Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa
ASIAKKAALLE SUORAAN TEHTAALTA NOPEASTI JA EDULLISESTI! Olemme mukana KoneAgriassa. Tervetuloa vierailemaan osastollemme C207! ARSKAMETALLI OY Saarentaantie 33 31400 Somero p. (02) 748 9700 posti@arskametalli.fi www.arskametalli.fi 100 ensimmäiselle tarjouksen pyytäneelle Arska-seinäkalenteri vuodelle 2018! VILJANKÄSITTELYLAITTEET Neuvomme ja palvelemme Sinua kuivaamoasioissa. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä juuri Sinun tarpeisiisi sopiva kuivausratkaisu! Markku Koivisto: 0400-185109 Pauli Sundman: 050-3803540 KÄÄK! JUURIKÄÄPÄ!? ? TEHOKAS ? MONIPUOLINEN ? BIOLOGINEN KOLME HYVÄÄ SYYTÄ VALITA ROTSTOP. rotstop.fi Tutustu lisää:
Soita heti 019 211 3800 tai pyydä tarjous: vesivek.fi • 5 vuoden asennustakuu • Tuotteet omalta tehtaalta, ei välikäsiä • 100 % kotimainen toimitusketju • Omat, sertifioidut asentajat, ainoana Suomessa Paikalliset pojat! Raidat sopii paitaan, muttei rännin laitaan Valitse Vesivekin Arvo-kouru, se pysyy puhtaana! AIN OA K O U R U Koneita ja kohtaamisia 12.–14.10.2017 Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa Tule kotimaan komeimpaan konenäyttelyyn Tampereelle! Tampereen Messuja Urheilukeskus (TESC) Ilmailunkatu 20 | 33900 Tampere Avoinna to–pe klo 9–17, la klo 9–16 Liput 18,– / 13,– koneagria.fi ? @koneagria ? @koneagria #koneagria www.suomenautokierratys.? Romuautosi teräksestä 100% jatkaa elämää... ...uusina tuotteina, kun kierrätät sen oikein. Saat samalla romutustodistuksen, joka vapauttaa sinut vastuista. Olemme myös Facebookissa!
4 FARMI 4/2017 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Monilla tiloilla tuotetaan omaan käyttöön uusiutuvaa energiaa s. 24–27 Yhtiömuotoisen maatilan omistajanvaihdos s. 8–13 Järviruoko on silputtuna erinomaista lannoitetta s. 18–21
5 FARMI 4/2017 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Susanna Korkiatupa Loistava sisältötoimisto puh. 044 589 6234 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Kristina Ahlström, Marjo-Kaisu Niinikoski, Hia Sjöblom, Marika Vainio AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2017 KUVAPANKIT FreeImages, Pixabay, Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Verstaankatu 2 B 54, 33100 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 4 • Elokuu 2017 Farmi 5/17 ilmestyy viikolla 41. www.countrymedia.fi KANSIKUVA: DEPOSITPHOTO KANNESSA: LOPPUKESÄN JÄRVIRUOKOA. OO NA RO UH IAIN EN 8 Yhtiömuotoisen maatilan omistajanvaihdos: mitä pitää huomioida? MAATALOUS 18 Järviruoko hyötykäyttöön maanparannuksessa ja lannoituksessa. 24 Hyviä uusiutuvan energian tuotannon esimerkkejä erilaisilta tiloilta. HYÖTYELÄIMET 34 Kananmunatuotanto on kokenut murrosvaiheen viime vuosina. 39 Lyhyt katsaus sikatalouteen. KOTI JA HYVINVOINTI 48 Aitta keskellä Helsinkiä. 52 Nyt on ravustusaika. PALSTAT 14 Maatalous 28 Ympäristö ja energia 30 Metsä 36 Hyötyeläimet 40 Hevoset 44 Koulutus 50 Koti ja hyvinvointi 58 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Tomi Alakoski
ELOKUU 2017 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ve rs ta an ka tu 2 B 54 33 10 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 6 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 6 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 6 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 6/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Mistä maatilapalo useimmiten alkaa? Tutkija ja ministeri kommentoivat ruokamarkkinoita Turpeessa on potentiaalia vaikka mihin Metsästyskausi parhaimmillaan Tyylikästä, mukavaa ja hauskaa koko perheelle. Valtra Collection -tuoteuutuudet pian Valtra myymälöistä sekä verkkokaupasta shop.valtra.com Näyttelyssä hyviä tarjouksia. Nyt ostoksille. Hop, hop! Tule tutustumaan uusiin tuotteisiin KoneAgrian ValtraShopiin osastolle B200. Valtrakauppa verkossa shop.valtra.com Lähimmän Valtra-myymälän yhteystiedot osoitteesta www.valtra.fi/palveluhenkilot UUSI VALTRA COLLECTION Nro 7-8/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Rakentamisen investoinnit varovaisia Hevostalous murroksessa Järviruoko on hyvä maanparannusaines ja menestyksellistä Uutta vuotta 2017 asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen toivottavat Pohjoisen tärkeä elinkeino Nro 1/2017 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Sikalat vähenevät, tuotanto pysyy samana Uusiutuva energia on mahdollisuus maalla Metsäkoulutus ry aloitti toiminnan Metsä elämäntyönä Nro 3/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metsäkoneen kuljettajan koulutus Green Care lisää maaseudun elinvoimaisuutta Lämpölaitoksissa tuore puu palaa laidunkaudesta Hyvinvointia