• Maaseudun aikakauslehti Nro 5/2013 ? www.countrymedia.fi ? Hinta 6.80 ? 13005 Palautusvko 2013-25 6 414881 667773 166777-1305
• Omassa yhtiössä sattuu vähemmän vahinkoja. Välitetään toisistamme. Asiakkaiden 100 %:sti omistamassa yhtiössä keskitytään 100 %:sti asiakkaiden hyvinvoin­ tiin, turvallisuuteen ja vaurastumiseen. ja ylpeinä voimme sanoa, että Lähiasiakkaidemme tarpeisiin suunnitelluis­ Tapiolan asiakkaille käy vähemman vahinko­ ta pankki- ja sijoituspalveluista. ja kuin muiden yhtiöiden asiakkaille. Turval­ lisuuskartoitus oikeuttaa sinut jatkossa entistä parempaan MTK:n jäsenetuun. Viime vuonna teimme yli 3.000 turval­ lisuuskartoitusta maatila-asiakkaillemme Ota yhteyttä ja kysy myös mainiosta korvauspalvelustamme sekä omistaja- Palveluntarjoajat: LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy MEILTÄ MYÖS: JANKKURIT, LAUTASMUOKKAIMET, KULTIVAATTORI, TORJUNTAINE KAAPIT, ÖLJY SÄILIÖT Maantasauslana Laser automaattiohjauksella Nyt kesän ruiskutuksiin RUISKUTUS VESISÄILIÖ -Työleveydet alkaen 4 m (100 hp) NYT PELLOT TASAISIKSI JA VEDET OJIIN. PELLONTASAUS URAKOINTI PALVELUJA TARJOLLA, KYSY LISÄÄ. ERCOLE * Tehomuokkain -yhdistelmä nyt Suomessa Yhdellä ajolla jankkurointi, lautasmuokkaus ja kylväalustan viimeistely. Säästää polttoainetta, aikaa ja peltoa. Nyt erikoistarjous syksyn muokkauksiin 4 m. Vain 32 900 ?, alv. 0 % Katso lisää: www.koneagent.fi Tero Sarkala, 040 8480883 5 000 l Hinta: 1 490 ?, alv. 0 % Ruiskun täyttö nopeutuu sekä aineet liukenevat ja tehoavat paremmin lämpimään veteen sekoitettuna. Siirrettävä polttoainetankki 950 l - trukkipiikki urat, nurkissa nosto korvakkeet, lukittavat luukut - pumppu, 5 m letku ja kaapelit Urakoitsijalle järki sijoitus. -Innovatiivista tehokkuutta maatalouteen-
• Farmari on kesän kohokohta Farmari uudistuneena Seinäjoella, vahvalla alkutuotantoalueella www.farmari.net Pääsyliput ennakkoon netistä lipputoimisto.fi - esittelee kattavasti maa- ja metsätalouden uusimpia innovaatioita. - avaa keskusteluja ajankohtaisista aiheista, kuten energiasta ja tuotannon tulevaisuudesta. - tarjoaa asiaa ja elämyksiä niin tuottajalle kuin kuluttajalle. - on ProAgria Etelä-Pohjanmaan 150-vuotisjuhlanäyttely. Farmarin portit auki klo 10-18 joka päivä. Yhteistyössä: FARMI 5/2013 3
• Betoniset Eristetyt Seinäelementit Maatalouden tuotantorakennukset ja konehallit anturasta vesikattoon. Valmiit seinäpinnat, ei tasoitetöitä. Sisäpinta sileä, ulkopuoli telattu. Vain maalaus jää sinulle. Eristyksenä 200 mm eps. Pystytys käy todella nopeasti mittatarkoilla elementeillä. Pyydä tarjous seinäelementeistä, kattotuoleista ja kattotiilistä! p. 0207 669 950, info@benders.fi www.benders.fi ?Jos mina saisin valita...? Kyllä possukin aidon Leijonan tuntee. Leijona-maatilalevy on kehitetty maatilarakennusten vaativiin olosuhteisiin - se on kestävää suomalaista laatua! Leijona-maatilalevy: ? Toiselta puolelta vesiohenteisella akrylaattimaalilla maalattu öljykarkaistu kovalevy ? Eläinsuojien ja muiden maatalousrakennusten sisäkattojen verhoukseen ? Helppo työstää ? Kestävä ja helposti puhdistettava pinta ? Uusi reunasuojaus entistäkin parempi kosteudenkesto! ? Kuuluu puhtaimpaan M1-päästöluokkaan ? Valkoinen pinta antaa valoisan ja puhtaan tunnelman Kysy lisää rakennustarvikeliikkeistä kautta maan! 4 FARMI 5/2013 LEIJ MYYONA KUIT DYIN UL SUOM EVY ESSA Kuva: Kari Alakylä Lisätietoja osoitteessa: www.leijonalevy.fi
• VARASTOMYYNNISTÄ EDULLISEMMIN! Tehtaan ohjelmassa 15 erilaista profiilipeltimallia. Perinteinen Näyttävä ja suosittu OK-TIILIKUVIO OK-KLASSIKKO Materiaali: Rautaruukin Pural 0,6 mm ? Takuu 20 vuotta Ota mitat mukaan. Saat huipputarjouksen! TÄIN ERIT EAT NOP ITUSTOIM ! T AJA ? VESIKOURUT JA SYÖKSYTORVET ? SEINÄ- JA LAPETIKKAAT ? LUMIESTEET JA HOITOTASOT ? ERILAISET PELTILISTAT Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu. TÄYDEN PALVELUN PELTITALO Hämeenlinna, Pietiläntie 5 puh. 0500 482 353 hameen.peltituote@aina.net Salo, Inkereentie 171 puh. (02) 731 5626 www.peltituote.fi VÄLJÄ REIKÄ? Liian pitkiä seisokkeja? Ei hätää. Expander auttaa. Kustannustehokas Max 4 mm Helppo Expander-tappi poistaa täysin korvakkeiden reikäväljyyden! Katso lisää: www.metsatyo.fi Nopea Kiltintie 13, 13130 Hämeenlinna (03) 644 0400 Kiilatie 5, 40320 Jyväskylä (014) 338 8700 Alakorkalontie 42, 96300 Rovaniemi (016) 321 0100 FARMI 5/2013 5
• Vuokraviljelyn sopimuksia tarkennettava Sivut 20?23 6 FARMI 5/2013 Juurikäävän torjunta Sivut 26?29 Ratsuhevosen rakenteen vaikutukset Sivu 46?49
• Nro 5 ?Toukokuu 2013 MAATALOUS 10 20 36 38 Maatila Oy kiinnostaa Vuokraviljelyn ongelmat Rukiinviljelyn kannattavuus Suoramyyntitilat laajenevat verkkoon METSÄ 26 Sahoja uhkaa puupula 34 Juurikäävän torjunta HEVOSET 46 Hevosfysioterapiaa KOTI JA HYVINVOINTI 52 Koko perhe mukaan ruuanlaittoon PALSTAT 16 31 42 50 54 60 61 62 Maatalous ja ympäristö Metsä Hyötyeläimet Hevoset Koti ja hyvinvointi Ristikko Koulutus Koneet PUHEENVUOROT 8 9 Pääkirjoitus päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro Jukka Matti-Tuuri Masiinamessut 2013 KUVA: MIMMI VIRTANEN SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 AINEISTOT materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Eveliina Pakarinen 0400 265 422 KIRJOITTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Hannele Perämäki 0400 885 635 Minna Toivonen 0400 265 466 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Upc-Print 2013 TILAUSHINTA 30 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 35 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä i­ lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA Farmi 6/2013 ilmestyy viikolla 24. www.countrymedia.fi KANNESSA: YHTIÖITTÄMINEN PUHUTTAA MAATALOUDESSAKIN. CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 KUVA: KATJA SORMUNEN FARMI 5/2013 7
• PÄÄKIRJOITUS TOUKOKUU 2013 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun Näe maaseutu uusin silmin. Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 30 ? (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 35 ? (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 8 FARMI 8/2012 5/2013 KUN KOHU HEVOSENLIHASTA on jo hieman laantunut, on ollut todella suuri ilo huomata, miten nopeasti suomalaiset tuottajat ovat reagoineet meidän kuluttajien tarpeisiin. Meille on tullut erittäin tärkeäksi tietää, mistä ruoka tulee. Tänä päivänähän meidän on mahdollista selvittää ruuan alkuperä tarkasti, jopa miltä tilalta syöty liha tulee. Lähiruuasta on puhuttu iät ja ajat, mutta viime aikoina se on noussut vielä enemmän tapetille. Lähiruuasta on noussut positiivinen kohu, ja on ilo huomata puhtaan ja terveellisen ruuan merkityksen myös nuorille. Nykyään voimme tilata jopa netistä entistä puhtaampaa ruokaa, ennemmin kuin kävellään kauppaan, jossa tuontivihannesten valikoima ei meitä miellytä. Olemme nykyään kuluttajina paljon tietoisempia kuin aikaisemmin. Farmasian tohtori Janne Leino puhui studio55 -ohjelmassa ravintolisistä. Ravintolisistä saatava ristiriitainen tieto hämmentää meitä kuluttajia, eikä oikein tiedä käyttäisikö niitä vai ei. Leino sanoi myös, että kun ihmisessä on ravinnon puutetta, se ei näy ulospäin. Tässä mennään mielestäni aivan hutiin. Ihmisen ulkonäöstä todellakin näkee, syökö terveellisesti vai ei. Omilla valinnoilla voimme tehdä ruuasta niin terveellistä, että ravintolisiä emme tarvitse. Suomessa meillä on annettu mahdollisuus puhtaaseen ja terveellisen ruokaan, ja tästä voimme antaa kiitosta myös Eviralle ja maa- ja metsätalousministeriölle. Maalla ainekset ovat olleet aina paremmin saatavilla, mutta lähiruuan saaminen on tehty nyt kaupunkilaisellekin helpommaksi. Tänä päivänä melkein joka kodissa on nettiyhteys, jonka avulla saa tietoa muun muassa lähiruuan saatavuudesta. Erilaiset nettikaupat ja kauppapalvelut lisääntyvät ja mahdollistavat myös ruuan konkreettisen ostamisen. Käyttämällä näitä palveluita saamme puhtaan ruuan jopa kotiovelle, jos lähiruuan tuottaja on jostain syystä liian ?kaukana?. Tässä numerossa tuomme lähiruokaa kaikkien ulottuville sivuilla 38?41. Lähiruokaa arvostaen, Katja KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
• KUVA: MASIINAMESSUT VALTAKUNNALLISET MASIINAMESSUT JÄRJESTETÄÄN jälleen tulevana kesänä 7.?9. kesäkuuta tutulla Pesämäen Moottoriurheilukeskuksessa. Masiinamessut ovat kesän alun merkkitävimpiä messuja, onhan monen alan sesonki vasta hiljan alkanut ja alkamassa joten paljon hyödyllistä on tiedossa. Masiinamessuista on muodostunut jo lähes käsite näytteilleasettajien piirissä, niin raskaan kaluston toimijoiden kuin pienimpienkin toimijoiden keskuudessa. Yhtenä ja tärkeinpänä vaikuttimena on varmasti se, että Masiinamessuilla todella tehdään myös kauppaa ja laajan sekä tehokkaan mediamarkkinoinnin myötä myös messukävijöitä tulee sankoin joukoin. Itse toimin nyt ensimmäistä kertaa Masiinajohtajana ja vaikka kokemusta on vuosien saatossa tullut niin koti kuin ulkomaankin toiminnoista niin Masiinajohtajan pesti on uusi kokemus. Olo on hieman kuin sammakolla äkeen alla, tarkoittaen positiivisessa mielessä. Vauhtia on mutta niin kuin monessa muussakin asiassa, niin hyvällä ja rutinoituneella tiimillä homma menee hienosti eteenpäin. Onhan nimenomaan juuri Masiinamessujen järjestelyjä kehuttu useaan kertaan sekä näytteilleasettajien että vieraidenkin puolesta, pidetään tämä nytkin mielessä. Masiinamessut myös kansainvälistyvät ja tänäkin vuonna voimme tutustua ulkomaisiin esittelijöihin. Maailma on pienentynyt hyvien yhteyksien ansiosta ja on pelkästään hyvä, että näemme kuinka jossain muuallakin tuotteita markkinoidaan. Tähän kansainvälistymiseen oleellisesti vaikuttaa tietysti hyvät suhteet eri yhteistyökumppaneihin, kuten kunnat, erilaiset laitokset sekä yhteisöt. Masiinamessut pyrkivät luonnollisesti uudistumaan ja pysymään ns. ajan hermolla. Tänä vuonna Masiina esittelee erittäin kattavasti esim. piharakentamisen ja suunnittelun erittäin laajasti että näyttävästi. Vierailla on mahdollisuus tutustua ja saada tietoa alan huippuammattilaisilta pihojen ja puutarhojen suunnitteluista sekä rakentamisesta aivan yksinkertaisista istutuksista suuriin kokonaisuuksiin kivimuureineen päivineen. Tämän lisäksi tärkeäksi teemaksi messuille on otettu erilaiset energiaratkaisut omakotitaloille. Paikan päällä on esittelijöitä kertomassa eri energia järjestelmistä ja niiden toteuttamisesta. Tämän lisäksi tietysti perinteiset vahvat kone ja autotalot esittelevät uusinta tuotantoa ja kalustoa. Masiinamessut 2013 on koko perheen yhteinen tapahtuma, jossa ei myöskään perheen pienimpiä ole unohdettu. Aina yhtä innolla odotettu lasten IKH-grand prix järjestetään tänäkin vuonna, sekä tietysti lasten pomppulinna yms. on paikalla. Hieman varttuneenpaa vierailijaa kiinnostaa tietysti ilmailu ja sen lumoihin pääsee helikopterilennätyksellä. Kaiken kaikkiaan me Masiinan järjestelytyössä olevat odotamme jälleen vilkasta messutoimintaa jossa jokaiselle olisi jotain kiinnostavaa katsottavaa ja koettavaa. Tehdään yhdessä hienot messut Tervetuloa Masiinamessuille Honkajoelle! MASIINAJOHTAJA JUKKA MATTI-TUURI FARMI 5/2013 9
• TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN Maatilojen keskuudessa ollaan jo muutamia vuosia oltu yhä kiinnostuneempia osakeyhtiöksi ryhtymisestä. Hallituksen uudet linjaukset yhteisöveron laskusta lisäävät kiinnostusta maatila oy:tä kohtaan entisestään, mutta mitä osakeyhtiöksi siirryttäessä sitten tapahtuu? (1 x x? + ?) / y² x 1000 -(x+ ? y)= ONNISTUNUT SATO 10 FARMI 5/2013
• V uonna 2012 Suomessa maataloutta harjoitti runsas 60  000 toimijaa. Näistä vain noin 600 eli 1 prosentti oli osakeyhtiöitä. ProAgria Länsi-Suomen yritysneuvoja Kari Ranta kertoo, että yhtiöittäminen on kuitenkin vahvassa kasvussa. ? Vaikka varsinaiset maatila oy:t eivät ole vielä yleisiä, osana maataloutta toimivia osakeyhtiöitä on kuitenkin paljon. Esimerkkinä ovat erilaiset yhtiöinä tai keskinäisinä kiinteistöyhtiöinä toimivat juuresvarastot tai kuivurit. Ne ovat merkittävä osa maataloutta, vaikka eivät sitä varsinaisesti itse harjoitakaan. Rannan mukaan osakeyhtiöitä tulee koko ajan lisää sinne, missä niitä jo on. ? Kun on todettu jokin asia toimivaksi, se lisääntyy. Se on kaikessa normaalia. Maatilojen, elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotus muodostuu eri tavoin kuin osakeyhtiöiden verotus. Henkilöyhtiöissä tulos verotetaan yhtiömiesten tulona samoin kuin yksityinen elinkeinonharjoittaja maksaa tuloverot omassa verotuksessaan. Osakeyhtiössä taas yhtiö maksaa yhteisö- eli yritysveroa tekemästään tuloksesta. Hallituksen suunnittelemat verouudistukset lisäävät kiinnostusta yhtiöit- tämiseen. Osakeyhtiöiden maksama yritysvero on laskemassa 24,5 prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin. Vastapainoksi osinkoverotus on kuitenkin kiristymässä. Rannan mukaan tällä olisi tarkoitus ohjata yrityksiä jättämään yhteisöveron laskulla säästettävää rahaa yritykseen, eikä nostamaan sitä osinkoina. Tämä mahdollistaisi yrityksen varallisuuden kartuttamisen ja näin ollen paremmat mahdollisuudet investointeihin. Verohyöty ei ole ainut syy Yrityksen muuttaminen osakeyhtiöksi tapahtuu usein yrityksen liikevaihdon kasvaessa verotuksellisista syisjatkuu ? FARMI 5/2013 11
• tä. Yhtiöittäminen on prosessi, jota Rannan mukaan tulee harkita tarkkaan. ? Etenkin maatiloilla kannattaa punnita asiaa tarkkaan, ja miettiä mitä yhtiöittämisellä haetaan. Usein lähtökohtana on verohyöty, mutta ainoastaan verotuksen vuoksi ei oy:ksi läheskään aina kannata ryhtyä. Osakeyhtiöksi siirtymisellä tavoitellaan usein muitakin asioita, esimerkiksi perheen omaisuuden parempaa järjestelyä. Maatalous on riskialtista suurten investointien ja epävarman tulevaisuuden vuoksi, ja siksi halutaan erottaa esimerkiksi kotitalo ja metsät maatalousyrityksestä. Rannan mukaan osakeyhtiöittämisprosessi vaatii syvällistä keskustelua siitä, mikä on tavoite, millainen tilanne on nyt ja tulevaisuudessa sekä millaisia vaikutuksia osakeyhtiöksi siirtymisellä on. Usein verohyödyn tulee olla merkittävä, jotta prosessiin kannattaa lähteä, sillä osakeyhtiöstä koituu myös henkilöyritystä enemmän kuluja. ? Osakeyhtiö tuo omat velvollisuutensa, jollaisia maatilan harjoittajalla ei ole, esimerkiksi kaksinkertaisen kirjanpidon ja tilintarkastukset, Ranta muistuttaa. Mitään tarkkoja lukuja siitä, milloin yhtiöittäminen verotuksen vuoksi kannattaa, ei ole. Ranta sanoo kuitenkin, että kun yhtä yrittäjää kohden verotettavat tulot nousevat yli 60 000 euron, yrityksen muuttaminen osakeyhtiöksi alkaa olla taloudellisesti kannattavaa. Yhteisöveron alenemisen myötä tämäkin raja on laskemassa. 12 FARMI 5/2013 Myös maataloutta sivutulona harjoittavalle osakeyhtiö yritysmuotona voisi tulevaisuudessa olla entistä parempi vaihtoehto. ? Jos maatilayrittäjällä on myös päätoimisesta työstä saatavia palkkatuloja, ovat maatilasta saatavat tulot lisätuloa. Maatalouden tuloista maksettava marginaalivero voi kohota suureksi, ja maatilan verotus voi näin olla raskas, helposti yli 40 prosentin luokkaa. Jos maatila on osakeyhtiö, sen tuloksesta maksetaan vain 20 prosentin yhteisövero, eikä tuloksessa oteta huomioon yhtiön osakkaiden muita tuloja, Ranta selvittää. Jos yrityksestä nostetaan osinkoja, täytyy niistä tietenkin maksaa omat veronsa. Mutta jos päätoimisen työnsä vuoksi yrittäjällä ei ole tarvetta nostaa osinkoja maatilaosakeyhtiöstään, verot jäävät 20 prosenttiin. Joskus tämä voi olla edullista, mutta ei välttämättä pienimpien yritysten kohdalla. ? Jos yrittäjä tienaa maatilasta lisätulona esimerkiksi 10 000 euroa ja sitä verotetaan 40 prosentin mukaan, jää käteen 6 000 euroa. Jos yritys on osakeyhtiö, vero on 20 prosenttia ja käteen jää 8 000 eli 2000 euroa enemmän. Nämä ?säästetyt? kaksi tonnia saattavat huveta helposti osakeyhtiön muihin kuluihin, kuten kirjanpitoon. Osakeyhtiöksi siirtyminen on myös itsessään kallis prosessi. Asia ei siis ole yksiselitteinen. Osakeyhtiö tuo mukanaan velvollisuuksia Maatilojen tilakoot kasvavat ja investoinnit ovat yhä suurempia ja kalliimpia. Suuria investointeja tehtäessä, esimerkiksi uutta lypsyrobotillista navettaa rakennettaessa, tarvitaan merkittäviä summia lainaa. Tällaisissa kalliissa investoinneissa rahoittajapankin vaatimukset lainanottajan omasta rahoituksesta ovat lisääntyneet. ? Maatiloilla lainanotto on aikaisemmin ollut turvallisempaa, ja pankit ovat myöntäneet lainaa helpommin, sillä tilan maaomaisuus on toiminut vakuutena. Nykyään investoinnit ovat kuitenkin niin suuria, ettei maatila välttämättä riitä lainan vakuudeksi, Ranta sanoo. Rannan mukaan alempi yhteisöveroprosentti tulee ehdottomasti lisäämään kiinnostusta myös maatilaosakeyhtiöitä kohtaan. Hänen mielestään meneillään oleva verouudistus tähtää siihen, että yritykselle jäisi mahdollisuus kerätä enemmän rahaa säästöön, ja näin parantaa nimenomaan omaa riskinsietokykyään. ? Samalla kun yhteisövero laskee, kuitenkin rangaistaan yritystä osinkoveron nostolla. Tämä kannustaa jättämään säästetyt rahat yritykseen ja käyttämään ne juuri investointeihin, eikä nostamaan niin paljon osinkoja. Osakeyhtiö yritysmuotona on turvallisempi myös rahoittajien näkökulmasta. Maatila pystyy teoriassa velkaantumaan pitkällekin, sillä lainanmyöntäjiä saattaa olla monesta suunnasta. Yksityishenkilö voi periaatteessa ostaa koneen sieltä ja toisen täältä, ja lisäksi ottaa pankkilainaa rakennushankkeeseen ilman, että kaikki rahoittajat tietävät kenelle, ja kuinka paljon tilanomistaja on velkaa. ? Osakeyhtiöllä on velvollisuus kaksinkertaiseen kirjanpitoon. Osakeyhtiön lainat ja ostot ovat aina yhtiön nimissä, ja kaikki näkyvät kirjanpidossa. Näin kaikki yhtiön osakkaat ja rahoittajat tietävät missä mennään. Osakeyhtiön kirjanpidon on oltava jatkuvasti ajan tasalla, ja siinä on oltava erittäin tarkka. Toisaalta osakeyhtiö saattaa olla rahoittajien silmissä luotettavampi, Ranta sanoo. Tarkempi ja työläämpi kirjanpito lisää myös yrityksen kustannuksia. Kirjanpidon tulee täsmätä, ja puuttuva sentti on aina löydettävä jostakin. Moni ei
• halua lähteä perustamaan osakeyhtiötä juuri tämän vuoksi, vaikka mahdollisuus verohyötyyn olisikin. Maatilan ? tai muun yrityksen ? muuttaminen osakeyhtiöksi tapahtuu yleisimmin yrityksen toimintamuodon muutoksella. Yhtiö perustetaan siirtämällä maatilan koko omaisuus yhtiön taseeseen. Esimerkiksi maat, koneet ja rakennukset siirtyvät maatilanharjoittaja Matti Maanviljelijältä Matti Maanviljelijä Oy:n omistukseen. Matti Maanviljelijä saa tästä kauppahinnaksi osakkeita, eikä raha siis liiku minnekään. Prosessi voi silti olla hyvinkin kallis, sillä siirretystä omaisuudesta on maksettava 4 prosentin varainsiirtovero. ? Maatiloilla on paljon kiinteää omaisuutta, kuten peltoja ja rakennuksia, joten maksettava summa saattaa kohota kymmeniin tuhansiin euroihin, Ranta summaa. Maatilojen tapauksissa kotitalo halutaan usein pitää erillään riskeistä, eikä sitä siirretä yhtiölle. Jos tilalla on metsää, myös metsän kanssa saatetaan toimia samoin. Toimintamuodon muutos jatkuvuusperiaatteella on yleisin keino muuttaa yritysmuoto osakeyhtiöksi. Tietysti voi myös perustaa yhtiön ja myydä maatilan yhtiölle, mutta tässä tapauk- sessa maksettavaksi tulevat myynnistä koituvat veroseuraamukset. Jatkuvuusperiaate on usein myymistä kannattavampi vaihtoehto. Maatalousyhtymä on kuin avioliitto Suomessa maatilaosakeyhtiöitä huomattavasti yleisimpiä ovat maatalousyhtymät. Maatalousyhtymä on yleisin yhteistoiminnanmuoto maatiloilla, ja se syntyy, kun ?jokainen tuo pottiin jotakin.? Maatalousyhtymä itsessään ei voi omistaa mitään tai ottaa velkaa nimiinsä, vaan yhtymän jäsenet omistavat kukin osan yhtymästä, ja vastaavat siitä henkilökohtaisesti. Toisin kuin maatalousyhtymässä yhteisessä osakeyhtiössä on selvää, mitä kukakin omistaa ja maksaa. jatkuu ? (x? + RUOKA) / y² x AURINKO = ONNELLINEN SIKA FARMI 5/2013 13
• ? Yleisimpiä ovat perheen sisäiset maatalousyhtymät, joissa esimerkiksi vanhemmat omistavat pellot, ja poika tontille rakennettavan sikala. Kirjanpidossa yhtymä on yksi maatila, ja yhtymärakenne keventää maatilan verotusta, Ranta sanoo. Maatalousyhtymässä on tärkeää jäsenten keskinäinen luottamus, sillä toisin kuin osakeyhtiötä koskettaa osakeyhtiölaki, maatalousyhtymälle vastaavaa lakia ei ole. Ranta vertaa maatalousyhtymää avioliittoon, jossa luottamus ja yhteiset sopimukset ovat toimivuuden perusta. ? Maatalousyhtymä on joustava, koska jäsenet voivat sopia keskenään millaisia menettelytapoja haluavat. Esimerkiksi sukupolvenvaihdos helpottuu, kun se voidaan tehdä asteittain. Yhteisten sopimusten tekeminen myös kirjallisena on suositeltavaa, jotta riitatilanteessa on helpompi selvittää mikä kuuluu kenellekin. Sopu on kuitenkin aina suositeltavaa, ja niin kuin avioerossakin helpompaa on jos ei tarvitse riidellä. Ranta sanoo, että tulevaisuudessa maataloustuotannossa tulee tarvetta siirtyä enemmän suuriin yhteisyrityksiin, joissa useampi viljelijä muodostaa osakeyhtiön. ? Tilakokorakenne on Suomessa pieni. Jos tilakoot olisivat suurempia, olisi maatiloillakin enemmän vaikutusvaltaa esi- 14 FARMI 5/2013 merkiksi yrityspolitiikassa. Tällainen kolhoosiajattelu on vielä vierasta Suomessa, ja monen voi olla vaikea tottua hoitamaan asioita yhdessä, jos ennen on tehnyt päätökset yksin. Toisin kuin maatalousyhtymässä yhteisessä osakeyhtiössä on selvää, mitä kukakin omistaa ja maksaa. Seinäjoelle on nousemassa Suomen suurin navetta kahden tilallisen yhteisyrityksenä. Rannan mukaan tämä on oiva esimerkki siitä, mihin suuntaan pitäisi mennä. ? Vaikka kaikilla olisi oma tila, voidaan silti perustaa yhteinen navetta oy tai sikala oy. Myös iäkkäämpien viljelijöiden olisi helpompi lähteä tekemään investointeja yhdessä jonkun kanssa. Jos navetta oy:ssä on vaikka kolme osakasta, ei haittaa, jos yhdellä osakkaalla ei ole jatkajaa, hän voi myydä osuutensa kahdelle muulle. Myös lomat ja sairastumiset olisi helpompi selvittää, kun ei tarvitse jäädä yksin, Ranta selventää. Osakeyhtiöksi siirtymisessä on paljon hommaa, mutta apua ja neuvoja on saatavilla monesta paikasta. Esimerkiksi ProAgrian koko maan kattava yritysneuvonta tarjoaa apua askarruttavissa kysymyksissä. Myös pankit, vakuutusyhtiöt ja tilitoimistot auttavat yritysmuotoihin liittyvissä kysymyksissä.? Toiminimestä osakeyhtiöksi 1999 Toiminimen perustaminen ja lumenauraus aliurakoitsijana 2000 Ensimmäinen pieni kaivinkone 2002 Bobcat-kuormaaja ja lisää kaivuutöitä 2003 Uusi liikennetraktori 2004 Teiden harjaukset mukaan 2005 Pieni kaivinkone vaihtuu uuteen 2006 Teiden hiekottaminen 2007 Ensimmäinen iso telakaivinkone ja palkkatyön lopettaminen 2013 Muutos osakeyhtiöksi Isän työ ja omat tulevaisuuden haaveammatit ovat vahvasti läsnä myös viisivuotiaiden kaksospoikien piirroksissa. RAUMAN LAPISSA asuva kolmen lapsen isä, maanrakennus- ja traktoriurakoitsija Vesa Tuominen, 34, muutti maaliskuun alussa toiminimensä osakeyhtiöksi. Nyt kuusi vuotta täysipäiväisenä yrittäjänä toiminut Vesa aloitti jo vuonna 1999 lumenauraukset aliurakoitsijana. ? Heti seuraavana vuonna mietin, että kai sitä voisi kesälläkin jotain tehdä. Pikku- hiljaa toimenkuva laajeni, kun hankin kaivinkoneen, aloitin teiden harjaukset ja hiekoitukset. Vuonna 2007 jäin pois palkkatöistä, ja homma lähti vanttuista, Vesa naurahtaa. Pikkuhiljaa yritys on kasvanut, ja nyt käytössä on neljä erikokoista telakaivinkonetta, kaksi liikennetraktoria sekä muuta tarvittavaa kalustoa. Vesalla on lisäksi kerrallaan 1-2 työntekijää, ja hän sanoo,
