• Maaseudun aikakauslehti Nro 4/2014 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 14004 Palautusvko 2014-20 6 414881 667773 166777-1404
  • Vilja- ja siemenanalyysit Suomen Viljavasta Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset vilja-analysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Ammattitaitoinen henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun. DON-hometoksiinipitoisuudet Analyysipalvelumme selvittää sinulle myös kotoisen viljasi DON-hometoksiinipitoisuudet. Tilaa myös osana muita vilja-analyyseja. Kokemäki Koria Loimaa Mustio Naantali Perniö Seinäjoki Ylivieska Puh. 010 3464 540 Puh. 010 3464 550 Puh. 010 3464 590 Puh. 010 3464 610 Puh. 010 3464 620 Puh. 010 3464 640 Puh. 010 3464 690 Puh. 010 3464 720 Leipä- ja rehuviljaanalyysit Mallasohraanalyysit ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Viljojen siemenanalyysit ? ? ? ? ? Nurmikasvien siemenanalyysit ? ? ? Herneanalyysit ? DONanalyysit ? ? ? ? ? ? ? ? ORGANISATION CERTIFIED BY Lisätietoja palveluistamme ja hinnastot löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi ISO 9001
  • l i n d a b | y k s i n ke r t a i s t a m m e r a ke n t a m i s t a Katto- ja seinäprofiilit Rainline sadevesijärjestelmä Lindab Rakennustuotteet RdBX Väliseinärangat Kattoturvatuotteet Lindab Rakennustuotteet Teräs on rakennusmateriaali, joka ei petä Lindabin rakennustuotteisto ulottuu nerokkaista katto-, seinä- ja palkkijärjestelmistä erikoisvalmisteisiin työkaluihin ja asennustarvikkeisiin. Toimitamme rakennusteollisuudelle ja kuluttajille laajan valikoiman teräsrakennekomponentteja sekä rakenneratkaisuja maatalous-, liike ja asuinrakentamiseen. Tuotevalikoiman helmiä ovat mm. Lindab Rainline -sadevesijärjestelmä, Lindab -teräsprofiililevyt sekä uutuutena RdBX -väliseinärangat. Kiinnitämme erityistä huomiota tuotteidemme kestävyyteen, tyylikkyyteen, helppokäyttöisyyteen ja asennettavuuteen. Sertifioidut tuotteemme valmistetaan eliniän kestävästä ja kierrätettävästä teräksestä. Tilaa esite RdBX- väliseinärangasta osoitteesta www.lindab.fi/rdbx Tutustu muihin tuotteisiimme osoitteessa www.lindab.fi Rakennustuotteet Teräskatteet, sadevesijärjestelmät, kattoturvatuotteet ja väliseinärakenteet kaikenlaisiin rakennuskohteisiin. Ilmastointijärjestelmät Tehokas ilmanvaihtojärjestelmä takaa terveellisen sisäilmaston ja lisää asumismukavuutta.
  • PESEE KAIKEN PAITSI PÖLJIMMÄT DIREKTIIVIT Yellow Service painepesuri.fi Tampere: Hatanpään valtatie 26, avoinna ma-pe 08-17 Hämeenlinna: Saaristenkatu 16, avoinna ma-pe 08-11 Myynti: 03 2344 600 Huolto: 0440 2344 10 @ Myynti: info@yellowservice.fi Huolto: huolto@yellowservice.fi Rakennatko toimitilaa, logistiikkakeskusta, hallia...? Toimitamme edulliset ja laadukkaat sandwich- seinä ja kattoelementit villasta ja uretaanista. Puolilämmin katto Lisätietoja löydät netistä: Nopea toimitus Jopa P2-pal oluokka www.izopanel.fi Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Izopanel Finland Oy Keisarinviitta 24, 33960 Pirkkala 4 FARMI 4/2014 Heikki Matila puh. 050 564 3190
  • PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA CONTRA YRITTÄJÄ MONIRESISTENTTI osaat tehdä viisaita ratkaisuja Öljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan • parantaa maan rakennetta • sitoo ravinteita • tukahduttaa rikkakasvit • torjuu ankeroisia • pienentää kasvitautipainetta Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. www.syt.? Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN KATSO eo: haran esittelyvidom www.garford.c Robocrop RIVIVÄLIHARAT IP- JA LUOMUVILJELYYN Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Öljykasvit Puh. +358 10 4838 200 Fax. +358 10 4838 201 • Vihannekset • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti ja myynti: Pasi Peltonen, Myllymäki S.G.Nieminen Oy, Jussi puh. 040 582 9955, www.sgnieminen.fi
  • Kevään kunniaksi: puutarha-palsta 28–30 a Farmi on luettaviss myös osoitteessa: www.lehtiluukku.fi 6 FARMI 4/2014 Öljypellava elintarvikekäytössä 38–40 Ohjeita juurikäävän torjuntaan 50–51
  • Nro 4 • Huhtikuu 2014 MAATALOUS 10 18 32 38 Maatilojen paloturvallisuus Maatilavakuutukset Luomutuotannon näkymät Gluteenittomat 2: Öljypellava KONEET 44 Painepesuri avuksi puhdistukseen METSÄ 50 Juurikäävän torjunta PALSTAT 14 22 28 36 36 41 48 52 54 56 58 Hyötyeläimet Maatalous Puutarha Koulutus Opiskelija esittäytyy Hevoset Koeajossa: Skoda Octavia Combi Metsä Ympäristö ja energia Koneet Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro Katarina Lassheikki Puutarhaliitto AHTI SORMUNEN SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen AVUSTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski LASKUTUS 0400 265 442 laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 Jenni Lehtonen 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2014 TILAUSHINTA 34 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 39 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä i­lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA Farmi 5/2014 ilmestyy viikolla 19. www.countrymedia.fi CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi KANNESSA: TULI ON HYVÄ RENKI, MUTTA HUONO ISÄNTÄ. KUVA: AHTI SORMUNEN FARMI FARMI10/2013 8/2013 6/2013 4/2014 7
