• Maaseudun aikakauslehti Nro 9/2012 ? www.countrymedia.fi ? Hinta 6.80 ? Osallistu lukijatutkimukseen ja arvontaan! 12009 Palautusvko 2012-49 6 414881 667773 166777-1209
• Rica Atmos www.rica.fi Riihimäen Metallikaluste Oy PL 49 (Käpälämäenkatu 10) 11101 RIIHIMÄKI
• LUJA JA LUOTETTAVA LEGENDA. www.toyota.? TOYOTA HILUX. Ammattilaiset tuntevat Hiluxin lujuuden ja luotettavuuden ? siksi se on Suomen ylivoimaisesti eniten myyty pick-up. Yli 40 vuodessa maine on kasvanut legendaksi: jatkuva tuotekehitys varmistaa, että käytössäsi ovat parhaat maastoajoominaisuudet pienimmillä päästöillä ja erittäin korkeatasoisella varustelulla. Vakiona Hilux SR -tasossa mm. suuri Toyota Touch -multimedianäyttö, joka sisältää peruutuskameran, Bluetooth handsfreen sekä kuuden kaiuttimen audiojärjestelmän aux-in/USB-liitännällä. Tervetuloa testaamaan. Hilux Extra Cab 2.5 D-4D -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 28 310 ?, arvioitu autovero 6 297,50 ?, arvioitu kokonaishinta 34 607,50 ?. Hilux Double Cab 2.5 D-4D -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 31 650 ?, arvioitu autovero 15 210,89 ?, arvioitu kokonaishinta 46 860,89 ?. Hilux Double Cab 3.0 D-4D automaatti -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 36 800 ?, arvioitu autovero 22 447,59 ?, arvioitu kokonaishinta 59 247,59 ? EU-yhdistetty kulutus 7,3-8,6 l/100 km, CO2-päästöt 193-227 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km. Pick Up -luokan kulutus ja CO2-päästövertailu Hilux Extra Cab 2,5 7,3 l/100 km CO2 193 g/km VW Amarok Trendline 2,0 TDI 7,9 l/100 km CO2 208 g/km Isuzu D-Max Space Cab 2,5 7,4 l/100 km CO2 194 g/km Nissan Navara King Cab 2,5 8,4 l/100 km CO2 222 g/km FARMI 9/2012 3 Ford Ranger Super Cab XL 2,2 8,3 l/100 km CO2 219 g/km Tiedot tarkistettu maahantuojien internetsivuilta 6.9.2012.
• Taloon, mökkiin, talliin, halliin, varastoon, konevajaan, navettaan... OVET & IKKUN A T halvalla ja heti mukaan! Terveyttä havumetsistä... HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! Saatavana luontaistuotekaupoista kautta maan. HU OM ! HU OM ! HU OM ! huippuhalpoja tehdaseriä ja 2-laatuj a! Keksikatu 4 | Hämeenlinna | puh. 010 820 8800 Avoinna ma-pe 9-18, la suljettu | Katso lisätiedot ja tarjoukset nettisivuiltamme www.ylijaama.? ! Puhelujen hinnat kiinteän verkon liittymästä 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min sekä matkapuhelinverkon liittymästä 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. Sis. alv:n 23%. 4 FARMI 9/2012 www.ravintorengas.? wc- ja kylpyhuonekalusteet, liukuovet... Katso www.ylijaama.?! Turun yliopistossa tutkittu luonnon antioksidantti länsirannikon männystä Valmistettu lähdeveteen. Ravintolisän valmistukseen on käytetty nuoren männyn kuorta ja nilaa. Ravintolisä Havupuu-uutejuoma sisältää juuri niitä luonnonmukaisia ravintoaineita, joita ihmisen elimistö tarvitsee päivittäin pitääkseen itsensä kunnossa. 29810 Siikainen, puh. (02) 552 6601 www.ravintorengas.? ? herttua @ ravintorengas.?
• - HA R VE S TE R IT www.r i uttol ehto.f i 981 A1 T S E AN UOD MAAH V O J 20 YLI Malli Tapio Tapio Tapio Tapio 160 280 400 600 Paino 215 kg 330 kg 450 kg 550 kg Kaato d 250 mm 350 mm 450 mm 550 mm Öljyn tarve 40-60 l/min 80 l/min 110 l/min 120 l /min Paine 160 bar 160 bar 160 bar 160 bar Myös E XS - mallit kaivinkoneisiin Karsintavoima 12,86 kN 20,09 kN 25,00 kN 31,40 kN Vakiona ohjausyksikkö, erillinen näyttö, painonapit, sahakatkaisu, automaattisyöttö ja peruutus fax 06 860 5070 EXS -malleissa tiltin ja rotaattorin venttiilit harvesterissa Etelä -ja Länsi-Suomi: Otto Motor Oy Tapani Rintala puh. 0400 446 001 MYYNTI: Pohjois-Suomi Oulun Konevälitys Oy Jorma Niemi puh. 0400 688 420 Itä-Suomi Joutsan Tuonti Kari Saharinen puh. 0400 375 020 Toimivat ratkaisut Valitse huoleton lämmitys, ota rennosti! Uutuus! Natura Step 18 kanaa/m 2. Rakennuksen min. korkeus 2,6 m. Munakunta tarjoaa toimivat ratkaisut kanalauudistuksiin: lattia-, kerroslattia- tai virikehäkkilaitteet Big Dutchmanin kansainvälisesti tunnettua laatua tai perinteikäs Monimunahäkki virikeosin. Nämä virikeosat ovat liitettävissä myös vanhoihin Monimunahäkkeihin. Tee tuotantotavan muutos Munakunnan asiantuntemuksella järkevästi! Munakunnasta Skovin ilmastoinnin ja tuotannon ohjausjärjestelmät, rehuja lintuvaa?at. Kysy asiantuntijalta! KAARINA: Toivo Torkki, puh. 0400 327 189 Kari Paakkunainen, puh. 040 508 4250 Tommi Pinomäki, puh. 040 589 5474 Tarvikevarasto, puh. (02) 214 4265 ILMAJOKI : Janne Raitila, puh. 0500 361 887 www.munakunta.fi G-Power® kaukolämmönjakokeskukset, Gebwell® maalämpöpumput G-Energy® energiavaraajat Lämpö- ja vesikaivonporaus Gebwell Oy, Patruunapolku 5, 79100 Leppävirta, vaihde 0400 897 790 www.gebwell.fi FARMI 9/2012 5
• Tapaninpäivän myrsky laski puun hintaa Sivut 10?13 6 FARMI 9/2012 Maalämpö on toimiva vaihtoehto isoille pinta-aloille Sivut 22?25 Selätä kaamosmasennus Sivut 34?37
• ISSN 1238-1586 SISÄLLYS PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi Nro 9 ?Marraskuu 2012 TOIMITUSSIHTEERI Jenni Joensuu 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi MAA- JA METSÄTALOUS 10 Tapaninpäivän myrskystä selvittiin yhteistyöllä 16 Mitä ovat lähi- ja luomuruoka? 40 Munantuotannon rakennemuutokset ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 AINEISTOT materiaalit@countrymedia.fi YMPÄRISTÖ 22 Lämpöä omasta maasta TAITTO Eveliina Pakarinen 040 362 6508 KOTI JA HYVINVOINTI 32 Matkailu 34 Selätä kaamosmasennus LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi RAKENTAMINEN 48 Puurakentamisen koulutus laajenee ILMOITUSMARKKINOINTI Myyntineuvottelijat Riitta Lemmetty 0400 265 422 Hannele Perämäki 0400 885 635 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi TAPAHTUMAT 52 KoneAgria 2012 PALSTAT 14 18 26 28 38 43 47 50 54 Metsä Maatalous Ympäristö Hevoset Koti ja hyvinvointi Hyötyeläimet Palveluhakemisto Rakentaminen Koneet PAINOPAIKKA Upc-Print 2012 TILAUSHINTA 38 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 9%) 42 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 9%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä i­ lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. PUHEENVUOROT 8 9 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro, Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 Farmi 10/2012 ilmestyy viikolla 49. www.countrymedia.fi KUVA: FARMI KUVA: FARMIN ARKISTO KANNESSA: TALVIAURINKOKIN LÄMMITTÄÄ FARMI 9/2012 7
• Loppuvuoden s! jouht tarFa rmi-le eä PÄÄTOIMITTAJALTA Nyt 10 kotiin hintaan 26 ?. MARRASKUU 2012 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun Näe maaseutu uusin silmin. Kyllä kiitos! MIELESTÄNI ASIAKAS ON se, joka toimii maksajana. Olen jo pidemmän aikaa seurannut kiukkuisena, miten nurinkuriseksi asiakaspalvelu on mennyt. Unohdetaan totaalisesti, että asiakas on myös se palkanmaksaja. Jos yrität kiireisenä yrittäjänä selvittää esimerkiksi puhelimitse asiaa, kuulet ensin nauhoitetun nauhan, jossa kuuntelet musiikkia, jossa toistetaan asioita, pyydetään ottamaan yhteyttä sähköpostilla ja lopulta puhelu katkeaa, ennen kuin olet asiasi ehtinyt edes selvittämään. Jos yrität hoitaa keskeneräistä asiaa saman henkilön kanssa, ei se onnistu, ja saat joka kerta selittää saman tarinan aina uudestaan ja uudestaan eri henkilölle. Jos taas joudut asioimaan esimerkiksi postissa ja pakettisi on kadonnut, on sinun täysin mahdotonta hoitaa henkilökunnan kanssa asiaa, sillä he ?työskentelevät vain tässä toimipisteessä?. Reklamaatiota tehdessä saat ensin kuunnella puhelimessa kuinka puhelu ja jonotusaika maksavat, jonka jälkeen sinulle kerrotaan, että reklamaatio tehdään netissä. Apua! Missä vaiheessa olemme hyväksyneet, että maksavia asiakkaita kohdellaan näin? Mitä jos kaikki pyytäisivät omilta asiakkailtaan nauhoituksien ja painalluksien kautta kertomaan asiansa, miten mahtaisi yritystoiminnan käydä? Termin asiakaspalvelu käyttöön pitäisi olla laissa säädetyt normit. Asiakaspalvelijoiden korvaaminen automaateilla ja nauhoituksilla ei voi merkitä yritykselle niin suurta säästöä, että sitä tehdään asiakkaiden kustannuksella. Asiakaspalvelussa ei ole kysymys vain rahasta. Asioita ei voi ratkaista sillä perusteella, kuinka suurta tai pientä taloudellista haittaa asiasta on koitunut. Asiakaspalvelussa on kyse ongelmien ratkaisusta, välittämisestä ja vastuun kantamisesta. Aiheeseen liittyen pahoittelemme edellisen lehtemme rispaantumista. Se johtui meistä riippumattomista syistä, joista ei kuitenkaan koitunut meille niin suurta taloudellista haittaa, että asiaa olisi voitu asiallisesti hoitaa. Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa erikoishintaan itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 26 ? (sis. alv 9 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 30 ? (sis. alv 9 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 8 FARMI 8/2012 9/2012 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
• YHÄ USEAMPI TUOTTAJA näkee luomun tulevaisuuden mahdollisuutena. Neljässä vuodessa luomuviljelty pinta-ala on kasvanut huimat 36 prosenttia, eikä kasvu näytä hiipumisen merkkejä. Yhtä suurta kiinnostusta luomua kohtaan ei ole nähty sitten 90-luvun puolivälin, jolloin Euroopan Unioniin liittymisen johdosta viljelijöiden oli löydettävä uusia tuotannon mahdollisuuksia. Viime vuosien luomubuumiin alkusykäyksen antoi Yara ja ymmärrettävästi taloudelliset tekijät ovatkin suurin yksittäinen vaikutin luomuun siirtymiselle. Pääsääntöisesti luomuun siirtyneet viljelijät ovat tyytyväisiä valinnastaan ja varsin nopeasti myös luomun muut hyvät puolet aukeavat. Harva on jäänyt kaipaamaan kemikaalien kanssa lotraamista, sen sijaan maan kasvukunnosta huolehtiminen ja ekologiset tekijät ovat tulleet läheisiksi. Usean luomuun siirtyneen suusta on saanut kuulla, kuinka luomun myötä viljelyyn on jälleen tullut myös uutta mielekkyyttä. Ruoka ja ruoantuotannon kestävyys puhuttaa yhä enemmän myös yleisessä keskustelussa. Kuluttajille ympäristövaikutusten merkitys on kasvanut valintakriteereissä ja he ovat valmiita ostamaan kotimaisia luomutuotteita, kunhan niitä on saatavilla. Lähellä tuotetuista luomutuotteista ollaan valmiita myös maksamaan reilumpi hinta, jos tiedetään että tuottaja saa siitä osansa. Tuottajien ja kuluttajien valmiuksia tarkasteltaessa voisikin kotimaiselle luomutuotannolle povata valoisaa tulevaisuutta. Kuitenkin myös maatalouspolitiikka tulee osaltaan määrittä- mään, annetaanko luomun kehittymiselle mahdollisuus. Vielä 90-luvulla ei Suomessa luotettu poliittisella tasolla luomun mahdollisuuksiin, vaan maatalouspoliittisilla toimenpiteillä ennemminkin pyrittiin hillitsemään sen kasvua. Tämän johdosta olemme jääneet kauas Euroopan johtavista luomumaista. Meneillään oleva Euroopan maatalouspolitiikan uudistus asettaa meidät jälleen murrostilanteeseen, jossa joudumme asettamaan tulevaisuuden ruoantuotannollemme suuntaviivat. Muutos ja sen mukanaan tuoma epävarmuus tuntuvat usein uhkalta, mutta nyt on myös mahdollisuus päästä irti aikaisemmin tehdyistä epäonnistuneista linjauksista ja avata tie uusille visioille ja niiden toteuttamiselle. Omassa visiossani näen Suomen kestävän ruoantuotannon edelläkävijänä, jonka perustana on monipuolinen tuotanto ja omavaraisuus. Luonnonmukainen tuotanto, joka myös käytettyjen tuotantopanosten osalta perustuu paikallisiin uusiutuviin luonnonvaroihin, on avainasemassa päästäksemme kohti kestävää ruoantuotantoa. Visio Suomesta luomumaana ei ole uusi, vaan oli vahvasti esillä jo kun Euroopan Unioniin liityttäessä määriteltiin maataloutemme suuntaviivoja. Silloin meillä luomu-visio haudattiin ja valittiin malli, jonka seuraukset ovat kaikkien nähtävissä. Komissio on jo selkeästi tuonut luomun esille ratkaisuna. Kuluttajat ja tuottajat ovat valmiita. Nyt tarvitaan vain selkeät päätökset ja luomu-visio on todellisuutta. JUKKA LASSILA LUOMULIITON PUHEENJOHTAJA en Osallistu lukijatutkimukse ja arvontaan! ä ta 31 .12.2012 menness Kerro mielipiteesi Farmis me om Arv . a.fi edi ym osoitteessa www.countr lahjakortteja Sotkaan. vastaajien kesken 3 kpl FARMI 9/2012 9
• TEKSTI: JENNI JOENSUU KUVAT: METSÄNHOITOYHDISTYS LÄNSI-SATAKUNTA 10 FARMI 9/2012
• Tapaninpäivänä 2011 Jaakko Klemola katsoi ikkunasta ulos ja tiesi heti, että katastrofin ainekset olivat valmiit. Heti sen jälkeen alkoi puhelin soida. T apani-myrskyä pidetään yhtenä pahimpana myrskynä, joka Suomessa on riehunut. Ilman sähköä oli pahimmillaan yli 300  000 taloutta, ja myrsky haittasi myös juna- ja tieliikennettä. Finanssialan Keskusliitto arvioi kesäkuussa, että vakuutuskorvauksia maksettiin yhteensä yli 100 miljoonaa euroa, joista kolmasosa koski metsille aiheutuneita vahinkoja. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Tapani ja seuraavana päivänä riehunut Hannu aiheuttivat Lounais- ja Etelä-Suomen metsissä metsätuhoja noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä eli noin 120 miljoonaa euroa. Sähkölinjojen päälle kaatuneet puut aiheuttivat ongelmia sähkönjakelussa, ja tuhannet taloudet olivat ilman sähköä jopa toista viikkoa. Sähkövikojen korjaamisessa kesti, sillä osa vioittuneista linjoista sijaitsi vaikeapääsyisillä alueilla. Esimerkiksi pelkästään Fortum sai tapaninpäivänä yli puoli miljoonaa puhelinsoittoa. Kun sähköongelmat saatiin lopulta hoidettua, kääntyi katse metsiin. Tuhojen tiedettiin olevan mittavat, ja kentälle oli lähdettävä heti. Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jaakko Klemola katseli tapaninpäivänä ulos ikkunasta ja aavisteli pahinta. ? Kyllä sen heti jotenkin vaistosi, että tuhot ovat suuria. Suuria tuhot olivatkin. Vaikka Klemolan mukaan Porin seutu säästyi pahimmalta vyörytykseltä, oli esimerkiksi Ulvilan alueella melkoinen kaaos käynnissä joulun jälkeisinä päivinä. Niin metsänhoitoyhdistykset kuin metsänomistajatkin lähtivät liikkeelle koko kalustolla, jotta vahingot saataisiin raivattua, ja vakuutusyhtiöt vaativat arvioita tuhojen laajuudesta. Metsäkeskus antoi omia neuvojaan, ja paikalliset sahat ostivat puuta niin paljon kuin mahdollista. ? Toimimme kentällä tavallaan käytännön työrukkasena. Annoimme arjatkuu ? FARMI 9/2012 11
