• Nro 6/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Mistä maatilapalo useimmiten alkaa? Tutkija ja ministeri kommentoivat ruokamarkkinoita Turpeessa on potentiaalia vaikka mihin Metsästyskausi parhaimmillaan Tyylikästä, mukavaa ja hauskaa koko perheelle. Valtra Collection -tuoteuutuudet pian Valtra myymälöistä sekä verkkokaupasta shop.valtra.com Näyttelyssä hyviä tarjouksia. Nyt ostoksille. Hop, hop! Tule tutustumaan uusiin tuotteisiin KoneAgrian ValtraShopiin osastolle B200. Valtrakauppa verkossa shop.valtra.com Lähimmän Valtra-myymälän yhteystiedot osoitteesta www.valtra.fi/palveluhenkilot UUSI VALTRA COLLECTION
• Rakennatko konehallia, navettaa tai maneesia? Meiltä huippulaadukkaat seinäja kattoelementit uretaanista, villasta ja styroksista. Kysy myös tarjousta ovista ja ikkunoista. Izopanel Pirkkala Lasikaari 10, 33960 Pirkkala Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Antti Summala puh. 045 857 3039 Izopanel Raahe Jokiniitty 19, 92140 Raahe Antti Paananen puh. 050 396 1756 Lisätietoja netissä: www.izopanel.fi Ota yhteyttä: Nopea toimitus Varmasti edullinen Parhaat paloluokat
• 4 FARMI 6/2016 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Uusiutuvaa energiaa hevostiloilla s. 40–43 Ruokamarkkinat tervehtyvät ennen pitkää Metsästysekstra s. 48–55 Tiilikainen: s. 18–23
• 5 FARMI 6/2016 Farmi 7/16 ilmestyy viikolla 47. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Susanna Korkiatupa Loistava sisältötoimisto puh. 044 589 6234 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Kristina Ahlström AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2016 KUVAPANKIT Pixabay, Depositphoto, FreeImages ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. 33. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Nenäpääntie 9, 36600 Pälkäne Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 6 • Syyskuu 2016 FA RM I KANSIKUVA: JUSSI HENTUNEN KANNESSA: SORSASTAJAT. METSÄ JA ENERGIA 8 Turvealalla kehitytään jatkuvasti ja innovoidaan uusia käyttökohteita MAATALOUS 18 Ruokamarkkinat ovat kriisissä mutta toivoa on näkyvissä 30 Huolehdi paloturvallisuudesta tilallasi: huolla ja tarkista HEVOSET 40 Hevostiloilla voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa KOTI 48 Metsästys on hyvä koko perheen harrastus PALSTAT 14 Metsä 24 Maatalous 34 Hyötyeläimet 38 Ympäristö ja energia 44 Hevoset 56 Koti 58 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, ProAgria
• 6 FARMI 6/2016 Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ne nä pä än tie 9 36 60 Pä lk än e Nro 2/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Hevoset -teemanumero! Hakeala ongelmissa Maatilojen ulkomainen työvoima lisääntyy – nopeita toimia kaivataan Mukana kilparatsastaja Katja Karjalaisen haastattelu Hevosenlannasta energiaa? Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 6 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 6 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 6 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! SYYSKUU 2016 PÄÄKIRJOITUS Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi. SUUREMMASSA OSASSA maata on kasvukausi ollut ihan hyvä, vaikka vettä tuli tavanomaista enemmän paikka paikoin. Tuholaisja tautipaine on ollut kova, ja siksi oikeanaikaiset ja onnistuneet torjuntamenetelmät ovatkin olleet tänä vuonna erityisen tärkeitä. Vaikka tilanne näytti paikoin epätoivoiselta, sai säiden poutaantuminen syyskuussa odotettua vauhtia puinteihin. Näin suotuisat sadonkorjuuajat määrittelivät viljasadon laadun, sillä sato on arvioitu laadultaan ja määrältään tyydyttäväksi. Myöhäinen poudan tulo ehti kuitenkin heikentää osaa kasvustoista ja näin myös sadon laatua. Parhaiten menestyviin kuluneena kasvukautena kuuluivat kevätvehnä, kaura sekä nurmet. Syysviljojen puinnit saatiin loppusuoralle syyskuun alussa. Kevätviljojen puinnit vielä jatkuvat, mutta oletettavasti myös ne saadaan puitua hyvissä ajoin poutaisen sään jatkuessa. Aurinkoinen ja poutainen sää pääsi aiheuttamaan innostuneille myös vahinkoa. Suotuisa sää kun sai isännät innostuneena ryntäämään pelloille ja unohtamaan tarkistaa, ovatko edellisen syksyn jätteet korjattu pois ja onko tarvittavat huollot tehty. Näistä unohduksilta johtuen jopa kaksi puimuria työllisti palokuntaa samana päivänä. Onkin syytä tänä vuonna tehdä puintien jälkeen tarvittavat toimenpiteet koneille ja varmistaa seuraavan vuoden puintiin ryntäämiset ilman tarpeettomia vahinkoja. Sadonkorjuuterveisin, Katja Aurinko ja kuiva keli Nro 4/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Mangalitza viihtyy pohjoisessa Eroon hukkakaurasta Raviala kaipaa nuoria kasvutunnelista Nro 3/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Valmiina kasvukauteen Pellon tuottokyky kuntoon salaojituksella Aluskasvi sopii viljatilalle Avomaan kasvituotannossa paljon mahdollisuuksia
• 7 FARMI 6/2016 KONEAGRIA 2016 -NÄYTTELY pidetään 6.–8.10. Jyväskylän Paviljongissa. Näyttelystä odotetaan vilkasta, sillä näytteilleasettajat ovat olleet kiinnostuneita syksyn ainoasta maatalousväelle suunnatusta konenäyttelystä. – Kaikki käytettävissä oleva tila on myyty. Lisätilaa saadaan isosta teltasta, joka pystytetään uuteen paikkaan ja yhdistetään halleihin. Ulkoalue on myös käytössä. Ulkoalueelta löytyy muun muassa hydrauliikkaa, kiinteistönhoitolaitteita, lämpökattila, polttoainesäiliöitä, mönkijöitä ja tietysti erilaisia puun käsittelylaitteita, kertoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka. Näyttelyn tarjonta on monipuolinen. KoneAgria 2016 – jälleen Jyväskylässä – Paljon on tuttuja näytteilleasettajia aikaisemmilta vuosilta, mutta aina on myös joitakin uusia. Investointia harkitsevat asiakkaat pääsevät vertailemaan ja kilpailuttamaan toimittajia. Näinä haastavina aikoina se on entistä tärkeämpää – kustannukset on pidettävä kurissa, mutta samalla pitäisi mennä eteenpäin ja kehittyä, Toivakka sanoo. Näyttelyn painopiste on karjataloudessa ja nurmentuotannossa. Ne aiheet ovat esillä muiden mukana myös näyttelyn seminaareissa ja tietoiskuissa. Luvassa on paljon uutta tietoa ja mielenkiintoista ajatustenvaihtoa. Näyttelyvierailla on vapaa pääsy seminaareihin ja tietoiskuihin. ProAgrian osastolle voi mennä tapaamaan asiantuntijoita ja huippuosaajia, jotka ovat valmiina keskustelemaan näyttelyvieraiden kanssa. ProAgrian osastolla voit keskustella muun muassa lypsylehmien ruokinnasta, nurmen tuotannosta ja toiminnan yhtiöittämisestä. KoneAgria-vieraiden autojen pysäköinti tapahtuu Jyväskylän Paviljongin alueen ja keskustan parkkitaloissa sekä Killerjärven raviradan etäparkissa. Etäparkki on kätevä ja edullinen vaihtoehto. Pysäköinti etäparkissa ja edestakainen linja-autokuljetus näyttelypaikalle ja takaisin ovat maksuttomia. Keskusta-alueelle autonsa jättävän kannattaa seurata parkkitalojen ennakko-opasteita. Jos Paviljongin alueen parkkitalot on täynnä, on viisasta suunnata suoraan keskustan parkkitaloihin. Niistäkin on näyttelyalueelle vain lyhyt kävelymatka. Kelpo vaihtoehto on käyttää julkisia liikennevälineitä. Jyväskylän matkakeskus sijaitsee vain 200 metrin päässä näyttelyalueesta. KoneAgria on maatalouskoneiden ja -laitteiden erikoisnäyttely maatalouden ammattilaisille. Näyttelyn järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi. Näyttely on avoinna: to-pe 9-17, la 9-16. www.koneagria.fi ProAgria Aurinko ja kuiva keli MAATALO UDEN AMMATTIL AISEN ei kannata jättää syksyn näyttelyä väliin. Nähdään KoneAgria ssa!
• 10 FARMI 6/2016 työllistää monin tavoin
• 11 FARMI 6/2016 Turve on suorastaan ihmeaine, jota Suomessa piisaa mittaamattomia määriä. Maamme pinta-alasta kolmannes on suota, ja turvetta syntyy enemmän kuin sitä käytetään. Turpeella on vielä monia tutkimattomia käyttömahdollisuuksia. TEKSTI SUSANNA KORKIATUPA KUVAT TEEMU TERVO/VAPO, VAPO FIBERS
• 12 FARMI 6/2016 T urvetuotanto herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Nykyaikainen turvetuotanto on pitkälle kehiteltyä ja tarkkaan seurattua. Vapo Oy on viimeisen viiden vuoden aikana investoinut yli 50 miljoonaa euroa tuotantoalueiden vesienkäsittelyjärjestelmiin ja ympäristövaikutusten seurantaan. – Nyt tuotamme turvetta alueilta, jotka ovat parhaan tekniikan mukaisten vesienkäsittelyjärjestelmien ja tehostetun seurannan piirissä. Olemme varsin ylpeitä siitä, että olemme päässeet tilanteeseen, jossa voimme toimittaa asiakkaillemme vastuullisesti tuotettua toimitusvarmaa turvetta heidän tarpeidensa mukaan, toteaa Vapon Länsi-alueen johtaja Tommi Pihlajasalo. Vapon Lännen alue kattaa Keski-Suomen maakunnan ja Pohjalaismaakuntien tuotantoalueet. Lännessä tuotantopinta-alaa on 9500 ha kesällä 2016. Tuotantotavoite oli yhteensä 3 miljoonaa kuutiota kaikkien tuotteiden osalta. Sateet haittasivat tätä kautta Tuotanto on onnistunut Lännessä 55 prosenttia tavoitteesta, mutta alueellisia eroja on olemassa. Kun turvetuotantokausi käynnistyi toukokuussa, säät suosivat ja tuotannon tahti oli jopa erittäin hyvä kesäkuun puoleen väliin saakka. Sen jälkeen olosuhteet muuttuivat hyvin vaihteleviksi ja poikkeuksellisen runsaat ukkossateet hidastivat tuotannon onnistumista. – Säät suosivat alkukesän nosto ja laadut olivat kunnossa. Loppukesän osalta tulos on heikko – jopa erittäin surkea, Pihlajasalo toteaa mutta jatkaa, että tästä huolimatta kaikkien tuotteiden osalta pystytään silti varmistamaan toimitukset tulevalle toimituskaudelle. Käynnissä olevalla tuotantokaudella Vapo tuottaa turvetta yhteensä 32 258 hehtaarin pinta-alalta. Tavoitteena on tuottaa 10,5 miljoonaa kuutiota jyrsinturvetta ja miljoona kuutiota palaturvetta. Jyrsinturvetta käytetään energiaksi, kasvualustoiksi, eläinten kuivikkeiksi, kompostin tukiaineeksi sekä kuitutuotteiden raaka-aineeksi. Valtakunnallinen tuotannon toteuma on noin 65 prosenttia tavoitteesta. Syksy näyttää lopullisen tuloksen. Suuri työllistäjä maakunnissa Tuotantokauden ollessa kiivaimmillaan Vapon tuotantoalueilla on töissä yhteensä 1300 traktoria ja muuta työkonetta sekä oman henkilöstön lisäksi 2000 urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden työntekijää. Vapon 400 vakituisen henkilöstön avuksi on kesän ajaksi palkattu lisäksi yli 30 kausityöntekijää tekemään erilaisia ympäristötarkastuksia varmistamaan tuotannon ympäristövaikutusten minimointia. – Yhteensä tuotanto-alueilta otetaan kesän aikana yli 10 000 päästöja vesistötarkkailunäytettä. Lisäksi Vapolla on käytössä 29 jatkuvasti mittaavaa automaattista mitta-asemaa. Näillä vapolaiset ja yrittäjät seuraavat tuotantoalueiden toimintaa hyvin aktiivisesti, Pihlajasalo kertoo. Turvetuotanto ja siihen liittyvät kuljetukset sekä konetyöt ovat merkittävä työnantaja. – Pelkästään Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla vuotuiset ostot ja investoinnit ovat noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, Pihlajasalo kertoo.
• 13 FARMI 6/2016 % Turvemaiden käyttö Suomessa 51,2 % Metsitys (ojitettu) 4,76 milj. ha 3,6 % Maatalous 0,33 milj. ha 0,6 % Turvetuotanto 0,06 milj. ha 12,2 % Suojeltu 1,13 milj. ha 32,4 % Luonnontilainen 3,91 milj. ha ”Turvetuotanto työllistää monenlaisia koneyrittäjiä, ja puupolttoaineet työllistävät korjuuketjuja, hakkureita ja toimituksia.” Palaturvetta. Jyrsin poltt oturv etta.
