• Maaseudun aikakauslehti Nro 9/2014 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 14009 Palautusvko 2014-50 6 414881 667773 166777-1409
• Kotimainen Pellon EvoLED -valaisinjärjestelmä Energiaystävällinen, kustannustehokas ja paloturvallinen Plug&Play-valaisinjärjestelmä kotieläintiloille • Nopea asentaa itse - kytkennät pikaliittimin - ei erillistä asennuskourua. Sähkömies tekee vain tarvittaessa keskuskytkennät. • Tasainen valojakauma valopisteiden suuren määrän ansiosta • Energiansäästö n.50-70% • Paloturvallinen matalan (alle 45°C) pintalämpötilansa vuoksi Kysy lisää aluemyyjiltämme! • Syttyy välittömästi sähkökatkon jälkeen täydellä teholla, myös kylmässä • EvoLED tuottaa luonnonmukaista valoa • Kestävä ja pitkäikäinen, myös vaativissa olosuhteissa • Sopii niin parsinavetoihin, pihatoihin kuin sikaloihinkin Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com
• Syketec Ad silva JOBO ST75 JOBO FP12 Kevyt sykeharvesteri jossa on yhdistetty käytön helppous ja karsintavoima. Kuormantuntevalla pumpulla ja riittävällä tilavuudella tehokkuus on varmistettu. Saatavissa rakennussarjoina! www.sykeharvesteri.fi info@sykeharvesteri.fi Rakennatko navettaa, sikalaa, konehallia...? UUSI PALOLUOKKA, toteutamme suurimmatkin katot Toimitamme edulliset ja laadukkaat sandwich- seinä ja kattoelementit villasta ja uretaanista. Nopea toimitus Lisätietoja löydät netistä: www.izopanel.fi Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Izopanel Finland Oy Keisarinviitta 24, 33960 Pirkkala Heikki Matila puh. 050 564 3190 FARMI 9/2014 3
• Sokeriteollisuus saanut reilusti uusia viljelijöitä 17–19 myös osoitteessa a ss vi ta et lu on i rm Fa www.lehtiluukku.fi sä. tiä päätteen ääres tevä tapa lukea leh na, ise nla ma sa Lehtiluukku on kä sin täy htiluukussa aina Le n iaa pa ist ja ka jul sta i aja Farm pääsee , mutta lukemaan rmin Fa ä ett a, kuin painoversio on ist Mu a. vaikka puhelimell arkistosta kasta riippumatta maksa mitään, ja ei a ss ku luu hti Le lukeminen t. vuodenkin lehde löytyvät kaikki viime oion linkki, jolloin ilm den ilmoituksissa leh sa osu eis Us ee i: äs kk pä Vin malla w-osoitetta klikkaa tuksessa olevaa ww an lisätietoja! ma tso ka ille ivu raan yrityksen kotis 4 FARMI 9/2014 Huolehdi kodin sähköturvallisuudesta 42–44 Vanha navetta on täynnä aarteita 50–51
• Nro 9 • Lokakuu 2014 MAATALOUS 8 Maissi on vaihtoehto karjatiloille 17 Sokerijuurikas nousi hyvissä olosuhteissa HYÖTYELÄIMET 14 Pihvikarjaseminaarissa esillä alan kannattavuus METSÄ 30 Metsäkämppien aikaan ENERGIA 38 MTK: Suomi energiaomavaraiseksi KOTI 42 Vanhat sähköasennukset voivat olla turvallisuusriski 50 Löytöretkellä navetassa PALSTAT 15 20 26 26 28 34 40 45 48 52 58 Hyötyeläimet Maatalous Koulutus Opiskelija esittäytyy Hevoset Metsä Ympäristö ja energia Koneet Koeajossa: Peugeot 3008 Allure Koti ja hyvinvointi Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 7 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro, Helkamari Knaapi, LUSTO – Suomen Metsämuseo Farmi 10/2014 ilmestyy viikolla 49. www.countrymedia.fi KANNESSA: METSÄTYÖNTEKIJÖIDEN TUKIKOHTA 1900-LUVUN ALUSSA KARJALASSA. PAULA BAGGE SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 029 193 0211 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 029 193 0212 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen AVUSTAJAT Paula Bagge LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 Jenni Lehtonen 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2014 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä i­lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Laskutusosoite: C/Salamanca 27 Urp. La Capellana 29639 Benalmadena SPAIN Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. KUVA: LUSTO ENSON KOKOELMA FARMI FARMI10/2013 8/2013 6/2013 7/2014 6/2014 4/2014 9/2014 5
• PÄÄKIRJOITUS LOKAKUU 2014 Tilaa Farmi 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun itselle, ystävälle, puolisolle, naapurille, tilan jatkajalle... Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 34 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 39 € (sis. alv 10 %) Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 6 FARMI 8/2012 9/2014 SYKSYN TULLEN HUOMAA varsinkin sosiaalisessa mediassa, miten viilenevät ja sateiset ilmat ovat saaneet kädentaitajat siirtymään ulkoa sisätiloihin ahkeroimaan. Kuka hehkuttaa uutta kutomistyyliään, kuka virkkaamiaan trendikkäitä mattoja, kuka itse tekemiään uskomattoman kauniita kynttilöitä. Itse tehdyt kynttilät ovat väreiltään ja tuoksuiltaan niin herkullisia, että tekisi mieli melkeinpä maistaa. Kukka-asetelmat ja kranssit ovat niin kauniita, että tekisi mieli ostaa kaikki. Puhumattakaan ihanista värikkäistä asuista, joita moni loihtii kuin liukuhihnalla konsanaan. Hyvässä mielessä kadehdin näitä kädentaitajia. Näin käsitaidottoman silmissä on käsittämätöntä, mihin kaikkeen kädet pystyvätkään, jos niille on taito annettu. Miten joku onnistuukin saamaan hetkessä puukolla puunpalasesta vaikka minkälaisia tarpeellisia ja koristeellisia esineitä. Voit näprätä ja nyplätä pientä, tai siirtyä suurempaan näpräämiseen, mihin kätesi sitten taipuvatkin. Kädentaidot eivät todellakaan katso ikää eivätkä sukupuolta. Kädentaidot saavat vuosi vuodelta enemmän arvostusta eri-ikäisten keskuudessa. Itse tehtyä esinettä arvostetaan, ja sen kestävyyteen ja laatuun luotetaan – kaiken lisäksi se on yksilöllisesti tehty. Muistan, kun lapsuudenkodissani kerääntyi aikoinaan kerran viikossa ompeluseura. Nyt näyttää, että kädentaitopiirit ovat saaneet uutta tuulta alleen. Taitavammat vierustoverit neuvovat kokemattomampia, ja taidot karttuvat. Ja onhan kokoontumisella suuri merkitys myös sosiaaliselle elämälle. Koska itse en ole kokenut olevani taitava käsillä tekijä, olen keskittynyt kodin sisustamiseen. On hienoa antaa muutaman kerran vuodessa kodille uusi ilme. Voi yhdistellä uutta ja vanhaa, ja keksiä vaikka raahata varaston perukoilta olohuoneeseen vanhoja tavaroita, joiden ympärille voi alkaa kerätä uusia asioita. Vain mielikuvitus on rajana. Tässä numerossa kädentaitoihin ja sisustamiseen keskittyy muun muassa sisustuskirjailija Paula Bagge, jonka ideoita voi lukea lehden loppupuolelta. Tulossa ovat myös Tampereen kädentaitomessut, josta varmasti moni kädentaitaja lähtee etsimään uutta inspiraatiota. Kädentaitajat, jatkakaa taitojenne ylläpitämistä ja innostakaa myös perhettä ja tuttavia ylläpitämään taitojaan. Itse tehty on aina itse tehty. Se jää huomattavasti pidemmäksi ajaksi esimerkiksi lahjansaajan mieleen, kuin liukuhihnalta tullut. Lämpöisin terveisin, Katja KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
• sitiivisia vaikutuksia kävijöihin ja heidän hyvinvointiinsa. Myös useat eri tutkimukset osoittavat kulttuurin harrastamisen vaikuttavan myönteisesti ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveydentilaan. Näiden lisäksi kulttuurilla ja kulttuuripalveluilla on suuria vaikutuksia myös myönteisen kaupunkikuvan rakentajana ja taloudellisen hyvinvoinnin tuojana. Esimerkkinä taloudellisesta vaikuttavuudesta keväällä Vaasan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä jättää talousalueelle 50 euroa. Museot, eivätkä muutkaan kulttuuritoimijat, pärjää pelkästään tulorahoituksen turvin, vaan tarvitsemme yhteiskunnalta ja muilta toimijoilta tukea työssämme yhteisen kulttuuriperinnön vaalimiseksi. On se aika vuodesta, kun kunnissa ja yrityksissä käsitellään tulevan vuoden talousarvioita. Toivottavasti päättäjillä ja vaikuttajilla on viisautta nähdä näiden vaikeiden aikojen yli, kulttuuri ei ole vain menoerä. Metsämuseon ollessa kyseessä vierailuun Lustossa yhdistyy siis monenlaisia hyvinvointikomponentteja. Elämyksellisen ja muistijälkiä jättävän museo- tai tapahtumakokemuksen lisäksi Luston sijainti kansallismaisemassa, luonnonsuojelualueen kupeessa ja upean Metlan tutkimuspuiston ja arboretumin naapurissa luo mainiot puitteet metsäisen retkipäivän vietolle Punkaharjulla. Parhaillaan valmistelemme tulevan vuoden näyttelyitä ja tapahtumia. 50-luvun nostalgisia tunnelmia on esillä Maat, metsät, tehtaat -näyttelyssä ja koko perheen MetKu-metsäkulttuuripäivät järjestetään 12.–14.6.2015, muutamia esimerkkejä tulevasta tarjonnasta mainitakseni. Tästä on hyvä jatkaa Luston kolmannelle vuosikymmenelle. Toivotamme myös teidät, hyvät Farmi-lehden lukijat perheinenne lämpimästi tervetulleeksi vierailulle Lustoon ja Punkaharjulle. Mielellään kuulisimme myös teidän tarinoitanne ja kokemuksianne. Tapaamisiin! TIMO KILPELÄINEN / LUSTO RUSKAN UPEA VÄRIKIRJO on taittumassa talvisiin sävyihin, ja syksyisinä viikonloppuina monen tie onkin vienyt ulkoilemaan ja virkistäytymään lähimetsiin; kävelylle, lenkille, marjaan, sieneen tai jahtiin. Metsissä ja luonnossa liikkumisella onkin tutkittu ja todettu olevan monenlaisia hyvinvointivaikutuksia. Tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan viettävän valtakunnallisen metsäkulttuurin erikoismuseon, Suomen Metsämuseo Luston näyttelyissä ja tapahtumissa keskiössä on ihmisen ja metsän vuorovaikutus, joka on tuonut monenlaista hyvinvointia Suomelle ja suomalaisille vuosikymmenten saatossa. Lustossa on juhlavuotta vietetty monin eri tavoin, esimerkiksi eräänä syksyisenä lauantaina vietimme avointen ovien päivää. Järjestimme kierroksia taustatiloihin ja kerroimme museotyöstä. Oli hyvin kannustavaa nähdä ja kuulla, miten kiinnostuneita ihmiset olivat metsäkulttuurista ja museotyöstä. Erityisen ilahduttavaa oli, että joukossa oli todella paljon lapsiperheitä ja myös nuoria aikuisia. Päivän mittaan vieraiden kanssa rupatellessani useammastakin suusta kuulin muisteluita Luston taipaleelta ja tapahtumista. Hienoja tarinoita kuultiin myös vanhempien vieraiden omista metsätyökokemuksista ja nuoruusmuistoista. Parasta antia kuitenkin itselleni olivat ne hetket, joissa kanssani jutustelivat isovanhemmat, joilla oli mukana lapsenlapsensa. Kun useammalta taholta kuulee sen, että lapset usein suorastaan vaativat päästä Lustoon, ei voi olla kuin tyytyväinen. Nautinnollista on sivusta seurailla, kuinka näyttelyt, esineet ja kuvat heräävät henkiin, kun mummut ja vaarit kertovat lapsenlapsilleen, miten ja kuinka he ovat vaikkapa juuri sitä esinettä käyttäneet, tai millaisia töitä on tehty ja miltä se on tuntunut. Avointen ovien päivä oli vain yksi esimerkki vuosien varrelta, mutta taaskin havaitun perusteella voidaan todeta, että museokäynnillä on monenlaisia po- HELKAMARI KNAAPI MUSEONJOHTAJA, KTM LUSTO – SUOMEN METSÄMUSEO FARMI 9/2014 7
• TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: RAISIOAGRO JA SAMCO SYSTEMS 8 FARMI 9/2014
• Maissi kiinnostaa karjan ruokinnassa myös meillä. Tämän energiapitoisen ja hyvää tärkkelystä sisältävän kasvin viljely onnistuu Suomessa aikaisten lajikkeiden ja kylvömuovin avustuksella. Rehuomavaraisuutta lisäävä suuri sato ja karjanlantavetoinen lannoitus lisäävät halukkuutta kokeilla etelän kasvia. Rehumaissin kohdalla onnistumisen ratkaisee sadon laatu, ei määrä. M aissi on nosteessa. Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna rehumaissiala on lähes viisinkertaistunut, suurin lisäys on tullut kahtena viime vuonna. Merkittävimmät maissinviljelyalueet ovat Ahvenanmaalla, Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa, Kanta-Hämeessä, ja VarsinaisSuomessa. Uutena mukaan on tullut Pohjanmaa. Näyttää siltä, että maissialan kasvu tulee jatkumaan. Yksi syy maissin suosioon ovat uudet aikaisemmat lajikkeet, yksi näistä on Activate-lajike. – Activate sekä ruokintatietoisuuden lisääntyminen ovat avittaneet alan kasvua, sanoo Juha Anttila Raisioagrolta. Limagrainin jalostama ja Boreal Kasvijalostuksen maahantuoma Activate on yksinmyynnissä Raisioagrolla. Yritys onkin parin viime vuoden aikana panostanut maissin viljely- ja ruokintatietoisuuden lisäämiseen, sillä se pitää kasvia hyvänä vaihtoehtona nautakarja- ja lypsytiloille. – Kasvi on helppo viljellä, karjanlanta sopii lannoitteeksi, satotaso on suuri ja viljely ja korjuu ovat yksinkertaisia, Anttila luettelee maissin hyviä puolia. – Onnistuessa sadon laatu on todella korkealuokkainen. Kerralla kolme satoa Ruokinnassa maissin osuus on noin 30–50 prosenttia karkearehun kuiva-aineesta. Kuusikymmenpäiselle robottikarjalle sopiva maissiala on Anttilan mukaan noin kymmenen hehtaaria. Maissi on satoisa kasvi, ja yksi maissisato vastaakin jopa kolmea säilörehusatoa. Kuiva-ainesato on ratkaisevin. – Jos ohraa ja kauraa korjataan kokoviljasäilörehuksi, kuiva-ainesato on vaatimaton, vain noin 3 000– 4 000 kiloa hehtaarilta. Myös energiataso on alhainen. Vehnä- ja palkoviljaseostenkin kohdalla jäädään noin 6 000 KA-kiloon. Maissisäilörehulla on mahdollista päästä 9 000–12 000 kilon KA-satoon hehtaarilta, Anttila painottaa. Tavoitteena on, että maissisäilörehun kuiva-aine- ja jatkuu ? FARMI 9/2014 9
• Kasvinsuojelu on yksinkertaista ja myös suhteellisen edullista. Rikat on torjuttava, sillä hyvin varjostavan kasvin alkukehitys on hidasta. Muovin alle kylvettäessä kasvinsuojeluaine levitetään kylvön yhteydessä, muuten se kannattaa tehdä kahdessa osassa. – Maissipäitä on Euroopan markkinoilta saatavilla, mutta investointi on mahdottoman kallis. Onneksi löytyy urakoitsijoita, Anttila kiittelee. tärkkelyspitoisuudet olisivat molemmat 30 prosenttia. Tällöin rehu on energiapitoista, mutta ennen kaikkea hyvin naudan elimistössä sulavaa. Anttila kertoo, että viime ja tänä vuonna Ahvenanmaalla on päästy jo reilusti yli 30 prosentin kuivaainepitoisuuksiin, myös Manner-Suomessa yllettiin 25–28 prosenttiin. Hän vakuuttaa, että 30 prosentin tavoitteeseen on mahdollista päästä koko maassa. – Aikaisemmin Suomessa ei saatu näin hyviä kuiva-ainepitoisuuksia rehuun, mikä johtui suurilta osin myöhäisistä lajikkeista. Maissi ei yksinkertaisesti ehtinyt valmistua. Myös väärät lannoitustasot ja viljelytekniikka johtivat siihen, ettei kuiva-ainetta saatu yli 20 prosenttia. Suuri tärkkelyspitoisuus, parempi sulavuus Maissi on energiapitoisuutensa vuoksi erityisen haluttua, ja juuri sen tärkkelys on arvokasta. Maissitärkkelys ei happamoita pötsiä samalla tavoin, kuin viljan tärkkelys. – Kun käytetään ohraa tai kauraa, on määriä rajoitettava juuri happamoitumisongelman vuoksi, maissin 10 FARMI 9/2014 kohdalla voidaan käyttää korkeampia tärkkelystasoja, Anttila selittää. Meillä maissin viljelyssä tavoitellaan suuren sadon sijasta nimenomaan hyvää laatua. Laatu on paras, kun maissi saadaan valmistumaan kunnolla: tähkä ehtii kehittyä ja päästä mieluiten myöhäisen taikinatuleentumisen asteelle. Säilörehuksi käytetään koko kasvi, eli myös varsi ja lehdet. Korsi ei ole arvotonta, mutta tähkää haetaan. – Pyritään siihen, että tähkän osuus maissista on suuri, sillä tällöin myös tärkkelyspitoisuus on suuri. Tällä on iso merkitys sulavuudelle. Kotimaisen maissisäilörehun sulavuus on ollut aikaisemmin noin 65–70 prosenttia. Kun maissi on todella valmista ja kypsää, sulavuus on jopa 75 prosenttia. Jos maissi ei ehdi valmistua kunnolla, rehusta tulee sokeripommi, jonka sulavuus on heikompi. – Vaikka kasvusto olisi 3–4 metriä korkea, saadaan kyllä tuoresatoa, mutta laatu ei ole sitä, mitä haetaan. Uudet lajikkeet Activate ja vielä kokeilussa oleva Arcade ovat molemmat aikaisia lajikkeita. Niiden satotaso on myöhempiä lajikkeita alhaisempi, mutta aikaisuutensa ansiosta ne ehtivät valmistua kunnolla. – Arcade ja Activate ovat matalampia, alle kolmemetrisiä, mutta ne tekevät jopa 2–3 tähkää, eli tähkän osuus on suuri. Sulavuus on muutenkin parantunut, sillä myös niiden lehti- ja varsiaines ovat rehuarvoltaan hyvää. Valkuaispitoisuus on maissisäilörehussa kuitenkin alhainen. – Maississa on raakavalkuaista vain noin 8–9 prosenttia. Siksi se vaatii lisäkseen ruokintaan myös hyvät nurmiseokset. Muovilla jopa kuukausi lisää kasvuun Suomessa oli keväällä 2013 ensimmäistä kertaa käytössä erikoiskylvökone, joka mahdollisti biohajoavan muovin alle kylvämisen. Muovi nopeuttaa maissin alkukehi-
• tystä. Menetelmä on peräisin Irlannista, ja sitä on kokeiltu meillä aikaisemmin vain tutkijatasolla. – Muovikylvö lisää varmuutta todella paljon. Viljely avomaalla onnistuu Ahvenanmaalla ja EteläSuomessa, muualla Suomessa muovi on lähes ehdoton, Anttila sanoo. Jos muovin alle kylväminen ei ole mahdollista tai sitä ei halua tehdä, voi on- Korsi ei ole arvotonta, mutta tähkää haetaan. nistumista helpottaa tarkalla lohkon valinnalla. – Kevätkyntömaat, kuten hietamaat sopivat maissille. Savimaassakin maissi menestyy, mutta saven kanssa tulee ongelmaksi maan kylmyys keväällä. Tärkeintä on kylvö lämpimään maahan. Maan lämpötilan pitäisi avomaalle kylvettäessä olla 5–8 astetta. Maa lämpenee näihin lukemiin mahdollisesti vasta toukokuun puolivälissä. Lämpenemistä voi nopeuttaa äestämällä maissilohkon syvään, perunamaan tavoin. Muovin alle kylvettäessä maa saa olla huomattavasti kylmempi. – Kaksi astettakin riittää, sillä muovi lämmittää maata jopa 14 astetta. Muovin alle voidaan siis kylvää heti, kun maa on kuivaa. Toukokuun alussa, jopa huhtikuun lopussa, Anttila selittää. jatkuu ? FARMI 9/2014 11
• Muovin alla maissi tulee pintaan noin 4–5 päivässä, avomaalla 10 päivässä. – Jos muovin alle voidaan kylvää 12–14 päivää ennen avomaakylvöä, antaa muovi lisäpotkua tuleentumiseen jopa 30–40 vuorokautta. Avomaalle kylvettäessä voidaan käyttää tarkkuuskylvökonetta. Tavallisella kylvökoneellakin saadaan Anttilan mukaan kohtuullinen tulos, mutta kone vaatii muun muassa maissilaatikon. Maissi pärjää pitkälle karjanlannalla, ja se käyttää ravinteitä hyväkseen todella tehokkaasti. Starttilannoitus kannattaa silti antaa. Riittävä typpimäärä on tärkeää, samoin fosfori, jotta juuret kehittyvät vahvoiksi. – Lämpö tehostaa fosforin käyttöä, siksikin muovi on hyvä vaihtoehto. Halla uhkaa syksyllä Maissi kestää suhteellisen hyvin keväthallaa. Heinäkuussa korren kasvun alettua halla on jo tuhoisa, sillä se pysäyttää maissin kasvun. Kasvun pysähdyttyä sato tulee korjata reilun viikon ku- Maissi tarvitsee 75 cm rivivälin ja 20 cm taimivälin. 12 FARMI 9/2014 luessa. Tästä syystä Suomen olosuhteissa on tähdättävä siihen, että maissi on kypsää syyskuun puolivälissä. Esimerkiksi tänä vuonna muovin alla kasvanut maissi ehti valmistua suhteellisen hyvin ennen syyskuun lopun yöpakkasia. Anttila sanoo, että monin paikoin etenkin avomaalle kylvetty maissi olisi vielä saanut jatkaa kasvuaan. – Maissi kasvaa vielä 10 asteessa, ja alle 10 asteessakin kuiva-aine kertyy. Kesäkuussa ollut kylmäjakso ja heinäkuun alun kylmyys viivästyttivät maissin kasvua, ja veivät siitä noin kaksi viikkoa. Korjuussa tehokkain on erillisellä maissipöydällä varustettu ajosilppuri, joita Suomesta löytyy muutamia. Laajimmin maissin korjuuta tekee pälkäneläinen Silmu Contracting, jolla on käytössään ajosilppuri 7,5 metriä leveällä maissipöydällä. Pääartikkelinaan nurmirehuja korjaava yritys lähti vuonna 2007 kokeilemaan maissin korjuuta asiakkaiden toiveesta. – Asiakastiloilla oli halu kokeilla maissia. Kysyntää oli etenkin Kanta-Hämeen alueella, kertoo Kalle Rönni. Rönni sanoo, että maissi saa korjattaessa olla jopa ”pystyyn kuivuneen” näköistä. – Ei kannata turhaan ajaa siiloon tai aumaan liian tuoretta tavaraa. Hän muistuttaa, että korjuuajan suhteen vuodet ovat erilaisia, ja tämä on pidettävä mielessä myös lohkon valinnassa. Pellolle pitää päästä, vaikka vettä tulisi rankemminkin, joten maissilohkon vesitalouden on oltava kunnossa. Tänä vuonna Silmu Contracting korjasi maissia yhteensä noin 250 hehtaaria. Kauhava oli pohjoisin paikka, johon ajosilppuri lavetilla Pälkäneeltä matkasi, eteläisin Renko. Maissipöydällä korjuuvauhti on keskimäärin 4–5 hehtaaria tunnissa, mutta tähän vaikuttavat niin satotaso, lohkojen koko kuin siirtymätkin. Rönni kertoo, että maissin korjuu onnistuu koh- talaisesti myös esimerkiksi suoraniittopöydällä. Hän kuitenkin painottaa, ettei sitä ole suunniteltu maissinkorjuuseen, ja siksi tulee satotappioita. – Sama juttu jos maissipöydällä korjattaisiin kokoviljasäilörehua, siinäkin tulisi satomenetyksiä. Suoraniittopäällä korjattaessa menetys kohdistuu nimenomaan tähkään. Tappio voi olla jopa 20 prosenttia, joten ruokinnallinen laatu kärsii. Kannattaa miettiä, että jos kylvössä ja viljelyssä onnistuu ja laatu on kohdillaan, kannattaako tärvätä kaikkea huonolla korjuulla? Maissin korjuu tulee halvemmaksi kuin nurmen, onhan korjuukertojakin kolmen sijasta vain yksi. Rönni kehottaa etenkin tiloja, joilla on pulaa pellosta miettimään maissin mahdollisuutta. – Miksei ottaisi samalta pinta-alalta enempää irti? Tämä vuosi oli maissille huono, mutta siltikään ei tullut katastrofeja. Kyllä maissi pikkuhiljaa hiipii kasvivalikoimaan. ?
• TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVA: SARI PERÄLÄ (MAITOSUOMI) Suomeen rantautui kaksi vuotta sitten kylvömenetelmä, jossa maissi kylvetään biohajoavan muovikalvon alle. Muovi jouduttaa maissin valmistumista ja lisää onnistumisvarmuutta etenkin meidän leveyspiireillämme. JUHA KALISTAJA on viljellyt kaksi vuotta maissia tilallaan Valkeakoskella. Kuudentoista hehtaarin ala menee noin 80-päisen lypsykarjan rehuksi. Maissia ehdittiin pohtia monta vuotta ennen viljelyn aloittamista. – Tuttavillani on ollut maissia viljelyssä jo seitsemän vuotta, se rohkaisi viljelyyn. Toinen syy oli vierailuni Yhdysvalloissa vuonna 2009. Joka paikassa oli maissia, ja mietin, että ei sitä viljeltäisi, jollei se olisi hyvä juttu. Vierailun jälkeen käsitykset siitä, että maissi on onnistuessa hyvä kasvi, vahvistuivat. Kalistaja hankki viljelyä aloittaessaan myös erillisen kylvökoneen maissia varten. Kone ei ole mikä tahansa kylvökone, vaan toistaiseksi Suomen ainoa nelirivinen tarkkuuskylvökone, joka kylvää maissinsiemenet, levittää rivien päälle biohajoavan muovikalvon, ja ruiskuttaa kylvön yhteydessä myös kasvinsuojeluaineen. Muovikylvömenetelmän on kehittänyt irlantilainen perheyritys Samco Systems, ja muovin myötä maissinviljely Irlannissa on merkittävästi lisääntynyt. Kalistaja kuuli menetelmästä Suomessa vierailleilta kanadalaisilta maidontuottajilta muutamia vuosia sitten. – He ihmettelivät, miksei Suomessa viljellä maissia. Selitimme kylmyydestä ja lyhyestä kasvukaudesta. Kanadalaiset olivat sitä mieltä, etteivät ne ole ongelma. Tällöin kuulin muovista ensimmäistä kertaa. Muovin kanssakin oltava ajoissa Muovi jouduttaa maissin valmistumista, sillä se mahdollistaa aikaisemman kylvön, ja helpottaa kasvuun lähtöä. Biohajoavassa muovikalvossa on kylvörivin kohdalla reikiä, jotka helpottavat maissin taimen työntymistä ulos muovin alta. – Muovi nostaa maan lämpötilaa ja myös tiivistää kevätkosteuden alleen. Olen huomannut, että maissi kasvaa jopa puoli metriä korkeammaksi muovin alla kuin avomaalla, Kalistaja kertoo. Hän kuitenkin painottaa, että muovikylvönkään kanssa ei saa viivytellä, vaan maissi tarvitsee kaikki mahdolliset kasvupäivät myös muovin alla. Lisää koneita tarvitaan Kalistaja toimii urakoitsijana, ja käy kylvämässä maissia muillekin. Samcon tarkkuuskylvökoneella voidaan kylvää myös ilman muovikalvoa. Samcon valikoimissa on monia erilaisia biohajoavia muoveja. Juha Kalistaja kokeili tehtaan edustajien kanssa erilaisia, ja Suomeen tuntui sopivan parhaiten keltainen muovi. – Monet haluavat kylvää avomaalle, sillä onhan muovi tietenkin kustannus. Ennen kaikkea halutaan verrata ja nähdä, onko muovilla oikeasti merkitystä. Muovikustannus on viljelijälle 260 euroa hehtaarilta. Kalistaja kertoo, ettei muovista jää hänelle itselleen juuri katetta. – Jos hinta olisi kalliimpi, ei viljelijöillä olisi varaa maksaa. Ahneeksi ei tässä kohtaa kannata alkaa. Viime keväänä Kalistaja kylvi omien peltojen lisäksi noin 130 hehtaaria maissia. Kauimmainen kylvöreissu tehtiin Kauhavalle. Kalistaja sanoo, että maissinviljelyn lisääntymisen mahdollistamiseksi koneita tarvittaisiin lisää eri puolille Suomea. – Yhdellä koneella kylväisi ehkä 150 hehtaaria, mutta viimeisille pelloille ehtisi vasta toukokuun lopussa, mikä on liian myöhään. Maissi pitää saada maahan kahden viikon sisällä siitä, kun kylvö on mahdollista, näin varmistetaan sen valmistuminen syyskuun loppuun mennessä. Maitotuotos nousuun Kalistaja kertoo, että ostoviljan määrä omalla tilalla on vähentynyt maissin tultua kuvioihin. – Koska tärkkelyksen laatu maississa on viljoja parempi, sitä voidaan käyttää enemmän, ja energiapitoisuus lisää väkisinkin maitotuotosta. Maissi on ehdottomasti tullut tilalle jäädäkseen. Haastavana viljelyssä hän pitää ainoastaan sitä, että maissi vaatii oman korjuukaluston. Tarvitaan tarkkuussilppuri jyvämurskaimella. – Jos lehmä saa päättää, se ei syö varsia. Silppu on saatava lyhyeksi, sillä viisisenttiset pätkät se jättää pöydälle. FARMI 9/2014 13
• TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVA: FARMI Pihvikarjaliiton järjestämä pihvikarjaseminaari 2014 keräsi Jyväskylän Paviljongin Wolmar-auditorioon reilu puoli sataa kuuntelijaa. K oneAgrian yhteydessä 8.10. järjestetyn pihvikarjaseminaarin punaisena lankana oli karjatilojen talous, ja aiheesta kuultiin monipuolisesti eri asiantuntijoiden puheenvuoroja. Vuoden 2013 Cowgirl Maarit Kärki esitteli karjakasvatuksen tiimoilta tehtyjä hankkeita ja totesi, että hanketoimintaan tarvittaisiin jatkuvuutta ja pysyvyyttä. MTT Ruukilta Keski-Pohjanmaan ammattiopistoon siirtynyt Kärki päivitteli myös vähäistä naudanlihantuotannon koulutusta. Hän painotti, että alan tulevaisuuden turvaamiseksi koulutukseen tulee panostaa. Talousymmärrystä oltava Maatilayhtiöihin erikoistuneen lapualaisen Finanssila Oy:n talousasiantuntija Johanna Lindvall herätteli seminaariyleisöä suoralla ja provosoivalla puheenvuorollaan. – Emolehmätuotannon kannattavuus on surkea, se on totuus, Lindvall sanoi. Hän painotti, että jokainen maanviljelijä on yrittäjä, ja yrittäjän tulisi hallita ainakin perusasiat taloudesta. – Näppituntuma on oltava, ja ymmärrys esimerkiksi liikevaihdon muodostumisesta. On vaikeaa parantaa kannattavuutta, jos ei tiedä, mihin rahaa tilalla menee ja mistä sitä tulee. Lindvall nimesi kannattavuuden parantamiseen kaksi vaihtoehtoa; hallitun kasvun tai erikoistumisen. – Yksin ei tarvitse osata kaikkea, ja tilayhteistyöllä erilaiset yritysmuodot ovat mahdollisia. Yhteistyö on ratkaisu, ja asenne siihen on löydyttävä. Suoramyynti mahdollisuutena Karjankasvattaja Esko Rissanen Hyvätuuli Highlandista esitteli erikoistumisen ja suoramyynnin vaihtoehtona tuotannon kasvattamiselle. Hyvätuuli Highlandissa yrittäjiä on kolme, ja kaikki tuotettu liha myydään suoramyyntinä yhteisestä tilamyymälästä. Jokainen yrittäjä omistaa omat eläimensä, mutta tuotot, kulut ja riskit jaetaan kaikki kolmen osaan. Rissanen kertoi tilayhteistyön ja suoramyyntiin siirtymisen olleen hänen parhaita päätöksiään. Hän puhui myös ”pienuusajattelusta”. – Mitä pienempi tuotanto, sitä pienemmät riskit, työmäärä ja niin edelleen. Suoramyynnin asiakkaat ovat myös valmiita maksamaan laadusta. Ei saa myydä liian halvalla. Suoramyynnin mahdollisuuksista ja elintarvikelainsäädännöstä puhui myös Aitoja Makuja -hankkeen koordinaattori Johanna Mattila. – Riippumattomuus, kannattavuus, markkinointi, – Lähiruoka, kotimainen ja luomuruoka kiinnostavat kuluttajaa. Lihan alkuperä halutaan tietää ja ruuan tulevaisuuteen uskotaan. Meidänkin tulee siis uskoa naudanlihantuotannon tulevaisuuteen, sanoi Maarit Kärki. 14 FARMI 9/2014 tuottajahinta, hän luetteli suoramyynnin etuja yrittäjälle. Mattila esitteli tilaisuudessa Aitoja Makuja -hankkeen kolme uunituoretta suoramyynnin lainsäädäntöä käsittelevää esitettä. Kolmea eri esitettä hän perusteli sillä, että näin yrittäjän on helpompi poimia tieto vain omaa toimintaa koskevasta lainsäädännöstä. – Halutaanko alkaa vähittäismyyntiin, elintarvikkeiden valmistukseen tai mahdollisesti myydä alkutuotannon tuotteita? Lainsäädäntö on erilainen eri asioiden kohdalla. Emme halua pelästyttää yrittäjiä heti kaikilla vaatimuksilla. Tukiasiat herättivät kysymyksiä Pekka Pihamaa maa- ja metsätalousministeriöstä päätti puheenvuorot päivittämällä paikallaolijoiden tietoja tulevan ohjelmakauden maataloustuista. Keskustelua syntyi etenkin puheenvuorojen jälkeisessä kahvitilaisuudessa. Koska seminaarin teemana oli suoramyynti, tarjottavatkin oli hankittu lähialueelta. Pihvikarjaseminaari oli järjestyksessään toinen. Tilaisuuteen oli jälleen kaikilla KoneAgrian kävijöillä vapaa pääsy, ja perinnettä on tarkoitus jatkaa myös ensi vuonna. – Tämä on oiva keino avata keskustelua aiheesta myös pihvikarjaliiton ja koko alan ulkopuolelle, kommentoi Pihvikarjaliiton projektikoordinaattori Susanna Heikkinen. ?
