PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA CONTRA MONIRESISTENTTI Öljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan • parantaa maan rakennetta • sitoo ravinteita • tukahduttaa rikkakasvit • torjuu ankeroisia • pienentää kasvitautipainetta ”ThermiSolilla on merkinnät kunnossa jo nyt.” Useimpiin rakennustuotteisiin vaaditaan pakollinen CE-merkintä heinäkuusta lähtien. Suomessa asia koskee noin 4000 yritystä. Meillä asia on kunnossa jo nyt. Elementillä P2-paloluokitus UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN KATSO eo: haran esittelyvidom www.garford.c Robocrop Kotimainen, konesaumattu katto- ja seinäelementti on saanut Bs1d0-luokituksen. Erinomainen valinta tuotantorakennuksiin! ThermiSolin lämpöeristetty ratkaisu Nyt P2-paloluokan on nopea ja rakennuksiin! helppo asentaa. Seinät, ala- ja vesikatto ovat kerralla valmiita. Myös räystäät voi toteuttaa kattoelementeistä. Eristämisen ykkösosaajan elementti kestää kosteutta, ei homehdu eikä ime vettä. RIVIVÄLIHARAT IP- JA LUOMUVILJELYYN Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Öljykasvit • Vihannekset • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti ja myynti: Pasi Peltonen, Myllymäki S.G.Nieminen Oy, Jussi puh. 040 582 9955, www.sgnieminen.fi myynti@thermisol.fi, puh. 010 8419 222, www.thermisol.fi FARMI 7/2013 5
Vilkas puukauppa jatkunee syksyllä Sivut 38–41 a Farmi on luettaviss myös osoitteessa: www.lehtiluukku.fi 6 FARMI 7/2013 Leadertuella potkua yrittäjyyteen Sivut 50–51 Maalaisfestari kasvaa kasvamistaan Sivut 56–57
KUVA: FARMI SISÄLLYS Nro 7 •Elokuu 2013 MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ 10 Tuulivoimaa maatilalla 50 Yrittäjyyttä maaseudulle KUVA: MIMMI VIRTANEN ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 HYÖTYELÄIMET AINEISTOT materiaalit@countrymedia.fi METSÄ TAITTO Eveliina Pakarinen 0400 265 422 RAKENTAMINEN LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi 30 Luomukauppa Tila Kaupungissa 38 Syksyn puukauppa 24 CE-merkintä puhuttaa 28 Maanrakennusalan kuulumiset KOTI JA HYVINVOINTI 56 Rokki soi maalaisfestareilla 58 Toimiva ilmastointijärjestelmä PALSTAT 16 20 23 35 42 46 52 52 54 61 65 Maatalous ja ympäristö Farmi testaa Rakentaminen Hyötyeläimet Metsä Koneet Koulutus Opiskelija esittäytyy Hevoset Koti ja hyvinvointi Sarjakuva ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 Hannele Perämäki 0400 885 635 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Upc-Print 2013 TILAUSHINTA 30 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 35 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. PUHEENVUOROT 8 9 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro, hallitusneuvos Anja Liukko Työ- ja elinkeinoministeriö Farmi 8/2013 ilmestyy viikolla 39. www.countrymedia.fi JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi KANNESSA: UUDENKAUPUNGIN MYLLYMÄELLÄ PYÖRII VANHOJA TUULIMYLLYJÄ. KUVA: JUSSI UUSITALO FARMI NYT MYÖS FACEBOOKISSA: www.facebook.com/Farmilehti FARMI 7/2013 6/2013 7
PÄÄKIRJOITUS ELOKUU 2013 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun Näe maaseutu uusin silmin. Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 8 FARMI 8/2012 7/2013 PERUSOPETUKSEN ENSIMMÄISEN LUOKAN aloitti tänä syksynä 60 000 lasta. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa yhteensä yli 60 esioppilasta ja 100 oppilasta enemmän kuin vuonna 2012. Tämä taasen näkyy positiivisella tavalla koulujen lakkauttamistahdin hiljenemisenä ainakin PohjoisSuomessa. Etelä-Suomessa pääsivät viljelijät käynnistämään ohran puinnin kuivassa puintisäässä jo heinäkuussa pitkästä aikaa. Tavaraa on päästy ajamaan suoraan varastosiiloon ilman kuivuria, mikä taasen on tuonut edes pientä säästöä alkukesän sateen tuomista harmeista. Onhan se kuitenkin taloudellista hyötyä edes pikkaisen, kun ei ole tarvinnut öljyä polttaa. Toki tämä ei kata koko Suomen tilaa, mutta edes joskus jossain yrittäjä saa rankalle ammatilleen pientä mielihyvää. Näillä pienillä positiivisuuden merkeillä olemme mekin aloittaneet Farmin syksyn. Pienen hengähdystauon jälkeen uusia tuulia puhaltaa. Aloitamme syksyn ensimmäisessä numerossa sarjan, jossa Farmin naiset testaavat itselleen vieraita asioita. Pääsette mukanamme seuraamaan, miten me naiset rohkeasti ja avoimena kokeilemme meitä askarruttavia asioita tai tehtäviä. Mimmi aloittaa sarjan peltomopon kokeilulla – uskallan jopa väittää, että kokenein ottein. Otamme jatkossa myös opiskelemaan haluavat huomioon Opiskelija esittäytyy -palstallamme, jossa eri alan opiskelijat kertovat koulutusalastaan. Tässä lehdessä esittäytyy meijeristiopiskelija sivulla 52. Sarjakuvapiirtäjä Juho Sihvonen taasen huolehtii pienestä kevennyksestä, kun Farmissa alkaa Tällä kylällä -sarjakuva. Sarjakuva löytyy lehden loppupuolelta. Miehille - toki myös naisille - meille on tulossa seuraavasta numerosta alkaen autopalsta, jonka tarkoituksena on esitellä uutuusautoja ehkä hieman maanläheisemmin. Palsta on jo nyt herättänyt miehissä positiivista mielenkiintoa. Jos ette vielä ole huomanneet meitä Facebookissa niin käykää ehdottomasti kurkkaamassa sivulla www.facebook. com/Farmilehti, ja antamassa kommenttia esimerkiksi tapahtumista, joissa olemme olleet tai tulemme olemaan mukana. Ja tietenkin me tykkäämme että meistä tykätään! RAIKASTA JA IHANAA SYKSYN ALKUA, KATJA
