MCI
5
Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija 4/2010
Varmista etusi jatkossakin. Päivitä tietosi verkossa! Katso ohjeet s. 18.
Tervetuloa loppuvuoden tapahtumiin! Kalenteri s. 2
Yhdentyvästä viestinnästä hyötyjä yrittäjälle It-yrittäjät käyttävät laiskasti koulutusmahdollisuuksia hyväkseen
YRITTÄJYYS
- varteenotettava vaihtoehto
Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti · www.hetky.fi
HetkY tieto- ja viestintätekniikan parissa työskentelevien verkottunut yhteisö
TERVETULOA LOPPUVUODEN TILAISUUKSIIMME! Lähes kaikki tapahtumamme ovat jäsenillemme maksuttomia, joten osallistumalla niihin saat vuosittain satojen eurojen edun jäsenmaksullasi. Jäsenenä saat myös valtakunnallisen kattojärjestömme Tietotekniikan liitto ry:n lukuisat edut, joihin voit tutustua os. www.ttlry.fi
TAPAHTUMIA
AKVAn vuosikokous
Aika: 7.12.2010 klo 17.30 Paikka: Elisa Studio, Lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24
Tilaisuuden aluksi Elisan henkilökunta esittelee Elisa Studion toimintaa ja Elisa Viihde -pakettia. Tämän jälkeen pidetään Akva-kerhon vuosikokous ja keskustellaan ensi vuoden toiminnasta. Kokouksessa käsitellään kerhon sääntömääräiset asiat; valitaan mm. isännistö vuodelle 2011.
Hetkyn sääntömääräinen syyskokous
Aika: Maanantai 14.12.2010 klo 18.00 Paikka: Ravintola Vltava, Havel-kabinetti, Elielinaukio 2, Helsinki
Esityslista: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen ·kokouksenpuheenjohtajanvalinta ·kokouksensihteerinvalinta ·pöytäkirjantarkastajienvalinta ·ääntenlaskijoidenvalinta 3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5. Jäsenmaksun suuruus ja maksuajankohta vuodelle 2011 6. Johtokunnan jäsenten kokouspalkkioiden määrääminen 7. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011 8. Johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenten vaali vuodelle 2011 9. Kahden tilintarkastajan ja heidän varamiestensä valinta 10. Yhdistyksen edustajien vaali Tietotekniikan liitto ry:n kokouksiin vuodeksi 2011 11. Muut kokouksessa käsiteltäviksi esitetyt asiat 12. Kokouksen päättäminen
Organisaatiokansalaisuus
mitä se on ja miten sitä voi kehittää (ITU-kerho)
Aika: 8.12.2010 klo 17.30-18.45 Paikka: Porkkalankatu 3, Kemiran talo
Irma Meretniemi, VTK ja Business Coach BDM Oy:stä alustaa aiheesta organisaatiokansalaisuus, hyvän organisaatiokansalaisen taidot, niiden näkyminen ja merkitys käytännössä ja miten itse kukin voi kehittää näitä taitoja.
Ilmoittaudu 7.12. mennessä os. www.hetky.fi
ITU-kerhon vuosikokous
Organisaatiokansalaisuus-esityksen jälkeen pidetään kerhon vuosikokous
Parhaita käytäntöjä projektinhallintaan (AKVA)
Aika: 25.1.2011 Paikka: Ravintola Vltava, Havel-kabinetti, Elielinaukio 2
Senior Consultant Tarja Isosaari Wakarusta valottaa PRINCE2:n käyttöä projektinhallinnassa.
klo 19.00-20.00 Kokouksessa käsitellään kerhon sääntömääräiset asiat.
Isännistössä on paikkoja vapaana! Tervetuloa mukaan järjestämään ensi vuoden tilaisuuksia ja suunnittelemaan kerhon kevällä 2012 pidettäviä 30-vuotisjuhlia.
Ilmoittaudu 19.1. mennessä.
Tietoliikenne-foorumi proudly presents:
Ilmoittaudu esitykseen sekä kokoukseen 1.12. mennessä!
AV-ilta - asiaa ja verkkoa
Aika: 13.12.2010 klo 15.0018.00 Paikka: Sähkötalon auditorio
Keynote: Virtualisoitu ja älykäs tallennus- ja verkkoinfrastruktuuri, Martti Saramies, tuotemarkkinointipäällikkö, HP Networking - ohjelma täydentyy os. www.hetky.fi klo 18.0020.00 Pikkujoulutunnelmaa (ruokaa, juomaa, verkostoitumista). HUOM! Ennen seminaaria pidetään
HYöDYNNÄ JÄSENMAKSUSI EDUT verkotu, viihdy ja päivitä osaamisesi tilaisuuksissamme! Ideoita ja ehdotuksia aiheista, esiintyjistä jne. voit antaa os. hetky@ttlry.fi sekä suoraan johtokunnalle tai verkostojen vastuuhenkilöille, yhteystiedot s. 19. Katso tarkemmat tapahtumatiedot ja ilmoittaudu os. 2 www.hetky.fi. Ilmoittautua voit myös os. hetky@ttlry.fi HETKY X/20XX
Tietoliikenne-foorumin vuosikokous klo 14.0015.00. Ilmoittaudu 7.12. mennessä Hetkyyn!
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 4/2010
teema-artikkeli
Hetky
6 8 10
Mistä oppi it-yrittäjälle? Lea Virtanen
Tukea kouluttautumiseen on tarjolla, mutta sitä hyödynnetään nihkeästi.
Yrittäjyyden rajamailla Mari Lättilä ja Marjo Sjöberg
Kirjoittajat pohtivat mm. mitä yrittäjyys on ja miksi kasvuyrityksiä ei synny.
Yhdentyvän viestinnän työkalut yrittäjälle Kalle Huhtala
Uudet toimintatavat yleistyvät voimakkaasti ja ne luovat monia uusia mahdollisuuksia mm. etätyöhön.
6
Camelotin velhokoulusta verkottuvan yritysmaailman mestareita? Risto Linturi
Tulevaisuudessa yrityksen ohjaaminen on nykyisten verkossa pelattavien strategiapelien kaltaista.
12
Suomalaisia pilvipalveluja Supermatrixista Mikko Setälä
Avoimen verkostohankkeen tavoitteena on mm. parantaa kuluttajien ja yritysten kykyä hyödyntää tietotekniikan mahdollisuuksia.
14
Helsingissä on hyvä yrittää Timo Onnela
Pääkaupungistamme löytyvät Euroopan tyytyväisimmät aloittelevat yrittäjät.
16
yhdistys
Hetkyssä tapahtuu
2 20 22
10
AKVAn laivaseminaarin antia Paula Miinalainen
Kollegoiden tapaaminen ja korkeatasoinen ohjelma takasivat onnistuneen risteilyn.
Virtuaalisesti Läpi Suomen ubiikkia tietotekniikkaa ja virtuaalipalveluita Reino Myllymäki
Eri toimijoiden yhteistyössä toteutui vuorovaikutteinen virtuaalikonferenssi Helsingistä Jyväskylän kautta Rovaniemelle.
Johtokunta Kerhot
19 19
kolumnit
Pääkirjoitus Pipsa Ylä-Mononen
12
Yrittäjyys
5
Anna palautetta lehdestä ja voita Macbook!
VAstAAMInen on heLPPoA jA noPeAA! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /lukijakyselyt. 2. Valitse kyseinen lehti. 3. Merkitse numerosarja 280508. 4. tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. onnea arvontaan!
Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2010. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 10.1.2011. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.
14
Arvottava palkinto on n. 1 000 euron arvoinen MacBook.
HETKY 4/2010
3
Hetky
Julkaisija Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Lars Sonckin kaari 12, 02600 Espoo puhelin 0400 832 698 faksi 020 741 9889 hetky@ttlry.fi www.hetky.fi Päätoimittaja Pipsa Ylä-Mononen puh. 040 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi Toimituspäällikkö Elina Ylppö Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky puhelin 0400 832 698 hetky@ttlry.fi Toimituskunta Leena Kononen, E. Harri Niemi, Harry Piela, Jorma Tapola ja Elina Ylppö ja Pipsa Ylä-Mononen Osoitteenmuutokset Os. jasenasiat@ttlry.fi Toteutus ja ulkoasu MCI Press oy Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin 09-2525 0250 faksi 09-2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi Painatus ScanWeb Oy Ympäristöystävällinen paperi Jakelu Itella Oyj Painos 9 000 kpl Tilaushinnat Lehti sisältyy Hetkyn jäsenmaksuun Irtonumero 5 euroa ja vuosikerta 18 euroa. 29. vuosikerta nro 1: Sosiaalisen median hyödyt ja haasteet Ilmestyy 10.2.2010
Pääkirjoitus
Yrittäjyys
YHTEISKUnTA On VIIME VUOSInA muuttunut ja myllertynyt merkittävästi. Vielä viime vuosituhannella työpaikan sai, jos omasi riittävän tietotaidon. Sen jälkeen kehitys on ollut ylä- ja alamäkeä. Yhä useammalle opintonsa päättäneelle ja irtisanotuksi joutuneelle on tullut haasteelliseksi saada itselleen pysyvä työpaikka. On tultu tilanteeseen, jossa työpaikan saamiseksi on omattava kyky myydä vahvuutensa työnantajalle. Yksi vaihtoehto on ryhtyä yrittäjäksi. Yrittämiseen liitetään ensinnäkin sisäinen yrittäjyys eli yrittäjämäinen toimintatapa. Kuinka yrittäjyyden piirteet toteutuvat elämässä, koko yhteisössä ja yrityksen sisällä? Sisäiseen yrittäjyyteen liitetään muun muassa oma-aloitteellisuus, sinnikkyys, positiivinen asenne, yhteistyökykyisyys, luovuus, vastuullisuus ja riskinottokyky. Toisena ulkoinen yrittäjyys tarkoittaen yrityksen perustamista. Perustamiseen kuuluu liikeidean suunnittelua, totetuttamista, markkinointia, rahoituksen suunnittelua jne. Yrittämiseen liittyy riskejä ja siksi se ei aina houkuttele eikä välttämättä sovi kaikille. Yrittäminen tarjoaa riskien lisäksi mahdollisuuksia määrätä itse tekemisistään. Riskin vastapainoksi yrityksen menestyminen voi tarjota huomattavasti tavallista palkansaajaa suuremmat tulot. Yleisesti yrittäjät tekevät enemmän töitä kuin normaalit palkansaajat, mutta ovat työhönsä tyytyväisempiä. Yrittäjät joutuvat yleensä investoimaan yrityksen alkuvaiheen panostukset omasta taskustaan tai säästöistään. Korkean profiilin starttiyritykset voivat yrittää etsiä yritykselleen myös riskirahoitusta tai niin kutsuttua enkelirahoitusta. Rahoituksen myötä yrittäjä voi menettää päätösvallan ja joutua työntekijän asemaan kantamastaan riskistä huolimatta. Rahoituksen on tarkoitus tarjota käyttöpääomaa, jolla katetaan yrityksen alkuvaiheen negatiivinen kassavirta, nk. kuoleman laakso. Yrittäjien osuus koko Suomen työllisistä on 9,1 %. Työnhakijan on nykyään hallittava sisäisen markkinoinnin ja sisäisen yrittäjyyden edellyttämiä ominaisuuksia. Sisäinen yrittäjä suhtautuu työhönsä kuin itse yrittäjä: innostuneesti ja oma-aloitteellisesti, vastuullisesti, vaikuttaen ja hahmottaen kokonaisuuksia. Sisäinen yrittäjä luottaa itseensä ja työyhteisöönsä. Muutos on hänelle mahdollisuus. Sisäisesti yritteliäs henkilö luo ympärilleen kysyvän ilmapiirin, koska on tiedonhaluinen ja uskalias kyseenalaistamaan asioita miksi joku asia on näin? Entä voisiko sen tehdä paremmin? Vuoden viimeisessä lehdessämme löytyy yrittäjyyVuosi 2011 on Hetkyn destä hyviä artikkeleita, kuten: miltä tämän päivän 40-vuotisjuhlavuosi. Tulossa on yrittäjyys tuntuu, mitä teknisiä apuvälineitä voi hyömm. huippuseminaari syys-lokakuussa. dyntää. Yrittäjyydelle on hyvin tärkeää verkosto, jonSeuraa tapahtumatietoja ka kautta saa tuotua esiin palveluitaan sekä olla kuuwww-sivuiltamme ja varmista, että sähköpostitietosi ovat lolla, mitä markkinoilla tapahtuu. rekisterissämme oikein Hetky täyttää ensi vuonna 40 vuotta, ja on siten saa(katso päivitysinfo s. 18). vuttanut keski-ikäisyyden mitan verkottumisessa. Toivotan lukijoille antoisaa loppuvuotta!