• HYÖT YELÄIMET Parsinavetoista olisi mahdollista luopua sitä nopeammin, mitä enemmän tukia suunnataan parsinavettoja korvaavien pihattojen lehmäpaikkojen rakentamiseen. Nopea aikataulu edellyttää, että investointitukivaroja on käytössä vähintään 10 000 pihattonavetan lehmäpaikan vuotuiseen rakentamiseen. Toistaiseksi tukea tarvitaan myös nykyisten parsinavetoiden laajennuksiin ja peruskorjauksiin, jotta kokonaistuotanto ei laske. Mahdollisen parsinavettakiellon täsmällistä siirtymäaikaa ei voida määrittää, mutta selvityksessä on esitetty ennusteita, joiden pohjalta siirtymäaikojen tar- vetta on arvioitu. Jos uudisrakentamisen tahti on nopeaa ja lehmämäärän sallitaan laskea prosentin vuodessa, parsinavetoista luopuminen olisi mahdollista jo vuonna 2025. Jos lehmämäärä halutaan säilyttää nykytasolla, luopua ei voida ennen vuotta 2028. Jos investointien määrä putoaa, parsinavettojen tarve jatkuu vähintään vuoteen 2034 saakka. VUODEN KALKKUNANTUOTTAJAT Tarja ja Harri Uusitalo kasvattavat kalkkunoita Teuvan Äystön kylässä. Ensimmäiset kalkkunat tulivat Uusitalon tilalle vuonna 2002, tällä hetkellä kasvatuspaikkoja on 12 000 linnulle. Kalkkunatuotannon lisäksi tilalla on marjanviljelyä, metsätaloutta ja met- säurakointia sekä peltoviljelyä. Kalkkunoiden syömästä rehusta reilu viidesosa tulee suoraan tilan omilta pelloilta. Valinnasta vastaavat Suomen Siipikarjaliitto ry sekä Länsi-Kalkkuna Oy perustelevat Uusitalojen valintaa sillä, että he panostavat eläinten hyvinvointiin tekemällä tarkkaa ja huolellista työtä koko kasvatuskauden ajan. Lisäksi pariskunta toimii aktiivisesti yhteistyössä koko kalkkunan tuotantoketjun kanssa. FARMI LOKAKUUSSA JULKISTETTIIN maa- ja metsätalousministeriön teettämä selvitys parsi- ja pihattonavetoissa elävien nautojen hyvinvoinnista ja mahdollisen parsinavetoista luopumisen talousvaikutuksista maidon- ja lihantuotantoon. Selvityksen mukaan pihattonavetoissa elävillä naudoilla on keskimäärin paremmat hyvinvoinnin edellytykset kuin parsinavetoissa pidettävillä, mutta tuotannon talouden kannalta nautojen parressapidon kieltäminen ei ole realistinen vaihtoehto ainakaan lyhyellä aikavälillä. Parressa kytkettynä oleminen rajoittaa naudan mahdollisuuksia liikkua ja olla kanssakäymisissä toisten nautojen kanssa. Toisaalta parsinavetassa elävät lypsylehmät ja hiehot on päästettävä laidunkaudella ulkoilemaan, sama velvoite ei koske pihattonavetassa pidettäviä nautoja. Laidunnus edistää nautojen terveyttä ja mahdollistaa pitotavoista parhaiten lajinomaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisen. Vaikka uusia parsinavetoita ei enää rakenneta kuin muutama vuodessa, elää yhä puolet suomalaisista lypsylehmistä parsinavetoissa. Uudet navetat ovat lähes poikkeuksetta suuria pihattoja. Selvityksessä todetaan, että nautojen hyvinvoinnin parantamiseksi uudisrakentamista kannattaisi ohjata tukipolitiikan avulla vain pihattoihin. Uusien parsinavetoiden investointituen lopettaminen ei aiheuttaisi merkittävää haittaa maidon tarjonnalle. Selvitys on ladattavissa Eläinten hyvinvointikeskuksen sivuilta www.eläintieto.fi  ja www.mmm.fi/ elainsuojelulaki -sivustolla. www.siipi.net FARMI 9/2014 15
• HYÖT YELÄIMET ELÄINTEN PAINON seurannalle on yhä useammin perusteltuja tarpeita kasvatuksen eri vaiheissa. Myös kauppatapahtuman yhteydessä on monesti hyödyksi todeta senhetkinen todellinen paino. Tmi Juhani Rahkonen laajentaa nyt tähänastista eläinvaakatarjontaansa kahdella uudella itävaltalaisella Agreto -vaakamallilla. Uutuu- det on tarkoitettu sikaloille, lampoloille ja vasikkakasvattamoille. Agreto 60 -vaa’an 60 senttimetrin palkkien päälle on helppo sijoittaa tai rakentaa punnituslava, joka sopii mukavasti kapeallekin käytävälle. Laadukas itävaltalainen palkkivaaka on lujaa tekoa ja hyvin pöly- ja kosteussuojattu. Vaunumallinen Agreto 300 -eläinvaaka on lujatekoinen ja erinomaisin yksityiskohdin toteutettu laatutuote. Tämä 300 kiloa kantava vaaka on tarkoitettu sikojen, lampaiden ja vasikoiden punnituksiin. Vaunussa on avautuvat luukut edessä ja takana, ja niiden aukeamissuunta on vaihdettavissa. Vaaka on helppo ja kevyt siirrettävä, siinä on hyväkokoiset umpikumipyörät ja taittuvat käsittelykahvat. Kuitenkin vaaka on vankkarakenteinen ja painaa jopa 130 kiloa. www.juhanirahkonen.fi ELÄINTEN TERVEYTEEN ja hyvinvointiin liittyviä talouskysymyksiä selvitettiin Hämeenlinnassa Pohjoismaiden maataloustutkijain yhdistyksen, NEAT-verkoston ja MTT:n järjestämässä seminaarissa. Mukana oli yli 40 asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa. EU:n osarahoittama 36 maan NEAT-verkosto selvittää muun muassa millaista talousosaamista eläinten hyvinvoinnin ja terveyden parissa eri maissa työskentelevät organisaatiot tarvitsevat. Kotieläintuotannon monimutkaisuus ja monimuotoi16 FARMI 9/2014 suus eri puolilla maailmaa johtaa siihen, että samat keinot eivät sovi kaikkien ongelmien ratkaisuun. – Esimerkiksi Suomessa voi olla perusteltua käyttää erilaisia eläintautien torjuntakeinoja kuin Keski-Euroopassa, sanoo NEAT-verkostossa mukana oleva MTT:n erikoistutkija Jarkko Niemi. Tutkijat peräävätkin nyt kansainvälisiä pelisääntöjä, joiden avulla turvataan sekä pienimuotoisen että kotieläinten hyvinvoinnin huomioon ottavan tuotannon säilyminen eri maissa. Seminaarissa puhuneen Oxfordin yliopiston professori Brian Perryn mukaan kotieläintuotantoa ja kulutustottumuksia muovaavat monet tekijät. Länsimaissa korostuvat kuluttajien näkemykset, kulutuksen ja tuotannon idealismit sekä nopeasti kehittyvät eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskeva lainsäädäntö ja normit. Sen sijaan kehitysmaissa kotieläintuotantoon vaikuttaa eniten väestönkasvu, kaupungistuminen ja elinolojen kehittyminen. Norjan maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tut- kimusjohtaja Mogens Lundin mielestä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kohentamiseksi tarvitaan sekä sääntelyä että vapaaehtoisia toimia. Hän katsoo, että ensisijassa tulisi pyrkiä kansainvälisiin standardeihin. Jos vaatimukset koskevat vain kotimaista tuotantoa, uhkana on tuotannon luisuminen maihin, joissa standardit – ja siten eläinten terveys ja hyvinvointikin – ovat heikompia. www.mtt.fi
• TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Takana on lähes täydellinen nostokausi sokerijuurikkaan osalta. Kylmä kesän alku ja lämmin loppu verottivat kuitenkin hieman laatua viime vuoteen verrattuna. Tehtaalla ollaan tyytyväisiä niin kokonaissatoon kuin viljelijämäärän kasvuunkin. Sucros Oy:n omistavat tanskalainen Nordic Sugar ja kotimainen Apetit Oyj. S äkylän sokeritehdas käynnistyi tänä vuonna 25.syyskuuta. Nostojen suhteen oltiin tänä vuonna hieman tavanomaista aikataulua edellä, sillä lähes koko sato oli nostettu viikon 43 loppuun mennessä. Sucros Oy:n maatalousjohtaja Tero Tanner kuvailee syksyä juurikkaan noston kannalta lähes täydelliseksi. – On ollut kuivaa, pelto on kantanut hyvin ja juurikas ollut puhdasta. Edes osassa maata syyskuussa tullut yhtäkkinen 20?30 millin vesisade ei haitannut, se oli jopa hyväksi. Keskisadosta odotetaan parempaa kuin viime vuonna, mutta ennätysvuoden 2011 tasolle tuskin ylletään. – 2011 keskisato oli 48 tonnia hehtaarilta, viime vuonna 40 tonnia. Tänä vuonna keskisato asettuu luultavasti näiden välimaastoon, 43 tonnin paikkeille, Tanner arvioi. Juurikkaan sokeripitoisuus oli viime vuonna erityisen hyvä, keskimäärin yli 17 prosenttia. Tänä vuonna tuosta tullaan hieman jäämään, vaikka sokeripitoisuus onkin noussut nostojen edetessä. Keskimäärin jatkuu ? FARMI 9/2014 17
• Satakuntalaiset sokerijuurikkaanviljelijät hankkivat keväällä yhteisomistukseen Ropan juurikkaiden puhdistuskuormaajan. Perustetussa Satakunnan juurikkaan kuormaus Oy:ssä on mukana noin 60 viljelijää Ulvilasta, Porista, Nakkilasta ja Luvialta. Mukaan lähtivät lähes kaikki alueen juurikkaanviljelijät. PUHDISTUSKUORMAAJAN ANSIOISTA juurikas saadaan tehtaalle puhtaampana. Lisäksi kone mahdollistaa myös aumojen suojaamisen oljella pressujen sijaan. Puhdistuskuormaaja oli nähtävissä Porissa järjestetyssä nostonäytöksessä 16.lokakuuta. – OLJELLA peittäminen on edullisempaa ja helpompaa, kun ei tarvitse pelata pressujen kanssa, kertoi viljelijä Ilkka Strömberg, jonka tilalla nostonäytös järjestettiin. sokeripitoisuus tällä kaudella on 16,4 prosentin tasolla. – Tänä vuonna pitkälle syksyyn oli lämpimät kelit. Juurikas ei vielä ennen nostojen aloittamista ehtinyt kunnolla alkaa valmistautua talveen, eli siirtää sokeria lehdistä juureen. Ollaan kuitenkin viiden vuoden keskiarvossa sokeripitoisuuden suhteen. Pitoisuus ei ole huono, päinvastoin, olen itse jopa hieman yllättynyt, että yllettiin näinkin hyvään tulokseen. 18 FARMI 9/2014 Tavoitteena pidempi käyntikausi Juurikassokerin tuotantoa EU:n alueella säätelevä kiintiöjärjestelmä päättyy vuonna 2017. Suomen nykyinen sokerikiintiö on 80 999 tonnia, ja juurikkaita tämän tuottamiseen tarvitaan noin 550 000 tonnia. Sokerijuurikkaanviljelijöiden määrää on yritetty saada kasvuun, jotta sokerintuotannon kasvattaminen onnistuisi kiintiöiden poistuttua. Nykyisellä juu- rikassokerikiintiöllä ei kateta suomalaisten sokerin kulutusta, joka on vuosittain noin 200 000 tonnia. Sokeriteollisuus investoi tänä vuonna voimakkaasti sekä Säkylän että Porkkalan tehtaisiin, yhteensä 4 miljoonan euron arvosta. Säkylässä tehtaan haihdutusprosessi laajeni 6-vaiheiseksi ja energiatehokkuutta parannettiin. Kaikki saatiin hyvissä ajoissa valmiiksi ennen tehtaan käynnistymistä ja toimii Tannerin mukaan suunnitellusti. Tällä hetkellä tehtaalla valmistuu vuorokaudessa keskimäärin 1 200 tonnia sokeria. Tanner sanoo, että nyt ollaan lähellä vuorokausimaksimia nykyisellä kalustolla. – Käyntikautta voidaan hyvinkin pidentää, nyt se on aika lyhyt (noin 70 vuorokautta). Kolmen kuukauden käynnillä voitaisiin tuottaa helposti 100 000 tonnia. Tanner ei kiellä, etteikö suunnitelmissa olisi myös lisäinvestointeja tehtaalle ennen vuotta 2017. Yli sata uutta sopimusta Uusien viljelijöiden rekrytointi on toistaiseksi sujunut erittäin hyvin, ja uusia sopimuksia tälle vuodelle saatiin yli sata. Yhteensä viljelijäsopimusten määrä tällä hetkellä on 812. – Nettomäärä nousi 50 viljelijällä. Olemme tähän todella tyytyväisiä, Tanner kiittelee. Uusia viljelijöitä on Tannerin mukaan tullut koko viljelyalueelta, etenkin Hämeestä, Pohjanmaalta, Satakunnasta ja VarsinaisSuomesta. Myös läntisellä Uudellamaalla juurikas lisääntyy. Viljelypinta-ala nousi tuntuvasti viime vuodesta. 2013 kylvössä oli 12  000 hehtaaria, tänä vuonna 13 700. – Korotus on todella hyvä. Pinta-ala on kasvanut uusien viljelijöiden myötä, mutta myös jo olemassa olevat vil-
• jelijät ovat kasvattaneet juurikasalaansa. Sokerijuurikkaan kohdalla konekanta on vanhenemassa. Aikaisemmin heikon tuottajahinnan ja kiintiöiden poistumiseen liittyneen epävarmuuden vuoksi konekauppa on ollut hiljaista. Parin vuoden aikana hinnan noustua juurikaskoneet kiinnostavat taas. Tanner sanoo, että viime talvena ja keväällä konekaupassa on näkynyt elpymistä. – Kiinnostus investointeihin on kasvanut selvästi. Vaihtuva lajikekenttä edesauttaa sadon nousua Juurikasalan kasvun lisäksi sokeriteollisuuden keskeinen tavoite on hehtaarisadon kasvattaminen. Suomen oloissa juurikaspeltojen kes- Säkylän tehdas vastaanottaa käyntikauden aikana noin 250 rekkakuormallista sokerijuurikasta päivässä. kisadot jäävät huomattavasti Keski-Euroopan satoja pienemmiksi. Teollisuuden kanssa tiiviissä yhteistyössä oleva So- kerijuurikkaan tutkimuskeskus (Sjt) tekee töitä monella saralla. Merkittävimpänä tutkimusalueena on lajikekehitys. – Juurikaslajikkeiden elinkaari on noin 1?3 vuotta. Vaihtuvuus edesauttaa satotasojen nousua, Tanner sanoo. Tutkimuskeskus määrittää myös kasvin tarpeenmukaisia ravinnetasoja, ja tutkii muun muassa erilaisia maanmuokkaus ja kylvömenetelmiä viljelyn kehittymistä edistääkseen. Viljelytoimenpiteistä suurin yksittäinen sadon nousuun vaikuttava tekijä on viljelykierto. Suomessa sokerijuurikkaan kohdalla monokulttuuri on ollut yleistä. Tanner muistuttaa viljelijöitä myös peltoon investoinnista, itse maaperän on oltava kunnossa. – Ojituksen ja kalkituksen merkitystä ei kannata vähätellä. ? Sucros Oy viljelyttää sokerijuurikasta n. 14.000 hehtaarin pinta-alalla ja juurikkaat jalostetaan sokeriksi tehtaallamme Säkylässä. Tarvitsemme vuosittain uusia sopimusviljelijöitä joukkoomme. Jos olet kiinnostunut sokerijuurikkaan viljelystä, pyydä Sucros Oy:n konsulenteilta aiheeseen liittyvää materiaalia, mm. oppaan viljelyn aloittamisesta. Lisätietoja: www.sucros.fi (sivuilta löytyvät myös konsulenttien yhteystiedot) sekä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sivut www.sjt.fi FARMI 9/2014 19
• MAATALOUS MAASEUTUVIRASTO KERTOI lokakuun puolivälissä suunnittelemistaan viljelijätukien maksuajankohtien muutoksista. Suunnitelma on, että keväällä 2015 haetut perustuki, viherryttämistuki ja nuorten viljelijöiden tuki maksetaan kahdessa erässä: ensimmäinen erä (60–70 prosenttia) joulukuun 2015 aikana, ja toinen vasta kesäkuussa 2016. EU:n lypsylehmäpalkkion ja EU:n nautapalkkion ensimmäisen erän maksuajankohta on vastaavasti hakuvuotta seuraava tammikuu ja toisen erän kesäkuu. Kansallisten kotieläintukien ennakot maksetaan tukihaku- vuonna huhtikuussa ja loppumaksut hakuvuotta seuraavana keväänä. Kansalliset peltotuet maksetaan hakuvuotta seuraavana vuonna tammi– helmikuun vaihteessa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuista ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen ja sen lisäosan sekä luonnonmukaisen tuotannon ensimmäinen erä maksetaan hakuvuoden marraskuussa, kun hallinnolliset valvonnat ovat valmistuneet. Toinen erä maksetaan hakuvuotta seuraavassa kesäkuussa. Eläinten hyvinvointikorvaus maksetaan hakuvuotta seuraavana keväänä. Uusien maksuaikataulujen syynä ovat etenkin EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikan uudistuksesta johtuvat muutokset tukien toimeenpanoon sekä samanaikaiset hallinnon resursseihin kaavaillut vähennykset. Maaseutuviraston arvion mukaan ELY-keskuksissa valvontoihin tulee kulumaan enemmän aikaa kuin nykyisin. Tukien maksatukseen vaikuttavat valvontamäärä ja valvontojen edistyminen. Maaseutuvirasto voi antaa tukien maksuluvan vasta, kun EU-säädösten mukaiset valvonnat on suoritettu. Maaseutuvirasto pyrkii nyt yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa löytämään ratkaisuja, joilla maksuaikataulun muutosten vaikutukset tilojen talouteen olisivat mahdollisimman vähäisiä. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo ei hyväksy Maaseutuviraston esittämää tukimaksatusten lykkäystä. Maaseudun tulevaisuuden haastattelema ministeri on jo luvannut lisärahaa Maaseutuvirastolle, jotta tuet voitaisiin maksaa ajoissa. Myös MTK on ärähtänyt asiasta. MTK:n johtokunta vaatii, että Maaseutuvirasto peruu esityksensä ja pitäytyy nykyisessä tukien maksatusaikataulussa. Jos Mavin esitys toteutetaan, on usealla maatilalla ensi vuonna edessään kassakriisi, tuottajajärjestö muistuttaa. FREEIMAGES Lisätietoja aiheesta www.mavi.fi ja www.mmm.fi 20 FARMI 9/2014
• MAATALOUS HALLITUS ON jättänyt eduskunnalle esityksen maatalouden rakennetuista annetun lain muuttamisesta. Tarkoituksena on uudistaa nykyinen laki vastaamaan EU:n uuden rahoituskauden EU-lainsäädäntöä ja uutta maaseudun kehittämisohjelmaa. Ehdotetut muutokset koskisivat vuonna 2015 ja sen jälkeen myönnettäviä rakennetukia. Nuoren viljelijän aloitustuessa EU-lainsäädäntö on muuttunut siten, että jatkossa tukea ei voida myöntää, jos tilanpito on aloitettu ennen tukihakemuksen jättämistä. Lisäksi tuen hakija voi jatkossa olla enintään 40-vuotias, kun aiemmin on edellytetty alle 40 vuoden ikää. www.mmm.fi s u t i m i o an Nytuto s raatilalle! ma RAHTII! VAPAAST INNAT NUN H 10 L KAN alv 0% Sopii käytettäväksi kohteisiin, josta öljy voi valua maahan tai lannan mukana peltoon ja sitä kautta jopa ravintoketjuun. • Vaahdon estoon • Peltotyökalujen nivelet • Paalaimen ketjut • Suojaöljy talveksi • Ym. Mitä enemmän tilaat, sitä edullisemmaksi tulee! Puh. 045 150 6636 ekooil.com FARMI 9/2014 21
• MAATALOUS HALLITUS ON vahvistanut Etelä-Suomen kasvihuonetuotannon kansallisen tuen vuoden 2014 tukitasot. Tukea maksetaan yhteensä 12,8 miljoonaa euroa puutarhakasvien viljelyssä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Yksikkötukea joudutaan alentamaan, koska toteutuneet tuotantoalat ylittivät alun perin tuen vahvistamisen perusteena olleen arvion. Kasvihuonetuotannon kansallisen tuen määrä on 3,8 euroa neliömetriltä lyhyen kauden (2-7 kuukautta) viljelyssä ja 10 euroa neliömetriltä pitkän kauden (yli 7 kuukautta) viljelyssä. www.mmm.fi Erinomainen vakaus Yli 50 eri työlaitetta Nostokorkeus: 3,31 m Katso a70 video MultiFaster-pikaliitin vakiona kaikissa malleissa! PIENKUORMAIMET Lue lisää ja löydä jälleenmyyjäsi osoitteesta: www.norcar.? 22 FARMI 9/2014 Norcar pienkuormaimia myy K-Maatalous kautta maan. Norcar-BSB, PL 22, Tehtaankatu 7-9, 66901 Uusikaarlepyy Puh: +358 (0)6 7812 800
