Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän sidosryhmälehti 2/2015 Uusi strategia lähtee asiakkaista Sivu 4 Syöpähoidot omasta sairaalasta Sivu 6 Kuntoutukseen uudet tilat Sivu 12
HYKYn toiminta sosiaalija terveyspalvelujen täydellisenä integraationa on uraauurtavaa. Sama malli on tarkoitus toteuttaa koko maassa. Meilläkin integraatiotyö jatkuu edelleen, jotta voisimme tarjota mahdollisimman hyvin toimivat ja asiakkaiden tarpeista lähtevät palvelut. Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet palveluketjujen ja toimintojen yhteensovittamista. Se on ollut vaativa haaste niin johdolle kuin koko henkilöstöllekin. Viiden eri kunnan sosiaalipalvelujen yhdistäminen perusterveydenhuollon ja peruserikoissairaanhoidon toimintojen kanssa on vaatinut jokaiselta melkoista venymistä ja sopeutumistakin, mutta kaikki on onnistunut odotettua paremmin. Siitä annan HYKYn koko henkilöstölle suuret kiitokset. Sanon suoraan, että olen ylpeä koko porukasta. Edellinen yhtymäjohtaja Markku Puro rakensi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation erittäin viisaalla ja toimivalla periaatteella, jossa lääkärit liikkuvat. Sairaalamme mittava ja monipuolinen poliklinikkatoiminta on tästä hyvä esimerkki. Digitalisaatio tulee meitä jatkossa auttamaan esimerkiksi erikoislääkärikonsultaatioiden saamisessa. Sydänambulanssi on puolestaan siitä erinomainen esimerkki. Kaikkia toimintoja ei siis tarvitse keskittää, kunhan meillä on toimivat sopimukset vaativamman erikoissairaanhoidon tarvittavista palveluista. Elämme taloudellisesti hyvin haasteellista aikaa. Jäsenkuntamme, meidän kustannusten todelliset maksajat vaativat meiltä tiukkaa budjettia ensi vuodelle. Kuntien asettamissa raameissa rakennamme budjettia. HYKYn vuosittainen budjettirahoitus tarkoittaa kuntien budjeteista n. 60 prosenttia. Tehokkaimmin vaikutamme kustannuksiin ennalta ehkäisevällä toiminnalla. Terveyden edistäminen ja esim. ikääntyvien ihmisten liikkuvuudesta huolehtiminen ovat tärkeätä ennaltaehkäisyä. Yksi esimerkki on lastensuojelutapaukset, jotka jokainen maksavat 80 000 -140 000 euroa/vuosi. On lapsenkin ja koko perheen etu, että kykenisimme tarttumaan ongelmiin hyvin varhaisessa vaiheessa ja antamaan perheelle apua välttääksemme huostaanoton. Tämä vaatii päiväkotien ja koulujen henkilökunnalta tiivistä yhteistyötä perheneuvolan ja sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Tätä tärkeää yhteistyötä tehdään ja sille toivotan onnea ja menestystä. Kaikkia askarruttaa tällä hetkellä, mikä on HYKYn tulevaisuus? HYKY on kiistatta Forssan seudun tärkein ja myönteisin lippulaiva. Palvelutarjontamme on lähipalvelua ja erittäin monipuolista ja korvaamattoman tärkeää seutukunnan väestölle. 1100 työpaikkaa ovat elintärkeitä niin alan työntekijöille kuin koko seutukunnan elinvoimaisuudellekin. HYKYn toiminnan jatkuminen meidän on alueen viiden kunnan ja Someron kaupungin kanssa yhdessä turvattava. Vastuu on jäsenkunnillamme ja tiedän niiden pitävän HYKYn toimintojen jatkumisen turvaamista elintärkeänä asiana. Maan hallitus tekee lokakuun aikana ratkaisun niistä itsehallintoalueista, joita perustetaan ensin SOTE-alueiksi ja sitten myöhemmin suorilla vaaleilla valittaviksi itsehallintoalueiksi. Alueiden lukumäärä on ratkaisevan tärkeää samoin kuin se alue, johon kuulumme. Kaikki käytössä olevat vaihtoehdot HYKYn toimintojen turvaamiseksi pitää selvittää. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla kuntien yhdessä parin seutukunnalla toimivan palveluntuottajan kanssa perustama osakeyhtiö, jossa kunnilla olisi jatkossakin vahva asema ja enemmistöosakkuus ja päätösvalta. Yksityiset palveluntuottajat osakkaiksi tarvitaan syystä, että sellaista osakeyhtiötäi perustuslain mukaan SOTE-laki ei voisi kumota. Puhtaat kunnalliset osakeyhtiöt se kumonnee. Osakeyhtiö tuottaisi palvelut kuten tähänkin saakka mutta säilyttäisi meillä oman päätösvallan palveluntuotannossamme. Olemme kilpailukykyinen ja osaava palveluntuottaja, jolta SOTE-alue ostaisi palveluja. Odotamme nyt SOTE-alueiden päätöstä ja sitten ryhdymme seutukunnalla rakentamaan HYKYn tulevaisuuden turvaamistoimia. Teemme varmasti parhaamme että HYKYn toiminnot täällä säilyvät. SIRKKA-LIISA ANTTILA HYKYn hallituksen puheenjohtaja SOTEn uranuurtaja Julkaisija: FSHKY Urheilukentänkatu 9 30100 Forssa kirjaamo@fshky.? WWW.FSHKY.FI Toimitus & Taitto: Mainossatama Oy posti@mainossatama.? Painosmäärä: 5 000 kpl Paino: ForssaPrint Ilmoitusmyynti: pirjo.makinen@mainossatama.? PÄÄKIRJOITUS 3