Hetky 40-vuotta!
ISSN 1458-4816 Aikakauslehtien Liiton jäsen
Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta kirjoittajien mielipiteistä. Toimitus ei myöskään vastaa asiavirheistä.
puheenjohtaja Pipsa Ylä-Mononen
HETKY 4/2010 5
Ä OPPI MIST
Lea Virtanen
YRITTäJän TULEE OLLA moniosaaja ja oppien pitää olla ajan tasalla. Yrittäjä tarvitsee markkinointiosaamista, talous- ja veroosaamista, juridiikkaa sekä erityisesti oman alansa asiantuntijuutta. Miten it-yrittäjä voi kouluttautua jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin?
rittäjälle? It-y
It-yrittäjäksi harva pystyy ilman opetusjärjestelmämme tarjoamia ammattiin valmistavia opintoja joko ammatillisten perustutkintojen, ammattikorkeakoulujen tai yliopisto-opintojen kautta. Suomessa oli Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 320 952 yritystä. Suurin osa yrittäjistä joutuu hankkimaan yrittäjätaidot muilla keinoin kuin kotikasvatuksen kautta. Emerkiksi perheyritysten liitossa on vain reilut 300 yritystä, mutta ne työllistävät 170 000 henkilöä. Tietotekniikka on niin nuori ala, että sukupolvilta toiselle periytyviä yrityksiä ei ole ehtinyt syntyä. Tietotekniikka on myös niin muuttuva ala, että kahden kymmenen vuoden aikana toimintaympäristö muuttuu teknologisten innovaatioiden vauhdittamana niin paljon, että perimätieto olisi täysin arvotonta toisin kuin esimerkiksi käsityöläisammateissa, jota vaikkapa suutari parhaimmillaan edustaa.
mä. Meillä on hyvin as koulutusjärjestel ilman par ttautumiseen. Suomessa on maa ellista tukea koulu ulutus ja taloud ia hyväkseen. organisoitu aikuisko kasti mahdollisuuks t kuitenkin lais It-yrittäjät käyttävä
Nahkakenkä on edelleen nahkakenkä, vaikka luomutuotannolla tai bioviljelyllä tuotetulla rehulla karjaa ruokittaisiin. Sen sijaan käyttöjärjestelmät päivittyvät sitä tahtia, että kun edellinen on vielä sisäänajossa, niin uuden version ominaisuuksia hehkutetaan jo alan seminaareissa.
Suomen koulutusjärjestelmä
Suomen koulutusjärjestelmä takaa meille hyvän perusosaamisen. Se on myös kansainvälisesti arvostettu. Nykyisin opiskelun esteitä on poistettu siten, että myös ammatillisen koulutuksen kautta pääsee jatkamaan korkeakoulutasoisiin opintoihin ja työssä opittu voidaan tunnustaa osaksi koulutusta.
Kuva1.
Tohtori Lisensiaatti 5 Ylemmät 4 korkeakoulututkinnot 3 Alemmat korkea2 koulututkinnot 1 Yliopistot Ylemmät amk-tutkinnot 1 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut työkokemus työkokemus 4 3 2 1 erikoisammattitutkinnot
Paljonko yrittäjät kouluttautuvat?
Kun yleisesti tarkastellaan yrittäjien aikuiskoulutusta suhteessa palkansaajiin, niin ero on selvä. Yrittäjät kouluttavat itseään nihkeästi. Tilastokeskuksen virallinen koulutustilasto kertoo, että vuonna 2006 yrittäjistä 32 % oli osallistunut aikuiskoulutukseen ja samaan aikaan palkansaajissa vastaava luku oli 58 %. Eroa on helppo selittää sillä, että palkansaajan opinnot kustantaa työnantaja ja yrittäjän opinnot yrittäjä itse. Opiskeluun ei yrittäjää pakota kukaan muu kuin yrittäjä itse. Yrittäjä joutuu tekemään valintoja. Sen jälkeen kun hän on maksanut alvit, eläkemaksut, työtilat, työvälineet, työterveyspalvelut, työpaikkaruokailun ja muut välttämättömät yritystoi-
Työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen prosentteina
100 90
3 Ylioppilas2 tutkinto 1 Lukiot
Ammatilliset 3 perustutkinnot 2 Ammatilliset 1 oppilaitokset
Ammattitutkinnot
80 70 60 56 48 31 47 34 26 58
työkokemus 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 eSIOPeTUS PerUSOPeTUS
50 40 30 20 10 0 12 27
1990
1995
2000
2006 n Palkan saajat
n Maatalousyrittäjät Lähde: Opetushallitus Lähde: Tilastokeskus
n Muut yrittäjät
Suurin osa yrittäjistä joutuu hankkimaan yrittäjätaidot muilla keinoin kuin kotikasvatuksen kautta.
6
HETKY 4/2010
Teema-artikkeli
mintaan kuuluvat menot, on usein helppo valinta käyttää rahat johonkin itselle mieluisaan, kuten omiin harrastuksiin opiskelun sijaan. Pitäisi kuitenkin muistaa, että yrittäjä itse on yritykselleen tärkein pääoma.
Kirjavaa koulutustarjontaa yrittäjille
Opiskelu ei ole koulutustarjonnasta kiinni. Tarjontaa tunkee sekä ovista että ikkunoista ja ainakin omaan sähköpostiini ja postiluukkuuni sitä valuu ähkyyn asti. Aloittavia yrittäjiä kosiskellaan esim. pankkien ja vakuutusyhtiöiden ilmaisiin yritysiltoihin, joissa kerrotaan yrittämiseen liittyvistä velvoitteista ja riskeistä. Järjestäjien tarkoituksena on luonnollisesti saada uusista yrittäjistä asiakkaita. TE -keskukset, uusyrityskeskukset, Naisyrittäjyyskeskus ja lukuisat koulutusorganisaatiot sekä monet muut tahot tarjoavat perusoppeja ja neuvoja yrittäjäksi ryhtyvälle. Oman alansa opintoja ityrittäjälle on tarjolla kaupallisilla kursseilla ja nykyisin myös oppilaitoksissa. Opintojärjestelmämme mukaisia opintoja yrittäjä voi opiskella siinä missä muutkin kansalaiset. Opintoihin myös yrittäjä voi saada tukea.
yksi työssä oppimisen muoto, jota yrittäjät ovat soveltaneet pitkään mm. yrittäjyysopintoihin. Noin 6 % yrittäjistä on hankkinut itselleen yrittäjätutkinnon. Tutkinto käsittää perustietoa lähinnä markkinoinnista ja taloudesta. Yrittäjät tai yrittäjäksi aikovat yleensä tekevät myös liiketoimintasuunnitelman osana tutkintoa. Muita esimerkkejä oppisopimuksesta on syksyllä 2010 käynnistynyt Haaga-Helian korkeakoulutasoinen jatkokoulutusohjelma it-alan kasvuyrittäjille. Tietotekniikan Liiton mentorointiohjelmaan voivat myös yrittäjät osallistua siinä missä muutkin ict-ammattilaiset.
Opiskeluun ei yrittäjää pakota kukaan muu kuin yrittäjä itse.
tävästi annettavaa jo pitkään työelämässä toimineille ammattilaisille. Hyvä mentori voi myös tuoda lisäarvoa liiketoimintasuunnitelmaan. Yrittäjätutkinnon lisäksi oppisopimuksella voi suorittaa kaikkia toisen asteen tutkintoja: ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Oppisopimuksella ei voi suorittaa ammattikorkeakoulu- ja korkeakoulututkintoja, vaikka uutuutena tarjotaankin korkeakoulutasoisia opintoja. Oppisopimus sen sijaan voidaan solmia myös ei-tutkintotavoitteiseen lisäkoulutukseen, mikä soveltuu hyvin italan yrittäjille. Tällöin voi opiskeltavakseen valita niitä asioita, mitä itse tarvitsee.
Mentorilla on merkitystä
Suoritin vuonna 2009 oppisopimuksena yrittäjätutkinnon, missä ideana oli oppisopimus, lähiopetuspäivät, etätehtävät ja mentorointi. Osaaminen osoitettiin näyttötutkinnossa. Mentorointi oli ryhmämentorointia. Omassa ryhmässäni oli yksi kuvataiteilija, ompelija ja Kiinasta maahantuontia harjoittava yrittäjä. Mentorin kokemus oli ehdoton edellytys mentoroinnin onnistumiselle. Ryhmämme mielestä mentorointi oli oppisopimuksen parasta antia, missä tapaamiset mentorointiryhmän kesken olivat sekä mukavia että kiinnostavia. Samassa koulutuksessa useassa ryhmässä yrittäjät kokivat mentoroinnin lähes hyödyttömäksi, mikä johtui osin siitä, että kokemattomilla mentoreilla ei ollut riit-
Oppisopimusporkkanaa Helsingin yrittäjille
Helsingin oppisopimustoimisto kampanjoi yrittäjien koulutuksen puolesta vuoden 2010 aikana. Siitä huolimatta, että tarjolla oli 1500 yrittäjälle rahaa kouluttautumiseen, käytiin kampanjaa viime metreille asti, jotta löydettiin halukkaita yrittäjiä käytännössä yrittäjälle ilmaiseen koulutukseen. Itse tartuin luonnollisesti tilaisuuteen. Koulutustarkastaja Arja Kuutti oppisopimustoimistosta kertoo, että he ovat hiukan pettyneitä, kun rahaa jäi jonkun verran käyttämättä. Syynä lienee se, että yrittäjät eivät ole tietoisia mahdollisuudesta. Kuutti kertoo, että oppisopimusrahaa kannattaa tiedustella oppisopimustoimistosta. Oppisopimus on nykyaikaa ja mahdollisuus myös yrittäjille. Hyvät yrittäjäkolleegat, tarttukaa tilaisuuteen, jos julkinen taho ojentaa kättään. - Ei oppi ojaan kaada edes yrittäjää.
Omaehtoisen koulutuksen tuki
Aikuiskoulutustukea voi saada palkansaaja tai yrittäjä, joka on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta. Yrittäjän aikuiskoulutustuki on perusosan suuruinen (551,05 /kk, 25,63 /pv). Vertailun vuoksi palkansaajan aikuiskoulutustuki on työttömyysturvan suuruinen eli 3000 euron palkkaa ansaitseva saa aikuiskoulutustukea 1554,86 euroa. Lisätietoja aikuiskoulutustuesta löytyy Koulutusrahaston sivuilta www.koulutusrahasto.fi Käytännössä yrittäjä ei pysty rahoittamaan täysipäiväistäkoulutusta ilman säästöjä, mikä luonnollisesti vähentää yrittäjien mahdollisuuksia kouluttautumiseen.