• 14 FARMI 6/2016 Turvetuotanto työllistää monenlaisia koneyrittäjiä. Yrittäjät ovat mukana tuotannossa, koneiden kunnostuksissa, turvetuotannon tuotantokenttien kunnostustöissä kaivinkone työnä ja osa toimituksissa kuljetuksissa sekä kuormauksissa. Lisäksi puupolttoaineet työllistävät korjuuketjuja ja hakkureita sekä toimituksia. Kysyntä laskee, mutta uutta liiketoimintaa syntyy Kansallista energiaja ilmastostrategian päivityksiä linjaillaan työ-ja elinkeinoministeriön sekä poliitikkojen toimesta kuluvan syksyn ja ensi kevään aikana. Taustalla on, miten Suomi aikoo saavuttaa EU:n päästötavoitteet 2030? Voimalaitosten asema on mielenkiintoinen, koska laudesähkön tuotanto on vähentynyt ja näin lämmön sekä sähkön tehokas yhteistuotanto jää pahimmillaan hyödyntämättä olemassa olevilla kattilalaitoksilla. Samalla turpeen käyttö on vähentynyt lauhdesähkön tuotannossa viime vuosina, kun sähköä on tuotettu Venäjän ydinvoiman ja Ruotsin vesivoiman tuontienergiana sekä omissa sähköntuotantolaitoksissa. Lisäksi tuulisähkö ja sen tukijärjestelmät ovat muuttaneet koko sähkömarkkinaa. Lämmitystä kuitenkin tarvitaan joka talvi: Turpeella on selkeä asema kansallisena ja paikallisena polttoaineena nykyisessä lämmön tuotannossa yhteispoltossa puupolttoaineiden kanssa. Onhan asiasta olemassa eduskunnan kaikkien puolueiden yhteinen parlamentaarisen ilmastokomitean linjaus: Turpeesta luovutaan viimeisenä fossiilisena polttoaineena. Lisäksi laitosteknisesti turve palaa puun kanssa hyvin. Vapossa jyrsinpolttoturpeen kysynnän vähentyminen on laittanut liikkeelle uusien liiketoimintojen hakemisen turpeelle. Lupaavimmalta kasvualalta näyttää tällä hetkellä turvekuidun hyödyntäminen uusissa, teollisissa käyttötarkoituksissa. Uusi kuituliiketoiminta on saanut jo nimen: Vapo Fibers. Jos vapolaisten huikeimmat visiot toteutuvat, kuitubisnes voi mullistaa Vapon liiketoiminnan ja tuoda samalla Suomelle uusia vientituotteita. – Turvekuiduilla on paljon käyttökohteita. Tähän mennessä olemme valmistaneet asiakkaidemme kanssa yhteistyössä muun muassa eristeitä, akustiikkalevyjä, kuituvalos sisäpakkauksia (”munakennotekniikka”), komposiitteja sekä non-woven kangasta. Eli varsin monet sovellukset, joissa käytetään puu, sellu tai muita luonnonkuituja on tehtävissä jalostetuista turvejakeista. Turvekuitu eroaa muista luonnonkuiduista. Se on kuivana vettä hylkivää ja öljyä imevää, antibakteerista, homeen kasvua estävää, sillä on suuri ominaispinta-ala ja hyvä lämmöneristävyys, Pihlajasalo kertoo. Turpeen monet mahdollisuudet Turpeella on monia ylivoimaisia ominaisuuksia kuten antibakteerisuus, antistaattisuus ja homeensietokyky. Niiden ansiosta turvekuidusta voi tulla merkittävä kilpailija muille luonnonkuiduille. Siitä saatetaan tulevaisuudessa valmistaa esimerkiksi tekstiilejä, pakkauksia tai rakennuslevyjä. Turvekuidusta valmistettuja tuotteita. Suursuon jatkuvatoiminen mitta-asema.
• 15 FARMI 6/2016 – Turvekuidun kaltaiselle materiaalille on olemassa aitoa kysyntää, sillä se on ekologinen ja puhdas luonnontuote. Sen tuottamiseen ei tarvitse käyttää viljelyyn tai metsänhoitoon sopivia maita. Se ei siis syrjäytä missään tuotantoketjussa elintarviketuotantoa. – Turve voi sopia esimerkiksi rakentamisessa eristykseen. Olisihan se hienoa, jos vanhempien ei tarvitsisi olla huolissaan homekouluista, Pihlajasalo heittää. Siihen nähden, miten mittavat turvevarat Suomella on, sen ominaisuuksia ja mahdollisia käyttötapoja on tutkittu mitättömän vähän. – Emme esimerkiksi tiedä vielä, miksi turve on antibakteerista. Joskus vain mahdollisuuksia ei havaita, vaikka niiden päällä kirjaimellisesti seistään. Vapo sijoittaa vielä tällä vuosikymmenellä miljoonia tutkimukseen ja teknologiaan, jota turvekuidun kaupallistaminen vaatii. – Jos kaikki onnistuu, ensimmäiset turvekuidun kaupalliset asiakassovellukset ovat markkinoilla jo vuoden sisällä. Vapo ei kuitenkaan itse ryhdy lopputuotteiden valmistajaksi, vaan aikoo tuottaa kuitua muiden teollisten valmistajien tarpeisiin. Lupaavia turvekuitua koskevia kokeiluja ja pilottihankkeita on menossa useiden yritysten kanssa, Pihlajasalo kertoo. ”Turvekuidun kaltaiselle materiaalille on kysyntää, sillä se on ekologinen ja puhdas luonnontuote.”
• METSÄ KONEYRITYSTEN KANNATTAVUUS oli edelleen keskimäärin heikko vuonna 2015. Yritykset kuitenkin investoivat suhteessa liikevaihtoon huomattavan paljon. Suuret investoinnit on saatava tuottamaan paremmin tulosta myös koneyrittäjille, missä on haastetta kaikille alan toimijoille. Koneyrittäjien liitto on selvittänyt koneyritysten tuloksia vuodelta 2015. Selvitys kertoo suurista kannattavuuseroista koneyritysten välillä. Selvityksen mukaan yli 10 prosentin liiketulokseen päässeiden yritysten osuus on jopa hienoisessa kasvussa, vaikka markkinoiden haasteet ja turbulenssi ovat lisääntyneet. Samalla kuitenkin keskimääräisen yrityksen tulostaso on laskenut. Maarakennus-, puunkorjuuja haketusalojen koneyritysten keskimääräinen liikevaihto laski vuonna 2015. Selvityksessä mukana olleiden 635 koneyrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli 633 miljoonaa euroa. Palkkoja nämä yritykset maksoivat 139,5 miljoonaa euroa. Selvityksessä mukana olleet 635 yritystä investoivat noin 88,5 miljoonaa euroa konekalustoon, rakennuksiin ja muihin hyödykkeisiin. Se on noin 14 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Mediaaniyritys investoi maarakennusalalla noin 6 prosenttia liikevaihdosta, puunkorjuualalla hieman alle 10 prosenttia, turvealan yrityksissä hieman yli 4 prosenttia. Haketusalalla mediaaniyritys ei investoinut lainkaan. – Investoinnit keskittyvät melko harvalukuiseen joukkoon. Sekä puunkorjuualalla että maarakennusalalla 10 prosenttia yrityksistä teki liki puolet kaikista investoinneista. Haketusalalla oli jo toinen vuosi peräkkäin, kun keskimääräinen yritys ei investoinut lainkaan. Sen sijaan merkittävä osa haketusalan yrityksistä sopeuttaa toimintaansa ahtaassa taloudellisessa tilanteessa ja keventää tasettaan, kertoo Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Koneyritysten omavaraisuusaste on kehittynyt keskimäärin suotuisasti kaikilla toimialoilla. Paras omavaraisuusaste on maarakennusja turvealan yrityksillä. Molemmissa hätyytellään mediaaniyrityksessäkin 40 prosentin omavaraisuusrajaa. Keskiarvona laskien se jo ylittyy. Tätä tasoa voidaan pitää hyvänä. Metsäkonealalla lähestytään tyydyttävää 30 prosentin omavaraisuutta. Haketusalalla investoimattomuus näkyy: yritykset ovat nousemassa heikosta tyydyttävälle omavaraisuuden tasolle. Koneyrittäjien liitto teetti kesällä konetyöalojen kannattavuusselvityksen BSH Partners Oy:llä kaupparekisteritietoihin perustuen. Selvityksessä oli mukana 635 jäsenyrityksen tilinpäätöstiedot vuodelta 2015. Koneyrittäjien liitto ?????? ? ? ??????????????????????????????????? ????????????????????????????????? ? ? ??????????? ????????????? ????????????? ????????????????????? ?????????????? Investoinneille saatava tuottoa konealalla Konetyöaloilla kalustoon on sitoutunut suuri pääoma ja investointien määrä on korkea. AH TI SO RM UN EN
• 17 FARMI 6/2016 METSÄ MAJAVAT OVAT osa Suomen luonnon monimuotoisuutta, mutta voivat paikallisesti aiheuttaa merkittäviäkin vahinkoja myös metsätaloudelle. Vahinkoja voidaan estää suunnitelmallisella metsästyksellä sekä patojen purkamisella. Maanomistajille majavien aiheuttamat tie-, metsätai peltoalueiden tulvat ja kaatamat puut saattavat aiheuttaa suuriakin taloudellisia vaYKSITYISMETSIEN PUUNTUOTANNON reaalinen sijoitustuotto oli ennakkotietojen mukaan 2,5 prosenttia vuonna 2015. Tuotto oli 2,4 prosenttiyksikköä alempi kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin. Tuoton osatekijöistä puunmyyntitulot kasvattivat tuottoa 3,6, puuston nettokasvun arvo 1,2 ja valtion puuntuotantoon myöntämät tuet 0,1 prosenttiyksikköä. Kantohintojen reaalihintojen aleneminen alensi tuottoa 1,7 ja puuntuotannon kustannukset 0,6 prosenttiyksikköä. Viiteen edelliseen vuoteen verrattuna tulosta huononsi se, että kantohintojen reaalinen muutos oli vuonna 2015 negatiivinen (–1,7 prosenttiyksikköä) ja edellisellä viisivuotiskaudella 0,7 prosenttiyksikköä positiivinen. Luonnonvarakeskus Majavavahinkoja voidaan estää VAHINKOJEN ESTÄMISEKSI pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa purkaa maanomistajan luvalla seuraavasti: 15.6.–15.9. Lapin maakunnassa 15.6.–30.9. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 15.6.–15.10. Pohjanmaan, KeskiPohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, KeskiSuomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa 15.6.–31.10. muualla Suomessa. Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa ilman Suomen riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa. Suomen riistakeskus hinkoja. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot. Vahinkoja ei korvata valtion varoista. Majavapadosta kannattaa ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan. Paikalliset majavavahingot voidaan estää aktiivisella ja suunnitelmallisella metsästyksellä. Majavan pitkä metsästysaika mahdollistaa pyynnin kohdentamisen siten, että vakavilta vahingoilta vältytään. Tämä edellyttää ympärivuotista seurantaa potentiaalisella vahinkoalueella. Majavanmetsästys jatkuu huhtikuun loppuun asti. Kanadanmajavaa saa metsästää maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla, mutta euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan tai poikkeusluvan. Metsä 2015 sijoituskohteena
• METSÄ LUONNONVARAKESKUKSEN JA metsäkonevalmistaja Ponssen yhteistyö on viime vuosina keskittynyt digitaalisen informaation hyödyntämiseen. Kiinnostavia hankkeita on useita. Hyvänä esimerkkinä ovat digitaaliset karttajärjestelmät, jotka helpottavat koneenkuljettajan työtä. – Tänä keväänä käynnistyi maastokulkukelpoisuushanke, jossa metsäkoneeseen asennetaan urasyvyyttä mittaava järjestelmä, Luken ryhmäpäällikkö Jori Uusitalo kertoo. Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummelan mukaan urasyvyyksien analyysimenetelmät etenevät tuotekehitykseen nopeasti. Tuoreita tutkimustuloksia on saatu myös katkonnan ohjauksesta. Ponsse on kehittänyt tarkoitusta varten simulaattorit, ja Lukessa on tehty tutkimusta aiheesta. Parhaillaan Luke on kehittämässä sovelluksia, joilla metsäkone kerää dataa käsittelemästään puusta ja maastosta. – Heikoista metsämaista korjataan puut kesällä ja kaikkein heikoimmista sydäntalvella. Täsmätieto auttaa vähentämään kausivaihteluita, ja seisokkien karsiminen lisää työn tuottavuutta. Samalla parannetaan työn laatua eli vähennetään maastovaurioita, Uusitalo esittelee. Luken tekemä turveja kivennäismaatutkimus on myös arvokasta koneiden kehitystyölle. Luken perustamat pysyvät koealat ovat tärkeitä maaperän tutkimisessa. Näitä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi siinä, ettei hukkareissuja hakkuupaikoille enää tulisi, kun metsäkoneyrittäjä näkisi tietokoneen kartalta hakkuukelpoiset alueet. Tietokonesovellus näyttäisi maaperätiedon, kolmen viime viikon sademäärän ja vesien virtaussuunnat, joista kone laskisi, kantaako maa koneen. Luonnonvarakeskus 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Tutkimusja kehityshankkeet vievät eteenpäin PO NS SE Koneenkäyttäjä hyötyy koko ajan etenevästä digitalisaatiosta.