  • PÄÄKIRJOITUS HUHTIKUU 2014 Tilaa Farmi 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun itselle, ystävälle, puolisolle tai vaikka naapurille! AURINKO PAISTAA PÄIVÄ päivältä lämpimämmin ja pitempään tuoden esille monta asiaa talven jäljiltä. Auringon säteet paljastavat kodista monet kohdat, jotka huutavat vettä ja pölyhuiskaa. Kodin nurkat kun ovat saaneet talven pimeydessä olla rauhassa kun talven hämäryys ja pimeys on tehnyt sen mahdolliseksi. Eniten kuitenkin kevään tuoma valoisuus paistaa esiin luonnosta – eikä todellakaan mitenkään mieltäylentävästi. On surullista huomata, mitä kaikkea lumen alta paljastuu: roskia, purukumia tupakantumppeja ja muuta mielin määrin. Syypäinä kauheaan näkymään ovat tietysti kaksijalkaiset välinpitämättömät hölmöläiset. Missä kohtaa on mennyt kasvatus nurin, kun ajatellaan, että roskat ja tumpit voi heittää olan yli minne haluaa tai veivata auton ikkunan auki, ja vain pienellä ranneliikkeellä päästä roskasta eroon. Haloo! Suomessa pitäisi ehdottomasti laatia laki, jonka mukaan roskaaminen olisi rangaistava teko. Sakotetaanhan yleisillä paikoilla virtsaamisestakin, niin miksi ei myös roskaamisesta ja ajattelemattomasta tumppaamisesta? Kuinka monelta maastopalolta olisimmekaan säästyneet, jos ne käryävät tupakantumpit olisi jätetty sakon pelossa heittämättä ulos auton ikkunasta? Tulipaloista ja paloturvallisuudesta kirjoitamme myös huhtikuun Farmissa. Maastopalojen sijasta keskitymme valitettavan yleisiin maatilarakennusten paloihin. Paloturvallisuus puhuttaa, myös vakuutusasioissa. Toki lehdestä löytyy myös keväistä asiaa, Puutarha-palstan muodossa! Keväisin terveisin, Katja Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 34 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 39 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 8 FARMI 8/2012 4/2014 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
  • KUULIN TAANNOIN ARVOSTETULTA tutkijalta, että maailman ylivoimaisesti yleisin harrastus on puutarhanhoito. Tieto ei yllättänyt. Onhan ihmislaji aina elänyt vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Osaamme luontaisesti lukea luontoa ja tunnistamme sen värit ja muodot mieltä virkistävänä harmoniana. Kasvien kanssa ahertaminen vahvistaa kokemuksemme olemassaolosta ja kasvien hoito palkitsee antamalla meille satoa. Mieli virkistyy ja syntyy erittäin tyydyttävä tunne siitä että pystymme huolehtimaan ravinnonsaannista. Kukapa meistä ei siis nauttisi löytöretkestä toisen puutarhaharrastajan lumoavaan puutarhaan puutarhakävelystä nautiskellen tai kasvotusten puutarhakokemuksia vaihtaen pihan omistajan kanssa. Kesäkuun viimeisenä sunnuntaina sadat kotipuutarhat ja muut ihanat puutarhakohteet ympäri maan avaavat jälleen porttinsa yhdeksi päiväksi ja toivottavat yleisön tervetulleeksi. Valtakunnallinen Avoimet puutarhat -teemapäivä järjestetään Suomessa nyt jo kolmatta kertaa. Idea avointen puutarhaporttien päivästä on yltänyt Suomeen muista pohjoismaista ja ennen kaikkea Isosta-Britanniasta, jossa suuren suosion saaneella vierailupihaperinteellä on jo pitkä historia. Viimevuotisessa Avoimet puutarhat -tapahtumassa noin 500 puutarhakohdetta ympäri maan oli avoinna kävijöille yhden päivän aikana. Vierailulle puutarhoihin tuli ainakin 55 000 henkilöä. Avoimet puutarhat -teemapäivä oli kaikilla mittareilla menestys. Se sai mukavasti julkisuutta valtakunnallisessa mediassa ja palaute niin kävijöiltä kuin puutarhanomistajilta oli myönteistä. Mukavaa oli myös se, että suuret kävijämäärät eivät pelästyttäneet puutarhanomistajia, olihan vierailijoita kotipuutarhaa kohden toista sataa. Hienoa on myös se, että vierailijat ovat osanneet käyttäytyä hienovaraisesti kohteissa. Mukaan vuoden 2014 avointen puutarhojen tapahtumaan rekrytoimme parasta aikaa kaikenlaisia, tavallisia, erikoisia, pieniä ja suuria, suomalaisia pihoja ja puutarhoja niin maalta kuin kaupungistakin. Piha tai puutarha ei tarvitse olla mikään palkintopiha. Pääasia on että sen omistaja kokee puutarhansa kokemisen arvoiseksi ja haluaa jakaa puutarhaharrastuksensa muiden kaltaisensa kanssa. Kaikki puutarhansa rohkeasti mukaan ilmoittautuneille lähetämme tunnusviirin, rintanapit ja paljon hyödyllistä tietoa avointen porttien tapahtuman järjestämiseksi. Avoimet puutarhat on avoin sekä yksityisille että julkisille kohteille, myös kauppapuutarhoille, mutta yksityiset kotipuutarhat ovat selvänä enemmistönä. Olipa kohde mikä vaan niin toivomus on, että teemapäivänä ihmiset voisivat tutustua kohteisiin ilman pääsymaksua. Useassa kohteessa saatetaan myös järjestää jotain lisäohjelmaa, esimerkiksi opastettuja kierroksia tasatunnein, neuvontaa tai taimimyyntiä tai vaikkapa työnäytöksiä. Puutarhavierailijoiden ei tarvitse ilmoittautua tapahtumaan etukäteen, vaan kaikki ovat tervetulleita teemapäivänä tutustumaan avoimeen puutarhaan. Oman puutarhansa tapahtumaan mukaan ilmoittautumiset tulee sen sijaan tehdä hyvissä ajoin etukäteen ja viimeistään toukokuun loppuun mennessä, jotta puutarha varmasti ehtii mukaan vierailupihaluetteloihimme ja aineistolähetyksiimme. Lisätietoa ja ohjeita oman puutarhan mukaan ilmoittamiseen löytyy verkkopalvelustamme www.avoimetpuuarhat.fi. Avoimet puutarhat teemapäivää odotellessa ovat kaikki tervetulleita nojatuolimatkalle verkkopalveluumme tutustumaan avoimiin puutarhoihin. KATARINA LASSHEIKKI TOIMITUSJOHTAJA PUUTARHALIITTO FARMI 4/2014 9
  • TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: AHTI SORMUNEN, PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS JA TUKES T ulipalon syttyminen navetassa lienee maatalousyrittäjän yksi pahimmista painajaisista. Joka vuosi Suomessa palaa kuitenkin lähes pari sataa navettaa ja muita tuotantorakennuksia. Yksikin palo on kuitenkin liikaa, joten nyt on aika kiinnittää huomiota paloturvallisuuteen. – Maatiloilla omatoiminen varautuminen ja ennakoiminen ovat suurimpia tekijöitä, jotka pelastavat tulipalolta, 10 FARMI 4/2014 tiivistää palotarkastaja VesaPekka Viirelä Virroilta. – Vaikka palotilanne vaihtelee vuosittain, näyttäisi siltä, että viime vuosina maa- ja tuotantotilojen tulipalot ovat olleet lisääntymään päin. Mistä on oikein kyse? Miksi kaikki meidän maatilamme eivät ole paloturvallisia? Lähdetään selvittämään, miksi tuli on päässyt irti luvattoman usein. Palotarkastaja Viirelä toteaa, että suurin yksittäinen pa- lojen syttymissyy maatiloilla ovat sähköjärjestelmät ja niihin kytketyt sähkölaitteet. Ne ovat usein joko vanhentuneita, viallisesti asennettuja tai muuten huonolla hoidolla. – Sähkölaitteet olisi hyvä pitää kunnossa ja huoltaa tietenkin jo ennen kuin ne alkavat reistailla. Jos sähkölaitteita ei tuotantotiloissa jatkuvasti valvo, ne saattavat aiheuttaa paloturvallisuuteen suuriakin riskejä. jatkuu ?
  • Vanhan navetan sähköjärjestelmissä saattaa tikittää tulikiven katkuinen aikapommi. Myös uudet tuotantotilat vaativat säännöllisiä sähkö- ja palotarkastuksia, sillä maatilojen tulipalot ovat olleet viime vuosina kasvussa. FARMI 4/2014 11
  • Sähköpaloja voitaisiin merkittävästi ennalta ehkäistä, jos sähkökeskuksesta ja sähkölaitteistosta pidettäisiin parempaa huolta. – Me korostamme aina esimerkiksi sähkömoottoreiden putsausta. Ne yksinkertaisesti keräävät päälleen pölyä, ja kun ne eivät pölykuorman alla pääse jäähtymään, syttymislähde on jo päässyt muodostumaan, Viirelä sanoo. Tarkastusväli ja pelastussuunnitelma Vuodelta 1996 peräisin olevan sähkölain mukaan maatiloilla sähkötöiden tarkastusväli on lähtökohtaisesti 15 vuotta. Joissakin tapauksissa vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot saattavat kuitenkin tiukentaa tarkastusvälejä. Jos ja kun sähköpalot ovat kuitenkin niin yleisiä, pitäisikö tarkastusväliä lyhentää? Mitä mieltä on palotarkastaja? – Vastaan sanomalla, että korostaisin ainakin huolellisuutta. Vakuutusyhtiöt ovat nykyään aktiivisesti tarkastusten lisäämisen kannalla, Viirelä toteaa. Pelastuslaki puolestaan velvoittaa, että ympäristölupavelvollisilla tiloilla tulee olla voimassa oleva palo- ja pelastussuunnitelma. – Pienemmät tilat, jotka eivät ole ympäristölupavelvollisia, on vapautettu palo- ja pelastussuunnitelman laatimisesta. Tosin jos ne hakevat jotakin tukea, kuten vaikkapa eläinten hyvinvointitukea, myös ne joutuvat tekemään pelastussuunnitelman. Viirelä korostaa, että palo- ja pelastussuunnitelman teko on aina kuitenkin suositeltavaa. Se on osa ennalta ehkäisevää paloturvallisuustyötä. – Eihän sitä tehdä paloviranomaisia varten, vaan se 12 FARMI 4/2014 laaditaan kohteen omatoimista varautumista varten. On ensiarvoisen tärkeää, että paloturvallisuusasioita olisi ajateltu kohteessa ennen kuin jotakin sattuu. – Pelastussuunnitelma turvaa sen, että tilalla tiedetään, miten toimia käytännössä vaaratilanteen tullessa eteen. Huomio turvallisuuslaitteisiin Sähköjärjestelmien paloturvallisuuden lisäksi Viirelän mukaan tiloilla tulisi kiinnittää erityistä huomiota myös tulitöiden turvallisuuteen. – Olemme havainneet, että tulitöitä tehdään liian usein huolimattomasti ja vähän missä sattuu. Kun koneita ja laitteita korjataan hitsaamalla tai rälläköimällä, olisi hyvä ottaa huomioon, missä työ tapahtuu. Tiloilla osana sähkölaitteistoa olevat koneet, moottorit, valaisimet ja kaapelit voivat huonosti käytettyinä ja hoidettuina aiheuttaa paloturvallisuusriskin lisäksi myös muita vaaran paikkoja. – Näiden kunnossapito on myös osa henkilöturvallisuutta. Jos sähköjohdot ja kaapelit ovat huonossa kunnossa ja jos siellä on jännitteellisiä kuoria, ne voivat antaa virtaa läpi koneeseen ja aiheuttaa vaaroja. Entäpä sitten tuotantotilojen paloilmoittimet, sammutusjärjestelmät ja valvontakamerat? Millainen merkitys niillä on paloturvallisuuden kannalta? – Ne ovat tietenkin tarpeellisia. Etenkin tulipalosta ilmoittavat laitteet on syytä olla olemassa ja niistä onkin olemassa omat määräyksensä, Viirelä vastaa. – Maatilojen tuotantotiloihin tarkoitetut paloilmoitinjärjestelmät ovat oikein asennettuina hyvä tuki Pienempiä tiloja ei ole velvoitettu laatimaan palo- ja pelastussuunnitelmaa, vaikka se palotarkastajan mukaan olisi aiheellista. paloturvallisuuden lisäämisessä. Niissä on oma tehokas systeeminsä, joka haistelee koko ajan, onko savua ilmassa. Sammutusjärjestelmistä ei ole laissa säädettyjä vaatimuksia, ellei tuotantorakennuksen palo-osasto ole jo niin suuri, että järjestelmät ovat välttämättömät. – Valvontakamerat ovat aina hyvä lisä. Niiden avulla pystytään näkemään nopeasti kokonaistilanne. Kaikki turvallisuuslaitteet ovat paloviranomaisten puolelta plussaa, Viirelä korostaa.
