Nro 5/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti
KUMPPANINA PARAS PIPELIFE WWW.PUHDASTULEVAISUUS.FI Kotimaiset Pipelife Ympäristö jätevesijärjestelmät kotiin ja mökille Tee testi ja löydä sinulle sopivin jätevesijärjestelmä: www.puhdastulevaisuus.fi/tuotehaku Suodatuskasettipaketti • Maasuodatusjärjestelmä wcja pesuvesille • Mitoitettu 1-5 henkilölle • Suodatuskentän tilantarve vain 6m2 Pisara -harmaavesisuodatin • Vapaa-ajanasunnon pesuvesille • Uusi kotimainen kuitumateriaali • Huolto kerran mökkikaudessa • Pintatai maanalaiseen asentamiseen
3 FARMI 5/2015 Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA p. 06 860 5000 f. 06 860 5070 hp@halsua.fi www.hietalahtijapojat.fi Hietalahti ja Pojat Oy ARSKAMETALLI OY Saarentaantie 33 31400 Somero Vaihde (02) 748 9700 posti@arskametalli.fi www.arskametalli.fi UUTUUS! NYT VAUNUKUIVURIT ILMAN POHJAKULJETINTA! Järjestämme myös arvonnan, jossa voit voittaa piensiemenerottimen (arvo 430€)! Esittelyssä 24,2m3 Superwagonvaunukuivuri. Paikalla edustajamme Markku Koivisto ja Pauli Sundman! Löydät meidät ulkoalueelta (konekenttä 1) osastolta 114. Tervetuloa kaupoille! Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu. Myös IBC-säiliöt
4 FARMI 5/2015 Paineputket ja -viemärit
5 FARMI 5/2015 Paineputket ja -viemärit AGCO Suomi Oy Lähimmän Sampo-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi Nämäkin ehtii puida uudella Sampolla Vielä ehdit saada uuden Sampo Rosenlew -puimurin syksyn puinneille. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Sampo Rosenlew mallisto, 120-300 hv: CLASSIC | COMIA C4 | COMIA C6 | COMIA C8 | COMIA C10 | COMIA C12 SAMPO_Syksyn puinneille_210x297+3_15.indd 1 17.6.2015 15.46
6 FARMI 5/2015 Kesäextrassa tapahtumia ja tehtäviä 58–63 Mycoplasma boviksen leviäminen kuriin 30–32 Vuohi on veikeä eläin 26–29 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja!
7 FARMI 9/2014 7 FARMI 7/2014 7 FARMI 6/2014 7 FARMI 4/2014 7 FARMI 10/2013 7 FARMI 8/2013 7 FARMI 6/2013 7 FARMI 5/2015 Farmi 6/2015 ilmestyy viikolla 34. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen AVUSTAJAT Heini Mustapuro LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 mediamyynti 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2015 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. 32. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 5 • Kesäkuu 2015 KANNESSA: KESÄ ON PUHTAAN RUUAN JUHLAA. KUVA: PETRI JAUHIAINEN / VASTAVALO.FI MIMMI VIRT ANEN MAATALOUS 10 Uusia vientimaita elintarvikkeille 18 Kerääjäkasveilla maa kuntoon HYÖTYELÄIMET 26 Vuohitilojen kirjo on monipuolinen 30 Suojaa karjasi Mykoplasmalta HEVOSET 38 Ravivalmentaja Meri Elomaa MAASEUTU 44 Kyläyhdistys kunnosti taiteilijamökin Leader-tuella KESÄEXTRA 58 Joensuussa suurtapahtumakesä 60 Kauhajoen ruokamessut 25 vuotta 62 Kesäarvoituksia PALSTAT 15 Maatalous 33 Hyötyeläimet 36 Hevoset 40 Koulutus 42 Opiskelija esittäytyy 46 Metsä 50 Koneet 54 Koeajossa: Iveco Daily 56 Ympäristö ja energia 66 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Jaana Husu-Kallio, MMM
8 FARMI 5/2015 8 FARMI 8/2012 KESÄKUU 2015 PÄÄKIRJOITUS Tunnus 5018360 00003 Vastauslähetys Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 9 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 9 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 9 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka Vastaanottaja maksaa postimaksun Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Ilahduta itseäsi, puolisoasi, tilanjatkajaa tai vaikka naapuria ja tilaa hänelle Farmi! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA AHTI SORMUNEN Terveisiä toimitukseen Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi. TÄSSÄ TEILLE HYVÄT lukijat kevään viimeinen Farmi. Haluamme antaa teille kunnon pläjäyksen lukemista koko suveksi, sillä toimituksemme hiljenee kesän ajaksi. Keräämme ideoita ja voimia tulevan syksyn ja talven varalle kaivamalla lierihattumme esille, maalaamalla varpaankyntemme punaisiksi ja nauttimalla suomen suvesta keleistä riippumatta. Kesään kuuluu pulahduksia lukuisissa puhtaissa järvissä, jätskiä kesätorilla ja lähituottajien tarjoamien kesäherkkujen grillausta. Kesällä on luvassa monta monipuolista tapahtumaa, joihin ehdottomasti kannattaa auton nokka suunnata. Näistä tapahtumista kerrotaan enemmän Kesäextrasivuilla lehden lopussa. Lisäämme tämän lehden myötä Farmiin palautepalstan, jonka kautta toivomme saavamme teiltä palautetta lehdestä. Ideoiden ja ehdotusten myötä pystymme kehittämään lehdestä entistä paremmin odotuksia vastaavan. Toivomme, että jokainen ehtii ja ennen kaikkea muistaa nauttia tästä kesästä. Suomen suvi on silmiä hivelevän kauniissa vihreässä kesäisessä mekossaan. Ammentakaamme sen tuomaa voimaa itseemme. Makuja ja elämyksiä kesään, Katja
