Hevoset ja Ratsastus 1/2014

www.ratsastus.net 1/2014 Hinta 8,50 € H & R Team esittelyssä Nuorten hevosten koulutussarja alkaa Tallitöihin helpotusta konevoimilla Ella ja Eliko 274522-1401 +!4;>B82”KHIFFK! #YRNXc PAL. VKO 2014-12 harjoittelivat huipulle Valmennustra ex • Sanna Backlundin systeemi tuo tulosta • Pether Markne opetti valmentajia • Erja Saartia 30 vuotta ratsastuksenopettajana
Kuva: Pekka Pietikäinen HELSINKI HORSE FAIR www.horsefair.fi 8.–9.3.2014 Messukeskus Helsinki facebook.com/horsefair Avoinna: 8.3. klo 10–18, 9.3. klo 12–17 Pääsyliput: 16/10 €, perhelippu 37 €. Alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa. -tapahtumaan samalla lipulla: FILLARI, KUNTO, GOLF, BALL SPORTS, RETKI, KALASTUS, METSÄSTYS JA KUVA&KAMERA OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.
Sisältö 1/14 Tässä numerossa alkaa sarja nuoren hevosen ja harrastajan yhteisestä etenemisestä. Sivut 64 – 67. Ajankohtaiset 10 26 31 32 52 56 60 Haastattelussa Erja Saartia Jenni Silventoinen treenaa tosissaan Hippola kokosi bloggaajat H & R Team esittelyssä Satu Liukkosen vuodenvaihde Costa Ricassa luonto on lähellä Nuorten hevosten koulutusta 64 Tapahtumat & kilpailut 48 23 Pether Markne antoi valmentajille ajatuksia 28 George Maschalani valmensi Emmi Väisänen menestyy kouluradoilla. Tässä hän on Roxanan selässä. Kuva: Riikka Miettinen. Sivut 48 – 50. Tallielämää 14 18 20 44 48 54 Ella ja Lilli menestyvät Sanna Backlundin systeemi tuo tulosta Hämeessä valmentajat yhteistyössä Koneilla helpotusta tallityöhön Emmi Väisänen kouluttaa nuoria hevosia TS Ratu esittelyssä Vakio 5 7 9 14 42 51 68 70 72 76 83 Pääkirjoitus Kolumni Gurun kulma Hörinää Myytit nurin Vetopelillä on asiaa Nuoret huiput Hörinää Ratsastuskoulu Markkinat Seuraavassa numerossa 56 Costa Rica on luontomatkustajan unelmakohde. Sivut 56 – 59. Kansikuvassa suomenhevonen Jaanen Hilu. Kuva: Marjo Uimi. Hevoset & Ratsastus 3
Equipage Greenland Todella lämmin Thinsulatevuorattu talvihanska. Pitävä supergrip-kämmenosa. Koot XS-XXL. TopGuard Pro Tyylikäs ja kevyt säädettävä kypärä. Loistava istuvuus ja erinomainen ilmastointi. Irrotettava, pestävä vuoraus. CE EN1384 hyväksytty. Koot 53-57 ja 58-61. n. 28,50 n. 128,- TM by SAFETY HELMET sca n -h o r o se / three-h rs es Andorra Pro Softshell Snowfield talviratsastushousut Kokopaikkaiset fleecevuoratut softshellhousut. Vettä hylkivät. Musta koot 140-176 cm ja 34-46. Ruskea koot 34-46. n. Lämpimät ratsastushousut vedenpitävää materiaalia. Thinsulate-vuori ja Domy Suede -kokopaikat. Kokopitkät vetoketjut sivuilla ja lenkit jalan alla. 119,- Mustana koot 128-176 cm ja XXS-XXL. Ruskeana ja mariinina koot XXS-XXL. Kaprioli Trading Oy puh. 010-422 5530. Hinnat ovat noin-hintoja. Valikoima liikkeissä vaihtelee ja jokin tuote saattaa olla loppuunmyyty. Hinta alk. n. 86,- Whistler Lucca Lämmin, tikattu bombertakki. Irrotettava turkisvuorattu huppu. Musta ja bordeaux. Koot XS-XXL. Nupukkinahkainen ratsastussaapas, jossa vuori aitoa, lämmintä lampaanvillaa. Useita varrenleveyksiä/pituuksia. Koot 36-45. n. 89,- n. 259,- Lugano Winter Lämmin jodhpurkenkä lampaanvillavuorilla ja iskuavaimentavalla pohjalla. Musta ja ruskea. Koot 35-45. n. 149,- Tutustu uutuuksiin ratsastuksen-asiantuntijaliike.com Lue koodi - saat lisätietoja
Pääkirjoitus Osoite: PL 34, 01901 Nurmijärvi Puh. 09 - 8789 2400 www.ratsastus.net Tilausasiat ja osoitteenmuutokset: 09 - 8789 2400 ark. klo 9.00–15.00 Vastaava päätoimittaja: Jutta Koivula 09 - 8789 2400 040 5530 475 jutta.koivula@ratsastus.net Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Ulkoasu: Marja Penttilä Vakituiset avustajat: Katri Ahokas Marko Björs Anna-Maija Herlevi Riitta Jalonen Leena Kahisaari Riitta Kosonen Teri Kovács Neena Kuukasjärvi Susanna Lehto Raili Manninen Nina Niemelä Jaana Paanetoja Tuula Pyöriä Marianne Roivas Johanna Viitanen Ilmoitusmyynti: Markkinointitoimisto Lasse Kankaanpää lasse.kankaanpaa@ridemedia.fi puh. 045 899 9929 Kustantaja: RideMedia Oy PL 34 01901 Nurmijärvi Toimitusjohtaja: Jukka Helminen Painopaikka: SP-Paino, Nurmijärvi Vauhdilla uuteen vuoteen H evoset ja Ratsastus -lehden toimituksen alkuvuosi on kulunut vauhdikkaasti. Perustimme täksi vuodeksi oman tiimin, jonka kuulumisia seuraamme niin tässä paperilehdessä kuin usein päivitettävillä nettisivuillamme. Tiimin ratsastajat esitellään tässä lehdessä, jotta pääsette tutustumaan heihin paremmin. Tässä valmennukseen keskittyvässä numerossa käsitellään valmennusta monelta kantilta. Sanna Backlundin systeemi tuottaa jatkuvasti menestyviä esteratsastaja ja Sanna kertookin, mitkä ovat hänen järjestelmänsä kulmakivet. Lilli Luoma ja Ella Tanhuanpää ovat esimerkkinä siitä, miten pitkä valmennussuhde tuottaa hyviä tuloksia kouluratsastuksessa. Lisäksi kävimme katsomassa kun ruotsalainen Pether Marke valmensi ratsukoita Ypäjällä, jossa oli menossa valmentajien jatkokoulutus. George