  • Eläinten pelastaminen haastavaa Jokainen tilallinen luonnollisesti toivoo, ettei koskaan tarvitsisi havahtua tilanteeseen, jossa paloilmoittimet alkavat hälyttää. Mutta jos näin käy, miten kohteessa tulee toimia? – Ensin tietenkin tulee varmistaa, onko kyseessä oikea tilanne vai ei. Jos on tosi kyseessä, tulee toimia kuten muissakin palokohteissa eli pelastaa mahdollisuuksien mukaan ensin vaarassa olevat ihmiset ja eläimet, Viirelä vastaa. – Mitä nopeammin saa tehtyä ilmoituksen hätäkeskukseen, sitä aiemmin pelastusyksiköt pääsevät paikalle. Alkavassa palossa erityinen ongelma ovat tuotantoeläimet, joiden evakuointi palavasta rakennuksesta on usein hyvin haastavaa. – Uusien rakennusten kohdalla eläinten pihalle saamista palon sattuessa mietitään jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Vanhat rakennukset ovat tässä suhteessa hankalampia, koska niiden rakentamisvaiheessa ei usein ole edes mietitty sellaista vaihtoehtoa, että meillä saattaisi joskus syttyä tulipalo. Paloasemat, mukaan lukien VPK:t, ovat hyvässä valmiudessa onnettomuuksien sattuessa. Ongelmana maatiloilla tapahtuvien tulipalojen suhteen on kuitenkin se, että tilat sijaitsevat usein kaukana paloasemista. – Vaikka paloyksiköt pääsisivät kuinka nopeasti tahansa liikkeelle, kauas on pitkä matka. Tämänkin vuoksi paloturvallisuusasioiden vakavasti ottaminen itse tiloilla on niin tärkeä asia, palotarkastaja Viirelä painottaa. • VUONNA 2011 VOIMAAN tulleen uuden pelastuslain mukaan tuotantotilojen palotarkastus tulee suorittaa joko vuoden tai viiden vuoden välein. – Uusi laki antaa tosin mahdollisuuden määritellä tarkastusväliä kohdekohtaisesti riippuen kohteen turvallisuuskulttuurista ja siitä, missä kunnossa kohde on, toteaa palotarkastaja Vesa-Pekka Viirelä. – Lähtökohtaisesti on luokiteltu siten, että aluehallinnon ympäristöluvalliset kohteet tarkastetaan vuoden ja kunnan ympäristöluvalliset viiden vuoden välein. Nyt ollaan kuitenkin menossa niin kutsuttuun arvioivaan palotarkastusmalliin. Kaikkia suojeluvelvollisia kohteita tullaan jatkossa arvioimaan kuudelta eri näkökantilta. – Tulemme ottamaan käyttöön niin sanotun riskiluvun, jonka perusteella tarkastusväli tullaan muuttamaan nykyisistä perustarkastusväleistä, Viirelä toteaa. – Jos asiat kohteessa ovat hyvin, tarkastuksia käydään tekemässä harvemmin ja jos taas huonommin, tarkastuksia tehdään useammin. Paloturvallisuuden riskilukuun vaikuttaa kuusi osa-aluetta, joita ovat tur- vallisuusjohtaminen, turvallisuuteen liittyvät asiakirjat, onnettomuusriskien hallinta, rakenteellinen paloturvallisuus, palotekniset järjestelmät sekä turvallisuusviestintä ja -osaaminen. – Tavoitteenamme on, että kohteen pelastussuunnitelma ja todellisuus osuisivat mahdollisimman lähelle yhden yhteen, Viirelä sanoo. – Tässä painotetaan myös sitä, että hälytyslaitteet olisivat kunnossa onnettomuusaikana. Maatalousyrittäjillä ei ole tuotantotiloistaan varsinaista paloturvallisuuteen liittyvää omavalvontavelvollisuutta. Poikkeuksena ovat viljankuivaamot, jotka ovat osoittautuneet erityisen palovaarallisiksi rakennuksiksi. – Olemme lanseeraamassa tälle vuodelle omavalvontamenetelmän viljankuivaamoiden osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähetämme viljankuivaamon omistajalle rasti ruutuun -lomakkeen, jonka avulla kartoitamme paloturvallisuustilannetta, Viirelä toteaa. – Omistajan tulee palauttaa lomake pelastusviranomaisille, jotka kuitenkin myös jatkavat paikan päällä tehtäviä palotarkastuksia viiden vuoden välein. FARMI 4/2014 13
  • HYÖT YELÄIMET FARMI SIANLIHANTUOTTAJIEN, ELINTARVIKETEOLLISUUDEN, tuotantoeläinlääkäreiden, alan sidosryhmien ja Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n yhteinen panostus sikatalouden vapaaehtoiseen terveyden-huoltotyöhön kantaa hedelmää. Työn tuloksena suomalaisten sikojen terveys on maailman kärkeä, lihasikojen lääkitys on vähäistä ja tarttuvien tautien, kuten salmonellan esiintyminen on erittäin harvinaista. Eläinten hoidon painopiste on siirtynyt ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja eläinlääkärit käyvät terveydenhuolto-ohjelmaan kuuluvilla 14 FARMI 4/2014 noin 1 600 sikatilalla säännöllisesti useita kertoja vuodessa. Tiedot ohjelman toteutuksesta, kuten eläinlääkäreiden käynneistä, dokumentoidaan ETT ry:n ylläpitämään tietojärjestelmään, Sikavaan, jota