FSHKY:n visiona on olla ihmisläheisten hyvinvointipalvelujen ja positiivisen asiakaskokemuksen edelläkävijä. FSHKY tunnetaan Suomen tehokkaimpana sosiaalija terveydenhuollon prosessien yhteensovittajana. Uusi strategia painottaa, että yhteiskunta ympärillä muuttuu koko ajan, ja kuntayhtymän on muututtava sen mukana. FSHKY:n uusi strategia hyväksyttiin kuluneena kesänä. Strategia piti päivittää, sillä toiminnan juoni muuttui merkittävästi 2014 vuoden alussa, jolloin terveydenhuollon kuntayhtymästä tuli hyvinvointikuntayhtymä ja terveydenhoidon palvelujen rinnalle tulivat kuntien sosiaalihuollon palvelut. Strategia ja tavoitteiden toteutuminen edellyttävät, että niiden eteen tehdä työtä. Mitä strategian tärkeimmät kehityskohteet tarkoittavat vanhuspalveluissa ja erikoissairaanhoidossa? JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Strategiassa on mainittu, että esimiestyön tulee olla tasalaatuista ja työntekijän huomioivaa. Esimiehen rooli on luoda toimintaedellytyksiä ideoille, osaamiselle ja onnistumiselle. Arjen työn pitää olla hyvin organisoitua niin, että kaikkien osaaminen saadaan tehokkaasti käyttöön. – Meillä on vanhustyössä 13 esimiesasemassa olevaa henkilöä. Johtamisessa tavoitteena on erityisesti tasalaatuisuus, joka nousi esille vahvasti myös hoitohenkilöstölle suunnatussa kyselyssä. Vanhustyössä varsinainen työ tehdään asiakkaan ja hoitajan välillä ja siksi meillä on eniten esimiehiä myös siellä perustyössä. Johtaminen on keskitetty siis juuri sinne, missä sitä tarvitaan, kertoo vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja ANNUKKA KUISMIN. – Erikoissairaanhoidossa potilaiden hoitaminen on luonnollisesti pääosassa. Esimiehiltä vaaditaan kuitenkin monipuolista osaamista talousasioista ja johtamisesta. Esimiesten pitää osata budjetoida, kilpailuttaa ja ennakoida. Toiminta ja talous kulkevat tiukasti käsi kädessä, se tarkoittaa myös sitä, että kaikessa työssä keskitytään järkevään tekemiseen, toteaa erikoissairaanhoidon palvelualuejohtaja TAINA HAMMARÉN. – Kuntayhtymässä on alkamassa laaja esimieskoulutus, joka koskee koko organisaatiota. Sille on tilausta ja paljon odotuksia, jatkaa Kuismin. ASIAKASLÄHTÖISYYDEN KOROSTAMINEN Asiakaslähtöisesti ajateltuna kaiken toiminnan tulee perustua asiakkaiden tarpeisiin. Asiakkaita ei pompotella, vaan ensimmäisen yhteydenoton jälkeen vastuu siirtyy hykyläiselle. – Me olemme siirtyneet päivystyksessä triage-hoitoon eli potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Jokainen potilas, jokainen asiakas luonnollisesti pitää omaa asiaansa kiireellisenä ja haluaa hoitoa nopeasti. Siksi onkin tärkeää, että heille myös kerrotaan tällaisesta kiireellisyysluokituksesta. Silloin ei synny turhaa mielipahaa siitä, että joku pääsee nopeammin hoitoon. Useimmiten asiakkaille kiire ja työnteko eivät näyttäydy, sillä työ tehdään ovien takana huoneissa. Olemme käyneet paljon keskustelua siitä, että työn teossa osattaisiin asettua asiakkaan asemaan. Miten jokainen haluaisi, että itseään kohdeltaisi? kuvailee Hammarén. – Kaikki toiminta lähtee asiakkaan tarpeesta. Siksi meillä on palveluohjaajat erityisessä roolissa. He osaavat neuvoja ja ohjata asiakkaat oikean hoidon pariin ilman pompottelua. Kun palveluohjaajat tekevät työnsä hyvin, kaikki muut 400 voivat keskittyä omaan työhönsä, sanoo Kuismin. FSHKY toimii luotettavasti yhdessä asiakkaan kanssa F S H K Y 4
TOIMINNAN SUJUVUUDEN JA JOUSTAVUUDEN LISÄÄMINEN Tämä tarkoittaa, että asiat hoidetaan nopeasti ja joustavasti. Työprosessit ovat selkeitä, säännöt eivät saa kahlita toimintaa tai estää uusien ideoiden käyttöönottamista. Turhia ja tarpeettomia tilastointeja ei kerätä. – Tämä on ennen kaikkea johtamiskysymys. Johtamisella pyritään siihen, että työ sujuu hyvin. Se tarkoittaa myös sitä, että ei kehitetä turhia sääntöviidakoita, jotka vaikeuttavat työtä, toteaa Annukka Kuismin. – Meidän näkökulmasta toiminnan sujuvuus näyttäytyy esimerkiksi jatkohoitoon ohjaamisessa. Kun heti osataan arvioida hoidon tarve oikein, turha pompottelu loppuu. Yhteistyö vanhustyön kanssa on hyvä esimerkki lyhentyneistä hoitoajoista, kun jatkohoitoon