Farmi 9/2014 - Lehtiluukku.fi

Maaseudun aikakauslehti Nro 9/2014 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 14009 Palautusvko 2014-50 6 414881 667773 166777-1409
Kotimainen Pellon EvoLED -valaisinjärjestelmä Energiaystävällinen, kustannustehokas ja paloturvallinen Plug&Play-valaisinjärjestelmä kotieläintiloille • Nopea asentaa itse - kytkennät pikaliittimin - ei erillistä asennuskourua. Sähkömies tekee vain tarvittaessa keskuskytkennät. • Tasainen valojakauma valopisteiden suuren määrän ansiosta • Energiansäästö n.50-70% • Paloturvallinen matalan (alle 45°C) pintalämpötilansa vuoksi Kysy lisää aluemyyjiltämme! • Syttyy välittömästi sähkökatkon jälkeen täydellä teholla, myös kylmässä • EvoLED tuottaa luonnonmukaista valoa • Kestävä ja pitkäikäinen, myös vaativissa olosuhteissa • Sopii niin parsinavetoihin, pihatoihin kuin sikaloihinkin Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com
Syketec Ad silva JOBO ST75 JOBO FP12 Kevyt sykeharvesteri jossa on yhdistetty käytön helppous ja karsintavoima. Kuormantuntevalla pumpulla ja riittävällä tilavuudella tehokkuus on varmistettu. Saatavissa rakennussarjoina! www.sykeharvesteri.fi info@sykeharvesteri.fi Rakennatko navettaa, sikalaa, konehallia...? UUSI PALOLUOKKA, toteutamme suurimmatkin katot Toimitamme edulliset ja laadukkaat sandwich- seinä ja kattoelementit villasta ja uretaanista. Nopea toimitus Lisätietoja löydät netistä: www.izopanel.fi Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Izopanel Finland Oy Keisarinviitta 24, 33960 Pirkkala Heikki Matila puh. 050 564 3190 FARMI 9/2014 3
Sokeriteollisuus saanut reilusti uusia viljelijöitä 17–19 myös osoitteessa a ss vi ta et lu on i rm Fa www.lehtiluukku.fi sä. tiä päätteen ääres tevä tapa lukea leh na, ise nla ma sa Lehtiluukku on kä sin täy htiluukussa aina Le n iaa pa ist ja ka jul sta i aja Farm pääsee , mutta lukemaan rmin Fa ä ett a, kuin painoversio on ist Mu a. vaikka puhelimell arkistosta kasta riippumatta maksa mitään, ja ei a ss ku luu hti Le lukeminen t. vuodenkin lehde löytyvät kaikki viime oion linkki, jolloin ilm den ilmoituksissa leh sa osu eis Us ee i: äs kk pä Vin malla w-osoitetta klikkaa tuksessa olevaa ww an lisätietoja! ma tso ka ille ivu raan yrityksen kotis 4 FARMI 9/2014 Huolehdi kodin sähköturvallisuudesta 42–44 Vanha navetta on täynnä aarteita 50–51
Nro 9 • Lokakuu 2014 MAATALOUS 8 Maissi on vaihtoehto karjatiloille 17 Sokerijuurikas nousi hyvissä olosuhteissa HYÖTYELÄIMET 14 Pihvikarjaseminaarissa esillä alan kannattavuus METSÄ 30 Metsäkämppien aikaan ENERGIA 38 MTK: Suomi energiaomavaraiseksi KOTI 42 Vanhat sähköasennukset voivat olla turvallisuusriski 50 Löytöretkellä navetassa PALSTAT 15 20 26 26 28 34 40 45 48 52 58 Hyötyeläimet Maatalous Koulutus Opiskelija esittäytyy Hevoset Metsä Ympäristö ja energia Koneet Koeajossa: Peugeot 3008 Allure Koti ja hyvinvointi Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 7 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro, Helkamari Knaapi, LUSTO – Suomen Metsämuseo Farmi 10/2014 ilmestyy viikolla 49. www.countrymedia.fi KANNESSA: METSÄTYÖNTEKIJÖIDEN TUKIKOHTA 1900-LUVUN ALUSSA KARJALASSA. PAULA BAGGE SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 029 193 0211 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 029 193 0212 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen AVUSTAJAT Paula Bagge LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 Jenni Lehtonen 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2014 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Laskutusosoite: C/Salamanca 27 Urp. La Capellana 29639 Benalmadena SPAIN Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. KUVA: LUSTO ENSON KOKOELMA FARMI FARMI10/2013 8/2013 6/2013 7/2014 6/2014 4/2014 9/2014 5
PÄÄKIRJOITUS LOKAKUU 2014 Tilaa Farmi 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun itselle, ystävälle, puolisolle, naapurille, tilan jatkajalle... Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 34 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 39 € (sis. alv 10 %) Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 6 FARMI 8/2012 9/2014 SYKSYN TULLEN HUOMAA varsinkin sosiaalisessa mediassa, miten viilenevät ja sateiset ilmat ovat saaneet kädentaitajat siirtymään ulkoa sisätiloihin ahkeroimaan. Kuka hehkuttaa uutta kutomistyyliään, kuka virkkaamiaan trendikkäitä mattoja, kuka itse tekemiään uskomattoman kauniita kynttilöitä. Itse tehdyt kynttilät ovat väreiltään ja tuoksuiltaan niin herkullisia, että tekisi mieli melkeinpä maistaa. Kukka-asetelmat ja kranssit ovat niin kauniita, että tekisi mieli ostaa kaikki. Puhumattakaan ihanista värikkäistä asuista, joita moni loihtii kuin liukuhihnalla konsanaan. Hyvässä mielessä kadehdin näitä kädentaitajia. Näin käsitaidottoman silmissä on käsittämätöntä, mihin kaikkeen kädet pystyvätkään, jos niille on taito annettu. Miten joku onnistuukin saamaan hetkessä puukolla puunpalasesta vaikka minkälaisia tarpeellisia ja koristeellisia esineitä. Voit näprätä ja nyplätä pientä, tai siirtyä suurempaan näpräämiseen, mihin kätesi sitten taipuvatkin. Kädentaidot eivät todellakaan