tuottajat, eläinlääkärit ja lihaalanyritykset käyttävät. Vapaaehtoiseen ohjelmaan kuuluvilla, terveysluokitelluilla tiloilla myös lainsäädännön minimivaatimustaso ylittyy selvästi monessa kohdin. Vuodesta 2003 asti toimineen tietojärjestelmän avulla on lisäksi mahdollista analysoida tiloilta kertyvää tietoa ja muun muassa hallita tarttuvia tauteja entistä paremmin. Järjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa ja se kattaa 97 prosenttia suomalaisista sikatiloista. Työn edelleen kehittämiseksi ETT ry on nyt rakentanut Sikava-järjestelmälle ISO 9001 -standardin mukaisen, sertifioidunlaatujärjestelmän. Sertifiointi edellyttää muun muassa eläinlääkäreiden tiloille tekemien terveydenhuoltokäyntien auditointeja eli ulkopuolisen, riippumattoman tahon tekemiä arviointeja toiminnasta. Näin varmistetaan, että sovittuja toimenpiteitä ja ohjelmaa noudatetaan. Lisäksi sisäisten auditointien avulla päästään kehittämään toimintaa ja pureutumaan tarkemmin toiminnan haasteisiin ja kehittämiskohteisiin. Sertifioinnin laatujärjestelmälle myöntää Bureau Veritas. Laatujärjestelmän rakentaminen on tehty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju-rahoituksen ja Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK:n vetämän Suvali-hankkeen avulla. Sisäiset auditoinnit toteuttaa EnviroVet. Sikojen kansallinen terveydenhuolto-ohjelma käynnistyi ETT ry:n koordinoimana 2001. www.ett.fi
  • HYÖT YELÄIMET ALKANEEN CAP 2014–2020 tymisessä. Koska siirtymä-ohjelmakauden luomusopi- vaiherehuilla tuotettujen mukset laaditaan nykyiseen kotieläintuotteiden luomulaaluomuasetukseen pohjau- tuisuudesta voidaan varmistua tuen. Samaan aikaan Euroo- 24 kuukauden siirtymäaikaa . pan komission maatalouden soveltaen, tulisi samaa siirtypääosasto valmistelee uut- mäaikaa voida soveltaa muista, arviolta vuonna 2018 voi- sakin tilanteissa. maan tulevaa yhteisön luoPihvikarja liitto painottaa, muasetusta. Myös kansalli- että on ensiarvoisen tärkeää, nen luomulainsäädäntö on että luomutuotantoon voiuudistumassa. daan jatkossakin hankkia jaPihvikarjaliitto toivoo, että lostuseläimiä tavanomaisesta valmistelutyössä kiinnitettäi- tuotannosta. Suomessa kasTraktoriammattilaisille 18.12.2013 s No 12 s 7. vuosikerta siin huomiota etenkin siirtymä- vatettavien pihvikarjarotujen ajan pituuteen. Liitto esittää eläinpopulaatio on rajallilihantuotantoon käytettävien nen. Eläintautien ehkäisemihevos- ja nautaeläinten pisimmäksi vaadituksi luomuun siirtymäajaksi 24 kuukautta. Lihantuotantoon käytettävän nautaeläimen siirtymäaika luomutuotantoon on vähintään 12 kuukautta tai joka tapauksessa vähintään kolme neöjäsosaa niiden elämästä. Tiloilla, jotka aloittavat sekä peltojen että eläinten siirtämisen luomutuotantoon yhtä aikaa, siirtymäaika voitaisiin lyhentää 24 kuukauteen. Peltoviljelyn osalta luomutuotannossa jo olevat kotieläintilat eivät voi soveltaa lyhennettyä siirtymäaikaa kotieläinten luomuun siir- VAHTI 1000 säHKöpAImEn Kotimaiset VAHTI-sähköpaimenet suoraan valmistajalta. • Verkkovirtakäyttöinen Vahti 1000 hinta 170 € (sis. alv. 24%) • Akkupaimen Vahti 20B hinta 180 € (sis. alv. 24%) VAHTITUOTE 44300 Konnevesi, puh. 040 962 5910, 0400 340 486 www.kone-konkari.fi sen vuoksi vastuullisesti toteutettava kansainvälinen jalostuseläinkauppa on haasteellista. Luomulihantuotantoa harjoitettaan myös monipuolista viljelykiertoa toteuttavilla tiloilla. Kiinteä kerroin eläinyksikkömäärän suhteesta peltomaahan aiheuttaa tarvetta eläinmäärän lisäämiseen esimerkiksi maisemanhoitoon erikoistuneilla luomukotieläintiloilla. Liiton mukaan tuotannon monipuolisuutta ja luomutuotannon laajenemista tukee parhaiten nykyinen joustava malli, VAIHTO KONE PÖRSSI jossa kotieläintukea maksetaan niistä hehtaareista, joilla vaadittu eläintiheys täyttyy. Pihvikarjaliitto on Suomessa tuotetun, eettisesti korkeatasoisen laatulihan puolestapuhuja, jonka tavoitteena on parantaa pihvikarjatuotannon tunnettuutta, edistää pihvilihan arvostusta ja lujittaa jäsenten keskinäistä yhteistyötä. Merkittävimmät pihvikarjarodut Suomessa ovat Charolais, Hereford, Limousin, Aberdeen Angus, Highland Cattle ja Simmental. www.pihvikarjaliitto.fi 020 0 350 500 www.valtra.fi Uusi NH T6 Auto Command s. 24 MIMMI VIRTANEN KATTO- JA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.fi Agritechnican FARMI 4/2014 15
