Maaseudun aikakauslehti Nro 5/2014 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Onko bioenergia-ala pulassa? TYÖNANTAJA, muista työaikaseuranta kesälläkin! 14005 Palautusvko 2014-26 6 414881 667773 166777-1405
Turvallinen lieteallas edullisesti Mittojen mukaan toimitettava Matakin EPDM-allaskumi on varma ja turvallinen. Se on helppo asentaa ja voidaan asentaa myös talvella. Materiaalilla on CE-hyväksyntä ja Maa- ja metsätalousministeriön ennakkohyväksyntäpäätös 1162/421/2010. Tilaukset ja tiedustelut: myynti@mataki.com tai (09) 2242 850 www.mataki.fi Isäntä! Säästä aikaa, rahaa ja itseäsi. Vala Ruduksen kuitubetonilla ilman raudoitusta Kuitubetonirakenne on Ruduksen tutkittu, järkevä vaihtoehto kaikkeen maatalousrakentamiseen ja peruskorjauksiin. Se sopii kotieläinrakennuksiin sekä varastorakennuksiin siinä missä liikerakennuksiinkin, joissa sen käytöstä on jo vuosien kokemus. Kun ei tarvitse raudoittaa, voit käyttää säästyvän ajan muuhun tärkeämpään. Kuidut sekoitetaan betonimassaan tehtaan sekoittimessa. Valutyö on yhtä vaivatonta kuin perinteisellä betonilla. Ruduksen asiantuntijat neuvovat niin kuitubetonin valinnassa kuin työmenetelmissäkin. He kertovat mielellään myös käyttökokemuksista jo toteutuneissa kohteissa. Kysy lisää: Etelä-Suomi p. 020 447 711 Väli-Suomi p. 020 447 5251 Länsi-Suomi p. 020 447 6200 Tampere-Vaasa p. 020 447 6844 Itä-Suomi p. 020 447 6004 Pohjois-Suomi p. 020 447 5020 Kuitutyyppi valitaan betoniin sen käyttökohteen mukaan: Muovikuitu: • Sikalat • Kanalat • Navetat • Maneesit • Syötävän säilytystilat Teräskuitu: • Sillat • Siilot • Kanalat • Lantalat • Lietesäiliöt • Maakellarit • Kuivurirakennukset • Varastorakennukset ORGANISATION CERTIFIED BY www.rudus.fi
Viljelijä, haluatko siirtää viljasi myyntiajankohtaa? Tuo ohrasi tai kaurasi Suomen Viljavan yhteisvarastoon. Vapauta tilaa uudelle sadolle! Hinta yhteisvarastoinnissa vain 0,68 E/t/kk + alv. Soita ja kysy lisää lähimmästä varastopisteestämme. Kokemäki Koria, Kouvola Iisalmi Loimaa 010 3464 540 010 3464 550 010 3464 552 010 3464 590 Perniö Seinäjoki Turenki, Hämeenlinna Ylivieska innin Yhteisvarasto ki: hintaesimerk 6 kuukauden in varastointi va i! 4,08 € / tonn 010 3464 640 010 3464 690 010 3464 700 010 3464 720 Yhteisvarastoinnin sopimusehdot löydät verkkosivuiltamme kohdasta: Palvelut/Yhteisvarastointi/Sopimusehdot. Lisää palveluistamme, hinnastot ja toimipaikkatiedot: www.suomenviljava.fi MITÄ JOS LÄHTISIT TEEMAMATKALLE? BIRGITTA FESTIVAALIT LA TRAVIATA -OOPPERAMATKA TALLINNAAN lähdöt 7.6., 11.6.2014 99,- alk/hlö TUHKIMO -BALETTIMATKA TALLINNAAN lähdöt 4.6., 14.6., 19.6.2014 99,- alk/hlö 129,- alk/hlö SAARENMAAN OOPPERAJUHLAT -OOPPERAMATKA TALLINNAAN lähdöt 31.5., 5.6.2014 109,- alk/hlö 30 SECONDS TO MARS -KONSERTTIMATKA TALLINNAAN lähtö 15.7.2014, 1 yö 129,- alk/hlö ROXETTE -KONSERTTIMATKA TALLINNAAN lähtö 23.11.2014, 1 yö TÜRIN KUKKAMARKKINAT -KONSERTTIMATKA TALLINNAAN lähtö 17.6.2014, 1 yö -HOTELLIMATKA TALLINNAAN lähdöt 15.5., 16.5., 17.5.2014, 1 yö 109,- alk/hlö TOSCA -OOPPERAMATKA TALLINNAAN lähdöt 23.5., 29.5.2014 itusmak sua! ESITYKSET: MOZARTIN REQUIEM JA VERDIN DON CARLOS 22.-24.7.2014 499,- alk/hlö TANNHÄUSER 129,- alk/hlö KLASSISEN MUSIIKIN FESTIVAALI lähdöt 8.8., 10.8., 15.8.2014 varaa matkap ojat.fi ei toim JÄNEDAN KUKKAMARKKINAT -HOTELLIMATKA TALLINNAAN lähtö 24.5.2014, 1 yö 119,- alk/hlö 129,- alk/hlö TOM JONES 159,- alk/hlö ROCK DAY -KONSERTTI THE OFFSPRING, LORDI JA THE LENINGRAD BAND TALLINNASSA lähtö 27.6.2014, 1 yö 149,- alk/hlö Hinnat sis. laivamatkat, hotellimajoituksen 2hh aamiaisin sekä tapahtumalipun/ohjelman. KYSY EDULLISIA LIITYNTÄKULJETUKSIA SATAMAAN PAIKKAKUNNALTASI! Lisätiedot ja varaukset matkapojat.fi/teemamatkat Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 • matkapojat.fi - EI TOIMITUSMAKSUA! Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä.