9 FARMI 5/2015 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄMINISTERI SIPILÄN HALLITUS on asettanut viisi strategista kärkihanketta biotaloudelle ja puhtaille ratkaisuille. Suomesta tahdotaan bioja kiertotalouden edelläkävijä. Keskiössä ovat kestävät ratkaisut, joilla vaikutetaan laajasti omavaraisuuteen ja kasvatetaan vientiä. Strategisesti kokonaisuus on hieno. Ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisyyn liittyvät merkittävät linjaukset fossiilisen tuontienergian korvaamisesta uusiutuvalla kotimaisella energialla. Uusia, monialaiseen yrittäjyyteen pohjaavia työpaikkoja pyritään luomaan suomalaista biomassaa monipuolisesti hyödyntämällä. Suomen kansantalous perustuu poikkeuksellisen vahvasti uusiutuvista luonnonvaroista saatavaan arvonlisään. Metsätaloudella on merkittävä rooli biotaloudessa. Yli puolet Suomen nykyisestä biotaloudesta perustuu metsiin. Runsaat metsävarat ja puun monipuolinen hyödyntäminen onkin Suomelle tärkeämpää kuin muille EU:n jäsenmaille. Metsäalan eri osa-alueiden yhteenlaskettu tuotannon arvo on lähes 30 miljardia euroa. Puuta käyttävä teollisuus on suunnitteluissaan pitkällä uusien investointien osalta. Niiden arvo on jopa neljä miljardia euroa. Toteutuessaan nämä vihreän biotalouden investoinnit lisäävät puun käyttöä vuositasolla noin 14 miljoonalla kuutiometrillä. Erityisesti lisääntyvä puunkorjuu luo uusia työpaikkoja eri puolille maatamme. Kannattava ja aktiivinen yksityismetsätalous sekä metsäbiomassan kuljetuksia tukeva infrastruktuuri teollisuuden toimivan raaka-ainehuollon varmistamiseksi ovat menestyksen kulmakiviä. Maatalouden päätehtävänä on kestävä ruuan tuottaminen. Hallitusohjelman tavoitteena on suomalaisen ruuantuotannon kannattavuuden parantamisen rinnalla kasvattaa elintarvikevientiä. Suomella on monia vahvuuksia lähtien maaperämme puhtaudesta, poikkeuksellisen hyvästä eläintautitilanteesta ja korkeasta elintarviketurvallisuuden osaamisesta. Näitä tulee hyödyntää markkinoinnissa aiempaa tehokkaammin, kun etsimme uusia vientikohteita. Lähija luomuruoka jatkavat kansallisina painopisteinä. Kasvavan kuluttajakysynnän kautta niillä voidaan osaltaan parantaa elinkeinon kilpailukykyä kotimaassa ja kasvattaa vientiä. Suomen 9 miljoonan hehtaarin sertifioitu luomukeruualue on ainutlaatuinen maailmassa. Se mahdollistaa muun muassa marjojen mittaamattomat maailmanmarkkinat mahdollisimman pitkälle kotimaassa jalostettuina tuotteina. Yhteistyötä luonnontuotesektorilla tulee ehdottomasti lisätä. Oikein ja tehokkaasti toimeenpantuna niin sanottu keltainen biotalous parantaa alueellista energiaja ravinneomavaraisuutta sekä edistää materiaalitehokkuutta. Peltobiomassojen, eloperäisten jätteiden sekä lannan sisältämät ravinteet tulee hyödyntää kestävästi. Ravinteiden käyttöä voidaan tehostaa erilaisilla toimilla, joilla vähennetään riippuvuutta tuontiravinteista. Uutta teknologiaa ja toimintatapoja on kehitetty ja kehitteillä runsaasti. Nämä ovat myös selkeitä painopisteitä uudessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Vesiluonnonvarojen monipuolinen hyödyntäminen on merkittävä tulevaisuuden kasvuala. Tärkeimpiä sinisen biotalouden aloja ovat vesiliiketoiminta, energian tuotanto, kalatalous ja vesistöihin liittyvä monipuolinen matkailu. Kansallinen tavoitteemme on, että Suomi tunnetaan kansainvälisesti vahvana sinisen biotalouden toimijana. Se vaatii toimialojen välisiä innovaatioita, nykyistä kannustavampaa säätelyja lupajärjestelmää, rohkeita kokeiluja sekä tavoitteellista tutkimusja kehittämistoimintaa. Keväällä 2014 julkaistussa Suomen biotalousstrategiassa asetettiin tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Maamme poikkeuksellisen runsaat luonnonvarat antavat tälle erinomaisen mahdollisuuden toteutua. Luottamalla omaan osaamiseemme samalla ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen satsaamalla pystymme aivan varmasti huolehtimaan, että sekä vihreä, keltainen että sininen biotalous luovat hyvinvointia sekä kansantaloudellisesti että ympäristömme kannalta myös tuleville sukupolville. JAANA HUSU-KALLIO KANSLIAPÄÄLLIKKÖ MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
10 FARMI 5/2015 TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: PIXABAY, FAZER JA VALIO Vielä vuonna 2013 Suomen elintarvikeviennistä vajaa kolmasosa suuntautui Venäjälle. Elokuussa 2014 asetettujen tuontikieltojen myötä vienti on laskenut dramaattisesti. Uusia vientimaita etsitään nyt Food from Finland -ohjelmassa. Mitä Suomesta kannattaa viedä ja minne? Mikä on tilanne Kiinan suhteen?