• Toiminnanlaajennussuunnitelmat ajoivat Vesan pohtimaan osakeyhtiöksi siirtymistä. TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN että hyville työntekijöille olisi enemmänkin tarvetta. ? Homman ongelmana on sen kausiluontoisuus. Lähinnä tehdään maanrakennustöitä ja traktoriurakointia, joten kesällä on kiire ja talvella hieman rauhallisempaa. Vesan vaimo, kaupanalalla työskentelevä Outi Tuominen ei puutu varsinaisesti miehensä työntekoon, mutta pyrkii hoitamaan yrityksen juoksevat asiat, kuten vierailut kirjanpitäjän luona. Perheen lapset, Onni, 5, Iiro, 5, ja Eetu, 1, ovat myös omalta osaltaan mukana isänsä yrittäjyydessä. ?Pienet urakoitsijanalut? Onni ja Iiro ovat silloin tällöin isänsä mukana työmaalla, ja suunnittelevat myös itse milloin metsäkoneen, milloin tukkiauton ostamista. Rauman alueella ja ympäristökunnissa työskentelevä Vesa tekee kunnallisia urakointeja, mutta myös paljon töitä yksityisille. Hän sanoo työn olevan monipuolista, ja tekevänsä sitä mitä tarvitsee. Koneurakointi Vesa Tuominen muuttui maaliskuun alussa Koneurakointi Vesa Tuominen Oy:ksi. Tuomiset sanovat, että osakeyhtiöksi siirtyminen on ollut mielessä viime vuodesta, ensimmäisen kerran asiasta on kirjanpitäjän kanssa puhuttu jo puolitoista vuotta sitten. ? Toiminnanlaajennussuunnitelmien vuoksi katsottiin parhaaksi siirtyä nyt osakeyhtiöksi. Alkuvaiheessa tässä tosin ollaan, ja on vielä monia asioita hoidettavana, Vesa sanoo. Outi on samoilla linjoilla sanoessaan, että yllättävästi on ollut paperihommaa. Yhtiöittämisprosessi on ollut käynnissä helmikuun puolivälistä, joten yli kaksi kuukautta on jo vierähtänyt asioita järjestellessä. ? Esimerkiksi kaikilla koneilla on omat vakuutuksensa, jotka on pitänyt tehdä uudestaan yhtiön nimiin. Yhtenä päivänä vakuutusyhtiöltä tuli noin parikymmentä kirjettä, joissa ilmoitettiin vakuutusten irtisanomisista ja siirtymisistä yhtiön nimiin, Outi naurahtaa. Uutta on myös se, että Vesa on nyt siirtynyt takaisin ?palkkatyöhön?, ja ensimmäistä kertaa vuosiin, hänen piti marssia verotoimistoon hakemaan itselleen verokorttia. ? Kun maksaa itselleen palkkaa, on siitä tietenkin maksettava omat veronsa. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että osakeyhtiö yritysmuotona on nyt parempi vaihtoehto. Yksin ei ole tarvinnut näitä asioita pyöritellä, vaan apua on saatu joka taholta, niin pankista, vakuutusyhtiöstä kuin tilitoimistostakin, Outi sanoo. Virnistellen Outi muistuttaa miestään myös palkkatyöstä kertyvistä lomapäivistä. Laulun sanat ?mä joka päivä töitä teen? osuvat onnistuneesti tähän yrittäjään. Kerran vuodessa vaimonsa pakkolomailutettavaksi joutuva Vesa sanookin, että lomaa on vuodessa yhteensä noin kolmisenkymmentä päivää. ? Ja siinä on mukana sunnuntait, jolloin on sovittu, etten tee töitä, hän virnistää. Työ- ja perhe-elämän yhteen sovittaminen on joskus haastavaa, mutta Vesa sanoo, että sellaista yrittäjän elämä valitettavasti on. Töitä täytyy tehdä kun niitä on, ja tällä alalla varsinkin kesät ovat kiireisiä. ? Pienestä pitäen olen traktorilla tehnyt töitä sukulaisten ja muiden pelloilla, ja jonkinnäköinen työhulluuskin asuu pääkopassa. Kyllä tästä täytyy tykätä, että tätä jaksaa tehdä. Tämä on enemmänkin elämäntapa kuin työ, Vesa sanoo. Säntillisen miehen maineessa oleva Vesa on saanut muun muassa Lapin kunnan Yrittäjien Nuori Yrittäjä -palkinnon. Miehelle itselleen on tärkeää, että ihmiset voivat luottaa siihen, että työt tehdään kunnolla. ? Niin hyvin täytyy tehdä, kuin osaa. Paremmin ei voi, tuore toimitusjohtaja tiivistää. FARMI 5/2013 15
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ KUVA: FARMI VIIME KASVUKAUDEN haasteiden jälkeen on ehdottoman tärkeää tarkastaa kylvöissä käytettävän tilan oman siemenerän (TOS) itävyys ja elinvoima. Heikosti itävästä siemenestä ei saada edes kunnostustoimin kelvollista kylvösiementä. Kylvöjen jälkeiset yllätykset voivat olla varsin ikäviä, jos kylvöillä on käytetty tarkastamatonta ja kunnostamatonta siementä. Kylvösiementilanne on poikkeuksellisen kasvukauden jäljiltä haasteellinen, eikä TOSsiemenen käytöltä voi välttyä. Lajittelu ja peittaus kannattaa tehdä myös hyvin itävälle siemenerälle, sillä viime kesän kasvuolojen takia siemenlevintäisten tautien vaara on suuri. Orastumista ja satoisuutta parantava siemenen peittaus on tarpeellinen kunnostus-toimi. Lajittelu poistaa myös voimakkaan tartunnan saaneet siemenet, joiden koko on aikaisen infektion vuoksi jäänyt pieneksi. 16 FARMI 5/2013 Kostea vilja kasvattaa homeriskiä Syyskesän 2012 toistuvat sateet aiheuttivat suuria ongelmia sadonkorjuulle. Viljan pitkä kuivattaminen pellolla kuivauskustannusten alentamiseksi ei viime syksynä toiminut, sillä poutajaksot jäivät toteutumatta. Puinnit keskeytyivät toistuvasti ja lopulta viivästyivät, ja kosteita kasvustoja puitiin sateiden välissä. Homevaurioiden sekä puinti- ja kuivausvioitusten riski kasvaa kosteassa viljassa. TOS-siemenen itävyydessä ja Fusarium-sienten aiheuttamien punahomeiden määrissä oli poikkeuksellisen suuria vaihteluita maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa LAATUSIEMEN-hankkeessa tehdyn kartoituksen mukaan. Korkea puintikosteus ja puintiajankohdan venyminen yli syyskuun puolivälin olivat selviä riskitekijöitä itävyydelle. Korkeahkot puintikosteudet näkyivät erityisesti paljassiemenisen vehnän alentuneena itävyytenä. Vehnänsiemenissä esiintyi sekä ruskolaikun että punahomeiden aiheuttajasieniä. Keskimääräinen ruskolaikkupitoisuus siemenissä oli 10 prosenttia, ja enimmillään 46 prosenttia. Siemenessä talvehtiva ruskolaikku leviää kylvettävään kasvustoon. Fusarium-sieniä esiintyi keskimäärin 39 prosentissa siemeniä, ja pahimmillaan lähes koko sato oli saastunut. Fusarium-sienet alentavat siemenen itävyyttä sekä aiheuttavat tyvi- ja juuristotauteja sekä punahometta. Kasvinsuojeluvalmisteet alentavat verkkolaikun riskiä Ohransiemenissä esiintyi verkkolaikun, ohran tyvi- ja lehtilaikun sekä puna-homeiden aiheuttajasieniä. Verkkolaikkua esiintyi keskimäärin kymmenessä ja enimmillään 62 prosentissa siemeniä. Siemenlevintäinen verkkolaikku tartuttaa ohran jo orastumisvaiheessa, ja se leviää kasvustossa aggressiivisesti. Verkkolaikun määrä oli näytteissä alhaisempi, jos kasvustot oli torjuttu kasvinsuojeluvalmisteilla. Ohran tyvi- ja lehtilaikkua esiintyi verkkolaikkua runsaammin. Ohran tyvi- ja lehtilaikku alentavat siemenen itävyyttä sekä aiheuttavat tyvija juuristo- sekä lehtilaikkutauteja. Fusarium-sieniä esiintyi ohrassa vehnää runsaammin keskimäärin 72 prosentissa siemeniä ja enimmillään koko sadossa. Kasvinsuojelukäsittelyillä ei ollut vaikutusta ohran tyvi- ja lehtilaikun eikä Fusarium-sienten määrään. Lisätietoja www.mtt.fi
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ KUVA: SXC VESISTÖN POIKKEUKSELLISTEN tulvien aiheuttamista vahingoista voi saada korvausta valtion varoista. Korvausta on haettava lomakkeella 129A kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta heti vahingon tapahduttua tai viimeistään kuukauden kuluessa tulvan päättymisestä. Korvausta voi saada myös edellä lueteltujen vahinkojen estämisestä tai rajoittamisesta aiheutuneista kustannuksista sekä kylvämättä jäämisestä. Lomake on saatavilla internetistä osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet hakusanalla ?129A? tai kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Lisätietoja: www.mavi.fi MYÖHÄÄN ALKANUT kevät ja märät pellot lykkäävät kylvökautta. Vielä on aikaa huolehtia muun muassa viljan siemenen peittauksesta. Hyvän viljasadon saamiseksi tulee huolehtia siementen kunnosta. Siemenviljaksi kelpaa lajikepuhdas, mieluusti jyväkooltaan suuri vilja. Lajittelemalla saadaan erotettua suurikokoisimmat jyvät, jotka itävät pieniä jyviä paremmin. Tämän lisäksi kannattaa huolehtia viljan peittaamisesta. Peittausaineet suojaavat viljaa siemenlevintäisiltä taudeilta ja parantavat näin kasvin itämistä ja alkukehitystä. Yleisiä viljojen kasvitauteja ovat muun muassa erilaiset homeet, kuten punahome ja lumihome, jotka heikentävät siemenen itävyyttä. Kaikilla viljoilla on omia erityisiä tautejaan, joita torjutaan parhaiten juuri kyseisten tautien torjuntaan suunnitelluilla peittausaineilla. Esimerkiksi ohran vitsaus on viirutauti, ja vehnällä haisunoki, joka saattaa estää koko sadon käytön elintarviketeollisuudessa ja rehuna. Peitattavan siemenen on oltava puhdasta, sillä pöly ja roska sitovat itseensä peittausainetta, mikä tietenkin vähentää itse siemeneen imeytyvän aineen määrää. Nykyään koko Euroopassa yleisimpiä ovat nestemäiset peittausaineet, sillä ne levittyvät jauheita paremmin. Tärkeää on, että aine levittyy koko siemeneen. Osa aineista on tarkoitettu nimenomaan suojaamaan siemenensisäisiltä taudeilta, ja osa maaperästä tarttuvilta taudeilta, jotka pesiytyvät siemenen ulkopinnoille. Sisäisiltä taudeilta suojaavat aineet kulkeutuvat sisälle siemeneen, ja ulkoisilta taudeilta suojaat muodostavat ?kalvon? siemenen ympärille. Yleispeittausaineet torjuvat suurinta osaa taudeista, mutta parhaan tulokseen saa, kun käyttää tautikohtaisia torjunta-aineita. Korvausta voi saada vahingosta, joka on aiheutunut: - puutarhatuotteille, jos vahinkoa ei voida korvata satovahinkolain mukaan - korjatulle sadolle - kasvavalle puustolle - yksityisteille, silloille, ojille tai penkereille - rakennuksille tai rakennelmille - välttämättömälle kotitalousirtaimistolle - ammatin harjoittamisessa valmistuneille tuotteille tai siinä tarvittavalle irtaimistolle Lähde: www.agrimarket.fi FARMI 5/2013 17
• PROAGRIA KESKUSTEN tuottamien ProTuotos-tulosten mukaan tuotosseurantatiloilla tuotettiin 84 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta maidosta. Tuotosseurantatilalla tuotettiin maitoa keskimäärin 293 432 kiloa. ? Tilaa kohti tuotetun maidon määrä on kolminkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana. Samaan aikaan keskimääräinen lehmäluku on tuplaantunut ja oli viime vuonna 33 lehmää tilaa kohti. Tuotosseurantatilojen määrä on pudonnut kolmannekseen ja oli viime vuonna 6 870 tilaa, kertoo ProAgria Maidon palveluryhmäpäällikkö Sanna Nokka. Tuotosseurantaan kuulumattomalla maitotilalla tuotettiin maitoa keskimäärin 141 783 kiloa ja karjakoko oli 20,5 lehmää per tila. Viime vuonna keskituotos tuotosseurantaan kuuluvilla tiloilla oli 8 865 kiloa lehmää kohden, joka on 11 kiloa edellisvuotta enemmän. Maitotilojen tuotosseurantaa ja siihen liittyviä kehittämispalvelu18 FARMI 5/2013 ja tarjoaa asiakkailleen 11 ProAgria Keskusta koko Suomessa. Tuotosseurannan tietokantoja ylläpitää ProAgria Maatalouden Laskentakeskus. Suomessa karjoista tuotosseurantaan kuuluu 72 % ja lehmistä 80 %. Maidon tuotannon kannattavuus parani maidon tuottajahinnan noustua. - ProAgrian tietopankkitietojen mukaan maidon tuotantokustannukset olivat viime vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2011. Maidon tuottajahinnan noustua 2 senttiä litralta kannattavuus hieman parani, kertoo talouspalvelujen kehityspäällikkö Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitosta. Maidon nettotuotantokustannukset olivat 47 senttiä litralta ja maidon myyntitulot olivat jälkitilit huomioon ottaen 46 senttiä litralta. Yrittäjät eivät saaneet aivan täyttä korvausta kustannuksille, vaan tappio oli 1 senttiä litralta. Lisätietoja: www.proagria.fi VALTIO MYY viljan ja nurmikasvien kylvösiemeniä varmuusvarastoistaan siemenalan toimijoille. Varastojen käyttöönotolla on tarkoitus turvata kotimaisen maataloustuotannon toimintaedellytykset, jotka ovat elintarvikehuollon perusta. Päätöksen taustalla on siemenpula, joka johtuu viime vuoden poikkeuksellisista sääoloista. Siemenpulassa on kyse sellaisesta vakavasta häiriöstä, jossa on perusteet ottaa käyttöön valtion varmuusvarastoja. Maatalousyrittäjät ja siemenalan toimijat eivät ole voineet varautua tilanteeseen riittävässä määrin etukäteen. Pohjoisiin olosuhteisiin sopivasta kylvösiemenestä on pulaa myös muissa maissa. Huoltovarmuuskeskuksen viljan kylvösiementen varmuusvarastoa alennetaan tilapäisesti enintään 9 000 tonnia ja nurmikasvien kylvösiementen varmuusvarastoa enintään 250 tonnia. Varastoista myytävä siemen on kevätvehnän, ohran, kauran, timotein ja nurminatan sertifioitua kylvösiementä. Huoltovarmuuskeskus vastaa siitä, että sama määrä siemeniä palautetaan varastoihin viipymättä sen jälkeen, kun tuotantomahdollisuudet sen sallivat. Edellisen kerran Huoltovarmuuskeskuksen siemenviljavarastoja on otettu käyttöön vuonna 2005. Lisätiedot: www.tem.fi KUVA: FARMI KUVA: FARMI MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ ALBIT ON ollut jo parin vuoden ajan Suomen markkinoilla. Se on biologinen kasvunedistäjä, jota voidaan käyttää kaikilla kasveilla. Sen etuina ovat erityisen edullinen käyttökustannus, vain 6-9 euroa hehtaarilta, sekä yhteensopivuus kaikkien kasvinsuojeluaineiden kanssa. Albitin käyttömäärä on hyvin alhainen, viljoilla vain 40 m????????????????????? illilitraa hehtaarille ja 1 litra riittää viljalla jopa 25 hehtaarille. Suomessa ja Ruotsissa Albitilla on tehty viljelykokeita sekä viljoilla että öljykasveilla. Kaikissa ????????????????????? sääolosuhteissa Albitin käyttö on parantanut viljelyn taloudellista tulosta, esimerkiksi rapsi antoi sekä kilomäärältään että öljypitoisuudeltaan paremman sadon kun Albitia käytettiin tuholaistorjunnan yht????????????????????????? eydessä. Vuonna 2012 koetilana oli Västankvarn Inkoossa. Öljysato oli 11 prosenttia suurempi ja nettotulos parani 58 euroa hehtaarilta. Albitia käytetään yleensä ruiskutuksen yhteydessä yhdessä kasvinsuojeluaineiden kanssa??????????????????????????? , jolloin sen käyttö ei aiheuta ylimääräistä työvaihetta. Käytettäessä tautiaineiden kanssa suositus on, että tautiaineen käyttömäärä puolitetaan. Kokeet ovat osoittaneet, että sama teho tauteja vastaan voidaan saada puolitetulla tautiainemäärällä yhdistettynä Albitiin. Albit parantaa kasvin stressinsietokykyä ja vähentää myös torjunta-aineiden aiheuttamaa rasitusta kasville. Myös siemeniä voidaan käsitellä Albitilla. Perunanviljelijät ovat todenneet Albitia käyttäessään, että käsitelty siemenperuna kehittyy nopeammin ja pintaan nousu aikaistuu selkeästi. Rakennatko toimitilaa, logistiikkakeskusta, hallia...? Toimitamme edulliset ja laadukkaat sandwichseinä- ja kattoelementit villasta ja uretaanista. Lisätietoja löydät netistä: Puolilämmin katto Suomessa Albitia markkinoi viljelijäomisteinen Nordic Agri Oy. Lisätietoja: www.nordicagri.fi Nopea toimitus Jopa P2-pal oluokka www.izopanel.fi Lukasz Mierzynski / puh. 040 962 1746 Tomi Tuomaala / puh. 050 396 9144 Constin Oy, Keisarinviitta 24, Pirkkala Constin Nor Oy, Länsiranta 9 A 17, Tornio Teemu Turpeinen / puh. 050 432 3850 (Tornio) FARMI 5/2013 19
• TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: FARMI Vuokraviljelijällä ei ole laissa muita velvollisuuksia kuin maksaa pellosta maanomistajan pyytämä vuokra. Peltojen kunto saattaa vuokratessa rapautua retuperälle, kun sopimuksista puuttuvat selkeät pelisäännöt. Yksi ratkaisuista on vuokrasopimusten pidentäminen. jatkuu ? P eltojen vuokraaminen on vakiintunut käytäntö suomalaisessa maataloudessa. Verrattuna Keski-Eurooppaan vuokraviljelykulttuuri on meillä kuitenkin suhteel- 20 FARMI 5/2013 lisen nuorta. Keskeisimmäksi haasteeksi on noussut vuokrasopimuskäytäntö, joka nostattaa esiin useita epäkohtia. MTT:n tutkija Sami Myyrä on todistanut väi- töstutkimuksessaan, että suomalaisviljelijät eivät huolehdi vuokraamiensa peltojen perusparannustoimista samaan tapaan kuin omistamiensa peltojen hoidosta. ? Taustalla on se, että peltojen vuokra-ajat ovat yleensä melko lyhyitä eli keskimäärin vain viiden vuoden pituisia. Tämä ei kannusta vuokralaista perusparannusten tekoon etenkään, jos
• Kohti pidempiä vuokrasopimuksia Suomen aktiivisessa viljelyssä oleva peltoala on yli kaksi miljoonaa hehtaaria, ja siitä noin kolmasosa on vuokralla. Pellonvuokraus yleistyi nopeasti 1990-luvulla ja erityisesti Suomen liityttyä EU:n jäseneksi. ? Pellon vuokraus lisääntyi vuosien 2009?2010 aikana ripeästi, mutta sitten määrät tasaantuivat. Nyt näyttäisi, että vuokraaminen on vakiintunut tuohon 1/3-tasoon kokonaisviljelyalasta, Myyrä kuvaa. ? Meillä ollaan tässä asiassa silti selkeästi alle eurooppalaisen tason. Kahdessa EU:n suurimmassa maatalousmaassa Ranskassa ja Saksassa vuokraviljely on huomattavasti yleisempää. Edellisessä pelloista jopa 85 prosenttia on vuokralla ja jälkimmäisessäkin yli 60 prosenttia on vuokrapeltoja. Vuokraviljelykulttuuri on Keski-Euroopassa vanhempaa, mutta toimivuuden kannalta vieläkin suurempi tekijä on se, että keskieurooppalaiset vuokraviljelysopimukset ovat merkittävästi pidempiä kuin meillä. ? Eurooppalaisessa lainsäädännössä on painotettu sitä, että lyhyitä vuokrasopimuksia ei saa tehdä. Meillä sen sijaan on perinteisesti säädetty, että pitkät vuokrasopimukset ovat olleet kiellettyjä. Vuokrasopimukset ovat olleet pitkään rajattuja 10?15 vuoteen. Tämä on johtanut lyhyiden sopimusten aiheuttamiin ongelmiin, Myyrä sanoo. Muutos parempaan on kuitenkin aloitettu myös meillä Suomessa. Muutama vuosi sitten vuokralainsäädäntöä muutettiin siten, että nyt myös täällä voi tehdä pidempiäkin pellonvuokraussopimuksia. ? Tänä päivänä saa tehdä jopa 20-vuotisia sopimuksia, ja mikäli vuokraukseen ei liity maatalousrakennuksia, sopimus voidaan tehdä jopa 25 vuodeksi kerrallaan. Selkeämmät vuokrasäännöt Pelkkä lainsäädäntömuutos ei Myyrän mukaan tosin ole vaikuttanut välittömästi siihen, miten vuokramarkkinoilla toimitaan käytännössä. Vuokrasopimusten keskimääräinen pituus on edelleen viisi vuotta. Näin ollen tarvitaan muita toimenpiteitä ja selkeämpiä pelisääntöjä. ? Maan omistajat ja vuokraviljelijät näkevät ammattiviljelijöinä selkeästi, että pellon kasvukunto ja vesitalouden kunnossa pitäminen ovat keskeisiä asioita viljelyssä, Myyrä toteaa. ? Siitä huolimatta on ajauduttu pattitilanteeseen, jossa kumpikaan osapuoli ei lähde taloudellisten seikkojen vuoksi huolehtimaan vuokrapeltojen perusparannuksista. Jos vuokraviljelymarkkinoita lähtee vertaamaan asunnonvuokramarkkinoihin, ymmärtää selkeämmin, että pellonvuokrasopimuskäytännöissä on oikeasti parantamisen varaa. ? Asuntojen vuokrausmarkkinoilla huoneiston tai kiinteistön omistaja pitää huolta huoneiston kunnosta ja saa korvauksen markkinoilta korkeampana vuokrana, Myyrä kuvaa. ? Peltovuokramarkkinoilla tämä ei jostain syystä toimi, joten pellon omistajatkaan eivät ole lähteneet vuokraamiensa peltojen perusparannustöihin. Tuloksena ovat peltojen kunnon heikkeneminen ja sadontuottokyvyn lasku. Tässä olisi kuitenkin Myyrän mukaan tuhannen taa- KUVA: MTT sopimusta ei olla todennäköisesti uusimassa, Myyrä toteaa. ? Pahimmillaan pellon perusparannusten laiminlyönti voi johtaa matalan tuottavuuden loukkuun, jossa kenelläkään ei ole taloudellisia kannustimia ryhtyä kunnostamaan peltoa. Tästä on haittaa sekä vuokraviljelijälle, pellon omistajalle että itse peltomaalle. Peltojen vuokrasopimukset ovat sikäli puutteellisia, että vuokraviljelijällä ei käytännössä ole muita velvoitteita kuin vuokran maksu. Vuokralaisen ei siis yleensä tarvitse huolehtia kalkituksesta tai ojitusten kunnostamisesta. Tällöin maan peruskunto saattaa vuokratessa joutua retuperälle, mikä voi johtaa myös ympäristöhaittoihin. ? Pellonvuokramarkkinat eivät toimi Suomessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että markkinat eivät välitä eteenpäin informaatiota, että vuokrapelloilla kannattaa tehdä perusparannuksia, Myyrä sanoo. MTT:n tutkija Sami Myyrä sanoo, että Suomessa vuokraviljelyn ongelmana ovat lyhyet vuokrasopimukset. jatkuu ? FARMI 5/2013 21
• Fosfori ja pH kielivät laiminlyönneistä Vuokrapeltojen kunnon rapautuminen näkyy myös lukuina. MTT:n tutkija Sami Myyrä vertasi väitöstutkimuksessaan omistajien itse viljelemien peltojen ja vuokralla olevien peltojen helppoliukoisen fosforin pitoisuutta sekä pH-lukua, joka kertoo kalkituksesta. Hän huomasi niissä selvän tasoeron omistajien viljelemien peltojen hyväksi. Etenkin vuokrapeltojen pH-taso on tilastollisesti merkittävästi matalampi kuin omistajien viljelemien peltojen. ? Vuokrapeltojen perusparannusten laiminlyönnit vaikuttavat selkeästi maan tuottavuuden lisäksi myös ympäristöön. Näin ollen vuokrapeltojen kunnossapito on myös osa ympäristönhoitoa, Myyrä toteaa. lan paikka korjata tilanne ja laatia selkeät vuokrasäännöt. Vaikka lain mukaan vuokraviljelijää ei edelleenkään voi pakottaa perusparannusten tekoon, voidaan vuokrakulttuuria muuttamalla kannustaa häntä tekemään sen vapaaehtoisesti. ? En niinkään kannata pykälien asettamista, vaan pikemminkin pellonvuokrauskulttuurin kehittämistä. Siinä on huikeat mahdolli- 22 FARMI 5/2013 suudet sopia asioista siten, että saadaan aikaiseksi toimivat ja kannattavat käytännöt sekä maanomistajan että pellon vuokraajan näkökulmasta, Myyrä painottaa. Maanomistajan arvot eivät toteudu Pellonvuokrausmarkkinat poikkeavat eurooppalaisista markkinoista vuokra-aikojen pituuden lisäksi myös siinä, että meillä vuokratta- vat pellot ovat viljelijälle aina lisäpeltoja. ? Muualla Euroopassa on hyvin yleistä, että vuokrataan kerralla koko tila, jossa vuokraviljelijä pyörittää maataloustoimintaa omistamatta mitään. Meillä taas ei ole juuri lainkaan puhtaasti vuokraviljelijöitä, joilla ei olisi omistuksessaan myös omaa peltomaata, Myyrä toteaa. Vuokrakulttuurin kehittäminen on Myyrän mukaan kannattavaa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Fiksusti hoidettuna peltojen vuokrauksesta hyötyvät sekä maanomistajat että vuokraviljelijät. ? Peltojen vuokraamisesta on hyötyä erityisesti nuorille tuottajille, jotka laajentavat kotieläintuotantoa ja tarvitsevat lisää peltoalaa. Vuokraamalla toisten peltoja he välttävät ison velkataakan ja luovat mahdollisuuksia muille investoinneille, Myyrä sanoo.