• METSÄ SUOMEN METSÄT sitoivat vuonna 2014 yhteensä 27,7 miljoonaa tonnia ilmakehää lämmittäviä kasvihuonekaasuja. Luonnonvarakeskuksessa tehtyjen mallilaskelmien mukaan metsänielu säilyy tehokkaana myös tulevaisuudessa, vaikka ilmastonmuutoksen positiivista vaikutusta puuston kasvuun ei otettu huomioon siihen liittyvien epävarmuuksien vuoksi. Skenaarioissa, joissa vuotuiset hakkuut lisääntyivät nykyisestä vajaat 10 miljoonaa kuutiometriä biotalouden tarpeisiin, nielu väheni ensin jonkin verran vuoteen 2030. Tämän jälkeen se palautui seuraavan 10 vuoden aikana. Vain skenaariossa, jossa puuta hakataan maksimaalisesti ? noin 20 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän ? vaarantamatta kuitenkaan tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia, metsien kasvihuonekaasutase vaihtelee pienen nielun ja päästön välillä. Hakkuita voitaisiin siis lisätä nykyisestä noin 20 miljoonaa kuutiometriä ennen kuin metsät olisivat päästöjen lähde. Luonnonvarakeskus Tiesitkö? Suojeltua metsää on Suomessa yhteensä 2,7 miljoonaa hehtaaria, eli 12 % metsäpinta-alasta. JOBO ST75 kehittyy asiakkaitten toiveitten mukaan. Voima ja nopeus Samassa kourassa JOBO ST75 Combi nostaa harvennuksien tuotto uudelle tasolle. Vain 290 kg painavassa kourassa on rullasyöttö sekä yhdistetty sykeja rullasyöttö. Rullat voidaan jälkiasentaa. Lue lisää, www.sykeharvesteri.fi SYKETEC Vallgrundintie 78 B, 65800 Raippaluoto Tel +358 (0)40 7008796. info@sykeharvesteri.fi JOBO ST75B JOBO ST75C uu tu us ! Metsät ovat tehokas hiilinielu – myös tulevaisuudessa
• 20 FARMI 6/2016 P itkällä aikavälillä ei ole syytä dramatiikkaan. Globaali ylituotanto kääntyy ennemmin tai myöhemmin tasapainoon. On myös muistettava, etteivät ratkaisun avaimet ole pelkästään suomalaisten käsissä vaan lisäksi vaikuttaa EU:n ja koko maailman markkinaja taloustilanne. Kriisin taustat ovat monimutkaiset Maatalouden kriisiä koskevissa keskusteluissa eri medioissa etsitään usein syyllistä tilanteeseen. Tuottajien kriisi johtuu ennen kaikkea alhaisista tuottajahinnoista. Taustalla vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin useita, ja moneenkaan asiaan meillä ei ole mahdollisuuksia suoraan vaikuttaa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Olli Niskanen kommentoi maidontuotannon kriisiä näin: – Taustalla vaikuttaa jo vuoden 2012 pieni notkahdus eli korkea rehujen hinta ja huono sää vähensivät maidon globaalia tarjontaa vuonna 2013. Vuosina 2013–2014 nähtiin taas edellisestä johtuva hinnan nousu, mikä johti ennätyksellisen suureen globaaliin tarjonnan kasvuun lyhyellä aikavälillä. – Maataloustuotteiden maailmanmarkkinoilla on jo jonkin aikaa edetty matalien hintojen aikaa, kun talouden kasvuvauhti on hiipunut esimerkiksi Kiinassa. Yleinen taloustilanne on Suomessa ja Euroopassa edelleen hankala, mikä vaikuttaa myös elintarvikkeiden menekkiin erityisesti kalliimmissa lisäarvotuotteissa. Venäjän asettama tuontikielto yhdessä EU-maitokiintiöiden päättymisen kanssa on johtanut maidon ylitarjontaan EU:ssa ja tuottajahintojen voimakkaaseen alenemiseen, kommentoi maaja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen. Myös lihantuotannossa painaa globaali kilpailu ja ylituotanto. – EU-markkinoilla on ylitarjontaa, ja tuottajahintataso on matala. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa hankalimmassa tilanteessa ovat tilat, joilla on juuri ennen kriisin puhkeamista investoitu voimakkaasti tuotannon kehittämiseen. Tilan maksuvalmius ja samalla lyhyen aikavälin kannattavuustilanne ovat tällaisessa tilanteessa kaikkein haavoittuvimmassa vaiheessa, Tiilikainen toteaa. – Suomessa on eläinten hyvinvointiin ja esimerkiksi antibioottien käyttöön liittyviä hyviä käytäntöjä, joiden ylläpito kuitenkin maksaa jotain, mutta joista ei saada kuitenkaan markkinoilta riittävästi lisäarvoa. Väistämättä lihaketjua painavat myös halpamaita korkeammat kustannukset sianlihan kasvatuksen ja kaupan välillä. Kuljetus ja teurastus ovat kalliimpia kuin esimerkiksi Puolassa, Niskanen sanoo. Myös viljapuolella on ylituotantoa. Ruoantuotannon tilanne on huolestuttanut monia jo pitkään. Monet tuottajat ovat ahdingossa mutta maatalouden kriisi herättää huolta myös valmistavassa ruokateollisuudessa, kuluttajissa ja päättäjissä. Vastuu kriisistä selviämisessä pitäisi olla kaikkien harteilla. TEKSTI SUSANNA KORKIATUPA KUVAT JANNE ARTELL, KATJA SORMUNEN, MMM VIESTINTÄ, PIXABAY ruoantuotannolle?
• 21 FARMI 6/2016
• 22 FARMI 6/2016
• 23 FARMI 6/2016 23 Mikä neuvoksi? Vaikka tilanne vaikuttaa monien mielestä kestämättömältä ja joitakin tiloja on joutunut lakkauttamaan toiminnan kokonaan, tehdään jatkuvasti toimia kriisin selättämiseksi. Myös tiloilla kannattaa kiinnittää edelleen huomiota oman toiminnan kehittämiseen ja yhteistyön tekemiseen muiden tilojen kanssa. – Kehittämisinvestoinneista aiheutuneisiin mahdollisiin maksuongelmiin kannattaa hakea ratkaisuja yhdessä lainanantajien kanssa. Jokaisella tilalla katsotaan nyt varmasti tuotannon kustannusrakennetta ja pohditaan keinoja tuottavuuden parantamiseen. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että arvokkaat tuotantopanokset käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Lisäksi on hyvä pohtia sitä, onko omaa tuotteiden toimituskanavaa ja esimerkiksi sopimustuotantoa mahdollista kehittää. Myös hyvin lisääntyneen tilojen välisen yhteistyön kehittämisessä on edelleenkin mahdollisuuksia, Tiilikainen kannustaa. Olli Niskanen sanoo, että pitkään jatkunut matalasuhdanne alkaa jo itsessään pikku hiljaa vaikuttaa esimerkiksi maidontuotannon alenemiseen Euroopassa. Tuotannon vähentämisen tuki edesauttaa tätä kehitystä. EU-tasolla on päätetty kohdistaa kotieläintiloille ja erityisesti maitotiloille kriisirahoitusta, jota on tarkoitus täydentää myös kansallisella lisärahoituksella. – Syksyn tukimaksut ovat mahdollisimman etupainotteiset, ja merkittävä määrä vuoden 2016 tukia aikaistuu maksettavaksi jo loppuvuonna vuoden 2015 tukien maksurytmiin verrattuna. Vuosi 2015 oli poikkeuksellinen uuden kauden käyttöönottovuosi, ja tukien maksurytmi on nyt vakiintumassa. Lisäksi valmisteltavana on valtiontakausjärjestelmä maksuvalmiuslainoille ja maksuhelpotuksia valtionlainoihin ja korkotukilainoihin. Viljelijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin panostetaan, ja yrittäjien toimintaa ohjaavia ja rajoittavia normeja perataan ja puretaan mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti edistetään mm. luomutuotantoa ja biokaasun tuotantoa, ministeri Tiilikainen kertoo. Maaja metsätalousministeriön kaavailemat uudistukset alkuperämerkintöihin ja kilpailutussääntöihin ovat myös positiivisia asioita. – Toivon, että asia etenee. Se auttaisi etenkin lihaketjua. Myös kuluttajien asenne voisi kääntyä entistä enemmän kotimaista suosivaksi, vaikka iso osa jo kotimaista suosiikin valinnoissaan. Vientitaseelle tekisi hyvää, että kilpailutuksissa olisi mahdollista parantaa kotimaisten tuotteiden asemaa halvemmalla mutta heikommalla eläinten hyvinvoinnilla tuotettuihin nähden, Niskanen pohdiskelee. ”Uudistukset pakkausmerkintöihin ja kilpailutuksiin ovat positiivisia asioita.” Kimmo Tiilikainen: Hallitusohjelman mukaisesti edistetään muun muassa luomutuotantoa ja biokaasun tuotantoa. Olli Niskanen: Viljanviljelyssä laatusadon tuottaneilla menee kohtuullisesti, jos talous muuten on kunnossa.
• 24 FARMI 6/2016 Markkinat kyllä elpyvät On monia tiloja joilla menee olosuhteista huolimatta ihan mukavasti. – Esimerkiksi erikoistuotteiden tuottajat, joiden tuotteilla on vahva kysyntä ja runsaasti jalostusja brändiarvoa, eivät ole suoraan riippuvaisia maailmanmarkkinoiden heilahduksista. On esimerkkejä siitä, että luomutuotannossa kannattavuus on nykyisillä hintasuhteilla voinut säilyä jossain määrin parempana kuin tavanomaisessa tuotannossa, mutta tässäkin toki tilojen välinen vaihtelu on suurta, Tiilikainen kommentoi. – Ihan hyvin menee myös niillä tiloilla, jotka ovat korkeasuhdanteen aikana ehtineet vakiinnuttamaan tuotannon ja taloudellisen tilanteen. Viljanviljelyssä laatusadon tuottaneilla menee kohtuullisesti, jos talous muuten on kunnossa, Niskanen sanoo. Pitkällä aikavälillä tuottajat voivat luottaa siihen, että markki”Hömppäheinälläkin” on tarkoituksensa KESKUSTELUISSA ”HÖMPPÄHEINÄÄ” on syytetty jopa maatalouden pahimmaksi ongelmaksi. Kasvuhakuisista viljelijöistä tuntuu hullulta tukea tuottamatonta, kun tuotannon kannattavuus on heikko. – Tässä tilanteessa pitäisi kuitenkin ymmärtää, että nykyisessä ylituotantotilanteessa jokainen lisälitra esimerkiksi maidontuotannossa heikentää tilannetta entisestään. Lisäpeltojen laajamittainen vapautuminen esimerkiksi maidontuottajille saattaisi lisätä tuotantoa nopealla aikataululla ja vaikeuttaa markkinatilannetta entisestään. Peltoala on tällä hetkellä tavallaan kiintiöjärjestelmän asemassa, mikä ei ole varmastikaan tehokkain tai oikeudenmukaisin tapa hoitaa asia, mutta näin se tällä hetkellä on. Vastaavasti vilja-alan lisääminen ympäristönurmia vähentämällä lisäisi ylituotannon ongelmia viljasektorilla. Etenkin viherlannoitusnurmien tulisi toimia viljelykierrossa myös markkinoiden varaventtiilinä ja olla järkevä varavaihtoehto silloin, kun tarjontaa riittää. Pitää myös muistaa luonnonhoitopeltojen alkuperäinen tarkoitus ja syy: pellon pitäminen viljelykunnossa reservinä ja samalla hyödykkeiden tuottaminen ympäristölle, sanoo Olli Niskanen Luonnonvarakeskuksesta.
• natilanne tulee vielä paranemaan. – Maitomarkkinat osoittavat jo vaatimattomia elpymisen merkkejä: pientä kasvua maailmanmarkkinatuotteiden hinnoissa ja tuotannon kasvu alkaa taittua. Jos tuotannon alentamisen tuki onnistuu, se tulee alentamaan maidontuotantoa hieman. Maailmalla ostovoiman kasvu kehittyy pikku hiljaa, Niskanen toteaa. Ministeri Tiilikainen on kannustava ja uskoo suomalaiseen ruoantuotantoon. – Vaikka nyt tilanne onkin poikkeuksellisen hankala, on muistettava, että maailmalla ruoan kysyntä kasvaa koko ajan. Maata ei kuitenkaan valmisteta lisää, joten tämä kysynnän kasvu tulee aikaa myöten merkitsemään maataloustuotteiden hintojen nousua ja sitä kautta parantuvaa kannattavuutta maatiloille. WWW.FINDOOR.FI • 0400 384 939 • CE-hyväksytyt ovet • palo-ovet • 50 ja 60 mm eristevahvuudet Investointi huolettomaan tulevaisuuteen UUTUUS
• 26 FARMI 6/2016 MAATALOUS Tunnetko tunnukset? Muistin virkistykseksi ja lisätiedoksi kokosimme suomalaisen työn tunnusmerkkejä. Suomalaisen Työn Liiton laskelmien mukaan Suomeen syntyisi vuositasolla 10 000 työpaikkaa, jos suomalaiset käyttäisivät kuukausittain 10 euroa enemmän suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Lähde: www.sinivalkoinenjalanjalki.fi AVAINLIPPU on Suomessa valmistettujen tuotteiden ja Suomessa tuotettujen palveluiden alkuperämerkki. Kotimaisuusasteen on oltava yli 50 prosenttia. Keskimäärin Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on kuitenkin yli 80 prosenttia. HYVÄÄ SUOMESTA -merkki on suomalaisten pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkki. Merkkiä saa käyttää tuotteissa, jotka on valmistettu Suomessa ja joiden raaka-aineista vähintään 75 % on suomalaisia. Kaikki liha, kala, kananmuna ja maito ovat 100 % suomalaisia. SIRKKALEHTIMERKKI on suomalaisten puutarhatuotteiden – vihannesten, marjojen, hedelmien, kukkien sekä taimistotuotteiden – ja ruokaperunan tuotemerkki. Sirkkalehti-merkityt tuotteet ovat 100 % kotimaisia. DESIGN FROM FINLAND -merkistä tunnistat tuotteen ja palvelun, jonka taustalla on vahvaa suomalaista muotoiluosaamista. SINIVALKOINEN JALANJÄLKI kampanjatunnus on Suomalaisen Työn Liiton hallinnoima tunnus, jonka käyttöoikeus voidaan myöntää tuotteelle tai palvelulle, jolla on käyttöoikeus vähintään yhteen edellä mainituista alkuperämerkeistä. Tunnusta käytetään Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa tunnistamaan suomalaista työtä edistäviä tuotteita muun muassa K-ruokakaupoissa.