ILMASTONMUUTOS ON GLOBAALEISTA ympäristöuhista keskeisimpiä. Kasvihuoneilmiön voimistuminen aiheuttaa muutoksia ilmastossa, jolloin esimerkiksi tulvat, myrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin voidaan vastata vähentämällä päästöjä ja varautumalla muutokseen. Hiilineutraali yhteiskunta on Suomen pitkän aikavälin tavoite. Tähän pyritään vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, parantamalla energiatehokkuutta ja tehostamalla uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Kasvihuonekaasupäästöistä merkittävä osa on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, jonka tuotanto ei aiheuta päästöjä. Se myös parantaa energiaomavaraisuutta, tuo investointeja ja lisää kunnan kiinteistöverotuloja. Vuonna 2012 tuulivoimalla tuotettiin 0,6 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä ja tuulivoimaloiden yhteenlaskettu vuosituotanto oli noin 0,5 terawattituntia. Tavoitteena on lisätä tuulivoimakapasiteettia merkittävästi nykyisestä. Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tähän liittyen tuulivoimalle on asetettu 6 terawattitunnin tuotantotavoite vuonna 2020. Tänä keväänä energia- ja ilmastostrategian päivityksessä tuulivoiman tuotantotavoitteeksi määriteltiin 9 terawattituntia vuonna 2025. Suomessa on tuulivoimaloille soveltuvia alueita erityisesti rannikolla, merialueilla ja Lapin tuntureilla. Vireillä on runsaasti tuulivoimahankkeita, mutta muun muassa ympäristöllisistä, alueiden käyttöön liittyvistä ja teknistaloudellisista syistä näistä toteutuu vain osa. Asetettujen tuotantotavoitteiden odotetaan kuitenkin täyttyvän. Maiseman muuttuminen on tuulivoimalan suurin ympäristövaikutus. Erityisesti suuret tuulivoimayksiköt erottuvat, jos lähistöllä ei ole muita saman kokoluokan rakennuksia. Tuulivoimala aiheuttaa myös jonkin verran melua, minkä vuoksi se tulee rakentaa riittävän etäälle lähimmistä asuinrakennuksista. Muita ympäristövaikutuksia ovat lähinnä linnustovaikutukset. Paikallinen hyväksyttävyys on osoittautunut keskeiseksi haas- teeksi tuulivoimahankkeen toteutumisen kannalta. Tuulivoiman yleinen hyväksyttävyys on korkealla tasolla, mutta paikallisesti hankkeita vastustetaan usein niiden maisema-, melu- ja muiden vaikutusten perustella. Tuulivoimalan rakentaminen lähelle toisen kiinteistön rajaa voi merkitä toisen kiinteistön käyttömahdollisuuksien vähenemistä. Mahdollisuus vaikuttaa hankkeeseen ja hyötyä siitä lisää usein paikallista hyväksyttävyyttä. Myönteiselle osallistumiselle on myös tarpeen tarjota toimintatapoja. Pientuulivoimala lisää energiaomavaraisuutta, pienentää sähkölaskua ja edistää energiantuotannon hajauttamista. Esimerkiksi maatilan tai vapaa-ajan asunnon yhteyteen tuuliselle paikalle sijoitettu pientuulivoimala on energiataloudellisesti ja ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ HALLITUSNEUVOS ANJA LIUKKO IlmoIta FarmIssa! CountryMedia auttaa sinua toteuttamaan messu- ja yrityslehdet, katalogit sekä esitteet vuosien kokemuksella. Farmi juhlii syksyllä kolmekymppisiä ja sen kunniaksi ilmoitukset loppuvuoden lehtiin -30 %. Tämäkin Farmi on CountryMedian osaavien ammattilaisten aikaansaannosta. tartu rohkeasti luuriin ja pirauta: Katja Sormunen, toimitusjohtaja, 0400 590 324 FARMI 7/2013 9
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: KAISA MÄRSYLÄ Tuulivoima yleistyy kovaa vauhtia. Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) mukaan vuoden 2012 lopussa Suomessa oli 163 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho oli 288 megawattia. Sähköntuotantoon keskittyneiden suurempien voimaloiden lisäksi myös kotitalouksien omat pientuulivoimalat yleistyvät. S ähkön ja öljyn kallistuessa etenkin monet maatilat pohtivat vaihtoehtoisia ratkaisuja energiantuotantoon. Kalajoen Himangalla PohjoisPohjanmaalla Uunilan maatilalla eletään ajan hermolla, sillä tilan pihapiirissä on jo parin vuoden ajan pyörinyt oma pientuulivoimala. Isäntäpari Pekka ja Päivi Märsylä pyörittävät tilaa, jonka päätuotantosuunnat 10 FARMI 7/2013 ovat emolehmien kasvatus ja maatilamatkailu. – Siirryimme lypsykarjatilasta emolehmien kasvatukseen, sillä emme halunneet investoida maidontuotantoon. Emolehmätuotannon lisäksi tilallamme viljellään mustaherukkaa, tyrniä ja vadelmaa. Marjojen lisäksi on myös hieman ohraa ja vehnää. Koko tila on luomussa, Pekka Märsylä kertoo. Uunilan vanha päärakennus on kunnostettu yöpy- mis- ja juhlatilaksi, ja vanha lypsynavetta on muutettu lemmikkieläintalliksi. Nyt navetassa on muun muassa lampaita, hevosia, kaniineja sekä laama, jotka asustavat tilalla ympäri vuoden. Matkailun pyörittämisestä vastaa pääosin emäntä Päivi Märsylä ja isäntä keskittyy maatalouspuoleen. Suurin aika meneekin emolehmien kanssa, sillä myös karjan rehut kasvatetaan omalla tilalla. jatkuu ?