• ? Maanomistajan näkökulmasta puolestaan maanomistus saadaan säilytettyä. Maanomistukseen liittyy edelleen suuria arvoja, joita halutaan vaalia. Suomalaiset maanomistajat ovatkin tutkimusten mukaan erittäin haluttomia myymään peltojaan. Suurin osa maanomistajista arvostaa suuresti aiempien sukupolvien tekemään pellon raivausta ja kasvukunnon kehittämistä. ? Tämä arvo ei valitettavasti kuitenkaan toteudu nykyisissä pellonvuokraussopimuksissa. Peltokauppojen lisääminen Vuokrasopimusten parantamisen ja vuokra-aikojen pidentämisen ohella Myyrä näkee yhtenä ratkaisuna juuri peltokauppojen lisäämisen. Tekemässään väitöstutkimuksessa hän tarkasteli kolmea keinoa kauppojen edistämiseksi. Ehdotuksina olivat kiinteistövero, myyntivoittojen väliaikainen huojennus sekä pellon perusparannusvelvoitteen asettaminen omistajalle. ? Mikään näistä ei ole ainakaan vielä edennyt, sillä ehdotusten toteuttaminen vaatii taakseen isoja poliittisia päätöksiä, Myyrä toteaa. Kaikesta huolimatta MTT:ssä nähdään suomalaisen vuokraviljelyn tulevaisuus valoisana. ? Uskomme, että vuokraukseen liittyvät pellon parannukseen liittyvät ongelmat saadaan varmasti ratkaistua sillä, että kehitetään vuokrasopimuskäytäntöä. Tuottavuuden takaamisen lisäksi on tärkeää, että ympäristöstä huolehditaan myös silloin, kun kyseessä ei ole oman maan viljely, Myyrä painottaa.? PELLONVUOKRAUSMARKKINOILLA HINTAHAITARI on hyvin laaja. Vuokrahinnoissa on suuria vaihteluita sekä maakunnittain että myös paikallisesti. Tutkija Sami Myyrän mukaan nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että pellon vuokrahinnat ovat 2,5?3,5 prosentin paikkeilla myyntihinnoista. ? Pellon myynti- ja vuokrahinnat kulkevat käsi kädessä. Pellon keskimääräinen vuokrahinta on 210 euroa per hehtaari. Hajontaa esiintyy kuitenkin, joten normaali vaihteluväli on 210 +150 euroa hehtaarilta, Myyrä kuvaa. ? Edullisimmillaan pellon voi saada vuokralle jopa muutamalla kympillä, mutta toisaalla siitä voi joutua maksamaan jopa 300?500 euroa. Alueellisesti kalleinta peltovuokraa joutuu maksamaan Etelä-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Edullisinta on vuokrata peltoja Keski-Suomessa, Itä-Suomessa ja Lapissa. FARMI 5/2013 23
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ KUVA: SXC HARKINNANVARAISEN ENERGIATUEN myöntämisperusteet muuttuvat, kun työ- ja elinkeinoministeriö ja ELYkeskukset alkavat soveltaa päätöksissään uuden energiatukiasetuksen mukaisia säännöksiä. Samalla ministeriössä käsiteltävien hankkeiden alaraja nousee kolmesta miljoonasta eurosta viiteen miljoonaan. Tukea on varattu tälle vuodelle noin 145 miljoonaa euroa. Tästä vajaat 100 miljoonaa euroa on tarkoitettu liikennepolttoaineita tuottaville biojalostamohankkeille. Uusiutuvan energian investoinneille on varattu vajaat 23 miljoonaa euroa. Energiatehokkuusinvestointien ja -katselmusten osuus on 15 miljoonaa euroa. Lisäksi tutkimuspainotteisille liikenteen demonstraatiohankkeille on varattu 7 miljoonaa euroa. 24 FARMI 5/2013 Harkinnanvaraista energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, lisäävät energiansäästöä tai jotka tehostavat energiantuotantoa tai käyttöä tai vähentävät niiden ympäristöhaittoja. Tuella pyritään erityisesti edistämään uuden energiateknologian käyttöönottoa ja markkinoille saattamista. Energiatukiasetus uudistettiin vuoden vaihteessa vastaamaan paremmin Euroopan komission valtiontukisääntelyä. Samalla selkiytettiin vanhan asetuksen hankalina pidettyjä kohtia. Energiatukea saavien hankkeiden valvontaa ja seurantaa tehostetaan tänä vuonna, jotta varmistettaisiin tukirahan tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö. Uudet linjaukset lieventävät tuulivoiman ja biokaasun tukikelpoisuuden ehtoja. Syöttötariffin tultua voimaan vuonna 2011, tuulivoimaa on voitu tukea vain, jos hanke sisältää uutta teknologiaa ja biokaasua vain silloin, kun sitä hyödynnetään liikenteessä. Nyt uuden teknologian vaatimus poistuu ja tuulivoimaa voidaan tapauskohtaisesti tukea, jos hanketta ei voida hyväksyä syöttötariffijärjestelmään. Liikennekäytön lisäksi pienimuotoista biokaasua voidaan tukea myös hankkeissa, joissa sitä käytetään vain lämmön tuotantoon. Myös aurinkosähkön tukikelpoisuuden ehtoja lievennetään. Tänä vuonna voidaan tukea myös uudisrakennuskohteita. Tällaisille hankkeille on varattu tukea yhteensä miljoona euroa. Sen sijaan tukea ei jatkossa myönnetä enää turvetuotantoon liittyviin kalustoinvestointeihin. Tukea on tähänkin saakka maksettu hyvin vähän ja nyt tukimahdollisuus poistuu kokonaan. Metsähakkeen korjuu- ja kuljetusketjuun liittyviä investointeja tuetaan 1.1.2014 jälkeen enää vain uuden teknologian osalta. Tukea voidaan hakea vanhojen säännösten mukaisesti myös tavanomaisille hankkeille vielä 30.9.2013 saakka. Vuonna 2012 energiatukea myönnettiin yhteensä noin 38 miljoonaa euroa. TEM teki 23 päätöstä, joilla tukea jaettiin 18 miljoonaa euroa. ELY-keskukset tekivät 521 tukipäätöstä, joilla tukea myönnettiin yhteensä 20 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tem.fi, www.ely-keskus.fi
• MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ Suurpetojen aiheuttamat viljelys-, kotieläin- ja irtaimistovahingot nousivat hieman edellisvuodesta, 504 000 euroon. Korvauksia voidaan maksaa noin 278 000 euroa. Vuotta aiemmin näitä vahinkoja korvattiin noin 473 000 eurolla. Nyt korvattaviin vahinkoihin sisältyy 48 susien, 8 ilveksen ja 2 karhun tappamaa tai vahingoittamaa koiraa. Koiravahingot olivat 32 prosent- PATENTTI- JA rekisterihallitus on myöntänyt maaliskuun lopussa suomalaisen Biokasvu Oy:n kehittämälle täysin uudentyyppiselle lannoitteelle ja lannoitusmenetelmälle patentin. Keksintö hyödyntää perinteisten kasvinravinteiden lisäksi viljelysmaan luontaisia maabakteereja ja tehoviljelyn seurauksena viljelysmaahan sitoutuneita ravinnevarantoja vähentäen siten uusiu- tia suurpetojen aiheuttamista viljelys-, kotieläin- ja irtaimistovahingoista. Mehiläisvahingot olivat 20 prosenttia ja viljelysvahingot 18 prosenttia edellä mainitusta vahinkoryhmästä. Suden, karhun ja ilveksen aiheuttamien lammasvahinkojen osuus oli 18 prosenttia kaikista viljelys-, kotieläin- ja irtaimistovahingoista. Ministeriö tulee panostamaan vahinkojen ennalta ehkäisemiseen entistä enemmän. Ministeriö on myöntänyt Suomen riistakeskukselle mehiläistarhojen ja kotieläintilojen suojaamiseen suurpetoaidoilla sekä vahinkojen estämisen kokeilutoimintaan 300 000 euron määrärahan vuoden 2013 petovahinkomäärärahoista. Lisätietoja: www.mmm.fi KUVA: SXC SUURPETOJEN VUONNA 2012 aiheuttamat vahingot olivat yli 7,3 miljoonaa euroa. Valtion talousarviossa suurpetovahinkoihin ja vahinkojen estämiseen varattu 4,3 miljoonan euron määräraha ei riitä vuoden 2012 vahinkojen täysimääräiseen korvaamiseen. Ilman lisärahoitusta suurpetojen viime vuonna aiheuttamien vahinkojen korvauksia joudutaan leikkaamaan 45 prosenttia. Vahinkokorvausten maksatus käynnistyy välittömästi. Suurpetojen aiheuttamista vahingoista yli 93 prosenttia oli porovahinkoja. Riistavahinkolain mukaan riistaeläimen aiheuttaman vahingon korvaaminen on mahdollista vain valtion talousarvion asettamissa rajoissa. Jos korvausta ei voida suorittaa talousarvion puitteissa, täysimääräisesti joudutaan jokaiselta vahingonkärsijältä leikkaamaan korvauksia saman verran, henkilövahinkoja lukuun ottamatta. Vuoden 2011 petovahinkoja leikattiin 23 prosenttia, mutta eduskunnan myöntämän lisätalousarvion kautta korvaukset maksettiin lopulta täysimääräisenä. tumattomien luonnonvarojen käyttöä ja vesien rehevöitymistä. ? Uusi lannoitusmenetelmä soveltuu käytettäväksi lähes kaikessa kasvinviljelyssä. Erityisen tehokkaasti se toimii multavassa maassa kasveilla, joiden ravinnontarve painottuu kasvukauden loppupuolelle. Lannoitetta voidaan valmistaa erilaisista lannoiteraaka-aineiksi hyväksytyistä maatalouden- ja teollisuuden sivuvirroista, kasvinravinteista ja maanparannusaineista. Kilpailukykyinen ja ekologinen vaihtoehto sopii hyvin luomuviljelyynkin, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Juha Tilkanen. Tuotteen innovatiivinen kehittäminen ja tuotteistaminen jatkuvat. Yhtiö hakeekin vahvaa yhteistyökumppania patentoidun keksinnön hyödyntämiseen Suomessa ja muilla lauhan vyöhykkeen alueilla maailmassa. Lisätietoja: www.biokasvu.fi FARMI 5/2013 25
• TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: FARMI Vihreän kullan kotimaata vaivaa aika ajoin tukkipuupula. Metsäteollisuus ja sahat joutuvat jarruttelemaan tuotantoa, kun puuta ei saada tarpeeksi metsästä markkinoille. Katse suuntautuu metsänomistajiin, joita halutaan innostaa puukauppaan. 26 FARMI 5/2013
• S uomen sahoilla ja tehtailla ollaan aika ajoin konkreettisesti puun ja kuoren välissä. Sahojen tuotantoa olisi mahdollista lisätä nykyisellä kapasiteetillä jopa tuntuvasti, mutta sahoille ei tunnu löytyvän tarpeeksi raaka-ainetta. Puukauppaa käydään toisinaan nihkeästi, mikä häiritsee sahojen toiminnan lisäksi myös koko metsäteollisuutta, mukaan lukien vientiteollisuus. Kun sahoilla joudutaan lyhentämään puupulan vuoksi tuotantoaikoja ja ajamaan lyhyillä sarjoilla, se näkyy sahojen lisäksi myös koko kansantalouden kukkarossa. ? Totta kai sen rahallinen vaikutus on erittäin huomattava, toteaa Suomen Sahat ry:n puheenjohtaja Esa Hakamäki. ? Parhaimpina aikoina, kun mukana oli myös tuontipuuta, sahatuotantomäärät olivat noin 13,5 miljoonan kuution luokkaa ja pahimpina aikoina jäätiin alle yhdeksään miljoonaan kuutioon. Tällä hetkellä on vakiinnuttu 9?9,5 miljoonan kuution määriin. Tämän menetetyn markkinan tuotannon arvo on noin kolme miljardia. Tukkitavara on nyt käytännössä pelkästään kotimaista, sillä Venäjän tuonti on tyrehtynyt käytännössä kokonaan puutullien vuoksi. Myös tämän vuoksi kotimaan markkinoiden ongelmat ovat nousseet korostuneesti esiin. Ennen tuonnilla tasapainotettiin kotimaisen puun saatavuutta. Tuotannon vajaus on luonnollisesti harmittava ilmiö, jolle Suomen Sahat haluaisi mahdollisimman nopeita ratkaisuja. ? Suomen sahat ovat teknisesti erittäin hyvässä kunnossa, joten tuotantokapasiteettia voitaisiin nostaa jopa 20 prosenttia, Hakamäki sanoo. ? Häiriöt puun saatavuudessa johtavat ennen pitkää kapasiteetin purkamiseen, kuten viimeaikojen kehitys on osoittanut. Metsänomistajien tilanne muuttunut Mikä on sitten ajanut Suomen siihen, että vihreästä kullasta on pulaa? Hakamäki vastaa sanomalla, että itse puuta on kyllä maamme metsissä tarpeeksi. Ongelmana onkin se, että sitä ei saada metsästä kylliksi markkinoille. ? Keskeinen tekijä on metsänomistajien muuttunut tilanne. Tänä päivänä määrällisesti suuri osa metsänomistajista on eläkeläisiä, joille metsä ei ole enää niinkään välitön tulonlähde, vaan enemmänkin varmuuspankki tulevien aikojen varalle, Hakamäki arvioi. jatkuu ? FARMI 5/2013 27
• ? Taustalla on maaseudun rakennemuutos. Ennen maaseutu oli asuttua ja maanviljelyä, ja metsänhoitoa harjoitettiin lähes jokaisella tilalla. Oli hyvin yleistä, että monilla tiloilla säännöllisinä tulonlähteinä olivat sekä maa että metsä. Rakennemuutoksen myötä metsien omistuksessa tapahtui myös muutoksia. Väestön ikääntymisen seurauksena metsät ovat eläkeläisväestön lisäksi myös yhä enemmän kaupunkilaisten ja perikuntien omistuksessa. ? Nykyään metsää ei enää hyödynnetä niinkään hakkuutarpeen mukaan, vaan ihan muiden esille tulevien tarpeiden vuoksi. Metsää myydään esimerkiksi talon rakentamisen tai kaupunki- METSÄNOMISTAJAN TULEE ottaa huomioon useita asioita ennen puukauppaan ryhtymistä. Kauppaa suunnitteleva joutuu arvioimaan metsänsä hakkuutarpeiden ja -mahdollisuuksien, puun kysynnän ja hintatason, oman rahantarpeensa eli myyntimäärän lisäksi myös kauppamuodon. Puukaupan yhteydessä metsänomistaja päättää, lähteekö hän myymään puutaan ns. pystykauppana vai hankintakauppana. Mikäli metsänomistajalla ei ole mahdollisuutta tai halua suoriutua itse hakkuusta ja metsäkuljetuksesta, aletaan myyntiin vaikuttavia asioita miettiä kauppaa sovittaessa joko metsänhoitoyhdistyksen tai suoraan ostajan kanssa. Tällöin puhutaan pystykaupasta. Puunostaja maksaa metsänomistajalle pystykaupasta kantohinnan. Puun määrä, hinta ja muut puukaupan ehdot kirjataan kauppakirjaan, joka on puukaupan tärkein asiapaperi. Hankintakauppasopimuksessa sen sijaan myyjä sitoutuu toimittamaan sovitut puutavaramäärät ja -lajit luovutuspaikkaan sovittuna aikana. Myyjä 28 FARMI 5/2013 Esa Hakamäen mukaan ongelma ei suinkaan ole puun vähyys Suomen metsissä, vaan sen saaminen markkinoille. asunnon oston yhteydessä, Hakamäki kuvaa. ? Tämä ei puolestaan ole kovinkaan säännöllistä toimintaa, mikä hidastaa merkittävästi puukauppaa. Kantohinta on kohdillaan Itse puun kantohinta on noussut Hakamäen mukaan vastaa kaupan ehtojen täyttämisestä, laatuvaatimuksista ja korjuun kustannuksista. Ostaja maksaa myyjälle puutavaran hinnan lisäksi myös korjuukustannuksista. Ruusuja ja risuja Myyjä voi hoitaa korjuun ostamalla palvelut korjuuyrittäjältä tai metsänhoitoyhdistykseltä, palkkaamalla työvoimaa tai tekemällä työn itse. Koska pystykauppa ja koneellinen puunkorjuu hallitsevat puukauppaa, hankintakaupat ovat jääneet puukaupassa vähemmistöön. Hankintakauppa on useimmiten ensiharvennusta, josta saatava taloudellinen tuotto on vähäinen tehtyyn työmäärään nähden.  Hankintakauppa puolustaa paikkaansa silloin, kun metsänomistajalla on taitoa ja välineet esimerkiksi ensiharvennuksen tekoon. Viitseliäs ja osaava metsänomistaja voi hyödyntää ensiharvennuspuita monipuolisesti. Samalla hän osallistuu oman metsänsä tulevaisuuden kehittymiseen. Pystykauppaa on kritisoitu siitä, että se vääristää ja estää kilpailun metsäalalla. Sitä on joissakin yhteyksissä pidetty enemmän metsän vuokrauksena kuin puukauppana. Pystykauppasopimuksessa myyjä kun luovuttaa puun sijaan metsäalueensa hakkuuoikeuden. Pystykauppaa on luonnehdittu myös kilpailulain vastaiseksi puun ja korjuupalvelun kytkykaupaksi. Metsäyhtiöt tukevat pystykauppaa Pystykauppa on ollut viime vuosina ylivoimaisesti suosituin kauppatapa. Metlan mukaan vuoden 2012 aikana tukkipuusta korjattiin hankintahakkuilla vain 15 prosenttia ja loput 85 prosenttia pystykaupoilla. Kuitupuusta 21 prosenttia korjattiin hankintakaupoilla ja loput 79 prosenttia pystykaupoilla. Hankintahakkuut kattoivat vielä 1980-luvulla kolmanneksen hakkuista ja sitä aikaisemmin vielä suuremman osan. Metsäyhtiöt ovat ohjanneet ostohinnoilla puunmyyjiä pystykauppaan varsinkin paljon tukkia sisältävillä uudistushakkuuleimikoilla.