11 FARMI 5/2015 Venäjä kielsi hedelmien, vihannesten, lihan, kalan, maidon ja sekä muiden meijerituotteiden tuonnin EU:sta, Yhdysvalloista, Australiasta, Kanadasta ja Norjasta viime elokuussa. Tuontikielto oli vastaus länsimaiden Venäjälle asettamiin talouspakotteisiin, joiden tarkoituksena oli painostaa Venäjää vetäytymään Krimin niemimaalta Ukrainasta. Sianlihan vienti katkesi jo tammikuussa 2014, kun Venäjä kielsi sianlihan tuonnin EU-alueelta vedoten Liettuassa levinneeseen afrikkalaiseen sikaruttoon. Pian vuoden jatkunut tuontikielto on tehnyt haldaan varmasti takaisin, mutta kestää vuosia saavuttaa sama taso uudelleen, Juutinen sanoo. Food from Finland vauhdittaa vientiä Tilanne on pakottanut etsimään uusia vientimaita elintarvikkeille ja maataloustuotteille. Elintarvikesektorille pitkään suunnitteilla ollut oma Team Finland -vientiohjelma saatiin käyntiin syyskuussa, osin tuontikieltojen vauhdittamana. Työja elinkenoministeriön rahoittama Food from Finland 2015–2020 -ohjelma toteutetaan yhteistyössä Team Finland-toimijoiden, Elintarviketeollisuusliiton ja suomalaisten elintarvikealan yritysten kesken. Ohjelman johtamisesta vastaa FinPro. Vientiohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa suomalaisen elintarvikeviennin arvo kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Jo ensimmäisen puolivuotiskauden jälkeen näyttää hyvältä. – Jos verrataan tammimaaliskuun vientiä vuoden takaiseen vastaavaan ajanjaksoon, on vienti vähentynyt 14,9 prosenttia. Tämä johtuu kuitenkin yksinään Venäjän viennin menetyksistä. Ja jos tarkastellaankin vientitilastoa ilman Venäjää, on vientiin saatu kasvua 10 prosenttia. Lisäys on tullut etenkin EU:n ulkolaa Suomen elintarvikeviennille. Vuositasolla puhutaan noin 300 miljoonan euron menetyksistä. – Venäjän vienti oli noin 30 prosenttia vuonna 2013 ja alkuvuonna 2014. Tänä vuonna vienti tulee asettumaan noin 7 prosentin tasolle, arvoltaan se on noin 150 miljoonaa euroa, kertoo Elintarviketeollisuusliitto ry:n toimitusjohtaja Heikki Juutinen. Eniten tuontikielloista ovat meillä kärsineet lihameijerija kalasektori. Suurin yksittäinen häviäjä on eittämättä Valio, joka päätti kesäkuun alussa jo kolmannet tuontikieltojen asettamisen jälkeiset YT-neuvottelut. Valion kautta vaikutukset ovat heijastuneet koko maitosektorille. Sen osuuskunnilleen maksama maidon tilityshinta on laskenut vuoden aikana kahdesti, yhteensä 10 senttiä. Tilanne on aiheuttanut tuottajahinnan laskua myös muissa meijereissä. Keskimääräinen maidon tuottajahinta oli vielä viime elokuussa 46,71 senttiä litralta, huhtikuussa enää 37,15 senttiä. – Kyllä koko kotimaan elintarviketeollisuus on tästä kärsinyt, koska markkinatilanne on muuttunut merkittävästi. Toivotaan, että homma normalisoituu. Silti totuus on, ettei markkina palaa entiselleen. Jotain saajatkuu ?