Pekka ja Päivi Märsylä ovat tyytyväisiä tilansa pientuulivoimalaan. FARMI 7/2013 11
Tuulivoimasta puhuttaessa törmää usein seuraaviin termeihin. Jos olet hieman hukassa seuraavien sanojen kanssa, tästä voit tarkistaa mitä niillä nyt tarkoitettiinkaan.. PIENTUULIVOIMALA= Tuulivoimala, joka on teholtaan vähäisempi kuin teolliseen tuotantoon käytetyt turbiinit. Pientuulivoimaloita ovat määritelmän mukaan nimellisteholtaan alle 50 kW voimalat. Pientuulivoimaloiden maston korkeudet ovat tyypillisesti 5–30 metriä. Pientuulivoimaloita käytetään muun muassa maataloudessa, laitoksissa, kotitalouksissa, vapaa-ajan asunnoissa ja purjeveneissä. Pientuulivoimaa voidaan käyttää kohteissa, jotka eivät ole sähköverkon piirissä, mutta yhä useammin niitä asennetaan sähkönjakelun piirissä oleviin taloihin. SYÖTTÖTARIFFI ELI TAKUUHINTA= Syöttötariffijärjestelmään hyväksytyille tuulivoimaloille, biokaasuvoimaloille ja puupolttoainevoimaloille maksetaan tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan erotuksen mukaista tukea. Tavoitehinta tuotannolle on 83,5 €/ MWh. Tuulivoimarakentamisen nopean liikkeellelähdön takaamiseksi uusille tuulivoimaloille maksetaan korotettua tavoitehintaa (105,3 €/ MWh) maksimissaan kolmen vuoden ajan vuoden 2015 loppuun asti. Voimalaitos voi saada tukea 12 vuoden ajan. Syöttötariffia maksetaan kolmen kuukauden tariffijakson aikana tukeen oikeuttavasta sähkön tuotannosta. Energiamarkkinavirasto tekee päätöksen maksettavan syöttötariffin suuruudesta, ja Energiamarkkinavirasto myös maksaa syöttötariffin sähkön tuottajalle. Syöttötariffijärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön 2011, ja siitä säädetään uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010). YLIJÄÄMÄSÄHKÖ= Sähkö, joka pientuottajalla jää omasta tarpeesta yli verkkoon myytäväksi. Esimerkiksi kun tuulivoimala tuottaa tuulisina päivinä sähköä yli kulutuksen, ja useimmissa tapauksissa ylimääräinen energia palautuu verkkoon. NETTOLASKUTUS= Sähkön tai muun sähkökaupan palvelun toteutustapa, jossa käyttäjä ostaa sähköä verkosta ja myy sitä ylijäämän syntyessä markkinoille. Sähkön nettolaskutusta koskevalla sääntelyllä pyritään varmistamaan pientuottajien mahdollisuus saada ylijäämäsähkönsä myytyä sähkömarkkinoille. Nettolaskutus koskee vain niitä käyttäjiä, jotka sekä ostavat sähköä verkosta että myyvät sähköä sähkömarkkinoille. Ylijäämäsähkön nettolaskutuksella ei kuitenkaan ole erityisen suurta taloudellista arvoa pientuottajille. Tavallisesti ylijäämäsähkö siirtyy sähköyhtiöiden verkkoon ilmaiseksi, mutta muutamat sähköyhtiöt maksavat verkkoon siirtyvästä sähköstä korvausta. Tilan uusin asukas, Serra de airesinpaimenkoirapentu Sulo. Takana tilan vanha päärakennus, joka on matkailukäytössä. Lähteet: www.tem.fi, www.motiva.fi, www.sty.fi 12 FARMI 7/2013 Tilalla vaalitaan vanhaa rakennusperinnettä.
