Farmi 6/2013 - Lehtiluukku.fi

Maaseudun aikakauslehti Nro 6/2013 ? www.countrymedia.fi ? Hinta 6.80 ? 13006 Palautusvko 2013-34 6 414881 667773 S. 70?79 166777-1306
?Jos mina saisin valita...? Kyllä possukin aidon Leijonan tuntee. Leijona-maatilalevy on kehitetty maatilarakennusten vaativiin olosuhteisiin - se on kestävää suomalaista laatua! Leijona-maatilalevy: ? Toiselta puolelta vesiohenteisella akrylaattimaalilla maalattu öljykarkaistu kovalevy ? Eläinsuojien ja muiden maatalousrakennusten sisäkattojen verhoukseen ? Helppo työstää ? Kestävä ja helposti puhdistettava pinta ? Uusi reunasuojaus entistäkin parempi kosteudenkesto! ? Kuuluu puhtaimpaan M1-päästöluokkaan ? Valkoinen pinta antaa valoisan ja puhtaan tunnelman LEIJ MYYONA KUIT DYIN UL SUOM EVY ESSA Kysy lisää rakennustarvikeliikkeistä kautta maan! Hyötyä tuulesta! Monissa maissa maanviljelijät sekä maan- ja metsänomistajat ovat hyödyntäneet mahdollisuuden ottaa tuulienergia käyttöön joko omien tilojensa sähköntarpeeseen tai lisätulojen kartuttamiseksi. Uusiutuvien energiamuotojen uusi syöttötariffi tekee tuulienergiasta houkuttelevan vaihtoehdon myös suomalaisille maanviljelijöille ja maanomistajille. Oma tuuliturbiini on investointi omaan tulevaisuuteesi. Voit lisätä tulojasi ja olla osaltasi mukana Suomen kestävämmässä ja ympäristöystävällisemmässä energiantuotannossa. ENERCON on ollut tuuliturbiinien huippuvalmistaja jo lähes 30 vuotta. Koko tämän ajan ENERCON on ollut kaikkialla Euroopassa maanviljelijöiden sekä maan- ja metsänomistajien luotettava kumppani. Laaja valikoimamme vaihteettomia, suoravetoisia tuuliturbiineja yhdistettynä kokonaisvaltaiseen huoltopakettiin (ENERCON PartnerKonzept) varmistaa luotettavan energiantuotannon myös kylmissä ilmasto-oloissa. Jos olette kiinnostuneita ENERCONin ainutlaatuisesta teknologiasta ja palveluista, ottakaa yhteyttä Suomen myyntitiimiimme. Autamme mielellämme! www.enercon.de ENERCON Services Finland Oy ? Sales.Finland@enercon.de ? puh.: +358 9 759 9120 2 FARMI 6/2013 Kuva: Kari Alakylä Lisätietoja osoitteessa: www.leijonalevy.fi
Rehun teon välissä ä Oletko sin ODOTETTAVISSA VILKASTA KAUPANKÄYNTIÄ Kesä, kärpäset ja Viljo Kiuruvedellä! Etäkohteita MESSUOHJEMA Hingunniemen hevostalousoppilaitos Torstai 25.7.2013 SUOMEN VIN VAH JELIJÄ? VIL ukaan pian: Ilmoittaudu m ainen pp la matti. al i.fi @jyvajemmar Messut avoinna klo 12.00 -17.00 - nykyaikainen rumpukompostori - eläinsairaala Perjantai 26.7.2013 Messut avoinna klo 10.00 ? 16.00 Mikko Elovaaran Naudanlihan tuotantoyksikkö - Suomen suurin yksityisomisteinen tila - HK-Agrin sopimustuottaja Päivitämme tuoreimmat uutiset ja uudet etäkohteet www-sivuillemme, Facebookiin ja Twitteriin - tule ja tykkää! klo 11.00 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila avaavat messut klo 18.00 ? 20.00 Näytteilleasettaja VIP- tilaisuus klo 20.00 ? 00.30 Messutanssit: Juha Vartiainen ja Virpi Piippo & Elixir Lauantai 27.7.2013 Messut avoinna klo 10.00 ? 16.00 klo 11.00 Valio maitomaili klo 12.00 Valio maitojuoksu 13 km klo 13.00 Suomen vahvin viljelijä -kisa www.viljelijankonemessut.fi TESTAA SUoMEN UUSIN KYLPYLÄ! Kylpyläkesä Peurungassa ? UUTTA Wibit-vesikiipeilyrata ? 130 m vesiliukumäki ? hohtokeilailua ? orkesteritanssit ke-la ? Hilarius Hiiren kylä 15.6.-11.8. KYLPYLÄYÖ 4:LLE 116 ? Alk. HILARIUS HIIREN PERHEPAKETTI norm. 166 ? Sisältää majoituksen 4 hengen huoneessa, aamiaiset, kylpylän ja kuntosalien vapaan käytön sekä ohjattua vapaa-ajan ohjelmaa. Tarjous voimassa 22.12.2013 saakka. Myyntipalvelu puh. 020 751 6300 peurunka@peurunka.fi Peurungantie 85, Laukaa, www.peurunka.fi Puhelut 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Alk. 139 ? vrk/4 hlöä Sisältää majoituksen 4 hengen huoneessa, aamiaiset, päivärannekkeet Hilarius Hiiren kylään (voimassa tulo- ja lähtöpäivinä) kylpylän ja kuntosalien vapaan käytön sekä vapaa-ajan ohjelmaa. Tarjous voimassa 11.8. saakka.