Maschalani puolestaan valmentaa aika ajoin suomalaisia lännenratsastajia ja kävimme kuulemassa hänenkin terveisensä suomalaisille. Ratsastus on siitä harvinainen laji, että miehet ja naiset kilpailevat samoissa luokissa. Osanottajat voivat myös olla hyvinkin nuoria tai vanhoja. Kerromme tässä numerossa kymmenvuotiaasta Jenni Silventoisesta, joka on jo kova tekijä kouluratsastusradoilla. Valmennus on parhaimmillaan yhteistyötä, ja Hämeen aluevalmennuksissa halutaan aktivoida kotivalmentajat mukaan järjestelmään. Saumaton yhteistyö koituu ratsastajien ja koko lajin hyväksi. Usein kysytään, mitä eroa on ratsastuksenopetuksella ja valmennuksella. Ero on veteen piirretty viiva, sillä valmentaminen on toki aina myös opettamista. Oppimisen lisäksi valmennuksella on aina myös lyhyen ja pitkän tähtäimen kilpailullisia tavoitteita. Nuorten hevosten koulutus on monen mielestä se pullonkaula, joka estää suomalaisen ratsastusurheilun kehitystä. Hyvistä kouluttajista on pulaa ja monen hevosen lahjat jäävät hyödyntämättä koulutuksen puutteiden takia. Tässä numerossa alkaa uusi sarja harrastajan ja nuoren hevosen yhteisestä urasta. Lisäksi haastattelimme Lotta Lehtosta ja Sanna Siltakorpea, jotka ovat kouluttaneet lukemattomia nuoria hevosia toimiviksi ratsuhevosiksi. He kertovat meille omista tavoistaan edetä nuorten hevosten kanssa. Hyviä lukuhetkiä! ISSN 1239-856X www.ratsastus.net Hevoset ja Ratsastus -lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Vuoden 2014 ilmestymispäivät ovat 7.2., 21.3., 2.5., 13.6., 29.8., 10.10. 14.11. ja 19.12. Vuositilaus 52,- , kestotilaus 47,-. Hevoset ja Ratsastus -lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Hevoset ja Ratsastus -lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Hevoset ja Ratsastus -lehti ei vastaa taloudellisesti paino-, ym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Hevoset & Ratsastus 5
HorzeYlöj_Hevoset&RatsSIVU_0114_Layout 1 20.1.2014 21.24 Sivu 1 Nyt tömähtää ALEN Loppurysäys! TEEMME TILAA KEVÄÄN UUSILLE TÄSSÄ LOISTOTILAISUUS OSTAA HYVÄÄ HUIPPUALENNUKSIN! SESONKITUOTTEITA LOIMIA, TAKKEJA, KENKIÄ YM. YM. NORM.HINNASTA ALE -30% -40% -50% JOPA HUOMAA, ETTÄ ALE-TUOTTEET VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. LOPPURYSÄYKSESTÄ NIIN KAUAN KUIN TUOTTEITA RIITTÄÄ! LAHTI, JOKIMAAN MYYMÄLÄ, Vieterikatu 2 (Horze) palvelee arkisin klo 10-18 ja la 10-15, puh. 03 872 0610 Tykkää meistä facebookissa! Saat tuoreimmat tiedot uutuuksista ja tapahtumista. Alle 4km Teivosta Ylöjärven kauppakeskus Ilossa Elon vieressä. Ylöjärvi, Elotie 2, puh. 050 3433665, ma-pe 10-18, la 10-15, kaikki ravivarusteet, hevosenkengät ja kengitysvälineet ym.
Areena auki Liian hyvä hevonen S e oli omaankin silmään aika makea. Ei tarvinnut olla kummoinenkaan jalostusagrologi tajutakseen, että siinä oli yksi harvinaisista – hevonen jossa kaikki oli kohdillaan. Yksivuotias tosin vielä, turrukassa talvikarvassa pihaton perällä, mutta ai että oli hevosessa laatua! Eikä se kasvaessaan ainakaan huonontunut, sillä emän heikkoihin kohtiin olivat geeniarvonnassa sattuneet lähes epätodellisella onnistumisprosentilla isän moitteettomat rakennuspalikat ja toisin päin. Kun oli aika aloittaa ratsunelämä, kävi ilmi, ettei kakku ollut pelkästään päältä kaunis, sillä varsa oppi kaiken aivan itsestään ja kerrasta. Pikkupennut ihastelivat väriä, raviukko tupisi, että tuon perässä se alkaisi ratas pyöriä ja vakavammin ratsastelevat kiittelivät kulmauksia. Sen hevosen kohdalla kaikki hevoskirjoista tutut kliseet olivat just eikä melkein – sen kanssa olisi voinut mennä vaikka kirkkoon. No ylpistyyhän sitä, tuollaisen kanssa. Vaikkei oma kasvatti ollutkaan, niin oma kuitenkin. Ja kun vuosien vähän vähemmän hohdokkaan harrastelun jälkeen alkaakin onnistaa, hyvältähän se tuntuu. Hevosestaan ylpeän omistajan elämän absoluuttinen lakipiste koitti kuitenkin siinä vaiheessa, kun maailmanluokan ammattilai- nen kajauttaa koko maneesin kuullen: ”Sun pitää antaa tuo jollekin kunnon treenarille!” Kuulivathan kaikki? Siellä perälläkin? Että kenellä täällä nyt se laatuhevonen olikaan, mitä?! Maailmanvoittaja-tunne kesti ehkä kaksi sekuntia. Sitten valkeni, mitä valmentajaguru todellisuudessa tarkoitti. ”Anna se hevonen jollekin, joka ansaitsee sen. Älä sinä kotitarveharrastaja kuvittelekaan ansaitsevasi tuollaista – pilaat vielä.” Ja yksin tein oli pilalla myös mieliala. Hevonen hyvä, kuski kelvoton. Riittämättömyyden ristiaallokossa tuli kaivettua esiin kansainvälisiä kisakenttiä kolunneen ammattilaisen puhelinnumero. Kun kerran valmentajagurukin on sitä mieltä, laitetaan sitten tykki treeniin toiselle ja itselle omaan tasoon sopiva vaatimattomampi varuste. Kommentti, joka oli tarkoitettu pilke silmäkulmassa hevosen vilpittömäksi kehaisuksi, paljasti keski-ikäistyvän suomalaisen hevosharrastajatädin pohjimmaisen sielunvamman: et osaa, et riitä, et