Mestari, kisälli ja oppisopimus
Käsityöläisammateissa oppi on luonnostaan periytynyt mestarilta oppipojalle. Oppisopimus on myös ollut
Kirjoitta on ICT governance -konsultti ja yrittäjä.
HETKY 4/2010
7
Mari Lättilä ja Marjo Sjöberg
Yrittäjyyden rajamailla
Suomi tarvitsee yrittäjiä ja aivan erityisesti kasvuyrittäjiä. Kasvuyritys työllistää, tuottaa valtiolle verotuloja ja kansantaloudelle vientituloja. Tässä ei ole mitään uutta. Mutta miksi yrittäjiä ja kasvuyrittäjiä ei sitten synny? Mitä edes on yrittäjyys?
WIKIPEdIA KERTOO, että yrittäjä on henkilö, joka yksin tai yhdessä muiden henkilöiden kanssa organisoi liiketoimintaa hänen itsensä tai jonkun muun havaitseman liiketoimintamahdollisuuden hyödyntämiseksi. Yrittäjä kantaa liiketoimintamahdollisuuteen liittyvän riskin ja pyrkii tekemään liiketoiminnallaan voittoa. Yrittäjyyttä on kuvattu jo 1700-luvulta asti. Tuolloin Richard Cantillon määritteli, että yrittäjä on riskin kantaja. Taloustieteilijä Jean-Baptiste Sayn kuvasi vuonna 1803 yrittäjää organisoijaksi, joka yhdistää raaka-aineet ja kyvyt tuotteiden ja palveluiden tuottamiseksi. 1900-luvun alussa taloustieteilijä Frank Knight näki yrittäjän henkilönä, joka sietää epävarmuutta. Tämän päivän Suomessa yrittäjyyttä määrittelevät mm. yrittäjyyteen kohdistuvat lait. Yrittäjän eläkelaki lukee lain piiriin Suomessa asuvan ansiotyötä tekevän ja toiminimellä toimivan henkilön, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen sekä osakeyhtiön osakkaan, joka on yhtiössä johtavassa asemassa ja omistaa yhtiöstä yli 50 prosenttia. Yrittäjän eläkelaki myös edellyttää, että henkilö on 1867 vuotias ja että yritystoiminta on jatkunut vähintään neljä kuukautta henkilön täytettyä 18 vuotta. Yrittäjätoiminnasta on voitava arvioida kertyvän työtuloa vuodessa vähintään 6 560,93 euroa. Työttömyysturvalaki sen sijaan määrittelee yrittäjäksi edellämainitun lisäksi myös yrityksen osaomistajan eli mm. henkilön, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä ja jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosentin osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Näiden lakien mukaan me kirjoittajat olemme työttömyysturvalain, mutta emme yrittäjän eläkelain, näkökulmasta yrittäjiä. Mistä yrittäjyys oikein alkaa ja mihin se loppuu? Kun vuonna 2002 perustimme Qentinelin, olimme mielestämme yrittäjiä. Tulevaisuudesta ei ollut takeita eikä ollut varsinaisia työntekijöitäkään. Meillä oli vain vahva ideologia ja motivaatio tuoda idealogiamme muiden hyödyksi. Olemmeko yhä yrittäjiä, kun yli kahdeksan vuotta on takana ja työllistämme alihankkijoineen lähes sata henkeä? Olemme ainakin lähes kaikkien edellämainittujen mittapuiden mukaan. Myös itse koemme olevamme yrittäjiä, vaikka joskus tuntuu, että muut näkevät meidät hämärämmin sellaisina. Sumentaako yrityksen koko yrittäjyyttä? Entä päättyisikö yrittäjyytemme yhtiömuotoon, jos yrityksemme listautuisi pörssiin?
Miksi insinööri ei yritä?
Suomen Yrittäjät on tutkinut ja määritellyt "keskiarvoyrittäjän" Hän on 46-vuotias . opistotason koulutuksen saanut mies. Hän tekee 20 prosenttia pidempää työpäivää ja käteen jäävä tulo on 35 prosenttia korkeampi kuin palkansaajalla. Hän on keskivertosuomalaista vauraampi. Yrittäminen siis kannattaa taloudellisesti. Keskivertoyrittäjälle tärkeitä asioita ovat turvallisuus, toimeentulo, perhe ja vapaus. Yrittäjyys ja turvallisuus on sanapari, joka harvoin yhdistetään. Mistä tämä turvallisuuden tunne löytyy? Ehkä siitä, että yrittäjä on oman onnensa seppä, joka uskoo itseensä ja haluaa vaikuttaa oman tulevaisuutensa rakentamiseen. Ja samalla ideologiansa kautta vaikuttaa myös yhteiskuntaan. Yrittäminen ei käytännössä tunnu vaikealta ja riskipitoiselta se vain näyttää ulkopäin siltä. Uuden Insinööriliiton vuoden 2009 työmarkkinatutkimustulosten mukaan insinööreistä yrittäjinä toimii vajaa 3 prosenttia. TEK:n jäsenten työttömyysaste oli maaliskuussa 2010 noin 4,2 prosenttia. Miksi työttömiä on enemmän kuin yrittäjiä? Yrittämiseen liittyvä byrokratia on usein syy, joka sanotaan perusteena yrittämättä jättämiselle. Höpö höpö. Miksi kam-
8
HETKY 4/2010
Teema-artikkeli
paaja yrittää, mutta insinööri ei? Me uskomme insinöörin kyvykkyyteen. Kyse on vain motivaatiosta. Jos motivaationa ei ole turvallisuus tai taloudellinen menestys, niin mikä sitten motivoisi insinööriä? It-alalla työhakijat etsivät tyypillisesti mielenkiintoisia työtehtäviä ja työn tuomaa arvostusta. Yrittäjä määrittelee itse toimialan, jolla työskentelee sekä päättää, mitä tekee ja mitä teettää muilla. Mielenkiintoinen työ on siis itsestä kiinni. EU-komission viime kesäkuussa julkaiseman kyselyn perusteella yrittäjyyden arvostuskin on Suomessa EU:n huippuluokkaa. Suomalaisista 78 prosenttia kertoo arvostavansa yrittäjiä, mikä on EU:n toiseksi korkein luku. Tästä huolimatta vain 41 prosenttia vastaajista haluaa itse ryhtyä yrittäjäksi. Samaisen barometrin mukaan kiinalaisista yrittäjiksi haluaa 71 prosenttia, mikä pistää miettimään Euroopan ja Suomen tulevaisuutta.
Yrittäminen ei käytännössä tunnu vaikealta ja riskipitoiselta se vain näyttää ulkopäin siltä.
Kasvuyrittäjät harvinaisia
Jos yrittäjän ja yrittäjyyden määritteleminen oli vaikeaa, niin mitä sitten on kasvuyrittäjyys? Vuoden 2008 lopussa Suomessa oli n. 26 2000 yritystä, joista 93 prosenttia työllisti alle 10 työntekijää. Vain 12 prosenttia kaikista yrityksistä oli kasvuhakuisia. Yrittäjän kasvuhalu konkretisoituu harvoin kasvuna. TEM:in mukaan vuosina 20002002 aloittaneista ja vuonna 2007 toimineista yrityksistä vain vajaa 2 prosenttia oli kasvuyrityksiä. Qentinel kuului tähän kahteen prosenttiin. Miksi kasvuyrittäjyys sitten on niin vähäistä? Kasvuyrittäjyys on tasapainoilua kahden,
Lyhyt yrityskuvaus Qentinel Oy on riippumaton ohjelmistojen laadunvarmistukseen erikoistunut asiantuntijapalveluyritys ja alallaan johtava suomalainen toimija. Parannamme asiakkaidemme tietojärjestelmistään saamia liiketoimintahyötyjä ja pienennämme niihin liittyviä liiketoimintariskejä. Asiakkaitamme ovat yritykset ja julkiset organisaatiot, joille ohjelmistojen ja tietojärjestelmien laatu on tärkeä menestystekijä liiketoiminnassa.
usein vastakkaisiksi koetun asian välillä: toisena voimakas, suuntaa antava ja ohjaava voima yrittäjän arvoina ja idealismina, toisena idealismin toteuttamiskeino eli raaka jokapäiväinen työ ja liikkeenjohtokyky. Usein idealismi halutaan erottaa voiton tavoittelusta, sillä sen koetaan lopulta rikkovan alkuperäisen aatteen. Me uskomme asian olevan toisinpäin. Kasvu ja voiton tavoittelu mahdollistavat alkuperäisen ideologiamme toteuttamisen. Yrityksemme menestyksen varmistaminen takaa sen, että voimme tulevaisuudessakin jatkaa asiakkaidemme kilpailukyvyn parantamista tietojärjestelmien laadunvarmistuksen keinoin. Ja sen, että työllämme on merkitystä niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin. Olemme menestyneet kasvuyrittäjinä, koska uskomme ideaamme ja itseemme. Olemme pitäneet yrityksemme fokuksen kirkkaana ohjelmistojen ja tietojärjestelmien laadunvarmistuksessa, ja vuodesta toiseen löytäneet valitsemaltamme fokusalueeltamme uusia ideoita. Tarvitsimme myös tiimin, jossa on eri näkökulmia ja konflikte-
jakin. Pelkkä teknologia, myynti eikä johto riitä ilman substanssia. Olemme onnistuneet luomaan yrityksestämme vahvojen ammattilaisten kehittymisympäristön. Kasvu on loppujen lopuksi jatkuvaa uudistumiskykyä. Löydämme motivaation siitä, että tuomme asiakkaillemme onnistumisia ja tartutamme innostuksemme myös asiakkaisiin! Olemme nauttineet siitä työstä, jota olemme vastuullemme ottaneet ja työn tuomasta taloudellisesta menestyksestä. Menestys on kestävyyslaji ja kestävyys vaatii säntillisyyttä. Luottamusta vahvistetaan pitämällä lupaukset. Toki olemme tehneet matkan varrella virheitä. Kun yrittää, tekee myös virheitä. Jos ei yritä, ei koskaan onnistu.
Mari Lättilä on liiketoiminnan kehitysjohtaja ja Marjo Sjöberg on myyntijohtaja
HETKY 4/2010
9
Kalle Huhtala
Yhdentyvän viestinnän TYöKALUT YRITTÄJÄLLE
Osaatko päivittää Facebookstatuksesi, soittaa Skypellä, chatata Mesellä ja googlata? Sitten osaat käyttää myös yhdentyvän viestinnän työkaluja, kun kohtaat ne työelämässä. Mistä tässä yhdentyvässä viestinnässä on kyse ja mitä hyötyä siitä on yrittäjälle ja yrityksille?