Kotimaisen energian lämpökeskusjärjestelmät Tankopurkainjärjestelmät 300-2000 + kW Tankopurkainjärjestelmät 60-500 kW Pohjapurkainjärjestelmät 60-500 kW UUTUUS 500 kW poltin 3 m x 5 m pohjapurkain Pellettijärjestelmät 30-2000 + kW Reijo Santala - 0400 740067 Juha Valkama - 050 5298613 www.biofire.fi Uutuus! RadioBloki on radio-ohjattava venttiiliryhmä, jonka avulla ohjaat konetta nappia painamalla. Sieltä mistä parhaimmin näet. Helppoa ja edullista. Ei lisäven?ilien tarve?a joka koneeseen. RadioBlokin siirrät helpos? koneesta toiseen. Ohjaat useita sylinteritoimintoja vaikka kohteen vierestä. Näet paremmin mitä kone tekee, nopeus ja tehokkuus kasvaa. Käy?ökohteita. Lietekärryjen pumppukuormaimet. Takalanat ja ?enhoitolanat, joissa monta sylinteriä. Apevaunut. Viljan- ja lannoi?eensiirtoruuvit esim. kylvölannoi?men täy?ö. Pysäytät ruuvin radioohjaimella vaikka koneen vierestä. Pyydä esite: puhelin 020 7509 303 tai sähköpos? ?laukset@specma.? HydroPiste on Specman valtakunnallinen jälleenmyyntiketju, josta saat hydrauliikka? ja pneumatiikkatuotteet, letkut, tarvikkeet sekä nopean letkupalvelun. Yli 40 asiantuntijaa lähelläsi Raaseporista Rovaniemelle. Specma Oy ? 020 7509 200 ? www.specma.? ? HydroPiste ? ketju ? 020 527 500 ? www.hydropiste.?
9.-12.10.2013 KoneAgria Syksyllä taas! Ammattilaisten näyttelystä löydät koneet, laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Avoinna: ke - pe 9 - 17, la 9 - 16 Liput: 17,- / 12 ,Jyväskylän Paviljonki Uno Savolan katu 8 Jyväskylä www.koneagria.fi FARMI 6/2013 5
Puintiin valmistautuminen alkaa jo sadonkorjuusta Sivut 10?15 a Farmi on luettaviss myös osoitteessa: www.lehtiluukku.fi 6 FARMI 6/2013 Koneellinen kuivitus lisääntyy Sivut 28?33 Ravivalmentaja tekee pitkää päivää Sivut 60?62
KUVA: FARMI ISSN 1238-1586 SISÄLLYS Nro 6 ?Kesäkuu 2013 MAATALOUS 10 Puintiin valmistaudutaan koko ajan 20 Perunanviljelyn ongelmia HYÖTYELÄIMET 28 Koneellinen kuivitus yleistyy 34 Omakohtainen kokemus: sikalapalot METSÄ 46 Metsäbiomassan käyttö HEVOSET 60 Ravivalmentaja 69 Farmin kesäextra PALSTAT 16 Maatalous ja ympäristö 36 Hyötyeläimet 50 Metsä 54 Koneet 64 Hevoset 66 Koulutus PUHEENVUOROT 8 9 Pääkirjoitus, toimituksen kesäterveiset Puheenvuoro, näyttelypäällikkö Henri Honkala, Farmari PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 AINEISTOT materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Eveliina Pakarinen 0400 265 422 KIRJOITTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski Maarit Salminen LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Hannele Perämäki 0400 885 635 Minna Toivonen 0400 265 466 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Upc-Print 2013 TILAUSHINTA 30 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 35 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA Farmi 7/2013 ilmestyy viikolla 34. www.countrymedia.fi KANNESSA: LEHMIÄ VILVOITTELEMASSA KESÄISELLÄ LAITUMELLA. CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 KUVA: PENTTI SORMUNEN / VASTAVALO.FI FARMI 6/2013 7
PÄÄKIRJOITUS KESÄKUU 2013 Näe maaseutu uusin silmin. "Kaikille asiakkaille oikein mukavaa kesää! :) Palataan syksyn ilmoitteluihin kesän jälkeen Farmin juhlavuoden tarjousten merkeissä." - Hannele, myyntineuvottelija "Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille Farmin asiakkaille ja lukijoille!" - Essi, toimistovastaava "Haluan lämpimästi toivottaa teille lukijoille ja asiakkaille aurinkoista ja lämmintä kesää! Toivottavasti jokainen muistaa kiireiden keskellä myös rentoutua. Nyt lakkaan varpaankynteni punaisiksi, pakkaan matkalaukkuni ja suuntaan kesälaitumille keräämään voimia ja uusia ideoita Farmin tulevia numeroita varten. " 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun - Katja, päätoimittaja Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 30 ? (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 35 ? (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 8 FARMI 8/2012 6/2013 "Farmi on kolmenkymmenen ilmestymisvuotensa aikana nähnyt markkinoiden vaihtelut ja sen, että kaikesta huolimatta printtimainonta tulee säilyttämään merkityksensä. Hauskaa kesää!" - Ahti, asiakkuusvastaava "Tänä kesänä seikkailen saletisti ja myös metsästän mielenkiintoisia juttuideoita syksyn Farmeihin. Kesällä unohdetaan kalenterit., muistakaa se!" - Mimmi, toimitussihteeri "Kesällä suljen koneen kuukaudeksi ja lähden merille! Ja ehkä myös maalle. Kaunista kesää!" - Eveliina, graafinen suunnittelija