  • HYÖT YELÄIMET HALLITUS ON vahvistanut EU:n nautaeläinpalkkioiden, teuraskaritsan laatupalkkion ja tärkkelysperunapalkkion vuoden 2013 lopulliset yksikkötasot. Teuraskaritsoiden ja tärkkelysperunan tukien maksaminen alkaa 16.4. Lypsylehmien ja nautojen tukien maksaminen pyritään aloittamaan huhtikuun lopulla. Teuraskaritsoiden määrä lisääntyi parilla sadalla edellisestä vuodesta. Teuraskaritsan laatupalkkiota maksetaan 39 euroa teurastettua ruhoa kohden. Palkkion enimmäismäärä voi olla 0,9 miljoonaa euroa. Tärkkelysperunapalkkion yksikkötasoksi vahvistettiin 629,80 euroa hehtaarilta. Palkkiota voidaan maksaa enintään 3,5 miljoonaa euroa. Viljelyala väheni edelli- sestä vuodesta viitisen sataa hehtaaria. Lypsylehmien määrä väheni AB-tukialueella parilla sadalla eläinyksiköllä edellisestä vuodesta. Lypsylehmäpalkkion enimmäismäärä voi olla enintään 9,5 miljoonaa euroa. Koko maan tasolla sonnien määrä kasvoi parillasadalla eläinyksiköllä. Emolehmien ja emolehmähiehojen määrässä kasvua oli lähes tuhat eläinyksikköä ja kasvu painottui ABtukialueelle. Yksi eläinyksikkö vastaa yhtä nautaa, poikkeuksena sonni- ja härkäyksilöt, jotka vastaavat 0,6 eläinyksikköä. Nautapalkkion enimmäismäärä koko maassa oli 36,65 miljoonaa euroa vuonna 2013. Ensimmäinen erä tästä palkkiosta maksettiin viime joulukuussa syyskuun puoliväliin asti kertyneiden eläinyksiköiden perusteella. Kun kaikki viime vuoden aikana kertyneet palkkiokelpoiset eläinyksiköt otettiin huomioon, vahvistettiin lopulliset nautaeläinten tukien tasot seuraaviksi: AB-tukialue (€) Lypsylehmät 161,50 Emolehmät ja emolehmähiehot 167,10 Sonnit ja härät 429,00 C-tukialue (€) Lypsylehmät Emolehmät ja emoehmähiehot 97,60 Sonnit ja härät 246,10 MAATALOUSYRITYSTEN MÄÄRÄ laskee nykyisestä 57 000 tilasta 48 000 tilaan vuoteen 2020 mennessä, kotieläintilojen määrä alenee jopa kolmanneksen. Tiedot selviävät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Taloustohtori -sivustolla julkistetusta verkkopalvelusta. MTT:n rakennekehitysennusteiden mukaan kaikkien maatalousyritysten määrä laskee 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Ennusteen mukaan maitotilojen määrä alenee 34 prosenttia ja muiden nautakarjatilojen sekä sikatilojen määrä noin 31 prosenttia. Lammastilojen määrä tulee säilymään nykyisellään. Puutarhan avomaatuotantoa harjoittavien lukumäärä alenee 26 prosenttia ja viljatilojen määrä vajaat 10 prosenttia. Lopettavat tilat siirtyvät usein muuta kuin viljaa tuottavaan ”muut kasvinviljelytilat”. Maakunnittain tarkasteltuna tilojen määrän lasku on pienintä Pohjanmaalla. PohjoisKarjalassa, Keski-Suomessa ja Kainuussa tiloista lopettaa jopa 21 prosenttia. Ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä C1-tukialueen tilamäärä alenee 12 prosenttia ja C2ptukialueen 20 prosenttia. Tuotannon lopettavat ovat pääosin keskimääräistä pienempiä tiloja, joten tuotantomäärät eivät välttämättä alene. Maatilojen määrä on alentunut vuosia lähes suoraviivaisesti. MTT:n ennusteet perustuvat oletetukseen, että kehitys jatkuu samansuuntaisena. Yksittäisten tilojen jatkamis- ja lopettamispäätöksiin vaikuttavat monet tilakohtai- set tekijät sekä pidemmällä tähtäimellä myös maatalouspoliittiset päätökset. Tausta-aineistona palveluissa on Tiken vuoteen 2012 ulottuvat maatalous- ja puutarharekisteritiedot. MTT Taloustohtorin Rakennekehitysennuste -verkkopalvelu tarjoaa maatalousyritysten tilamääräennusteet alueittain ja tuotantosuunnittain vuoteen 2020: www.mtt.fi/taloustohtori. 16 FARMI 4/2014 FARMI www.mmm.fi www.mtt.fi
  • TIESITKÖ? HYÖT YELÄIMET Vuonna 2013 Suomessa oli yhteensä 814 luomukotieläintilaa. (Lähde: Pro Luomu) FARMI KARITSANLIHAN SAAMINEN ruokapöytään vaatii kuluttajalta aktiivisuutta, vaikka karitsanlihan tarjonta kauppaketjuissa on kasvanut aiemmasta. Karitsanliha liikkuu pääosin suoraan tuottajalta kuluttajalle, ja kaikki tuotettu liha menee kaupaksi. Kysyntää olisi siis suuremmallekin määrälle. Lampaanlihan käyttö on kasvanut koko 2000-luvun. Kulutus kasvoi viime vuonna kolmeen miljoonaan kiloon, josta 20 prosenttia oli suomalaista. Lampaanlihan tuonti on ollut laskussa, mutta tuonti on edelleen suurta. Alan tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä puolet Suomessa syödystä karitsanlihasta olisi kotimaista. Lampaanlihan rooli korostuu pääsiäisenä. Muualla maailmassa lammaspaisti on kuulunut pääsiäisaterialle jo 600-luvulta lähtien. Meillä Suomessa pääsiäislampaan syöminen on yleistynyt vasta viime vuosikymmeninä.  