JOKAPäIVäISESSä TYöSSäMME käytämme monia viestintäkanavia. Puhelimet, sähköposti, faksi, pikaviestit ja videoneuvotteluyhteydet vaativat omat päätelaitteensa, käyttöliittymänsä, välitysverkkonsa ja yhteystietonsa. Monista väylistä huolimatta tieto ei aina saavuta vastaanottajaansa nopeimmalla ja parhaalla tavalla. Yhdentyvä viestintä (Unified Communications eli UC) yhdistää puheen, datan, videokuvan ja erilaiset palvelut yhden yhteystiedon ja käyttöliittymän kautta käytettäväksi. Sen avulla voidaan saada oikea tieto oikealle vastaanottajalle nopeimmalla ja sopivimmalla tavalla. Yhdentyvän viestinnän toimintoja ovat läsnäolotieto, pikaviestintä, yhteystietohakemisto, sähköpostin synkronointi mobiililaitteisiin, ääni- ja videopuhelut yhdelle ja
monelle vastaanottajalle tietokoneen kautta, ryhmätyöskentelyvälineet sekä integrointi muihin palveluihin ja työkaluihin. Yhdentyvä viestintä leviää yrityksissä palvelin- ja käyttöjärjestelmäuudistusten myötä. Parin vuoden sisällä uudet toimintatavat vakiintuvat, ja niiden käytön osaamista edellytetään kaikilta työntekijöiltä ja kumppaneilta. Yhdentyvän viestinnän toimintatavat ja välineet matkivat monille jo vapaa-ajalta tuttuja verkostoihin perustuvia palveluita, kuten esimerkiksi Skype, Messenger, Facebook, Google Apps ja hakukoneet. Viestintävälineet eivät ole vaikeakäyttöisiä. Suurempi haaste on uusien viestintätapojen edellyttämien avoimuuden, tavoitettavuuden sekä nopeuden sisäistäminen. Yhdentyvä viestintä leviää voimakkaasti yrityksissä Suomessakin palvelin- ja käyttöjärjestelmäuudistusten myötä. Toistaiseksi sitä käytetään enimmäkseen yritysten sisällä, mutta eri organisaatioiden välisen viestinnän tekniset esteet poistuvat vauhdilla. Parin vuoden sisällä uudet toimintatavat vakiintuvat ja niiden käytön osaamista edellytetään kaikilta työntekijöiltä ja kumppaneilta. Yrittäjälle ja yrityksille yhdentyvä viestintä avaa monia mahdollisuuksia oman toiminnan ja tuottavuuden tehostamiseen sekä uusien palveluiden kehittämiseen. Sen avulla myös täysipainoinen etätyö onnistuu. tehostuvat ja turha viestintä vähenee, erilaisia viestintävälineitä tarvitaan vähemmän ja niitä on helpompi käyttää. Lisäksi tietenkin ympäristö rasittuu vähemmän. Isot yritykset hyötyvät paljon jo sisäisen toimintansa tehostumisesta. Pienyritykset, alihankkijaverkostoihin perustuvat yritykset ja yksittäiset yrittäjätkin hyötyvät erityisesti uusista toimintatavoista, vaikka työkaluina käytettäisiin vähemmän yhdentyneitä ilmaisiakin ratkaisuja. UC-välineillä poistetaan etäisyyden ja usein ajan esteet työnteolta ja kaupankäynniltä. Kalenteritietojen julkistaminen helpottaa ja nopeuttaa tapaamisten sopimista ja läsnäolotieto auttaa valitsemaan parhaan tavan ottaa yhteyttä. Pieni toimittaja voi myös "federoida" eli yhdistää pikaviestikäyttäjänsä ison kumppaniyrityksen kanssa niin, että läsnäolotiedot ja
Yhdentyvän viestinnän hyötyjä yrittäjälle
Yhdentyvän viestinnän käytöstä on paljon hyötyjä isoille ja pienille yrityksille: päätöksenteko, työnteko ja myyntityö nopeutuvat, tuottavuus lisääntyy, matkakustannukset vähenevät, puhelu- ja videoneuvottelukulut pienenevät, sisäinen ja asiakasviestintä
10 HETKY 4/2010
Teema-artikkeli
Yrittäjälle ja yrityksille yhdentyvä viestintä avaa monia mahdollisuuksia oman toiminnan ja tuottavuuden tehostamiseen sekä uusien palveluiden kehittämiseen.
pikaviestit kulkevat saumattomasti yritysten välillä. Uusia, myytäviä palveluja voivat olla esim. tekninen tuki ja koulutuspalvelut. Myynti-, suunnittelu- ja työpalaverien pito ja jopa tosiaikainen työnteko eri puolilla maailmaa olevien asiakkaiden tai kumppanien kanssa onnistuu. jestelmät skaalautuvat pienestä isoon yritykseen ja niilla voi olla yhteydessä myös yrityksen verkosta ulospäin. Pk-sektorille suunnattu Unison on esimerkki avoimiin teknologioihin pohjautuvasta UC-ratkaisusta. UC-ympäristöjä on mahdollista ostaa myös pilvipalveluna, mikä voi olla pienelle yritykselle paras ratkaisu. Myös teleoperaattorit tarjoavat UC-ratkaisuja. tettavuutta helpottava läsnäolotieto edellyttää ainakin jonkinasteista kalenteritietojen avoimuutta sekä omaakin aktiivisuutta. Pikaviestikeskustelussa käytetään erilaista tyyliä kuin sähköpostissa. Yhteyshenkilöverkoston voi rakentaa ja pitää yllä itse. Ääni- ja videopuhelu tietokoneen kautta ei ole enää mikään ihme, ja "langalla" voi olla kahden ihmisen sijasta monta. Saman dokumentin tai ohjelman parissa voidaan työskennellä yhtä aikaa eri paikoista. Yhdistetty viestintä toimii tehokkaasti vain, jos suurin osa henkilöstöstä käyttää sitä. Kannattaa siis panostaa käyttöönottoon, käytön koulutukseen ja osaamisen ylläpitoon!
Miten sitä saa?
Suurimpia yhdentyvän viestinnän ratkaisuja ovat Microsoftin Windows -ympäristön Office Communications Server -ympäristö ja IBM:n Lotus Sametime. Jär-
Mitä yhdentyvä viestintä vaatii yritykseltä?
Yhdentyvän viestinnän ratkaisu edellyttää yritykseltä riittävän tehokasta sisäverkkoa sekä kaistanleveyttä internetiin. Käyttö on helpompaa uudehkoilla päätelaitteilla, joihin on integroitu kamera ja mikrofoni. Järjestelmät vaativat omat palvelimensa ja ylläpito-osaamista, mikäli näitä ei osteta ulkoa. Ennen kaikkea kyse on uusista toimintatavoista. Saavu-
Tulevaisuus
Yhdistyneen viestinnän välineet ja toimintamallit periytyvät hyväksihavaituista vapaa-ajan sovelluksista. Siltä suunnalta voi hakea myös työelämän välineiden jatkokehitystä. Pian nähdään laajemmassa työkäytössä pelimäiset, kolmiulotteiseen maailmaan ja kuvaan pohjautuvat virtuaaliympäristöt, joissa työtä tehdään realististen mallien tai symbolien avulla.
Kirjoittaja vastaa Tieturissa uusista oppimisvälineistä ja menetelmistä. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri.
HETKY 4/2010
11
Risto Linturi
verkottuvan yritysmaailman mestareita?
Kaksi vuotta sitten pohdin virtuaalisen elämän, internetin ja yhteistyön syvintä olemusta. Vuosi sitten mietin menneitä ja tulevia. Olen pohtinut muutoksen mahdollistamista. Muutoksen suuntana on ollut internetin mahdollisuudet teknisellä tasolla. Internet ei kuitenkaan ole yksin kuituja ja palvelimia, se on ennen kaikkea yhdessä tekemisen kulttuuri. Puhun nyt siitä!
SUn TzU, MAccHIAVELLI ja Clausewitch kuuluvat liikkeenjohtajien lukemistoon. Sodan käsitteet auttavat hahmottamaan myös yritysstrategiaa. Yrityspeleillä on myös pitkään opeteltu tuotannon ja markkinoinnin taitoja kilpailutilanteessa. Kaksi vuotta sitten ryhdyin pelaamaan strategiapelejä verkossa. Halusin nähdä, miten teoriassa opettelemani strategiaopit toimivat, mutta myös, miten luottamus ja yhteistyökyky syntyvät ja tuhoutuvat verkostomaisissa joukkueissa. Strategiapelien julkinen pelaaminen on kyllä johdon
konsultille haasteellinen asia. Kuka uskoo osaamiseen, jos pelisuorite ei ole mainittava? Varmuuden vuoksi pelasin aluksi perheemme kissojen facebook-tunnuksilla. Hyvä strategiapeli on yrityselämän pienoismalli. Tuotanto tulee optimoida, turvallisuudesta huolehtia ja ympäristön mahdollisuudet valtauksiin ja kauppaan tulee käyttää hyväksi. Pokeri on varsin mielenkiinnoton peli, sitäkin kyllä kokeilin. Mutta siinä on kyse vain pöydässä olevien rahojen jakamisesta, nollasummapelistä. Mielenkiintoisempia ovat pelit, joissa vaurautta voi jakamisen lisäksi luoda ja tuhota. Pelin tukema suuruuden ekonomia johtaa erikoistumisen ja vaihtamisen tarpeeseen ja liittoutumisen hyötyyn. Yksinäinen susi ei pärjää, mutta liittouman sisäinen epäreilu tai itsekäs kilpailu ja juonittelu tuhoaa yhteistyön vaatiman luottamuksen helposti. den ja auttamishalun synnyttämän luottamuksen varassa. Toinen pelitapa perustuu komentojärjestelmään, valtarakenteiden mahdollistamiin palkkioihin ja sanktioihin. Yhteistyön tulee kummassakin tapauksessa kasvattaa tuotantoa tai vakautta suuruuden ekonomian kautta. Peleissä mafiamainen organisaatio näytti aluksi voittavan, mutta pelin edetessä siten johdettujen joukkojen peli-ilo katosi. Myös väkivalloin kohdellut vastustajat kostivat itsemurhapommittajien tavoin. Kohtelias ja ystävällinen malli yleensä voittaa, mutta vapaamatkustajia sekään ei kauan kestä. Verkottuneessa maailmassa tulee nopeasti tunnistaa, kenen kanssa voi tehdä yhteistyötä. Tulevaisuuden yhteistyökuviot syntyvät netissä. Nuoriso osaa tämän ja kehittää Facebookista vahvuuden itselleen. Lähes kaikki 2030 -vuotiaat ovat Facebookin aktiiveja. Teleyritysten hallituksien jäsenistä tai edes ostopäälliköistä ja myyjistä vain harvat edes ymmärtävät, mitä hyötyä siitä on. Henkilökohtaiset valmiudet tehokkaaseen internet-maailmassa toimimiseen ovat heikot. Mutta palataan takaisin strategiapelien maailmaan. Kesäkuussa aloitin uuden pe-
Camelotin velhokoulusta
Luottamus peleissäkin menestyksen avain
Kehittyneissä peleissä käytetään monia vallan rakenteita. Toiset joukkueet pysyvät koossa yhteisen identiteetin, ystävällisyy-
12 HETKY 4/2010
Teema-artikkeli
Konsultin huonetaulu Yhdessä tekemisen kulttuuri? Strategiapeli antaa mahdollisuuden simulointiin ja mahdollistaa verkostoituneen ympäristön pelisääntöjen tulkitsemisen. Vapaamatkustajia ei kestä virtuaalimaailmakaan - puhumattakaan todellisesta. Hyvässä porukassa on helppo onnistua. Tulevaisuudessa luottamuksen on syytä syntyä virtuaalisesti; todellisessa elämässä ei ole mahdollisuutta pitkään fyysiseen kontaktointiin. E.Harri Niemi, eharri.niemi@capeniemi.fi
Oman porukan sisäiset kärhämät mädättävät yhteistyön helposti. Kilpailijoitakaan ei saisi liiaksi potkia, koska ystävyyssuhteita on rajojen yli.