• reaalisesti hyvälle tasolle. Kun vertaa metsänomistajien tämän päivän kantohintatuloja esimerkiksi 2000 luvun alun vastaaviin, tulot ovat käytännössä yhtä suuret. ? Näin on siitäkin huolimatta, että määrät ovat tippuneet kolmanneksella, Hakamäki muistuttaa. ? Tämä johtuu pitkälti, siitä että saha-ala on uudistunut merkittävillä investoinneilla ja nostanut tehokkuuttaan moninkertaisesti. Ilman tätä olisimme jo ajat sitten joutuneet lopettamaan koko toiminnan. Jos puutavaraa kerran on metsässä tarpeeksi ja kantohinnat ovat hyvällä tolalla, eivätkö näiden tekijöiden luulisi kannustavan metsänomistajia puukauppaan? ? Näin nimenomaan luulisi, mutta käytäntö on osoittanut toisenlaista suuntausta, Hakamäki vastaa. Suomen Sahat haluaisi valtiolta toimenpiteitä, jotta metsänomistus siirtyisi aktiivisempaan suuntaan ja puun myynti saataisiin tasapainoon. ? Metsänomistajuutta voitaisiin kehittää muun muassa sukupolvenvaihdoshelpotusten ja verohelpotusten avulla. Myös perikuntia voitaisiin kannustaa aktiivisempaan metsäkauppaan verohuojennuksilla, Hakamäki listaa. ? Metsätilojen pirstaloitumista tulisi myös rajoittaa, sillä tilojen pienentyessä niiden taloudellinen merkitys katoaa. Metsänomistajia tulisi kannustaa myös ymmärtämään, että sahat ovat lähes täysin riippuvaisia kotimaisesta puusta. Jos puukauppa ei käy, sahojen tilanne huononee, mikä taas puolestaan on haitaksi pitkällä tähtäimellä myös metsänomistajille. ? Tilanne olisi hyvä saada kuntoon myös puun markkinahinnan tasaamiseksi. Voimakkaat hintaheilahtelut ovat meille kaksiteräinen miekka: odotusarvot puun hinnassa puoleen jos toiseen saavat myyjät varovaisiksi, kun päätöstä oikeasta hetkestä myydä puuta on vaikea tehdä, Hakamäki toteaa. ? Tämä puolestaan taas lisää puupulaa. Mäntytukin tarve suurin Vihreä kultamme on Hakamäen mukaan laadullisesti hyvässä kunnossa. Suomalaisella puulla on edelleen myös kansainvälisesti hyvä maine. Tosin teollisuudessa menetelmät puun käytössä ovat kehittyneet siihen suuntaan, että entistä heikommasta laadusta saadaan tehtyä vastaavanlaisia tuotteita kuin aidosta suomalaisesta puusta. ? Tämän vuoksi tietyillä markkinoilla suomalainen puu ei menesty, koska se on vaan yksinkertaisesti liian kallista, Hakamäki sanoo. Tukkipuupulan määrä vaihtelee eri ajanjaksoina ja eri puolilla maata. Suurin pula on alueilla, joilla toimii määrällisesti enemmän sahoja. ? Puupula korostuu, jos puukauppaa käydään vain aika ajoin. Jos puun käyttö tuotannossa on kuitenkin koko ajan lähes normaalilla tasolla, tyhjiöitä valitettavasti pääsee syntymään, Hakamäki kuvaa. Eniten pulaa on tällä hetkellä mäntytukista. Myös kuusitukille olisi aika ajoin enemmän kysyntää kuin on tarjontaa. ? Kyllä tilanne saadaan kuntoon. Tärkeintä on viedä asiaa eteenpäin yhteistyössä metsänomistajien kanssa, Hakamäki vakuuttaa. ? KEVÄÄN PUUNAJOON KTS METSÄVAUNUT Varastosta suoraan toimitukseen useita malleja kampanja hinnoin. Kysy rohkeasti tarjous, 0500 567969. www.veljeksetpirttinen.? | 0500 567969 FARMI 5/2013 29
• ILMOITUS Vesistöystävällinen metsätalous on valinta On vain luonnollista, että Euroopan metsäisin maa näyttää suuntaa maailman metsänhoidolle. Kestävän kehityksen periaatteet ovat olleet vahvasti läsnä suomalaisessa metsätaloudessa jo pitkään. Y ksi suomalaisen metsänhoidon periaatteista on vesistökuormituksen pienentäminen. Vaikka metsätalouden vesistökuormitus on pientä maatalouden tai yhdyskuntien päästöihin verrattuna, voivat metsänhoitotyöt olla haitaksi varsinkin pienvesistöille. Metsätaloudessa vesistöjä kuormittavat pääasiallisesti metsäojitustoiminta, metsälannoitukset sekä uudistushakkuut. Näiden seurauksena vesistöihin kulkeutuu kiintoainetta, humusta, typpeä, fosforia ja rautaa. Kaistat purojen pelastus Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa on jo pitkään tehty kehittämistyötä kannattavan ja ekologisesti kestävän metsätalouden hyväksi. Hyvän metsänhoidon suositukset ovat yksi merkittävimmistä työn tuloksista. Suomen Metsäkeskus seuraa yhteistyössä Tapion kanssa vesiensuojelusuositusten toteutumista uudistushakkuualoilla. Näin varmistetaan, että metsätöistä aiheutuu pienvesille, kuten puroille, lähteille ja lammille mahdollisimman vähän haittaa. ?Vesiensuojelun suojakaistat ovat vähentäneet metsätalouden vesistöille aiheuttamaa kuormitusta merkittävästi. Suojakaistat ja kunnostusojitusten vesiensuojelutoimenpiteet ovat tehneet hyvää metsien pienvesistöille?, Tapion talousmetsien luonnonhoidon asiantuntija 30 FARMI 5/2013 Kalle Vanhatalo kertoo. Typetöntä lahontorjuntaa Suojakaistojen lisäksi metsänomistaja voi vaikuttaa metsänsä pienvesistöjen kuntoon valitsemalla ympäristöystävällisiä metsänhoitotapoja. Esimerkiksi juurikääpätartuntoja estävä kantokäsittely voidaan toteuttaa täysin biologisella Rotstop-liuoksella. Täysin typetön ja luonnon omiin mekanismeihin luottava Rotstop on ainoa juurikäävän torjuntaaine, jonka käytössä ei ole vesistörajoituksia. Kantokäsittely on toki pieni tekijä vesistöjen kokonaisrehevöitymisen kannalta. Ohjelmajohtaja Marja Koljonen Elävä Itämeri -säätiöstä kuitenkin muistuttaa, että pienistä puroista kasvaa virta ja virroista meri ? suomalaisten tapauksessa Itämeri. Elävä Itämeri -säätiö on paremmin tunnettu sen kansainvälisellä nimellä Baltic Sea Action Group (BSAG), ja sen tehtävänä on kerätä voimia yhteen Itämeren pelastamiseksi. Koljosen mielestä Rotstop edustaa oikeansuuntaista ajattelutapaa, joka ottaa ympäristöasiat huomioon myös taloudellisessa toiminnassa. ?Metsien pysyminen kunnossa on olennaista ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Itämeren takia on hienoa, jos rehevöitymistä aiheuttavien menetelmien sijaan käytetään luonnonmukaisia vaihtoehtoja?, Koljonen toivoo. Myös Rostopin valmistaja Verdera on lähtenyt mukaan Itämeri-talkoisiin. Jokaisesta myydystä Rotstop-pakkauksesta lahjoitetaan BSAG-säätiölle 50 senttiä Itämeren suojeluun. Rotstop SC metsien hoitoon ROTSTOP hiilijalanjälki 1,35 kg/liuostonni UREA hiilijalanjälki 1 200 kg/liuostonni ? Metsien hoidon ja käytön kestävyys on yksi maa- ja metsätalousministeriön laatiman Kansallisen metsäohjelman missioista ? Korkeatasoinen metsienhoito varmistaa metsien voimakkaan kasvun ? Kannattavalle metsänhoidolle on olennaista myös lahontorjunta: juurikääpä aiheuttaa vuosittain n. 50 milj. euron tappiot ? Juurikäävän torjuntaa tuetaan valtion Kemera-varoin ? Juurikäävän torjuntamenetelmistä (kemiallinen tai biologinen kantokäsittely sekä kantojen nosto) luonnonmukainen Rotstop on ainoa, josta ei aiheudu rehevöitymisvaaraa vesistöille ? Lue lisää Rotstopista osoitteesta www.rotstop.fi
• METSÄ Tuhka ? turvemaiden ratkaisu Tuhkan on useissa tutkimuksissa todettu soveltuvan metsänlannoitteeksi kivennäisravinteiden puutoksista kärsiville metsäojitusalueille. Tuhkaa levitetään metsiin vuosittain noin 10 000 hehtaarin alalle, mikä on neljännes kaikista metsänlannoituksista. On oletettavaa, että tuhkan käyttö turvemaiden metsänhoidossa tulevaisuudessa yleistyy sitä mukaa, kun rakeistetun tuhkan saatavuus paranee. Aikaisemmat turvemaiden tuhkatutkimukset ovat kohdistuneet enimmäkseen ?runsastyppisille? kasvupaikoille, joissa puiden ravinnetila on epätasapainossa ja kivennäisravinteiden puutostilat voimakkaita. Tällaiset paksuturpeiset kasvupaikat ovat ojituksen myötä muuttuneet vähäpuustoisista tai puuttomista soista II-tyypin mustikka- tai puolukkaturvekankaiksi, joilla fosforin ja kaliumin heikko saatavuus kuitenkin rajoittaa puuntuotosta, ja joilla tuhkan myönteinen vaikutus puustoon on kiistaton. Sen sijaan karumpien ja ?niukkatyppisten? kasvupaikkojen osalta puutuhkan pitkäaikaisvaikutuksista on tutkimustuloksia niukasti. Kivennäismailla tuhkalannoitus ei ole yleensä lisännyt puuston kasvua. Selityksenä pidetään typen niukkuutta, joka rajoittaa eniten puiden kasvua Suomen ilmasto-oloissa. Puutuhkan on kuitenkin havaittu lisäävän humuskerroksen emäskationien pitoisuuksia, vähentävän maan happamuutta ja vilkastuttavan humuskerroksen hajotustoimintaa. Kasvupaikan laatu määrää puustovasteen Esikäsitellyn puutuhkan aiheuttamia puiden kasvun ja ravinnetilan muutoksia seurattiin 13 vuoden ajan viljavuudeltaan erilaisilla kasvupaikoilla. Ensimmäistä kertaa verrattiin kangas- ja turvemaita samanlaisin koejärjestelyin. Tuhkan annostusvaihtoehdot olivat viisi ja 15 tonnia hehtaarille. Kangasmailla vaihtoehdot olivat kolme ja yhdeksän tonnia hehtaarilla. Kuivan ja tuoreen kankaan männiköissä tuhka ei vaikuttanut merkittävästi puiden kasvuun. Mustikkaturvekankaan ja varputurvekankaan männiköissä puiden kasvu lisääntyi tuhkalannoituksen jälkeen ja vaikutus voimistui tutkimusjakson loppua kohti. Turvemailla vaikutus riippui kasvupaikan viljavuudesta ja tuhkan käyttötasosta. Tuhkan annostusvaihtoehdoista suurempi eli 15 tonnia hehtaarille, antoi viljavammalla turvemaakohteella selvästi suuremman puuston kasvunlisäyksen ja kohotti neulasten ravinnepitoisuutta enemmän kuin nykyinen metsänhoitosuositusten mukainen annostus viisi tonnia. Tuloksesta voi päätellä, että runsastyppisissä mustikka- tai puolukkaturvekankaan metsiköissä, jotka kärsivät voimakkaasta fosforin ja kaliumin puutoksista, tuhkan täysimääräisen vaikutuksen varmistaminen edellyttäisi suositusta suurempaa annostusta. Varovasti voi arvioida, että käytettäessä nykyisin markkinoilta saatavaa raetuhkaa sopivin hehtaariannostus voisi olla välillä 5?7 tonnia. Lisätietoja: www.metla.fi KUVA: SXC SUOMEN METSISTÄ korjattiin vuonna 2010 puuta kaikkiaan 62 miljoonaa kuutiota, josta lähes puolet hyödynnettiin energiantuotannossa. Tulevaisuudessa uusiutuvan metsäenergian käyttöä pyritään edelleen lisäämään. Puubiomassan palaessa syntynyt tuhka sisältää typpeä lukuun ottamatta ne ravinteet, joita puihin on niiden kasvaessa sitoutunut. Palauttamalla tuhka takaisin metsän ravinnekiertoon voidaan ylläpitää kasvupaikan luontainen tuotoskyky tai jopa parantaa sitä. FARMI 5/2013 31
• METSÄ Lisätietoja: www.metla.fi KUVA: SXC tavan kariste-epidemioita jo 1990-luvun loppupuolella. Metsäntutkimuslaitoksen, Viron biotiedeyliopiston ja Brnon Mendel-yliopiston uudessa yhteistutkimuksessa testattiin populaatiogeneettisten geenimerkkien avulla, onko punavyökariste meillä niin uusi tulokas kuin mihin siitä tehdyt havainnot viittaavat. Tulosten perusteella lajin populaatiot Suomessa, Virossa ja Tshekin tasavallassa ovat kaikki erittäin monimuotoisia, eikä eri maiden populaatioilla ole tässä suhteessa tilastollisesti merkitseviä eroja. Tulos on yllättävä, sillä hiljattain uusille alueille levinneiden taudinaiheuttajien geneettinen muuntelu on yleensä vähäistä. Tämä jättää taudin alkuperän Pohjois-Euroopassa avoimeksi, sillä korkea monimuotoisuuden aste viittaa taudin esiintyneen Pohjois-Euroopassa pidempään kuin on luultu, mutta ei sulje pois äskettäisen massiivisen kulkeutumisen mahdollisuutta. Punavyökaristeelta tunnetaan sekä suvullinen että suvuton lisääntymismuoto. Toistaiseksi näistä vain suvuttomia itiöitä tuottavia kuromapesäkkeitä on havaittu Suomessa ja Virossa. KUVA: SXC PUNAVYÖKARISTE ON maailmanlaajuisesti erittäin tuhoisa yli 80 mäntylajilla neulaskaristetta aiheuttava sieni, joka pahimmillaan heikentää nuoria mäntymetsiä uudistamiskuntoon. Siten se on yksi potentiaalisesti vaarallisimmista Suomen metsien terveyttä uhkaavista uusista tuhonaiheuttajista. Punavyökaristetta on havaittu koko maassa sekä metsämännyllä että vuorimännyllä. Tyypillisesti se esiintyy tiheissä taimikoissa ja nuorissa tiheissä metsissä puiden alaoksilla. Punertavia vöitä ja pieniä itiöpesäkkeitä näkyy eniten kevättalvesta alkukesään. Toistaiseksi taudin metsätaloudellinen merkitys on maassamme ollut vähäinen. Ensimmäiset havainnot punavyökaristeesta Suomessa ovat vuodelta 2008. Punavyökariste on jo pitkään vaivannut eteläisen pallonpuoliskon radiatamänniköitä. Viime aikoina punavyökariste on jostain syystä muuttunut entistä aggressiivisemmaksi varsinkin kontortamännyllä Pohjois-Amerikassa ja mustamännyllä Euroopassa. Samalla sitä on havaittu yhä yleisemmin myös metsämännyllä. Virossa punavyökariste havaittiin ensimmäistä kertaa vuonna 2006. Keski-Euroopassa sen todettiin aiheut- SUOMALAISET OMISTAVAT metsää yksin tai puolison kanssa, yhteensä 319 200 henkilöä, verotusyhtymissä, 145 900, ja kuolinpesien, 167 100, kautta. Yhteensä omistajia on siis runsaat 632 000, kun omistuksen minimivaatimuksena on kaksi hehtaaria metsämaata. Sekä suurten että pienten tilojen lukumäärä on lisääntynyt vuoteen 2006 verrattuna. Verohallinnon mukaan yksityishenkilöt omistivat 10,5 miljoonaa metsämaahehtaaria. Tästä oli henkilö- tai perheomistuksessa 7,7 miljoonaa hehtaaria, verotusyhtymillä 1,7 miljoonaa hehtaaria ja kuolinpesillä 1,1 miljoonaa hehtaaria. Muiden metsänomistajaryhmien hallussa oli 6,6 miljoonaa metsämaahehtaaria. Valtion metsäomaisuus on 4,0, kuntien 0,4 ja seurakuntien runsaat 0,1 miljoonaa hehtaaria. Osakeyhtiöt omistavat 1,6 miljoonaa hehtaaria. Yhteismetsien metsämaan kokonaispinta-ala jäi 0,4 miljoonaan hehtaariin. Lisätietoja: www.metla.fi 32 FARMI 5/2013
• METSÄ MAA- JA metsätalousministeri Jari Koskinen kertoi huhtikuisessa MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa metsänhoitoyhdistyslain uudistamisen etenemisestä sekä sen keskeisestä sisällöstä. Metsänhoitoyhdistyslain muutoksen tarkoituksena on edistää metsätalouselinkeinon kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä lisätä metsänomistajan valinnanvapautta omassa yhdistystoiminnassaan ja edunvalvonnassaan. Uudistus tulee lisäksi varmistamaan tasapuolisen kilpailuaseman eri toimijoille metsäpalvelumarkkinoilla, mikä on ollut myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoite. ? Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen on edennyt ministeriön johdolla nopeasti ja hyvässä yhteistyössä. Vaikka kyseessä on merkittävä muutos, asiaa valmistellut työryhmä onnistui tehtävässään hyvin ja saamamme palautteen mukaan koko metsäsektori on muutoksen periaatteiden takana, kertoi ministeri Koskinen. KUVA: SXC Lisätietoja: www.mmm.fi YKSI HYVÄ RIITTÄÄ! SUORASELKÄINEN SUOMALAINEN Heikki Vipukirves? www.vipukirves.? 09 877 9152 050 432 3250 Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat, marjarasiat, sieni? ja hedelmätarjottimet. WWW.ECOPULP.FI INFO@ECOPULP.FI P. 050-4055595, 044-2551955 FARMI 5/2013 33
• TEKSTI: JARKKO HANTULA METSÄPATOLOGIAN PROFESSORI, METSÄNTUTKIMUSLAITOS KUVA: METLA Tältä näyttää tyypillinen männyn juurikäävän itiöemä. Juurikäävät aiheuttavat suomalaiselle metsätaloudelle noin 50 miljoonan euron vuotuiset tappiot. Meillä esiintyvistä lajeista kuusenjuurikääpä esiintyy pelkästään kuusella, mutta männynjuurikääpä on moni-isäntäinen ja voi männyn lisäksi tarttua myös kuuseen ja jopa koivuun. K uusella juurikääpä aiheuttaa tyvilahon ja männyllä koko puun kuolemisen. Myös koivut saattavat tartunnan saatuaan kuolla. Kansainvälisesti tunnettu juurikääpätutkijamme Kari Korhonen on sanonut, että juurikääpä seuraa ihmisen jalanjälkiä. Tämä johtuu siitä, että juurikäävän levintä uudelle kasvupaikalle tapahtuu yleensä kesähakkuiden yhteydessä: sienen itiö laskeutuu tuoreelle puun kaatopinnalle, josta se kasvaa syvemmälle kantoon ja edelleen kannon juuriin. Juuristossa sieni käyttää hyväkseen kannon ja elävien puiden juuriyhteyksiä ja leviää edelleen naapuripuihin ja uuteen puusukupolveen. Siten juurikääpäongelmalla on taipumus pahentua puusukupolvesta toiseen. Tutkija Tuula Pirin tutkimusten mukaan juurikääpäisellä kasvupaikalla saattavat kaikki alikasvoskuuset olla juurikäävän tartuttamia. Tästä syystä juurikääpäriski on erityisen suuri alikasvostaimia hyödyntävässä eriikäismetsätaloudessa, ei- 34 FARMI 5/2013 kä eri-ikäismetsikköä siten kannata perustaa juurikäävän vaivaamalle kasvupaikalle. Juurikäävän torjuntamahdollisuudet Juurikäävän torjuntaan on käytettävissä sekä biologinen että kemiallinen torjuntamenetelmä. Menetelmien välillä ei ole oleellisia tehokkuuseroja, mutta kemiallisen torjunnan käyttöä on rajoitettu vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Molemmat kantokäsittelymenetelmät perustuvat siihen, että juurikäävän itiöiden tartunta kaatopinnan kautta estetään. Siten menetelmien käyttö tuottaa parhaan tuloksen sellaisilla alueilla, joilla juurikääpä ei vielä esiinny yleisesti: käytännössä tämä tarkoittaa Etelä-Pohjanmaalta KeskiSuomeen, Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan ulottuvaa vyöhykettä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei metsää kannattaisi suojella juurikääpätartunnalta myöskään etelämpänä, missä tartunta on jo yleistä: siellä kantokäsittelyllä voidaan ehkäistä uusien juurikääpäpesäkkeiden syn- tyminen, vaikka kantokäsittely ei autakaan jo kasvupaikalla esiintyviin juurikääpiin. Tehokkain juurikäävän ennaltaehkäisykeino on ajoittaa hakkuut talviajalle. Tällöin juurikäävät eivät tuota itiöitä, eivätkä siis myöskään tartuta uusia kasvupaikkoja. Oikein suoritettu kantokäsittely on kuitenkin lähes yhtä tehokas, joten kesähakkuita ei kannata juurikääpäriskin takia välttää kokonaan, vaan huolehtia siitä, että kantokäsittely on tehty asianmukaisesti. Kasvupaikalla jo olevaa juurikääpää voidaan torjua puulajikierrolla, mikä tarkoittaa juurikääpäisen kasvupaikan uudistamista sellaisella puulajilla, johon sieni ei tartu. Menetelmä on tehokas erityisesti kuusenjuurikäävästä kärsivillä kasvupaikoilla, sillä sieni ei tartu lainkaan lehtipuihin eikä mäntyynkään taimivaiheen jälkeen. Sen sijaan juurikääpäiset mäntykankaat ovat karuudesta johtuen hankalammin uudistettavia vaihtoehtoisilla puulajeilla, eikä esimerkiksi koivu edes ole täysin kestävä männynjuurikääpää vastaan. Ja kuuseenhan männynjuuri- kääpä tarttuu lähes yhtä hyvin kuin mäntyynkin. Myös kannonnosto auttaa juurikäävän torjunnassa: nostetuista ja pois viedyistä kannoista ei juurikääpä voi tarttua. Valitettavasti kantoja nostettaessa maahan kuitenkin jäävät kannon juuret, jotka levittävät juurikäävän tehokkaasti seuraavaan puusukupolveen, mikäli paikalla esiintyy jo ennestään juurikääpää. Lisäksi kasvupaikalle jäävät kannot toimivat tehokkaana leviämisreittinä juurikäävälle, mikäli niitä ei käsitellä juurikääpä vastaan. Siten kannonnostoa voidaan pitää hyvänä keinona juurikääväntorjuntaan, mikäli vain huolehditaan siitä, että joko kaikki kannot poistetaan tai ainakin paikalle jäävät kannot käsitellään kantokäsittelyaineella ? sekä huolehditaan kaikkien nostettujen kantojen viemisestä energiapuuksi ajallaan, ettei niihin pääse kehittymään lähialueilla tehtävien uusien kesähakkuiden itiöpainetta lisääviä itiöemiä. Tulevaisuuden näkymiä Tutkija Michael Müller on osoittanut, että juurikäävän
• aktiivisuus lisääntyy selvästi puiden kasvua enemmän, mikäli ilmasto lämpenee ennustetulla tavalla. Tätä näkemystä tukee myös se, että Baltian maissa ja EteläRuotsissa juurikääpä on vielä Etelä-Suomeakin suurempi lindab | ongelma. Siten juurikäävän torjuntatutkimukseen on syytä panostaa. Omassa tutkimusryhmässäni olemme tutkineet juurikäävän viruksia. Ne näyttävät olevan varsin monimuotoisia, ja vaikutuksiltaan vaihtelevia. Erityisen mielenkiintoiseksi on osoittautunut tohtori Eeva Vainion löytämä ja tutkija Muhammad Kashifin karakterisoima HetRV3-an1 niminen virus, joka laboratorio-olosuhteissa aiheuttaa juurikäävälle merkittävän sairauden. Tämän havainnon innoittamina olemme parhaillaan tekemässä kokeita, joiden perusteella viruksen käyttökelpoisuus torjuntaeliönä voidaan arvioida. ? rakennustuotteet SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI! si! to Kat n too kun äk kes Kattoja seinäprofiilit Rainline sadevesijärjestelmä Kotimaista polyuretaani-elementtien valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels) Nosto- ja rakentamispalvelut Termo Panels Oy Kattoturvatuotteet Korpinmaantie 1 18100 Heinola puh. (03) 883 700 www.termopanels.fi w w w. l i n d a b . f i Puh. 020 785 1055 FARMI 5/2013 35
• TEKSTI: LAURA MÄNNISTÖ, PRO RUIS RY KUVAT: PRO RUIS RY Ruis menestyi viime kesän olosuhteissa hyvin ja tuotti ProAgrian lohkotietopankin aineiston perusteella viljoista parhaan taloudellisen tuloksen. R ukiilla nettovoitto eli kokonaistuottojen ja -kustannusten erotus oli yli 250 euroa hehtaarilta. ProAgrian mukaan sadon määrä on ratkaisevaa tuloksen kannalta, ja rukiin osalta hyvää tulosta selittikin erityisesti uusien lajikkeiden myötä nousseet satotasot. Keskisato tässä aineistossa oli viiden tuhannen kilon tuntumassa hehtaarilta. Myös hyvällä tasolla pysytelleet viljan hinnat edesauttoivat hyvään taloudelliseen tulokseen. Rukiin parantuneet satotasot näkyvät myös Tiken satotilastoissa, joissa rukiin keskisadoksi koko tuotantoalalta, eli noin 20 000 hehtaarilta, saatiin 3 090 kiloa hehtaaria kohden. Keskisato on noussut tasaisesti viime vuosina ja ylitti nyt ensi 36 FARMI 5/2013 kertaa kolmen tuhannen kilon rajan hehtaarilta. Uusilla lajikkeilla parempaan tulokseen Tärkeänä tekijänä rukiin satotasojen nousuun voidaan pitää lajikekehitystä. Uusilla lajikkeilla viljelyn kannattavuutta ja rukiin kilpailukykyä on pystytty parantamaan paitsi korkeampien satojen myös paremman viljelyvarmuuden kautta. Viljelyssä oleva rukiin lajikkeisto onkin uusiutunut varsin ripeään tahtiin, kun markkinoille on tullut uusia populaatio- ja hybridiruislajikkeita. Viime vuoden viljellyin ruislajike oli kotimainen Reetta-populaatioruis, joka tuli markkinoille vuonna 2009. Viime vuonna sillä viljeltiin jo noin 20 prosent- Uusien ruislajikkeiden tie alkaa kasvihuoneelta. Kasvinjalostaja tekee ensimmäiset valinnat muun muassa linjan yhtenäisyyden perusteella. Pro Ruis ry Pro Ruis yhdistys on perustettu vuonna 2011 vauhdittamaan yhteistyötä rukiin arvoketjussa kasvinjalostuksesta ? kuluttajaan. Tavoitteena on nostaa rukiin viljelytaso vähintään elintarviketeollisuuden tarvitsemalle tasolle ja nostaa rukiin arvostusta niin kuluttajien kuin viljelijöiden keskuudessa. Tavoitteiden toteutumiseksi pyritään parantamaan rukiin kilpailukykyä viljelykasvina, rukiin viljelyn edellytyksiä ja jäljitettävyyttä kasvijalostuksen, viljelyneuvonnan ja -sopimustoiminnan sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan keinoin.