• MAATALOUS SUOMALAISET LUOTTAVAT toisen kuluttajan sanaan kaupassa käydessään: Tutkimus: Suomalaisen Työn Liitto Suosittelu vaikuttaa 44 % suomalaisista on löytänyt hyvän suomalaisen tuotteen ystävän tai tuttavan suosittelun kautta, selviää Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksesta. suomalaisista on itse suositellut suomalaista tuotetta. 56 % Vastaavasti KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta
• MAATALOUS MAASEUTUVIRASTO MAKSAA ennakoitua suurempia osuuksia vuoden 2016 viljelijätuista loka-marraskuussa. Luonnonhaittakorvauksen, luonnonmukaisen kasvintuotannon ja ympäristökorvauksen ympäristösitoumuksen ennakkomaksuja maksetaan 85 % korvausten määrästä aiemmin ilmoitetun 75 %:n sijaan. – Maaseutuvirastolle myönnetty lisärahoitus on turvannut tukimaksujen aikaistamisen. Maksamme vuoden 2016 viljelijätukien kokonaissummasta noin 88 % jo hakuvuoden aikana, kertoo Maaseutuviraston ylijohtaja Leena Tenhola. Myös eläinten hyvinvointikorvauksen ennakot on tavoitteena maksaa viljelijöille marraskuussa. Korvausta maksetaan yhteensä noin 52 miljoonaa euroa, josta puolet maksetaan ennakkomaksuna. Ennakon maksaminen hakuvuoden puolella on mahdollista tietojärjestelmätyöhön luvatun lisärahoituksen ansiosta. Vuoden 2016 viljelijätukia maksetaan maaja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston ja Maanmittauslaitoksen laatiman tavoitteellisen maksuaikataulun mukaisesti. Syksyn 2016 maksuaikataulu on saatavilla www. mavi.fi-sivustolta. Kevään 2017 aikataulusta Maaseutuvirasto tiedottaa lokakuussa. Maaseutuvirasto Tukiin pientä korotusta ja ennakkoja FA RM I Toiminta-alueemme: Koko Suomi -suojapeitteet/ -verhot Parolan Teltta Oy Parolan Teltta Oy Teollisuustie 3, 13720 PAROLA puh: 03-637 2270 www.parolanteltta.fi Ikavote Oy Ikaalinen www.ikavote.net 0400 736 372 050 572 9914 Ilmalämmitin myös tilapäiseen käyttöön. Valmistamme savupiippuja mittatilaustyönä. Puulla toimivat Airhot hallilämmittimet 20–140 kW Käytä puhdasta kotimaista energiaa! • Puu-, hakeja pellettilämmitykseen • Käyttö ja huolto helppoa suuren luukkunsa ansiosta • Pieneen ja suureen lämmön tarpeeseen: tehot 35–300 kW Steel Production Maanselkä Oy 0500 938 490 info@veda. www.veda. Veda
• MAATALOUS Tukiin pientä korotusta ja ennakkoja MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖSSÄ on aloitettu maitoja lihatuotteissa käytetyn maidon ja lihan alkuperämaan ilmoittamista koskevan määräaikaisen säädöksen valmistelu. Ainesosana käytettävän lihan osalta alkuperämaan ilmoittamisessa on tarkoitus noudattaa samoja sääntöjä kuin tuoreen lihan alkuperän ilmoittamisessa on EU-tasolla: lihan osalta tulisi ilmoittaa eläimen viimeinen kasvatusmaa sekä teurastusmaa. Maidon osalta ei ole harmonisoitua mallia alkuperämaan ilmoittamiseksi. Suomessa alkuperämaaksi on tarkoitus määritellä lypsymaa. – Suomen säädösehdotus ilmoitetaan komissiolle ja lähetetään kansallisesti lausuntokierrokselle MMM: Maitoja lihatuotteille alkuperämerkintävaatimukset keväällä 2017 tämän syksyn aikana. Säädös voisi tulla voimaan kevättalvella 2017, ministeri Kimmo Tiilikainen arvioi. EU:n elintarviketietoasetuksen mukaan jäsenvaltiot voivat säätää alkuperämaan pakollisesta ilmoittamisesta, jos elintarvikkeen tiettyjen ominaisuuksien ja sen alkuperän välillä on osoitettu yhteys. Jäsenvaltion on esitettävä myös näyttö siitä, että valtaosa kuluttajista pitää tämän tiedon antamista erittäin tärkeänä. Komissio on hyväksynyt Ranskan säädösehdotuksen, joka edellyttää maitoja lihatuotteissa käytetyn maidon ja lihan alkuperämaan ilmoittamista Ranskassa valmistetuissa elintarvikkeista 1.1.2017 alkaen kahden vuoden kokeilun ajan. Ranskan lisäksi myös Italia, Liettua, Portugali ja Kreikka ovat ilmoittaneet komissiolle säädösehdotukset maitotuotteiden ainesosana käytetyn maidon alkuperän ilmoittamisesta. www.mmm.fi Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com ww w. ba m 54 .s e Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. satoa Cresco ® maanparannuskalkeilla
• MAATALOUS MAASEUDUN YRITYSTUKIEN saajat voivat syyskuun loppupuolelta lähtien hakea yritystuen maksua sähköisesti Hyrrä-asiointipalvelussa ( hyrra.mavi.fi). Maksua voi edelleen hakea myös paperilomakkeella. Hyrrä-tietojärjestelmän maksuosio valmistuu syys-lokakuussa, ja lokakuun lopussa ELY-keskukset voivat aloittaa yritystukien maksupäätösten tekemisen Hyrrä-järjestelmässä. Siirtyminen maksamiseen Hyrrän kautta aiheuttaa muutamien viikkojen katkon yritystukien maksuihin. Viimeiset maksut ennen katkoa maksetaan viikolla 37. Yritystuen maksuja voi kuitenkin koko ajan hakea, ja ELY-keskukset voivat valmistella maksupäätöksiä. Yritystuen maksuhakemuksen käsittelyaika on keskimäärin 37 vuorokautta, ja väliaikainen tauko yritystuen maksuissa ei merkittävästi pidennä käsittelyyn kuluvaa aikaa. Yritystukien haku on ollut sähköinen toukokuusta 2015 lähtien, mutta maksuhakemusta ei ole aiemmin voinut toimittaa sähköisesti. Yritystukien maksut alkoivat poikkeusjärjestelyin maaliskuussa 2016. Maaseutuviraston sivuille www.mavi.fi/hyrra on lisätty Hyrrä-järjestelmän toteuttamisen tavoiteaikataulu. Aikataulua päivitetään sitä mukaa, kun järjestelmän kehittäminen etenee. Tuenhakijat voivat kysyä lisätietoja omasta ELY-keskuksesta tai Leader-ryhmästä. Maaseutuvirasto Yritystukien maksujen haku sähköistyi Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi KIV EN NÄ ISJA ER IKO ISR EH UKA MP AN JA Myynti: maatalouskaupat Lisätiedot kampanjasta: www.kinnusenmylly.fi Kampanja voimassa: 1.9.–31.10.2016 Ledlenser iSEO 5R -otsavalaisin Kun tilaat 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla Kaupan päälle Tiedossa loistava kivennäissyksy cemagro.fi CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 www.cemagro.fi www AGRO+ Uudet seleenipitoiset lannoitteet nyt valikoimissamme. Nopealiukoiset Agro-lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. MICROMIX Seleenilannoitus annetaan jokaiselle säilörehun korjuukerralle erikseen. Pyydä tarjous suoraan meiltä tai lähimmältä jälleenmyyjältä! Tilaa lannoitteet nyt ja maksa vasta kesäkuussa!
• 31 FARMI 6/2016 Palveluhakemisto • MAATALOUS • ENERGIA • VARAVOIMA • RAKENTAMINEN • KONEET 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 / 029 193 0211 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti Palveluntarjoajat lähellä sinua Oripään Hakepalvelu Oy 0500 535 057 www.oripaanhakepalvelu.fi SIMO MÄKI Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 • Kunnallistekniikka • Salaojitus • Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.?
• 32 FARMI 6/2016 P aloturvallisuuteen pitää suhtautua ammattimaisesti. Tärkeimpiä keinoja ennaltaehkäisyyn ovat jatkuva seuranta, huoltotoimet ja ennakointi. Tilojen yksikkökokojen kasvun myötä omaisuusvahingot ovat kasvaneet. Pahimmillaan tulipalo tuhoaa sukupolvien työn, jota ei mikään vakuutusraha pysty korvaamaan. – Maatilakäyttöön on sopivia palovaroittimia. Ne voisivat olla järkevä investointi, toteaa ylitarkastaja Jukka Lepistö Turvallisuusja kemikaalivirastosta. Hapertuu, syöpyy, syttyy Karjasuojat ovat haasteellisia paikkoja sähkölaitteille. Toisenlaisissa olosuhteissa kestävät laitteet voivat ilmanlaadun takia kulua tavallista nopeammin. Virtsan typpi, heinän pöTurhan usein palaa Pelastuslaitokset ovat saaneet suomalaisille maatiloille yli tuhat hälytystä 2010-luvulla. Maatilat ovat haasteellisia paikkoja koneille ja laitteille, ja usein palo alkaa sähkölaitteesta. Omat nurkat ja hälytysjärjestelmät kannattaa tarkistaa säännöllisesti. ly ja muut altistavat tekijät voivat heikentää sähkölaitteiden liitoksia, aiheuttaa eristeiden syöpymisiä tai hapertaa muoviosia. Tällöin sähkölaitteet voivat syttyä omia aikojaan eli vikaantuminen alkaa ympäristöstä, ei huolimattomuudesta. Turvallisuusketjussa laitteiden myyjät ja sähkösuunnittelijat ovat avainasemassa. – Varmaankin sikojen jätökset ovat hankalimpia. Arjessa voi tiloilla kertyä likaa, mitä ei välttämättä huomaa. On vain tiedostettava, että haastavammat tilat vaativat määrätynlaista tarkkuutta, Lepistö sanoo. Väliaikaiset kytkennät korjattava heti Monta kertaa palo saa alkunsa viallisista kytkennöistä tai huoltotoimien laiminlyönneistä. Virapeliliitokset ja serkunpojan kytkennät voivat tulla kalliiksi. TEKSTI KRISTINA AHLSTRÖM KUVITUS ANNA BROHOLM
• 33 FARMI 6/2016 • Parantaa kiinteistössä oleskelevien henkilöiden ja eläinten turvallisuutta. • Suojaa rakennusta ja omaisuutta. • Hälyttää alkavasta tulipalosta akustisella ja/tai visuaalisella hälyttimellä, joka on mahdollista havaita tuotantoja asuinrakennuksessa sekä sisällä että piha-alueella. • Hälytys voidaan ohjata myös käsipuhelimeen puheluna. LUOTETTAVAAN JÄRJESTELMÄÄN VAADITAAN seuraavat toimijat: suunnittelija, asennuksesta vastaava, laitetoimittaja, sähköurakoitsija, ylläpidosta vastaava sekä kunnossapito-ohjelma. Lähde: Finanssialan Keskusliitto, 730:2014-9 Maatalouden palovaroitinjärjestelmä:
• 34 FARMI 6/2016 – Karjatiloilla kun tulee hässäkkä; esimerkiksi virrat katkeavat, puu kaatuu tai muuta yllättävää tapahtuu, niin usein tehdään väliaikaisia ratkaisuja. Jos nämä jäävät pysyviksi, niin silloin on vaaran paikka. On ymmärrettävää, että joskus on toimittava nopeasti. Vahinkojen torjuminen on ensisijaista; jotain täytyy tehdä, jos lämpötilat laskevat, juoma-automaatit eivät toimi ja niin edelleen. Mutta jos kolmatta vuotta mennään samoilla virityksillä, niin silloin hyvään toimintaan pyrkiminen onkin kääntynyt itseään vastaan, Lepistö jatkaa. Muista huoltaa ja tarkistaa Maatilalla palovaroitinlaitteiden on kestettävä kosteutta, pölyä, lantakaasuja ja kylmyyttä. Oma valveutuneisuus on ennakoivassa varautumisessa yhtä tärkeää kuin ammattilaisten osuus. Hälytysjärjestelmä, jota ei testata eikä huolleta, tuudittaa väärään mielenrauhaan. Hälyttimien toiminta on tarkistettava ja akut uusittava säännöllisin väliajoin. Yöuniaan ei toki niiden takia kannata menettää; työn täyttämään arkeen on apuna huoltokirja ja aikataulutetut tarkistukset. Ennakoivaan asenteeseen kuuluu myös pelastussuunnitelman laatiminen ja kunnossa oleva alkusammutusvälineistö. Mitä muuta voi vielä tehdä? – Puhdistustason ja tarkkuuden nostaminen voi olla se pieni ratkaiseva tekijä. Ja kertoohan sekin jotain, että kun Norjassa tulivat palovaroittimet muutama vuosi sitten pakollisiksi, niin palot vähenivät selvästi, Lepistö summaa. ”Kosteus, pöly, lantakaasut ja kylmyys rasittavat järjestelmiä.”