12 FARMI 5/2015 puolisista maista. Lisääntyneen viennin arvo on yli 26 miljoonaa euroa. Pitää olla tyytyväinen. Kaikki asetetut mittarit ovat ylittyneet. Vientiohjelma todella toimii, Juutinen iloitsee. Vientiohjelman tilaisuuksiin, kuten messuille ja koulutuksiin kotimaassa ja vientimaissa on Juutisen mukaan osallistunut jo yli 100 yritystä. – Food from Finland on monipuolinen valmennusohjelma. Ne, jotka tarvitsevat apua viennin aloittamisessa saavat siihen koulutusta, ja ne, jotka jo toimivat kansainvälisillä markkinoilla, pääsevät ohjelman kautta heti kiinni uuteen asiakaspintaan. Kun onnistumisia tulee, tuotto ja kysyntä kasvavat, se rohkaisee muitakin yrityksiä lähtemään kansainvälisille markkinoille. Kiina tulevaisuuden tärkeä vientimaa Suomelle tärkeimpiä elintarvikkeiden vientimaita ovat viime vuosina olleet muun muassa Ruotsi, Venäjä ja Viro. Food from Finland -ohjelma hakee nyt kasvua edellisten lisäksi muista Baltian maista ja Skandinaviasta, Saksasta, sekä vahvasti Itä-Aasiasta, jossa kohteena ovat etenkin Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Kiinan viennin eteen on tehty valtavasti töitä jo vuosia. Elintarvikeviennin edistämisaikeissa Kiinassa on vieraillut viime vuosina useita eri ministereitä, viimeksi tammikuussa Eurooppaja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka. Onnistumisia on saatu. Helmikuussa 2014 maaja metsätalousministerinä toiminut Jari Koskinen allekirjoitti sopimuksen ohran viennistä Kiinan kanssa. Polar Oats aloitti viennin saman vuoden toukokuussa. Sopimus kauran viennistä on ollut olemassa jo pitempään, mutta sen vienti on käynnistynyt vasta hiljattain. Maalis-huhtikuun vaihteessa salolainen Areva Group kertoi aloittavansa kauran sekä ohran viennin kiinaan. Viljan hankinnasta vastaa Polar Oats. Sianlihan vientiä on valmisteltu pitkään. Kiinan viranomaiset kävivät viime kesänä tekemässä laitostarkastuksia lihajalostamoissa ja vihreää valoa on näkyvissä. HK Scan uutisoi jo tammikuussa aloittavansa pian sianlihan viennin Kiinaan. Lupia kuitenkin odotellaan edelleen. Heikki Juutinen sanoo, että kotieläintuotteisiin liittyy paljon haasteita. EU:n ulkopuolella lupien saaminen voi kestää vuosia. Hän onkin huolissaan kotimaan viranomaisresursseista. – Esimerkiksi viljoille tai alkoholille lupa voidaan saada parissa kuukaudessa. Kotieläintuotteiden vienti vaatii hyvin tarkat luvat, laitostarkastukset ja muut, joista meillä voi vastata ainoastaan Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eviran resursseja ei ole lisätty niin paljon, kuin viennin kasvu edellyttää. Kasvu ei saa jäädä viranomaisresursseista kiinni. Puhutaan kuitenkin pienistä rahoista verrattuna siihen, millaiset satojen miljoonien vientikaupat ne voivat tuoda. Toivon, että uusi hallitus laittaa nämä asiat kuntoon. – Näen, että Kiina tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Uskon, että parin kolmen vuoden päästä se on kolmen tärkeimmän vientimaan joukossa, Juutinen sanoo. Arktisella allergisoimattomuudella maailmalle Suomen tärkeimpiä vientielintarvikkeita ovat olleet alkoholijuomat, meijerituotteet, joista etenkin juusto ja rasvat, maitojauhe, kaura, makeiset ja sianliha. Nyt tarkoitus on hakea viennin kasvua erikoistuotteista. Mahdollisuuksia on etenkin allergiavapaissa, gluteenittomissa ja laktoosittomissa tuotteissa, joiden valmistuksessa Suomessa ollaan edelläkävijöitä. Myös erilaisten gourmetja premiumtuotteiden sekä lasten ja vanhusten ruokien vientiin ollaan panostamassa. Vientiohjelmalla on selkeä visio puuttuvan yhtenäisen Suomi-kuvan luomiseen ja sen tuotteistamiseen. TuoteSuomen vientivalttina ovat etenkin laktoosittomat ja gluteenittomat tuotteet. Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi valitulla Fazerin Alku Sadonkorjuupuurolla on hyvät vientinäkymät, joihin kilpailun raatikin kiinnitti huomiota. Elintarviketeollisuusliiton kilpailun voittaja ratkesi yleisöäänestyksellä, jossa oli mukana viisi raadin valitsemaa finalistituotetta.
13 FARMI 5/2015 turvallisuus ja luonnollisuus ovat etuja, joita ei aikaisemmin ole osattu brändätä oikein. – Toki vanhoillakin vientituotteilla on edelleen merkitystä, mutta kasvua lähdetään hakemaan nyt tuotteista, joilla on hyvää lisäarvoa. Puhtaus, arktisuus, ne ovat todella kiinnostaneet ulkomaisia medioita. Suomessa on jo vieraillut toimittajaryhmiä eri maista, Juutinen kertoo. Elintarvikkeiden ohessa on tarkoitus vauhdittaa myös tuoteturvallisuuteen liittyvän teknologian vientiä. Kaurasta sokerimurojen korvaaja Yksi iso valtti on kaura, joka on jo merkittävä vientituote. – Kaura on iskemässä maailmalla läpi terveystuotteena USA:ta myöten. Tässä on Suomelle iskurako. Suomi on maailman paras kauran tuottaja. Meillä kauran rooli elintarvikkeena on tärkeä, joten sitä osataan jalostaakin pitkälle. Maailmalla suositut perinteiset sokerimurot voisivat hyvin olla korvattavissa kauraaamiaistuotteilla. Meillä on jo kotimaisia tuotteita, jotka ovat aivan valmiita ulkomaisten terveysketjujen hyllyihin, Juutinen vakuuttaa. Hän painottaa, että erittäin potentiaalisia vientituotteita ovat myös alkoholi ja makeiset. Niiden vientiä voitaisiin kasvattaa, mutta korkeat valmisteverot saattavat haitata menestystä. – Valmisteverojen tuoma 30–40 prosentin lisäys hintaan romahduttaa kotimaista kysyntää. Kun kysyntä laskee, yksikkökustannukset nousevat, mikä hankaloittaa yrityksen pärjäämistä kansainvälisessä kilpailussa. Tanskassa poistettiin juuri tästä syystä valmisteveroja, jotta yksikkökustannukset saatiin pienemmiksi. Siellä ollaan bisnesmiehiä, mutta meillä poliitikot eivät vielä ole tätä asiaa ymmärtäneet. Tanska laski vuonna 2013 olutveroa 15 prosenttia ja virvoitusjuomaveroa 50 prosenttia. Viime vuonna virvoitusjuomavero poistettiin kokonaan. – Meillä on loistavia tuotteita, joilla on paljon vientimahdollisuuksia, esimerkiksi suklaa. Belgialaista suklaata ovat kaikki hyllyt täynnä ympäri maailmaa. Aivan yhtä hyvin se suklaa voisi olla suomalaista. ? Kiinan osuus elintarvikeviennistä oli viime vuonna 3,5 prosenttia. Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitosta uskoo vahvasti Kiinan viennin kasvuun. Myös Japanissa tehdään paljon kauppaa.