Uunilan tila on ollut luomutila jo viisitoista vuotta, ja Märsylä sanoo luomun soveltuvan erittäin hyvin emolehmätuotantoon. Pientuulivoimalakin hankittiin ensisijaisesti tukemaan matkailutilan luomu-imagoa. – Oman uusiutuvan energian käyttö kuuluu luomutilalle. Sillä saadaan energiahyödyn lisäksi näkyvyyttä tilalle. Omalla tuulivoimalla sähkölasku pienemmäksi Uunilan keväällä 2011 käyttöönotetun pientuulivoimalan nimellisteho on noin 5,5 kilowattia. Vuodessa voimala tuottaa sähköä suurin piirtein 8000 kilowattitun- nin verran. Märsylöillä on tuvassa etäluettava mittari, josta voi seurata tuulivoimalan tuottoa. Tavallisesti voimalan tuotto on neljän kilowatin luokkaa, mutta joskus tuotto voi olla seitsemänkin kilowattia, tuulennopeudesta riippuen. Ajatus tuulivoimalan hankkimisesta syntyi Uunilassa jo kuutisen vuotta sitten, kun tuulivoimakeskustelua heräteltiin valtakunnallisesti. Pihassa on ollut ennen vanhaan tuulimylly, jolla on jauhettu jauhoja, ja saunan askelmana on edelleen vanhamyllynkivi. – Mietimme, että miksei olisi mahdollista laittaa omaa myllyä pystyyn. Paikka on kuitenkin melko tuulinen, kun ollaan melkein meren rannalla. Hankinta on osoittautunut oikein hyväksi, vuositasolla tilan sähkölasku on pienentynyt selvästi, Märsylä sanoo. Tuulivoimalan hankintaa vauhditti, kun Märsylät saivat Leader-tukea maaseudun kehittämisohjelmasta. Tuki kattoi noin 20 prosenttia koneiden ja laitteiden hinnasta. Uunilan tuulivoimala lähtee pyörimään, kun tuulennopeus on viisi metriä sekunnissa. Voimala on liitetty paikallisen sähköyhtiön Korpelan Voiman sähköverkkoon, josta se ottaa tarvittavan herätevirran lähteäkseen pyörimään. Mylly ei kata tilan koko sähköntarvetta, joten kun tilan sähkönkulutus on tuulivoimalan tuottoa suurempaa, otetaan tarvittava energia sähköverkosta. Vastaavasti, kun voimala tuottaa sähköä yli tarvitun määrän, se purkaa ylimääräisen energian verkkoon. Märsylä kertoo, että pientuulivoimala on varta vasten mitoitettu niin, ettei ylituotantoa syntyisi. – Emme lähteneet kasvattamaan voimalan kokoa tieten tahtoen, sillä tarkoituksena ei ollut tuottaa sähköä kuin omaan tarpeeseen. Tavoite oli, että kaikki saataijatkuu ? FARMI 7/2013 13
siin käyttöön. Pääosin kaikki energia käytetään tilalla, joten ylijäämäsähkön kohdalla puhutaan aika vähäisestä määrästä. Emme ole mitanneet, miten paljon sähköä palautuu verkkoon, mutta olisihan se hauska tietää. Mitoituksessa Märsylää auttoi vaasalainen tuulivoimaan ja aurinkoenergi14 FARMI 7/2013 aan erikoistunut Roaming Oy, jonka kautta voimala hankittiin. Itse tuulivoimala on ruotsalaisvalmisteinen, ja voimalan 18-metrinen masto on Ylivieskasta. Masto on varsinainen lähituote, ja voimalakin siinä mittakaavassa, että myös kiinalainen vaihtoehto olisi ollut tarjolla. Märsylän mukaan luvat pientuulivoimalalle oli helppo saada. Kalajoen kunnan alueella vasta 20-metrinen masto vaatii rakennusluvan, ja Uunilan kahdeksantoista metriä korkean tuulivoimalan pystyttämiseen riitti toimenpidelupa. – Pientuulivoimala on tosiaan helppo saada pystyyn, eri asia on isojen voimaloiden kanssa, joihin vaaditaan selvitykset melusta, muuttolinnuista ja muusta. Tietysti riippuu kunnasta ja kaavasta, millainen lupa tarvitaan. Voimala on investointi siinä missä koneetkin Uunilan pientuulivoimala on maatilavakuutuksen pii-
eroa, kuin leikkikalun hinta. Pitää paikkansa, onhan sitä hieno seurata, Märsylä naurahtaa. Pohjanmaalla tuulivoimabuumi Märsylä uskoo, että tulevaisuudessa maatilojen rooli sähkötuotannossa kasvaa. Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla on tuulivoimahankkeita melkoinen määrä. Suunnitteilla on kokonaisia tuulipuistoja ja muutamalle maatilalle on nousemassa yli megawatin myllyjä, joiden napakorkeudet ovat jo 120 metrissä. Myös pientuulivoimaloita on tulossa, ja Pohjanmaalla onkin nyt meneillään varsinainen tuulivoimabuumi. Tuulivoima on yleisesti tervetullutta, mutta myös hankkeiden vastustajia löytyy. – On mukavaa kun saadaan tuuli talteen, se kun ei kulu. Ajatus on hieno varmasti kaikkien mielestä, mutta silti ihmiset ovat kovin tarkkoja melusta ja muusta. Sähköä pitäisi tulla, mutta mikään ei saisi kolista, helistä tai ainakaan haista. Märsylän mukaan myllystä oppii koko ajan jotain uutta, sillä paljon tulee keskusteltua vierailijoiden kanssa, joista monet tietävät tekniikasta paljon. Pientuulivoimala sopii luomutilalle oivallisesti, ja Uunilan tilalla pyritään muutenkin säästämään sähköä ja olemaan luonnonmukaisia. Kun sähkö saadaan tuulesta, lämpö tulee omasta hakelämpökeskuksesta. Ajatus ympäristöystävällisyydestä halutaan välittää tilalla vieraileville matkailijoillekin, ja tuulivoimalasta on tullut oikeastaan vain positiivista palautetta. – On usein tullut sanottua, että meillä Uunilassa ollaan hyvällä tuulella, Märsylä naurahtaa.• TÄMÄN VUODEN ensimmäiseltä neljännekseltä syöttötariffijärjestelmän mukaisia uusiutuvan energian sähkön tuotannon tukia maksettiin yli 15 miljoonaa euroa, kun niitä viime vuoden viimeiseltä vuosineljännekseltä maksettiin yli 17 miljoonaa euroa. Ero johtuu siitä, että metsähakelaitosten tuotantomäärät jäivät loppuvuotta pienemmiksi ja siitä, että tämän vuoden alusta lukien turpeen verotuksen kiristyminen on pienentänyt metsähakkeen tukea. Sen sijaan tuulivoimaloille maksettu tuki oli ennätyksellinen. Vuoden 2013 ensimmäiseltä neljännekseltä syöttötariffijärjestelmän mukaisia tukia maksettiin yli 15 miljoonaa euroa, josta yli yhdeksän miljoonaa metsähakkeella tuotetulle sähkölle ja kuusi miljoonaa tuulivoimalla tuotetulle sähkölle. Tuulivoimalle maksettu tuki on kasvanut jo neljä vuosineljännestä peräkkäin ja oli jälleen ennätyksellinen. Ensimmäisen kerran tukea maksettiin myös biokaasulla tuotetulle sähkölle, ja tämä tukisumma oli 52 000 euroa. Ensimmäisen vuosineljänneksen tuet perustuivat 803 gigawattitunnin sähköntuotantoon, josta metsähakkeen osuus oli 88 prosenttia ja tuulivoiman 12 prosenttia. Syöttötariffijärjestelmä otettiin käyttöön maaliskuussa 2011 ja tähän mennessä siihen on hyväksytty 68 voimalaitosta. Niistä 48 on metsähakevoimaloita, 17 tuulivoimaloita ja yksi biokaasuvoimala. Tukea niille on tähän mennessä maksettu lähes 75 miljoonaa euroa, josta 59 miljoonaa metsähakkeella tuotetulle sähkölle ja 16 miljoonaa tuulivoimalla tuotetulle sähkölle. Lähde: STT KAISA MÄRSYLÄ rissä. Ukkosen varalta voimala on maadoitettu hyvin, eikä myrskytuulella mylly edes pyöri. Tuulen yltyessä liian kovaksi, mylly kääntää itse itsensä automaattisesta pois tuulesta, ja jos tuulee yli 14 m/s, mylly lakkaa pyörimästä kokonaan. Turvallisuussyistä myllyn pysähtymisen jälkeen se on tuulen laannuttua kuitattava manuaalisesti, ennen kuin se lähtee taas pyörimään. – Ukkonen on kyllä vähän pelottavakin. Edelliskesänä salama iski pihakuuseen ja navettaan aiheuttaen pieniä tuhoja, mutta mylly säätyi. Ukkosella on kuitenkin parempi ottaa myllystä virrat pois, kun odottaa ja katsoa miten käy! Märsylä vertaa voimalan hankintaa tavalliseen maatalouden laite- ja konehankintaa, ja sanoo sen maksaneen ”noin auton verran”. Huoltotarvekin on vähäinen, mylly kun on suhteellisen huoltovapaa. Laskelmien mukaan pientuulivoimalan pitäisi maksaa sähköntuotannollaan itsensä takaisin kymmenessä vuodessa. Kustannukset eivät kuitenkaan ole Uunilassa pääosassa. – Myllyn hinnalla olisin jo ostanut vaikka kuinka paljon verkkosähköä. Tarkoituksena oli pystyttää mylly maatilamatkailua ajatellen, sähköntuotanto ei suinkaan ollut pääasia. Pientuulivoimaloita ei ole toistaiseksi liian tiheästi, joten meidän myllymme on saanut juuri sellaista huomiota, kuin sillä tavoiteltiinkin. Märsylä vakuuttaa, että kyllä ilman tuulivoimalaakin pärjäisi, mutta sanoo sen olevan mukava hankinta. – Kaveri on joskus sanonut, että lapsella ja aikuisella kun ei ole juuri muuta FARMI 7/2013 15