VILJO 2014 Maa- ja metsätalousmessut esittelevät enemmän koneita kuin koskaan - Kiuruvedellä, heinäkuussa! Ammattimaisista näytteilleasettajista rakentuva tapahtuma kokoaa Kiuruvedelle tiedonjanoiset isännät ja emännät, parhaat näytteilleasettajat ja oikean, aidon konemessutunnelman. VILJO etsii Maailman Vahvinta Viljelijää! Heinäkuun 24. - 26. päivinä toteutettavat messut uudistuvat mm. Maailman Vahvin Viljelijä -kisalla, jossa on mukana Viljon yhteistyökumppaneista omalla nimikkolajillaan Tikkurila Oyj/ Pinnoitus Paukkonen, NHKKeskus, Pohjois-Savon Osuuspankki ja Viljo Tavaratalo - yhdestä kumppanista ovat neuvottelut kesken. Suomen Vahvin Viljelijä 2013, Eero Maalismaa jättää tulevan kesän koitoksen väliin selkävaivojen vuoksi, mutta tulee kannustamaan kilpailijoita paikan päälle. Suuren suosion viime kesänä saavuttanut Countrytyttö-kilpailu järjestetään toista kertaa MTK-nuorten kanssa. Kesän 2014 toisena virallisena etäkohteena on Kaisa Huttusen luomutila. Lehmiä on parsinavetassa 20, rakentamisen jälkeen paikkoja 46 Pihatoksi muokatussa vanhassa rehusiilo/ latokuivurihallissa. Vanha navetta hyödynnetään vasikkatiloina, poikima- ja hoitokarsinoina sekä lypsypaikkana. Lypsyä varten jää 8 parsipaikkaa. VILJO 2014 - pääyhteistyökumppani, Tikkurila Oyj, esittelee VILJO 2014-messuilla navetoiden lattioiden ja ruokintapöytien sekä muiden tuotantotilojen ammattipinnoitteita. VILJO 24.-26.7.2014: - Alan ammattilaisten ykköstapahtuma - Laadukkaat näytteilleasettajat - Maailman Vahvin Viljelijä- kilpailu - Uutuutena metsäosasto - Countrytyttö-kilpailu VILJO 2014 Maa- ja metsätalousmessut luovat Ylä-Savoon kansainvälistä väriä - messuihin tulee tutustumaan mm. virolaisia ja kiinalaisia seurueita teollisuuden eri aloilta - VILJO kansainvälistyy kovaa vauhtia. Oletko sinä Ä NYT! MYYNNISS 10,(norm. 15 ,-) ILJOA! PEUKUTA V jo olla että Vil Voi nulle lahjoittaa si ... n ti e k VIP-pa 4 Kisaan ilmoittautuminen on alkanut! Ilmoittaudu mukaan pian: matti.lappalainen@jyvajemmari.fi www.viljo.fi FARMI 5/2014 Myynti: VILJO Tavaratalo, tai puh 010 5741 551 tai info@viljo.fi Osta nyt omasi!
YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. www.syt.? Puh. +358 10 4838 200 Fax. +358 10 4838 201 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Rakennatko navettaa, sikalaa, konehallia...? UUSI PALOLUOKKA, toteutamme suurimmatkin katot Toimitamme edulliset ja laadukkaat sandwich- seinä ja kattoelementit villasta ja uretaanista. Nopea toimitus Lisätietoja löydät netistä: www.izopanel.fi Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Izopanel Finland Oy Keisarinviitta 24, 33960 Pirkkala Heikki Matila puh. 050 564 3190 FARMI 5/2014 5
Tuhkalannoitusta suometsille 32–33 Farmi on luettavissa myös osoitteessa: www.lehtiluukku.fi 6 FARMI 5/2014 Ilmalämpöpumppu lämmityksen tueksi 39–41 Kvinoa on uusi kasvi Suomen pelloilla 50–52
Nro 5 • Toukokuu 2014 FARMI SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi HYÖTYELÄIMET TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi MAATALOUS ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 10 Strutsitila Syrjynen 18 Työaikaseuranta maatiloilla 24 Maatalousyrittäjien hyvinvointi 50 Gluteenittomat 3: Kvinoa METSÄ 28 Energiapuualan ongelmat 32 Metsien tuhkalannoitus 36 Puurakentaminen ENERGIA 39 Ilmalämpöpumput PALSTAT 15 20 26 27 34 42 44 47 48 53 58 Hyötyeläimet Maatalous Koulutus Opiskelija esittäytyy Metsä Ympäristö ja energia Hevoset Koneet Koeajossa: Suzuki S-Cross Koti ja hyvinvointi Sarjakuva AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen LASKUTUS 0400 265 442 laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 Jenni Lehtonen 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2014 TILAUSHINTA 34 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 39 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. PUHEENVUOROT 6 7 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro, Jussi Hirvonen, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry Farmi 6/2014 ilmestyy viikolla 25. www.countrymedia.fi JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi KANNESSA: STRUTSI OPPII TUNTEMAAN HOITAJANSA, MUTTA SE EI KESYYNNY. KUVA: AHTI SORMUNEN FARMI FARMI10/2013 8/2013 6/2013 4/2014 5/2014 7
PÄÄKIRJOITUS TOUKOKUU 2014 Tilaa Farmi itselle, ystävälle, puolisolle tai vaikka naapurille! MISTÄ TIETÄÄ KESÄN alkaneen? Tietysti siististi pukeutuneista nuorista ja lapsista, ja etenkin puheensorinasta ja valloittavista esityksistä koulun juhlasalissa. Kesän tuntu tulee, kun näkee oppilaat noutamassa todistustaan, tytöt niiaten ja pojat kohteliaasti kätellen. Kaiken kruunaa oppilaiden, opettajien ja vanhempien yhteislaulu, Suvivirsi. Tuntuu kummalta, miten kukaan voi edes ehdottaa Suvivirren poistamista. Suvivirsi kuuluu oppilaiden suuren hetkeen, jolloin he saavat päättää vuoden kestäneen työputkensa kesän ajaksi. Vaikka maailma muuttuukin, ja opiskelijoita on nykyään yhä enemmän eri kulttuureista ja uskontokunnista pitää muistaa että laulu on kuitenkin ollut perinteenä jo vuosikymmenten ajan, ja on tärkeä niin aikuisille kuin nuorillekin. Tietenkään ketään ei saa loukata hänen vakaumuksensa vuoksi, eikä pakottaa laulamaan tai kuuntelemaan laulua. Suvivirren voisi helposti sijoittaa juhlan loppuun, jolloin kaikilla sitä vastaan olevilla olisi mahdollisuus poistua juhlasalista tätä ennen. Näin kaikki pääsevät aloittamaan ansaitun kesälomansa hyvillä mielin. On varmasti isompiakin asioita muutettavana koulumaailmassa kuin Suvivirsi. 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun Lapsen kevätjuhlaa odottaen, Katja KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 34 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 39 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 8 FARMI 8/2012 5/2014
