LUJA JA LUOTETTAVA
LEGENDA.
www.toyota.?
TOYOTA HILUX.
Ammattilaiset tuntevat Hiluxin lujuuden ja luotettavuuden ? siksi se on Suomen
ylivoimaisesti eniten myyty pick-up. Yli 40 vuodessa maine on kasvanut legendaksi:
jatkuva tuotekehitys varmistaa, että käytössäsi ovat parhaat maastoajoominaisuudet pienimmillä päästöillä ja erittäin korkeatasoisella varustelulla.
Vakiona Hilux SR -tasossa mm. suuri Toyota Touch -multimedianäyttö, joka
sisältää peruutuskameran, Bluetooth handsfreen sekä kuuden kaiuttimen
audiojärjestelmän aux-in/USB-liitännällä. Tervetuloa testaamaan.
Hilux Extra Cab 2.5 D-4D -mallisto alkaen:
autoveroton suositushinta 28 310 ?, arvioitu autovero 6 297,50 ?, arvioitu kokonaishinta 34 607,50 ?.
Hilux Double Cab 2.5 D-4D -mallisto alkaen:
autoveroton suositushinta 31 650 ?, arvioitu autovero 15 210,89 ?, arvioitu kokonaishinta 46 860,89 ?.
Hilux Double Cab 3.0 D-4D automaatti -mallisto alkaen:
autoveroton suositushinta 36 800 ?, arvioitu autovero 22 447,59 ?, arvioitu kokonaishinta 59 247,59 ?
EU-yhdistetty kulutus 7,3-8,6 l/100 km, CO2-päästöt 193-227 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km.
Pick Up -luokan kulutus ja CO2-päästövertailu
Hilux Extra Cab 2,5
7,3 l/100 km
CO2 193 g/km
VW Amarok Trendline 2,0 TDI
7,9 l/100 km
CO2 208 g/km
Isuzu D-Max Space Cab 2,5
7,4 l/100 km
CO2 194 g/km
Nissan Navara King Cab 2,5
8,4 l/100 km
CO2 222 g/km
FARMI
9/2012
3
Ford Ranger Super Cab XL 2,2
8,3 l/100
km CO2 219 g/km
Tiedot tarkistettu maahantuojien internetsivuilta 6.9.2012.
Taloon, mökkiin, talliin, halliin,
varastoon, konevajaan, navettaan...
OVET &
IKKUN
A
T
halvalla ja heti mukaan!
Terveyttä havumetsistä...
HAVUPUUUUTEJUOMA
Tuote johon Sinun
ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin!
Saatavana
luontaistuotekaupoista
kautta maan.
HU OM ! HU OM ! HU OM !
huippuhalpoja tehdaseriä ja 2-laatuj
a!
Keksikatu 4 | Hämeenlinna | puh. 010 820 8800
Avoinna ma-pe 9-18, la suljettu | Katso lisätiedot
ja tarjoukset nettisivuiltamme www.ylijaama.? !
Puhelujen hinnat kiinteän verkon liittymästä 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min sekä matkapuhelinverkon liittymästä
8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. Sis. alv:n 23%.
4
FARMI 9/2012
www.ravintorengas.?
wc- ja kylpyhuonekalusteet, liukuovet... Katso www.ylijaama.?!
Turun yliopistossa tutkittu
luonnon antioksidantti
länsirannikon männystä
Valmistettu lähdeveteen. Ravintolisän valmistukseen on käytetty
nuoren männyn kuorta ja nilaa. Ravintolisä Havupuu-uutejuoma
sisältää juuri niitä luonnonmukaisia ravintoaineita, joita ihmisen
elimistö tarvitsee päivittäin pitääkseen itsensä kunnossa.
29810 Siikainen, puh. (02) 552 6601
www.ravintorengas.? ? herttua @ ravintorengas.?
- HA R VE S TE R IT
www.r i uttol ehto.f i
981
A1
T
S
E
AN
UOD MAAH
V
O
J
20
YLI
Malli
Tapio
Tapio
Tapio
Tapio
160
280
400
600
Paino
215 kg
330 kg
450 kg
550 kg
Kaato d
250 mm
350 mm
450 mm
550 mm
Öljyn tarve
40-60 l/min
80 l/min
110 l/min
120 l /min
Paine
160 bar
160 bar
160 bar
160 bar
Myös E XS - mallit kaivinkoneisiin
Karsintavoima
12,86 kN
20,09 kN
25,00 kN
31,40 kN
Vakiona ohjausyksikkö, erillinen näyttö, painonapit,
sahakatkaisu, automaattisyöttö ja peruutus
fax 06 860 5070
EXS -malleissa tiltin ja rotaattorin venttiilit harvesterissa
Etelä -ja Länsi-Suomi:
Otto Motor Oy
Tapani Rintala
puh. 0400 446 001
MYYNTI:
Pohjois-Suomi
Oulun Konevälitys Oy
Jorma Niemi
puh. 0400 688 420
Itä-Suomi
Joutsan Tuonti
Kari Saharinen
puh. 0400 375 020
Toimivat ratkaisut
Valitse huoleton lämmitys,
ota rennosti!
Uutuus!
Natura Step
18 kanaa/m 2.
Rakennuksen min. korkeus 2,6 m.
Munakunta tarjoaa toimivat ratkaisut
kanalauudistuksiin: lattia-, kerroslattia- tai
virikehäkkilaitteet Big Dutchmanin kansainvälisesti tunnettua laatua tai perinteikäs
Monimunahäkki virikeosin. Nämä virikeosat
ovat liitettävissä myös vanhoihin Monimunahäkkeihin. Tee tuotantotavan muutos Munakunnan asiantuntemuksella järkevästi!
Munakunnasta
Skovin ilmastoinnin
ja tuotannon ohjausjärjestelmät, rehuja lintuvaa?at.
Kysy asiantuntijalta!