katso ikää eivätkä sukupuolta. Kädentaidot saavat vuosi vuodelta enemmän arvostusta eri-ikäisten keskuudessa. Itse tehtyä esinettä arvostetaan, ja sen kestävyyteen ja laatuun luotetaan – kaiken lisäksi se on yksilöllisesti tehty. Muistan, kun lapsuudenkodissani kerääntyi aikoinaan kerran viikossa ompeluseura. Nyt näyttää, että kädentaitopiirit ovat saaneet uutta tuulta alleen. Taitavammat vierustoverit neuvovat kokemattomampia, ja taidot karttuvat. Ja onhan kokoontumisella suuri merkitys myös sosiaaliselle elämälle. Koska itse en ole kokenut olevani taitava käsillä tekijä, olen keskittynyt kodin sisustamiseen. On hienoa antaa muutaman kerran vuodessa kodille uusi ilme. Voi yhdistellä uutta ja vanhaa, ja keksiä vaikka raahata varaston perukoilta olohuoneeseen vanhoja tavaroita, joiden ympärille voi alkaa kerätä uusia asioita. Vain mielikuvitus on rajana. Tässä numerossa kädentaitoihin ja sisustamiseen keskittyy muun muassa sisustuskirjailija Paula Bagge, jonka ideoita voi lukea lehden loppupuolelta. Tulossa ovat myös Tampereen kädentaitomessut, josta varmasti moni kädentaitaja lähtee etsimään uutta inspiraatiota. Kädentaitajat, jatkakaa taitojenne ylläpitämistä ja innostakaa myös perhettä ja tuttavia ylläpitämään taitojaan. Itse tehty on aina itse tehty. Se jää huomattavasti pidemmäksi ajaksi esimerkiksi lahjansaajan mieleen, kuin liukuhihnalta tullut. Lämpöisin terveisin, Katja KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
sitiivisia vaikutuksia kävijöihin ja heidän hyvinvointiinsa. Myös useat eri tutkimukset osoittavat kulttuurin harrastamisen vaikuttavan myönteisesti ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveydentilaan. Näiden lisäksi kulttuurilla ja kulttuuripalveluilla on suuria vaikutuksia myös myönteisen kaupunkikuvan rakentajana ja taloudellisen hyvinvoinnin tuojana. Esimerkkinä taloudellisesta vaikuttavuudesta keväällä Vaasan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä jättää talousalueelle 50 euroa. Museot, eivätkä muutkaan kulttuuritoimijat, pärjää pelkästään tulorahoituksen turvin, vaan tarvitsemme yhteiskunnalta ja muilta toimijoilta tukea työssämme yhteisen kulttuuriperinnön vaalimiseksi. On se aika vuodesta, kun kunnissa ja yrityksissä käsitellään tulevan vuoden talousarvioita. Toivottavasti päättäjillä ja vaikuttajilla on viisautta nähdä näiden vaikeiden aikojen yli, kulttuuri ei ole vain menoerä. Metsämuseon ollessa kyseessä vierailuun Lustossa yhdistyy siis monenlaisia hyvinvointikomponentteja. Elämyksellisen ja muistijälkiä jättävän museo- tai tapahtumakokemuksen lisäksi Luston sijainti kansallismaisemassa, luonnonsuojelualueen kupeessa ja upean Metlan tutkimuspuiston ja arboretumin naapurissa luo mainiot puitteet metsäisen retkipäivän vietolle Punkaharjulla. Parhaillaan valmistelemme tulevan vuoden näyttelyitä ja tapahtumia. 50-luvun nostalgisia tunnelmia on esillä Maat, metsät, tehtaat -näyttelyssä ja koko perheen MetKu-metsäkulttuuripäivät järjestetään 12.–14.6.2015, muutamia esimerkkejä tulevasta tarjonnasta mainitakseni. Tästä on hyvä jatkaa Luston kolmannelle vuosikymmenelle. Toivotamme myös teidät, hyvät Farmi-lehden lukijat perheinenne lämpimästi tervetulleeksi vierailulle Lustoon ja Punkaharjulle. Mielellään kuulisimme myös teidän tarinoitanne ja kokemuksianne. Tapaamisiin! TIMO KILPELÄINEN / LUSTO RUSKAN UPEA VÄRIKIRJO on taittumassa talvisiin sävyihin, ja syksyisinä viikonloppuina monen tie onkin vienyt ulkoilemaan ja virkistäytymään lähimetsiin; kävelylle, lenkille, marjaan, sieneen tai jahtiin. Metsissä ja luonnossa liikkumisella onkin tutkittu ja todettu olevan monenlaisia hyvinvointivaikutuksia. Tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan viettävän valtakunnallisen metsäkulttuurin erikoismuseon, Suomen Metsämuseo Luston näyttelyissä ja tapahtumissa keskiössä on ihmisen ja metsän vuorovaikutus, joka on tuonut monenlaista hyvinvointia Suomelle ja suomalaisille vuosikymmenten saatossa. Lustossa on juhlavuotta vietetty monin eri tavoin, esimerkiksi eräänä syksyisenä lauantaina vietimme avointen ovien päivää. Järjestimme kierroksia taustatiloihin ja kerroimme museotyöstä. Oli hyvin kannustavaa nähdä ja kuulla, miten kiinnostuneita ihmiset olivat metsäkulttuurista ja museotyöstä. Erityisen ilahduttavaa oli, että joukossa oli todella paljon lapsiperheitä ja myös nuoria aikuisia. Päivän mittaan vieraiden kanssa rupatellessani useammastakin suusta kuulin muisteluita Luston taipaleelta ja tapahtumista. Hienoja tarinoita kuultiin myös vanhempien vieraiden omista metsätyökokemuksista ja nuoruusmuistoista. Parasta antia kuitenkin itselleni olivat ne hetket, joissa kanssani jutustelivat isovanhemmat, joilla oli mukana lapsenlapsensa. Kun useammalta taholta kuulee sen, että lapset usein suorastaan vaativat päästä Lustoon, ei voi olla kuin tyytyväinen. Nautinnollista on sivusta seurailla, kuinka näyttelyt, esineet ja kuvat heräävät henkiin, kun mummut ja vaarit kertovat lapsenlapsilleen, miten ja kuinka he ovat vaikkapa juuri sitä esinettä käyttäneet, tai millaisia töitä on tehty ja miltä se on tuntunut. Avointen ovien päivä oli vain yksi esimerkki vuosien varrelta, mutta taaskin havaitun perusteella voidaan todeta, että museokäynnillä on monenlaisia po- HELKAMARI KNAAPI MUSEONJOHTAJA, KTM LUSTO – SUOMEN METSÄMUSEO FARMI 9/2014 7