LÄMPÖPUMPPUALA KASVOI VIIME vuonna, vaikka uusien talojen rakentaminen sekä saneerausrakentaminen laskivat voimakkaasti. Suomen 600 000 lämpöpumppua ottavat 5 TWh/a lähilämpöä, uusiutuvaa energiaa, talojen ympäriltä, kalliosta, maasta tai ilmasta. Suomalaiset sijoittivat vuonna 2012 lämpöpumppuihin noin 400 miljoonaa euroa, koska se oli heille kannattavaa. Vanha energiapolitiikka on tulossa tiensä päähän. Pientalorakentajista jo yli puolet päätyy lämpöpumppuratkaisuun. Suurin potentiaali on kuin kuitenkin olemassa olevat talot. On 220 000 öljylämmittäjää, yli 100 000 vesikiertoisen sähkölämmityksen käyttäjää ja 500 000 suorasähkölämmittäjää, jotka maksavat lämmitysenergiastaan useimmiten kaksin- tai kolminkertaisesti lämpöpumppulämmitykseen verrattuna. Varsinkin nykyisillä korkokannoilla lämpöpumppuinvestointipäätöksen tekemättä jättäminen olosuhteissamme on käytännössä vain tiedon puutetta. Suomalaiset sijoittavat lämpöpumppuihin vuosittain jo 400 miljoonaa euroa. Syy siihen on selvä. Sijoituksen tuotto on useimmiten yli 10 prosenttia per vuosi. Säästyneen polttoaineen vaikutus Suomen kauppataseeseen on jo satamiljoonaluokkaa, ja säästyneet sadat miljoonat eurot ovat vilkastuttamassa Suomen taloutta. Hiilidioksidipäästöjen väheneminen on megatonniluokkaa ja löytyvät talojen arvosta, korkoineen. Lämpöpumput ovat erittäin kilpailukykyisiä myös tulevassa lähes nollaenergiarakentamisessa. Ne ovat paikallista lähienergiaa. Samoilla laitteistoilla hoidetaan myös rakennuksien jäähdytys. Alalle on helppo ennustaa voimakkaan kasvun vuosia. Vuonna 2020 meillä tulee olemaan miljoona lämpöpumppua, jotka tuottavat uusiutuvaa energiaa noin 8 TWh/a, mikä tulee vastaamaan 15 prosenttia Suomen EU uusiutuvan energian velvoitteista. Öljylämmityksen veroedun poisto nopeuttaisi maalämpöpumppujen yleistymistä meillä Ruotsin mallin mukaan. Länsinaapurissa polttoöljy ja autojen diesel pantiin samaan veroluokkaan – samaa tavaraa kun ovat. Nyt parinkymmenen vuoden jälkeen öljyn käytöstä lämmityksessä ei ole kuin rippeet jäljellä. Öljykattiloiden tilalle ovat ilmestyneet säästyneillä öljykruunuilla investoidut lämpöpumput ja muut uusiutuvan energian ratkaisut. Miljardin öljylitran tuonti on poistunut Ruotsin kauppataseesta ja saman aikainen sähkönlämmitykseen korvaaminen lämpöpumpuilla on pienentänyt myös lämmityssähkön kokonaiskulutusta. Ei niille entisille 300 000 öljylämmittäjällekään huonosti käynyt. Talot lämpiävät edullisesti ja ympäristöystävällisesti säästyneillä öljykruunuilla investoiduilla ja ajat sitten maksetuilla lämpöpumpuilla. Kaiken lisäksi investoinnit löytyvät talojen arvosta eikä tarvitse viettää unettomia öitä epävarman öljyn hinnan vuoksi. Samalla on syntynyt kotimainen, työllistävä uusiutuvan energian osaamisen ja laitejärjestelmien miljardibusiness – siis Ruotsiin. Eikä valtiollekaan käynyt huonosti. Siirtymäaikana kertyneet öljyn verotuksen lisätulot on voitu käyttää energiapoliittiseen ohjaukseen, uusiutuvan energian toimijoiden toimintaedellytysten kehittämiseen ja muuhun. Ruotsin kauppataseesta puuttuu nyt 300 000 öljykattilan öljyt, miljardi litraa tuontiöljyä vuodessa. Nyt ne elvistelevät myös keventyneellä hiilidioksiditaakalla. Myös Norja ja Tanska ovat päättäneet tavoitteesta luopua öljylämmityksestä. Vanha energiapolitiikka on myös Suomessa tulossa tiensä päähän. Suomeen päättäjiltä pitää löytyä halua ja rohkeutta ohjata energiapolitiikkaa naapureidensa suuntaan. JUSSI HIRVONEN TOIMINNANJOHTAJA SUOMEN LÄMPÖPUMPPUYHDISTYS SULPU RY FARMI 5/2014 9
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: AHTI SORMUNEN Maatilat erikoistuvat mitä erilaisimpiin kasveihin ja eläimiin. Yksi tällainen ”erikoinen” esimerkki löytyy Pälkäneeltä. Syrjysen lihantuotantoon keskittyneellä matkailutilalla voi nähdä niin strutseja, ylämaankarjaa kuin kuusipeurojakin. 10 FARMI 5/2014
P älkäneellä sijaitsevan Strutsitila Syrjysen slogan kuuluu ”Ei nyt Afrikka mutta kuitenkin…” - se on aika osuva. Matkailijoiden suosiossa olevalla eläintilalla ehkä eksoottisin eläin on strutsi, joita tilalla on ollut jo viisitoista vuotta. Tilan isäntä Ari Syrjynen kertoo, että strutsimäärä vaihtelee vuoden mittaa kahdestakymmenestä linnusta vajaaseen sataan. – Aloitimme vuonna 1999 kuudella linnulla, joista kaksi oli kukkoa ja neljä naarasta. Tällä hetkellä lintuja on viitisenkymmentä. Strutsien lisäksi tilalla asustaa 22 highlandia eli ylämaannautaa, 14 kuusipeuraa ja muutama villisika. Kesäaikaan tilalla näkee myös enemmän perinteisiä maatilan eläimiä, kuten porsaita, kanoja ja lampaita. Tilalla on oma teurastamo, suoramyymälä ja kahvila. – Avaamme vappuna ja siitä alkaa kausi. Ensin on paljon luokkaretkeläisiä, sitten päiväkoteja ja vanhainkoteja. Juhannuksen jälkeen lomakauden käynnistyessä alkaa rähinä, ja silloin on lähinnä yksittäisiä poikkeajia. Loppukesästä vieraana on monia yhdistyksiä, Syrjynen kertoo. Lihantuotantoon ja matkailuun keskittyneen tilan pyörittämisestä vastaa Syrjynen yhdessä vaimonsa Anu Syrjysen kanssa. Kejatkuu ? FARMI 5/2014 11