PÄÄKIRJOITUS ELOKUUN ALUSSA Suomessa tapahtui kaikkia järkyttänyt terroristinen tapahtumaketju, jota emme varmastikaan moni edes uskoneet voivan tapahtua näin turvallisessa maassa kuin Suomi. Tapahtuma herätti monenmoisia tunteita surusta ja pelosta vihaan. Tapahtuma herätti myös suorapuheisen keskustelun maamme turvallisuudesta monella taholla. Medioiden uutisointi kuvineen varmasti vielä lisäsi monen pelkoa ja tuskaa. Itselleni tuli heti mieleeni, miten vanhukset, lapset ja nuoret tämän asian osaavat kohdata itsenäisesti ja kuinka heidän ymmärtämystään pitäisi ottaa huomioon. Tapahtuma varmasti toi monen mieleen pelon, onko turvallisuutemme heikentynyt lopullisesti, ja onko se kaikkialla heikentynyt vaiko vain suurissa kaupungeissa. Asuessani Espanjassa kulkeminen mihin aikaan tahansa oli minulle mahdollista siksi, että poliisit näkyivät jatkuvasti katukuvassa ja liikenteessä vuorokaudenaikaan katsomatta. Tällä oli nimenomaan tarkoitus taata kansalaisten turvallisuus ja minimoida rikollisuutta. Toki on Espanjakin saanut terrorismista osansa. Suomeen palattuani en voi useinkaan sanoa kokeneeni vastaavanlaista turvallisuudentunnetta kaduilla kulkiessani varsinkin iltojen hämärtyessä. Nyt pitäisi päättäjien pohtia, pitäisikö poliisin näkyvyyttä lisätä enemmän ja antaa Suomen kansalaisille usko maamme turvallisuuteen takaisin. Väittäisin, että viranomaisen näkyminen katukuvassa lisäisi todellista turvallisuutta monilla alueilla. Kaikesta huolimatta, mukavaa ja turvallista syksyn odotusta teille lukijat! Katja päätoimittaja Suomi maailman turvallisin maa, vai onko?
7 FARMI 4/2017 TIIN A RIN NE USEIN KUULUU puhuttavan, että ennen oli kaikki paremmin. Toteamus koskee varsin usein myös sitä, että nykyiset sukupolvet eivät olisi yhtä työteliäitä ja ahkeria kuin aiemmat. Tuodaan esiin, että nuoret ovat lähtökohtaisesti laiskoja, eikä heidän kykyihinsä luoteta. Saattavat jotkut heitä pullamössösukupolveksikin haukkua. Itse en kuulu siihen joukkoon, joka arvostelisi nykynuoria laiskoiksi tai moittisi heidän elämänasennettaan. Väitteeni perustuu sekä omakohtaisiin kokemuksiin että viimeaikaisiin tutkimustuloksiin. Kun lukee esimerkiksi Nuorisobarometri 2016 Katse tulevaisuudessa -tutkimuksen tuloksia, niin Suomen nuorista saa varsin positiivisen kuvan. Parasta tutkimuksen tuloksissa lienee se, että optimistisesti omaan tulevaisuuteensa nuorista suhtautuu jopa 86 prosenttia. Hyvät uutiset eivät jää tähän. Kansainvälisen, yrittäjyyttä ja yrittäjyysaikeita tutkivan Global Entrepreneurship Monitor GEM -tutkimuksen tulosten (Suomalainen ym. 2016) mukaan vuonna 2015 joka viides alle 25-vuotias suomalainen uskoi perustavansa yrityksen kolmen vuoden kuluessa. Tämä on erinomainen tulos. Sillä yrittäjyys, jos mikä on asia, jolla Suomi pärjää myös tulevaisuudessa. Toki huolestuttaviakin asioita nuorten suhteen on erityisesti maaNuoret ovat maaseudunkin tulevaisuus seudulla elävien osalta. Nuorisobarometri 2016 -tutkimuksessa huoli kohdistuu erityisesti siihen, miten paljon kasvukaupunkeja toivottomampana ympäristönä maaseutu näyttäytyy nuorten silmissä. Esimerkiksi helsinkiläisnuorista oman kaupunkinsa tulevaisuuteen suhtautuu optimistisesti 72 prosenttia. Tampereen ja Turun kohdalla luku on jopa korkeampi. Vastaavat luvut Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Kainuun osalta ovat vain noin 40 prosenttia. Maaseudulla elävien nuorten uskon heikkous alueensa elinvoimaisuuden saattaa liittyä paljolti muun muassa oman kotiseudun tarjoamiin jatkokoulutusmahdollisuuksiin. Mutta silti haluaisin hieman haastaa tätä tulosta kysymällä, miksi asia ei voisi olla toisin? Syyllistymmekö vanhempina luomaan lapsillemme kuvan, ettei maaseudulla ole tulevaisuutta? Onneksi varsin moni nuori kuitenkin näkee asian toisin. Esimerkiksi 4H-yrityksiä on vuosi vuodelta enemmän. Tänäkin vuonna noin 1400 nuorta on työskennellyt omassa 4H-yrityksessään, ja heistä valtaosa tulee juuri maaseudulta. Kun käy läpi nuorten perustamien yritysten kirjoa, niin ei voi kuin todeta, että innovatiivisuutta ja uskoa oman alueen tulevaisuuteen löytyy. Uskonkin, että maaseudulla elävien nuorten tulevaisuudenusko kasvaa, mikäli viestimme heille positiivisesti maaseudun tulevaisuudesta ja tuomme esiin uhkien sijaan mahdollisuuksia. Toivottavasti voimme tulevaisuudessa todeta, että maaseutu on entistä enemmän nuortenkin tulevaisuus. Tomi Alakoski toimitusjohtaja Suomen 4H-liitto
Yhtiömuotoisen maatilan omistajanvaihdoksen A-B-C Kun osakeyhtiönä toimiva maatila vaihtaa omistajaa, tulee polulla vastaan monta rastia. Mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon, jotta vaihdoksesta tulee kannattava sekä myyjän että ostajan näkökulmasta? Suunnistamme asiantuntijan kanssa omistajanvaihdoskartalle. 9 FARMI 4/2017