• vioita vakuutusyhtiöille ja autoimme metsänomistajia sen verran kuin pystyimme, Klemola muistelee. Kaikki mukana olleet osapuolet tekivät sujuvaa yhteistyötä ja yrittivät kiirehtiä, jotta puu saataisiin talven aikana korjattua pois metsistä. Joissain paikoissa kulku oli kuitenkin niin hankalaa, että pakostakin osa jäi metsiin. Tammi- ja helmikuun aikana tuli myös runsaasti lunta, mikä entisestään vaikeutti pääsyä VARAUDU MYRSKYYN Arvioi puiden kunto. Poista puut, jotka voivat kaatuessaan ulottua rakennusten, sähkölinjojen tai pysäköintialueen päälle. Pidä rakennusten katot kunnossa. Varaa köyttä ja muovipeitteitä, joilla voit suojata omaisuuden sadevedeltä. Poista roskat ja esteet sadevesikaivojen ja -kourujen päältä. Tarkista, että vesikourut vetävät. Huolehdi rakennuksen ukkos- ja ylijännitesuojauksesta. Tarvittaessa turvaa sähkönsaanti aggregaatilla. Huolehdi, että vakuutuksesi on ajan tasalla. Tarkista vakuutusturvasi myrskyn varalta. Varmista, että metsävakuutuksesi korvaa myrskyn aiheuttamia vahinkoja. 12 FARMI 9/2012 pienten teiden tai peltojen taakse. ? Kaikki selkeästi yrittivät parhaansa. Kaikilla oli yhteinen tavoite, saada puu korjattua metsästä niin, ettei se pääse pilaantumaan, kertoo Klemola. Sahat menivät tukkoon puusta Klemolan mukaan yhteistyö eri tahojen välillä sujui hyvin. Myös sahat auttoivat ahdingossa ja ostivat puuta niin paljon kuin pystyivät. Raja tuli kuitenkin vastaan, kun sahatkin alkoivat olla niin täynnä puuta, ettei vanhaa ehditty käyttää pois uuden tieltä. Joitain laivalastillisia puuta vietiin myös ulkomaille, esimerkiksi Saksaan. Puuta tuli myrskytuhojen takia paljon markkinoille. Tämän takia myös hinnat laskivat, mikä ei tietenkään ole metsänomistajien kannalta hyvä asia, varsinkin kun kustannukset olivat korkeammalla kuin yleensä. Myrskyn riepottelemaa puuta sai hakea sieltä täältä. ? Puun hinta laski noin 10 ? 15 euroa kuutiolta. Laadultaanhan myrskypuu oli yhtä hyvää kuin mikä tahansa puu, mutta markkinatalous se vaan toimii näin, Klemola miettii. Kesän ja alkusyksyn aikana metsänhoitoyhdistykset kartoittivat, kuinka paljon metsissä vielä on Tapanin ja Hannun jäljiltä puuta. Suurin osa on saatu korjattua, Klemolan mielestä jopa yli 90 prosenttia. Kaikkea myrskypuuta metsistä ei edes saada pois. ? Myös isot yritykset, jotka puuta ostavat, miettivät kustannuksia. Niille ei ole kannattavaa hakea pieniä määriä puuta vaikeakulkuisista paikoista, koska kuljetuskustannukset nousevat niin korkeiksi hinnan pysyessä edelleen alhaisena. Oman pirtin lämmittäminen ei tänä talvena ainakaan polttopuun puutteeseen kaadu. Suurin osa metsään jääneestä puusta on kerätty polttopuuksi itselle, naapurille tai tuttavalle. Laki velvoittaa metsänomistajia keräämään kaatuneet puut pois metsästä, etteivät ne aiheuta kasvavalle metsälle vakavia hyönteistuhoja. Esimerkiksi kirjanpainajatuhojen uutisoitiin kesäkuussa leviävän paikoin jo epidemiaksi, kun metsään kaatunutta puuta ei ole korjattu pois. Etelä- ja Kaakkois-Suomessa kirjanpainajia raportoitiin kesäkuussa niin paljon, että niiden pelättiin iskevän huonokuntoisen puun lisäksi myös terveeseen puuhun. ? Metsänomistajalla on lain mukaan velvoite korjata kaatunut puu pois, mutta käytännössä tätä on hyvin vaikea valvoa, Klemola toteaa. Maa- ja metsätalousministeriön määräyksen mukaan yli 20 puun tuulenkaatoryhmät tulee poistaa metsistä välittömästi. Kirjanpainaja on erityisesti kuusipuihin iskevä tuhohyönteinen. Viime vuosina kirjanpainajahyönteisen määrään ovat vaikuttaneet myös lämpimät kesät. Toimiva yhteistyö oli helpotus kaikille Tapanista ja Hannusta on kulunut pian vuosi. Mitä myrskyistä ja niiden seurauksista on opittu? ? Varmasti metsänomistajat ovat oppineet ainakin sen, että metsävakuutukset hoidetaan kuntoon. Jos itse omistaisin metsää näillä alueilla, en harkitsisi vakuutuksen ottamista hetkeäkään. Eikä vakuutusmaksuissa kannata säästää, vaikka ne
• näiden myrskyjen takia olisivatkin nousussa, Klemola sanoo. Sisämaassa myrskyt eivät perinteisesti ole aiheuttaneet mittavia tuhoja, eivätkä vakuutukset näin ollen ole välttämättä olleet jokaisen metsänomistajan ykkösprioriteetti. Myrskyn kohdatessa ja tuhotessa taloudellinen hävikki on kuitenkin ollut suuri, ja ilman vakuutuksia kaikki jää omalle kontolle. Suurten luonnonmullistusten aiheuttamat vahingot ja niiden hoitaminen aiheuttavat aina keskustelua ja kritiikkiä, varsinkin kun mukana on monta eri tahoa. Klemolan mukaan aina on sijaa arvostelulle, vaikka hän itse on tyytyväinen siihen, miten asioita hoidettiin metsäpuolella. Jos hän jotain toivoo, niin valtakunnallista palautekeskustelua. ? Meillä omassa metsänhoitoyhdistyksessä on keskusteltu siitä, miten asiat hoidettiin paikallisesti. Sellainen keskustelu pitäisi käydä myös valtakunnallisella tasolla, jotta saataisiin mahdollisimman monta näkökulmaa asiaan. Näin pystyttäisiin muodostamaan vielä entistäkin toimivampi ketju, mikäli tällaista tapahtuu tulevaisuudessa uudestaan, selittää Klemola. Kovaa tuulta ja myrskyjä on nähty Suomessa ennenkin, mutta Tapania ja Hannua Klemola kuvailee epätavallisiksi myrskyiksi. Tuuli ei puhaltanut vain yhdestä suunnasta, vaan pyörteitä tuli joka puolelta. Kaiken lisäksi maa oli joulun alla vielä hyvin märkää ja pehmeää, sillä kunnon pakkasia ei ollut vielä saatu. Olosuhteet olivat myrskyn kannalta otolliset. ? Myrskyjä osattiin odottaa, kiitos toimivan tiedotuksen. Ei tällaiseen tuhoon silti täysin pysty varautumaan. Sen sijaan jälkipyykin hoitamiseen pystytään varautumaan, esimerkiksi kouluttamalla ja kartoittamalla, millaista erityisosaamista hätätilanteissa tarvitaan. Ennakointi ja suunnittelu avainasemassa Myös metsien suunnittelulla pystytään vaikuttamaan tuhojen laajuuteen, ainakin osittain. Viime vuoden myrskyjen jälkeen tuhannet ihmiset olivat pitkään ilman sähköä, koska voimalinjat olivat vioittuneita. Klemola peräänkuuluttaa järkevää toimintatapaa, jolla yksittäi- set puut kaadettaisiin pois voimalinjojen välittömästä läheisyydestä. ? Lisäksi täytyy miettiä sitäkin, onko harvennushakkuut viety metsissämme joissain kohdissa jopa liian harvaksi. Hakkuualueet ovat muutenkin väljiä ja puusto on heikkoa, joten niitä ei saisi hakata liian harvaksi, ettei myrskyille jää liikaa tilaa riehua, Klemola selittää. Vaikka puu on nyt korjattu, ei työ ole vielä ohi. Metsiin jäi aukkoja, joihin istutetaan vielä ensi keväänäkin uutta puuta. Valtio tukee metsien uudistamista tietyin edellytyksin. Klemolan mielestä valtion tuilla osoitetaan oikeaan suuntaan. ? Valtion tuki on tärkeää varsinkin tällaisten myrskytuhojen jälkeen. Ilman tukia moni saattaisi jättää metsän uudistamisen sikseen uuden myrskyn pelossa. Vaikka metsänomistajien kokemat tappiot olivat suuria, eteenpäin on mentävä. Työ ei lopu tähän. ? FARMI 9/2012 13
• METSÄ KUVA: FARMIN ARKISTO E uroalueen heikentynyt taloustilanne alentaa Suomen metsäteollisuustuotteiden tuotantoa ja vientiä, eikä tilanteeseen ole odotettavissa suurta muutosta vielä ensi vuonnakaan. Tuotannonrajoitukset Euroopassa ovat nostaneet paperin hintaa ja hillinneet sahatavaran hinnanlaskua. Ensi vuonna puutuotteiden hinnat nousevat hieman, mutta paperin hinnat jäävät lähelle kuluvan vuoden tasoa. Puumarkkinoille heikot kysyntänäkymät heijastuvat pienentäen markkinahakkuita ja alentaen kantohintoja. Metsätaloudessa kantohintojen lasku heikentää tänä vuonna kannattavuutta, eikä ensi vuonnakaan ole parannusta odotettavissa, kun puun hinnan nousu jää pieneksi ja markkinahakkuut alenevat raakapuun 14 FARMI 9/2012 tuonnin kasvaessa. Metsäsektorin kehitys riippuu ensi vuonna euroalueen talousnäkymistä, jotka vaikuttavat koko maailmantalouteen. Puutuoteteollisuudessa valopilkkuna Euroopan ulkopuoliset markkinat Puutuoteteollisuuden suhdannenäkymät ovat viime vuodesta synkentyneet, kun rakentaminen on vähentynyt Euroopassa ja kotimaassa. Sahatavaran kysynnän arvioidaan vielä loppuvuotta kohti vähenevän. Euroopan tuotantorajoitusten vuoksi hinnanlaskun odotetaan kuitenkin jäävän pieneksi. Valopilkkuna on viennin kasvu Afrikkaan ja Aasiaan. Euroopan viennin ja kotimaan kulutuksen alentuessa Suomen sahatavaran tuotanto jää tänä vuonna noin 4 prosenttia viime vuotta pienemmäksi. Vuonna 2013 vähitellen kasvava asuinrakentaminen lisää puutuotteiden kysyntää vientimarkkinoilla ja kotimaassa, jolloin myös hintojen odotetaan loppuvuotta kohden hieman nousevan. Kysynnän lisäyksen ennustetaan nostavan sahatavaran ja vanerin tuotantoa hieman. Varsinaista elpymistä rakentamiseen ja puutuotemarkkinoille odotetaan kuitenkin vasta vuonna 2014. Paperin kysyntä Euroopassa laskee edelleen, hinnat hieman nousevat Kuluvan vuoden alkupuoliskolla paperi- ja kartonkituotteiden kysyntä on jatkanut laskuaan Euroopassa, ja Suomen vientimäärät ovat alentuneet viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tuotantoyksiköiden sulkemisten ja kysynnän vaimeuden vuoksi Suomen paperintuotannon ennustetaan tänä vuonna alenevan 9 prosenttia. Selluntuotantoa lisää viennin kasvu Kiinaan. Paperin viennin yksikköhinnat ovat nousseet tämän vuoden alkupuolella Euroopan tuotantorajoitusten myötä, ja Suomen paperin viennin yksikköhinnan ennustetaan nousevan vuositasolla 4 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kartongin hinnan sen sijaan ei arvioida viime vuodesta muuttuvan. Vuonna 2013 paperin ja kartongin markkinanäkymiin ei odoteta paranemista, jolloin tuotannon ja viennin keskihintojen ennustetaan pysyvän kuluvan vuoden tasolla. Metsäteollisuuden kannattavuus heikkenee tänä vuonna Viime vuonna puutuote-, massa- ja paperiteollisuu-
• den kannattavuudet heikkenivät edelliseen vuoteen verrattuna, ja tänä vuonna aleneva kehitys jatkuu. Sekä puutuote- että massa- ja paperiteollisuuden tuotantomäärät pienenevät viime vuodesta. Puutuoteteollisuudessa hinnat laskevat hieman, mutta paperin hinnat nousevat. Kannattavuuden odotetaan kuitenkin laskevan maltillisesti, koska heikentyvä kysyntä alentaa kantohintoja ja hillitsee osaltaan tuotanto- ja kuljetuskustannusten nousua. Vuonna 2013 metsäteollisuuden kannattavuuden arvioidaan jäävän likimain vuoden 2012 tasolle, kun hintakehitys ja vientimäärät pysyvät vähintään kuluvan vuoden lukemissa, eikä tuotantokustannuksiin odoteta merkittäviä nousupaineita. Huonossa taloustilanteessa myönteistä on kuitenkin se, että yritykset ovat investoineet tai ilmoittaneet investoivansa sekä puutuote- että massa- ja paperiteollisuuden tuotannon kehittämiseen myös kotimaassa. Markkinahakkuut ja puun hinnat laskussa Metsäteollisuustuotteiden heikentynyt kysyntä heijastuu kotimaan puumarkkinoille, ja vielä alkuvuonna vilkas puukauppa on tavanomaista hiljaisempaa loppuvuonna. Tuotannon lasku alentaa puun tarvetta, ja markkinahakkuut sekä puun tuonti vähenevät tänä vuonna hieman. Havutukkien hintojen ennustetaan vuositasolla alenevan 5?6 prosenttia viime vuodesta. Sellun sahatavaraa parem- man kysyntätilanteen vuoksi mänty- ja koivukuitupuiden hinnoissa laskua on vähemmän. Vuonna 2013 puukaupan arvioidaan jälleen vilkastuvan loppuvuotta kohden, kun metsäteollisuustuotteiden kysyntänäkymät hieman paranevat. Markkinahakkuut pienentyvät kuitenkin noin 50 miljoonaan kuutiometriin, kun puun tuonnin arvioidaan kasvavan Venäjältä. Kotimaan kantohintojen ennustetaan ensi vuonna pysyvän lähellä kuluvan vuoden hintoja. Metsähakkeen energiakäyttö jatkaa kasvuaan tänä vuonna 7,8 miljoonaan ja ensi vuonna 8,3 miljoonaan kuutiometriin. Metsätaloudessa liiketulos pienenee tänä vuonna Metsätaloudessa kotimaan markkinahakkuiden väheneminen ja kantohintojen lasku pudottavat yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot 1,3 miljardiin euroon tänä vuonna, eikä nousua ole odotettavissa vielä vuonna 2013. Vuosina 2012 ja 2013 yksityismetsätalouden hehtaarikohtainen liiketulos jää noin 75 euroon hehtaarilta, mikä on neljänneksen vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Kantohintojen lasku pudottaa puuntuotannon reaalisen sijoitustuoton tänä vuonna negatiiviseksi, ja ensi vuonna tuotto jää pariin prosenttiin. ? Lähde: www.metla.fi EUROOPAN UNIONI linjasi Lissabonin strategiassa, että tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin alue. Mitä sen jälkeen Euroopassa on tapahtunut, kysyi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Metsäalan syysriihessä Hämeenlinnassa. ? Meille on tullut tai tulossa rikkidirektiiviä, kestävyysvaatimuksia, rahoitusmarkkinaveroa, jotka kaikki heikentävät Euroopan ja varsinkin metsäsektorin globaalia kilpailukykyä. Trendi on aivan sama myös metsätaloudessa. Samaan aikaan, kun puramme kotimaista säätelyä, EU tehtailee sitä lisää. Onko tämä se, mitä unionilta haluamme, Tiirola latasi. Puun käyttö ja jalostuksen arvo ovat Suomessa laskeneet viimeisen kymmenen vuoden ajan. Tutkija Lauri Hetemäen kriittiset arviot puun käytön kehityksestä ovat osoittautumassa jopa ylioptimistisiksi. Samaan aikaan Suomen vaihtotaseen alijäämä on heikentynyt hälyttävästi. ? Kysymys kuuluu, olemmeko todella tehneet kaikkemme metsäsektorin kilpailukyvyn eteen. Yritämmekö esimerkiksi tosissaan saada aikaan uusia investointeja metsäsektorille? Investoijat eivät tänne itsekseen löydä, niiden saamiseksi on tehtävä työtä. Metsätalouden kilpailukyvyn turvaamiseksi ja puumarkkinoiden kehittämiseksi metsätaloutta on kehitettävä määrätietoisesti elinkeinomaisempaan suuntaan. Se on ainoa suunta niin metsänomistajien itsensä, valtiontalouden kuin koko sektorin näkökulmasta. Keinotkin ovat tiedossa. Nyt tarvitaan ennen kaikkea poliittista tahtoa. Lisätiedot: www.mtk.fi FARMI 9/2012 15 KUVA: FARMIN ARKISTO METSÄ
• TEKSTI: JENNI JOENSUU KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN Valitse luomuvaihtoehto, autat ympäristöä. Lähiruualla tuet paikallista yrittäjää. Mitä termit luomu- ja lähiruoka oikeasti tarkoittavat ja kuka niitä voi käyttää? 16 FARMI 9/2012 L uomuna myytävä maataloustuote tarkoittaa luonnonmukaisesti viljellystä sadosta valmistettua tuotetta. Luonnonmukainen viljely taas tarkoittaa sitä, ettei pelloilla käytetä mitään kemiallisia ravinteita, vaan viljely perustuu viljelykiertoon. Kasvinsuojeluaineet ja ravinteet korvataan monivuotisella viljelykierrolla, jossa eri kasvilajit vuorottelevat. Luomutuotannossa ideana on se, että siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle, eikä ihmisten, kasvien tai eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Luomuruokaa pidetään pääsääntöisesti puhtaampana kuin ?tavallista? ruokaa, mikä pitää osittain paikkansa. Luomutuotteissa on lisäaineita vain noin 10 prosenttia tavanomaiseen tapaan tuotettuun ruokaan verrattuna.