• MAATALOUS ENSI VUODEN alussa voimaan tulevan Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen myötä EU:n rahoittamat viljelijätuet suunnataan entistä tarkemmin aktiiviviljelijöille.  EU:n kokonaan rahoittamia suoria tukia, eli perustukea, viherryttämistukea, tuotantosidonnaista tukea ja nuoren viljelijän tukea, sekä luonnonhaittakorvausta, luonnonmukaisen tuotannon korvausta, eläinten hyvinvointikorvausta sekä pääsääntöisesti myös ympäristökorvausta maksetaan vain aktiiviviljelijöille. Tukia ei myönnetä toimijoille, jotka hallinnoivat lentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaa-ajan alueita, ellei tällainen toimija osoita harjoittavansa maataloustuotantoa tiettyjen vaatimusten mukaisesti.  Aktiiviviljelijä-tarkastelun ulkopuolelle rajataan EUsäädöksen perusteella pienten tilojen osa-aikaviljelijät, koska heidän toiminnallaan katsotaan olevan välitön vaikutus maaseudun elinvoimaisuuteen.  Aktiiviviljelijätarkastelu tehdään joka vuosi, kun toimija hakee viljelijätukia, joten maataloustoiminnan aktiivisuus tulee osoittaa tukihaun yhteydessä. Lisäksi toiminnan tulee säilyä tukien saamisen kannalta hyväksyttävänä koko vuoden.  On mahdollista, että aktiiviviljelijä-käsitettä rajataan Suomessa vielä lisää jäsenmaille vapaaehtoisten kriteerien avulla.  MTT MUISTUTTAA Kasperpalvelussaan lumihomeen torjunnasta syysviljapelloilla. Syksyinen kasvustoruiskutus antaa suojan maaperässä ja kasvinjätteissä elävää sienirihmastoa vastaan. Paras ruiskutusteho saadaan, kun torjunta tehdään kasvun päätyttyä ennen pysyvän lumen tuloa ja ilman lämpötila on yli nollan. Lumihome voi aiheuttaa merkittäviä sadonalennuksia. Olosuhteet taudin kehittymiselle ovat suotuisat silloin, kun pysyvä lumi sataa routaantumattomaan maahan. Lisäksi rehevät kasvustot altistavat lumihomeelle. Ruis- ja syysvehnälajikkeiden kestävyys lumihometta vastaan vaihtelee, mutta täysin kestäviä lajikkeita ei ole. FARMI Lisätietoja maatalouspolitiikan uudistuksesta osoitteessa www.mmm.fi/CAP2020  Lumihomeen torjuntaan hyväksyttyjä valmisteita ovat Amistar, Mirador (tankkiseoksena jonkin muun lumihomeen torjuntaan hyväksytyn valmisteen kanssa), Basso, Akopro, Proline, Sportak, Topsin sekä edellisten rinnakkaisvalmisteet. FREEIMAGES www.mtt.fi/kasper FARMI 9/2014 23
• 2013 s HALLITUS ON vahvistanut kansallisen pohjoisen tuen korotetut tukitasot loka-joulukuun 2014 maidontuotannolle. Pohjoisilla tukialueilla C1-C4 tukea maksetaan maidontuotannolle vuonna 2014 yhteensä 167,7 miljoonaa euroa, josta nyt päätetty korotus on No s 7. vuosikerta 6,512 miljoonaa euroa. Tuen määräytymisperuste litrakohtaisena tukena ei muutu. Aiemmin säädettyä tukitasoa nostetaan ajanjaksolle 1.10.–31.12. kaikilla pohjoisen tuen tukialueilla 1,5 020 0 350 500 senttiä litralta Venäjän asettamien talouspakotteiden www.valtra.fi vaikutusten osittaiseksi korvaamiseksi.  Korotuksen rahoitukseen käytetään valtion vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa myönnettyä maatalouden kriisitukea.  Uusi NH T6 – Hyvä, että saamme tukitoimet käyntiin nopeasti. Auto Command Jatkamme neuvotteluja tuottajajärjestöjen kanssa tuen s. 24 loppuosan suuntaamisesta kiellosta kärsineille sektoreille, sanoo maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo. VAIHTO KONE PÖRSSI www.mmm.fi Monipuolisuus on lempitermejämme KATTO- JA SEINÄPELLIT LÄNSI-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE SATAKUNNAN VANKILA HUITTISTEN OSASTO - Toivarintie 581, 32700 HUITTINEN Puh. 029 568 4300 - Fax. 029 368 4406 - www.satakunnanvankila.fi Pyydä tarjous suoraan meiltä tai lähimmältä jälleenmyyjältä! Käärintämuovit ja -verkot • 5-kerroksinen muovi • UV-suoja 12kk • Erittäin hyvä repeämiskestävyys ja puhkaisulujuus • Muovinen, kosteuden kestävä hylsy AGRO – Nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. MICROMIX – Seleenilannoituksen uusi tuote on annettava jokaiselle säilörehun korjuukerralle erikseen. uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti www.taipaleenteras.fi FARMI 9/2014 - puistolana - metsäkärry - vaihtolava, umpilaidoin - vaihtolava, polttopuun ajoon - koiratarha - alihankinta sopimuksen mukaan oheistuotteineen Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 24 METALLITUOTTEET MAATALOUS Agritechnican jatkoja CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 www.cemagro.fi www cemagro.fi
• TIESITKÖ? MAATALOUS Syyskuussa E-luokan normimaidon tuottajahinta oli 43,02 senttiä litralta. Hinta laski elokuulta 3,35 senttiä. (Lähde: Tike) KATJA SORMUNEN TILATUKIJÄRJESTELMÄ PÄÄTTYY tänä vuonna, kun perustukijärjestelmä tulee käyttöön vuodesta 2015 alkaen. Tukioikeuksien omistajuus- ja hallintasuhteet säilyvät muutoksessa ennallaan. Maanvuokrasopimuksen yhteydessä voidaan kuitenkin sopia tukioikeuksien siirrosta. Jos tukioikeuksien omistus halutaan vuokrasopimukses- sa sovitun mukaisesti siirtää maanomistajalle, joka ei tule jatkossa täyttämään aktiiviviljelijän määritelmää, omistuksen siirto tulee tehdä tänä vuonna. Tukioikeuksien omistuksen siirron tulee alkaa viimeistään 31.12.2014. Siirrosta pitää ilmoittaa tukioikeuksien luovuttajan kuntaan viimeistään 15.1.2015, joka on ehdoton takaraja. Tukioikeuksien siirrosta ilmoitetaan lomakkeella 103B ja liitteellä 103A. Maanomistajan ja tukioikeudet omistavan vuokralaisen on mahdollista sopia myös keskenään, että vuokralainen siirtää vuokrasopimuksen päätyttyä vuokrattuja peltoja vastaavan määrän tukioikeuksia maanomistajan osoittamalle toiselle aktiiviviljelijälle. Tämä on mah- dollista, vaikka maanomistaja ei olisikaan itse viljelijä. Menettelyä käyttäessä kannattaa olla huolellinen sopimuksen laadinnassa. Vuodesta 2015 alkaen tukioikeuksia voi siirtää vain aktiiviviljelijälle. www.mavi.fi Käytä puhdasta kotimaista energiaa! • Puu-, hake- ja pellettilämmitykseen • Käyttö ja huolto helppoa suuren luukkunsa ansiosta • Pieneen ja suureen lämmön tarpeeseen: tehot 35–300 kW Steel Production Maanselkä Oy 0500 938 490 info@veda.fi www.veda.fi Veda FARMI 9/2014 25
• Pauliina Lundelin, 30, tekstiilialan opiskelija Uudestakaupungista. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistossa tekstiiliartesaaniksi kolmatta vuotta. Koulu on osa Raision koulutuskuntayhtymä RASEKOa. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Olen ylioppilas ja aikaisemmalta ammatiltani puutarhuri. Tein puutarha-alan töitä, mutta eteen tuli alan vaihto. Olen aina tykännyt käsillä tekemisestä, ja siksi päätin hakea tänne opiskelemaan. Valitsin kolmen vuoden opiskelun vaikka kaksivuotinen koulutus olisi ollut vaihtoehto. Halusin muun muassa ottaa enemmän syventäviä kursseja. Mynämäki oli suhteellisen lähellä. Koulussa käyn päivittäin omalla autolla Uudenkaupungin Kalannista käsin. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Tekstiilialalla keskitymme kankaiden valmistukseen, kuosisuunnitteluun, kudontaa, huovutukseen ja muihin tek- SIIPIKARJALIITTO JÄRJESTÄÄ yhteistyössä Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n ja ETU-siipikarjaterveydenhuollon kanssa koulutus- ja keskustelupäivän munintakanojen terveydestä ja keinoista sen säilyttämiseksi. Tilaisuus pidetään 17. marraskuuta Ahlman-instituutissa Tampereella. 26 FARMI 9/2014 niikoihin. Myös erilaisten käyttö- ja sisustustuotteiden suunnittelu on osa opiskelua. Tälläkin hetkellä toteutamme asiakasprojektia, teemme verhoja eräälle päiväkodille. Käytännön opiskelua on paljon enemmän, toki teoriaakin käydään. Tutustumme esimerkiksi erilaisiin materiaaleihin ja niiden käyttäytymiseen. Myös kankaiden ja lankojen värjäämisen yhteydessä on ensin tutustuttava aiheen teoriaan. Käytämme sekä perinteisiä menetelmiä, että modernimpaa tekniikkaa, kuten tietokonesuunnittelua. Nyt koululle on esimerkiksi tulossa uudet digitaaliset jacquard-kangaspuut, jotka mahdollistavat valokuvamaisen kankaan valmistuksen. Työssäoppimisjaksoja on kaksi, ensimmäinen toisen vuoden keväällä ja toinen kolmannen vuoden syksyllä. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Opiskeluryhmämme on sopivan kokoinen, ja jokainen saa opastusta tarpeen mukaan. Koulussa kuitenkin pyritään panostamaan suunnittelupuoleen, ja siihen, että tuote olisi alusta asti opiskelijan itsensä suunnittelema. Opettajat neuvovat yleensä antamalla erilaisia Koulutuspäivän aikana eläinterveyden asiantuntijat kertovat ajankohtaista asiaa kanojen terveydestä. Maksuttomaan koulutukseen tulee ilmoittautua 7.11. mennessä: paivi.heikkila@siipi.net tai 03 438 4737. www.siipi.net vaihtoehtoja, mutta itse tehdään valinnat ja näin viedään prosessia eteenpäin. Aluksi se tuntui haastavalta, kun on tottunut tekemään tarkkojen ohjeiden mukaan. Ala vaatii siis monenlaista ongelmanratkaisukykyä, käsillä tekemistä ja luovuutta. Opetuksessa kannustetaan myös omalla ajalla tehtävien tuotteiden valmistukseen ja myyntiin. Nytkin marraskuussa on tulossa Avoimet ovet -tapahtuma, jossa opiskelijat pääsevät myymään valmistamiaan tuotteita. 6. Mikä sinusta tulee isona? Tein ensimmäisen työssäoppimiseni Rauman Taitokeskuksessa, ja näytön annoin ohjaustaidoista. Ryhmien ohjaus kiinnostaa, ja ehkä esimerkiksi opettaminen kansalaisopistoissa voisi olla vaihtoehto. Jos haluaa vakituiseksi käsityöopettajaksi, tarvitaan kuitenkin opettajan pätevyys. Senkään hankkiminen ei ole poissuljettua. Monet alkavat myös yrittäjiksi. Iso osa opiskelutovereistani perusti yhdessä osuuskunnan. En kuulu siihen nyt, mutta valmistuttuani liittyminen voisi olla mahdollista. FREEIMAGES 1. Kuka olet?
• KOULUTUS METSÄOPIT VALTIMOLTA Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Metsäkoneenkuljettaja ? harvesterinkuljettaja ? kuormatraktorinkuljettaja ? puutavara-autonkuljettaja Kaksoistutkintomahdollisuus! Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailu ovat maksuttomia. LUTUS AIKUISKOU Järjestämme metsäalan perustutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta seuraavasti: Metsäkoneenkuljettaja ? 7.1.2015 - 8.4.2016 Valtimolla Koneelliset metsänparannustyöt osatutkintona ? 7.1.2015 - 13.11.2015 Valtimolla Puutavara-auton kuljettaja ? 10.8.2015 - 18.4.2016 Valtimolla Lisätietoja: Mikko Saarimaa, p. 050 349 7172, Järjestämme työmenetelmä- sekä ammattipätevyyskoulutuksia yrityksille. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100 | HELSINKILÄINEN KAUPPAHALLIYRITTÄJÄ ja Annan Villiliha -yrityksen perustaja Anna Härö, 27, on palkittu Agronomiliiton Vuoden Vaikuttajana. Härö on toteuttanut unelmansa omasta lihakaupasta uskoen omaan ammattitaitoonsa, kokemukseensa ja mahdollisuuksiinsa kehittyä kauppiaana. Eläinten hyvinvointi, lähellä tuotettu tai lähimailta metsästetty, tuttu, maukas ja ekologinen ovat monen helsinkiläisen asiakkaan toiveena kun he suuntaavat Annan Villilihaan ostoksille. Suomi tarvitsee yrittäjyyttä. Anna Härö on hieno esimerkki siitä, kuinka liiton nuoremmasta kaartista löytyy vahvaa uskoa tulevaisuuteen, ruokaan ja omaan osaamiseen, perustellaan valintaa Agronomiliitosta. Villilihan kaltaisten pienten yritysten kautta ruoantuotanto tulee lähemmäs ostajaa ja mahdollistaa sekä lähi- että luomulihan saannin. Agronomiliiton Vuoden Vaikuttaja on valittu vuodesta 1988 lähtien. www.agronomiliitto.fi METSÄALA TARVITSEE OSAAJIA! METSÄTALOUSYRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO Aloitus 11.11.2014, Ähtäri, kesto n. 1,5 v Koulutus on tarkoitettu metsänomistajille ja metsäpalveluyrittämisestä kiinnostuneille henkilöille. Koulutuksen aikana on mahdollista laatia metsäsuunnitelma omalle tilalle. Koulutus on monimuoto-opiskelua, lähipäiviä on n. 3/kk. BIOENERGIA-ALAN AMMATTITUTKINTO Aloitus 27.9.2014, Ilmajoki, kesto n. 1,5 v Koulutus on laaja-alainen ja sopii monien alojen lisäkoulutukseksi. Koulutus sopii myös yrittäjille jotka aikovat laajentaa toimintaa bioenergia-alalla. Koulutus on monimuoto-opiskelua, lähipäiviä on 1-2 pv/kk. Lisätietoja: Asko Ämmälä, puh. 040 830 2177 tai Jyrki Ilves, puh. 040 680 7149, s-postit etunimi.sukunimi@sedu.fi Voit hakea koulutuksiin osoitteessa: www.seduaikuiskoulutus.fi SEINÄJOELLA JA Mikkelissä toimiva Ruralia-instituutti yhdistyy osaksi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellistä tiedekuntaa. Yhdistymisestä päätti yliopiston hallitus 15.lokakuuta. Yhdistymisen taustalla on yliopiston rakenteellinen kehittäminen. Ruraliasta tulee vuoden 2015 alusta tiedekunnan alainen erillinen laitos, mutta jatkaa toimintaansa kuten tähänkin asti. Tiedekunnan kanssa yhteisiä hankkeita on jo nyt käynnissä useita ja ne luovat hyvän pohjan yhteistyön kehittämiselle. Yhdistymisen tavoitteena on panostaa monitieteisiin kansainvälisiin ja kansallisiin tutkimushankkeisiin sekä syventää tutkimusyhteistyötä ja hyödyntää kummankin yksikön erityisosaamista ja verkostoja. Myös opetusyhteistyötä perus- ja jatkokoulutuksessa tiivistetään. Täydennyskoulutuksessa ja koulutusviennissä panostetaan aloihin, joilla on kysyntää. www.helsinki.fi/ruralia FARMI 9/2014 27
• HEVOSET ma-annoksiin pitää selvästi merkitä tieto siitä, onko oriin virusarteriittitulos positiivinen vai negatiivinen.  Vuoden 2014 alussa voimaan tullut uusi eläintautilaki (441/2014) edellyttää, että kaikki sperman keräysasemat, joissa kerätään hevoseläinten spermaa, ovat aluehallintovirastojen hyväksymiä. Muihin jäsenvaltioihin siirrettävän sperman on täytettävä EU-lainsäädännön mukaiset vaatimukset ja niistä on säädetty erikseen maa- ja metsätalousministeriön asetuksella (1034/2014). Eläintautilaki mahdollistaa EU-lainsäädäntöä lievemmät säännöt sellaisille oriasemille, joilla kerätään spermaa ainoastaan käytettäväksi Suomessa.  www.mmm.fi TERTTU PELTONEN / SUOMEN HIPPOS RY LOKAKUUN ALUSSA voimaan tulleella maa- ja metsätalousministeriön asetuksella uudistetaan säännöt oriasemille, joilla kerätään pelkästään kotimaan kauppaan tarkoitettua hevosen spermaa. Säännösten tarkoituksena on estää eläintautien leviäminen hevosten keinosiemennyksessä.  Asetus sisältää oriaseman hyväksymistä ja toimintaa koskevat vaatimukset ja oriasemilla pidettäviä hevoseläimiä koskevat vaatimukset. Aluehallintoviraston on tarkastettava oriasema ennen sen hyväksymistä. Oriaseman hyväksymisen edellytyksenä on, että asemalla on nimettynä asemaeläinlääkäri. Oriit on jatkossa tutkittava ennen siitoskauden alkua hevosen tarttuvan kohtutulehduksen (CEM) lisäksi myös virusarteriitin (EVA) varalta. Oriin sper- OSTETAAN TEURASHEVOSIA Tallikalusteet ja tarvikkeet netistä. www.illis.fi 010-23 91 300 28 FARMI 9/2014 Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi 1.11. 2.11. 3.11. 4.11. 5.11. 6.11. 7.11. 8.11. 9.11. 10.11. 11.11. 12.11. 13.11. 14.11. 15.11. 16.11. 17.11. 18.11. 19.11. 20.11. 21.11. 22.11. 23.11. 24.11. 25.11. 26.11. 27.11. 28.11. 29.11. 30.11. 1.12. 2.12. 3.12. 4.12. 5.12. Pori (St.Leger, Satakunta-ajo) Vaasa Jyväskylä Oulu Tampere Joensuu ja Helsinki Lahti Seinäjoki ja Helsinki Kouvola (Kymenlaakso-ajo) Forssa ja Ylivieska Turku Tampere Helsinki ja Kuopio Kouvola Forssa ja Pori Jyväskylä Rovaniemi ja Lappeenranta Joensuu Tampere Helsinki ja Oulu Lahti Turku ja Kaustinen Helsinki (Käpylä GP) Kuopio Oulu Tampere Helsinki ja Seinäjoki Kouvola Forssa, Jyväskylä ja Kaustinen Turku (Kasvattajakruunu -finaalit) Lappeenranta ja Ylivieska Kuopio Tampere Helsinki ja Joensuu Oulu Lahti
• HEVOSET Anna-Julia Kontio ratsasti tyylikkään nollan ja oli mukana uusinnassa. Kontio sijoittui lopulta kymmenenneksi, kuten oli asettanut tavoitteekseen. Muutkin suomalaiset tekivät hyviä suorituksia, eivätkä jääneet kauaksi nappisuorituksesta. Satu Liukkonen teki Celestinellä hyvän suorituksen, ja sijoittui juuri maailmancupin pisteiden ulkopuolelle 17. tilalle. Lotta-Riikka Rintamäki Cosma Shivalla ja Jessica Timgren Vaillantilla saivat kaksi pudotusta ja Mikko Mäentausta Eternety D:llä neljä pudotusta. UB Horse Show´n uusi tapahtumapaikka, Helsingin jäähalli toimi hyvin ja sai kiitosta sekä kansainvälisiltä ratsastajilta että yleisöltä. Yli 45 000 kävijää seurasi nelipäiväistä tapahtumaa, joista yli 7 000 sunnuntain maailmancupin näytöstä. EEVA VAAHTERA / SRL SVEITSILÄINEN STEVE Guerdat ja Nino des Buissonets olivat Helsingin mestareita Helsinki International UB Horse Show´ssa. Lontoon olympiakultamitalistit tekivät sulavimmat kaarteet ja nopeimman ajan Longines FEI World Cupin uusintaradalla tapahtuman päätöspäivänä 26.10. Sveitsiläiset tekivät historiaa ottamalla ensimmäistä kertaa maailmancupin luokassa kolmoisvoiton. UB Grand Prix -luokan voittaja Martin Fuchs oli toinen PSG Futurella ja vuoden 2011 Helsingin osakilpailun voittaja Pius Schwizer kolmas Sixtine de Vainsilla. Fuchs oli kilpailujen menestynein ratsastaja ja Anna-Julia Kontio paras suomalainen. Uusintaan lähti yhteensä 15 ratsukkoa, joten kilpailusta muodostui erittäin tiukka ja jännittävä. www.helsinkihorseshow.fi a iv a t o n Helppo ja v kkaus! läHetyspa HELSINKI INTERNATIONAL UB Horse Show’ssa Vuoden esikuvaksi on nimetty Eevamaria Porthan-Broddell. Porthan-Broddell nousi varahenkilön paikalta kouluratsastuksen MM-joukkueeseen ja teki kilpailuissa kauden ennätyksensä ollen toiseksi paras suomalainen ratsukko. Esimerkillisenä urheilijana hän panostaa harjoitteluun ja erinomaisuuteen. Hän toimii myös ratsastajainliiton aluevalmentajana ja välittää omaa osaamistaan tuleville huipuille. Valinnan suorittaa Horze yhdessä Suomen Ratsastajainliiton ja UB Horse Show’n kanssa. Viime vuonna esikuvaksi valittiin Lontoon paralympialaismitalisti Katja Karjalainen. LOISPOSTI UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.ratsastus.fi www.loisposti.fi PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY www.nowaste.fi Pyydä tarjous! Maalaisjärjellä mekin olemme pärjänneet. Puh. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi FARMI 9/2014 29
• Ruuanlaittoa metsäkämpässä 1920-luvun lopussa. TEKSTI: PEKKA LEHONKOSKI, LUSTO – SUOMEN METSÄMUSEO 30 FARMI 9/2014