Hyötyä tuulesta! Monissa maissa maanviljelijät sekä maan- ja metsänomistajat ovat hyödyntäneet mahdollisuuden ottaa tuulienergia käyttöön joko omien tilojensa sähköntarpeeseen tai lisätulojen kartuttamiseksi. Uusiutuvien energiamuotojen uusi syöttötariffi tekee tuulienergiasta houkuttelevan vaihtoehdon myös suomalaisille maanviljelijöille ja maanomistajille. Oma tuuliturbiini on investointi omaan tulevaisuuteesi. Voit lisätä tulojasi ja olla osaltasi mukana Suomen kestävämmässä ja ympäristöystävällisemmässä energiantuotannossa. ENERCON on ollut tuuliturbiinien huippuvalmistaja jo lähes 30 vuotta. Koko tämän ajan ENERCON on ollut kaikkialla Euroopassa maanviljelijöiden sekä maan- ja metsänomistajien luotettava kumppani. Laaja valikoimamme vaihteettomia, suoravetoisia tuuliturbiineja yhdistettynä kokonaisvaltaiseen huoltopakettiin (ENERCON PartnerKonzept) varmistaa luotettavan energiantuotannon myös kylmissä ilmasto-oloissa. Jos olette kiinnostuneita ENERCONin ainutlaatuisesta teknologiasta ja palveluista, ottakaa yhteyttä Suomen myyntitiimiimme. Autamme mielellämme! www.enercon.de ENERCON Services Finland Oy • Sales.Finland@enercon.de • puh.: +358 9 759 9120 VILJELIJÄ VAIHDA VILJASI rAHAKSI! Meille voit myydä kaikenkokoiset vilja- ja öljykasvieräsi Aurinkosähköä! "Playgreen toimitti navettaamme aurinkosähköjärjestelmän asennettuna, olemme tyytyväisiä!" Jukka Manninen, Pieksämäki Maatiloille ja omakotitaloihin Verkkoonkytketyt aurinkosähköjärjestelmät ovat teistöön. Ostat sähköä valtakunnan verkosta vain Ylärivi: Kenneth Ahlqvist Johan Andberg Matti Koskela Juha Mikola Matti Hämäläinen Bror Staffas Alarivi: Matti Hallikainen Anne Perätalo Seija Uuskoski Hanna Ikävalko Andrea Landers Kristiina Åkerlund HYÖDYNNÄ SUJUVA KOKONAISPALVELUMME ENNAKKONÄYTTEESTÄ TILITYKSEEN Ota yhteys: Espoo Johan Andberg Hanna Ikävalko Andrea Landers Seija Uuskoski Matti Hallikainen Kumppanit Sinä ja Avena 010 010 010 010 010 402 402 402 402 402 2520 2523 2521 2525 2526 Kouvola Kenneth Ahlqvist 010 402 2532 Anne Perätalo 010 402 2524 16 Pori Matti Koskela 010 402 2528 Kristiina Åkerlund 010 402 2536 ainoastaan Naps Systems:in Euroopassa valmisprismalasi takaa hyvän tuoton aamusta iltaan Esimerkkipaketit avaimet käteen asennettuna alkaen: - 10 kW aurinkosähköjärjestelmä jossa 40 Naps Saana aurinkopaneelia 20 900 € (sis. alv) - 6 kW aurinkosähköjärjestelmä jossa 24 Naps Saana aurinkopaneelia 13 950 € Kysy lisää ja pyydä tarjous! Salo Matti Hämäläinen 010 402 2535 Juha Mikola 010 402 2534 Vaasa Bror Staffas FARMI 7/2013 010 402 2529 www.avenakauppa.fi 050 381 895 52 | info@playgreen.? | www.playgreen.?
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ Luonnonmukaisesti tuotetun viljan laatua seurataan erikseen jo toista vuotta. Luomuviljan laadusta ei ole aiemmin koottu yhtä kattavasti tietoa. Evira toivoo, että viljelijät lähettäisivät näytteitä mahdollisimman pian sadonkorjuun käynnistyttyä, jolloin tiedontarve viljan laadusta on suurin. Näytepyynnön saaneet viljelijät on valittu Tiken maatilarekisteristä tilastollisin menetelmin niin, että koko maa on kattavasti edustettuna. Jokainen viljelijä saa näytteitään koskevat tutkimustulokset käyttöönsä. Viljasta tutkitaan kullekin viljalajille tärkeimpiä tekniseen käyttölaatuun vaikuttavia tekijöitä, kuten hehtolitrapaino, kosteus, valkuainen, tärkkelys, sakoluku, kostea sitko, Zelenyluku, rikkapitoisuus ja jyväkoko. Lisäksi valituista näytteistä määritetään hometoksiinipitoisuus. Lisätietoja: www.evira.fi Soita p. 0400-265 637 ja kerromme lisää! LEIPÄTIEDOTUS ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRA on lähettänyt heinäkuun lopulla näytepyynnöt kahdelle tuhannelle viljelijälle viljasadon laatuseurantaa varten. Näytteiden ja taustatietojen perusteella seurataan vuoden 2013 viljasadon käyttölaatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Evira tutkii tavanomaisesti tuotetun viljan lisäksi myös luomuviljan laatua. Viljelijöiden lähettämiä näytteitä ja niiden taustatietoja hyödynnetään monipuolisesti. Syyskuun alusta lähtien Eviran internetsivuille päivitetään kaksi kertaa viikossa tulokset viljan käyttölaadusta. Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) toteuttamassa turvallisuusseurannassa näytteistä tutkitaan hometoksiinien ja raskasmetallien pitoisuuksia ja kasvinsuojeluainejäämiä. Laatutiedot yhdistetään maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) satotilastoon.