15 FARMI 5/2015 MAATALOUS LANNOITEVALMISTAJA BELOR Agro Oy on rakentanut uuden terminaalin Kouvolaan. – Myynnin myönteinen kehittyminen, tuotekehitys sekä tuotevalikoimiin kohdistuneiden positiivisten paineiden johdosta teimme 2014 keväällä päätöksen rakentaa oman nykyaikaisen ja tehokkaan terminaalin Kouvolaan. Sijoittumisen taustalla on erinomainen junalogistiikan hallinta sekä maantieteellinen sijainti ajatellen maantiekuljePostiosoite: Toivarintie 581, 32700 HUITTINEN Puhelin: 029 5684 300, telefax: 029 5684 302, s-posti: satakunta.vankila@om. Rakenne: valmistetaan kokoaan metallista maalaamattomana tai maalattuna tilavuus tilauksen mukaan pituus tilauksen mukaan leveys tieliikennelain mukaan vaihtolavajalakset I 180 mm takalaita saranoitus tilauksen mukaan ainevahvuudet ja materiaalit tilauksen mukaan kaikkiin lavoihin saatavana koukkulaite VAIHTOLAVAT Polttorangan ja kotitarvepuiden keruuseen mekaanisesti kääntyvä vetoaisa (RHS 100*100*5 mm) etusermi ja avattavat karikat (RHS 50*50*3 mm) runko RHS putkea 50*100* 4 mm NÄPPÄRÄ METSÄKÄRRYT Kysy tuotteista lisää: Jari Mäkinen, puh. 050 516 1008 Jari Virta, puh. 050 3427 989 SALAOJITUS LEPPINEN OY Salaojaurakointia suunnittelusta toteutukseen, suomen uusimmalla ja nykyaikaisimmalla tekniikalla varustettua aurakonekalustoa käyttäen. Ota yhteyttä! puh. 0400-866702 martti.leppinen@netikka.fi www.salaojituksetleppinen.fi tuksia koko Suomen alueelle, kertoo Belor Agro Oy:n toimitusjohtaja Markku Heikkonen. Investointina uuden terminaalin rakentaminen junaraiteineen on ollut merkittävä. Kokonaisneliöt rakennuksilla ovat noin 12 000 m2 ja asfaltoitua alaa löytyy yhteensä noin 40 000 m2. – Uusi terminaali on jo mahdollistanut Belor-tuoteperheen laajentamisen starttifosfori STARTTI P:llä sekä Standard UREA 46:lla. Tulevan kauden aikana tulemme informoimaan lisäksi perunalannoitteista sekä seleenija hivenlannoitteiden mukaan tulosta, Belor Agrolta kerrotaan. Yrityksen tavoitteena on alusta saakka ollut kehittää lannoitteita ja lannoitusohjelmia sekä auttaa viljelijöitä hyvään taloudelliseen tulokseen. Jaettu lannoitus, jaetun typen ohjelma yhdessä rikkipitoisen typpi–rikki-lannoitteen kanssa ovat esimerkkejä Belor Agro Oy:n kehitystyöstä, yrityksen tiedotteessa kerrotaan. Terminaali työllistää suoraan noin 10 henkeä sekä välillisesti luo merkittävän määrän logistiikan ja kaupan alan työpaikkoja. Käytännön operatiivisesta toiminnasta vastaa Kouvola Cargo Handling Oy. www.beloragro.fi
FI-Service 1/1 since 1985 Kimalaisentie 10 C, FI-01490 VANTAA | puh. 010 5050 030 | myynti@fi-service.fi | www.fi-service.fi | Y-tunnus: 0603028-6 SUOMEN JOHTAVA DESINFEKTIOALAN YRITYS! FI-Service Oy on erikoistunut ongelmakohteiden desinfiointikäsittelyihin, joihin lukeutuu kiinteistöjen home-, vesija viemärivauriot, palokohteet, tuholaistorjunta, sekä häätöhuoneistojen, kalmavauriokohteiden, maatalouden ja julkisten tilojen desinfioinnit. Palvelujemme avulla parannetaan asumisterveyttä ja asumisviihtyisyyttä. Toimimme myös elintarviketurvallisuuden kaikilla osa-alueilla. Desinfiointija erikoispuhdistus • Homeja mikrobivaurioiden desinfioinnit • Homepölysiivous, kiinteistöt ja irtaimisto • Homevaurioiden purku mikrobipurkutyönä • Sairaaloiden ja julkisten tilojen desinfioinnit • Elintarviketeollisuuden puhdistukset ja desinfioinnit • Vesivahinkojen puhdistukset ja desinfioinnit • Viemärivahinkojen puhdistukset ja desinfioinnit • Rikospaikkapuhdistukset ja desinfioinnit • Hajunpoistot, mm. tupakka, virtsa ja home Jälkivahinkotorjunta • Vesivahinkojen kuivaukset ja mittaukset • Viemärivahinkojen JVT-työt • Palovahinkojen JVT-työt • Vahinkokohteiden puhdistukset ja desinfioinnit • Vahinkokohteiden evakuointi ja kalustepesut Pesu ja puhdistus • IV-kanavien puhdistus ja desinfioinnit • Painepesut • Graffitien ja töhryjen poisto • Kalustopesut (mm. koneet, laitteet ja ajoneuvot) • Häätöhuoneistojen tyhjennykset, pesu ja puhdistus Tuholaistorjunta • Tuholaistorjuntakäsittelyt • Rottatorjunta • Lintuesteet • Oravaesteet • Äänikarkotteet linnuille • Siimoitus ja verkoitus linnuille Ota yhteyttä puh. 010-5050 030