• LUSTO, SMY:N KOKOELMA LUSTO, ENSON KOKOELMA LUSTO, ENSON KOKOELMA Suomessa metsäkämppien kukoistuskausi kesti 1930-luvulta 1960-luvulle, jolloin maassamme oli käytössä tuhansia metsätyöntekijöiden majoitukseen tarkoitettuja kämppiä. Tukkisavotat alkoivat entisinä aikoina marrasjoulukuussa ja jatkuivat aina maaliskuulle saakka. Lumien sulettua alkoivat purouitot, joissa talven aikana hankitut puut saatiin kuljetettua eteenpäin. Kymmenien ja satojen tuhansien miesten ja hevosten työpanos toi elämää saloseuduille ja rahaa maaseudulle. Nykyisin suurin osa metsäkämpistä on jo kadonnut, mutta parhaimmat on säilytetty muistomerkkeinä entisestä. Yllä: Uudenaikainen metsäkämppä ja kämppäemännät 1960-luvun alussa. Vasemmalla: Metsäkämpän majoitustila 1960-luvun alussa. Kerrossängyt ja säilytyskaapit ovat jo tehdastekoisia. M etsäteollisuuden puunhankinnan laajeneminen syvälle saloseutujen metsiin 1900-luvun alussa vei hakkuu- ja ajomiehet yhä kauemmaksi asutuilta seuduilta. Etelä- ja KeskiSuomessa ja muuallakin oli tavallista majoittua olemassa oleviin asumuksiin, eli tavallisesti oltiin kortteeria maataloissa. Koska työvoimaa oli metsätöihin runsaasti tarjolla, metsäyhtiöiden ei tarvinnut houkutella työntekijöitä savotoille rakentamalla sinne majoitustiloja. Vielä 1920-luvulla oli tavallista majoittua talvella laavuissa tai muissa tilapäisissä asumuksissa, jos mahdollisuutta kortteeriasumiseen ei ollut. Kämppäkulttuurin alku Pohjois-Suomessa Pohjois-Suomessa talven karut olosuhteet ja savottojen laajuus sekä harva asutus edellyttivät kiinteiden tukikohtien perustamista. Suurissa savotoissa rakennettiin pääpirtti, johon majoittuivat työnjohto ja päivämiehet. Pääpirtin yhteydessä hartsuherra myi tarvitseville varusteita ja tarvikkeita, ja kämppäemäntä huolehti ruokahuollosta. Hakkuu- ja ajomiehet rakensivat tavallisesti työkunnittain omat majoitustilansa. Asumus saattoi olla puoliksi maahan kaivettu maasauna, jossa lämmönlähteenä oli kivikasa tai edistyksellisempi uloslämpiävä kiviuuni. Savotan edetessä rakennettiin uudet asumukset lähemmäksi työmaata pääpirtin pysyessä samoilla sijoilla. Pohjois-Suomessa oli vaikeampi löytää työmiehiä savotoille, joten asumisolojen piti olla kunnossa. Samalla palkkatasokin oli pohjoisessa jopa 2–3 kertaa parempi kuin eteläisen Suomen savotoilla. Pohjoisen ankarat olosuhteet synnyttivät oman erityisen metsätyömieskulttuurin ”asento- ja lentojätkineen”, jonka muistot elävät yhä kirjallisuudessa ja elokuvissa. Vuoden 1928 kämppälaki mullisti kämppäasumisen Metsätyömailla havaitut epäkohdat saivat lopulta valtion puuttumaan savotoiden asumiskysymykseen. Vuonna 1928 säädettiin laki metsä- ja lauttaustyöntekijöiden asumuksista. Siinä työnantaja velvoitettiin rakentamaan majoitustilat metsä- ja uittotyöntekijöilleen. Kämpän tuli täyttää tietyt rakenne- ja kokovaatimukset. Määräykset eivät koskeneet vain työntekijöitä; myös hevosille tuli rakentaa asianmukaiset suojat. Kämppälaki muutti oleellisesti kämppäasumisen luonteen. Aikaisemmin tavalliset muutaman hengen maasaunat katosivat, ja työmiehet asuivat sen jälkeen suuremmissa kämpissä. Samassa tilassa saattoi majoittua 30 henkeä ja koko rakennuksessa vieläkin useampi. Samassa rakennuksessa oli tavallisesti myös työnjohtajien tilat eli ns. terävä pää. Nyt rakennettiin kämppien yhteyteen myös saunat ja varastotiloja, jolloin henkilökohtaisesta hygieniastakin pystyi paremmin huolehtimaan. jatkuu ? FARMI 9/2014 31
• LUSTO, ENSON KOKOELMA Yhteisasuminen edellytti kuitenkin sopeutumista yhteisiin sääntöihin. Talvisavotoissa valoisa aika oltiin töissä, ja alkutalvesta työpäivän pituus jäi 6-8 tuntiin. Kämpille palatessa oli jo hämärää, ja kämppien öljylamput eivät paljoa valaisseet. Metsätyöntekijät tekivät tavallisesti itse ruokansa yhteisen tulisijan ääressä. Saman tulisijan ääressä kuivateltiin ja huollettiin varusteita. Joskus työntekijät palkkasivat yhteiseen lukuun kämppäemännän 32 FARMI 9/2014 huolehtimaan ruuanlaitosta. Suurimmat metsäyhtiöt ryhtyivät 1930-luvun lopulla kouluttamaan kämppäemäntiä savotoille, kun haluttiin monipuolistaa ja parantaa yhteisruokailun tasoa. Kämpät kuin hotelleja Toisen maailmansodan jälkeiset vuodet olivat savotoilla kiireistä aikaa. Silloin arvioitiin metsätöissä olleen talvisin enimmillään lähes 300 000 metsätyöntekijää ja 100  000 hevosta. Suomi eli metsistä; viennistä jopa yli 90 prosenttia oli peräisin metsistä. Metsäkämppiä rakennettiin kiihtyvällä tahdilla lisää. Yksi syy uusien kämppien rakentamiseen oli vuonna 1947 säädetty uusi kämppälaki. Laki toi laadullisia parannuksia kämppäasumiseen, mutta laissa määriteltiin myös majoituspaikan ja työmaan välinen matka; jos matkaa oli yli 4 kilometriä, työnantaja joutui sen ylit- tävältä osalta maksamaan korvausta eli niin sanottua tossurahaa. Metsäkämpät rakennettiin tavallisesti hirrestä, mutta 1940-luvun lopulla ryhdyttiin kehittämään halvempia rakennusmateriaaleja. Samalla kämpistä haluttiin helpommin siirrettäviä. Kallis kämppärakennus haluttiin uuteen käyttöön seuraavalle savotalle. Rakennettiin levykämppiä, joissa edullinen elementtirakenne mahdollisti nopean purun ja
• SAKARI PÄLSI, LUSTO, SMY:N KOKOELMA Vasemmalla: Kämppälain mukainen uusi metsäkämppä 1930-luvun alussa Pohjois-Karjalassa. Oikealla: Hakkuu- ja ajomiesten kämppä Lapissa 1920-luvun alussa. Perällä uloslämpiävä kiviuuni. pystytyksen. Samaan pyrittiin myös parruista tai pelkoista rakennetuilla kämpillä. Uuden kämppälain myötä kämppien varustetaso parani, kun rakennettiin erilliset kuivaushuoneet, varastot ja keittiöt. Kämppäemännät tulivat pakollisiksi savotoille. Vähitellen yleistyivät suuremmissa kämpissä entistä paremmat valonlähteet, kuten kaasulla toimiva kiinteä valaistusjärjestelmä. Kämpän valossa näki nyt hyvin lukea, ja lukemista varten metsäyhtiöt ja Työväen Sivistysliitto järjestivät kämpille siirtokirjastoja. Myös radiot yleistyivät. Metsäkämpissä oli pitkään nukuttu makuulavitsoilla eli ritseillä. Vuoden 1947 kämppälaissa ritsit olivat edelleen sallittuja, mutta vain yhdessä tasossa. Pään kohdalla ritsien makuusijat tuli erottaa toisistaan välilaudalla eli niin sanotulla pärskimälaudalla. Uudet kämpät varustettiin tehdastekoisilla kerrossängyillä ja lukittavilla kaapeilla. Monella kämpän asukkaalla asumisen taso kotona jäikin jälkeen kämppäasumises- ta ja sanottiin, että kämpät olivat kuin hotelleja. Metsäkämppien aika päättyy Metsäkämpissä majoituttiin tavallisesti yhtäjaksoisesti useampi viikko. Töitä tehtiin maanantaista lauantaille, joten aikaa kotona käyntiin jäi vähän. Harvoin matka työmaalta kotiin oli niin lyhyt, että olisi kannattanut lähteä viikonloppuna kotona käymässä. Ajomiehet olivat riippuvaisia hevosesta, turhan päiten ei kannattanut ajaa kymmeniä kilometrejä. Talviaikana ei muutenkaan maaseudulla ollut paljoa tehtävää, joten metsätöihin voitiin helposti irrottautua ja pysyä kämpillä yhtäjaksoisesti pidempiä aikoja. Tilanne alkoi muuttua 1950-luvun loppupuolella. Metsäautoteiden rakentaminen ja metsätöiden koneistuminen antoi jo vihjeitä, mihin suuntaan oltiin menossa. Toisaalta hakkuut levisivät yhä kauemmaksi alueille, jotka aikaisemmin olivat hakkuiden ulkopuolella. Pohjois- ja Itä-Suomessa metsäkämp- pien käyttö jatkui vilkkaana 1960-luvulla, mutta etelämpänä luovuttiin jo kämppien käytöstä. Puutavaran hakkuut muuttuivat vähitellen ympärivuotisiksi, eikä työvoimaa tarvittu savotoilla entisiä määriä. Kämpillä asumisen sijaan voitiin töissä käydä kotoa käsin. Viimeiset täysin huolletut metsäkämpät kämppäemäntineen olivat käytössä Pohjois-Suomessa 1980-luvulla. Metsäkämpän elinkaari oli muutenkin lyhyt. Kämppä jäi tavallisesti tyhjilleen keväällä savotoiden päätyttyä. Jos työt jatkuivat seuraavana talvena, se otettiin silloin uudelleen käyttöön. Joskus kämppä siirrettiin uuteen paikkaan uuden savotan majoitustilaksi. Jos kämpän lähialueilla tehtiin savotan jälkeen vaikka metsänviljelytöitä, kämppää voitiin käyttää tilapäismajoitukseen. Lisäksi monia kämppiä käytettiin syksyisin metsästysporukoiden tukikohtina. Vielä niitä honkia humisee... Metsäyhtiöt ryhtyivät poistamaan kirjoistaan käyt- tämättömiä kämppiä 1970-luvulla. Ensimmäisinä hävitettiin vanhat huonokuntoiset kämpät ja vähitellen myös siirrettävät levykämpät. Parhaimmilla paikoilla vesistöjen äärellä olevat kämpät yleensä säilytettiin, koska niille löytyi virkistyskäyttöä joko yhtiön piirissä tai vuokrattuna jollekin ulkopuoliselle yhteisölle. Suomessa on yhä jäljellä kymmenittäin entisiä metsäkämppiä. Niistä osa on edelleen metsähallituksen ja metsäyhtiöiden käytössä, osa on metsästysseuroilla tai muilla yhteisöillä ja loput yksityisessä käytössä. Näistä harvat ovat alkuperäisessä asussaan, sillä useimpia on korjattu nykyaikaisempaan kuosiin. Muutamassa museossa on säilytetty vanhoja metsäkämppiä alkuperäisessä muodossaan. Merkittävimmät kämppäkokoelmat ovat Lapin Metsämuseossa Rovaniemellä ja Pielisen Museossa Lieksassa. Yksittäisiä metsäkämppiä on lisäksi esillä muun muassa. Virtain Perinnekylässä ja Parkanon metsämuseossa. ? FARMI 9/2014 33
• METSÄ SAAMMEKO LUVAN? HALLITUS ON antanut eduskunnalle esityksen metsäkeskuslain muutoksesta. Muutoksen tavoitteena on helpottaa töiden organisointia koko maan tasolla ja vahvistaa valtakunnallisten palveluprosessien roolia. Lakiesityksessä ei enää määritetä alueyksiköiden määrää tai rajoja vaan Metsäkeskus voi itse määrittää, millaisia palvelualueita ja kuinka monta palvelupistettä sillä jatkossa on. Alueelliset neuvottelukunnat korvataan maakunnallisilla metsäneuvostoilla. Metsäneuvostojen määrää ei laissa ole määritetty, mutta toimialueet tulee rajata maakuntajakoa noudattaen. Yksi neuvosto voi toimia usean maakunnan alueella.  Maa- ja metsätalousministeriö asettaa maakunnalliset metsäneuvostot Metsäkeskuksen esityksestä.   Laissa on määrätty vain julkisen vallan käyttöön liittyvien tehtävien hoidosta ja organisoinnista. Muiden lain määräämien tehtävien hoitaminen kuten metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen määritetään Metsäkeskuksen työjärjestyksellä. Metsäkeskuksen asiakkaita palvellaan edelleen kielilain ja saamen kielilain mukaisesti. Lisäksi ruotsinkielisten palveluiden laadun varmistamiseksi Metsäkeskuksella on jatkossakin palvelupisteitä, joiden työkieli on ruotsi. Otso metsäpalvelujen eriyttämistä Metsäkeskuksesta siirretään yhdellä vuodella. Otso jatkaa siirtymävaiheessa olevana erillisenä Metsäkeskuksen osana vuoden 2015 loppuun asti. Jo yli 100 tai anna palvelussa lupa metsätietojesi katseluun – voit voittaa upeita palkintoja! www.metsään.fi/saammeko-luvan Kampanja toteutettu yhteistyössä: Asiakastuki: 029 432 409 | asiakastuki@metsakeskus.fi | www.metsäkeskus.fi Laadukkaat klapisäkit 34 annettu TILAA METSÄÄN.FI www.metsäkeskus.fi FARMI 9/2014 Espegard Ann FIN Notsekker 12-13.indd 1 000 lupaa 20.12.13 14:43
• METSÄ AHTI SORMUNEN METLAN KOKOAMAN tilaston mukaan vuoden toisella neljänneksellä puolet ostetusta energiapuusta oli karsittua rankaa. Metsänomistajille maksettiin siitä huhti-kesäkuun pystykaupoissa keskimäärin 3,7 euroa kuutiometriltä. Hinta ei kuitenkaan sisällä valtion tukea. Tukikelpoisissa leimikoissa energiapuun korjuutuki ja pinta-alaperusteinen tuki nuoren metsän hoitoon voi moninkertaistaa pienpuun kantohinnan, sillä korjuutukea saadaan koko maassa 7 euroa kuutiometrille. Lisäksi tukea esimerkiksi nuoren kasvatusmetsän harvennukseen voi saada noin 4–7 euroa kuutiometrille. Karsitun rangan tuettoman kantohinnan alueellinen vaihtelu oli huhti-kesäkuussa huomattavaa. Keskihinta vaihteli Lapin noin eurosta Savo-Karjalan yli 7 euroon. Ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna keskihinta laski 25 prosenttia. Kokopuun tueton kantohinta pysyi ennallaan 1,7 eurossa kuutiometriltä. Latvusmassan korjuuoikeudesta maksettiin keskimäärin 3,1 euroa ja kannoista 1,1 euroa kuutiometriltä. Latvusmassan hinta laski edelliseltä vuosineljännekseltä 6 prosenttia ja kantojen 23 prosenttia. Näillä energiapuulajeilla hintojen alueellinen vaihtelu jäi pystykaupoissa pie- nemmäksi kuin ranka- ja kokopuulla. Kaikkien energiapuulajien keskihinta oli huhti-kesäkuun pystykaupoissa 3,1 euroa kuutiometriltä. Se oli 10 prosenttia vähemmän kuin tammi-maaliskuussa. Hankintakaupoissa karsitun rangan keskihinta oli koko maassa 23,4 euroa kuutiometriltä, mutta se vaihteli Lapin 17,7 eurosta Etelä-Suomen ja Etelä- Pohjanmaan 26,5 euroon. Kokopuusta maksettiin noin 21, latvusmassasta 15 ja kannoista 8 euroa. Kaiken energiapuun keskimääräinen hankintahinta kohosi toisella vuosineljänneksellä 21,1 euroon kuutiometriltä. Tilastoon kertyi vuoden toisella vuosineljänneksellä yhteensä 1,1 miljoonaa kuutiometriä energiapuuta. Metla arvioi tilaston edustavan noin kahta kolmasosaa koko maan energiapuun kaupasta. www.metla.fi FARMI 9/2014 35
• TALVEN LÄHESTYESSÄ luonto lakastuu ja eläinten ravinnonsaanti vaikeutuu. Talviruokinta on hyvä aloittaa ennen lumen tuloa, jotta eläimet löytävät ruokintapaikat, ja niiden elimistöllä on aikaa sopeutua tarjottavaan ravintoon. Aloitettua ruokintaa tulee jatkaa läpi talven aina lumien sulamiseen saakka. Pienet hirvieläimet kuten kuusipeura, valkohäntäpeura sekä metsäkauris ovat tyypillisiä talviruokinnan kohteita. Lisäksi metsäjänis ja rusakko sekä riistalinnuista fasaani ja peltopyy tulevat halukkaasti tarjotulle ruokinnalle. Oikein sijoitetulla ruokintapaikalla voidaan vähentää maa- ja metsätaloudelle sekä liikenteelle aiheutuvia vahinkoja. Ruokintapaikka tulee valita eläinten luontaisten oleskelualueiden mukaan ja välttää vilkasliikenteisien teiden läheisyyttä. Paikan valinnassa on hyvä huomioida myös se, etteivät eläimet joutuisi kulkemaan tällaisten teiden ylitse päivälepopaikoiltaan. Lintujen ruokintapaikan läheisyydessä tulee sijaita pensaikkoa tai muuta suojakasvillisuutta, johon linnut voivat paeta vaaran uhatessa. Riistaruokinnassa on hyvä hyödyntää esimerkiksi syksyn ylijäämäomenasatoa, myös juurekset, peruna ja rehujuurikkaat kelpaavat hyvin nisäkkäille. Lisäksi tarjotaan viljaa, kuten kauraa, sekä mieluiten apilapitoista heinää. Riistalinnuille tarjotaan viljaa sekä soraa jauhinkiviksi. Homeista tai muutoin pilaantunutta ravintoa ei tule tarjota. Myös vanhat leivät ja pullat kannattaa unohtaa, sillä ne sisältävät paljon hiivaa. Nämä saattavat aiheuttaa vakavia ruoansulatushäiriöitä ja eläimen menehtymisen. Ruokintapaikan puhtaudella on merkitystä eläinten hyvinvointiin, ja maahan ruokittaessa paikkaa tulisikin aina hieman vaihtaa. www.riista.fi 36 FARMI 9/2014 AHTI SORMUNEN METSÄ
• MAAPERÄOLOJEN TALVIAIKAISILLA muutoksilla on todennäköisesti vaikutuksia juuriin ja puiden kasvuun. Ilmastonmuutos ja juuret -tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että talviaikainen sadanta jäiseen maahan ja siitä johtuva routiminen voivat olla haitallisia jopa isompien taimien kasvulle routaherkillä mailla. Koe toteutettiin lepokauden loppuvaiheessa kastelemalla taimia maan ollessa jäässä, sulamisvaiheessa ja kun maa oli täysin sulanut. Kun kastelu toistettiin kolmesti, hienojuurten kuolleisuus lisääntyi ja juuriston pituus ja kuivamassa vähenivät käsittelyä seuraavan kasvukauden aikana. Juurivaurioiden vuoksi taimien vedensaanti heikkeni, mikä näkyi edellisellä kasvukaudella kehittyneiden neulasten heikentyneenä vesitilana. Lisäksi käsittelyjen jälkeisenä kasvukautena syntyneissä neulasissa todettiin neulasten poikkipinta-alan pyöristyminen ja ilmarakojen väheneminen. FREEIMAGES METSÄ Nämä muutokset ovat sopeutumia saatavan veden vähyyteen. Ilmaston lämpenemisen ennustetaan vaikuttavan erityisesti pohjoisen havumetsävyöhykkeen talvien sääoloihin: keskilämpötilat nousevat, talvisateet lisääntyvät ja lumipeite ohenee. Koska alhaisia pakkaslämpötiloja todennäköisesti esiintyy talvikuukausina myös tulevaisuudessa, routa tuskin kokonaan hävi- ää. Talvisateen tai lumen sulamisveden kulkeutuminen jäätyneeseen maahan voi lisätä maan routimista. Maan sulamis- ja jäätymissyklit voivat myös toistua useammin. www.metla.fi Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat, marjarasiat, sieni– ja hedelmätarjottimet. WWW.ECOPULP.FI INFO@ECOPULP.FI P. 050-4055595, 044-2551955 M-Planter Oy 0400 120 349 FARMI 9/2014 37
• TEKSTI: ILPO MATTILA, ENERGIA-ASIAMIES, MTK KUVA: AHTI SORMUNEN Kotimaisen energian osuus voidaan nykyisestä 35 prosentin osuudesta nostaa täyteen sataan vuoteen 2040 mennessä. Jos ydinvoima lasketaan mukaan, ollaan nyt 53 prosentissa. Suomi on energialähteiltään bioenergian suurvalta, mutta hapuileva vaalista vaaliin muuttuva energiapolitiikka ei mahdollista kotoperäisen energian kestävää hyödyntämistä. Tarvitaan nopeaa aktiivista muutosta. Vihreä energia on maaseudulla, ja sen hyödyntäminen on MTK:n mielestä maaseudun suuri mahdollisuus. M etsä on Suomen merkittävin energia-aitta. Metsien 104 miljoonan kuution vuotuisesta kasvusta hakataan 65 miljoonaa kuutiota. Kestävä hakkuumäärä on 75 miljoonaa kuutiota vuodessa, joten jo nyt jää hakkuusäästöjä. Metsäteollisuus tuottaa eri sivutuotteillaan nyt lähes 80 prosenttia uusiutuvasta energiasta. Kuitupuukuutiosta puolet hyödynnetään energiana. Metsäteollisuus ei kuitenkaan halua laajentaa toimintaansa niin merkittävästi, että se voisi hyödyntää aktiivisesti metsien vuotuisen kasvun lisäyksen. Vuonna 2040 vuotuinen kasvu on yli 140 miljoonaa kuutiota ja kestävä hakkuumäärä on runsaat sata miljoonaa. Aktiivisen puunkäytön lisäksi kolmannes kasvusta on tulevaisuudessakin suojelualueilla tai muuten poissa talouskäy- 38 FARMI 9/2014 töstä. Metsäenergiaa hyödynnetään rakentamalla uuden kehittyvän teknologian biojalostamoja, jotka tuottavat liikenteen biopolttoaineita, biodieseliä, biokaasua ja bioetanolia. Investointipäätöksiä tarvitaan nopeasti. Jo vuonna 2020 liikennepolttoaineista pitää 20 prosenttia olla biopolttoaineita. EU:n vaatimus on 10 prosenttia. Puuta voidaan lisäksi käyttää eri muodoissaan energialähteinä, kuten biopolttoöljyinä, pelletteinä, hakkeena sekä perinteisinä klapeina. Monenmoista energiatarjontaa Nykyinen energiaomavaraisuus on 35 prosenttia, kansainvälisen laskutavan mukaan 53 prosenttia, kun ydinvoima otetaan mukaan. Metsän ohella suot ovat merkittävä energiavarasto, joka on vajaakäytössä. Al- le prosentti nykyisestä suoalasta on turvetuotannossa. Nostamalla tuotanto lähes kolminkertaiseksi tarvitaan kaikkiaan noin 150  000 hehtaaria tuotantoalaa. Määrä ei mitenkään uhkaa luonnontilaisten soiden säilymistä. Olki on merkittävä maatalouden sivutuote, jota voidaan hyödyntää bioetanoliksi ja lämpö- ja sähköenergiaksi. Pellolla voidaan markkinatilanteen mukaan viljellä energiakäyttöön soveltuvia kasveja. Lannasta ja nurmikasveista tuotettu biokaasu on oiva vaihtoehto liikenteen polttoaineeksi. Maatalous voi tuottaa helposti kaksinkertaisen Energiantuotanto 2012 Tilastokeskus 2012 / TWh Energiantuotanto 2040 MTK:n tavoitteet / TWh Kokonaiskulutus 380 370 Puuperäinen 87 137 Turve 19 52 Vesi 15 16 Ydin 67 126 Tuuli 0,6 9 Sähkön tuonti 18 0 Öljy 93 0 Hiili 37 0 Maakaasu 33 0 Muut jäte, maatalous, aurinko 11 30 MTK:n tavoitteessa keskeistä on metsän hyödyntäminen energiantuotantoon sekä metsäteollisuuden perustuotteisiin. Turpeentuotanto lähes kolminkertaistetaan sekä suunnitellut ydinvoimalat rakennetaan. Maatalouden sivutuotteet ja rakennettujen vesistöjen käytön tehostaminen ovat tärkeä osa kokonaisuutta.