ansaitse. Tyydy tasoosi ja muista nöyryys. Sama ontuma pitää meidät ikuisina tuntiratsastajina, hölskymässä vuodesta toiseen samassa jatkokakkos-porukassa. Laukkaympyrä? Merkkisuoritus? Kisastartti, oma hevonen – minulle? Ei kai nyt sentään! En osaa, en uskalla, en pysty, en tohdi, enkä ehkä edes halua uskoa pystyväni. Ja mitä muutkin ajattelisivat, jos. Näissä mietteissä vierähti ilta tai pari. Sitten alkoi jo vähän nyppiä, että miten niin liian hyvä hevonen? Onko olemassa liian hyvää ruokaa, liian kaunista auringonlaskua, liian turvallista autoa tai liian sydämellistä ystävää? Ei taida olla. Miksei muka harrastajakin voisi ja saisi vilpittömästi nauttia suomalaisen kasvattajan laadukkaasta kädenjäljestä ja hevosurheilun antoisimmasta puolesta, hyvästä hevosesta? Ehkei harrastelutarkoitukseen hankittu hevonen Täti Tavallisen luotsaamana koskaan tule tienaamaan kaurarahojaan – hyvä jos sinne lähimaneesiin pääsee pari kertaa vuodessa. Ja mitä sitten jos pätevämmän kuskin kanssa pääsisikin. Mutta liian hyvä? Ei sentään. Kun se on itselle täydellinen, se ei voi koskaan olla liian hyvä. Neena Kuukasjärvi Hevoset & Ratsastus 7
P ku ääy m ht pp e an ist i 2 yö 01 4: AGRIMARKET TAMMER TROPHY Esteratsastuskilpailu areenalla la 5.4. ja su 6.4. Näytös .com/hevosmessut Hevoset-messut nyt kahdessa messuhallissa! Pohjoinen sisäänkäynti Uusi, upea ! li E-hal Hevosalan ykkösmessut ovat ravi- ja ratsupuolen ammattilaisten ja harrastajien kohtauspaikka! Messuilta löytyy alan uusin tieto, vinkit ja trendit sekä koneet, laitteet ja tarvikkeet tallien rakentamiseen ja ylläpitoon. Pääsisäänkäynti Eteläinen sisäänkäynti Viiden tähden tapahtuma ? Messut houkuttelivat viime vuonna paikalle ennätykselliset 13 365 messuvierasta ? 96 % kävijöistä oli tyytyväisiä ? 99 % oli alan harrastajia ? yli 50 % omistaa hevosen ? 90 % kävijöistä aikoo todennäköisesti tai varmasti vierailla Hevoset 2014 -messuilla Osastopaikkavaraukset: Tampereen Messut Oy Veli-Pekka Rouvali, puh. 0207 701 212 veli-pekka.rouvali@tampereenmessut.fi Hevoset 2014 -messut tarjoavat yhä enemmän nähtävää ja koettavaa, sillä tällä kertaa tapahtuma valtaa myös Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen uuden E-hallin. Monipuolinen ohjelma sisältää mm. ajankohtaisia seminaareja, näyttäviä esityksiä, kilpailuja ja tietoiskuja. Hevoset-messut on oikea paikka, kun haluat löytää uusia asiakkaita, saada potkua myyntiin, lanseerata uusia tuotteita sekä lisätä yrityksesi tunnettuutta. Varmista näkyvyytesi alan huippumessuilla ja varaa osastopaikkasi heti! Osasto is varattu ta j yli 60 % o varaa o , masi pian! Lisätiedot tapahtumasta, näytteilleasettajista ja ohjelmasta: www.hevosmessut.fi Messut avoinna la 5.4. klo 9–19, su 6.4. klo 10–18 K-Plussa-kortilla 2 € alennus normaalihintaisesta (15 €) aikuisten lipusta. Ohjelmayhteistyössä: Yhteistyössä:
Gurun kulma Tällä palstalla vierailevat kirjoittajat kertovat näkemyksiään ajankohtaisista aiheista. Aisa Aarnio-Wihuri Lapsiratsastajat tulevat! S uomen Ratsastajainliitto on aina ollut hidas liikkeissään ja kankea taipumaan uusin asioihin, varsinkin kun ne koskevat uusia ikäryhmiä kilpailuissa. Tämän koin itse silloin kun kategoria nuoret ratsastajat otettiin käyttöön. Saksassa ollessani kilpailin kyseisessä kategoriassa, mutta Suomessa sitä vasta mietittiin, ja käyttöön se otettiin kun olin juuri ohittanut tuon iän. Lapsiratsastajien ikäryhmä on Suomessa ollut olemassa säännöissä jo jonkin aikaa, mutta kilpailu- ja valmennustarjonta on ollut olematonta. Vaikka Kansainvälinen Ratsastajainliitto FEI on kankea ja byrokraattinen organisaatio, ehti sekin ennen meitä! EM-kilpailuja lapsiratsastajille on järjestetty jo muutaman vuoden ajan esteratsastuksessa, kouluratsastuksessa mietitään niiden järjestämistä nyt ensimmäistä kertaa. Ohi kävelee myös pohjoismainen yhteistyö. Ensi kesänä PM-kilpailuissa tuo ikäryhmä on ensi kertaa mukana ainakin esteissä. Ja Kestotilaaja! Hevoset&Ratsastus-lehden kestotilaajat pääsevät lukemaan lehden digiversioita ilmaiseksi tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella. Palvelu toimii osoitteessa www.lehtiluukku.fi Sinun tulee rekisteröityä Lehtiluukun käyttäjäksi. Ilmainen lukuoikeus edellyttää kuusinumeroisen tilaajatunnuksen käyttöä kirjautumisen yhteydessä. Tilaajatunnus löytyy lehden takakannesta osoitetietojen yhteydestä. missä ollaan meillä? Viime syksyn valmennushaussa mainittiin lapsiratsastajat joukon jatkona, ihan ohimennen ilman sen suurempaa informaatiota asiasta. Valmennusvalinnoissa muutama lapsiratsastaja on kuitenkin päässyt ihan maajoukkuevalmennukseen asti. Nämä lapset ovat pääsääntöisesti ratsastavien, valmentavien ja muutenkin aktiivisten ja tietoa etsivien vanhempien lapsia. Muita ei juuri ole! Tieto uudesta ikäryhmästä on tavoittanut SRL:n ratsastavan ja kilpailevan jäsenistön huonosti kaikkien näiden vuosien aikana, joina ikäryhmä