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: RAISIOAGRO JA SAMCO SYSTEMS 8 FARMI 9/2014
Maissi kiinnostaa karjan ruokinnassa myös meillä. Tämän energiapitoisen ja hyvää tärkkelystä sisältävän kasvin viljely onnistuu Suomessa aikaisten lajikkeiden ja kylvömuovin avustuksella. Rehuomavaraisuutta lisäävä suuri sato ja karjanlantavetoinen lannoitus lisäävät halukkuutta kokeilla etelän kasvia. Rehumaissin kohdalla onnistumisen ratkaisee sadon laatu, ei määrä. M aissi on nosteessa. Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna rehumaissiala on lähes viisinkertaistunut, suurin lisäys on tullut kahtena viime vuonna. Merkittävimmät maissinviljelyalueet ovat Ahvenanmaalla, Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa, Kanta-Hämeessä, ja VarsinaisSuomessa. Uutena mukaan on tullut Pohjanmaa. Näyttää siltä, että maissialan kasvu tulee jatkumaan. Yksi syy maissin suosioon ovat uudet aikaisemmat lajikkeet, yksi näistä on Activate-lajike. – Activate sekä ruokintatietoisuuden lisääntyminen ovat avittaneet alan kasvua, sanoo Juha Anttila Raisioagrolta. Limagrainin jalostama ja Boreal Kasvijalostuksen maahantuoma Activate on yksinmyynnissä Raisioagrolla. Yritys onkin parin viime vuoden aikana panostanut maissin viljely- ja ruokintatietoisuuden lisäämiseen, sillä se pitää kasvia hyvänä vaihtoehtona nautakarja- ja lypsytiloille. – Kasvi on helppo viljellä, karjanlanta sopii lannoitteeksi, satotaso on suuri ja viljely ja korjuu ovat yksinkertaisia, Anttila luettelee maissin hyviä puolia. – Onnistuessa sadon laatu on todella korkealuokkainen. Kerralla kolme satoa Ruokinnassa maissin osuus on noin 30–50 prosenttia karkearehun kuiva-aineesta. Kuusikymmenpäiselle robottikarjalle sopiva maissiala on Anttilan mukaan noin kymmenen hehtaaria. Maissi on satoisa kasvi, ja yksi maissisato vastaakin jopa kolmea säilörehusatoa. Kuiva-ainesato on ratkaisevin. – Jos ohraa ja kauraa korjataan kokoviljasäilörehuksi, kuiva-ainesato on vaatimaton, vain noin 3 000– 4 000 kiloa hehtaarilta. Myös energiataso on alhainen. Vehnä- ja palkoviljaseostenkin kohdalla jäädään noin 6 000 KA-kiloon. Maissisäilörehulla on mahdollista päästä 9 000–12 000 kilon KA-satoon hehtaarilta, Anttila painottaa. Tavoitteena on, että maissisäilörehun kuiva-aine- ja jatkuu ? FARMI 9/2014 9
Kasvinsuojelu on yksinkertaista ja myös suhteellisen edullista. Rikat on torjuttava, sillä hyvin varjostavan kasvin alkukehitys on hidasta. Muovin alle kylvettäessä kasvinsuojeluaine levitetään kylvön yhteydessä, muuten se kannattaa tehdä kahdessa osassa. – Maissipäitä on Euroopan markkinoilta saatavilla, mutta investointi on mahdottoman kallis. Onneksi löytyy urakoitsijoita, Anttila kiittelee. tärkkelyspitoisuudet olisivat molemmat 30 prosenttia. Tällöin rehu on energiapitoista, mutta ennen kaikkea hyvin naudan elimistössä sulavaa. Anttila kertoo, että viime ja tänä vuonna Ahvenanmaalla on päästy jo reilusti yli 30 prosentin kuivaainepitoisuuksiin, myös Manner-Suomessa yllettiin 25–28 prosenttiin. Hän vakuuttaa, että 30 prosentin tavoitteeseen on mahdollista päästä koko maassa. – Aikaisemmin Suomessa ei saatu näin hyviä kuiva-ainepitoisuuksia rehuun, mikä johtui suurilta osin myöhäisistä lajikkeista. Maissi ei yksinkertaisesti ehtinyt valmistua. Myös väärät lannoitustasot ja viljelytekniikka johtivat siihen, ettei kuiva-ainetta saatu yli 20 prosenttia. Suuri tärkkelyspitoisuus, parempi sulavuus Maissi on energiapitoisuutensa vuoksi erityisen haluttua, ja juuri sen tärkkelys on arvokasta. Maissitärkkelys ei happamoita pötsiä samalla tavoin, kuin viljan tärkkelys. – Kun käytetään ohraa tai kauraa, on määriä rajoitettava juuri happamoitumisongelman vuoksi, maissin 10 FARMI 9/2014 kohdalla voidaan käyttää korkeampia tärkkelystasoja, Anttila selittää. Meillä maissin viljelyssä tavoitellaan suuren sadon sijasta nimenomaan hyvää laatua. Laatu on paras, kun maissi saadaan valmistumaan kunnolla: tähkä ehtii kehittyä ja päästä mieluiten myöhäisen taikinatuleentumisen asteelle. Säilörehuksi käytetään koko kasvi, eli myös varsi ja lehdet. Korsi ei ole arvotonta, mutta tähkää haetaan. – Pyritään siihen, että tähkän osuus maissista on suuri, sillä tällöin myös tärkkelyspitoisuus on suuri. Tällä on iso merkitys sulavuudelle. Kotimaisen maissisäilörehun sulavuus on ollut aikaisemmin noin 65–70 prosenttia. Kun maissi on todella valmista ja kypsää, sulavuus on jopa 75 prosenttia. Jos maissi ei ehdi valmistua kunnolla, rehusta tulee sokeripommi, jonka sulavuus on heikompi. – Vaikka kasvusto olisi 3–4 metriä korkea, saadaan kyllä tuoresatoa, mutta laatu ei ole sitä, mitä haetaan. Uudet lajikkeet Activate ja vielä kokeilussa oleva Arcade ovat molemmat aikaisia lajikkeita. Niiden satotaso on myöhempiä lajikkeita alhaisempi, mutta aikaisuutensa ansiosta ne ehtivät valmistua kunnolla. – Arcade ja Activate ovat matalampia, alle kolmemetrisiä, mutta ne tekevät jopa 2–3 tähkää, eli tähkän osuus on suuri. Sulavuus on muutenkin parantunut, sillä myös niiden lehti- ja varsiaines ovat rehuarvoltaan hyvää. Valkuaispitoisuus on maissisäilörehussa kuitenkin alhainen. – Maississa on raakavalkuaista vain noin 8–9 prosenttia. Siksi se vaatii lisäkseen ruokintaan myös hyvät nurmiseokset. Muovilla jopa kuukausi lisää kasvuun Suomessa oli keväällä 2013 ensimmäistä kertaa käytössä erikoiskylvökone, joka mahdollisti biohajoavan muovin alle kylvämisen. Muovi nopeuttaa maissin alkukehi-