• määrän oman energiankulutuksensa, 10 TWh, verran energiaa. Energiasta tulee tärkeä myyntituote maatiloille. MTK energiapolitiikassa hajautettu paikallinen uusiutuvan energian tuotanto on keskeinen toimintamalli. Tuotetaan lähienergiaa paikalliseen käyttöön. Paikallis- ja aluetaloudessa rahavirrat kiertävät 4–6 kertaa vahvistaen alueen elinkeinoelämää. Toiminta tarvitsee aktiivisia energiayrittäjiä. Lämpöyrittäjiä onkin jo ilmaantunut, mutta tilaa on vielä tuhansille lisää. Edelleen aktiivista energiakauppaa MTK ei esitä toteutettavaksi suljettua ” rajat kiinni -energiapolitiikkaa”, vaan MTK:n politiikkamalliin kuuluu aktiivinen energiakauppa valtioiden välillä. MTK:n mielestä Suomi voi olla laskennallisesti energiaomavarainen, energiaa voidaan tuoda ja viedä aktiivisesti. Öljynkäyttöä supistetaan välttämättömimpään, kivihiilen käyttö lopetetaan tyystin vuoteen 2025 mennessä. Nokian hautajaisten jäljiltä etsitään kaihoten uusia vientituotteita. Sähkö ja biopolttoaineet sopivat hyvin vientiin, kummallekin löytyy markkinoita. Kataisen hallitus laati mahtipontisen biotalousohjelman, jonka mukaisesti saadaan 100  000 uutta työpaikkaa. Merkittävä osa niistä olisi bioenergiantuotannossa. Eri puolueet ja komiteat sortuvat esittämään epärea- listisia energiansäästötavoitteita, koska eivät hyväksy kaikkia energiantuotantomuotoja. Nykyisen laman aikana tosin energiankulutus on hieman alentunut. Teknologian kehitys tehostaa energiankäyttöä. Sen perusteella MTK esittää, että energiankulutus ei nykyisestään lisäänny, vaan hieman laskee. MTK ei ole halunnut esittää desimaalin tarkkaa listaa energialähteistä. Suuruusluokat ovat tiukan realistisia ja saavutettavissa, mutta eivät kuitenkaan nykypolitiikalla, vaan aktiivisella, monia rakenteita muovaavilla muutoksilla. Metsäpolitiikka vaatii aktiivista, myönteistä kannustusta metsien hyödyntämiseksi, soiden suojelu on nähtävä laajana kokonaisuutena, rakennettujen vesistöjen sähköntuotantotehoa pitää nostaa jo suunniteltujen altaiden toteuttamisella. Taloudelliset kannustimet on kohdennettava edullisimpiin kohteisiin, kuten metsäenergiaan. Ydinvoimaloita tarvitaan nykysuunniteltu määrä edelleen vuonna 2040, jotta voidaan turvata kotimainen sähköntuotanto. Energiaomavaraisella maatilalla on käytössä tulevaisuudessa hakkeella tai biokaasulla tuotettua sähköä ja lämpöä, miksei myös tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä pontikkapannu autoviinaa varten. ? FARMI 9/2014 39
• YMPÄRISTÖ JA ENERGIA FREEIMAGES EUROOPPA-NEUVOSTO HYVÄKSYI 23. lokakuuta Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan linjaukset. EU:n kasvihuonekaasupäästöjen sitovaksi vähennystavoitteeksi sovittiin vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Sovituissa linjauksissa päästövähennystavoite on keskeisessä asemassa, mutta samalla nostetaan esille uu- 40 FARMI 9/2014 siutuvan energian lisäämisen ja energiatehokkuuden parantamisen merkitys tavoitteen saavuttamisessa. EU-tasolla sovittiin uusiutuvan energian käytön lisäämisen sitovaksi tavoitteeksi vähintään 27 prosenttia ja energiatehokkuuden parantamisen osalta vähintään 27 prosentin ohjeellinen tavoite. – Ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan suurimpia haasteita. Se aiheuttaa vaka- via riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa. Euroopan talouskasvun ja työllisyyden kannalta on tärkeää saavuttaa päästövähennykset mahdollisimman edullisesti, pääministeri Alexander Stubb toteaa. EU:n tärkein väline päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi on päästökauppajärjestelmä. Sitä uudistetaan päästöoikeuksien markkinavakausvarannolla. – Ilmastopolitiikasta päätettäessä on varmistettava, etteivät päätökset johda teollisen tuotannon siirtymiseen EU:n ulkopuolelle, mikä vain lisäisi maailmanlaajuisia päästöjä, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kommentoi. Eurooppa-neuvosto palaa ilmasto- ja energiakysymyksiin viimeistään vuonna 2015 pidettävän Pariisin ilmastokonferenssin jälkeen. www.valtioneuvosto.fi
• YMPÄRISTÖ JA ENERGIA BIOENERGIA RY:N ja Motivan järjestämän vuoden lämpöyrittäjäkilpailun voitti Enon Energiaosuuskunta. Enon ja Kontiolahden alueella toimivalla energiaosuuskunnalla on kolme omaa biolämpölaitosta, minkä lisäksi se hoitaa kolmea muuta laitosta. Tuomaristo perustelee Enon Energiaosuuskunnan valintaa sen laajentumisella usean lämpölaitoksen ylläpitäjäksi ja ison osakaskunnan tuomaa varmaa toiminnan pohjaa.  Kunniamaininta kilpailussa myönnettiin nokialaiselle Puuwatti Oy:lle. Yrityksellä on kaksi lämpökohdetta ja se pyrkii laajentumaan. Puuwatti on lisäksi tuonut biolämpöä aktiivisesti esiin julkisuudessa. Voittajat palkittiin Seinäjoen lämpöyrittäjäpäivillä. Kilpailu järjestettiin nyt 10 vuoden tauon jälkeen. Voittajat päätti tuomaristo, jossa oli edustajat Bioenergia ry:stä, Motivasta, Kuntaliitosta, MTKsta, TTS – Työtehoseurasta, Metsäkeskuksesta ja Koneyrittäjien liitto ry:stä. PÄÄMINISTERI ALEXANDER Stubb linjasi 7. lokakuuta eduskunnan energiakeskustelussa, että hallitus lisää metsähakkeen tukea ja keventää turpeen veroa. Tällä uudella linjalla kotimaisen energian kilpailukyky paranee suhteessa kivihiileen. Kotimaisten polttoaineiden käyttö on ollut viime vuosina laskussa. Bioenergia ry:n hallituksen puheenjohtaja Esa Lindholm pitää Stubbin hallituksen linjausta tärkeänä muutoksena suomalaisessa energiapolitiikassa. – Toivottavasti tämä käänne heijastuu hakkeen tukeen ja turpeen veroon niin merkittävästi, että energiayhtiöt voivat jatkossa ottaa kaiken mahdollisen tehon kotimaisesta energiasta, hän sanoo. Myös Suomen suurimman biovoimalaitoksen Alholmens Kraftin toimitusjohtaja Roger Holm toivoo riittävän merkittävää ratkaisua.  – Tällä päätöksellä saataisiin korjattua tilannetta, jossa useat energiayhtiöt ovat olleet pakotettuja korvaamaan puuta ja turvetta kivihiilellä, Holm sanoo. Hallituksen ratkaisu turvaa ja synnyttää tuhansia kotimaisen energian tuomia työpaikkoja. Metsähake ja turve työllistävät Suomessa suoraan tai välillisesti yli 16 000 henkeä.  Lisäksi päätös lisää merkittävästi uusiutuvaa energiaa. Energiapuun käyttö on ottamassa tänä vuonna takapakkia. – Uskomme, että mikäli asia saadaan nyt kuntoon, muuttuu tilanne hyvinkin nopeasti. Heikon tilanteen vuoksi kotimaista energiapuuta ja turvetta on varastossa poikkeuksellisen runsaasti. Varastot saataisiin riittävällä ratkaisulla aivan eri tavalla liikkeelle, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa sanoo. Suomeen on viime aikoina myös valmistunut useita voimalaitoksia ja lämpölaitoksia, joissa voidaan käyttää energiapuuta ja turvetta. Hallituksen päätös parantaa myös tulevien investointien kannattavuutta. www.bioenergia.fi VAPO www.bioenergia.fi FARMI 9/2014 41
• TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: TUKES Onko oman kotisi tai kotitilasi sähköjärjestelmä tarkastettu viimeisen 30 vuoden aikana? Kodin sähköasennusten ja -laitteiden kuntoon tulisi jokaisen kiinnittää huomiota. Puutteet sähköturvallisuudessa, kuten repsottavat johdot tai irronneet pistorasioiden kannet tulee hoitaa kuntoon ensitilassa. S ähköistysalan yhteinen verkkopalvelu Sähkötreffit.fi selvitti tutkimuksella kotien sähkönkäyttöä ja sähköistysten kuntoa. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että suomalaisten sähköjärjestelmät ovat vanhenemassa. Remontoinnin tarve on onneksi huomattu, sillä tutkimuksen mukaan 27 prosenttia aikuisväestöstä aikoo lähivuosina uusia tai korjauttaa kotinsa vanhoja sähköasennuksia. – Sähköjärjestelmät vanhenevat samaa tahtia kuin rakennuskantakin. Kaikki tekniset järjestelmät vanhenevat, niin myös sähköistys, sanoo Harri Westerlund Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista. Westerlundin mukaan vanhenemisella viitataan kahteen asiaan. Sähkönkäyttö on sähkölaitteiden määrän myötä lisääntynyt, eivätkä vanhat järjestelmät ole enää nykypäivän sähkönkäytön tasalla. Sähköjärjestelmän ikä voi olla myös turvallisuuskysymys, jos järjestelmää ei ole tarkastettu vuosikymmeniin. – Liitokset ovat voineet löystyä tai johdineristeet vanhentua. Ajan kanssa tapahtuu myös monenlaista mekaanista hajoamista, esimerkiksi kaapelit saattavat lähteä irti seinistä. Lisäksi on hyvä huomata, että vanhoissa asennuksissa ei ole kaikkia 42 FARMI 9/2014 Turvallinen ratkaisu on uusia ja laajentaa asennuksia sekä lisätä pistorasioita sen sijaan, että käytetään valtavasti jatkojohtoja laitteiden liittämiseksi verkkoon.