on ollut säännöissä. Tiedotus on ollut surkeaa ja toimenpiteet ikäryhmän kilpailemisen ja valmentautumisen edistämiseksi olemattomia. Nyt ollaan jo jälkijunassa. Takamatkalta on huomattavan vaikea päästä mukaan. Pienen ratsastusmaan pitäisi kulkea ketterästi etunenässä ja käyttää hyödyksi se, etteivät isot ratsastusmaat ole ehtineet vielä muodostaa rutiineja ja kilpailumahdollisuuksia uudelle ikäluokalle. Se juna vaan meni jo! Nyt on kiinni kirimisen aika. Uutta ikäluokkaa on myös vähätelty – ei niitä lapsiratsastajia ole meillä. Ei niitä ole eikä tule, jos ei valmentautumis- ja kilpailumahdollisuuksia ole. Poniratsastajan ei koostaan riippumatta ole järkevää siirtyä ponista hevoseen etuajassa, jos se tarkoittaa vuoden tai kahden hiljaiseloa kilpailemiseen. Jatkuvuus on taattava ja vaikka kilpailijoita ensi alkuun olisikin vähän, on liiton ja miksei kilpailujenjärjestäjienkin oltava luovia luodessaan luokkia uudelle ikäryhmälle. On yhdisteltävä eri kohderyhmille tarkoitettuja luokkia, jotta luokan järjestäminen saadaan järkeväksi. Samalla luodaan kaikille riittävä mahdollisuus kilpailla sopivan tasoisissa luokissa. Lapsiratsastajat tulee ottaa huomioon sarjakilpailusäännöissä ja heille on luotava niin omat aluemestaruudet kuin SM-kilpailutkin. Aisa Aarnio-Wihuri Kaikki lehdet vuodesta 2008 ovat luettavissasi ilmaiseksi digilehtiarkistossamme. Rekisteröityminen sujuu näin: 1) Mene osoitteeseen www.lehtiluukku.fi 2) Valitse yläreunan ”Valitse lehti” -valikosta Hevoset&Ratsastus. 3) Klikkaa painiketta ”Lue tilaajatunnuksella” 4) Täytä ”Uusi käyttäjä” -osion tiedot ja klikkaa ”Lähetä”painiketta. 5) Saat ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen hetken kuluttua salasanan, jonka avulla pääset lukemaan kaikkia Lehtiluukussa olevia Hevoset&Ratsastus-lehden numeroita. Käyttäjätunnus on sähkö-postiosoitteesi. Jos on kysyttävää, lähetä meiliä tilaukset@ridemedia.fi Hevoset & Ratsastus 9
Haastattelu Teksti: Kirsi Vallenius Kuvat: Erja Saartian arkisto, Kirsi Vallenius, Pekka Werdi Kymenlaaksossa Kouvolan seudulla E.S. Riding Club -ratsastuskoulua pyörittävällä Erja Saartialla on takana 30 vuotta talliyrittäjänä. Toiminta lähti liikkeelle vuonna 1983 Kotkasta. Erja Saartia haluaa kehittää laadukasta ratsastuskoulutoimintaa. Eija Saartia 30 vuotta ratsastuskouluyrittäjänä 10 Hevoset & Ratsastus
E.S. Riding sijaitsee Kotkan ja Kouvolan välissä. E rjan alkoi ratsastaa Kouvolassa vuonna 1972 vapaaherratar Eva Wreden hevosilla ja poneilla. Vapaaherratar edellytti ja opetti vastuuntuntoa ja hevosmiestaitoa. – Seuraavat vuodet kuluivat Helena Mäkelän oppilaana. Hän jatkoi samoilla linjoilla opettaen ihmisen ja hevosen vuo- rovaikutusta ja hevosten käytöksen ymmärtämistä luoden meihin nuoriin harrastajiin lähtemättömän innon ja pysyvän arvostuksen luontoon, eläimiin ja yhdessä toimimiseen tallilla, Erja muistelee. – Koska halusin syventää tietojani ja taitojani vietin lukiokesät 77 – 79 EteläEnglannissa sadan hevosen tallilla, jonne palasin heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen töihin ja opiskelemaan hevosalaa. Englannin aikoina muodostui haave perustaa joskus oma ratsastuskoulu. – Muistan kun istuin Englannissa joenrannalla ja haaveilin perustavani tallin, jonka nimessä olisi Riding Club. Nimen alkuosaa en voinut suunnitella, kun en tiennyt missä talli tulisi sijaitsemaan. – Halusin ammattini hevosalalta, joten Hevoset & Ratsastus 11
Eija Saartia 30 vuotta ratsastuskouluyrittäjänä... ”Yrityksellä voi olla varaa yhteen heikkoon kohtaan ja meillä se on sijainti” tuntui täysin varmalta lähteä Ypäjälle opiskelemaan ratsastuksenohjaajaksi. Valmistuttuani palasin vielä Englantiin lisäoppiin. Siellä tein päätöksen palata Suomeen, valmistua Ypäjältä ratsastuksenopettajaksi ja perustaa oman ratsastuskoulun. Suomeen Erja toi mukanaan tamma Rio Lightsin, jonka osti tutulta perheeltä jonka tallilla Englannissa oli työskennellyt. Rio oli ensimmäinen lukuisista Englannin tuonneista ja sen kanssa Erja oli puolen vuoden jakson ensimmäisessä Suomen työpaikassaan, opettamassa Kotkan Katajasuolla ja jatko-opinnoissa Ypäjällä ennen oman tallin perustamista. Erja ja oma kasvatti Zidan (i. Zidane Velvet, e. Love Lights, ei. Lavallo), Rio Nuevon puoliveli. Kotka Riding Club Ensin oli ollut nimi ja marraskuussa 1983 sen ympärille konkretisoitui talli, kun Erja perusti Kotkan Petäjäsuolle Kotka Riding Clubin. Yritysmuotona oli toiminimi ja talli toimi vuokratiloissa Edit ja Severi Ylisuutarin omistamalla tilalla, jossa ei aluksi ollut kenttää. Erja investoi hyväpohjaiseen valaistuun kenttään. Tuntiratsuja oli aluksi yhdeksän, joista suurin osa Englannista tuotuja. – Suomessa ja Englannissa saamani opit joutuivat vakavasti koetukselle: oli lastillinen osaavia hevosia joiden tason halusin säilyvän, lainat, maanomistajalle jäävä vuokramaalle rakennettu hyvä kenttä… Päätin, että toiminnan