10 FARMI 4/2017 S uomen maatiloja alettiin muuttaa kasvavassa määrin osakeyhtiöiksi 2000-luvun alussa. Taustalla olivat verolain ja osakeyhtiölainsäädännön muutokset, jotka kannustivat etenkin suurempia tiloja yhtiöittämiseen. Nyt ollaan tilanteessa, jolloin yhä useammalla yhtiömuotoisella tilalla on edessä omistajanvaihdos. Tämä tapahtuu joko sukupolvenvaihdoksen tai ulkopuoliselle myymisen kautta. – Yhtiömuotoisen maatilan omistajanvaihdos on järkevintä tehdä vasta siinä vaiheessa, kun yhtiö on ollut olemassa kymmenen vuotta. Taustalla ovat verotukselliset tekijät, toteaa erityisasiantuntija Olavi Kuja-Lipasti ProAgria Etelä-Pohjanmaasta. Omistajanvaihdos on sekä yrittäjälle että yritykselle suuri käännekohta. Sen yhteydessä päätetään uudesta yrittäjästä, yrityksen ja tilan kehittämisestä sekä myyjän tulevaisuudesta. Koska kyse on merkittävästä askeleesta, siihen on syytä paneutua huolella. – On hyvä olla ajoissa liikenteessä ja käyttää aina asiantuntijan apua. Hyvin suunniteltu ja toteutettu omistajanvaihdos takaa yrityksen säilymisen elinkelpoisena ja kilpailukykyisenä, Kuja-Lipasti korostaa. Osakkeiden kohdalla edellytyksenä on myös se, että kymmenen prosentin osuus sisältyy lahjaverotettavaan kohteeseen. – Eli jos vaiheittain tapahtuvassa kaupassa siirretään sitä pienempiä osakepotteja, siihen ei voi saada lahjaveron huojennusta, Kuja-Lipasti täsmentää. Osakekauppa vai liiketoimintakauppa? Seuraavaksi nousevat esiin kaupan sisältö ja kauppahinnan määrittely. Mitä niissä tulee osata huomioida? – Kun osakeyhtiömuotoinen maatila myydään sukupolvenvaihdoksella eli siten, että jatkajaksi tulee lähisukulainen, päästään hyödyntämään luovutusvoittoverohuojennusta. Tällöin ainoa järkevä vaihtoehto on osakekauppa, Kuja-Lipasti vastaa. Jos taas myydään ulkopuoliselle, kauppa on aina luovutusvoittoveron alainen. – Tällöin kyseeseen voi tulla liiketoimintakauppa, jonka yhteydessä myydään vain joitakin osia osakeyhtiöstä. Itse yhtiö säilyy omistajalla, ja ostaja ostaa vain sovittuja liiketoimintoja yhtiön sisältä. Liiketoimintakaupassa on omat etunsa molemmille osapuolille. – Mikäli ostaja tekee osakekaupan, hän ostaa yhtiön mukana kaikki sen velvoitteet. Tässä riskinä voi olla se, että jotkut velvoitteet saattavat tulla esiin vasta myöhemmässä vaiheessa. Toisekseen yhtiössä voi olla omaisuutta, josta ostaja ei ole kiinnostunut, joten on järkevämpää ostaa vain sellaista omaisuutta, josta on hyötyä. Myyjä puolestaan ei välttämättä halua luopua koko yhtiöstä etenkin, jos kassaan on kertynyt varoja. Niitä ei ole mielekästä lähteä myymään. – Eteen tulee tilanteita, joissa myyjä katsoo parhaaksi myydä reaaliomaisuutta ja jättää rahavarat itselle, Kuja-Lipasti kertoo. Osakkeiden hinnan määrittely Yhtiömuotoisen maatilayrityksen osakkeiden hinta määritellään lähtökohtaisesti yrityksen taseesta. – Siitä todetaan, mikä on yrityksen omaisuuden arvo, Kuja-Lipasti sanoo. Osakeyhtiömuotoisessa maatilassa on se hyvä puoli verrattuna yksityisessä omistuksessa olevaan maatilaan, että yhtiössä lahjaverotuksen kohteeksi kohdistuu vain omapääoma eli varojen ja velkojen erotus. – Jos taas myydään yksityisessä omistuksessa oleva maatila, velkoja ei huomioida omaisuuden arvossa millään tavalla. Kun maatila on toimintamuodon muutoksessa laitettu osakeyhtiöksi ja omaisuus on siirretty apporttina yhtiöön, omaisuuden hinta kirjataan taseeseen sellaisena, kuin se on aikanaan hankittu. – Eli jos vaikka peltoa on ostettu 20 vuotta sitten 100 eurolla per hehtaari, summa kirjataan sellaisenaan taseeseen. – Kuitenkin lahjaverotuksessa se arvostetaan tämän päiVerohuojennukset käyttöön Mitä yhtiömuotoisen maatilan omistajanvaihdoksessa sitten tulee ottaa huomioon? Ensimmäisenä Kuja-Lipastin asiantuntijalistalla nousee esiin verotus. – Myyjän tai luovuttajan kannalta keskeisintä omistajanvaihdoksen yhteydessä on luovutusveron huojennus. Se edellyttää, että osakeyhtiö on ollut olemassa ja myyjän omistuksessa vähintään kymmenen vuotta. Ostajan tai luovutuksen saajan näkökulmasta olennainen kysymys puolestaan on lahjavero. – Jos hän ostaa tai saa osakeyhtiön osakkeita ilman vastiketta, se on lahjaveron alaista, Kuja-Lipasti toteaa. Silti osakeyhtiön kauppaan kohdistuu samanlainen huojennus kuin yksityisessä omistuksessa olevan sukupolvenvaihdoksenkin yhteydessä. – Eli jos käyvästä hinnasta maksetaan yli 50 prosenttia, se on kokonaan vapaa lahjaverosta. Jos taas maksetaan vähemmän kuin 50 prosenttia käyvästä hinnasta, lahjaveroa huojennetaan. ”Omistajanvaihdoksen valmisteluun on syytä paneutua huolellisesti.”