siirto sujuu hienosti. Toisaalta ihminen ei ole kone, eikä kaikkea voi aina ajatella insinöörimäisesti, Taina Hammarén kertoo. TIEDOTTAMISEN JA TIEDONKULUN PARANTAMINEN Tehdyistä päätöksistä ja muutoksista kerrotaan ensimmäisenä henkilöstölle. Lähtökohtana on keskinäinen kunnioitus ja arvostus. Hyvällä tiedonkululla onnistumme myös palvelualuerajat ylittävässä yhteistyössä. Ennalta ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen tukevat uusia toimintamalleja. – Tiedon kulku ja sen puute on jokaisen organisaation kulmakiviä. Mutta tämänkin eteen tehdään työtä. Tärkeintä on osata tiedottaa oikealla tavalla, ettei tule väärinymmärryksiä. Se koskee sekä sisäistä että ulkoista tiedottamista, pohtii Hammarén. – Tasapuolinen ja samanaikainen tiedottaminen on haasteellista työyhteisössä, jossa tehdään töitä kolmessa vuorossa. Tämä on taas kerran niitä johtamisasioita. Täytyy osata ymmärtää toisen työtä, että onnistuu omassa työssään, summaa Kuismin. MIKSI OLEMME OLEMASSA – MISSIO EDISTÄMME HYVINVOINTIA. Me olemme olemassa edistääksemme asiakkaidemme hyvinvointia, elämänlaatua ja toimintakykyä. Tehtävämme on tukea asiakkaiden elämää helposti lähestyttävillä palveluilla tutussa ja turvallisessa ympäristössä. MIKÄ ON TAVOITTEEMME – VISIO Olemme ihmisläheisten hyvinvointipalveluiden ja positiivisen asiakaskokemuksen edelläkävijä. Meidät tunnetaan Suomen tehokkaimpana sosiaalija terveydenhuollon prosessien yhteensovittajana. MIKÄ ON MEILLE TÄRKEÄÄ – ARVOT • Luottamus • Yhteistyö • Rohkeus • Ihmisläheisyys MILLÄ ME ONNISTUMME – STRATEGISET VALINNAT • Paras asiakaskokemus • Sosiaalija terveydenhuollon prosessien yhteensovittaminen • Henkilöresurssin käytön optimointi 5
Monet syöpähoidot voidaan toteuttaa lähipalveluna. Forssan sairaalan syöpätautien poliklinikalla annetaan solunsalpaajahoitoja sekä reumatautien biologisia lääkehoitoja ja erilaisia pistoshoitoja. Syöpähoidot lähellä omassa sairaalassa Forssan sairaalan syöpätautien poliklinikalla oli viime vuonna 1602 potilaskäyntiä. Solusalpaajahoitoja annettiin samana aikana 319 kertaa. Syöpäpotilaiden hoitaminen Forssassa on mahdollista Tyksin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen ansiosta. Syöpätautien erikoislääkäri työskentelee Forssassa kolmena päivänä viikossa. Poliklinikalla työskentelee lääkärin lisäksi kolme sairaanhoitajaa, jotka ovat perehtyneet syöpää sairastavien potilaiden hoitoon ja ohjaukseen. Tämän vuoden alusta on aloitettu uudenlainen ohjaavan sairaanhoitajan vastaanotto, jolla tuetaan potilaan hoidon siirtymistä syöpätautien poliklinikalta perusterveydenhuollon piiriin. – Syövän hoitoon voidaan käyttää sekä suun kautta että suonensisäisesti annettavia solunsalpaajia. Suun kautta otettava lääkehoito tapahtuu kotona lääkärin ohjeiden mukaan. Hoito aloitetaan aina sellaisena päivänä, jolloin lääkäri on paikalla, kertoo syöpätautien erikoislääkäri PEKKA MALI. Forssassa pyritään hoitamaan kaikki yleisimpien syöpäsairauksien, kuten rintasyövän, suolistosyöpien, eturauhassyövän ja munuaissyövän hoito. – Vaativaa erityisosaamista ja sädehoitoa vaativa syöpähoito on järkevä keskittää suuriin hoitoyksiköihin. Esimerkiksi kivessyöpä on harvinainen ja siksi sen hoito tapahtuu yliopistosairaaloissa, kertoo Mali. HOITOA TARVITAAN JATKOSSAKIN Syöpäpotilaiden määrän ennustetaan kasvavan merkittävästi suurten ikäluokkien vanhetessa. – Syöpää esiintyy eniten 60–70-vuotiailla. Suomessa todetaan vuosittain kaikkiaan noin 30 000 uutta syöpätapausta. Miehillä yleisimmät syöpätyypit ovat eturauhassyöpä, keuhkosyöpä ja suolistosyövät. Naisilla puolestaan todetaan eniten rintasyöpää, suolistosyöpiä ja kohtusyöpää, kertoo Pekka Mali. Erilaiset seulonnat ovat lisänneet syöpätautien toteamista, mutta toisaalta myös hoidosta saadaan hyviä tuloksia. – Suomessa erityisesti rintasyövästä paranemisessa on hyvät tulokset. Erilaisia hoitomuotoja otetaan myös käyttöön, esimerkiksi immunologiset hoidot, Mali toteaa. Syöpätautien poliklinikka toimii Forssan sairaalassa neljänä päivänä viikossa, tiistaista perjantaihin. Tällä hetkellä hoitoja annetaan kahdessa huoneessa, joissa on yhteensä 8 potilaspaikkaa. Sytostaatit valmistetaan sairaalan lääkekeskuksessa, mikä mahdollistaa joustavan palvelun. F S H K Y 6