on onnistuttava. En pelännyt työmäärää ja tykkäsin kantaa vastuuta. – Rima on ollut korkealla alusta asti, Erja toteaa. Hevostaidot ja ratsastuksenopetus sekä tallin siisteys piti olla tasolla, jonka vuoden jokaisena päivänä kehtaisin esitellä englantilaisille ystävilleni ja ammatti-ihmisille. Tämä alkuperäinen laatuvaatimus on säilynyt toiminnan kulmakivenä läpi vuosien. – Koska Englannista tuomani hevoset 12 Hevoset & Ratsastus olivat tasokkaita, halusin opettaa oppilaat ratsastamaan niin hyvin, että hevosten taso säilyisi. Tunnit olivat alusta asti laadukkaita ja tallin toiminta aktiivista. Järjestettiin omia tallikilpailuja ja opetushevosilla kilpailtiin piirikunnallisella, kansallisella ja myös kansainvälisellä tasolla. Alkuvuosien menestyneimpiä opetusratsuja olivat muun muassa Regency Texan, Carnaby Street, Double Two, Brendon Bandit, Rio Lights ja Diamond Seeker ja menestyneitä junioriratsastajia Janette Taubert, Petri Tolmunen, Maarit Tammelin, Piia Pantsu ja Johanna Pouhula (nyk. Hovi). Ratsastajat edustivat kilpailuissa kotkalaisseuraa Kyminkartanon Ratsastajat ry. – Kisaavien tuntiratsastajien harjoittelu oli intensiivistä, heillä oli valtava halu oppia ja minulla opettaa, Erja muistelee. Muutto Anjalankoskelle Kesällä 1988 talli Seppo ja Erja Saartia muuttivat Anjalankoskelle Kouvolan ja Kotkan välimaastoon, sillä Petäjäsuon tilat olivat käyneet ahtaiksi ja oman paikan omistaminen oli ollut haaveena. – Yrityksellä voi olla varaa yhteen heikkoon kohtaan ja meillä se on sijainti, Erja toteaa. Kouvolaa, Kotkaan ja Haminaan on matkaa noin 30 kilometriä. Paikanvaihdoksen myötä oli tarvetta muuttaa yrityksen nimeä ja siitä tuli Erjan nimikirjaimien mukaan E.S. Riding Club. Tallin toimintaa tukemaan perustettiin vuonna 1990 oma seura Anjalankosken Ratsastusseura ry, jota jäsenistö edusti kunnes Anjalankosken kaupunki liitettiin Kouvolaan ja seuran nimi päätettiin vaihtaa ja ottaa käyttöön E.S. Riding Club ry. Suurempien tilojen ansiosta hevosmäärä kasvoi vähitellen kolmeenkymmeneen. Hevosia tuotiin yli kymmenen ensimmäistä vuotta Englannista ja monta niistä yhdisti nimen etuliite Brendon. – Brendon on maksettu show-nimi, ei kasvattajanimi kuten joskus luullaan, Erja selventää. Tällä vuosituhannella ratsastuskoulun opetushevosia E.S. Riding Clubille on tuotu Oiva Pölösen kautta Puolasta, Baltiasta ja Tanskasta. – Oivalla on taito löytää meille sopivia opetushevosia, Erja kehuu. Opetushevosvalinnat ovat olleet ilmeisen
esiin ja niitä on tuettava. Tärkeää on myös se, että osaa iloita saavutuksista seuratasolta lähtien. Hetkellinen menestyksen ilo antaa motivaatiota kehittymiselle. – Tavoitteena on että oppilaat lähtevät meiltä hyvinä harrastajina tai ammattilaisina jotka voivat viedä saamiaan oppeja eteenpäin, Erja sanoo. Tallilla käyneistä hevosharrastajista on vuosien mittaan lähtenyt kaikkiaan noin 30 hevosalalle. Yksi heistä on Stina Jukkara, jonka osuus E.S Riding Clubin toiminnassa on ollut merkittävä jo parikymmentä vuotta. – Stina alkoi käydä Petäjäsuolla tunneilla heti tallin perustamisen jälkeen ja pääsi pian kisaamaan piiri- ja kansalliselle tasolla, Erja kertoo. Lukion jälkeen Stina opiskeli ratsastuksenopettajaksi ja myöhemmin centered riding -ohaajaksi. Stina vastaa perusopetuksesta ja on erittäin pidetty opettaja. Hänen merkitystään toiminnassa ei voi korostaa liikaa. Vuonna 2009 E.S. Riding Clubin yritysmuoto vaihdettiin yksityisyrittäjän toiminimestä osakeyhtiöksi. Osakkaita ovat Erja Saartia, Stina Jukkara, Jim ja Jan Saartia sekä eläinlääkäri Hannu Pajulahti. Stina Jukkara, Erja Saartia ja Eveliina Savenius. Stina on ollut päivittäisessä opetustoiminnassa mukana yli 20 vuotta, Harjusta ratsastuksenohjaajaksi valmistunut ja E.S. Riding Clubilla työharjoittelun suorittanut Eveliina on uudempia tulokkaita. Vuoden opetushevonen: Vuoden suosituin opetushevonen on valittu 80-luvulta asti. Tässä suosikit vuodelta 1995. onnistuneita sillä taas viimeisimmässä ratsastuskoulun vuoden hevonen -äänestyksessä kaikki opetustoimintaan osallistuneet hevoset saivat ääniä suurimman vuonohevosen ollessa äänijyrä. Omaa hevoskasvatusta Erjalla on pienimuotoisesti Rio Lightsin jälkeläisten kautta. Vanhin Rion varsa, edelleen hyväkuntoinen 1988 syntynyt Go Lightly eli Kössi on tehnyt uran opetushevosena. Rion ainoalla tammavarsalla Love Lightsilla on yhdeksän varsan sarja. Kolme varsoista on edelleen Erjan omistuksessa. Varsasarjan tunnetuimmaksi on kohonnut estehevonen Rio Nuevo, jonka kanssa Anna-Julia Kontio on kilpaillut menestyksekkäästi. Sarjan nuorin, Rio Lightsin näköinen Vastral Lights, myytiin Englantiin sen perheen lapsenlapsille joilta Erja aikoinaan osti Rion, joten tavallaan yksi ympyrä sulkeutui. Anjalankosken aikoina opetusratsut ovat saaneet enemmän keskittyä opetustyöhönsä ja oppilaat on ohjattu osallistumaan ratsastuskoulun omiin sarjakilpailuihin, joiden