11 FARMI 4/2017 vän käypään arvoon, joka voi olla vaikkapa 10 000 euroa per hehtaari. Tämmöinen korjaus tehdään aina taseeseen omaisuuden käyvän arvon määrittelyssä lahjaverotuksen näkökulmasta, Kuja-Lipasti toteaa. Haasteena rahoitus Suureksi haasteeksi omistajanvaihdoksessa nousee useimmiten rahoitus. Kuja-Lipasti korostaa, että rahoituksen järjestäminen on yksi keskeisistä syistä, miksi omistajanvaihdoksen suunnitteluun on hyvä lähteä jo muutamaa vuotta aiemmin kuin se on tarkoitus toteuttaa. – On näitä toki tehty nopeallakin aikataululla ja jopa kahdessa kuukaudessa. En kuitenkaan suosittele tällaista, koska silloin ollaan ota tai jätä -tilanteessa, jossa ei ole paljoa suunnitteluvaraa. Osakeyhtiömuotoisen maatilan kaupassa puhutaan isoista kauppasummista, jotka liikkuvat helposti jopa yli miljoonassa eurossa. Jos kyseessä on sukupolvenvaihdos, uudelle nuorelle isännälle rahoituksen järjestäminen on usein vaikeaa. ”Omistajanvaihdoksen suunnittelu on syytä aloittaa jo pari vuotta etukäteen.”
12 FARMI 4/2017 – Yhtiömuotoisten maatilojen sukupolvenvaihdos tehdäänkin usein vaiheittain eli myydään ensin vain osa osakkeista ja myöhemmin lisää tai loput, Kuja-Lipasti kuvaa. Vaiheittain tapahtuvassa omistajanvaihdoksessa voidaan hyötyä rahoituksen järjestämisen lisäksi myös lahjaverotuksessa. Kun myydään pienempi osakepotti, verokohde jää myös pienemmäksi. Tällaisen kaupan yhteydessä ei ole olemassa painettuja osakekirjoja, ja osakkeita ei pystytä panttaamaan velan vakuudeksi. – Jos ostajalla on kiinnityskelpoista omaisuutta, sitä voidaan käyttää. Aika usein käytetään kovenantteja. Myyjä toimii tukena ja antaa jonkun vakuuden ostajan puolesta rahoittajalle. Yrityksen talous läpinäkyvämpää Pankkien ja rahoitusyhtiöiden kannalta osakeyhtiömuotoisen maatilan rahoitus on selkeämpää. Syynä tähän on muun muassa yrityksen kirjanpitovelvollisuus, jolloin yhtiön tuloslaskelma ja tase ovat ajan tasalla. – Toisin kuin yksityisessä omistuksessa olevilla maatiloilla, osakeyhtiöissä talousluvut ovat selvästi nähtävillä. Osakeyhtiö on myös erillinen oikeushenkilö, joka vastaa omista velvoitteistaan. Osakas puolestaan vastaa vain osakepääomaan asti yhtiön velvoitteista. – Tällöin yrittäjä ei ole välttämättä sidottu yritystoiminnan riskeihin kuten yksityinen, joka vastaa maatilan asioista koko omaisuudellaan. – Näkisin, että osakeyhtiömuotoisen maatilan talous on kaiken kaikkiaan läpinäkyvämpää ja rahoittajan kannalta varmemmin todettavissa, Kuja-Lipasti toteaa. Puh. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli KAIKKI MAATALOUDEN ANALYYSIT NIR-analyysit karkearehusta 3 4 työpäivässä Tutustu uuteen Pötsipuntaritulkintaan www.viljavuuspalvelu.fi Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri Viljaa kulutetaan nyt enemmän kuin tuotetaan. Kalkitse peltosi iskuun tulevia satokausia varten. Kansainvälisen viljaneuvoston arvion mukaan maailmassa tuotetaan nyt viljaa 50 miljardia kiloa vähemmän kuin kulutetaan. Viljan hinnan odotetaan nousevan monen matalahintaisen vuoden jälkeen. Nyt on siis paras hetki kalkita pellot kuntoon tulevia satokausia varten. ® BESTON -kalkituskuona on hinta/laatusuhteeltaan markkinoiden parhaimpia kalkitusaineita. Käytä sitä.