Selkäkipuja voi hoitaa sähkön avulla, mikä mahdollistaa liikkumisen. Fysioterapeutti Riikka Saarela harjoittaa asiakkaan kanssa selän lihaksia. Fysioterapeutti tietää uusimmat apukeinot Liike on paras lääke Vakava sairauskaan ei ole välttämättä syy lopettaa liikkumista. Liikunta voi jopa nopeuttaa paranemista. Kutomon ammattilaiset räätälöivät toipilaille parhaat hoito-ohjelmat. Liikkeen jatkuminen ja liikunta ovat välttämättömiä hyvinvoinnille ja sairauksista toipumiselle. Jos liike pysähtyy, fysioterapeutti poistaa kivun ja auttaa jatkamaan. – Esimerkiksi monelle syöpää sairastavalle on suuri helpotus kuulla, että liikunta ei ole hoitojenkaan aikana kielletty. Päinvastoin, monet tutkimustulokset osoittavat, että liikunta parantaa syöpäpotilaiden elämän laatua ennen ja jälkeen hoitojen, sanoo fysioterapeutti MINNA PENTTILÄ. – Ihminen on tehty liikkumaan. Se on perusfysiologiaa, joka ei muutu mihinkään vaikka mitä hyvinvointituotteita tulisi tulvimalla ovista ja ikkunoista. Liikkuva ihminen on terve ja voi hyvin. Kutomon Fysioterapia ja Liikuntakeskuksessa jokainen voi liikkua omalla tavallaan. Kymmenien eri ryhmäliikuntatuntien lisäksi on mahdollisuus yksilöharjoitteluun. – Sairaudesta toipuvalle ryhmäliikuntatunnit voivat olla liian rajuja. Silloin yksilöllinen harjoittelu korostuu. Kuntosalilla voi liikkua ja vahvistaa lihaskuntoa oman kunnon ja tuntemuksien mukaan, Penttilä kertoo. FYSIOTERAPEUTTI POISTAA KIVUN Kun kipu estää normaalin liikkumisen, tarvitaan ammattilaisen apua. Fysioterapeuttien tehtävänä on poistaa kipu niin, että liike palautuu. – Fysioterapeutin lääke on liike. Lääkkeillä voidaan poistaa kipua, mutta niillä ei paranneta liikettä eikä palauteta rajoittuneita liikeratoja entiselleen. Fysioterapeutin kanssa ja avulla voi itse lähteä vahvistamaan liikeratoja ja lihaskuntoa, Penttilä kertoo. – Fysioterapeutilla on kokonaisvaltainen näkemys asiaan. Normaalin liikkeeseen palaaminen voi tapahtua vaikka puolen vuoden mittaisen hoitojakson aikana, joka pitää sisällään myös omaa liikuntaa ja kuntoutusta. Kutomon Fysioterapian yhdeksän fysioterapeuttia ovat erikoistuneet moniin osa-alueisiin. Liikkeen ja liikkumisen parantamisessa voidaan hyödyntää kipuhoitoja (akupunktio, sähkökipuhoidot, lymfa, ultraääni), pehmytkudosja nivelkäsittelyjä (fascia-käsittelyt ja LPG-hoidot) sekä liikeharjoitteita. – Olemme panostaneet monipuolisuuteen ja käytössämme on alan huipputeknologiaa ja osaamista. Arvioimme jokaiselle asiakkaalle henkilökohtaisesti sopivan hoitomuodon ja toimivat menetelmät, toteaa Minna Penttilä. WWW.VKFYSIO.FI PUHELIN (03) 435 4665 YRITYSYHTEISTYÖ 7
Sosiaalialan ohjaaja Pasi Karhi ja sairaanhoitaja Janika Enroth kuuluvat Tukikoti Tasapainon moniammatilliseen tiimiin. Pysähdys ja tuki nuorelle Tukikoti Tasapaino on tarkoitettu avun tarpeessa oleville lapsille, nuorille sekä heidän perheilleen. – se on ennalta ehkäisevää lastensuojelua ja perheen kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä. Ympärivuorokautisessa kodinomaisessa sijaishuoltopalvelussa keskitytään erityisesti neuropsykiatriseen kuntoutukseen. Forssalaisessa Tukikoti Tasapainossa koko henkilökunta on kouluttautunut tai kouluttautumassa toimimaan neuropsykiatristen kuntoutusmenetelmien mukaan. Neuropsykiatrinen häiriö on aivotoiminnan poikkeama, joka heijastuu tapaan hahmottaa maailma ja toimia siinä. Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat mm. ADHD, Aspergerin oireyhtymä ja Touretten oireyhtymä. – Näillä lapsilla ja nuorilla perinteiset kasvatusja palkitsemismenetelmät eivät toimi. heidän kanssaan on toimittava käytännönläheisesti, strukturoidusti ja tavoitteellisesti. Puhutaan ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta, jossa nuoren oma osallisuus sekä motivoituminen oman elämän hallintaan ovat keskeisessä asemassa. Tavoitteet pidetään hyvin selkeinä ja konkreettisina, kertoo tukikodin johtaja MIA STARK. – Hyvä esimerkki on viikko-ohjelman tekeminen yhdessä nuoren kanssa. Se pilkotaan tarpeen mukaan jopa viiden minuutin jaksoihin, mutta oleellista on juuri se nuoren oma osallisuus ohjelman tekoon, jotta nuori siihen pystyy myös sitoutumaan. Neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät nuoret ovat tottuneet saamaan paljon negatiivista palautetta, siksi että he eivät pysty säätelemään toimintaansa samalla tavalla kuin muut nuoret. – Nuorten kanssa pitää