Ari Syrjynen on vaimonsa kanssa kasvattanut strutseja jo 15 vuotta. Munasta kuoriuduttuaan strutsin poikanen painaa noin 800 grammaa. Vuodessa se voi kasvaa yli 150-kiloiseksi. sälläkään ei tarvita ulkopuolista työvoimaa, vaan apuna häärivät perheen kolme tytärtä. Lihalla kova kysyntä Suomessa strutseja on tarhattu 90-luvun alusta saakka. Syrjysen tilan strutsit ovat puhtaasti lihantuotannossa, vastaavia tiloja ei ole montaa Suomessa. 12 FARMI 5/2014 Maalaistalosta kotoisin oleva isäntä Syrjynen kertoo olleensa kuljetusalalla 90-lopulle, kunnes kilometrit tulivat täyteen. – Aloitimme aivan tyhjästä. Tila oli perikunnan ja peltoa siihen kuului vain nelisen hehtaaria. Tästä syystä eläimiä pohdittaessa naudat ja siat olivat poissa laskuista. Strutsi nousi vahvana. Linnussa kiinnosti etenkin se, ettei kukaan tiedä siitä kaikkea, se antaa hieman sijaa omalle kekseliäisyydelle, pysyy mielenkiinto yllä, Syrjynen naurahtaa. Strutsien puolesta puhui myös tehokkuus lihantuotannossa sekä tuotannon ekologisuus. Tuotannon aloittaminen ei myöskään vaatinut suuria tila- tai koneinvestointeja. Strutsituotanto osin pakotti Syrjyset aikoinaan perustamaan oman tilateurastamon, sillä harvinaista lintua tuskin olisi monessa paikassa otettu vastaan. Ari Syrjysen mukaan strutsi myös stressaantuu herkästi, ja pitkien kuljetusmatkojen aiheuttama stressi tuntuisi
lihan laadussa. Kun teurastamo on tutussa ympäristössä omassa pihapiirissä, linnut eivät ehdi hermostua siirtelystä. Omien eläinten lisäksi teurastamo ottaa vastaan muun muassa biisonia, nautaa ja villisikaa. Rahtiteurastus on talven päähomma, kesä taas menee turistien kanssa. Vuosittain tilalla vierailee 12 000 matkailijaa, joista pääosa kesällä. – Kesällä pyrimme pitämään suoramyymälän tiskissä hyvän lihavalikoiman ja teurastamme silloin oman tilan eläimiä. Monet ovat löytäneet harvinaisemman strutsinlihan, ja sille onkin hyvin kysyntää. Syrjysten tilamyymälästä liha myydään yksityisille, mutta ravintoloidenkin puolesta tulee runsaasti kyselyitä. Strutsinlihan päätuotantoalueella Etelä-Afrikassa tavattiin muutama vuosi sitten lintuinfluenssaa, ja tästä johtuen alueen linnut ovat myyntikiellossa. Tämä on aiheuttanut strutsinlihapulaa koko Euroopassa. – Ravintolat kyselevät paljon, mutta meillä on alusta asti ollut periaate, että myymme yksityisille ensin. Kysyntää on sen verran, ettei ravintoloille ole riittänyt lihaa nyt neljään vuoteen. Strutsinliha on tummaa ja mietoa, väriltään riistalihaa muistuttavaa ja vähärasvaista. Lihasta voi valmistaa vaikka pihvejä ja paisteja sekä grillissä vartaita. Strutsinlihaa myydään Suomessa muutamia tuhansia kiloja vuodessa. Strutsinmunat menevät myyntiin Strutsit viihtyvät hyvin ulkosalla vuodenajasta riippumatta. Vaikka laji on kotoisin Afrikasta, linnut sopeutuvat hyvin myös Suomen pakkassäihin. Tilalla on kaksi suurta lintuhallia, joissa strutsit oleskelevat 15-20 linnun karsinoissa. Linnut päästetään talvellakin joka aamu ulkotarhoihin. – Ne eivät ole moksiskaan lämpötilasta, siksi sisätilojakaan ei juuri lämmitetä. Tärkeintä on, että on kuivaa eikä vedä, Syrjynen kertoo. Strutsi tulee sukukypsäksi vasta 2–3 vuoden iässä. Tavallisesti urospuoliset teuraslinnut otetaan pois jo ennen tätä tappeluiden välttämiseksi. Teuraspainon, 130 kiloa, lintu saavuttaa noin vuoden iässä. Vaikka kasvu tapahtuu verrattain nopeasti, strutsi on silti yllättävän pieniruokainen. – Linnut syövät päivittäin noin puolitoista kiloa per nokka. Kaksi kolmasosaa tästä on rehukauraa ja loput tavallista lypsykarjarehua. Myös heinää syötetään. Strutsi on jopa viisi kertaa nautaa tehokkaampi lihantuottaja. Sitä voi Syrjysen mukaan verrata broileriin, joka syö suhteessa saman verran lihantuotantoonsa nähden. Suomen ilmastossa strutsi ei onnistu lisääntymään itse muniaan hautomalla, ja siksi muninta tehdään hautomossa. Syrjysen tilalla oli aikaisemmin oma hautomo, jossa ensimmäiset neljä vuotta itse haudottiin strutsien jälkikasvu. – Hautominen oli todella tarkkaa puuhaa ja vei paljon aikaa. Se oli vaikeaa, ja emmekä onnistuneet siinä toivotulla tavalla. Siksi siitä sitten luovuttiin, Syrjynen selittää. Viimeiset kymmenen vuotta lintujen munat on myyty suoramyymälässä, ja aina kerran kesässä haetaan uudet poikaset Belgiasta. Strutsien munintakausi alkaa toukokuun alussa ja kestää elokuulle. Päivän pituus sekä sää määrittelevät munintakauden pituutta. Syrjysten tilalla strutsiemo munii noin 15–20 munaa kesän aikana. Aikaisemmin oman hautomon aikaan, kun munittamiseen panostettiin, saattoi yksi naaras munia jopa 60 munaa kesässä. Strutsinmunat tekevät lihan ohella hyvin kauppansa. Isäntä kutsuukin strutsin- Strutsinliha menee hyvin kaupaksi, samoin munat. jatkuu ? FARMI 5/2014 13