KAARINA:
Toivo Torkki, puh. 0400 327 189
Kari Paakkunainen, puh. 040 508 4250
Tommi Pinomäki, puh. 040 589 5474
Tarvikevarasto, puh. (02) 214 4265
ILMAJOKI :
Janne Raitila, puh. 0500 361 887
www.munakunta.fi
G-Power® kaukolämmönjakokeskukset,
Gebwell® maalämpöpumput
G-Energy® energiavaraajat
Lämpö- ja vesikaivonporaus
Gebwell Oy, Patruunapolku 5, 79100 Leppävirta, vaihde 0400 897 790
www.gebwell.fi
FARMI 9/2012
5
Tapaninpäivän
myrsky laski
puun hintaa
Sivut 10?13
6
FARMI 9/2012
Maalämpö on
toimiva vaihtoehto
isoille pinta-aloille
Sivut 22?25
Selätä
kaamosmasennus
Sivut 34?37
ISSN 1238-1586
SISÄLLYS
PÄÄTOIMITTAJA
Katja Sormunen 0400 590 324
katja.sormunen@countrymedia.fi
Nro 9 ?Marraskuu 2012
TOIMITUSSIHTEERI
Jenni Joensuu 0400 985 152
toimitussihteeri@countrymedia.fi
MAA- JA METSÄTALOUS
10 Tapaninpäivän myrskystä selvittiin
yhteistyöllä
16 Mitä ovat lähi- ja luomuruoka?
40 Munantuotannon rakennemuutokset
ASIAKKUUSVASTAAVA
Ahti Sormunen 0400 346 650
AINEISTOT
materiaalit@countrymedia.fi
YMPÄRISTÖ
22 Lämpöä omasta maasta
TAITTO
Eveliina Pakarinen 040 362 6508
KOTI JA HYVINVOINTI
32 Matkailu
34 Selätä kaamosmasennus
LASKUTUS
Essi Uusitalo 0400 265 442
essi.uusitalo@countrymedia.fi
RAKENTAMINEN
48 Puurakentamisen koulutus laajenee
ILMOITUSMARKKINOINTI
Myyntineuvottelijat
Riitta Lemmetty 0400 265 422
Hannele Perämäki 0400 885 635
etunimi.sukunimi@countrymedia.fi
TAPAHTUMAT
52 KoneAgria 2012
PALSTAT
14
18
26
28
38
43
47
50
54
Metsä
Maatalous
Ympäristö
Hevoset
Koti ja hyvinvointi
Hyötyeläimet
Palveluhakemisto
Rakentaminen
Koneet
PAINOPAIKKA
Upc-Print
2012
TILAUSHINTA
38 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 9%)
42 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 9%)
ILMESTYMINEN
Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.
Lehden vastuu virheellisestä
i
lmoituksesta rajoittuu enintään
ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä
ilmoituksesta on tehtävä seitsemän
päivän kuluessa julkaisupäivästä.
PUHEENVUOROT
8
9
Pääkirjoitus, päätoimittaja
Katja Sormunen
Puheenvuoro, Luomuliiton
puheenjohtaja Jukka Lassila
JULKAISIJA ja KUSTANTAJA
CountryMedia Oy
Konepajanranta 2 B, 28100 PORI
Y-tunnus: 2308198-2
Farmi 10/2012 ilmestyy viikolla 49.
www.countrymedia.fi
KUVA: FARMI
KUVA: FARMIN ARKISTO
KANNESSA:
TALVIAURINKOKIN
LÄMMITTÄÄ
FARMI 9/2012
7
Loppuvuoden
s!
jouht
tarFa
rmi-le eä
PÄÄTOIMITTAJALTA
Nyt 10
kotiin hintaan 26 ?.
MARRASKUU 2012
00003 Vastauslähetys
Tunnus 5018360
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Näe maaseutu uusin silmin.
Kyllä kiitos!
MIELESTÄNI ASIAKAS ON se, joka toimii maksajana.
Olen jo pidemmän aikaa seurannut kiukkuisena, miten
nurinkuriseksi asiakaspalvelu on mennyt. Unohdetaan
totaalisesti, että asiakas on myös se palkanmaksaja.
Jos yrität kiireisenä yrittäjänä selvittää esimerkiksi
puhelimitse asiaa, kuulet ensin nauhoitetun nauhan,
jossa kuuntelet musiikkia, jossa toistetaan asioita,
pyydetään ottamaan yhteyttä sähköpostilla ja lopulta
puhelu katkeaa, ennen kuin olet asiasi ehtinyt edes
selvittämään. Jos yrität hoitaa keskeneräistä asiaa saman henkilön kanssa, ei se onnistu, ja saat joka kerta
selittää saman tarinan aina uudestaan ja uudestaan
eri henkilölle. Jos taas joudut asioimaan esimerkiksi postissa ja pakettisi on kadonnut, on sinun täysin
mahdotonta hoitaa henkilökunnan kanssa asiaa, sillä
he ?työskentelevät vain tässä toimipisteessä?. Reklamaatiota tehdessä saat ensin kuunnella puhelimessa
kuinka puhelu ja jonotusaika maksavat, jonka jälkeen
sinulle kerrotaan, että reklamaatio tehdään netissä.
Apua! Missä vaiheessa olemme hyväksyneet, että
maksavia asiakkaita kohdellaan näin? Mitä jos kaikki
pyytäisivät omilta asiakkailtaan nauhoituksien ja painalluksien kautta kertomaan asiansa, miten mahtaisi
yritystoiminnan käydä? Termin asiakaspalvelu käyttöön pitäisi olla laissa säädetyt normit. Asiakaspalvelijoiden korvaaminen automaateilla ja nauhoituksilla
ei voi merkitä yritykselle niin suurta säästöä, että sitä
tehdään asiakkaiden kustannuksella. Asiakaspalvelussa ei ole kysymys vain rahasta. Asioita ei voi ratkaista
sillä perusteella, kuinka suurta tai pientä taloudellista
haittaa asiasta on koitunut. Asiakaspalvelussa on kyse
ongelmien ratkaisusta, välittämisestä ja vastuun kantamisesta.
Aiheeseen liittyen pahoittelemme edellisen lehtemme rispaantumista. Se johtui meistä riippumattomista
syistä, joista ei kuitenkaan koitunut meille niin suurta
taloudellista haittaa, että asiaa olisi voitu asiallisesti
hoitaa.
Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa erikoishintaan
itselleni
lahjaksi
kestotilauksena 10 lehteä hintaan 26 ? (sis. alv 9 %)
määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 30 ? (sis. alv 9 %)
Nimi
Osoite
Postinro/toimipaikka
Puh.
Lahjatilauksen saaja
Osoite
Postinro/toimipaikka
8
FARMI 8/2012
9/2012
KATJA SORMUNEN
PÄÄTOIMITTAJA
YHÄ USEAMPI TUOTTAJA näkee
luomun tulevaisuuden mahdollisuutena. Neljässä vuodessa
luomuviljelty pinta-ala on kasvanut huimat 36 prosenttia, eikä
kasvu näytä hiipumisen merkkejä. Yhtä suurta kiinnostusta
luomua kohtaan ei ole nähty
sitten 90-luvun puolivälin, jolloin
Euroopan Unioniin liittymisen
johdosta viljelijöiden oli löydettävä uusia tuotannon mahdollisuuksia.
Viime vuosien luomubuumiin
alkusykäyksen antoi Yara ja
ymmärrettävästi
taloudelliset
tekijät ovatkin suurin yksittäinen
vaikutin luomuun siirtymiselle.