• Tutustu! Osoitteesta www.aitojamakuja.fi löydät paikallisia ruuantuottajia, tietoa lähi- ja luomuruuasta sekä alan uutisia. Luomutuotteissa ei muun muassa saa olla lisättyjä väri- tai makeutusaineita. Pelkkä lisäaineettomuus ei kuitenkaan tee ruuasta luomua, vaan titteliä saa käyttää ainoastaan kuulumalla maaja metsätalousministeriön luomuvalvonnan piiriin. Luomutuotanto perustuu tarkkaan raportointiin Suomessa luomuvalvonnasta vastaa maa- ja metsätalousministeriö, ja valvonnan toteuttavat Evira, Valvira ja ELY-keskukset. Luomutiloilla suoritetaan vähintään kerran vuodessa tarkastus, ja mikäli tiloilla havaitaan puutteita, on sanktiona luomu-termin käyttöoikeuden menettäminen. Tarkastus on kattava, ja siinä valvotaan koko luomutuotantoketjua. Valvonta on tarkkaa, ja kaikki tiloilla tehtävä toiminta tulee raportoida tarkasti. Maatalouden luomutuotteissa on tärkeää, että ne pystytään jäljittämään aina kaupan tiskiltä raaka-aineiden tuotantopaikkaan ja jopa poimijaan saakka. Varsinaiset ?luomusäännöt?, eli myytävän ja tarjottavan luomun minimisäännöt määrittelee Euroopan komissio. Säännöt koskevat niin ko- timaassa valmistettuja kuin ulkomailta, myös Euroopan ulkopuolelta, tuotuja tuotteita. EU myös määrittelee viime kädessä sen, kuka saa käyttää termiä luomu, luonnonmukainen, eko tai bio. Jotta näitä termejä voisi valmistamissaan tai myymissään tuotteissa käyttää, on kuuluttava luomuvalvontaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että pakatussa tuotteessa on oltava valvovan viranomaisen koodi ja EU:n pakollinen luomumerkki, jonka käyttöpakko astui voimaan tämän vuoden heinäkuussa, jolloin kahden vuoden siirtymäaika päättyi. Pakkaamattomissa ja tuontituotteissa merkin käyttäminen on vapaaehtoista, mutta tästäkään huolimatta luomuna ei pysty kaupittelemaan mitä tahansa tuotetta. Myös tuontia valvotaan Luomutuotteita tuodakseen toimijan on yhtä lailla kuuluttava luomuvalvontaan. Tuontilähetykset myös tarkastetaan aina tullissa. Myös henkilön, jolle tuote toimitetaan joko valmistusta tai myymistä varten, täytyy liittyä luomuvalvonnan alaisuuteen. Vaikka EU:n pakollinen luomumerkki on tuontituotteille vapaaehtoinen, on pakkauksista kuitenkin käytävä ilmi valvontaviranomaisen tai ?laitoksen tunnusnumero. Sääntö kos- kee myös Euroopan ulkopuolelta tuotuja tuotteita ? kaikissa Euroopan alueella markkinoitavissa luomutuotteissa on oltava tuotteen valmistusta valvovan viranomaisen tiedot. EU:n luomumerkki poikkeaa tästä siten, että jos sitä käyttää, on pakkauksesta selvittävä myös tiedot raaka-aineiden alkuperästä. Luomumerkkiä ei saa käyttää luomuna myytävissä viineissä tai lemmikkieläinten ruuissa. Luomuruoka ei välttämättä ole lähiruokaa Lähiruoka on terminä tuoreempi ja häilyvämpi kuin luomuruoka. Lähiruualle ei ole olemassa täydellistä määritelmää, vaan se voidaan määritellä esimerkiksi maantieteellisesti. Yleinen käsitys on, että lähiruoka on paikallista ruokaa, mikä onkin lähtökohtana hyvä. Se, mitä paikallisesti sitten on tehty, voi vaihdella. Ovatko raaka-aineet paikallisia, onko tuote myös tehty paikallisesti? Ovatko raaka-aineet ulkomaisia, mutta tuote itse on valmistettu paikallisesti? Mikään sääntö ei estä käyttämästä molemmissa tapauksissa termiä lähiruoka. Tässä piilee myös luomu- ja lähiruuan suurin ero: luomuruuan tuotantoa valvotaan lailla, lähiruokaa ei. Lain- säädännöllisesti lähiruoka on määritelty maakunnan tai vastaavan alueen sisällä tapahtuvaksi toiminnaksi, mutta tämäkin on lopulta melko häilyvä raja. Mitä tarkoittaa ?maakuntaa vastaava alue?? Lähiruokaa pidetään kuitenkin lähes poikkeuksetta myönteisenä asiana. Sen katsotaan vaikuttavan alueen työllisyyteen ja ruokaa myös pidetään teollisesti tuotettua ruokaa puhtaampana. Myös eläinten hyvinvointi on paljon tapetilla koko ajan, ja ihmiset tekevät nykyään ostopäätöksiä sen perusteella, mitä he pitävät eettisesti oikeana ratkaisuna. Maa- ja metsätalousministeriön teettämän lähiruokaselvityksen perusteella lähiruuan suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä yhteistyön ja yhteisten tavoitteiden puuttuminen. Alaa ei myöskään oikeastaan koordinoida, joten tuottajan voi olla hankala esimerkiksi etsiä sopivia myyntikanavia ja kuluttajan vaikea etsiä paikallista tuottajaa, kun tietoa ei ole. Yksinkertaisesti sanottuna kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Markkinarako lähiruualle kuitenkin on olemassa. Kysyntää on, ja kuluttajan kannalta lähiruualla on samanlainen myyntivaltti kuin luomuruualla: tuotantoketju on jäljitettävissä alkuun saakka. Lähiruokaa voisi näin ollen pitää turvallisena vaihtoehtona kuluttajalle ? tiedetään mitä syödään. ? FARMI 9/2012 17
• MAATALOUS Tiesitkö? KUVA: SXC Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa on yhteensä 21 merkittävää tulvariskialuetta. Suurimmat riskit tulvavahingoille ovat Rovaniemellä ja Porissa. LOKAKUUSSA SUOMEA piinasivat pahimmat tulvat miesmuistiin. Vesi nousi etenkin Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Huonosta kesästä kärsineille viljelijöille tilanne on ollut erityisen surkea, kun satojen lisäksi on menetetty eläinten suojapaikat ja kokonaisia perheitä on jouduttu evakuoimaan nousevan veden tieltä. Vaikka vedet ovat edelleen tulvalukemissa, on vedenpinta varsinaisessa nousussa enää ainoastaan Karvialla Satakunnassa. Karvianjoen vedenpinnan noususta huolimatta suuremmat vahin- got koetaan silti Pohjanmaalla. Pohjanmaan tulva-alueen laajuus on yli 10 000 hehtaaria, tiedottaa ELY-keskus. KUKA KORVAA VAHINGOT? Tulvien lopulta hellittäessä herää jokaisen tulvauhrin mieleen väistämättä kysymys: kuka tämän korvaa? Ketään tulvista ei tietenkään voida syyttää, mutta korvauksia on saatava. Esimerkiksi maanviljelijöiltä peltojen vesittyminen vie elinkeinon. Toisaalla taas vesi teki asuntoja elinkelvottomaksi, joten edessä on mittava remontti. Tulvavahinkoja korvataan valtion talousarvion määrärahoista vuoden 2013 loppuun saakka. Sen jälkeen vahinkoja korvataan vakuutusyhtiöistä. Valtio korvaa pääsääntöisesti sellaisista tulvista johtuvia poikkeuksellisia vahinkoja, sellaisia, joita ei ole yli 20 vuoteen nähty tai joiden vahingot ovat mittavia. Tämän syksyn tulvat ovat olleet erityisen poikkeuksellisia, kun vesi on noussut sellaisissakin paikoissa, missä se ei yleensä ole noussut. Korvauksia haetaan oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, ja hakemus tulee jättää kuukausi tulvan päättymisen jälkeen. Valtio korvaa enintään 80 prosenttia tulvan aiheuttamista haitoista. Huomioi, että tulvavahinkokorvaus on eri asia kuin satovahinkokorvaus, jota voi hakea, jos tulva on vahingoittanut kasvavaa tai korjuuvaiheessa olevaa satoa. Lisätiedot korvausten hakemisesta löydät Maaseutuviraston internetsivuilta osoitteesta http://www.mavi.fi/fi/ index/tietoavirastosta/ tiedotteet/121009_ tulvanaiheuttamatvahingot.html Monix-salaojittimella Monix-salaojittimellasalaojitat salaojitat vaivattomasti vaivattomasti !! Kaivinkoneen lisävaruste, jolla putki ja sora kertavedolla ojaan syvyyden syvyyden säätö säätölaserlasersäteen säteenavulla avulla sora soratasaisesti tasaisesti putken putkenpäälle päälle ??säästö säästön.30 n.30% % Tuurinkoski-yhtymä Oy Iivaalantie 15, 61400 Ylistaro www.tuurinkoski.com puh. 0103221462 18 FARMI 9/2012 v - -vähentää vähentääihmistyön ihmistyöntarvetta, tarvetta,parantaa parantaalaatua laatuaja ja vähentää vähentääkustannuksia kustannuksia - -ojitus onnistuu vaativissakin olosuhteissa ojitusryhmänä onnistuu vaativissakin olosuhteissakahden kahden hengen hengen ryhmänä
• TIESITKÖ? MAATALOUS RUNSAAT SATEET vaikuttavat tänä vuonna myös peruna- ja porkkanasatoihin. ProAgrian erikoisviljelyagronomi Marja Tuononen kertoo Satakunnan Kansassa (SK 25.10.), että porkkanan tilanne on katastrofaalinen. ? Porkkanaa on pelloilla, mutta sitä ei saada ylös, koska pelloilla on niin märkää, Tuononen sanoo. Myös perunan korjaaminen on hankalaa peltojen runsaan vesimäärän takia. Runsaat sateet kesällä ja syksyllä ovat aiheuttaneet ongelmia myös viljan korjaamisessa. Viljaa on jäänyt peltoihin, mikä tulee luultavasti näkymään talvella viljan hinnoissa. Viljan ei kuitenkaan epäillä loppuvan kesken. Satakunnan Kansan haastattelussa ProAgrian kasvinviljelyn toimialavastaava Pasi Nummela kertoo, että viljan hinnannousu tulee näkymään myös lihan hinnassa, KUVA: FARMIN ARKISTO Ruuastamme noin 20 prosenttia on tuontituotteita ja 10 prosenttia on paikallista ruokaa. sillä viljaa syötetään eläimille. Myös perunan hinta nousee, eikä senkään riittämisestä ole tietoa. ? Ollaan niillä rajoilla, riittääkö peruna, sanoo Nummela. FARMI 9/2012 19
• MAATALOUS 2013 on hyvä vuosi kylvää kuminaa! Tasaa työhuippuja - myöhäinen kylvö - aikainen puinti HALLITUS PÄÄTTI lokakuun lopulla maatilojen investointituen kohteista, enimmäismääristä ja hakuajoista vuodelle 2013. Rahoituskohteet ja tukitasot säilyvät pääosin kuluvan vuoden tasolla. Muutos tulee uusiutuvan energian käytön edistämiseksi tarkoitettuun lämpökeskusten tukeen. Jatkossa 35 prosentin enimmäistuki hyväksyttävistä kustannuksista voidaan myöntää kokonaan avustuksena, kun se aiemmin on myönnetty 20 prosenttia korkotukena ja 15 prosenttia avustuksena. Kuitenkin kotieläintuotantoa ja kasvihuoneviljelyä palvelevien lämpökeskusten tuki myönnetään edelleen samansuuruisena kuin kyseessä olevan tuotantorakennuksen tuki. Lisäksi lammas- ja vuohitalouden investointituen ehtoja muutettiin siten, että tukea voidaan myöntää rakentamisen yhteydessä myös 20 FARMI 9/2012 apevaunuun tai muuhun rehunjakoratkaisuun, joka tulee rakennukseen kiinteästi asennettavan ruokintajärjestelmän sijaan. Tuki myönnetään ruokintajärjestelmälle säädetyn enimmäisyksikkökustannuksen rajoissa. Vuonna 2013 investointituelle on neljä hakuaikaa. Tukipäätökset pyritään tekemään noin kahden kuukauden kuluessa hakuaikojen päättymisestä. Hakuajat ovat 2.1. ? 1.2., 11.2. ? 28.3., 15.4. ? 16.8. ja 2.9. ? 18.10. Entiseen tapaan rakennetun maatalouskiinteistön hankintaan ja hakijasta riippumattomien vahinkotapausten johdosta tehtäviin investointeihin ei kuitenkaan sovelleta muita tukikohteita koskevia hakuaikoja. Lisätiedot: www.mmm.fi Parantaa maata - lisää eloperäistä ainesta - erinomainen esikasvi Kuminan sopimustuotantoa vuodesta 1992 Hatlammintie 2 11310 Riihimäki www.kumina.fi puh. (019) 779 620
• MAATALOUS Suomi on turvallisen ja vastuullisen ruuan tuotannon mallimaa ja sellaisena Suomen on oltava jatkossakin. Ruoka-alalla on erittäin suuret kasvun mahdollisuudet ja niihin on nyt tositoimin tartuttava. Suomalaiselle ruualle on vientimarkkinoillakin olemassa maksuhaluisia ja -kykyisiä asiakkaita. Näiden tavoittamiseksi on ryhdyttävä tositoimiin. ? Suomalaisen ruokaviennin päävaltteja ovat tuotteiden laatu, ruokaketjun turvallisuus sekä tuotannon ympäristöllinen ja eettinen vastuullisuus. Suomalaiset maatalousyrittäjät ovat laadun ja turvallisuuden tuottamisen tärkeimpiä takaajia. Olemme tuotannostamme ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN saaman tiedon mukaan Ahvenanmaalle on tuotu 305,3 kg värjätyksi epäiltyä sianlihaa. Lihaerästä oli myymättä 45,88 kg, jonka Ahvenanmaan ympäristö- ja terveysviranomainen on määrännyt myyntikieltoon kunnes asiaan saadaan varmistus. Ahvenanmaan ympäristöja terveysviranomainen on ylpeitä ja luomme perustan koko suomalaisen ruokaketjun vastuulliselle toiminnalle. Haastamme ruokaketjun muut toimijat yhä tiukemmin sitoutu- lähettänyt näytteitä lihaerästä Ruotsin elintarvikeviraston analysoitavaksi. Lihaerän valmistaja on unkarilainen yritys, jonka tuotteita Ruotsin viranomaiset ovat aiemmin poistaneet markkinoilta. Unkarin viranomaiset eivät Euroopan komission mukaan ole toistaiseksi löytäneet kyseisen yrityksen tuotteista värjättyä sianlihaa. Tutkimukset jatkuvat edelleen. maan turvallisen suomalaisen raaka-aineen käyttöön, painottaa Marttila Lisätietoja: www.mtk.fi KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN RUOTSISSA ESILLE tullut sianlihanvärjäys on vakava osoitus siitä, että ruuan kysynnän maailmanlaajuinen kasvu houkuttaa huijauksiin. Turvallisuusriskit ovat kasvavan ruuan tuonnin karuja seurauksia. Vastuuttomat ruoka-alan yrittäjät ovat valmiita myymään kuluttajille halvalla hinnalla melkein mitä tahansa ruokaa ja käärimään voitot taskuihinsa. Näitä tapauksia tulee maailmalla esiin jatkuvasti. ? Huijauksen paljastuminen vahvistaa myös sitä, että ruokaketjun valvonta on aivan välttämätöntä.  Suomessa ruokaketjun valvonta toimii ja turvallisuusriskeihin reagoidaan nopeasti. Kuluttajille tapaus viestii, että turvallisuutta ei voi saada liian halvalla. Kotimaiseen ruokaketjuun, tilalta kuluttajan ruokapöytään ja sen valvontaan kuluttaja voi luottaa, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa. Ruotsin elintarvikeviraston selvityksen mukaan sianlihan värjäämisessä on käytetty atsoväriä. Sen käyttö on sallittu useissa elintarvikkeissa, mutta ei lihassa. Tietoa Ruotsin viranomaisten selvityksistä Ruotsin elintarvikeviraston internetsivuilta: http://www.slv.se/sv/ Lisätiedot: www.evira.fi FARMI 9/2012 21
• TEKSTI: JENNI JOENSUU KUVAT: GEBWELL OY Vaikka maalämmön hyödyntäminen on ollut olemassa oleva energiamuoto jo 70-luvulta saakka, on sen suosio kasvanut eniten 2000-luvulla. Vuonna 2011 noin puolet uuden pientalon rakentajista valitsi maalämmön. K un öljyn ja sähkön hinnat vaihtelevat muuttuvan taloustilanteen mukana, pysyy aurinkoenergia ilmaisena. Luonnon oma lämpö ei myöskään kulu loppuun. Maalämpöpumpulla sitä saadaan kerättyä tehokkaasti maaperästä tai vesistöstä, ja sillä voidaan lämmittää jopa kokonaisia navettoja. Huonetilojen lisäksi maalämpöpumpulla lämpiävät myös vedet ja lattialämmitys. Talvella ei tarvitse pelätä, että putket jäätyvät, ne kun porataan tarpeeksi syvälle maaperään. Vaikka maalämmön valitseminen on sähkö- tai öljylämmitykseen verrattuna edullinen vaihtoehto, on sen rakentaminen kuitenkin suhteellisen hintavaa. Siksi omaa lämmitysvaihtoehtoaan valitessa kannat- 22 FARMI 9/2012 taa miettiä, minkä kokoista aluetta on lämmittämässä. Maalämpö on toistaiseksi kannattava valinta isommille pinta-aloille. Porakaivo vai vaakaputkisto? Yleisin maalämpölähde on porakaivo, joka porataan maahan noin 90 ? 200 metrin syvyyteen. Porakaivon etuna on, että sen rakentamiseen ei tarvita suurta pinta-alaa ja se sopii lähes kaikenlaisille tonteille. Suuremmille tonteille sopii myös vaakaputkisto, joka on hieman edullisempi rakentaa kuin porakaivo. Maaperän lisäksi lämpöä voidaan ottaa myös vesistöstä, jos sopiva sellainen on tontin läheisyydessä. Maalämpöpumppu ei vaadi juurikaan huoltoa ja on pitkäikäinen. Hyvin suunni- teltuna ja asennettuna maalämpöpumppu kestää sukupolvelta toiselle. Uusiutuvaa energiaa käytettäessä myös hiilidioksidipäästöt jäävät pieniksi. Maalämpöratkaisuja tarjoavan Gebwell Oy:n kaksi asiakasta kertoivat, minkälaisia kokemuksia heillä on maalämmön käytöstä. jatkuu ?
• FARMI 9/2012 23
• Navetta lämpiää maalämmöllä Maaningan Hamulassa maitotilaa pitävä Ari Koponen valitsi noin vuosi sitten rakennettuun navettaansa maalämmön kustannus- ja paloturvallisuussyistä. ? Sähköasentaja sanoi suoraan, ettei suosittele sähkön käyttöä. Se on paloturvallisuusriski, ja onhan sekä sähkön että öljyn hinta aika kova, miettii Koponen. Koposen tilalla on reilut 60 lehmää, jotka lypsää ro24 FARMI 9/2012 botti. Maalämpöpumpulla lämmitetään sekä lehmien juomavesi että yleinen käyttövesi, sekä tarvittavat huonetilat. Juoma- ja käyttövedet eivät saa sekoittua, minkä vuoksi eri vesille on erilliset varaajat ja ne kulkevat erillisissä putkistoissa. Näin eliminoidaan tautiriskit. Maalämpöpumpun toimintaperiaate on samantapainen kuin jääkaapissa. Pumppu toimii sähköllä, ja se kerää lämpöä maaperästä, Koposen tilalla kalliosta. Maalämpöpumppu kerää lämpöä talteen ja varastoi sen tarvittaessa, näin lämpöä ei siis pääse käyttöön ?turhaan?. ? Kallio on hyvä paikka maalämpökaivolle. Kallioperä ei varastoi lämpöä itseensä, vaan vapauttaa sen käyttöön. Tällä hetkellä Koposen lypsytilalla on käytössä yksi lypsyrobotti. Tilaa on kuitenkin tarkoitus laajentaa, jolloin
• ? Ongelmia ei ole vastaan kuitenkaan tullut, vaan ratkaisu on ollut huoleton. Opettelun jälkeen käyttökin on ollut yksinkertaista, naurahtaa Koponen. ? Erikoisdesinfioinnit ja vaativat pesupalvelut ? Karja- ja tuotantotilojen painepesut ? Karja- ja tuotantotilojen desinfioinnit ? Ruokintajärjestelmien purkamiset ja pesut ? Ruokintajärjestelmien desinfioinnit ? Äänikarkoitteet linnuille puutarhoihin ja pelloille ? Tuholaistorjunta, rottatorjunta, lintuesteet ? Homeenpoistot ja homeenestokäsittelyt ? Vesivahinkojen kuivaus- ja mittauspalvelut Luontainen lämmitysvaihtoehto Juankosken Vuotjärvellä lypsytilaa pitävä Ilkka Manninen on ollut tyytyväinen maalämmön käyttäjä jo kolmisen vuotta. 50 NYT UUTUUTENA LATTIAlypsylehmän asuttaman naLÄMMITYSPUTKET vetan lisäksi maalämmöllä lämpiää myös Mannisen ASENNETTUNA! asuinrakennus. Maalämpö- ja kalliolämpöputket. ? Kesällä lämpö tulee koVesijohto- ja kasteluputket. konaan maasta. Kun talvi Maalämpönesteet, muovihitsauskoneet ja tarvikkeet. koittaa, lämmitetään lisäksi puulla, selittää Manninen. Mannisella on myös 020 7280 580 www.muovitech.fi Kustannustehokas vaihtoehto kalkituk käynnissä taloprojekti, jonka lämmitysjärjestelmäkKustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. si on alusta saakka valittu maalämpö. ? Kun navettaa 12 vuotta sitten laajennettiin, vaihtoehto pohKustannustehokas kalkitukseen ja lannoitukseen. dittiin erilaisia bioenergiavaihtoehtoja, muun muassa haketta ja lietettä. Kesti aikansa ennen kuin päädyttiin maalämpöön, mutta se tuntui lopulta luontevimmalta vaihtoehdolta, miettii Manninen. Maalämmön sanotaan kuluttavan noin kolmanneksen sähköä verrattuna käyttöön tulisi toinenkin ro- sähkölämmitykseen. Manbotti. Tämä on otettu huomi- nisella on ollut kulutusmitoon, kun maalämpöpumppu tari nyt käytössä vuoden, ja paikalle asennettiin. hän sanoo sähkön kulutuk? Tämä nyt käytössä oleva sen vähentyneen huomattapumppu lämmittäisi kolme vasti. Ongelmat ovat jääneet omakotitaloa, se on sen ver- ensimmäisen vuoden jälran tehokas. Se riittää myös keen sattuneeseen vuotoon, sitten, kun toinen robotti jonka tehdas kuitenkin hoiti jossain vaiheessa otetaan mallikkaasti kuntoon. käyttöön, Koponen kertoo. ? Uusiutuvat energiaTilan varajärjestelmänä muodot eivät maksa mitään on sähkö. Jos pumpulle siis eivätkä katoa mihinkään. sattuisi jotain, ei lypsy kui- Kyllä niitä kannattaa käyttenkaan keskeytyisi. tää, Manninen sanoo. ? FARMI 9/2012 25