ehdottomasti välttää syyllistämistä. Asioita pitää lähestyä positiivisuuden kautta, jotta itseluottamus kasvaisi ja itsetuntemus vahvistuisi. ESTETÄÄN SÄRKYMÄSTÄ Tukikotiin tullaan avohuollon tukitoimena, kiireellisesti sijoitettuna tai huostaanotettuna. – Varhainen puuttuminen on tärkeää. Avun tarpeeseen pitäisi pystyä edelleen kunnissa reagoimaan aikaisemmin. Silloin me voisimme estää rikkoutuminen sen sijaan että me korjaamme jo rikkoutunutta, Mia Stark sanoo. – Kaikki lapsiin ja nuoriin tehdyt sijoitukset ovat pitkäaikaisia sijoituksia tulevaisuudelle, niitä ei saisi nähdä ja arvioida vain pelkästään suhteessa lyhytaikaisten kustannusten pohjalta. tukikoti tasapainossa on paikka seitsemälle lapselle tai nuorelle. Sosiaalija terveydenalan ammattilaisia tukikodissa työskentelee yksitoista. Myös koko perheelle on tarjolla kuntoutusta arjessa pärjäämiseen Perhekoti Pauliinassa Jokioisilla. Perhekodissa asuu kerrallaan viisi perhettä, joita ohjaa kahdeksan ammattilaista. Kokonaisuudessaan työryhmä koostuu 20 alan ammattilaisesta. – Asiakkaamme tulevat ympäri Etelä-Suomea. Palvelukokonaisuutemme on näissä kunnissa koettu toimivaksi sosiaaliseksi investoinniksi, joka ehkäisee kuntien lastensuojelumenojen pitkäaikaisia kustannuksia, Stark toteaa. WWW.TUKIKOTI.FI YRITYSYHTEISTYÖ 8
FSHKY:n perhepalveluiden palvelualuejohtaja Margit Rajahalme (oik.) ja lastensuojelun päällikkö Riikka Lammintausta-Mäkelä toivovat, että perheet hakisivat apua ongelmiinsa ajoissa. Uusi sosiaalilaki on tuonut lastensuojelun palvelut helpommin saavutettavaksi. Perheet saavat apua arjen vaikeuksiin ilman lastensuojeluilmoitusta ja lastensuojelun asiakkuutta. Pelkkä pyyntö riittää Aikaisemmin lastensuojelun palvelujen pariin pääsi vain lastensuojeluilmoituksen ja lastensuojeluasiakkuuden kautta. Huhtikuun alussa voimaan astunut uusi sosiaalilaki siirsi osan lastensuojelun palveluja osaksi sosiaalihuollon yleispalveluja. – Tavoitteena on, että apua haettaisiin varhaisessa vaiheessa, silloin kun ongelmat ovat vielä pieniä, toteaa FSHKY:n perhepalveluiden palvelualuejohtaja MARGIT RAJAHALME. – Toki matalan kynnyksen palvelut ja varhainen tuki ovat olleet tavoitteitamme jo ennen lakimuutosta. Nyt siihen on myös lain tuoma velvollisuus ja oikeus. Jos aikaisemmin lastensuojelun palvelujen pariin pääsi vain tekemällä lastensuojeluilmoituksen, nyt pelkkä yhteydenotto riittää. Lakimuutoksen toivotaan madaltavan lapsiperheiden kynnystä hakea apua. – Teemme yhteydenoton perusteella palvelutarvekartoituksen ja selvityksen lastensuojelun tarpeesta. Me arvioimme nyt kokonaisvaltaisesti muutakin sosiaalihuollon tarvetta, ei ainoastaan lastensuojelun osalta. Perhe saa siis helpommin apua ongelmiinsa, kertoo lastensuojelun päällikkö RIIKKA LAMMINTAUSTA-MÄKELÄ. – Lastensuojeluilmoituksessa on sellainen negatiivinen sävy, vaikka se ei missään nimessä saisi olla este hakea apua. Lastensuojeluilmoituksen tarkoituksena on varmistaa lapsen ja perheen paras. LAPSEN JA PERHEEN PARHAAKSI Yhteydenotto lastensuojeluun voi tulla perheeltä tai lapselta itseltään, usein yhteyttä ottaa toinen alan ammattilainen. – Missä huoli ensimmäisenä herää, niin sieltä otetaan yhteyttä. Se on koko palvelujärjestelmämme velvollisuus. Uuden lain myötä ilmoitusvelvollisuus vielä korostuu, sanoo Rajahalme. Lastensuojelun tarve lisääntyy koko ajan. Taustalla on vanhempien ja lasten päihteidenkäyttö, mielenterveyden ongelmat sekä kasvatukseen ja vuorovaikutukseen liittyvät puutteet. Voi olla, että lapselta puuttuu kokonaan rajat ja emotionaalinen suhde vanhempiin. – Lastensuojelu ei ole peikko, vaan se tarjoaa tukea perheelle sillä ajatuksella, että lapset voisivat asua kotona vanhempiensa kanssa. Huostaanottokin voi olla käänteen tekevä ennalta ehkäisevä toimenpide, joka havahduttaa ongelmien ratkomiseen, Lammintausta-Mäkelä kertoo. F S H K Y 9