Pääsääntöisesti luomuun siirtyneet viljelijät ovat tyytyväisiä
valinnastaan ja varsin nopeasti
myös luomun muut hyvät puolet
aukeavat. Harva on jäänyt kaipaamaan kemikaalien kanssa
lotraamista, sen sijaan maan
kasvukunnosta huolehtiminen
ja ekologiset tekijät ovat tulleet
läheisiksi. Usean luomuun siirtyneen suusta on saanut kuulla,
kuinka luomun myötä viljelyyn
on jälleen tullut myös uutta mielekkyyttä.
Ruoka ja ruoantuotannon kestävyys puhuttaa yhä enemmän
myös yleisessä keskustelussa.
Kuluttajille ympäristövaikutusten merkitys on kasvanut valintakriteereissä ja he ovat valmiita
ostamaan kotimaisia luomutuotteita, kunhan niitä on saatavilla.
Lähellä tuotetuista luomutuotteista ollaan valmiita myös
maksamaan reilumpi hinta, jos
tiedetään että tuottaja saa siitä
osansa.
Tuottajien ja kuluttajien valmiuksia tarkasteltaessa voisikin
kotimaiselle luomutuotannolle
povata valoisaa tulevaisuutta.
Kuitenkin myös maatalouspolitiikka tulee osaltaan määrittä-
mään, annetaanko luomun kehittymiselle mahdollisuus.
Vielä 90-luvulla ei Suomessa luotettu poliittisella tasolla
luomun mahdollisuuksiin, vaan
maatalouspoliittisilla toimenpiteillä ennemminkin pyrittiin hillitsemään sen kasvua. Tämän
johdosta olemme jääneet kauas
Euroopan johtavista luomumaista. Meneillään oleva Euroopan
maatalouspolitiikan
uudistus
asettaa meidät jälleen murrostilanteeseen, jossa joudumme
asettamaan tulevaisuuden ruoantuotannollemme suuntaviivat.
Muutos ja sen mukanaan tuoma
epävarmuus tuntuvat usein uhkalta, mutta nyt on myös mahdollisuus päästä irti aikaisemmin tehdyistä epäonnistuneista
linjauksista ja avata tie uusille
visioille ja niiden toteuttamiselle.
Omassa visiossani näen Suomen kestävän ruoantuotannon
edelläkävijänä, jonka perustana on monipuolinen tuotanto ja
omavaraisuus. Luonnonmukainen tuotanto, joka myös käytettyjen tuotantopanosten osalta
perustuu paikallisiin uusiutuviin
luonnonvaroihin, on avainasemassa päästäksemme kohti
kestävää ruoantuotantoa. Visio
Suomesta luomumaana ei ole
uusi, vaan oli vahvasti esillä jo
kun Euroopan Unioniin liityttäessä määriteltiin maataloutemme suuntaviivoja. Silloin meillä
luomu-visio haudattiin ja valittiin malli, jonka seuraukset ovat
kaikkien nähtävissä.
Komissio on jo selkeästi tuonut luomun esille ratkaisuna.
Kuluttajat ja tuottajat ovat valmiita. Nyt tarvitaan vain selkeät
päätökset ja luomu-visio on todellisuutta.
JUKKA LASSILA
LUOMULIITON PUHEENJOHTAJA
en
Osallistu lukijatutkimukse
ja arvontaan!
ä
ta 31 .12.2012 menness
Kerro mielipiteesi Farmis
me
om
Arv
.
a.fi
edi
ym
osoitteessa www.countr
lahjakortteja Sotkaan.
vastaajien kesken 3 kpl
FARMI 9/2012
9
Tapaninpäivänä 2011 Jaakko
Klemola katsoi ikkunasta ulos
ja tiesi heti, että katastrofin
ainekset olivat valmiit. Heti sen
jälkeen alkoi puhelin soida.
T
apani-myrskyä pidetään yhtenä pahimpana myrskynä,
joka Suomessa on
riehunut. Ilman sähköä oli
pahimmillaan yli 300 000
taloutta, ja myrsky haittasi
myös juna- ja tieliikennettä.
Finanssialan Keskusliitto
arvioi kesäkuussa, että vakuutuskorvauksia maksettiin yhteensä yli 100 miljoonaa euroa, joista kolmasosa
koski metsille aiheutuneita
vahinkoja. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Tapani ja seuraavana päivänä
riehunut Hannu aiheuttivat
Lounais- ja Etelä-Suomen
metsissä metsätuhoja noin
3,5 miljoonaa kuutiometriä eli noin 120 miljoonaa
euroa. Sähkölinjojen päälle
kaatuneet puut aiheuttivat
ongelmia sähkönjakelussa,
ja tuhannet taloudet olivat
ilman sähköä jopa toista
viikkoa. Sähkövikojen korjaamisessa kesti, sillä osa
vioittuneista linjoista sijaitsi vaikeapääsyisillä alueilla. Esimerkiksi pelkästään
Fortum sai tapaninpäivänä
yli puoli miljoonaa puhelinsoittoa.
Kun sähköongelmat saatiin lopulta hoidettua, kääntyi katse metsiin. Tuhojen
tiedettiin olevan mittavat, ja
kentälle oli lähdettävä heti.
Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jaakko Klemola
katseli tapaninpäivänä ulos
ikkunasta ja aavisteli pahinta.
? Kyllä sen heti jotenkin
vaistosi, että tuhot ovat suuria.
Suuria tuhot olivatkin.
Vaikka Klemolan mukaan
Porin seutu säästyi pahimmalta vyörytykseltä, oli esimerkiksi Ulvilan alueella
melkoinen kaaos käynnissä
joulun jälkeisinä päivinä.
Niin metsänhoitoyhdistykset kuin metsänomistajatkin lähtivät liikkeelle koko
kalustolla, jotta vahingot
saataisiin raivattua, ja vakuutusyhtiöt vaativat arvioita tuhojen laajuudesta.
Metsäkeskus antoi omia
neuvojaan, ja paikalliset sahat ostivat puuta niin paljon
kuin mahdollista.
? Toimimme kentällä
tavallaan käytännön työrukkasena. Annoimme arjatkuu ?
FARMI 9/2012
11
vioita vakuutusyhtiöille ja
autoimme metsänomistajia
sen verran kuin pystyimme,
Klemola muistelee.