SEINÄJOELLA HEINÄKUUSSA JÄRJESTETTÄVÄSTÄ Farmarista tulee jälleen kunnon maatalousnäyttely, jossa on esillä koko ruokaketju pellolta pöytään. ASIAA JA ELÄMYKSIÄ Seinäjoen Farmariin on ilmoittautunut ennätysmäisesti lähes 600 näytteilleasettajaa. Farmaria voi kutsua konenäyttelyksi isolla K:lla, sillä esillä ovat kaikki päätraktori- ja puimurimerkit sekä kattavasti eri tuotantosuuntien koneet. Myös kotieläinosasto on erittäin näyttävä: siellä ovat edustettuna kaikki tuotantosuunnat ja myös joitakin erikoisuuksia. Kasvinviljelijöillekin Farmarilla on paljon tarjottavaa. Perunan ja muiden erikoiskasvien tuotantoon liittyviä yrityksiä on mukana niin runsaasti, että ne on koottu omalle erikoiskasvinosastolleen. ProAgrian osastolla on tavattavissa mm. MTT:n kasvitohtori, jolle voit tuoda kasvustonäytteen ja mittauttaa lisälannoitustarpeen lehtivihreämittarilla. MAATALOUSPOLITIIKAN SUPERVUOSI Maatalouspolitiikassa on jälleen isojen ratkaisujen aika. Vuoteen 2020 ulottuva seuraavan ohjelmakauden maatalous- ja maaseutupolitiikkaa käsitellään Farmarin avajaistilaisuuden CAP-infossa, jossa viljelijöiden on mahdollista keskustella poliitikkojen ja vaikuttajien kanssa. Farmari tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden tuottajien ja kuluttajien väliseen vuorovaikutukseen monipuolisen ohjelmansa myötä. On kyseessä sitten lomapäivä perheen kanssa tai ammattimatka, Farmarissa kannattaa poiketa. Odotammekin Farmariin jopa 100 000 kävijää. Tervetuloa Seinäjoelle! HENRI HONKALA NÄYTTELYPÄÄLLIKKÖ Countr yMedia auttaa sinua toteuttamaan messu- ja yrityslehdet, katalogit sekä esitteet vuosien kokemuksella. Tämäkin Farmi on Countr yMedian osaavien ammattilaisten aikaansaannosta. IlmoIta FarmIssa! Farmi juhlii syksyllä kolmekymppisiä ja sen kunniaksi ilmoitukset loppuvuoden lehtiin -30 %. tartu rohkeasti luuriin ja pirauta: Katja Sormunen, toimitusjohtaja, 0400 590 324 FARMI 6/2013 9
Vaikka puinti on viimeisiä satokauden päättäviä asioita, sitä ei passaa unohtaa tammikuussakaan. Puintiin valmistautuminen alkaa jo edellisen satokauden päättyessä, kun aletaan pohtia uuden kylvämistä. 10 FARMI 6/2013
TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN FARMI 6/2013 11
M aatalous ei taukoa talvellakaan, ja sadonkorjuu on se, mihin kaikki tähtää. ? Talvisin kunnostetaan siementä, huolletaan koneita ja muuta. Kevään kylvöön valmistaudutaan oikeastaan koko ajan, ja puinti nyt edellyttää kylvöä, se on tosiasia, sanoo Kaasmarkussa Koskelan tilaa viljelevä Markku Koskela virnistäen. Koskelalla on kokemusta eri lajikkeiden viljelystä ja puinnista, sillä suurehkolla tilalla viljellään lajikepuhdasta viljaa, pakastehernettä sekä sokerijuurikasta. Sekä pakasteherne että juurikas sääntelevät Koskelan tilalla viljalajikkeiden kylvöjä. Apetitin sopimusviljelijänä tarhahernettä viljelevä Koskela saa sekä kylvö- että puintipäivät valmiina tehtaalta, mikä säätelee muuta toimintaa. ? Herneen puintikausi on niin lyhyt, että kaikki suunnitellaan todella tarkkaan. Herne on myös pakastettu kaksi tuntia puimisesta, mikä ohjaa puintia. Me olemme Säkylässä sijaitsevan tehtaan tuotantoringin laidalla, sillä muuten matkat venyvät liian pitkäksi, eikä kahden tunnin raja riitä. Juurikas puolestaan työllistää myöhään syksyllä, ja tästä syystä Koskelan tilalla viljelläänkin keskiaikaisia viljalajikkeita. Koskelan apuna tilan töissä häärivät omat pojat Lauri ja Erkki, jotka ovat molemmat kiinnostuneita maanviljelystä. Vanhin poika Lauri on jo lähes valmis agrologi. ? On hienoa, että pojat ovat innostuneita asioista, he ovat alan konkareita jo! Vaimonsa Tarun kanssa Markku Koskelalla on yhteensä neljä lasta, jotka kaik- 12 FARMI 6/2013 "Mitä isompi ala ja monipuolisempi kasvivalikoima, sitä parempi jonglööri on oltava." ki ovat saaneet oman osansa tilan töistä. Hyvällä kylvön valmistelulla helpotetaan myös puintia Viime syksyn sateet ja niiden vuoksi pitkälle venynyt puinti heikensivät viljasatoa. Maataloustilastoja toimittavan Tike:n mukaan vehnän sato oli 9 prosenttia ja rukiin jopa 18 prosenttia huonompi kuin vuonna 2011. Etenkin peltojen märkyys vaivasi viljelijöitä, ja esti pellolle pääsyn. ? Viime syksynä nähtiin taas, miten tärkeää on ojittaminen. Salaojituksien ja piiriojien tulee olla kunnossa, jottei vesi jää pellolle makaamaan. Jatkuvat