• Maatilan pelastussuunnitelma: LAADINTAVELVOITE ON kotieläintiloilla, joilla on kotieläimiä ja joilla on oltava AVI:n tai ympäristönsuojelun ympäristölupa tai on haettu kotieläinten hyvinvointitukea. Viljanviljelytiloilla, jos peltopinta-ala ylittää 120 ha. PELASTUSSUUNNITELMAN VOI tulostaa pelastuslaitoksen sivuilta word-tiedostona. Se on hyvä apuväline niillekin, joita laki ei velvoita. MAATILAN PELASTUSSUUNNITELMAN YHTEENVETO: • Sammuttimet on tarkastettu. • Sähkölaitteet ja liittymät on tarkastettu määräajoin. • Öljysäiliöt on tarkastettu ja sijoitettu oikein. • Pelastussuunnitelma on laadittu ja päivitetty. • Koneet, laitteet ja suojukset ovat kunnossa ja huollettu. • Pääkatkaisijat ovat kunnossa ja niitä käytetään. • Työntekijöillä on ensiapuja alkusammutuskoulutus. • Onko maatilan osoite sellainen, jonka perusteella apu löytää perille? • Ovatko tienviitat ja kiinteistöjen numeroinnit kunnossa? Lähde: Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA p. 06 860 5000 f. 06 860 5070 hp@halsua.fi www.hietalahtijapojat.fi Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy
• 36 FARMI 6/2016 HYÖT YELÄIMET EUROOPAN UNIONI ON myöntänyt Suomelle mitättömän alhaisen riskin luokituksen scrapie-taudille. Scrapie on lampailla ja vuohilla esiintyvä, hitaasti etenevä keskushermoston tauti, joka johtaa aivokudoksen rappeutumiseen ja sairastuneen eläimen kuolemaan. Komission asetus tuli voimaan 8.9.2016. Luokituksen myötä vapaaehtoinen scrapie-terveysvalvonta ei ole enää tarpeellista. Lampaiden ja vuohien pitopaikoille ei myöskään tehdä terveysluokkapäätöksiä. Vapaaehtoista scrapie-valvontaa toteuttavien pitopaikkojen ei tarvitse erota valvonnasta. Kaikki pitopaikat ovat oikeutettuja viemään lampaita, vuohia ja niiden sukusoluja muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin, jos muut vientiehdot täyttyvät. Myös Ruotsi sai alhaisen riskin luokituksen, joten lampaiden, vuohien ja niiden sukusolujen tuonti Ruotsista helpottuu. Scrapie-tautia pitää kuitenkin seurata myös jatkossa, jotta Suomi säilyttää myönnetyn luokituksen. Seurantaa tehdään tutkimalla, löytyykö yli 18 kuukauden ikäisistä, raatokeräilyalueelta kerätyistä lampaiden ja vuohien raadoista scrapieta. Lisäksi näytteitä on edelleen Eläimet terveitä: Byrokratia vähenee lammastiloilla tärkeää saada raatokeräilyalueen ulkopuolelta, vaikka vapaaehtoinen scrapie-terveysvalvonta lopetetaan. Maaja metsätalousminiteriö on ehdottanut kesällä lausunnolla olleella asetusehdotuksellaan säädettäväksi vähintään 50 uuhta tai kuttua pitävien, raatokeräilyalueen ulkopuolella sijaitsevien tilojen velvoitteesta toimittaa näyte Elintarviketurvallisuusvirastoon vähintään yhdestä vuoden aikana kuolleesta tai lopetetusta yli 18 kuukauden ikäisestä lampaasta tai vuohesta. Tarkemmat ohjeet näytteiden lähettämisestä julkaistaan Eviran internetsivuilla. Scrapie-epäilystä tulee koko maassa jatkossakin aina ilmoittaa virkaeläinlääkärille. www.mmm.fi KA TJ A SO RM UN EN
• HYÖT YELÄIMET EDUSKUNTA ALOITTI syyskuun puolivälissä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan kansallisen täytäntöönpanolain käsittelyn. Jatkossa silakan, kilohailin ja lohen kalastuskiintiöt jaettaisiin kaupallisille kalastajille siirrettäviksi käyttöoikeuksiksi aiempien vuosien saaliiden perusteella. Siirrettävien käyttöoikeuksien perusteella jaettaisiin vuosittaiset toimijakohtaiset kalastuskiintiöt. Maaja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan uutta järjestelmää, jotta se voitaisiin ottaa käyttöön jo vuoden 2017 alussa. Mukana valmisteluissa on Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka lähettää kaupallisille kalastajille tiedot heidän rekisteriin merkityistä saaliistaan vuosina 2011– 2015. On erittäin tärkeää, että kalastajat tarkistavat saalistiedot ja ilmoittavat ELY-keskukselle mahdollisista puutteista ja niiden perusteista mahdollisimman nopeasti. Tarkistetut saalistiedot muodostavat perustan, kun Suomen kalastuskiintiöt jaetaan siirrettäviksi käyttöoikeuksiksi. Tietojen tarkistamiseen saattaa mennä runsaasti aikaa, joten tiedot tulee tarkistaa hyvissä ajoin. Maaja metsätalousministeriö ja Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottavat siirrettävien käyttöoikeuksien ja toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden hakumenettelystä syksyn aikana. www.mmm.fi Kalastaja, tarkista saalistiedot VITAMIINIREHUTARJOUS Tuotteet säkeissä tai suursäkeissä tilalle toimitettuna. KAMPANJA PÄÄTTYY 31.10. KYSY LISÄÄ EDUSTAJALTASI: WWW.VILOMIX.FI/EDUSTAJAT Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi E-Seleeni 7000 Plex Vilomixin kuivavitamiinirehujen huipputuote! Rakeinen, 15 kg, 750 kg. E-Seleeni TMR Plex APE-ruokintatilan tuote. Jauhe, 20 kg, 800 kg. E-Seleeni 6000 Taloudellinen vaihtoehto E-vitamiinivalmisteeksi kaikille kotieläimille. Rakeinen, 20 kg, 800 kg. Pormix Plex Monivitamiinivalmiste, joka sisältää orgaanista seleeniä. Rakeinen, 15 kg, 750 kg. Karja-Mix Ässä Plex Monipuolinen A-, Dja E-vitamiinivalmiste. Rakeinen, 20 kg, 800 kg. E-Seleeni vahva Vahva nestemäinen E-vitamiini ja seleenilisä kaikille kotieläimille. 10, 30 ja 210 litraa. Olemme mukana KoneAgria 2016 -näyttelyssä osastolla A124
• HYÖT YELÄIMET SUOMEN ILVESKANNAN hoitosuunnitelma päivitetään vuosien 2016–2017 välisenä aikana. Suomen riistakeskus on julkaissut oikeusministeriön ylläpitämässä otakantaa.fi-palvelussa ilveskannan hoitosuunnitelman päivittämiseen liittyvän keskustelufoorumin. Kaikki kansalaiset voivat osallistua keskusteluun. Suomen riistakeskus toivoo rakentavaa ja tulevaisuuteen katsovaa keskustelua ilvekseen liittyvistä asioista. Keskustelusta kerätään tietoa päivitysprosessin tueksi. – Kaikki näkökulmat ja mielipiteet ovat tervetulleita, kun ne annetaan rakentavassa mielessä. Päivitystyö on vielä alkuvaiheessa, joten nyt on vaikuttamisen paikka, sanoo projektipäällikkö Mikko Toivola Suomen riistakeskuksesta. Keskustelu on avoinna lokakuun loppuun asti osoitteessa otakantaa.fi Suomen riistakeskus Osallistu keskusteluun ilveskannasta Lihantuotannon ennakkolukuja VERRATTUNA EDELLISVUODEN vastaavaan ajankohtaan vuoden 2016 tammi-heinäkuussa: Naudanlihan tuotanto väheni: –1 % Siipikarjan tuotanto kasvoi hieman vajaa: 10 % Lampaanlihan tuotanto kasvoi noin: 4 % Sianlinaa tuotettiin lähes saman verran. Tilasto: Luonnonvarakeskus Tilasekoitus edullinen ja vaivaton ratkaisu säästää rehukustannuksissa. Hauhon Myllärit jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Myös luomurehuja. Puh: 0405526671 HAUHON MYLLÄRIT OY www.hauhonmyllarit.fi HAUHON MYLLÄRIT OY
• 39 FARMI 6/2016 HYÖT YELÄIMET 10 % ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRA on aloittanut raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen kaakkoisrajalle 15. syyskuuta alkaen. Vuosittaisten levitysten tavoitteena on estää luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin leviäminen Suomeen. Aloituspäivästä noin kuukauden ajan pudotetaan yhteensä 180 000 pienpedoille tarkoitettua rokotetta. Rokotteet levitetään noin 40 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka ulottuu Ilomantsista Virolahdelle, sekä 20 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka kulkee etelärannikkoa pitkin itärajalta Pyhtäälle. Lentolevityksen kokonaispinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä. Syötit tulee jättää maastossa rauhaan, jotta pienpedot eivät jätä niitä syömättä ihmisen hajun vuoksi. – Jos syötti on pudonnut asutuksen lähelle, sen voi siirtää suojakäsineitä käyttäen metsän reunaan tai muuhun suojaisaan paikkaan. Jos syöttejä löytyy runsaasti hyvin pieneltä alueelta tai asuintalojen pihapiiristä, asiasta on hyvä ilmoittaa Eviraan, ohjeistaa erikoistutkija Tiina Nokireki Evirasta. Lähde: Evira Rokotteilla estetään rabieksen leviäminen ERITYISESTI TÄNÄ vuonna kannattaa tarkistaa karjan rakenteellisen kuidun saanti. Monella tilalla kevätrehu korjattiin huomattavan aikaisin. Aikainen rehu sisältää paljon energiaa, mutta vähän kuituja. Myöhemmin korjattu rehu on kuitupitoisempaa, mutta sisältää vähemmän energiaa. Ruokinta kannattaa tasapainottaa ”jarrukuidulla” tai yhdistämällä aperuokintaan eri aikoina korjattuja säilörehuja. Maitotuotos ja maidon koostumus ovat edelleen tärkeimmät mittarit arvioitaessa ruokinnan tasapainoisuutta. Lähes jokainen karjanomistaja tarkkailee tuotostietojen lisäksi lehmien ruokahalua ja märehtimistä, kun epäillään ruokinnan toimivuutta. Tosin karkearehun syöntimäärää on vaikea mitata käytännön olosuhteissa. Osa tuottajista on tottunut seuraamaan myös sonnan koostumusta. – Sonnan ulkonäöstä voidaan päätellä kuinka hyvin lehmän syömä rehu on sulanut ja missä ruoansulatuskanavan osassa sulatus on tapahtunut. Seuraamalla sonnan kiinteyttä ja mahdollisesti myös sulamattomien rehupartikkeleiden kokoa saadaan arvokasta lisätietoa lehmien syöntikäyttäytymisestä sekä rehujen koostumuksesta, kertoo Raisioagron kehityspäällikkö Merja Holma. Sopivinta lehmän lanta on, kun se muodostaa 2–4 cm korkean löysän läjän, se läpäisee ritilän ja tarttuu tiukasti saappaisiin. Lähde: Raisioagro Oy Sontaa on syytä tarkkailla n. 50 mm Jos löysit maastosta tämän näköisiä paloja, älä koske niihin. Kyseessä on syöttirokote. EV IRA AH TI SO RM UN EN
• 40 FARMI 6/2016 YMPÄRISTÖ & ENERGIA HALLITUS ESITTÄÄ maaja metsätalousministeriön hallinnonalalle vuodeksi 2017 määrärahoja runsaat 2,5 miljardia euroa. Esityksellä hallitus pyrkii tehostamaan biotaloutta ja puhtaita ratkaisuja uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä ja monipuolisessa käytössä sekä tukemaan uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliästä käyttöä ja tehokasta kierrätystä. Hallinnonalan määrärahoista maaja elintarviketalouden osuus on 72 prosenttia (1 840,2 miljoonaa euroa), maaseudun kehittämisen osuus 13 prosenttia (330,1 miljoonaa euroa) ja luonnonvaratalouden osuus 8 prosenttia (194,2 miljoonaa euroa). Tutkimuksen ja hallinnon osuus on viisi prosenttia (126,0 miljoonaa euroa), maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen osuus kaksi prosenttia (48,4 miljoonaa euroa) ja Metsähallituksen osuus vajaa prosentti (5,5 miljoonaa euroa). Maaja elintarviketalouden määrärahoilla parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyistä kasvua sekä varmistetaan ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus. Hallituksen tavoitteena on varmistaa, että lainsäädäntö ja muut ohjauskeinot tukevat biotalouden uusien ratkaisujen syntymistä ja edistävät biomassojen kestävää käyttöä. Suomen runsaat biomassavarannot jalostetaan kotimaassa, ravinteet kierrätetään tehokkaasti ja ruoan huoltovarmuudesta huolehditaan. Maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn ylläpito on tärkeää, jotta kotimainen raaka-ainetuotanto säilyy, jolloin myös ruoan alkuperä tunnetaan mahdollisimman hyvin. Maaja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien ruokaketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Näitä ovat mm. uudet biotalouden tuotteet, uudet tuotantoteknologiat ja uudet ympäristöystävälliset tuotantotavat www.mmm.fi METSÄHALLITUKSEN ARVION mukaan saimaannorppien talvikanta vuodelta 2016 on noin 360 norppaa. Tänä vuonna syntyi 86 kuuttia, mikä on enemmän kuin koskaan yli 30 vuoden seurantahistorian aikana. Keskeistä ovat vuosina 2010 ja 2011 tehdyt verkkokalastuksen kevätrajoitusalueiden laajennukset sekä onnistunut vapaaehtoisvoimin tehty apukinostyö. Etenkin kahtena viime vuonna havaittu poikasmäärän nousu osoittaa näiden suojelupäätösten MMM: Biotalous ja puhtaat ratkaisut keskiössä ensi vuonna Saimaannorpalla menee paremmin M ET SÄ HA LL ITU S/ HA RR I EK HO LM ja -toimien onnistumisen. – Erityiskiitos Metsähallituksen väelle, ELY-keskukselle, lukuisille vapaaehtoisille ja kumppaneille kalastajista ympäristöjärjestöihin ja paikallisväestöön. Metsähallituksen johdolla tehty apukinosten kolaaminen tuottaa tulosta. Kalastusrajoitussopimuksia on tehty kiitettävästi, ja toivon vielä, että loputkin asetuksella rajoitetut alueet saataisiin sopimusten ja korvausten piiriin, sanoo maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Metsähallitus
• YMPÄRISTÖ & ENERGIA PUUTIAISTEN ELI PUNKKIEN levittämien sairauksien eli borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen (TBE:n) tapausmäärät ovat lisääntyneet Euroopassa ja Suomessa rajusti viime vuosikymmeninä. Syy ei ole täysin selvillä, mutta muun muassa sää ja ilmasto näyttävät vaikuttavan kasvuun. Hirvieläintiheyksillä ei sen sijaan näytä olevan vaikutusta. On esitetty, että punkkien välittämiä sairauksia saataisiin vähennettyä supistamalla hirvieläinten määrää. Kun verrataan TBEja borrelioositapausten ilmaantuvuutta eri puolilla Suomea hirvieläinten esiintyvyyteen samalla alueella samaan aikaan, ne eivät näytä kuitenkaan olevan kytköksissä toisiinsa. Sen sijaan Borrelioosin ilmaantuvuuden eri sairaanhoitopiireissä näyttääolevan yhteydessä kyseisen alueen termisen kesän pituuteen: mitä pidempi kesä, sitä enemmän borrelioositapauksia. Terminen kesä määritellään kaudeksi, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyy yli kymmenessä asteessa. Koska Suomen vuosittainen keskilämpötila on nousussa, voimme olettaa termisen kesän pitenevän tulevaisuudessa. Todennäköisesti myös borrelioositartunnan vaara lisääntyy. Suomen Riistakeskus Ilmasto vaikuttaa punkkien esiintymiseen Oho! GASUM OY:N KiertoTyppi-hanke on osoittanut, että biokaasulaitoksen jätevesistä on mahdollista ottaa typpeä talteen jopa 500 kiloa päivässä. Vuonna 2015 käynnistynyt hanke pyrkii kehittämään kierrätystyppituotetta teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin. Lähde: Gasum Oy Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu. Myös IBC-säiliöt
• 42 FARMI 6/2016 Energiatehokkuudella ja uusiutuvan energian hyödyntämisellä voidaan saada selkeitä kustannussäästöjä myös hevostiloilla. Maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuuksia edistää InforMEhanke, jossa on ollut osallistujina myös hevostiloja. Hevostiloilla mahdollisuuksia H evostiloilla on hyvät mahdollisuudet parantaa energiaomavaraisuuttaan, kunhan ne vain osataan tunnistaa. Energiasuunnittelua ja -neuvontaa maatiloille tarjoaa muun muassa Maaseutuviraston Neuvo 2020 -palvelu. Hevostiloille suunnatun energianeuvonnan kehittämistä on selvitetty osana Lahden ammattikorkeakoulun InforMEInformaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille -hanketta. Selvitykseen osallistui kolme hevostilaa, joille tehtiin Maatilan energiasuunnitelma Neuvo 2020 -palveluna ProAgrian energianeuvojien toimesta. Tältä pohjalta tehtiin vielä laajennettu energiaselvitys, jossa tarkasteltiin viittä eri tapaa tuottaa uusiutuvaa energiaa: biokaasun tuotanto hevosen lannasta ja nurmimassasta, lannan kompostilämmön talteenotto, oljen käyttö polttoaineena sekä aurinkoja tuulivoima sähköntuotannossa.