tystä. Menetelmä on peräisin Irlannista, ja sitä on kokeiltu meillä aikaisemmin vain tutkijatasolla. – Muovikylvö lisää varmuutta todella paljon. Viljely avomaalla onnistuu Ahvenanmaalla ja EteläSuomessa, muualla Suomessa muovi on lähes ehdoton, Anttila sanoo. Jos muovin alle kylväminen ei ole mahdollista tai sitä ei halua tehdä, voi on- Korsi ei ole arvotonta, mutta tähkää haetaan. nistumista helpottaa tarkalla lohkon valinnalla. – Kevätkyntömaat, kuten hietamaat sopivat maissille. Savimaassakin maissi menestyy, mutta saven kanssa tulee ongelmaksi maan kylmyys keväällä. Tärkeintä on kylvö lämpimään maahan. Maan lämpötilan pitäisi avomaalle kylvettäessä olla 5–8 astetta. Maa lämpenee näihin lukemiin mahdollisesti vasta toukokuun puolivälissä. Lämpenemistä voi nopeuttaa äestämällä maissilohkon syvään, perunamaan tavoin. Muovin alle kylvettäessä maa saa olla huomattavasti kylmempi. – Kaksi astettakin riittää, sillä muovi lämmittää maata jopa 14 astetta. Muovin alle voidaan siis kylvää heti, kun maa on kuivaa. Toukokuun alussa, jopa huhtikuun lopussa, Anttila selittää. jatkuu ? FARMI 9/2014 11
Muovin alla maissi tulee pintaan noin 4–5 päivässä, avomaalla 10 päivässä. – Jos muovin alle voidaan kylvää 12–14 päivää ennen avomaakylvöä, antaa muovi lisäpotkua tuleentumiseen jopa 30–40 vuorokautta. Avomaalle kylvettäessä voidaan käyttää tarkkuuskylvökonetta. Tavallisella kylvökoneellakin saadaan Anttilan mukaan kohtuullinen tulos, mutta kone vaatii muun muassa maissilaatikon. Maissi pärjää pitkälle karjanlannalla, ja se käyttää ravinteitä hyväkseen todella tehokkaasti. Starttilannoitus kannattaa silti antaa. Riittävä typpimäärä on tärkeää, samoin fosfori, jotta juuret kehittyvät vahvoiksi. – Lämpö tehostaa fosforin käyttöä, siksikin muovi on hyvä vaihtoehto. Halla uhkaa syksyllä Maissi kestää suhteellisen hyvin keväthallaa. Heinäkuussa korren kasvun alettua halla on jo tuhoisa, sillä se pysäyttää maissin kasvun. Kasvun pysähdyttyä sato tulee korjata reilun viikon ku- Maissi tarvitsee 75 cm rivivälin ja 20 cm taimivälin. 12 FARMI 9/2014 luessa. Tästä syystä Suomen olosuhteissa on tähdättävä siihen, että maissi on kypsää syyskuun puolivälissä. Esimerkiksi tänä vuonna muovin alla kasvanut maissi ehti valmistua suhteellisen hyvin ennen syyskuun lopun yöpakkasia. Anttila sanoo, että monin paikoin etenkin avomaalle kylvetty maissi olisi vielä saanut jatkaa kasvuaan. – Maissi kasvaa vielä 10 asteessa, ja alle 10 asteessakin kuiva-aine kertyy. Kesäkuussa ollut kylmäjakso ja heinäkuun alun kylmyys viivästyttivät maissin kasvua, ja veivät siitä noin kaksi viikkoa. Korjuussa tehokkain on erillisellä maissipöydällä varustettu ajosilppuri, joita Suomesta löytyy muutamia. Laajimmin maissin korjuuta tekee pälkäneläinen Silmu Contracting, jolla on käytössään ajosilppuri 7,5 metriä leveällä maissipöydällä. Pääartikkelinaan nurmirehuja korjaava yritys lähti vuonna 2007 kokeilemaan maissin korjuuta asiakkaiden toiveesta. – Asiakastiloilla oli halu kokeilla maissia. Kysyntää oli etenkin Kanta-Hämeen alueella, kertoo Kalle Rönni. Rönni sanoo, että maissi saa korjattaessa olla jopa ”pystyyn kuivuneen” näköistä. – Ei kannata turhaan ajaa siiloon tai aumaan liian tuoretta tavaraa. Hän muistuttaa, että korjuuajan suhteen vuodet ovat erilaisia, ja tämä on pidettävä mielessä myös lohkon valinnassa. Pellolle pitää päästä, vaikka vettä tulisi rankemminkin, joten maissilohkon vesitalouden on oltava kunnossa. Tänä vuonna Silmu Contracting korjasi maissia yhteensä noin 250 hehtaaria. Kauhava oli pohjoisin paikka, johon ajosilppuri lavetilla Pälkäneeltä matkasi, eteläisin Renko. Maissipöydällä korjuuvauhti on keskimäärin 4–5 hehtaaria tunnissa, mutta tähän vaikuttavat niin satotaso, lohkojen koko kuin siirtymätkin. Rönni kertoo, että maissin korjuu onnistuu koh- talaisesti myös esimerkiksi suoraniittopöydällä. Hän kuitenkin painottaa, ettei sitä ole suunniteltu maissinkorjuuseen, ja siksi tulee satotappioita. – Sama juttu jos maissipöydällä korjattaisiin kokoviljasäilörehua, siinäkin tulisi satomenetyksiä. Suoraniittopäällä korjattaessa menetys kohdistuu nimenomaan tähkään. Tappio voi olla jopa 20 prosenttia, joten ruokinnallinen laatu kärsii. Kannattaa miettiä, että jos kylvössä ja viljelyssä onnistuu ja laatu on kohdillaan, kannattaako tärvätä kaikkea huonolla korjuulla? Maissin korjuu tulee halvemmaksi kuin nurmen, onhan korjuukertojakin kolmen sijasta vain yksi. Rönni kehottaa etenkin tiloja, joilla on pulaa pellosta miettimään maissin mahdollisuutta. – Miksei ottaisi samalta pinta-alalta enempää irti? Tämä vuosi oli maissille huono, mutta siltikään ei tullut katastrofeja. Kyllä maissi pikkuhiljaa hiipii kasvivalikoimaan. ?