• METSÄ Kotimaiselle rukiille on kysyntää, sillä lähellä tuotettua ruista arvostetaan, ja sitä kannustetaan tuottamaan. tia ruisalasta. Populaatiorukiiden rinnalle markkinoille on 2000-luvulla tullut myös erittäin korkean satotason omaavia hybridilajikkeita. Niiden suosio on erityisesti viime vuosina kasvanut, kun tarjolla on ollut hyvin talvenkestäviä vaihtoehtoja. Suomessa laajasti testattu saksalainen Evolo-lajike on noussut jo maamme toiseksi viljellyimmäksi ruislajikkeeksi. Viljelyhalukkuutta ja kysyntää on Rukiin kulutus on melko vakaata, sitä käytetään Suomessa noin 100 000 tonnia vuodessa eli noin 16?17 kiloa asukasta kohden. Tällä hetkellä yli puolet tästä on tuontiruista. Mieluummin teollisuus käyttäisi kotimaista ruista, jota myös kuluttajat suosivat. Pullonkaulana on kotimaisen rukiin saatavuus. Uudet satoisat lajikkeet ja teollisuuden sitoutuminen kotimaiseen raaka-aineeseen ovat lisänneet rukiin viljelyhalukkuutta, vaikka rukiin viljelyala vaihteleekin vuosittain melkoisesti. Erityisesti syksyn kylvöolosuhteet vaikuttavat viljelymahdollisuuksiin. Viime vuosina viljelyala on ollut noin 20? 30 tuhatta hehtaaria. Viime vuonna kiinnostusta ja intoa rukiinviljelyyn olisi ollut, mutta haasteellisten olosuhteiden takia kylvöala jäi toivottua pienemmäksi. Lähellä tuotettua ruista arvostetaan ja sitä kannustetaan tuottamaan. Rukiin omavaraisuuden parantamiseksi on ryhdytty konkreettisiin toimiin. Pro Ruis yhdistys on perustettu vuonna 2011 vauhdittamaan yhteistyötä rukiin arvoketjussa kasvinjalostuksesta kuluttajaan. Tavoitteena on nostaa rukiin viljely vähintään elintarviketeollisuuden tarvitsemalle tasolle ja parantaa rukiin arvostusta niin kuluttajien kuin viljelijöiden keskuudessa. Romuautosi teräksestä 100 % jatkaa elämää... ...uusina tuotteina, kun kierrätät sen oikein. Saat samalla romutustodistuksen, joka vapauttaa sinut vastuista. Ruis kiinnostaa Pro Ruis ry järjesti yhteistyökumppaneidensa kanssa kevään aikana ruisiltoja eri puolilla maata. Hollolassa, Nokialla, Laihialla ja Kuopiossa järjestetyissä tilaisuuksissa kuultiin uusinta tietoa ruislajikkeista, rukiin viljelystä ja käytöstä sekä viljelijöiden kokemuksia ja kommentteja rukiin tuotannosta. Ruisiltojen teema, Kannattava rukiin viljely, nostettiin esille tilaisuuksissa ja eri puheenvuoroissa kävi selväksi, oikeilla valinnoilla ja viljelytoimilla ruis on kannattava kasvi. Tilaisuudet kiinnostivat viljelijöitä, ja yhteensä ruisiltoihin osallistui lähes sata rukiista kiinnostunutta viljelijää. Ruis mukaan suunnitelmiin jo keväällä Näin keväällä rukiin tekee ajankohtaiseksi viljelykierron suunnittelu ja esikasvin huomioiminen. Valitsemalla ruislohkolle esimerkiksi aikaisen ohran tai rypsin, voidaan osaltaan parantaa rukiin kylvömahdollisuuksia syksyllä. Näin pelto saadaan tuottamaan tehokkaasti ja myös esikasvista paras hyöty irti, kun seuraava kasvi kylvetään heti syksyllä. Markkinoille on viime vuosina tullut uusia satoisia ja viljelyvarmoja ruislajikkeita, jotka osaltaan parantavat rukiin viljelyn kannattavuutta. Viime kesän jäljiltä pahiten märkyydestä kärsineillä lohkoilla kannattaa miettiä myös maan perusparannustoimia, kuten maan vesitalouden ja ojituksen kunnostamista kesän aikana. Tämän jälkeen lohkot on hyvä kylvää maata kuohkeuttavilla, syväjuurisilla kasveilla ja syysruis tarjoaa tähän hyvän vaihtoehdon. ? ALBIT ® Biologinen kasvunedistäjä kaikille kasveille Lisäsatoa kaikissa olosuhteissa. Koetulokset puhuvat puolestaan. Lisätuotto 30 / ha Ohra, Västankvarnin koetila, Inkoo Olemme myös Facebookissa! www.suomenautokierratys.fi Lisätietoja 040 5800640 info@nordicagri.? FARMI 5/2013 37
• R uuan verkkomyynti on ollut pinnalla jo hyvän aikaa, ja on koko ajan lisääntymässä niin suurten kuin pientenkin yritysten kautta. TNS Gallupin toteuttaman Verkkokauppatilaston mukaan viime vuoden suurimmat kasvuluvut kirjattiin nimenomaan ruuan verkkomyynnissä, joka kasvoi huikeat 72 prosenttia edellisestä vuodesta. Suomen kaksi johtavaa päivittäistavaraketjua ovat viime vuosina laajentaneet toimintaansa internettiin. S-ryhmän ensimmäinen ruokaverkkokauppa oli Alepa Kauppakassi, joka aloitti toimintansa toukokuussa 2010. Yhteistyössä Gastronautti Oy:n kanssa alkaneen palvelun ansiosta asiakkaat pystyvät tilaamaan netin välityksellä ostokset suoraan kotiinsa. Nyt palvelu kattaa koko Helsingin, Espoon ja Vantaan alueen. Viime syksynä Prisma Kannelmäki avasi Prisma Kauppakassi -verkkopalvelun, joka toimii Helsingin Kannelmäen alueella. Prisma Kauppakassista löytyvät TEKSTI: MIMMI VIRTANEN Ruuan verkkokauppa kasvaa koko ajan. Päivittäistavarakauppojen lisäksi myös ruuantuottajien keskuudessa on yhä suositumpaa perustaa oma verkkokauppa. 38 FARMI 5/2013 samat tuotteet kuin varsinaisesta myymälästäkin, ja se on nyt Suomen suurin ruuan verkkokauppa. Kesko aloitti päivittäistavaroiden verkkokauppakokeilun k-ruokakauppa -verkkopalvelullaan, jota pyörittää K-market Ruoholahti. Tulevaisuudessa palvelun on tarkoitus laajentua muihinkin K-kauppoihin. Yksityiset ruokaverkkokaupat ovat lisääntymässä, etenkin pääkaupunkiseudulla, ja niiden tarjonta on laajaa. Monissa verkkokaupoissa niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin Suomessa on keskitytty myymään esimerkiksi luomu- ja lähiruokaa, ja tuotteet saadaan tukuista ja suoraan tuottajilta. Nyt kuitenkin ruuan verkkomyynnin edut ovat huomanneet myös itse ruuantuottajat ja -jalostajat, jotka laittavat pystyyn omia verkkokauppojaan. Verkkokaupata voi muidenkin tuotteita Oulun seudulla toimiva Viskaalin Kauppa on yrittäjäpariskunta Heikki Räinän ja Tuula Kukkola-Räinän
• ? Kun pohdimme, miten aiomme myydä oman tilamme tuotannon, suoramyynti nousi selkeäksi ykköseksi, ja sitä kautta aloimme miettiä verkkokaupan perustamista. Koska omaa lihaa ei ole koko ajan tarjolla, mietimme, että voisimme ottaa muidenkin tuotteita verkkokauppamme valikoimiin, Kukkola-Räinä kertoo. Viskaalin Kaupan tuottajaverkostoa Räinät lähtivät rakentamaan etsimällä itse tuottajia ja vierailemalla tiloilla. Nykyisin tulee myös paljon yhteydenottoja suoraan tuottajilta. Lähi- ja luomuruokaa aina arvostaneella pariskunnalla oli omalta osaltaan valmiudet lähteä perustamaan verkkokauppaa. Leipomo- ja elintarvikealalla työskennelleellä Heikki Räinällä oli kokemusta logistiikasta ja tuotteistuksesta, kun taas Tuula Kukkola-Räinän osaaminen oli myynnissä ja markkinoinnissa. Verkkokauppa ja maatalous itsessään olivat Kukkola-Räinän mukaan kuitenkin hyppäys uuteen. ? Vaikka meillä olikin osittaista osaamista, kaupan maailma oli kuitenkin uusi, kuten verkkokaupan tekniikkakin. Opiskelin verkkokauppa-alaa, ja lisäksi me saimme paljon neuvo- ja muilta ruokaverkkokaupan pitäjiltä. Maataloudessa olimme täysin ummikkoja. Viskaalin tilalla kasvatetaan Texel-lammasta ja Limousin-karjaa, ja tilalta löytyy oma rypsiöljynpuristamo. Uuhi- ja emolehmätuotantoon keskittynyt tila haluaa tuottaa lihansa luonnonmukaisesti, ja siksi pyrkii kiinnittämään erityistä huomiota eläinten hyvinvointiin. Jotta lihantuotanto olisi mahdollisimman eettistä, Viskaalin tilan yhteyteen on valmistumassa oma teurastamo, joka aloittaa toimintansa ensi syksynä. Tekniikan ja logistiikan on toimittava Verkkokaupan perustaminen on yksityisellekin henkilölle nykyään helppoa, sillä on monia toimijoita, jotka myyvät valmiita verkkokauppa-alustoja jatkuu ? KUVA: PUHTAASTI KOTIMAINEN.FI vuonna 2011 perustama ruuanverkkokauppa. Osin myös Raahen seudulla toimiva Viskaalin Kauppa myy verkossa niin lihaa, kasviksia, meijerituotteita kuin kuivatavaraakin, ja tuotevalikoima vaihtelee sesongista ja saatavuudesta riippuen. Räinät ostivat vuonna 2011 Muhokselta aikaisemmin siitosasemana toimineen Viskaalin tilan, jossa he aloittivat lihakarjatuotannon. Viskaalin Kauppa myy heidän itse tuottamansa lihan lisäksi muiden lähialueiden tuottajien tuotteita. FARMI 5/2013 39
• KUVA: VISKAALIN OY yritysten käyttöön. Palveluja on monentasoisia; osa tarjoaa vain alustan, osa panostaa myös ulkoasusuunnitteluun. Kukkola-Räinä kehottaa verkkokaupan perustamista harkitsevia kilpailuttamaan verkkokaupantoimittajat. ? Palveluntarjoajia on paljon, ja siksi kannattaa miettiä, mitä itse haluaa ja pyytää siitä tarjousta. Me tilasimme alustan verkkokauppatoimittajalta, mut- ta ulkoasusuunnittelu tuli muualta. Internetistä löytyy ilmaisiakin verkkokauppaalustoja, mutta KukkolaRäinän mukaan niillä ei pitkälle pötkitä. ? Verkkokauppaan täytyy tehdä omia taloudellisia satsauksiaan, jotta siitä saa toimivan. Kaupan ylläpitäminen itsessään ei ole vaikeaa, kun sen oppii. Minäkin olen sen oppinut, hän naurahtaa. Visa Hongisto ? maanviljelijä, pikajuoksija 40 FARMI 5/2013 Toinen taloudellisesti suuri panostus on toimiva logistiikka. Pienille yrittäjille tavaroiden toimittaminen voi olla haasteellista, ja etenkin kylmätavaraa myyvät verkkokaupat joutuvat miettimään kylmäketjun säilymistä tarkkaan. Viskaalin Kaupan keskusvarasto, eli kylmiö ja pakkaamo sijaitsevat vuokratiloissa. Varastoon kerätään tuottajien toimittamat tuotteet, ja sieltä ne lähtevät eteenpäin asiakkaille. Viskaalin Kauppa toimittaa tavaraa asiakkailleen kotiinkuljetuksella, ja kaupalla on neljä noutopistettä, josta tavaran voi hakea itse. Kuljetukset hoidetaan välillä omin voimin, välillä kuljetusliikkeen kautta riippuen siitä, miten paljon tavaraa toimitetaan. Toimituksia on tällä hetkellä kahden viikon välein. ? Yllättävän vähän käytetään kotiinkuljetuspalvelua,
• joka myy Tammisen lihatukun tuotteita suoraan kuluttajille. Tavoitteena lähiruuan edistäminen Verkkokauppa mahdollistaa tuotteiden ja tuottajien tunnettuuden lisääntymisen. Verkossa on helpompi herättää huomiota, ja saada asiakkaita laajemmaltakin alueelta. Suoramyyntitilaan verrattuna verkkokaupan valtti on, että tarjonnan katsastamisen, ostamisen ja vastaanottamisen voi kaiken tehdä kotoa käsin. Vielä aloittelevaksi verkkokauppiaaksi itseään luonnehtiva Kukkola-Räinä keskittyy lisäämään Viskaalin Kaupan tarjontaa asiakkaiden toiveiden mukaan, ja verkkokauppaan etsitään koko ajan uusia toimittajia. Viskaalin Kaupan kautta alueen tuottajat ovat saaneet näkyvyyttä, ja sitä kautta asiakkaita. ? Esimerkiksi muhoslaiselta Karhun tilalta tuleva Mimmin jugurtti on saanut koko ajan enemmän ostajia ja tuotteet ovat lisääntyneet myös alueen ruokakaupoissa, Kukkola-Räinä kehuu yhdentoista kilometrin päässä Viskaalista sijaitsevaa ?naapuritilaa?. Kukkola-Räinän mukaan Viskaalin Kaupan asiakaskunta on pysynyt suhteel- Etenkin kylmätavaraa myyvät verkkokaupat joutuvat miettimään kylmäketjun säilymistä tarkkaan. lisen tasaisena, ja koko ajan on tullut uusiakin asiakkaita, vaikka myyntiä ei tietoisesti ole pyritty kasvattamaan. ? Olemme todella tyytyväisiä saavutettuun asiakasmäärään, sillä meillä ei ole ollut resursseja laajamittaiseen myynninedistykseen. Tällä hetkellä ensisijaisena tavoitteena on saada oma lihatuotanto ja teurastamo pyörimään kunnolla. Nyt verkkokaupasta on saatavilla lihaa noin kerran kuussa, teurastamon myötä olisi tar- koitus, että lihaa olisi saatavilla koko ajan. Lihakarjankasvatukseen ja suoramyyntiin liittyvissä asioissa Räinät saivat ideoita satakuntalaiselta Tenhon tilalta. Kullaalla sijaitsevalla lihatilalla on myös oma kotiteurastamo, josta Räinät saivat tietoa teurastamon toiminnasta. Myös Toholammella sijaitsevan Polson lammasteurastamon yrittäjät ovat auttaneet paljon. ? Pohjois-Pohjanmaalla on paljon lihatiloja, mutta teurastamo puuttuu. Alueen tuottajilta on tullut viesti, että oma teurastamo lähialueella olisi tärkeä asia. Teurastamo oli ajatuksissa alusta asti, mutta nyt siitä on tulossa suunniteltua suurempi. Lähi- ja luomuruuan edistäminen on Viskaalin tilalle sydämen asia, niin kuin on eläinten hyvinvointikin. Tästä syystä oma teurastamo on heille tärkeä. ? Teemme nyt tällä hetkellä kaikkia vähän niin kuin kokeilemalla, emmekä murehdi jos takapakkiakin tulee. Raaka-aineet ja puhdas ruoka ovat olleet meille aina tärkeitä, ja siksi haluamme edistää niiden saatavuutta lähiruuan tuottamiseen, jatkojalostamiseen sekä myyntiin ja markkinointiin keskittyvän yrityskonseptimme avulla. ? mBe huomattavasti suositumpia ovat noutopisteet. Kotiinkuljetus tietenkin sitoo olemaan kotona tiettyyn aikaan, kun taas noutopisteestä asiakas voi hakea ostoksensa, kun hänelle sopii. Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että pystymme tarjoamaan kotiinkuljetuspalvelua, KukkolaRäinä sanoo. Monet pienet verkkokaupat toimivat paikallisesti, niin kuin Viskaalin kauppakin, ja he pyrkivät hoitamaan kuljetuksia omin voimin. Toiminnan laajentuessa saatetaan kuitenkin olla kiinnostuneita toimittamaan tuotteitaan laajemmallekin alueelle. Kylmätavaroiden toimitusta helpottaa muun muassa Itellan vuoden alusta toiminut Termo Kotiin -palvelu, joka toimittaa elintarvikkeita suoraan yritykseltä asiakkaan kotiin. Aikaisemmin Itellalla on jo ollut Itella Termo -palvelu yritysten välisen käyttöön, mutta Termo Kotiin palvelulla halutaan mahdollistaa elintarvikkeiden helpompi toimitus suoraan kuluttajalle. Itellan mukaan tällä pyritään edistämään nimenomaan juuri lähiruuan myyntiä. Palvelua käyttää muun muassa tammikuussa toimintansa aloittanut Tammisen Lihalaatikko -verkkokauppa, kotimaista ruista vauhdilla peltoon! rukiinviljelijä ja pikajuoksija visa hongisto on todistanut, että pitkäjänteisellä työllä ja uskomalla asiaansa saavuttaa menestystä. myös Fazer leipomot on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: vuodesta 2016 alkaen kaikki oululaisen ruisleivät leivotaan sataprosenttisesti kotimaisesta rukiista. nykyaikaisilla viljelymenetelmillä, uusilla lajikkeilla ja pitkäjänteisellä työllä ruis on kilpailukykyinen vaihtoehto. Fazer mylly tekee rukiin viljelysopimuksia sekä termiinihintaisina että viikkohintoihin sidottuna. Ota yhteyttä: marja haapaniemi, Fazer mylly, p. 020 555 3646 Tutustu sopimusmalliimme: www.fazermylly.fi FARMI 5/2013 41
• HYÖT YELÄIMET KESTO-oviverho lisää mukavuutta - vähentää vedontunnetta LATVIA ON raportoinut Maailman Eläintautijärjestö OIE:lle yhteaensä 83 sikaruttotapausta villisikapopulaatiossaan maan itärajalla. Ensimmäinen tapaus ilmeni viime lokakuussa ja tämän vuoden maaliskuussa raportoitiin yhteensä 58 taudinpurkausta, jotka koskivat yhteensä 90 villisikaa. Venäjä on puolestaan raportoinut tämän vuoden ensimmäiset tapaukset afrikkalaista sikaruttoa. Etelä-Venäjällä, Ardonskyn alueella, on todettu tartunta kahdessa sikalassa. Toisessa oli sairastunut ja kuollut 46 tilan 160 siasta, kun taas toisen tilan kaikki kolme sikaa oli kuollut tartunnan seurauksena. Yhteensä Venäjältä on raportoitu 235 afrikkalaisen sikaruton taudinpurkausta viimeisten kolmen ja puolen vuoden aikana. Ilmoitukset ovat koskeneet yhteensä lähes 70 000 sikaa ja villisikaa. Suikaleverhot ovat säilyttäneet joustavuutensa pakkasessakin. Verhot pysyvät hyvin paikoillaan kovassakin tuulessa. Oviverhot ovat erittäin käyttökelpoisia avoimissa eläinten kulkuaukoissa, pihatoissa sekä lypsyasemilla ja rehutilojen ajo-ovissa. ? Kotimainen UV-suojattu. Pakkasenkesto -40°C ? Materiaali: Polyesteri-verkolla vahvistettu PVC Suoraan maahantuojan varastosta: Kumiset kuljetushihnat - kumilevyt klapikonehihnat - elintarvikekuljetushihnat Puh. 015-484 311 Fax. 015-484 313 www.euro-kumi.com Lisätietoja: www.ett.fi Hivenen parempaa kotieläintiloille UUTTA! Bolus-tuotteet nautakarjalle max ? hivenainetarpeen täydentämiseen LACTAmax DRYmax MAGNImax CALCImax maxmax KUVA: FARMI JUNIORix Tiedustele tuotteita palvelevalta alue-edustajaltasi: www.hiven.fi/edustajat w w w hiven.fi puh. 010 402 7700 42 FARMI 5/2013