avulla saa kisarutiinia ilman kuljetuksen ja majoituksen aiheuttamia ta- Lukuisia tunnustuksia loudellisia kustannuksia. Tuntiratsastajien mestaruuskisoissa tosin on käyty. Tallilla toimii myös junioreista ja nuorista ratsastajista koostuva Kisa-team, jonka ratsastajat kehittävät ratsastustaitojaan kilpailemalla seurakilpailujen lisäksi aluetason ratsastuskilpailuissa. Osalla kisatiimin jäsenistä on oma hevonen, osa kilpailee opetushevosilla. – E.S. Riding Clubin kymmenet ratsastajat ovat kilpailleet alue- ja kansallisella tasolla. Heitä ovat nykyäänkin hevosalalla vaikuttavat Sirpa Purasmaa-Hietala, Marjo Pajulahti-Kiiskinen, Henrikki Pajulahti, Satu Kirtola (nyk. Viiru) ja Pauliina Parikka. Tulevaisuuden lupauksia ovat nykyiset aluekisamenestyjät Ella ja Milla Ruotjoki, Iida Koskela, Annina Takanen ja Peppi Niemi. – Edelleen pyrimme auttamaan kilpailusuuntautuneita tuntiratsastajia eteenpäin. Vakiohevossysteemiä meillä ei ole eli emme pyri tekemään yhtä ratsukkoa, vaan ratsastajan joka pärjää erilaisilla hevosilla. Jokaiselta hevoselta voi oppia jotain. – Ihmisillä on erilainen tapa oppia ja yksilölliset vahvuudet on pyrittävä tuomaan E.S. Riding Club on saanut tunnustuksia laadukkaasta toiminnastaan. Vuonna 2009 SRL valitsi sen vuoden ratsastustalliksi ja se hyväksyttiin SRL:n Laatutalliksi vuonna 2011. Vuonna 2012 SRL valitsi sen parhaaksi alueelliseksi talliksi KaakkoisSuomessa. Talli tekee yhteistyötä Harjun Oppimiskeskuksen kanssa ja siitä tunnustuksena tuli vuonna 2011 nimitys vuoden työssäoppimispaikaksi. – Kun olemme toimineet pitkään, meidän ei tarvitse tehdä laajaa markkinointia, harrastajia on kilpavalmennettavista vastaalkajiin. Ratsastuksenopettajan lisäksi Erja on kakkostason koulu- ja estevalmentaja sekä kolmostason kenttävalmentaja, alueratamestari ja -estetuomari sekä näyttötutkintomestari sekä työelämän arvioija nuorten näyttökokeissa ja aikuisten tutkintotilaisuuksissa. Erja on jatkuvasti kehittänyt omaa ammattiosaamistaan mm opiskelemalla sosiaalipedagogista hevostoimintaa. – Teen mielelläni yhteistyötä SRL:n ja hevosalan oppilaitosten kanssa. – Ykkösasia on laadukkaan ratsastuskulutoiminnan kehittäminen, Erja vastaa kysymyksen tulevaisuudensuunnitelmista.& Hevoset & Ratsastus 13
Valmennus Teksti: Jutta Koivula Kuvat: Marko Björs ja Jutta Koivula Pitkäjänteinen yhteistyö kannattaa Ellan menestys vuosien ahkeran työn takan Ella Tanhuanpää ja Eliko ovat hallinneet nuorten ratsastajien luokkia kahden viime vuoden ajan. Ratsukon sujuva yhteistyö on kaunista katseltavaa ja kaikki yksityiskohdat on hiottu tarkkaan. N ainen Ellan menestyksen takana on Lilli Luoma, joka on valmentanut Ellaa jo yli viiden vuoden ajan. – Minulle ostettiin Armada-niminen ratsu, jonka aiempi omistaja Heli Hirvo kävi Lillin valmennuksessa. Sitä kautta pääsin Lillin tunneille. Tallitutut varoittelivat, että Lilli on sitten vaativa valmentaja, mutta sehän sopi minulle, Ella nauraa. Lilli kertoo huomanneensa jo varhain, että Ellassa olisi ainesta kilparadoille. – Silloinen hevonen oli vaikea, mutta tuumasin että tuosta mukulasta voisi tehdä jotakin. Tein alusta asti selväksi, että jossakin vaiheessa hevosta pitää vaihtaa, mutta onneksi Ellan vanhemmat ymmärsivät asian. – Juniorikaudet menevät nopeasti, samoin nuorten vuodet. Yhteistyön hiomiseen hevosen kanssa menee ainakin 14 Hevoset & Ratsastus vuosi, joten jos halutaan menestyä ikäluokkakilpailuissa, täytyy ratsastajan saada ajoissa riittävän hyvä ja sopiva hevonen. Ei ole varaa tuhlata aikaa vääränlaiseen hevoseen. Mukana hevoskaupoissa – Haluan itse olla ehdottomasti mukana, kun valmennettavani ostavat hevosta. Paras tulos saadaan aikaan, kun hevonen on tarkoitukseen sopiva. Kaikilla perheillä ei ole taitoa valita sopivaa eivätkä hevosten hinta ja laatu aina kohtaa. – Mielestäni valmentajan tulee pitää huolta perheen rahoista. Ei pidä maksaa hevosesta enempää kuin mikä sen arvo on. Lilli myöntää pitävänsä oppilaansa tiukassa ohjauksessa. Hän puuttuu tarvittaessa niin hevosten ruokintaan kuin varusteisiinkin. – On tärkeää, että hevosen ympärillä on hyvä tiimi. Tarvitaan taitava kengittäjä ja fysioterapeutti. Hevosia tulee hoitaa riittävästi silloin kun niillä treenataan kovaa. – Juniorihevosen valinta on vaikeaa. Tietyt terveydelliset ongelmat voidaan hyväksyä, mutta sitten hevosta pitää muistaa hoitaa kunnolla. Ongelmien tulee totta kai näkyä myös hevosen hinnassa. Valmennusta tarpeeksi usein Alkuvaiheessa Ella kävi valmennuksessa kerran viikossa, mutta hyvin nopeasti tahtia tiivistettiin. – Jossakin vaiheessa menin joka päivä monella hevosella Lillin ohjauksessa, Ella muistelee. Lilli kertoo, että valmennuksessa määräkin on tärkeää. – Alkuun on tärkeää, että valmennuksia on niin usein, ettei ratsukko ehdi repsahtaa
Ella voitti nuorten SMkultaa viime kesänä Kirkkonummella. Lilli Luoma oli silloinkin mukana oppilaansa tukena.