Kaikki mukana olleet
osapuolet tekivät sujuvaa
yhteistyötä ja yrittivät kiirehtiä, jotta puu saataisiin
talven aikana korjattua pois
metsistä. Joissain paikoissa kulku oli kuitenkin niin
hankalaa, että pakostakin
osa jäi metsiin. Tammi- ja
helmikuun aikana tuli myös
runsaasti lunta, mikä entisestään vaikeutti pääsyä
VARAUDU
MYRSKYYN
Arvioi puiden kunto. Poista puut,
jotka voivat kaatuessaan ulottua
rakennusten, sähkölinjojen tai
pysäköintialueen päälle.
Pidä rakennusten katot kunnossa.
Varaa köyttä ja muovipeitteitä,
joilla voit suojata omaisuuden
sadevedeltä.
Poista roskat ja esteet sadevesikaivojen ja -kourujen päältä.
Tarkista, että vesikourut vetävät.
Huolehdi rakennuksen ukkos- ja
ylijännitesuojauksesta.
Tarvittaessa turvaa sähkönsaanti
aggregaatilla.
Huolehdi, että vakuutuksesi on
ajan tasalla. Tarkista vakuutusturvasi myrskyn varalta. Varmista,
että metsävakuutuksesi korvaa
myrskyn aiheuttamia vahinkoja.
12
FARMI 9/2012
pienten teiden tai peltojen
taakse.
? Kaikki selkeästi yrittivät parhaansa. Kaikilla oli
yhteinen tavoite, saada puu
korjattua metsästä niin, ettei
se pääse pilaantumaan, kertoo Klemola.
Sahat menivät
tukkoon puusta
Klemolan mukaan yhteistyö eri tahojen välillä sujui
hyvin. Myös sahat auttoivat
ahdingossa ja ostivat puuta
niin paljon kuin pystyivät.
Raja tuli kuitenkin vastaan,
kun sahatkin alkoivat olla niin täynnä puuta, ettei
vanhaa ehditty käyttää pois
uuden tieltä. Joitain laivalastillisia puuta vietiin myös
ulkomaille, esimerkiksi Saksaan.
Puuta tuli myrskytuhojen
takia paljon markkinoille.
Tämän takia myös hinnat
laskivat, mikä ei tietenkään
ole metsänomistajien kannalta hyvä asia, varsinkin
kun kustannukset olivat
korkeammalla kuin yleensä. Myrskyn riepottelemaa
puuta sai hakea sieltä täältä.
? Puun hinta laski noin
10 ? 15 euroa kuutiolta.
Laadultaanhan myrskypuu
oli yhtä hyvää kuin mikä
tahansa puu, mutta markkinatalous se vaan toimii näin,
Klemola miettii.
Kesän ja alkusyksyn aikana metsänhoitoyhdistykset
kartoittivat, kuinka paljon
metsissä vielä on Tapanin
ja Hannun jäljiltä puuta.
Suurin osa on saatu korjattua, Klemolan mielestä jopa
yli 90 prosenttia. Kaikkea
myrskypuuta metsistä ei
edes saada pois.
? Myös isot yritykset, jotka puuta ostavat, miettivät
kustannuksia. Niille ei ole
kannattavaa hakea pieniä
määriä puuta vaikeakulkuisista paikoista, koska kuljetuskustannukset nousevat
niin korkeiksi hinnan pysyessä edelleen alhaisena.
Oman pirtin lämmittäminen ei tänä talvena ainakaan
polttopuun puutteeseen
kaadu. Suurin osa metsään
jääneestä puusta on kerätty
polttopuuksi itselle, naapurille tai tuttavalle. Laki
velvoittaa metsänomistajia
keräämään kaatuneet puut
pois metsästä, etteivät ne
aiheuta kasvavalle metsälle
vakavia hyönteistuhoja. Esimerkiksi kirjanpainajatuhojen uutisoitiin kesäkuussa
leviävän paikoin jo epidemiaksi, kun metsään kaatunutta puuta ei ole korjattu pois.
Etelä- ja Kaakkois-Suomessa kirjanpainajia raportoitiin kesäkuussa niin paljon,
että niiden pelättiin iskevän
huonokuntoisen puun lisäksi myös terveeseen puuhun.
? Metsänomistajalla on
lain mukaan velvoite korjata kaatunut puu pois, mutta
käytännössä tätä on hyvin
vaikea valvoa, Klemola toteaa.
Maa- ja metsätalousministeriön määräyksen
mukaan yli 20 puun tuulenkaatoryhmät tulee poistaa metsistä välittömästi.
Kirjanpainaja on erityisesti
kuusipuihin iskevä tuhohyönteinen. Viime vuosina kirjanpainajahyönteisen
määrään ovat vaikuttaneet
myös lämpimät kesät.
Toimiva yhteistyö oli
helpotus kaikille
Tapanista ja Hannusta on
kulunut pian vuosi. Mitä
myrskyistä ja niiden seurauksista on opittu?
? Varmasti metsänomistajat ovat oppineet ainakin
sen, että metsävakuutukset
hoidetaan kuntoon. Jos itse
omistaisin metsää näillä alueilla, en harkitsisi vakuutuksen ottamista hetkeäkään.
Eikä vakuutusmaksuissa
kannata säästää, vaikka ne
näiden myrskyjen takia olisivatkin nousussa, Klemola
sanoo.
Sisämaassa myrskyt eivät
perinteisesti ole aiheuttaneet mittavia tuhoja, eivätkä
vakuutukset näin ollen ole
välttämättä olleet jokaisen
metsänomistajan ykkösprioriteetti. Myrskyn kohdatessa ja tuhotessa taloudellinen
hävikki on kuitenkin ollut
suuri, ja ilman vakuutuksia
kaikki jää omalle kontolle.
Suurten luonnonmullistusten aiheuttamat vahingot ja niiden hoitaminen
aiheuttavat aina keskustelua
ja kritiikkiä, varsinkin kun
mukana on monta eri tahoa. Klemolan mukaan aina
on sijaa arvostelulle, vaikka
hän itse on tyytyväinen siihen, miten asioita hoidettiin
metsäpuolella. Jos hän jotain
toivoo, niin valtakunnallista
palautekeskustelua.
? Meillä omassa metsänhoitoyhdistyksessä on
keskusteltu siitä, miten asiat hoidettiin paikallisesti.
Sellainen keskustelu pitäisi
käydä myös valtakunnallisella tasolla, jotta saataisiin
mahdollisimman monta
näkökulmaa asiaan. Näin
pystyttäisiin muodostamaan
vielä entistäkin toimivampi
ketju, mikäli tällaista tapahtuu tulevaisuudessa uudestaan, selittää Klemola.
Kovaa tuulta ja myrskyjä
on nähty Suomessa ennenkin, mutta Tapania ja Hannua Klemola kuvailee epätavallisiksi myrskyiksi. Tuuli
ei puhaltanut vain yhdestä
suunnasta, vaan pyörteitä
tuli joka puolelta. Kaiken
lisäksi maa oli joulun alla
vielä hyvin märkää ja pehmeää, sillä kunnon pakkasia
ei ollut vielä saatu. Olosuhteet olivat myrskyn kannalta
otolliset.