17 FARMI 5/2015 MAATALOUS TIESITKÖ? Emolehmien määrä nousi uuteen ennätykseensä. Toukokuun alussa Suomessa oli noin 58 700 emolehmää. Emolehmätilan keskimääräinen eläinmäärä on 27. (Lähde: Luke) Airhot 80 ja 140 kw esilämmittimet kuivuriin. Toimii 1 met halolla. Ei vaadi muutoksia kuivuriin. Hinta: 80 kw 4500,140 kw 6100,Ikavote Oy 050 5729914 | 0400 736372 www.ikavote.net Polta roskat turvallisesti! TÄNÄ KASVUKAUTENA kasvinsuojeluaineiden käyttäjät ovat velvoitettuja ensimmäistä kertaa noudattamaan uusia, riskiin perustuvia suojaetäisyyksiä, muistuttaa Turvallisuusja kemikaalivirasto. Kasvinsuojeluaineiden vesistörajoitukset muutettiin riskiperusteiseksi vuonna 2013. Tavoitteena on suojella vesistöjen kasveja ja eläimiä kasvinsuojeluaineiden haittavaikutuksilta. Uudet suojaetäisyydet tulee olla merkittynä 1.1.2015 markkinoille luovutettavissa myyntipakkauksissa. Ennen vuotta 2015 ostettujen valmisteidensuojaetäisyydet voi tarkistaa Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä. Uusia suojaetäisyyksiä tulee noudattaa niiden vesistöjen varsilla, jotka löytyvät Maaseutuviraston VIPU-palvelusta. Vesistösuojaetäisyys mitataan ruiskutushetken vesirajasta. Ympäristösitoumuksen tehneiden viljelijöiden pitää huomioida myös, että ympäristökorvausjärjestelmän mukaan vähintään kolme metriä leveä, kasvipeitteinen suojakaista vesistön varrella olevalla pellolla pitää jättää ruiskuttamatta. Tukesin verkkosivuilta löytyvät listat hyväksytyistä suuttimista sekä ohjeita ajonopeuden ja paineen valintaan. Tuulikulkeumaa alentavia suuttimia tulee käyttää 3–100 metrin matkalla vesistöstä. Kauempana suuttimet voidaan vaihtaa viuhkasuuttimiin. www.tukes.fi/vesistorajoitus FREEIMAGES
18 FARMI 5/2015 TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: KARI KOPPELMÄKI JA ANNA LILJESTRÖM (RAHA-HANKE), JANNE HEIKKINEN SEKÄ KAISA RIIKO Sadonkorjuun jälkeen kylvettävien kerääjäkasvien käyttöä on tutkittu aluskasveja vähemmän. Pääkasvin jälkeinen kerääjäkasvi kerää vielä tehokkaasti ravinteita ja kuohkeuttaa maata, kunhan kylvö tehdään ajoissa. Kerääjäkasvit voidaan jakaa pääkasvin kylvön yhteydessä tai läheisyydessä kylvettäviin aluskasveihin sekä kerääjäkasveihin, jotka kylvetään pääkasvin sadonkorjuun jälkeen peitekasviksi. Kerääjäkasvien tarkoituksena on hyödyntää pääkasvilta maahan jäänyt liukoinen typpi ja estää sen huuhtoutuminen syksyllä. Muita hyötyjä ovat muun muassa maan rakenteen paraneminen, eroosion ehkäisy peitteisyyden avulla ja rikkakasvien väheneminen. Nopeakasvuisuus ja peittävyys valtteja Viime vuosina muun muassa RaHasekä TEHO Plus -hankkeissa kerääjäkasveja tutkinut tutkija Hannu Känkänen Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että aluskasvit soveltuvat etenkin kevätviljoille ja palkoviljoille. Sadonkorjuun jälkeen kylvettävät kerääjäkasvit taas soveltuvat erityisen hyvin varhaisvihanneksille ja -perunalle, joiden jälkeen liukoista typpeä voi olla maassa runsaastikin. – Pääkasvin jälkeen kylvettävien kerääjäkasvien tarkka tieteellinen tutkimus puuttuu. Kerääjäkasvit ovat kuitenkin erittäin suositeltavia, kunhan ne saadaan ajoissa kylvöön, Känkänen sanoo. Tärkeimpiä kerääjäkasvien ominaisuuksia ovat nopeakasvuisuus, syväjuurisuus ja suuri biomassan tuotto. Hyviksi kerääjäkasveiksi ovat osoittautuneet etenkin valkosinappi sekä öljyretikka. – Varhaisperunan jälkeen kylvetty öljyretikka tai sinappi voi hurjimmillaan ottaa maasta 100 kiloa typpeä hehtaarilta. Viljojen jälkeen, jos kerääjät päästään ajoissa kylvämään, voi vastaava luku olla 30 kiloa. Hyvä puoli etenkin öljyretikalla on, että se on turvallinen käyttää, jos tilan kierrossa on mukana öljykasveja. Valkosinappi taas saattaa lisätä möhöjuuren riskiä. Kevätviljojen käytöstä kerääjäkasvina ei ole Känkäsen mukaan tehty tutkimusta,