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä täyttää kohta kaksi vuotta. Miltä näyttävät uuden organisaation ensimetrit, miten yhteen hioutuminen on mennyt työntekijöiden näkökulmasta? Luottamusmiehet Arto Marjamäki ja Kristiina Nieminen kertovat. – Koko 2000-luku on ollut pelkkää muutosta. Jotenkin me olemme oppineet elämään sen kanssa, toteaa Julkisalan Koulutettujen Neuvottelujärjestö Juko ry:tä edustava ARTO MARJAMÄKI. – Eivätkä muutokset tähän lopu. SOTE-uudistus on koko ajan mörkönä taustalla. Tiedetään, että jotain tulee tapahtumaan, mutta kukaan ei vielä tiedä mitä, jatkaa sosiaalija terveysalan ammattijärjestö Tehyä edustava KRISTIINA NIEMINEN. Hyvinvointikuntayhtymän toiminta alkoi 1.1.2014. Toimivaan terveydenhuollon kuntayhtymään yhdistettiin silloin kuntien sosiaalija vanhuspalvelut. – Täällä sairaalarakennuksessa tuskin muutosta huomaa. Ja asiakkaiden näkökulmasta asiat hoituvat hyvin jokaisessa yksikössä, mikä on tietenkin pääasia. Mutta kyllä meillä luottamusmiehillä on hommat lisääntynyt. Tulipaloja saa olla sammuttamassa entistä useammin, Nieminen sanoo. – Työntekijöille uusi suurempi työnantaja näkyy konkreettisesti henkilöstöhallinnon asioissa. Vastauksia esimerkiksi palkkaa koskeviin kysymyksiin saa odottaa välillä pitkään. FSHKY laitettiin nopeasti pystyyn, eikä henkilöstöhallinto pysynyt perässä, kertoo Marjamäki. Hyvinvointikuntayhtymän yksi suurimpia hallinnollisia uudistuksia on työntekijöiden palkkaharmonisointi. Samasta työstä kun pitäisi saada sama palkka, mutta käytännöt ovat olleet jokaisessa kunnassa erilaiset. – Kentällä ollaan tämän uudistuksen suhteen jo kärsimättömiä, Nieminen toteaa. MITEN MAMMUTTI LIIKKUU? Molemmat luottamusmiehet ovat ylpeitä siitä, että kuntayhtymällä on hyvä maine ja että asiakkailta satelee kiitosta. Toimivat lähipalvelut ovat turvattu ainakin toistaiseksi. – Sellainen suuren ihannointi on nyt vallalla. Se näkyy SOTE-uudistuksessa ja vähän joka puolella muutenkin. Kuitenkin meillä on näyttää, että meidän malli on tehokas, taloudellinen ja toimiva. On pelkästään etua asiakkaalle, että lääkärit tuntevat toisensa ja että kaikki tietävät, mitkä asiat voi hoitaa oman talon sisällä, sanoo Arto Marjamäki. – Tämä uusi kuntayhtymä on suuri, mutta voisin väittää, että yhteistyö sujuu eri yksiköiden välillä jo hyvin. Yhden luukun taktiikka toimii. Esimerkiksi osaamiskeskuksessa, jossa itse työskentelen, meillä on kotiutuksessa aina mukana moniammatillinen tiimi. Mietitään samalla kerralla palaverissa mitä palveluja asiakas tarvitsee kotiin ja minkälaista tukea ylipäätänsä, Kristiina Nieminen kertoo. Isolla organisaatiolla on suuret linjat ja päätöksenteko karkaa työntekijän näkökulmasta liian kauas. – Kyllä suuri organisaatio on aina haaste. Siinä tarvitaan esimiehiltä taitoa vetää isoja linjoja ja keskittyä olennaisiin ja toisaalta varmistaa se, että jokaisen ääni kuuluu. Minunkin esimies oli aikanaan terveyskeskuksen johtoryhmässä, mutta nykyään ei ole enää, Marjamäki toteaa. – Iso organisaatio on vaikea hallita. Me luottamusmiehet ehkä jo jotenkin sen hallitsemme. Jos organisaatio tästä vielä kasvaa, niin onko se kenkään hallittavissa. Miten mammuttia liikutellaan? Meidän mielestämme valtava organisaatio ei ole ainakaan asiakkaan etu, Nieminen ja Marjamäki ynnäävät. ISO ei ole pelkästään kaunista F S H K Y 10
Suuressa organisaatiossa on haasteensa. Onneksi käytännön työt sujuvat ja asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluihin, kertovat FSHKY:n luottamusmiehet Kristiina Nieminen ja Arto Marjamäki. 11
Osaamiskeskus siirtyy remontin tieltä väistötiloihin ensi vuoden alusta. Kuntouttaminen jatkuu entiseen malliin, mutta paikkana ovat erikoissairaanhoidon osastot. Forssalaisten kotihoitoa tukeva jaksohoito järjestetään remontin aikana Jokioisilla. Kuntoutuksen uudet tilat Korkeavahan osaamiskeskuksen tiloissa alkaa remontti ensi vuoden alussa. Vanhat terveyskeskuksen vuodeosaston tilat uudistetaan vastaamaan paremmin nykyistä toimintaa eli kuntouttamista. Osaamiskeskuksessa on 23 asiakaspaikkaa, joista puolet on tarkoitettu intensiivikuntoutukseen ja toiset puolet jaksohoitoon kotihoidon ja omaishoidon tukemiseksi. – Jaksohoito järjestetään remontin ajan Jokioisten Intalankartanon palvelukeskuksessa. Intensiivikuntoutuspotilaille järjestetään tilat sairaalan tiloista, kertoo FSHKY:n perusterveydenhuollon palvelualuejohtaja JARMO RUOHONEN. – Rahoituksesta riippuen remontti voi laajentua myös fysioterapian ja apuvälinelainaamon osiin, jolloin saisimme koko kuntoutuskokonaisuuden selkeästi yhteen. Osaamiskeskuksessa tavoitteena on kuntouttaa asiakkaat kotiin sairauden jälkeen tai tukea kuntoutuksella kotona pärjäämistä. Osaamiskeskuksessa tehdään töitä moniammatillisissa tiimeissä, joissa on mukana mm. eri