Strutsinmuna vastaa 25 kananmunaa. munaa varsinaiseksi perhepakkaukseksi, sillä maultaan se muistuttaa kananmunaa, mutta on huimasti suurempi. Strutsinmuna painaa puolitoista kiloa ja vastaa jopa 25 kananmunaa. Lintu ei ole lenkkeilijä Syrjynen sanoo, ettei strutsi ole sen ihmeempi kasvatettava kuin muutkaan eläimet. - Tietysti on monia juttuja, mitä täytyy tietää, mutta kaiken voi oppia. Ei mikään tähtitieteilijä tarvitse olla, että pääsee jyvälle. Syrjysen mukaan strutsin kasvatuksessa huono puoli on se, ettei lintu kiinny eikä kesyynny, vaikka se hoitajansa oppiikin tuntemaan. Lintujen tulee antaa elää omaa elämäänsä, mitään paijattavia ne eivät ole. 14 FARMI 5/2014 – Strutsi on luonteeltaan utelias ja leikkisä, ei ilkeä tai aggressiivinen, mutta kesyyntyminen ei sen päähän mahdu. Se on aina villieläin. Aikaa myöten sitä oppii tunnistamaan, milloin ei esimerkiksi kannata mennä aitaukseen. Menee sitten, kun ne ovat paremmalla tuulella. Suunnitelmissa on ollut tuotannon kasvatus, mutta eläinsuojelulaki ja sen uudistaminen jarruttavat vielä laajentamista. Syrjynen sanoo, että lakiin tulisi saada muutoksia. – Koska strutsi juoksee 70 kilometrin tuntinopeudella, on olemassa harhakäsitys siitä, että lintu olisi kauhea lenkkeilijä. Sitä se ei kuitenkaan ole, mutta tilavaatimukset ovat sen mukaiset. Uudessa laissa tulisi huomioida tämä. Syrjynen kuvaa nykyisiä tilavaatimuksia ”mahdottomiksi”. Nykyisellään 100 metriä pitkä 10 metriä leveä ulkotarha riittäisi vain kolmelle linnulle. Tilan isännällä on omakohtaista kokemusta liian suurien tarhojen haitoista. – Pari vuotta sitten 20 lintua karkasi, kun ne pelästyivät ja juoksivat aidat nurin. Niitä sitten neljän kilometrin säteeltä kalasteltiin takaisin. Strutsin tuotantoon ei Suomessa saa maataloustukea. Muualla asia on toisin. – Strutsi on jostain syystä jäänyt pois Suomessa tuotettavien eläinten luettelosta EU:hun liityttäessä. Esimerkiksi Belgiassa olen jutellut tuottajien kanssa, ja siellä tukea saa normaaliin tapaan. Kaikki otetaan talteen Strutsitila Syrjynen on vuokramaiden ja muiden mukana laajentunut kahteentoista hehtaariin. Tila on strutsien lisäksi kasvanut monelle eläinlajilla, joista yksi on harvinainen kuusipeura. Yhdeksän vuoden aikana kolmen peuran joukko on kasvanut neljääntoista. Aina välillä on napsittu pois ylimääräisiä pukkeja. – Peuranlihaa on tarjolla hyvin satunnaisesti, usein kaikki myydään jo ennen teurastamista. Myös villisikaa on suoramyymälän tiskissä tarjolla, mutta se ei ole tilan omaa, vaan tulee lähialueelta. Suunnitelmissa on kuitenkin kasvattaa myös tilan omaa villisikalaumaa. Lihatiskin lisäksi myymälässä on tarjolla monenlaista myytävää, joista paljon on peräisin tilan eläimistä. Esimerkiksi strutsista ei paljoa jää hyödyntämättä; linnusta otetaan talteen myös rasva, nahka sekä sulat. Syrjysen emäntä valmistaa strutsiöljyä linnun selässä ja rinnassa nahkan olla olevasta rasvasta. Kermanvärinen rasva kerätään talteen teurastuksen yhteydessä ja siitä erotetaan öljy, josta tuote valmistetaan. – Strutsiöljy on todella monikäyttöistä. Siitä on apua atooppiselle iholle, psoriasiksen hoidossa sekä myös sisäisesti käytettynä tinnitukseen. Myös nahkat otetaan talteen teurastuksen yhteydessä, ne suolataan, ja kun nahkoja on tarpeeksi, ne lähetetään parkittavaksi ja värjättäväksi. – Strutsin vuotia myydään tilalla. Strutsin nahka on todella arvostettua Euroopassa, jopa krokotiilinnahkaa arvostetumpaa. •
HYÖT YELÄIMET FARMI HALLITUS ESITTÄÄ eduskunnalle elintarvikelain lihantarkastusta koskevien säännösten muuttamista niin, että ne vastaavat EU:n uudistuvaa lainsäädäntöä. Kesäkuun 2014 alusta sovellettavan komission asetuksen mukaan trikiinitutkimuksia voidaan vähentää sellaisilta sioilta, jotka on kasvatettu virallisesti tunnustetuissa valvotuissa pito-olosuhteissa. Elin- tarvikelakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset valvottujen pito-olosuhteiden virallisesta tunnustamisesta. Myös muita lihantarkastusta ja siihen liittyvää valvontaa koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkennettaviksi. Eräiden EU:n maksamien tukien ehtona on maataloustukien niin sanottu täydentävien ehtojen noudattaminen. Täydentävien ehtojen valvontaan kuu- luu elintarvikelainsäädäntöön liittyviä, kasvintuotantotiloja koskevia vaatimuksia. Vaatimusten valvonnan varmistamiseksi kasvintuotantotiloilla säädettäisiin valvontaviranomaisesta. Valvonnan toteutuksesta vastaisivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heinäkuun alussa. ARLAN SUOMALAISTEN maidontuottajien määrä on kasvanut alkuvuodesta noin kolmellakymmenellä tuottajalla, ja yhdessä yhteistyömeijereiden kanssa tuottajia on nyt noin 630. Maitomäärän lisääntyminen mahdollistaa sen, että kaikki Arlan vähittäiskaupoissa myynnissä oleva maito on jatkossa kotimaista. Arlan Suomessa tuotettua maitoa aletaan toukokuussa markkinoida Maitoa Suomesta -tuoteperheen alla. Maitoa Suomesta -tuotteen rinnalle maitohyllyihin tulevat myös paikallismaidot, Maitoa Uudeltamaalta ja Maitoa Hämeestä, jotka on lypsetty 50–75 kilometrin säteellä jalostavasta meijeristä. Myös yrityksen nimi Arla Ingman Oy Ab vaihtuu Arla Oy:ksi. www.mmm.fi www.arla.fi ARLA FARMI 5/2014 15