? Myrskyjä osattiin odottaa, kiitos toimivan tiedotuksen. Ei tällaiseen tuhoon
silti täysin pysty varautumaan. Sen sijaan jälkipyykin hoitamiseen pystytään
varautumaan, esimerkiksi
kouluttamalla ja kartoittamalla, millaista erityisosaamista hätätilanteissa tarvitaan.
Ennakointi ja suunnittelu
avainasemassa
Myös metsien suunnittelulla pystytään vaikuttamaan tuhojen laajuuteen,
ainakin osittain. Viime
vuoden myrskyjen jälkeen
tuhannet ihmiset olivat
pitkään ilman sähköä,
koska voimalinjat olivat
vioittuneita. Klemola peräänkuuluttaa järkevää toimintatapaa, jolla yksittäi-
set puut kaadettaisiin pois
voimalinjojen välittömästä
läheisyydestä.
? Lisäksi täytyy miettiä
sitäkin, onko harvennushakkuut viety metsissämme joissain kohdissa jopa
liian harvaksi. Hakkuualueet ovat muutenkin väljiä
ja puusto on heikkoa, joten
niitä ei saisi hakata liian
harvaksi, ettei myrskyille
jää liikaa tilaa riehua, Klemola selittää.
Vaikka puu on nyt korjattu, ei työ ole vielä ohi.
Metsiin jäi aukkoja, joihin
istutetaan vielä ensi keväänäkin uutta puuta. Valtio
tukee metsien uudistamista tietyin edellytyksin.
Klemolan mielestä valtion
tuilla osoitetaan oikeaan
suuntaan.
? Valtion tuki on tärkeää
varsinkin tällaisten myrskytuhojen jälkeen. Ilman tukia
moni saattaisi jättää metsän
uudistamisen sikseen uuden
myrskyn pelossa. Vaikka
metsänomistajien kokemat
tappiot olivat suuria, eteenpäin on mentävä. Työ ei lopu tähän. ?
FARMI 9/2012
13
METSÄ
KUVA: FARMIN ARKISTO
E
uroalueen heikentynyt taloustilanne alentaa Suomen
metsäteollisuustuotteiden tuotantoa ja vientiä,
eikä tilanteeseen ole odotettavissa suurta muutosta vielä
ensi vuonnakaan. Tuotannonrajoitukset Euroopassa
ovat nostaneet paperin hintaa ja hillinneet sahatavaran
hinnanlaskua. Ensi vuonna
puutuotteiden hinnat nousevat hieman, mutta paperin
hinnat jäävät lähelle kuluvan
vuoden tasoa. Puumarkkinoille heikot kysyntänäkymät heijastuvat pienentäen
markkinahakkuita ja alentaen kantohintoja.
Metsätaloudessa kantohintojen lasku heikentää
tänä vuonna kannattavuutta, eikä ensi vuonnakaan ole
parannusta odotettavissa,
kun puun hinnan nousu jää
pieneksi ja markkinahakkuut alenevat raakapuun
14
FARMI 9/2012
tuonnin kasvaessa. Metsäsektorin kehitys riippuu ensi vuonna euroalueen talousnäkymistä, jotka vaikuttavat
koko maailmantalouteen.
Puutuoteteollisuudessa
valopilkkuna Euroopan
ulkopuoliset markkinat
Puutuoteteollisuuden suhdannenäkymät ovat viime
vuodesta synkentyneet, kun
rakentaminen on vähentynyt Euroopassa ja kotimaassa. Sahatavaran kysynnän
arvioidaan vielä loppuvuotta
kohti vähenevän. Euroopan
tuotantorajoitusten vuoksi hinnanlaskun odotetaan
kuitenkin jäävän pieneksi.
Valopilkkuna on viennin
kasvu Afrikkaan ja Aasiaan.
Euroopan viennin ja kotimaan kulutuksen alentuessa
Suomen sahatavaran tuotanto jää tänä vuonna noin
4 prosenttia viime vuotta
pienemmäksi. Vuonna 2013
vähitellen kasvava asuinrakentaminen lisää puutuotteiden kysyntää vientimarkkinoilla ja kotimaassa,
jolloin myös hintojen odotetaan loppuvuotta kohden
hieman nousevan. Kysynnän lisäyksen ennustetaan
nostavan sahatavaran ja
vanerin tuotantoa hieman.
Varsinaista elpymistä rakentamiseen ja puutuotemarkkinoille odotetaan kuitenkin
vasta vuonna 2014.
Paperin kysyntä Euroopassa
laskee edelleen, hinnat
hieman nousevat
Kuluvan vuoden alkupuoliskolla paperi- ja kartonkituotteiden kysyntä on jatkanut laskuaan Euroopassa, ja
Suomen vientimäärät ovat
alentuneet viime vuoden
vastaavaan aikaan verrattuna. Tuotantoyksiköiden
sulkemisten ja kysynnän
vaimeuden vuoksi Suomen
paperintuotannon ennustetaan tänä vuonna alenevan 9
prosenttia. Selluntuotantoa
lisää viennin kasvu Kiinaan.
Paperin viennin yksikköhinnat ovat nousseet tämän
vuoden alkupuolella Euroopan tuotantorajoitusten
myötä, ja Suomen paperin
viennin yksikköhinnan ennustetaan nousevan vuositasolla 4 prosenttia viime
vuoteen verrattuna. Kartongin hinnan sen sijaan ei arvioida viime vuodesta muuttuvan. Vuonna 2013 paperin
ja kartongin markkinanäkymiin ei odoteta paranemista,
jolloin tuotannon ja viennin
keskihintojen ennustetaan
pysyvän kuluvan vuoden
tasolla.
Metsäteollisuuden
kannattavuus heikkenee
tänä vuonna
Viime vuonna puutuote-,
massa- ja paperiteollisuu-
den kannattavuudet heikkenivät edelliseen vuoteen
verrattuna, ja tänä vuonna
aleneva kehitys jatkuu. Sekä puutuote- että massa- ja
paperiteollisuuden tuotantomäärät pienenevät viime
vuodesta. Puutuoteteollisuudessa hinnat laskevat
hieman, mutta paperin
hinnat nousevat. Kannattavuuden odotetaan kuitenkin
laskevan maltillisesti, koska
heikentyvä kysyntä alentaa kantohintoja ja hillitsee
osaltaan tuotanto- ja kuljetuskustannusten nousua.