• YMPÄRISTÖ S yksyn lehdet ja muu puutarhajäte voidaan hävittää omalla tontilla kompostoimalla. Kompostoinnin aikana jätteestä kypsyy erinomaista maanparannusainetta omassa puu-tarhassa käytettäväksi. Puutarhajätteet, kuten lehdet, haravointijäte, naatit, risut ja leikkuujäte on helppo kompostoida eristämättömässä kompostorissa, kehikossa tai aumassa. ? Aloita puutarhakompostin rakentaminen lait- tamalla pohjalle haketta, oksasilppua, kuoriketta tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaanti. Kasaa komposti kerroksittain: vuorotellen typpipitoisia vihreitä kasvinosia, haravointijätettä ja ilmavuutta lisäävää oksasilppua. Puolivalmis talousjätekomposti on hyvä lisä puutarhakompostiin ja sitä voidaan laittaa ohuina kerroksina muun jätteen kanssa vuorotellen, opastaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula. Toimivaan lämpökompostoriin saa laittaa ? muumiotautisia omenoita ? rupisia perunan mukuloita ? ruostetautisia herukan ja pihlajan lehtiä  ? lehtilaikkutautisia ja harmaahomeisia kasveja ? herukan ja karviaisen toukkia ja kirvaisia versoja ja lehtiä  ? nukkaäkämäpunkin vioittamia lehtiä ? äkämäpunkkisia herukan oksia ? punkkisia mansikkapensaita ja rönsyjä  ? härmäisiä lehtiä ja versoja ? ruttoisia ja viroottisia perunan mukuloita ? möhöjuurisia juuria tai multaa ? kaali-, sipuli-, tai porkkanakärpäsen vioittamia juurakoita ja sipuleita ? peruna-ankeroisen saastuttamia mukuloita tai multaa ? pahkamätäisiä sipuleita ? rengasmätäisiä perunoita ? juureskellarin jätteitä keväällä ? juolavehnän tai muiden monivuotisten rikkakasvien juuria ja siemeniä 26 FARMI 9/2012 KUVA: BIOLAN Älä laita kompostoriin Muista kastella puutarhakompostia Puutarhajätteessä on itsessään hajotustyötä tekeviä bakteereja, sieniä ja sädesieniä. Lisäksi hajotustyössä on mukana lieroja ja runsas joukko  erilaisia pieneliöitä. Pieneliöiden hajottaessa puutarhajätettä muodostuu vesihöyryä, hiilidioksidia, ravinteita, lämpöenergiaa ja maan viljavuudelle tärkeää humusta. Kompostijätteen lahoamista nopeutetaan lisäämällä pieneliöiden ravinnoksi joko Kompostiherätettä tai kanankakkarakeita.  Etenkin kuivat lehdet, oljet ja muu lehtivihreätön materiaali vaativat kompostoituakseen lisäravinteita. Toiminnallaan pieneliöt tuottavat kompostiin lämpöä. Mitä lämpimämpi komposti on, sitä nopeammin puutarhajäte hajoaa. Pieneliöiden tuottama lämpö saadaan säilymään kompostissa paremmin, jos kompostoidaan kompostorissa. Mitä paksumpi eriste
• YMPÄRISTÖ kompostorissa on, sitä tasaisemmin kompostimassa lämpenee, eikä  ulkoilman lämpötila vaikuta kompostin lämpötilaan. Kastelemalla varmistetaan, että kompostista tulee sopivan kostea. Kuiva jäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilmankierron kompostissa, jolloin jäte alkaa mädäntyä. Oikea kosteus voidaan todeta, kun 10?20 cm syvyydestä otetaan kourallinen kompostia ja puristetaan sitä nyrkissä. Komposti-massasta tulisi irrota muutama tippa vettä. Puutarhajätteen muhiminen mullaksi vie 1?2 vuotta. Kompostointia helpottaa, jos käytössä on kaksi kompostoria; toista täytetään ja toinen saa muhia rauhassa. Tautiset kasvinosat laitetaan lämpökompostoriin Kasvinosat, joissa on havaittavissa kasvitauteja tai tuholaisia, on turvallisinta kompostoida puutarhakompostorin sijaan lämpökompostorissa. Näin varmistutaan, että taudinaiheuttajat ja tuholaiset tuhoutuvat eivätkä leviä syntyvän kompostimullan kautta uudelleen puutarhaan. ? On tärkeää, että kasvitautien ja tuhoeläinten vaivaamat kasvinosat laitetaan lämpökompostoriin. Silppua ja peitä ne kompostimassaan, jotta hajoaminen lähtee nopeasti käyntiin, kiteyttää Kerttula. ? Lisätietoja: Riikka Kerttula, puutarhaneuvoja, 040 579 5626, riikka.kerttula@biolan.fi Lähde: www.biolan.fi KUVA: VAPO LUONNONARVO EI istu ympäristönsuojelulakiin, jossa se vahingoittaisi turhaan maaseutuelinkeinojen ympäristöluvituksia ja vaarantaisi maanomistajan oikeusturvaa, linjasi MTK:n johtokunta kokouksessaan lokakuun puolivälissä. MTK liputtaa kaiken kotimaisen energian - myös turpeen - puolesta. Tuotantotaso pitää säilyttää nykyisellään. Järjestö painottaa turvelinjauksissaan toimintaa soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön puolesta ja suojelun kansallisen strategian mukaisesti. MTK edellyttää turvetuotannolta modernia ympäristöteknologiaa, jossa vesiensuojelu hoidetaan parasta mahdollista teknologiaa käyttäen. Suomen turvevarat ovat hyödynnettävissä kestävästi ilman lakiuudistusta. Mittavat turvevarat ovat merkittävä kotimainen raaka-aine, josta riittää kyytipoikaa puunpoltolle. Turve on erittäin tärkeä myös tuotantoeläinten hyvinvoinnille. Turve on luonnonmukainen kuivike eikä se ole korvattavissa. MTK pitää ilmastolakia täysin tarpeettomana ja näkee siinä vaaran elementtejä maaseutuelinkeinoihin. Tätä ennakoivat kansainväliset sitoumukset, jotka eivät tee oikeutta luonnonvarojemme hiilensidontakyvylle. Metsät ovat merkittävä hiilen nielu ja tämä tosiasia pitää tunnustaa.  Maatalousmaan nieluja ei edes tunnusteta nykyisin laskentamenetelmin. Siksi järjestö on hyvin huolestunut parlamentin päätöksestä tukea komission esitystä maatalousmaiden pakollisesta hiilitilinpidosta. Suomen biomassan kestävälle käytölle ja vihreälle kasvulle on saatava poliittinen tuki ja sen merkitys kansantaloudelle on nähtävä.   ? Luonnontieteelliset tosiasiat ovat puolellamme, toteaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.   Lisätiedot: www.mtk.fi FARMI 9/2012 27
• HEVOSET H elsingin eläinsuojeluyhdistys Hesy on tuonut esiin huolensa hevosten koulutuksessa, hevoskilpailuissa ja hevosharrastusten parissa esiintyvistä epäkohdista hevosten käsittelyssä. Hevosen hyvinvointi on Suomen Ratsastajainliiton toimintaa ohjaava arvo, jonka eteen tehdään töitä laajalla rintamalla. Tärkeimmät vaikutuskeinot ovat valistus sekä toiminnan valvonta. ? Hevosten hyvinvointi on meille ensisijainen asia ja yksi tärkeimpiä arvoja toiminnassamme. Stewardi- ja tuomaritoiminnan kautta valvomme kilpailutoimintaamme ja puutumme hevosten väärään kohteluun. Koulutuksella ja tiedottamisella valistamme koko jäsenistöämme ja erityisesti 28 FARMI 9/2012 kaikkia toiminnassa olevia toimihenkilöitämme. Liitto on mm. perustanut työryhmän hevostaitojen- ja tapojen sekä eettisten arvojen esille nostamiseksi toiminnassa, Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall toteaa. ? Hesy on nostanut esille erittäin tärkeän aiheen, josta on hyvä keskustella avoimesti, Sundwall jatkaa. Suomen Ratsastajainliiton periaatteiden mukaan urheilulliset tavoitteet eivät milloinkaan saa ohittaa hevosen etua. Hevosen hyvinvoinnin on oltava etusijalla sekä valmennuksessa että kilpailutuksessa. Se koskee talliolosuhteita, hoitoa, valmennusmenetelmiä, kengitystä, varusteita ja kuljetuksia. Hevosen hyvinvoinnin varmistamiseksi liitto ke- hittää jatkuvasti kilpailusääntöjään, kouluttaa toimihenkilöitään ja ylläpitää eri toimintaa ohjaavia järjestelmiä. Kilpailuissa sääntöjenvastaiseen toimintaan puututaan ja siitä rangaistaan välittömästi. Asioihin voidaan myös puuttua Ratsastajainliitolle osoitetun kirjallisen valituksen kautta. Kilpailutoiminnassa toimihenkilöillä ja kilpailijoilla on sääntöjenmukainen velvollisuus huolehtia hevosen hyvinvoinnista ja puuttua epäkohtiin. Liiton kurinpitosäännöt on tarkistettu vuonna 2009, ja kilpailusääntöjen yleinen osa uudistettiin tänä vuonna. Kurinpitoon liittyviä asioita täsmennetään edelleen ensi vuoden aikana, ja ne otetaan vielä selvemmin esille liiton toimihenkilökoulutuksissa. Liitto osallistuu aktiivisesti valtakunnalliseen ja kansainväliseen hevosen hyvinvointiin tähtäävään työhön. Siihen kuuluu myös ratsastuskoulutoiminnan ja ratsastuksenopetuksen sekä hevosalan koulutuksen kehittäminen. Liitto on julkaissut alan järjestöjen, kuten SEY:n, kanssa yhteistyössä hevosen hyvinvointia käsittelevän nettisivuston, www.hevoseni.fi, joka jakaa tietoa hyvästä hevosen- ja tallinpidosta. Ratsastajainliiton jäsenjulkaisussa, Hippos-lehdessä, on säännöllisesti hevosen hyvinvointia käsitteleviä artikkeleita, jotka on suunnattu alan harrastajille ja ammattilaisille. Helsinki International Horse Show?n tapahtumajohtaja Tom Gordin, itsekin
• HEVOSET KUVAT: HIHS kokenut pitkän linjan hevosihminen, valmentaja ja kilpailija, korostaa myös hevosen hyvinvoinnin ja hyvän kohtelun tärkeyttä. ? Hesy:n esiin nostama asia on tärkeä. On itsestään selvää, että kilpakumppanina toimivaa hevosta tulee kohdella hyvin kaikissa tilanteissa, kotitallissa ja kisoissa. Tämä on kaikkien, hevosihmisten ja muiden, velvollisuus. Helsinki Horse Show´n tapaisessa kansainvälisessä kilpailussa on ?seitsenkertainen? valvonta. Paikalla ovat hoitava eläinlääkäri, dopingvalvoja, professori Ilkka Alitalon johtama eläinlääkärikomitea, virkaeläinlääkäri, stewardit, tuomaristo ja valituslautakunta. Nämä Kansainvälinen ratsastajainliiton (FEI) nimeämät tahot varmistavat hevosten hyvinvoinnin parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo Gordin. Eläinlääketieteen professori Ilkka Alitalolla on erittäin pitkä ja arvostettu kokemus alan asiantuntijana. ? Helsinki International Horse Show?ssa noudatetaan FEI:n määräyksiä ja sääntöjä, joilla varmistetaan hevosten hyvinvointi parhaalla mahdollisella tavalla. Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen tiedotteessa viitataan hevosten kovakouraiseen käsittelyyn huipputasolla, kuten viime vuoden Horse Show´ssa. Helsinki Horse Show´ssa ei ole tullut ilmi väärinkäytöksiä, jotka olisivat antaneet aihetta lisätoimenpiteisiin, sanoo Alitalo. ? Lähde: Suomen Ratsastajainliitto, www.ratsastus.fi PIAN ON jälleen aika palkita raviurheilun parhaita menestyjiä Ravigaalassa. Gaalaa vietetään Tampereella Hotelli Rosendahlissa perjantaina 18.1. klo 19 alkaen. Gaala on samalla myös Suomen Hippoksen 40-vuotisjuhalvuoden lähtölaukaus. Liput tilaisuuteen tulivat myyntiin Hevosurheilun verkkokauppaan 1.11. ja yleisöäänestys vuoden parhaasta hevosesta, ohjastajasta ja valmentajasta käynnistyy 26.11. Hippoksen sivuilla. Ravigaalaan liittyvää uutisointia kannattaa tänä vuonna seurata tiiviisti Facebookissa. Gaalan omilta Facebook-sivuilta näet tuoreeltaan ajankohtaiset asiat ja pääset virittäytymään gaalatunnelmaan.  Ravigaalan jatkot Teivossa Toto75-raveissa lauantaina 19.1. klo 15. Tervetuloa Ravigaalaan! Lisätiedot: http://www.facebook.com/pages/ Ravigaala/291361797553715 KUVA: HIPPOS/ILKKA LUKKA FARMI 9/2012 29
• HEVOSET HELSINKI INTERNATIONAL UB Horse Show käytiin lokakuussa. Tiesitkö, mistä tämän vuoden tapahtuma koostui? ? Helsinki UB Horse Show on Suomen suurin jokavuotinen sisäareenatapahtuma. Tapahtumassa on vieraillut yli 900 000 kävijää 27 vuoden aikana. ? Helsinki on maailmanlaajuisen sarjan kovatasoisimman, Länsi-Euroopan, liigan Rolex FEI World Cup? -osakilpailu ja myös maailman pohjoisin osakilpailu. ? Jaossa olivat Suomen suurimmat palkintorahat, yli 400 000 ?, josta 120 000 ? jaettiin Rolex FEI World Cup? -luokassa sunnuntaina. ? Kuudella suomalaisratsukolla on oikeus osallistua World Cup -luokkaan. ? Kilpailuissa on viisi Rolex Rankingpiste-luokkaa. ? Vuoden 2012 UB Horse Show oli yksi kaikkien aikojen suurimmista ? 270 kilparatsastajaa yhdessä 350 hevosen kanssa. Ja sen lisäksi esiintyjät hevosineen. ? Paitsi loistelias hevostapahtuma, se on myös hevosalan merkittävin messutapahtuma. Horse Expossa on 60 näytteilleasettajaa. ? Tapahtumaa televisioitiin vuonna 2011 yli 40 tuntia yhteensä 151 maahan. Lehdet kirjoittivat yli 400 artikkelia, jotka saavuttivat yli 27 miljoonaa lukijaa. ? Kävijöistä jopa 85 % on naisia, kuten ratsastuksen harrastajistakin. Iältään puolet yleisöstä oli 20?39 -vuotiaita. Noin 30 % kävijöistä ei har- rasta ratsastusta. Yleisöstä noin 39 % on pääkaupunkiseudulta. ? Kolme päivää ennen kilpailujen alkua Hartwall Areenan jää peitetään eristyslevyillä ja päälle ajetaan 600 tonnia huippusuorituksiin vaadittavaa kuituhiekkaa. Sen kunnosta vastaa saksalainen asiantuntija Oliver Hoberg. ?Maailman paras pohja? monen huippuratsastajan mukaan. ? Parkkihalliin rakennetaan tilapäiskarsinoista tallit yli 200 hevoselle. Hevosille on varattu 5 000 kiloa heinää. UB Horse Show?n rakennustyöt kestävät lähes kaksi viikkoa, mutta purku tapahtuu kolmessa päivässä. ? Järjestelyissä on mukana lähes 500 toimihenkilöä, jotka työskentelevät 31 eri- koisryhmässä. Muutamat vapaaehtoiset ovat olleet mukana ensimmäisestä Horse Show?sta (v. 1985) lähtien. ? Vuonna 1997 kilpailut siirtyivät Messukeskuksesta upouudelle Hartwall Areenalle. Vuotta myöhemmin Helsingissä järjestettiin World Cup Finaali, joka houkutteli yleisöä yli 56 000. ? Tämän kauden finaali järjestetään huhtikuun loppupuolella Göteborgissa. Siihen osallistuvat eri liigojen menestyneimmät ratsastajat. Vuodesta 2007 on kilpailusarjan nimi ollut pääsponsorin mukaan Rolex FEI World Cup?. KUVA: MARCUS WESTERMARK 30 FARMI 9/2012
• ALAN YKKÖSTAPAHTUMAN SUOSIO JATKUU VAHVANA Tampereella keväisin järjestettävä hevosalan ammatti- ja harrastetapahtuma Hevoset-messut on toteutettu jo vuodesta 2009 KUVA: KATRI PAJUKOSKI SUOMEN SUURIMMAT hevosalan ammatti- ja harrastemessut tuovat Tampereelle 6.?7. huhtikuuta 2013 tuhansia ratsuja ravipuolen harrastajia, elinkeinonharjoittajia sekä muita ratsastus- ja hevosharrastuksesta kiinnostuneita. Lauantaista sunnuntaihin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävä alan ykköstapahtuma lupaa messuvieraille jälleen laadukasta ja viihdyttävää ohjelmaa, mielenkiintoisia seminaareja sekä hyviä ostosmahdollisuuksia. Ensimmäistä kertaa järjestettävässä Tammer Trophy -esteratsastuskilpailussa on mukana kotimaisia nimiä, kuten esteratsastaja Mikael Forstén. ? Uusi kovatasoinen esteratsastuskisa Tammer Trophy on odotettu uudistus, joka tarjoaa Hevoset-messujen ohjelmaan merkittävää sisältöä. Molempina messupäivinä Näytösareenalla ratsastettavaan kilpailuun osallistuu nimekkäitä suomalaisratsukkoja, jotka kilpailevat suuresta rahapalkinnosta. Messuilla on myös viime vuosien tapaan paljon viihteellisiä ohjelmanumeroita, kiinnostavia seminaareja sekä opettavaisia työnäytöksiä ja tietoiskuja. Oheisohjelman lisäksi näytteilleasettajien osastoilla on runsaat ratsastus- ja hevostarvikevalikoimat sekä paljon tuoteuutuuksia ja messutarjouksia. Kevään tapahtumakokonaisuus kiinnostaa niin hevosenomistajia, harrastajia kuin ammattilaisiakin, sanoo Tampereen Messut Oy:n projektipäällikkö Veli-Pekka Rouvali. HEVOSPALVELUHAKEMISTO HEVOSET lähtien. Edellisen kerran Suomen suurin hevosalan messutapahtuma järjestettiin 20.?22.4.2012, jolloin messuihin tutustui 8 415 hevosista kiinnostunutta messuvierasta, hevosharrastajaa ja alan ammattilaista. Jatkuvasti laajentuneen tapahtuman kävijämäärä kasvoi viimeksi yli 400 kävijällä. Myös näytteilleasettajia oli ennätykselliset 145. Koko perheelle suunnattu hevostapahtuma toivottaa kaiken ikäiset hevosten ystävät tervetulleiksi tutustumaan messujen monipuoliseen tarjontaan. Mukana ovat alan keskeisimmät toimijat sekä ratsastus- ja ravipuolen osaajat. Hevosharrastuksesta sekä alan monipuolisesta toiminnasta saa myös tietoa eri järjestöiltä ja yhdistyksiltä. Lisäksi messuilla nähdään runsaasti erirotuisia hevosia ja mielenkiintoisia lajiesittelyjä. Hevoset-messujen näytteilleasettajien varuste- ja tuotevalikoima tarjoaa myös mahdollisuuden tehdä hankintoja sekä itselleen että hevosille. Messuilla julkistetaan vuosittain myös Vuoden Kavionjälki -tunnustuksen saaja. Hevoset-messut järjestää Tampereen Messut Oy. Lisätiedot: www.hevosmessut.fi www.borjeskotimaki.fi kattava valikoima hevostarvikkeita. mm. edulliset aitaustarvikkeet nopeasti! Börjes Tingsryd Kotimäki Finland Puh: 02 - 489 6500, Sähköposti: borjes.kotimaki@kolumbus.fi Tallikalusteet ja tarvikkeet netistä. www.illis.fi 010-23 91 300 FARMI 9/2012 31
• Vinkki! Vuokraa auto etukäteen netistä, sen saattaa saada jopa puolet halvemmalla kuin paikan päällä. Muista! TEKSTI: KATJA SORMUNEN KUVAT: AHTI SORMUNEN Kylmä kesä sai monet hakeutumaan etelän lämpöön ja niinpä kesän puolivälissä oli matkatarjonta todella heikkoa. Myös me halusimme irti arjesta mutta kun aloimme etsiä sopivaa matkakohdetta kohtuuhinnalla, tajusimme aloittaneemme melko mahdottoman tehtävän. O limme jo luopuneet melkein toivosta päästä näkemään aurinkoa, kun saimme ahaa-elämyksen: lähdemme omatoimimatkalle. Ensin piti päättää 32 FARMI 9/2012 Postimerkkejä myydään ainoastaan postitoimistoissa ja ?tupakkakioskeissa? (Tabaccheria). maa ja se olikin aika helppoa, koska olin kuullut Italian viehätyksestä ja toinen meistä oli jo siellä käynytkin. Päätimme aloittaa matkamme Milanosta, vuokrata sieltä auton ja alkajaisiksi suunnistaa Gardalle. Otimme Tampereelta lennot Helsinkiin ja sieltä edelleen Milanoon. Tampereella tajusimme lentojen aikataulujen olevan aika liki toisiaan, ja jo silloin jännitimme laukkujemme ehtimistä samaan koneeseen. Milano otti meidät vastaan ihanalla auringon lämmöllä mutta myös tiedolla, että laukut eivät ehtineet samaan koneeseen. Päätimme olla stressaamatta ja etsiä yöpy- mispaikan. Päädyimme Milanon keskustassa olevaan keskihintaiseen hotelliin, joka osoittautuikin oikein viihtyisäksi erinomaisella palvelullaan. Hyvin nukutun yön jälkeen suuntasimme kentälle hakemaan perästä tullutta matkalaukkuamme, jonka jälkeen vuokrasimme auton. Käänsimme auton nokan kohti Gardajärveä, mistä löysimme aivan ihanan hotelli Boffenigon. Hotelli oli suunnattu aikuisille ja rauhallisesta lomasta nauttiville. Huone oli sisustettu todella ylellisesti ja mikä palvelu ? koko henkilökunta oli niin palvelualtista ja huomioivaa. Ruoka oli uskomattoman ihanaa ja myös asettelu ja tarjoilu ansaitsevat kymmenen pistettä. Vietettyämme muutaman yön Boffenigossa päätimme jatkaa matkaamme ja suunnata seuraavaksi Maggionaareen. Maggionaareen saavuttuamme otimme huoneen Grand Hotel Bristolista. Hotelli oli todella loistokas ja tuntui siltä, kuin olisimme menneet ajassa taaksepäin 1800-luvulle. Hotellin palvelualttius ja tarjonta eivät saavuttanut samaa tasoa kuin edellinen paikkamme, mutta arvosanaksi päätimme antaa 7. Garda oli tehnyt meihin niin suuren vaikutuksen, että päätimme ajaa vielä takaisin sinne. Viikonloppuna hotellin saaminen oli