• TIESITKÖ? HYÖT YELÄIMET Tämän vuoden tammi-maaliskuussa voita valmistettiin 8 817 038 kiloa. Valmistus lisääntyi 3 % vuoden takaisesta. KUVA: SXC SIANLIHAN KULUTUS on Suomessa ylittänyt kotimaisen tuotannon, ja myös maidontuotanto on laskenut alle omavaraisuustason. Elintarvikkeiden tuonti on kasvanut yhteensä lähes 7 prosenttia. Tämä käy ilmi maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n vuosikatsauksessa. Sianlihamarkkinoilla tapahtui erityisen merkittävä rakenteellinen käänne. Kotimainen kulutus ylitti ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kotimaisen tuotannon, ja Suomesta tuli vuonna 2012 sianlihan nettotuoja. Sianlihan tuotanto on vähentynyt vuoden 2008 tasosta peräti 11 prosentilla. Viimeiset vuodet ovat olleet suomalaisille lihantuottajille varsin hankalia. Lihan ja rehuviljan hintasuhteen heikentymisen myötä tuotannon kannattavuus on heikentynyt selvästi. Lihan kokonaistuotanto on vähentynyt 5 prosentilla vuoden 2008 ennätystasolta, 400 miljoonasta kilosta 380 miljoonaan kiloon. Lihantuotannossa broilerin markkinanäkymä on lähivuosina naudan- ja sianlihantuotantoa selvästi valoisampi. Sekä tuotannon että kulutuksen ennustetaan kasvavan. Maidon tuotantomäärä on laskenut 2000-luvulla lähes kahdeksalla prosentilla ja samalla omavaraisuusaste on laskenut alle sataan. Vaikka kotimainen maidontuotanto alittaa nykyisin kulutuksen, yksittäisissä tuoteryhmissä on huomattavaakin vientitarvetta. Suomalaisten kuluttamista maitotuotteista yli 30 prosenttia oli tuontitavaraa. Juustoissa osuus on noussut jo 47 prosenttiin. Tuontijuustojen kulu- tus on vahvistunut viimeisten 20 vuoden ajan keskimäärin 1?2 prosenttiyksikköä vuodessa. Maitotuotteita sekä tuodaan että viedään. Esimerkiksi vuonna 2012 juustoja tuotiin 61 miljoonaa kiloa ja vietiin 46 miljoonaa kiloa. Maatilojen määrä on Suomessa vähentynyt, keskikoko on suurentunut Viime vuonna maatalouden tukihakemuksen jätti enää noin 58 900 maatilaa, kun vuonna 2000 tuotantotoimintaa harjoittavia aktiivitiloja oli vielä lähes 78 000. Tilamäärä on vähentynyt reilun kymmenen vuoden aikana lähes kolme prosenttia vuodessa ja kotieläintaloudessa tätäkin nopeammin. Esimerkiksi maidontuotantoon erikoistuneiden tilojen määrä on laskenut noin seit- semän prosentin vuosivauhtia. Tilamäärän vähentyessä on tilojen keskikoko suurentunut. Vuosina 2000?2012 aktiivitilojen keskikoko on kasvanut 40 prosentilla alle 28 peltohehtaarista lähes 39 hehtaariin. Maidontuotannossa keskimääräinen karjakoko on kasvanut samaan aikaan 17 lehmästä 30 lehmään. Tilojen keskikoon kasvusta huolimatta tilarakenne painottuu Suomessa edelleen suhteellisen pieniin tiloihin. Suuria, yli sadan hehtaarin tiloja oli vuonna 2012 vain runsaat 7 prosenttia tiloista. Yli 50 lehmän karja oli 12 prosentilla maitotiloista. Kyseiset tilat tuottivat kuitenkin jo yli kolmanneksen koko maan maidontuotannosta. Lisätietoja www.mtt.fi FARMI 5/2013 43
• HYÖT YELÄIMET YHÄ USEAMPI rakentaja valitsee lämmitysjärjestelmäkseen maalämmön. Se on kustannuksiltaan edullinen ja myös ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto. Maalämpöjärjestelmän käyttöikä on pitkä. Maalämpönesteeksi luonnollinen valinta on kotimainen Altian NATURET. Maalämpö on luonnon oma tapa tuottaa energiaa. Se perustuu nimensä mukaan kallioon, maahan ja vesistöihin varastoituneeseen lämpöön, josta se kerätään ja kierrätetään laitteiston ja maalämpönesteen avulla maalämpöpumpulle. Maalämpöpumppu muuntaa sen kotien sekä rakennusten huoneilman ja käyttöveden lämmitysenergiaksi. 1970-luvulla kehitetty lämmitysjärjestelmä on lyö- nyt läpi 2000-luvulla ja maalämpöjärjestelmien asennusten määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Maalämpö on yhä useammin paitsi omakotirakentajan, myös liikerakennusten rakennuttajien valinta. Maatiloilla energian tarve on erityisen suuri yhä kasvavien yksikkökokojen vuoksi, joten maalämpö tarjoaa varsinkin maatiloille huimia mahdollisuuksia. Perinteisten lämmitysmuotojen yhä kallistuessa, vaihtaminen maalämpöjärjestelmään varsinkin öljylämmityskohteissa, on varmasti kannattavaa pitkällä tähtäimellä. Näin toteaa Kari Nieminen Altian Teknisten Etanolien liiketoimintayksikön päällikkö. Varsinkin vuosi 2011 oli Suomessa läpimurtovuosi, jolloin ala kasvoi myytyjen maalämpöpumppujen määrällä mitattuna 72 prosenttia vuodesta 2010. Viimeisimpien SULPU:n tilastojen mukaan maalämpöpumppujen myynti laski tilapäisesti vuonna 2012, joskin isotehoisten pumppujen osuus myynnistä kasvoi johtuen isojen kohteiden yleistymisestä. Tilapäiseen lukumäärän laskuun vaikuttivat energia-avustuksen poistuminen, kotitalousvähennyksen pieneneminen ja yleinen taloudellinen tilanne, joka hiljensi rakentamista ja ihmisten innokkuutta energiaremontteihin. Hyvän maalämpönesteen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat alhainen jäätymispiste ja viskositeetti, hyvä lämmön- johtavuus ja korkea ominaislämpökapasiteetti. Nesteen on oltava yhteensopiva useiden materiaalien kanssa, kemiallisesti stabiili, pitkäikäinen, myrkytön ja biologisesti hajoava. Altialla on vahva osaaminen ja pitkä kokemus etanolin, liuotinseosten ja maalämpönesteiden valmistuksesta teollisuudelle. Altia on valmistanut Rajamäen tehtaillaan NATURET maalämpönesteitä jo lähes 30 vuoden ajan, ja NATURET maalämpönesteitä on saatavilla maalämpökaivojen porausliikkeiden, maalämpöpumppujen valmistajien ja markkinoijien sekä LVI-alan tukkuliikkeiden kautta. Lisätietoja: www.altiacorporation.com/ teknisetetanolit VAHTI 1000 säHKöpAImEn Kotimaiset VAHTI-sähköpaimenet suoraan valmistajalta. ? Verkkovirtakäyttöinen Vahti 1000 hinta 170 ? (sis. alv. 24%) ? Akkupaimen Vahti 20B hinta 180 ? (sis. alv. 24%) VAHTITUOTE 44300 Konnevesi, puh. 040 962 5910, 0400 340 486 www.kone-konkari.fi 44 FARMI 5/2013
• Aurinkosähköä! Maatiloille ja omakotitaloihin Verkkoonkytketyt aurinkosähköjärjestelmät ovat teistöön. Ostat sähköä valtakunnan verkosta vain MAA- JA metsätalousministeriöön on perustettu eläinsuojeluasiamiehen määräaikainen tehtävä. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävä on uusi, ja se perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan. Tehtävä on tullut hakuun 23.04.2013. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävänä on edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia yhteiskunnan eri osaalueilla. Eläinsuojeluasiamies tukee ja edistää eläinten hyvinvointiin liittyvien eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Eläinsuojeluasiamies osallistuu myös tehtävään liittyvien eri neuvottelukuntien ja työryhmien työskentelyyn. Toimipaikka tulee olemaan Helsingin Viikissä, Eläinten hyvinvointikeskuksen yhteydessä. ainoastaan Naps Systems:in Euroopassa valmisprismalasi takaa hyvän tuoton aamusta iltaan Kampanjatarjous! 5kW kolmivaiheinen aurinkosähköjärjestelmä (26 paneelia) käyttövalmiiksi asennettuna ja testattuna alk. 13900 ? sis. alv 24 % Kysy lisää ja pyydä tarjous! Muista myös kotitalousvähennys. Lisätietoja: www.mmm.fi 050 381 895 52 | info@playgreen.? | www.playgreen.? Taloon, mökkiin, talliin, halliin, varastoon, konevajaan, navettaan... OVET & IKKUN A T halvalla ja heti mukaan! wc- ja kylpyhuonekalusteet, liukuovet... Katso www.ylijaama.?! HU OM ! HU OM ! HU OM ! huippuhalpoja tehdaseriä ja 2-laatuj a! Keksikatu 4 | Hämeenlinna | puh. 010 820 8800 Avoinna ma-pe 9-18, la suljettu | Katso lisätiedot ja tarjoukset nettisivuiltamme www.ylijaama.? ! Puhelujen hinnat kiinteän verkon liittymästä 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min sekä matkapuhelinverkon liittymästä 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. Sis. alv:n 23%. FARMI 5/2013 45
• Ratsuhevosen rakenteella on merkitystä siihen, mitä hevosen uralta voidaan tulevaisuudessa odottaa. Rakenne vaikuttaa sekä hyvässä että pahassa: miten hevonen pystyy kantamaan itsensä, kuinka suurilla liikkeillä hevonen pystyy etenemään, kuinka notkea ja liikkuva hevonen on ja kuinka altis hevonen on kuormittamaan itseään epäedullisesti. TEKSTI: JULIA WEJBERG, ELÄINFYSIOTERAPEUTTI, FYSIOFABELLA KUVAT: FYSIOFABELLA 46 FARMI 5/2013 F ysioterapeuttisesti hevosen rakennetta tarkasteltaessa kiinnitetään hieman erilaisiin asioihin huomiota kuin normaalisti pelkkää rakennetta arvosteltaessa. Yksi tärkeimmistä asioista, jota tarkastellaan, on hevosen tasapainoi- suus. Jalkojen, rungon sekä ylä- ja alalinjan tulee olla hyvässä suhteessa toisiinsa. Kaikki hevoset ovat luonnostaan etupainoisia, hevonen kantaa etujaloillaan 60?65 prosenttia painostaan. Rakenne kuitenkin määrittelee sen, missä kohtaa kehoa hevosen painopiste on. Painopiste voidaan määritellä vetämällä pystyviiva sivuttain seisovan hevosen sään korkeimmasta kohdasta suoraan alas ja vaakavii-
• va hevosen olkanivelestä istuinluuhun, näiden viivojen risteyskohdassa on hevosen painopiste. Jos esimerkiksi hevosen etuosa on iso suhteessa takaosaan tai hevonen on takakorkea, painopiste siirtyy yhä edemmäs. Mitä edempänä painopiste on, sitä vaikeampi hevosen on muun muassa koota itseään. Liian etupainoinen liikkuminen kuormittaa hevosta epäedullisesti ja ennen pitkää vammoja syntyy. Rakenteellisesti hevosen hyviä ominaisuuksia ovat esimerkiksi kaula, joka on yhtä pitkä tai pidempi kuin selkä. Selkää lyhyempi kaula vähentää hevosen notkeutta ja tasapainoa. Sään tulisi olla korkea ja pitkä, sen tulisi ulottua jopa selän puoliväliin asti. Lyhyt säkä rajoittaa hevosen mahdollisuutta nostaa selkää. Lannerangan alueen tulisi olla suhteellisen lyhyt eli tiivis. Lanteen tiiviyden voi mitata laittamalla kämmenen viimeisen kylkiluun ja lantion väliin, eli ns. nälkäkuoppaan. Jos tämä väli on kämmenen levyinen tai kapeampi voidaan sanoa että runko on tiivis. Avoin runko altistaa notkoselkäisyydelle. Notkoselkäisyys puolestaan altistaa lannerangan myofaskiakivulle, hermopinteille ja nikamaongelmille, joita on esimerkiksi kissing spine. Selkärangan nikamien ja kylkiluiden luiset rakenteet ja ulokkeet rajoittavat rangan liikettä, tästä johtuen hevosen ranka on suhteellisen jäykkä. Rangan fysiologiset liikkeet ovat koukistus, ojennus, kierto ja sivutaivutus. Kaularanka on hevosen rangan liikkuvin osa. Rinta- ja lanneranka ovat huomattavasti jäykempiä, mutta silti niiden pienetkin liikkeet ovat hyvin tärkeitä. Jokaisen nikaman tulisi liikkua suhteessa toisiinsa. Rangan liikehäiriöistä seuraa merkittävää suorituskyvyn laskua. Yhdenkin nikaman muuttunut liikkuvuus, hypo-tai hypermobilitetti, vaikuttaa hermolihasjärjestelmään. Normaaliarvoja tietylle liikkuvuudelle ei ole olemassa. Tärkeintä on yksilön vastakkaisten puolien symmetrisyys ja muutokset niissä. Normaalisti hevosen tulisi pystyä nostamaan selkänsä ylös eli pidentämään ylälinjaansa ja tukemaan tätä vatsa- ja keskivartalon lihaksilla, eli supistamaan alalinjaansa. Jos tilanne on se, että hevonen ei kykene nostamaan selkäänsä edes ilman ratsastajaa, ei se tule onnistumaan myöskään ratsastajan kanssa. Tällaisia Hevonen kantaa etujaloilla 60? 65 prosenttia painostaan. keskivartalon hallinnan ongelmaan viittaavia oireita ovat esimerkiksi: ? ylälinja < alalinja ? huono suorituskyky ? etupainoinen liikkuminen ? selkäkivut ? lantion epäsymmetrinen liike ? ylikehittyneet takareiden lihakset Niin hevosen kuin ihmisenkin treenaamisen pitäisi aina lähteä keskivartalon hallinnasta. Tutkimusten mukaan rangan dynaamisilla harjoitteilla voidaan vaikuttaa multifiduslihasten kokoon. Nämä lihakset ovat niin sanottuja syviä selän lihaksia, jotka stabiloivat hevosen rankaa. Lisäksi näillä keskivartalon harjoituksilla saadaan rangan symmetrisyyttä vasemman ja oikean välillä tasapainotettua. Multifidusten heikkouden on osoitettu olevan yhteydessä moniin rangan ongelmiin, kuten fasettinivelten artroosiin, spondylolisteesiin sekä jatkuu ? FARMI 5/2013 47
• välilevyrappeumaan. Selkäkivun yhteydessä esiintyvän rangan instabiliteetin on todettu säilyvän ilman spesifejä fysioterapeuttisia harjoitteita, vaikka itse selkäkipu olisi saatu hoidettua. Hevonen voidaan rakenteensa perusteella rodusta riippumatta jaotella kolmeen eri ryhtityyppiin. Ryhtityyppi A:ta edustaa 70?80 prosenttia hevosista. Tämän ryhtityypin ominaisuuksia ovat etupainoisuus, pidentyneet vatsalihakset, kireä selkä, takaosa ei työskentele tehokkaasti eikä tule alle. Lantion liike saattaa olla epäsymmetristä, mikä johtaa takajalkojen eripituisiin askeleisiin. Tämä kompensoituu etuosassa, joka lukittuu tyypillisesti lavoista. Stressitekijöitä, jotka voivat johtaa tämän ryhtityypin kehittymiseen on monia, epäsopiva satula on näistä yksi. Tämänkaltainen huono ryhti ei parane itsestään, vaan tilanne täytyy purkaa. Fysioterapiassa lähdetään liikkeelle sillä, että stressitekijä, joka on tilan aiheuttanut, täytyy ensin selvittää. Tämän jälkeen tarvitaan spesifejä fysioterapeuttisia harjoitteita, joilla saadaan vatsalihakset kontrolliin ja siten selkä ylös. Vasta tässä vaiheessa takajalat pääsevät rungon alle työskentelemään. Tämän ryhtityypin treenissä keskivartalon lihasten harjoittelu on avainasemassa. Harjoitteet pitää aloittaa maasta käsin ilman ratsastajaa. Ryhtityyppi B on ?silakka?. Sillä on jännittyneet vatsalihakset, ja se on selästä ja vartalosta sekä etuosasta lukossa kaikkiin suuntiin. Yleensä nämä hevoset suoriutuvat aika hyvin, jopa kilpailuissa, koska niiden takapää on monesti alla. Nämä hevoset eivät kuitenkaan pysty käyttämään selkänsä elastisuutta lainkaan, jolloin ne kuormittavat jänteitään, varsinkin takajalkojen hankositeitä. Näillä hevosilla on jatkuvia kroonisia jänneon- gelmia. Näiden jänneongelmien kierre voidaan katkaista fysioterapiassa spesifeillä harjoitteilla, joilla saadaan ensin aikaiseksi rankaan lateraaliliikettä. Sen jälkeen puretaan taka- ja etuosan jännitykset, jolloin elastisuus palaa takaisin rankaan. Ryhtityyppi C on harvinaisempi, se on sekoitus kumpaakin edellistä ryhtityyppiä. Näillä hevosilla on huono ryhti edestä, mutta takapää on alla. Vatsalihakset ovat heikot ja lantio on lukossa. Nämä hevoset ovat monesti piilo-ontuvia takaa. Fysioterapia aloitetaan siten, että lantion alue vapautetaan, jolloin tämä hevonen alkaa monesti ontua, eli alkuperäinen ongelma pääsee esiin. Tämä ei kuitenkaan ole merkki epäonnistuneesta terapiasta, vaan oikean ongelman esiintulosta. Tämän jälkeen hoidetaan alkuperäinen ongelma eli ontuman syy. ? Jos edellä.. mainitut ongelmat kuulostivat tutulta oman hevosesi kohdalla, ota yhteyttä alueesi eläinfysioterapeuttiin. Lisätietoja hevosten rakenteen vaikutuksista esimerkiksi www.fysiofabella.omasivu.fi Hevosen jalkojen rungon sekä ylä- ja alalinjan tulee olla hyvässä suhteessa toisiinsa. Kuvissa eläinfysioterapeutti Julia Wejberg 48 FARMI 5/2013
• KUVA: SUOMEN HIPPOS / SABINE SEXAUER HEVOSET RAVIURHEILUN SUPERTÄHDEN Brad de Veluwen kasvattanut Ingmanin perhe on Vuoden Kavionjälki 2013 -tunnustuksen saaja. Vuoden Kavionjälki -tunnustuksen saajan julkistivat 5.4. Tampereella Suomen Ratsastajainliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskinen ja Suomen Hippos ry:n viestintäpäällikkö Leena Mäenpää-Wirtz. Tunnustuksen otti vastaan Ingmanin perheen tytär Marie-Michelle Ingman. ? Vuoden Kavionjälki 2013 -tunnustuksen saa sipoolainen Ingmanin perhe, joka on maamme tunnetuimpia ja menestyneimpiä lämminveriravurien omistajia sekä kasvattajia. Hevosharrastus on jatkunut Ingmanin perheessä sukupolvelta toiselle. Tämän huomionosoituksen merkittävimpänä perusteluna haluam- me mainita Ingmanin perheen kasvattaman ravihevosen Brad de Veluwen ja Lastenklinikoiden Kummit ry:n välisen hyväntekeväisyysyhteistyön, joka on osoittautunut esimerkillisen toimivaksi, SRL:n puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskinen perustelee. ? Arvostamme Suomen Hippoksessa erittäin paljon työtä, jota Ingmanin perhe tekee lahjoituksen myötä. Hevosen onnistumiset radalla ovat näin kaikkien yhteinen asia, jolla on myös muu kuin rahallinen merkitys. Tällaisten lahjoitusten avulla lapsilla on mahdollisuus parantua vaikeistakin sairauksista, Suomen Hippos ry:n viestintäpäällikkö Leena Mäenpää-Wirtz sanoo. Brad de Veluwe on suomalaisen raviurheilun suurin kansainvälinen tähti, jossa ilmenee hienosti Ingmanien järkevä ja onnistunut jalostustoiminta.Talliin on syntynyt joukko muitakin nimekkäitä ravureita, kuten Ride The Night, Inspiration Ride, Monkey Ride, Mr Nice Guy, Reding Lady, Amazing Ride, Lisa?s Big Boy ja Aaron De Veluwe. Kasvatettuja hevosia Ingmaneilla on yli 40. Isänsä Lars Ingmanin jalanjälkiä hevosalalla seuranneen Anders Ingmanin perheeseen kuuluvat vaimo Pia Ingman, viisi lasta ja kaksi lastenlasta. Hevoset omistaa ja kasvattaa Oy Lars Ingman Ab. ? Yhteistyö Lastenklinikoiden Kummien kanssa on toiminut upeasti ja olemme iloisia, että he ottivat Bradin niin iloisesti mukaan Kummitalliin. Brad on vuonna 2012 lahjoittanut 10 000 euroa ja tästä vuodesta lähtien kolme prosenttia voittorahoista. Lahjoitetut rahat suunnataan lasten suolistosairauksien hoitoon ja tutkimukseen sekä lasten elinsiirtoihin. Toivomme, että Bradin ja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyö jatkuu yhtä hyvin kuin se on alkanut, Marie-Michelle Ingman sanoo. Tunnustus jaettiin neljännen kerran. Aiemmin palkinnon ovat saaneet inkoolainen Gun Järnefelt, joka palkittiin hevosenlannan polton sallimisen eteen tehdystä työstä; eduskunnan Hevosystävien Seura, joka on lahjoittanut Bokalle-hevosen palkintorahoja nuorten ja vammaisten hevosharrastuksen hyväksi sekä Espoon Ratsupolut ry, joka on toteuttanut mittavan hevosreittiverkoston. Lisätietoja: www.hippos.fi FARMI 5/2013 49