13 FARMI 4/2017 Vakuutukset ja eläkeasiat kuntoon Myös vakuutusja eläkeasiat nousevat esiin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Ne on syytä selvittää omistajanvaihdoksen yhteydessä. Lähtökohtaisesti maatalousosakeyhtiön osakas on oikeutettu MYEL-vakuutukseen, mikäli yhtiö harjoittaa maatalouden tuloveron alaista toimintaa. – Osakeyhtiön uusi omistaja on siis samalla tavalla oikeutettu MYEL-vakuutukseen. Yhtiön omaisuuden olemassa olevat vakuutukset siirtyvät yhtiön mukana uuden yrittäjän vastuulle. Luovuttaja eli osakeyhtiön myyjä on oikeutettu jäämään eläkkeelle samalla tavalla kuin yksityinen maatalouden harjoittajakin. Entinen maatalousyrittäjä voi päästä luopumistuen piiriin, joka tosin on voimassa Suomessa enää vuoden 2018 loppuun saakka. – Luopumistuella maatilan pitäjä voi päästä 60-vuotiaana varhaiseläkkeelle, jos hän luovuttaa tilansa omalle perilliselleen sukupolvenvaihdoksen kautta. – Tulevaisuudessa viljelijöiden eläkeikä tulee nousemaan 65 ikävuoteen. Käytännössä tämä johtaa todennäköisesti siihen, että vaiheittaisia sukupolvenvaihdoksia tehdään enemmän, Kuja-Lipasti arvioi. Ratkaisut tulevaisuuden haasteisiin Osakeyhtiömuotoiset maatilat ovat pääsääntöisesti suuria tiloja. Niissä liikevaihto on isoa ja toiminta yrittäjämäisesti hoidettu. – Ne voivat taloudellisesti paremmin kuin yksityiset maatilat. Tämä ei tosin johdu niinkään yhtiömuodosta vaan siitä, että niitä hoidetaan yrittäjän ottein, Kuja-Lipasti sanoo. Valtaosa toimintansa yhtiöittäneistä tiloista on kotieläintiloja eli lypsykarjatiloja, sikatiloja ja siipikarjatiloja. Mukana on myös viljatiloja, mutta koska niillä talous on ollut viime aikoina tiukemmalla, tulosta ei ole päässyt syntymään. Näin myöskään ei ole tullut motivaatiota yhtiöittämiseen. – Nyrkkisääntö on, että kannattava tila hyötyy yhtiöittämisestä, mutta yhtiöittämällä tilasta ei tehdä kannattavaa. Kuja-Lipasti näkee tulevaisuuden kannalta tärkeänä sen, että suurten yhtiömuotoisten maatilojen omistajanvaihdokseen liittyviin kysymyksiin löydetään uusia ratkaisuja. – Valtaosa meidän jäljellä olevista tiloista tulee olemaan isoja tiloja, joissa puhutaan isoista omaisuuden arvoista. Rahoitushaasteisiin täytyy pystyä vastaamaan. – Ja mikäli tilojen jatkajia ei löydy perhepiiristä, meille pitäisi luoda järjestelmä, jonka avulla yritysten ostosta kiinnostuneet ja niiden halukkaat myyjät saataisiin kohtaamaan, Kuja-Lipasti painottaa. ”Pitäisi luoda järjestelmä, jossa yritysten ostosta kiinnostuneet ja myyjät saataisiin kohtaamaan.”
14 FARMI 4/2017 MAATALOUS EU SUOSII heikosti tuottavien maiden metsitystä, moni viljelijä mielii säilyttää huonojakin peltoja pahan päivän varalle. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio kehittää PeltoOptimi-työkalua, jolla suunnitellaan peltolohkojen käyttöä pitkäjänteisesti, tilan tuotantokyky ja luonto huomioiden. PeltoOptimi jakaa pellot lohkotietojen perusteella kolmeen luokkaan. Laajaperäistettävät lohkot kärsivät usein yksipuolisesta kierrosta, maan tiivistymisestä tai alhaisesta pH:sta ja sato on alhainen. Niille ohjataan viljelyominaisuuksia palauttavia toimia. Heikot lohkot ovat usein tuotantokyvyiltä alhaisia, pieniä ja sijainniltaan huonoja. Jos kyseessä on turvemaa, työkalu ohjaa nämä lohkot metsitykseen. Tehostettavat lohkot ovat tilan arvokkaimpia. Peltolohkojen käytön suunnitteluun uusi työkalu – Nyt korkeatuottoiset lohkot kärsivät niukkuudesta, kun panoksia jaetaan huonojenkin alojen kesken. Kun korkeatuottoisiin lohkoihin panostetaan, tilan kokonaistuotanto ei laske vaikka maata ohjataan myös pois tehostettavasta tuotannosta, Peltonen-Sainio selventää. Hyvin yksipuolista kiertoa, jolloin pellolla viljellään neljänä vuotena viidestä samaa viljalajia, on meillä yhä 13–15 prosenttia peltoalasta. – Näille lohkoille tarvitaan monimuotoinen kierto, joka turvaa niiden tuotantokyvyn. Tällaisten peltojen määrä on todella merkittävä, ja monipuolisesta viljelykierrosta on hyötyä myös luonnon monimuotoisuudelle, Peltonen-Sainio painottaa. PeltoOptimi ottaa huomioon muuttuvat olosuhteet. Jos tilan nurmirehun tarve laskee, työkalu analysoi, mitkä lohkot kannattaa siirtää yksivuotisille viljelykasveille. Viljelijä voi myös itse muokata lohkojen tietoja. Työkalua testataan pilottitiloilla ja sen ensimmäisiä osia julkistetaan syyskuussa. TEKSTI MARJATTA SIHVONEN/ LUONNONVARAKESKUS ”PeltoOptimilla pystytään suunnittelemaan peltojen käyttöä pitkäjänteisesti.”