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVA: SARI PERÄLÄ (MAITOSUOMI) Suomeen rantautui kaksi vuotta sitten kylvömenetelmä, jossa maissi kylvetään biohajoavan muovikalvon alle. Muovi jouduttaa maissin valmistumista ja lisää onnistumisvarmuutta etenkin meidän leveyspiireillämme. JUHA KALISTAJA on viljellyt kaksi vuotta maissia tilallaan Valkeakoskella. Kuudentoista hehtaarin ala menee noin 80-päisen lypsykarjan rehuksi. Maissia ehdittiin pohtia monta vuotta ennen viljelyn aloittamista. – Tuttavillani on ollut maissia viljelyssä jo seitsemän vuotta, se rohkaisi viljelyyn. Toinen syy oli vierailuni Yhdysvalloissa vuonna 2009. Joka paikassa oli maissia, ja mietin, että ei sitä viljeltäisi, jollei se olisi hyvä juttu. Vierailun jälkeen käsitykset siitä, että maissi on onnistuessa hyvä kasvi, vahvistuivat. Kalistaja hankki viljelyä aloittaessaan myös erillisen kylvökoneen maissia varten. Kone ei ole mikä tahansa kylvökone, vaan toistaiseksi Suomen ainoa nelirivinen tarkkuuskylvökone, joka kylvää maissinsiemenet, levittää rivien päälle biohajoavan muovikalvon, ja ruiskuttaa kylvön yhteydessä myös kasvinsuojeluaineen. Muovikylvömenetelmän on kehittänyt irlantilainen perheyritys Samco Systems, ja muovin myötä maissinviljely Irlannissa on merkittävästi lisääntynyt. Kalistaja kuuli menetelmästä Suomessa vierailleilta kanadalaisilta maidontuottajilta muutamia vuosia sitten. – He ihmettelivät, miksei Suomessa viljellä maissia. Selitimme kylmyydestä ja lyhyestä kasvukaudesta. Kanadalaiset olivat sitä mieltä, etteivät ne ole ongelma. Tällöin kuulin muovista ensimmäistä kertaa. Muovin kanssakin oltava ajoissa Muovi jouduttaa maissin valmistumista, sillä se mahdollistaa aikaisemman kylvön, ja helpottaa kasvuun lähtöä. Biohajoavassa muovikalvossa on kylvörivin kohdalla reikiä, jotka helpottavat maissin taimen työntymistä ulos muovin alta. – Muovi nostaa maan lämpötilaa ja myös tiivistää kevätkosteuden alleen. Olen huomannut, että maissi kasvaa jopa puoli metriä korkeammaksi muovin alla kuin avomaalla, Kalistaja kertoo. Hän kuitenkin painottaa, että muovikylvönkään kanssa ei saa viivytellä, vaan maissi tarvitsee kaikki mahdolliset kasvupäivät myös muovin alla. Lisää koneita tarvitaan Kalistaja toimii urakoitsijana, ja käy kylvämässä maissia muillekin. Samcon tarkkuuskylvökoneella voidaan kylvää myös ilman muovikalvoa. Samcon valikoimissa on monia erilaisia biohajoavia muoveja. Juha Kalistaja kokeili tehtaan edustajien kanssa erilaisia, ja Suomeen tuntui sopivan parhaiten keltainen muovi. – Monet haluavat kylvää avomaalle, sillä onhan muovi tietenkin kustannus. Ennen kaikkea halutaan verrata ja nähdä, onko muovilla oikeasti merkitystä. Muovikustannus on viljelijälle 260 euroa hehtaarilta. Kalistaja kertoo, ettei muovista jää hänelle itselleen juuri katetta. – Jos hinta olisi kalliimpi, ei viljelijöillä olisi varaa maksaa. Ahneeksi ei tässä kohtaa kannata alkaa. Viime keväänä Kalistaja kylvi omien peltojen lisäksi noin 130 hehtaaria maissia. Kauimmainen kylvöreissu tehtiin Kauhavalle. Kalistaja sanoo, että maissinviljelyn lisääntymisen mahdollistamiseksi koneita tarvittaisiin lisää eri puolille Suomea. – Yhdellä koneella kylväisi ehkä 150 hehtaaria, mutta viimeisille pelloille ehtisi vasta toukokuun lopussa, mikä on liian myöhään. Maissi pitää saada maahan kahden viikon sisällä siitä, kun kylvö on mahdollista, näin varmistetaan sen valmistuminen syyskuun loppuun mennessä. Maitotuotos nousuun Kalistaja kertoo, että ostoviljan määrä omalla tilalla on vähentynyt maissin tultua kuvioihin. – Koska tärkkelyksen laatu maississa on viljoja parempi, sitä voidaan käyttää enemmän, ja energiapitoisuus lisää väkisinkin maitotuotosta. Maissi on ehdottomasti tullut tilalle jäädäkseen. Haastavana viljelyssä hän pitää ainoastaan sitä, että maissi vaatii oman korjuukaluston. Tarvitaan tarkkuussilppuri jyvämurskaimella. – Jos lehmä saa päättää, se ei syö varsia. Silppu on saatava lyhyeksi, sillä viisisenttiset pätkät se jättää pöydälle. FARMI 9/2014 13
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVA: FARMI Pihvikarjaliiton järjestämä pihvikarjaseminaari 2014 keräsi Jyväskylän Paviljongin Wolmar-auditorioon reilu puoli sataa kuuntelijaa. K oneAgrian yhteydessä 8.10. järjestetyn pihvikarjaseminaarin punaisena lankana oli karjatilojen talous, ja aiheesta kuultiin monipuolisesti eri asiantuntijoiden puheenvuoroja. Vuoden 2013 Cowgirl Maarit Kärki esitteli karjakasvatuksen tiimoilta tehtyjä hankkeita ja totesi, että hanketoimintaan tarvittaisiin jatkuvuutta ja pysyvyyttä. MTT Ruukilta Keski-Pohjanmaan ammattiopistoon siirtynyt Kärki päivitteli myös vähäistä naudanlihantuotannon koulutusta. Hän painotti, että alan tulevaisuuden turvaamiseksi koulutukseen tulee panostaa. Talousymmärrystä oltava Maatilayhtiöihin erikoistuneen lapualaisen Finanssila Oy:n talousasiantuntija Johanna Lindvall herätteli seminaariyleisöä suoralla ja provosoivalla puheenvuorollaan. – Emolehmätuotannon kannattavuus on surkea, se on totuus, Lindvall sanoi. Hän painotti, että jokainen maanviljelijä on yrittäjä, ja yrittäjän tulisi hallita ainakin perusasiat taloudesta. – Näppituntuma on oltava, ja ymmärrys esimerkiksi liikevaihdon muodostumisesta. On vaikeaa parantaa kannattavuutta, jos ei tiedä, mihin rahaa tilalla menee ja mistä sitä tulee. Lindvall nimesi kannattavuuden parantamiseen kaksi vaihtoehtoa; hallitun kasvun tai erikoistumisen. – Yksin ei tarvitse osata kaikkea, ja tilayhteistyöllä erilaiset yritysmuodot ovat mahdollisia. Yhteistyö on ratkaisu, ja asenne siihen on löydyttävä. Suoramyynti mahdollisuutena Karjankasvattaja Esko Rissanen Hyvätuuli Highlandista esitteli erikoistumisen ja suoramyynnin vaihtoehtona tuotannon kasvattamiselle. Hyvätuuli Highlandissa yrittäjiä on kolme, ja kaikki tuotettu liha myydään suoramyyntinä yhteisestä tilamyymälästä. Jokainen yrittäjä omistaa omat eläimensä, mutta tuotot, kulut ja riskit jaetaan kaikki kolmen osaan. Rissanen kertoi tilayhteistyön ja suoramyyntiin siirtymisen olleen hänen parhaita päätöksiään. Hän puhui myös ”pienuusajattelusta”. – Mitä pienempi tuotanto, sitä pienemmät riskit, työmäärä ja niin edelleen. Suoramyynnin asiakkaat ovat myös valmiita maksamaan laadusta. Ei saa myydä liian halvalla. Suoramyynnin mahdollisuuksista ja elintarvikelainsäädännöstä puhui myös Aitoja Makuja -hankkeen koordinaattori Johanna Mattila. – Riippumattomuus, kannattavuus, markkinointi, – Lähiruoka, kotimainen ja luomuruoka kiinnostavat kuluttajaa. Lihan alkuperä halutaan tietää ja ruuan tulevaisuuteen uskotaan. Meidänkin tulee siis uskoa naudanlihantuotannon tulevaisuuteen, sanoi Maarit Kärki. 14 FARMI 9/2014 tuottajahinta, hän luetteli suoramyynnin etuja yrittäjälle. Mattila esitteli tilaisuudessa Aitoja Makuja -hankkeen kolme uunituoretta suoramyynnin lainsäädäntöä käsittelevää esitettä. Kolmea eri esitettä hän perusteli sillä, että näin yrittäjän on helpompi poimia tieto vain omaa toimintaa koskevasta lainsäädännöstä. – Halutaanko alkaa vähittäismyyntiin, elintarvikkeiden valmistukseen tai mahdollisesti myydä alkutuotannon tuotteita? Lainsäädäntö on erilainen eri asioiden kohdalla. Emme halua pelästyttää yrittäjiä heti kaikilla vaatimuksilla. Tukiasiat herättivät kysymyksiä Pekka Pihamaa maa- ja metsätalousministeriöstä päätti puheenvuorot päivittämällä paikallaolijoiden tietoja tulevan ohjelmakauden maataloustuista. Keskustelua syntyi etenkin puheenvuorojen jälkeisessä kahvitilaisuudessa. Koska seminaarin teemana oli suoramyynti, tarjottavatkin oli hankittu lähialueelta. Pihvikarjaseminaari oli järjestyksessään toinen. Tilaisuuteen oli jälleen kaikilla KoneAgrian kävijöillä vapaa pääsy, ja perinnettä on tarkoitus jatkaa myös ensi vuonna. – Tämä on oiva keino avata keskustelua aiheesta myös pihvikarjaliiton ja koko alan ulkopuolelle, kommentoi Pihvikarjaliiton projektikoordinaattori Susanna Heikkinen. ?