Ellan menestys vuosien ahkeran työn takana ”Suomalaisten perustaidot ovat pahasti jäljessä esimerkiksi saksalaisista” Oppilaalleen omistautunut valmentaja ja innokas ratsastaja eivät aina kohtaa. – Usein kysymys on rahasta. Valmentautuminen tulee kalliiksi ja toisaalta kaikki valmentajat eivät halua uhrata paljon aikaa oppilailleen. – Saksassa on yleistä, että juniorien hevoset asuvat valmentajan tallilla ja apua on saatavilla päivittäin. Silloin ongelmat ehdi koskaan kovin pahoiksi, Lilli kertoo. Ella on kuulunut muutaman vuoden ajan maajoukkuerinkiin, ja Lilli pitää tiiviisti yhteyttä maajoukkuevalmentaja Marko Björsin kanssa. – Olen tottunut informoimaan häntä ja kysymään palautetta. Eliko on huomionkipeä ja nauttii esiintymisestä. Hartwall Areenallakin se oli kuin kotonaan, vaikka katsomoissa oli paljon yleisöä, Ella kertoo. niiden välillä. Myöhemmin kertoja voidaan harventaa. Ella on ollut ajoittain myös Lillillä palkkatyössä Raadelmassa ja ratsastaa edelleen Lillin nuoria hevosia. Kimo löytyi läheltä Uuden hevosen hankinnassa käytiin kaukana, jotta löydettiin sopiva. – Kokeilimme Saksassa vaikka miten montaa hevosta, ja kaikki ne tuntuivat kauheilta, Ella muistelee. Eliko oli ollut tuolloin Ilari Törösen omistuksessa ja Lillin ratsastettavana. Se oli Saksassa Johnny Hilberathin tallilla. – Löimme viisaat päämme yhteen hevosten kokeiluretken jälkeen ja niinhän siinä kävi, että lähdimme saman tien takaisin Saksaan kokeilemaan Elikoa, Lilli nauraa. – En saanut alkuun tehtyä sillä edes kunnon pääty-ympyrää, mutta jotakin sellaista siinä oli, että tykästyin siihen välittömästi, Ella muistelee. – Tiesimme molemmat, että edessä on 16 Hevoset & Ratsastus paljon työtä, mutta Eliko on jotenkin niin jumalainen ratsastaa. Se on niin pehmeä, kuin muovailuvahaa, Lilli kertoo. Koska Lilli tekee pitkää päivää töissä, valmennuksia on nyt vain noin kerran viikossa. Ennen kilpailuja tahtia kuitenkin tiivistetään. Kilpailuissa Lilli on mukana lähes aina. – Tänä vuonna olin yhdessä kisassa yksin. Verryttelyssä tuli vähän sellainen olo, että mitä minä nyt oikein teen, kun olen tottunut Lillin ohjaukseen, Ella nauraa. Valmentajakin valmentautuu Lilli ratsastaa ja kilpailee itsekin edelleen. – Haluan päästä jatkuvasti valmennukseen, jotta eväät riittävät valmennustyöhön. Lisäksi on hyvä, että joku muukin katsoo säännöllisesti oppilaitani tuorein silmin. Siitä saa itsekin aina uusia korjausehdotuksia ongelmiin. Lillillä on Ellan lisäksi muitakin valmennettavia. Osa käy treenissä harvakseltaan, jotkut taas jopa kolme kertaa viikossa. Hyvä pohja tarvitaan Lilli on huomannut, että lapsia ei enää kiinnosta hankkia hyvää pohjaa ratsastusuralleen. – Ella ratsasti aikanaan kaikilla mahdollisilla hevosilla ja oppi siitä todella paljon. Nykylapsille eivät tavalliset tai huonot hevoset kelpaa ollenkaan. Harvalla on todellista paloa lajiin. Suomalaisten perustaidot ovat pahasti jäljessä esimerkiksi saksalaisista eikä ratsastuskouluissa opita hevostaitoja. – Jos ratsastaa vain yhden hevosen päivässä, ei etene ikinä mihinkään. – Ammattiratsastajien lapset ovat aivan eri asemassa kuin ne, jotka eivät tule hevosperheistä. He ovat tehneet hevosten kanssa paljon enemmän, heillä on vahva istunta eivätkä he pelkää. Ellan ja Lillin valmennussuhde muuttuu varmasti, kun selviää, minne Ella lähtee opiskelemaan. – Jos pääsen Helsinkiin, asiat eivät varmaan muutu paljoakaan. Jos taas lähden Tartoon, asiat menevät aika lailla uusiksi. Lilli muistuttaa, että tässä kohtaa ei ole mikään kiire. – Ellalla on nyt edessään viimeinen vuosi nuorissa ratsastajissa. Sen jälkeen hän on seniori eikä hänellä ole kiire mihinkään. Ratsastamaan pystyy aina, vaikka ottaisi väliin muutaman kevyemmän vuoden.& Lilli.luoma@elisanet.fi ella.tanhuanpaa@gmail.com
Olit sitten kilparatsastaja tai innokas harrastaja, tarvitset hyviä varusteita, jotka on suunniteltu aktiiviseen elämään hevosten parissa. Tuotekehittelyn ja tarkkojen tuotetestien avulla varmistamme, että voimme tarjota sinulle laatua, muotoilua ja toimivuuttaa edulliseen hintaan. Tervetuloa Hööksille! Kevät/kesä 2014 KEVÄT/KESÄ 2014 Oletko jo saanut uuden kuvastomme? Tervetuloa noutamaan se ilmaiseksi lähimmästä myymälästäsi, tai soita 0800- 770 700. KEVÄT/KESÄ Luxus CML 1246 Luxus CML Raisio · Kuloistentie 10 Ark. 10-19 · La 10-16 Vantaa · Hagelstamintie 31 Ark 10-20 · La 10-16 · Su 12-16 Ylöjärvi · Elotie 8 Ark 10-19 · La 10-16 70 700 ta 0800-7 s.? tai soi w.hook istä ww Espoo · Martinsillantie 10 Ark 10-20 · La 10-16 · Su 12-16 1246 Tilaa netistä www.hooks.? tai soita 0800-770 700 Tilaa net Tilaa netistä www.hooks.fi tai soita 0800 770 700 2014
Valmennus Teksti ja kuvat: Jutta Koivula Sanna Backlundin systeemillä saadaan tuloksia Sanna Backlundin valmennettavat menestyvät vuodesta toiseen esteradoilla. Menestyksen takana ei ole suuria salaisuuksia, vaan paljon määrätietoista ja tinkimätöntä työtä. Sanna Backlundin tallilla tehdään paljon töitä. Ei ihme, että Sanna ja hänen oppilaansa ovat jatkuvasti kärjessä kilpailuissa. 18 Hevoset & Ratsastus