• 43 FARMI 6/2016 ”Hevostiloille suunnattua energianeuvontaa kehitetään.” TEKSTI ANNE-MARI ERONEN KUVAT MARI ERONEN, AHTI SORMUNEN, JULIA HYTTINEN
• Hevosenlannasta energiaa Biokaasun tuotantoon sopivia raaka-aineita ovat esimerkiksi lanta, nurmimassa ja biojäte. Perinteinen biokaasun tuotantotekniikka on märkämädätys. Hevosenlanta on siihen liian kuivaa sellaisenaan, mutta sitä voidaan käyttää yhdistettynä johonkin nestemäiseen syötteeseen. Uudempi tuotantotekniikka on kuivamädätys, johon hevosen lanta soveltuu paremmin. Kuivikkeella on suuri merkitys biokaasun tuotannon kannalta. Puupohjaisia kuivikkeita paremmin prosessiin soveltuvia ovat esimerkiksi olkisilppu ja turve. P. 0500 784 615 Tmi Staffansbergin talli Thermo Bar lämmitettävät juomapaljut Puulämmitys on tiloille hyvä keino parantaa energiaomavaraisuutta. Myös olki soveltuu hyvin polttoaineeksi. Puh. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi LOISPOSTI Helppo ja vaivaton läHetyspakk aus! UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.loisposti.fi
• 45 FARMI 6/2016 Suomen markkinoille on ilmestynyt kuivamädätykseen soveltuvia maatilakokoluokan biokaasulaitoksia. Niiden hinta on kuitenkin vielä korkea, eikä käyttökokemuksia ole saatavilla. Selvitykseen osallistuneista tiloista yhdellä voisi olla riittävästi potentiaalia biokaasun tuotantoon. Noin 60 hevosen lannalla ja 15 hehtaarin kesantoalalta saatavalla nurmimassalla olisi teoriassa mahdollista tuottaa lämpöenergiaa noin 320–360 MWh vuodessa. Yhteisen biokaasulaitoksen perustaminen voisi tulla kysymykseen alueilla, joille on keskittynyt useita hevostiloja. MAASEUTURAHASTON RAHOITTAMAN InforME-hankeeen tarkoituksena on edistää uusiutuvan energian käyttöä Hämeen maaseudulla. InforME-hanke järjestää useita tilaisuuksia ja tapahtumia tulevan syksyn aikana, esimerkiksi retkiä mielenkiintoisiin energiakohteisiin. Lue lisää aiheesta: www.lamk.fi/informe Yksittäisille tiloille paremmin soveltuva tapa lannan energiahyötykäyttöä ajatellen on kompostilämmön talteenotto. Esimerkiksi lantalassa ja kuivikepatjoissa tapahtuu lannan passiivista kompostoitumista. Samalla syntyvä lämpö on mahdollista kerätä talteen ja hyödyntää tilojen tai käyttöveden lämmitykseen. Yksinkertaisin tapa on asentaa lantalan yhteyteen keruuputkisto, jossa kiertää lämmön siirtämiseen soveltuva neste. Toinen vaihtoehto on hankkia esimerkiksi rumpukompostori, varustettuna lämmöntalteenottojärjestelmällä. Tällöin myös lannan kompostoituminen nopeutuu, eikä erillistä lantalaa tarvita. Molemmista tekniikoista löytyy hyviä käyttökokemuksia suomalaisilta hevostiloilta. Olki, aurinko ja tuuli energianlähteinä Puulämmitys on tiloille hyvä keino parantaa energiaomavaraisuuttaan. Jos omia metsiä ei ole, myös pelloilta on mahdollista saada energiaa. Viljanviljelyn sivutuotteena syntyvä olki soveltuu hyvin polttoaineeksi. Yhdeltä hehtaarilta saatavalla olkisadolla on mahdollista tuottaa lämpöenergiaa jopa 10–20 MWh. Mikäli olkea käytetään ainoana polttoaineena, on hankittava tarkoitukseen soveltuva kattila. Aurinko ja tuuli ovat ilmaisia energianlähteitä, joita voidaan käyttää apuna sähköntuotannossa myös hevostiloilla. On vain otettava huomioon tuotannon vaihtelevuus sääolosuhteiden mukaan ja varmistettava sähkön saanti varajärjestelmän avulla. Lisäksi tuotanto on olennaista mitoittaa omaan käyttöön sopivaksi, koska verkkoon syötetystä ylijäämäsähköstä saatavat korvaukset ovat hyvin pieniä. Biokaasun tuotantoon sopivia raaka-aineita ovat esimerkiksi lanta, nurmimassa ja biojäte.
• HEVOSET LOKAKUU 1.10. klo 14.30 Maarianhamina klo 14.00 Tampere 2.10. klo 17.30 Forssa 3.10. klo 18.00 Oulu 4.10. klo 18.00 Joensuu 5.10. klo 18.30 Helsinki klo 12.00 Seinäjoki 6.10. klo 18.00 Lahti 7.10. klo 12.00 Kaustinen klo 18.00 Turku 8.10. klo 14.00 Mikkeli klo 18.00 Rovaniemi 9.10. klo 14.00 Kajaani klo 17.30 Kouvola 10.10. klo 18.00 Jyväskylä 11.10. klo 18.00 Tampere 12.10. klo 18.30 Helsinki klo 12.00 Lappeenranta 13.10. klo 18.00 Seinäjoki 14.10. klo 12.00 Joensuu klo 18.00 Pori 15.10. klo 14.00 Lahti 16.10. klo 14.00 Forssa klo 17.30 Kuopio 17.10. klo 18.00 Oulu 18.10. klo 18.00 Tampere 19.10. klo 18.30 Helsinki klo 12.00 Kaustinen 20.10. klo 18.00 Jyväskylä 21.10. klo 12.00 Lappeenranta klo 18.00 Seinäjoki 22.10. klo 14.00 Helsinki 23.10. klo 17.30 Lahti klo 14.00 Ylivieska 24.10. klo 18.00 Turku 25.10. klo 18.00 Kouvola 26.10. klo 18.30 Helsinki klo 12.00 Mikkeli 27.10. klo 18.00 Kuopio 28.10. klo 12.00 Helsinki klo 18.00 Rovaniemi 29.10. klo 14.00 Pori 30.10. klo 17.30 Forssa klo 14.00 Kaustinen 31.10. klo 18.00 Oulu MARRASKUU 1.11. klo 18.00 Tampere 2.11. klo 18.30 Helsinki klo 12.00 Turku 3.11. klo 18.00 Kouvola 4.11. klo 12.00 Joensuu klo 18.00 Jyväskylä 5.11. klo 14.00 Seinäjoki 6.11. klo 17.30 Lappeenranta 7.11. klo 18.00 Kuopio 8.11. klo 18.00 Tampere 9.11. klo 18.30 Helsinki klo 12.00 Turku 10.11. klo 18.00 Lahti 11.11. klo 12.00 Pori klo 18.00 Seinäjoki 12.11. klo 14.00 Kouvola 13.11. klo 14.00 Mikkeli klo 14.00 Rovaniemi 14.11. klo 18.00 Oulu 15.11. klo 18.00 Tampere 16.11. klo 18.30 Helsinki klo 12.00 Kuopio 17.11. klo 18.00 Joensuu 18.11. klo 12.00 Seinäjoki klo 18.00 Turku 19.11. klo 14.00 Helsinki 20.11. klo 12.00 Jyväskylä klo 17.30 Pori klo 14.00 Ylivieska Ravit loka–marraskuussa OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi Hevoskarsinat Kuntoutus ja valmennuslaitteet 010-2391300 www.illis.fi AIKAANSA EDELLÄ
• 47 FARMI 6/2016 HEVOSET KANSAINVÄLISEN ELÄINTEN päivän 4.10. ja Eläinten viikon kunniaksi Yliopistollinen hevossairaala tarjoaa ilmaiset asiantuntijaluennot Tiedekulmassa keskiviikkona 5.10. klo 17 alkaen. Mukana ovat seuraavat hevosen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät aiheet: • Hevosen ontuma, sen eri muodot ja nykyaikaiset keinot sen mittaamiseen ( Eläinfysioterapeutti Heli Hyytiäinen) • Elintapojen vaikutus hevosen hiekansyöntiin: kyselytutkimuksen tulosten esittelyä ( Klinikkaeläinhoitaja Maria Paulaniemi) • Hevonen sairaalassa, miksi ja milloin? ( Eläinlääkäri Kati Niinistö) TULE MUKAAN kuuntelemaan, oppimaan ja kyselemään! Jos et pääse paikan päälle voit katsoa suoraa lähetystä osoitteessa https://www.helsinki.fi/ fi/ajankohtaista/ tiedekulma-live YMPÄRISTÖASIOISTA HUOLEHTIMINEN on yhä keskeisempi osa nykyaikaista hevostaloutta ja tallinpitoa. Hevostaloudelle vastuullisena elinkeinona se on toiminnan laadun ja taloudellisuuden kannalta tärkeää ja mitä suurimmassa määrin myös imagokysymys. Hevostalouden ympäristönäkökohdat ovat pitkälti samoja kuin minkä tahansa muun kotieläintalouden. Ympäristöasioita ei välttämättä osata ottaa aloittavassa talliyrityksessä heti huomioon, etenkin jos tallinpito on alkanut harrastuspohjalta. Osittain tästä asiantuntemuksen puutteesta on aiheutunut lieveilmiöitä niin hevosten hyvinvoinnin kuin ympäristönhoidon kannalta. Toisaalta hevosalan ulkopuolelta yrityksiin kohdistuvien vaatimusten olisi pysyttävä kohtuullisina ja käytännönläheisinä. Joka tapauksessa hevosen ja ympäristön hyvinvoinnin tulisi olla hevosmäärän ja -harrastuksen lisääntymisen ehtona. Myös tallien asiakkaiden tietoisuus ympäristönhoidon tärkeydestä on lisääntynyt, ja talliympäristön viihtyisyys vaikuttaa kuluttajien päätöksentekoon. Talliympäristön aikaansaama mielikuva on oleellinen osa tallikokemusta. Hevonen ja hevosenpitoon liittyvät toiminnot tarvitsevat tilaa ympärilleen. Onnistunut toimintaympäristön suunnittelu vaikuttaa työn tehokkuuteen, vähentää tapaturmariskiä ja parantaa viihtyvyyttä ja työssä jaksamista. Tallipihojen väljyys lisää turvallisuutta, talleille suuntautuva liikenne tarvitsee oikein mitoitetut väylät ja pysäköintialueet, ja rehujen, lannan ja kuivikkeiden varastointi edellyttää riittävän suuria varastotiloja tallin välittömässä läheisyydessä. Teksti on ote Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry:n nettisivuilta, joilta löytyy paljon lisätietoa tämän päivän hevostaloudesta. www.hippolis.fi Eläinten viikon teemana on hevonen SUOMEN ELÄINSUOJELUYHDISTYSTEN LIITTO SEY:N järjestämän Eläinten viikon teemana on tänä vuonna hevonen. Eläinten viikko järjestetään joka syksy 4.–10.10. Eläinten viikolla SEY jakaa tietoa teemasta kouluille ja medialle, myös tapahtumia järjestetään yhdistyksissä ympäri Suomen. Lisätietoa löytyy osoitteesta elaintenviikko.fi SEY Ympäristö ja tila-asiat tärkeää ottaa huomioon Myös tilavat ja siistit karsinat ovat turvalliset sekä hevosille että ihmisille.