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ LEIPÄTIEDOTUS MAATILAT MYIVÄT satovuoden 2012/2013 aikana markkinoille vehnää, ruista, ohraa ja kauraa yhteensä lähes 2 miljardia kiloa. Määrä vastaa 54 prosenttia viime kesän viljasadosta. Teollisuus käytti kuluneen satovuoden aikana kotimaista ja ulkomaista viljaa yhteensä 1,3 miljardia kiloa, josta rehuteollisuus käytti lähes puolet. Rypsiä ja rapsia tuli kauppaan yhteensä noin 55 miljoonaa kiloa. Tiedot käyvät ilmi Tiken tuoreesta tilastosta. Visa Hongisto – maanviljelijä, pikajuoksija 18 FARMI 7/2013 Viljan tie maatiloilta markkinoille Noin puolet Suomen pelloilla kasvavasta viljasta myydään maatiloilta viljan välittäjille tai suoraan teollisuuteen. Vehnää ostettiin maatiloilta 670 miljoonaa kiloa eli saman verran kuin edellisenä satovuonna. Leipävehnän ja rehuvehnän suhde on kuitenkin muuttunut. Ostohetkellä leipävehnäksi arvioidun vehnän osuus vehnän koko ostomäärästä oli kuluneena satovuonna alle puolet, kun se vuotta aikaisemmin oli yli puolet. Vehnän ostomäärä vastaa 76 prosenttia viime kesän vehnäsadosta. Ohraa ostettiin maatiloilta lähes 660 miljoonaa kiloa. Määrä on noin 50 miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä sa-
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ tovuonna, mutta vähemmän kuin kuutena aikaisempana satovuonna. Määrä vastaa 42 prosenttia viime kesän ohrasadosta. Pääosa siitä oli rehuohraa. Kauran kauppaantulomäärä oli kuluneena satovuonna 570 miljoonaa kiloa. Määrä on 50 miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä satovuonna. Määrä vastaa puolta viime kesän kaurasadosta. Ruista ostettiin maatiloilta kuluneena satovuonna 57 miljoonaa kiloa eli 6 miljoonaa vähemmän kuin edellisenä satovuonna. Määrä vastaa 89 prosenttia viime kesän ruissadosta. Lisätietoja www.maataloustilastot.fi. PROAGRIA LUOVUTTI heinäkuussa Seinäjoen Farmarissa kaikkiaan 29 sukutilatunnusta, joista osa kokonaan uusia ja osa vanhojen kunniakirjojen päivityksiä. Tunnukset jaettiin juhlavasti ProAgria Etelä-Pohjanmaan 150-vuotisjuhlan yhteydessä. Sukutilatunnukset, kunniakirjan ja viirin, voi saada toimiva maa- tai metsätaloustila, joka on ollut saman suvun hallussa vähintään 200 vuotta. Idean sukutilatunnuksista toi 1930-luvun lamavuosina Suomeen Maatalousseurojen keskusliitto. Tuolloin moni tila joutui pakkohuutokaupattavaksi, ja tarvittiin mielialan nostatusta. Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen sukutilakunniakirja myönnettiin vuonna 1933 ylistarolaiselle Juho Lemposelle. Viisi vuotta myöhemmin Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran 75-vuotisjuhlanäyttelyssä myönnettiin jo lähes 300 sukutilakunniakirjaa. Sukutilatunnusta voi hakea milloin vain, mutta juhlavinta uusien tunnusten ja kunniakirjojen jako on maatalousnäyttelyiden yhteydessä. Kunniakirjan lisäksi tilan haltija voi tilata katolleen sukutilaviirin sekä sisaruksilleen Sukupolvien ketju -taulun tai pienoissukutilaviirin. Lisätietoja sukutilatunnuksen saaneista tiloista: www.proagria.fi mBe Rehuteollisuus suurin viljankäyttäjä Kotimaisen teollisuuden kuluneen satovuoden aikana käyttämä viljan määrä oli yhteensä 1,3 miljardia kiloa. Viljasta 47 prosenttia käytettiin rehuteollisuudessa, 32 prosenttia elintarviketeollisuudessa ja loput 21 prosenttia muussa teollisessa tuotannossa. Teollisuus käytti eniten ohraa, yhteensä 530 miljoonaa kiloa, mistä suurin osa kului rehuksi. Ohran elintarvikekäyttö on vähäistä, mutta se on kaksinkertaistunut edelliseen satovuoteen verrattuna. Vehnää käytettiin teollisuudessa yhteensä 470 miljoonaa kiloa, mistä runsas puolet meni elintarvikekäyttöön. Kauran käyttö on vähäisempää kuin muiden viljojen, mutta kauran rehukäyttö on lisääntynyt yhden kolmanneksen verrattuna edelliseen satovuoteen. Ruista käytettiin elintarvikkeeksi yhteensä 93 miljoonaa kiloa. Määrä on puolitoistakertainen verrattuna viime kesän satoon. Teollisuuden ja kaupan varastoissa oli kesäkuun lopussa lähes 490 miljoonaa kiloa viljaa ja runsas 9 miljoonaa kiloa rypsiä ja rapsia yhteensä. Viljan yhteismäärä on noin 90 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuosi sitten. Rukiin, ohran ja kauran varastot kasvoivat, mutta vehnän varastot pienentyivät. Viljavarastoista 36 prosenttia oli ohraa, 32 prosenttia kauraa, 23 prosenttia vehnää ja 9 prosenttia ruista. Rypsin/ rapsin varastot olivat lähes 6 miljoonaa kiloa edellisvuotta enemmän. kotimaista ruista vauhdilla peltoon! rukiinviljelijä ja pikajuoksija visa hongisto on todistanut, että pitkäjänteisellä työllä ja uskomalla asiaansa saavuttaa menestystä. myös Fazer leipomot on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: vuodesta 2016 alkaen kaikki oululaisen ruisleivät leivotaan sataprosenttisesti kotimaisesta rukiista. nykyaikaisilla viljelymenetelmillä, uusilla lajikkeilla ja pitkäjänteisellä työllä ruis on kilpailukykyinen vaihtoehto. Fazer mylly tekee rukiin viljelysopimuksia sekä termiinihintaisina että viikkohintoihin sidottuna. Ota yhteyttä: marja haapaniemi, Fazer mylly, p. 020 555 3646 Tutustu sopimusmalliimme: www.fazermylly.fi FARMI 7/2013 19