Vuonna 2013 metsäteollisuuden kannattavuuden
arvioidaan jäävän likimain
vuoden 2012 tasolle, kun
hintakehitys ja vientimäärät
pysyvät vähintään kuluvan
vuoden lukemissa, eikä tuotantokustannuksiin odoteta
merkittäviä nousupaineita.
Huonossa taloustilanteessa
myönteistä on kuitenkin se,
että yritykset ovat investoineet tai ilmoittaneet investoivansa sekä puutuote- että
massa- ja paperiteollisuuden
tuotannon kehittämiseen
myös kotimaassa.
Markkinahakkuut ja puun
hinnat laskussa
Metsäteollisuustuotteiden
heikentynyt kysyntä heijastuu kotimaan puumarkkinoille, ja vielä alkuvuonna vilkas puukauppa on
tavanomaista hiljaisempaa
loppuvuonna. Tuotannon
lasku alentaa puun tarvetta,
ja markkinahakkuut sekä
puun tuonti vähenevät tänä
vuonna hieman. Havutukkien hintojen ennustetaan
vuositasolla alenevan 5?6
prosenttia viime vuodesta.
Sellun sahatavaraa parem-
man kysyntätilanteen vuoksi
mänty- ja koivukuitupuiden
hinnoissa laskua on vähemmän. Vuonna 2013 puukaupan arvioidaan jälleen
vilkastuvan loppuvuotta
kohden, kun metsäteollisuustuotteiden kysyntänäkymät hieman paranevat.
Markkinahakkuut pienentyvät kuitenkin noin 50 miljoonaan kuutiometriin, kun
puun tuonnin arvioidaan
kasvavan Venäjältä. Kotimaan kantohintojen ennustetaan ensi vuonna pysyvän
lähellä kuluvan vuoden hintoja. Metsähakkeen energiakäyttö jatkaa kasvuaan tänä
vuonna 7,8 miljoonaan ja
ensi vuonna 8,3 miljoonaan
kuutiometriin.
Metsätaloudessa
liiketulos pienenee
tänä vuonna
Metsätaloudessa kotimaan
markkinahakkuiden väheneminen ja kantohintojen
lasku pudottavat yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot 1,3 miljardiin
euroon tänä vuonna, eikä
nousua ole odotettavissa
vielä vuonna 2013. Vuosina
2012 ja 2013 yksityismetsätalouden hehtaarikohtainen
liiketulos jää noin 75 euroon
hehtaarilta, mikä on neljänneksen vähemmän kuin
2000-luvulla keskimäärin.
Kantohintojen lasku pudottaa puuntuotannon reaalisen
sijoitustuoton tänä vuonna
negatiiviseksi, ja ensi vuonna tuotto jää pariin prosenttiin. ?
Lähde: www.metla.fi
EUROOPAN UNIONI linjasi
Lissabonin strategiassa,
että tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman
kilpailukykyisin alue. Mitä
sen jälkeen Euroopassa on tapahtunut, kysyi
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko
Tiirola Metsäalan syysriihessä Hämeenlinnassa.
? Meille on tullut tai
tulossa
rikkidirektiiviä,
kestävyysvaatimuksia,
rahoitusmarkkinaveroa,
jotka kaikki heikentävät
Euroopan ja varsinkin
metsäsektorin globaalia
kilpailukykyä. Trendi on
aivan sama myös metsätaloudessa. Samaan aikaan,
kun puramme kotimaista
säätelyä, EU tehtailee sitä
lisää. Onko tämä se, mitä
unionilta haluamme, Tiirola
latasi.
Puun käyttö ja jalostuksen arvo ovat Suomessa
laskeneet viimeisen kymmenen vuoden ajan. Tutkija Lauri Hetemäen kriittiset
arviot puun käytön kehityksestä ovat osoittautumassa jopa ylioptimistisiksi.
Samaan aikaan Suomen
vaihtotaseen alijäämä on
heikentynyt hälyttävästi.
? Kysymys kuuluu, olemmeko todella tehneet
kaikkemme metsäsektorin kilpailukyvyn eteen.
Yritämmekö esimerkiksi
tosissaan saada aikaan
uusia investointeja metsäsektorille? Investoijat
eivät tänne itsekseen löydä, niiden saamiseksi on
tehtävä työtä.
Metsätalouden kilpailukyvyn turvaamiseksi ja
puumarkkinoiden kehittämiseksi metsätaloutta on
kehitettävä määrätietoisesti elinkeinomaisempaan
suuntaan. Se on ainoa
suunta niin metsänomistajien itsensä, valtiontalouden kuin koko sektorin
näkökulmasta. Keinotkin
ovat tiedossa. Nyt tarvitaan
ennen kaikkea poliittista
tahtoa.
Lisätiedot: www.mtk.fi
FARMI 9/2012
15
KUVA: FARMIN ARKISTO
METSÄ
TEKSTI: JENNI JOENSUU
KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN
Valitse luomuvaihtoehto,
autat ympäristöä.
Lähiruualla tuet
paikallista yrittäjää. Mitä
termit luomu- ja lähiruoka
oikeasti tarkoittavat ja
kuka niitä voi käyttää?
16
FARMI 9/2012
L
uomuna myytävä maataloustuote tarkoittaa
luonnonmukaisesti
viljellystä sadosta valmistettua tuotetta. Luonnonmukainen viljely taas tarkoittaa sitä, ettei pelloilla käytetä
mitään kemiallisia ravinteita,
vaan viljely perustuu viljelykiertoon. Kasvinsuojeluaineet
ja ravinteet korvataan monivuotisella viljelykierrolla, jossa eri kasvilajit vuorottelevat.
Luomutuotannossa ideana on
se, että siitä ei aiheudu haittaa
ympäristölle, eikä ihmisten,
kasvien tai eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille.
Luomuruokaa pidetään
pääsääntöisesti puhtaampana
kuin ?tavallista? ruokaa, mikä pitää osittain paikkansa.
Luomutuotteissa on lisäaineita vain noin 10 prosenttia
tavanomaiseen tapaan tuotettuun ruokaan verrattuna.
Tutustu!
Osoitteesta www.aitojamakuja.fi
löydät paikallisia ruuantuottajia,
tietoa lähi- ja luomuruuasta sekä
alan uutisia.
Luomutuotteissa ei muun
muassa saa olla lisättyjä
väri- tai makeutusaineita.
Pelkkä lisäaineettomuus ei
kuitenkaan tee ruuasta luomua, vaan titteliä saa käyttää
ainoastaan kuulumalla maaja metsätalousministeriön
luomuvalvonnan piiriin.