Pelaajat verkottuvat globaalisti
Minulla on näiden pelien kautta nyt hyviä tuttuja paljon useammassa maassa kuin radioamatööritoiminnan aikaan. Puolisoni kävi Slovenian reissullaan tapaamassa sikäläisen ystäväni perhettä. Ystäväni kyky selvittää pelien toimintaympäristö, suunnitella toiminta ja panna se toimeen on niin ilmiömäinen, että ottaisin hänet välittömästi lähes mihin tahansa työhön. Jossakin vaiheessa harkitsin, että nämä pelit ovat oikeastaan aika helppo tapa tarkistaa, kenestä on päätöksentekijäksi. Jos edes todellisuutta yksinkertaisemmassa pelissä ei pysty kohtuullisen virheettömiin päätöksiin, kannattaako antaa monimutkaisempia käytännön tilanteita johdettavaksi. Verkkopelien pelaaminen on hyvin tavallista monissa Aasian maissa, Yhdysvalloissa ja Englannissa. Sosiaalinen keskustelu pelatessa on yhtä olennaista kuin yrityselämän kokkareilla tuttuja tavatessa. Strategiapelien pelaajat ovat tavallisesti 1580 -vuotiaita, monet ovat yrittäjiä tai liikeelämän palveluksessa ja harjoittelevat joko taitojaan diplomatiassa, englanninkielessä tai strategisessa ajattelussa. Pelit ovat tavallisesti pitkiä tuotannon pystyttäminen ja hyvien asemien saavuttaminen voi kestää kuukausia. Ystävyyssuhteiden syntymiseen on paljon aikaa. Maailma globalisoituu. Tuotteet moninaistuvat ja verkostot samoin. Pelkän lyijykynän eri komponentit tulevat noin kahdestakymmenestä maasta. Emme voi lennellä pitkin maailmaa yhä kiihtyvällä tahdilla, vaan meidän tulee oppia luomaan ja ylläpitämään luottamuksellisia suhteita internetin välityksellä. Hitaassa maailmassa, ennen lentokoneita, yhteistyö luotiin ja hoidettiin kirjeenvaihdon avulla. Yhä useammin kykymme arvioida tuotteita on riittämätön tai kunnolliseen arviointiin menisi liiaksi aikaa suhteessa tuotteiden hintaan. Joudumme toimimaan luottamuksen varassa. Joudumme myös tilanteisiin, joissa tarvitaan diplomatian tajua, etteivät asiat eskaloidu kalliisiin ja tuhoisiin konflikteihin. Haluamme myös säilyttää yhteistyökuvioissa pelaamisen ja
Kuva: Anni Linturi
Kuvassa paljon pelannut Nappi Tikrunkaveri, Space Raidersin voittaja, jolla on Facebookissa 600 pelikaveria.
lin opettelun. Kingdoms of Camelot -pelillä on yli miljoona fanittajaa Facebookissa. Valitsemallani pelilaudalla on 60 tuhatta aloittajaa. Joukkueita on muutamia satoja, kuhunkin voi kuulua enintään sata pelaajaa. Koirani on nyt vahvimman joukkueen vahvin pelaaja, joten uskallan edelleen esiintyä strategiakonsulttina. Camelot on tyypillinen strategiapeli pelaaja perustaa raaka-aineita, väestöä, sotakoneita ja sotilaita tuottavia ja kouluttavia laitoksia ansaitsemillaan tai ryöstämillään varoilla. Kyvykkyys useiden toisistaan riippuvien muuttujien optimointiin auttaa pelissä huomattavasti. Kyky oppia muiden kokemuksista auttaa sekin. Jos pyrkii yksin kokeilemaan ja selvittämään kaikki asiat, nousee kokeilujen ja virheiden kustannus liian suureksi. Diplomatian taito auttaa myös, koska taistelut tuhoavat materiaa ja yleensä sodissa on vain häviäjiä. Tapasin keväisen Kuopion matkan yhteydessä lentokenttäbussissa Presidentti Ahtisaaren, ja uskaltauduin keskusteluun. Ahtisaari ystävällisenä ihmisenä teki sen hyvin helpoksi. Omaa menestystään hän selitti sanomalla, miten hänellä on aina ollut mahdollisuus valita se porukka, jonka kanssa hän tekee töitä siten, ettei porukassa ole yhtään ilonpilaajaa. Pelissä huomaa selkeästi, miten olennaista tämä on. Pelaajat ovat motivoituneita ja yhteistyöhaluisia, jos omassa porukassa ei ole selkäänpuukottajia tai muita ilonpilaajia.
auttamisen ilon. Nämä ovat menestyksen avaimia ja näistä tulisi pitää kiinni. Näihin insinöörikoulutus tarjoaa hyvin heikosti eväitä. Strategiapelien maailmassa, kuten tulevassa internetiin perustuvassa liiketoimintamaailmassakin, tätä kykyä on pakko harjoitella. Täysin toinen asia tulevaisuuden maailmassa internet tukee kunnolla liiketoiminta- ja yhteistyöprosesseja. Tietojärjestelmät näyttävät reaaliaikaisen tilanteen. Yrityksen ohjaamisesta tulee nykyisten verkossa pelattavien strategiapelien kaltaista. Nuorille päättäjille ja internet-elämään tottuneille tämä ajatus on luonnollinen. Nuorten päättäjien mielestä puhelin ja sähköposti ovat vanhentuneita tapoja asioiden hoitamiseen. Suuren osan liiketoiminnasta voi automatisoida, jotta yhteistyölle ja strategialle jää enemmän aikaa. Meidän täytyy oppia verkostoitumaan ja käyttämään järjestelmiä tehokkaasti sekä viestimään useilla kanavilla samanaikaisesti. Nuorille sekin on jokapäiväistä.
Risto Linturi on yrittäjä ja muutosjohtamisen konsultti sekä pitkäaikainen tietoyhteiskunnan vaikuttaja. Hänen Radikaalit innovaatiot -kurssinsa on 2000-luvun suosituin liikkeenjohdon kurssi Suomessa.
HETKY 4/2010
13
Mikko Setälä
Suomalaisia pilvipalveluja SUPERMATRIxISTA
Supermatrix on avoin verkostohanke, jossa on viitisenkymmentä osallistujaa, kuten operaattoreita, kansainvälisiä teknologiaja ohjelmistoyrityksiä sekä TeKeS. Kolmivuotisen vuonna 2012 päättyvän hankkeen kehitysbudjetti on kolme miljoonaa euroa, jolla kaikki osallistujat saavat itselleen järjestelmämääritykset, laboratoriotyön ja pilottien tulokset kustannus- ja investointilaskelmineen.
VIdEOSISäLTöJEn MUOdOSTAESSA yli puolet internetin liikenteestä on ARPAnetin alkuperäinen, vikasietoinen ajattelu johtanut videoiden kuormittaman verkon ruuhkautumiseen. Paketit menevät perille, mutta kuva nykii. VTT:n selvityksen mukaan Suomessa voi nykyisessä verkossa olla korkeintaan 1 000 samanaikaista HD-tasoisen tv-lähetyksen katselijaa. Miten käy IPTV:n? Entä muut nopeaa liikenettä vaativat sovellukset? Hitaat nopeudet asettavat merkittäviä käytännön rajoituksia niin verkkopalvelujen suunnittelijoille kuin käyttäjillekin. Nykymallin suurin riesa löytyy kuitenkin verkon toisesta eli käyttäjän päästä. Henkilökohtaisen tietokoneen ylläpito ja tuki on (käyttöjärjestelmästä riippumatta) kallista ja arkkitehtuuri rajoittaa niin kuluttajien kuin yritystenkin kykyä hyödyntää tietotekniikan mahdollisuksia. Niinpä internetin käyttö Suomessa kääntyikin laskuun vuonna 2009!
den valmistajan tuotekehityskyvystä ja -näkemyksestä. Koska alan teknologia ja tuotekenttä kehittyy huimaa vauhtia, ei projekti lyö lukkoon mitään tuotteita tai teknologioita, joita järjestelmätoimitusten olisi noudatettava. Se määrittelee järjestelmille asetettavat vaatimukset ominaisuuksien, suorituskyvyn, toimintojen ja liitettävyyden suhteen. Hankkeessa myös rakennetaan ja testataan erilaisia kokoonpanoja, jotta voidaan todeta, että vaatimukset ovat täytettävissä. Järjestelmätoimittajille jätetään tilaa tuoda vaatimuksiin yhä parempia uusia ratkaisuja. Koska Supermatrixin kehityskustannukset jakautuvat hankkeen osallistujien kesken, ovat kehityskustannukset käyttäjää kohti hyvin pienet. Hankkeen tuloksena saatava Supermatrix-standardi tuottaa siihen osallistuville yrityksille tavan kilpailuttaa tehokkaasti laite- ja ohjelmistotoimittajia. Vastaavia hankkeita on maailmassa tällä hetkellä käynnissä kolme: Googlen ja AT&T:n projektit Yhdysvalloissa ja itävaltalaisen Austrian Telekomin FibreCities-hanke.
Hankkeen tavoitteet
Supermatrix-hankkeessa on tarkoitus ratkaista näitä internetin haasteita. Huomionarvoista on se, että vastaava verkko voitaisiin toteuttaa vaikka tänään sitoutumalla yhden toimittajan malliin, mikä kuitenkin johtaisi pitkäaikaiseen riippuvuuteen yh-
Hankkeen rakenne
Supermatrix on internetin supernopea osa, jossa käyttäjille taataan 100/100 Mbs symmetrinen miniminopeus tai, nykyistä te-
14 HETKY 4/2010
Teema-artikkeli
lealan markkinointiterminologiaa käyttäen, gigabittitasoinen yhteys. Supermatrixin idea on keskittää käyttöjärjestelmä- ja sovelluspalvelut kymmeniin palvelinkeskuksiin, joista on vedetty valokuitukaapelit kiinteistöihin. Kiinteistössä kuitua jatketaan esimerkiksi edullisella CAT6-tasoisella kaapeloinnilla ja yksittäiset, etäällä sijaitsevat omakotitalot liitetään verkkoon langattomilla teknologioilla. Verkko on rakenteeltaan matriisimainen MPLS-verkko, jossa yhdistetään IP-reitityksen ja nopean kytkentäetäisyyden tekniikat. MPLS-verkossa IP-pakettiin lisätään liikennevirran tunniste. Käyttäjän päätelaite liitetään verkkoon sovittimella ja se voi olla thin/zero client -tyyppinen näyttö eri versioineen; moderni televisio sopii tarkoitukseen hyvin. Jos sovellukset vaativat osoitinta tai näppäimistöä, voidaan ne liittää sovittimen USB-liitäntöihin.
Pilottikäytössä on todennettu, että esimerkiksi normaali Windows-työaseman käyttökokemus saadaan Supermatrixilla hyvin toimivaksi seuraavilla erolla: · virtuaali-Windows käynnistyy heti · internet-liikenne on paljon nopeampaa · käyttäjän ei tarvitse tehdä käyttöjärjestelmän ja sovellusohjelmien päivityspäätöksiä itse · varmuuskopiot tehdään automaattisesti Käyttöesimerkin mukaisessa tapauksessa on teknisesti vaativin osio hiiren liikuttamisen näyttövasteen hakeminen sadan kilometrin päässä sijaitsevasta konesalista; sallittu latenssi on millisekuntiluokkaa ja siihen päästiin pilottikäytössä hyvin.
tarjoaman yhtenäisen federointipalvelun avulla. Käyttäjälle tämä merkitsee yhtä tunnistautumismenettelyä kaikkiin palveluihin, jolloin palveluntarjoaja voi halutessaan antaa käyttäjille erilaisia rooleja eri palveluihin. Hanke tarjoaa ratkaisun myös niille asiakkaille, jotka haluavat tietää, missä palvelut ja palvelimet sijaitsevat ja ketkä niitä hoitavat.
dream Team
Koska pääosa nykyisistä verkkosovelluksista ei osaa hyödyntää Supermatrixin nopeutta, on hankkeessa lähdetty hakemaan uusia sovelluksia. Tätä varten on perustettu Supermatrix Dream Team, jonka tehtävänä on hakea uusia käyttötarpeita, joista sitten konseptoidaan Supermatrix-palveluja. Toimintaan on tähän mennessä osallistunut yli 100 ei-tietotekniikan ammattilaista ja ideoiden pilotointi käytännössä on käynnistynyt tänä syksynä.