erikoisalojen lääkäreitä, fysioterapeutteja, hyvinvointiteknologian asiantuntijoita sekä puheja ravitsemusterapeutit ja kuntouttamiseen omistautunut osaamiskeskuksen oma hoitohenkilökunta. – Kotiutumisesta ja kotona asumisesta tehdään mahdollisimman turvallinen. Se on yksi osa kuntoutumisprosessia, Ruohonen toteaa. KOTIA KOHTI ANTTI LEHTI oli viime heinäkuussa urheilemassa, kun päässä yhtäkkiä pimeni. Lehti sai aivoverenvuodon ja oli sen jälkeen sairaalahoidossa Tampereella ja Hämeenlinnassa. Nyt Lehti on ollut pari viikkoa osaamiskeskuksessa kuntoutumassa. – Tavoitteena on kuntoutuminen ja kotiin pääseminen, Lehti toteaa. Kuntoutuksessa päivät kuluvat tuttujen rutiinien mukaan herätyksineen, pesuineen, syömisineen ja harjoitteluineen. Jokainen päivä harjoitellaan, viikolla fysioterapeutin ja puheterapeutin kanssa ja viikonloppuisin hoitajien kanssa. Motivaatiota tarvitaan ja kärsivällisyyttä edetä päivä kerrallaan. Olen koko ikäni urheillut paljon ja samalla asenteella suhtaudun myös kuntoutukseen, kertoo Antti Lehti. Aivoverenvuoto aiheutti Lehdelle toispuoleisen halvauksen. Nyt halvaantuneelle puolellekin on saatu eloa ja liikettä aikaiseksi. – Hurjia askeleita olemme edenneet parin viikon aikana. Täällä osaamiskeskuksessa on erittäin ystävällinen ja ammattitaitoinen henkilökunta. Hienoa, että on tällainen paikka olemassa. F S H K Y 12
Kotihoito Hoivasydän tukee kotona asuvia vanhuksia, helpottaa lapsiperheiden arkea ja antaa ammattitaitonsa vammaisten hoitoon. Kokonaisvaltainen kotihoito tehdään suurella sydämellä kiireettömästi ja luotettavasti. Luottavaisin mielin kotona 87-vuotias forssalainen EEVA KOUKI asuu tyytyväisenä omassa kodissaan, siitäkin huolimatta, että muistin kanssa on ongelmia ja asioilla käyminen on vaikeaa. Koukin luona käy kolme kertaa päivässä hoitajat, kerran FSHKY:n kotipalvelu ja kaksi kertaa Hoivasydämen hoitajat. – Seurustelu on tärkeintä. Olen tällainen seurallinen höpöttäjä, ilman näiden ihanien ihmisten käyntejä tulisin ihan mökkihöperöksi, Eeva Kouki hymyilee. Koukin poika JUSSI-PEKKA KOUKI kertoo olevansa äitinsä tavoin erittäin tyytyväinen Hoivasydämen palveluihin. – Asun Turussa ja käyn äitini luona kerran tai kaksi viikossa. Hoivasydämen hyvän palvelun ansiosta voin asua luottavaisin mielin Turussa ja äitini saa asua omassa kodissaan. En pärjäisi mitenkään ilman tällaista palvelua. Omaisen näkökulmasta on tärkeää, että asiat hoituvat niin kuin on sovittu. – Arvostan sitä erityisesti, että aina kun tulen äitini luona käymään, koti on siistissä kunnossa. Hienoa on myös se, että samat tutut ihmiset käyvät äitini luona. Meillä on yhteydenpitoon vihko, johon jokainen äitini luona käynyt merkkaa tehdyt asiat. Se toimii hyvin, Jussi-Pekka Kouki kertoo. KIIREETTÖMÄSTI KUNNIOITUKSELLA Hoivasydämen arvoihin kuuluvat kunnioitus, kiireettömyys ja luotettavuus. – Meillä on aikaa hoitaa koko ihmistä, ei vain kotia tai sairautta. Meillä on aikaa jutella, käydä ulkona ja istua kahvikupposen ääressä, kertoo Hoivasydämen yrittäjä KATARINA HAAPANEN. – Me myös kunnioitamme jokaisen omia toiveita ja tapoja. Tulemme asiakkaan kotiin vieraana, emme päsmäröijinä. Palvelun tarve suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja hänen läheisten kanssa. Perustoiminnan lisäksi Hoivasydän pystyy vastamaan päivystysluonteisiin, nopeisiin tarpeisiin, kuten lääkärissä tai kaupassa käynteihin. Kotihoivapalvelut sisältävät hoivaa ja huolenpitoa, lääkehoidosta huolehtimisen, kylvettämisen, kauppapalvelut, asiointiavun ja ulkoilun – jokaiselle oikeat palvelut tarpeen ja toiveiden mukaan. WWW.HOIVASYDAN.FI PUHELIN 050 502 2244 YRITYSYHTEISTYÖ 13
Ilta-aikaan ja viikonloppuihin sijoittuva hammaslääkäripäivystys siirtyy vuoden 2016 alusta Hämeenlinnaan. Päivystys on ollut kuluneen vuoden ajan Turussa. Vuoden 2015 alusta voimaan astunut muutos päivystysasetuksessa sanoo, että virka-ajan ulkopuolista hammaslääkäripäivystystä on tarjottava ja se on järjestettävä yhdessä pisteessä sairaanhoitopiirin alueella. – Päivystys oli ylimenokauden ajan Turussa. Nyt päivystys siirtyy ensi vuoden alusta Hämeenlinnaan keskussairaalan poliklinikalle, kertoo FSHKY:n perusterveydenhuollon palvelualuejohtaja JARMO RUOHONEN. Virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys koskee ilta-aikoja, viikonloppuja ja arkipyhiä. Virka-aikana hammaslääkäripäivystyspalveluja saa edelleen Forssan sairaalan päivystyspoliklinikan yhteydessä toimivalta päivystysvastaanotolta. – Kysyntää virka-ajan ulkopuoliselle päivystykselle on niin vähän, ettei sitä ole järkevää järjestää omana toimintana. Arvio tämän vuoden päivystystarpeelle on kokonaisuudessaan 45–50 käyntiä, Ruohonen toteaa. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys on tarkoitettu välttämätöntä kiireellistä hampaiden ja suun hoitoa tarvitseville potilaille. Hoitoon ottamisen syitä ovat mm. voimakas hammassärky, suun ja leukojen alueen turvotus, nielemisvaikeus tai hammastapaturma. HAMMASLÄÄKÄRIPULA HELPOTTAMASSA Kuntayhtymässä ollaan parhaillaan täyttämässä kahta avoimena ollutta hammaslääkärivirkaa. Uudet virat helpottavat hammaslääkäripulaa, mutta vielä on edelleen paikkoja avoimena. Uusilla rekrytoinneilla pystytään ylläpitämään nykyinen palvelutaso. – Hammaslääkäripula ei ole enää niin akuutti kuin muutamia vuosia sitten. Koulutuspaikkoja Suomessa on lisätty ja lisäksi apuna on kansainvälinen rekrytointi, jonka kautta on suhteellisen paljon ulkomaisia hakijoita avoimiin virkoihin. Kaikki keinot on otettu rekrytoinnissa käyttöön, sanoo Ruohonen. Kuntayhtymän alueella on tällä hetkellä keskimääräisesti 67 päivän odotus hammaslääkärin vastaanotolle. Suuhygienistille odotusaika on 28 päivää. – Olemme aiemmin paikanneet lääkärivajausta lisäämällä suuhygienistejä, jotka voivat tehdä paljon itsenäistä työtä. Työnjakoa hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välillä kehitetään koko ajan. – Hoitotakuu toteutuu hyvin. Kuntayhtymän sisällä odotusajat vaihtelevat aika paljon, mutta missään kuntayhtymän kunnista se ei ylitä hoitotakuun kuuden kuukauden rajaa. Hammaslääkäripäivystys Hämeenlinnaan F S H K Y 14
FSHKY:n työterveyden työterveyslääkäri Eeva Kankaanpää ja työterveyshoitaja Liisamari Vikman kävivät työpaikkakäynnillä Forssan Metallitöillä ja tutustuivat työsuojeluvaltuutettu Jorma Kalliosaaren (vas.) ja tuotantopäällikkö Juha Sulan kanssa poistoilmalaitteeseen. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö sekä työja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työnantajan ja työterveyshuollon tiiviillä yhteistyöllä voidaan puuttua nopeasti ongelmakohtiin. Forssan Metallityöt Oy:ssä tehdään teollisuustyötä, yrityksessä valmistettavilla teräsja palo-ovilla on reilusti kokoa ja kiloja. Vaikka työtä helpottamassa on nostimia ja muita apuvälineitä, työ pitää sisällään nostamista ja kääntämistä. Vaivoina ovat muun muassa tukija liikuntaelinsairaudet, jotka näkyvät myös sairauspoissaoloissa. – Seuraamme sairauspoissaoloja ja pitkittyneisiin poissaoloihin pyrimme puuttumaan nopeasti. Meillä on työterveyshuollon kanssa sopimus, että he reagoivat heti, jos samasta aiheesta on paljon poissaoloja tai jos ne kohdistuvat samoihin työntekijöihin, kertoo Forssan Metallitöiden tuotantopäällikkö JUHA SULKA. – Tärkeämpää on kuitenkin varhainen tuki ja sairauksien ennalta ehkäiseminen. Meiltä on muun muassa työfysioterapeutti käynyt paikan päällä tutustumassa työasentoihin ja antanut niihin myös suosituksia, toteaa FSHKY:n työterveyslääkäri EEVA KANKAANPÄÄ. Varhainen työkyvyn tuki on kirjattu myös Forssan Metallitöiden työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja työkyvyn tukitoimista on keskusteltu työnantajan ja työterveyshuollon välisissä tapaamisissa. – Tietenkin tavoitteenamme on että kaikki työntekijät ovat hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa. Työkykyä pyritään tukemaan monin tavoin, minkä toivotaan näkyvän myös siellä tilastoissa, sanoo Sulka. LAKISÄÄTEISTÄ JA ENEMMÄN Työterveyshuollon järjestäminen on lakisääteistä. Se pitää sisällään säännölliset toimintasuunnitelmat, työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, työkyvyn tukemisen sekä neuvonnan ja ohjauksen. Lakisääteisen terveyshuollon lisäksi työnantaja voi järjestää vapaaehtoisesti myös sairaanhoidon. Forssan Metallitöillä sairaanhoidon järjestäminen työntekijöille varmistaa sen, että sairauspoissaolot eivät turhaan pitkity. – Me arvostamme sitä, että työterveyteen saa yhteyttä juuri silloin kun on tarve ja että myös hoitoon pääsee nopeasti. On kaikkien etu, että asioihin puututaan heti ja että hoito alkaa heti, Sulka toteaa. Työterveys yrityksen tukena F S H K Y 15