15 FARMI 4/2017 MAATALOUS VUODEN 2018 vihannekseksi on nimetty herkulliset pavut. Perusteena on erityisesti se, että tämän monipuolisen kasvisryhmän käytön ja viljelyn toivotaan lisääntyvän niin ammattiviljelmillä kuin kotipuutarhoissa. Suomalaiset syövät papuja selvästi vähemmän kuin monessa muussa maassa. Pavut ovat ruokaisia ja sisältävät moniin muihin kasviksiin verrattuna enemmän kuituja, foolihappoa ja valkuaisaineita, mikä tekee niistä arvokkaita erityisesti osana kasvispainotteista ruokavaliota. Pavut keventävät sekaruokailijankin annoksia, sillä niissä on vain vähän kaloreita suhteessa niiden sisältämiin ravintoaineisiin. Papujen käytön soisi kasvavan reilusti nykyisestä. Tarkkaa tietoa suomalaisten papujen käytöstä ei ole saatavilla muun muassa ryhmän vaikean luokiteltavuuden vuoksi. Tuorepapujen osalta käyttö on hyvin vähäistä, sillä papuja syödään useinmiten pakasteina ja säilykkeinä. Viljely onnistuu sekä harrastajilta että ammattilaisilta. Pavut pitävät lämpimästä ja suojaisesta kasvupaikasta ja niitä voidaan viljellä avomaalla Keskija Etelä-Suomessa. Palkoineen syötävät pavut ovat parhaimmillaan nuorina, mutta jos halutaan viljellä palon sisällä olevia papuja, tarvitaan pitempi kasvuaika. Kaikki hernekasvit parantavat maaperää ja ne ovat hyviä vuorottelukasveja muun muassa viljalle, muille vihanneksille ja perunalle. Paras satoaika on eloja syyskuussa. Kasvihuoneissa papujen viljely onnistuu hyvin myös ympäri vuoden tomaattien tapaan lisävalon avulla. Valinnan vuoden vihannekseksi ovat tehneet Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry. Puutarhaliitto ry Peltolohkojen käytön suunnitteluun uusi työkalu Vuoden 2018 vihannes on papu PU UTA RH AL IITT O Idätettyjen mung-papujen lisäksi vasemmalta lukien härkäpapua, punaista, vihreää ja valkoista tarhapapua. WWW.FINDOOR.FI • 0400 384 939 • CE-hyväksytyt ovet • palo-ovet • 50 ja 60 mm eristevahvuudet Investointi huolettomaan tulevaisuuteen • Hapottimet • Peittaimet • Lannoittimet • Varaosat • Huolto Sauli Holkkola Oy Kankaantie 563 Ylihärmä Puh. 0400 863 514 WWW.HAPPOWA.FI Spreader 6000 Hapotin NYT MYÖS FELLOW ALASÄILIÖT! Lähetä ottamasi maanäytteet meille tutkittavaksi! Viljojen ja rehujen valkuaisanalyysit! Huom! Katso pätevyysalue www.finas.fi Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ & 06-347 4250 • hortilab@hortilab.fi • www.hortilab.fi Viljavuustutkimukset Kotimainen asiantunteva palvelu! Nyt! Joka viides hivenravinnepaketti (Cu, Mn, Zn) kaupan päälle syys-lokakuussa!