HYÖT YELÄIMET UUSI LAKI eläinjalostustoiminnasta on astunut voimaan, lailla kumotaan kotieläinjalostuslaki. Uuteen lakiin on koottu säännökset jalostukseen käytettävien eläinten kantakirjoista ja niitä pitävistä yhteisöistä sekä eläimiä ja niiden sukusoluja sekä alkioita koskevista asiakirjoista. Laki koskee nautoja, sikoja, lampaita, vuohia ja hevosia. Nykyiset käytännöt esimerkiksi eläimen merkitsemisestä kantakirjaan ja polveutumistodistusten sisällöstä eivät muutu uuden lain myötä. Sen sijaan toimeenpanotehtävät, eli esimerkiksi kantakirjaa pitävän yhteisön hyväksyminen, siirretään maa- ja metsätalousministeriöltä Eviralle. Kotieläinjalostuslaissa edellytettyä lupaa eläinten keinolliseen lisäämiseen ei jatkossa tarvita. Eläinsuojelulakiin on kuitenkin lisätty uusi keinosiementäjän pätevyyttä koskeva säännös. Jatkossa ammattimaista keinosiementämis- 16 FARMI 5/2014 tä saa tehdä henkilö, jolla on lain vaatimukset täyttävä keinosiementämisen ammattitutkinto. Kotitilalla saa jatkossa keinosiementää eläimen haltijan hallussa olevan naudan, sian, lampaan, vuohen, ketun ja suomensupin joko eläimen haltija tai tämän palveluksessa oleva, jos siementäjä on suorittanut kyseisen eläinlajin keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon osan. Siittola-avustaja saisi jatkossakin siementää eläinlääkärin valvonnassa ja vastuulla tammoja sillä asemalla, jolla työskentelee, ei kuitenkaan kotitalleilla. Eläinsuojelulakiin otetut säännökset siitä, millä edellytyksillä eläimiä saa keinosiementää, vastaavat nykyisten lupien myöntämisen edellytyksenä olevia pätevyysvaatimuksia. Lakimuutokset astuivat voimaan toukokuun alussa. www.mmm.fi www.suomenrehu.fi FREEIMAGES / MARION SCHLOTTMANN FARMI SUOMEN REHU on kehittänyt mäntyöljyn pihka-aineista Progres-tuotteen, jonka avulla voidaan vähentää antibioottien käyttöä kotieläintuotannossa ja tuottaa entistä luonnollisempia ja turvallisempia elintarvikkeita. Tuote hyödyttää sekä kotieläintuottajia, elintarviketeollisuutta että kuluttajia. Proges-tuote on tieteellisissä kokeissa ehkäissyt haitallisten Gram+-bakteerien kasvua. Gram+-bakteerit aiheuttavat eläimille muun muassa suolitulehduksia, ripulia ja kasvun heikkenemistä. Lisäksi korkea esiintyvyys eläimissä lisää ihmisten riskiä saada antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita, kuten MRSA-bakteerin. Tuote on tieteellisissä kokeissa tukenut lintujen terveyttä, kasvua ja rehun hyväksikäyttöä sekä tuotannon kannattavuutta. Progresin kaltaisten uusien ruokintainnovaatioiden ansiosta Suomi voi toimia edelläkävijänä kohti kestävämpää, ei-lääkittyä lihantuotantoa ja tarjota kuluttajille entistä luonnollisempia, puhtaampia ja turvallisempia kotieläintuotteita. Patentoidulla Progres- tuotteella on merkittävä, maailmanlaajuinen myyntipotentiaali siipikarjan lisäksi myös muissa eläinrehuissa ja muissa sovellutuksissa. Suomen Rehu aikoo jatkaa tiiviisti eläinten terveyttä tukevaa tutkimus- ja tuotekehitystään. Kehitystyöllä pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, joista suurin on maailman väestönkasvu.
HYÖT YELÄIMET FARMI GUMBOROTAUTIA ON todettu yhdessä varsinaissuomalaisessa kanalassa. Kyseiseltä tilalta on tutkittu näytteitä lintujen lisääntyneen kuolleisuuden takia, ja tartunta vahvistettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa tehdyissä tutkimuksissa. Eviraan on odotettavissa lisää näytteitä tartunnan mahdollisesta esiintymisestä muilla siipikarjatiloilla. Gumborotaudin itämisaika on 2–3 vuorokautta. Kliinisessä Gumborotaudissa kuolleisuus nousee nopeasti ja huippu kestää 3–5 vuorokautta. Tauti puhkeaa yleensä 3–6 viikon iässä. Poikaset kyhjöttävät pörröisinä paikallaan. Pehku kastuu, koska poikasilla on usein valkoinen, vetinen ripuli. Poikaset voivat nokkia peräpäätään. Suomessa on todettu oireetonta Gumborotautia jo vuodesta 1978 lähtien. Oireellista Gum- borotautia on todettu vain keväällä 1993, jolloin se aiheutti suurta kuolleisuutta broilereille ja kananpojille. Tautia vastaan voidaan rokottaa. Oireeton Gumborotauti altistaa poikaset muille taudeille, kuten kokkidioosille, Marekin taudille, tarttuvalle maksatulehdukselle (IBH) ja toissijaisille bakteeritartunnoille. Jos epäilee linnuissaan Gumboro-tautia tai muuta tarttuvaa eläintautia, tulee ottaa yhteyttä paikalliseen kunnaneläinlääkäriin. Ilmitulleiden Gumboro-tautitapausten johdosta suositellaan, että kanoja ei siirretä tilojen välillä, kunnes taudin levinneisyys on selvinnyt. On todennäköistä, että tautia on muillakin alueen siipikarjatiloilla. Gumborotauti ei tartu ihmiseen. www.evira.fi Muistutus siipikarjatiloille: oireilevista linnuista aina näytteitä tutkittavaksi Kevään muuttolintuaikaan on syytä jälleen kerran muistuttaa siipikarjatiloja tautisuojauksen ja pikaisen oireisiin puuttumisen merkityksestä. LINTUJEN ULKONAPITORAJOITUS