S annan kotitallilla Janakkalassa on ydinryhmä, joiden hevoset ovat kaiken aikaa valmentajan silmän alla. Ydinryhmän lisäksi ovat satunnaiset valmennuksissa kävijät ja ne, joita Sanna valmentaa muualla käydessään. – Meillä on täällä 38 hevosta, joista 20 on ainakin osan aikaa ratsutuksessa ja valmennuksessa. Normaalisti oppilaat käyvät kerran viikossa estetunnilla, kerran viikossa Maarit Kähärin koulutunnilla ja kerran viikossa heidän hevosellaan ratsastaa joko Susanna Granroth tai minä, Sanna kertoo. Hattel Horsesin tallissa ydinryhmään kuuluvat muun muassa Petra Heikkinen, Viivi Monto, Julia Engblom ja Henna Vahantila. – Suurin osa heistä on tullut valmennukseeni junioreina, mutta näyttää siltä, että he eivät lähde kulumallakaan pois, Sanna nauraa ja toteaa valmennettavien keski-iän todellakin nousseen viime aikoina. Aiemmin Sannalla oli aluevalmennuksia ja muita ryhmiä ympäri maan, mutta poikansa Maxin syntymän jälkeen hän on hidastanut tahtia. – Minulla on hyvä tukiverkosto, mutta en halua olla niin paljon poissa kotoa nyt kun Max on pieni. – Pidin Itä-Suomen aluevalmennukset kahdeksan vuotta, Keski-Suomessa olin valmentajana neljä vuotta ja Hämeessäkin pari vuotta. Lisäksi minulla on edelleen ryhmiä Kuopiossa, Turussa, Korpilahdella ja Oulussa. Niitä ryhmiä käyn valmentamassa noin kerran kuukaudessa. Ydinryhmä tiiviissä otteessa Hattel Horses -tallilla asuvat valmennettavat ovat Sannan ja tallipäällikkö Terhi Huhtalan tiukassa valvonnassa. – Puutumme valmennettavien elämään niin tiukasti, että kaikilla eivät hermot sitä kestä, Sanna nauraa. – Meillä oppii sen, miten asiat tehdään meillä. On monia muitakin systeemejä, mutta meillä tehdään sellaisella tavalla, jonka olemme itse huomanneet toimivaksi. Täytyy olla aika avoimin mielin, että jaksaa mukautua tähän systeemiin. Meillä puututaan niin hevosen käsittelyyn, varusteisiin kuin ruokintaankin. – Meillä on tavoitteena, että jokaisen hevosen viikko-ohjelma on suunniteltu sunnuntai-iltaan mennessä. Sovitaan, milloin kukakin tulee tunnille, milloin ratsutukseen tai milloin ohjelmassa ovat kengitykset, raspaukset, rokotukset tai muut hoidot. Sannalla on paljon sellaisia oppilaita, joiden hevoset asuvat muualla. Ratsukot saapuvat esimerkiksi pari kertaa kuukaudessa hyppäämään. – Silloin tietysti tarvitaan joku kotivalmentaja katsomaan ratsukon perään muina aikoina. Tarvitaan koulutunteja ja harjoituksia pienillä esteillä. – Mitä harvemmin oppilaita näkee, sitä ”Puutumme valmennettavien elämään niin tiukasti, että kaikilla eivät hermot sitä kestä” vähemmän pystyy puuttumaan heidän valmentautumisensa kokonaisuuteen. Apuna hevoskaupoissa – Valmennan oppilasta ihan siitä riippumatta, mistä hän on hevosensa ostanut, Sanna muistuttaa. – Maailmalla hevoskauppa on tärkeä osa valmennuksen kokonaisuutta ja onhan valmentajan mukanaolo hyvä tapa varmistaa, että oppilas saa itselleen sopivan hevosen. – Monet oppilaani ovat ostaneet minulta kisahevosensa ja se on sillä tavalla helppoa, että he ovat voineet tutustua niihin täällä kotona hyvin etukäteen. kettaa koko perhettä, Sanna muistuttaa. – Vanhempia tarvitaan mukaan monessa kohtaa. On aina mielenkiintoista tavata uusi perhe, joka haluaa satsata lapsen kilpauraan. Jos perheellä ei ole hevostaustaa, he kaipaavat todella paljon neuvoja ihan käytännön asioissa. Meillä ei ole vielä kovin pitkiä perinteitä tässä lajissa. – Itse toivoisin saavani nuoret lupaukset valmennukseeni siinä vaiheessa kun heillä on jo jonkin verran kokemusta ja taitoa. Minun valmennuksestani saa eniten irti kun ollaan jo siinä 110 – 120-luokkien tasolla. Sannan systeemillä on tuotettu jatkuvasti menestyjiä SM- ja PM-tasolle sekä kotimaiseen gp-sarjaan. Ratojen taso paremmaksi Sanna on sitä mieltä, että valmennusasiat ovat Suomessa suhteellisen hyvällä mallilla. Enemmän korjattavaa löytyisi esteradoista ja varsinkin ratojen pohjista. – Isompien luokkien hyppääjät kärsivät huonoista pohjista eniten. Ne kuluttavat hevoset loppuun ennen aikojaan, hän tietää. – Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin, niin pohjat ovat paljon parempia ja kilpailumaksut pienempiä, hän vertaa. – Ratojen vaikeustasossa on myös turhan paljon vaihtelua. Esimerkiksi viime kesän gp-sarjan ensimmäinen osakilpailu oli naurettavan pieni kun taas finaali Stadikalla oli todella iso. – Vielä enemmän vaihtelu häiritsee nuorten hevosten luokissa, joihin kaivattaisiin selkeämpiä ohjeistuksia aina sarjaväleistä lähtien, Sanna ehdottaa. – Ratsastajien ja ratamestareiden tulisi keskustella enemmän ratojen tavoitteista. Sannan mukaan kansallisissa kilpailuissa radat ovat kuitenkin useimmiten hyväksyttäviä, mutta pienemmissä kilpailuissa vastaan voi tulla melkein mitä vaan. – Joskus esimerkiksi nuoret hevoset voivat joutua ihan mahdottomiin tehtäviin aluetasolla. Välillä tekisi mieli kysyä, onko ratamestari edes ajatellut, miten jonkun linjan voi ratsastaa.& Koko perheen projekti – Nuoren ratsastajan kilpaileminen kosHevoset & Ratsastus 19
Valmennus Teksti ja kuvat: Jutta Koivula Hämeessä kehitettiin valmentajien yhteistyötä Hämeen alueen ratsastusjaosto kokosi vuodenvaihteessa Ypäjälle neljän lajin valmennukset ja kutsui paikalle myös kaikkien ratsukoiden henkilökohtaiset valmentajat, joille oli järjestetty omaa ohjelmaa. Kyseessä oli todellinen jättileiri, sillä mukana oli yli 70 urheilijaa hevosineen ja tukiryhmineen. 20 Hevoset & Ratsastus T oistakymmentä valmentajaa tuli mukaan ja perehtyi teorialuennolla siihen, miten aluevalmennuksissa toimitaan ja mitkä ovat sen tavoitteet. Lisäksi he seurasivat niin omien oppilaidensa kuin muidenkin ryhmien ja lajien valmennuksia ja olivat mukana teoriatunnilla. Monet valmentajat myös totesivat, että nyt tuntuu siltä, että on saatu lupa ottaa yhteyttä aluevalmentajiin. Lisää motivaatiota – Minulla on täällä yksi oppilas estepuolella ja toinen kenttäpuolella, esteratsastaja Juho Norilo kertoi. – Kaikkinensa minulla on parisenkymmentä valmennettavaa. Olen itse ollut estepuolella maajoukkuevalmennuksissa, joten kuvio on periaatteessa tuttu, mutta kyllä tämä silti oli tärkeä lisä meille valmentajille. – Valmennuksessa kaivataan yhteistä