Yksi alan haasteista on organisoida tieto karitsanlihan ostopaikoista näkyville nettiin. Toinen haaste on lammasteurastamoiden pieni määrä ja riittämätön teurastuskapasiteetti. Esimerkiksi Etelä-Suomessa isot teurastamot eivät ole kovin kiinnostuneita lampaanlihasta ja teurastus on keskittynyt pienille toimijoille. Pohjois-Suomessa teurastamoiden pienen koon lisäksi ongelmana ovat pitkät etäisyydet. Lammastilojen pitkään jatkunut lukumäärän lasku pysähtyi vuonna 2012. Uuhipalkkiota haki 856 tilaa ja niillä oli yhteensä 57 294 uuhta, keskimäärin 67 tilaa kohden. Suurimmilla tiloilla on jopa 500 uuhta. Etenkin Lapissa ja Ahvenanmaalla lammastilojen uuhimäärät ovat kasvaneet. Muita vahvoja alueita ovat Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. Suomen Lammasyhdistyksen teettämästä Lammastalouden kehitysnäkymät 2020 -raportista käy ilmi, että tuo- Teurastukseen liittyviä haasteita pyritään pienentämään ProAgria Pirkanmaan Hyvä lammas! -hankkeessa, jossa selvitetään eri alueiden teurastamoita sekä mahdollisuuksia käyttää siirrettäviä teurastamoita. tantorakennusinvestointeja on suunnitteilla joka kolmannella tilalla. Alan näkymät ovat positiiviset ja erityisesti isommat tilat ennakoivat kannattavuuden paranevan. Myös luomutuotanto kiinnostaa lammastiloja. www.proagria.fi FARMI 4/2014 17
  • TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: MIMMI VIRTANEN, PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS JA AHTI SORMUNEN Maa- ja tuotantotilojen vakuutuspaketit ovat aina räätälöityjä. Maatilavakuutuksen kivijalka on kuitenkin aina palovakuutus, ja lähes puolet korvatuista vahingoista on palokorvauksia. 18 FARMI 4/2014 M aatilojen vakuuttaminen ei ole ihan yksiselitteinen juttu. Maatilavakuuttamisesta tekee haastavan se, että maa- ja tuotantotilat ovat hyvin monella tavalla toimivia ja varustettuja. On esimerkiksi täysin eri asia ottaa maatilavakuutus vaikkapa viljatilalle kuin lypsykarjatilalle. – Maatila on erittäin vaativa vakuutuskohde, sillä sen riskit vaihtelevat kodin riskeistä suurteollisuuden riskeihin, toteaa vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitosta. – Osa tuotantorakennuksista on kasvanut hyvin suuriksi, samoin vakuutettavat omaisuusmäärät ovat isoja. Huomio tulee kiinnittää erityisesti paloturvallisuuteen ja sen parantamiseen, sillä lähes puolet korvatuista vahingoista on palokorvauksia. Ministeriöiden asetukset Maatilojen palovakuutuksia ohjailevat voimassa olevat ministeriöiden rakentamismääräykset. Tuotantotilojen normaalissa rakentamisessa noudatetaan ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelman paloturvallisuusmääräyksiä, mutta tuettavassa rakentamisessa on huomioitava lisäksi maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2012 asetuksen määräykset. – Maa- ja metsätalousministeriö laati asetuksen, koska tuotantolaitokset ovat kasvaneet ylisuuriksi verrattuina normaaleihin rakentamismääräysiin. Tällöin paloriskiä ei ole huomioitu riittävästi, Pekurinen toteaa. MMM:n asetus edellyttääkin, että palonilmaisujärjestelmä tulisi asentaa suuriin kohteisiin, jos haluaa saada tuen. Tätä kautta pa-
  • Faktaa korvauksista: loturvallisuutta pyritään ohjaamaan paremmaksi. – Vakuutusyhtiöt edellyttävät vakuutusehdoissaan, että rakentamismääräyksiä on noudatettu kohteessa. Mikäli laiminlyöntejä ilmenee, korvausta ei ehkä makseta täysimääräisenä tai se voidaan evätä kokonaan, Pekurinen muistuttaa. Tulvaturva tuli vuoden alusta Maatilavakuutuksella vakuutetaan maatilatuotantoon kuuluvaa omaisuutta ja toimintaa. Yleisesti ottaen maatilavakuutus on maatalousyrityksen vakuutusratkaisu, jolla voidaan vakuuttaa tuotantorakennukset, maatalousirtaimisto, koneet ja kalusto, tuotantoeläimet ja metsä. Maatilavakuutukseen liitetään yleensä myös maatilan vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus. – Sitten vakuutetaan vielä erikseen asuinrakennukset. On otettava huomioon, että asuinrakennuksen saattaa hoitaa vakuutusyhtiön yksityispuoli, kun taas tuotantotilat ovat yrityspuolen vastuulla, Pekurinen toteaa. – Yleinen käytäntö on kuitenkin, että maatilan kaikki vakuutukset keskitetään