne on vakava myös Pohjanmerellä ja Itämeressä. Koska Suomeen saadaan oma #muovimellakka? plastriot.se
• Sarjassa kysellään maatiaislajien kuulumisia MI SS MÄ Ä NY ON T? TÄ K I E R R ÄT Y S Materiaalipankkibuumi K äytetyt vaatteet ja ylijäämätekstiilit halutaan Suomessa nyt tosissaan käyttöön. Humppilassa alkoi helmikuussa poistotekstiilien kierrätyskokeilu. Poistotekstiileillä tarkoitetaan käytöstä poistettuja vaatteita, kenkiä, verhoja tai mattoja. Näistä suurin osa menee nykyään kaatopaikalle. Humppilan kokeilussa esimerkiksi kuluttajat saavat tuoda niitä lajiteltavaksi. Osa menee UFF:ille, osasta tehdään nuorten työpajoissa tuotteita Globe Hopelle. Huonolaatuiset kankaat menevät jätteenpolttoon. Myös Lahdessa halutaan olla uudelleenkäytön edelläkävijöitä. Siellä Kierrätysverkko Oy kehittää materiaalipankkia, jossa yritysten materiaaliylijäämiä, hukkapaloja ynnä muita välitetään netin kautta eteenpäin. Toivottavasi projektit etenevät. Jos kierrätysmateriaalit halutaan tehokkaampaan kiertoon kuin retropussukoiden raaka-aineeksi, on materiaalipankki välttämätön. Se mahdollistaisi myös sarjatuotannon kierrätysmateriaalista. Nykyisellään kierrätysyrittäjien ajasta kuluu suuri osa materiaalien haalimiseen kirpputoreilta ja konkurssipesistä. Virossa on luotu wastemapping nettipalvelu, jossa ylijäämämateriaali ja käsityöläiset löytävät toisensa. MAATIAISKANA Vuoden maatiaiseläin 2013 on maatiaiskana. Se on yksi alkuperäisroduistamme, viileässäkin viihtyvä, pitkäikäinen (Suomen ennätys 21 vuotta!) ja kanaksi taitava lentämään. Maatiaiskanoja on nykyään Suomessa noin 4800. Kiitos säilytysohjelman, se on onnistunut välttämään sukupuuton. Tosin yksittäiset maatiaiskanakannat ovat edelleen uhanalaisia ja uusia kasvattajia tarvitaan. LÄHDE: MAATIAINEN.FI TIL ASTO 85 30 % helsinkiläisistä on huolestunut Itämeren tilasta. % helsinkiläisistä uskoo itse voivansa vaikuttaa Itämeren tilaan. L Ä H D E : H E L S I N K I L Ä I S T E N Y M PÄ R I S T Ö A S E N T E E T J A Y M PÄ R I S T Ö K ÄY T TÄY T Y M I N E N V U O N N A 2 011 64 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U
• ! VA S TUS TA N PIKKUILMOITUKSET S A R J A S S A VA S T U S T E TA A N I H A N H U O L E L L A . Hyväätekevät Energetix Wellness magneettituotteet ihmisille ja eläimille. Tutustu/tilaa www.sirpa-martikainen. energetix-wellness.com AU K E A M A N K U VAT: M A R K U S S O M M E R S , J O O N A S LY Y T I S E N KO T I A L B U M I . * TÄ M Ä T E K S T I O N E S I M E R K K I T O T U U D E S TA . S E E I K A I K K I N E Y K S I T Y I S KO H T I N E E N O L E T O T TA . T I E D Ä M M E VA I N , E T TÄ P YÖ R Ä K U VAT T I N JÄT E L AVA L L A M U N K K I V U O R E S S A 2 2 .10 . Torvi vai totuudentorvi? Helsinkiläinen Saskia Mattila vastustaa tahdittomia totuudentorvia. On olemassa ihmistyyppi, joka pitää velvollisuutenaan laukoa totuuksia, riippumatta siitä kuinka epämiellyttäviä tai nolostuttavia nämä kuulijalle ovat. Itse olen kuullut rehellisyysloukkauksia vain pukeutumisestani. Kollegani piti välttämättömänä informoida minua siitä, että töihin pitäisi pukeutua asiallisemmin. Mutta olen valitettavasti saanut olla todistamassa vielä paljon kiusallisempiakin rehellisyydenpuuskia. Aiemmalla työpaikallani huomasimme, että yksi kollega oli paljon poissa. Eiköhän yhden totuudentorven ollut ?pakko? rehellisesti töräyttää, että ?mä sanon suoraan, että kaikki tietää että sä käyt hedelmällisyyshoidoissa ja siksi sä oot poissa?. En tajua, mistä tulee se sanomisen pakko! Itse nämä laukojat hurskastelevat, että he ovat niin äärettömän suoraselkäisiä, eivätkä halua lähteä mukaan mihinkään selän takana kieroiluihin. Kun pitää valita rehellisyyden ja kohteliaisuuden välillä, niin Suomessa on ehkä perinteisesti arvostettu enemmän rehellisyyttä. Minä arvostaisin diplomatiaa. www.kulkurit.fi Burt´s Bees valmistaa luonnonkosmetiikkaa, jonka tärkeimmät raaka-aineet ovat hunaja ja mehiläisvaha. Tuotteet eivät sisällä sulfaattia tai parabeeneja. Tuotteet ovat amerikkalaisen Natural Products Associationin sertifioimia. www.burtsbees.com Huili pikkurahalla! Haluatko ilmoituksesi tähän?