on voimassa toukokuun loppuun saakka muuttolintuajan aiheuttaman tautiriskin vuoksi. KAIKKIIN EPÄILYTTÄVIIN oireisiin, kuten muninnanlaskuun, hengitystieoireisiin tai rehun/vedenkulutuksen poikkeamiin, on välittömästi reagoitava, otettava yhteyttä eläinlääkäriin ja toimitettava lintuja tutkittavaksi Eviraan. Tätä edellyttää myös ns. lintuinfluenssa-asetus, jonka mukaan tuottaja on velvollinen ilmoittamaan eläinlääkärille muun muassa seuraavista oireista: 1. REHUN ja veden kulutuksen pieneneminen yli 20 prosentilla 2. MUNANTUOTANNON pieneneminen yli viidellä prosentilla yli kahden päivän ajaksi 3. KUOLLEISUUDEN nousu yli kolmeen prosenttiin viikossa KATSO LISÄTIETOJA esimerkiksi siipikarjatilan tautisuojausohjeista Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n sivuilta: www.ett.fi FARMI 5/2014 17
TEKSTI: VELI-MATTI REKOLA, MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA KUVA: KATJA SORMUNEN Palkattu työvoima maaseutuyrityksissä on yrityskoon kasvun myötä viime vuosina yleistynyt. Tämä vaatii myös yrittäjältä työsuhdeasioiden tuntemusta ja työnjohtajana toimimista maatilallaan. Töiden johtamisessa työnantajan on otettava huomioon säännökset, jotka koskevat työsuhteessa olevan henkilön työaikaa. Yrittäjän oman työn luonteeseen kuuluva ”vapaa työajan käyttö” ei aivan onnistu palkkatyöntekijän osalta. H yvin toimiva työsuhde alkaa jo työntekijän rekrytointi- ja viimeistään perehdyttämisvaiheessa. Jos työpaikalla on tarkoitus käyttää esimerkiksi vaihtelevan pituista säännöllistä työaikaa tuotannon sesongista riippuen, kannattaa asia selvittää jo työpaikan hakijalle. Näin esimerkiksi viikonloppuisin työskentely ei siten tule yllätyksenä työntekijälle. Työsopimus kannattaa aina laatia kirjallisena. Työajan osalta työsopimukseen merkitään viikkotyöajan pituus, joka kokoaikatyössä on 40 tuntia. Osa-aikatyötä koskeva työsopimus on täysin mahdollinen ja siinä tarjottava viikoittainen työmäärä usein vaihtelee. Tällöin työsopimukseen merkitään, että työaika on esimerkiksi ”keskimäärin 30 tuntia viikossa”. Työnantajan kannattaa harkita, mikä on mahdollisimman oi- 18 FARMI 5/2014 kea tuntimäärä, koska hän työsopimuksessa sitoutuu tarjoamaan vähintään sovitun työajan, josta on palkanmaksuvelvollisuus Työsopimukseen merkitään myös, mitä työehtosopimusta työsuhteessa sovelletaan. Työnantaja voi siten työsuhteen aikana järjestellä työaikaa työehtosopimuksen mukaisesti ilman, että kaikkia yksityiskohtia kirjataan työsuhteen alkaessa työsopimukseen. Tehdään töitä tarpeen mukaan Maaseutuelinkeinojen työpaikoille on tyypillistä, että yrityksen toimintaan liittyy vuodenajoista, tuotteiden kysynnästä, asiakaspalvelusta ynnä muusta johtuvia sesonkeja, jolloin työpanostakin tarvitaan vaihtelevalla tavalla. Työnantaja voi sopeuttaa työaikaa siten, että työpaikalla sovelletaan keskimääräistä säännöllistä työaikaa. Keskimääräi- sessä työajassa työpäivää ja työviikkoa voidaan tarpeen mukaan pidentää, ja vastaava tuntimäärä annetaan työntekijälle myöhemmin vapaana, jolloin ei muodostu ylityötä. Tällainen työaikajärjestely perustuu Maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen, jossa uusi sopimuskausi alkoi helmikuun alussa 2014. Keskimääräisessä työajassa työpäivän pituus voi olla 10 tuntia. Myös työviikkoa voidaan kiireaikana pidentää siten, että siirrytään tekemään kuusipäiväistä työviikkoa ja vastaava vapaa annetaan myöhemmin. Työajan tasoittumisjakso voi olla enintään 12 kuukautta. Työaikaa suunniteltava etukäteen Mikäli työnantaja haluaa soveltaa keskimääräistä työaikaa, edellyttää se ennakkoon tehtävää suunnittelua ja asian informoimista työntekijälle. Samalla kun yrittäjä miettii tulevan vuoden toimintaa muutoinkin, voidaan myös työntekijän viikkotyöaikaa jakaa vuoden työviikoille. Näin muodostuu työaikasuunnitelma vaikka koko vuodeksi ja se voidaan ilmoittaa työntekijälle. Työaikalaissa on lisäksi säännös työvuoroluettelosta, joka on työpaikalla oltava. Työvuoroluettelosta ilmenevät työvuorojen pituudet ja työpäivän alkaminen esimerkiksi seuraavan viikon aikana. Työvuoroluettelo laaditaan siis etukäteen, mutta sitä voidaan tuotannollisten tarpeiden perusteella luonnollisesti muuttaa. Työvuoroluettelon tärkeys korostuu silloin, kun on tarkoitus tehdä pitempää työpäivää ja työviikkoa. Ellei työnantaja ole laatinut työvuoroluetteloa, katsotaan työsuojeluvalvonnassa ja oikeuskäytännössä kaikki yli 8