• HEVOSET Onninperän talli. SUOMEN RATSASTAJAINLIITON valtakunnallisessa Vuoden ratsastusseurat -kilpailussa palkittiin kolme parasta seuraa. Tänä vuonna kilpailun teemoina olivat vapaaehtoisuus, seuran johdonmukainen kehittäminen sekä hyvän ilmapiirin vaaliminen. Valtakunnallisiksi vuoden ratsastusseuroiksi valittiin viidenkymmenen hakijan joukosta Tawast Riders ry Hämeestä, Ridklubben Sleipner rf Lou- nais-Suomesta ja Alavuden Ratsastajat ry Pohjanmaalta. Seurat palkittiin 1 000 euron rahapalkinnolla ja ruusukkeella. Palkinnot jaettiin Ratsastusgaalassa Silja Serenade -laivalla 20.4. Vuoden talli -kilpailussa voittajaksi nousi Onnenperän talli, joka toimii harrastetallina ja on täyttänyt myös Ratsastajainliiton Laatutallien tiukat kriteerit. Talli sijaitsee Vaskiolla, Lehtimäen tilalla. Sen toiminnan periaatteina ovat ih- misten ja hevosten hyvinvointi sekä turvallisuus. Talli kehittää toimintaansa aktiivisesti ja innokkaasti. Hevosista huolehditaan ajatuksella, tallilla on hyvä ilmapiiri sekä monipuolista toimintaa kaikenikäisille. Valtakunnallisen voittajan valinnassa arvostetaan hevosalan ammatillista koulutusta, ammattimaista toimintaa, hevosten hyvinvointia sekä siistejä ja turvallisia olosuhteita. Vuoden Talli -valinnan tekivät liiton tallitarkastajat, jotka käy- vät liiton kaikilla yli 300 jäsentallilla vuosittain. Onnenperän Talli palkittiin 500 euron rahapalkinnolla ja ruusukkeella. Vuoden Ratsastusseurat -kilpailussa palkitaan myös alueelliset voittajaseurat. Ne saavat 500 euron rahapalkinnon ja ruusukkeen, jotka luovutetaan myöhemmin keväällä alueiden omissa tilaisuuksissa. Vuoden talli -kilpailun alueelliset voittajat palkitaan ruusukkein. VALTIONEUVOSTO ON myöntänyt Suomen Hippos ry:lle ohjelmistotoimiluvan antenniverkon UHF-alueen kanavanippuun C. Lupa on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Hippos esittää etupäässä hevosurheiluun liittyviä tapahtumalähetyksiä sekä ohjelmia, jotka edistävät hevosiin liittyvää harrastustoimintaa. Ohjelmiston rungon muodostavat suomalaisilta raviradoilta tehtävät päivittäiset lähetykset. Toimiluvan mukainen ohjelmiston lähetysaika on klo 18?06. ? Suomen Hippos on tyytyväinen ja kiitollinen valtioneuvoston osoittamasta luottamuksesta hevosurheilua ja sen taustajoukkoja kohtaan, Suomen Hippos ry:n toimitusjohtaja Pekka Soini sanoo. 50 FARMI 5/2013 Lisätietoja: www.ratsastus.fi Lisätietoja: www.hippos.fi
• KUVA: SRL / EVELIINA PELTOLA HEVOSET Tawast Riders KEVÄÄN KANSAINVÄLINEN huipputapaus Finlandia-Ajo päättyi italialaisjuhliin. Nesta Effe otti voiton yli 12 000 katsojan edessä ennen suomalaissuosikki Brad de Veluwea. Vermon Finlandia-Ajon kärkikaksikon järjestys oli sama kuin kansainvälisen kevään avanneessa Prix d´Etain Royalissa Seinäjoella kaksi viikkoa sitten. Vermossa ravattiin keväisen nopealla radalla, jolla Holger Ehlertin valmentama ja Roberto Vechionen ajama ori otti kirivoiton tuloksella 10,9a/1609m. Hänniltä kärkeen vaikuttavasti kivunneen Nesta Effen voittoaika on vain kolme kymmenystä Vermon rataennätystä heikompi. Finlandia-Ajon voittaja ansaitsi 110 000 euroa. Finlandia-Ajon kolmas ja neljäs sija menivät Åke Svanstedtin tallin Mr Picolitille ja Monster Drivelle ennen johtopaikalta viidenneksi kamppaillutta Le Cannibalea. Maxwell Mayday oli kuudes ennen Edward Alea, joka ei saanut vapaata kiritilaa. Toto75-jackpotkierroksen vauhdittamana päivän Toto-pelivaihto nousi 2,2 miljoonaan euroon. KUVA: SUOMEN HIPPOS / IRINA KEINÄNEN KUVA: SRL / TIIA VILMUNEN Lisätietoja: www.hippos.fi PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY puh. 040-55 75 635, jaana.heino@nowaste.fi FARMI 5/2013 51
• TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: LEIPÄTIEDOTUS RY On nykyaikaa olla ruokaintoilija ja ?foodie? erilaisten ruokajulkaisujen lisääntyessä, ja lisätessä kiinnostusta trendikästä syömistä kohtaan. Nyt monet eri tahot haluavat tuoda esille, että ?ihan tavallinen syöminenkin? on pop, kunhan muistaa tehdä sen terveellisesti. Huomiota kiinnitetään erityisesti perheiden syömiseen ja nuorten ruuanlaittoon. Vinkkiä välipaloihin! Marttaliitto on tuottanut YouTube-kanavalleen lyhyet ja helpot ohjeet kahdeksan eri välipalan tekoon. Video-ohjeet löytyvät osoitteesta www.youtube.com/ martattv. 52 FARMI 5/2013 H uhtikuun puolivälissä MTV3-kanavalla startannut Kaappaus keittiössä -viihdeohjelma keskittyy suomalaisen ruokakulttuuri tukemiseen. Ohjelmaa luotsaa helsinkiläisen ravintola Savoyn keittiöpäällikkö Kari Aihinen, joka matkustaa jokaisessa jaksossa yhteen suomalaiseen perheeseen laittamaan ruoka-asiat kuntoon. Ohjelmaan on valittu erilaisia perheitä, joilla kaikilla on jonkinlainen ongelma ruokailunsa. Tähän mennessä ohjelmassa on jo nähty kiireinen valmisruokaa lapsilleen syöttävä äiti ja heikoilla ruuanlaittotaidoilla varustettu yksinhuoltajaisä. Ohjelman tarkoituksena on nostaa esille suomalaisperheiden ruuanlaiton rappeutumista, ja pyrkiä löytämään ratkaisu ongelmiin. Television välityksellä tavoitetaan monia muitakin samankaltaisia perheitä, jotka voivat saada vinkkiä oman ruuanlaittonsa ja ruokailunsa parantamiseen. Onko jääkaappinne maksalaatikon ja banaanijogurtin luvattu maa? Huolissaan suomalaisperheiden syömisestä ja nuorten heikentyneistä kokkaustaidoista on myös Kotitalousopettajien liitto. Maaliskuisessa liittokokouksessaan Kotitalousopettajien liitto otti kantaa siihen, että kotitalouden opiskelun tulisi olla kaikkien nuorten oikeus. Liiton mielestä uudistuksen alla olevassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa tulisi huomioida nimenomaan kotitalousopetuksen mahdollisuudet ruokakasvatuksen kanavana. Peruskoulun kotitalousopetuksen määrärahat ovat supistuneet jo vuosia, ja monilla kouluilla ei ole resurs-
• KUVA: MTV MEDIA Telkkari auki! Kari Aihisen seikkailuja suomalaisissa kodeissa voi seurata MTV3-kanavalla kerran viikossa. Kaappaus keittiössä tiistai-iltaisin klo 21.00. seja opettaa käytännön ruuanlaittoa lähes ollenkaan. Kotitalousopettajien liiton mielestä tulisi pohtia, voisiko kotitaloutta opettaa jo esimerkiksi alakoulussa sekä myöhemmin myös lukiossa. Hienoahan olisi, jos nuorille voitaisiin tarjota parempi mahdollisuus opetella ruuanlaittoa koulussa. Monissa perheissä vanhemmat ovat töissä iltaan saakka, ja jälkikasvun täytyy löytää itselleen syötävää itsenäisesti. Valmis- ja roskaruuat komeilevat todella monien perheiden jääkaapeissa ? se on se helppo ratkaisu. Valmisruuat eivät aina ole pahasta, ja ne ovat kiireisen päivän pelastajia. Samalla valmisruuat myös ylläpitävät suomalaisen ruokakulttuurin perinteitä. Ruokatieto yhdistyskin muistuttaa verkkosivuillaan, että jos mämmiä, maksalaatikkoa, verilättyjä ja hernekeittoa ei saisi valmiina kaupasta, moniko niitä enää söisi? Nuorille lisää vastuuta ruuanlaitossa Vanhempien syyllistäminen lastensa huonosta ruokailusta ei ole ratkaisu tilanteeseen. Parastahan olisi innostaa nuoret itse ottamaan vastuuta syömisestään ja tehdä terveellisestä ja puhtaasta ruuasta tren- dikästä myös heidän silmissään. Nuoret aikuiset ovat laatutietoisimpia kuluttajia, ja pyrkivät nimenomaan ostamaan suomalaista lähellä tuotettua ruokaa. Monet teini-ikäisetkin varmasti ovat kiinnostuneita terveellisestä ruuasta, mutta heiltä saattaa uupua tietämys nimenomaan ruuan valmistamisesta. Suomalaisen kotitalouden sankarittaret Martat pyrkivät omalta osaltaan parantamaan nuorten ruuanlaittotaitoja. Vuoden alusta alkanut Paikoillanne, valmiit, keittiöön -hanke haluaa innostaa urheilevia nuoria ruoanlaittoon, ter- veellisten välipalojen tekemiseen ja samalla antaa tietoa hyvästä ravitsemuksesta. Hankkeen tiimoilta järjestetään urheileville nuorille ja heidän vanhemmilleen tietoiskuja ja välipalakursseja, joissa opetellaan valmistamaan ravitsevia ja monipuolisia välipaloja. Tärkeää on tukea nuoria itsenäistä ruuanlaittoa, sillä se helpottaa tuntuvasti myös vanhempien hommia. Parasta on tietenkin, kun löytää aikaa yhteiselle ruuanlaitolle - ja etenkin yhdessä syömiselle. Lähestyvä kesän grillikausi ja kotimaiset kasvikset ovat omiaan kannustamaan näihin molempiin.? FARMI 5/2013 53
• KOTI JA HYVINVOINTI KEVÄINEN SIITEPÖLYKAUSI on tuskaa monille allergisille, joista on tullut nenäsumutteiden suurkuluttajia. Siitepölyja muut hiukkasallergikot voivat vähentää oireiluaan myös luonnollisen nenänhuuhtelun avulla. Suomessa suosituin nenänhuuhtelukannu on Sarvikuono. Nenänhuuhtelu kannu on mainio ja koeteltu konsti ennaltaehkäistä ja hoitaa monia nenän ja hengitysteiden vaivoja, kuten tukkoisuutta, poskiontelotulehdusta ja allergisia oireita. 54 FARMI 5/2013 Monien alojen erikoislääkärit suosittelevat tätä menetelmää, sillä nenähuuhtelu haalealla suolavedellä poistaa helposti epäpuhtauksia sieraimista. Nenäsumutteiden liiallinen käyttö vaurioittaa limakalvoja, kun taas suolavedellä huuhtelu tukee limakalvojen terveyttä ja tekee niistä puolustuskykyisemmät bakteereja sekä viruksia vastaan. Lääkärikunta on ottanut Sarvikuonon hyvin vastaan. Vihdoinkin on saatavilla apuväline, jota on helppo käsitellä määrä oli ennätykselliset 8,7 miljoonaa kiloa. Poikkeuksellista oli, että mustikan lisäksi puolukkaakin kerättiin eniten Itä-Suomen alueella. Puolukan kilohinta laski hieman edellisvuodesta. Lakkasato sen sijaan on ollut heikko jo monena vuotena peräkkäin. Myyntilakkaa kerättiin 112 tonnia. Muita luonnonmarjoja tuli myyntiin vähänlaisesti. Viileät säät ilman hellejaksoja ja sateisuus eivät olleet luonnonsienille eduksi. Sienisato jäi heikoksi ja kaikkien sienten myyntimäärät laskivat edellisestä vuodesta. Eniten kerättiin vientisienenä tärkeätä herkkutattia, lähes 136 tonnia. Suolasienenä käytettäviä rouskuja kerättiin yhteensä 50 tonnia. Sieniä oli vielä varastossa satokauden alkaessa, mikä heikensi sienten menekkiä. Kantarelleja myytiin 17,3 tonnia, korvasieniä 13,8 tonnia ja suppilovahveroja 9,0 tonnia. Melkein kaikkien sienten kilohinnat laskivat edellisestä vuodesta. Lisätietoja: www.mavi.fi ja käyttää ja joka asettuu mukavasti vaateliaaseenkin nenään. Nenähuuhtelukannu täytetään lämpimällä vedelle ja siihen lisätään hienoa merisuolaa. Kylmä tai suolaton vesi ärsyttää limakalvoja, ja siksi nenänhuuhteluveden on oltava sopivan suolaista ja kädenlämpöistä. Vettä kaadetaan toisesta sieraimesta sisään, ja annetaan sen valua toisesta ulos. Huuhdellessa sieraimet puhdistuvat ja limakalvot rauhoittuvat. Tärkeää on saada kaikki vesi pois nenän lima- kalvoilta, ja siksi tarpeen ovat myös pienet huuhtelun jälkeiset tuhauttelut. Kannua voi tilata internetistä, ja sitä on saatavilla myös apteekeista noin kymmenen euron hintaan. Lisätietoja: www.allergiakauppa.fi KUVA: AHTI SORMUNEN KUVA: SXC VUONNA 2012 kerättiin ennätysmäärä mustikkaa ja puolukkaa. Yli puolet myyntiin tulleesta marjasadosta kerättiin Itä-Suomen alueelta. Sienisato sen sijaan jäi viileiden säiden ja sateisuuden vuoksi heikoksi. Tiedot selviävät Maaseutuviraston teettämästä MARSI-tutkimuksesta. Tutkimuksen toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, joka keräsi tiedot marja- ja sienialan yrityksiltä. Luonnonmarjoista kertyi poimintatuloa ennätykselliset 25,3 miljoonaa euroa. Vastaava luku luonnonsienillä oli 0,6 miljoonaa euroa. Eniten tuloja poimijat saivat mustikasta. Viime vuonna mustikkasato oli erittäin hyvä, ja sitä kerättiin myyntiin 6,8 miljoonaa kiloa. Mustikkaa poimittiin eniten Itä-Suomen metsistä, Lapin läänistä, ja Oulun läänistä. Kilohintana maksettiin keskimäärin 1,79 euroa, mikä oli hieman edellisvuotta vähemmän. Puolukkaa tuli jo toisena vuotena peräkkäin erittäin runsas sato. Myynti-
• KOTI JA HYVINVOINTI NÄIN KEVÄÄN aikaan monessa suomalaisperheessä pohditaan, mitä kodin kunnostustöitä tänä kesänä tulisi tehdä, ja pitäisikö ne talon kauhtuneet ulkoseinät nyt vihdoin maalata. Maalivalmistaja Teknoksen teettämä kysely paljastaa, että noin puolet pariskunnista valitsee talon värin yhdessä, mutta lopuilla tilanne on varsin epäselvä. Lähes kolmannes miehistä kertoo päättävänsä värin itse, mutta naisten näkemyksen mukaan päätökset kodin remonteista ja värisävyistä hoituvat naisvoimin. Kyselyn mukaan suomalaiset ovat innokkaita tee?se?itse -maalareita. Remontti tehneistä suomalaisista kaksi kolmesta maalaa talonsa itse. Yleisimmät virheet, jotka maalatessa tehdään, ovat hätäisesti tehty pohjatyö ja kohteeseen sopimaton maalivalinta. KUVA: SXC Lisätietoja: www.teknos.fi KULUTTAJIEN ON entistä helpompi jatkossa kierrättää käytöstä poistamiaan sähkölaitteita, kun toukokuun alusta alkaen niitä voi alkaa palauttaa myös useisiin kauppoihin. Kuluttajat ovat voineet vuodesta 2005 alkaen palauttaa käytetyt sähkö- ja elektroniikkalaiteromunsa (SER) maksutta sähkö- ja elektroniikkalaitetuottajayhteisöjen ylläpitämään valtakunnalliseen keräysverkostoon. Nyt vastaanottopisteverkosto laajenee entisestään, kun romuja aletaan ottaa vastaan myös noin 2 800 sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyvässä vähittäiskaupassa. Vapun jälkeen pienimpiä, kooltaan alle 25 senttimetriä olevia laitteita voi palauttaa suurimpiin ruokakauppoihin ja sähkölaitteita myyviin erikoiskauppoihin. Näitä isommat laitteet voi palauttaa kauppaan, kun ostaa uuden vastaavan laitteen. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kerääminen on tärkeää, koska romun uudelleenkäytöllä ja kierrätyksellä säästetään tärkeitä raaka-aineita. Kauppakeräyksen ohella kotitaloudet voivat edelleen toimittaa romua maksutta myös sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisöjen keräyspisteisiin, joita on yli 400 kautta maan. Lähimmän pisteen voi tarkistaa osoitteesta www.kierrätys.info. NÄILLÄ VINKEILLÄ ONNISTUT TALOSI MAALAAMISESSA: - Ota selvää, minkälaisella maalilla talo on aiemmin maalattu ja valitse sopiva maali tämän perusteella. - Tee ennen maalausta koemaalaus, jotta varmistut värisävystä. - Puhdista seinät irtoavasta maalista ja liasta huolellisesti teräsharjalla ja kaapimella. - Pese pinnat julkisivuille tarkoitetulla pesuaineella. Pesuliuos levitetään pinnalle aina alhaalta ylöspäin edeten. - Jos seinästä löytyy homerihmastoa, pese alueet homeenpoistoaineella. - Huuhtele pesuaineet huolellisesti. Apuna voi käyttää painepesuria, kunhan huolehtii, että vettä ei pääse laudoituksen alle. - Vaihda huonokuntoiset puuosat uusiin. - Pohjusta ja pohjamaalaa paljaat puupinnat. Anna kuivua 1-3 vuorokautta. - Varaa riittävästi maalia astiaan ja maalaa seinät 1-2 kertaa. - Vältä maalaamista suorassa auringonpaisteessa tai kostealla ilmalla. Lisätiedot: www.serkierratys.fi FARMI 5/2013 55
• KOTI JA HYVINVOINTI lämpöä maaperästä entistä tehokkaammin, kiitos elektronisen paisuntaventtiilin, COPboosterin sekä toimitukseen sisältyvien energiatehokkaiden maapiiri- ja latauskierron kiertovesipumppujen ansiosta. Samalla korkein tuotettava menoveden lämpötila on noussut 62 °C:een ja laitteis- TIEDÄTKÖ SINÄ, mitkä pakkausmerkinnät ovat pakollisia, ja millainen on vihreän salaatin hiilijalanjälki? Nämä asiat selviävät Ruokavisassa. Ruokavisa on yläkouluille suunnattu osaamiskilpailu, jonka avulla tutustutaan ruuan vastuullisuuden ulottuvuuksiin, joita ovat ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvalli- 56 FARMI 5/2013 suus, ravitsemus, työhyvinvointi, taloudellinen vastuu ja paikallisuus. Ruokavisa.fi ?sivustolta löytyy testi, jossa jokainen ikään katsomatta voi testata tietämyksensä. Ruokavisasta vastaa Ruokatieto Yhdistys. Lisätietoja: www.ruokatieto.fi Dimplexiltä löytyy myös apu tähän ongelmaan; lämmitys ? ja jäähdytyspuhallinkonvektorit, jotka automaattisesti tunnistavat toimivatko lämmityksellä vai jäähdytyksellä. Uudistetut maalämpöpumput: SI 26TU, SI 35TU, SI 50 TU, SI 75TU. Uudet ilma-vesilämpöpumput: LAW 9IMR, LAW 14ITR. Puhallinkonvektorit: SRX 070CM, SRX 120CM, SRX 160CM Glen Dimplex on maailman suurin sähkölämmittimien valmistaja ja ryhmällä on merkittävä maailmanlaajuinen markkina-asema kodinkoneissa, jäähdytys-, ilmanvaihto-, ja uusiutuvan energian ratkaisuissa. Kaikki Glen Dimplexin lämpöpumput on jo vuodesta 1976 suunniteltu ja valmistettu Saksassa, Kulmbachin tehtaalla. Lisätietoja: www.dimplex.de/fi KUVA: SXC GLEN DIMPLEXIN keskiteholuokan maalämpöpumpuista on julkaistu uudet tehokkaammat versiot, ja ilma-vesi lämpöpumppumallistoon on tullut kaksi, täysin uutta, ?kaikki yhdessä?-lämpöpumppupakettia. Maalämpöpumput kokoluokissa 26-75 kW tuottavat nyt sa on tuotetun energian mittaus. Tekniset tiedot päivittyvät kotisivuille toukokuun aikana ja toimitukset alkavat kesäkuussa. Dimplex ilma-vesilämpöpumppujen tehokkuus on aina perustunut monoblock-rakenteeseen, eli ulkoyksikössä kiertää kiinteistön lämmitysvesi. Uutuudet ovat kuitenkin split-mallisia, joissa on invertteriohjattu kompressori ja energia siirtyy sisätiloihin kylmäaineen välityksellä. Tällä ratkaisulla saadaan hieman matalampi lämpökerroin (COP) mutta pienempi ja helpommin asennettava ulkoyksikkö. Sisälle asennettava kompakti ?Hydro-Tower?-ryhmä sisältää sitten kaiken tarvittavan lämmön ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen, ja liitetään helposti talon putkistoihin. Ilma-vesilämpöpumppu on oivallinen energiansäästäjä esimerkiksi öljylämmityksen rinnalle tai tilalle. Uutuudet tuottavat myös tarvittaessa jäähdytystä. Jäähdytyksen käyttö on kuitenkin suunniteltava huolella jotta vältytään kosteusongelmilta.