• vaikeampaa, mutta löysimme kuitenkin pienen, aika vaatimattomankin hotellin Caripen, joka sijaitsi aivan Gardajärven rannalla. Hotellin ruoka oli aitoja italialaisia makuja täynnä ja ainaisella hymyllä tarjottuna. Palvelu oli erittäin ystävällistä ja huomaavaista. Nautimme Gardajärven veden kirkkaudesta ja auringosta pari päivää. Seuraavaksi halusimme suunnata rakkauden kaupunkiin eli Venetsiaan. Löysimme netistä juuri valmistuneen pienen huoneistohotellin ja varasimme huoneemme jo etukäteen. Hotellin omistaja oli erittäin ystävällinen ja otti meihin puhelimitse yhteyttä antaen reittiohjeita ja tiedustellen saapumisaikaa, jotta voisi tulla meitä venesatamaan vastaan. Hotelli sijaitsi niin hankalassa paikassa, että sinne oli vaikea neuvoa asiakkaita varsinkaan, jos ei ole aikaisemmin käynyt Venetsiassa. Meitä olikin vastassa kaunis italialainen nainen jonka ystävällisyys ylitti kertaheitolla tähän asti saamamme kohtelun. Hotelli Cima Rosa oli kylläkin sokkeloisten kujien takana, mutta todella kauniisti sisustettu. Hintaan kuului aamupala huoneeseen tarjoiltuna, mikä valmistettiin sen aikataulun mukaan, milloin kukakin halusi herätä. Pari päivää Venetsiassa oli meille riittävä aika, sillä nähtävyydet ehti siinä ajas- Suosittelemme GARDA Boffenigo spa Pizzeria Catullo VENETSIA Osteria Mageniga Ristorante Wildner MILANO Via Montenapoleone, Via Della Spiga, Via Sant´ Andrea ja Via Manzoni kuuluvat Milanon tunnetuimpiin muotikatuihin, joita reunustavat huippumerkkien prestigeliikkeet Versacesta Gucciin ja Pradaan. Hotel Galles sijaitsee aivan Liman metroaseman vieressä Milanon vilkkaimmalla ostoskadulla, Corso Buenos Airesilla. Kattoravintola La Terrazza tarjoaa mieleenpainuvat puitteet aterialle. sa käymään läpi, ja auringon palvojalle Venetsia ei ole oikea paikka. Romanttinen ja erilainen, mutta ehkä liioiteltu ihanuudestaan. Viimeisen lomapäivämme vietimme Milanossa nauttien shoppailusta muotiliikkeissä ja syöden ihania italialaisia herkkuja laadukkaiden viinien kera. Haikeina mutta rentoutuneina palasimme lentokentälle vannoen, että matkustamme pian uudestaan, mutta ehkäpä pikkaisen enemmän suunnitellen. ? MATKALLE LÄHTIESSÄ kannattaa tarkistaa oman vakuutuksen tila. Jos sinulla ei jo ole olemassa olevaa matkavakuutusta, kannattaa sellainen ehdottomasti ottaa. Matkustajavakuutus korvaa matkoilla aiheutuneet sairaudenhoitokulut ja matkatavaravakuutus kadonneet, rikkoutuneet tai varastetut matkatavarat. Tarkista myös voimassa oleva kotivakuutuksesi ? sekin saattaa sisältää matkatavarakorvauksen. Vertailimme muutaman suomalaisen vakuutusyhtiön tarjoamia matkavakuutuksia. Vertailussa mukana olivat If, Pohjola ja Lähivakuutus. Vertailu on tehty lokakuussa 2012. Hinnat ja ehdot vaihtelevat matkakohteen ja keston mukaan, joten vertailu on suuntaa antava. Vertailuun ei ole laskettu mahdollisia alennuksia. Useimmat vakuutusyhtiöt tarjoavat alennusta vakuutusmaksuista keskittäjille. Esimerkiksi Pohjolan kotivakuutusasiakas saa matkavakuutuksesta alennusta, If taas tarjoaa alennusta eri järjestöjen jäsenille (esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto, Metallityöväen Liitto, Puu- ja erityisalojen Liitto?). Taulukossa AVAKUUTUS MÄÄRÄAIKAINEN MATK -aika kaksi viikkoa. kohdemaa Italia, matka 54,59 euroa If 49,00 euroa Pohjola 58,00 euroa Lähivakuutus TUS JATKUVA MATKAVAKUU le, vuosihinta) (sopii usein matkustaval 92,67 euroa If 99,16 euroa Pohjola en Tarjous pyydettävä erikse Lähivakuutus Myös Lähivakuutuksen vakuutuksista saa alennusta keskittämällä tai olemalla Ykkösbonus-kanta-asiakas. Osa vakuutusyhtiöistä tarjoaa myös alennusta internetistä tehtävistä vakuutusostoista. Matkavakuutuksissa korvataan sairaudesta, tapaturmasta tai läheisen kuolemasta aiheutuneet peruuntumiset. Myös merkittävää taloudellista vahinkoa aiheuttanut tapaturma, esimerkiksi tulipalo, otetaan huomioon. Muista, että lentojen peruuntumisen korvaamisesta vastaa ensisijaisesti lentoyhtiö. Kuluttajaneuvonnan mukaan lentoyhtiön velvollisuus on tarjota asiakkaalle korvaava lento peruuntuneen tilalle tai palauttaa lipusta maksettu hinta seitsemän päivän kuluessa lennon peruuntumisesta. Tutustu lentomatkustajan oikeuksiin osoitteessa www.kuluttajavirasto.fi/matkustaminen. Vakuutusten hintaan vaikuttavat myös valitut korvaussummat. Esimerkeissä on käytetty matkustajaturvan laskemisessa ainoastaan hoitokulujen korvausta ja matkatavaran arvoksi laitettu 500 euroa. Matkavakuutusta hankkiessa kannattaa ehdottomasti vertailla eri vakuutusyhtiöiden tarjoamia vaihtoehtoja ja etsiä itselleen sopivin. Useimmilla vakuutusyhtiöillä myös tietynikäiset lapset tai lapsenlapset kuuluvat automaattisesti vanhempiensa matkavakuutuksen piiriin, ikärajat vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Ifillä ikäraja on 20 vuotta, Pohjolalla 15 vuotta ja Lähivakuutuksella 16 vuotta. FARMI 9/2012 33
• TEKSTI: JENNI JOENSUU GRAFIIKKA: EVELIINA PAKARINEN E i hätää, et ole yksin. Kun pimeys syksyisin iskee, moni valittaa samaa ? kuinka herääminen on niin vaikeaa, väsymys ei mene millään ohi, pienetkin asiat kuormittavat mieltä. On pimeää, kylmää ja sataa, istut yksin sohvannurkassa ja murehdit elämääsi. Kuulostaako tutulta? Tiedosta tuntemuksesi Aina ei ole pakko olla iloinen. Tärkeintä on tunnistaa omat tuntemuksensa ja kuunnella niitä. ?Suomessa syksyn merkitykseen on perinteisesti liittynyt marras, kuolema, kuoleminen ja kuoleman enne. Toinen tulkitsee syksyä enemmän talvilevon ja uudistumisen prosessina. Kolmas saa voimaa syksyn väristä ja pimeyden dramatiikasta.   Yksilötasolla masennus ja ahdistus palautuvat sisäistettyihin merkityksiin menneestä ja tulevasta. Omien merkitysten tiedostaminen ja ymmärtäminen voivat tarjota energiaa ja motivaatiota oman itsensä ilmaisemiseen ja toteuttamiseen käytännössä.? 34 FARMI 9/2012 Jokavuotisesta syysmasennuksesta kärsiminen saattaa siis olla opittu juttu, siihen on tavallaan niin tottunut, että mieli madaltuu, vaikkei varsinaista syytä olisikaan. ?Syksy voi korostaa ihmissuhteiden lämmön ja läheisyyden kaipuuta. Yksinäisen arjesta nämä sisäiset merkitykset voisivat tehdä kuormittavan. Yksilölliset merkitykset kannattaa tiedostaa, mitä ne sitten itse kenenkin kohdalla ovat. Näin tunteet ja sisäiset merkityksemme motivoivat meitä jopa ylittämään itsemme.? Tärkein ohje, jonka voit itsellesi antaa: kuuntele itseäsi. ?Kaikki tunteet ovat hyviä, kun niitä kuuntelee oikealla tavalla. Vaikka pimeys on fakta, niin kaikkia se ei kuormita. Tässä psykologia auttaa yksilöllisten sisältöjen perusteella organisoimaan sekä psyykettä että maailmaa. Esimerkiksi lapsuusajan teemojen käsittely lisää itseymmärrystä ja ratkaisukeskeinen yhteistyö lisää oman itsensä toteuttamisen keinoja. Psyykkisten prosessien muutoksilla ankeasta kuoleman syksystä voidaan tehdä voimia tarjoava ja värikäs elämys.? Voimaannu vitamiineista ?Parhaita keinoja pimeydestä selviämiseen on riittävä liikunnan harrastaminen, hyvä ja terveellinen ravinto sekä kunnon uni. Näiden perusasioiden lisäksi kannattaa huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista, koska se vaikuttaa myös mielialaan ? lukemattomien muiden terveysvaikutusten lisäksi ? poistaen muun muassa kaamosmasennusta. Hyvä määrä on 50?100 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä ja mieluiten nautittuna hyvin imeytyvässä muodossa.? Auringonvaloa ei turhaan hehkuteta. Auringonvalo on ihmisille luontaisin Dvitamiinin lähde, ja noin 20 minuutin aika auringonvalossa riitää takaamaan päivittäisen D-vitamiinin saannin. D-vitamiini vahvistaa luustoa ja vaikuttaa muun muassa ihon kuntoon. Suomen talvi on tunnetusti pitkä ja synkkä, joten auringonvalo ei riitä takaamaan tarpeellista D-vitamiinin saantia. Ravintolisien lisäksi D-vitamiinia saa muun muassa rasvaisesta kalasta ja suomalaisista metsäsienistä.
• Joka vuosi sama juttu. Kesä menee liian nopeasti ohi, ja yhtäkkiä tuntuu siltä, että koko ajan on pimeää. Väsyttää ja masentaa. Kysyimme terveysalan asiantuntijoilta parhaat neuvot syksyn pimeydestä selviämiseen. Uni Hyvinvointi ?Toinen hyvin tärkeä vitamiini synkkyyden torjunnassa on C-vitamiini. Se lienee yksi tutuimmista vitamiineista ja ehkä juuri kaikessa tuttuudessaan jopa vähän aliarvostettu tätä nykyä. C-vitamiinia kannattaa kuitenkin arvostaa kovastikin, koska se osallistuu muun muassa noin 300 erilaisen aineenvaihduntaprosessiin kehossa, ja on niille välttämätön. Ilman C-vitamiinia esimerkiksi hyvälle mielelle tärkeätä endorfiinia ei muodostu.? Ravinto jatkuu ? FARMI 9/2012 35
• Nuku hyvin. C-vitamiinia saadaan muun muassa marjoista ja hedelmistä, mutta markkinoilla on myös erilaisia valmisteita ja ravintolisiä, joilla voi turvata tarvittavan C-vitamiinin saannin. Riittävän unen saantia pidetään yhtenä ehdottomasti tärkeimpänä asiana hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Jotkut nukkuvat syvää lapsen unta luonnostaan, toisille se on vaikeampaa. Stressi saattaa aiheuttaa unettomuutta. ?Huonon nukkumisen taustalla on usein henkinen tai fyysinen stressi. Fyysisen stressin taustalla voi olla magnesiumin puute. Erityisen tehokas ja oivallinen vinkki hyvään uneen onkin nauttia illalla ennen nukkumaanmenoa hyvin imeytyvää magnesiumia ja vahvaa B-vitamiinia. Sekä magnesium että B-vitamiinit rauhoittavat hermostoa, nostavat mielialaa ja antavat voimia hyvälle unelle.? Perusasiat kuntoon Kuten talvi yllättää autoilijat, niin myös syksy yllättää lomailijat. Syksyn tuloon voi yhtä lailla valmistautua. 36 FARMI 9/2012 Voi hyvin. ?Kesäajasta ja -lomasta se valmistautuminen alkaa. On hyvä oikeasti miettiä, miten kesänsä viettää ja etenkin sen kauan odotetun lomansa. Oli se missä vaiheessa tahansa. Lomalla on syytä ladata myös akkuja, eikä paahtaa edestakaisin tehden kaikki se kuukaudessa, mikä vuoden aikana jää tekemättä.? Syksyn uupumus voi siis johtua jopa yksinkertaisesti siitä, että lomalla on paahtanut liian kovaa eteenpäin. Kun yhtäkkiä täytyykin palata töihin, voi kuormitus tuntua raskaalta. Siihen lisättynä vielä pimenevät illat ja sateet, niin soppa on valmis. ?Kun nyt juuri on kellojakin siirretty taaksepäin, kaikki univaikeudet tai hankaluudet yhdistetään helposti siihen, vaikkei välttämättä ole siihen viittaavaa tutkimustietoa olemassakaan. Ihmisen normaali vuorokausikierto on hormonaalisesti säädeltyä. Sekä melatoniinit että kilpirauhashormonit ja muut stressihormonit vaikuttavat kokonaisoloon. Niihin on mahdollista vaikuttaa päivän aktivoimisella ja yön lepäämisellä.? Säännöllisen vuorokausirytmin lisäksi kannattaa ulkoilla ja syödä terveellisesti.
• Syö hyvin. ?Näin syksyn tullen suosittelen edelleen ulkoilemaan, säästä riippumatta. Tyyli on vapaa, ei ole väliä harrastaako hyötyliikuntaa vai kuntoilua. Terveellinen ruokailu ja luonnon omien vitamiinien käyttö nyt eikä pelkästään pakkasen kautta auttaa myös.? Vaikka joskus on mukava vain lepäillä ja makoilla sohvalla, se voi myös pahimmassa tapauksessa kostautua ja viedä yöunet. ?Mielekäs tekeminen pitää hereillä, kunnes on aika mennä nukkumaan. Kynttilän valossa viltin sisällä löhoily silloin tällöin on nautinnollista, mutta liian usein harrastettuna voi heikentää nukkumisen laatua ja myös lisätä väsymisen tunnetta.? Juttua varten on haastateltu psykologi Jakim Pakarista, Bioteekki Oy:n proviisori Marketta Wulffia ja Porin Lääkäritalon työterveyslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Naana Saloa. FARMI 9/2012 37
• KOTI JA HYVINVOINTI KUVA: FARMIN ARKISTO SUOMALAISET USKOVAT pitkään ikään ja siihen, että elämä on parhaimmillaan 40 ikävuoden tienoilla. Kiihtyvän eläköitymisen seurauksena ikääntyneiden voimavaroja ja osaamista on suomalaisten mielestä hyödynnettävä nykyistä paremmin. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan väitteet nuoruuden ihannoinnista eivät ainakaan Suomessa pidä kokonaan paikkaansa. Suomalaisten mielestä elämä on parhaimmillaan keskimäärin 39-vuotiaana. Ainoastaan kolme prosenttia on sitä mieltä, että lapsuus tai teini-ikä ennen 18 ikävuotta on elämän parasta aikaa. Opiskeluajan (19?24 vuotta) nimeen elämän parhaana aikana vannoo kuusi prosenttia 38 FARMI 9/2012 suomalaisista. Tiedot selviävät vakuutusyhtiö Ifin teettämästä kyselytutkimuksesta. Nuoruusaika päättyy suomalaisten mielestä keskimäärin 31-vuotiaana, ja vanhuus alkaa keskimäärin 74-vuotiaana. Joka viidennen mielestä vanhuus alkaa vasta 85-vuotiaana tai myöhemmin. Mitä ikääntyneemmästä vastaajasta on kyse, sitä myöhemmin nuoruuden yleensä koetaan päättyvän ja vanhuuden alkavan. Siinä missä 18?34 -vuotiaat katsovan vanhuuden alkavan keskimäärin 64-vuotiaana, sijoittavat 55?74 -vuotiaat vanhuuden alun keskimäärin 81 ikävuoteen. Keskimäärin suomalainen uskoo elävänsä 81-vuotiaaksi. Naiset uskovat elävänsä hie- man pidempään kuin miehet (83 vs. 79 vuotta). VIREIDEN ELÄKELÄISTEN VOIMAVARAT HALUTAAN KÄYTTÖÖN Suurten ikäluokkien eläköitymisen uskotaan vaikuttavan monin tavoin yhteiskuntaan. Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta uskoo, että kiihtyvä eläköityminen johtaa työssä käyvien eläkeiän nousuun. Useampi kuin joka toinen arvelee verojen nousevan eläköitymisen vuoksi. Yhteiskunnan palveluiden heikkenemistä pelkää neljä kymmenestä, ja työllisyystilanteen paranemiseen uskoo noin joka neljäs. Noin kolme neljästä kyselytutkimukseen vastanneesta on sitä mieltä, että eläkeläisten voimavaroja ja osaamista pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän yhteiskunnassa ja työelämässä. Yhtä moni kuitenkin uskoo, että ikääntyneiden voimavaroja ja asiantuntemusta ei osata hyödyntää tulevaisuudessakaan nykyistä paremmin. Kyselytutkimuksen teetti If Vahinkovakuutusyhtiön toimeksiannosta YouGov Finland. Kyselyyn vastasi yhteensä 1008 iältään 18?74 -vuotiasta suomalaista. Sekä lähtöotos että lopullinen vastaajajoukko painotettiin väestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja kotipaikan mukaan. Lisätiedot: www.if.fi
• TUSKASTUTKO KAUPPOJEN lamppuosastoilla? Ei hätää. Netissä on avattu sivusto, joka auttaa valitsemaan oikean lampun jokaiseen kodin huoneeseen. Lampunvalintakone antaa suosituksensa muun muassa käyttökohteen ja värisävyn perusteella. Samalta sivustolta löytyvät myös esimerkiksi lamppu- ja kantaopas. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO julkaisi lokakuussa tutkimuksen, jonka mukaan osa D-vitamiinia sisältävistä valmisteista ei sisällä vitamiinia niin paljon kuin siinä luvataan. Tulokset julkaistiin lokakuun lopussa ja ne herättivät paljon närää ravintolisän markkinoijissa ja jälleenmyyjissä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira pyytää kuntien valvontaviranomaisia tarkastamaan ravintolisäyritysten omavalvontatietoja niistä D-vitamiinivalmisteista, joiden vitamiinimäärät ovat Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan ilmoitettua alhaisemmat. Ravintolisän turvallisuudesta kuluttajalle vastaa valmistaja, valmistuttaja, maahantuoja tai myyjä. Yritys vastaa myös siitä, että tuotteesta annetaan riittävät ja oikeat tiedot. Yrityksen velvollisuus on omavalvonnallaan varmistaa, tarvittaessa tutkimuksin, että tuotteen koostumus vastaa pakkausmerkinnöissä annettuja tietoja.  Kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat yritysten omavalvonnan toteutumista ja mikäli puutteita havaitaan, ryhtyvät valvontatoimenpiteisiin. Markkinoille tuotavasta uudesta ravintolisästä tehdään ravintolisäilmoitus Eviraan, vaikka Evira ei niitä tutkikaan. Ravintolisille ei myöskään tarvitse hankkia ennakkohyväksyntää Evirasta. KUVA: SXC Lampunvalintakone löytyy osoitteesta www.lampunvalintakone.fi YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja Lisätiedot: www.evira.fi, lista tutkituista D-vitamiinivalmisteista löytyy Itä-Suomen yliopiston sivuilta osoitteesta www.uef.fi Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. KUVA: SXC www.syt.? Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa FARMI 9/2012 39
• TEKSTI: LEA LASTIKKA, SUOMEN SIIPIKARJALIITTO RY:N TOIMINNANJOHTAJA KUVAT: SUOMEN SIIPIKARJALIITTO RY Kananmunatuotanto ja sen rakenne ovat käyneet läpi suuren muutoksen samalla, kun koko EU:ta koskeva kielto munittaa kanoja virikkeettömissä häkeissä astui voimaan tämän vuoden alussa. Suomessa kananmunatuottajia oli vielä viime vuonna runsaat 500, nyt määrä on reilusti alle 400. Samalla tilakoko on kasvanut ja toiminta muuttunut yhä enemmän kohti sopimustuotantomallia. K anojen hyvinvointiin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota uudessa lainsäädännössä Vuoden 2012 alussa voimaan tullut neuvoston direktiivi munivien kanojen vähimmäisvaatimuksista kielsi kanojen pidon vanhoissa virikkeettömissä häkeissä. Siirtymäaika oli pitkä, joten aikaa investointeihin oli runsaasti. Siitä huolimatta monet EU-maat eivät toteuttaneet muutoksia määräajassa ja komissio on aloittanut näitä maita kohtaan rikkomusmenettelyn, 40 FARMI 9/2012 joka saattaa johtaa ennen pitkää unionin tuomioistuinkäsittelyyn. Suomessa investoinnit tehtiin määräajassa ja kaikki kanat ovat nyt uusissa virikkeellisissä pienryhmäkanaloissa tai vapaana hallissa. Investoinnit maksoivat yhteensä noin 60 miljoonaa euroa, joten useilla kanatiloilla on nyt melkoiset velat harteillaan. Suomessa kanatalouden rakenne on kokenut suuren muutoksen Kanatalouden rakenne on muuttunut vuosien saatossa, kanaloiden määrä on laske- nut ja kanalakoko on kasvanut. Vuoden 1995 alussa Suomessa oli vielä 3 000 kanalaa, tänä päivänä määrä on noin 350. Kanaloiden keskikoko on yli kymmenkertaistunut vastaavana aikana ja on nyt 10 000 kanaa tilaa kohti. Suuria, yli 100 000 kanan kanaloitakin löytyy jo useampia. Tämän vuoden alussa voimaan astunut lainsäädäntö toi vielä kertaheitolla suuren muutoksen, sillä monilla tiloilla investoinnit uusiin tuotantomuotoihin katsottiin liian suuriksi ja tuotanto päätettiin lopettaa. Näin tapahtui varsinkin tiloilla, joilla kananmunantuotanto ei ollut pääelinkeino. Pitkään jatkunut heikko kannattavuus ei myöskään rohkaissut monia tuottajia suuriin investointeihin. Ne, jotka jäivät alalle, ovat lisänneet tuotantoaan niin, että tämän vuoden loppuun mennessä kananmunamäärät ovat edellisen vuoden tasolla. Kun tilan päätuotantoala on kananmunan- tuotanto, on kannattavuus entistä tärkeämpää ja tehdyt investoinnit pitää voida maksaa ajallaan. Suurin osa kanoista, eli 63 prosenttia tuotannosta, on virikkeellisissä pienryhmäkanaloissa, joissa kanoilla on käytössään pesät, orret ja kuopsutuspaikat. Myös tilaa on enemmän kuin vanhoissa häkeissä. 33 prosenttia on vapaana hallissa, monet niin sanotuissa kerrosritiläkanaloissa ? joissa kanat voivat lentää vapaasti. Luomutuotannossa on vain neljä prosenttia kanoista, mutta määrän uskotaan nousevan tulevina vuosina. Suomessa tuotetaan kananmunia runsaat 60 miljoonaa kiloa vuodessa. Aiemmin kananmunia on viety suurempiakin määriä, mutta kulutuksen kasvun myötä vientimäärät ovat vähentyneet. Vientiin menee lähinnä munavalmisteita, erilaisia massoja joita tehdään maassamme kolmessa eri tuotantolaitoksessa.