19 FARMI 5/2015 mutta jo kasvunsa perusteella ne eivät toimi yhtä tehokkaasti. – Toki nekin keräävät typpeä ja peittävät maata, mutta öljyretikka ja valkosinappi tuottavat enemmän biomassaa. Myös nopeakasvuinen raiheinä on viljoja parempi vaihtoehto. Toisaalta satokasviksi kylvetty syysruis on tutkitusti hyvä viherlannoituksen hyödyntäjä, ja toimii silloin kerääjäkasvin tavoin. Aikainen kylvö ratkaisee Tukiehdoissa on mainittu, että sadonkorjuun jälkeen kylvettävät kerääjäkasvit tulee kylvää ennen 15.8. Känkänenkin pitää tätä hyvänä aikarajana. – Myöhemmin kylvetty kasvusto ei ehdi kehittyä tarpeeksi, jolloin siemen ja työ menevät hukkaan. Monella viljatilalla säiden takia kylvö on tänä vuonna venynyt. Harvassa ovat ne viljalohkot, joille enää kerääjäkasveja kannattaa puinnin jälkeen laittaa. Ennen kerääjäkasvin kylvöä maa on syytä muokata, tai sitten tehdä kylvö suorakylvökoneella. – Etenkin vihanneksia viljellään usein hietaisessa, kuohkeassa maassa, mikä helpottaa taimettumista. Silti on hyvä tehdä jonkinlainen multaus. Jollei maata muokkaa ollenkaan on riskinä, että siemen jää kasvimassan päälle, eikä idä ennen syksyn kosteutta, jolloin on liian myöhäistä. Kasvusto voidaan muokata maahan joko syksyllä tai seuraavana keväänä. Alusja kerääjäkasveja viljellään aina viljelyskasvin ehdoilla, Känkänen muistuttaa. – Ajankohta riippuu seuraavan vuoden kasvista sekä peltolohkosta. Typpihuuhtouman kannalta yksivuotisen kasvin kohdalla ei ole merkitystä muokkaako sen maahan syksyllä vai keväällä. Tärkeintä on, ettei tee sitä kovin aikaisin syksyllä. Rehevä kasvusto kuivaa maata, ja juuret lisäävät pellon kantavuutta. Tämä antaa pelivaraa myöhemmällekin muokkaukselle. Suuri määrä kasvijätettä voi lisätä tautiriskiä. Toisaalta maa hyötyy mikrobitoiminnan lisääntymisestä. – Jos viljan aluskasviksi kylvää heinäkasveja, voi se olla yhteisten taudinaiheuttajien vuoksi riski. Toisaalta on todettu, että alusja kerääjäkasvien lisätessä orgaanista massaa maan mikrobitoiminta elävöityy, mikä voi auttaa tautien hallinnassa. Vaikutukset pääkasviin moninaisia Kerääjäkasvit saattavat vähentää lannoitustarvetta tai lisätä sitä. – On todettu, että apilan käyttö aluskasvina vähentää seuraavan viljan väkilannoitustarvetta keskimäärin 20 kiloa per hehtaari. Tämä edellyttää jo melko hyviä aluskasvustoja. Suuren vaihtelun vuoksi syksyn kasvusto on otettava huomioon seuraavan kasvin lannoitusta suunniteltaessa. Kokeissa vuosittain kylvetyt apilat lisäsivät viljasatoa noin 200 kilolla, kun viljalle annettiin väkilannoitetyppeä 90 kiloa hehtaarille. Heinäkasvit taas voivat viedä typpeä pääkasvilta, Känkänen kertoo. Aluskasvi estää rikkakasvien kasvua, jos se on riittävän tiheä. Jos käytetään kasvinsuojelua, tulee se suunnitella tarkkaan alusKerääjäkasveihin liittyy vielä paljon kysymyksiä. Muualla vaikutusta myös fosforin kannalta on tutkittu. Kuvassa varhaisperunan jälkeen kylvetty öljyretikka. jatkuu ? KERÄÄJÄKASVEISTA ENNUSTETTIIN uuden ohjelmakauden hittiä, ja niiden suosio yllättikin kaikki odotukset. Viljelijöiden 15.6. mennessä ilmoittamien kylvöalamuutosten jälkeen ala on tarkentumassa noin 260 000 hehtaariin tälle kasvukaudelle. Tässä on vielä mahdollisuus parin prosentin heittoon, Maaseutuvirastosta kerrotaan. KERÄÄJÄKASVIT