• Vinkki!öasennuksista ja sähköturvalliLisätietoa sähk ssa suudesta Tukesin oppaista osoittee ppaat t-ja-o ittee t/Es www.tukes.fi/fi/Palvelu niitä sähköisiä suojalaitteita, jotka kuuluvat nykyaikaiseen uudisasennukseen, kuten vikavirtasuojakytkimiä. Ne havaitsevat mahdollisia tapaturmia tai tulipaloja aiheuttavat vuotovirrat huomattavasti herkemmin kuin sulakkeet. Westerlund kuitenkin painottaa, että sähkönkäyttö suomalaiskodeissa on turvallista, vaikka järjestelmät kaipaisivatkin päivittämistä. – Sähkön aiheuttamia kuolemaan johtaneita tapaturmia sattuu meillä hyvin harvoin. Sähkönkuntokartoitus voi olla tarpeen Puutteet sähköjärjestelmän turvallisuudessa riippuvat tavallisesti rakennuksen iästä. Uusissa taloissa, joissa urakoitsija on tehnyt sähkötyöt, ei turvallisuusriskejä tavallisesti ole. Vanhemmissa taloissa taas ei aina tiedetä, miten asennukset on tehty tai kuka ne on tehnyt. – Jos ei ole asunut talossa itse alusta saakka ei voi olla varma, onko joku eiammattilainen tehnyt sähkötöitä. Kun joku muu kuin ammattilainen on tehnyt asennuksia, riskit turvallisuuden suhteen ovat isot, Westerlund sanoo. Sähköjärjestelmien uusimistarpeet tulevat harvoin esille, sillä lakisääteisiä tarkastuksia ei pientalojen sähköasennuksille ole. Kuntoarvion teettämistä suositellaan tehtäväksi esimerkiksi kodin myynti- tai ostotilanteissa. Kodin sähkökuntokartoituksia tekevät Tukesin valtuuttamat sähkötarkastajat sekä sähköurakoitsijat. Westerlund painottaa, että kodin sähköistykseen on syytä kiinnittää huomiota, vaikkei laki kuntotarkastuksia määräisikään tekemään. – Yleensä ongelmat sähköistyksessä eivät tule ilmi, ellei jokin mene rikki tai vikaannu. Omakotitalojen kohdalla voisi sanoa, että jos 30 vuoteen ei ole uusittu tai tarkastettu mitään, alkaa olla korkea aika miettiä asiaa. Sähköistyksen uusimistarve vaihtelee talokohtaisesti paljon. – Jos kyseessä on turvallisuusriskin aiheuttava vikaantunut kohta, sen korjaaminen voi riittää. Jos taas Sähkötreffit.fi on sähköistysalan yhteinen verkkopalvelu, joka auttaa löytämään ammattitaitoisen sähköasentajan omalta paikkakunnalta. Verkkopalvelun tuottavat Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus STEK ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Sähkösuunnittelijat NSS ry. halutaan päivittää kodin sähköt nykyaikaan ja nykykuormituksen tasolle, voi joutua isoonkin remonttiin. Kannattaa keskustella sähköammattilaisen kanssa siitä, mikä on järkevää, Westerlund neuvoo. Tarkkaile asuinympäristöäsi Kodin sähköistyksen kuntoa voi kartoittaa myös itse. Monista asioista voi huomata, jos jokin kodin sähköasennuksissa tai -laitteissa kaipaa korjaamista. – Kannattaa itse tarkkailla kotiaan. Jos havaitsee rätinää, sirinää, vilkkumista tai mustuneita kohtia, syy näihin kannattaa selvittää ja kutsua sähköasentaja korjaamaan viat. Esimerkiksi pistorasioiden ympärillä oleva mustuminen on merkki löysän liitoksen aiheuttamasta lämpenemisestä. Pistorasiaa tai kytkintä käytettäessä kuuluva sirinä tai kipinöinti saattaa myös olla merkki löystyneestä liitoksesta. Myös mekaanisia vaurioita tulee ajan kanssa, esimerkiksi muoviosat hapertuvat tai johdot saattavat lähes irrota pistotulpistaan. Johtojen vioittuneita vaippoja ei saa paikata teipillä, vaan johto on vaihdettava. Jos yksittäiset johtimet, liitinruuvit, tai muut sähköiset osat näkyvät, tulee ne korjata välittömästi. Tarkkana ulkotiloissa Maaseudulla on paljon ulkorakennuksia, eläinsuojia tai konehalleja sekä muita kylmiä tiloja. Westerlund sanoo, että jos sähkötapaturmia sattuu, sattuvat ne yleensä juuri ulkona, missä käyttöolosuhteetkin ovat vaarallisemmat. Ulkorakennusten kohdalla kannattaa kiinnittää erityistä huomiota sähköturvallisuuteen. Ulkona käytettävien sähkölaitteiden on aina oltava suojaeristettyjä, suojamaadoitettuja tai suojajännitteellä toimivia. Ulkotilojen sähköasennusten ja -laitteiden, kuten pistorasioiden ja valaisimien toiminta ja kunto tulee tarkastaa säännöllisesti, ja puhdistaa ne tarvittaessa liasta. Etenkin eläinsuojissa, missä turvetta käytetään kuivikkeena ja kärpäset surraavat, valaisimet likaantuvat herkästi. Vanhojen asennusten osalta ulkotilojen ja vastaavien pistorasioiden suojaksi olisi hyvä lisätä herkät vikavirtasuojakytkimet. Vikavirtasuojat sijoitetaan tavallisesti syöttävään jakokeskukseen. Vanhojen asennusten osalta voidaan käyttää myös pistorasiakalusteita, joissa vikavirtasuoja on sisäänrakennettuna, tai pistorasiaan liitettäviä siirrettäviä vikavirtasuojakytkimiä. Maatilojen ja pienteollisuuden kohdalla sähköasennusten määräaikaistarkastus tulee tehdä 15 vuoden välein. Tämäkin vain siinä tapauksessa, jos maatilan sähköpääkeskuksen pääsulakkeen koko ylittää 35 ampeeria. Tähän on toivottu etenkin palotarkastajijatkuu ? FARMI 9/2014 43
• en puolesta muutosta, sillä maatiloilla sattuu vuosittain lukuisia suurpaloja. Yleisin syttymissyy on sähkö. – Käyttöolosuhteet ovat vaativammat, on märkää, ja tiloissa voi olla syövyttäviä kaasuja, myös sähkön käyttö on rajumpaa kuin pientaloissa. Toisaalta tuhoisia paloja lisää suuri palavan materiaalin määrä ja kaukainen sijainti paloasemista. Jätä hommat sähkömiehelle Monia osaavia saattaa houkuttaa pienten sähkötöiden tekeminen itse. Jokaisen kodin remonttimiehen tulee kuitenkin muistaa, että kaikki kiinteät sähköasennukset pitää jättää am- mattilaisille. Joitakin pieniä sähkölaitteisiin liittyviä toimenpiteitä saavat tehdä muutkin kuin alan ammattilaiset. Esimerkiksi sähkölaitteiden rikkoontuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan saa vaihtaa itse. Myös jännitteettömäksi tehtyjen pistorasioiden ja kytkimien kansien irrottaminen remonttitöiden, ku- ten maalaamisen ja tapetoinnin ajaksi on sallittua. Rikkoutuneet kannet saa myös vaihtaa. Valaisimen saa liittää sokeripalalla, sokeripalaliittimen korvata valaisinliitinpistorasialla ja myös vioittuneen valaisinliittimen korjata. Valaisinpistotulpan asennus ja vioittuneen tulpan vaihto ovat myös sallittuja. ? PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ MAATALOUDEN KOTIELÄIN- JA TUOTANTORAKENNUKSIIN – Näytteenottoon perustuva laite – Tehokas pölynsuodatus ehkäisee vääriä hälytyksiä – Akkuvarmennus 24 h – Hälytyksen siirto GSM- tai lankapuhelinrobotilla – Alennusta vakuutusmaksuista - Käytä sähkölaitteita oikein ja vain niille tarkoitetuissa olosuhteissa ja paikoissa. - Noudata käyttöohjeita ja valvo, että käyttöympäristö säilyy ohjeiden mukaisena. PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ Puh. 020 845 0920 BL-Palontorjunta Oy Sähköturvallisuuden perussäännöt: Fax (09) 854 3181 www.icas.fi - Huolehdi riittävästä kunnon valvonnasta ja kunnossapidosta. - Korjauta havaitsemasi vialliset asennukset viipymättä ja huollata sähkölaite tai vaihda se uuteen. - Muista varovaisuus sähkön kanssa, erityisesti kosteissa tiloissa ja ulkona. - Perehdy riittävästi laitteiden ja laitteiston ominaisuuksiin. - Jätä omat viritykset tekemättä ja käytä ammattilaista sähkötöissä. (LÄHDE: Tukesin opas Kodin sähkölaitteiston kunnossapito) Pistotulpalla sähköverkkoon liitetyn kiinteän keskuksen liitäntätapa ei ole määräystenvastainen, mutta ylimääräisten, mahdollisesti löystyvien liitosten määrä lisää paloriskiä. 44 FARMI 9/2014
• KONEET PELLON GROUP Oy:n historian merkittävin kansainvälinen tuoteuutuus, tietokoneohjattu punnitusherkkyyden säätöön perustuva älykäs energiasäästävä Manure Master lannanpoistojärjestelmän esiteltiin Suomessa lehdistölle 20.10. Manure Master järjestelmässä jokaiselle lantakäytävälle ohjataan laitteiden ja eläinliikenteen huomioiva puhdistusrytmi ja herkkyys. Lantaraapan esteentunnistuksessa voidaan jokaiselle käytävänosalle säätää erikseen useita eri herkkyysalueita huomioiden lehmäliikenteen, karjaharjan, juomapaikan, ruokinnan ja robottilypsyalueen tarpeet ja rytmit. Esteentunnistus pohjautuu herkkään 0,2 sekunnissa reagoivaan punnitustietotunnusteluun. Ainutlaatuinen suoravetojärjestelmä ilman rumpukelauksia mahdollistaa 50–80 prosenttia pienemmän sähkön kulutuksen perinteisiin lannanpoistojärjestelmiin verrattuna. Jatkuvatoimiseen lannanpoistoon suunniteltu vain 100 mm korkean raappakelkan pyöristetty eläinystävällinen rakenne pitää allaan kaivosteollisuudessa testatut kumiset kaavinsulat. Ne yhdessä ainutlaatuisen muovisen valumuotti-virtsanerotuskanavan kanssa takaavat puhtaan ja kuivan lantakäytävän sekä puhtaat lehmät. Lannanpoisto-ohjaus voidaan helposti integroida automaattisen ruokinnan ja -lypsyn, traktoriapevaunun sekä lypsyaseman eläinliikenteen rytmiin. Manure Master hoitaa lannanpoiston jatkuva- toimisena ympäri vuorokauden jopa 20 käytävälle. Hallintajärjestelmässä on laaja itsediagnostiikka. Se kartoittaa, testaa ja säätää raappojen toimintaa ja ohjaa käyttäjää esimerkiksi ennakoidusti huoltotarpeen suhteen. Järjestelmää voi etäohjata mobiililaitteilla sekä valvomon tietokoneelta. Manure Master myös lähettää hoitajal- le tarvittaessa GSM-vikahälytyksen reaaliajassa. Manure Master lannanpoistojärjestelmä esitellään kansainvälisesti Hannoverissa Eurotier 2014 -messuilla 11.–14.11. Näyttelyn raati on palkinnut Pellon Groupin uutuuden näyttelyn innovaatiokisassa hopeamitalilla. www.pellon.fi BIOJACK 110 -energiakoura hoitaa niin katkaisun kuin kuormauksenkin 2-IN-1 -periaatteella. Mönkijöihin ja pieniin metsäkuormaimiin asennettavissa oleva koura sopii isännille ja harrastekäyttöön. 59-kiloisen kouran katkaisu halkaisija 0-120 mm ja avautuma 580 mm. Öljyntarve 10-20 l/min ja öljynpaine maksimi 180 baaria. Asennus on helppoa ja nopeaa, eikä lisähydrauliikkaa tarvita, vain paine- ja paluuletku. Kuormausasennossa terä on kääntyneenä rungon sisään, jolloin terää ei tarvitse irrottaa kuormatessa. www.biojack.fi FARMI 9/2014 45
• KONEET Maalle, metsään ja maantielle KOTIMAISEN RENGASLIIKKEEN kautta! Ei vain maatalouslehti vaan koko maaseudun asialla. KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 RASKAAT RENKAAT 050 369 4940 www.raahenrengasjalaite.fi METAKA Koukkulavavaunut. JUNKKARIN JULKISTI KoneAgriassa historiansa merkittävimmän kehitysprojektin, nimittäin uuden kylvökonemallistonsa. Uudet S-, M- ja D-mallit ovat saatavilla 3- ja 4-metrin työleveyksillä. Mallien erona ovat erilaiset runko- ja vannasratkaisut. M-mallin vantaat ovat S-mallin vantaita järeämpiä ja sopivat myös suorakylvöön. Kaikkein järeimmällä, D-mallilla suorakylvö onnistuu myös savimailla. Jokaiseen ”alakertaan” on valittavina kolme eri säiliötä ja kolme eri jyräpyörästöä. Junkkarin tavoitteena on ollut antaa ostajalle valinnan varaa, jotta hän saa varmasti tarpeisiinsa parhaiten sopivan ratkaisun. Junkkari tähtää myös viennin kasvattamiseen, mikä on huomioitu mallistoa kehittäessä: yhdessä jyräpyörästövaihtoehdossa on jarrut, jotka ovat pakolliset muun muassa Ranskassa. Junkkari D300plus -suorakylvömalli sai KoneAgrian raadilta täydet kolme pistettä uutuusarvioinnissa. Yritys on käynyt läpi brändimuutoksen, ja jatkossa Junkkarin koneita saa punaisen sijaan limen, okran ja harmaan väreissä. Valmistus ja myynti Tmi Rekola Juhani 050-5578545 www.metaka.fi www.junkkari.fi VUOMET Tienhoitolaitteet ® VUOMET –lumiaurat Ainoana Suomessa Kahden vuoden takuu! Erikokoiset kartio- ja alueaurat sekä kärkiaura ja vallileikkurisivuaura. Nopeat toimitukset! www.vuomet.fi Vuomet Oy puh. 0400 208 824, 050 300 7713 vuomet@vuomet.fi 46 FARMI 9/2014 www.kotimaisetenergiat.fi
• KONEET NORCAR PIENKUORMAIMIEN myynti siirtyy Suomessa K-maatalouden alle. Kotimaiset pienkuormaimet valmistetaan Uudessakaarlepyyssä. Pienkuormaajamallistoon kuuluu kuusi erilaista kuormaajaa, jotka soveltuvat maatalouden ja hevostilojen tarpeisiin. Pienkuormaajat ovat vahvoja ja kestäviä, mutta kuitenkin kevyitä ja ketteriä. Koneiden työturvallisuus on huippuluokkaa ja työlaitevalikoima kattava. AGCO SUOMI Oy aloittaa AGCO-konserniin kuuluvan saksalaisen Fella Werke GmbH:n valmistamien Fella-tuorerehukoneiden myynnin Suomessa. FellaWerkeGmbH on perustettu vuonna 1918 Etelä-Saksassa Feuchtissa lähellä Nürnbergin kaupunkia ja se tunnetaan laajasta niittokone-, pöyhin- ja karhotinvalikoimastaan. Sen tuotteilla on maailmanlaajuisesti vankka maine innovatiivisina ja luotettavina koneina. Fella-koneita on käytetty pohjoisen vaativissa olosuhteissa menestyksekkäästi jo yli 30 vuotta. www.agcosuomi.fi www.k-maatalous.fi AKSIAALIMÄNTÄPUMPUT OHJAUSVENTTIILIT Nyt varastossa myös hyvin pieniä (12cc/r) ja suuria (130cc/r). Voidaan käyttää myös moottoreina Ulkomitoiltaan markkinoiden pienin, tuotoltaan suuri 70+70cc/r 2-piiripumppu, max. 350 bar Käsi-, sähkö-, proportionaali-, radio-, vaijeri- ja paineilmaohjattuina Kuormaimiin, kippeihin, klapikoneisiin, sirkkelipöydän ohjaukseen jne. PATRUUNAVENTTILIT Patruunaventtiilejä, virtauksensäätimiä, kuormanlaskuventtiileitä NURMIJÄRVI TAMPERE VARUSTEET PIKALIITTIMET Öljynjäähdyttimiä, virtaus- ja painemittauslaitteita Kaikki pikaliitinvaihtoehdot, myös ryhmäpikaliittimet MINIKONEIKOT SYLINTERIT MOOTTORIT Hydrauliyksiköitä perälaudan, ramppien, hakesyöttimien jne. liikutteluun Erittäin laaja valikoima sylintereitä varastossa - erikoissylinterit muutaman päivän toimitusajalla Hydraulimoottoreita vetorulliin, kuljettimiin, sorakasetteihin entistä laajempi valikoima Puh. 09-276 6400 | www.salhydro.fi Puh. 03-364 0655 HKI, SUUTARILA Puh. 09-346 6400 | www.hydromarket.fi HKI, KONALA Puh. 09-512 1200 FARMI 9/2014 47 KERAVA Puh. 09-242 3200
• koeajossa 48 FARMI 9/2014 Tällä palstalla esitellään autoja vaativampiin olosuhteisiin ja keskitytään tekniikan sijasta käytäntöön.
• PEUGEOT 3008 näyttää isommalta kuin se todellisuudessa onkaan. Auto on kuitenkin tiloiltaan hyvä ja antaa miellyttävän matkustusmukavuuden jopa viidelle hengelle. Totuuden nimissä on mainittava, että kolmen henkilön matkatessa takapenkillä, varsinkin pidemmällä matkalla voi tulla jalkatilassa hieman ahdasta. Kuljettajalle 3008 on kompakti paketti. Näkyvyys on hyvä, sillä istutaan korkeammalla ja ohjaamo ikään kuin kaartuu kuljettajan ympärille. Hallintalaitteet ovat hyvin käden ulottuvilla, näytöt selkeitä ja säilytystilaa mukavasti. Varusteluista löytyy kaikki nykyautoilijan tarvitsemat ominaisuudet. HUD-näyttö näyttää ajonopeuden lisäksi reaktioajan edellä olevaan ajoneuvoon, ja siten helpottaa turvallisen ajovälin arviointia liikenteessä. Kuljettajan ajomukavuus on erinomaisella tasolla. Hyvin vääntävä R4 163 hv -dieselmoottori liikuttaa autoa mukavan ripeästi ja 6-portainen automaatti toimii jouhevasti, mutta jämäkästi. Ajo-ominaisuuksiltaan ja alustaltaan 3008 tarjoaa tuttua ja hyvää Peugeot-ajettavuutta ja -laatua. Maantiellä sillä viihtyy, mutta myös kaupunkipyörittely sekä maaseudun vaihtelevat soratiet sujuvat mallikkaasti. Polttoaineen kulutus on yllättävän lähellä tehtaan ilmoittamia kulutustietoja. Tavaratila aukeaa kaksiosaisena ja tarjoaa mukavan lisäominaisuuden lastaukseen ja tavaratilan järjestykseen. Kokonaisuudessaan 3008 on toimiva kokonaisuus ja hyvä vaihtoehto, kun halutaan hyviä ajo-ominaisuuksia sekä hyvää perusliikkumista niin asvaltilla kuin soratielläkin. TEKNISET TIEDOT Sylinteritilavuus 1997 cm3 Teho 163/120 hv/kw Vääntö 340/2000 Nm/rpm Huippunopeus 190 km/h Kiiht. 0-100 km/h/s 10,2 s Kulutus 6,1 l /100 km Co2-päästöt 159 g/km MITAT Pit/lev/kork 4365/1837/ 1635 mm Akseliväli 2613 mm Omamassa 1701 kg Tavaratila 545–1581 l + rauhallinen ajettava + hyvä näkyvyys - navigaattorin kartassa puutteita - hieman ahdas takajalkatila Ratin takana reilu viisikymppinen mies, työnsä puolesta paljon taajaman ulkopuolella autoileva myyntipäällikkö. FARMI 9/2014 49
• Tämän esineen alkuperäinen käyttötarkoitus ei ole tiedossa, mutta nyt se on erinomainen pyyheteline. IDEAT, TEKSTI JA KUVAT: PAULA BAGGE Vanha navetta on varsinkin kaupungista maalle muuttaneelle jännittävä romuromantiikan aarreaitta. 50 FARMI 9/2014
• Ruostunut kettinki kertoo tarinaansa raamien sisällä seinällä. M Hevosenkengät tuovat onnea ikkunasyvennyksessä. Ripusta lyhdyt heinäharavaan! Kuka? PAULA Bagge on kokenut lifestyletoimittaja ja sisustuskirjailija, jolta on ilmestynyt jo viisi sisustuskirjaa. Tunnetuin hänen teoksistaan on mökkikirjojen klassikoksi noussut Rakas mökki – ideoita ja unelmia vuodelta 2007. BAGGE muutti elämänkumppaninsa, tv-ohjaaja-käsikirjoittaja Pertti Humppilan kanssa kesäkuun alussa Helsingistä Porin Tuorsniemeen. Hän kunnostaa 1780-luvulta peräisin olevaa Tuorsniemen kartanoa. Siitä hän kirjoittaa lehtijuttuja ja blogia kunnostajasisusta.fi. Kartanon kunnostamisesta ja sisustamisesta on tulossa myös kirja. Mummon vanha naulakko sai täydennystä kauniista avaimista. Vanha puureki pääsi päivänvaloon puutarhaan koristeeksi. aatyökalut, hevosenkengät, haravat, riimut, reet ja erilaiset härvelit, joiden alkuperäistä käyttötarkoitusta ei edes tunne, ovat nyt kuumaa sisustustavaraa. Sukelsimme vanhaan navettaan ja kaivoimme romut pölyn alta esiin ja annoimme niille uuden käyttötarkoituksen. Navetasta varmasti löytyy onnea tuovia hevosenkenkiä, jotka ovat sellaisenaan kauniita hyllyn päällä tai ikkunasyvennyksessä. Karsinan läheltä noukittu ruostunut kettinki on kenties kuulunut Nuppu-vasikalle. Kettinkiä ei kannata heittää pois. Ripusta se seinälle muutaman naulan varaan taulunraamien sisälle. Heinäharavoissa voi vielä tuntea heinän tuoksun. Älä pilko vanhaa haravaa polttopuiksi, vaan tee haravasta vaikka ripustin. Ei haittaa, vaikka kaikki piit eivät olisikaan enää tallella. Jäljellä oleviin voit ripustaa lyhtyjä, jos viet haravan ulos puuhun nojaamaan. Sisälle otettaessa haravaan saa ripustettua helmet, avainketjut tai miksei myös pyyhkeet, jos kiinnität haravan seinään. Parhaat päivänsä nähnyt puureki ei enää jaksa kuljettaa tavaraa, mutta voit antaa sille hieman jatkoaikaa ottamalla reen koristeeksi. Reki on näyttävä, kun sen nostaa pystyyn pihan omenapuuta vasten. Navetasta löytyy myös paljon vanhoja avaimia. Laita ne naulakkoon roikkumaan niistä narunpätkistä, kengännauhoista tai nahkaremmeistä, jotka avaimissa olivat. ? FARMI 9/2014 51
• Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan... ESPANJASSA KOTITALOUKSIA kannustetaan rajoittamaan veden ja sähkön kulutusta hinnoittelulla. Veden hinta muokkautuu sen mukaan, kuinka paljon vettä yhteensä käytetään. Mitä enemmän vettä kulutat, sen kalliimmaksi vesikuution hinta nousee. Sähkölaskua taas saadaan pienennettyä huomattavasti, kun ollaan tarkkoja, mihin vuorokauden aikaan sähköä käytetään. Mitä enemmän sähkönkulutus keskittyy yöaikaan, sitä enemmän säästät. Olisikohan Espanjan mallista kannustamaan suomalaisia veden ja sähkönkulutuksen pienentämiseen? Esimerkki veden hinnoittelusta: < 15 m³ 0,27€ / m³ 30 m³   0,43 € / m³ 45 m³    0,68 € / m³ 106 m³   1,41 € / m³ Esimerkki sähkön hinnoittelusta: Päiväsähkö 1,69387 € / kWh Yösähkö 0,09042 € / kWh TURVALLISUUS- JA kemikaalivirasto (Tukes) on havainnut puutteita kuluttajakäyttöön tarkoitettujen tunkkien rakenteessa sekä merkinnöissä ja käyttöohjeissa. Tukes testautti kuusi hallitunkkia, sekä yhden sähköllä toimivan saksitunkin. Viisi halvemman hintaluokan hallitunkkia poistettiin markkinoilta, koska ne eivät soveltuneet käytettäväksi valmistajan ilmoittamalla enimmäiskuormituksella. Noin 20 euron hintaisilla tunkeilla ei voinut nostaa ilmoitettua kahden ton- 52 FARMI 9/2014 nin kuormaa, ja lisäksi laskeminen oli hallitsematonta suurimmalla kuormalla. Auton sähköjärjestelmään liitettävä kahden tonnin saksitunkki rikkoutui laskettaessa tunkin nostamaa 700 kilon kuormaa. Nivelen molemmat pultit repeytyivät irti vastakappaleen kierteistä. Saksitunkin turvallisuuspuutteet olivat niin vakavia, että yritys keräsi myydyt tuotteet kuluttajilta pois.    Tukes korostaa, että toiminnanharjoittajat ovat vastuussa tuotteidensa turvallisuudesta. Tunkkien tulee täyttää konei- HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! Kari Herttua Havupuu-uutejuoman kehittäjä Saatavana luotaistuotekaupoista kautta maan. Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä Karin havupuu-uutejuoma on valmistettu perinnetietoon perustuvalla menetelmällä nuoren männyn kuoresta ja nilasta. 29810 Siikainen, puh. (02) 552 6601 herttua ? ravintoren?as.? www.ravintorengas.fi den turvallisuudesta annetun valtionneuvoston asetuksen (400/2008 ns. koneasetus) vaatimukset. Viranomaiset eivät tarkasta ennakkoon koneiden turvallisuutta. Koneissa on myös oltava CE-merkintä sekä mukana suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet. Käyttöohjeiden liitteenä tulee olla vaatimustenmukaisuusvakuutus.   Tukes muistuttaa, että osa autojen mukana tulevista tunkeista on niin sanottuja hätätilannetunkkeja. Näitä ei ole tarkoitettu kausittaiseen pyö- rien vaihtoon, ja parempi olisi hankkia laadukas hallitunkki. Renkaita vaihtaessa tulee varmistua auton oikeista nostokohdista ja tunkin käyttöohjeiden mukaisesta käytöstä.  Turvallisuuden varmistamiseksi auton alle kannattaa laittaa lisäksi mekaaninen tuki, kuten irtonainen pyörä tai pukki. Markkinoilta poistetut tunkit löytyvät Tukesin Markkinavalvontarekisteristä osoitteesta www.tukes.fi
• KOTI JA HYVINVOINTI 4 MERJA OJALA HELSINGIN MESSUKESKUKSEN Meidän viikonloppu kokoaa yhteen joukon koko perheen messuja. 7.–9.11. järjestettävä tapahtumakokonaisuus sisältää ELMA-, Metsä-, Kädentaito-, OutletExpo- ja Lemmikkimessut. Maaseudun tuotteita, ruokaa ja eläimiä esittelevillä ELMA- maaseutumessuilla nähdään tänä vuonna uutuutena monia mahdollisuuksia maalla asumiseen. ELMAn kummieläimeksi on tänä vuonna valittu jerseyhieho H.H. LaBelleLarissa. Seurakseen kummilehmä saa noin 250 muutakin maaseudun eläintä possuista kotikissoihin. Tänä vuonna messuilla on mukana erityisen paljon myös alpakoita. ELMA-messujen vierailevan maakunnan, Kymenlaakson 240 neliön osastolle tulee kolmisenkymmentä yritystä. Lähi- ja luomuruoat kotiin voi ostaa näytteilleasettajien osastoilta tai ELMA-messujen Luomukaupasta, jossa tänäkin vuonna on mukana viitisentoista luomuyritystä.   Metsämessut puolestaan esittelee metsän virkistyskäyttöä, metsänhoitoa, metsäalan innovaatioita ja metsänomistajille tarkoitettuja tuotteita ja palveluita. Metsälava sekä Tiedon ja Taidon metsä -työnäytösalue esittelevät metsäaiheista ohjelmaa, tietoiskuja, kyselytunteja ja paneeleja. Uudella Tulevaisuuden tori -alueella esiteltäviä tuotteita ei voi uskoa puuksi, ellei itse näe ja koe. Torilla esitellään mm. biopolttoaineella kulkeva puusta tehty henkilöauto, puupohjaisia vaatteita ja leivonnaisia sekä huulipunia ja hajuvesiä.  MARKKU OJALA SUOMEN KÄDENTAIDOT järjestetään 14.–16.11. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Euroopan suurimmilla käsi- ja taideteollisuusmessuilla on lähes 600 näytteilleasettajaa. Messujen sisällössä nousevat esille kotimaisuus, laatu sekä rakkaus käsitöihin. Messujen avajaisissa jaetaan nyt kolmannen kerran Taito-Finlandia-palkinto. Tämän lisäksi palkitaan Vuoden Artesaani ja Suomen Kädentaidot Uutuustuote. Avajaiset ja messut juontaa Saimi Hoyer, avaussanat lausuu muotisuunnittelija Mert Otsamo. Ohjelma on jälleen monipuolista. Kansainvälisinä tähtinä messuilla nähdään saksalaisen myboshi-ilmiön isät Felix ja Thomas. Virkkaajatähdet näyttävät kuinka pehmeistä myboshi-langoista valmistuu nopeasti pipo. Idealavan ohjelma inspiroi oppimaan uutta, luvassa on muun muassa kollektiivinen katutaidevirkkaus-tempaus Molla Millsin ja Palonin kanssa, mosaiikkipallo-esityksiä sekä Näpsän ihmisneuluri. Askartelutorilta kävijät saavat uusimmat ideat ja tekniikat askarteluun ja skräppäykseen.  Samassa yhteydessä järjestetään myös Tampereen Taidemessut. FARMI 9/2014 53
• ONKO SINULLA tietoa, mikä tämä vanha esine on, ja mihin sitä on käytetty? Jokaisessa numerossa julkaisemme kuvan yhdestä esineestä, ja oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Vastauksen voi kertoa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi tai soittamalla 0400 985 152. Jos sinulla itselläsi on vanhoja esineitä, joiden käyttötarkoitus mietityttää, lähetä kuva meille. Kuva julkaistaan tällä palstalla. EUROOPAN UNIONIN talous- ja raha-asioita käsittelevä Ecofin-neuvosto on hyväksynyt direktiivin, joka sinetöi EU-maiden välisen verotietojen vaihdon. Ensimmäiset verotiedot vaihdetaan syksyllä 2017. – Tämä on erittäin hyvä suunta. Rajat ylittävän veronkierron ehkäiseminen on korkealla finanssialan tavoitteissa, sanoo Finanssialan Keskusliiton (FK) varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari. Uusi direktiivi pohjautuu taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n jäsenmaiden väliseen verotietojen vaihtosopimukseen. EU-maiden on annettava toisille EU-jäsenille sama informaatio, jonka se toimittaa EU-alueen ulkopuoliselle maalle. Direktiivin myötä tiedot EU-maiden kansalaisten muissa jäsenmaissa paitsi kotimaassaan ansaitsemista tuloista toimitetaan kaikille jäsenmaille. Lakimuutoksen jälkeen tulotietoja ei voi enää jättää toimittamatta pankkisalaisuuteen vedoten. Näin ehkäistään rajat ylittävää verorikollisuutta. Kivisaaren mukaan EU:n ja OECD-maiden välistä verotietojen vaihtosopimusta pitäisi laajentaa jatkossa siten, että niistä muodostuisi vähitellen globaalit pelisäännöt. Hän myös linjaa, että kotimaassa harmaan talouden torjuntaan varatut määrärahat pitäisi palauttaa vähintään vuosien 2011–2014 tasolle. www.fkl.fi Farmissa 8/14 julkaistu esine on puupora, jolla on kairattu reikiä puuhun, etenkin hirsiin. Poikkipuusta on kierretty toisella kädellä, ja toisella painettu poraa puuta vasten. Puupora on ainakin Länsi-Suomessa kulkenut myös nimellä Polsu tai Polso. Loma Aurinkorannikolla? Vuokrattavana hyvin varusteltu siisti kaksio rauhalliselta alueelta. Uima-allas käytössä ympäri vuoden. Juna-asema lähellä. Max. vuokrausaika 1 kk. Ota yhteyttä Hinnat: 330 € / VKO, 680 € / KK (vesi sis. hintaan) ja kysy lisää! Sun Asunto Manageri Aila Rosholm Fuengirola, Malaga, Espanja 54 FARMI 9/2014 Puh. + 34 662 533 645 tai asuntomanageri@yahoo.fi
• KOTI JA HYVINVOINTI PUUTARHAJÄTTEET KANNATTAA käsitellä ja hyödyntää omassa puutarhassa. Kompostointi on luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun. Puutarhajätteet, kuten lehdet, naatit ja nurmikon leikkuujäte, on helppo kompostoida eristämättömässä kompostorissa, kehikossa tai aumassa. Risut ja oksat voi itse pienentää oksasilppurilla ja käyttää kompostissa seosaineena. ? Aloita puutarhakompostin rakentaminen laittamalla pohjalle haketta, oksasilppua, kuoriketta tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaanti. Kasaa komposti kerroksittain: vuorotellen typpipitoisia vihreitä kasvinosia, haravointijätettä ja ilmavuutta lisäävää oksasilppua, opastaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula. Jos taloudessa kompostoidaan keittiöjätteitä, keittiöjätekomposti voidaan kypsyttää puutarhajätteen seassa, kunhan se lisätään ohui- na kerroksina. Kun pieneliöt, kuten bakteerit, sienet ja lierot, hajottavat kompostissa puutarhajätettä, muodostuu vesihöyryä, hiilidioksidia, ravinteita, lämpöenergiaa ja maan viljavuudelle tärkeää humusta. Kastelemalla varmistetaan, että kompostista tulee sopivan kostea. Kuiva jäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilmankierron kompostissa, jolloin jäte alkaa mädäntyä. Oikea kosteus voidaan todeta, kun 10–20 sentin syvyydestä otetaan kourallinen kompostia ja puristetaan sitä nyrkissä. Komposti-massasta tulisi irrota muutama tippa vettä. Nyt syksyllä koottu puutarhakomposti käännetään ensi keväänä. Puutarhajätteen muhiminen mullaksi vie 1–2 vuotta. Kompostointia helpottaa, jos käytössä on kaksi kompostoria; toista täytetään ja toinen saa muhia rauhassa. www.biolan.fi Kompostoinnin vinkkilista KOKOA kompostin pohjalle pieniä oksia tai haketta. LISÄÄ kerroksittain vihreitä kasvinosia, lehtiä ja haketta. NOPEUTA kompostoitumista ripottelemalla puutarhajätteen joukkoon kanankakkarakeita tai kompostiherätettä. KASTELE komposti. KÄÄNNÄ komposti ensi kesänä. FARMI 9/2014 55
• KOTI JA HYVINVOINTI Pyöräilijä, ole tarkka iltojen hämärtyessä! Kuka väistää? TALVI TUO pyöräilyyn omat haasteensa. Asianmukaiset varusteet, rauhallinen ajotapa ja oman näkyvyyden varmistaminen pyörän valoin ja heijastimin turvaavat talvipyöräilijän kulkua. Pyörän valot ja heijastimet on pidettävä puhtaina, ja näkyvyyttään pyöräilijä voi parantaa myös ajoasuun ja kypärään kiinnitetyillä heijastimilla tai huomioliivillä. Heijastimien ohella kirkasvärinen ajoasu tai värikäs kypärä helpottavat pyöräilijän näkymistä. Hämärällä ja pimeällä tulee pyörässä lain mukaan olla eteenpäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävä valaisin. Pyörässä on oltava myös etu-, taka-, sivu- ja poljinheijastimet. Suositeltavaa on käyttää myös takavaloa, jonka on oltava punainen. 56 FARMI 9/2014 Myös polkupyörä tarvitsee liukkaalla pidemmän matkan pysähtyäkseen. Tavallisin talvipyöräilyonnettomuus onkin väylän liukkaudesta tai epätasaisuudesta johtuva kaatuminen. Tästä syystä myös pyöräilykypärän käyttö talvella on erittäin tärkeää. Talvella nastarenkaat lisäävät sekä turvallisuutta että ajomukavuutta. Nastarenkaat kannattaa vaihtaa alle, kun yölämpötila painuu pakkasen puolelle ja nurmikko on aamulla kuurassa. Ainakin eturenkaan olisi hyvä olla nastoitettu, sillä tällöin pyörän ohjaus on vakaampaa. Takana nastarengas lisää pitoa jarrutukseen. Talvella paras säilytyspaikka pyörälle on kuiva ja kylmä varasto. Lämpimässä säilytettyyn pyörään kertyy liikkeelle lähtiessä huurretta, kun ilman kos- LÄHES 70 prosenttia pyöräilijöiden henkilövahingoista tapahtuu risteyksissä, erityisesti kärkikolmiollisissa risteyksissä. Näkemäesteet lisäävät huomattavasti onnettomuuden riskiä, mutta myös väistämissäännöissä on epäselvyyksiä. ELLEI suojatie jatku pyörätien jatkeena, ei pyöräilijä saa tieliikennelain mukaan pyöräillä suojatiellä, vaan hänen on talutettava pyörä tien yli. SEKÄ pyöräilijöiden että autoilijoiden on usein hankala erottaa, milloin kysymys on pyörätien jatkeesta. Onneksi tieliikenneasetuksen muutos velvoittaa muuttamaan kaikki suojatie-maalauksella merkityt pyörätien jatkeet pyörätien-jatke-maalaukseksi vuoden 2017 loppuun mennessä. PYÖRÄTIEN jatkeena toimivan suojatien käyttö ei kuitenkaan anna pyöräilijälle automaattisesti etuajo-oikeutta. Pyöräilijällä on etuajo-oikeus, mikäli autoilijan väistämisvelvollisuus on osoitettu erillisellä liikennemerkillä, kuten kärkikolmiolla tai stop-merkillä, tai jos autoilija kääntyy risteävän tien yli. MYÖS kiertoliittymään saapuva tai siitä poistuva ajoneuvo väistää pyöräilijöitä. teus tiivistyy pyörään. Etenkin vesisadetta seuraavilla pakkaskeleillä kannattaa ketjuvaihteisissa pyörissä ennen ajoon lähtöä pyörittää polkimia käsin, jotta vaihteet eivät menisi rikki. Myös ketjujen säännöllinen öljyäminen kannattaa ottaa tavaksi. www.liikenneturva.fi
• PALVELUHAKEMISTO •RAKENTAMINEN Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin. Myös portaat ja lasitukset. Rahtihöyläys. Puutyöliike Lintuahot Ky Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886 petri@lintuahot.fi www.lintuahot.fi •ENERGIA Oripään Hakepalvelu Oy 0500 535 057 www.oripaanhakepalvelu.fi •KONEET •HYÖT Y untuvikkoja ja kananuorikoita vihlmanlehtonen oy hautomokasvatuskanala lehtonen mellilä Veli 0500-228142 huittinen Eveliina 050-5116583 www.vihlman-lehtonen.fi evi-veli@vihlman-lehtonen.fi •REHUT -renkaat Myynti: rengasliikkeet kautta maan. DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.fi Eläinrehuja maatilan omasta viljasta maatilalla paikan päällä. Liikkuvalla kalustolla luotettavasti ja laadukkaasti. Hilannon Mylly Ky Ropantie 390, 23950 Pyhäranta p. 83870700, fax 825 9905 gsm 0500 137000/Janne Hilanto •VARAVOIMA www.ndi.eu •MUUT PALVELUT Elektroniikkakorjaamo 045-260 7200 Palveluhakemisto, modulimitoitus ? 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% ? LR Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 / 029 193 0211 Lehtemme on luettavissa Lehtiluukun kautta osoitteessa www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti FARMI 9/2014 57
• FREEIMAGES TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: www.facebook.com/ Farmilehti TÄLLÄ KYLÄLLÄ 58 FARMI 9/2014 JUHO SIHVONEN CMYK / .eps Facebook “f ” Logo CMYK / .eps FREEIMAGES Facebook “f ” Logo
• #Kädentaidot Käsityöalan ykköstapahtuma Onnea ja Suomen Kädentaidot tarkoittaa laatua, kotimaisuutta ja rakkautta käsitöihin. Kädentaidot on paikka, jossa tavataan muita käsitöistä innostuneita ja tehdään ostoksia satojen näytteilleasettajien osastoilta. Tämä uniikki ostoskeskus on avoinna vain kolmena päivänä vuodessa! ilkoäsaitöistä » Uusia tuotteita ja palveluita » Uusia materiaaleja ja ideoita harrastajille » Näyttelyitä ja työpajoja » Muotinäytöksiä ja esityksiä » Huippuesiintyjiä ja ilmiöitä Huippuesiintyjiä usKohta illa va paikka aa! vert Saimi Hoyer Messujen avajaisissa nähdään perjantaina juontajana Saimi Hoyer ja teemapuhujana Markku Piri. Idealavalla on joka päivä uusi juontaja: Perjantaina Minna Särelä ja sunnuntaina Virpi Siira. Käsityöpersoona Molla Mills sekä Felix ja Thomas Myboshi-ilmiön takaa ovat myös mukana messuilla! Molla Mills Markku Piri Osta 3 päivän lippu: Näe enemmän ja säästä! • Kolmen päivän lippu................................ 20 € • Yhden päivän lippu pe tai su ............ 12 € • Yhden päivän lippu la ............................. 14 € • Opiskelijat, eläkeläiset........................... 10 € • Lapset (7-15 vuotta) ...................................... 6 € • Ryhmälippu (väh. 10 henkilöä) .................... 10 € / hlö Pääsylippujen hinnat portilta ostettaessa. Liput ennakkoon: lippupalvelu.fi Minna Särelä Virpi Siira Outi Pyy Tule viettämään mukava viikonloppu messuilla Suunnittele hauska messumatka, kokoa ryhmä ja varaa liput ennakkoon. Messuille voi hankkia ryhmälippuja, kun ryhmässä on vähintään 10 henkilöä. Ryhmälipun hinta on 10 € / henkilö. Etua siis kertyy jo pelkästään 10 hengen ryhmänä jopa 54 €! www.kadentaidot.fi/ryhmat Tilaa ilmainen uutiskirje: www.kadentaidot.fi/uutiskirje Käsi- ja taideteollisuusmessut 14.–16.11.2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus pe 10–18 • la 9–17 • su 10–17 www.kadentaidot.fi Yhteistyössä: Löydät meidät Facebookista! facebook.com/kadentaidot Taito Pirkanmaa ry www.taitopirkanmaa.fi