• Häkkidirektiivi ja samaan aikaan tapahtunut kulutuksen kasvu tyhjensi munahyllyt Keväällä näimme sen, mitä ei aiemmin olisi kukaan voinut aavistaa, kun kananmunahyllyt ammottivat tyhjillään monissa kaupoissa. Ala ennakoi, että vajetta tulee jonkin verran, mutta samaan aikaan kananmunien kulutuksen voimakas kasvu tuli hienoisena yllätyksenä. Kulutuksen kasvu on tänäkin vuonna ollut noin seitsemän prosentin luokkaa. Nyt tilanne on parantunut ja kananmunia riittää koti- maan kulutukseen. Tyytyväisenä voidaan kuitenkin todeta, että pitkään jatkunut ylituotantotilanne on ohi ja tuotannon ja kulutuksen optimointi on nyt helpompaa, kun tiloilla on pidempiä sopimuksia pakkaamoiden kanssa. Kotieläintuotannossa eletään epävarmoja aikoja tuotantokustannusten nousupaineessa Kananmunien tuottajahinnat ovat vahvistuneet, mutta tulevaisuus puhututtaa kaikkia kotieläintuotannon haaroja ? tuotantokustannuk- Vuoden 1995 alussa Suomessa oli vielä 3 000 kanalaa, tänä päivänä määrä on noin 350. jatkuu ? FARMI 9/2012 41
• set nousevat kovaa vauhtia rehuviljan hintojen nousun myötä. Kohonneita tuotantokustannuksia ei saada vietyä kuluttajahintoihin riittävän ajoissa ja tuottajat kärsivät tappioita. Kananmunien osalta markkinatilanne maassamme on ainutlaatuinen, vain Ruotsissa ja Tanskassa on yhtä hyvä tilanne tiukan salmonellakontrollin osalta ? vähittäiskauppaan ei munia tule muualta. Kun viime keväänä oli pulaa kananmunista, miettivät jotkut tahot myös tuontia. Hankkeet kaatuivat kuitenkin Suomen muita EU-maita tiukempaan valvontaan. Kauppa tosin osasi hyödyntää pulan nostamalla vähittäishintoja jopa liki 50 senttiä kiloa kohti ? samaan aikaan tuottajahinnat nousivat vain muutaman sentin, mikä aiheutti melko lailla keskustelua. Suomen salmonellavalvontaohjelmaan kuuluu kaikki runsaat 2 000 eri se42 FARMI 9/2012 rotyyppiä, kun EU-lainsäädäntö edellyttäisi vain muutaman ärhäkämmän tyypin torjuntaa. Suomessa ei ole osattu hyödyntää ainutlaatuista tilannetta riittävästi kun sitä vertaa vaikkapa Ruotsiin, missä tuottaja- ja pakkaamohinnat EU:n tilastojen mukaan ovat olleet koko EU-ajan aivan eri tasolla kuin Suomessa. Kananmunia voi syödä vapaasti Kananmunan kulutus on jo muutaman vuoden ollut reippaassa kasvussa myös meillä Suomessa. Tähän vaikuttaa osittain erilaiset ruokavaliot, kuten karppaus ? mutta myös kananmunasta saatu tutkimustieto sen ravintoarvoista. Tutkijoiden ja myös ravitsemusalan ammattilaisten mukaan kananmunan syöntiä ei terveiden ihmisten tarvitse rajoittaa, kunhan ruokavalioon kuuluu muutakin. ? DOSATRON MAAHANTUOJA JO VUODESTA 1990 ANNOSTELUPUMPUT Kaikkeen annosteluun Vitamiinit ja hivenaineet Lääkkeet ja rokotteet Pesu- ja desinfiointiaineet Juomaveden hapotus Helppokäyttöinen Toimii ilman sähköä Helppo asentaa ja säätää Imee suoraan kanisterista Dosatron perusmallit (10 - 2500 l/h) D 25 RE 2 0,2 - 2 % D 25 RE 5 1- 5% D 25 RE 10 3 - 10 % UUTUUS! Dosatron DIA 4 RE (1-4%) toimii pienilläkin (4,5 l/h alk.) virtausmäärillä. Mommolankaari 41, 32700 Huittinen, www.broilertekniikka.fi Puh. (02) 566 782, 0500 223 346, seppo.kirra@broilertekniikka.fi
• HYÖT YELÄIMET KEVÄÄLLÄ 2012 lähti liikkeelle uusi ?Luomukalkkunan tuotantoketjun toiminnan käynnistäminen? ?hanke, jonka tarkoituksena on saada laajaalainen näkemys ja yhteisymmärrys luomukalkkunan tuotantoon liittyvistä seikoista. Tavoitteena on saavuttaa sellaista liiketoimintaa, jolla voidaan tuottaa suomalaista luomukalkkunaa kuluttajan lautaselle kannattavasti. Hankkeen koordinoijana toimii Satafood Kehittämisyhdistys ry ja hankkeen toteuttavina tahoina Satafoodin lisäksi ovat MTT Taloustutkimus, Evira, Suomen Siipikarjaliitto ry, Hankkija-Maatalous Oy sekä Länsi-Kalkkuna Oy. Lisäksi mukaan on saatu kattava rintama asiantuntijoita ja alan toimijoita: Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry, Helsingin yliopiston eläinten hyvinvointikeskus ja kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, Atria Suomi Oy, HK Ruokatalo Oy, luomukalkkunantuottaja, ProLuomu ry ja Aviagen Turkeys Ltd. Näillä pääperiaatteilla tavoitellaan hyvälaatuista, tasaista ja tervettä kalkkunaparvea. Hankkeen puitteissa on kasvamassa kalkkunaparvi, jossa näitä periaatteita pyritään noudattamaan. EU:n tasolla käydään parasta aikaa keskustelua mahdollisista muutoksista säädöksiin muun muassa rehujen ja luomupoikasten osalta. Luomutuotantoon soveltuvien hidaskasvuisten rotujen ja linjojen nimeäminen on myös työn alla. Osa muutoksista on sellaisia, että toteutuessaan luomukalkkuna saattaa jäädä nykyistä harvempien herkuksi, sillä muutosvaatimuksia pidetään käytännön tasolla vaikeasti toteutettavina. Tämä voi hidastaa luomukalkkunatuotannon kasvua koko Euroopan tasolla. SELVITETTÄVÄÄ RIITTÄÄ Hankkeessa perehdytään myös luomusiipikarjan tautisuojaukseen ja riskinhallintaan. Tärkeimpiä osa-alueita hankkeessa on selvittää luomukalkkunan tuotannon kustannustaso ja kustannusrakenne sekä analysoida toimintamallin liiketaloudellinen kestävyys. Luomukalkkunan tuotantoketjun toiminnan käynnistäminen ? hankkeessa perehdytään seuraavaksi KUVA: SXC TUOTANNON REUNAEHDOT SELVILLÄ Hankkeessa on tehty jo selvitys luomukalkkunoiden tuotantoa ohjaavista reunaehdoista ja lainsäädännön vaatimuksista Suomessa ja verrattu niitä joihinkin eri Euroopan maissa sovellettavista ohjeista. Euroopan maista vertailukohteena olivat Saksa, Sveitsi, Itävalta ja Iso-Britannia. Näiden maiden ohjeissa ja hoitokäytännöissä oli eroja. Lisäksi samassa maassa saattaa olla useita erilaisia luomubrändejä, joten käytännön vaihtelut ohjeissa voivat olla hyvinkin erilaisia. Suomen ohjeistus noudattaa EU:n säädöksiä. Pääperiaatteet ovat seuraavat: ? Kasvatus lattiaolosuhteissa luomutilalla, siipikarjantuotanto on integroitu peltojen viljelykiertoon, laitumen hyväksikäyttö ? Luomutuotantoon soveltuva eläinaines ? Kasvatusympäristö: alhaisempi eläintiheys, luonnonvalo, ulkoilu ? Monipuoliset luomurehut: vähintään 20 % omalta tai yhteistyötilalta, hyvälaatuinen valkuainen ? Sairauksien ennaltaehkäisy (luonnollinen vastustuskyky, rokotukset, kuivikkeen laatu) ? Salmonellavalvonta isoihin kysymyksiin: Ovatko kuluttajat valmiita maksamaan tuotannon kustannukset? Millä tavalla kotimainen luomukalkkuna tuotteistetaan, miten saatavuus turvataan ja kuinka jakelu ja tarjonta voidaan toteuttaa? Nämä ovat kysymyksiä, joiden ratkaiseminen on avainasemassa kestävän luomukalkkunatuotannon rakentamisessa Suomeen. Hanke kestää maaliskuun 2014 loppuun ja siihen mennessä vastaukset kaikkiin edellä mainittuihin kysymyksiin pitäisi olla selvillä. Lisätietoja: www.satafood.net FARMI 9/2012 43
• KUVA: FARMIN ARKISTO HYÖT YELÄIMET MUNAX OY pakkaa Laitilassa kananmunia uusimmalla teknologialla. Painoluokitteluun asennettiin keväällä uusi Moba Omnia 330, koneen kapasiteetti on 120 000 munaa tunnissa. Aikaisemmin jo käyttöön otetut muovikennot mahdollistivat koneen käyttöasteen nostamisen lähes 100 prosenttiin. Muovikennot tehostavat myös tiloilla tapahtuvaa munien lavoitustyötä huomattavasti, jolloin kennosyöttöhäiriöt jäävät historiaan, samoin siitä johtuvat ärräpäät. Munat pakataan erivärisiin kennoihin tuotantotavan mukaan. Edellä mainittujen seikkojen johdosta työ selkeytyy ja tehostuu sekä pakkaamolla että ennen kaikkea tiloilla. Tästä operaatiosta ei ole aiheutunut kustannuksia tiloille vaan pakkaamo on huolehtinut tarvittavista muutososista ja muutostyöstä. Loppuvuoden aikana asennetaan uusi tehokkaampi kennoja lavapesuri, tällä investoinnilla varmistetaan korkea tuotantohygienia tuotantotiloilla. Oman osansa toiminnan laatuun tuovat uudet omat keräilyautot jotka toimintavarmoina lämpösäädeltyine kuormatiloineen 44 FARMI 9/2012 noutavat kananmunat sopimustiloilta. Nämä investoinnit ovat olleet oikea aikaisia ja tukeneet kasvanutta munamäärää joka kulkee Munax Oy:n kautta niin koti- kuin ulkomaan markkinoille. Erityisesti kananmunien käyttöä Munaxilla on lisännyt vuosi sitten valmistunut Skandinavian modernein munatuotelaitos. Kasvaneet vientitoimitukset ovat muuttuneet usein heikosti kannattavista irtomunatoimituksista korkealuokkaisiksi nestemäisiksi erikoistuotteiksi kuten esimerkiksi korkeassa lämmössä pastöroitu kokomunamassa. Tehokkaan toiminnan ansiosta Munax Oy on ottanut johtavan aseman kananmunahankinnassa taaten parhaan korvauksen kananmunatuottajilleen. Omistajien kananmunatuottajatausta takaa myös parhaan käytännönläheisen tuen sopimustuottajiensa tuotannolle ja investoinneille. Munax Oy on turvallinen sopimuskumppani, sen ovat todenneet yli 65 tuottajaa jotka myyvät tuotantonsa Laitilaan. Tämänkin vuoden aikana tuottajien joukko on kasvanut 10 sopimuskumppanilla. Lisätiedot: www.munax.fi USEISSA NAUTAKARJOISSA Lounaisja Etelä-Suomen alueella on todettu Schmallenberg-viruksen vasta-aineita. 29.10.2012 valmistuneiden tulosten perusteella virus on levinnyt laajalti eteläiseen Suomeen kesän ja alkusyksyn 2012 aikana. Tauti ei tartu ihmiseen eikä johda viranomaistoimenpiteisiin, vaan mahdollisista hoitotoimenpiteistä voidaan sopia yhdessä paikallisen eläinlääkärin kanssa. Ensimmäiset Schmallenberg-viruksen vasta-aineet todettiin Suomessa syyskuun 2012 lopussa Ahvenanmaalta otetuissa terveiden nautojen näytteissä. Evira on jatkanut taudin leviämisen kartoitusta ja tulosten perusteella virusta esiintyy Vaasa-Savonlinna -linjan eteläpuolella. Tähän mennessä on näytteitä tutkittu 47 eri tilalta, joista 25 tilalla on todettu vasta-aineita. Tutkimukset jatkuvat.  Ahvenanmaata sekä Lounais- ja Etelä-Suomen rannikkoaluetta on pidetty taudin riskialueena. Myös riskialueen ulkopuolelta tulleita näytteitä tutkitaan jatkossa Schmallenberg-viruksen vastaaineiden varalta. Näin saadaan selville, miten pitkälle pohjoiseen ja itään virus on ehtinyt levitä.  Schmallenberg-virus leviää polttiaisten välityksellä märehtijästä toiseen. Viruksen leviäminen riippuu ympäristön lämpötilasta, virusten levittämiseen sopivien polttiaisten ja tartunnalle herkkien märehtijöiden lukumääristä. Kun lämpötilat laskevat, polttiaisten aktiivisuus loppuu ja viruksen leviäminen lakkaa. Tällä hetkellä ei tiedetä, kykeneekö virus talvehtimaan Suomessa. Todennäköisesti virusta kantavia polttiaisia tulee Suomeen jatkossakin etelä- ja lounaistuulten kuljettamina. Oireita ei ole toistaiseksi raportoitu. Virustartunta voi joskus aiheuttaa sikiön epämuodostumisia. Lisätiedot: www.evira.fi
• KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN HYÖT YELÄIMET MYYRIEN MÄÄRÄ on alhainen koko Suomessa. Kato on syvimmillään Pohjois-Suomessa, kun taas etelämpänä kannat ovat alkaneet osoittaa pieniä elpymisen merkkejä. Metsäntutkimuslaitoksen syksyn 2012 seurantapyynnit osoittavat, että myyrien määrät ovat pysyneet alhaisina koko kuluneen kesän ajan. PohjoisSuomen syksyn 2011 ennätyksellinen myyrähuippu romahti jo talvella, mutta etelämpänä tavataan harvakseltaan sekä metsä- että peltomyyriä alhaisissa tiheyksissä. Oulun eteläpuolisessa Suomessa syksyn 2011 myyrähuippu oli alueellisesti laikuttainen ja monin paikoin hyvin vaatimaton. Vain Länsi-Suomessa huippu oli normaalilla tasollaan. Syksyn 2011 jälkeinen romahdus ei myöskään ole ollut kovin syvä, minkä johdosta myyräkannat ovat hieman elpyneet jo kuluneen kesän aikana. Valtalajina eteläisessä Suomessa on tällä hetkellä metsämyyrä, joka runsastuukin yleensä ripeämmin pohjavaiheesta kuin peltomyyrä. Määrät ovat kuitenkin molemmilla lajeilla edelleen alhaisia. Myyrien vähyydestä maastossa kielii myös päästäisten ja hiirien suhteellinen runsaus ? kuluvana syksynä näitä lajeja on havaittu enemmän kuin vuosiin. Myyrien vähyys koko Suomessa on helpotus taimikon omistajille. Havaitut myyrämäärät eivät aiheuta merkittävää riskiä taimikoissa edessä olevan talven aikana. On kuitenkin mahdollista, että tiheimpien metsämyyrälaikkujen alueella tullaan talven aikana näkemään havupuiden latvasilmujen syöntiä, mutta näiden voidaan olettaa olevan yksittäistapauksia. Havaituista myyrätuhoista voi käydä tekemässä ilmoituksen Metsäntutkimuslaitoksen internet-sivuilla. Tuhoilmoituskaavakkeen lisätietoja-kohtaan toivotaan mahdollisimman tarkkoja tietoja tuhoalasta. MYYRÄKANNAT TULEVAT TODENNÄKÖISESTI PYSYMÄÄN ALHAISINA ENSI KEVÄÄSEEN SAAKKA. Ainoastaan metsämyyrä levittää myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta. Vaatimattomien metsämyyräkantojen vuoksi myyräkuumeriski tänä syksynä ja tulevana talvena on pieni. Virus tarttuu ihmisiin hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä. Tartunta saadaan yleensä kuivissa ja pölyävissä tiloissa, kuten puuliitereissä, minne metsämyyrät syksyisin hakeutuvat. Myyrien jätöksiä esimerkiksi mökiltä siivotessa ei pidä käyttää pölynimuria, vaan desinfioivalla aineella kostutettua rättiä pölyämisen välttämiseksi. Koska Puumala-virus säilyy viileässä tartuntakykyisenä useita viikkoja, on paras torjuntakeino pyytää rakennuksiin änkeävät myyrät pois sitä mukaa kun niitä saapuu. Näin ne eivät kerkiä levittämään virusta. Lisätiedot: www.metla.fi FARMI 9/2012 45