• 48 FARMI 6/2016 KOULUTUS KUKA OLET? – Olen Lauralisa Koivula, 28 vuotta nuori, ja asun tällä hetkellä Tampereella. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? – Opiskelen Ammatti-instituutti Iisakissa Osaran maaseutuoppilaitoksen kampuksella Hämeenkyrössä luontoja ympäristöalan monimuotoista perustutkintoa. Kahdesta valittavasta linjasta suuntaudun luontoja ympäristöneuvojaksi. Toinen vaihtoehto on suuntautua luonnonvaratuottajaksi. KUINKA PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Päädyin opiskelemaan alaa mielenkiinnosta omavaraisuutta, kestävää kehitystä, kädentaitoja ja luontosuhteen vahvistamista kohtaan. Luonnonmukaisia elämäntaitoja voi onneksi vielä oppia koulussa tässä kaupungistuneessa maailmassa. Olen suuresti kiitollinen heille, joilta sain aikoinaan kuulla Osarasta, sillä täällä jos jossain pääsee ammentamaan oppia hyvää elämää varten, omaksi ja muidenkin iloksi. MINKÄLAISTA OPISKELU ON? – Opiskelu on sekä mielenkiintoista että monimuotoista ja muodostuu lähija etäviikoista sekä työssäoppimisesta ja näytöistä. Opettajat ovat alansa asiantuntijoita, ja heitä tulee toisinaan opettamaan myös koulun ulkopuolelta, kuten kampuksen naapurista Frantsilan yrttitilalta. Osaralla oppilaiden ikähaitari on laaja ja persoonallisuudet upean kirjavia, ja iso ja iloinen osa opiskelua kyteekin oppilaiden toisiaan opettavassa vuorovaikutuksessa. Lähiviikoilla kokoonnutaan kampukselle oppimaan sekä teoriaa ja käytännön taitoja luokassa ja luokan ulkopuolella. Pienet ja pidemmät retket koulualueen ulkopuolelle ovat osa luontoalalla opiskelua, kun muun muassa kasvien ja kasvupaikkojen tuntemusta harjoitellaan maastossa. MISSÄ TYÖLLISTYT TULEVAISUUDESSA? – Ilottelen ajatuksella saada oppia ja valmistua luontoon ja ympäristöön neuvojaksi, joka voi tarjota elähdyttäviä luontokokemuksia kaikille niitä halajaville. Luontosuhdetta parantavat ja ylläpitävät toimet tuottavat hyvinvointia ja terveyttä monella tavalla ja kauaskantoisesti. Luontosuhteen rapistuminen näkyy muun muassa paljona pahoinvointina nykyaikana. Metsään menoa ei pitäisi joutua pelkäämään, ja haluan kannustaa siihen rohkeaan hyppyyn suoraan ojan yli parantavaan pöpelikköön! Samoin kuin ohjata viisaiden kulutustottumusten pariin näinä kulutushysterian aikoina, jolloin kierrätysmateriaaleista syntyy jo taidetta, mikseipä siis itse kierrätyksestäkin. Perimätiedon opiskelu ja sen jakaminen muun muassa kasvien, varsinkin yrttien käytöstä ja kuun vaikutuksia puutarhanja terveydenhoitoon kuuluu myös harrastuksiini ja kukaties muovautuu tulevaisuudessa osaksi ammatillisuuttani. Perimätiedonkin haltijoita tullaan vielä tarvitsemaan, kun iki-viisaat vanhat vaihtavat lopullisesti maisemaa. AU LI KK I KU IS M A
• KOULUTUS LUOTSAUS TÄYTTÄÄ tänä syksynä 320 vuotta, se on siis yksi maamme vanhimmista virallisista työtehtävistä. Nykypäivän luotsi työskentelee laivoja luotsaten viikon ja on seuraavan viikon vapaalla. Suomen aluevedet ovat maailman haastavimmat, rannikot ovat karikkoiset ja lähes kaikki satamat jäätyvät talvella. Luotsi toimii aluksen päällikön paikallisena neuvonantajana ja käyttää työssään hyväkseen uusinta teknologiaa. Luotsit ovat kokeneita merenkulun ammattilaisia, jotka tekevät tiimityötä luotsausyhtiön muun henkilöstön kanssa. Vanhoista ajoista jäljellä ovat enää narutikkaat eli leidarit, joita pitkin luotsi nousee luotsattavaan alukseen. Luotsauspalvelun järjestämisestä vastaa suomalainen valtionyhtiö Finnpilot Pilotage Oy, jossa työskentelee yli 300 luotsauksen ammattilaista. Aluksia luotsataan Suomen satamiin ja pois sieltä noin 25 000 kertaa joka vuosi. Luotsausmatkat ovat yhteensä pituudeltaan yli 400 000 merimailia vuodessa. Lähde: Finnpilot Pilotage Oy LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA on käynnistynyt oppilaitoksessa kehitelty kiertotalousväylä tänä syksynä ensimmäistä kertaa. Kiertotalous vaatii eri alojen yhteistyötä ja se tarjoaa monialaiselle opiskelijaryhmälle loistavan mahdollisuuden lähteä kehittämään aihealueeseen liittyviä ratkaisuja. Mukaan tarvitaan niin insinööri-, tradenomikuin muotoilijaopiskelijoitakin. Ensimmäiseen opiskelijaryhmään on lähtenyt mukaan yli 50 opiskelijaa. www.lamk.fi Suomen vanhin ammatti? Kiertotaloutta opiskellaan Lahdessa SEDU, ILMAJOKI Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki p. 020 124 5700 hakutoimisto@sedu.fi NUORI TAI AIKUINEN OPISKELE MAATALOUSALAN OSAAJAKSI ILMAJOELLA MAASEUTUYRITTÄJÄKSI! Osaamisalat: • maatilatalous • maatalousteknologia Eläintenhoitajaksi näyttömuotoisella aikuiskoulutuksella w w w . s e d u . f i
• 50 FARMI 6/2016 Metsästys vie mennessään Vuosittain hankitaan noin 8000 uutta metsästyskorttia. Metsästyksen suosio on jatkanut tasaista kasvuaan jo pitkään. Viime vuosina metsästyksen suosiota on nostanut myös luontokokemusten hakeminen. TEKSTI SUSANNA KORKIATUPA KUVAT FARMI, JUSSI HENTUNEN, PIXABAY Koko Hentusen perhe on hurahtanut metsästykseen. Kuvasta puuttuu 7-vuotias Olivia, joka ei vielä metsästä itse, mutta herkuttelee mielellään riistaruualla.
• 51 FARMI 6/2016 Metsästys vie mennessään ”Metsästys harrastuksena hyödyttää myös monia yrityksiä ja näin lisää työllisyyttä maaseudulla”.
• 52 FARMI 6/2016 U usi metsästysvuosi on alkanut ja kausi alkaa olla parhaimmillaan. Suomessa metsästys on kautta aikain ollut hyväksyttyä, mutta sen hyväksyttävyys on entisestään jopa lisääntynyt ja on viimeisimmän tutkimuksen mukaan entistäkin paremmalla tolalla. Luonnosta ja sen tarjoamista antimista halutaan nauttia. – Tietyllä tavalla ekologisen ravinnon hankinta on kasvattanut metsästyksen suosiota. Myös marjastus ja sienestys on yhä suositumpaa. Luontokokemus on tärkeä osa metsästyksen viehätystä, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius. Naisetkin metsästävät Metsästys on kasvattanut suosiotaan myös naisten ja lasten keskuudessa. – Usein naisilla on taustalla koiraharrastus ja halu toteuttaa koiran kanssa sen alkuperäistä käyttötarkoitusta, Simenius kuvailee. Metsästys on yhtä useammin koko perheen harrastus. Vieremän kunnassa asuvan Hentusen perheen jäsenet käyvät kaikki metsällä. Viime keväänä myös perheen äiti ja 11-vuotias poika suorittivat metsästyskortit. – Olen aina tykännyt luonnossa liikkumisesta, mutta todellisen kipinän metsästykselle olen saanut mieheni kautta, joka on metsästänyt yli 20 vuotta. Yhteisten vuosien aikana pikku hiljaa tutustuin lajiin, ja nyt kun itselläkin on kortti, on mukavampi lähteä metsälle mukaan passimieheksi, Karita Hentunen kertoo. Isän myötä myös äiti ja poika liittyivät paikalliseen metsästysseuraan. Perhe metsästää kyyhkyä, sorsaa ja jänistä. – Metsästys ei ole mielestäni sellainen harrastus, josta kiinnostutaan pelkästään aseiden takia. Se on niin paljon muutakin. On hienoa, kun saa lähteä yhdessä metsään liikkumaan, ja kun saa opettaa lapsillekin luonnossa liikkumista ja ihan konkreettisesti sitäkin, mistä ruoka tulee pöytään, hän jatkaa ja sanoo, että metsästyksen ansiosta lapset saavat mahdollisuuden myös oppia normaalin suhtautumisen aseisiin ja niiden turvallisen käsittelyn. Perheeseen kuuluu myös 7-vuotias tytär, joka tulee mielellään metsälle mukaan. Lapset pitävät riistaruoista, kun ovat pienestä pitäen oppineet niitä syömään. – Näin lapset oppivat luonnollisen suhtautumisen asioihin, kunnioituksen ja ymmärryksen luontoa ja elämän kiertokulkua kohtaan. Tietysti lasten kanssa metsällä oleminen on erilaista kuin aikuisten kesken. – Silloin mennään aina lapsen ehdoilla. Jos alkaa väsyttää, on lähdettävä kotiin. Onhan se vähän erilaista, mutta meidän perheessä metsällä käyminen on mukavaa eikä kenellekään pakkopullaa, Hentunen sanoo. Liiketoimintaa kehittyy kysynnän ympärille Metsästys harrastuksena hyödyttää myös monia yrityksiä ja näin lisää työllisyyttä maaseudulla. – Erilaiset matkailuyritykset hyötyvät jonkin verran siitä, kun kesäsesongin päätyttyä metsästysporukat tulevat ”jatkamaan kautta”. Monenlaista pienimuotoista yritystoimintaa on syntynyt joidenkin seurojen ympärille ja osittain myös niiden ylläpitämänä. Isommat seurat myös voivat osa-aikaisesti työllistää joitakin henkilöitä suoraan, Simenius listaa. Nykyään myös riistalihan jatkojalostushalut ovat kasvaneet, millä on osaltaan työllistävä vaikutus yrityksille, joilla riistankäsittely on mahdollista. Metsästysja eräilyvälineitä jälleenmyyviä yrityksiä operoi maaseudullakin. Koko maassa näitä tarvikkeita myyviä yrityksiä on useita; harrastuksen suoraan tai välillisesti työllistävä vaikutus on hyvä. Perheen kesken passissa.
• 53 FARMI 6/2016 PARHAILLAAN ON meneillään metsästysasetusten ja metsästyslain osauudistus, johon on jo hyväksytty useita asetusmuutoksia. Eniten esillä ollut niistä lienee hirvenmetsästystä koskeva vasamuutos. – Lakiin tulee sellainen muutos, että vasasuojasta ollaan poistamassa rangaistavuutta. Tuomioita on jaettu yksin tulleen naaraan kaatamisesta, kun myöhemmin onkin todettu, että jostain löytyikin vasa. Rangaistuksen pelko on johtanut siihen, että oikeasti vastattomiakaan naaraita ei ole uskallettu kaataa riittävästi. Samaan aikaan uroksien tunnistaminen kaadettavaksi taas on ollut helppoa. Niinpä hirvikannan rakenne on vääristynyt naarasvoittoiseksi. Muutos helpottaa kaatopäätöksen tekemistä yksinäisen naaraan kohdalla. Tieten tahtoen emän ampuminen on edelleen itsestään selvästi metsästäjien keskuudessa täysin vastoin sallittua toimintaa. Kukaan ei tietenkään halua ampua emää, ja se on myös metsästäjien eettisissä säännöissä kielletty. Metsästyksen johtajat ja Metsästäjäliittokin ohjeistaa siihen, ettei emää pidä ampua, mutta asetusmuutoksella tavoitellaankin vääristymän poistumista kannasta, Teemu Simenius kertoo. Lisäksi hirvenmetsästyksen varsinainen alkamisajankohta siirtyy ensi vuonna alkamaan lokakuun puolivälistä, vaikkakin kyttäysmetsästys pelloilta tulee sallituksi jo syyskuusta. Tämä muutos tehdään sen takia, että hirvet saisivat olla kiima-ajan rauhassa. Metsästyslakiin tulee osauudistuksia Huom! LUE LISÄÄ metsästysasetuksen muutoksista sivulta 53. Matias nylkemässä itse pyytämäänsä jänistä. On arvokas asia, että lapset oppivat pienestä pitäen ihan konkreettisesti, mistä ruoka tulee pöytään ja se on luonnollinen asia.
• 54 FARMI 6/2016 Seuratoiminta kaipaa paikoin nuoria Metsästyksessä harrastajien määrä pikku hiljaa lisääntyy. Kuitenkaan esimerkiksi kaupunkiseuduilla kaikki metsästäjät eivät kuulu mihinkään metsästysseuraan. Tämä selittyy osin sillä, että kaupunkien liepeillä seuroihin voi olla vaikea päästä. – Isojen kaupunkien läheisyydessä metsästysmaita on rajallisesti mutta metsästäjiä on paljon. Esimerkiksi Itä-Suomessa tilanne on päinvastainen, metsästysmaita on laajasti, ja seuroissa jäseniä paikoin melko vähän. Monien seurojen ikärakenne on ukkoutuva, kun nuoret hakeutuvat kasvukeskuksiin opiskelujen tai töiden perässä. Jäsenten paikkakuntalaisuus on kuitenkin usein metsästysseuroille ja maanomistajille tärkeää. Jäsenrakenne onkin seurojen isoimpia haasteita, ehkä tulevaisuudessa tulee olemaan jonkin verran seurojen yhdistymisiä tai ulkopaikkakuntalaisjäsenmuotoja etenkin muuttotappioalueilla, Simenius sanoo. Seurojen olisi hyvä vähän pohdiskella toiminnan kehittämistä. Jäsenmäärä ja ikäjakauma on yksi seurojen haasteista varsinkin harvaan asutuilla seuduilla. Näillä alueilla metsästysseura saattaa olla viimeinen kylän seuratoiminta, joka luo yhteisöllisyyttä. Haluatko metsästäjäksi? ETKÖ VIELÄ metsästä, mutta haluaisit aloittaa harrastamisen? Suomen Riistakeskuksen sivuille on koottu hyvä tietopaketti siitä, mistä kaikki alkaa. www.riista.fi/metsastys/ haluatko-metsastajaksi – Harvempaan asutuilla seuduilla seuraan on helpompi päästä, jos on syntynyt paikkakunnalla. Toisaalta metsästysseura voi olla ja usein onkin poismuuttaneen nuoren ainoa side paikkakuntaan, mikä voi olla tulevaisuuden asuinpaikkakunnan valinnassa merkittäväkin tekijä, Simenius toteaa. Eräässä varsinaissuomalaisessa kunnassa uusille asukkaille tehdyssä kyselyssä metsästysmahdollisuus nousi yllättäen työllistymisen ja lasten koulumahdollisuuksien jälkeen tärkeimmäksi vetovoimatekijäksi. Metsästäessä voi nauttia myös kauniista syysilloista luonnon keskellä.