Luomutuotanto perustuu
tarkkaan raportointiin
Suomessa luomuvalvonnasta vastaa maa- ja metsätalousministeriö, ja valvonnan
toteuttavat Evira, Valvira ja
ELY-keskukset. Luomutiloilla suoritetaan vähintään
kerran vuodessa tarkastus,
ja mikäli tiloilla havaitaan
puutteita, on sanktiona luomu-termin käyttöoikeuden
menettäminen. Tarkastus
on kattava, ja siinä valvotaan
koko luomutuotantoketjua.
Valvonta on tarkkaa, ja
kaikki tiloilla tehtävä toiminta tulee raportoida tarkasti. Maatalouden luomutuotteissa on tärkeää, että ne
pystytään jäljittämään aina
kaupan tiskiltä raaka-aineiden tuotantopaikkaan ja
jopa poimijaan saakka. Varsinaiset ?luomusäännöt?, eli
myytävän ja tarjottavan luomun minimisäännöt määrittelee Euroopan komissio.
Säännöt koskevat niin ko-
timaassa valmistettuja kuin
ulkomailta, myös Euroopan
ulkopuolelta, tuotuja tuotteita.
EU myös määrittelee viime kädessä sen, kuka saa
käyttää termiä luomu, luonnonmukainen, eko tai bio.
Jotta näitä termejä voisi
valmistamissaan tai myymissään tuotteissa käyttää,
on kuuluttava luomuvalvontaan. Tämä tarkoittaa
myös sitä, että pakatussa
tuotteessa on oltava valvovan viranomaisen koodi ja
EU:n pakollinen luomumerkki, jonka käyttöpakko
astui voimaan tämän vuoden
heinäkuussa, jolloin kahden
vuoden siirtymäaika päättyi.
Pakkaamattomissa ja tuontituotteissa merkin käyttäminen on vapaaehtoista,
mutta tästäkään huolimatta
luomuna ei pysty kaupittelemaan mitä tahansa tuotetta.
Myös tuontia valvotaan
Luomutuotteita tuodakseen toimijan on yhtä lailla
kuuluttava luomuvalvontaan. Tuontilähetykset myös
tarkastetaan aina tullissa.
Myös henkilön, jolle tuote
toimitetaan joko valmistusta tai myymistä varten, täytyy liittyä luomuvalvonnan
alaisuuteen. Vaikka EU:n
pakollinen luomumerkki on
tuontituotteille vapaaehtoinen, on pakkauksista kuitenkin käytävä ilmi valvontaviranomaisen tai ?laitoksen
tunnusnumero. Sääntö kos-
kee myös Euroopan ulkopuolelta tuotuja tuotteita ?
kaikissa Euroopan alueella
markkinoitavissa luomutuotteissa on oltava tuotteen valmistusta valvovan
viranomaisen tiedot. EU:n
luomumerkki poikkeaa tästä siten, että jos sitä käyttää,
on pakkauksesta selvittävä
myös tiedot raaka-aineiden
alkuperästä. Luomumerkkiä
ei saa käyttää luomuna myytävissä viineissä tai lemmikkieläinten ruuissa.
Luomuruoka ei välttämättä
ole lähiruokaa
Lähiruoka on terminä tuoreempi ja häilyvämpi kuin
luomuruoka. Lähiruualle
ei ole olemassa täydellistä
määritelmää, vaan se voidaan määritellä esimerkiksi
maantieteellisesti. Yleinen
käsitys on, että lähiruoka on
paikallista ruokaa, mikä onkin lähtökohtana hyvä. Se,
mitä paikallisesti sitten on
tehty, voi vaihdella. Ovatko
raaka-aineet paikallisia, onko tuote myös tehty paikallisesti? Ovatko raaka-aineet
ulkomaisia, mutta tuote itse
on valmistettu paikallisesti?
Mikään sääntö ei estä käyttämästä molemmissa tapauksissa termiä lähiruoka.
Tässä piilee myös luomu- ja
lähiruuan suurin ero: luomuruuan tuotantoa valvotaan
lailla, lähiruokaa ei. Lain-
säädännöllisesti lähiruoka
on määritelty maakunnan
tai vastaavan alueen sisällä
tapahtuvaksi toiminnaksi,
mutta tämäkin on lopulta
melko häilyvä raja. Mitä tarkoittaa ?maakuntaa vastaava
alue??
Lähiruokaa pidetään kuitenkin lähes poikkeuksetta
myönteisenä asiana. Sen
katsotaan vaikuttavan alueen työllisyyteen ja ruokaa
myös pidetään teollisesti
tuotettua ruokaa puhtaampana. Myös eläinten hyvinvointi on paljon tapetilla
koko ajan, ja ihmiset tekevät
nykyään ostopäätöksiä sen
perusteella, mitä he pitävät
eettisesti oikeana ratkaisuna.
Maa- ja metsätalousministeriön teettämän lähiruokaselvityksen perusteella
lähiruuan suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä yhteistyön ja yhteisten tavoitteiden puuttuminen. Alaa ei
myöskään oikeastaan koordinoida, joten tuottajan voi
olla hankala esimerkiksi etsiä sopivia myyntikanavia ja
kuluttajan vaikea etsiä paikallista tuottajaa, kun tietoa
ei ole. Yksinkertaisesti sanottuna kysyntä ja tarjonta
eivät kohtaa.
Markkinarako lähiruualle kuitenkin on olemassa.
Kysyntää on, ja kuluttajan
kannalta lähiruualla on samanlainen myyntivaltti kuin
luomuruualla: tuotantoketju on jäljitettävissä alkuun
saakka. Lähiruokaa voisi
näin ollen pitää turvallisena
vaihtoehtona kuluttajalle ?
tiedetään mitä syödään. ?
FARMI 9/2012
17
MAATALOUS
Tiesitkö?
KUVA: SXC
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa
on yhteensä 21 merkittävää tulvariskialuetta.
Suurimmat riskit tulvavahingoille ovat Rovaniemellä ja Porissa.
LOKAKUUSSA SUOMEA piinasivat pahimmat tulvat miesmuistiin. Vesi nousi etenkin
Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Huonosta kesästä
kärsineille viljelijöille tilanne
on ollut erityisen surkea, kun
satojen lisäksi on menetetty
eläinten suojapaikat ja kokonaisia perheitä on jouduttu
evakuoimaan nousevan veden tieltä. Vaikka vedet ovat
edelleen tulvalukemissa, on
vedenpinta varsinaisessa nousussa enää ainoastaan Karvialla Satakunnassa. Karvianjoen vedenpinnan noususta
huolimatta suuremmat vahin-
got koetaan silti Pohjanmaalla. Pohjanmaan tulva-alueen
laajuus on yli 10 000 hehtaaria, tiedottaa ELY-keskus.