• HYÖT YELÄIMET YRITTÄJÄPARISKUNTA EVELIINA Vihlman-Lehtonen ja Veli Lehtonen hallinnoivat Loimaalla sijaitsevan siitoshautomotoiminnnan lisäksi nyt myös Huittisissa ja Ulvilassa kasvatuskanalatoimintaa. Loimaalla hautomo- ja kasvatuskanala Lehtonen tuottaa Hollannista maahantuodun DEKALB-kanan siitosmunia. Munista haudotaan itse munijarotuisia DEKALB-untuvikkoja. Haudontaaika on kokonaisuudessaan kolme viikkoa. Untuvikot myydään suoraan toisille kasvattajille tai niille munittajille, jotka kasvattavat kananuorikkonsa itse. Vihlman-Lehtonen Oy:n omat kasvattamot sijaitsevat Huittisissa ja Ulvilassa. Kasvattamoissa untuvikot kasvavat nuorikoiksi munituskanalan olosuhteita vastaavissa olosuhteissa.  Huomioitavaa on se, että muusta siipikarjatuotannosta poiketen munijarotuisten kanojen haudontakasvatus perustuu kokonaan markkinatalouteen, eikä minkäänlaiseen sopimustuotantoon, joten markkinointi on osa jatkuvaa arkea hautomo- ja kasvatuskanalayrittäjälle. Kasvattamoissa tiput varttuvat kananuorikoiksi. Nuorikot ovat siirtoikäisiä noin 14?16 viikon iässä, jolloin ne kuljetetaan munitusolosuhteisiin. Kanojen kasvattaminen, kiinniotto ja kuljetus ovat täysin käsityötä. Kanoja ei oteta lattiaolosuhteissakaan kiinni puimurilla, kuten esimerkiksi broilerituotannossa. 46 FARMI 9/2012 Monikerroskasvattamoiden halleissa on rehu- ja lintuvaakojen lisäksi niin sanottu ?iltaruskovalaisu», jonka avulla linnut oppivat siirtymään valojen sammuessa orsille, kuten aikanaan munittamoissakin. Näin pystytään seuraamaan kasvua reaaliajassa ja tietokoneelta saadaan päivittäinen tarkka selonteko kasvattamon olosuhteista. DEKALB-kana sopii niin lattia-monikerros-, luomu- kuin viriketuotosmuotoon rauhallisuutensa vuoksi. DEKALB:lla on todella aikainen sukukypsyys ja reilusti yli 40 viikon ajan yli 90 % muninta. Lisäksi DEKALBkana-aineksella niin sanotun pikkumunan osuus muninnan alussa on todella paljon pienempi muihin markkinoilla oleviin hybrideihin verrattuna. Lisätietoja: www.vihlman-lehtonen.fi HIVEN OY toi KoneAgriassa markkinoille uudenlaisen työtä säästävän ja edullisen ratkaisun nautakarjan hivenaineruokintaan. Uudet pitkävaikutteiset bolukset varmistavat sen, että kaikki eläimet saavat juuri toivotun määrän hivenaineita vain kaksi kertaa vuodessa tapahtuvalla annostelulla. Bolus vapauttaa hivenaineita hitaasti ja tasaisesti kuuden kuukauden ajan. Kun hivenaineiden vapautuminen tapahtuu tasaisesti verkkomahassa, on myös niiden hyväksikäyttö ja imeytyminen tehokasta. Boluksilla voidaan varmistaa hivenaineiden saanti silloinkin, kun eläimen syöntihalukkuus on esimerkiksi sairauden vuoksi laskenut. Pitkävaikutteiseen bolussarjaan kuuluvat LACTAmax lypsykaudella, DRYmax umpeenlaitettaessa ja JUNIORix nuorkarjalle. Nämä hivenainebolukset sisältävät sopivassa suhteessa kuparia, sinkkiä, mangaania, kobolttia, jodia ja seleeniä. Bolussarja sisältää myös pitkäkestoisen magnesiumboluksen laidunhalvausriskin vähentämiseen. MAGNImax annetaan lehmälle laidunkauden alkaessa ja se vapauttaa magnesiumia tasaisesti joka päivä yhden kuukauden ajan. Käsittelyn voi tarvittaessa uusia kuukauden kuluttua. Nopeavaikutteinen CALCImax sisältää runsaasti kalsiumia poikimahalvausriskin vähentämiseen. CALCImax sisältää kalsiumin lisäksi myös kalsiumin hyväksikäyttöön vaikuttavaa D-vitamiinia. Vain kaksi annostelukertaa riittää vähentämään poikimahalvausriskiä. Bolukset on helppo annostella erillisellä bolusannostelijalla suoraan lehmän suuhun. Lisätiedot: www.hiven.fi
• Agrisem VALUMA-ALTAALLISET PÖ-SÄILIÖT Maankuohkeuttimet UUDET JA KÄYTETYT KONEET SEKÄ RENKAAT Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908 www.setto.fi TAK SAI WWW.TAK-SAI.COM 044 300 5816 FALICO OY 1000-9000 L Viranomaisten hyväksymät Valuma-altaalliset polttoainesäiliöt on tarkoitettu paikkoihin missä polttoaineet vaarantavat ympäristöä. Pienellä toimistusajalla, joitain kokoja heti toimitukseen. Automaatti- ja traktorikäyttöiset www.nettikone.com/mtkonejatarvike VARAVOIMAKONEET SÄHKÖKESKUKSET TYÖMAAVALOT -KONE JA TARVIKE KY Kortesjärvi ? Jaakko Luhtala 0400 343 930 Puh. 03-3124 8800 | www.falico.fi ?VILJELY ?METSÄ Lannoitteita edullisesti suoraan maahantuojalta - lähes 30 vuoden alan kokemuksella - kastelulannoitteet avomaaviljelyyn - kaikki lannoitteet kasvihuoneviljelyyn - Hortifain ehkäisemään härmää 21, 21E, 27, 27E, 33 ja 33E www.nutriforte.fi | 0400 207 288 ?ELÄIMET ?RAKENTAMINEN Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin Myös portaat ja lasitukset Puutyöliike Lintuahot Ky LASTEN TRAKTORIT ?MUUT Petri 050 5624097 Teemu 044 3310886 petri.lintuaho@hotmail.com LASTEN IT R TRAKTO www.varhikone.? ? 0400 647 753 www.varhikone.fi Värhi-Kone Ky, Pöytyä ?MUUT puh. 0400 647 753 varasto-, tuotanto- ja maneesirakennukset MANEPLAN OY ISOLA HALLIT p. 044-5570962; em. antti.isola@phnet.fi www.isolahallit.fi Arkkitehti- ja insinöörisuunnittelu. Maalle, metsään ja maantielle Asiantuntevaa ja turvallista maa- ja metsätilojen kiinteistökauppaa jo 20 v:n kokemuksella Renkaita kuorma-autoihin, traktoreihin, metsä- ja työkoneisiin, henkilö- ja pakettiautoihin Anian rantatie 144, 33980 Pirkkala, p. 0400-626252, 03-3683683 Perinteinen, kotimainen LIESI-LEIVINUUNI ? Keittää, paistaa ja lämmittää nopeasti ? Täysin asennusvalmiina ? Myös vanhojen liesien paikalle Esitteet ja myynti valmistajalta LAPIN LIESI JA METALLI KY 27230 Lappi puh. (02) 826 0555 www.lappiliesi.com Koneet ja laitteet 0500 382 560 Raskaat renkaat 050 369 4940 FARMI 9/2012 47 PALVELUHAKEMISTO ?KONEET
• KUVA: SXC Aalto-yliopisto aloittaa puurakentamiseen erikoistuneiden suunnittelijoiden jatkokoulutuksen. S uomeen on arvioitu tarvittavan seuraavan viiden vuoden aikana 150 AA-pätevyyden omaavaa puurakentamisen suunnitteluammattilaista lisää. Koulutustarpeeseen vastataan aloittamalla jo alalla toimivien suunnittelijoiden jatkokoulutus Aalto-yliopistossa. Koulutuksen aloittaminen vuoden 2013 alussa mahdollistuu muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön työvoimapoliittisen rahoituksen turvin. Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalaisen mukaan osaavien puurakentamisen suunnittelijoiden ja tekijöiden puutteesta oli syntymässä pul- 48 FARMI 9/2012 lonkaula puurakentamisen kasvulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. ? Rakentamisen koulutussisällöt eivät vastaa enää todellisuudessa sitä markkinaa, mihin ammattimainen suuren mittakaavan puurakentaminen on menossa. Uusia teollisen puurakentamisen järjestelmiä ei tunneta riittävästi, perustelee Karjalainen täydennyskoulutuksen tarvetta. Puurakentamisen täydennyskoulutusohjelman puurakentamisen asiantuntijaohjelmaan otetaan ensisijassa jo ammatissa toimivia suunnittelijoita, joilta puuttuu AApätevyys. Jatkokoulutusohjelmalla tavoitellaan myös kuntien rakennustekniikan, kaupunkisuunnittelun ja rakennusvalvonnan ammateissa toimivia, ammattikorkeakoulun opettajia, suunnittelijoita ja rakennusalan ammattilaisia. ? Esimerkiksi rakennusvalvontaviranomaisten tietämys suuren mittakaavan teollisen puurakentamisen ratkaisuista on yllättävän heikkoa, sanoo Karjalainen. Myös energiatehokkuuteen liittyvistä uusista määräyksistä tarvitaan tietoa. Karjalaisen mukaan tähänastinen rakennusalan koulutus on puurakentamisen osalta vastannut sen markkinaosuutta. ? Puurakentamista on opetettu lähinnä pienimittakaavaista rakentamista varten. Nyt ollaan murroksessa ja osaajia tarvitaan suuren mittakaavan ammattimaiseen teolliseen puurakentamiseen, johon nykyinen rakennusalan koulutus ei enää vastaa. Puurakentamisen koulutus on päivitettävä kaikilla tasoilla Suomessa, jotta puurakentamisen ja puutuotteiden kasvavaan kysyntään voidaan vastata, vaatii Karjalainen. Myös opetusministeri Jukka Gustafsson on kiinnittänyt huomiota puurakentamisen kasvun myötä syntyneeseen alan osaajien vajeeseen. Ministeri Gustafsson vastaisi siihen työelämälähtöisellä koulutuksella, joka sisältää monipuolisen ja laaja-alaisen kokonaisuuden hallinnan. Tavoitteena 150 uutta AA-pätevyyden omaavaa puurakentamisen ammattilaista Aalto-ylipiston rakentamisen ja ympäristön liiketoimintajohtajan Petri Lyytikäisen mukaan ensimmäinen viiden jakson koulutusohjelma käynnistyy ensi vuoden alkupuolella, kun rahoituskokonaisuus järjestyy lopullisesti. Koulutus tapahtuu moduuleissa, joiden teemoina ovat muun muassa puu modernissa kaupunkirakenteessa, puurakentamisen liitostekniikat, energiatehokas puurakentaminen ja puukerrostalot. ? Tavoitteena on 150 AApätevyyden omaavan puurakentamisen ammattilaisen kouluttaminen Suomeen, sanoo Lyytikäinen, joka pitää täydennyskoulutuksen aloittamista merkittävänä puurakentamisen edistämisratkaisuna Suomessa. 30?40 viikon aikana läpimenevä koulutus pitää sisällään opetuksen lisäksi projektitöitä, harjoituksia ja tutustumisia puurakennuskohteisiin. Koulutettavaksi halutaan kaikkia puurakentamisen arvoketjun eri vaiheisiin osallistuvia ammattilaisia alkaen suunnittelijoista ja viranomaisista sekä päätyen työn johtoon ja tekijöihin. ? Meillä on Suomessa nyt eriasteisessa suunnitteluvaiheessa odottamassa yli 7 000 puukerrostalotaloasuntoa,
• joiden toteuttamiseen tarvitaan lisää AA-pätevyyden omaavia ammattilaisia. Puurakentamisen koulutus on Suomessa riittämätöntä Varsinaista puurakentamisen koulutusta annetaan maassamme kaikilla koulutuksen tasoilla ammatillisesta koulutuksesta tieteelliseen jatkokoulutukseen saakka. Opetus annetaan ammatillista koulutusta lukuun ottamatta muun opetuksen ohessa. Puulla ei ole, eikä Karjalaisen mukaan pidäkään olla arkkitehtien tai insinöörien koulutuksessa erityisasemaa. Sen sijaan tasavertainen asema pitää olla. ? Opetuksen päivittäminen on aloitettava oppilaitosten opettajien kouluttamisella. Erityisesti ammattikorkeakoulujen puurakentamisen opetusta tulee päivittää ja lisätä, koska ammattikorkeakou- lumme tuottavat valtaosan maamme rakennesuunnittelijoista ja rakentamisen työnjohtajista, muistuttaa Karjalainen. Karjalaisen mielestä Suomen puurakentamisen kehityksen jarruna on ollut muna-kana-ilmiö. ? Puualalle ei ole tarjottu riittävästi koulutusta, jotta se olisi merkittävästi kehittynyt ja koulutusta ei ole kannattanut antaa, koska ala ei ole riittävästi kehittynyt, kuvailee Karjalainen. Oppikirja, seminaareja ja koulutusmateriaaleja Puurakentamisen koulutusvajeeseen yritetään vastata nyt laajalla rintamalla. Keväällä 2013 julkaistaan päivitetty versio oppikirjasta ?Suomalainen puukerrostalo?, joka on ollut puukerrostalorakentamisen oppikirjana laajalti käytössä maamme arkkitehtikorkeakouluissa, ammattikorkeakouluissa sekä rakennusalan teknillisissä ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Samalla tuotetaan Opetushallituksen verkkosivuille puukerrostalorakentamista käsittelevää opetusmateriaalia. 15 paikkakunnalle järjestettävän Puurakentamisen RoadShow2013 -seminaarisarjan keskeisenä sisältönä ovat teolliseen puurakentamiseen liittyen muun muassa RunkoPES, lähiötalojen TES-korjauskonsepti, Eurokoodit, CE-merkintä, puurakentamisen ympäristönäkökohdat sekä puukerrostalojen hintakilpailukyky, kysynnän kehitys, paloturvallisuus, ääneneristys ja pitkäaikaiskestävyys. Seminaarisarjan pääkohderyhminä ovat puurakentamisen opetusta antavien oppilaitosten opettajat ja opiskelijat sekä palo- ja rakennusvalvontaviranomaiset. RoadShow2013 -seminaarikiertueen ehdottomasti tärkein sisältö on RunkoPES ja sen läpikäynti. Puuinfo Oy päivittää parhaillaan ajan tasalle kaikkien rakennusalan oppilaitosten opettajien puurakentamistiedon ja -koulutusmateriaalin. RunkoPES- standardista tehdään Puuinfo Oy:n ja Finnish Wood Research Oy:n kokoamana opetuspaketti, ohjekirjanen, videoesitys ja sähköinen verkkoversio. Ratu-menetelmä- ja menekkitiedostot päivitetään nykykäytäntöjä vastaaviksi. Kortteja hyödynnetään ammattiopetuksessa, työn suunnittelussa ja kustannuslaskennassa. ? Lähde: Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen. FARMI 9/2012 49
• KUVA: SXC RAKENTAMINEN P irtin saa lämpimäksi sähkön ja öljyn lisäksi myös ympäristöystävällisillä keinoilla. Tutustuimme muutamaan. Postilaatikosta löytyy jälleen kirje energialaitokselta. ?Nostamme alueen sähkön 50 FARMI 9/2012 hintaa?? Kuulostaako tutulta? Varmasti. Sähkön hinta on muutaman huokeamman kesäkuukauden jälkeen jälleen nousussa. Energiamarkkinaviraston tilaston mukaan lokakuussa 2012 sähkön hinta on kuitenkin muuta- mia kymmeniä senttejä alhaisempi kuin vuosi sitten. On sanottu, että laskemaan sähkön hinta ei ainakaan lähiaikoina tule. Kaikilla ei valinnanvaraa ole. Joskus sähkölämmitys on ainoa vaihtoehto. Jos kuitenkin olet yksi niistä onnekkaista, joille puu-, pelletti- tai hakelämmitys on olosuhteiden kannalta mahdollista, pystyt helposti säästämään sähkön kulutuksessa ainakin jonkin verran.