Supermatrixin asiakkaat
Markkinat löytyvät kahdelta suunnalta: · kuluttajien tarpeisiin perustuvista, nopeaa verkkoa tai keskitettyä ylläpitoa vaativista palveluista ·pienillejakeskisuurilleyrityksillesekä kunnille suunnatuista suomalaisista pilvipalveluista PK-sektorin tarve tehostaa toimintaansa tietotekniikan avulla ei eroa suuryritysten tarpeista, mutta yritysten kyky ottaa järjestelmiä käyttöön ja tukea niitä on heikko. Suomessa on määritelmästä riippuen 260 000-320 000 yritystä, joista vain 0,2 prosentissa on enemmän kuin 250 työntekijää, joten markkinaa kyllä riittää. Nopeuden ja käytön helppouden lisäksi on käyttäjien identiteetinhallinnassa ja tunnistautumisessa odotettavissa merkittäviä säästöjä, kun käyttäjät voivat tunnistautua erilaisiin järjestelmiin Supermatrixin
Mukaan hankkeeseen?
Hankeajasta on vielä noin puolet jäljellä ja siihen pääsevät mukaan vielä niin yritykset kuin ideointityöstä kiinnostuneet yksilöt. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kirjoittajaan.
PK-sektorin tarve tehostaa toimintaansa tietotekniikan avulla ei eroa suuryritysten tarpeista, mutta yritysten kyky ottaa järjestelmiä käyttöön ja tukea niitä on heikko.
Kirjoittaja on Supermatrix Dream Team Leader mikko.setala setalacapital.com www.supermatrix.fi
HETKY 4/2010
15
Timo Onnela
Helsingissä on hyvä yrittää
Helsingissä on hyvät markkinat ja laaja asiakaspotentiaali. Pääkaupungissamme on myös euroopan tyytyväisimmät aloittavat yrittäjät vuonna 2010.
EUROPEAn cITIES EnTREPREnEURSHIP Ranking (ECER) -tutkimus kuvaa yrittäjien tyytyväisyyttä paikalliseen elinkeinopolitiikkaan sekä yrittäjille suunnattuihin palveluihin. Tutkimustulokset perustuvat paikallisten yrittäjien haastatteluihin. Yhteensä yli 4 500 elinkeinoelämän edustajaa haastateltiin vertailua varten. Vastaajia oli yli sata joka kaupungista. Tutkimuksessa oli viisi teemaa, joista yksi koski yrityksen perustamista edeltävää vaihetta eli muun muassa yrityksen perustamisneuvontaa ja yrityshautomopalveluita. Helsinki sijoittui ensimmäiseksi tässä pre-creation -kategoriassa. Tutkimuksen tulosten mukaan pohjoisen Euroopan yrittäjät esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa ovat tyytyväisimpiä yrityksensä oloihin. Nämä maat pystyvät tulosten mukaan vastaamaan paremmin yritysten tarpeisiin kuin Etelä-Euroopan maat. Tutkimuksesta vastaavan yhdistyksen taustalta löytyvät muun muassa Euroopan komissio, Euronews ja Banque Populaire.
Miten perustan yrityksen?
Yrittämisestä on paljon tietoa. Haasteena onkin kokonaiskuvan muodostaminen. Uusyrityskeskukset ovat paikkoja, joista saa kokonaiskuvan ja neuvonnan yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Aluksi kannattaa tutustua perustamisoppaaseen huolella ja osallistua aloittavan yrittäjän
16 HETKY 4/2010
Teema-artikkeli
Kun liiketoiminnasta on mielessä kristallinkirkas käsitys, on helppo tehdä nopeitakin päätöksiä.
infotilaisuuksiin, joissa käsitellään seuraavia kaikille yhteisiä aiheita: 1. yrittäjyys yleisesti 2. yritysidea 3. liiketoimintasuunnitelma 4. rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat 5. yritysmuodot 6. verotus 7. rahoitus 8. viranomaisyhteydet 9. vakuutukset Yrittäjäksi-infotilaisuudet antavat peruskuvan yrittämiseen liittyvistä yhteisistä perusasioista sekä pohjan oman liiketoimintasuunnitelman tekemiselle. Etukäteen kannattaa tehdä liiketoimintasuunnitelma ja alustavia laskelmia. Tarvittavat laskelmat ja liiketoimintasuunnitelmatyökalut löytyvät osoitteesta www.liiketoimintasuunnitelma.com. Sen jälkeen voi varata ajan maksuttomaan neuvontaan. Siihen voi valmistautua listaamalla valmiiksi kysymyksiä, joihin kaipaa vastauksia ja lisätietoja. Uusyrityskeskusten yritysneuvojilta saa maksutonta ja luottamuksellista neuvon-
taa sekä palautetta ideoista. Mitä useamman asiantuntijan näkemyksen varaan yritystoiminnan rakentaa, sitä kirkkaammaksi näkemys omasta liikeideastasi muodostuu. Henkilökohtaisessa neuvonnassa keskitytään kyseiseen liikeideaan. Omien neuvojien lisäksi verkostossa on lukuisia toimintaan sitoutuneita ulkopuolisia eri alojen asiantuntijoita, joiden puheille pääsee maksutta yritysneuvojan lähetteellä. Neuvonnassa pohditaan tehtyä liiketoimintasuunnitelmaa ja laskelmia sekä käydään läpi kysymyksiä. Tämän jälkeen sovitaan parhaasta etenemistavasta, aikataulusta sekä jatkotapaamisista. Tarvittaessa yrittäjäksi aikova henkilö ohjataan eri alojen asiantuntijoiden luo maksuttomaan syventävään konsultointiin.
toista toimintamallia, kunnes onnistuu. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii luovuutta ja kyvyn omaksua uutta. Yrittäjälle on eduksi, mikäli hän osaa markkinoinnin perusteet, on sosiaalinen ja asiakaspalveluhenkinen. Tarkkuus ja ahkeruus korostuvat yleensä käytännön työssä. Myös määrätietoisuus on tärkeää. Kun liiketoiminnasta on mielessä kristallinkirkas käsitys, on helppo tehdä nopeitakin päätöksiä. Jos päätös osoittautuukin joskus vääräksi, virheistä opitaan. Sitkeydellään yritteliäs ihminen saattaa tavoitteensa myös päätökseen. Yritystoiminta edellyttää harjoittajaltaan hyvää, joko koulutuksen, harrastuksen tai työkokemuksen kautta hankittua tietoa ja osaamista sekä selkeää tavoitetta ja suunnitelmaa tavoitteen toteuttamiseksi käytettävissä olevin resurssein.
Kuka menestyy yrittäjänä?
Henkilökohtaiset ominaisuudet ja valmiudet luovat perustan onnistuneelle yritystoiminnalle. Huolellinen suunnittelu parantaa menestymisen mahdollisuuksia. Eri toimialoilla korostuvat erilaiset ominaisuudet, samoin kuin liiketoiminnan laajentuminen vaatii uusien taitojen ja ominaisuuksien kehittämistä. Lähes kuka tahansa voi menestyä yrittäjänä. Yritystoiminnan myötätaidot kehittyvät, jos motivaatio on vahva ja halua riittävästi. Hyvän yrittäjän ominaisuudet voi kiteyttää sanalla "aikaansaava". Halu yrittäjäksi kumpuaa yleensä henkilöstä itsestään. Aikaansaava ihminen luo ja toteuttaa uusia keinoja saavuttaakseen tavoitteita. Hän kokeilee yhtä tai useampaa toimintamallia ja onnistuessaan hän jatkaa sen toteuttamista parantaen mahdollisuuksiaan jatkuvasti. Epäonnistuessaan hän kokeilee
Miten saan yrityksen kasvamaan?
YritysHelsinki on aloittanut vuoden 2010 alusta Kiihdytyspiste-kasvuyritysneuvonnan. Asiasta saa lisää tietoa mm. YritysHelsingin uutiskirjeessä ja Varman sivuilla. Listätietoja saat osoitteista: www.yrityshelsinki.fi www.liiketoimintasuunnitelma.fi www.perustamisopas.fi www.kiihdytyspiste.fi
Henkilökohtaiset ominaisuudet ja valmiudet luovat perustan onnistuneelle yritystoiminnalle.
Kirjoittaja on Helsingin Uusyrityskeskus ry:n toimitusjohtaja.
HETKY 4/2010
17
Huipputarjous Hetkyn jäsenille!
Päivitä jäsentietosi
VERKOSSA!
PARHAAT KÄYTÄNNÖT
Sertifiointiin johtavia koulutuksia
ITIL® versio 3 Perustaso (Foundations) -Helsinki
· Alkupäivä: 13.12.2010 (3 päivää) · Hinta: 1630 + alv · Huom! HETKYn jäsenille hinta 850 (alv 0%) + tentti 220 (alv 0%). · Paikka: Helsinki, Messukeskus · Yhteyshenkilö: Elina Halonen · Opetus ja kurssimateriaali suomeksi. · Lisätietoja ja ilmoittautumiset os. http://www.wakaru.fi/fi/kurssit/
Varmistathan, että saat lehtesi sekä jäsentiedotteet oikeaan osoitteeseen!
Päivitä yhteystietosi Tietotekniikan liiton verkkosivuilla kirjautumalla sisään osoitteessa www.ttlry.fi Tietojesi päivittämiseen tarvitset jäsennumerosi, joka on myös käyttäjätunnuksesi. Sen löydät esim. tämän lehden takakannesta. Tarvittaessa saat lisätietoja os. jasenasiat@ttlry.fi tai 020 741 9888.
Loppuvuoden jäsenyys
MAKSUTTA!
5 IT-alan tapahtumaa
Nyt on mahdollisuus liittyä maksutta yhdistykseemme loppuvuodeksi ja saada kaikki Hetkyn sekä Tietotekniikan liiton jäsenyhdistyksen edut. Kerro siis tästä mahdollisuudesta vaikkapakollegallesi. HUOM! Maksuton loppuvuosi vain kampanjasivun kautta, jonne pääset osoittesta www.hetky.fi Kannattaa liittyä heti, jolloin voi vielä osallistua loppuvuoden tilaisuuksiimme. Kampanja on voimassa joulukuun alkuun. Jäsenyys jatkuu automaattisesti ensi vuoden alussa. Tarjous koskee kaikkia Tietotekniikan liiton jäsenyhdistyksiä. Kampanjan jälkeen yhdistykseemme liittyminen käy normaalisti os. www.ttlry.fi, josta löydät myös kaikki Tietotekniikan liiton tarjoamat jäsenedut. Hetkyn edut löytyvät os. www.hetky.fi
SAMAn KATOn ALLA!