• 55 FARMI 6/2016 METSÄST YS-EKSTRA ERÄNKÄVIJÄT ESITTELEE katsojalle tuoreen näkökulman metsästyksestä ja kalastuksesta myös nuoret ja naiset metsästävät, ja harrastus voi olla koko perheen yhteinen intohimo. Luonnonsuojelu sekä riistanhoito ovat kaiken perustana, ja saalista kohdellaan kunnioittavasti joka tilanteessa. Eränkävijöiden komeat luontokuvat ja henkeäsalpaavat maisemat näyttävät Suomen luonnon monimuotoisuuden, vuodenaikojen vaihtelun sekä harrastuksen ääripäät samanaikaisesti. Vaikka nykyajan tekniikkaa käytetäänkin hyväksi, myös perinteet ovat suuressa roolissa sarjassa, jossa liikutaan ympäri Suomen kolkkia kansantarujen sävyttämillä mailla. Lähde: Ylen ohjelmaviestintä HIRVENMETSÄSTYS ALKAA ensi vuoden syksystä alkaen lokakuun toisena lauantaina muualla kuin Lapin maakunnassa. Tällä halutaan vähentää häiriöitä hirven kiima-aikana, jotta mahdollisimman suuri osa hirven vasoista syntyisi keväällä normaaliin aikaan. Jotta metsästysajan lyhentäminen ei lisäisi hirvieläinten aiheuttamia peltovahinkoja, hirven vahtimismetsästys pelloilta on luvallista jo 1.9. alkaen muualla kuin Lapin maakunnassa. Hirvieläimen ajo ja koiran käyttö metsästyksessä ei kuitenkaan ole vielä silloin sallittua. Myös kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran ja valkohäntäpeuran vahtimismetsästys on ensi vuodesta alkaen sallittu alkaen 1.9. syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään asti. Vahtimismetsästämiseen haetaan jatkossa tavallinen hirvieläinten pyyntilupa eikä poikkeuslupaa kuten tähän asti. Muutos tulee voimaan 1.1.2017. Lapin maakunnassa hirven metsästysajat poikkeavat muusta maasta. Hirvieläinten vasasuojan kestoa lyhennetään Tähän asti hirvieläinnaaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on ollut aina rauhoitettu. Asetusmuutoksen jälkeen varsinaisessa hirvenmetsästyksessä, joka alkaa lokakuun toisena lauantaina ,hirvinaaraalla ei ole enää erityistä rauhoitusta. Tavoitteena on kasvattaa urosten osuutta naarasvoittoisessa hirvikannassa. Lisäksi halutaan keventää seurauksia tilanteissa, joissa hirviemo kaadetaan vahingossa. Käytännössä vasasuoja kuitenkin säilyy metsästyksen ohjeistuksessa ja eettisissä säännöissä. Vastaavasti pienten hirvieläinnaaraiden suoja alkaa 1.9. ja jatkuu syyskuun viimeisestä lauantaita edeltävään päivään. Metsästyksen johtajan tehtävä on huolehtia, että emän menettänyt vasa pyritään kaatamaan mahdollisimman pian. Muutos tuli voimaan 6.9.2016. www.mmm.fi SYKSY JA HIRVENMETSÄSTYSKAUDEN alkaminen lisää hirvien liikkuvuutta. Nyt hirvionnettomuuksien aika on suurimmillaan. Etenkin pimeällä autoilijoiden on syytä olla varovaisempia, mutta hirvistä varoittavia kylttejä pitää noudattaa aina. Hirvimerkki!-kampanjan tarkoitus on muistuttaa autoilijoita riskeistä ja vähentää hirvieläinonnettomuuksia. Kampanjan takana ovat Suomen Autokoululiitto, Suomen Metsästäjäliitto ja Trafi. Trafi. Eränkävijät, uusi sarja alkaa Ylellä Metsästysasetuksen muutokset Eränkävijät Yle TV1 sunnuntaisin klo 18.15 alkaen 2.10.2016. Muista hiljentää hirvivaara-alueella
• 56 FARMI 6/2016 METSÄST YS-EKSTRA Suuri suomalainen metsästyskirja SUOMESSA ON 300 000 metsästäjää ja riistakannat ovat hyvässä kunnossa. Tämä suurteos esittelee yleisimmät riistaeläimet, kertoo niiden metsästyksen tekniikat ja taktiikat ja antaa vinkkejä varusteiden valintaan. Olitpa linnustaja, hirvimies, peurankyttääjä tai latvalinnustaja, tämä kirja tuo paljon uutta tietoa sinulle. Lähde mukaan Tapion taloihin, kehitä metsästystaitojasi ja saa enemmän saalista turvallisesti. Juha Jormanainen, Readme 2016. 400–500 g hirven tai valkohäntäpeuran jauhelihaa 3 salottisipulia silppuna 2–4 valkosipulinkynttä murskattuna 1 tölkki murskattuja tomaatteja 2 rkl tomaattipyreetä 2 rkl Turun sinappia 2–4 dl italialaista punaviiniä, (Barolo, Chianti) 1/2 l vahvaa lihalientä reilu litra kantarelleja 2 rkl oreganoa kourallinen basilikan lehtiä merisuolaa mustaa pippuria myllystä voita hyvää pastaa, mieluummin tuoretta parmesaaniraastetta maun mukaan Tee näin: 1. RUSKISTA JAUHELIHA kovalla lämmöllä runsaassa voissa. Voin pitää savuta ennen kuin laitat jauhelihat pannulle. Ruskista jauheliha, vähennä lämpöä ja lisää sipulisilppu ja sekoita muutaman minuutin ajan. Mausta suolalla ja pippurilla. 2. LISÄÄ JAUHELIHAN joukkoon tomaattimurska, tomaattipyree, sinappi ja lihaliemi. Kiehauta, kuori vaahto ja lisää sen jälkeen mausteet, eli valkosipulimurska ja oregano. Paista kantarellit hyvin kuumassa runsaassa voissa ja lisää ne kastikkeeseen. Kun kastike alkaa kiehua, voit poistaa pinnalle nousevan rasvan lusikalla. 3. ANNA KASTIKKEEN kiehua keskilämmöllä ainakin kolme tuntia ja kun neste vähenee, lisää puMetsästäjän opas uudistuu SUOMEN RIISTAKESKUKSEN julkaisemaa Metsästäjän opasta voi ostaa verkkokaupasta osoitteesta www.kauppa.riista.fi Teos on metsästäjän kaksiosainen perusopas, joka sisältää erillisen lakiosan. Suositellaan erityisesti metsästäjätutkinnon suorittajille. Metsästäjän tutkintoa uudistetaan parhaillaan, joten myös Metsästäjän oppaasta tulee saataville uudistettu versio ensi vuoden alussa. Myös täysin uudistettu verkkoalusta tulee silloin käyttöön. Suomen riistakeskus Riistaruoka vie kielen mennessään Hirvipastaa Bolognese Neljälle JU HA JO RM AN AI NE N
• 57 FARMI 6/2016 Riistaruoka vie kielen mennessään METSÄST YS-EKSTRA naviiniä, ei koskaan vettä. Pidä kattilan kantta raollaan tai siivousoperaatio on mittava. 4. KEITÄ SPAGETTIA noin kahdeksan minuuttia vahvasti suolatussa vedessä, valuta spagetti ja annostele se lämmitetyille syville lautasille. Valele päälle paksua kastiketta, ripottele parmesaaniraastetta, koristele annos basilikan lehdillä ja paistetuilla pienillä kantarelleilla. 5. NAUTI HIRVIBOLOGNESE hyvässä seurassa hieman iäkkäämmän Chiantin, tai Brunello di Montalcinon kanssa. 2 jäniksen takajalkaa tai 4 kanin takajalkaa emmentaljuustoa saunapalvikinkkua siivuina suolaa mustaa pippuria myllystä voita paistamiseen Kastike 1 dl vahvaa lihalientä, mieluiten riistalientä 1 dl kuivaa valkoviiniä (Chardonnay) 1 2 dl smetanaa 1 rkl hienoksi viipaloituja aurinkokuivattuja tomaatteja Tee näin: 1. IRROTA TAKAJALAT ja poista niistä varovasti kaikki luut. Levitä jalkalihat leikkuulaudalle levyksi ja nuiji sitä nyrkillä ohuemmaksi. 2. MAUSTA LIHALEVY suolalla sekä pippurilla ja aseta levyn päälle viipale saunapalvikinkkua ja sen päälle juustotanko. Kierrä levy rullaksi ja sulje se hammastikuilla. Mausta päältä suolalla ja pippurilla. 3. RUSKISTA RULLAT varovasti runsaassa voissa (liha ei ime rasvaa itseensä) kuumalla pannulla ja laita kääryleet noin kahdeksikymmeneksi minuutiksi 180 asteiseen uuniin uunivuoassa. 4. VALMISTA KASTIKE sillä aikaa kun kääryleet kypsyvät uunissa. Kiehauta lihaliemi ja valkoviini ja lisää liemeen aurinkokuivatut tomaattiviipaleet. Keitä nestettä kasaan kunnes jäljellä on noin reilu desi. Nesteiden hapot tiivistyvät ja kastike on helppoa sakeuttaa smetanalla. 5. LISÄÄ SMETANAA pienissä erissä liemen ja anna kiehua kasaan. Lopputuloksen pitäisi olla sakeaa ja hieman toffeenväristä kastiketta. Jos kastike keittyy liiaksi kokoon, lisää siihen hieman viiniä, muttei koskaan vettä! Tarkista suola ja vatkaa nokare voita kastikkeeseen juuri ennen tarjoamista. Jos haluat kastikkeeseen hieman terävyyttä mausta se konjakkitilkalla juuri ennen tarjoamista. 6. OTA KÄÄRYLEET uunista, nosta ne hetkeksi vetäytymään leikkuulaudalle, poista hammastikut ja leikkaa kääröt kauniiksi viipaleiksi. Asettele kiekot lautaselle ja annostele kastike. Tarjoa lisäkkeenä kevyesti kiehautettua juureksia ja kasviksia. Viiniksi sopii esimerkiksi kalifornialainen Fog Head Reserve Pinot Noir tai tukevampi chileläinen Cono Sur 20 Barrels Pinot Noir vuodelta 2011. Reseptit ovat Juha Jormanaisen kirjasta Suomalaista riistaruokaa. ”Tämä kirja tarjoaa tarinoita metsästyksestä ja kertoo kuinka jokainen voi valmistaa herkullisia riistaruokia vaivatta. Riistaruoka ja viinit kuuluvat saumattomasti yhteen ja niinpä kirjasta löytyy ohjeet myös parhaista ruokaja viiniyhdistelmistä. Jos olet metsämies tai sinulla on metsästäviä ystäviä, ryhdy kokkaamaan ruokaa riistasta. Sitä päätöstä ei tarvitse katua.” Kustantaja: Readme 2016. Jänistä Cordon bleu Neljälle JU HA JO RM AN AI NE N
• 58 FARMI 6/2016 KOTI & HYVINVOINTI KEUHKOKUUME ON tavallinen ja vaarallinen sairaus. Se on esimerkiksi yksi yleisimmistä heikkokuntoisten vanhusten kuolinsyistä. Keuhkokuumeita on useita erilaisia, mutta tärkein ja vaarallisin niistä on pneumokokin aiheuttama tauti. Pneumokokkia vastaan voi ottaa rokotteen, joka kuuluukin pikkulasten rokotusohjelmaan. Kuitenkin vanhusten tai pitkäaikaissairaiden kannattaisi myös rokote käydä ottamassa. Riskiryhmäläisiä ovat varsinkin kroonista keuhkotai sydänsairautta potevat sekä henkilöt, joilta on poistettu perna vamman tai sairauden vuoksi. Myös diabeetikkojen kannattaa olla asian kanssa tarkkana. Lähde: Diacor Oy Rokote keuhkokuumetta vastaan SUOMALAISET SUHTAUTUVAT varsin sukupuolineutraalisti kotitöihin, mutta erot nousevat selvimmin esiin iän karttuessa. Mitä vanhemmaksi suomalainen on varttunut, sitä vahvemmin kotityöt jakautuvat miesten ja naisten töihin, selviää Suomalaisen Työn Liiton selvityksestä. Viemärin putsaaminen, nurmikon leikkaaminen ja pölyjen pyyhkiminen nähtiin eniten iän myötä jakautuneina kotiaskareina. Mielipide-ero kotitöistä näyttää tutkimuksen valossa olevan erityisesti sukupolvien, eikä niinkään sukupuolten, välillä. Mitä nuorempi vastaaja on kyseessä, sitä tasa-arvoisempi suhtautuminen hänellä on kotitöiden jakautumiseen. Roolijako miesten ja naisten kotitöiden välillä elää erityisesti seniorien asenteissa. Esimerkiksi lähes puolet 65–79 -vuotiaista miehistä pitää pölyjen pyyhkimistä naisten työnä, mutta vain 6 prosenttia 18–34 -vuotiaista miehistä on tätä mieltä. Koko väestöstä kolme neljästä sanoo, että pölyjen pyyhkiminen kuuluu molemmille. Myös pyykin pesu on monien vanhempien mielestä naisten työtä. Tutkimustiedot perustuvat Taloustutkimuksen tekemään tutkimukseen, joka toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa. Tutkimuksen teetti Suomalaisen Työn Liitto osana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaansa. Ikä vaikuttaa kotitöiden jakautumiseen
• KOTI & HYVINVOINTI SYYSOMENAT JASPI, Discovery, Summerred ja Raike ovat kypsyneet syötäviksi. Talviomenien Lobon ja Aroman kypsymistä odotellaan lokakuulle saakka. Omenapuut hyötyivät kesän lämmöstä sekä sateista ja maku omenissa onkin tänä vuonna erinomainen. Omenat ovat isoja ja laatu on hyvää, kun omenarupi ja pihlajanmarjakoit eivät ole vioittaneet kehittyviä hedelmiä yhtä paljon kuin viime vuonna. Talviomenoilla on aikaa kasvaa kokoa vielä syyskuun ajan ja niistä odotellaan aiempaa parempaa satoa. Kokonaissatomääräksi ennakoidaan Hedelmänja Marjanviljelijäin liiton tekemän selvityksen mukaan noin 6–7 miljoonaa kiloa, joka on jonkin verran viime vuotta parempi. Talven kovien pakkasten pelättiin vaurioittavan arkoja omenalajikkeita. Näin ei onneksi ole käynyt, vaan nyt saadaan hyvistä kesän kasvuolosuhteista johtuen ennakoitua parempi ja laadukkaampi sato. Suoramyyntitilojen luettelo löytyy osoitteesta www.omenat.fi. Hedelmän ja Marjanviljelijäin liitto Kotimaisen omenan sato parhaimmillaan R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa.
• Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Rakentaminen: Tulevaisuuden tilat Katsaus porotalouteen Miten hevosalalla menee? Metsäalan digitalisaatio Vuoden viimeinen Farmi TUPLANUMERO!
• PIHATTO 100 % se rtifi oit u hyb rid ira ken ne ava rat mu un ne lta vat tila t siir ret täv ä suo ma lain en tak uu tuo te Best-Hall on 100% kotimainen halliratkaisu maatalouden erityistarpeisiin. Sertifioitu suunnittelu, asennus ja materiaalit sekä teräsrungon pintakäsittelyn 25 vuoden takuu takaavat kestävän lopputuloksen. MY ÖS PU UVE RH OIL TU NA ! PA LO LU OK KA P2 Best-Hall Oy Yhdystie 3 – 7 68300 KÄLVIÄ Puh. 06 832 5000 Fax 06 835 0477 info@besthall.com www.besthall.com
• Tyylikästä, mukavaa ja hauskaa koko perheelle. Valtra Collection -tuoteuutuudet pian Valtra myymälöistä sekä verkkokaupasta shop.valtra.com Näyttelyssä hyviä tarjouksia. Nyt ostoksille. Hop, hop! Tule tutustumaan uusiin tuotteisiin KoneAgrian ValtraShopiin osastolle B200. Valtrakauppa verkossa shop.valtra.com Lähimmän Valtra-myymälän yhteystiedot osoitteesta www.valtra.fi/palveluhenkilot UUSI VALTRA COLLECTION