HYÖT YELÄIMET Parsinavetoista olisi mahdollista luopua sitä nopeammin, mitä enemmän tukia suunnataan parsinavettoja korvaavien pihattojen lehmäpaikkojen rakentamiseen. Nopea aikataulu edellyttää, että investointitukivaroja on käytössä vähintään 10 000 pihattonavetan lehmäpaikan vuotuiseen rakentamiseen. Toistaiseksi tukea tarvitaan myös nykyisten parsinavetoiden laajennuksiin ja peruskorjauksiin, jotta kokonaistuotanto ei laske. Mahdollisen parsinavettakiellon täsmällistä siirtymäaikaa ei voida määrittää, mutta selvityksessä on esitetty ennusteita, joiden pohjalta siirtymäaikojen tar- vetta on arvioitu. Jos uudisrakentamisen tahti on nopeaa ja lehmämäärän sallitaan laskea prosentin vuodessa, parsinavetoista luopuminen olisi mahdollista jo vuonna 2025. Jos lehmämäärä halutaan säilyttää nykytasolla, luopua ei voida ennen vuotta 2028. Jos investointien määrä putoaa, parsinavettojen tarve jatkuu vähintään vuoteen 2034 saakka. VUODEN KALKKUNANTUOTTAJAT Tarja ja Harri Uusitalo kasvattavat kalkkunoita Teuvan Äystön kylässä. Ensimmäiset kalkkunat tulivat Uusitalon tilalle vuonna 2002, tällä hetkellä kasvatuspaikkoja on 12 000 linnulle. Kalkkunatuotannon lisäksi tilalla on marjanviljelyä, metsätaloutta ja met- säurakointia sekä peltoviljelyä. Kalkkunoiden syömästä rehusta reilu viidesosa tulee suoraan tilan omilta pelloilta. Valinnasta vastaavat Suomen Siipikarjaliitto ry sekä Länsi-Kalkkuna Oy perustelevat Uusitalojen valintaa sillä, että he panostavat eläinten hyvinvointiin tekemällä tarkkaa ja huolellista työtä koko kasvatuskauden ajan. Lisäksi pariskunta toimii aktiivisesti yhteistyössä koko kalkkunan tuotantoketjun kanssa. FARMI LOKAKUUSSA JULKISTETTIIN maa- ja metsätalousministeriön teettämä selvitys parsi- ja pihattonavetoissa elävien nautojen hyvinvoinnista ja mahdollisen parsinavetoista luopumisen talousvaikutuksista maidon- ja lihantuotantoon. Selvityksen mukaan pihattonavetoissa elävillä naudoilla on keskimäärin paremmat hyvinvoinnin edellytykset kuin parsinavetoissa pidettävillä, mutta tuotannon talouden kannalta nautojen parressapidon kieltäminen ei ole realistinen vaihtoehto ainakaan lyhyellä aikavälillä. Parressa kytkettynä oleminen rajoittaa naudan mahdollisuuksia liikkua ja olla kanssakäymisissä toisten nautojen kanssa. Toisaalta parsinavetassa elävät lypsylehmät ja hiehot on päästettävä laidunkaudella ulkoilemaan, sama velvoite ei koske pihattonavetassa pidettäviä nautoja. Laidunnus edistää nautojen terveyttä ja mahdollistaa pitotavoista parhaiten lajinomaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisen. Vaikka uusia parsinavetoita ei enää rakenneta kuin muutama vuodessa, elää yhä puolet suomalaisista lypsylehmistä parsinavetoissa. Uudet navetat ovat lähes poikkeuksetta suuria pihattoja. Selvityksessä todetaan, että nautojen hyvinvoinnin parantamiseksi uudisrakentamista kannattaisi ohjata tukipolitiikan avulla vain pihattoihin. Uusien parsinavetoiden investointituen lopettaminen ei aiheuttaisi merkittävää haittaa maidon tarjonnalle. Selvitys on ladattavissa Eläinten hyvinvointikeskuksen sivuilta www.eläintieto.fi ja www.mmm.fi/ elainsuojelulaki -sivustolla. www.siipi.net FARMI 9/2014 15
HYÖT YELÄIMET ELÄINTEN PAINON seurannalle on yhä useammin perusteltuja tarpeita kasvatuksen eri vaiheissa. Myös kauppatapahtuman yhteydessä on monesti hyödyksi todeta senhetkinen todellinen paino. Tmi Juhani Rahkonen laajentaa nyt tähänastista eläinvaakatarjontaansa kahdella uudella itävaltalaisella Agreto -vaakamallilla. Uutuu- det on tarkoitettu sikaloille, lampoloille ja vasikkakasvattamoille. Agreto 60 -vaa’an 60 senttimetrin palkkien päälle on helppo sijoittaa tai rakentaa punnituslava, joka sopii mukavasti kapeallekin käytävälle. Laadukas itävaltalainen palkkivaaka on lujaa tekoa ja hyvin pöly- ja kosteussuojattu. Vaunumallinen Agreto 300 -eläinvaaka on lujatekoinen ja erinomaisin yksityiskohdin toteutettu laatutuote. Tämä 300 kiloa kantava vaaka on tarkoitettu sikojen, lampaiden ja vasikoiden punnituksiin. Vaunussa on avautuvat luukut edessä ja takana, ja niiden aukeamissuunta on vaihdettavissa. Vaaka on helppo ja kevyt siirrettävä, siinä on hyväkokoiset umpikumipyörät ja taittuvat käsittelykahvat. Kuitenkin vaaka on vankkarakenteinen ja painaa jopa 130 kiloa. www.juhanirahkonen.fi ELÄINTEN TERVEYTEEN ja hyvinvointiin liittyviä talouskysymyksiä selvitettiin Hämeenlinnassa Pohjoismaiden maataloustutkijain yhdistyksen, NEAT-verkoston ja MTT:n järjestämässä seminaarissa. Mukana oli yli 40 asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa. EU:n osarahoittama 36 maan NEAT-verkosto selvittää muun muassa millaista talousosaamista eläinten hyvinvoinnin ja terveyden parissa eri maissa työskentelevät organisaatiot tarvitsevat. Kotieläintuotannon monimutkaisuus ja monimuotoi16 FARMI 9/2014 suus eri puolilla maailmaa johtaa siihen, että samat keinot eivät sovi kaikkien ongelmien ratkaisuun. – Esimerkiksi Suomessa voi olla perusteltua käyttää erilaisia eläintautien torjuntakeinoja kuin Keski-Euroopassa, sanoo