23.24.3.2011 easyFairs järjestää Helsingin Messukeskuksessa IT-TAPAHTUMAT 2011 -ammattitapahtuman. Tapahtuma on kohtaamispaikka, jossa on viisi eri osa-aluetta: BUSINESS IT, TELECOM & MOBILITY, IT INFRASTRUCTURE, IT SECURITY ja INTERNET EXPO & DIGITAL MARKETING. Tarjolla on myös puheenvuoroja, teemapäiviä ja muita inspiroivia aktiviteetteja. Tilaisuus on kävijöille täysin maksuton. Mukana myös TTL ry ja Hetky. Lisätietoja: www.easyFairs.com/IT-tapahtumat.
18 HETKY 4/2010
Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky
Hetky on tieto- ja viestintätekniikan parissa työskentelevien henkilöiden verkostoitunut yhteisö, joka seuraa aktiivisesti alan kehityssuuntia ja tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen.
Hetky on Tietotekniikan liitto ry:n suurin jäsenyhdistys, jossa on n. 7 000 jäsentä. Näistä yritysjäseniä on n. 300 ja opiskelijajäseniä n. 100. Käytännön jäsenpalveluita ovat mm. koulutuspalvelut, viestintä ja ammatillisen tiedon jakaminen sekä kerhotoiminta ja verkottuminen.
Hetkyn jäsensivut
Hetkyn kerhot/verkostot
Kerhot ovat Hetkyn aktiivijäsenten ylläpitämiä verkostoja, joiden tarkoituksena on koota yhteen jostakin aihealueesta kiinnostuneita jäseniä. Verkostojen toiminta on Hetkyn tärkeimpiä toimintamuotoja ja erilaisia tapahtumia niin tiukkaa asiaa kuin rennompaa verkottumistakin on tarjolla kuukausittain kesätaukoa lukuun ottamatta.
Tapahtumat ovat pääosin maksuttomia jäsenillemme! Jäsenenä voit siis saada satojen eurojen edun osallistumalla tilaisuuksiimme! Saat tapahtumatiedotteet sähköpostitse ilmoittautumalla Hetkyn toimistoon os. hetky@ttlry.fi. TERVETULOA VERKOTTUMAAN! Aktiiviset vaikuttajat AkVA
AKVAn tarkoituksena on edistää jäsentensä laaja-alaista osaamista ja henkilökohtaista kehittymistä. Kerho tarjoaa esitelmiä, koulutusta, yritysvierailuja ja keskustelufoorumin jäsenille. Isännistö: · Jari Petersen-Jessen, puheenjohtaja puh. 0400 464 455 jari.petersen-jessen@eduskunta.fi · Raimo Leivo puh. 050 61532 raimo.leivo@gmail.com · Paula Miinalainen puh. 050 500 2363 paula.miinalainen@arborvitae.fi · Mirja Reijonen puh. 050 1420 mirja.reijonen@kolumbus.fi · Heli Turja puh. 040 9000 304 heli.turja@helium.fi
Hetkyn johtokunta 2010
Kehityspäällikkö Pipsa Ylä-Mononen, puheenjohtaja Itella Oyj, ICT-Services www.itella.com PL 8081, 00011 Itella Postitaival 7 A Puh. 0400 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi Tietohallintojohtaja Marco Halén OP-keskus Teollisuuskatu 1b / PL 308 00101 Helsinki Puh. 010 252 2975 marco.halen@op.fi Johtaja Tuija Hirvikoski Laurea Ammattikorkeakoulu www.laurea.fi Puh. 0400 940 804, 09 8868 7752 Fax 09 8868 7775 tuija.hirvikoski@laurea.fi Improvement Coach (project management) Eemeli Ollila F-Secure Oyj, www.f-secure.fi Puh. 0400 508701 eemeli.ollila@f-secure.com Projektijohtaja Petteri Piipponen K-Plus Oy, www.kesko.fi Puh. 050 5023 002 petteri.piipponen@kesko.fi Anne-Maritta Talaslahti Tietohallintojohtaminen Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu www.haaga-helia.fi Puh. 044 571 1511 anne.talaslahti@elisanet.fi Marja-Liisa Viherä Puh. 0400 501 581 maijav@mac.com
Global Club
Kansainvälistyminen, globalisaatio, kulttuurien kohtaaminen mitä nämä merkitsevät tietotekniikan ammattilaiselle? Isännistö: · Jorma Tapola, puheenjohtaja puh. 045 7880 4091 jorma.tapola@fi.fujitsu.com · Paul Lindfors, talousvastaava puh. 040 533 2567 paul.lindfors@elisanet.fi · Ilkka Haukilahti puh. 040 861 3865 ilkka.haukilahti@medianatum.com · Heikki Kirjanen puh. 07180 08000 heikki.kirjanen@nsn.com · Lauri Laitinen puh. 050 483 6551 lauri.laitinen@nokia.com · Harry Piela puh. 040 570 7523 harry.piela@spss.fi · Matti Sarja puh. 050 502 0132 matti.sarja@capgemini.com
Hetkyn liittokokousedustajat 2010
Marco Halén OP-keskus marco.halen@op.fi Armi Kivi Tullihallitus armi.kivi@gmail.com Erkki I. Kolehmainen puh. 0400 825 943 eik@iki.fi Pirjo Myyry Finnair Oyj pirjo.myyry@finnair.com Mirja Reijonen puh. 050 1420 mirja.reijonen@kolumbus.fi Marianne Suvanen IBM marianne.suvanen@fi.ibm.com curt von Essen Hightec Multimedia Ky curt.von.essen@hightec.fi
ICt Ladies
IcT Ladies on tietotekniikka-alalla työskentelevien naisten kontaktiverkosto, joka antaa mahdollisuuden jäsenilleen kehittää itseään ammatillisesti sekä luoda ja ylläpitää hyödyllisiä kontakteja muihin saman alan naisiin. Johtoryhmä: · Pirjo Myyry, puheenjohtaja pirjo.myyry@finnair.com · niina Kuivalainen niina.kuivalainen@kehatieto.fi · Susanne Leppänen susanne.leppanen@aforum.fi · Mari Liiri mari.liiri@arctechno.com · Susanna Palmroos susanna.palmroos@futurice.com · Marianne Suvanen marianne.suvanen@fi.ibm.com · Anna Taylor ataylor@successfactors.com ITU-kerho painottaa pehmeitä arvoja kovassa maailmassa, persoonallisuuden ja luovuuden kehittämistä, ryhmätyötaitoja ja henkilökohtaista kasvamista. Isännistö: · Tuula Salonen, puheenjohtaja puh. 040 551 2040 tuula.salonen@tieto.com · Hilkka Hanhenoja hilkka.hanhenoja@helsinki.fi · Hilkka Huttunen puh. 045 675 2021 hilkka.huttunen@vtt.fi · Antero Mäkinen antero.makinen@mbnet.fi · Mirja Reijonen mirja.reijonen@kolumbus.fi
ItU
tietohallintokerho
Tietohallintokerho pyrkii lisäämään jäsentensä keskinäistä verkostoitumista ja edistämään tietoisuutta hyvästä tietohallintotavasta. Johtoryhmä: · Anne-Maria Talaslahti, puheenjohtaja anne.talaslahti@elisanet.fi · Päivi Hietanen, tiedotusvastaava paivi.hietanen@tieturi.fi · Maarit Laakkonen maarit.laakkonen@otava-kuvalehdet.fi · Reino Myllymäki reino.myllymaki@cxomentor.fi · Markku Porvari markku.porvari@mit.fi · Heikki Saarinen heikki.saarinen@kpmg.fi · Merja Savenius, sihteeri merja.savenius@pivotal.fi · Mika Virtanen Mika.Virtanen@lemminkainen.fi
tietoliikenne-foorumi
Verkosto toimii jäsentensä tietoliikennealueeseen liittyvien aiheiden puolueettomana ja vapaaehtoisena keskustelufoorumina, jossa voi mm. vaihtaa ajatuksia alan muutoksista sekä uusista mahdollisuuksista. Isännistö: · curt von Essen, puheenjohtaja puh. 040 558 8222 Curt.von.essen@hightec.fi · Lauri Hirvonen lauritravels@hotmail.com · Seppo Laaksonen seppo.laaksonen@nocsos.com · nalle Lindström nalle.lindström@lanwan.fi · Kari Rannaste (varajäsen) kari.rannaste@mil.fi · Kari Saarelainen kari.saarelainen@kpmg.fi
Paula Miinalainen Paula Miinalainen
Ketteryys ja pilvipalvelut
Akva-kerhon Tukholman risteilyseminaariin osallistui lähes 70 it-asiantuntijaa. Mottona oli: "Mikään ei muutu, jos mitään ei muuteta."
TäMän SYKSYn SEMInAARISSA ketteryydessä keskityttiin syventäviin kokemuspohjaisiin esityksiin. Pilvipalveluista esiteltiin uusia ratkaisuja ja pohdittiin turvallisuutta monelta kantilta. Nyt vihdoin on mahdollista saada turvallinen sähköinen allekirjoitus ja vieläpä helposti pilvestä vaikkapa puhelimella. Kai Linnervuo esitteli Signom-palvelun otsikolla Allekirjoittamisen uusi sähköinen aika Pilvessä. Palvelu korvaa kynän, paperin, postimerkin ja postilogistiikan sekä varmistaa sopimusten sisällön muuttumattomuuden. Sen avulla voidaan todentaa vahvan tunnistamisen menetelmällä allekirjoittaja, tarkistaa allekirjoittajan toimivalta viranomaisen tiedoista (Patentti-ja rekisterihallitus) sekä varmistaa allekirjoitettavan sopimuksen eheys. Näistä muodostuu SITOVA sopimus. Palvelu on riippumaton käytettävästä päätelaitteesta ja se toimii myös mobiililaitteilla. Elisan Kari Terho esitteli Elisan pilvipalveluja: "Servereitä voi tulla taputtelemaan, sillä tavara on Suomessa." Tällä kutsulla hän korosti Elisan Pilvipalveluiden
juridista kotipaikkaa, mikä on Suomi. Elisan uudet pilvipalvelut Yrityspilvi (EnterpriseCloud) ja Julkinenpilvi (vCloudExpress) ovat täysin suomalaisia ja täyttävät korkeat tietoturvavaatimukset. Huikeimman pilvivision esitti F-Securen Janne Järvinen sanomalla: "Jatkossa ohjelmointityö tehdään pilvessä. Nykyistä ohjelmistokehitystä ei ole tulevaisuudessa." Ketteryydestä kaikki puhuivat kokemuksen syvällä rintaäänellä. Ketterän kehityksen onnistumisen edellytykset luodaan jo ennen tarjouspyyntöä. Tämä tuli esille monessa esityksessä. Scrum-kouluttaja Petri Heiramo vakuutti, että jos ketteryydellä tavoitellaan ensisijaisesti kustannussäätöjä, niin siinä ei ole kukaan vielä onnistunut. Ketteryydellä voidaan saada parempaa ja enemmän, mikä pitkällä aikavälillä tarkoittaa myös kustannussäästöjä. Johtaja Katriina Joki Tiedosta analysoi, miten ketterät menetelmät toimivat Offshoringin-tilanteessa. Hän esitteli koko joukon matkaan tulevia mutkia ja myös niihin oikopolkuja. Tässä on muutamia vinkkejä:
AkVAn laivaseminaari tukholmaan 29.9.1.10.2010
20 HETKY 4/2010
Kerhot
Myös makuh ermoja
ruokittiin...