• RAKENTAMINEN MISTÄ POLTTOPUUTA? KUVA: SXC Jos mietit, mistä polttopuuta saisi ostettua helposti, avaa tietokone. Esimerkiksi osoitteista www.mottinetti.fi ja www.halkoliiteri.com voi etsiä oman alueensa polttopuun myyjiä helposti ja vaivattomasti. lindab rakennustuotteet LindabProfiilit PERINTEINEN PUULÄMMITYS Puu on polttoaineena uusiutuva, edullinen ja kotimainen energianlähde. Puulämmitys on ympäristöystävällinen ja viime vuosina nopeasti kehittynyt tapa lämmittää pientaloja. Puulämmityksessä poltettavan puun tulee olla yli vuoden kuivunutta, niin sanottua ylivuotista, jotta puun lämpöenergia saadaan mahdollisimman hyvin hyödynnetyksi. Liian kostean puun käyttö lisää puulämmityskattilan puhdistustarvetta ja savukaasupäästöjä sekä alentaa kattilan hyötysuhdetta, lisäten siten puunkulutusta. Puiden polttamisesta seuraa aina vähäinen määrä pienhiukkaspäästöjä, vaikka puu hiilidioksidipäästöjen kannalta onkin neutraali energianlähde. EKOLOGINEN PELLETTILÄMMITYS Pellettilämmitys on ekologinen ja taloudellinen tapa lämmittää. Pelletit ovat uusiutuvaa kotimaista puuenergiaa, jonka raaka-aineena on useimmiten kutterin- tai sahanpuru. Pelletillä toimivaan vesikiertoiseen keskuslämmitykseen tarvitaan pellettikattila ja -poltin sekä syöttöruuvi ja säiliö. Pellettisäiliöstä pellettirakeet siirtyvät automaattisesti syöttöruuvin kautta pellettipolttimelle, joka lämmittää kattilaa. Poltin käyn- nistyy ja sammuu kattilan tai polttimen termostaatin ohjaamana. Kattila lämmittää kiinteistöä joko patteri- tai lattialämmitysverkoston kautta. Käyttövesi lämmitetään kattilassa olevan lämminvesikierukan avulla. Pellettilämmitykseen soveltuu parhaiten pelletille suunniteltu lämmityskattila, koska sen suunnittelussa on huomioitu pellettilämmityksen erityispiirteet: biopolttoaineesta syntyvä tuhka, kattilan puhdistustarve ja käyttöveden riittävyys. HARMITON HAKELÄMMITYS Hake on metsästä saatavaa puhdasta edullista suomalaista energiaa. Hakkuutähteistä sekä rankapuusta haketettu polttoaine on erittäin merkittävästi kasvanut lämmitysmuoto maatalous-, teollisuus- ja kunnallisissa kiinteistöissä. Hakkeen lisäksi stokerilaitteilla voidaan polttaa myös turvetta, pellettejä, brikettejä ja viljaa. Hakelämmitys soveltuu parhaiten kohteisiin joissa polttoaine saadaan omasta takaa ja sen keruuseen on resursseja. Lämpöä saa myös ostopalveluna lämpöyrittäjiltä ja -osuuskunnilta. Katto- ja seinäpellit LindabRainline Sadevesijärjestelmä LindabKT Kattoturvatuotteet Kysy tarjousta! Asiakaspalvelu 020 785 1055 ? Tehdas 014 471 475 Jälleenmyyjät kautta maan: www.lindab.fi Airhot Puulla toimivat hallilämmittimet 20-140 kw ilmalämmitin, ei vesikiertoa, edullinen asentaa Roskanpolttouuni tilavuus 0.8 m3 arina savuhormi Polta roskat turvallisesti! KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Ikavote Oy 050 5729914 | 0400 736372 www.ikavote.net Saariston KESÄ Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! Lähteet: www.kaukora.fi, www.htenerco.fi puh. 044 271 9227 ? info@akva?lter.? 19650 Joutsa ? www.akva?lter.? www.saaristonkesa.fi FARMI 9/2012 51
• L auantaina 27.10.2012 päättynyt KoneAgrianäyttely sujui hyvin. Näytteilleasettajia oli noin 200, ja lisäksi oli joitain yhteisosastoja. ? Kävijäkunta oli maatalouden ammattilaisia, jotka olivat hakemassa ratkaisuja yritystoimintaansa, kertoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka.   Näytteilleasettajien mukaan kauppaa tehtiin hyvin, toki tuotekohtaisia eroja oli. Joissakin tuoteryhmissä myynti oli jopa ennakko-odotuksia parempaa. Seminaareja pidettiin tänä vuonna paljon, niissä oli runsaasti osanottajia ja keskustelua käytiin vilkkaasti. Erityisesti biokaasu ja maidontuotanto kiinnostivat kävijöitä. Jyväskylän Paviljonki on alustavasti varattu vuoden 2013 KoneAgria-näyttelylle viikolla 41. KoneAgria-näyttely on maatalouskoneiden ja tarvikkeiden erikoisnäyttely. Näyttelyn järjestävät Jyväskylän Paviljongissa ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Farma. Lisää näyttelytunnelmia löytyy osoitteesta www.koneagria.fi 52 FARMI 9/2012
• KoneAgriassa olivat mukana muun muassa 1. Avagro, Hiven 2. Sampo-Rosenlew, Kivi-Pekka, SR-Harvesting 3. Maatalon jäätelö 4. Japa, Geneset 5. Turun konekeskus 6. Pellon Group 7. Usewood KUVAT: KATJA SORMUNEN FARMI 9/2012 53
• KONEET FARMIT ON julkaissut uuden sääpalvelun, Farmit Kunnossapitosään. Palvelusta löytyvät kaikki säätiedot, joita tarvitaan ammattimaiseen teiden kunnossapitoon. Farmit Kunnossapitosään ennusteet toimittaa Foreca. Farmit Kunnossapitosää -palvelu on suunniteltu urakoitsijoiden käyttöön. Palvelusta löytyvät ennusteet pääteiden tienpintojen säätilasta lähimmän vuorokauden aikana sekä kartalta että graafisessa muodossa. Myös pienempien teiden säätilan kehittymisen näkee pääteiden varsilla oleville sääasemille laskettavista ennusteista. Kartalle piirtyvässä keliennusteessa Suomi on jaettu eteläiseen ja pohjoiseen osaan. Tiesääasemat näkyvät kartassa palloina. Yhdellä vilkaisulla KUVA: FARMIN ARKISTO 54 FARMI 9/2012 näkee ennusteet lumisateesta, teiden jäätymisestä ja liukkaudesta. Kun hiiren osoittimen vie tiesääaseman pallolle, saa näkyviin aseman tiedot ja klikkaamalla palloa vielä yksityiskohtaisempia säätietoja. Farmit Kunnossapitosään graafisessa ennusteessa valitaan tiepiiri ja -sääasema, jonka mukaan graafiin piirtyvät ilman ja tienpinnan lämpötilat, tien kastepiste ja sademäärä. Tekstinä graafin alla näkyvät pilvisyys, sateen todennäköisyys ja olomuoto. Symbolein on merkitty sateen olomuoto ja tuulen nopeus sekä suunta. Meteorologit laativat Kunnossapitosään ennustetekstit, joissa Suomi on jaettu 14 osaan. Klikkaamalla saa auki seikkaperäisen sääennustetekstin haluamalleen alueelle. Animaatioissa näky- vät tunnin tarkkuudella tien lämpötilan, tien kastepisteen ja tarkan sademäärän kehittyminen seuraavan vuorokauden aikana. Sään muutokset näkee tarkasti Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa. Farmit Kunnossapitosään ennusteet ja datan toimittaa Foreca. Pääteiden kunnossapito Suomessa (mm. Tiehallinnon palvelu, YIT), Ruotsissa ja Venäjällä hoidetaan Forecan ennusteiden avulla. Farmit tuokin nyt samat säätiedot pienempien kunnossapitoyrittäjien käyttöön. Farmit Kunnossapitosää -palvelun käyttö maksaa vuodessa 189 ? (sis.alv). Jyväskylässä KoneAgria-näyttelyssä Farmitin osastolla jaetuilla alennuskoodeilla palvelun saa tilattua FarmitKaupasta alennettuun vuosihintaan 99 ? (sis.alv) marraskuun ajan. Kunnossapitosää ensiesiteltiin KoneAgriassa keskiviikkona 24.10.2012. Lisätietoja: www.farmit.net
• KUVA: VALTRA KONEET NIITTÄMINEN VALTRAN TwinTrac -taakseajolaitteella varustetulla traktorilla säästää selkää, aikaa ja polttoainetta. Aikaa kuluu taaksepäin työskentelemällä 12 prosenttia vähemmän ja polttoainetta 11 prosenttia vähemmän kuin eteenpäin ajettaessa. Tämän lisäksi taaksepäin ajaminen kuormittaa niskaa ja etenkin selkää huomattavasti vähemmän kuin perinteinen niitto. ? Esimerkiksi 110 hehtaarin tilalla, jossa korjataan nurmisato kaksi kertaa kaudessa, sujuu työ käytännössä yhtä päivää nopeammin. Se voi olla ratkaisevaa esimerkiksi sadon laadun tai korjuusäiden kannalta. Lisäksi yli kymmenen prosentin polttoainesäästö on huomattava, kertoo Valtran tuotemarkkinointipäällikkö Timo Mattila. Tutkimuksessa mitattiin myös niskan ja selän kiertymistä työn aikana. Selkä kiertyneenä ajettu aika hävisi taakseajossa käytännössä olemattomiin ja niskan kiertyminenkin puolittui. Tutkimus tehtiin kahdella T163 -traktorilla, joista toisessa oli kiinni taakseajettava 7,3 metrin Elho Duett -niittokone ja toisessa Elhon 3,7 metrin niittokone etunostolaitteessa sekä takanostolaitteessa samanlainen 3,7 metrin niittokone. Tutkimuksessa niitettiin yhteensä 70 hehtaaria kuudella pellolla Kaakkois-Suomessa viime kesänä. Tutkimuksen toteutti Työtehoseura, jolta myös tutkimuksen loppuraportti on saatavissa. Lisätiedot: www.valtra.fi METSÄKONEYRITYS PONSSE ilmoitti lokakuussa aloittavansa YTneuvottelut heikentyneen markkinatilanteen ja kysynnän takia. Neuvotteluissa ei tulla neuvottelemaan irtisanomisista, vaan enintään 90 päivän mittaisista lomautuksista. YT-neuvottelut koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä ja toimintoja, lukuun ottamatta myyntiä ja huoltopalveluita. Mahdolliset lomautukset koskevat enintään 300 työntekijää ja enintään 200 toimihenkilöä Suomessa. Ponssella on Suomessa henkilöstöä yhteensä 629 ja koko konsernissa 989. Lisätiedot: www.ponsse.com KESLA ALOITTAA uudet YT-neuvottelut Joensuun ja Kesälahden tuotantohenkilöstön kanssa. Henkilöstölle tehdyn esityksen mukaisesti neuvottelut koskevat enintään 90 päivää kestäviä lomautuksia, jotka toteutettaisiin syksyyn 2013 mennessä. Edelliset YT-neuvottelut Keslalla käytiin joulukuussa 2011, jolloin sovittiin samanlaisista, enintään 90 päivän lomautuksista. Nämä lomautukset ovat nyt osalla tuotannon henkilöstöä täyttymässä. Uusien YT-neuvottelujen odotetaan kestävän kaksi viikkoa, ja ne koskevat yhteensä 114 henkilöä Keslan Joensuun ja Kesälahden tehtailla. Lisätiedot: www.kesla.fi FARMI 9/2012 55
• KONEET ce -kevennyksen pohjalta. Se pienentää teräpalkkiin kohdistuvaa rasitusta, varmistaa puhtaan rehun sekä pienentää polttoainekulutusta. AutoBlance säätöautomatiikka optimoi teräpalkkien pintapaineet tarkkojen anturitietojen pohjalta. Mikäli pellolla on erikoiskohta, joka vaatii normaalia kevyemmän teräpalkin, kuljettaja voi ajon aikana säätää kevennystä napinpainalluksella Huipputehokkaalla koneella siirrytään usein lohkolta toiselle ja tällöin kuljetus- /työasentoautoma- tiikka parantaa niittokoneen hyötysuhdetta ja lisää työturvallisuutta. Yhdellä napinpainalluksella avautuu niittolohkojen nivel, sivusuojukset ja niittoyksiköt nousevat ylös ja lukkiutuvat automaattisesti turvalliseen siirtoasentoon. Lasku työasentoon tapahtuu napinpainalluksella päinvastaisessa järjestyksessä. Turvallisuuden takaamiseksi napin pitää olla painettuna, kunnes kone on työasennossa. Lisätiedot: www.elho.fi KUVA: ELHO UUSI ELHO Duett 7300 AutoBalance on räätälöity yhteistyöhön traktorin kanssa. ELHO;n kehittämällä ratkaisulla ?simuloidaan? ISOBUS Class 3 mukaista käyttöä, jolla niittomurskaimen automatiikka voi ohjata traktorin ulkoisen hydrauliikan venttiilejä, vaikka ISOBUS Class 3 traktoreita ei vielä ole kaupallisesti saatavilla. Siksi ELHO Duett 7300 AutoBalance on tiettävästi maailman ensimmäinen niittomurskain, joka komentaa traktoria. AutoBalance on kehitetty ELHO;n tunnetun HydroBalan- 56 FARMI 9/2012
• KONEET -Kiven kova asiantuntija Meiltä saat kaikki laadukkaat kiviainekset: MURSKEET, HIEKAT, TÄYTEMAAT, SALAOJASORAT Myös itse noutaen! Soita lähimpään toimipisteeseemme ja kysy lisää! TURKU PORI SALO VAMMALA PARKANO TAMPERE LAPPEENRANTA LAHTI puh. 0201 224 200, www.laaninkuljetus.fi SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI! Kotimaista polyuretaani-elementtien valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels) Nosto- ja rakentamispalvelut Termo Panels Oy Korpinmaantie 1 18100 Heinola puh. (03) 883 700 www.termopanels.fi JUKKA-POTKURISEKOITIN Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 Ota yhteyttä! Pauli Palokangas 050 527 4752 www.prosilva.fi MEILTÄ KÄYTETYT METSÄKONEET. Mm. John Deere, Valtra, Tapio, Timberjack, Kesla KONEVIESTI ON perustettu vuonna 1952. Lehti ilmestyi aluksi nimellä Maaseudun Koneviesti. Koneviestin kustantaja on Viestilehdet Oy, joka julkaisee myös Aarre ja Maaseudun Tulevaisuus ?lehtiä sekä Suomalainen Maaseutu ja Kantri ?liitteitä. Koneviesti ilmestyy 18 kertaa vuodessa. Vuosikerrassa on yli 2 000 sivua, joista ilmoitusten osuus on viidennes. Tilausmaksut ovat edelleenkin lehden tärkein tulolähde. Koneviestillä on noin 32 000 tilaajaa ja 193 000 lukijaa. Maaseudun yritystoiminnan murros näkyy Koneviestin osalta sekä lehden sisällössä että lukijoissa: tällä hetkellä enää alle puolet Koneviestin lukijoista saa pääasiallisen toimeentulonsa maataloudesta. Monialaisuus on Koneviestin menestymisen tukijalka. Lehti kirjoittaa maa- ja metsätalous- sekä maanrakennuskoneiden lisäksi työkaluista, koneiden korjauksesta ja huollosta, uusiutuvan energian hyödyntämisestä, vanhoista koneista ja laitteista sekä lukijoita kiinnostavista maasto- ja hyötyajoneuvoista. Koneviesti on alusta alkaen ollut hyvin käytännönläheinen lehti. Lukijat kaipasivat 50-luvulla neuvoja uuden traktorin ostoon: investoidako kalliiseen dieseltraktoriin vai uskoako asiantuntijoihin, joiden mielestä se on liian kallis ja monimutkainen laite ensimmäistä traktoriaan ostavalle ?maajussille?. Tänä päivänä ostaja miettii esimerkiksi hänelle parhaiten sopivaa pakokaasujenkäsittelyjärjestelmää ? olisiko SCR vai EGR parempi? Lukijaa kiinnostaa eniten lehden sisältö, jonka on oltava mielenkiintoista, helposti luotettavaa ja kätevästi saatavilla. Lehtiä tarvitaan tulevaisuudessakin, sillä puolueetonta ja punnittua tietoa tarvitaan aina. Sisältö ratkaisee, minkä vuoksi videoilla ja muulla sähköisellä materiaalilla terästetty paperilehti tulee jatkossakin pitämään pintansa. Lisätiedot: www.koneviesti.fi FARMI 9/2012 57
• KUVA: MOTORPOWER MOTOR POWERIN Dealermyymälät, jälleenmyyjät ja valtuutetut huoltopisteet saivat lisävahvistusta kun uusi toimipiste avattiin Espoon Suomenojalla osoitteessa Rusthollarinkatu 7. Kattava myymäläverkosto palvelee nyt laite- ja varaosamyynnin sekä huollon tarpeet koko maan kattavasti. Motor Powerin edustamat tuotemerkit kuten Linhai, Dinli, Goes, Fusion, Tyscon ja Generic ovat hyvin esillä ja helposti tutustuttavissa uuden myymälän viihtyisissä tiloissa. Espoon myymälän toiminnasta vastaa myyntipäällikkö Riku Snygg, joka muun henkilökunnan kanssa palvelee asiakkaita arkipäivisin aamukymmenestä iltapäiväviiteen. Kesäaikana aukioloa jatketaan arkisin iltakuuteen ja kesälauantaisin liikkeet ovat auki kymmenestä kahteen. Juha, Riku ja koko Motor Powerin henkilökunta toivottaa kaikki vanhat ja uudet asiakkaat tervetulleiksi uuteen Espoon suurmyymälään. Espoon myymälän avajaisia juhlistetaan parhaillaan käynnissä olevalla kampanjalla, jossa Suomen jo valmiiksi edullisin 500-kuutiosenttinen 58 FARMI 9/2012 mönkijä on tarjoushinnoiteltu erittäin kilpailukykyisesti. Mönkkäri on varustettu 2-sylinterisellä ruiskumoottorilla, jossa on reilusti vääntöä ja tehoa harraste- sekä hyötykäyttöön. Mönkijä voidaan varustaa esimerkiksi lumilevyllä ja vinssillä. Linhaissa on vakiona muun muassa neliveto, aluvanteet ja digitaalinen mittaristo. Rajoitettu erä Linhai 520 EFI -mönkijää myydään hintaan 3995 euroa. Motor Power on täyden palvelun motoliike Tampereella ja Espoossa. Motor Power myy laadukkaita mönkijöitä, 2-pyöräisiä, mopoautoja, traktoreita, aggregaatteja ja varusteita. Lisätietoja tuotteista ja palveluista löytyy osoitteesta www.motorpower.fi
• ALOITA TALVEN TyÖT UUDELLA Valtra-esittelykoneella KySy MyyjäLTäSI TIUKKA SyySTARjOUS. Nämä koneet heti toimitukseen. MALLI TEHO VOIIMANSIIRTO VARUSTEITA A93H A93H A93H N101H N113H3 N113H5 N123H3 N123H5 N143D N143V N163D N163D T163D T171H T191H T191H T213V T213V T213V 103 103 103 121 130 130 143 143 160 160 171 171 185 193 211 211 225 225 225 Hitech Hitech Hitech Hitech Hitech Hitech 5 Hitech Hitech 5 Portaaton PowerShift Portaaton Portaaton Portaaton Hitech Hitech Hitech PowerShift PowerShift PowerShift Ilmastointi, ilmaistuin, etukuormain Ilmastointi, ilmaistuin, etukuormain, lisähydrauliikka 140 l/min Ilmastointi, etukuormain Ilmastointi, ohjaamon jousitus, etukuormaaja sähköohjauksella Etukuormain, ohjaamon jousitus, 50 km/h Etukuormain, jousitettu ohjaamo, 50 km/h Etukuormain, jousitettu ohjaamo, turbiinikytkin, 50 km/h Etukuormain, jousitettu ohjaamo, 50 km/h Etukuormain, jousitettu ohjaamo ja etuakseli, 50 km/h Etukuormain, jousitettu ohjaamo ja etuakseli, 50 km/h Etukuormain, jousitus, takahallintalaitteet, 50 km/h Etukuormain, jousitus, takahallintalaitteet, SVC-ohjaamo, 50 km/h Jousitus, paineilmavarustus, 50 km/h Etukuormain, jousitettu ohjaamo, 50 km/h Etunostolaite, jousitus, 50 km/h Etukuormain, jousitettu ohjaamo, 50 km/h Jousitus, takahallintalaitteet, 50 km/h Etukuormaaja, jousitus, 50 km/h Kääntyvä etunostolaite, jousitus, 50 km/h NOPEAT VIEVäT PARHAAT PääLTä. Toimi siis heti, sillä muuten saattaa jäädä harmittamaan. Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi VAL_esittelykoneet Farmi_210x145_12.indd 1 31.10.2012 16.08 Vilja- ja siemenanalyysit Suomen Viljavasta Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset viljaanalysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusviraston Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Ammattitaitoinen henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun. Leipä- ja rehuvilja-analyysit Kokemäki Koria Puh. 010 3464 540 Puh. 010 3464 550 Loimaa Puh. 010 3464 590 Mustio Naantali Puh. 010 3464 610 Puh. 010 3464 620 Perniö Puh. 010 3464 640 Seinäjoki Puh. 010 3464 690 Ylivieska Puh. 010 3464 720 ? ? ? ? ? ? ? ? Mallasohraanalyysit Viljojen siemen- Nurmikasvien Herneanalyysit analyysit siemenanalyysit ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Kysy analyysipalveluistamme lähimmästä toimipisteestämme. Lisätietoja palveluistamme ja hinnastot löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi ORGANISATION CERTIFIED BY ? ISO 9001
• M3 Itella Oyj Metsätöihin, lumitöihin... Max. TEHO 41 Hv TRAKTORIMÖNKIJÄ TARJOUSHINTAAN 7490,+tk (8980,-+tk) Käsiraha 800,loput 150,-/kk. MADE IN TAIWAN TGB 550 BLADE 100% 4x4 TRAKTORI Runsaat lisävarusteet! Tuulilasi, katto, Boxi, ym. KUU TA TA V U2 T O TGB eli Taiwan Golden Bee Co. Ltd on valmistanut osia jo vuodesta 1978 seuraaville merkeille: Can-Am, Polaris, Rotax, Suzuki, Yamaha. Kotimainen patentoitu Finman Säädettävä Säädettävä FINMAN V-aura 800,-. Leveys 1530mm. FINMAN V-aura 800,Markkinoiden paras aura jolla V-aura an Finm hoituu lumityöt 1/2 nopeammin 800,kuin muilla lumilevyillä! Sillä voi kasata yli 2,5m korkeita kinoksia! Finman Siinä on kulutuskumi alareunassa ja palkkirunko vetokoukkuun asti. Auran kiinnitys ja irrotus käy muutamassa sekunnissa. AURASSA HUOMIOVÄRITYS: MUSTA-KELTAINEN-MUSTA. Säädettävä FINMAN V-aura 800,- Säädettävä FINMAN V-aura 800,Finman Finman Säädettävä FINMAN V-aura 800,Finman Värit: musta ja punainen. Automaattivariaattorilla, hidas/nopeapuoli. Vetokyky yli 900 kg. 100 % 4-veto, lukko edessä. 2/4-veto ja 4/ lukko. Maavara 305 mm, 4 x erillisjousitus. Suuri vinssi, vetoteho 1360 kg. 26" MAXXIS testivoittajarenkaat. 14" mustat alumiinivanteet. 100 % ALV verovähennys 23%. www.rally.fi P. 040 553 2428 MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MEILLÄ TAKUU, HUOLTO JA VARAOSAT PELAA VARMASTI! Yli 150 huoltopistettä koko maassa! NOPEAT TOIMITUKSET KOKO MAAHAN.