Tällä palstalla naiset testaavat itselleen uusia kiinnostavia ilmiöitä maaseudulla. = Jippijaijee! = Joopa joo.. = Jo riitti! TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: AHTI SORMUNEN Päivät toimistolla istuva Farmin toimitussihteeri lähti iltapäiväksi kokemaan maaseutua – muutenkin kuin internetin ja puhelimen välityksellä. Suuntana oli Ulvilan pellot, jossa odotti hukkakauramopolla päristely. ATI-TERÄS OY:N VALMISTAMA kolmipyöräinen peltomopo on tarkoitettu peltojen tarkistukseen ja hukkakauran perkaamiseen. Kyseinen mopedi on keksitty jo vuosia sitten, mutta tilakokojen kasvaessa sen suosio on nousussa. Mopon testauksessa minua avustavat ja neuvovat kaasmarkkulaiset Lauri ja Erkki Koskela, joiden kotitilalle kyseinen hukkakauramopo hankittiin viime keväänä. Veljeksillä on peltomopoilu hallussa, sillä molemmat tekevät Suomen Viljava Oy:lla peltotarkastuksia, ja ovat nyt muutamia viikkoja koeajaneet mopoa tarkastusreissuillaan. Sujuvasti pojat mopon ainakin peräkärryltä pois peruuttavat. Onneksi, sillä 20 FARMI 7/2013 luulin jo itse joutuvani hoitamaan homman. Lauri sanoo mopon helpottavan työskentelyä, lisäävän työtehoa ja etenkin motivaatiota peltojen kiertelyyn. Tämän minä uskon kyllä. Muistelen lapsuuden kesiä, jolloin vanha apulantasäkki mukana kierrettiin peltoja loputtomassa kuumuudessa hiostavat saappaat jalassa. Tämä on kaukana siitä ja tavallaan taas ei ole. Samaa vanhaa vihollista tässä jahdataan: hukkakauraa. Sitten se tekninen puoli. Mopossa on viisi vaihdetta plus pakki, ja ajouraväli on säädettävissä. Käytännönajonopeus mopolla on noin 3,5-7 kilometriä tunnissa, tietysti kasvustosta ja maastosta riippuen. Polttoainet- ta se syö noin 10–12 litraa sadalla hehtaarilla, riippuen pelto-olosuhteista ja ajouravälistä. Naisena tietenkin pidän myös arvossa sitä, että mopo on väriltään iloisen keltainen. Mopo käynnistetään kuin mikä tahansa ruohonleikkuri tai raivaussaha, ja se lähteekin käyntiin ensinykäisyllä. Ja eikun satulaan! Mopo näyttää rimpulalta, mutta on yllättävän vakaa ajettava. Ajomukavuutta parantavat jousitukset renkaissa ja penkissä. Hitaasti ajattaessa kyyti on mukavaa, mutta vauhdin kiihtyessä alkaa pelottaa. Vehkeellä pääsee maksimissaan viittätoista kilsaa tunnissa, muttei sillä hullukaan niin lujaa aja – ainakaan tarkastuskiepillä. Kenties hukkakauramopoille voitaisiin järjestää samanlaisia kiihdytys- tai kokoontumisajoja kuin esimerkiksi ruohonleikkureille. Mopon vakiovarusteisiin kuuluu muovilaatikko, johon on tarkoitus kerätä mahdolliset hukkakaurayksilöt, mutta toki siinä voi varmaan juomapulloakin säilyttää. Vaikka mopoa markkinoidaan perkaustarkoitukseen, siihen se ei oikeastaan sovellu, vaan jos jotain poistettavaa pellolta löytyy, on silloin paras hypätä pois mopon satulasta. Yksityiselle viljelijälle tuhansia maksavan mopon hankkiminen tuskin on kannattavaa, ellei peltoja sitten ole satoja hehtaareja. Poikien kanssa pohdimme, että parhaiten kone voisikin toimia maamiesseurojen tai viljelijäporukoiden yhtei- senä kimppakoneena. Moposta kun kuulemma riittää oivallisesti noin 700 peltohehtaarin tarkistamiseen. Lauri muistuttaa, että huoltotarvetta mopo kyllä on, joten yhteisen mopon pelisäännöistä tulee sopia. Otetaanpa vielä kommenttia lajikepuhtaan viljan peltotarkistuksia tekevältä Suomen Viljavalta. Suomen Viljava Oy:n Kokemäen varastoesimies Timo Kilpivuori myöntää, että hukkakauramopo lisää työtehoa, mutta samalla muistuttaa, että kasvava nopeus saattaa heikentää tarkkaavaisuutta. – Mopon tarkoitus ei ole, että työ tehdään nopeammin, vaan että säästetään tarkastajan voimia, hän sanoo. Kilpivuori on sitä mieltä, että pienemmillä aloilla, kuten alle kahden hehtaarin lohkoilla ei juuri ole järkeä mopoa käyttää, isommilla aloilla kyllä. Ollakseen täysin pätevä toimenkuvaansa, mopos- "Monet tarkastajat kokevat mopon tarpeelliseksi. Toisaalta, jos olisin tarkastaja, jaksaisinko raahata peräkärryllä mopoa, jolla ei kuitenkaan kävelyvauhtia nopeampaa voisi peltokierrosta tehdä? Vaikka huristelu oli ihan kivaa, luulen, että jatkossa jätän mopoilut muille. Sama juttu kuin autolla ajamisessa: bensan kulutus hirvittää." - Mimmi