sateet lykkäsivät puinteja, ja meilläkin viimeiset viljat puitiin vasta marraskuussa, osa jäi peltoon, Koskela sanoo. Tänäkin vuonna kevät on ollut edellisiä vuosia myöhemmässä, ja kylvöt on saatu aloitettua suhteellisen myöhään. Koskelan mukaan kevään viivästyminen ei kaada maailmaa, sillä aikaisemmin useina vuosina pelloille on päästy vasta äitienpäivän aikoihin. ? Keväällä on vielä kaikki pallot ilmassa, kun lähdetään pellolle. Mitä isompi ala ja monipuolisempi kasvivalikoima, sitä parempi jonglööri on oltava. Viljelyn suunnittelemiselle on uhrattava aikaa, sillä koko sato ei voi valmistua samaan aikaan. ? Puinti- ja kuivauskapasiteettia ei koskaan ole määrättömästi. Siksi on jaksotettava puinteja, ja kylvettävä eriaikaisia kasveja. ? Pellolta on saatava pois kaikki ylimääräinen roina, niin kuin kivet, pysty vilja on tavoite. Nykyään kivet kerätään koneellisesti, enää sitä ei tehdä käsin, kuten ennen. Pellon ja siemen kunto eivät myöskään ole toissijaisia asioita. Esimerkiksi kalkituksen vaikutusta ei pidä aliarvioida. ? Kalkituksesta tulee huolehtia, jotta pellon pH pysyy hyvänä. Korkean pH:n pelto esimerkiksi kuivuu paremmin kuin hapan pelto. Myös siemenen kunto on tärkeää, hyvä siemen on aina hintansa väärti. Viime syksynä saatiin huonolaatuista viljaa siemeneksi, ja nyt joudutaan kylvämään siemenellä, jonka itävyys on jopa alle 80 prosenttia. Se saattaa aiheuttaa ongelmia. Koskelan tilalla kylvetään peitatulla siemenellä. Peittausaineet suojelevat siementä ja sen kasvua pellossa olevilta taudeilta ja homeilta. Viime syksynä homeet olivat suuri ongelma puidun viljan kanssa, ja siksi peittaamattomalla siemenellä kylväminen on saattaa olla riski. ? Peltojen muokkaus on vähäisempää suorakylvömahdollisuuden vuoksi. Kun kyntämistä ei enää harrasteta, kasvijätteet jäävät pellonpintaan, ja tarjoavat oivan kasvualustan homeille ja hometoksiineiden lisääntymiselle. Tämä vaikuttaa vahvasti viljan laatuun. Suorakylvö, eli kylvö muokkaamattomaan maa- han on yleistynyt, ja monet kokevat sen nopeammaksi ja edullisemmaksi, kun voidaan jättää työvaiheita pois. Koskela sanoo kuitenkin, että hänen mielestään keväällä säästetyt polttoöljyt ajetaan syksyllä puimurista ja kuivurista läpi. Koskelan tilalla luotetaan kyntöauraan, ja sillä on huomattu olevan myönteinen vaikutus myös satoon. Pahin vitsaus on hukkakaura Nyt toukokuun lopussa Koskelassa kylvöt ovat hyvällä mallilla, ja ruiskin on jo tähkällä. Viljelijän on tunnettava peltonsa rikkakasvivalikoima. Vaivaa aiheuttavat esimerkiksi valvatti, juolavehnä, tähkämö, ohdake ja kaikkien rikkakasvien kuningas, hukkakaura. Torjunta-aineita joudutaan käyttämään, ja Koskelan mukaan asiaan liittyy myös tietynlaista mystiikkaa. ? Aineiden käyttöä pelätään ehkä liikaakin. Hankalinta käyttö on niille, jotka aineen tankkiin joutuvat annostelemaan. Uusin ala torjunnassa ovat kasvitaudit. Tämä vaatii viljelijöiltä entistä tarkempia havaintoja, sillä on tiedettävä, mitä ollaan torjumassa. Tehokkainta torjunta on, kun saadaan käyttöön kasvikohtaiset torjunta-aineet. Torjuttavien rikkakasvien joukossa on yksi ylitse muiden, nimitäin hukkakaura. ? Hukkakaura on ehkäpä Suomen maatalouden pahin vitsaus, sitä ei käy kiistäminen. Sen hävittäminen vaatii kärsivällisyyttä, ja sen vuoksi on oltava jatkuvasti tarkka, Koskela muistuttaa. Hukkakaura on erittäin helposti itävä rikkakasvi, ja se leviää nopeasti laajalle
FARMI alueelle. Tavallisesti hukkakaura perataan pois pellolta käsin, mutta jos ala on suuri, hukkakauraa ei saa pois kuin kemiallisesti torjumalla. ? Jos siihen täytyy mennä, se on kallis prosessi. Hehtaaria kohti hukkakauran torjunta maksaa vähintään 50 euroa. Jos hukkakaura on päässyt leviämään esimerkiksi 200 hehtaarille, nousevat kustannukset todella korkeiksi, Koskela painottaa ongelman vakavuutta. Koskela nostaa hukkakaura-ongelmassa esille metsästysseurat, hevostallit toiminnan sekä niiden tiedon puutteen. Hyvänä syksynä puinnit saadaan valmiiksi jopa syyskuussa. Viime vuosi oli poikkeus, ja puinnit jatkuivat pitkälle marraskuuhun. ? Metsästysseurat ruokkivat riistaa usein kuivureiden esipuhdistus jätteillä ja huonolaatuisella viljalla. Huonolaatuisessa viljassa saattaa olla mukana hukkakauraa, joka ei sula minkään eläimen elimistössä. Kun eläimet vaeltavat pisin peltoja, ne samalla "kylvävät" täysin itämiskelpoista hukkakauran siementä myös