MAATALOUS KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti KONEAGRIA ON tärkeä kohtaamispaikka maatalouden ammattilaisille. Kävijätutkimuksen mukaan KoneAgrian näyttelyvieraista 97 % oli valmis suosittelemaan mukaan tapahtumaa toisillekin (Kävijätutkimus 2016, Tietoykkönen Oy). Näyttely on vahvasti maatalouden ammattilaisten tapahtuma, näyttelytutkimus kertoo, että kävijöistä 48 % oli maanviljelijätaustaisia. Tänä vuonna huomio kohdistuu erityisesti viljaan sekä sikaja siipikarjatalouteen. KoneAgria-näyttelyn järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi. KoneAgria järjestetään Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 12.-14.10.2017. Näyttely on avoinna to– pe klo 9–17 sekä lauantaina klo 9–16. ENSIMMÄISET PELTOLOHKOJEN vaihdot varmistuivat Sastamalan tilusjärjestelyssä heinäkuun lopussa. Tilusjärjestelyn tavoitteena on vähentää turhaa traktoriliikennettä vaihtamalla peltolohkoja lähemmäs viljelijän talouskeskusta. Kyseessä on ensimmäinen maatilalähtöinen tilusjärjestely Jyväskylän eteläpuolisessa Suomessa. Maatilalähtöinen tilusjärjestely on perinteistä laajempaa alueen tilusjärjestelyä nopeampi, joustavampi ja ketterämpi. Tarve vaihtoihin lähtee viljelijöiltä itseltään eikä prosessissa ole mukauttamistoimia kuten uusien teiden rakentamista. – Olen ajanut Punkalaitumen ja Vammalan peltojen väliä vuodesta -81, ja siinä hommassa on monta traktorin rengasta kulutettu. Tämä tilusjärjestely tuli suureen tarpeeseen, kertoo tilusjärjestelyssä mukana ollut Martti Kuparinen. Juuri sukupolvenvaihdoksen tehneen Kuparisen poika viljelee nyt ensimmäistä vuotta, ja hänen ajomatkansa pelloille tulee vähentymään yli 30 kilometriä. – Tämä on kaikkien etu. Isot koneet saadaan tieltä pois, maanviljelijät säästävät polttoainekustannuksissa ja ilmastokin kiittää, Kuparinen sanoo. Noin 100 hehtaaria peltoa vaihtaa omistajaa hankkeen ensimmäisellä vaihtokierroksella. Tilusjärjestelyssä on tarkoitus toteuttaa niin monta vaihtokierrosta, kuin on tarpeen. – Mukana on noin 20 viljelijää, joista kaikkien osalta ajatus ei ole vielä valmis. Kun varmistuneita vaihtoja toteutetaan kierros kerrallaan, saavat muut samalla ideoita omiin järjestelyihinsä, kertoo Sastamalan tilusjärjestelyä hoitava toimitusinsinööri Reijo Kiviniemi Maanmittauslaitoksesta. Syksyn vaihtokierros tulee painottumaan Punkalaitumen alueelle, mutta vaihtoja voidaan tutkia muiltakin lähialueilta. Hankkeessa hyödynnetään valtion hankkimia vaihtomaita, mikä tuo joustavuutta viljelijöiden pohtiessa vaihtoehtojaan. Sastamalan alueelta löytyi vapaaehtoisia maanviljelyksestä luopujia, joiden maat voitiin ostaa tilusjärjestelyn maapankkiin. – Tämä tilusjärjestely on lähtenyt hienosti käyntiin, ja tulevaisuutta suunnitellaan hyvässä yhteishengessä. Uskon, että saamme vielä tehtyä monia vaihtoja, jotka hyödyttävät viljelijöitä ja samalla koko yhteisöä, Kiviniemi summaa. Maanmittauslaitos Tilusjärjestely vähentää viljelijöiden traktorikilometrejä Nähdään KoneAgriassa!
17 FARMI 4/2017 VILJELIJÄT VOIVAT nyt saada neuvontaa maatilansa kilpailukyvyn parantamiseen ja tilan nykyaikaistamiseen. Tärkeimmät kohderyhmät uudelle neuvonnalle ovat taloudellisissa vaikeuksissa olevat ja velkaiset maatilat. Myös muut tilat voivat käyttää neuvojia apuna esimerkiksi yhtiöittämisen suunnitteluun tai markkinoinnin kehittämiseen. Neuvojat voivat auttaa myös sukupolvenvaihdoksen tai investoinnin alustavassa suunnittelussa. Neuvonta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja viljelijän maksettavaksi jää vain arvonlisäveron osuus neuvonnasta. Yksi viljelijä voi hyödyntää neuvontaa 7000 euron edestä vuosien 2015–2020 aikana. Neuvontaa voi saada kilpailukykyneuvonnan lisäksi 30 eri aihealueesta, muun muassa ympäristöasioista. Kilpailukykynevonnassa neuvoja tekee maatilalla tilannearvion toiminnasta ja sen kannattavuudesta. Neuvoja etsii kehittämiskohteet, selvittää erilaiset vaihtoehdot maatilan nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä tekee niistä laskelmat. Maatila saa kirjalliset dokumentit tilannearviosta ja vaihtoehtolaskelmista. Tämän jälkeen viljelijä harkitsee, mihin suuntaan maatilaansa kehittää. Viljelijälle ei aiheudu neuvonnasta velvoitteita. Tilan kilpailukyvyn kehittymistä on kuitenkin mahdollista seurata erillisillä neuvontakäynneillä suunnitelman valmistumisen jälkeen. Noin 27 prosenttia maatiloista (lähes 14 000 tilaa) on tähän mennessä hyödyntänyt neuvontaa. Maaja metsätalousministeriön teettämän kyselyn mukaan neuvontaa saaneet viljelijät ovat olleet neuvontaan erittäin tyytyväisiä. Neuvonnasta on saatu henkistä tukea päätöksille ja konkreettisia käytännön vinkkejä työhön. Kyselystä kävi myös ilmi, että viljelijät toivovat neuvontaa kilpailukyvyn kehittämiseksi. Tähän tarpeeseen on nyt vastattu. LISÄTIETOA NEUVONNASTA saa osoitteesta www.mavi.fi/neuvonta. Edullista apua maatilan kilpailukyvyn kehittämiseen MAATALOUS Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta
18 FARMI 4/2017 J ärviruokoa kasvaa kaikkialla maailmassa ja kaikilla mantereilla, paitsi Antarktiksella. Meillä se kasvaa reippaimmillaan kolmimetriseksi ja on loppukesästä täynnä ravinteita. Niitä se on kerännyt itseensä koko kesän. Järviruokoa pidetään usein matalien järvien ja merenlahtien mökkirantojen maisemahaittana. Väyliä veneille ja uimareille avataan niittämällä. Veden laadun parantamiseksi on olennaista, että leikkuutähteet kerätään pois vedestä rantoja rehevöittämästä. Eikä niitä kannata hukkaan heittää, sillä etenkin loppukesän järviruoko on varsinainen ravinnevarasto. Leikkuu ja keruu ovat työläitä hommia, mutta niihin kannattaa panostaa. Yritysmahdollisuuksia Jokainen rantojen asukas ei voi hankkia omia koneita ja laitteita ruokosouviin. Urakoitsijat ja yrittäjät ovat viritelleet työstöja käsittelytapoja järviruoko-materiaalille. TEKSTI JA KUVAT HIA SJÖBLOM Niitetty ruokoaines on mainiota hyötykäyttöön. Yksi heistä on Mynälahdella startannut Rantaparturit Oy. Yritys leikkaa, korjaa leikkuutähteet ja kehittää niitä kohti järkevää jatkokäyttöä. Tero Almi aloitti aikanaan opintonsa ympäristötekniikan alalla ja jatkoi sitten insinöörija kauppatieteisiin. Kun nämä kaikki yhdistetään sinnikkääseen työhön ja sopivaan idealismiin, homma toimii. Tero Almi on viettänyt lapsuutensa kesät Mynälahden rannalla. Kun hän tauon jälkeen palasi tähän maisemaan, rantaa ei näkynyt. Ruoko peitti maisemaa. Jotain piti tehdä ja nyt ideat pursuavat ja ruokomateriaalille löytyy hyödyllistä käyttöä. Apuna ja testaajana on muun muassa oma äiti ja liikekumppani Liisa Almi, jonka kotipuutarhassa peruna ja porkkana kasvavat ruokokatteen suojissa tai ruokomateriaalista tehdyssä kasvualustassa. Ruokoasemalla seurataan eri tavalla käsiteltyjen, pilkottujen ja leikattujen ruokojen ominaisuuksia. Siellä kokeillaan myös sekoitteita. Mitä tapahtuu, kun samaan kasaan laitetaan silputtua talvija kesäruokoa esimerkiksi, Tero Almi innostuu.
19 FARMI 4/2017 • alkukesän ruoko käy karjan rehuksi • sopii kompostointiin • ruokkii pellon maaperäeliöstöä • loppukesän ruoko sopii peltomaan parannukseen, kasvualustaksi tai biokaasutukseen • talviruokokin luovuttaa ravinteita peltomaalle • talviruoko hyvää maan rakenteen parantajana • passaa puuseen kuivikkeeksi ja kuivikkeeksi • toimii katemateriaalina. Kelpaa moneen Ruoko on silputtuna ja peltoon levitettynä hyvää maan rakenteen parannusainetta. Siinä on myös ravinteita, joiden määrä riippuu muun muassa korjuuajankohdasta. Järviruokosilppua on kokeiltu kasvualustana. Ruokosilppu pitää myös rikkaruohokasvustoa kurissa.
20 FARMI 4/2017 Niiton jälkeen on vielä pitkä reitti ennen oikeaa ja tehokasta uusiokäyttöä. Monet keot ja kasat ovat välivarastoina kehitteillä oleville ruokojalosteille. Ruokoasema on välivarasto, jossa mereltä tuotua ruokoa on valmiiksi prosessoitu eri tavoin, jotta potentiaalisten ruokomateriaalin hyötykäyttäjien on helpompi kokeilla itselleen soveltuvassa muodossa olevaa raaka-ainetta omassa prosessissaan. Potentiaalisilla käyttäjillä olisi liian pitkä matka hakea vihreää ruokoa esimerkiksi suoraan merestä pitkänä tavarana. Tällä hetkellä ruokoasemalla on pilotointitarkoituksia varten tarjolla neljätoista erityyppistä ruokomateriaalia. Seuraamme erilaisissa oloissa kasvanutta, useilla tavoilla niitettyä, silputtua ja säilytettyä ruokomateriaalia ja olemme mukana kehittämässä mahdollisimman hyödyllistä jatkokäyttöä. Käyttötestauksia Liisa Almi kokeilee ja hakee ratkaisuja. Samalla tavalla etsitään järviruovikolle toimivinta olomuotoa jatkokäyttöön. Onko paras silputa ruokomateriaali, vai toimisiko se parhaiten pitkänä? Kysymyksiä esitetään ja niihin haetaan vastauksia myös Rantapartureitten ”tutkimuskeskuksessa” ja ”ruokoasemalla”. Niissä todellakin kokeillaan ruokomateriaalin käyttöä, kaivetaan esiin sen hyviäja haittapuolia. ”Seuraamme erilaisissa oloissa kasvanutta, useilla tavoilla niitettyä, silputtua ja säilytettyä materiaalia.” Ruokosilpussa on ravinteita. Se on orgaanista ainesta, joka toimii mainiosti maan rakenteen korjaajana. Se toimii myös lannoitteena, Liisa Almi kehuu ruokomateriaalista saamiaan kokemuksia. Tero Almi kertoo myös seuraavansa muualla tehtävää ruokotutkimusta ja kokeita. Samalla rakentuu toimivia yhteistyöverkostoja. Rantaparturit kehittelee erilaisia tuotteita järviruokomateriaalista. Saatavilla on jo katteita ja kasvualustoja sekä puuseen kuiviketta. Yrityksen toimisto on Turussa. Lue lisää: Järki-hankkeen Järki-isku 19: Järviruoko www.jarki.fi. Ruoko on erilaista joka kuukausi. Loppukesästä siinä on eniten ravinteita. Talviruoko on eloperäistä ainesta, mutta se sisältää vähemmän ravinteita, Rantapartureitten Tero Almi esittelee.