• Kevät toi kevät toi fillarit Koonnut Riikka Suominen Klassikkoja kivijalkakaupasta K äsintehtyjä eurooppalaisia laatupyöriä myyvä Classic Bike avaa kivijalkakaupan Helsingin Töölöön. Kaupasta löytyy tavallisten pyörien lisäksi taittopyöriä sekä kuljetuspyöriä tavaroiden ja lasten kyyditykseen. Valikoimassa on myös jännittävä uutuus: päätä suojaava pyörähattu Ribcap. Päähine on lämmin ja hengittävä. Se ei ole kypärä, mutta siinä on sisään ommelut suojat. Tyylikäs asuste talvipyöräilyyn, luisteluun, pulkkamäkeen? Classic Bike, Mechelininkatu 15, Helsinki classicbike.fi Pyörähotelli Fillaroi nojatuolissa Amsterdamissa jopa hotellit ovat erikoistuneet pyöräilyyn. Pyörähotelli tarjoaa simppeleitä huoneita ja edullisia vuokrapyöriä (päivä 7,5 euroa). Eotietoisessa hotellissa on myös viherkatto ja aurinkopaneelit. bicyclehotel.com S uuri pyöräilijän käsikirja lunastaa mahtipontisen nimensä. Laadukas kirja kattaa kaiken lasten ensipyörän valinnasta, pyöränhuoltoon ja kilpapyöräilyn loppukiritaktikointiin. Kirjan luettua tulee hirveä hinku pyöräretkille. Kiinnostavaa antia ovat myös vinkit pyörämatkakohteista. 66 H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U Klassikko jo syntyessään Pelagon klassinen kaupunkipyörä Brooklyn löytyy tänä keväänä mustan ja maitokahvin lisäksi myös "Schjerfbeckin vihreänä". pelagobicycles.com
• UUSI VANHA KAUPUNKI ALEKSANTERINKATU U N I O N K A T U K A T A R I I N A N K A T U S O F I A N K A T U POHJOISESPL ANADI Torikorttelit on tulevaisuudessa se paikka, jossa luodaan ja eletään uutta Helsinkiä. Paikka, johon tekijät ja kokijat kerääntyvät. Tuomme uutta kaupunkia esiin teko teolta, avaus avaukselta. Torikortteleissa me kaikki voimme tehdä kaupungistamme rohkeamman, innostavamman, avoimemman, yhteisemmän entistäkin rakkaamman. WWW.TORIKORT TELIT.FI
• Kolme toivetta TEKSTI: ELINA VENESMÄKI K U VA : S A A R A H E L K A L A ESKO AOJA V A LT 1 Toivon, että jokainen suomalainen ostaisi kerran kuussa yhden kirjan. Tähän ainakin useimmilla olisi varaa. Vaikka viiden euron pokkarin. Kirjojen ostaminen ylläpitäisi suomalaista kulttuuria ja samalla kirjan hankkineiden mielenterveyttä ja virkeyttä. Aikaa yhden kirjan lukemiseen kuukaudessa on kyllä kaikilla, jos ihmiset vain niin päättävät. Moni 68 tuijottaa ratikassa vain tylsänä ikkunasta ulos, vaikka samassa ajassa ehtisi jo lukea viisi sivua kirjaa. 2 Olisi myös hienoa, jos kaikki työssä käyvät liittyisivät prosenttiliikkeeseen, joka vaati jo 1970-luvulla kehitysyhteistyörahojen nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Liikkeen ajatuksena on antaa prosentti H U I L I N O 2? ?2 013, H U H T I ? T O U KO K U U palkasta johonkin hyvään tarkoitukseen, luotettavalle järjestölle. Omat lahjoitukseni menevät Pelastakaa Lapset -järjestölle ja Unicefille. Tämä olisi hyvä protesti sitä vastaan, ettei siihen 0,7 prosenttiin näemmä päästä millään. 3 Itselleni toivoisin lisää aikaa lukea kirjoja, mieluiten hyvän mallasviskin seurassa. Hankin kirjoja vuosittain noin kolme hyllymetriä, mutta niistä metri jää lukematta. Avaruustähtitieteen professorin ESKO VALTAOJAN Kaiken käsikirja julkaistiin viime syksynä. Ensi syksyksi hän on tekemässä lapsille suunnattua kirjaa tähdistä ja maailmankaikkeudesta.
• TAVOITTEENA HIILINEUTRAALI TULEVAISUUS 2050 Olemme käynnistäneet kehitysohjelman kohti hiilidioksidineutraalia energiantuotantoa. Tavoite on määrä saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Luvassa on suuria uudistuksia voimalaitoksiimme, tutkimustyötä tulevaisuuden energiantuotannon mahdollisuuksista sekä monien uusien teknologioiden käyttöönottoa. Seuraa ohjelmamme etenemistä netissä: blogi.helen.fi
• VAIN 35 ? / VUOSI! KOKEILE HUILIA. Ekolifestyle-lehti Huili on riippumaton, kriittinen ja ihana. Tilaa viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kotiisi ? kestotilauksena 35?? (määräaikainen 50 ?). TA 2 0 1 0 STÄV ES Ä UOD Ä V ! KE LÄM Ä E www.huililehti.fi Tilaa näytenumero! Voit tilata irtonumeron myös maksamalla 8 euroa Huilin tilille FI17 1228 3000 0155 76 (Nordea). Kirjoita viestikenttään osoitteesi, niin postitamme uusimman numeron sinulle. Ä Tilaa puhelimitse numerosta 03 4246 5307 tai osoitteessa