peltoihin. Tätä ei usein tulla ajatelleeksi. Jos ruokintaa harjoitetaan, se pitäisi ehdottomasti tehdä parhaalla siemenellä, vaikka se kalliimpaa onkin, Koskela sanoo. Toinen ?hukkakauran kylvökone" on hevonen, jolle syötetään heikkolaatuisempaa viljaa. ? Hevonen on ylväs ja kaunis eläin, mutta tallinpitäjien tulisi ajatella myös ympäristöä. Asia on tietenkin sellainen, ettei se monelle tule edes mieleen. On valveutuneita tallinpitäjiä, jotka hankkivat vain parasta rehua hevoselleen, mutta liian usein hevosen edullinen ruokinta koituu lähialueen viljelijöiden kohtaloksi, Koskela sanoo. Koskelan tilalla hukkakauraa ei ole tavattu vuosiin, mutta tilanne tulee kuitenkin joka vuosi tarkistaa. Hukkakauran perkaaminen on raskas prosessi, sillä laajoilla viljelyksillä tiheään kävely vie aikaa ja voimia. Koskelassa peltojen tarkastaminen tulee kuitenkin tänä vuonna olemaan jos ei hauskaa, niin ainakin mieluisampaa. Tilalle on nimittäin hankittu kolmipyöräinen hukkakauramopo, joka on suunniteltu nimenomaan peltojen tarkastukseen. ? Aikaisemmin on tallattu peltoja ehkä liiaksikin asti, ja kaikki neljä lastammekin ovat saaneet osansa. jatkuu ? FARMI 6/2013 13
Mopo kulkee maksimissaan 15 km tunnissa, ja sen tallaa vähemmän viljaa kuin jalkamies. Mopolla voi tarkistaa laajoja alueita, enemmän kuin meillä itsellä on, joten mahdollisuus on myös naapureiden hyötyä vehkeestä, Koskela naurahtaa. Vakavoituen hän muistuttaa, että hukkakaura tulee helposti tien yli naapurin pellolta, eikä vuotuisen tarkastamisen tärkeyttä voi liiaksi painottaa. Puimaan päästään tavallisesti koulujen alkaessa Varsinaiset puinnit aloitetaan tavallisesti elokuussa, joskus harvoin jotain saatetaan puida jo heinäkuun puolella. ? Tavallisesti puinnit alkavat kun muksut lähtevät kouluun. Juuri silloin kun tarvittaisiin apua, niin ne ovat poissa, Koskela naurahtaa. Puinnit saadaan yleensä valmiiksi syyskuun puolella, mutta poikkeuksia on. Viime syksyn lähes katastrofaalinen tilanne sateiden suhteen aiheutti sen, että puinnit jatkuivat pitkälle marraskuuhun. ? Sateet ovat puinnin osalta "total block". Sateella ei voi puida, sillä seulontajärjestelmä menee tukkoon. Ongelmaa aiheuttavat myös syksyn kosteat aamut. Puintiaikaan säätilannetta seurataan tarkkaan. Alkukesästä viljelijöiden luotto Ilmatieteen laitokseen onkin kova, sillä ennusteet pitävät hyvin paikkansa, ja tietoja sateista saa tunnin tarkkuudella. Syksyä kohti mentäessä sateiden ennustaminen hankaloituu. ? Jos laitteet ovat kunnossa, puiminen on todella mukavaa puuhaa, viime vuonna uuden leikkuupuimurin hankkinut Koskela sanoo. ? Meillä on ollut käytössä kotimainen Sampo Rosenlewin puimuri yli 40 vuotta, ja parhaan hankin nytkin. Mielestäni se toimii oivallisesti, ja kotimaisten valmistajien koneita pitää valita aina, kun se on mahdollista. Uusi puimuri osoittautui heti erinomaiseksi osa-alueella, joka ei ehkä ensimmäiseksi olisi tullut mieleen: sen sisään mahtuu paremmin kuin minkään muun mallin. ? Viime syksy oli aivan kauhea, viimeiset puinnit tehtiin meillä 19. marraskuuta. Siinä oli koko jär- Visa Hongisto ? maanviljelijä, pikajuoksija 14 FARMI 6/2013 jestelmä koetuksella, ja sen jälkeen puimuri ihan tukossa. Aivan helkkarinmoinen apu oli kollega, jolla oli uusi superkuivuri! Tavallisesti puimuria ei koskaan pestä sisältä, mutta viime vuonna oli pakko. Ikimuistoista oli sadevaatteet päällä, kuumavesipesurin pistooli kädessä mönkiä puimurin sisällä, kun ulkona oli pakkasta. Se oli hirveää, Koskela muistelee nyt jo varovasti naurahtaen. Suomessa puinti ei onnistu ilman viljan koneellista kuivausta, ja siksi Suomi onkin kuivaustekniikassa edellä kävijä. Nykyään uudemmissa kuivureissa ei enää puhalleta lämmintä ilmaa, vaan se imetään viljan läpi. Tämä tekee kuivureista pölyttömämpiä ja hiljaisempia. Viljan kuivaaminen on taloudellinen investointi. Siihen voi suuremmilla tiloilla upota syksyn aikana yli 100 000 litraa polttoöljyä. ? Käytössä on vanhempia sadan hehtolitran kuivureita, mutta nykyään uudet rakennetaan yli 500 hehtolitran kokoisiksi. Tällöin kustannukset nousevat entistä suuremmiksii, että kannattaa öljyn sijaan harkita uusiutuvaa energiaa, Koskela sanoo ja kertoo, että heilläkin on uuden kuivurin rakentaminen edessä lähivuosina. Vilja kuluttaa kuivuria, ja myös viljaputkien ja muiden osien uusimiset ovat jokavuotisia toimenpiteitä. Kaluston kunnossapito on