Työnantaja, katso lisää aiheesta www.tyonantajat.fi tuntia ja yli 40 tuntia tehdyt työt ylityöksi. Lopuksi työaikakirjanpito Pelkkä työajan ennakkosuunnittelu ei riitä, vaan työnantajalla on oltava dokumentti todella tehdyistä työtunneista eli työaikakirjanpito. Työaikakirjanpidon muoto on vapaa, joten se voi olla sähköiseen kulunvalvontaan perustuva tai perinteinen ”tuntilappu”, jota työntekijä päivittäin täyttää. Työnantajan kannattaa säilyttää työaikamuistiinpanot vähintään kaksi vuotta, mikä on ylityökorvausten vanhentumisaika. Vaatimus työaikakirjanpidosta on kattava koskien myös esimerkiksi urakkatyötä. Palkkausmuodolla ei ole merkitystä eli yhtä hyvin tunti- kuin kuukausipalkkainen on sen piirissä. Aluehallintoviraston eli AVI:n työsuojeluviranomaiset tarkistavat työaikakirjanpidon olemassaolon käydessään työpaikoilla. Alkutuotannon piirissä olevat, palkkatyövoimaa käyttävät yritykset ovat tänä ja ensi vuonna työsuojeluvalvonnan kohteena. Maaseudun Työnantajaliitto MTA:n jäsenenä olevat työnantajat saavat tiedotusta ja neuvontaa työaika-asioissa ja voivat käyttää jäsenpalveluun kuuluvia lomakkeita, kuten työaikasuunnitelmaa. • Ei suullista työsopimusta – edes kesätöistä KESÄTÖISTÄ JA muista lyhyistä työsuhteista on tärkeää aina tehdä kirjallinen työsopimus. Työntekijän ei tule suostua työsuhteeseen suullisella sopimuksella tai vastaanottamaan palkkaa muuten kuin omalle pankkitilille. KIRJALLINEN TYÖSOPIMUS on oikeudenmukaisen palkkauksen ja työehtojen perusta. Työnantaja, joka ei huolehdi lakisääteisistä velvollisuuksistaan, ei todennäköisesti huolehdi työturvallisuudestakaan lain edellyttämällä tavalla. Vaikka työsuhde olisi lyhytaikainen, ei se poista perehdyttämisen ja turvallisten toimintatapojen opettamisen tarvetta. Ohjeiden läpikäyntiin on varattava riittävästi aikaa, jotta vältytään onnettomuuksilta. PIMEÄSTÄ TYÖSTÄ palkka maksetaan usein käteisenä. On hyvä muistaa, että Suomessa palkka on maksettava pankkitilille. Jokainen voi tarkistaa veroilmoituksestaan, että palkasta on työnantajan toimesta maksettu lakisääteiset maksut. Työeläke alkaa Suomessa karttua jo 18-vuotiaana aloitetuista työsuhteista. HARMAA TALOUS – musta tulevaisuus -kampanjassa viranomaiset ja sidosryhmät työskentelevät yhdessä elinkeinoelämän ja ammattijärjestöjen edustajien kanssa harmaan talouden torjumiseksi työelämässä. Erityisesti kesätyöntekijöiden oikeudet nousevat esille joka vuosi, ja siksi kampanjan kohderyhmänä ovat keväällä työelämään siirtymässä olevat nuoret ja etenkin kesätyöntekijät. Lue lisää aiheesta kampanjan verkkosivuilta www.mustatulevaisuus.fi FARMI 5/2014 19
MAATALOUS VALTIONEUVOSTO ON hyväksynyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosille 2014–2020. Sen kautta on käytettävissä 5 618 miljoonaa euroa julkista rahaa, josta osa on EU-rahoitteista ja osa kansallista. Lisäksi kokonaisuuteen tulee yksityistä rahaa investointien kautta. Laaja maaseutuohjelma perustuu EU:n parlamentin ja neuvoston maaseutuasetukseen, edellisen ohjelmakauden toimeenpanon kokemuksiin, arviointien tuloksiin sekä sidosryhmien ja kansalaisten laajaan kuulemiseen. Toimenpiteitä on valmisteltu laaja-alaisissa työryhmissä usean vuoden ajan. Suurimpia tukikokonaisuuksia ohjelmassa ovat Suomen pohjoisesta sijainnista johtuvat luonnonhaittakorvaukset sekä ympäristökorvaukset. Jälkimmäiseen käytössä oleva tukisumma pieneni edelliseen ohjelmaan verrattuna, koska maatalouspolitiikan kokonaisuudessa (CAP) otettiin käyttöön kaikille tiloille pakollinen viherryttämistuki. Maaseutuohjelma tarjoaa viljelijöille työkaluja vesiensuojeluun ja ilmastonmuutokseen varautumiseen. Sen avulla maatilat voivat parantaa kilpailukyky- Visa Hongisto – maanviljelijä, pikajuoksija 20 FARMI 5/2014 ään investoimalla uuteen tekniikkaan, kuten uusiutuvaan energiaan. Ohjelma sisältää neuvontaa ja koulutusta, jotka lisäävät muun muassa resurssitehokkuuden, ympäristöasioiden ja eläinten hyvinvoinnin osaamista. Ohjelmaa toteutetaan alueellisten painotusten mukaan. Alueellisten toimien keskeinen tavoite on monipuolistaa elinkeinoja ja lisätä työllisyyttä maaseudun pienissä tai keskisuurissa yrityksissä. Ohjelma lisää maaseudun elinvoimaa tukemalla saavutettavuutta, teknologian käyttöönottoa, kylien ja uusien palvelumuotojen kehittämistä sekä huolehtimalla asuinympäristöstä ja luonnon monimuotoisuudesta. ELY-keskukset ja paikalliset Leaderryhmät jakavat rahoitusta monipuolisiin kehittämishankkeisiin, jotka vastaavat tietyn alueen tarpeisiin ja tukevat sen tilannetta. Euroopan komission on vielä hyväksyttävä ohjelma ennen sen käynnistymistä, hyväksyminen tapahtuu syksyllä. Tukien odotetaan olevaan haettavissa vuoden 2015 alussa. www.maaseutu.fi/maaseutu2020 MMM KÄYNNISTÄÄ maaseuturahastosta rahoitettavien Leader-ryhmien virallisen haun. Leader-ryhmät ovat paikallisia kehittämisyhdistyksiä, jotka rahoittavat maaseudun elinvoimaisuutta edistäviä yrityksiä ja hankkeita. Leader-työtä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, ja ohjelman julkisista varoista 300 miljoonaa euroa on varattu Leader-työlle. Virallista hakua varten Leader-ryhmiksi haluavien on toimitettava paikalliset kehittämisstrategiansa maa- ja metsätalousministeriöön viimeistään 10.6. Hakemukset käsitellään syksyllä 2014. Ministeriön sivuilla olevassa hakuohjeessa on määritelty kriteerit Leaderryhmille ja niiden laatimille paikallisille maaseudun kehittämisstrategioille. Hakuohje Leader-ryhmäksi löytyy maa- ja metsätalousministeriön sivuilla. Leader vahvistaa ja kehittää paikallisia yhteisöjä, yrityksiä ja alueen elinvoimaa. Leader-työssä panostetaan erityisesti nuoriin. Ryhmissä ovat edustettuina niin yksityishenkilöt, paikallishallinto kuin yhdistykset. Noin kolmannes rahoituksesta on yksityistä rahoitusta ja talkootyötä. Lisätietoja Leaderistä osoitteessa www.maaseutu.fi/Leader