NEAT-verkostossa mukana oleva MTT:n erikoistutkija Jarkko Niemi. Tutkijat peräävätkin nyt kansainvälisiä pelisääntöjä, joiden avulla turvataan sekä pienimuotoisen että kotieläinten hyvinvoinnin huomioon ottavan tuotannon säilyminen eri maissa. Seminaarissa puhuneen Oxfordin yliopiston professori Brian Perryn mukaan kotieläintuotantoa ja kulutustottumuksia muovaavat monet tekijät. Länsimaissa korostuvat kuluttajien näkemykset, kulutuksen ja tuotannon idealismit sekä nopeasti kehittyvät eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskeva lainsäädäntö ja normit. Sen sijaan kehitysmaissa kotieläintuotantoon vaikuttaa eniten väestönkasvu, kaupungistuminen ja elinolojen kehittyminen. Norjan maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tut- kimusjohtaja Mogens Lundin mielestä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kohentamiseksi tarvitaan sekä sääntelyä että vapaaehtoisia toimia. Hän katsoo, että ensisijassa tulisi pyrkiä kansainvälisiin standardeihin. Jos vaatimukset koskevat vain kotimaista tuotantoa, uhkana on tuotannon luisuminen maihin, joissa standardit – ja siten eläinten terveys ja hyvinvointikin – ovat heikompia. www.mtt.fi
TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Takana on lähes täydellinen nostokausi sokerijuurikkaan osalta. Kylmä kesän alku ja lämmin loppu verottivat kuitenkin hieman laatua viime vuoteen verrattuna. Tehtaalla ollaan tyytyväisiä niin kokonaissatoon kuin viljelijämäärän kasvuunkin. Sucros Oy:n omistavat tanskalainen Nordic Sugar ja kotimainen Apetit Oyj. S äkylän sokeritehdas käynnistyi tänä vuonna 25.syyskuuta. Nostojen suhteen oltiin tänä vuonna hieman tavanomaista aikataulua edellä, sillä lähes koko sato oli nostettu viikon 43 loppuun mennessä. Sucros Oy:n maatalousjohtaja Tero Tanner kuvailee syksyä juurikkaan noston kannalta lähes täydelliseksi. – On ollut kuivaa, pelto on kantanut hyvin ja juurikas ollut puhdasta. Edes osassa maata syyskuussa tullut yhtäkkinen 20?30 millin vesisade ei haitannut, se oli jopa hyväksi. Keskisadosta odotetaan parempaa kuin viime vuonna, mutta ennätysvuoden 2011 tasolle tuskin ylletään. – 2011 keskisato oli 48 tonnia hehtaarilta, viime vuonna 40 tonnia. Tänä vuonna keskisato asettuu luultavasti näiden välimaastoon, 43 tonnin paikkeille, Tanner arvioi. Juurikkaan sokeripitoisuus oli viime vuonna erityisen hyvä, keskimäärin yli 17 prosenttia. Tänä vuonna tuosta tullaan hieman jäämään, vaikka sokeripitoisuus onkin noussut nostojen edetessä. Keskimäärin jatkuu ? FARMI 9/2014 17
Satakuntalaiset sokerijuurikkaanviljelijät hankkivat keväällä yhteisomistukseen Ropan juurikkaiden puhdistuskuormaajan. Perustetussa Satakunnan juurikkaan kuormaus Oy:ssä on mukana noin 60 viljelijää Ulvilasta, Porista, Nakkilasta ja Luvialta. Mukaan lähtivät lähes kaikki alueen juurikkaanviljelijät. PUHDISTUSKUORMAAJAN ANSIOISTA juurikas saadaan tehtaalle puhtaampana. Lisäksi kone mahdollistaa myös aumojen suojaamisen oljella pressujen sijaan. Puhdistuskuormaaja oli nähtävissä Porissa järjestetyssä nostonäytöksessä 16.lokakuuta. – OLJELLA peittäminen on edullisempaa ja helpompaa, kun ei tarvitse pelata pressujen kanssa, kertoi viljelijä Ilkka Strömberg, jonka tilalla nostonäytös järjestettiin. sokeripitoisuus tällä kaudella on 16,4 prosentin tasolla. – Tänä vuonna pitkälle syksyyn oli lämpimät kelit. Juurikas ei vielä ennen nostojen aloittamista ehtinyt kunnolla alkaa valmistautua talveen, eli siirtää sokeria lehdistä juureen. Ollaan kuitenkin viiden vuoden keskiarvossa sokeripitoisuuden suhteen. Pitoisuus ei ole huono, päinvastoin, olen itse jopa hieman yllättynyt, että yllettiin näinkin hyvään tulokseen. 18 FARMI 9/2014 Tavoitteena pidempi käyntikausi Juurikassokerin tuotantoa EU:n alueella säätelevä kiintiöjärjestelmä päättyy vuonna 2017. Suomen nykyinen sokerikiintiö on 80 999 tonnia, ja juurikkaita tämän tuottamiseen tarvitaan noin 550 000 tonnia. Sokerijuurikkaanviljelijöiden määrää on yritetty saada kasvuun, jotta sokerintuotannon kasvattaminen onnistuisi kiintiöiden poistuttua. Nykyisellä juu- rikassokerikiintiöllä ei kateta suomalaisten sokerin kulutusta, joka on vuosittain noin 200 000 tonnia. Sokeriteollisuus investoi tänä vuonna voimakkaasti sekä Säkylän että Porkkalan tehtaisiin, yhteensä 4 miljoonan euron arvosta. Säkylässä tehtaan haihdutusprosessi laajeni 6-vaiheiseksi ja energiatehokkuutta parannettiin. Kaikki saatiin hyvissä ajoissa valmiiksi ennen tehtaan käynnistymistä ja toimii Tannerin mukaan suunnitellusti. Tällä hetkellä tehtaalla valmistuu vuorokaudessa keskimäärin 1 200 tonnia sokeria. Tanner sanoo, että nyt ollaan lähellä vuorokausimaksimia nykyisellä kalustolla. – Käyntikautta voidaan hyvinkin pidentää, nyt se on aika lyhyt (noin 70 vuorokautta). Kolmen kuukauden käynnillä voitaisiin tuottaa helposti 100 000 tonnia. Tanner ei kiellä, etteikö suunnitelmissa olisi myös lisäinvestointeja tehtaalle ennen vuotta 2017. Yli sata uutta sopimusta Uusien viljelijöiden rekrytointi on toistaiseksi sujunut erittäin hyvin, ja uusia sopimuksia tälle vuodelle saatiin yli sata. Yhteensä viljelijäsopimusten määrä tällä hetkellä on 812. – Nettomäärä nousi 50 viljelijällä. Olemme tähän todella tyytyväisiä, Tanner kiittelee. Uusia viljelijöitä on Tannerin mukaan tullut koko viljelyalueelta, etenkin Hämeestä, Pohjanmaalta, Satakunnasta ja VarsinaisSuomesta. Myös läntisellä Uudellamaalla juurikas lisääntyy. Viljelypinta-ala nousi tuntuvasti viime vuodesta. 2013 kylvössä oli 12 000 hehtaaria, tänä vuonna 13 700. – Korotus on todella hyvä. Pinta-ala on kasvanut uusien viljelijöiden myötä, mutta myös jo olemassa olevat vil-