iso operaatio puintien aikana ja etenkin sen jälkeen. ? Menee päiviä siihenkin, että saadaan puimuri ja kuivuri nukkumaan. Riskit ovat osa maataloutta Viime vuonna satovahingot olivat ennätyssuuret, ja myös korvauksia haettiin tavallista enemmän. Lain mukaan viljelijän on mahdollista saada korvausta menetyksistään, jos hävikki on yli 30 prosenttia tilan normisadosta. Nykyinen satovahinkokorvausjärjestelmä on kuitenkin poistumassa, ja uusia ratkaisuja järjestelmään mietitään. Näillä näkymin valtion osuus satovahinkojen korvaamisessa pienenee, ja ollaan siirtymässä yritysten tarjoamiin vapaaehtoisiin satovahinkovakuutuksiin. ? Vakuuttaminen on nykyaikaa ja se on ehkä terve suunta. Se tuo varmuutta asiaan, sillä nykyisellä sys-
Erkki ja Lauri Koskela työskentelevät isänsä apuna. Molemmat pojat ovat aidosti kiinnostuneita tilan hoidosta. nukset nousevat joskus yli saatavan hyödyn. ? Taloudellinen optimi löytyy nykyään ehkä toisaalta. Tulo ei tule tuotteesta, vaan eri kohdasta ketjua. Tuet ovat pikkuhiljaa supistumassa, mikä on mielestäni oikea suunta. Kun raha tulee tuotteesta, se kannustaa parempaan maatalouteen, ja karsii myös muka-viljelyn, joka on harmillinen ongelma. ? Maanviljelys on kuitenkin sellainen ala, että riskit ja pienet takaiskutkin on kestettävä. Tähän pitää panostaa ja parhaansa kuuluu tehdä. Ei niitä hukkakauroja passaa unohtaa tammikuussakaan. Tiukat matemaatikotkaan tuskin viljelyyn tarttuvat? ? mBe teemillä korvauksia maksetaan vasta kun on todella menettänyt paljon. Varmasti vakuutukset kiinnostavat ensimmäisenä arvokkaimpien kasvien viljelijöitä, Koskela sanoo. Huonoa satoa ei toivo kukaan, muttei niin sanottu huippusatokaan aina takaa suurta tuloa. Tuottajahintojen ollessa alhaalla, lisäsadosta aiheutuvat kustan- kotimaista ruista vauhdilla peltoon! rukiinviljelijä ja pikajuoksija visa hongisto on todistanut, että pitkäjänteisellä työllä ja uskomalla asiaansa saavuttaa menestystä. myös Fazer leipomot on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: vuodesta 2016 alkaen kaikki oululaisen ruisleivät leivotaan sataprosenttisesti kotimaisesta rukiista. nykyaikaisilla viljelymenetelmillä, uusilla lajikkeilla ja pitkäjänteisellä työllä ruis on kilpailukykyinen vaihtoehto. Fazer mylly tekee rukiin viljelysopimuksia sekä termiinihintaisina että viikkohintoihin sidottuna. Ota yhteyttä: marja haapaniemi, Fazer mylly, p. 020 555 3646 Tutustu sopimusmalliimme: www.fazermylly.fi FARMI 6/2013 15
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ SXC SATOVAHINKOJEN KORVAUSJÄRJESTELMÄ muuttuu ja uusia korvaustapoja suunnitellaan parhaillaan. MTT:n viljelijäkyselyn tulosten mukaan kolme neljästä suomalaisesta viljelijästä ostaisi tai voisi harkita satovahinkovakuutuksen ostamista, mikäli sen hinta, omavastuu ja odotettavissa olevat vakuutuskorvaukset olisivat kohdallaan. Satovahinkoja korvataan entiseen tapaan vuoteen 2015 asti ja korvaavaa järjestelmää kehitetään yhdessä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen kanssa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tekemän laajan viljelijäkyselyn tulosten perusteella satovahinkovakuutuksille on kysyntää Suomessa. ? Vaikka uudesta korvausjärjestelmästä on saatavilla erittäin niukasti tietoa, viljeli16 FARMI 6/2013 jät pitävät satovahinkovakuutuksia uskottavana tuotteena, kertoo tutkija Petri Liesivaara MTT:stä. Uusi järjestelmä perustuu valtion ja yksityisten yritysten yhteistyöhön. Lainsäädäntöehdotusten mukaan valtio voisi tukea satovakuutuksen ostavia viljelijöitä. Suomessa ei ole kokemuksia yksityisten yritysten tarjoamista satovahinkovakuutuksista. Nykyinen satovahinkojen korvausjärjestelmä antaa viitteitä satoriskien koosta ja riskikeskittymistä tietyille tiloille. Tämä tieto ei ole kuitenkaan suoraan sovellettavissa uuteen, viljelijöille vapaaehtoiseen ja omaa rahoitusta vaativaan politiikkaan. ? Tämän kyselyn avulla olemme pystyneet tekemään ensimmäisiä arvioita satovahinkojen vakuutusmarkki- noiden laajuudesta ja tämän tyyppisten vakuutustuotteiden kysynnästä Suomessa, Liesivaara toteaa. Kysyntä riippuu hinnasta ja omavastuusta Odotetusti satovakuutuksen kysyntään vaikuttaa eniten hinta, jonka noustessa kysyntä pienenee. Neljän euron hehtaarihinnalla vakuutustuotteen olisi ostanut 46 prosenttia vastaajista. Kahdeksan euron hehtaarihinnalla vakuutuksen olisi ostanut 35 prosenttia ja 12 euron