ivistä. parhaista pä nauttia syksyn imme Risteilyllä sa
· Scrum-masterit tulee valita huolella, sillä kosolti työnjohtotaitoja tarvitaan. · Kulttuurierot tulee huomioida. · Kannattaa käydä paikan päällä puolin ja toisin. · Liiketoimintatukeen tulee varata riittävästi resursseja jne. Testauksesta Ilmarisen testauspäällikkö Maarit Pyhäjärvi painotti, etteivät perinteiset testaustavat toimi ketterissä menetelmissä. Testaus ei myöskään lopu koskaan; se lopetetaan silloin, kun se ei enää tuota lisäarvoa. Pyhäjärven mielestä testitapaussuunnittelu on kuin meistä tehtäisiin sokeita. Hän totesi myös, että bugeista pitää nauttia ja testaukseen tarvitaan vapausasteita. Em. puhujien lisäksi korkeatasoisesta ohjelmasta vastasivat Arto Saari (Ixonos), Pia Ek (Asianajotoimisto Hannes Snellman), Paula Männistö (Qentinel), Ralf Sontag (Huoltovarmuuskeskus), Perttu Tolvanen (Sininen Meteoriitti) ja Antti VähäSipilä (Nokia). Kaiken kaikkiaan ohjelmassa oli 14 asiantuntijaluentoa kukin kiteytettynä n. puoleen tuntiin. Katso lisää Hetkyn nettisivuilta. Seminaariaineiston löydät osoitteen www.hetky.fi
polulta Kerhot/Akva-kerho/aiemmat tapahtumat/laivaseminaari 29.9.1.10.2010. Tauoilla käytiin vilkkaita keskusteluja. Aihevalinta on ollut selvästikin hyvä. Moni tuleekin seminaariin tapaamaan tuttuja ja toki myös tutustumaan uusiin kollegoihin. Monet ovat olleet mukana jo useita kertoja. Seminaarin innostunut henki muodostuu osaltaan jälleennäkemisen ilosta ja seminaarissa parasta antia onkin se, että opitaan toinen toisiltaan. Mukana oli myös TTL:n toiminnanjohtaja Robert Serén, joka juhlisti seminaaria liiton tervehdyksellä. Hetkyn johtokunnan puheenjohtaja Pipsa Ylä-Mononen osallistui luennoimalla otsikolla Ketteryys Itella Oyj:ssa. Lopuksi erään osallistujan antama palaute: "AKVA-Risteily oli hieno tapahtuma kaiken kaikkiaan. Järjestelyiden osalta hieno ja se mahdollisti paljon hyviä kontakteja todella inhimillisessä kontekstissa."
Kirjoittaja on riippumaton konsultti, Arbor Vitae- Finland Oy
KIITÄmmE YHTEIsTYÖKumPPANEITAmmE
HETKY 4/2010
21
Tietohallintokerho
Reino Myllymäki ja Anne-Maritta Talaslahti
tietohallinnon ammattilaisten verkosto
Virtuaalisesti Läpi Suomen
ubiikkia tietotekniikkaa ja virtuaalipalveluita
Helsinki Jyväskylä Rovaniemi & Hetky ketky Lapty elisa
Tietohallintokerho toteutti yhteistyössä Hetkyn, Keski-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys Ketkyn, Lapin Tietojenkäsittely-yhdistys LapTyn ja elisa Oyj:n kanssa Läpi Suomen -Live-virtuaalikonferenssin. Lajissaan ainutlaatuinen virtuaalikonferenssi oli eri toimijoiden välisen yhteistyön tulos ja laatuaan ensimmäinen Suomessa: Helsingistä Jyväskylän kautta rovaniemelle. Konferenssi toi esille tietoutta ja ymmärrystä ubiikista tietotekniikasta ja virtuaalipalveluista osana liiketoimintaa ja tietohallinnon johtamista.
UbIIKKIA, JOKA PAIKAn TIETOTEKnIIKKAA, olivat tällä kertaa mm. Twitter-alusta ja Elisan maksuton tekstiviestinumero, johon osallistujat lähellä ja kaukaa saattoivat lähettää kysymyksiä ja kommentteja. Virtuaalikonferenssia oli mahdollisuus seurata myös suorana internetin kautta avoimessa verkkoseminaarissa Haaga-Heliassa ja Elisa Business Studiolla.
sisältämät tilaisuudet olivat itsessään vielä erilaisia toteutuksia", toteaa konferenssi-hankkeen vetäjä Hetky ry:n johtokunnan jäsen ja Tietohallintokerhon puheenjohtaja Anne-Maritta Talaslahti. Aikahaasteen taklaamiseksi laadittiin käsikirjoitus varasuunnitelmineen minuuttitarkkuudella yhteistyössä Elisan kanssa ja käsikirjoitusta noudatettiin! Live-virtuaalikonferenssin paikkakuntakohtaisten avausten jälkeen klo 16.10 Mika Raulas otti johdon käsiinsä: aluksi "lähetys" tuli Elisan toimipisteestä Itä-Pasilasta, jossa moderaattori Mika Raulas, Anne-Maritta Talaslahti ja kerhon mentori, Marco Halén, avasivat tilaisuuden. Sen jälkeen lähetys siirtyi Jyväskylään, josta Jyväskylän Yliopiston professori Pekka Neittaanmäki esitti Keski-Suomen tervehdyksen. Kierros jatkui Rovaniemelle, jossa Rovaniemen kehitys Oy:n ICT-päällikkö Jari Kunnari ja Lapin Yliopiston professori Antti Syväjärvi esittivät Lapin tervehdyksen. Kierros päättyi takaisin Helsinkiin. köisemmin kuin Apple, joka on tunnettu eliitille suunnatuista tuotteistaan."
Virtuaalisuus taloudellisuus sosiaalisuus, verkon voima johtamisessa
Elisa Oyj:n varatoimitusjohtaja Pasi Mäenpää puhui virtuaalisuuden käyttämisestä johtamisessa sekä uusien tekniikoiden ja palvelujen kohtaamista esteistä. "Tietohallinto on jarru, joka perustelee toimiaan tietoturvalla" Mäenpää totesi. Uusien , palvelujen hyödyntäminen edellyttääkin asennemuutosta sekä tietohallinnossa että johdossa. Hänen mukaansa eräs toimitusjohtaja totesi videoneuvotteluvälineiden esittelyn jälkeen, että "hieno juttu, mutta tahdon, että management-tiimi kokoontuu joka maanantai tässä huoneessa." Haasteena on siis pikemminkin ihmisen toiminta kuin tekniikka.
Hyvä vastaanotto
Läpi Suomen on ollut Hetkyn kerhotoiminnan suurin tilaisuus ja samalla ensimmäinen näin mittava TTL ry:n yhdistysten välinen yhteistyö. Neljään järjestettyyn tilaisuuteen kolmella paikkakunnalla osallistui yli 300 osanottajaa. Suosituin oli avoin verkkoseminaari Haaga-Helian audiotoriossa siihen osallistui liki 150 osanottajaa, joista noin kolmasosa oli aikuisopiskelijoita. Loistavat puhujat Anssi Vanjoki Nokialta, Pasi Mäenpää Elisalta, Markku Turunen Tampereen yliopistolta, Tuija Kuusisto Haltikista ja Terho Puranen Metsolta varmistivat osanottajien herkeämättömän mielenkiinnon unohtamatta sanavalmista moderaattoriamme Mika Raulasta.
Mobiilisovellukset tietotyössä ja arjessa
Nokia Oyj:n varatoimitusjohtaja Anssi Vanjoki puhui mobiilisovelluksista tietotyössä ja arjessa. Kaikesta näki, kuinka mobiilisuus ja mobiilisovellukset ovat puhujan ominta alaa. "Apple on vanhalla ja yksinkertaisella tekniikalla avannut tietä mobiilisovelluksille" Vanjoki sanoi. "Sovellusten , yleistyminen vaatii kuitenkin parempaa teknistä pohjaa. Nokia tulee tarjoamaan sen tavallisen käyttäjän arkeen todennä-
Moniaistiset jokapaikan tietotekniikan sovellukset
Tutkimusprofessori Markku Turunen Tampereen yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitokselta kertoi työstä, jota on tehty mm. mobiilisovellusten mahdollistamiseksi. Esimerkiksi mobiilisovellus kertoo, millä pysäkillä on jäätävä pois, jotta ehtisi ajoissa tapaamiseen. "Ihmiset ovat skeptisiä uusia vuorovaikutustekniikoita kohtaan: ei kotiin! Kun ensikosketus on saatu, suhtautuminen muuttuu" Turunen ,
Käsikirjoitus avaimena onnistumiseen
"Aikataulun pitäminen on haaste kaikissa seminaarissa ja se on erityisen kova virtuaalikonferenssissa. Kuvaa ja ääntä tulee monelta paikkakunnalta ja konferenssin
22 HETKY 4/2010
Yritteliäs osaa ja innostuu
Yrittäjyys on muutakin kuin oman yrityksen pyörittämistä. Sisäinen yrittäjyys on yrittäjämäistä toimintaa organisaatiossa jossa toimii. Sisäinen yrittäjyys heijastuu vastuullisuutena, aloitteellisuutena ja luontaisena innnostuksena. Kokonaisuuksien hallinta ja myös oma osaamisen jatkuva kehittäminen ovat yritteliäälle itsestään selvyys. Hyödyt lankeavat niin yksilölle kuin organisaatiollekin. Innostu ja innosta oppimaan! Alla poimintoja runsaasta joulukuun tarjonnastamme, 2011 aikataulut www-sivuiltamme.
Projektit ketteriksi
Projektin suunnittelu ja läpivienti 1.-3.12. Tietojärjestelmäprojektin suunnittelu ja läpivienti 8.-10.12. Ohjelmajohtaminen - kehityskokonaisuuden strateginen halllinta 2.12. Taitavan projektipäällikön leadership-taidot - asiantuntijoiden johtaminen 16.-17.12. Lean Thinking - Tehosta toimintaa! 13.12. Certified ScrumMaster 22.-23.11. · 20.-21.12. Tehokas ketterä testaus 2.-3.12.
IT-projektit tuottaviksi
IT-sopimukset Prosessien mallintaminen Vaatimusten määrittely ja hallinta Määrittely ja suunnittelu (UML 2.1) ISTQB Sertifioitu testaaja - perustaso Testaus järjestelmän tilaajalle Web-sovellusten testaus 2.-3.12. 15.-17.12. 20.-22.12. 13.-15.12. 8.-10.12. 15.12. 16.-17.12.
Tiedonhallinta kattavaksi
Tietoturvallisuuden hallinta SQL Server tietokantapalvelimen ylläpito ja hallinta SQL Server Reporting Services (SSRS 6236) Oracle 11g: PL/SQL Fundamentals Oracle Database 11g: Administration Workshop II 29.11.-1.12. 1.-3.12. 7.-8.12. 7.-8.12. 13.-17.12.
Arkkitehtuuri, IT-palvelut ja infrastruktuuri vahvaksi
TOGAF 9 Certified 13.-15.12. Yritysverkon suojaaminen ulkoisilta hyökkäyksiltä 13.-15.12. ITIL Foundations (V3) 29.-1.12. · 7.-9.12.Oulu · 15.-17.12. Linuxin vaativa hallinta 7.-9.12. Windows Server 2008 R2 :n uudet ominaisuudet 13.-14.12.
Työskentely sujuvaksi uusin välinein
Lotus Notes käytön perusteet SharePoint 2010 Designer SharePoint Server 2010 käyttöönotto ja hallinta (10174A) Office 2010 Brief - mitä uutta Excel 2007/2010 taulukot ja Pivot-raportointi Photoshop perusteet 1.12. 2.-3.12. 8.-10.12. 15.12. 8.-9.12. 8.-10.12.
Kaikki kurssit: www.tieturi.fi | myyntipalvelu@tieturi.fi | puh. 010 432 1001