jelijät ovat kasvattaneet juurikasalaansa. Sokerijuurikkaan kohdalla konekanta on vanhenemassa. Aikaisemmin heikon tuottajahinnan ja kiintiöiden poistumiseen liittyneen epävarmuuden vuoksi konekauppa on ollut hiljaista. Parin vuoden aikana hinnan noustua juurikaskoneet kiinnostavat taas. Tanner sanoo, että viime talvena ja keväällä konekaupassa on näkynyt elpymistä. – Kiinnostus investointeihin on kasvanut selvästi. Vaihtuva lajikekenttä edesauttaa sadon nousua Juurikasalan kasvun lisäksi sokeriteollisuuden keskeinen tavoite on hehtaarisadon kasvattaminen. Suomen oloissa juurikaspeltojen kes- Säkylän tehdas vastaanottaa käyntikauden aikana noin 250 rekkakuormallista sokerijuurikasta päivässä. kisadot jäävät huomattavasti Keski-Euroopan satoja pienemmiksi. Teollisuuden kanssa tiiviissä yhteistyössä oleva So- kerijuurikkaan tutkimuskeskus (Sjt) tekee töitä monella saralla. Merkittävimpänä tutkimusalueena on lajikekehitys. – Juurikaslajikkeiden elinkaari on noin 1?3 vuotta. Vaihtuvuus edesauttaa satotasojen nousua, Tanner sanoo. Tutkimuskeskus määrittää myös kasvin tarpeenmukaisia ravinnetasoja, ja tutkii muun muassa erilaisia maanmuokkaus ja kylvömenetelmiä viljelyn kehittymistä edistääkseen. Viljelytoimenpiteistä suurin yksittäinen sadon nousuun vaikuttava tekijä on viljelykierto. Suomessa sokerijuurikkaan kohdalla monokulttuuri on ollut yleistä. Tanner muistuttaa viljelijöitä myös peltoon investoinnista, itse maaperän on oltava kunnossa. – Ojituksen ja kalkituksen merkitystä ei kannata vähätellä. ? Sucros Oy viljelyttää sokerijuurikasta n. 14.000 hehtaarin pinta-alalla ja juurikkaat jalostetaan sokeriksi tehtaallamme Säkylässä. Tarvitsemme vuosittain uusia sopimusviljelijöitä joukkoomme. Jos olet kiinnostunut sokerijuurikkaan viljelystä, pyydä Sucros Oy:n konsulenteilta aiheeseen liittyvää materiaalia, mm. oppaan viljelyn aloittamisesta. Lisätietoja: www.sucros.fi (sivuilta löytyvät myös konsulenttien yhteystiedot) sekä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sivut www.sjt.fi FARMI 9/2014 19
MAATALOUS MAASEUTUVIRASTO KERTOI lokakuun puolivälissä suunnittelemistaan viljelijätukien maksuajankohtien muutoksista. Suunnitelma on, että keväällä 2015 haetut perustuki, viherryttämistuki ja nuorten viljelijöiden tuki maksetaan kahdessa erässä: ensimmäinen erä (60–70 prosenttia) joulukuun 2015 aikana, ja toinen vasta kesäkuussa 2016. EU:n lypsylehmäpalkkion ja EU:n nautapalkkion ensimmäisen erän maksuajankohta on vastaavasti hakuvuotta seuraava tammikuu ja toisen erän kesäkuu. Kansallisten kotieläintukien ennakot maksetaan tukihaku- vuonna huhtikuussa ja loppumaksut hakuvuotta seuraavana keväänä. Kansalliset peltotuet maksetaan hakuvuotta seuraavana vuonna tammi– helmikuun vaihteessa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuista ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen ja sen lisäosan sekä luonnonmukaisen tuotannon ensimmäinen erä maksetaan hakuvuoden marraskuussa, kun hallinnolliset valvonnat ovat valmistuneet. Toinen erä maksetaan hakuvuotta seuraavassa kesäkuussa. Eläinten hyvinvointikorvaus maksetaan hakuvuotta seuraavana keväänä. Uusien maksuaikataulujen syynä ovat etenkin EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikan uudistuksesta johtuvat muutokset tukien toimeenpanoon sekä samanaikaiset hallinnon resursseihin kaavaillut vähennykset. Maaseutuviraston arvion mukaan ELY-keskuksissa valvontoihin tulee kulumaan enemmän aikaa kuin nykyisin. Tukien maksatukseen vaikuttavat valvontamäärä ja valvontojen edistyminen. Maaseutuvirasto voi antaa tukien maksuluvan vasta, kun EU-säädösten mukaiset valvonnat on suoritettu. Maaseutuvirasto pyrkii nyt yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa löytämään ratkaisuja, joilla maksuaikataulun muutosten vaikutukset tilojen talouteen olisivat mahdollisimman vähäisiä. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo ei hyväksy Maaseutuviraston esittämää tukimaksatusten lykkäystä. Maaseudun tulevaisuuden haastattelema ministeri on jo luvannut lisärahaa Maaseutuvirastolle, jotta tuet voitaisiin maksaa ajoissa. Myös MTK on ärähtänyt asiasta. MTK:n johtokunta vaatii, että Maaseutuvirasto peruu esityksensä ja pitäytyy nykyisessä tukien maksatusaikataulussa. Jos Mavin esitys toteutetaan, on usealla maatilalla ensi vuonna edessään kassakriisi, tuottajajärjestö muistuttaa. FREEIMAGES Lisätietoja aiheesta www.mavi.fi ja www.mmm.fi 20 FARMI 9/2014