hinnalla noin neljännes vastaajista. Vielä 16 euron hehtaarihinnalla noin viidennes vastaajista valitsi vakuutustuotteen. Tätä korkeammilla hinnoilla satovakuutusten kysyntä olisi vaatimatonta. Satovakuutusten kysyntä reagoi herkästi muutoksiin omavastuussa. EU:ssa satovakuutuksille määritetyllä 30 prosentin omavastuun tasolla ja neljän euron hehtaarihinnalla noin kolmasosa viljelijöistä ostaisi vakuutuksen. Hinnan noustessa kahdeksaan euroon hehtaarilta vakuutuksen ostaisi noin viidennes viljelijöistä. Viljelijät uskovat, että perinteinen satovahinkojärjestelmä loppuu. Sen mahdollisesti korvaavan satovahinkovakuutuksen markkinoiden kehittymisen edellytyksinä ovat vakuutettavien riskien selkeä määrittely, moraalikadon estäminen sekä vakuutuksen ostajien valikoitumisen hallinta. Lisätietoja: www.mtt.fi
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ lindab | rakennustuotteet to k Kat i! äks es nk oo unt Kattoja seinäprofiilit Rainline sadevesijärjestelmä Kattoturvatuotteet SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS ja Ilmatieteen laitos tiivistävät yhteistyötään perustamalla yhteisen Tulvakeskuksen. Keskus vastaa tulvien ennustamisesta, tulvista varoittamisesta sekä valtakunnallisen tulvatilannekuvan ylläpitämisestä yhteistyössä elinkeino- liikenneja ympäristökeskusten sekä pelastusviranomaisten kanssa. Aikaisen ja laajan viestinnän avulla on mahdollista vähentää tai estää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tiiviiseen asiantuntijayhteistyöhön perustuva keskus käynnistää toimintansa vuoden 2014 alusta. Käynnistyttyään se seuraa jatkuvasti sateita, vesistöjen- ja merivedenkorkeuksia ja virtaamia sekä ennustaa niissä tapahtuvia muutoksia. Tulvakeskuksen tehtävät määritellään kesän ja syksyn aikana. Samalla selvitetään, miten yhteistyö ja viestintä tulisi järjestää, jotta eri tahot saisivat riittävästi ajantasaista tietoa tulvista. Lisätietoja: www.mmm.fi w w w. l i n d a b . f i Puh. 020 785 1055 TERÄSKIERREPORTAAT, KAITEET JA METALLIOVET MITTATILAUSTYÖNÄ Kierreporras on edullinen ja tilaa säästävä porras esim. kuivaajaan Nopeat toimitukset Myös kuljetus ja asennuspalvelu M. Mannermaa ? 0400 767176 www.rakennusmikko.? www.kierreportaat.? FARMI 6/2013 17
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ RUOTSALAINEN MAANVILJELIJÄ Jimmy Agnekil on kehittänyt Jordbrukskartankännykkäsovelluksen, joka tallentaa hukkakauran kasvupaikat puhelimen muistiin. Jordbrukskartaan eli suomeksi Maatalouskarttaan voi tallentaa tietoja muun muassa rikkakasvien esiintymispaikoista tai kosteuden vaivaamista maa-alueista. Tietoja voi katsella myöhemmin esimerkiksi netin karttaohjelmilla ja palata myöhemmin torjuntatöihin samaan paikkaan. ULVILAN PUMPPUPALVELUN Samsonin lietevaunujen kauppa käynnistyi, kun yritys myi tänä talvena kaksi täysin varustettua vaunua ItäSuomeen. Vaunuihin sisältyivät kahdeksan metrin levyiset kiekkomultaimet. Kolmas vaunu on toimitettu maaliskuun puolivälissä ja se on vastustettu 24 metrisellä letkulevittimellä. Suomen suurin lietelevityspuomi Samsonilta on toi18 FARMI 6/2013 Idea syntyi puintipellolla, kun Agnekil huomasi hukkakauran puinnin yhteydessä. Hän pysäytti puimurin, kaivoi esille paperin ja kynän esille ja alkoi piirtää karttaa löytöpaikasta. Hetken piirrettyään hän oivalsi, että taskussa on älypuhelin, jossa on vakiovarusteena gps-paikannus. Ennen viljelijäksi ryhtymistään Agnekil työskenteli vuosia atk-yrityksessä ja teki tietokoneohjelmia ja laati internetsivuja. Talven aikana hän on ohjelmoinut Android-puhelimiin ladattavan mitettu eteläsuomalaiselle urakointiyrittäjille. Laite otettiin heti käyttöön. 18 m3:n lietevaunu on varustettu pumppukuormaimella ja siinä on runsaasti lisälaitteita, kuten LS hydraulinen järjestelmä, kamerat järjestelmän täyttöä ja peruutusta varten, monitoiminen joystick sekä monia muita ominaisuuksia. Puomin työleveys on 24 metriä, eli lietetarve on niin suuri, että jokaisella puomilla on oma pystyjakaja. Jordbrukskartan, joka on tekijänsä mukaan selkeä ja helppokäyttöinen. Alun perin hän teki sovelluksen itselleen, mutta kun kiinnostusta tuntui olevan, Agnekil laittoi sen julkisesti ladattavaksi. Sovelluksen voi hakea ilmaiseksi, eikä Agnekil saa taloudellista etua sovelluksesta. ? Maatalouteen liittyvä tekniikka on minusta kivaa ja on vain hienoa, jos siitä on hyö- Levitys tapahtuu täysin automaattisesti