OVAT ympäristösitoumuksen peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpide, ja niistä maksetaan 100 euron hehtaaritukea. Kerääjäkasviala on vuosittain vapaasti valittavissa, eikä viljelyä tarvitse tehdä joka vuosi. TUKI PARANI huomattavasti viime ohjelmakaudesta, jolloin ehtona oli, että alustai kerääjäkasveja tuli viljellä vuosittain vähintään 25 prosentilla tilan ympäristötukikelpoisesta peltoalasta. Tuki oli 13 euroa hehtaaria kohden, mutta se maksettiin kaikilta ympäristösitoumuspelloilta. Apila-italianraiheinäkasvusto jatkaa kasvuaan kevätviljan puinnin jälkeen. – Syysviljoille kylvetyistä aluskasveista on jonkin verran tutkimusta. Ensi syksynä toivottavasti päästään paremmin tutkimaan, Hannu Känkänen sanoo. Talviaikaisen peitteisyyden merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan, jos leudot ja sateiset talvet yleistyvät. Hannu Känkäsen mukaan kerääjäkasvit voisi mahdollisesti valjastaa kylmän talven hommiin, eli pitämään ravinteet talvella tallessa ja vapauttamaan ne keväällä taas kasvien käyttöön. Kuvassa valkosinappia kerääjäkasvin hommassa.
20 FARMI 5/2015 kasvilajin mukaan, sillä monet totutut torjunta-aineet ovat niille haitallisia. Pääkasvin jälkeisten kerääjien kohdalla kasvinsuojeluongelmaa ei ole. Känkäsen mukaan aluskasvi ei normaalisti lähde dominoimaan pääkasvia, sen sijaan se saattaa itse jäädä vaatimattomaksi, jos pääkasvi lähtee ponnekkaasti kasvuun. Toki aluskasveihinkin liittyy kysymyksiä. Lupaavimmaksi aluskasviksi ravinteiden talteenoton kannalta osoittautuneella italianraiheinällä on todettu olevan viljan satoa alentavia vaikutuksia. – Kokeissa viljan sato pieneni noin 300 kiloa hehtaarilta, kun raiheinän siemenmäärä oli riittävä hyvään ravinteiden keruuseen syksyllä. Känkänen muistuttaa, että tälle vuodelle nousseen kerääjäkasveista maksettavan ympäristökorvauksen tarkoituksena on juuri paikata pääkasvin sadon alenemista ja muita kuluja. Suositeltua siemenmäärää ei tule pienentää, vaikka säästö luonnollisesti houkuttaa. – Aluskasvia tulisi kylvää suositeltu siemenmäärä, jotta kasvilla on vaikutus maan kasvukuntoon ja ravinteiden pitämiseen pellossa viljelykasvien käytettävissä. TEHO Plus -hankkeessa viime kesänä julkaistun raportin mukaan hankkeen kerääjäja aluskasvikokeiluissa mukana olleet viljelijät kokivat suurimmaksi hyödyksi maan rakenteen paranemisen. Känkänen sanoo kuitenkin, ettei pelkillä kerääjäkasveilla saa maata hyvään kasvukuntoon. – Kerääjäkasvien juuristoja mittaamalla on havaittu, että osalla kasveista puolet biomassasta on juurissa. Kyllä se maan pintakerrosta kuohkeuttaa. Myös maahan muokattu massa parantaa maata. Mutta ihmeitä näillä ei voi tehdä. Jos maa on huonossa kunnossa, eivät kerääjät edes kasva. Alusja kerääjäkasvit on mielestäni hyvä pitää mukana viljelykierrossa, ja viljellä niitä silloin tällöin. Ratkaisu maatalouden ravinnehuuhtoumaan? Ruotsissa ja Tanskassa on kerääjäkasveja tutkittu laajemmin, ja ne ovat myös laajemmin käytössä. Känkänen kertoo, että äskettäin julkaistussa pohjoismaiset tutkimukset yhteen koonneessa meta-analyysissa todettiin, että italiaraiheinän käyttö aluskasvina vähensi typen huuhtoutumista 70 prosenttia. – Vaikka eri maissa typpimäärä pelloilla on eri, on sen vähentyminen kerääjien avulla suhteessa sama joka maassa. Kerääjäkasvien käyttö voisi oikeasti olla ratkaisu ravinnehuuhtoumaan. Näin laskemalla tehokkaimpien kerääjäkasvien käyttö puolella vilja-alasta voisi vähentää typen huuhtoutumista kolmanneksen. – Näen tärkeänä myös, että viljelijät kokevat oman peltonsa hyötyvän kerääjien käytöstä, Känkänen painottaa. ? Aluskasveilla on vaikutusta maan rakenteeseen. Kuvassa RaHahankkeen havaintoja timotei-, sänki-, italianraiheinä-lohkolta.