yhdelle ja samalle vakuutusyh- - PELASTUSTOIMEN tilaston mukaan vuonna 2012 palokunta sammutti maatalousrakennuksia 196 kappaletta ja niiden lisäksi lukuisia asuinrakennuksia. - FINANSSIALAN Keskusliiton tilaston mukaan samana vuonna korvattiin maatilavakuutuksesta paloja 903 kappaletta, yhteensä 19 miljoonan euron edestä. Lisäksi korvattiin maatilojen asuinrakennuksia. - VUONNA 2012 omaisuusvahinkoja maatilavakuutuksesta korvattiin kaikkiaan yhteensä noin 55 miljoonaa euroa eli palokorvaukset olivat lähes 40 prosenttia korvatuista vahingoista. - ERITYISTÄ huomiota on alettu kiinnittää suurpalojen torjuntaan, missä vahingontorjuntatyö on tuottanut hyviä tuloksia. Vuonna 2012 suurpaloja korvattiin 17 kappaletta/6,5 miljoonaa euroa. Pari vuotta aiemmin suurpalokorvauksia maksettiin yli 20 miljoonaa euroa ja paloja oli 38 kappaletta. jatkuu ? FARMI 4/2014 19
  • Paloturvallisuudesta kyllä välitetään, mutta maatalousyrittäjän aika on rajallista. VUONNA 2010 SUOMEN maatiloilla oli jopa 40 suurpaloa. Niiden seurauksena vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia jopa 20 miljoonan euron edestä. – Lähes joka viikko joku valtavan iso maatila paloi ja tuhansia tuotantoeläimiä kuoli, Seppo Pekurinen toteaa. Koska tilanne oli karkaamassa käsistä, siihen haluttiin muutosta. Suurpalojen torjuntatyöhön lähtivät mukaan ministeriöiden ja Finanssialan Keskusliiton lisäksi myös vakuutusyhtiöt. Parissa vuodessa erittäin kalliiksi tulleet suurpalot onkin saatu putoamaan lähes puoleen. – Ongelmana ovat edelleen kohteiden syrjäinen sijainti paloasemista ja palon liian myöhäinen havaitseminen, Pekurinen tiivistää. Finanssialan Keskusliitto onkin laatinut ohjeet maatalouden tuotanto- ja varastorakennusten automaattisia palovaroitinjärjestelmiä varten. – Järjestelmä hälyttää alle minuutissa, jos tuotantotiloissa on savua. Aikaa jää alkusammutukseen ja eläinten pelastamiseen. Norjassa järjestelmiä on asennettu yli 30 000 kappaletta, mutta Suomessa niitä on käytössä vasta muutama sata. ”Eivät isännät tahallaan navettojansa polta” Jokaisen yksittäisen suurpalon ehkäisy on tärkeää työtä. Pekurinen toteaa, tiölle. Näin saadaan myös hyödynnettyä keskittämisalennukset. Kaikki vakuutukset on hyvä laittaa samaan ”Amerikan pakettiin”, jonka maatalousyrittäjä saa kerran vuodessa. Useampien omaisuuskohteiden vakuutusturva voidaan valita tarpeen mukaan 20 FARMI 4/2014 eri turvavaihtoehdoista. Puhutaan esimerkiksi suppeasta omaisuusvakuutuksesta, omaisuusvakuutuksesta ja laajasta omaisuusvakuutuksesta. – Perinteisiä turvia ovat palovahinko-, myrskyvahinko-, sähkövahinko-, vuotovahinko-, räjähdys-, että kyse ei ole niinkään huolimattomuudesta, vaan siitä, että tiloilla paloturvallisuuteen ei ole ehditty kiinnittämään tarpeeksi huomiota. – Eivät isännät tahallaan navettojansa polta. Tämän päivän maatalousyrittäjä ei vaan yksinkertaisesti kerkeä EU-byrokratialtaan miettiä paloturvallisuusasioita. – Tämän vuoksi vakuutusyhtiöt ovatkin tulleet mukaan ja jalkautuneet tiloille. Yhtiöiden edustajat käyvät kädestä pitäen opastamassa paikan päällä, millaisia muutoksia tulee tehdä, jotta tila saataisiin paloturvallisemmaksi. Kaikilla maatiloilla tulisi olla myös pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma, jossa käydään läpi maatilan riskitekijät ja varaudutaan niihin etukäteen. – Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2012 asetusta ollaan myös päivittämässä tänä vuonna. Maatilojen paloturvallisuudessa on edelleenkin parantamisen varaa sähköpalojen torjunnassa, Pekurinen sanoo. Lisäksi paloturvallisuutta parantavia ehdotuksia ovat muun muassa rakennusten välinen etäisyys, vaunukuivureiden sijoittaminen, tulityöturvallisuus, paloilmaisun yleistyminen, ilmanvaihtojärjestelmän paloeristäminen, kiinteän polttoaineen turvajärjestelmät, sähkökatkoihin varautuminen, ja sähkötarkastusten tekeminen. varkaus-, villieläinvahinko-, liikenneonnettomuus- ja rikosturva. Tämän vuoden alusta maatilavakuutuksiin yleisesti liitettiin tulvaturva poikkeuksellisten tulvien varalle. – Valtio ei enää tämän vuoden alusta korvaa tul- vavahinkoja. Nyt pallo on heitetty maatalousyrittäjille ja vakuutusyhtiöille. Maatalousyrittäjien onkin syytä päivittää vakuutuksensa tältä osin. – Satovahingot säilyivät sen sijaan edelleen valtion korvauspiirissä, Pekurinen toteaa.