• VALTAKUNNALLISET MASIINAMESSUT järjestetään jälleen ensi kesänä 7.?9. kesäkuuta Honkajoella Pesämäen Moottoriurheilukeskuksessa. Messuilla nähdään järeitä ammattikoneita, mutta myös jokamiehen ja -naisen uutuusmasiinat. Tänä vuonna messujen erikoisteemoja ovat kotipihan viherrakentaminen sekä energiaratkaisut. Tule kuulemaan ammattilaisten vinkit Puutarha- ja viherrakentamisen kohdalla panostetaan erityisesti ideoihin ja neuvontaan. ? Viime messuilla saimme hyvää palautetta viherrakentamisen vinkeistä. Nyt piha- ja puutarha saa oman messutelttansa, jossa ammattilaiset jakavat ideoita ja vinkkejä sekä vastaavat messuvieraiden kysymyksiin non-stopina, kertoo masiinajohtaja Jukka MattiTuuri. Puutarhateltassa on esillä pihanrakennuksen materiaaleja laidasta laitaan kotipihan koneita unohtamatta. ? Toimivan ja helppohoitoisen kotipihan rakentamisessa hyvä suunnittelu ja huolella tehdyt pohjatyöt ovat kaiken A ja O. Viimeinen silaus syntyy kesäkukilla ja vaikkapa patsailla, joita niitäkin löytyy Masiinamessuilta. Ohjelmaa koko perheelle Perjantaina messujen ohjemassa on Masiina-Areena -paneeli, jonka aiheena on Suomen maaseudun merkitys EU:lle. Lisäksi messuvieraille on luvassa helikopterilennätystä, kaivukonekokeilua sekä mahtavaa masiinatunnelmaa. ? Supersuosittu lasten IKH Grand Prix -potkutraktorikisa jatkuu myös ensi kesän Masiinamessuilla, lupaa masiinajohtaja Jukka Matti-Tuuri. Vielä ehtii mukaan Masiinamessujen näyttelypaikkojen myynti on käynyt kuumana koko kevään. Messuilla tehdyn tutkimuksen mukaan näytteilleasettajat olivat erityisen tyytyväisiä messujen sujuviin käytännön järjestelyihin sekä kaupalliseen antiin. ? Messualue on täyttymässä. Joten jos näyttelypaikka kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä heti, kehottaa masiinajohtaja Jukka Matti-Tuuri. Lisätietoja osoitteesta www.masiinamessut.fi sekä masiinajohtajalta, puh. 0400 127 129. FARMI 5/2013 57
• KOTI JA HYVINVOINTI ENSIMMÄINEN VUODEN lähiruokateko -palkinto myönnettiin perjantaina keittiömestari Heikki Ahopellolle. Palkintoraati painotti Ahopellon pitkäjänteistä ja pieteetillä tekemää työtä lähiruuan ja ruokakulttuurin edistämisessä. Hänen katsotaan tuoneen lähiruualle uusia asiakasryhmiä. Ruokayrittäjänä Ahopellon kiitetään kunnioittavan raaka-aineita, huolehtivan alkutuottajien hyvinvoinnista ja verkottavan alan ihmisiä keskenään. Palkintoraadin mukaan Heikki Ahopellon kehittämä Armas-tuoteperhe nostaa merkittävällä tavalla esiin paikalliset maut ja vahvistaa kotimaisten raaka-aineiden arvostuksen nousua. Yritystoiminta on laajentunut maitotuotteista ja maitokaupan pidosta pikaruokala-konseptiin, lähiruokapuotiin ja juhlapalveluun. Kunniamaininta Herttoniemen Ruokaosuuskunnalle Palkintoraati päätyi myös myöntämään Lähiruokateko-kunniamaininnan helsinkiläiselle Herttoniemen Ruokaosuuskunnalle. Raadin mukaan osuuskunta on merkittävästi edistänyt ruokapiirien toimintaa jakamalla asiantuntemustaan vanhojen ja perustettavien ruokapiirien käyttöön. Ruokaosuuskunta on myös tuonut Suomeen yhteisöllisiä kumppanuusmaatalouden 58 FARMI 5/2013 malleja. Osuuskunnan Kaupunkilaisten Oma pelto -konsepti toimii esimerkkinä nyt eri puolille Suomea perustettaville viljely-yhteisöille. Kansainvälisiä vaikutteita imenyt malli perustuu tuottajan ja kuluttajan väliseen suoraan yhteyteen. Lisäksi osuuskunta on luonut uudenlaisia malleja kaupata lähiruokaa suoraan kaupunkilaisten pöytiin. Tähän mennessä on pop-up-hengessä pidetty toritapahtumia, kyläkauppaa ja verkkoäänestykseen perustuvaa reittiä ajavaa kauppa-autoa. Valintaraadin puheenjohtaja, lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo olleensa otettu siitä, miten suuren suosion kilpailu sai. Lähes sata tahoa ehdotti kilpailuun 58 palkinnonsaajaa. Ehdokkaiden joukossa oli lähiruokaa jalostavia, markkinoivia ja jakelevia yrityksiä ja konsepteja sekä lähiruokaa julkisissa ammattikeittiöissä edistäviä kuntia tai henkilöitä. ? Ehdokkaat antavat vahvistusta sille, että lähiruoalla on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi sija meidän kaikkien kuluttajien ruokapöydässä, Viljanen kertoo. Tunnustus jaettiin ensimmäistä kertaa järjestettävillä Lähiruoka & luomu -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Lisätietoja: www.ruokatieto.fi Varpu Tavin kirja Villiinny kaupunkiviljelijäksi ? lähiruokaa tosi läheltä pyrkii houkuttelemaan kaupunkilaiset kasvattamaan enemmän ruokaansa itse. Ruuan ravinteikkuuden laskemisesta huolestunut Tavi pyrkii saamaan ihmiset kiinnostumaan enemmän jalostamattomasta, puhtaasta ruuasta. Enemmänkin viljelyn ummikoille suunnattu teos auttaa käsittämään, että viljelyä voi harrastaa vaikka omalla ruokapöydällä. Kirja esittelee paljon erilaisia viljelypaikkoja, ja samalla kertoo, mitä kasveja niissä kannattaa viljellä. Chilit, syötävät kukat ja monet terveyskasvit tulevat tutuksi, ja niiden kasvatukseen saa hyviä vinkkejä. Kirja sisältää lisäksi monia kiinnostavia reseptejä: kokeile sinappikaalipeston ohjetta tai yrttiteetä kofeiini ?ja nikotiiniriippuvuuden hoitoon. VARPU TAVI: VILLIINNY KAUPUNKIVILJELIJÄKSI (GUMMERUS) Kotimaisten ProAgrian viljelyasiantuntijoiden ja kokeneiden kaupunkiviljelijöiden yhteistyössä toteuttama Kaupunkiviljely-kirja opastaa lukijan mielikuvitukselliseen viljelyyn. Reilu satasivuisessa ruokakasvien viljelyoppaassa kerrotaan, missä joka paikassa on kaupunkilaisenkin mahdollista viljellä omaa ruokaansa. Kirjassa keskitytään kertomaan faktaa niin parveke- katto- kuin siirtolapuutarhaviljelystäkin. Kirjasta löytyy yksityiskohtaiset vinkit kymmenien kasvien viljelyyn siemenistä sadonkorjuuseen. Perinteisten porkkanoiden ja kesäkurpitsojen lisäksi kirja opastaa myös esimerkiksi mangoldin eli lehtijuurikkaan ja maa-artisokan viljelyyn. Mainiona oivalluksena kirjan jokaisen esitellyn kasvin yhteyteen on laitettu myös ruokaohje. Mielenkiintoisesta tietoiskusta löytyy luettavaa useammaksi kerraksi. Erilaisia vinkkejä löytyy pilvin pimein niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin viljelijöille. Jos kiinnostaa, miten tehdään omatekosia luonnonlannoitteita tai kiinalainen kohopenkki, tämä kirja on sinua varten. PROAGRIA KESKUSTEN LIITTO: KAUPUNKIVILJELY (BOOKWELL)
• ALLERGIAKAUPPA Ota osoite talteen ja muista poiketa verkkokaupassamme WWW.ALLERGIAKAUPPA.FI Tule kauppaamme tekemään huippuhankintoja laadukkaasta tuotevalikoimasta ja muista myös kertoa lähimmäisillesi verkkokaupastamme. Siitepölyaika Huolehdi itsestäsi! WWW.ALLERGIAKAUPPA.FI Hekatek Oy Yrittäjänkaari 17, 30420 Forssa DYSON DC37 ALLERGY PARQUET PÖLYNIMURI DYSON DC29 ANIMALPRO T2 PÖLYNIMURI DAIKIN MCK75J ILMANPUHDISTIN /-KOSTUTIN DAIKIN MC70LVM ILMANPUHDISTIN IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII IIIIIIIIIIII IIIII II IINIII IIIIIIIIIII IININIINI II IIIIIIIöI IIIIIII IIII IIIIIII IIIIII IIINIIII. IIINI IINII INIIIIIIIN IIIIIIII II IIIINgIIIII IINIIIIIII. IIIII II29 NIIIIII IINIIIIIIN IIIINgIII IINIINIIII NöIII II IIIINgIIIII. SIINI IIIIINII PINNII NIIIIIIIIII IIIII IIIII NöIIIIIINI IINII INIIIIIIIN IIIIIIII II IIIINgIIIII IINIIIIIII. NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN NNNNNN IIIIIINIIIIIINIII. NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN NIIII IIIIINIIIIIIII. I SIIIII IINIIII IIIIIIIIII 16 NB(A). 499,00 ? 399,00 ? 699,00 ? 539,00 ? ALLERGIAKAUPPA.FI ASIAKASPALVELU 020 769 59 1910 FARMI 5/2013 AVOINNA ARKISIN KLO 9-16
• RISTIKKO TEKIJÄ: HANNU NIITTYMÄKI Ristikon ratkaisu löytyy viikolla 24 osoitteesta: www.countrymedia.fi 60 FARMI 5/2013
• KOULUTUS lijoille ja muille alasta kiinnostuneille erinomainen tilaisuus kokeilla ammattikorkeakoulutasoisia opintoja. Opetus järjestetään SAIn maatalousoppilaitoksella. Yhteistyön koordinoijana on Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu. Kauhajoella suoritetut SeAMKin opinnot voidaan hyväksyä agrologitutkintoon, mikäli opiskelija kiinnostuu hakemaan myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi SeAMKin maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan. Opintojen tarjontaa ei ole rajattu vain SAIn opiskelijoille, vaan kaikki aiheesta kiinnostuneet voivat osallistua opintoihin. Opinnot järjestetään niin kutsuttuina avoimena ammattikorkeakouluopetuksena, johon ei ole pääsyvaatimuksia. Opetus tapahtuu pääosin luentoina ja ohjatuilla harjoitustehtävillä. Itsenäinen opiskelu toteutetaan osin verkko-opiskeluna. Lisätietoja: Seinäjoen ammattikorkeakoulu KUVA: FARMI SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN (SeAMK) Ilmajoen yksikkö tuo yhteistyössä Suupohjan ammatti-instituutin maatalousoppilaitoksen (SAI) kanssa ammattikorkeakoulutasoisia kotieläintuotannon perusopintoja Kauhajoelle syksyllä 2013. Opinnoilla luodaan maatalousalan keskiasteen opiske- Monix-salaojittimella Monix-salaojittimellasalaojitat salaojitat vaivattomasti vaivattomasti !! Kaivinkoneen lisävaruste, jolla putki ja sora kertavedolla ojaan syvyyden syvyyden säätö säätölaserlasersäteen säteenavulla avulla sora soratasaisesti tasaisesti putken putkenpäälle päälle ??säästö säästön.30 n.30% % Tuurinkoski-yhtymä Oy Iivaalantie 15, 61400 Ylistaro www.tuurinkoski.com puh. 0103221462 v - -vähentää vähentääihmistyön ihmistyöntarvetta, tarvetta,parantaa parantaalaatua laatuaja ja vähentää vähentääkustannuksia kustannuksia - -ojitus onnistuu vaativissakin olosuhteissa kahden ojitus onnistuu vaativissakin olosuhteissa kahden hengen hengenryhmänä ryhmänä FARMI 5/2013 61
• KONEET Maalle, metsään ja maantielle KONEKESKO OY palkitsi kevään sopimushuoltojen vuosikokouksessaan vuoden 2012 parhaat sopimushuollot. Kunniakirjat myönnettiin komossalaiselle Baggas Bil & Traktor Oy:lle ja ylivieskalaiselle Auto- ja Traktorihuolto Suihkonen & Pihlajamaalle. Konekesko Oy palkitsee vuosittain kunniakirjoilla parhaat sopimushuollot. Vuoden 2012 parhaana maatalouskoneiden sopimushuoltona palkittiin Baggas Bil & Traktor Oy ja maarakennus- ja materiaalinkäsittelykoneiden sopimushuoltona Auto- ja Traktorihuolto Suihkonen & Pihlajamaa. Palkintojen perusteluina on hyvä yhteistyökyky ja asiakaspalvelu sekä ammattitaitoinen ote Konekeskon edustamien tuotteiden parissa. Saariston KESÄ KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 RASKAAT RENKAAT 050 369 4940 www.countrymedia.fi Lisätiedot: www.konekesko.fi JUKKA-POTKURISEKOITIN Suomen Tarvemetalli Oy Purkutyöt Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Rakennukset / Metallirakenteet MAANSIIRTOKONEPURKAAMO Metalliromun osto, Teräsmyynti MAANSIIRTOKONEPURKAAMO Puh. 0400 vetoko.fi vetoko.fi657 773 Jäähdyttimet ? Lämmittimet ? Myy, korjaa ja huoltaa ? Alumiinihitsaus ? Jäähdyttimet ? Lämmittimet Alumiinihitsaus ? Jäähdyttimet ? Lämmittimet Puh. 0500 755 105 Myy, korjaa ja huoltaa ?? Myy, korjaa ja huoltaa ?? tarvemetalli.? Toimipisteet: tarvemetalli.fi Kouvola, Parkano, Vaasa, Kuopio, Lappeenranta tarvemetalli.fi Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 Maksimoi puutavarasi arvo KLAPIKONEET Olemme mukana Farmari 2013 Maatalousnäyttelyssä Seinäjoella 3-6.7.2013 62 FARMI 5/2013
• Markkinoiden nopeiMMaT kLapikoneeT! Uutuus! C EVO 36 Hkä äntö ipan Hydr. sahala aisuterän ja hydr. halk säätö korkeuden u EVO 30 Halk.voima 2-3,5 tai 3-5,6 tn u EVO 36 Halk.voima 2 - 8 tn Lisävarusteena saatavissa puunnostajat ja tukkipöytä. Kysy lisää! Käyttövoima: Traktori (3-piste nostolaite) / Sähkömoottori 7,5 kW / Polttomoottori 14 hv u Eril. jälkihalkaisumahd. u Tieliikennemalli Suomalainen yrittää aina... Metsäkoneiden, maansiirtokoneiden ja kuljetuskaluston sekä varusteiden myynti. Pasi Lääninpää Oy | Pekantie 3 | 42300 Jämsänkoski | 040 594 3100 u Uutuus - tukkipöytä! u V-mallinen syöttöpöytä AGROMASTER OY Teollisuustie 8, 54710 LEMI www.pilkemaster.com Myynti: 0207 41 3322, 040 743 4526, info@agromaster.fi Truk kit Oy erg eikka Ståh lb oV al 40 vuotta ? Trukkikauppa uudet ja käytetyt koneet ? Varaosat tunnetuimpiin trukkimerkkeihin ? Huolto- ja korjauspalvelut, myös 24 h päivystys ? Mitsubishi-trukkien sopimushuollot VarsinaisSuomen alueella ? Kiinteistöhuoltokoneiden korjaukset ja huollot ? Nostokoritarkistukset ? Nostopalvelut ? Rengastyöt ? Luvanvaraiset kaasuasennukset ? Woikosken teollisuuskaasujen ja tarvikkeiden myyntipiste Kokoluokat: 150, 180, 230 & 300 Kaivurikiinnitinvaihtoehdot: S40, S45, S50, S60, S70, S80 & NTP10 Nyt energiapuukourat saatavana myös sahakatkaisulla: 350 S & 400 S Biojack 230 Kaikki veitsikatkaisumallit saatavina: joukkokäsittelykourilla (E- versiot), normaaleilla kourilla, risukourilla & karsivilla kourilla. Kahmarit: 21 & 21E, 27 & 27E, 33 & 33E Biojack 350 S www.biojack.fi www.yrma.net p. (02) 735800 Biojack 33 FARMI 5/2013 63
• KONEET UPM, VTT ja VV-Auto Group aloittavat kotimaisen uusiutuvan dieselin ensimmäiset koeajot liikenteessä. Biopolttoaineen jalostaa UPM, koeajoista vastaa VTT ja autot toimittaa VV-Auto Group. Koeajot UPM BioVernolla aloitetaan toukokuussa ja ne kestävät usean kuukauden ajan. UPM BioVerno -dieseliä on aiemmin tutkittu moottori- ja ajoneuvokokeissa muun muassa VTT:llä. Nyt alkavissa liikennekoeajoissa tutkitaan UPM:n uusiutuvan dieselin vaikutuksia auton moottoriin, päästöjä ja kulutusta. ? Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme koeajoihin arvostettuja yhteistyökumppaneita. Kestävä kehitys on meitä kaikkia yhdistävä tekijä, sanoo UPM:n biopolttoaineliiketoiminnan johtaja Petri Kukkonen. Koeajot ovat osa VTT:n koordinoimaa laajempaa hanketta, jolla kannustetaan yrityksiä kaupallistamaan liikenteen uusiutuvan energian ratkaisuja. 64 FARMI 5/2013 ? Edistykselliset, kestävän kehityksen mukaiset biopolttoaineet ovat Suomelle merkittävä mahdollisuus. Komissio tullee rajoittamaan ruokakelpoiseen raaka-aineeseen perustuvien biopolttoaineiden käyttöä, ja niinpä esimerkiksi metsäteollisuuden tähteisiin perustuvien vaihtoehtojen arvo tulee kohoamaan. VTT:n moottori- ja polttoaineosaaminen täydentää tässä hankkeessa sopivasti UPM:n ydinosaamista,? sanoo VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund. VTT:n kokeneet testikuljettajat ajavat UPM BioVerno ?autoilla pääkaupunkiseudulla ja keräävät noin 20 000 kilometrin ajon aikana tietoja analysointia varten. Koeajoautona ?Vuoden Auto 2013? Koeajoautoiksi on valittu uudet Volkswagen Golf 1.6.TDI DSG-automaatti -mallit. Uusi Golf on juuri saanut ?Vuoden Auto 2013? -arvonimen maa- ilman johtavilta auto- ja liikennetoimittajilta. ?Tiedä enemmän, kuluta vähemmän. Think Blue? -ajattelu on tärkeä osa Volkswagenin ympäristövastuuta. Se on yhtä lailla ajattelutapa kuin tekniikkaa. Siinä otetaan huomioon autojen energiatehokkaampi valmistustapa, uusiutuvien energialähteiden edistäminen sekä ajamisen mukavuus ja vastuullisuus. ? Euroopan suurimpana autovalmistajana Volkswagen on sitoutunut alentamaan valmistamiensa autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt 95 grammaan kilometriltä Euroopassa vuoteen 2020 mennessä, sanoo Volkswagen-henkilöauto-osaston johtaja Heikki Ahdekivi. Innovatiivinen uusiutuva diesel UPM:n uusiutuva diesel, UPM BioVerno, on innovaatio, joka laskee autoilun kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Korkealaatuinen biopolttoaine valmistetaan metsäteollisuuden tähteistä, eikä tuotannossa käytetä ruoaksi soveltuvia raaka-aineita. UPM BioVerno soveltuu erinomaisesti kaikkiin dieselautoihin. Vuonna 2012 UPM alkoi rakentaa maailman ensimmäistä biojalostamoa, joka valmistaa puupohjaista uusiutuvaa dieseliä. Lappeenrannan jalostamo valmistuu vuonna 2014 ja sen tuotantokapasiteetti on 100 000 tonnia eli 120 miljoonaan litraa uusiutuvaa dieseliä vuodessa. UPM on edelläkävijä kehittyneiden biopolttoaineiden valmistuksessa. Lisätietoja: www.upm.com, www.vtt.fi
• KONEET www.suomenkayttokone.fi DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.fi ILMASTOINNIT HUOLTOLAITTEET VARAOSAT -renkaat Myynti: rengasliikkeet kautta maan. NAKKILALAISEN RISUTEKNIIKKA Ky:n ja UPM Metsän uusi koneellinen istutuskone Risutec PM100TK200 esiteltiin 29.4. Porissa. Taimien varastointi ja käsittely koneen taimivarastossa on toteutettu aivan uudella tavalla. Uuden istutuskoneen kehittäneen Risutekniikka Ky:n toimitusjohtaja Jussi Aikala sanoo, että yhteistyötä UPM:n kanssa on tehty pitkään. ?UPM:n kanssa yhteistyötä on ollut monenmuotoista, mutta UPM Metsän ja Silvestan kanssa lähdimme kehittämään nimenomaan automaattikonetta. Viime syksynä esiteltiin APC- istutuskone, jonka paranneltu versio tulee markkinoille myöhemmin. UPM on koneellisen istutuksen edelläkävijä, ja tänäkin kesänä se istuttaa noin kahdellakymmenellä istutuskoneella lähes kolme miljoonaa tainta yhtiön omiin ja yksityisten metsänomistajien metsiin. Risutekniikka Kurottaja DIECI 40.17TC, 2007, 5 809 h 38.500 eur KUVA: AHTI SORMUNEN www.ndi.eu Ky:n kanssa tehdyssä yhteistyössä UPM:n rooli on ollut toimia rahoittajana, ja yhtiö on myös auttanut patenttiasioissa. UPM.n puolesta mukana on ollut UPM Silvastan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki. ? Ilman UPM:n apua ei tällaista konetta olisi lähdetty kehittämään. Yhtiöllä on hyvä kokemus taimikonhoidosta, ja he ovat huomanneet, että tällaiselle automaattiselle istutuskoneelle on kysyntää. Pikkuhiljaa muutkin ovat sen huomaamassa, Aikala sanoo. Porissa esitellyssä uudessa Risutec PM100-TK200 -istutuskoneessa on uusia ominaisuuksia maanmuokkaus- ja istutusyksilössä sekä taimivarastossa. Maanmuokkaus- ja istutusyksikkö on varustettavissa muun muassa kääntyvällä mätästinlevyllä tai boorilannoituslaitteistolla. Risutekniikka Ky on vuonna 2004 perustettu yritys, joka valmistaa Risutec- tuotemerkillä metsänparannuslaitteita istutuksesta ensiharvennukseen asti. Risutekniikka Ky on kasvava yritys, jonka vienti Eurooppaan ja muihin maanosiin kasvaa jatkuvasti. Yrityksen tuotesuunnittelusta, tuotannosta ja myynnistä vastaa yrityksen ainoa työntekijä Aikola itse, mutta alihankkijoita käytetään paljon. ? Alihankinta työnä ostetaan esimerkiksi hitsaus. Yrityksellä on kuitenkin oma halli, jossa asentajat pääsevät työskentelemään, tällä tavoin toiminta on joustavaa. Alihankkijat ovat kaikki Porin alueelta, esimerkiksi nakkilalainen konepaja Reponen Oy on vahvasti mukana toiminnassamme, Aikala sanoo. Lisätietoja: www.risutec.fi, www.upmsilvesta.fi p. 0400 221 701 FARMI 5/2013 65
• PALVELUHAKEMISTO ?MAATALOUS JA ELÄIMET ?RAKENTAMINEN www.vihlman-lehtonen.fi SIMO MÄKI Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 ? Kunnallistekniikka ? Salaojitus ? Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone Asiantuntevaa ja turvallista maa- ja metsätilojen kiinteistökauppaa jo 20 v:n kokemuksella Kontit moneen käyttötarkoitukseen: - viljavarastoiksi ym. varastointiin puh. 0400-120822 / 0400-120827 Anian rantatie 144, 33980 Pirkkala, p. 0400-626252, 03-3683683 ?MUUT PALVELUT Puolihullut päivät 16.5. Avoinna ma-ke 9-16, to 9-18, pe 9-14 Tarkista kesälauantaiden aukioloajat netistä www.varaosapankki.org. Veturitallinkatu 7, 28120 PORI Jäähdytyskoneistot Kylmä- ja pakastehuoneet Ilmastoinnin jäähdytyslaitteet Ilmalämpöpumput 0400 724 837 Kotimaiset taitto-ovet Iistä. p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi SÄILIÖIDEN ? Puhdistukset ? Tarkastukset ? Korjaukset ? HIEKKAPUHALLUKSET ? VESIHIEKKAPUHALLUKSET ? MAALAUKSET Teollisuustie 3, 76100 Pieksämäki Puh. 015-424 520, 0400-655 649 www.suomensailiohuolto.fi 66 FARMI 5/2013
• Metsätöihin, lumitöihin... Runsaat lisävarusteet! Tuulilasi, katto, Boxi, ym. TRAKTORIMÖNKIJÄ TRAKTORI NYT uusitulla istuimella! Max.TEHO 41 Hv TGB 550 Blade 100% 4x4 MADE IN TAIWAN TGB eli Taiwan Golden Bee Co. Ltd on valmistanut osia jo vuodesta 1978 seuraaville merkeille: Can-Am, Polaris, Rotax, Suzuki, Yamaha. VU OT 6890,- Värit: musta ja punainen. (8990,-+tk) Voi lastata myös peräkärryyn, nousee, kippaa ja laskee vinssillä. Kauhan leveys 120 cm Täydellinen korisarja kromisilla tupla-ulostuloilla ja helmalevikkeillä yhdistettynä Premiumluokan varusteluun tekee GT Edition, markkinoiden haluttavimman. Mm. Led-valot, Sparco kuppipenkit 4-pistevöillä, Kenwoodin äänentoisto jne. TA EUROOPAN TURVALLISIN MOPOAUTO. 13.990,- Ranskan vanhin mopoautomerkki. Katso lisätiedot www.bellier.fi RALLY USA CITY JA GOLF HUIPPU-UUTUUS SKOOTTERIT! KUU 2 VU TA TA Rally USA sähköskootterit ei tarvitse ajokorttia ei vakuutuksia. Saa ajaa pyöräteillä ja jalkakäytävillä tien reunassa. Voit kotoa lähteä kauppaan, pelaamaan golfkentälle tms. Nopeus 15 km/h. Max. ajomatka 60 km. OT 4790,+tk Käsiraha 500? loput 109,-/kk. 5980,Käsiraha 700,- loput 135,-/kk. (6990,-) TESTIVOITTAJARENKAAT! Tieliikenne (8990,-) 7980,- +tk KIPPAAVA Finman KAUHA 990,- maavara 305 mm, lukko edessä. Paino 340 kg. Vetokyky yli 800 kg. n.100 km/h. Rek. 2 hlö. Suomen suosituin mönkijä lumitöihin Uusittu keula, 5 vaiht. 1/2 autom. polttopuuetu- ja takavalot, Vetokyky 450 kg. ja ranka-ajoon uusi helppo- Kardaaniveto. käyttöinen Rek. 2 hlö. jo 8 vuotta! pakkivipu ym. 80 km/h. Vak. 150,- 4300 kpl! FINMAN lumilevy 490,kulutuskumi alareunassa. 4490,-+tk Käsiraha 500? loput 99,-/kk. Moottori 24 V 800 W. Akku 2 kpl. Akku 2kpl. 12 V 45 Ah. Latausaika 9 h. 12V 34Ah Ajomatka E 450 Kantavuus 130 kg. 30 km Pit. 116, lev. 63, kork. 122 cm. Nopeus Isot renkaat. Sisä- ja 8 km/h Ei tarvita ajokorttia ulkokäyteikä rekisteröintiä. töön Hieno ajopeli kauppareissuille Kääntösäde ja muuhun VAIN 94 cm! Vaihteisto täysin automaat- liikkumiseen. tinen, eteen ja taakse. Kantavuus: 135 kg TAKUU 2 vuotta! Rahti 80,- 2890,- Tieliikenne TGB JA RALLY MÖNKIJÖIHIN UUTUUS! +tk 3290,-+tk HELPOSTI IRROITETTAVA SADEKATOS 590,- Käsiraha 300,- loput 100,-/kk. PYRKIJÄ Luxus 3-PYÖRÄ PYRKIJÄ 4-PYÖRÄ Moottori SÄHKÖSKOOTTERI SÄHKÖSKOOTTERI 24V 450W. 1850,- nopeille! (arvo 490,-) - Vaihteet Eteen-Vapaa-Peruutus - Akku12V 2X 80Ah, Latausaika 6-8 h - Kääntösäde 1280 mm - Paino 151 kg - Kantavuus 160 kg - Pit. 1580 x Lev. 730 x Kork.1300 mm - Renkaat: Takana 410 mm X 100 mm Edessä 360 mm X 90 mm - Moottori 1300W/ 4100 rpm/1,7Hv, takaveto, harjamoottori, automaatti. Myyty yli RALLY USA CITY 1300 YLIVOIMAINEN HINTA/LAATUSUHDE! Takuu 2 vuotta. Rahti 80,- Käsiraha 200? loput 95,-/kk. VINSSI kaupan päälle USA 250 - Erillisjousitettu etu/takapää - Maavara 150 mm RALLY USA 1300 GOLF Kaikkiin mönkijöihin Tieliikenneoptiomalli + tk Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk +tk Käsiraha 800,loput 150,-/kk. TGB 450 IRS KUU Blade 2 4x4 VU T O Erillisjousitettu, TA KUU V U2 T O TA 2 TARJOUSHINTAAN TA GT Edition vie mopoautoilun uuteen aikaan. KUU TA Uutuus! LASIKUITUKORINEN BELLIER GT EDITION mopoauto TA Kotimainen patentoitu Finman V-aura 800,-. Leveys 1530 mm. Markkinoiden paras aura jolla hoituu lumityöt 1/2 nopeammin kuin muilla lumilevyillä! Finman Sillä voi kasata yli 2,5 m korkeita kinoksia! Siinä on kulutuskumi alareunassa ja palkkirunko vetokoukkuun asti. Auran kiinnitys Aurassa huomioväritys: musta-keltainen-musta. ja irrotus käy muutamassa sekunnissa. UUTUUS! RALLY USA 2000 MÖNKIJÄN TELIKÄRRY! E 500 Tätä on odotettu! NYT SE ON MYYNNISSÄ valmistettu 1,5 mm TILAA HETI OMASI! Kuuppa vahvasta sinkitystä teräslevystä. YKSINMYYNTI VAIN MODULARBOX OY 040-553 2428 Toimitukset alkaa 6/2013 tilausjärjestyksessä. Ajomatka 50 km. Nopeus 15 km/h. YLIVOIMAINEN HINTA/LAATUSUHDE! Käsiraha 250? loput 75,-/kk. 2490,- Lavan mitat: Pit. 2000 mm, lev. 1000 mm, kork. 500 mm. 895,- Telissä lehtijouset, pyörien koko 22". Kippaava kuuppa. TARJOUSHINTA ENNAKKOTILAAJILLE Irroitettavat päätylaidat. Pyörivä aisanpää. Kantavuus 1000 kg. tai käsiraha 195,- loput 8 x 95,- www.rally.fi P. 040 553 2428 MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MEILLÄ TAKUU, HUOLTO JA VARAOSAT PELAA VARMASTI! Yli 150 huoltopistettä koko maassa! NOPEAT TOIMITUKSET KOKO MAAHAN.
• UUdet N-sarjaN mallit n93h ? n103h ? n103h5 ? uusi 3 sylinterinen Cr-moottori - enemmän voimaa, vähemmän kulutusta ? parempi näkyvyys viiston konepeiton ansioista ? n103 varustettavissa uudella hiteCh 5 -vaihteistolla kysy lisää! valtra-myyjät, aGCo suomi oy Lisätietoja saat omalta Valtra-myyjältäsi numerosta 020 45501 tai www.valtra.fi lupauksemme 2013 arvomme touko-kesäkuussa uudesta Valtra-traktorista tai Sampo Rosenlew -puimurista tarjouksen pyytäneiden kesken 3x1000 litraa polttoainetta. tervetuloa lähimpään valtra-pisteeseen pyytämään tarjousta!