ja levitysalue on mahdollista säätää 24-20-16 tai 12 metrin leveydelle. Levitys vain oikealle tai vasemmalle onnistuu, jolloin molemmat pystyjakajat toimivat automaattiohjauksella. Levittimessä on Drip hose ja ADS järjestelmät, jotka mahdollistavat levittimen kuljettamisen siten, että letkut nousevat kuljetusasennossa ylös, eikä lietettä ei valu tielle. Huolto ja varaosat kuntoon Lietevaunut eivät ole "plug and play" ? tuotteita. Ne pitää sovittaa siihen kalustoon, jolla niitä vedetään ja lietettä levitetään. Tärkeää on esimerkiksi lietevaunussa saada pakko-ohjautuvan telin pyörät kääntymään traktorin kanssa ja telin hydraulinen jousitus toimimaan oikein. Myös levittimen pitää kulkea mahdollisimman ke- tyä myös muille, hän on sanonut. Agnekilista kertoi ruotsalainen ATL-nettisivusto toukokuun alussa. Lähde: Maaseudun Tulevaisuus vyesti. Samsonin hydraulisjousitus säädetään ja kalibroidaan tyhjällä ja täydellä kuormalla, jolloin vaunu liikkuu oikein. Kolmiakselisissa vaunuissa säädetään vielä telin kevennys. Kun vaunu toimitetaan asiakkaalle, pitää vaunu sovittaa traktoriin. Vaunuja pitää myös huoltaa ja mahdollisesti korjata. Vahinkoja sattuu ennemmin tai myöhemmin. UPP :n huoltopalvelun ja varaosat palvelu tuottaa huoltoyrittäjä Sakari Malmi. Sakari on ollut Samsonin tehtaalla koulutuksessa ja nyt tulevien vaunujen asennus sekä käyttöönotto hoidetaan Suomessa. UPP (Ulvilan Pumppupalvelu) tuo maahan eri valmistajien lietekäsittelylaitteistoja, tuotteita ja ratkaisuja. Lisätietoja: www.pumppupalvelu.fi
Kaivuhommia? Toki EU on sen Suomesta esitettynä hyväksynyt. Hallinto ei kannusta edulliseen biokaasutuotantoon. Maatilakokoluokan tai useamman maatilan yhteinen biokaasulaitos ei taloudessa pärjää muille energiamuodoille. Sähkön ja lämmön tuotannossa sähkön takuuhinta, 13,5 snt/kWh on jo hinnoittelua valmistelleen työryhmään mukaan niin huono, ettei laitoksia ole järkevää rakentaa. Sähkön takuuhinta pitää nostaa vähintään tasoon 20 snt/ kWh. Pelastukseksi poliitikot ja virkamiehet tarjoavat biokaasulaitokseen tuotavasta biomassasta perittävää porttimaksua. Ei kukaan investoija kuitenkaan voi luottaa saavansa porttimaksuja 12 vuoden ajan, kuten sähkön takuuhintaa. Liikennekäytössä ainoa kannustin on polttoaineen verottomuus, mutta toisella kädellä valtio ottaa käyttövoimaveron. Biokaasukäyttöisille autoille ja traktoreille verotus ja investointituki ovat käyttökelpoisia hallituksen käytettävissä olevia edistämistyökaluja. Lisätietoja: www.mtk.fi Rumpuputket ojituksiin ja alituksiin Suodatinkankaat tierakentamiseen Jätevesijärjestelmät kotiin ja mökille Eristetyt putket lämmönsiirtoon Mukana messuilla Tervetuloa! Osastollamme KK59 AT MX-KESÄKIS Tule, osallistu ja voita palkintoja! Saatavilla hyvin varustetuista19 FARMI 6/2013 rautakaupoista ja Meltex-myymälöistä. p. 020 777 0010 ? myynti@meltex.? Yritysnumeroiden hinnat lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min BIOKAASU ON parhaimmillaan liikenteen biopolttoaineena vaihtoehtona fossiilisille. Biokaasuntuotantoa voidaan kehittää poistamalla hallinnollisia esteitä. Lisäksi lupa- ja tarkastusmenettelyt ovat kalliita. Liikennebiokaasuntuotannon taloutta tulisi lisätä nykyistä suuremmilla investointituilla sekä ajoneuvoverotuksen helpotuksilla. Lukuisten selvitysten perusteella biokaasun raaka-ainetta kyllä riittää. ? Viljeltävillä energiakasveilla saataisiin menohalut jopa 400 000 biokaasuautoon. Lisäksi voidaan hyödyntää lannan ja muiden biomassojen biokaasut. Biokaasu soveltuu hyvin myös sähkön ja lämmön tuotantoon, sanoi MTK:n energia-asiamies Ilpo Mattilan Joensuussa toukokuun lopussa järjestetyssä Liikennebiokaasuseminaarissa. MTK vaatii hallitusta poistamaan nopeasti lukuisat biokaasuntuotantoa vainoavat hallinnolliset esteet. Pienimuotoistakin tuotantoa valvotaan kuin suurta voimalaitosta. Valvontamaksut ovat myös samaa luokkaa. Merkittävin ja mystisin este on MTK:n energiaasiamies Ilpo Mattilan mukaan kotimaisten päätöksentekijöiden vaatimus siitä, ettei investoinnissa saa käyttää käytettyjä osia. EU ei moista vaadi, vaikka asiaa täkäläisissä virastoissa niin selitellään. Kysy tarvikkeet kesän urakoihin Meltexiltä!
Perunan korkea kuluttajahinta ja ennusteet tämän vuoden sadosta puhuttavat nyt, kun kotimaisen varhaisperunan nostot ovat käynnistymässä. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN 20 FARMI 6/2013