KUKA KORVAA VAHINGOT?
Tulvien lopulta hellittäessä
herää jokaisen tulvauhrin
mieleen väistämättä kysymys: kuka tämän korvaa?
Ketään tulvista ei tietenkään
voida syyttää, mutta korvauksia on saatava. Esimerkiksi maanviljelijöiltä peltojen
vesittyminen vie elinkeinon.
Toisaalla taas vesi teki asuntoja elinkelvottomaksi, joten
edessä on mittava remontti.
Tulvavahinkoja korvataan
valtion talousarvion määrärahoista vuoden 2013 loppuun
saakka. Sen jälkeen vahinkoja
korvataan vakuutusyhtiöistä.
Valtio korvaa pääsääntöisesti sellaisista tulvista johtuvia
poikkeuksellisia vahinkoja, sellaisia, joita ei ole yli 20 vuoteen
nähty tai joiden vahingot ovat
mittavia. Tämän syksyn tulvat
ovat olleet erityisen poikkeuksellisia, kun vesi on noussut
sellaisissakin paikoissa, missä
se ei yleensä ole noussut.
Korvauksia haetaan oman
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, ja hakemus
tulee jättää kuukausi tulvan
päättymisen jälkeen. Valtio
korvaa enintään 80 prosenttia
tulvan aiheuttamista haitoista.
Huomioi, että tulvavahinkokorvaus on eri asia kuin satovahinkokorvaus, jota voi hakea,
jos tulva on vahingoittanut
kasvavaa tai korjuuvaiheessa
olevaa satoa.
Lisätiedot korvausten
hakemisesta löydät
Maaseutuviraston internetsivuilta osoitteesta
http://www.mavi.fi/fi/
index/tietoavirastosta/
tiedotteet/121009_
tulvanaiheuttamatvahingot.html
Monix-salaojittimella
Monix-salaojittimellasalaojitat
salaojitat vaivattomasti
vaivattomasti !!
Kaivinkoneen lisävaruste, jolla
putki ja sora kertavedolla ojaan
syvyyden
syvyyden
säätö
säätölaserlasersäteen
säteenavulla
avulla
sora
soratasaisesti
tasaisesti
putken
putkenpäälle
päälle
??säästö
säästön.30
n.30%
%
Tuurinkoski-yhtymä Oy
Iivaalantie 15, 61400 Ylistaro
www.tuurinkoski.com
puh. 0103221462
18
FARMI 9/2012
v
- -vähentää
vähentääihmistyön
ihmistyöntarvetta,
tarvetta,parantaa
parantaalaatua
laatuaja
ja
vähentää
vähentääkustannuksia
kustannuksia
- -ojitus
onnistuu
vaativissakin
olosuhteissa
ojitusryhmänä
onnistuu vaativissakin olosuhteissakahden
kahden
hengen
hengen ryhmänä
TIESITKÖ?
MAATALOUS
RUNSAAT SATEET vaikuttavat
tänä vuonna myös peruna- ja
porkkanasatoihin. ProAgrian
erikoisviljelyagronomi Marja
Tuononen kertoo Satakunnan Kansassa (SK 25.10.),
että porkkanan tilanne on
katastrofaalinen.
? Porkkanaa on pelloilla,
mutta sitä ei saada ylös, koska pelloilla on niin märkää,
Tuononen sanoo.
Myös perunan korjaaminen
on hankalaa peltojen runsaan
vesimäärän takia. Runsaat sateet kesällä ja syksyllä ovat
aiheuttaneet ongelmia myös
viljan korjaamisessa. Viljaa
on jäänyt peltoihin, mikä tulee luultavasti näkymään talvella viljan hinnoissa. Viljan ei
kuitenkaan epäillä loppuvan
kesken.
Satakunnan Kansan haastattelussa ProAgrian kasvinviljelyn toimialavastaava
Pasi Nummela kertoo, että
viljan hinnannousu tulee näkymään myös lihan hinnassa,
KUVA: FARMIN ARKISTO
Ruuastamme noin 20 prosenttia on tuontituotteita ja
10 prosenttia on paikallista ruokaa.
sillä viljaa syötetään eläimille.
Myös perunan hinta nousee,
eikä senkään riittämisestä ole
tietoa.
? Ollaan niillä rajoilla, riittääkö peruna, sanoo Nummela.
FARMI 9/2012
19
MAATALOUS
2013 on hyvä vuosi
kylvää kuminaa!
Tasaa työhuippuja
- myöhäinen kylvö
- aikainen puinti
HALLITUS PÄÄTTI lokakuun lopulla maatilojen
investointituen kohteista,
enimmäismääristä ja hakuajoista vuodelle 2013. Rahoituskohteet ja tukitasot
säilyvät pääosin kuluvan
vuoden tasolla.
Muutos tulee uusiutuvan
energian käytön edistämiseksi tarkoitettuun lämpökeskusten tukeen. Jatkossa
35 prosentin enimmäistuki
hyväksyttävistä kustannuksista voidaan myöntää kokonaan avustuksena, kun
se aiemmin on myönnetty
20 prosenttia korkotukena
ja 15 prosenttia avustuksena. Kuitenkin kotieläintuotantoa ja kasvihuoneviljelyä
palvelevien lämpökeskusten
tuki myönnetään edelleen
samansuuruisena kuin kyseessä olevan tuotantorakennuksen tuki.
Lisäksi lammas- ja vuohitalouden investointituen
ehtoja muutettiin siten, että
tukea voidaan myöntää rakentamisen yhteydessä myös
20
FARMI 9/2012
apevaunuun tai muuhun rehunjakoratkaisuun, joka tulee
rakennukseen kiinteästi asennettavan ruokintajärjestelmän
sijaan. Tuki myönnetään ruokintajärjestelmälle säädetyn
enimmäisyksikkökustannuksen rajoissa.
Vuonna 2013 investointituelle on neljä hakuaikaa.
Tukipäätökset pyritään tekemään noin kahden kuukauden
kuluessa hakuaikojen päättymisestä. Hakuajat ovat 2.1.
? 1.2., 11.2. ? 28.3., 15.4.
? 16.8. ja 2.9. ? 18.10. Entiseen tapaan rakennetun maatalouskiinteistön hankintaan
ja hakijasta riippumattomien
vahinkotapausten johdosta
tehtäviin investointeihin ei
kuitenkaan sovelleta muita
tukikohteita koskevia hakuaikoja.
Lisätiedot: www.mmm.fi
Parantaa maata
- lisää eloperäistä ainesta
- erinomainen esikasvi
Kuminan sopimustuotantoa vuodesta 1992
Hatlammintie 2
11310 Riihimäki
www.kumina.fi
puh. (019) 779 620